Farmi 3/2018 - Lehtiluukku.fi

Nro 3/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Jätevesiasiat Liettua on hydroponisen viljelyn edelläkävijä Hyönteiskokin vinkit Kesällä tapahtuu! kuntoon ajoissa
KUMPPANINA PARAS PIPELIFE Tilaa maksuton jätevesikartoitus ja lataa Jätevesiopas PUHDASTULEVAISUUS.FI Avoinna 16–18. elokuuta to–pe 10–17 ja la 10–16 Hämeenlinnan läheisyydessä Hattulassa Näyttelyssä uutuuskoneita, työnäytöksiä, kukkatatuointeja (to), ryhmäkasvinäyttely, kasvipainantaa (pe), taimiston kasvimyynti, laatikonkasauksen SM-kilpailu, rypäleja kärhönäyttely myyntitaimineen... ... Ja paljon muuta! Katso lisää www.lepaa.fi. Tervetuloa! Puutarha-alan ammattilaisuutuudet Lepaa-näyttelyssä elokuussa! 16.–18. elokuuta 2018, Hattula EPAA .fi Karja-Suomen ykköstapahtuma keskellä Suomea KoneAgria 11.–13.10.2018 Jyväskylässä Rakentaminen FINN DAIRY EXPO Energia MAITO Seminaarit LIHA Palvelut ja neuvonta Koneet Tuotantopanokset Metsä NURMI Vaihtoehtoiset proteiinit TUOTOSSEURANTA 120 Tarvikkeet koneagria.fi ? ? Jyväskylän Paviljonki Uno Savolankatu 6 | 40100 Jyväskylä
SISÄLLYS NRO 3 KESÄKUU 2018 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa LEHTILUUKKU ON kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. VINKKI: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Miten vesiviljelyä voi hyödyntää kotieläintuotannossa? 30 Terveisiä toimitukseen? Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen katja.sormunen@cou ntrymedia.fi. 42 Hyönteiskokki kertoo, miten hyönteisiä voi poimia luonnosta itsekin, mutta lajituntemus on oltava hallussa. 8 Tuusulassa järjestettiin ravinnekierrätyksen innovaatioleiri. 5 Pääkirjoitus 7 Puheenvuoro MAATALOUS 8 Kokeilujen kautta kestävään ruoan tuotantoon 13 Kaistaviljely haastaa, säästää ja tuottaa 16 Haja-asutusalueen jätevesiremontit 20 Linjarakentamisessa on otettava huomioon peltojen salaojat METSÄ 24 Konetyöalojen suurnäyttely Finnmetko HYÖTY 30 Onko sisäviljelystä rehuntuotantoon? 33 Joka toinen sikaja siipikarjatila luovuttaa lantaa KOULUTUS 38 Maatalousalan tutkinnot uudistuvat KOTI 42 Sirkkaruoat tekevät tuloaan 46 Palveluhakemisto 49 Reseptit TEEMAT 8 Maatalous 24 Metsä 28 Ympäristö & energia 30 Hyöty 34 Hevoset 38 Koulutus 42 Koti
PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Niina Linna toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen, puh. 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AVUSTAJAT Anna Toppari Hia Sjöblom Helena Äijö Salaojayhdistys Susanna Aro MMT, KM Noora Ruuskanen, Seam Ruoka AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm PieniSuuri Idea LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSVARAUKSET Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 mediamyynti, puh. 0400 243 880 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Printall-AS 2018 KANNEN KUVA Ahti Sormunen KUVAPANKIT Depositphoto ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 5 kertaa vuodessa. 34. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Verstaankatu 2 B 54, 33100 Tampere Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un try M ed ia Oy Ve rs ta an ka tu 2 B 54 33 10 Ta m pe re Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 5 numeroa Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. itselleni kestotilauksena 5 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10%) määräaikaisena tilauksena 5 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10%) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Nro 5/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Metso-leirit Lasten ja nuorten Leader-tukea voi saada investointeihin Valkuaiskasvien viljely kannattaa Varavoimajärjestelmä pelastaa tiukassa paikassa Nro 4/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti maanparannukseen Maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Tiukkaa asiaa omistajanvaihdoksesta Kananmunien tuotanto on kasvussa Nro 6/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Muuttuva ilmasto haastaa Gluteenittomien kasvien viljely Lämpöyrittäjyydestä kohdekartoitus Vierailulla ruotsalaisilla luomutiloilla Nro 1/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Lauhat talvet horjuttavat puunkorjuuta Metsään.fi avautuu maaliskuussa Hyönteiset osaksi ruoantuotantoa Kyläkauppa palveluiden tukipisteenä Farmi 4/18 ilmestyy viikolla 37. Tilaa lehti
5 FARMI 3/2018 PÄÄKIRJOITUS CountryMedia Oy Katja Sormunen • puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi www.countrymedia.fi COUNTRYMEDIA OY ON mediayhtiö, kustantaja ja julkaisija, joka on erikoistunut painettujen ja digitaalisten sisältöjen ja mediapalveluiden tuottamisiin. Omia tuotantojamme ovat Maaseudun aikakauslehti Farmi ja Kesälehti Saariston Kesä. Kauttamme saat: • Asiakasja sidosryhmälehdet: konseptointi, sisältösuunnittelu, sisällöntuotanto • Vuosikertomukset • Graafinen suunnittelu: yritysilmeet ja esitteet Tehosta omaa viestintääsi Nro 6/2017 www.countr ymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseud un aikakaus lehti Muuttuva ilmasto haastaa Gluteenittom ien kasvien viljely Lämpöyrittäj yydestä kohdekartoit us Vierailulla ruotsalaisilla luomutiloilla Nro 4/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti maanparannukseen Maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Tiukkaa asiaa omistajanvaihdoksesta Kananmunien tuotanto on kasvussa Nro 1/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Lauhat talvet horjuttavat puunkorjuuta Metsään.fi avautuu maaliskuussa Hyönteiset osaksi ruoantuotantoa Kyläkauppa palveluiden tukipisteenä Saariston kesä COUNTRYMEDIA OY // 25. VUOSIKERTA // ILMAISJAKELU WWW.COUNTRYMED IA.FI MENOT // VESILLÄ // KESÄASUMINEN // SUUNTAA TÄNNE // RUOKA JA JUOMA // HYVINVOINTI // LAPSET Maija Silvennoinen iloitsee kotimaisen ruokasesongin alkamisesta Lähde lavoille – tanssikulttuuri ei kuole Kasmir: ”Täytyy olla kiitollinen joka päivästä” tuo jännitystä kesälomaan Koskenlasku www.countrymedia.fi Neljänsuoran Antti Ketosen kesä täyttyy keikoista Lähde karavaanarina kesä-Suomeen Anikó Lehtisen ihanat retkieväsohjeet Kroppa tykkää: Nopea kesäjumppa Saa nauttia Kesä on täällä Countrymedia Oy // 26. vuosikerta MONEN ILOKSI ja hämmennykseksi olemme saaneet nauttia lämpimästä säästä jo tovin. Valitettavasti kaikki eivät voi nauttia lämpimästä ja sateettomasta säästä. Viljelijän vuodet ovat olleet jo monta vuotta sopeutumista ja välillä tuleekin mieleen, miten viljelijät jaksavat. Tänäkin vuonna viljelivät saavat kokea kovia aikoja kannattavuuden vuoksi. Pellot ovat jo niin kuivia, että ne pienentävät sato-odotuksia jopa viidekseen keskimääräisestä. Nyt voimme vain toivoa kunnon sateita pelastamaan sen, mitä pelastettavissa on. Aurinkoisesta, lämpimästä ja kuivasta säästä ovat kuitenkin päässeet hyötymään ne yrittäjät, jotka ovat muutaman kesän saanut kärsiä asiakaskadosta kylmän ja sateisen kesän vuoksi. Huvipuiston, kesäkahvilan, terassin tai jäätelökioskin pitäjät ovatkin päässeet nauttimaan asiakkaistaan ja kassojensa kilinästä, hyvä niin. Kesä on vuodenaika jota kaikki varmasti odottavat eniten. Niin myös me täällä toimituksessa olemme odottaneet. Farmi hiljenee toviksi ja palaa seuraanne jälleen alkusyksystä mielenkiintoisilla juttuaiheilla. Toivokaamme aurinkoisen ja lämpimän sään jatkuvan yösateineen. Aurinkoista kesää, Ennätyksellisen lämmin kevät
on myös Facebookissa! Seuraa ja kuule ensimmäisenä alan uutiset! @Farmilehti #kesä #suomenkesä #keskikesä #aurinko Kesä Kesäkuu KESÄ ELI suvi on vuodenaika kevään ja syksyn välissä. Kesä on vuodenajoista lämpimin, koska maapallo on silloin kallistunut niin, että aurinko säteilee maan pinnalle jyrkemmässä kulmassa kuin muina vuodenaikoina. Pohjoisella pallonpuoliskolla kesäkuukausiksi lasketaan tavallisesti kesä-, heinäja elokuu. Olkihattu, isolieri, kalliolta alas kieri. Siitä veteen vieri, vesilintu teki pesän, hautoi munat, asui kesän. TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Robocrop ? Lisää humusta ? Parantaa maan rakennetta ? Sitoo ravinteita ? Tukahduttaa rikkakasvit ? Torjuu ankeroisia ? Pienentää kasvitautipainetta Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA KATSO haran esittelyvideo: www.garford.com COMMANDO-SEKOITUS (50 % sinappia, 50 % rehuöljyretikkaa) VETO-VALKOSINAPPI UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.?
7 FARMI 3/2018 PU HE EN VU OR O MAASEUDUN RESURSSEISTA eli puhtaasta luonnosta, vedestä ja tilasta syntyy kasvua koko Suomelle. Näiden maailman mittakaavassa niukkenevien resurssien arvo tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa. Se kasvattaa myös maaseudun arvoa. Suomen menestymisen kannalta oleellista on, että kaupunkija maaseutualueet toimivat yhdessä. 95 prosenttia Suomesta on maaseutua, joten olisi tuhlausta jättää hyödyntämättä vahvuudet, joita maaseutu meille tarjoaa. Nykyisin useampi kuin joka kolmas yritys sijaitsee maaseudulla. Kymmenen vuoden päästä maaseudun yrittäjyys näyttää hyvin toisenlaiselta. Teknologia muuttaa maataloutta, ja elintarvikevienti avaa ovia myös uusille tuotteille. Yritysrakenne monipuolistuu ja kytkeytyy kansainvälisiin arvoverkkoihin. Yrittäjyys kehittyy kestävästi Kiertotalous luo yrittäjyydelle uusia mahdollisuuksia. Toisen jäte on toisen raaka-aine, ja ravinteet kiertävät turvallisesti uudelleen hyötykäyttöön. Yhteistyöllä kiertotalous rakentaa alueellista ja paikallista hyvinvointia. Kiertotalous synnyttää ihan uudenlaista kysyntää, jota varten yritysten on kyettävä uudistumaan ja muuttamaan liiketoimintamallejaan. Vaaditaan uudenlaista tuotesuunnittelua, tutkimusta ja kokeiluja. Maaseudun yritykset tulevaisuuden tekijöinä Ruuantuotanto ja metsä tulevat jatkossakin olemaan maaseudun yrittäjyyden kulmakiviä, mutta ne uudistuvat ja niiden oheen syntyy lisää muunkinlaista yrittäjyyttä. Matkailu on jo kovassa kasvussa. Samalla kun maaseudun paikkaan liittyvät ominaisuudet hyödynnetään yritystoiminnassa, moni työ irtaantuu paikasta. Etätyön näkymät ovat hyvät ja yhä useampi ihminen voi asua ja tehdä työtä kahdella paikkakunnalla. Kaikki on mahdollista jos netti toimii Tietoliikenneyhteyksien ja liikenneinfran avulla maaseutu kytkeytyy osaksi globaaleja markkinoita. Yrityksen sijainnilla tulee olemaan yhä vähemmän merkitystä asiakkaalle. Toisaalta maaseudun yritys voi rakentaa tuotteelleen omaleimaisen brändin hyödyntämällä paikallisia vahvuuksia. Moni meille arkipäiväinen asia on toisten silmissä kiehtovaa eksotiikkaa. Tällä hetkellä nopea laajakaistayhteys on 54 prosentilla Suomen kotitalouksista. Monilla maaseutualueilla tilanne on huonompi. On itsestään selvää, ettei yrittäjyys kehity ilman luotettavaa verkkoyhteyttä. Maaseudun laajakaistayhteyksiä ei rakenneta markkinaehtoisesti, joten julkista rahoitusta tarvitaan edelleen, jotta maaseutu ei jää digitalisaation katveeseen. Myös yrittäjien osaamista on ylläpidettävä, jotta uuden teknologian tuomat mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä. Komission esitykset tulevan EU:n rahoituskauden lainsäädännöksi ovat saatavilla näillä hetkillä. Suomen tavoitteena on turvata jatkossakin riittävä maaseudun kehittämisen rahoitus, jolla mahdollistetaan maaseudun elinkeinojen uudistuminen. Maaseudun yrittäjät, olkaa jatkossakin mukana luomassa kestävää kasvua koko Suomelle! Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö, maaja metsätalousministeriö
8 FARMI 3/2018 S uomessa muodostuu vuosittain kymmeniä miljoonia tonneja ravinnerikkaita sivuvirtoja. Tällä hetkellä vain osa näistä biomassoista päätyy tehokkaaseen hyötykäyttöön. Tämä oli lähtökohta, josta innovaatioleiriä lähdettiin suunnittelemaan. Leirin järjesti hallituksen ravinteiden kierrätyksen ja vesien suojelun kärkihanke yhteistyössä Maaseutuverkoston kanssa. – Agroekologiset symbioosit, joissa yhden toimijan jäte on toisen aarre, ovat hedelmällinen lähtökohta kestävän ruuantuotannon ja liiketoiminnan muodostamiseen. Halusimme edesauttaa yhteistyömallin leviämistä, kertoo leirin taustoista kärkihankekoordinaattori Mikko Rahtola Luonnonvarakeskuksesta. Kiertotalous tarjoaa mahdollisuuksia maaja metsätalousyrittäjille 30 tuntia kestäneellä teholeirillä joukkueet keskittyivät kehittämään innovaatioita lannan, elintarvikesivuvirtojen, jätevesien ja biokaasun kannattavaan hyödyntämiseen. Voittajaksi tuomaristo valitsi biokaasuryhmän, jonka kasvihuonesymbioosissa yhdistyi hyvä synergioiden suunnittelu. Palkinnoksi voittajaryhmä pääsee esittelemään ideaansa ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle. – Ei tullut helpolla, kovasti töitä tämän eteen tehtiin. Olemme erittäin tyytyväisiä että työskentely tuotti hedelmää, totesivat voittajaryhmän jäsenet Venla Viskari, Viljami Kinnunen ja Maarit Kari. Kokeilujen kautta kestävään ruoantuotantoon ”Se on kuin lapioisi lantaa pankkiin”, kuului slogan ravinnekierrätyksen innovaatioleirillä, joka järjestettiin huhtikuussa Tuusulassa. Leirillä nelisenkymmentä kiertotalouden edelläkävijää kehitti uusia kokeiluja sivuvirtojen hyödyntämiseen. Alan pilotteihin on tarjolla kärkihankerahoitusta vielä tänä vuonna. TEKSTI ANNA TOPPARI KUVAT ANNA TOPPARI, ELINA AURI JA ERKKI OKSANEN Ravinteiden kierrätyksen innovaatioleiri käynnistyi legotornin rakennuskilpailulla.
Kokeilujen kautta kestävään ruoantuotantoon Voittajaryhmän ”Kasvihuone ravinneja energiavirtojen risteyskohdassa” -ideaa oli innovoimassa Harry Piirainen (Eco WWS Oy), Marko Hauhtonen (M&M Pakkaus Oy), Viljami Kinnunen (Gasum), AriMatti Seppänen (Luke), Ritva Huusko-Helminen (Kymen Vesi Oy), Maarit Kari (ProAgria) ja Venla Viskari (Ramboll). Kuvasta puuttuvat Kari Koppelmäki (Helsingin yliopisto), Ilpo Pölönen (HAMK) ja Toni Taavitsainen (Envitecpolis Oy).
10 FARMI 3/2018 Muiden joukkueiden ideoissa visioitiin lannan paikallista tehokäyttöä ja kierrätyslannoitetuotantoa, jäteveden puhdistustekniikoiden edistämistä yhteisen esittelyja verkostoitumisalustan kautta sekä elintarvikkeiden sivuvirtojen hyödyntämistä pellon työterveyshuollon avulla. – Valmiita tuloksia ei 30 tunnin aikana synny, mutta leirin ansiosta syntyi uutta yhteistyötä ja kokeilemisen arvoisia ratkaisuja, Mikko Rahtola toteaa. Rahoitusta piloteille tarjolla vielä lokakuuhun saakka Asiat harvemmin muuttuvat vain yhden toimijan työn tuloksena. Ravinteiden kierrätyksen innovaatioleiri oli hyvä pienoisesimerkki tästä. Kiertotaloudessa yhteistyömahdollisuuksia löytyy esimerkiksi luovien innovaattorien, hankeosaajien, konevalmistajien ja maatilojen välillä. – Hyviä käytännön esimerkkejä löytyy muun muassa biokaasun, kompostivalmisteiden ja muiden orgaanisten lannoitteiden tuottamisen parista. Kehitys on käynnissä, ja ennakkoluulottomille tekijöille työtilaisuuksia löytyy runsaasti, Rahtola lupaa. Ravinteiden kierrätykseen ja kestävän ruuantuotannon edistämiseen on tarjolla myös kärkihankerahoitusta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallinnoima Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma on käynnissä vielä lokakuun alkuun saakka. Rahoitus on suunnattu etupäässä pienille ja keskisuurille yrityksille biomassojen prosessoinnin ja logistiikan sekä kierrätyslannoitteiden tuotekehityksen edistämiseen. Rahtolan koordinoima Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hanke tarjoaa apua ideoiden eteenpäin viemiseen ja hankehakemuksen kokoamiseen. – Rahoitusmahdollisuuksia ravinteiden kierrätyksen edistämiseen löytyy muualtakin kuin hallituksen kärkihankkeista. Kehotan aiheesta kiinnostuneita olemaan yhteyksissä niin katsotaan mitä vaihtoehtoja löytyy!, Rahtola kannustaa. ”Leirin ansiosta syntyi uutta yhteistyötä ja kokeilemisen arvoisia ratkaisuja.” Ravinteiden kierrätyksen innovaatioleirillä haettiin ratkaisuja sivuvirtojen hyötykyättöön. Erityisasiantuntija Mikko Rahtola toimii ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeen koordinaattorina Luonnonvarakeskuksessa. Lisätietoa www.mmm.fi/ ravinteetkiertoon
11 FARMI 3/2018 MAATALOUS SYKSYN KONEAGRIA kokoaa karjaväen Jyväskylään lokakuussa. Uutta KoneAgriassa on lypsykarjanäyttely, jonka järjestää FinnDairyExpo. Myös tuotosseurannan 120-vuotisjuhlaseminaari pidetään näyttelyssä. KoneAgriassa on esillä kattavasti karjatalouden tarvitsemat koneet, laitteet, tarvikkeet ja tuotantopanokset. Rakentaminen ja energia ovat aiempaa enemmän esillä. Ammattiohjelmassa ja osastoilla voi tutustua tuotantotekniikan uutuuksiin sekä kehittyviin, uusiin tuotantosuuntiin. Näyttelypäivien ohjelma sisältää asiaa mm. maan rakenteesta, eläinterveydestä, jalostuksesta sekä digitalisaatiosta. KoneAgrian järjestää FKS-Tapahtumat Oy, jonka taustalla on ProAgria-verkosto. Näyttely pidetään Jyväskylän Paviljongissa 11.–13.10.2018. KoneAgria – karja-Suomen ykköstapahtuma
12 FARMI 3/2018 Aputyövoimaa syväjuurisista kasveista TEKSTI HIA SJÖBLOM KUVAT HIA SJÖBLOM JA ILMARI HUNSA Vain mielikuvitus tuntuu olevan rajana, kun nousiaislainen viljelijä Ilmari Hunsa kehittelee, rakentelee, säätää ja kokeilee peltomaillaan Strip till -kaistakylvöön kokoamaansa konetta. Kone on painava ja monimutkaisen näköinen. Kaistaviljely haastaa, säästää ja tuottaa Ilmari Hunsan Stip till -koneessa on edessä reippaankokoinen lannoitesäiliö ja takana lähes samanmoinen säiliö kylvettäville siemenille. Lannoitteet ja siemenet löytävät täsmästi tiensä oikeille kaistoille räätälöityjä putkia pitkin.
13 FARMI 3/2018 I lmari Hunsa nauraa ja irvistelee ilkikurisesti kertoessaan koneestaan. – Sen ideana onkin, että yhdellä ajokerralla voi tehdä monta hommaa, mies nauraa, raapii päätään ja irvistelee ilkikurisesti välillä. – Kone on painava, mutta työssä selvitään vähillä ajokerroilla. Maan rakenne pysyy kunnossa ja tiivistymiltä vältytään. Hunsa esitteli konettaan kiinnostuneille viljelijöille Järki Pelto -hankkeen tilaisuudessa Paimiossa huhtikuun lopulla. Tilaisuudessa pureuduttiin kaistaviljelyyn ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä syväjuuristen kasvien tehoon peltomaan kunnossapitäjinä. – Tämä on tämmöinen Lego-palikka. En tiedä tuleeko se koskaan ihan valmiiksi, sanoi mies, joka rakentelee sitä omien ja peltojensa tarpeen mukaan. Hunsan kotitilalla on pitkään viljelty pääosin sokerijuurikasta. Hän kertoo, että jo kymmenen vuoden ajan on tähdätty panoksia tarkkuuskylvöön ja tuotantoa on monipuolistettu. – Maan vesitalouden, lämpötilan ja rakenteen on pelattava hyvin, jotta tuotanto onnistuu. Yksi toimiva keino onkin juuri tarkkuuskylvö. Senhän me tiedämme, että mekaanisesti rikottu maa ei kanna raskaita koneita. Ennestään raskas savimaa tulee vain raskaammaksi, Hunsa toteaa. – Maa tarvitsee vettä, ilmaa ja orgaanista ainesta. Juuret ovat vähintään puoli kasvia. Niillä pitää olla tilaa ja mahdollisuuksia. Hunsa kertoo kierrelleensä Euroopassa tietoa keräämässä ja toteaa, että Suomi ei suinkaan ole yksin tiivistyvien savimaaongelmiensa kanssa. Samojen ongelmien parissa painitaan muuallakin. Juuriduunarit Järki Pellon tilaisuudessa lapualainen viljelijä Jussi Talvitie viritti kuulijat pureutumaan yhä syvemmälle peltomaan uumeniin ja taistelemaan tiivistymistä vastaan. – Biomassasta keskimäärin puolet on näkymättömissä, Talvitie sanoo ja johdattaa kuulijansa syväjuuristen kasvien maailmaan, maan uumeniin. – Sienijuuret eli mykorritsat ovat tärkeitä. Niiden avulla kasvit pystyvät ottamaan ravinteita peltomaasta. Mitä syvemmälle juuret menevät, sitä syvemmältä ravinteetkin saadaan käyttöön. Olennaista on tietää, millä kasveilla sienijuuret viihtyvät. Talvitie muistuttaa, että juurilla on useita tehtäviä peltomaan hoitajina. Ne rei´ittävät ja estävät eroosiota esimerkiksi. Kun maassa on juuria, siellä on myös elämää, mikä on kasvun kannalta olennaista. – Ei ole yhtä hopealuotia, joka ratkaisisi kaikkien peltomaiden kasvuongelmat. Pelissä on monta tekijää. Vesitalouden ja kasvien yhteistyön pitää sujua. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että syväjuuriset kasvit ovat varsinaisia peltomaan ahertajia. Talvitie muistuttaa myös, että monet syväjuuriset kasvit ovat korvaamattomia hiilensitojia. ”Juuret ovat vähintään puoli kasvia. Niillä pitää olla tilaa ja mahdollisuuksia.” – Hyvä juuri sitoo ravinteita. Se on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Juurilla on arvo, joka merkitsee parhaimmillaan myös lisää euroja tuottajan tilille, Jussi Talvitie perustelee syväjuuristen kasvien merkitystä peltomaan kunnolle. – Kaistaviljelyn juju on siinä, että viljelytoimenpiteet kohdennetaan vain siihen kohtaan missä kasvi kasvaa. Työ vaatii täsmällisyyttä ja tarkkuutta, johon Strip till -monitoimikoneella päästään, Ilmari Hunsa sanoo.
14 FARMI 3/2018 MAATALOUS LÄMPIMÄSTÄ JA SATEETTOMASTA toukokuusta johtuen nurmet ja laitumet kärsivät kuivuudesta. Viherryttämistuen ekologisen alan kesantoja lukuun ottamatta nurmien taloudellinen hyödyntäminen on sallittua tietyin ehdoin koko kasvukauden ajan. Ympäristökorvauksen nurmet Suojavyöhykenurmet on niitettävä vuosittain ja niitetty kasvimassa on korjattava pois suojavyöhykkeeltä. Niitetyn kasvimassan saa käyttää hyödyksi. Niiton ajankohdassa on otettava huomioon luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden suojelu. Suojavyöhykettä voidaan myös laiduntaa, jos siitä ei aiheudu eroosiota ja se tehdään luonnon monimuotoisuus ja vesiensuojelu huomioon ottaen. Suojavyöhykenurmea ei saa lannoittaa. Luonnonhoitopeltonurmista niittojätteen saa korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti. Niiton ajankohdassa ja toteutuksessa on otettava huomioon luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden elinolot, minkä vuoksi niitto on toteutettava siten, ettei lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia vaaranneta. Niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin, ellei lohkon keskelle jätetä niittämätöntä kaistaa. Luonnonhoitopeltonurmen vähäinen lannoitus on mahdollista vain perustamisen yhteydessä ympäristösitoumusehtojen mukaisesti. Monivuotisissa ympäristönurmissa kasvusto on korjattava vuosittain ja sen saa käyttää hyödyksi. Lintujen pesinnät ja nisäkkäiden Kuivuus ja nurmien käyttö poikaset on huomioitava, kun niittoa tehdään. Niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin. Alueen laidunnus on sallittua, mutta tällöin on huolehdittava siitä, että pellon pinta pysyy nurmipeitteisenä. Monivuotista ympäristönurmea voi lannoittaa ympäristösitoumusehtojen mukaisesti. Viherlannoitusnurmien niitolle ja kasvuston hyödyntämiselle ei ole estettä. Viherlannoitusnurmen vähäinen lannoitus on mahdollista vain perustamisen yhteydessä ympäristösitoumusehtojen mukaisesti. Viherkesannot Muiden kuin ekologiseksi alaksi ilmoitettujen kesantojen taloudellinen hyödyntäminen on pääsääntöisesti sallittua. Viherkesantoa voidaan myös laiduntaa, jos pellon pinta säilyy nurmipeitteisenä. Ekologiseksi alaksi (efa) ilmoitettua kesantoa ei saa käyttää maataloustuotantoon kesantokauden aikana, joka on Suomessa 1.1.–15.8. Tänä aikana kesannolta ei saa korjata satoa eikä sitä saa laiduntaa. Ekologisen alan kesannolta voi korjata sadon ja alaa voi laiduntaa aikaisinKA TJ A SO RM UN EN
15 FARMI 3/2018 MAATALOUS taan 16.8. Ekologisen alan velvoite koskee Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnissa sijaitsevia maatiloja. Kesantopellon lannoitus Avo-, sänkija yksivuotista viherkesantoa ei saa lannoittaa. Monivuotista viherkesantoa voidaan lannoittaa ainoastaan perustamisen yhteydessä. Typpilannoitemäärä voi olla enintään 50 prosenttia nitraattiasetuksen mukaisista muiden viljojen enimmäislannoitusmääristä. Mavi ”Luonnonhoitopeltonurmista niittojätteen saa korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti.” Maahantuonti: Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre.fi Kumitelat suoraan varastosta KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti
16 FARMI 3/2018 H erkillä pohjavesialueilla ja ranta-alueilla jätevesijärjestelmä on oltava kunnossa 31.10.2019 mennessä. Aikaa kunnostustoimiin on siis kaksi kesää. Rantaja pohjavesialueiden ulkopuolella sijaitsevat kiinteistöt vapautettiin päivämäärään sidotusta jätevesiremontista. Sen sijaan jätevesijärjestelmä tulee kunnostaa, kun kiinteistöllä esimerkiksi rakennetaan vesivessa, uusitaan talousvesijärjestelmä tai tehdään muuta suurempaa rakennusluvan vaativaa korjaustai perusparannustyötä. Jätevesiselvitys Jokaisen kiinteistönomistajan tulee olla selvillä oman kiinteistönsä jätevesien kulkeutumisesta. Käytännössä nykyisestä jätevesijärjestelmästä on pitänyt tehdä selvitys. Selvitys tulee olla kaikilla viemäriverkostoon kuulumattomilla kiinteistöillä, kiinteistönomistajan iästä huolimatta ja vaikka käytössä olisi vain TEKSTI JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA – HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY, PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI KATJA HELENIUS JA HENNA RYÖMÄ KUVAT JAANA LAURILA, JÄNES-HANKE Haja-asutusalueen jätevesiremontit Viemäriverkostojen ulkopuolisten alueiden jätevesien käsittelyä koskevan lainsäädännön viimeisimmät muutokset tulivat voimaan noin vuosi sitten. Keskeisin muutos tuli aikatauluun, jolla jätevesiremontteja toteutetaan. Vähäinen jätevesimäärä Lainsäädännön mukaan erillistä jätevesijärjestelmää ei tarvita, jos jätevesien määrä on vähäinen. Käytännössä tämä toteutuu muun muassa mökeillä ja mökkisaunoilla, joilla ollaan kantoveden varassa. Tällöin käytössä ei ole vesivessaa, lämminvesivaraajaa, suihkua, pesukoneita tai muita vettä käyttäviä laitteita. Vähäisiäkään jätevesiä ei silti saa johtaa suoraan vesistöön vaan ne tulee imeyttää esimerkiksi kivipesän tai imeytyskaivon kautta maaperään. Toimivan jätevesijärjestelmän hankinta Kaikki kiinteistöt ja niiltä syntyvät jätevedet ovat erilaisia ja siitä johtuen jätevesijärjestelmätkään eivät voi olla kaikki samanlaisia. Kesämökeillä vettä käytetään usein vähemmän ja käytössä on kompostikäymälä. Tällöin jätevesijärjestelmäksi sopii esimerkiksi harmaavesisuodatin. Omakotitaloissa taas vettä käytetään runsaasti ja jätevettä syntyy kuivakäymälä. Selvityksen voi tehdä itse ja siihen kirjataan muun muassa tiedot olemassa olevasta järjestelmästä ja sen sijainnista. Valmiita lomakkeita löytyy kunnilta tai esimerkiksi ympäristöhallinnon verkkopalvelusta. Selvitys säilytetään kiinteistöllä, jos kunta ei sitä erikseen pyydä nähtäväkseen. ”Jokaisen kiinteistönomistajan tulee olla selvillä oman kiinteistönsä jätevesien kulkeutumisesta.”
17 FARMI 3/2018 Haja-asutusalueen jätevesiremontit koko ajan. Käytössä on yleensä myös vesivessa, jolloin jätevesijärjestelmänkin pitää olla tehokkaampi. Valittavana on muun muassa erilaiset maaperäkäsittelyjärjestelmät ja laitepuhdistamot. Koska vaihtoehtoja jätevesien käsittelyyn on paljon ja erilaisia laitteita runsaasti, kannattaa aina ensin kysyä neuvoja kunnasta tai jätevesineuvojilta ja ottaa yhteyttä asiantuntevaan suunnittelijaan. Jätevesijärjestelmä räätälöidään aina kiinteistökohtaisesti ja valintaan vaikuttavat muun muassa syntyvien jätevesien laatu ja määrä, maaperän laatu, pintaja pohjavesiolosuhteet sekä vaikkapa
18 FARMI 3/2018 Jänes mökin käyttöaste. Myös kunta voi asettaa paikallisia määräyksiä. Hyvän suunnittelun avulla välttyy virheinvestoinneilta ja oikeilla valinnoilla luodaan edellytykset jätevesijärjestelmän toimivuudelle Jätevesijärjestelmän valinnassa auttaa viime kädessä jätevesisuunnittelija. Suunnittelija käy kiinteistöllä paikan päällä, tekee tarvittavat mittaukset, tutkii kiinteistön ominaisuudet ja esittelee kiinteistön omistajalle kiinteistölle sopivat jätevesijärjestelmät. Kun sopiva puhdistusjärjestelmä on valittu, suunnittelija laatii kiinteistölle jätevesisuunnitelman, johon kirjataan muun muassa kiinteistön tietoja, jätevesijärjestelmän valintaperusteet, jätevesijärjestelmän tiedot, asennusohjeet sekä käyttöja huolto-ohjeet. Jätevesisuunnitelma toimitetaan kuntaan toimenpidelupahakemuksen, toimenpideilmoituksen tai rakennuslupahakemuksen liitteenä. Järjestelmä voidaan asentaa, kun kunta on myöntänyt siihen luvan. Jätevesisuunnitelma sisältää usein tarvikeluettelon, jonka avulla tarvikkeet ja maa-ainekset on helppo kilpailuttaa ennen hankintaa. Jätevesijärjestelmä tulee myös asentaa oikein ja huolellisesti, jotta se toimii. Asennusvaiheita kannattaa kuvata ja ottaa talteen myös näytteet käytettävistä maamassoista myöhempää tarkastelua varten. Puolueeton ja maksuton jätevesineuvonta Vaikka kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän hankinta kannattaa suunnitella tarkkaan, aikailla ei enää kannata. Jos kokee, että tarvitsee lisää tietoa päätöksen teon tueksi, käynnissä on alueellisia jätevesineuvontahankkeita, joilta saa puolueetonta ja maksutonta neuvontaa. Monissa hankkeissa jätevesineuvojat tekevät myös kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä. Satakunnan alueella palvelevan Jätevesineuvontaa Satakunnassa (JÄNES) -hankkeen neuvojilla on riittänyt tekemistä kevään ja alkukesän aikana. Rantaja pohjavesialueiden mökkiläiset ja omakotitaloasujat ovat havahtuneet toden teolla jätevesiremontin tarpeeseen ja aikatauluun. Jäneksen neuvontapalvelu on puolueetonta ja maksutonta kaikille haja-asutusalueiden asukkaille ja mökkiläisille. Neuvojilta saat tietoa nykyisen järjestelmän riittävyydestä, jätevesilainsäädännöstä, aikatauluista ja jäteveden käsittelyn vaihtoehdoista. Yhteyttä voi ottaa, vaikka kysymys olisi kuinka pieni tai jätevesiremonttia ei heti toteuttaisikaan. JÄNES ON Ympäristöministeriön rahoittama hanke. Vastaavanlaisia alueellisia hankkeita toimii myös muualla. Osoitteesta www.ymparisto.fi/ hajajatevesineuvonta voi tarkistaa omalla alueella toimivan neuvontahankkeen tiedot. ”Asennusvaiheita kannattaa kuvata ja ottaa talteen myös näytteet käytettävistä maamassoista myöhempää tarkastelua varten.”
19 FARMI 3/2018 MAATALOUS ITÄMEREN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIN VILJELIJÄ -kilpailun Suomen voittaja on valittu. WWF palkitsi 15.6.2018 Tuomas ja Iiris Mattilan perinteisellä viljelijöiden ympäristöpalkinnolla. Tiesitkö? Suomalaiset syövät ennätyksellisesti kurkkuja SUOMALAISET OVAT aina olleet kovia syömään kotimaisia kurkkuja. Vuonna 2017 Suomessa viljeltiin peräti 43 miljoonaa kiloa kasvihuonekurkkuja. Suomalaisille kelpaa kurkku, kunhan se on kotimaista. Kotimaisen kurkun markkinaosuus on varsin korkea. Keväästä syksyyn kaupoissa on yksinomaan kotimaisia kurkkuja, ja talvisinkin tuontikurkut päätyvät pääasiassa ravintoloiden ja suurkeittiöiden käyttöön. Kaikista Suomessa syödyistä kurkuista noin 85 prosenttia on Suomessa viljeltyjä. Kurkkujen suosion kasvuun on useita syitä, joista tuoreuden varmistava laaja kotimainen viljely on tärkein. Kurkku saadaan parhaimmillaan jopa poimintapäivänä kuluttajalle. Kurkku ei kestä vuorokausien rekkakuljetuksia ja varastointia vaihtelevissa olosuhteissa. Kurkkuja viljellään 195 kauppapuutarhassa 53 kasvihuonehehtaarin alalla eri puolilla maata Etelärannikolta aina Lappiin asti. Tärkeimpiä tuotantoalueita ovat Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi. Kehitä hevostaitojasi Tilaa ilman toimitusmaksua www.proagriaverkkokauppa.fi Tee havintoja ja tulkitse näkemääsi Hevoshavaintoja täydentää Hevosen ruokinta ja hoito -kirjaa. Kirjan 350 valokuvaa ja piirrosta kehittävät taitoasi tulkita hevosten antamia merkkejä. HEVOSEN RUOKINTA JA HOITO Kotimainen huipputeos hevosen hyvinvoinnista, ruokinnasta ja hevosyrittäjyydestä. Suosittu käsikirja kaikille hevosihmisille. Saastamoinen, Hyyppä, Teppinen 33,90 ? 32,00 ? KA UP PA PU UTA RH AL IITT O RY
”Lohkon salaojat ja niihin liittyvät rakenteet tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa.” N ykyisin pelloille rakennetaan melko paljon linjoja, esimerkiksi vesija viemäri-, tietoliikenne-, sähkösekä maakaasulinjoja. Linjojen sijoittamista pelloille tulee välttää, mutta aina tämä ei ole mahdollista. Linjojen rakentamisessa tulee ottaa huomioon lohkon salaojat ja niihin liittyvät rakenteet. Linjojen sijoittamiseen tarvitaan aina etukäteen hankittu lupa. Rakentamisoikeus perustuu useimmiten sopimukseen, jonka linjan rakennuttaja tekee maanomistajan ja alueen haltijan kanssa. Työn jälkeen kuivatuksen on toimittava kuten ennenkin. Lohkon salaojat ja niihin liittyvät rakenteet tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Salaojakartan voi tilata Salaojayhdistykseltä. Hyvällä linjauksen suunnittelulla voidaan minimoida salaojituksen rikkomista. Kannattaa suunnitella etukäteen, millä tavalla korjaukset tehdään. Usein on esimerkiksi edullisempi ja kuivatuksen toimivuuden takaamiseksi parempi lisätä kokoojaojia kuin korjata jokaista linjan halki menevää salaojaa erikseen. Suunnitelmallisuutta tarvitaan myös, jotta voidaan varata työmaalle korjausmateriaalia. Rakentaja on velvollinen korjaamaan myös myöhemmin Linjarakentamisessa on otettava huomioon peltojen salaojat TEKSTI HELENA ÄIJÖ KUVAT RAINER ROSENDAHL Osa 2