• Maaseudun aikakauslehti Nro 3/2013 ? www.countrymedia.fi ? Hinta 6.80 ? 13003 Palautusvko 2013-15 6 414881 667773 166777-1303
• Omassa yhtiössä sattuu vähemmän vahinkoja. Välitetään toisistamme. Asiakkaiden 100 %:sti omistamassa yhtiössä keskitytään 100 %:sti asiakkaiden hyvinvoin­ tiin, turvallisuuteen ja vaurastumiseen. ja ylpeinä voimme sanoa, että Lähiasiakkaidemme tarpeisiin suunnitelluis­ Tapiolan asiakkaille käy vähemman vahinko­ ta pankki- ja sijoituspalveluista. ja kuin muiden yhtiöiden asiakkaille. Turval­ lisuuskartoitus oikeuttaa sinut jatkossa entistä parempaan MTK:n jäsenetuun. Viime vuonna teimme yli 3.000 turval­ lisuuskartoitusta maatila-asiakkaillemme Ota yhteyttä ja kysy myös mainiosta korvauspalvelustamme sekä omistaja- Palveluntarjoajat: LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy Hevoset 2013 -messut kutsuvat jo viidettä kertaa kaikki hevosista kiinnostuneet Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen. Messuilla on laajasti esillä mm. talli- ja maneesirakentamista, tallikalusteita ja -koneita, siirtotalleja, maneesilaitteita ja hevoskarsinoita. Messuilta löydät myös alan uusimmat tiedot, vinkit ja trendituulahdukset. Suomen Suurimmat hevosalan messut Tervetuloa! Lisätiedot tapahtumasta, näytteille asettajista ja ohjelmasta: www.hevosmessu t.fi Messut avoinna la klo 9?19, su klo 10?18 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus iden ostosparatiisi! Ratsastus- ja hevostarvikke Sisäänpääsy: ? Aikuiset 15 ? ? ? Opiskelijat ja eläkeläiset 12 ? Lapset 7?15 v. 12 ? (lapset alle 7 v. aikuisen seurassa maksutta) uksia ja palveluita! Laaja valikoima tuoteuutu a messupäivinä! tasoinen ohjelma molempin Laadukas ja korkea K uka voittaa AGRIMARKE T TAMMER T ROPHYN? Kaksi päiväinen la 6.4. ja su 7. esteratsastuskilpailu 4. Näytösare enalla. Kilpailemass a Suomen hu ip p urats mm. SANNA BACKLUND! ukot, Kilpailun vo ittaja suurin palkin lle luvassa Suomen to, arvo 3000 (* 2000 ? raha ?*! palkinto + 10 00 ? tuotepalkint o) PELAA TOTOA MESSUILLA! Totoa voit pelata messuilta myös useisiin muihin hevospelikohteisiin Suomeen ja ulkomaille. Lisätiedot: www.fintoto.fi Järjestäjä: Yhteistyössä: Tykkää meistä Facebookissa: www.facebook.com/Hevosmessut
• Parhaat työkalut maidon laadun ja hedelmällisyyden seurantaan DeLaval VMS?-lypsyrobotin kolme uutta varustetasoa, VMS?, VMS? Supra ja VMS? Supra+ tarjoavat Sinulle ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkkailla karjan terveyttä, lisääntymistä ja varmistaa mahdollisimman hyvän kannattavuuden tuotannollesi. Koska tilasi kasvaa, voit lisätä robottiisi ominaisuuksia, kun se Sinulle parhaiten sopii. VMS?:llä se onnistuu. Lue lisää www.delaval.fi Geveko Oy ? Muddaistentie 261, 21600 Parainen ? +358 20 749 8771 ? www.geveko.fi ? info@gaveko.fi FARMI 3/2013 3
• Hivenen parempaa kotieläintiloille Kompleksilannoitteilla säästöä parempaa laatua N-xt-lannoitteet voidaan levittää tavallisella kasvinsuojeluruiskulla käyttämällä lannoitesuuttimia. Tiedustele tuotteita palvelevalta alue-edustajaltasi: www.hiven.fi/edustajat w w w hiven.fi puh. 010 402 7700 Palvelut ja tuotteet maatiloille TILA A TUR V KÄV ATurvakävely ELY! Paloturvakartoitus tilalla kertoo puutteet paloturvallisuudessa ja ennaltaehkäisee tulipalot. Lue lisää: www.peltaco.com/maatilat Eläinpelastus Välineet turvalliseen eläinpelastukseen Alkusammutus ja varoitinjärjestelmät ? Sammuttimet ? Varoitinjärjestelmät ? Opasteet Kartanonkatu 6, Kuopio Puh. (017) 368 4000 | info@peltaco.com www.peltaco.com FARMI 3/2013 Tulevan sadon öljykasvisopimuksiin tarjoamme sopimuslisän: hinnankorotus 1,25 %. Tarjous voimassa 15.4.2013 asti. Meiltä saat kylvöillesi suositut ja satoisat rypsit Cordelia ja Apolla sekä rapsit Campino ja Trapper. Edulliset hintamme sisältävät toimituksen tilalle. Tilaa viimeistään 15.3.2013 ? ravinteiden huuhtoutuminen maaperästä vähäisempää ? eivät vaikuta haitallisesti maaperän pieneliöihin ? voidaan käyttää niin kasvinviljely- kuin kotieläintiloillakin ? soveltuu hyvin nurmen lannoitukseen ? maittavaa rehua ? suurempi syönti lisää maitotuotosta ? eläinten hyvinvoinnin parantuessa lääkärikulut pienenevät 4 OSTAMME VILJAA JA ÖLJYKASVEJA Tee vähintään 15 tonnin öljykasvisopimus ja osta kylvösiemenet. Saat kaupan päälle kirppojen torjuntaan 3 L Sumi Alphaa. TArKISTA AVEnAn hInnAT uudELLE SATOKAudELLE www.avenakauppa.fi Olemme palveluksessasi. Espoo Johan Andberg Seija Uuskoski Hanna Ikävalko 010 402 2520 010 402 2525 010 402 2523 Kouvola Kenneth Ahlqvist 010 402 2532 Anne Perätalo 010 402 2524 Porvoo Kenneth Ahlqvist 010 402 2532 Hanna Ikävalko 010 402 2523 Pori Matti Koskela Anne Seppälä Salo Matti Hämäläinen Juha Mikola Loimaa Juha Mikola Matti Hämäläinen Vaasa Bror Staffas 010 402 2528 010 402 2536 010 402 2535 010 402 2534 010 402 2534 010 402 2535 010 402 2529 www.avenakauppa.fi
• YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi. www.syt.? Konepajantie 6 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Rakennatko toimitilaa, logistiikkakeskusta, hallia...? Toimitamme edulliset ja laadukkaat sandwichseinä- ja kattoelementit villasta ja uretaanista. Lisätietoja löydät netistä: Puolilämmin katto Nopea toimitus Jopa P2-pal oluokka www.izopanel.fi Lukasz Mierzynski / puh. 040 962 1746 Tomi Tuomaala / puh. 050 396 9144 Constin Oy, Keisarinviitta 24, Pirkkala Constin Nor Oy, Länsiranta 9 A 17, Tornio Teemu Turpeinen / puh. 050 432 3850 (Tornio) FARMI 3/2013 5
• Kävimme oriasemalla Sivut 10?15 6 FARMI 3/2013 Aurinkoenergia on kasvava ala Sivut 38?41 Tuetut lomat Sivut 54?57
• ISSN 1238-1586 SISÄLLYS PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi Nro 3 ?Maaliskuu 2013 TOIMITUSSIHTEERI Jenni Joensuu 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi HEVOSET 10 Oriasemalla tehdään huippuhevosia 20 Hevoset viihtyvät Kyläkorven tallilla ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 HYÖTYELÄIMET TAITTO Eveliina Pakarinen 040 378 9697 MAA- JA METSÄTALOUS TOIMITUSHARJOITTELIJA Mimmi Virtanen 0400 265 422 mimmi.virtanen@countrymedia.fi AINEISTOT materiaalit@countrymedia.fi 28 Kana kaipaa rutiineja 36 Öljykasvien viljely 38 Energianlähteenä aurinko 42 Maatilan paloturvallisuus LASKUTUS Essi Uusitalo 0400 265 442 essi.uusitalo@countrymedia.fi RAKENTAMINEN 50 Valitse katto oikein ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Hannele Perämäki 0400 885 635 Minna Toivonen 0400 265 466 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi KOTI JA HYVINVOINTI 54 Tuetun loman tarpeessa? PALSTAT 16 26 32 46 52 58 60 61 64 66 PAINOPAIKKA Upc-Print 2013 Hevoset Hyötyeläimet Maatalous ja ympäristö Rakentaminen Koti ja hyvinvointi Koulutus Palveluhakemisto Metsä Koneet Ristikko TILAUSHINTA 30 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 10%) 35 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 10%) ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden vastuu virheellisestä i­ lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. PUHEENVUOROT 8 9 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen Puheenvuoro, Hevoset 2013 -messut JULKAISIJA ja KUSTANTAJA Farmi 4/2013 ilmestyy viikolla 14. www.countrymedia.fi CountryMedia Oy Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 KANNESSA: ANNA KYLÄKORPI JA EVERSTI AHLAISTEN AURINGOSSA. KUVA: MIMMI VIRTANEN KUVA: JENNI JOENSUU FARMI 3/2013 7
• PÄÄKIRJOITUS MAALISKUU 2013 00003 Vastauslähetys Tunnus 5018360 Vastaanottaja maksaa postimaksun Näe maaseutu uusin silmin. Kyllä kiitos! VUODEN ENSIMMÄISESSÄ NUMEROSSA lupasin ajatella positiivisesti, joten eihän sitä heti sovi lupaustaan rikkoa. Toki herätti hämmennystä kuulla uutisista, että valmisruokaan oli elintarviketeollisuuden tietämättä vahingossa päässyt hevosenlihaa. Kyllähän siinä piti miettiä, että miten joku voi asiakkaalleen aiheuttaa tuolla tavalla harmia, varsinkin kun asiasta jää hyvin todennäköisesti kiinni. Kun ruokia alettiin vetää pois markkinoilta suurella kädellä, pidin sitä jo aivan mahdottomana, etteivät elintarvikealan yritykset tiedä asiasta mitään. On aivan uskomatonta, miten törkeästi meitä kuluttajia vedätetään. Ja vielä niin, että uskotaan meidän nielevän kaiken maailman selitykset. Elintarviketeollisuuden sietäisi hävetä. Vielä käsittämättömältä tuntuu ajatus siitä, että virheellisesti merkityt ja kauppojen hyllyiltä poistetut lihatuotteet heitetään surutta pois. Miksei niitä voisi jakaa hyväntekeväisyyteen vaikka ilmaiseksi? Ruoka varmasti tulisi monen perheen tarpeeseen. No, kun kuitenkin lupasin positiivista ajattelua, niin hevosenliha ei ole vaarallista (ellei liha ole sairauteen kuolleen, ylilääkityn hevosen lihaa). Hevosenliha on erittäin maukasta ja mureaa. Senhän kertovat jo hevosenlihan tuontimarkkinatkin, kysyntä on suurempaa kuin maan anti. Ongelma onkin nimenomaan virheelliset pakkausmerkinnät ja systemaattinen valehtelu, ei se, mitä lihaa syödään. Sillä toisin kuin voisi kuvitella, meille suomalaisille kaikkein tärkein tekijä ruuan valinnassa ei ole halpa hinta, vaan luottamus siihen, että tiedämme lihan alkuperän ja toimitusketjun. Jos pakkauksessa on Joutsenmerkki tai maamme lippu, pitää meidän voida uskoa sen kotimaisuuteen. Jos se ei ole sitä, ei pidä missään muodossa harhauttaa kuluttajaa luulemaan toisin. Me kuluttajat osaamme itse tehdä päätökset valinnoistamme, kunhan meille tuoteselosteissa kerrotaan tarkkaan, mitä olemme ostamassa. Lihaa laadusta tinkimättä eli kotimaista pihviä pannulle! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 10 lehteä hintaan 30 ? (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 35 ? (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka 8 FARMI 8/2012 3/2013 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA
• TALLIRAKENTAMISEN UUDET MÄÄRÄYKSET JA ALAN KOULUTUS PUHUTTAVAT ? ISLANNINHEVOSPÄIVÄ LAUANTAINA Lauantaina 6.4. Suomen Islanninhevosyhdistys ry järjestää islanninhevospäivän, jossa aiheita ovat he- vosten jalostus ja terveysasiat sekä askellajiratsastus, tuomarointi ja hevosen näyttelytreeni. Lauantaina toteutetaan myös Foorumi hevosalan koulutuksesta hevosalan oppilaitoksille ja ammattilaisille -seminaari. Talli 2014 -seminaari tarjoaa sunnuntaina 7.4. hevosenomistajille ja tallinpitäjille tärkeää tietoa ensi vuonna voimaan tulevista tallien uusista kokomääräyksistä. Luennoimassa ovat muun muassa eläinlääkintöneuvos Pirkko Skutnabb maa- ja metsätalousministeriöstä, ylitarkastaja Jaana Mikkola Evirasta ja eläinten hyvinvoinnin professori Anna Valros Helsingin yliopistosta. Seminaarit järjestää Suomen Ratsastajainliitto SRL ry. OHJELMASSA AIEMPAA ENEMMÄN TIETOISKUJA MYÖS RAVIPUOLEN HARRASTAJILLE JA AMMATTILAISILLE Hevoset 2013 lupaa aiempaa enemmän kiinnostavaa asiaa myös ravipuolen ammattilaisille ja harrastajille. Messuilla esitellään Ypäjän Hevosopiston Varsasta ravuriksi -projekti otsikolla Stone Capes Nice, jossa yhden hevosen valmennuksen suunnitteluun ja hevosen kehityksen seurantaan osallistuu joukko Suomen parhaita eri osa-alueiden asiantuntijoita. Tietoiskuissa kuullaan myös tarinoita Suomen parhaista ravureista, huippuravurin hoitamisesta ja poniraviharrastuksesta sekä Toto-pelaamisen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Muita tietoiskuaiheita ovat ratsuhevosen hankinta, hevosen kimppaomistus, hevoskuljetuksia koskevat säännöt sekä ratsastajan oheisharjoittelu ja hevosalan koulutus. Lisäksi kuullaan Juha Erolan esitelmä Suomen presidenttien hevosista Ypäjällä. NLP-valmentaja Katri Syvärinen kertoo kilpailujännityksestä ja SRL ry esittelee Kuntohaaste -projektin. Työnäytöksissä perehdytään ravihevosen valjastamiseen, satulan sovittamiseen, hevosen klippaukseen ja kengitykseen sekä hevosen kilpailukuntoon laittamiseen. Messuilla pääsee tutustumaan myös hevossolariumin avulla tehtäviin KUVA: MARKO BJÖRS TUHANNET RATSU- JA ravipuolen harrastajat, elinkeinonharjoittajat sekä ratsastuksesta ja hevosista kiinnostuneet kokoontuvat lauantaista sunnuntaihin 6.?7.4.2013 Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen. Hevoset 2013 on kotimaan suurin hevosalan messutapahtuma, joka toteutetaan jo viidennen kerran. Yli 110 messuosastoa on täynnä ratsastus- ja hevostarvikkeita, tuoteuutuuksia ja messutarjouksia. Lisäksi tapahtuma tarjoaa korkeatasoista ja viihdyttävää ohjelmaa. Suomen kovatasoisimmat ratsastajat osallistuvat messujen uuteen Agrimarket Tammer Trophy -kilpailuun. Avajaispäivänä jaetaan Vuoden Kavionjälki 2013 -tunnustus. Messut juontaa Joanna Kuvaja. Hevoset 2013 -messujen Näytösareenalla ratsastetaan 6.?7.4.2013 ensimmäistä kertaa kovatasoinen esteratsastuskilpailu Agrimarket Tammer Trophy, jonka voittajalle on luvassa Suomen suurin palkintosumma 3 000 euroa. Palkinto koostuu 2 000 euron rahapalkinnosta ja Kristina Cruisesin 1 000 euron arvoisesta risteilylahjakortista. Tähän mennessä osallistumisoikeuden kilpailuun ovat saaneet Peik Andersin, Paul Argus, Sanna Backlund, Susanna Granroth, Petra Heikkinen, Janna Huhtanen, Viivi Monto, Jukka Rantanen ja Emilia Vättö. Kilpailun toteuttaa Team Eurohorses ry. Uusi kilpailu on myös Toto-pelikohteena molempina päivinä. Pelimuodot ovat Voittaja, Sija ja Kaksari. Agrimarket Tammer Trophyn lisäksi messuilla on mahdollisuus pelata myös muita viikonlopun kohteita. Fintoton osastolla isäntänä toimii olympiavoittaja, ravivalmentajana ja -ajajana toimiva Toni Nieminen, joka opastaa kävijät Toto-pelien saloihin. hoitoihin. Eläinfysioterapeutti Jonna Prål-Nieminen ja kranio-sakraalihoitaja Reetta Pirttijoki perehdyttävät hevosen fysiologiaan, hierontaan ja venyttelyyn sekä esittelevät hevosten kranio-saksaalihoitoa ja lihasteippausta. MESSUJEN YHTEYDESSÄ ON 3-VUOTIAIDEN SUOMENHEVOSTEN VALTAKUNNALLISEN VARSANÄYTTELYN FINAALI Messut lupaavat runsaasti viihdyttäviä ja opettavaisia ohjelmanumeroita, rotu- ja lajiesittelyjä sekä kilpailuja. Messuilla järjestetään muun muassa 3-vuotiaiden suomenhevosten valtakunnallisen varsanäyttelyn finaali. Stella Hagelstam ja Sanna Backlund vetävät tänä vuonna suositut koulu- ja esteratsastusklinikat. Kari Vepsä johdattaa yleisön ongelmanhevosen käsittelyyn ja Valjakkoajonäytöksessä nähdään Suomen parhaat valjakkoajajat. Lisäksi järjestetään Hämeen ratsastuskouluille avoin Ratsastuskouluoppilaiden olympialaiset -kilpailu, jonka yhteydessä on ratsastuskoulujen huutosakkikilpailu. Lisätietoja: www.hevosmessut.fi / Tampereen Messut Oy www.tampereenmessut.fi FARMI 3/2013 9
• 10 FARMI 3/2013
• TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN Hevossiittolat ovat hevosjalostuksen ammattilaisia, mutta oriasemien toiminta on useimmille vierasta. Kallelassa siittolatoimintaa on harjoitettu jo kaksi vuosikymmentä. V arsinais-Suomessa Uudessakaupungissa sijaitsevalla Kallelan Oriasemalla riittää tehtävää ympäri vuoden. Yrittäjäpariskunta Kaisa ja Hannu Nivola ovat olleet mukana hevossiittolabisneksessä jo kaksikymmentäkaksi vuotta. ? Minulla on aina ollut hevosia ja olen tottunut työskentelemään niiden kanssa, sanoo aktiivisesti hevosjalostustoiminnassa vaikuttava Hannu Nivola. Hän istuu muun muassa Suomen Hippos ry:n hallituksessa ja toimii VarsinaisSuomen hevosjalostusliitto ry:n ja Turun Hippos ry:n puheenjohtajana. Kallelan Oriasema on yksi Suomen suurimmista hevossiittoloista. Oriaseman pyörittäminen on pääosin Hannun harteilla, sillä varsinaisten siittolaan liittyvien töiden lisäksi hän hoitaa niin heinänteot kuin kengijatkuu ? FARMI 3/2013 11
• tyksetkin. Hänen lisäkseen tilalla on neljä vakituista työntekijää. Kaisa Nivola toimii siittolan vastaavana eläinlääkärinä, mutta työskentelee päätoimisesti Uudenkaupungin kaupungilla ympäristöterveydenhuollon johtajana. Talvella hänellä ei olekaan paljon siittolaan liittyviä tehtäviä, mutta kesällä on kiire. ? Usein olen pitänyt virkavapaata tai lomaa astutuskauden vilkkaimpana aikana. Apuna Kallelassa on monena kautena ollut myös toinen eläinlääkäri, Kaisa Nivola kertoo. Oriasemalla on 100 karsinapaikkaa seitsemässä eri rakennuksessa ja näiden lisäksi vielä pihatto vieroitettuja varsoja varten. Kallelassa majailee noin 40?50 hevosta vuoden ympäri. Näistä osa on siitostammoja ja täyshoitohevosia, osa siitosoriita ja osa edellisvuotisia varsoja. Nivolan hevostaloustilalla on omien 50 peltohehtaarin lisäksi myös parikymmentä hehtaaria vuokramaita, ja kaikista pelloista noin 30 hehtaaria on hevosten laidunta ja lopuilla kasvatetaan heinää hevosille. Heinän suhteen oriasema on täysin omavarainen, ja myös kaurat ostetaan omalta kylältä, naapureiden pelloilta. Kallelassa hevoset saavatkin nauttia varsinaista lähiruokaa. Kaikki oriit eivät asu asemalla Kallelan Oriasema on hevosten keinosiemennykseen keskittynyt yritys. Keinosiemennykset ovat perinteistä astutusta varmempi tapa tiineyttää tamma, ja myös turvallisempi, sillä mahdollisten tautien leviämisriski pienenee. Keinosiemennys myös lisää mahdollisuuksia käyttää astutuksessa oriita 12 FARMI 3/2013 laajemmalta alueelta, vaikka valtameren takaa. Tämän mahdollistaa pakastesperma. Kallelassa toiminta on ympärivuotista, mutta varsinainen astutuskausi eli keinosiemennykset alkavat maaliskuussa. Joka vuosi Kallelassa keinosiemennetään 200?300 tammaa, ja toinen mokoma siemennetään muualla Kallelan oriiden siemenellä. Vuosittain Kallelassa on kymmenkunta astuvaa oriita, ja tämän lisäksi on saatavana tuontispermaa niin tuoreena kuin pakasteenakin. Tuontilistalla on ensi kautena yli kolmekymmentä siitosoriita. ? Normaalisti oriit asemalla vaihtuvat vuosittain, ainakin osittain, mutta tänä vuonna ne kaikki ovat ensimmäistä kertaa samoja kuin viime kaudella. Tuontioriit tulevat listoille kansainvälisten välittäjien kautta muun muassa Ranskasta, USA:sta, Ruotsista ja Kanadasta, Kaisa sanoo. Asemalla astuvat oriit ovat lämminverisiä ravihevosia, samoin kuin valtaosa asiakastammoistakin. Nivolat kertovat, että joka kausi heillä siemennetään ainoastaan muutamia kymmeniä suomenhevosia tai ratsuja. Arvokkaiden siitosoriiden omistus on pääasiallisesti muualla, mutta joistakin Kallelan Oriasema omistaa osuuden. Yksi tällainen ori on esimerkiksi lämminverinen ravuriori Classic Photo, jonka omistus on Italiassa, Norjassa ja Suomessa. Hevonen on nopein Suomessa koskaan astunut siitosori, ja sen siemen onkin kysyttyä. ? Alkuvuoden ori astuu Italiassa, jonka jälkeen se tulee Suomeen ja Kallelaan. Varauksia oriille on jo tehty, Kaisa sanoo. Tiesitkö? Siittolatoiminta on luvanvaraista, ja luvan myöntää Maa- ja metsätalousministeriö. Suomessa lupia siittolatoiminnan harjoittamiseen on yli kuusikymmentä, joista aktiivisesti toimii nelisenkymmentä. Osa kuitenkin on vain muutaman siitostamman talleja. Hyppypäivät määrittävät työtahdin Kallelan Oriasemaa markkinoidaan samalla tavoin kuin muitakin yrityksiä. Ilmoittelun perusteella tammanomistajat löytävät siittolat ja samalla oritarjokkaat. Keinosiemennykset tehdään joko paikanpäällä Kallelassa, tai sitten jossain muualla, vaikkapa hevosen kotitallissa. Tamman siemennyksen muualla kuin oriasemalla saa tehdä ainoastaan eläinlääkäri. Hyväksytyillä siemennysasemilla myös koulutettu siementäjä voi tehdä siemennykset vastuueläinlääkärin vastuulla. Oriaseman kaikessa toiminnassa hygienia ja huolellisuus ovat ensisijaisen tärkeitä. Esimerkiksi tarttuvaa tautia sairastavaa hevosta ei pitäisi tuoda siittolaan. Astutuskaudella tammalla on kiima noin kolmen viikon välein. Siemennykset tehdään kiiman aikana, yleensä yksi siemennys per kiima. Reilun kahden viikon kuluttua siemennyksestä tehdään tiineystarkastus eli katsotaan onko hevonen tullut kantavaksi. Jos se ei ole, siemennys tehdään uudestaan seuraavan kiiman aikaan. ? Noin puolet tammoista siemennetään täällä. Läheltä tulevat lähtevät siemennyksen jälkeen kotiin ja tulevat takaisin tiineystarkastukseen tai uuteen siemennykseen. Kaukaa tulevat tammat saattavat jäädä asumaan Kallelaan niin kauaksi aikaa, että tulevat
• tiineeksi. Siksi karsinapaikkojakin tulee olla runsaasti, Hannu kertoo. Valtavat hevosmäärät vaativat myös paljon työntekijöitä. Kallelassa työskentelee joka kausi vakituisten lisäksi noin 10?12 harjoittelijaa ja kesätyöntekijää. Hevossiittoloiden toiminnan organisointia helpottavat yleisesti sovitut pelisäännöt. Valtakunnallisiksi ?hyppyytyspäiviksi? eli sperman keräyspäiviksi on sovittu maanantai, keskiviikko ja perjantai. Määrätyt päivät helpottavat töiden suunnittelua sekä säästävät työtä ja spermaa. Myös kuljetukset ovat helpommin järjestettävissä, kun siemen kerätään arkipäivinä. Jos hevosia ei keinosiemennetä paikan päällä, siemen tule tilata oriasemalta hyppyytyspäivää edeltävänä iltana tai aikaisin hyppypäivän aamuna. Sperma kerätään ennen aamukahdeksaa, sillä valtaosa lähetyksistä menee Matkahuollon kautta. Siemenannokset pakataan styrox-laatikkoon kylmäkallen kanssa ja lykätään linjaautoon. Kallelan Oriaseman laboratorion seinällä onkin valtava määrä linja-autojen aikatauluja, jotka yrittäjä tietenkin muistaa jo lähes ulkoa. ? Säädösten mukaan tuoresiemen tulisi käyttää 24 tunnin kuluttua sen keräämisestä. Kuljetukset on suunniteltava hyvin, jotta toisessa päässä eläinlääkäri ehtii vielä saman päivän aikana siementää tamman, Hannu kertoo. Yllä: Kaisa ja Hannu Nivola kertovat hyppyytyksessä käytettävän pukinkin olevan talvisin lomalla. Alla: Edellisen kevään varsat asuvat pihatossa, josta ne pääsevät vapaasti ulkoilemaan ympäri vuoden. jatkuu ? FARMI 3/2013 13
• SIITTOLASANASTOA Hypytys = Oriin sperman kerääminen keinosiemennystä varten. Pruuvata = Koeajaa varsa yleensä kaupan yhteydessä. Varsamaksu = Varsan syntymän jälkeen oriin omistajalle maksettava maksu, jota vastaan varsan omistaja saa kuitiksi rekisteröinnissä vaaditun syntymätodistuksen. Tiineystarkastus = Eläinlääkärin yleensä ultraäänellä tammalle tekemä tarkastus, missä selvitetään onko tamma tiine. Kiimakontrolli = Eläinlääkärin tammalle tekemä munasarjojen ja kohdun tarkastus, jolla pyritään selvittämään siemennysajankohta mahdollisimman tarkkaan. Hyvä periyttäjä = Ori, jolla on jo kilpailuikäisiä varsoja, jotka ovat menestyneet hyvin kilpailuissa. 14 FARMI 3/2013 Isäoikeudet ostetaan Keinosiemennyksen hinta koostuu monesta eri osasta. Jokaisella oriaseman siitosoriilla on orikohtainen varsamaksu, joka maksetaan oriin omistajalle varsan synnyttyä. Varsamaksun suuruuteen vaikuttavat muun muassa oriin sukulinja, kilpailumenestys ja omat jälkeläisnäytöt. Kallelan siitosoriitten maksut vaihtelevat tänä kautena 800 eurosta 3 500 euroon, ja pakastelistalta löytyvän kalleimman oriin varsamaksu on yli 20  000 euroa. Ennen tamman asemalle tuomista tai sperman tilauksen tekemistä tulee mahdollisesti maksaa niin sanottu varausmaksu. Varausmaksulla halutaan karsia turhat varaukset, ja samalla varmistaa, että asiakas on tosissaan. Varauksia otetaan senkin vuoksi, että yhden oriin spermalla saa vuosittain siementää korkeintaan 150 tammaa koko maassa. Suurempi määrä voisi nostaa hevosten sukusiitosprosenttia, ja samalla hankaloittaa hevosjalostusta. Hevossiittoloiden palkkiot tulevat lähinnä tammojen siemennysmaksuista. Sen lisäksi siittolat perivät asiakkailtaan eläinlääkärikustannukset ja muut kulut, kuten esimerkiksi tallipaikkamaksut. Mitä useampi siemennyskerta, sitä kalliimmaksi tamman tiineyttäminen tulee. Jos tamma on huono tiinehtymään, kannattaa satsata hyvälaatuiseen spermaan, sillä se voi olla lopulta edullisempi vaihtoehto kuin tuoda tamma siemennettäväksi useita kertoja. Kallelan Oriasemalla keinosiemennetyistä tammoista tiinehtyy yli 90 prosenttia, mikä on todella hyvä tulos. Hevosen kantoaika on yksitoista kuukautta, joten kauden aikana siemennetyt tammat varsovat seuraavan vuoden keväällä. Hevostenkaan raskaudet eivät aina suju suunnitellusti, joten kaikki tiinehtyneet tammat eivät saa varsaa. Tämän vuoksi varsamaksu maksetaan yleensä vasta, kun varsa on ollut elävä kymmenen päivän ajan. Kun maksu on maksettu, tamman omistaja saa oriin omistajalta syntymätodistuksen. Ilman syntymätodistusta varsa ei voi saada kilpailulupaa. Kilpailulupa on ravihevosille kaikki kaikessa, joten ilman syntymätodistusta lupaavakin varsa on pullahevosen arvoinen. ? Oriin omistajalla ei ole oikeuksia varsaan, vaan varsamaksu on korvaus siitosoriin käytöstä. Varsamaksulla ikään kuin ostetaan isäoikeudet, Kaisa kertoo. Varsat pääsevät esikouluun Siitosoriiden lisäksi Kallelassa on myös siitostammoja, jotka synnyttävät varsoja myyntiin. Tiineenä olevat tammat työllistävät Kaisa Nivolaa eniten keväisin. Vaikka tammoja on vain noin parikymmentä, ne varsovat kaikki kauden aikana, ja niitä on seurattava tarkasti, samoin kuin siemennettyjä tammojakin. Tottuneet ja asiantuntevat työntekijät ovat tärkeitä toiminnan harjoittamisen kannalta. Työtä oriasemalla tehdään kellon ympäri, kolmessa vuorossa. Yhtenä syynä tähän on juuri varsominen. ? Hevonen on saaliseläin, joka haluaa varsoa kun tuntee olonsa turvalliseksi. Tästä syystä lähes kaikki tammat varsovat yöllä, Kaisa sanoo. Kun hevosen laskettu aika on lähellä, se siirretään varsomiskarsinaan, jossa on valvontakamera. Valvontakamerasta seurataan hevosen tilanteen kehittymistä, ja saattaa mennä monta päivää ennen kuin hevonen varsoo. Siinä missä lehmä voi työntää vasikkaa ulos useita tunteja, hevosen pitäisi saada varsa ulos 20 minuutissa, jotta sekä varsa että tamma säilyvät vahingoittumattomina. Jos varsomisessa menee kauemmin, eläinlääkärin on mahdollisesi autettava varsa maailmaan. Tiineen tamman tarkkailu on siis erityisen tärkeää. Syntyneet varsat asuvat emänsä kanssa syksyyn asti kunnes ne vieroitetaan, ja ne muuttavat pihattoon. Siellä varsat asuvat yli talven. Seuraavan kesän ne ovat laitumella kunnes puolitoistavuotiaina ne myydään syksyn huutokaupassa. Osa varsoista varataan ja ostetaan jo aikaisemmin, jotkut jäävät Nivoloille itselleen. Kallelan Oriasemalla syntyneet ja kasvaneet hevoset tunnistaa Callela-alkuisesta nimestä. Hyvällä huolenpidolla varmistetaan myös se, että asiakkaat saavat rahoilleen vastinetta. ? Varsat ovat jokainen vähintään viikon kerrallaan käytöskoulussa tallissa, poissa pihatosta, opettelemassa jalannostoja ja muuta sekä muutenkin totuttelemassa ohjeistukseen. Ammattimaisuus on kasvatuksessa tärkeää, Kaisa sanoo. Esimerkiksi Ranskassa varsoja ei totuttamisen lisäksi saa vielä kouluttaa, kuten opettaa ajolle, ennen huutokauppaa. Tämä siksi, ettei niitä voisi ?pruuvata? eli kokeilla ennen myymistä. Tämä olisi Kaisa ja Hannu
• Nivolan mielestä hyvä käytäntö Suomeenkin. Kaisan mainitsema ?esikoulu? on kuitenkin hyväksi nuorille hevosille. Totuttamisen lisäksi tärkeitä ovat ravinto ja mahdollisten sairauksien pikainen hoito. Jos kaikki varsat eivät mene kaupaksi, täytyy itselle jääneiden kouluttaminen kuitenkin aloittaa mahdollisimman pian. Kouluttamisesta vastaavat hevosalan ammattilaiset, jotka yhdessä oriaseman oman väen kanssa varmistavat, että Kallelasta tulee huippuhevosia. ? Hevosten kasvatus ei onnistuisi yksin. Osaavat työntekijät ja yhteistyö- kumppanit ovat kaiken perusta, sanoo Hannu. Vaikka Oriaseman kesä on melkoista vilinää huhtikuusta syksyyn asti, yrittäjäpariskunta pyrkii silti pitämään lomaakin. Kun on osaavat ihmiset, joihin voi luottaa, uskaltaa lomailla. Kesälomaviikko vierähtääkin vajaan sadan kilometrin päässä Luvialla kesämökillä, josta kuitenkin pääsee helposti käymään kotosalla. ? Kyllä vähintään joka toinen päivä käyn asemalla tekemässä jotakin lomaviikonkin aikana, Hannu naurahtaa. ? Vasemmalla: Kallelassa ei lomailla talvellakaan. Yrittäjä Hannu Nivola kengityshommissa. Yläoikealla: Kerätty sperma jaetaan pakastettaessa muovisiin olkiin, joissa se säilötään nestemäiseen typpeen. Käytetyt tyhjät oljet tulee säilyttää todisteena siitä, että tammoille on annettu sovitut määrät siementä. Alaoikealla: Jokaisella siitosoriilla on henkilökohtainen keinovagina, jota käytetään hyppyytyksessä. FARMI 3/2013 15
• HEVOSET www.facebook.com/staffansberg LOISPOSTI ON postipakkaus hevosen sisäloisten tutkimiseen. Paketti sisältää näytteenottovälineet, näytelähetteen, postipaketin ja -maksun sekä loistutkimuksen. Asiakas ostaa paketin, lähettää näytteen laboratorioon ja saa vastauksen sähköpostiinsa. Näyte tutkitaan heti sen saavuttua laboratorioon ja vastaus lähtee samana tai seuraavana päivänä. Tutkimuksessa todetaan mahdolliset pienet sukkulamadot, heisimadot ja suolinkaiset määrällisesti. Suomen eläinlääkäripraktikot ry suosittelee ulos- tenäytteen tutkimista, koska useat sisäloiset ovat kehittäneet tai ovat kehittämässä resistenssiä lääkkeisiin. Matolääkityksen tulisi perustua tarpeeseen, joka todetaan ulostenäytteen munien määrän perusteella. Koko tallia ei tule madottaa rutiinisti, vaan hevoset pitäisi lääkitä yksilöinä tarpeen mukaan. PUHDASTA KUMIROUHETTA! NOWASTE OY puh. 040-55 75 635, jaana.heino@nowaste.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.loisposti.fi KevätuutuuKsia saapunut Pikeur, Kingsland, Mountain Horse Laukkaa verkkokauppaan! ratsastusvaruste.fi Avoinna: ma-to 9?17.30 pe 9?18 I la 9?14 Itsenäisyydenkatu 68, Pori I Puh. (02) 633 2489 www.ratsastusvaruste.fi kuninkuusraVit 27.?28.7.2013 www.kuninkuusravit.fi Osta liput ennakkOOn Lipputoimisto p. (06) 822 9800 www.lipputoimisto.fi Varaa majOitus SALES Keskusvaraamo p. (06) 822 9811 myynti@saleskeskusvaraamo.fi www.saleskeskusvaraamo.fi 16www.kuopionravirata.fi FARMI 3/2013 (017) 264 8110 iltajuHlat kuOpiOn satamassa pe 26.7. & la 27.7. 60 000 ihmistä ei voi erehtyä ? tule sinäkin kuninkuusraveihin kuopioon! kuninkaallista raVitunnelmaa sOrsasalOssa!
• HEVOSET TIESITKÖ? KUOPION RAVIRATA Sorsasalo isännöi heinäkuun lopussa vuoden suurinta ravitapahtumaa Kuninkuusraveja. Parhaiden kantakirjattujen suomenhevosten kamppailut nähdään Sorsasalon kaviouralla 27. ? 28.7., ja iltajuhlia vietetään Kuopion satamassa perjantaina 26. sekä lauantaina 27. päivä. Kyseessä on Kuopion ja Pohjois-Savon vuoden suurin yleisötapahtuma sekä yksi koko Suomen suurimmista urheilutapahtumista. ? Tähän tapahtumaan on valmistauduttu jo pitkään. Odotamme viikonlopulle vähintään 55 000 katsojaa, joiden palveluihin panostamme. Tällaisen porukan liikuttaminen ja palveleminen edellyttää suuria panostuksia tilapäisrakenteisiin radalla ja iltajuhla-alueella. Liikennejärjestelyissä tullaan tukeutumaan non-stop-bussiliikenteeseen. Haluamme palvella yleisöä savolaisen leppoisalla asenteella ja tarjota hienoja raviurheiluelämyksiä, Kuninkuusravien projektijohtaja Tommi Salmela korostaa. Kuninkuusraveissa pelataan molempina päivillä Totoa miljoonilla euroilla ja paikalle mat- kustavat ravituristit antavat alueen majoitus- ja muiden palveluiden tarjoajille merkittävän taloudellisen piristysruiskeen. Kaupungin hotellikapasiteetti tulee täyteen varatuksi ja lisäksi vakiintunut tapa on ollut, että ravivieraat vuokraavat majoitusta viikonlopun ajan myös yksityisiltä. ? Innokas ja vakiintunut raviporukka matkustaa Kuninkuusraveihin joka kesä. Tätä tapahtumaa ei haluta eikä kannata missata. Toivottavasti ihmiset innostuvat tarjoamaan yksityismajoitusta, ja lisäksi camping-alue tullaan sijoittamaan lähelle keskustaa. Hyvä sää on meillä tilattuna, ja tapahtumanjärjestäjän kannalta on äärimmäisen tärkeää, että lähialueiden ihmiset tulisivat myös aistimaan ravitunnelmaa, Salmela sanoo. Kuninkuusraveja on järjestetty vuodesta 1924 ja Kuopiossa perinteikäs tapahtuma nähdään nyt viidennen kerran radan historiassa. Edelliset Kuninkuusravit Kuopiossa on ravattu vuosina 1959, 1967, 1982 ja 1998. Savon alueen väestöllä tarjoutuu siis oivallinen ja paras mahdollisuus yli kymmeneen KUVA: HIPPOS / IRINA KEINÄNEN Suomenhevonen julistettiin Suomen kansallishevoseksi vuonna 2007, sen 100-vuotissyntymäpäivänä. vuoteen mahdollisuus lähteä heinäkuussa raveihin. ? Kuninkuusraveissa yhdistyvät pitkät perinteet, suomalainen kesä ja suomalaiset ravihevoset parhaimmillaan sekä suuren yleisötapahtuman tunnelma ihan ainutlaatuisella tavalla. Kuninkuusraveissa on niin railakasta festivaalimeininkiä kuin hienon urheilujuhlan arvokasta ilmapiiriä, jokaiselle jotakin perheen pienimmistä kokeneisiin katsojiin, Kuninkuusravien tiedottaja Ilkka Nisula kuvailee. ? Kuopiossa osataan arvostaa hyvää urheilua ja kotiradalta sekä lähiseuduilta löytyy useita todella kovia hevosia kuninkuus- ja kuningatarkilpailuun. Esimerkiksi Tero E. Mäenpäällä on valmennuksessaan ainakin kolme vakavaa ravikuninkuuskandidaattia: Turon Myrsky, Sörkän Sälli ja juuri helmikuun lopussa kantakirjattu Virijori. Kuninkuusravien päälähtöihin valitaan 12 kantakirjattua oritta ja 12 kantakirjattua tammaa. Ruunat ja kantakirjaamattomat hevoset eivät ole oikeutettuja osallistumaan. ? Kilpailu tukee näin oman kotimaisen rotumme jalostusta ja kunnioittaa perinteikkäitä sääntöjä. Myös maailmalla on suuria ravikilpailuita, mutta juuri se, että meillä tapahtuman pääosan esittäjät ovat oman suomalaisen rotumme edustajia, on erittäin arvokas ja hieno asia, Nisula linjaa. Lisätietoja: www.kuninkuusravit.fi FARMI 3/2013 17
• HEVOSET METSÄ WOOD on lanseerannut kotimaisesta kuusi- ja mäntyhöylälastusta valmistetun Hunter-kuivikkeen. Tuoteuutuuden etuja ovat pieni pöly- ja itiöpitoisuus, erinomainen imukyky ja hyvä riittoisuus. Kuivike soveltuu kaikille eläimille, joita halutaan hoitaa laadukkaasti. ? Tuote sopii esimerkiksi hevosenomistajalle, joka haluaa panostaa hevosen terveyteen ja hyvinvointiin. Kaksinkertaisen pölynpoistomenetelmän ansiosta kuivikkeen pölypitoisuus on vastaaviin tuotteisiin verrattuna pieni. Ilmatiiviisti pakatussa kuivikkeessa itiöpitoisuus on lähes olematon. Pieni pölypitoisuus on tärkeää, sillä tallin ilmanlaatu vaikuttaa suoraan hevosen terveyteen. kertoo tuotepäällikkö Kaisu Rukko Metsä Woodin myynnistä. Kuivikkeen pieni pölypitoisuus vaikuttaa myös eläintenhoitajan hyvinvointiin puhtaamman ilmanlaadun muodossa. Vaalea kuivike lisää valoisuutta ja viihtyisyyttä talleissa ja muissa eläinsuojissa. Hunter-kuivike tuli myyntiin Agrimarket-ketjun myymälöihin syyskuun puolivälissä. ? Tutkitusti korkealaatuisena kuivikkeena Hunter täydentää monipuolista kuivikevalikoimaamme, myyntipäällikkö Heikki Kankainen Agrimarketista toteaa. Lisätietoja: www.hunterkuivike.fi ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN mukaan yritysten varastoissa olevat, hevosenlihaa vastoin pakkausmerkintöjä sisältävät tuotteet voi luovuttaa hyväntekeväisyyteen. Yrittäjän tulee kuitenkin sopia asiasta paikallisen valvovan viranomaisen kanssa. Paikalliset viranomaiset varmistavat, että tuotteiden koostumuksesta annetaan oikeat tiedot. Hevosenlihaa sisältävää kebablihaa on jaettu ilmaiseksi ainakin Vantaalla. Asiakkaiden ja kauppojen palauttamia tuotteita ei sen sijaan voi lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, koska tuotteiden kylmäketjua ei voi varmentaa. Suomessa useat elintarvikealan yritykset ovat vetäneet hevosenlihaa sisältäneitä tuotteita pois myynnistä. Ainakin Pouttu Oy, Vaasan Oy Food Service ja SeaGood Oy Fort Deli vetivät helmikuussa myynnistä tuotteita, jotka sisältävät hevosenlihaa, jota ei ole mainittu tuotteiden pakkausmerkinnöissä. Sekä Evira että Kuluttajaliitto arvioivat, että ruokahuijaukset ovat lisääntyneet viime vuosina. Lisätietoja: www.evira.fi KUVA: SXC * vahvistaa immuunipuolustusta * ennaltaehkäisee oireita * hoitaa ihoa ja tukee normaalia suoliston toimintaa * sisältää patentoidun koostumuksen yrttejä, vitamiineja, mineraaleja ja rauhoittavia, luonnollisia eteerisiä öljyjä Ei sisällä kortisonia eikä botoxia. Jälleenmyyjä: Kaakkolan Tila, www.kaakkola.com. Maahantuonti: Bringwell Finland Oy, puh. (015) 348 572. 18 FARMI 3/2013
• Tallikalusteet ja tarvikkeet netistä. www.illis.fi 010-23 91 300 KUVA: FARMIN ARKISTO EU-TUKIEN HAKUOPAS 2013 on julkaistu Maaseutuviraston verkkosivulla. Hevosista on mahdollista saada kansallista kotieläintukea mikäli hakija täyttää asetetut vaatimukset. Tukihakemusten viimeinen palautuspäivä on 30.4.2013. Uutta kansallisessa kotieläintuessa hevosten osalta on, että tuen hakijalla tulee olla hallinnassaan hevosia vähintään 3 eläinyksikköä (ey). Tukikelpoisia hevosia ovat siitostammat (1 ey), vähintään 1-vuotiaat (syntyneet 2012 tai aiemmin) suomenhevoset (0,85 ey) ja 1 ? 3-vuotiaat muut hevoset ja ponit (0,6 ey, syntyneet 2010 ? 2012). Siitostammalla tarkoitetaan hevosta tai ponia, joka on astutettu tai varsonut vuonna 2012. Vuonna 2012 astutettu tamma hyväksytään vain, mikäli sen tiineys on kestänyt vähintään 12 viikkoa. Mikäli siitostamma on luonut vähintään 12 viikkoa kes- täneen tiineyden jälkeen, on tuen hakijan toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle eläinlääkärin lausunto luomisesta. Lisäksi luomisesta tulee ilmoittaa Suomen Hippoksen rekisteriin. Myös varsomisesta tulee ilmoittaa Suomen Hippokseen, myös siinä tapauksessa, että varsa syntyy kuolleena. Hevosten tulee olla tuen hakijan hallinnassa 100 päivän ajan. Hallinta-aika on 1.5.2013? 8.8.2013 mukaan lukien alkamis- ja päättymispäivät. Tuen hakijan tulee huolehtia, että hevosten tiedot ovat ajan tasalla Suomen Hippoksen rekisterissä. Etenkin hallintaoikeuden siirroissa on ruuhkaa huhtikuussa. Palauttamalla lomakkeet ajoissa varmistat hevosten tietojen olevan kunnossa tuen hakua varten. Muista täyttää lomakkeet huolellisesti ohjeiden mukaan. Lisätietoja: www.mavi.fi HS-tallin suositut viikonloppu- ja kesäleirit nyt varattavissa! Varmista oma leiripaikkasi ajoissa. Pyttyläntie 21 ? Liikkala ? puh. 040 5873656 hanna@hs-talli.net ? www.hs-talli.net FARMI 3/2013 HS_talli_ilmo_60x35.indd 1 19 1.3.2011 11.01
• Anna Kyläkorven kisaratsu Eversti tutustuu uuden tallin seinän hevoskuvioon. Kuvio on Kyläkorven piirtämä. P orin Ahlaisissa sijaitsevan Kyläkorven ratsastuskoulun pihassa komeilee upouusi talli. Vuodesta 2005 ratsastuskoulua pitänyt Anna Kyläkorpi kertoo, että uutta tallia on suunniteltu jo vuosia, vaikka virallisesti tallin 20 FARMI 3/2013 suunnittelu ja rakentaminen aloitettiin vuoden 2011 syksyllä. ? Vanhaan talliin rakennettiin alun perin paikat viidelle hevoselle. Siitä lähtien rakennettiin niin sanottuja väliaikaratkaisuja, kun hevosten määrä alkoi lisääntyä, kertoo Kyläkorpi. Pieneen talliin ei pystynyt rakentamaan uusia karsinapaikkoja, joten niitä alettiin rakentaa tallin ulkopuolelle, ulkokarsinoiksi. Hevoset viihtyivät tallissa, mutta työn- tekijälle se oli varsinainen painajainen. ? Pelkästään veden kuskaaminen vei aivan tuhottomasti aikaa. Jokaiselle hevoselle piti kantaa 2-3 ämpärillistä vettä yhden illan aikana, joten kokonaisuudessaan määrä oli
• TEKSTI JA KUVAT: JENNI JOENSUU Oman tallin rakentaminen antaa vapaat kädet suunnitteluun ja toteutukseen. Anna ja Juha Kyläkorpi toteuttivat pitkäaikaisen suunnitelmansa ja rakensivat ratsastuskoululleen unelmien tallin. valtava, Kyläkorpi muistelee. Anna ja Juha Kyläkorpi muuttivat Ahlaisiin vuonna 1999 yhden hevosen kanssa. Master-tason ratsastuksenopettajana Anna Kyläkorpi kävi ensin pitämässä ratsastustunteja muilla talleilla, ennen kuin oma talli perustettiin. Pikku hiljaa niin hevosten kuin ratsastajien määrä alkoi lisääntyä. Kun ratsastuskoulun toiminta laajeni, syntyivät myös suunnitelmat uudesta tallista. Ensin rakennettiin kuitenkin maneesi, joka valmistui vuonna 2007. Välissä Kyläkorpi suoritti master-opinnot Ypäjällä ja sai miehensä kanssa kaksi lasta, tyttäret Vanessan ja Venlan. Vuonna 2011 taas asennettiin maneesiin uusi äänentoistojärjestelmä. Kyläkorpien elämä onkin ollut yhtä projektia toisen perään. ? Nyt kun uusi talli on valmis, on seuraavana projektina enää vanhan tallin purkaminen ja lantalan rakentaminen sen tilalle. Sen jälkeen saavat projektit ainakin toistaiseksi riittää, naurahtaa Kyläkorpi. jatkuu ? FARMI 3/2013 21
• Yllä: Uudessa tallissa kaurakärrytkin mahtuvat kulkemaan hyvin ja iltaruokinta kestää vain noin 20 minuuttia. Alla: Vasemmalla uusi talli, keskellä maneesi ja oikealla vanha talli, joka puretaan uuden lantalan tieltä. 22 FARMI 3/2013 Suunnittelu käyntiin Kun uuden tallin suunnittelu vihdoin aloitettiin, oli ensimmäinen tehtävä keksiä sille sopiva paikka. Ammattilaisten mielestä talli olisi pitänyt rakentaa kauemmas pellolle, mutta Kyläkorvet halusivat sen lähemmäs pihapiiriin. Oikea paikka löytyi lopulta kotitalon ja maneesin välistä. Paikkaa varten piti anoa rakennusvalvonnasta erityislupa, sillä väli oli normaalia pienempi. ? Valitulla paikalla maa on kovaa ja kivistä, eikä liejuista peltoa. Halusimme tallin myös lähelle kotia, sillä se helpottaa meidän työtämme. Minä myös nukun yöni rauhallisemmin, kun olen lähellä ja voin yölläkin nähdä ikkunasta, että talli on kunnossa ja ovet ovat kiinni, selittää Kyläkorpi. Tarvittavien lupien hakemista Kyläkorpi kuvaa haastavaksi. Rakennusvalvonnassa sai ravata jatkuvasti ja joka kerta sieltä tuntui tulevan selvityspyyntöjä perässä. Yhdessä piirtäjän kanssa sitten korjailtiin puutoksia. ? Lupien hakeminen ja saaminen oli kyllä mahdotonta. Tuntui siltä kuin joka kerta olisi ollut jotain eri asioita korjattavana. Tarkoitus oli myös rakentaa maneesin yläkertaan pienet majoitustilat leiri- ja kurssimajoitusta varten. Suunnitelmaa ei kuitenkaan hyväksytty. ? Ehkä tulevaisuudessa hommaamme tallin läheisyyteen muutaman pienen pihamökin, joilla majoituskin sitten onnistuisi. Tämä projekti tosin on vasta suunnitteluasteella, Kyläkorpi sanoo. Hevostallien perinteinen rakennusmateriaali on puu. Tämä oli myös Kyläkorpien alkuperäinen suunnitelma. ? Kun asiaa ajatteli tarkemmin, alkoivat puun vaatima hoito ja maalaus tuntua työläältä. Niinpä kilpailutimme muutaman kivirakennuksia rakentavan yrityksen ja päädyimme vaihtamaan materiaalia kokonaan. Loppujen lopuksi kivi ei tullut puuta kovinkaan paljon kalliimmaksi, kertoo Kyläkorpi. Kun tallia suunniteltiin, Kyläkorvet vierailivat monilla talleilla ja kyselivät aina, mikä missäkin tallissa on sen omistajien mielestä parasta ja mikä huonointa. Tallinpitäjät viettävät talleillaan valtaosan päivistään, joten mikä olisikaan parempi keino selvittää vahvuuksia ja heikkouksia kuin kysellä heidän mielipiteitään. Yksi suuntaviivoista rakentamisen yhteydessä olivat tallien uudet tilavaatimukset, jotka astuvat voimaan vuoden 2014 alusta. Uusien vaatimusten mukaan eläinsuojan sisäkorkeuden on oltava vähintään hevosen säkäkorkeus kerrottuna luvulla 1,5, ollen kuitenkin aina vähintään 2,2 metriä. Kyläkorven ratsastuskoulussa karsinat rakennettiin vielä hieman isommiksi. Karsinat tilattiin lopulta Ransuco-nimisestä yrityksestä. ? Karsinaelementitkin kilpailutettiin, ja tilattiin lopulta mittatilaustyönä. Oli hilkulla, ettei käyttämämme yritys edes olisi lähtenyt projektiin mukaan, heillä oli niin paljon töitä, Kyläkorpi sanoo. Lopputulokseen voi kuitenkin olla tyytyväinen. Karsinat ovat tilavia ja he- voset ovat viihtyneet niissä hyvin. Vanhassa tallissa hevoset joivat vetensä saavista, mutta uudet, itsestään täyttyvät juoma-automaatit eivät ole kuitenkaan tuottaneet niille ongelmia. Miettimällä hevosten asumisjärjestyksen tarkkaan saa myös karsittua turhaa luimimista ja kärhämöintiä. Kyläkorpi painottaa suunnittelun tärkeyttä. ? Mitä tahansa suunniteltiinkin, niin aina tuntui siltä, ettei tila vaan riitä. Siellä kaikki kuitenkin ovat sulassa sovussa, mutta kyllähän se vaati työtä. Pelkän satulahuoneen suunnitteluun meni monta päivää, ennen kuin kaikki satulat ja harjaämpärit saatiin mahtumaan. Heinän kulutus romahti Kyläkorven talli lämpiää maalämmöllä. Karsinoissa ei ole erillistä lämmitystä, käytävällä taas on. Myös tallin edustan saa lämmitettyä, joten sen pystyy sulattamaan, mikäli paikalle kertyy talvella paljon jäätä ja lunta. Vanha talli oli kylmä, ja talvisin hevosilla oli sisälläkin paksut loimet päällä. Uuden tallin myötä myös ohuet sisäloimet on suurimmalta osalta hevosista jätetty pois ja ovia pystyy talvellakin pitämään auki. Radikaalein muutos on kuitenkin ollut heinän kulutuksen väheneminen. ? Heinää kului aikaisemmin noin 300 paalia vuodessa, mikä on todella suuri määrä. Arvioisin, että uudessa tallissa sitä menee ainakin sata paalia vähemmän, Kyläkorpi selittää. Myös työn määrä on vähentynyt ? huomattavasti. ? Vanhassa tallissa iltatallin tekemiseen meni yli kaksi tuntia. Nyt iltaruokintaan
• Yllä: Newforestinponi Tilli on muiden hevosten tapaan viihtynyt hyvin uudessa tallissa. Oikealla: Kyläkorpi ei halunnut tallin toimistosta perinteistä, niinpä seinien väriksi valittiin pirteä pinkki. menee noin kaksikymmentä minuuttia, laskeskelee Kyläkorpi. Hevosten hoito vei niin paljon aikaa, että rakennusvaiheessakin yksi ihminen oli käytännössä koko ajan niiden kanssa. Kyläkorpi veti myös ratsastustunnit ja kesän leirit normaalisti. ? Kyllähän silloin tehtiin pitkää päivää. Viime vuonna taisimme pitää yhteensä seitsemän päivää vapaata, ja Juha käytännössä asui työmaalla, nauraa Kyläkorpi. Varsinainen rakentaminen aloitettiin maaliskuussa 2012 pohjatöillä ja viemäröinnillä. Toukokuussa tuotiin seinäelementit, jonka jälkeen rakennettiin katto. Viimeisenä tuotiin karsinaelementit, jotka saatiin valmiiksi joulukuussa muutamassa päivässä. Tarkoitus oli saada hevoset muutettua uuteen talliin jouluksi. ? Talutimme hevoset upouuteen talliin joulukuun 23. päivä puoli kahdeltatoista illalla. Tiukoille meni, mutta jatkuu ? FARMI 3/2013 23
• 1 2 1. Yksi tallin omista kasvateista on vuonna 2008 syntynyt musta suomenhevosori Aika-Ässä. 2. Tillin tarhakaverina on hanoverian puoliveritamma Kerttu. 3. Satulahuoneen suunnitteluun kului useampi päivä. Lopulta satulat kuitenkin saatiin sopimaan seinälle. 4. Tallin käytävä haluttiin pitää mahdollisimman yksinkertaisena, eikä siellä säilytetä ylimääräistä tavaraa. Lämpömittari on lahja Kyläkorven oppilaalta. pysyttiinpähän aikataulussa, Kyläkorpi virnistää. Kuten tallin pitäminen, myös sen rakentaminen hoitui pääasiassa omin voimin. Sähkötyöt teki Juha, joka sai työt tarkastaneelta sähköinsinööriltä kiitettävän arvosanan. Enemmän väkeä vaatineet työt tehtiin talkoovoimin tai tarvittaessa tilattiin ammattilaisilta. Rakentamisessa kiinnitettiin huomiota erityisesti siihen, miten työt saataisiin jatkos24 FARMI 3/2013 3 sa tehtyä mahdollisimman vähällä vaivalla. Niinpä esimerkiksi tallin päätyovi aukeaa niin, että heinäpaalin saa ajettua traktorilla suoraan sisälle. Näin aikaa ei turhaan tarvitse käyttää paalien kuskaamiseen ja siirtelemiseen. Tuntimääriä lisätään, hevosia ei Kyläkorven ratsastuskoulussa on ratsastustunteja arkisin noin 3?4 tuntia ja viikonlop- puisin 5?6 tuntia päivässä. Uuden tallin maaliskuussa juhlittavien virallisten avajaisten myötä tuntimääriä on tarkoitus lisätä. Hevoset menevät tällä hetkellä 1?1,5 tuntia päivässä, kun suositus on kaksi tuntia. Ratsastajia tallilla käy arviolta 100?120, joista suurin osa on yllättäen aikuisia. Lisäksi Kyläkorpi valmentaa ja kilpailee itsekin kouluratsastuksessa. Hevosia ei kuitenkaan ole tarkoitus ottaa lisää. Ainakaan vielä. ? Meille syntyy toukokuussa varsa, joka luultavasti jää meille. Lisää hevosia ei toistaiseksi ole tulossa, sillä karsinapaikat ovat kaikki käytössä. Vaikka uuden tallin rakentaminen sai Kyläkorvet välillä hakkaamaan päätä seinään ja miettimään, valmistuuko projekti ikinä, saatiin talli kuitenkin pystyyn ja käyttöön melko nopeasti ja ilman suurempia ongelmia. Yksi haastavimmista
• 4 iv a t o n a v a j o pp l He kkaus! läHetyspa LOISPOSTI UUSI helppo tapa tarkistaa hevosesi madotustarve! www.loisposti.fi Puh. (09) 2252 860 fax (09) 2252 8660 Lepolantie 9, 03600 Karkkila novalab@novalab.fi seikoista oli Kyläkorven mielestä aikataulut ja niistä kiinni pitäminen. ? Itse olen sellainen ihminen, joka pitää sovituista aikatauluista kiinni. Kun oli riippuvainen muiden aikatauluista ja ne jatkuvasti pettivät, oli odottamisen tuska välillä sietämätöntä. Odottaessa piti sitten vain tehdä jotain muuta aikansa kuluksi, ja ainahan täältä tekemistä löytyi, Kyläkorpi miettii. Tärkeimpänä rakennusprojektissa Kyläkorpi pitää sitä, että osaa ottaa asioista selvää. Paljon pitää tietää, ennen kuin voi ryhtyä tuumasta toimeen. ? Kannattaa kuunnella muita ja selvittää, mikä on mennyt hyvin ja mikä ollut vaikeaa. Investointeja tehdessä ei aina voi luottaa halvimpaan, vaan joihinkin asioihin on pakko panostaa. Esimerkiksi pesukonetta ostaessa tutkin netin keskus- telupalstoja ja otin selvää, mitä ihmiset ovat olleet mieltä. Kannattaa selvittää ja miettiä, eikä ostaa suin päin ensimmäistä vaihtoehtoa. Näin saa rakennettua itselleen sellaisen tallin, jossa viihtyvät niin hevoset kuin ihmiset. ? FARMI 3/2013 25
• HYÖT YELÄIMET KUVA: HKAGRI KOTIELÄINTUOTANNON KUSTANNUSHAASTEIDEN keskellä viljalle ja luotettavalle viljanvälittäjälle on ollut luontainen kysyntä. Valtaosa sikojen ja broilereiden ruokinnasta on viljaa ja nautojen ja lypsylehmienkin ruokinnassa viljalla on merkittävä rooli. Tärkeintä viljoissa on hyvä laatu, eli korkea hehtolitrapaino, kohtuullinen valkuaispitoisuus ja taudittomuus. Sikojen ruokinta on pohjautunut pitkään ohraan, ja toki sillä on suurin merkitys edelleenkin. Vehnän, kauran ja härkäpavun käyttö on lisääntynyt ja tämä olisi suotavaakin niin sikojen kasvun kuin viljelykierron takia. Sikojen ruokinnassa viljan valkuaisen ei tarvitse olla huippukorkea, sillä nykyisin iso osa sioista ruokitaan ovrliemillä, jotka ovat valkuaisrehuja. Liemet hinnoitellaan 26 FARMI 3/2013 niin, että valkuaistäydennys sikojen ruokintaan on järkevä ottaa niistä. Broilerintuottajat tarvitsevat laadukasta vehnää, jossa on 12?15 prosenttia valkuaista. Broilereille annettavan vehnän on oltava myös painavaa ja homeetonta. Naudat syövät ohraa, kauraa sekä myös rehuvehnää ohran ollessa päävilja. Samalla tavalla kuin yksimahaisilla, viljan laadulla on suuri merkitys sekä lihanaudan että lypsylehmän ruokinnassa. Korkean hehtopainon viljalla saadaan aikaan paremmat tuotantotulokset kevyeen verrattuna. VILJAA TILOILTA TILOILLE HK Agrin viljanvälitys pyörähti vuosi sitten käyntiin myös Etelä-Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suomessa viljanväli- tyksellämme on ollut merkittävä rooli jo useita vuosia. Pääperiaatteena on ajaa vilja suoraan myyjältä ostajatilalle ilman välivarastointeja. Ostajat ja myyjät kartoitetaan ja toimitettavat viljaerät pyritään löytämään mahdollisimman läheltä loppukäyttäjää kustannusten minimoimiseksi. Kaikki viljaerät analysoidaan, jotta ruokinta pystytään suunnittelemaan tarkasti. Analysointi tehdään pikamittarilla punnituksen yhteydessä, jolloin myytävän erän viljan hehtolitrapaino, valkuainen ja kosteus saadaan vielä varmistettua toimituksen yhteydessä. Laadulla on merkitystä, sillä hyvälaatuisesta viljasta kannattaa kotieläintuottajan maksaa parempaa hintaa. HK Agri tilittää viljasta myyjälle 30 vrk:n maksuajalla tai tarvittaessa nopeamminkin. Viljan ostajille tarjoamme OPrahoituksen, joka mahdollistaa 180 vrk:n maksuajan ilman vakuuksia ja järkevällä korkotasolla. Kuluvan vuoden aikana keräämme suurempaa verkostoa viljan myyjistä ja ostajista. Kustannustehokkaan toiminnan tuoma hyöty jaetaan viljan ostajan ja myyjän kesken. Ostaja maksaa rahdin, ja viljaerä etsitään mahdollisimman läheltä. HK Agrin kotisivuilla on uusi palvelu, joka kokoaa viljanostajat ja -myyjät yhteen paikkaan. Tänne myyjä voi ilmoittaa myytävät viljaerät viljalajeittain ja ostaja voi tehdä viljan ostoilmoituksen. Helppokäyttöisen karttapalvelun avulla löytää lähialueen ostajat ja myyjät nopeasti ja tehokkaasti. Lisätietoja: www.hkagri.fi
• HYÖT YELÄIMET LUONNOLLISEEN ILMANVAIHTOON pihatoissaan siirtyneet lypsykarjan omistajat kokevat eläinterveyden parantuneen ja navettamelun pienentyneen. Verhoseinäpihattojen painovoimainen ilmanvaihto ei kuluta sähköenergiaa juuri lainkaan, sillä käyttöenergia syntyy eläinlämmöstä. Verhoseinäpihatot ovat yleistyneet Suomessa 2000-luvulla. VTT:n ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n hankkeessa selvitettiin käsin tai automaattisesti säädettävien verhoseinäratkaisujen käyttöä lypsykarjarakennuksissa. Painovoimaisen ilmanvaihdon käyttöenergia syntyy eläinlämmöstä, jolloin poistuva lämmin ilma korvautuu automaattisesti uudella kylmemmällä ilmalla. Vajaatäyttö heikentää toimivuutta ja voi johtaa lisälämmön tarpeeseen. Jos uusi pihatto valmistuu syksyllä, eläinpaikat on syytä saada heti täyteen. Verhoseinäisessä pihatossa sisäilman laatu oli parempi kuin vähimmäistaso edellyttää, ja kesäolosuhteissa saavutettiin jopa yli 20-kertaisia ilmanvaihtomääriä. Ilman tehokas vaihtuvuus vähensi lehmien lämpöstressiä, sillä lämpötila ei pääse nousemaan haitallisen korkealle pihaton sisällä. Viilennystä varten 10 %:lla tutkimuksessa mukana olleista tiloista oli vaakapuhaltimet tai helikopterisekoitin. Pihattoilman sumuisuus vaivasi talvikaudella kylminä ajanjaksoina. Kostea sisäilma tiivistyi ja jäätyi verhojen sisäpinnoille, mutta se myös suli nopeasti, kun ulkoilma lauhtui. Jossain määrin esiintyi lantakäytävien jäätymistä, mutta lannanpoiston hankaloitumista ei koettu suureksi haitaksi. Juomakupit pysyivät yleensä sulina. Kylmimmät jaksot eivät vaikuttaneet eläinterveyteen tai maitotuotokseen. Täydennyslämmitys oli käytössä 25 %:lla tiloista. Verhoseinäisiä pihattoja arvioidaan olevan Suomessa yli 300. VTT:n ja MTT:n tutkimuksessa luonnollisella ilmanvaihdolla varustettujen pihattojen omistajille tehtiin kaksi verkkokyselyä vuonna 2011. Niissä selvitettiin verhoseinien aikaansaamia hyötyjä tai haittoja, toimivuutta, käyttötapoja, kokemuksia toimivuudesta sekä kustannustietoja. Lähes kaikki vastanneet kokivat navettailman parantuneen edelliseen ilmanvaihtotekniikkaan verrattuna. Kyselyyn vastanneista 98 % oli tyytyväisiä valitsemaansa ilmanvaihtotekniikkaan. Lisätietoja: www.mtt.fi SNELLMAN-KONSERNI PANOSTAA ympäristövastuulliseen toimintaan siirtymällä öljyttömään tuotantoon. Päätöksellä halutaan vähentää ympäristön kuormitusta. Investoinnin myötä Snellmanin Lihanjalostuksen hiilidioksidipäästöt tulevat vähenemään 3 000 tonnilla vuodessa. Snellmanin Lihajalostuksen toimittama lieju ja jätevesi muunnetaan Jeppo Biogas -laitoksessa puhdistetuksi biokaasuksi. Biokaasua hyödynnetään Snellmanin Lihanjalostuksessa lämpö- ja höyrytuotannossa. Kyseessä on ympäristöystävällinen ja luonnollinen kiertokulku. Lisätietoja: www.snellman.fi ENGLANTILAINEN BROILERITUOTTAJAJÄRJESTÖ NFU järjesti helmikuun alussa Walesissa seminaarin, jossa pohdittiin broilerille uusia proteiinilähteitä. Rehukustannukset ovat kohonneet vehnän ja soijan hinnannousun takia, joten broilerituotannon on löydettävä uusia lähteitä proteiinin saamiseksi. ? Tavoitteena on löytää sellaisia rehuraakaaineita, joita tilat voisivat tuottaa itse, kertoo Michael Lee englantilaisen Aberystwythin yliopiston maatalous- ja ympäristötieteiden tiedekunnasta. Tiedekunnassa tutkitaan useita uusia mahdollisia proteiinilähteitä, kuten lupiinia, hernettä ja papuja. Asiasta kertoi World Poultry -verkkolehti. Lisätietoja: www.worldpoultry.net FARMI 3/2013 27
• TEKSTI: JENNI JOENSUU KUVITUS: EVELIINA PAKARINEN Kanojen kasvattaminen on tarkkaa puuhaa. Kanat vaativat tietynlaisia olosuhteita, jotta niistä kasvaa hyvin munivia ja terveitä yksilöitä. V ihlman-Lehtonen Oy on erikoistunut kananuorikoiden kasvatukseen. Yhtiön toimipaikkoja on Huittisten lisäksi Ulvilassa ja Loimaalla. Kasvatusvaiheessa untuvikkojen pitäminen erillään 28 FARMI 3/2013 muusta siipikarjasta on erityisen tärkeää, puhutaan eristyskasvattamosta. ? Untuvikot ovat hyvin alttiita viruksille ja muille taudeille, joita saattaa levitä ympäristöstä. Varsinkin kevät on riskiaikaa, kun muuttolinnut ovat liikkeellä, kertoo Eveliina VihlmanLehtonen, Vihlman-Lehtonen Oy:n yrittäjäpariskunnan toinen osapuoli. Miehensä Veli Lehtosen kanssa Eveliina on pyörittänyt kasvatuskanalaa
• Kana oppii nopeasti Kasvatuskanalassa on tärkeää, että untuvikot pääsevät kasvamaan tietynlaisissa olosuhteissa. Kana oppii nopeasti tavoille, ja kaikkein tärkeintä sen on oppia juomaan. Vesi on kanalle elintärkeää, ja nykyään juomaveden laatua valvotaankin enemmän kuin aikaisemmin. Veden laatu vaikuttaa suuresti muun muassa munitusaikana tapahtuviin poikkeamiin. ? Jos kana oppii juomaan, se oppii myös syömään. Kanan vedentarve on noin kaksinkertainen verrattuna ruuantarpeeseen, VihlmanLehtonen selittää. Yrityksen monikerroskasvattamot sijaitsevat Ulvilassa. Monikerroskasvattamossa kasvaneet nuorikot oppivat nopeasti uudessa monikerrosmunittamossa tasolta toiselle hyppimisen ja veden ja ruuan hakemisen. ? Meillä on käytössä niin sanottu iltaruskovalotus kasvattamoissa. Kun valot alkavat tiettyyn vuorokaudenaikaan himmetä, se tarkoittaa kanalle, että nyt on yö. Näin se osaa hakeutua oikealle tasolle yöksi, Vihlman-Lehtonen sanoo. Kanalle oikeat kasvuolosuhteet määrittelevät pitkälti sen tulevaisuuden. Oikeissa olosuhteissa kasvanut kana tottuu myös uuteen kanalaan, kun on siirron aika. Kanalle erityisen stressaavia tekijöitä ovat muun muassa kuljetus, uusi elinympäristö ja muninnan aloitus. Näin ollen samanlaiset olosuhteet uudessa kanalassa helpottavat sen asettumista uusiin olosuhteisiin ja lievittävät muninnan alun stressivaihetta. Kananuorikot siirretään kasvattamosta munittamoon 14?15 viikon iässä. ? On hyvä, että kana ehtii tottua uuteen ympäristöönsä kunnolla ennen munintaa, niin se ei sitten stressaa enää muninnan alkaessa, selittää VihlmanLehtonen. Kanan kasvatusta ympäri vuoden Vihlman-Lehtoset kasvattavat kanoja ympäri vuoden, ja parhaimmillaan samalla kertaa kasvattamosta voi löytyä jopa 30 000 kotkottajaa. Työtä siis riittää. Varsinkin untuvikkoaikana tehdään pitkää päivää, untuvikot kun syövät käytännössä koko ajan. Kasvattamossa puolestaan suurin työ alkaa kun nuorikoita aletaan siirtämään kasvattamosta munittamoon. ? Kasvatettavien kanojen määrä riippuu aina siitä, kuinka paljon asiakkaat ovat niitä tilanneet. Kanoja ei tuoteta niin sanotusti ylimääräisiä, vaan kaikille on jo olemassa siirtokohde, kun ne kuoriutuvat, VihlmanLehtonen kertoo. Kerralla saatetaan kasvattaa useammankin asiakkaan kanoja, jolloin asiakaskohtainen kanamäärä voi vaihdella 5 000 aina 50 000 kanaan saakka. Asiakkaita Vihlman-Lehtosilla on useita kymmeniä aina Hangosta Petsamoon. Asiakkaita on siis valtakunnallisesti ja maantieteellisesti kaikkialla. Kanojen siirto asiakkaille toteutetaan ?all in, all out? -periaatteella. Kun kanat ovat oikeassa iässä, eli noin 14?15-viikkoisia, ne noukitaan yksi kerrallaan pois hallista ja kuljetetaan asiakkaille. Kun kanat on kuljetettu munittamoihin, voidaan kasvattamo pestä, desinfioida ja puruttaa uudestaan. Munittajilla kanat aloittavat munimisen noin 19 viikon ikäisinä, ja munivat yleensä aina 50?60 viikkoa, Dekalb-kana jopa yli 70 viikkoa. Kanankasvattajana VihlmanLehtonen pitää tärkeimpänä asiakkaan ja yrityksen välillä vallitsevaa luottamusta. Asiakasta palvellaan niin kuin on sovittu, ja jalostekohtaisista perusedellytyksistä ja kasvatusolosuhteista on pidettävä kiinni. Kanojen perusolosuhteet ovat periaatteessa kaikille jalosteille KUVA: VIHLMAN-LEHTONEN OY jo kaksikymmentä vuotta. Kanankasvatustoiminta on alkanut Lehtosten suvussa jo 30-luvulla Eurajoella, ja tällä hetkellä kouluttautumassa on neljäs sukupolvi, Eveliinan ja Velin lapset. Myös Eveliina on alkujaan lähtöisin siipikarjaperheestä, joten kanan kasvatus kulkee koko poppoolla vähän kuin verissä. Vihlman-Lehtonen Oy kasvattaa valkoista Dekalbkanaa. Dekalbin munat ovat M-L-kokoluokkaa, ja niiden kuori paksu muninnan alusta loppuun saakka. Dekalb-munan markkinaosuus on Suomessa noin 34 prosentin luokkaa, Euroopassa Dekalb on hyvin suosittu jaloste. Dekalb-kanaa maahantuodaan Hollannista, josta emoaines tuodaan Mikkelin karanteeniasemalle määräajoin. jatkuu ? FARMI 3/2013 29
• samat, mutta erilaisia jalostekohtaisia hoitoehdotuksia kuitenkin on. Niitä antavat jalostajat ja maahantuojat. Eri jalosteilla on erilaisia ominaisuuksia, jotka saattavat vaatia erityishuomiota. Asiakkaan on myös voitava luottaa siihen, että kasvattamosta saadaan se määrä kanoja, kun on tilattu. Tästä pidetään huolta ketjun alusta lähtien. Untuvikot eristetään muista linnuista tautiriskien minimoimiseksi ja niiden hoitoon kiinnitetään erityistä huomiota. ? Untuvikoilla on aivan omat hoitajansa, jotka pitävätkin varsinaisia vaatesulkeisia päivittäin. Vaatteet ja eritoten jalkineet on vaihdettava aina, kun kanalaan mennään sisälle, ettei niiden mukana kulkeudu mitään haitallista. Varsinkin noropohjaiset saappaat ovat sellaiset, että niiden mukana kulkeutuu vaikka mitä. Niinpä perheen lapset on pienestä pitäen opetettu siihen, ettei kanalaan mennä ?vain käymään?. Lomareissujen jälkeen matkatavarat vietiin ensin saunaan ja sitten vasta kotiin. ? Olihan se lasten vähän hankala ymmärtää, Vihlman-Lehtonen naurahtaa. ? Mutta kanojen kannalta tämä oli aivan elintärkeää. Kanat eivät ole samalla tavalla yksilöitä kuin esimerkiksi lehmä tai sika, vaan ne sairastuvat yleensä kerralla koko lauma. Niitä myös lääkitään ja hoidetaan laumana, joten yhden kanan sairastuminen merkitsee koko lauman sairastumista. Kanan kolme peruselementtiä Tulevaisuudessa VihlmanLehtonen näkee, että tilakoot tulevat entisestään kas30 FARMI 3/2013 vamaan. Isoilla munittajilla on myös mahdollisuuksia tehdä suurempiakin investointeja. ? Isot munittajat voivat alkaa perustaa omia kasvattamoita, jolloin kaikki tulee ikään kuin samasta paketista. Näin ollen munittajat saavat parhaimmillaan tuotettua itselleen uutta munijakuntaa 3?4 kertaa vuodessa, miettii VihlmanLehtonen. Hautojia kuitenkin tarvitaan aina. Suomen siipikarjaliitto tiedotti helmikuussa 2013, että kananmunan suosio on yhä nousussa, ja että nuorten yleisin ateria on munakas. Viimeisen kuuden vuoden aikana kananmunien kokonaiskulutus on noussut Suomessa yhteensä 10 miljoonaa kiloa. Vihlman-Lehtosilla aiotaan jatkossakin keskittyä perusasioihin. ? Kanan kolme peruselementtiä ovat vesi, ruoka ja valo. Nämä asiat kun pitää tautisulun lisäksi kunnossa kasvatusaikana, saa terveitä ja hyväkuntoisia kanoja, jotka munivat hyvin. ?
• www.lskpoultry.fi Parhaat tulokset Lohmann-kanalla Toimivat ratkaisut Uutuus! Natura Step 18 kanaa/m 2. Rakennuksen min. korkeus 2,6 m. Munakunta tarjoaa toimivat ratkaisut kanalauudistuksiin: lattia-, kerroslattia- tai virikehäkkilaitteet Big Dutchmanin kansainvälisesti tunnettua laatua tai perinteikäs Monimunahäkki virikeosin. Nämä virikeosat ovat liitettävissä myös vanhoihin Monimunahäkkeihin. Tee tuotantotavan muutos Munakunnan asiantuntemuksella järkevästi! Munakunnasta Skovin ilmastoinnin ja tuotannon ohjausjärjestelmät, rehuja lintuvaa?at. Kysy asiantuntijalta! LSK Poultry Oy - 0440 856 674, 0440 856 675 KAARINA: Toivo Torkki, puh. 0400 327 189 Kari Paakkunainen, puh. 040 508 4250 Tommi Pinomäki, puh. 040 589 5474 Tarvikevarasto, puh. (02) 214 4265 ILMAJOKI : Janne Raitila, puh. 0500 361 887 www.munakunta.fi Kuva: Kari Alakylä Lisätietoja osoitteessa: www.leijonalevy.fi ?Jos mina saisin valita...? Kyllä possukin aidon Leijonan tuntee. Leijona-maatilalevy on kehitetty maatilarakennusten vaativiin olosuhteisiin - se on kestävää suomalaista laatua! Leijona-maatilalevy: ? Toiselta puolelta vesiohenteisella akrylaattimaalilla maalattu öljykarkaistu kovalevy ? Eläinsuojien ja muiden maatalousrakennusten sisäkattojen verhoukseen ? Helppo työstää ? Kestävä ja helposti puhdistettava pinta ? Kestää kosteutta ? Kuuluu puhtaimpaan M1-päästöluokkaan ? Valkoinen pinta antaa valoisan ja puhtaan tunnelman LEIJ MYYONA KUIT DYIN UL SUOM EVY ESSA Kysy lisää rakennustarvikeliikkeistä kautta maan! FARMI 3/2013 31
• MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ Kokonaisuutena tuotantokustannus nousi 2,9 prosenttia, 153 900 euroon. Kokonaistuoton ja tuotantokustannusten erotuksena saatava tappio on 23 700 euroa tilaa kohti vuodessa. YRITTÄJÄTULO LASKI 5 PROSENTTIA Yrittäjäperheen työlle ja pääomalle korvaukseksi jäävä yrittäjätulo laski vuonna 2011 viisi prosenttia, 20 700 euroon. Yrittäjätulo lasketaan vähentämällä kokonaistuotosta tuotantokustannukset ilman yrittäjäperheen työstä ja omasta pääomasta aiheutuvia palkka- ja korkovaatimuskustannuksia. Yrittäjätulo jää siis korvaukseksi yrittäjäperheen 2 060 tunnin työpanokselle sekä 298 300 euron omalle pääomalle. ? Yrittäjätulon tulisi kaksinkertaistua, jotta maatalousyrittäjä saisi tavoitteen mukaiset korvaukset omalle työlle ja pääomalle. Tähän päädyttäisiin, jos esimerkiksi maatalouden tuottajahinnat nousisivat 30 prosenttia, toteaa kannatta- vuuskirjanpidosta vastaava laskentatoimen päällikkö Arto Latukka MTT:stä. KANNATTAVUUS ENNALLAAN Kannattavuuskerroin saadaan, kun yrittäjätulo jaetaan palkkavaatimuksen ja oman pääoman korkovaatimuksen summalla. Yrittäjätulo laski, mutta samoin laski palkkaja korkovaatimuskustannus. Näin kannattavuuskerroin jäi kutakuinkin edellisvuoden tasolla, 0,47:ään. Yrittäjä saavutti siis 47 prosenttia sekä 14,1 euron tuntipalkkatavoitteesta että 5,3 prosentin korkovaatimuksesta eli yrittäjä sai 6,6 euroa työtunnille ja 2,4 prosentin koron omalle pääomalle. Maatalousyrittäjää voidaan verrata myös palkansaajaan, jolla ei ole kiinni omaa pääomaa työpaikassaan. Silloin yrittäjätulosta vähennetään kokonaisuudessaan oman pääoman korkokustannus 5,3 prosentin mukaan ja jaetaan näin jäävä vuosityöansio työtuntimäärällä. Silloin maatalousyrittäjän työtuntiansioksi jää 2,6 euroa. Kannattavuus heikkeni erityisesti kasvihuoneyrityksillä, kasvinviljelytiloilla sekä nautakarja- ja sikatiloilla. Kannattavuus parani erityisesti avomaapuutarhatiloilla sekä siipikarjatiloilla. Kokonaispääoman tuottoprosentti oli edellisvuoden tasolla negatiivinen eli -1,4 prosenttia. Myös oman pääoman tuottoprosentti oli negatiivinen, -2 prosenttia. Oman pääoman osuus koko varallisuudesta eli omavaraisuusaste on 74,5 prosenttia. TIEDOT TALOUSTOHTORIVERKKOPALVELUSSA Tiedot perustuvat MTT Taloustutkimuksen vuosittain laskemiin kannattavuuskirjanpitotuloksiin. Tulokset lasketaan noin 900 kirjanpitotilan luvuista ja painotuksen ansiosta tulokset on yleistettävissä kuvaamaan Suomen 41 600 suurimman maatalous- ja puutarhayrityksen tuloksia. Lisätietoja: www.mtt.fi/taloustohtori KUVA: FARMIN ARKISTO MAA- JA puutarhatalouden keskimääräinen kannattavuus pysyi edeltävän vuoden tasolla, kertoo MTT:n seurantalaskelma vuoden 2011 toteutuneiden kustannusten ja tulojen mukaan. Maatalous- ja puutarhayritysten myyntituotot kasvoivat 8 prosenttia, 81 600 euroon. Kun tähän lisätään 48 400 euron tuet, saatiin kokonaistuotoksi 129 900 euroa, jossa nousua oli viisi prosenttia. Ostorehu- ja polttoainekustannukset nousivat 20 prosenttia sekä sähkö- ja lannoitekustannukset ja palkkamenot noin kymmenen prosenttia. Näiden yhteinen osuus tuotantokustannuksista on 22 prosenttia. Maatalousyrittäjien työtuntimäärä laski 2 060 tuntiin vuodessa, jolloin palkkavaatimuskustannus laski 3,3 prosenttia 29 100 euroon. Korkotason laskun myötä yrittäjän omalle pääomalle tavoiteltu korko laski 6,3 prosentista 5,3 prosenttiin ja näin myös oman pääoman korkovaatimuskustannus aleni 15 300 euroon, 11 prosenttia. 32 FARMI 3/2013
• MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ KUVA:SXC ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRA seuraa vuosittain lintuinfluenssan esiintymistä Suomen luonnonvaraisissa linnuissa. Tutkimuksiin toivotaan lähetettävän aiempia vuosia enemmän sairaita tai äskettäin kuolleina löydettyjä vesi- ja petolintuja. Linnut lähetetään kokonaisina Eviran Oulun toimipaikkaan. Erityisesti näytteitä toivotaan saatavan lintujen ruokintapaikoilta, jos niillä havaitaan sairaita tai kuolleita vesilintuja, kuten sinisorsa ja joutsen tai petolintuja, kuten kana- ja varpushaukka. Myös harakoista toivotaan näytteitä. MAATILARAKENNUSTEN MATERIAALEILTA vaaditaan kovaa kestävyyttä ja käytettävyyttä. Leijona-maatilalevy on turvallinen ja helposti työstettävä kuitulevy, joka sopii erinomaisesti myös eläinsuojiin. Suomen Kuitulevy kunnioittaa kuitulevyn valmistuksessaan niitä samoja pääperiaatteita, jotka havaittiin hyviksi jo ensimmäisiä suomalaisia kuitulevyjä luodessa yli 60 vuotta sitten; paras kuitulevy syntyy puhtaasti puusta, puun omia hyviä ominaisuuksia hyödyntäen. Vuosikymmenten aikana näiden periaatteiden sekä jatkuvan tuotekehittelyn ja tutkimustyön tuloksena syntyi Suomen Kuitulevyn kotimainen Leijonalevy-tuoteperhe, josta löytyy ratkaisu myös maatiloille. LEIJONALLA ENTISTÄ PAREMPAA KOSTEUDENKESTOA Valkoinen Leijona-maatilalevy on erityisesti maatalouskäyttöön kehitetty kova puukuitulevy. Maatilalevyssä puukuitulevyn kestävyyttä on parannettu öljykarkaisulla ja valoisuutta on lisätty maalaamalla levyn toinen puoli vesiohenteisella akrylaattimaalilla. Tämä luja maalipinta tekee levystä hyvin kosteutta kestävän ja helposti puhdistettavan, mutta kuitenkin turvallisen ? maalista ei vapaudu kemikaaleja ilmaan kuten ei muistakaan Leijona-levytuotteista. Uusi levyyn lisätty reunasuojaus parantaa kosteudenkestoa entisestään. Leijona-maatilalevyä käytetään verhouslevynä maatilarakennusten, esim. meijerirakennusten sisäkatoissa, joissa levy muodostaa valmiin, kestävän ja käytännöllisen pinnan. Levystä on helppo työstää pinta moneen tilaan. Puhtautensa vuoksi maatilalevy on turvallinen vaihtoehto myös eläinsuojien sisäkattoon. Leijona-maatilalevyllä vuorattu sisäkatto voidaan puhdistaa helposti tavallisella painepesurilla. Levyn vaalea pinta luo lisäksi valoisuutta ja siisteyttä pieniinkin tiloihin. Kotimainen Leijona-maatilalevy on saatavilla hyvin varustelluissa rakennustarvikeliikkeissä kautta maan. Lisätietoja: www.leijonalevy.fi NÄYTTEIDEN LÄHETTÄMINEN MAKSUTONTA Näytteiden lähettäminen ja tutkiminen ovat lähettäjälle maksuttomia. Niiden lähettämisestä pitää olla etukäteen yhteydessä Eviran Oulun toimipaikkaan. Näytteen mukana tulee olla lähete, johon on kirjattu näytteen lähettäjän yhteystiedot sekä linnun löytöpaikka ja -aika sekä mahdolliset muut näytteeseen liittyvät havainnot. Kuolleita lintuja käsiteltäessä tulee käyttää suojakäsineitä. Lisätietoja: www.evira.fi FARMI 3/2013 33
• MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ KUVA: FARMIN ARKISTO MAATILOJA OLI Suomessa vuonna 2012 kaikkiaan 59 042. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 2 500 tilaa, kun vuonna 2011 vähennys oli vain 1 200 tilaa. Voimakas väheneminen selittyy osittain sillä, että syksyllä 2012 saatiin puhelinhaastattelun avulla maatilarekisteristä aiempia vuosia tehokkaammin karsittua tuotantonsa lopettaneet tilat. Tilojen määrän vähenemiseen vaikutti maa- ja metsätalousministeriön maatalousekonomistin Pekka Pihamaan mukaan lisäksi se, että vuonna 2012 noin 50 000 viljelijältä päättyivät 5-vuotiset luonnonhaittakorvaus- ja ympäristötukisitoumukset, jolloin osa heistä lopetti tuotannon tilallaan. hehtaariin. Lisäystä oli 1,5 hehtaaria edellisvuodesta. Vuonna 2011 keskipeltoala kasvoi vain 0,7 hehtaaria. Viime vuosina keskipeltoala on kasvanut lähes hehtaarin vuodessa. Vuoden 2012 tasoiseen keskipeltoalan kasvuun yllettiin viimeksi vuonna 2005. Tilojen määrä vaikuttaa suoraan keskipeltoalaan, sillä peltoalan kokonaismäärässä ei ole ollut suuria muutoksia vuosikymmeniin. Keskipeltoalan kasvun huippuvuodet ovat juuri niitä vuosia, jolloin tilojen määrä on vähennyt voimakkaimmin. Peltoalaltaan yli 100 hehtaarin tiloja oli vuonna 2012 yhteensä 4 248 tilaa. Määrä kasvoi yli 300 tilalla edellisvuodesta. tuotantosuuntia. Viljatiloja oli edellisvuosien tavoin eniten Varsinais-Suomessa ja EteläPohjanmaalla. Lypsykarjatiloja taas on eniten Pohjois-Pohjanmaalla. Hevostiloja oli eniten Uudellamaalla ja lammastiloja Lapissa. Puutarhaviljely ja erikoiskasvintuotanto olivat keskittyneet voimakkaimmin Varsinais-Suomeen. Tuotantosuuntien suhteelliset osuudet säilyivät lähes ennallaan. Luokkien sisällä tapahtui kuitenkin jonkin verran muutoksia. Lypsykarjatilojen määrä väheni noin 800 tilalla, sikatilojen määrä hieman yli 200 tilalla, hevostilojen reilulla 300 tilalla. Muuta kasvintuotantoa harjoittavien tilojen määrä lisääntyi aavistuksen verran. ISOJEN TILOJEN SUHTEELLINEN OSUUS KASVOI RAJUSTI Maatilojen keskipeltoala kasvoi viime vuonna lähes 39 TUOTANTOSUUNNAT VAIHTELIVAT ALUEITTAIN Maataloustuotannon alueellinen keskittyminen tulee ilmi tarkastelemalla tilojen VILJELIJÄT NUORTUIVAT HIEMAN Vuonna 2012 viljelijöiden keski-ikä oli 50,7 vuotta eli vähän vähemmän kuin edellisvuonna. Aikaisemmin ke- hitys on ollut päinvastaista, eli viljelijöiden keski-ikä on noussut vuosi vuodelta. Selityksenä tälle on se, että vuonna 2012 tuotantonsa lopettaneiden joukossa oli paljon suurten ikäluokkien vanhoja viljelijöitä, ja keski-ikä on sen myötä laskenut. Naispuoliset viljelijät nuortuivat noin puolella vuodella, ja miespuoliset viljelijät 0,1 vuodella. Nuorimpia olivat ne naisviljelijät, jotka harjoittivat sikataloutta (43,1 vuotta) ja vanhimpia muuta tuotantoa harjoittavat miesviljelijät (55 vuotta). Lisätietoja: www.mmmtike.fi Lannoitevalmisteita kevääksi! Biovakka Suomi Oy tarjoaa tutkittuja, laadukkaita nestemäisiä ja kiinteitä lannoitevalmisteita ilmaiseksi Valmisteet eivät sisällä puhdistamolietettä ? Kaikille viljelykasveille, myös nurmille! Jos kiinnostuit ota yhteyttä: Markus Isotalo, 050 3403104 www.biovakka.fi 34 FARMI 3/2013
• Nopealiukoiset Agro-lannoitteet Cemagron nopealiukoiset lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. Varma toimitus on aina ollut kunnia-asiamme. Pyydä tarjous lannoitteista! Pohjoista kasvua Boreal jalostaa peltokasvilajikkeita pohjoisiin oloihin. Tuottavat lajikkeet vaativiinkin olosuhteisiimme syntyvät pitkäjänteisen kehitystyön ja tinkimättömän osaamisen tuloksena. Lajikkeen soveltuvuudesta oloihimme kertoo tuttu BOR-merkintä, joka on merkki kasvusta. Tutustu osoitteessa www.boreal.fi ote! Uutuus tu Agro 23-3-6+6S+B -öljykasveille räätälöity hybridilannoite. CEMAGRO OY Kasteninkatu 2, 08150 Lohja Puh. 019 375 7500 ? fax 019 325 548 www.cemagro.fi www cemagro.fi ?????????? ??????????? ? ?????????????????????? ?????????????????? ???????????????????????????? ???????????????????????? ? ???????????????????????????????????????????? ALBIT ® Biologinen kasvunedistäjä kaikille kasveille Lisäsatoa kaikissa olosuhteissa. Koetulokset puhuvat puolestaan. Lisätuotto 30 / ha Ohra, Västankvarnin koetila, Inkoo Tiedustelut ja myynti: FinnEPS Oy 02 5460 778 www.finneps.fi Lisätietoja 040 5800640 info@nordicagri.? FARMI 3/2013 35
• TEKSTI: JENNI JOENSUU KUVA: BOREAL KASVINJALOSTUS OY 36 FARMI 3/2013
• Öljykasvien viljely oli vuosina 2011? 2012 laskussa. Vuonna 2010 öljykasveja viljeltiin ennätyssuurella pinta-alalla, mutta seuraavan kahden vuoden aikana muun muassa haasteelliset sääolot ja runsas tuholaisten määrä vaikuttivat öljykasvien satoon ja viljelyhalukkuuteen. R ypsi ja rapsi ovat kotimaisen valkuaisrehun tärkeimpiä raaka-aineita. Boreal Kasvinjalostus Oy:n öljykasvien jalostaja Katja Hämäläinen pitää öljykasvien viljelyn vähenemistä huolestuttavana. ? Teollisuudessa on kysyntää rypsille ja rapsille, Hämäläinen kertoo. Alan toimijat ovatkin ryhtyneet toimiin öljykasvien viljelytilanteen parantamiseksi. Alan toimijoilla tarkoitetaan tässä tapauksessa MTK:ta, Elintarviketeollisuusliiton (ETL) öljynpuristamoyhdistystä sekä Vilja-alan yhteistyöryhmää (VYR). Näiden kolmen liiton toimesta laitettiin käyntiin projekti, jolla pyritään edistämään rypsin ja rapsin viljelyä Suomessa. Projektin taustana ja esikuvana pidetään Ruotsissa toteutettua, samantyyppistä Svensk Raps 20/20 -projektia. Ruotsissa projekti toteutettiin vuosina 2003?2010 ja sillä saatiin erinomaisia tuloksia etenkin syysrapsin kohdalla. Projek- tilla pyritään ensisijaisesti levittämään tietoa öljykasvien viljelijöille ja siitä kiinnostuneille. ? Projektin päätarkoitus on löytää yhteinen kanava kaikille rypsin ja rapsin viljelijöille. Näin pioneeriviljelijät voivat jakaa runsaita kokemuksiaan kokemattomille, jotka hyötyvät vinkeistä todella paljon, selittää projektivastaava Petri Lintukangas. Kokeneimmilla viljelijöillä huippusatoja Kokeneimmilla öljykasvien viljelijöillä on paljon kokemusta ja hyviä vinkkejä, miten asiat kannattaa tehdä. ? Osa viljelijöistä saa vuosi toisensa jälkeen hyviä satoja. He panostavat esimerkiksi kasvinsuojeluun, jotta hyviin satoihin päästään, Hämäläinen sanoo. Öljykasveja viljellessä kasvinsuojelu onkin erityisen tärkeää, ja erityisesti tuhoeläinten torjutaan tulee kiinnittää huomiota. Pienet taimet ovat alttiita kirppatuhoille, joten kasvustoa pitää tarkkailla alusta asti. Myös rapsikuoriaisten tarkkailu on aloitettava ajoissa, heti ensimmäisten nuppujen kehittyessä lehtiruusukkeen keskelle. Aikainen torjunta on tehokkainta. Öljykasvit ovat monesta syystä hyviä kasveja viljelykiertoon. ? Öljykasvit ovat oiva keino katkaisemaan pellolla jylläävän viljojen tautikierteen, sillä viljojen kasvitaudit eivät tartu niihin, kertoo Hämäläinen. Mikäli viljapelloilla on siis ollut kasvitautiongelmaa esimerkiksi viime vuonna, voisi yksi ratkaisu olla viljellä tänä vuonna rypsiä tai rapsia. Tautikierre pysähtyy, kun taudille ei löydy isäntäkasvia. ? Viljelysuunnitelmaa tehtäessä on hyvä miettiä asiaa pitkäjänteisesti. Öljykasveilla on hyvä esikasvivaikutus. Tänä vuonna viljelty öljykasvi parantaa myös seuraavan vuoden viljasatoa, eikä kasvinsuojeluaineitakaan välttämättä tarvita viljalle seuraavana vuonna niin paljon, Hämäläinen sanoo. Hämäläisen mukaan esimerkiksi rypsi sopii aikaisuutensa takia hyvin myös syysviljojen esikasviksi. Rypsin esikasviarvo saadaan näin parhaiten hyödynnettyä, kun seuraava kasvi kylvetään heti syksyllä. Öljykasvien viljelyssä voi käyttää samoja koneita kuin viljan viljelyssä. Maan rakenteen on oltava kunnossa, tiivistyneille maille kylväminen näkyy sadon vähenemisenä. Öljykasveja suositellaan viljeltäväksi noin joka viides vuosi samalla lohkolla. Vaikka viljojen kasvitaudit eivät öljykasveihin tartukaan, on niilläkin olemassa omat tautinsa, esimerkiksi pahkahome ja möhöjuuri. Viime vuonna esiintyi jonkin verran pahkahometta, joten maassa saattaa sateisen kesän jälkeen olla nyt enemmän pahkoja. Kuten viljoilla, myös öljykasvien kohdalla tulee huolehtia siitä, että viljelykierto on kunnossa. ? Pahkahomeen isäntäkasveja ovat rypsin ja rapsin lisäksi myös muun muassa herne ja peruna, joten se tulee ottaa huomioon vil- jelykierrossa, Hämäläinen muistuttaa. Rohkeasti kokeilemaan Viljelijöitä Hämäläinen kannustaa viljelemään öljykasveja. ? Öljykasvien kohdalla ainakin siementä riittää. Kevätviljojen siemenestä on käsittääkseni ollut jonkin verran pulaa, Hämäläinen miettii. Sadolle on myös kysyntää. Hämäläisen mukaan rypsin ja rapsin hinnat näyttävät tällä hetkellä hyvältä, vaikka tarkkoja hintoja on vaikea ennustaa, ne kun määräytyvät maailman hintatasojen ja olosuhteiden mukaan. Opastusta viljelijä voi saada esimerkiksi Vilja-alan yhteistyöryhmän julkaisemasta öljykasvioppaasta tai Suomessa käynnistyneen öljykasviprojektin nettisivuilta. Myös siemenenmyyjiltä voi kysyä apua. ? Vinkki! Tutustu öljykasvien viljelyä edistävään projektiin osoitteessa www.rapsi.fi. FARMI 3/2013 37
• TEKSTI: JENNI JOENSUU KUVAT: JUKKA MANNINEN Suomessa ei ole laissa säädettyä ohjeistusta aurinkoenergian myynnille. Alan toimijoiden mukaan sellainen olisi enemmän kuin tarpeellinen. A urinkoenergian käyttö on Suomessa vielä lapsenkengissä. Tarkkoja lukemia aurinkosähköjärjestelmien määrästä ei edes ole, sillä kukaan ei ylläpidä niistä rekisteriä. Aurinkosähköjärjestelmiä löytyy kuitenkin jo niin kotitalouksista, yrityksistä kuin maatiloiltakin. 38 FARMI 3/2013 ? Verkkoon kytkettyjä järjestelmiä on alle sata. Veikkaisin, että maataloudessa luku jää alle kymmeneen, pohtii aurinkosähköjärjestelmiä suunnittelevan ja asentavan Playgreen Finland Oy:n toimitusjohtaja Jouni Penttinen. Penttinen vertaa Suomen tilannetta Saksaan, jossa aurinkosähköjärjestelmien käytössä ollaan jo monta askelta edellä. ? Saksassa ei voi liikkua mihinkään näkemättä aurinkopaneeleja rakennusten katoissa. Aurinkoenergian käyttö on siellä ihan ehdoton juttu. Saksassa on tajuttu auringon potentiaali ja maassa on ollut toimiva tukipolitiikka. Sähköyhtiöillä täysi päätäntävalta Aurinkosähköjärjestelmän toimintaperiaate on, että kiinteistön sähkö tulee pääasiallisesti auringosta, ja vasta sen jälkeen verkosta. Eli mitä aurinkoisempi päivä, sitä enemmän käytössä on auringon tuottamaa sähköä. Pilvisinä päivinä ja Suomessa etenkin talvella auringon tuottama sähkö ei kuitenkaan riitä, jolloin osa sähköstä tulee ostosähkönä. Hyvissä olosuhteissa ja hyvinä päivinä auringosta saatua energiaa tulee kuitenkin niin paljon, että sähköä jää omien käyttötarpeiden jälkeen yli. Tätä ylijäämää kutsutaan ylituotoksi, joka ikään kuin valuu takaisin sähköyhtiöille. Suomessa sähköyhtiöt saavat itse päättää, miten tätä ylituottoa käsitellään. Osa yhtiöistä maksaa ylituotosta käyttäjälle, osa ei. Myös korvaussummat ovat vapaasti päätettävissä. Esimerkiksi Fortum maksaa ylijäämäsähköstä pörssisähkön kulloisenkin tuntihinnan mukaan. Myös maksutavat ja -ajat ovat sähköyhtiöiden päätäntävallan alla. ? Kovin moni sähköyhtiö ei Suomessa vielä maksa ylituotosta, mutta sähköyhtiöiltä kannattaa ehdottomasti kysyä asiasta, mikäli oman aurinko-
• jatkuu ? LIHA- JA LYPSYKARJATILAA Pieksämäellä pitävä Jukka Manninen kypsyi ideaan aurinkosähköjärjestelmästä pikkuhiljaa. Sähkön hinnat tuntuivat olevan ikuisessa nousussa, ja oman biokaasulaitoksen rakentamiseen satapäisen karjan tila oli liian pieni. Manninen haki tietoa netistä ja oli viime kesänä ensimmäistä kertaa yhteyksissä Playgreen Finlandiin, jonka loppujen lopuksi palkkasikin järjestelmää asentamaan. Suunnittelu aloitettiin kesällä, ja järjestelmä asennettiin lokakuun lopussa. ? Melko nopeasti siinä edettiin suunnittelusta toteutusvaiheeseen, muistelee Manninen. Mannisen tilalla tehtiin vuonna 2005 sukupolvenvaihdos, jonka jälkeen tilalle otettiin ensimmäistä kertaa myös lihakarjaa lypsykarjan ohelle. Manninen on tällä hetkellä tilansa kolmannen sukupolven edustaja. Uusiutuvaa energiaa ei tilalla ole ennen käytetty, ja suunnitteluvaiheessa hän marssikin ELY-keskukseen tiedustelemaan, onko hänen mahdollista anoa investointitukea. ? Investointituen saamiseen järjestelmä oli kuitenkin liian pieni. Olisi pitänyt olla isompi. Aurinkosähkö on täällä vielä uusi juttu, minäkin olin kuulemma ensimmäinen, joka sen tiimoilta kävi asiasta kysymässä, Manninen selittää. Ennen verkkoon kytkemistä järjestelmälle hankittiin käynnistyslupa Savon Voimalta. Sähköyhtiöltä käytiin tarkastamassa järjestelmä, jonka jälkeen näytettiin vihreää valoa. Manninen kertoo, että Playgreen hoiti suunnittelun ja asennuksen lisäksi myös paperityöt ja luvan hankkimisen. Täysi hyöty irti vasta keväällä Mannisen aurinkosähköjärjestelmä on nyt ollut käytössä muuta- KUVA: FARMIN ARKISTO sähköjärjestelmän kohdalla näyttää siltä, että ylituottoa tulee, kertoo Penttinen. ? Ilman erillistä korvausta ylituotto menee sähköyhtiölle käytännössä lahjoituksena, mikä on järjetöntä. Jos oman alueen sähköyhtiö ei maksa ylituotosta, yhtiötä voi nykyään myös vaihtaa. Ainoastaan sähkön siirron on pakko tulla oman alueen yhtiöstä, myyntipaikan voi ? ja se kannattaa ? kilpailuttaa. Aurinkosähköjärjestelmä tuottaa hyvin helmikuun puolesta välistä aina marraskuulle asti. Syksyllä sateisuus vie hieman tehoa ja tammihelmikuussa lumi aiheuttaa pientä viivästystä tuotannon man kuukauden. Kahdella katolla on yhteensä kolmisenkymmentä paneelia, joista suurin piirtein kymmentä käydään talvella putsailemassa lumesta. Vaikka järjestelmän täysi hyöty selviää vasta sitten, kun aurinko palailee pitkältä talvilomaltaan, on ostosähköä pystytty jo nyt korvaamaan jonkin verran. Mahdollisesta ylituotosta Manninen neuvotteli Savon Voiman kanssa, mutta vastaus oli kielteinen. ? Kuten investointituessa, myös ylituoton korvaamisen edellytyksenä oli tehokkaampi järjestelmä. Minimiraja ei minun järjestelmäni kohdalla ylity. Tärkeintä kuitenkin on, että omassa käytössä sähköä saa korvattua aurinkoenergialla. Teknisesti järjestelmä on toiminut hyvin, eikä kuluvan talven kovatkaan pakkaset ole sen toimintaa häirinneet. Manninen odottaa kevättä, jotta järjestelmää voitaisiin alkaa käyttää täydellä teholla. Vaikka ylituottokorvauksia ei näillä näkymin olekaan luvassa, aikoo Manninen katsella ainakin kesän yli, ennen kuin lähtee miettimään sähköyhtiöiden kilpailuttamista tai vaihtamista. ? Kesän jälkeen vasta on mahdollista sanoa, kuinka paljon järjestelmä tuottaa. Odotetaan nyt ainakin siihen asti. FARMI 3/2013 39
• käynnistymiselle. Jos lumet tulevat helposti katolta alas, on jo helmikuussa saatavilla todella hyviä tuottolukuja. Paneelit tykkäävät kylmästä ja paras sää tuoton kannalta on aurinkoinen ja kylmä. Playgreen Finland Oy:n toimitusjohtaja Jouni Penttinen ja näytekappale uudesta ohutkalvopaneelista. Jälkijunassa tuleva Suomi Vaikka Suomessa käytetään huipputeknologiaa esimerkiksi matkapuhelinten valmistuksessa, energiaasioissa tunnutaan kulkevan vähän jälkijunassa. ? Suomessa on perinteinen energiateollisuus aika vahvoilla ja suhteellisen konservatiivinen ajattelutapa tekniikasta. Uusiin tuotantomuotoihin suhtaudutaan aina vähän nihkeästi. Esimerkiksi aurinkosähkölle olisi Suomessa huomattavasti paljon paremmat olosuhteet kuin vaikkapa Briteissä, missä sen käyttö on jo suhteellisen suosittua, Penttinen miettii. Alan toimijat odottivat, että hallitus olisi saanut tämän vuoden alusta alkaen voimaan jonkinlaisia päätöksiä liittyen juuri esimerkiksi aurinkoenergian ylituoton myymiseen. Päätöksiä ei kuitenkaan syntynyt. Vuonna 2011 voimaan tullut laki syöttötariffin käytöstä uusiutuvan energian tuotannossa ei myöskään koske aurinkoenergialla tuotettua sähköä, sillä tuotanto jää alle vaaditun 100 kilowatin. Kuuluakseen syöttötariffin piiriin, järjestelmän pitäisi olla melko suuri ja tuottaa paljon sähköä. Aurinkosähköjärjestelmän rakentamiseen voi hakea ELY-keskukselta investointitukea, mutta silloinkin järjestelmän pitäisi olla riittävän tehokas ja tuki jää helposti saamatta. ? Suomessa ei oikeastaan ole aurinkoenergialle kunnollista lobbaajaa, joka pitäisi asiasta tarpeeksi meteliä. Mikäli olisi, niin se ehkä rohkaisisi useampia miettimään omia mahdollisuuksiaan ja kokeilemaan auringosta saatavaa energiaa, sanoo Penttinen. Laitteilla pitkä elinikä Aurinkosähköjärjestelmä koostuu pääasiassa katolle kiinnitettävistä aurinkopaneeleista ja invertteristä, joka siirtää sähkön katolta verkkoon. Laitteet ovat pitkäikäisiä ja kestäviä myös Suomen talviolosuhteita ajatellen, tosin Penttinen kehottaa investoimaan laadukkaisiin laitteisiin, jotta säästyy ikäviltä yllätyksiltä. ? Kiinastahan saa aurinkosähköjärjestelmiäkin suurin piirtein puoleen hintaan verrattuna esimerkiksi Eurooppaan. Halpa hinta saattaa kuitenkin hämätä ? jos laite hajoaa puolen vuoden päästä, niin luultavasti sen myynyt yritys on vaihtanut nimeä jo kahdesti ja myykin aivan eri tuotteita, Penttinen naurahtaa. Luotettavilla valmistajilla on aina takuu siitä, että laitteet toimivat ja jos niille jotain sattuukin, on helppo ottaa yhteyttä oikeaan tahoon. Eikä kunnollisten, oikein asennettujen laitteiden kuuluisikaan hajota. ? Paneeleilla on 25 vuoden tuottotakuu, eli käytännössä niiden kuuluu toimia moitteetta 25 vuotta. Inverttereillä on viiden vuoden takuu, ja niidenkin elinkaari on helposti yli 15 vuotta, selittää Penttinen. Asennuspaikasta ja työmäärästä riippuen 4?5 kilowatin kolmivaiheisen aurinkosähköjärjestelmän saa noin 10 000?15 000 eurolla. Projekti aloitetaan suunnittelemalla sopiva järjestelmä, miettimällä sähkö- ja kattotyöt ja vetämällä johdot sähköpääkeskukseen. Itse asennus hoituu maatila-kokoluokan kohteisiin yleensä muutamassa päivässä. ? Järjestelmän asentaminen on siinä mielessä helppoa, että siihen ei tarvitse tehdä suuria rakennus- tai kattotöitä, eikä mitään tarvitse hajottaa pois tieltä, Penttinen kertoo. Maatiloilla kannattaa yleensä laittaa enemmän paneelia, kun kattopinta-alakin on normaalia suurempi. ? Saattaa olla järkevää aloittaa maltilla ja välttää Pytinki-messut 22.-24.3.2013 Seinäjoki Areena Avoinna Liput Lisätietoja pe 10-18 la & su 10-17 12/6 ? pytinkimessut.fi facebook.fi/pytinki Messuilla mm. Saija Palin ? Jorma Piisinen ? Harjakainen Sisustusvintti ? Rankempi rakentaminen Ideoita sisustamiseen ? Vinkkejä rakentamiseen 40 FARMI 3/2013
• ylirakentamista. Jos ei ole jo valmiiksi sovittu sähköyhtiön kanssa ylituottokorvauksista ja rakentaa ison aurinkosähköjärjestelmän, voikin päätyä tuottamaan aivan liikaa sähköä, josta ei sitten saakaan minkäänlaista korvausta. Ylituottokorvauksista kannattaakin sopia etukäteen, mikäli on sellainen mahdollisuus. Tai sitten valitsee sähköyhtiöistä sellaisen jolta korvauksen saa, muistuttaa Penttinen. Aurinkoenergia-ala kaipaa pelisääntöjä Tulevaisuudessa Penttinen näkee kasvua. Aurinkosähkön suosio kasvaa, kunhan sille saadaan luotua vahva pohja ja yhteiset pelisäännöt. ? Ylituotanto ja mahdolliset tuet ovat sellaisia asioita, jotka ehdottomasti pitäisi saada selvitettyä. Vaikka aurinkosähköjärjestelmiä on maataloudessa vielä vähän, näkee Penttinen maatalouden tilanteen kuitenkin yhtenä vakaimmista. Vaikka investointituen saaminen riippuu järjestelmän koosta ja tehoista, on tilanne kuitenkin valoisampi kuin kuluttajalla, joka ei saa rakentamiseen avustusta mistään. ? Kun maatilalla siirrytään aurinkosähköjärjestelmään, se on siellä ikään kuin yksi tuottava asia muiden joukossa. Lähinnä koot tulevat muuttumaan mahdollisten tukien myötä isommiksi. Uskon, että maatalous on ensimmäinen taho, jossa aurinkosähköjärjestelmiä lähetään rakentamaan isosti. Asiaa pohtivalle maanviljelijälle Penttinen antaa yhden neuvon: kun järjestelmä on asennettu, pitäkää itsestänne meteliä. Varsinkin luomu- ja maatilamatkailutiloille aurinkosähkön käyttäminen voi olla osa imagoa. Tiedostava kaupunkilainen valitsee nykyään helposti luomua ja ekologisesti tuotettua ruokaa. Tuotteen valmistamisen vaatiman energian tekeminen omavaraisesti auringosta on todellista luomua. Maailmalla tällainen markkinointi elintarvikkeiden yhteydessä on jo yleistä. ? Se, ettei sähköyhtiöillä ole vielä ohjeistusta korvausten maksamiseen johtuu lähinnä siitä että asiaa ei ole hallinnollisesti vielä käsitelty. Nykyisillä etäluettavilla sähkömittareilla kyetään jo käsittelemään kahdensuuntainen mittaus. Sähköyhtiöiden halussa maksaa yksityiselle ihmiselle sähköstä on kysymys viitsimisestä. ? FARMI 3/2013 41
• KUVA: AHTI SORMUNEN TEKSTI: MIMMI VIRTANEN 42 Tulipalot maatiloilla ovat valitettavan yleisiä, ja viimeisten vuosien aikana ne ovat jopa lisääntyneet. Maatiloilla sattuu vuosittain kymmeniä suurpaloja. FARMI 3/2013
• P alotarkastaja Jaripetri Kinnunen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta kertoo, että suurin syy maatilojen tulipaloihin ovat sähköstä johtuvat viat laitteissa ja asennuksissa. ? Tiloilla on paljon sähkölaitteita ja moottoreita, joita ei aina ehditä huoltaa ja putsata, vaikka pitäisi. Myös lämpökeskukset ja erilaiset tekniset viat koneissa ja laitteissa aiheuttavat paloja maatiloilla. Maatiloilla tehdään palotarkastuksia 1?10 vuoden välein riippuen tilalla olevien eläinten määrästä ja ympäristöluvista. Tarkastuksissa katsotaan muun muassa ovatko tilan asiakirjat ja suunnitelmat ajanmukaiset, ja että tilalla on varauduttu onnettomuuksien ehkäisyyn. Maatilojen palotekniset vaatimukset määritellään Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksissä, jonka lisäksi on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön asetusta (MMM 163/2012) tuetun rakentamisen osalta. Näiden lisäksi tilallisen on itse huomioitava vakuutusyhtiöiden vaatimukset. Tulipalot aiheuttavat maatiloilla vuosittain valtavia vahinkoja. Vakuutuskaan ei korvaa kaikkea, jos puitteet eivät ole kunnossa, ja siksi tärkeintä on oikeanlainen varautuminen ja tulipalojen ennaltaehkäisy. ? Turvallisuus on pieniä asioita ja tekoja, joita tekemällä saattavat suuret vahingot estyä. Pidä paikat puhtaana ja kunnossa Maatiloilla tulipalojen suurin syttymissyy on sähkö, ja sähkölaitteiden kunnosta, puhtaudesta ja sijoittelusta tuleekin huolehtia erityisen hyvin. Pölyssä ja tomussa olevat sähkölaitteet ovat riski, sillä laitteiden kuumentuessa lika niiden pinnalla saattaa syttyä palamaan. Lika voi aiheuttaa myös oikosulkuja. Kinnunen suosittelee käyttämään halogeenivalojen sijasta esimerkiksi maatilakäyttöön tarkoitettuja led-lamppuja, sillä niiden pintalämpö jää matalammaksi. Valaisimissa tulee myös pitää kuvut ja suojat paikoillaan. ? Roikkuvat tai rikkinäiset johdot ovat vaarallisia, ja ne tulee hoitaa kuntoon mahdollisimman pikaisesti, mikäli puutteita havaitaan. On muistettava myös tarkastuttaa sähköasennukset ajallaan, Kinnunen sanoo. Sähköasennusten määräaikaistarkastukset ovat osa kiinteistön hyvää kunnossapitoa, sillä vanhoja - ja uusiakin -sähköasennuksia tarkastamalla varmistetaan niiden turvallinen käyttö. Lakisääteiset määräaikaistarkastukset tulee tehdä 15 vuoden välein, jos maatilarakennuksen sulakkeen ko- ko on yli 35 ampeeria. Kinnusen mukaan olisi parempi, jos tarkastuksia tehtäisiin useammin, ja ne koskisivat kaikkia maatilarakennuksia sulakekoosta riippumatta. Tarkastuksista huolehtiminen on kiinteistönomistajan vastuulla. Jos tulipalo syttyy, ja syyksi selviää tarkastamattomat sähköasennukset, on mahdollista, että vakuutuskorvaukset pienenevät. Sähköasennusten määräaikaistarkastuksia tekevät TUKESin valtuuttamat tarkastajat. Palovaroitin piippaa myös puhelimessa Palovaroittimilla on suuri merkitys palon ajoissa havaitsemisessa, mutta palovaroittimet eivät silti ole lakisääteisiä kaikilla maatiloilla. Monilla tiloilla on kuitenkin käytössä erilaisia yksittäisiä varoittimia tai varoitinjärjestelmiä. Virallisesti palovaroitinjärjestelmä maatilarakennuksiin vaaditaan, kun kysymyksessä on tuettava rakentaminen (MMM 163/2012). Nykyaikaisten palovaroitinjärjestelmien savuun reagoivat hälyttimet pitävät kovaa ääntä, ja lisäksi ilmoittavat hälytyksestä esimerkiksi tilallisen omaan matkapuhelimeen. Tämä nopeuttaa palon havaitsemista varsinkin suurilla tiloilla, joissa on monia rakennuksia erillään toisistaan. Kinnusen mukaan palovaroitinjärjestelmistä on hyviä kokemuksia. Kun palo havaitaan ajoissa, saadaan apukin nopeammin paikalle, ja vahingot jäävät pienemmiksi. ? Vakuutusyhtiötkin saattavat myöntää alennuksia, jos tilalla on käytössä asianmukainen hälyttävä palovaroitinjärjestelmä. On olemassa myös automaattisia paloilmoittimia, jotka tekevät hälytyksen suoraan hätäkeskukseen. Paloilmoitin on kuitenkin eri asia kuin palovaroitin, eikä niitä ei pidä sekoittaa toisiinsa. Palotarkastaja suosittelee maatiloille ilmoittimen sijaan maatilakäyttöön suunniteltua palovaroitinjärjestelmää. Kinnunen painottaa myös pelastussuunnitelman tärkeyttä. Pelastuslaki ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta velvoittavat laatimaan pelastussuunnitelman muun muassa yli 1 500 neliön tuotantorakennuksille. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö edellyttää maatiloja laatimaan pelastussuunnitelman, kun rakennushankkeeseen on myönnetty tukea. Pelastussuunnitelmasta on käytävä ilmi muun muassa tulipalon havaitsemiseen, alkusammutukseen ja eläinten pelastukseen tarvittavat laitteet ja järjestelyt. Pelastussuunnitelma helpottaa myös pelastushenkilökunnan toimintaa, joten pienemmilläkin jatkuu ? FARMI 3/2013 43
• MUISTILISTA: PUHDISTA sähkölaitteet säännöllisesti. ? HELPOTTAA PALJON, kun palopaikalle mentäessä tiedetään millainen rakennus on kyseessä ja mitä eläimiä siellä on, päivystävä palomestari Marko Ahola Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen Loimaan paloasemalta kertoo. Loimaan paloasemalla onkin keskitytty harjoittelemaan aktiivisesti eläinten pelastamista juuri tuotantotiloilla. Asiaan perehdytään teoriassa, mutta myös käytännön harjoituksia järjestetään, sillä tuotantoeläinpelastus on yleistä maaseutukunnissa. Esimerkiksi navettapaloa sammuttamaan mentäessä on otettava huomioon monia asioita. Pelastushenkilökunta ei välttämättä tiedä, millainen rakenneratkaisu on kyseessä tai ovatko eläimet kytkettyinä vai eivät. Tämän vuoksi maatilan oma väki on korvaamaton apu eläinten pelastamisessa. ? Kun kuivuri palaa, keskitytään sammuttamiseen. Tuotantoeläinrakennusten paloissa toiminnan painopiste on eläinpelastuksessa. Tilanomistajat ja työntekijät tietävät mistä eläimet tuodaan ulos, miten ne käyttäytyvät ja ketkä ovat johtajaeläimiä, eli ketä eläimet seuraavat. Tämä on suuri apu meille, Ahola sanoo. Eläinpelastustilanteissa yleisiä ovat eläintennostot, joita varten pelastushenkilökunta on itse kehitellyt erilaisia apuvälineitä. Esimerkiksi ojaan kaatuneen hevosen nostaminen on haastavaa, sillä eläin painaa satoja kiloja, ja se haluttaisiin totta kai saada vahingoittumattomana ylös. Nyt myös yritykset ovat alkaneet kehittää eläinpelastuksessa käytettävää välineistöä. Ahola kiitteleekin tätä, ja sanoo hyvien välineiden auttavan pelastushenkilökunnan työtä. Eläinpelastuksen käytännön harjoituksia pyritään järjestämään muutaman kerran vuodessa maatiloilla ja talleilla, jotka löytyvät pääosin palotarkastajien kautta. Joskus tilanomistajat ottavat myös itse yhteyttä. ? On tullut paljon positiivista palautetta ja tilanomistajat ovat mielissään harjoittelusta. Kyseessä on molemminpuolinen hyöty, Ahola valaisee. 44 FARMI 3/2013 HUOLEHDI, että valaisimet on kiinnitetty asianmukaisesti ja kuvut ovat paikoillaan. TARKISTA, että sähköjohdot ovat ehjiä eivätkä roiku. ASENNA päävirtakytkin koneisiin, joissa sitä ei ole. TARKISTA palovaroittimien toimivuus säännöllisesti. HANKI alkusammutuskalustoa, ja muista myös tarkistuttaa sammuttimet ajallaan. ÄLÄ SÄILYTÄ korkeatyppistä (yli 28 %) ammoniumnitraattia sisältäviä lannoitteita kielletyissä paikoissa. tiloilla kannattaa miettiä, miten toimia tulipalon sattuessa. Alkusammutuskaluston tulee olla tarkoitukseen sopiva Alkusammutus vaikuttaa palon leviämiseen ja syntyviin vahinkoihin. Alkusammutuskalusto ei ole aina lain mukaan pakollinen, mutta alkusammutusvälineitä kannattaa olla varsinkin tiloilla, joilla on käytössä paljon sähkölaitteita. Suurissa sikaloissa tai navetoissa palopostit ja erilaiset käsisammuttimet ovat toimivia. Pölyssä ja tomussa olevat sähkölaitteet ovat paloturvallisuusriski. Kuvassa likainen jakorasia. ? Hiilidioksidisammutin on hyvä esimerkiksi lypsyrobotin sammuttamiseen, sillä se ei sotke samalla tavoin kuin jauhesammutin, Kinnunen sanoo. Eli vaikka palo ei olisi robotille kohtalokas, jauhesammutin saattaa olla. Jauhesammuttimen hankkiminen voi silti olla tarpeen, sillä hiilidioksidisammutin ei toimi tuulen vuoksi kunnolla ulkotiloissa. Koneet eivät kuulu kuivuriin On tärkeää muistaa työkoneiden ja lannoitteiden oikea säilytys. Esimerkiksi traktorin säilyttäminen viljakuivaamossa on riski, sillä viljapöly syttyy helposti kosketuksesta tulikuumaan moottoriin. Myös oikosulkuun menevät virtalaitteet aiheuttavat työkonepaloja. Kannattaa muistaa, että kun traktori syttyy, roihahtaa helposti koko kuivuri. ? Päävirtakytkimen asentaminen koneisiin on hyvä
• Vinkki! Lisätietoja palontorjunnasta saat esimerkiksi Pelastuslaitoksilta, TUKESilta, Finanssialan Keskusliitolta ja Suomen pelastusalan keskusjärjestöltä (SPEK). KUVA: AHTI SORMUNEN keino vähentää paloriskiä, sillä kytkin katkaisee päävirran koneesta ja näin ehkäisee johdinsarjoissa tai virtalaitteissa olevan virran TILASTOJEN MUKAAN eläinpelastustehtävien määrä on ollut viime vuosina suuressa nousussa. Samalla kun eläinpelastustehtävien määrä on nousussa, ei välineistö kuitenkaan ole kehittynyt. Loppuvuonna 2011 tehdyn kyselyn mukaan pelastajat kokevat nykyisen välineistön ja koulutuksen tason ongelmalliseksi. Kyselyyn vastasi yli 200 pelastusalan ammattilaista ja eläinten kanssa työskentelevää henkilöä. Suurimmaksi ongelmaksi tai puutteeksi koettiin tehtävien muodostavat palaessaan myrkyllisiä kaasuja, jotka voivat olla hengenvaarallisia. Varsinkin korkeatyppisen, yli 28 prosenttia ammoniumnitraattia sisältävän lannoitteen varastoinnissa on oltava erityisen huolellinen, ja siitä on tehtävä kirjallinen ilmoitus pelastusviranomaiselle, jos varastoitava ammoniumnitraatinmäärä on vähintään 1 000 kiloa, ja varastointi kestää yli vuorokauden. aiheuttamia paloja, Kinnunen ohjeistaa. Lannoitteiden varastoinnissa on myös oltava tarkkana. Monet lannoitteet Kohti P2-paloluokan rakentamista Tavallisimmin maatilarakennukset, ja ne kuuluvat P3-paloluokkaan. P3-palo- ennalta arvaamattomuus, puutteelliset välineet pelastamiseen sekä puutteellinen eläinpelastuskoulutus. 40 % vastaajista ilmoitti puutteellisten välineiden olevan ongelma eläinpelastustehtävässä. Kyselytutkimuksen teki Peltaco Oy. eläinpelastustekniikoista sekä kehittää uusia tuotteita, jotka olisivat pelastustilanteessa sekä pelastajalle että eläimelle turvallisia. Projektin tuloksena on jo syntynyt useita tuotteita. Tavoitteena on kehittää 20? 30 uutta tuotetta. ? Tämä projekti käynnistettiin, koska selvä tarve välineistölle on olemassa, kertoo Peltacon toimitusjohtaja ja projektipäällikkö Pekka Suomi. ? Pelastusalan ammattilaiset toimivat hyvin alkeellisella välineistöllä, joka heikentää sekä pelastajan Eläinpelastus-projektin tavoitteena turvallinen välineistö pelastajalle ja eläimelle Peltaco on aloittanut eläinpelastukseen liittyvän tuotekehittelyprojektin, jonka tarkoituksena on kerätä kattavaa tietoa erilaisista luokan rakennusten ei oleteta jäävän palossa pystyyn, vaan sortuvan maan tasalle melko pian syttymisen jälkeen. Kinnunen suosittelee, että tulipaloriski huomioitaisiin jo suunnittelu vaiheessa, ja alettaisiin yhä enemmän rakentaa maatiloillakin P2-paloluokkaan kuuluvia rakennuksia, joiden kantavat rakenteet on suunniteltu kestämään paloa pidempään. Koska P2paloluokan rakennus kestää paloa kauemmin, on pelastushenkilökunnalla myös enemmän aikaa saada eläimet elävinä ulos palavasta rakennuksesta. ? että eläimen turvallisuutta hätätilanteessa. Myös koulutuksen kautta saatava tietotaito on tärkeä osa eläinpelastuksen kanssa toimiville, Suomi jatkaa. Lisätietoja: www.peltaco.com/ elainpelastus FARMI 3/2013 45
• RAKENTAMINEN BENDERSILTÄ SAA valmiita seinäelementtejä ? vain maalaus jää sinulle. Elementeissä on 200 mm:n eps-eriste, U-arvo on 0,19 W/(m²K). Elementeissä on viisteet ja telattu ulkopinta ja ne on valmistettu K60-betonista. Asennus käy nopeasti ja helposti. Bendersin seinäelementeillä rakentaminen sujuu järkevästi ja taloudellisesti. Elementtien vaakasaumat on pontattu, mikä helpottaa asennusta. Vaakasaumat liimataan betoniliimalla yhteen ja pystysaumat tiivistetään laajenevalla tiivisteellä. Elementit toimitetaan kuormalavoilla ja nostetaan paikoilleen nosturilla, kuormain- tai kaivinkoneella. Bendersiltä löytyy nostopihdit elementtien siirtelyyn. Suurin lohko (1993 x 600 x 270 mm) painaa vain 240 kg, joten käsittely on helppoa. Elementtien viistereunat antavat rakennukselle tyylikään ulkonäön. Elementin ulkopinta on telattu ja sisäpinta on sileä. Anturat tehdään valmiista eps-muoteista. Muotin päälle asennetaan betonilaatta, jonka päälle tulee elementin säätölevy. Lisätietoja: www.benders.fi Monix-salaojittimella Monix-salaojittimellasalaojitat salaojitat vaivattomasti vaivattomasti !! Kaivinkoneen lisävaruste, jolla putki ja sora kertavedolla ojaan Iivaalantie 15, 61400 Ylistaro www.tuurinkoski.com puh. 0103221462 rakennustuotteet un to k Kat sora soratasaisesti tasaisesti putken putkenpäälle päälle ??säästö säästön.30 n.30% % v | n too syvyyden syvyyden säätö säätölaserlasersäteen säteenavulla avulla Tuurinkoski-yhtymä Oy lindab - -vähentää vähentääihmistyön ihmistyöntarvetta, tarvetta,parantaa parantaalaatua laatuaja ja vähentää vähentääkustannuksia kustannuksia - -ojitus onnistuu vaativissakin olosuhteissa kahden ojitus onnistuu vaativissakin olosuhteissa kahden hengen hengenryhmänä ryhmänä i! äks kes Kattoja seinäprofiilit Rainline sadevesijärjestelmä Kattoturvatuotteet w w w. l i n d a b . f i Puh. 020 785 1055 PALOVAROITINJÄRJESTELMÄ MAATALOUDEN KOTIELÄIN- JA TUOTANTORAKENNUKSIIN ? Näytteenottoon perustuva laite ? Tehokas pölynsuodatus ehkäisee vääriä hälytyksiä ? Akkuvarmennus 24 h ? Hälytyksen siirto GSM- tai lankapuhelinrobotilla ? Alennusta vakuutusmaksuista PALOVAROITINJÄRJESTELMÄ Puh. 020 845 0920 BL-Palontorjunta Oy Fax (09) 854 3181 www.icas.fi 46 FARMI 3/2013
• www.ruukki.fi VALMISTAUDU LUMEEN TÄNÄ KESÄNÄ Ruukki® smart roof kantaa huolta kattosi lumikuormasta, jotta sinun ei tarvitsisi. Kesähelteistä huolimatta rakennusta suunniteltaessa täytyy varautua myös ankariin talviolosuhteisiin. Ruukki® smart roof seuraa reaaliaikaisesti kattosi lumikuorman kehitystä ja kertoo sinulle milloin on lumenpudotuksen aika. Ruukki® smart roofin avulla lisäät rakennuksesi turvallisuutta, sekä säästät oikea-aikaisilla toimenpiteillä. Ruukki® smart roof voidaan helposti asentaa teollisuus-, kaupan- tai julkisiin rakennuksiin, joissa käytetään Ruukin kantavia poimulevyjä eristetyissä kattorakenteissa. Lue lisää Ruukki® smart roofista osoitteessa www.ruukki.fi/smartroof Ruukki® smart roof ? katto, joka tuntee kuormansa. FARMI 3/2013 47
• RAKENTAMINEN RAKENNUSTEN SUUNNITTELUSSA tulee ottaa huomioon pohjoisen kovat talviolosuhteet. Ruukki smart roof seuraa lumikuorman käyttöasteen kehittymistä reaaliajassa ja hälyttää teksti- ja sähköpostiviestillä kun lumet tulisi poistaa katolta. Ruukki smart roofin avulla lisäät rakennuksen turvallisuutta ja säästät selvää rahaa välttäessäsi turhia lumenpudotuksia. Soveltuu asennettavaksi vain Ruukin kantavien poimulevyjen kanssa. Tekniset laitteet ovat suunniteltu toimimaan kuivissa lämpimissä tiloissa (C1 ja C2 korroosioluokat). Tyypillisiä käyttökohteita ovat kaupan, teollisuuden ja julkiset rakennukset, kuten tehtaat, logistiikkakeskukset, varastot, ostoskeskukset, supermarketit, lentokentät ja urheiluareenat. Lisätietoja: www.ruukki.com Betoniset Eristetyt Seinäelementit Maatalouden tuotantorakennukset ja konehallit anturasta vesikattoon. Valmiit seinäpinnat, ei tasoitetöitä. Sisäpinta sileä, ulkopuoli telattu. Vain maalaus jää sinulle. Eristyksenä 200 mm eps. Pystytys käy todella nopeasti mittatarkoilla elementeillä. Pyydä tarjous seinäelementeistä, kattotuoleista ja kattotiilistä! p. 0207 669 950, info@benders.fi 48 FARMI 3/2013 www.benders.fi
• RAKENTAMINEN Hanki ammattikirjat nyt ? pysyt ajan tasalla! Maatilan paloturvallisuus Suunnittelijan opas Maataloudessa tapahtuneet suurpalot ovat aiheuttaneet tarpeen kehittää maatalousrakentamiseen ja maatilan ylläpitoon liittyvää paloturvallisuuden ohjausta ja opastusta. Oppassa annetaan paloturvallisuusohjeita maatalousrakennusten - erityisesti eläinsuojarakennusten - suunnittelua sekä korjausrakentamista, muutos ja laajennustöitä varten. Opas painottuu uudisrakentamiseen. 74 sivua, 2. uusittu painos 2010 ja päivitys 2012 erillisenä monisteena. ? 27,03 ? , (sis. alv) Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. 09 4761 1300 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ? www.spek.fi Farmi.indd 1 3/6/2013 1:03:23 PM THERMISOLIN KOTIMAISET, lämpöeristetyt seinä- ja kattoelementit sopivat nyt P2-paloluokan rakennuksiin. Niille on myönnetty materiaaleilta vaadittava Bs1d0-luokitus. Elementit sopivat mm. maatalouden tuotantorakennuksiin, erityyppisiin teollisuus- ja liikerakennuksiin, urheiluhalleihin, varastoihin ja erityistiloihin ? kohteisiin, joissa kylmä ja lämmin ilma täytyy erottaa toisistaan. Elementit täyttävät myös korkeat hygieniavaatimukset. Sitkeä ja kimmoisa rakenne takaa hyvän kantavuuden. Konesaumatut katto- ja seinäelementit kestävät kosteutta, eivät homehdu tai ime vettä. Elementeissä on valmiina tehdasasenteinen tiiviste. ThermiSolin elementtien asennus sujuu helposti ja no- peasti kaikissa olosuhteissa. Valmis pinta yhdellä asennuksella: seinät, alakatto ja vesikatto ovat heti valmiita molemmin puolin. Myös rakennuksen räystäät voi toteuttaa kattoelementeistä. Oma tehdas ja suunnittelu Sastamalassa ovat asiakkaan lähellä ja tukena. Kuljetusmatkat jäävät lyhyeksi. Elementtien hinnat ovat kilpailukykyiset jopa itäeurooppalaisiin vaihtoehtoihin verrattuna. ThermiSol on valmistanut rakentamisen EPS-eristeitä yli 50 vuotta. Laajaan valikoimaan kuuluvat myös Platina, Titan ja XPS-tuotteet. Elementtejä ThermiSol on valmistanut yli 30 vuotta. Lisätietoja: www.thermisol.fi FARMI 3/2013 49
• O ikean katon valintaan ei ole olemassa vain yhtä sääntöä. Kattomateriaaliin vaikuttaa moni asia ? käyttötarkoitus, sijainti ja olosuhteet. Tuotantorakennusten, kuten vaikkapa navettojen ja muiden eläinsuojien, katoissa on lisäksi otettava huomioon myös pinta-ala, jota on enemmän kuin esimerkiksi omakotitalon katossa. ? Ennen tehtiin paljon tiilikattoja, tiili on pitkäikäinen materiaali. Muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi PVCkatot ja pelti, joista pelti on kaikkein suosituin. Yhtä oikeaa materiaalia ei ole, se riippuu niin paljon käyttötarkoituksesta, kertoo Icopal Katto Oy:n Joensuun aluetoimiston projektipäällikkö Mika Antrela. Pelti on yleensä materiaaleista edullisin vaihtoehto. Pelkkä halpa hinta ei kuitenkaan saa olla ainoa tekijä uutta kattoa suunnitellessa. PVC-katto taas vaatii tarkkaa huoltoa ? oikeanlaisella huollolla katon elinikä voidaan jopa tuplata, ja vääränlaisella tai laiminlyödyllä huollolla sitä vastoin puolittaa. ? Jokainen katto voidaan materiaalista riippumatta tehdä väärin, jos sitä ei tehdä asiallisesti ja ammattimaisesti. Siksi ei kannata itse alkaa rakennushommiin, jos niitä ei oikeasti osaa tehdä, Antrela muistuttaa. Maatiloilla vaativammat olosuhteet Maatalouden tuotantorakennukset ovat yleensä kooltaan suuria, joten kattopinta-alaakin riittää. Näin ollen materiaaliakin tarvitaan enemmän. Kattoa suunnitellessa täytyy myös miettiä, miten lumi saadaan katolta alas siten, ettei sen alle jää ihmisiä tai eläimiä. Peltikatoilta lumet tulevat hyvin alas itsestään, huopakatoilta ne täytyy yleensä käydä pudottamassa. TEKSTI: JENNI JOENSUU KUVA: FARMIN ARKISTO Huolellinen suunnittelu, ammattilaisen rakennustaito. Siinä avaimet kestävän ja turvallisen katon rakentamiseen. 50 FARMI 3/2013 Viljelijöitä ei varmastikaan tarvitse muistuttaa reilu vuosi sitten riehuneista Tapani- ja Hannu-myrskyistä. Julkisuudessa uutisoitiin laajasti myrskyjen aiheuttamista metsätuhoista, mutta Antrela muistaa myös kattojen irtoilleen. ? Peltikattoja lähti paljon lentoon. Pelti on esimerkiksi navettarakennuksissa siinä mielessä haastava elementti, että tuuli pääsee puskemaan kattoa alhaalta päin. Vielä kun pinta-alaa on niin paljon, niin tuuli saa oikein kunnolla kiinni katosta. Pellin käytössä onkin erityisen tärkeää kiinnittää huomiota kunnollisiin kiinnityksiin. Älä säästä väärässä paikassa Antrelan mukaan suurin virhe, jonka kattosuunnittelussa voi tehdä, on ryhtyä nuukailemaan, kun pitäisi investoida. ? Säästäminen väärässä kohdassa kostautuu varmasti. Jos kattoa joutuu korjailemaan monta kertaa huonon suunnittelun tai rakentamisen takia, sitä huomaa äkkiä maksaneensa moninkertaisen hinnan katostaan. Jos katon suunnittelu aloitetaan alusta, suunnitteluvaihe vie lupien hakemisineen noin kuukauden päivät. Jos suunnitelmat on tehty ja luvat anottu, rakennusprojekti päästään aloittamaan melko pian. Rakennusprojektin kestoon vaikuttavat aina niin katon pinta-ala kuin rakennusolosuhteetkin. Eri liikkeillä saattaa myös olla erilaisia näkemyksiä. ? Kannattaa aina kilpailuttaa. Asiat nähdään eri tavalla, ja mitä joku toinen ei välttämättä ole huomannut, voi olla toisella mielessä ensimmäisenä. Kilpailuttaessa kannattaa käydä katsomassa yritysten referenssikohteita, jolloin pääsee paremmin jyvälle yritysten ammattitaidosta, Antrela sanoo. Kilpailuttaessa Antrela suosittelee kyselemään hinto-
• ja kaikista kattomateriaaleista. Vaikka olisikin päätynyt johonkin tiettyyn materiaaliin, vaihtoehtoja kannattaa miettiä. Jos ei muuten, niin edes huvin vuoksi. ? Kaikissa nykyisin käytettävät materiaalit ovat hyviä. Ammattilainen tietää parhaiten, mikä materiaali mihinkin tarkoitukseen kannattaa asentaa. Laukaassa ratsastusmaneesin sortuminen ja siitä johtunut 10-vuotiaan tytön kuolintapaus on herättänyt paljon keskustelua, myös alan ammattilaisten keskuudessa. Antrela uskoo, että tapaus ja sen jälkipuinti vaikuttaa vahvasti tulevaisuuden rakentamiseen. ? Varmasti aletaan ottaa rakennusasioissakin vielä enemmän varman päälle ja rakentamaan isoja rakennuksia vielä nykyistäkin turvallisemmiksi. ? Muista! Rakennusprojektit kannattaa ajoittaa keväälle ja kesälle, kun vuorokaudessa on enemmän valoisia tunteja. Pimeällä rakentaminen on lähes mahdotonta, ja kun talvella valoisaa aikaa on vain vähän, työtunnit lisääntyvät. Nykäise nopeasti PIHATTO pystyyn Nyt P2-paloluokan rakennuksiin! Kotimainen, konesaumattu katto- ja seinäelementti on saanut Bs1d0-luokituksen. Erinomainen valinta tuotantorakennuksiin! ThermiSolin lämpöeristetty ratkaisu on nopea ja helppo asentaa. Seinät, alaja vesikatto ovat kerralla valmiita. Myös räystäät voi totetuttaa kattoelementeistä. Eristämisen ykkösosaajan elementti kestää kosteutta, ei homehdu eikä ime vettä. myynti@thermisol.fi, puh. 010 8419 222, www.thermisol.fi FARMI 3/2013 51
• KOTI JA HYVINVOINTI NASY ? Naiset Yhdessä ry on perustettu vuonna 1952. Yhdistys järjestää tuettuja lomia RAY:n tuella naisille, perheille sekä pariskunnille ympäri Suomea. Lomat ovat kaikille avoimia ja haku vuoden 2013 lomille on käynnissä. Yhdistys järjestää tänä vuonna 40 lomaa. Lomat myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Lomat ovat viiden vuorokauden mittaisia virkistyslomia. Tarkoituksena on antaa lomalaisille irtiotto arjesta ja samalla antaa heille vinkkejä terveyden edistämiseen 52 FARMI 3/2013 sekä henkiseen ja fyysiseen virkistäytymiseen hyvässä seurassa. Lomien omavastuuhintaan sisältyy täysihoito, monipuolinen ohjelma sisältäen mm. liikuntaa, luentoja ja kulttuuria sekä yksi virkistyshoito. Vuonna 2013 lomatoiminnan teemana on terveyden edistäminen, joka näkyy luentoina ja monipuolisina liikuntamahdollisuuksina sekä Sydänmerkillä merkityllä ruokavaihtoehdolla. Ohjelmissa on otettu huomioon myös iäkkäät lomalaiset ja tarjolla on mm. vesijumppaa, joka sopii iäkkäimmillekin luille ja lihaksille. Yhdistyksen ensimmäiset lomat olivat perhelomia. Perhelomat ovat olleet suosituimpien lomien joukossa alusta lähtien. Näillä lomilla aikuisilla on mahdollisuus rentoutua ilman ruoanlaittoa ja lapsille on monipuolista ohjelmaa. Lomapaikan omat ohjaajat huolehtivat lasten ohjelman toteutuksesta. Uutena ohjelmaan on otettu isovanhemmat ja lapsenlapset -lomat. Lomilla tuetaan isovanhempien ja lapsenlasten välistä kanssakäymistä ja pyritään lisäämään eri sukupolvien kohtaamista. Työikäisille naisille yhdistys järjestää teemaviikonloppulo- mia. Nämä lomat koostuvat kahdesta viikonlopusta, toinen keväällä ja toinen syksyllä. Näin myös työssä käyvät voivat osallistua lomille, kun ei tarvitse ottaa viikon lomaa töistä. Virkistyslomien painopisteenä on työssä jaksaminen ja oman terveyden edistäminen. Suurin osa lomista on suunnattu naisille. Lomatarjonta käynnistyy perinteisellä pääsiäisenajan lomalla ja päättyy joulun ajan lomaan. Tähän väliin mahtuu monta lomaa, paljon elämyksiä, vinkkejä arjessa jaksamiseen sekä virkistäytymistä ja rentoutumista. Lisätietoja: www.nasylomat.fi
• KOTI JA HYVINVOINTI KAIKKI EVANKELIS-LUTERILAISEN kirkon 430 seurakuntaa ovat ottaneet käyttöön kirkon valtakunnallisen jäsentietojärjestelmän, Kirjurin. Kirjuriin merkitään muun muassa seurakuntalaisten kasteet, rippikoulut, avioliiton esteiden tutkinnat ja vihkimiset. Tavoitteena on, että kirkolle tulee säästöjä yhteiseen jäsentietojärjestelmään siirtymisestä noin 3 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi jatkossa jäsentietojärjestelmässä ovat seurakuntalaisten nykyisten tietojen lisäksi myös vanhat, käsin kirjoitetut kirkonkirjojen tiedot. Ne digitoidaan vuoden 2014 loppuun mennessä Kirjuriin. Jo nyt kansalaiset voivat muun muassa liittyä kirkkoon sähköisesti. Tulevaisuudessa myös muita seurakunnan jäseniä palvelevia toimintoja voidaan hoitaa kansalaisliittymän avulla. ? Sähköiseen muotoon siirtyvät kirkonkirjat ja palvelut helpottavat asioiden hoitamista. Siirtymävaihe on vielä menossa. Kunhan digitointi saadaan seurakunnissa päätökseen, helpottuu esimerkiksi sukuselvityksien saaminen perunkirjoitusta varten huomattavasti koko maassa. Tarvittavat tiedot voi tilata yhdestä paikasta, sanoo kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja Kirkkohallituksesta. Kevään aikana voi olla siirtymävaiheesta johtuvia viivästyksiä. Kirkkoherranvirastoissa ja seurakuntien keskusrekistereissä pyydetään todistusten tilaajia tarkistamaan omien tietojen oikeellisuus. Tämä auttaa myös joidenkin vanhojen rekisteritietojen saattamista ajan tasalle. Vanhimmat tiedot Kirjurissa ovat 1850-luvulta. ? LÄMMITYKSEN KLASSIKKO JO 70 VUOTTA ? hinta 2250 ? Lisätietoja: www.evl.fi Nasyn lomilta virkistystä ja lepoa! Kylpylänautintoja Iisalmessa! Maalisloma 120 ? /hlö /3 vrk Sis. majoitus jaetussa 2hh:ssa, buffet-aamiaiset, vapaat kylpyläkäynnit ja vapaa-ajan ohjelmaa ma-pe. Kahden kauppa 165 ? /2 hlöä /2 vrk Sis. majoitus jaetussa 2hh:ssa, buffet-aamiaiset, vapaat kylpyläkäynnit ja vapaa-ajan ohjelmaa ma-pe. Tarjoukset voimassa uusissa varauksissa 31.3. saakka. www.runni.fi VARAA HETI! P. 017 7687 524 RUNNIN KYLPYLÄ Kartanohotelli ja Kylpylähotelli Runnintie 407 A, 74595 RUNNI Puh. 017 768 751, myynti 017 768 7524 myyntipalvelu@runni.fi Nasy järjestää RAY:n tuella virkistyslomia naisille ja pariskunnille, teemalomia työikäisille naisille sekä perhelomia ja isovanhemmat ja lapsenlapset -lomia ympäri Suomea. Hakemukset ja lisätiedot: www.nasylomat.fi toimisto@nasylomat.fi 045 102 7339 FARMI 3/2013 53
• TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVITUS: EVELIINA PAKARINEN KUVAT: RAY Kesäloman suunnittelussa rahan ja ajan puute muodostuvat usein ongelmaksi. Etenkin maaseutuyrittäjän arki on hektistä ja vyönkiristys välillä tarpeen. Hyvinvoinnista huolehtiminen ei kuitenkaan saa unohtua. RAY lomajärjestöineen tukee tätä tavoitetta: kun sinä järjestät ajan, lomajärjestöt järjestävät muun. 54 FARMI 3/2013
• T uetuilla lomilla tarkoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamien lomajärjestöjen järjestämiä lomia. RAY:n tukema lomatoiminta tiivistyi vuonna 2012, josta lähtien lomajärjestöjä on ollut viisi. Hyvinvointilomat ry, Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry, Nasy - Naiset Yhdessä ry, Solaris-lomat ry sekä ruotsinkielinen Svenska Semesterförbundet rf pyrkivät kaikki parantamaan suomalaisten hyvinvointia. Vielä vuonna 2011 lomajärjestöjä oli neljätoista. Tuettua lomaa myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein, ja sitä voivat hakea kaikki Suomessa vakituisesti asuvat. Taloudellisia syitä voivat olla esimerkiksi pienituloisuus tai suuret asuntolainat, terveydellisiä fyysiset tai psyykkiset sairaudet ja sosiaalisia perheongelmat tai omaishoitajuus. Lomajärjestöjen lomat ovat kaikki kotimaassa järjestettäviä lomia, ja lomat teemoineen vaihtelevat kohderyhmän mukaan. Joka järjestöllä on oma lomakalenterinsa ja loma-ohjelmansa, joista selviävät lomien ajankohta ja sisältö. Sosiaalisella lomatoiminnalla on pitkät perinteet. Maaseudun terveys- ja lomahuollon toiminnanjohtaja Airi Tella kertoo, että sosiaalinen lomatoiminta on saanut alkusysäyk- sen vuonna 1939 voimaan tulleesta vuosilomalaista. Ensimmäinen lomatoimintaa hoitanut järjestö oli 1940-luvun alussa perustettu Lomaliitto. ? MTLH:n juuret ulottuvat myös 50-luvulle. Alussa vapaaehtoiset keräsivät rahaa, ja talkoilla järjestettiin lomaviikkoja ensisijaisesti maaseudun perheiden ja äitien tueksi. Lomia järjestettiin esimerkiksi kouluilla, joissa tarjottiin sekä ruokaa että koulutusta, Tella kertoo. Nimenomaan äitien ja perheiden jaksamisesta huolehtiminen on ollut tärkeää sosiaaliselle lomatoiminnalle. Pikkuhiljaa vuosikymmenien aikana myös miehet ovat tulleet mukaan, ja nykyään lomia pyritään järjestämään RAY:n tuella kaikille, joilla ei itsellä ole mahdollisuutta lomailuun. Virkistysloma itselle tai koko perheelle Jokainen lomajärjestö suunnittelee itse lomansa ja niiden teemat. Ympäri maata sijaitsevat lomakohteet ovat pääosin kylpylähotelleja, kuntokeskuksia ja urheiluopistoja. Lomat ovat viisi vuorokautta kestäviä täysija puolihoitolomia, joihin kuuluvat majoitus, ruokailut sekä järjestetty ohjelma. Ohjelma vaihtelee lomajärjestöstä, lomapaikasta ja loman teemasta riippuen, ja se voi olla esimerkiksi ohjattua liikuntaa, asiantuntijaluentoja tai yhteistä tekemistä perheelle. Osa järjestöistä järjestää selkeästi kohdennettuja lomia, osa vapaammin haettavia yleisiä lomia. Esimerkiksi Solaris-lomat jakaa lomat teemoittain, ja joka lomalla on selkeä kohderyhmä: työttömien lomat on tarkoitettu aktiivisesti työtä hakeville, ja varhaiseläkeläisten lomat alle 63-vuotiaille eläkeläisille. MTLH ja Hyvinvointilomat taas järjestävät paljon myös kaikkien haettavissa olevia yleisiä lomia, joilla on erilaisia teemoja. MTLH järjestää tämän lisäksi yrittäjälomia ja MTK-lomia, jotka molemmat soveltuvat erityisen hyvin maatalousyrittäjille ja heidän perheilleen. ? Yrittäjälomia hakevat monet maatalousyrittäjät joko yksin tai perheen kanssa. Lomat järjestetään yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa, mutta missään ei edellytetä jäsenyyttä, Tella sanoo. Svenska Semesterförbundet järjestää tuettuja lomia suomenruotsalaisille, ja Nasy on keskittynyt huolehtimaan erityisesti naisten hyvinvoinnista. Monet lomajärjestöistä tekevät yhteistyötä eri järjestöjen ja yhdistysten kanssa, järjestäen kohdennettuja lomia esimerkiksi näkövammaisille, mielenterveyspotilaille ja keliaakikoille. Järjatkuu ? FARMI 3/2013 55
• Tiesitkö? Vuonna 2012 pelkästään Maaseudun terveys- ja lomahuollon kautta tuettua lomaa haki 27 841 ihmistä. Heistä 15 442 pääsi lomailemaan tuetusti. jestölomien tarkoituksena on, että lomalainen kokee yhteisöllisyyttä vertaisryhmässä sekä saa tietoa ja tukea. Esimerkiksi MTLH:n järjestölomilla yhteistyöjärjestöt järjestävät ohjelmaa ja koulutusta lomailijoille. ? Teemme yhteistyötä viidenkymmenen valtakunnallisen järjestön ja kymmenien paikallisyhdistysten kanssa. Usein järjestöt suunnittelevat lomien sisältöä ja hoitavat markkinoinnin muun muassa asiakastiedotteidensa kautta. Me teemme varaukset lomakohteisiin ja lomia haetaan meiltä, Tella sanoo. Tuettua lomaa myönnetään taloudellisin, sosiaalisin ja terveydellisin perustein. 56 FARMI 3/2013 Itselle maksettavaksi jää murto-osa Lomajärjestö myöntää järjestämiinsä lomiin lomatuen, joka kattaa pääosan loman hinnasta. Lomailija maksaa omavastuuosuuden, joka vaihtelee lomasta ja lomajärjestöstä riippuen. Esimerkiksi MTLH:n perhelomilla aikuisten omavastuu on 23 euroa per vuorokausi, eikä alle 17-vuotiaista lapsista peritä maksua. Kaksi aikuista ja kolme alle 17-vuotiasta lasta lomailevat siis viisi vuorokautta hintaan 230 euroa, mikä on vain pieni osa koko loman hinnasta. ? RAY:n MTLH:n käyttöön myöntämä tuki on tänä vuonna vajaa viisi miljoonaa euroa, ja omavastuuosuuksista rahaa kertyy noin puolitoista miljoonaa. RAY:n tuesta noin kymmenesosa voidaan käyttää toiminnan pyörittämiseen. Vuosittain lomia pystytään myöntämään reilulle 50 prosentille hakijoista, Tella kertoo. Hakijamäärät ovat kaikilla lomajärjestöillä suuria, mutta silti järjestöt haluavat saada uusia hakijoita tarjotakseen tuetun loman mahdollisimman monelle sitä tarvitsevalle. Jos hinta on hakijalle tuenkin jälkeen liian suuri, omavastuuosaan ja matkoihin voi joissain tapauksissa saada tukea esimerkiksi sosiaalitoimistolta tai seurakunnalta.
• Kesän lomia haetaan nyt Tuettua lomaa haetaan suoraan lomajärjestöltä. Lomajärjestöjen omia lomakalentereja selaamalla löytyvät itselle sisällöltään ja ajankohdaltaan parhaat lomat. Lomaa haetaan lomatukihakemuksella pääsääntöisesti kolme kuukautta ennen loman alkua. Jos siis haluat tuetulle kesälomalle, kannattaa toimia nopeasti, sillä monien järjestöjen kesälomien hakuajat päättyvät maalis-huhtikuussa. Lomatukihakemukset löytyvät järjestöjen omilta internetsivuilta, ja järjestöstä riippuen hakemus täytetään joko sähköisesti tai tulostetaan ja lähetetään postissa. Mikään ei estä tuetun loman hakemista vaikka BOR SMILLA TOISA ? ERITTÄIN SA ! P A UUTUUSR SI jokaiselta järjestöltä, mutta myöntävän päätöksen voi saada vain yhdestä järjestöstä kerrallaan. Lomatukea haetaan sosiaaliturvatunnuksella, ja lomajärjestöillä on oikeus tarkistaa, onko hakija jo saanut tuen joltakin muulta järjestöltä. Lomajärjestöillä on myös yhteinen perusperiaate, jonka mukaan loma voidaan myöntää samalle hakijalle korkeintaan kahden vuoden välein. Poikkeuksena ovat esimerkiksi omaishoitajat, joille pyritään mahdollisuuksien mukaan myöntämään lomaa useammin. Vaikka tuettua lomaa myönnettäessä tarkastellaan etenkin hakijan taloudellista tilannetta, Tella sanoo, ettei lomatuen hakemista kanna- Lisätietoja saat lomajärjestöjen nettisivuilta: www.hyvinvointilomat.fi www.mtlh.fi www.solaris-lomat.fi www.nasylomat.fi www.semester.fi ta epäröidä, vaikka varsinaiset tulot olisivatkin melko hyvät. ? Tarkoitus ei ole tuijotella vain ja ainoastaan palkkatuloja, vaan arvioinnissa otetaan huomioon myös perhekoko ja velat. Kun perheen tulot suhteutetaan lapsilukuun, saattaa henkeä kohti jäävä osuus olla hyvinkin pieni. Mielestäni tämä käytäntö on oikein hyvä. ? TEE ÖLJYKASVISOPIMUS, SAAT MAKITA-RADION Rypsillä ja rapsilla on kysyntää. Tee öljykasvisopimus, saat 5 euron sopimuspalkkion/tonni sekä kestävän ja kätevän Makita-työmaaradion (arvo 109 ?)*. Kysy lisää asiakkuusvastaaviltasi. *Makita-tarjous koskee 30.4.2013 mennessä tehtyjä sopimuksia. Sopimusalan oltava väh. 10 ha ja kylvösiemenet hankittava Raisioagrosta. www.raisioagro.com shop.raisioagro.com
• KOULUTUS ? JYVÄSKYLÄN ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutin kampus sijaitsee Saarijärven Tarvaalassa, luonnonkauniissa maisemissa. Koska kampus on suhteellisen pieni, tuntevat koulussamme lähes kaikki toisensa. Täällä opiskeluilmapiiri on rento ja viihtyisä, kertoo Miia, Heinolasta kotoisin oleva agrologiopiskelija. ? Mielestäni opiskelu Tarvaalassa on mukavaa. Pidän eniten eläinopinnoista, käytännön harjoituksista ja retkistä. Haastavinta mielestäni on opiskelun ajoittaminen niin, ettei hommia kasaannu liikaa kerralla tehtäväksi, sanoo Hankasalmelta opiskelemaan muuttanut Eeva. ? Aikuisopiskelu JAMKissa on ollut joustavaa, joten opintojen sopeuttaminen muuhun elämään on ollut helppoa. Pyrin jatkossa yrittäjäksi, joten painotan opintojani suunnitteluun ja johtamiseen, valottaa aikuisopiskelija Henri Korpilahdelta. ? Halusin opiskelemaan JAMKiin, koska olen kiinnostunut bioenergiasta. JAMKin Bioenergiakeskuksen uudet tilat toimivat oppimisympäristönä meille opiskelijoille. Käytössämme on bioenergian tuotantoon, jatkojalostukseen ja tutkimukseen liittyviä laitteistoja, kertoo saarijärveläinen Anniina. HARJOITTELU ON VÄYLÄ TYÖELÄMÄÄN ? Ensimmäisen harjoittelujakson olin 25 lehmän parsinavetassa 4 viikkoa. Viime kesänä suoritin 10 viikon mittaisen maatilaharjoittelun 85 emolehmän tilalla. Ensi kesänä pyrin suorittamaan erikoistumisharjoittelun, jos vain sopiva paikka löytyy. Tavoitteenani on päästä harjoittelemaan sellaisiin yrityksiin, joihin voisin työllistyä valmistumisen jälkeen, kertoo Heinolasta kotoisin oleva Miia. ? Suoritin maitotilaharjoittelun Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen opetusnavetassa. Toinen harjoittelu oli maatilaharjoittelu maitotilalla, jossa pääsin harjoittelemaan myös peltotöiden tekoa. Kolmannen harjoittelun tein Irlannissa kahdella eri tilalla. Ensin olin Pill farmin suurella ETELÄ-POHJANMAALLA HEVOSALAN LYHYTKOULUTUKSIA Koulutusten aiheina mm. ? Hevoshieronta ? Hevosen anatomia ? Hevosella ajaminen ? Hevosenlihan käyttö ? Opintomatka Suomessa: Ypäjän Hevosopistolle ja Etelä-Suomen talleille keväällä ? Opintomatka Keski-Eurooppaan syksyllä Katso lisää tulevia koulutuksia nettisivuilta: www.seduaikuiskoulutus.? -> Projektit -> Hevoosella vaan Lisätietoja: Susanna Hakkarainen puh. 040 868 2657, susanna.hakkarainen@sedu.? tai Nanne Korpivaara puh. 040 161 2552, nanne.korpivaara@proagria.? Hevoosella vaan -koulutushanke, Sedu Aikuiskoulutus 58 FARMI 3/2013 maitotilalla ja sen jälkeen siirryin Moone Abbeyn lihatilalle. Haluaisin lähteä uudelleen ulkomaille harjoitteluun mutta toisaalta minua kiinnostaisi nähdä, minkälaista on tehdä maatalouden toimistotöitä, Taivalkoskelta kotoisin oleva Henna selittää. ? Voisin kuvitella tekeväni tarkastajan töitä, ainakin jonkin aikaa. Olen myös kiinnostunut teknologiasta, joten maatalouskonekauppa voisi olla hyvinkin alaani. Myöskään yrittäjyys ei ole poissuljettu vaihtoehto, pohtii aikuisopiskelija Tuomas Suonenjoelta. AGROLOGIOPISKELU JAMKISSA KANNATTAA ? Suosittelen alaa kaikille, jotka pitävät eläimistä ja maaseutu on sydäntä lähellä. Ei ole väliä, oletko kaupunkilainen vai maalainen, kunhan teet parhaasi. Rohkeasti vain yrittämään, kannustaa Anu, agrologiopiskelija Pihtiputaalta. Hakuaika maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmaan on 4.3.?3.4.2013. Lisätietoja: www.jamk.fi Monipuolista HEVOSALAN KOULUTUSTA Lahden Jokimaalla ja Asikkalassa ? Hevostalouden perustutkinto, hevostenhoitaja Suuntautumisvaihtoehtoina hevosharrasteohjaaja ja raviurheilu. Uudet ryhmät aloittavat elokuussa ? hae kevään yhteishaussa 25.2.?15.3. AIKUISKOULUTUSTEN HAKU ON NYT AUKI! ? Hevostenvalmentaja?hevostenhieroja ? Hevostenvalmentaja?ravivalmentaja ? Hevostalouden perustutkinto, hevostenhoitaja oppisopimuksella Tutustu lisää: hevosalanaikuiskoulutus.blogspot.com www.salpaus.fi/luonnonvara-ala Teinintie 4, 15200 Lahti www.salpaus.fi
• KOULUTUS VAHVANA HEVOSMAAKUNTANA tunnettu Etelä-Pohjanmaa saa lisäpotkua hevostalouteen Hevoosella vaan?koulutushankkeen myötä. ? Tarjoamme kaikenlaista koulutusta, harrastajista ammattilaisille, kertovat Nanne Korpivaara ja Susanna Hakkarainen. Kantavina teemoina ovat hevosten ja hevosihmisten hyvinvointi, yrittäjätaidot, verkostoituminen, sekä alan imagon parantaminen. Aiheiden valinnassa on huomioitu edellisen hankkeen aikana kerätyn palautteen lisäksi hevosalan yleinen kehitys kasvavine haasteineen. Kouluttajina toimivat alan asiantuntijat. Yhteistyötä tehdään Etelä-Pohjanmaan hevosjalostusliiton lisäksi alueen ratsastusseurojen, yhdistysten ja hevosyrittäjien kanssa. Ympäri maakuntaa järjestettävien koulutustilaisuuksien pituudet vaihtelevat yhdestä illasta kolmeen päivään. Kukin osallistuja voi valita tarjolla olevista koulutuksista itselleen sopivimmat tilaisuudet. Lyhytkurssien lisäksi hankkeen aikana järjestetään opintomatkoja koti- ja ulkomaille. Hankkeen toteutusaikataulu on 1.7.2012? 31.12.2014. Hanketta luotsaavat Sedu Aikuiskoulutus ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa. KUVA: FARMIN ARKISTO Lisätietoa koulutuksista: www.seduaikuiskoulutus.fi www.proagria.fi/ep www.seinajoenravit.net www.ratsastus.fi/pohjanmaa FARMI 3/2013 59
• PALVELUHAKEMISTO ?KONEET ?MAATALOUS JA ELÄIMET LUOTETTAVAT TUOTTEET -renkaat Myynti: rengasliikkeet kautta maan. www.ndi.eu Salaojakone pyöriviin kaivinkoneisiin - ojan max syvyys 1450 mm - koneen kokopituus 3400 mm - koneen kokonaiskorkeus 2000 mm - tilava sorasuppilo 850 x 1750 - putkenlaskuteline - sorakerroksensäätö 0-1400 mm - laskettavan putken koko 50-80 mm - koneen paino 1050 kg Eläinrehuja maatilan omasta viljasta maatilalla paikan päällä. Liikkuvalla kalustolla luotettavasti ja laadukkaasti. Hilannon Mylly Ky HINTA: 5 800 eur sis.alv. 24% Jykevä Hydro salaoja-aura Ropantie 390, 23950 Pyhäranta p. 83870700, fax 825 9905 gsm 0500 137000/Janne Hilanto ?RAKENTAMINEN JA LKV - Kertavedolla maahan oja, putki sekä sora - Tilavan sorasuppilon ja säätöluukun ansiosta saat halutun sorakerroksen. Hydraulisen syvyyden säädön ansiosta säilyy myös traktorin etupyörien vetoteho. Asiantuntevaa ja turvallista maa- ja metsätilojen kiinteistökauppaa jo 20 v:n kokemuksella Tarj.hinta 5 800 eur sis. alv 24% Anian rantatie 144, 33980 Pirkkala, p. 0400-626252, 03-3683683 Jykevä myyräaura - Oiva apu sateiden aiheuttamien pintavesi haittojen sekä jäänpolttamia vastaan myös salaojitetuilla mailla. - Auralla voit vetää myös putket + kaapelit Vielä erä hintaan 820 eur sis.alv 24% Kotimaiset taitto-ovet Iistä. p. 020 838 4530 ? www.findoor.fi ? findoor@findoor.fi Meiltä myös Jykevä takalanat, mekaaniset ja hydrauliset joihin myös runsaasti lisävarusteita. ORIPÄÄN ELEMENTTI OY Elementtejä maatalouteen ja teollisuuteen www.oripaanelementti.fi Puh. 0500 120 190 Valmistamme ovet ja ikkunat mittatilaustyönä asuin- ja tuotantorakennuksiin. Myös portaat ja lasitukset. Rahtihöyläys. UUDET JA KÄYTETYT KONEET SEKÄ RENKAAT Kaupinkatu 30, Kouvola, Yrjö Halsola, 040 565 0908 www.setto.fi 60 FARMI 3/2013 www.vihlman-lehtonen.fi Puutyöliike Lintuahot Ky Petri 050 562 4097 - Teemu 044 331 0886 petri.lintuaho@hotmail.com
• METSÄ monipuoliset tavoitteet omaisuutensa hoidossa. Muutokset pyrkivät myös parantamaan metsätalouden kannattavuutta ja edistämään luonnon monimuotoisuutta laajoilla pinta-aloilla. Uudistus vähentäisi yksityiskohtaisia säädöksiä ja lisäisi näin metsänomistajien valinnanvapautta metsäomaisuutensa hoidossa. Lisäksi säädökset selkiintyisivät, viranomaistoiminta tehostuisi ja metsänomistajien sekä alan toimijoiden oikeusturva paranisi. Metsänomistajat voisivat jatkossa esimerkiksi päättää uudistushakkuun ajoituksesta sekä metsien kiertoajasta. Lisäksi pienaukkohakkuita ja poimintaluonteisia hakkuita voitaisiin käyttää nykyistä joustavammin. Teollisuudelle ja alan yrittäjille muutokset toisivat joustavuutta ja kustannustehokkuutta puunkorjuuseen. Esityksessä on myös luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä parannuksia. Esimerkiksi kitu- tai joutomaaksi jääneitä ojitusalueita voitaisiin palauttaa luonnontilaan, erirakenteisen metsän kasvatus yleistyisi, perinneympäristöjä voitaisiin ennallistaa ja metsän uudistamisen tuloksena syntyisi entistä enemmän sekapuustoja. Esityksessä ehdotetaan myös uusia elinympäristöjä erityisen tärkeiden elinympäristöjen luetteloon, joiden osalta metsien käsittelyä on rajoitettu luonnon monimuotoisuuden säilyttämi- seksi. Lisäksi metsien luontaisen uudistamisen edellytykset paranisivat. Esitys noudattaa metsälain muuttamista valmistelleen laajan työryhmän lähes yksimielistä esitystä. Ministeriö teki joitakin tarkennuksia ja muutoksia ehdotukseen esimerkiksi edistääkseen luontaisen uudistamisen edellytyksiä. Työryhmän ehdotuksista tehtiin myös vaikutusten arviointi, jonka tulokset otettiin huomioon niiltä osin kuin maa- ja metsätalousministeriössä katsottiin perustelluksi. Lisätietoja: www.mmm.fi KUVA: SXC MAA- JA metsätalousministeriön esitys metsälain uudistamisesta valmistui ja lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle helmikuun alussa. Lakiehdotuksen valmistelussa oli mukana laaja joukko keskeisiä sidosryhmiä. Toteutuessaan esitys lisää metsänomistajien valinnanvapautta ja vastuuta sekä turvaa entistä paremmin monimuotoisen metsäluonnon. Metsäpolitiikan tärkeimmät päämäärät, eli metsien kestävän käytön varmistaminen ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen, säilyvät muuttamattomina. Metsälakiin esitetään muutoksia, joiden tarkoitus on ottaa nykyistä paremmin huomioon metsänomistajien FARMI 3/2013 61
• METSÄ Liikemerkki värillinen / musta Rahaa, energiaa ja iloa metsästä JOKAKEVÄINEN PYTINKI-RAKENNUSMESSUT on valmiina ottamaan messuvieraat vastaan. Seinäjoki areena on myyty täyteen osastoja, joilta kävijät saavat täydellisen kattauksen rakentamisesta ja sisustamisesta. Seinäjoki areenan ylätasanteen Sisustusvintti on kokenut muodonmuutoksen ja palvelee sisustamisesta kiinnostuneita kävijöitä entistä monipuolisemmin. Sisustusvinttiä saapuu emännöimään Saija Palin, rakentamisen puolen isännöinnin hoitaa Jorma Piisinen ja valvova rakennusmestari Timo Harjakainen. Tämä rakentamisen superkaksikko takaa ohjelmalavalle vauhtia. Pytinki haluaa omalta osaltaan tuoda tulevaisuuden tekijöitä esiin ja tämän vuoksi Pytingissä järjestetään nyt ensi kertaa messuperjantaina pintakäsittelyoppilaiden Väritaitaja ja lauantaina perinteikäs PikkuTimpuri ?kilpailu. Messuvierailla on näin mahdollisuus nähdä tulevaisuuden eteläpohjalaiset ammattilaiset lavalla kisaamassa. Muutoin näytösla- valla paneudutaan valaisuun, Liikemerkki värillinen / hopea KESLA Oyj, Agrimarket, Metsä Group ja jätevesipuhdistimen valintaan MHY Pohjois- Karjala yhteistyökumppaneineen ja lavalla voi myös nähdä kuinka Seinäjoelle nousee ensimjärjestävä teemapäivän: mäinen puukerrostalo. Rakennusalan ammattilaisia kutsutaan messuperjantaina Rytmikorjaamolle Puurakentamisen kontaktipäivään, jonka järjestää yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Pytinki Oy, Suomen metsäkeskus ja Suomen Puuteollisuusyrittäjät. Tapahtumassa on mahdollisuus Tule tutustumaan metsänhoidon kuumiin kontaktoida puualan toimijoita aiheisiin, mm. harvennushakkuuseen, energiaja tutustua osastotarjontaan. puun ja turve- maiden puunkorjuuasioihin, Kontaktipäivän avaukseen haketukseen, klapien tekoon, metsänlannoituksuorittaa ylijohtaja Hannu Rosseen, metsätilojen suku- polvenvaihdoksiin ja silahti ARA:sta ja Keijo Ullakko ennen kaikkea alan parhaaseen korjuukalustoon. Lakea Oy:stä. Tapahtuma: Ti 19.3. Joensuussa klo 10-14 Osoite: Vouvinkyläntie 173, Niittylahti, Joensuu PYTINKI ON AUKI: Pe 22.3. 10.00?18.00 La 23.3. 10.00?17.00 Su 24.3. 10.00?17.00 Liput 12?. Opiskelijat ja eläkeläiset 6? ja lapset (alle 15v) aikuisten mukana veloituksetta. Pytinki tarjoaa messuvieraille ilmaisen pysäköinnin. Nähtävillä mm: ? KESLA-harvesterikourat ja -nosturit ? KESLA-metsäperävaunut, -kuormaajat ? KESLA C645S traktorikäyttöinen hakkuri ? Sampo, ProSilva ja Logman -harvesterit ? John Deere -traktorit ? PALAX-klapikoneet Nuotiokahvia ja makkaraa tarjolla. Tervetuloa! 19.3. Porokka Forestilla Joensuussa tapahtuu koko päivän ajan! Teemassa mukana: 62 FARMI 3/2013
• METSÄ metsissä hakkuut lisääntyivät vajaalla prosentilla ja metsäyhtiöiden ja valtion metsissä yli 3 prosentilla. Vuoden 2012 reaalinen kantohintataso oli 7 prosenttia edellisvuotta alempi. Toteutunut kantohintataso oli reaalisesti alimmillaan sitten 1990-luvun alun lamavuosien. Yksityismetsien hehtaarikohtainen liiketulos laski ennakkotietojen mukaan 83 euroon hehtaarilta. Edellisvuoteen verrattuna tulos oli reaalisesti 8 euroa hehtaarilta huonompi, kun rahanarvon muutos laskettiin elinkustannusindeksillä. Länsi-Suomessa liiketulos oli 100 euroa (?10 %), Itä-Suomessa 130 euroa (?6 %) ja Pohjois-Suomessa 28 euroa (?9 %) hehtaarilta. Kaikilla alueilla liiketulos jäi selvästi (15?23 %) alle kymmenen vuoden keskiarvon. Kantohintojen aleneminen pudotti puuntuotannon sijoitustuoton negatiiviseksi ?3 prosenttiin. KUVA: FARMIN ARKISTO METSÄTALOUDEN TULOSTA ja kannattavuutta kuvaavat mittarit olivat laskusuunnassa vuonna 2012. Ennakkotietojen mukaan bruttokantorahatulot laskivat 6 prosenttia alle 1,8 miljardiin euroon ja yksityismetsien liiketulos jäi 83 euroon hehtaarilta. Bruttokantorahatulot laskivat reaalisesti 6 prosenttia edellisvuodesta, kun rahanarvon muutos tehtiin tukkuhintaindeksillä. Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot olivat 1,4 miljardia euroa (?6 %), ja metsäteollisuuden ja valtion yhteensä 0,33 miljardia euroa (?2 %). Sekä yksityismetsätalouden että metsäteollisuuden ja valtion tuloissa kuusitukista ja -kuitupuusta saadut tulot laskivat suhteellisesti eniten. Kymmenen edeltäneen vuoden keskiarvoon verrattuna kantorahatulot olivat lähes 15 prosenttia alemmat. Markkinahakkuut olivat ennakkotietojen mukaan vuonna 2012 yhteensä 53 miljoonaa kuutiometriä (+1 %). Yksityis- Lisätietoja: www.metla.fi FARMI 3/2013 63
• KONEET KESLA OYJ yhteistyökumppaneineen järjestää 19.3.2013 klo 10?14 työnäytöspainotteisen metsäpäivän Joensuun Pyhäselässä. Tapahtuma pidetään osoitteessa Vouvinkyläntie 173, Joensuu. Tapahtuma liittyy jo vuosia jatkuneeseen Kesla-metsäpäivien sarjaan, jonka edelliset tapahtumat järjestettiin viime syksynä Pohjanmaalla. Järjestelyissä yhteistyökumppaneina ovat Metsänhoitoyhdistys ja Metsä Group, joiden asiantuntijat antavat opastusta mm. puukauppaan, metsätilan hallittuun sukupolvenvaihdokseen, taimikonhoitoon ja leimikoiden ennakkoraivaukseen liittyvissä asioissa. Tapahtumassa voi tutustua kattavasti metsänhoidon ajankohtaisiin aiheisiin, mm. kasvatushakkuuseen, energiapuunkorjuuseen, polttopuun valmistukseen, energiapuun haketukseen sekä tietysti alan parhaaseen puunkorjuukalustoon. Paikan päällä on monipuolinen valikoima Keslan ja yhteistyökumppaneiden koneita: Agrimarketin toimesta esillä on KESLA- metsäkuormaajat ja -perävaunut, KESLA C645Shakkuri sekä traktoreita ja klapikoneita. Sampo-Rosenlew, ProSilva, Logman ja ProfiPro esittelevät hakkuunäytöksissä KESLA- nostureilla ja -harvesterikourilla varustettuja hakkuukoneitaan. Näytöksiin odotetaan totuttuun tapaan useita satoja metsäalalla toimivia kävijöitä. Alueella on kahvi- ja makkaratarjoilu. Samaan aikaan Porokka Forest Oy:llä osoitteessa Salpakatu 12, 80100 Joensuu järjestetään yrityksen 20-vuotisjuhlatapahtuma, jossa on laajasti esillä KESLA- puutavara-autonostureita varusteineen sekä yhteistyökumppaneiden tuotteita. Lisätietoja: www.kesla.com Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen. Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen. vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen. JUKKA-POTKURISEKOITIN Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta. Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/ TIKKASEN PAJA ky 74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878 64 FARMI 3/2013
• Saariston Maalle, metsään ja maantielle KESÄ KONEET JA LAITTEET 0500 382 560 RASKAAT RENKAAT 050 369 4940 www.countrymedia.fi Meiltä metsäyhtiöiden uudet laitteistovaatimukset täyttävät ajoneuvotietokoneet ja päivitykset! Kiinnitysratkaisut traktoreihin ja työkoneisiin! Maailman kestävimmät kannettavat tietokoneet! Keski-Suomen Viestilaitehuolto Oy Hämeentie 1, 44100 Äänekoski Puh. 014 - 513 661, Fax. 014 - 512 661 Jori Lieska: 0400 643 464, jori.lieska@vlh.fi SIISTEJÄ HALLEJA NOPEASTI! Kotimaista polyuretaani-elementtien valmistusta yli 30 vuoden ajan (EKE Panels) Nosto- ja rakentamispalvelut Termo Panels Oy Korpinmaantie 1 18100 Heinola www.ajoneuvopc.fi puh. (03) 883 700 www.termopanels.fi EDULLISET PIENKUORMAAJAT KUORMAAJA EsIM. Kubotan moottorilla 19,4 KW Nostokorkeus 2,9 m Nostoteho 1100 daN Rengaskoko 26x12-12 Hinta 17 800 ? (alv 0%) sis. kauhat ja rehupihdit Myy ja Vuokraa Ergorej Oy | 09 8770 970 | www.ergorej.com FARMI 3/2013 65
• RISTIKKO TEKIJÄ: HANNU NIITTYMÄKI Ristikon ratkaisu löytyy viikolla 15 osoitteesta: www.countrymedia.fi 66 FARMI 3/2013
• www.bioteekki.fi FARMI 3/2013 67
• M3 Itella Oyj TuTkiTusTi LAADukAs HunTer-kuivike Hunter on tutkitusti korkealaatuinen kutterikuivike vaativalle hevosenomistajalle, joka haluaa panostaa hevosen terveyteen, mukavuuteen ja hyvinvointiin. Hunter-kuivikkeen eDut * Kotimaisista höylälastuista valmistettu Hunter-kuivike pakataan suoraan höylälinjalta, puhtaana ja kuivana. Kaksinkertaisen pölynpoistomenetelmän ansiosta kuivikkeen pölypitoisuus on vastaaviin tuotteisiin verrattuna pieni. Ilmatiiviisti pakatussa kuivikkeessa itiöpitoisuus on jopa nolla. Hunter myydään 20 kilon vakuumipakatuissa ja UV-suojatuissa paaleissa. Lavatoimitus sisältää 48 paalia (n. 10 m³). MYYnti: *SATRAn itsenäinen testitulos. SATRA on British Equestrian Trade Associationin (Isossa-Britanniassa toimiva hevosalan kauppajärjestö) testauskeskus.