Nro 2/2019 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Luomuviljelyn suosio kasvaa Muista jäteveden lakiuudistuksen tuomat velvoitteet Kulttuurimaisema muuttuu Miten maalaismaisema saataisiin säilytettyä?
LASKE OIKEA KALKKIMÄÄRÄ nordkalk.fi/kalkkilaattori Puhdas perusta suomalaiselle ruualle. SÄÄSTÄ KALKILLA, ÄLÄ KALKISTA Nordk alkki a meill e kiitos 40 vuotta putkeen JITA www.jita.fi JITA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ KOHTEESEEN KUIN KOHTEESEEN! Valmiit tarvikepaketit tai haastavan kohteen räätälöidyt järjestelmät – meiltä ne löydät. Kotimaista – 40 vuoden kokemuksella, yli 20 000 toimitettua järjestelmää.
5 Pääkirjoitus 7 Puheenvuoro MAATALOUS 8 Maalaismaisema halutaan säilyttää 13 Uusia viljelijöitä ennätysmäärä 14 Valkuaiskasvit viljan viljelyssä 19 Kalkituksella nostetaan pH-arvoa 22 Uusi työehtosopimus & työnantajan abc 24 Luomuviljely kiinnostaa METSÄ 28 Koivu ja mänty kukkivat hyvin 30 Metsien hiilinielut tärkeässä asemassa YMPÄRISTO & ENERGIA 32 Muista tarkistaa jätevesijärjestelmäsi ELÄIMET 36 Broilerinkasvatus on tarkkaa työtä HEVOSET 41 Kengittä ajaminen nyt mahdollista KOULUTUS 42 Koulutukset vastaavat osaajapulaan KOTI & HYVINVOINTI 44 Pölypunkit eivät ole tyystin kadonneet 45 Kevään kirja-arviot 46 Reseptit 48 Tuote-esittelyitä 50 Palveluhakemisto SISÄLLYS Luomuviljely kiinnostaa tuottajia sekä talouden että ekologisuuden takia. 14 28 24 NRO 2 • HUHTIKUU 2019 Valkuaiskasvien viljely kiinnostavaa riskeistä huolimatta. Viime kesän lämpimät säät edistivät kukka-aiheiden muodostumista. Farmi on luettavissa myös osoitteessa www.lehtiluukku.com LEHTILUUKKU ON kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Terveisiä toimitukseen! Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen katja.sormunen@countrymedia.fi. LASKE OIKEA KALKKIMÄÄRÄ nordkalk.fi/kalkkilaattori Puhdas perusta suomalaiselle ruualle. SÄÄSTÄ KALKILLA, ÄLÄ KALKISTA Nordk alkki a meill e kiitos
4 FARMI 2/2019 Tilaa lehti! itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un tr yM ed ia O y H al ko ni em en ku ja 2 A 36 33 41 Ta m pe re Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 5 numeroa Lehden saaja Maksaja, jos eri kuin saaja Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. Puh. itselleni kestotilauksena 5 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 5 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10 %) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Niina Linna toimitussihteeri@countrymedia.fi AVUSTAJAT Taina Lilja Veli-Matti Rekola Hanna kekkonen ja Tuija Selänpää Senni Valiola Minna Nurro AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA ULKOASU Niina Linna LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMYYNTI ilmoitukset@countrymedia.fi puh. 0400 362 446 (klo 8-16) ja 0400 590 324 PAINOPAIKKA Printall-AS 2019 KANNEN KUVA Depositphotos KUVAPANKIT Depositphoto ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 5 kertaa vuodessa. 35. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA CountryMedia Oy Halkoniemenkuja 2 A 36 33410 Tampere Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa.
FARMI 2/2019 5 COUNTRYMEDIA OY on mediayhtiö, kustantaja ja julkaisija, joka on erikoistunut painettujen ja digitaalisten sisältöjen ja mediapalveluiden tuottamisiin. Omia tuotantojamme ovat maaseudun aikakauslehti Farmi ja kesälehti Saariston Kesä. Kauttamme mediapalvelut ammattitaidolla: Tehosta omaa viestintääsi • Julkaisut • Sisällöntuotanto • Taittopalvelut • Ilmoituksen valmistus sähköisesti ja printtiin • Graafinen suunnittelu www.countrymedia.fi PÄÄKIRJOITUS Maatalouteen uusia nuoria viljelijöitä VIIME VUONNA maatalouteen ponnahti monta uutta viljelijää. Suurin osa sukupolvenvaihdoksen seurauksena, johon vaikutti luopumistukilain muutos. Viime vuosi oli nimittäin viimeinen vuosi, jolloin tilanpidosta luopujat saivat luopumistukea. Vuoden 2019 alusta lähtien sitä ei voi enää hakea. ELY-KESKUKSET RAHOITTIVAT ennätysmäärän nuoren viljelijän aloitustukia 447 nuorelle viljelijälle. Aloittavista viljelijöistä yli puolet on Pohjanmaan maakunnissa ja Varsinais-Suomessa. Sukupolvenvaihdokset ja investoinnit keskittyvätkin eniten näille alueille. VUONNA 2018 aloitustukea myönnettiin avustuksena liki 14 miljoonaa euroa ja korkotukilainaa 67,5 miljoonaa euroa. INVESTOINTIEN OSALTA rahoitusta myönnettiin ELYkeskuksilta yli 2000 maatalouteen, joten luvut kertovat positiivista uskoa ja näkymää maataloudelle. INVESTOINTITUKIPÄÄTÖKSIÄ TEHTIIN eniten Etelä-Pohjanmaalla, jossa ELY-keskus rahoitti yhteensä 318 maatilainvestointia. Seuraavaksi eniten investointeja tehtiin Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Näiden neljän ELY-keskuksen alueella tehtiin 56 % kaikista investoinneista. Ja myös näillä ELY-keskuksen alueella investointiavustusta myönnettiin yhteensä lähes 74 miljoonaa euroa, mikä on 63 % kaikista investointiavustuksista. NÄITÄ LUKUJA lukiessani ja tutkiessani, en voi olla peukuttamatta uusille tilanpitäjille. Maatalouteemme on vielä uskojia. Kevätterveisin,
6 FARMI 2/2019 #kevät #huhtikuu #pääsiäinen #trullit TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Robocrop ? Lisää humusta ? Parantaa maan rakennetta ? Sitoo ravinteita ? Tukahduttaa rikkakasvit ? Torjuu ankeroisia ? Pienentää kasvitautipainetta Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA KATSO haran esittelyvideo: www.garford.com COMMANDO-SEKOITUS (50 % sinappia, 50 % rehuöljyretikkaa) VETO-VALKOSINAPPI UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.? Kevät Kevät on vuodenaika talven ja kesän välissä. Vanhan tähtitieteellisen määritelmän mukaan pohjoisen pallonpuoliskon kevään katsotaan alkavan kevätpäiväntasauksena 20. tai 21. maaliskuuta ja päättyvän kesäpäivänseisauksena 21. tai 22. kesäkuuta. Eteläisellä pallonpuoliskolla vastaavasti kevät alkaa tähtitieteellisellä määritelmällä 22. tai 23. syyskuuta ja päättyy 21. tai 22. joulukuuta. Pääsiäisviikko alkaa palmusunnuntaista, jolloin lapset myös virpovat. Muita pääsiäisen perinteitä ovat muun muassa kananmunien maalaus sekä rairuohon istuttaminen. Palmusunnuntaista alkavaa viikkoa kutsutaan nimellä hiljainen viikko (myös piinaviikko) ja jokaiselle päivälle on olemassa oma erityinen pääsiäisajan nimi. HILJAISEN VIIKON PÄIVIEN NIMET OVAT SEURAAVAT: PALMUSUNNUNTAI MALKAMAANANTAI TIKKUTIISTAI KELLOKESKIVIIKKO KIIRASTORSTAI PITKÄPERJANTAI PÄÄSIÄISLAUANTAI (HILJAINEN LAUANTAI, LANKALAUANTAI) SUKKASUNNUNTAI (PÄÄSIÄISSUNNUNTAI)
FARMI 2/2019 7 PU H EE N VU O RO Maatalouden kannattavuus: onko enää kiviä käännettävänä? KOTIMAINEN RUOANTUOTANTO on jälleen noussut varsin merkittäväksi vaalikeskustelujen aiheeksi, tällä kertaa ilmastonmuutosnäkökulmasta. Nuoret osoittavat perjantaisin mieltään eduskuntatalon portailla vaatien nopeita ilmastotekoja. Yksi tällainen ilmastoteko on kotimainen lähiruoka. MUTTA KOTIMAISTA lähiruokaa ei tulevaisuudessa ole, jos ei ole tuotantoa. Helmikuussa julkaistussa Reijo Karhisen selvityksessä maatalouden kannattavuudesta todetaan, että tuottajien asema ruokaketjussa on jäänyt heidän todellista merkitystään heikommaksi. Huonon sisäisen ilmapiirin omaavassa ruokaketjussa kaupan asema on vahva. Koko elintarvikeketjun yhteistä ruokapöytää kyllä tarvittaisiin. Mutta mistä keskustellaan, jos ylimääräistä jakovaraa on vain kovin niukasti. Kauppaa kun kuuntelee, niin siellä vakuutellaan katteiden olevan pieniä. Ja elintarviketeollisuuden kannattavuus on koko ajan kriisissä. Ei tämä nyt näin voi olla. Ei kurjuus voi olla uusi normaali toimialalla, josta kaikki maailman ihmiset ovat riippuvaisia. Mitä kiviä on vielä kääntämättä? KOTIMAISEN RUOAN osuutta tulee julkisen sektorin hankinnoissa kasvattaa. Siihen tarvitaan laatukriteerien viisasta määrittelyä sosiaalisista ja elinkaarikustannuksista lähtien, jolloin thaimaalainen broileri ei enää pelkällä hinnalla painele ohi. Pohjoismaisilta tuottajilta vaaditaan tiukkaa tuotantoeläinten hyvinvoinnin turvaavaa eläinsuojelulainsäädännön noudattamista. Julkisissa hankinnoissa tälle ei kuitenkaan ole annettu minkäänlaista painoarvoa, mikä on tosi kummallista. Yhteisillä verovaroilla tehtävillä hankinnoilla kannattaa varmasti mieluummin tukea paikallista kuin ulkolaista tuotantoa. VOISIKO ALKUTUOTTAJILLA olla enemmän vipuvartta neuvotteluissa, jos viljelijät pystyisivät järjestäytymään laajemmin? Onhan vähittäiskaupan suurin toimija kuluttajaosuuskunta, samoin kuin tuotantopuolella. Tai voisivatko viljelijät saada kompensaatiota hiilensidonnasta? Entä voisiko EU lopettaa Suomen tilanteeseen täysin soveltumattomien maataloustukiehdotusten, kuten tilakohtaisten tukikattojen esittämisen ja byrokratian kasvattamisen? Jos helppoja vastauksia olisi, ne olisi varmaan jo keksitty. SE MIKÄ on varmaa, on että suomalaista ruoantuotantoa tarvitaan. Maailmassa on vain kymmenkunta maata, jotka ovat ruoan nettoviejiä. Näiden maiden varassa on miljardien elämä ja kuolema. SUOMESSA ON siis säilytettävä pellot viljeltyinä, satsattava maatalouden kannattavuuteen ja ekologisuuteen ja panostettava alan tutkimukseen sekä tuotekehitykseen. Tilojen jatkuvuus on varmistettava ja tuottajan on saatava työstään ansaitsemansa palkka. Valtion on tultava takauksin vastaan; kyse on sentään huoltovarmuustekijästä. Myös elintarviketeollisuus ja vähittäiskauppa pitää velvoittaa osallistumaan esimerkiksi rahaston kautta satovahinkovakuutusten maksamiseen ja kantamaan siten osansa sääriskistä. MEDIASSA ON viime aikoina hypetetty aika paljon bioprosessiteknologian mahdollisuuksia ruoantuotannossa. Tulevaisuudessa kaikki keinot pitää kyllä ottaa käyttöön. Mutta tämä ei poista sitä tosiasiaa, että ylivoimainen valtaosa maapallon ravinnosta kasvaa pelloilla aina hamaan tulevaisuuteen. KULUTTAJAT OVAT jopa valmiita maksamaan ruoasta ylimääräistä, sillä edellytyksellä, että lisämaksu annettaisiin niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, eli maanviljelijöille. Piispa Seppo Häkkinen ehdotti kotimaiselle tuotannolle Reilun kaupan merkkiä. Kannatan! Sari Essayah pj. KD sari.essayah@eduskunta.fi SA KA RI RÖ YS KÖ
8 FARMI 2/2019 MAATALOUS TEKSTI Hanna Kekkonen ja Tuija Selänpää/ Luonnonvarakeskus KUVAT Tuija Selänpää / Luonnonvarakeskus. Riukuaitojen kaltaiset perinteikkäät elementit lisäsivät vastaajien mukaan maaseudun viihtyisyyttä.
FARMI 2/2019 9 MAATALOUS Miltä maaseudulla näyttää? Osa kulttuurimaisemaan mielletyistä perinteisistä elementeistä on kadonnut niiden käydessä tarpeettomiksi maatalouden muuttuessa. Maaseutumaiseman säilymistä kuitenkin toivotaan, koska sillä on maaseudun viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä lisäävää vaikutus.
10 FARMI 2/2019 MAATALOUS M aisema muuttuu ajan saatossa myös maaseudulla. Silmien eteen avautuvan maiseman muodostumiseen ovat vaikuttaneet alueen syntyhistoria, maanmuodot sekä metsien, peltojen, soiden ja vesistöjen muodostama mosaiikki. Nykyhetki peilautuu maaseutumaisemaan ja useat perinteikkäiksi mielletyt, mutta nyt tarpeettomiksi käyneet elementit katoavat maisemasta yksi toisensa jälkeen. Samaan aikaan uudet elementit muodostuvat osaksi tämän hetkistä kulttuurimaisemaa. Maaseudun kulttuurimaisemaa on vahvasti muovannut myös ihmistoiminta erityisesti viljelyteknologian muutosten, järvien laskun, maan uudelleen jaon ja metsätalouden kautta. Mielikuvissa perinteinen eteläpohjalainen maaseutumaisema koetaan usein hoidetuiksi jokivarsiksi, laiduntaviksi eläimiksi, heinäseipäiksi ja latomereksi. Maisema kuitenkin kehittyy koko ajan niin yhteiskunnassa kuin luonnossa tapahtuvien muutosten mukana. Nyt heinäseipäiden tilalle on tullut rehupaaleja, hevosten sijaan töitä tekevät traktorit, avo-ojien tilalla on salaojaverkostoja ja laiduntava karja on siirtynyt jaloittelemaan laitumilta pihattoihin. Maaseutumaiseman nykytilaa ja viihtyisyyttä kartoitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuella Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa Maaseudun kulttuurimaiseman monimuotoisuuden mahdollisuudet (MAHKU) hankkeessa. Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin mitä maaseudun asukkaat sekä siellä vierailevat matkailijat kaipaavat ympäröivältä maaseutumaisemalta. Vastauksista selvisi, että vaikka oman asuinalueen maisemaan oltiin varsin tyytyväisiä, maiseman yksipuolistuminen ja autioituminen huoletti monia vastaajia. Muutokset mietityttävät Eniten maaseudulla tapahtuneista muutoksista vastaajia häiritsi perinteisen rakennuskannan, kuten latojen ja aitojen, katoaminen maisemasta sekä vieraslajien yleistyminen maaseudulla. Suurin osa vastaajista toivoi maisemaan lisää laiduntavia eläimiä, koivukujia sekä hoidettuja jokirantoja ja niittyjä. Osa näistä kulttuurimaisemaan mielletyistä perinteisistä elementeistä on kadonnut niiden käydessä tarpeettomiksi maatalouden muuttuessa. Latojen ja avo-ojien saatetaan kokea haittaavan peltotöitä ja karja on siirtynyt pihattonavetoihin. Lupiinin ja jättipalsamin kaltaiset puutarhoista
FARMI 2/2019 11 MAATALOUS villiintyneet haitalliset vieraskasvilajit yksipuolistavat maisemakuvaa voimakkaasti. Sen sijaan maaseudun elinvoimaisuutta lisäävät muutokset, kuten uudisrakentaminen ja sähkötai tieverkoston rakentaminen, koettiin pääosin positiivisina muutoksina. Maisema houkuttaa maaseudulle Yhtä mieltä vastaajat olivat siitä, että maiseman monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeää. Monipuolisen ja hoidetun maaseutumaiseman koettiin tuovan maaseudulle lisää asukkaita, lisäävän hyvinvointia ja houkuttelevan matkailijoita. Lisäksi latojen ja riukuaitojen kaltaisilla perinteikkäillä elementeillä nähtiin olevan maaseudun viihtyisyyttä lisäävää vaikutusta. HoiMoni vastaajista harmitteli erityisesti latojen katoamista maisemasta.
12 FARMI 2/2019 MAATALOUS " Tunne, että voi vaikuttaa omaan ympäristöönsä ja sen tulevaisuuteen lisää yhteisöllisyyttä. " dettua maisemaa voidaankin hyödyntää alueen markkinoinnissa ja matkailussa. Luonnon hyvinvointivaikutukset koskevat myös maisemaa, sillä liian äkkinäiset ja rajut muutokset maisemassa voivat tuntua pahalta. Maiseman tuttuus ja siihen liittyvät elementit lisäävät ihmisten yhteenkuuluvuutta osaksi oman kotiseudun maisemaa. Itse maisema lopputuloksena oli riittävä motivaattori suurimmalle osalle vastaajista kannustamaan heitä oman asuinpaikkansa kulttuurimaiseman hoitoon. Tietoisuus ja ylpeys oman ympäristön erityispiirteistä lisää halukkuutta hoitaa sitä paremmin. Yhteinen maisema Vaikka maanomistajalla on suuri vaikutus vallitsevaan maisemaan, vastauksista voidaan todeta, ettei maiseman ylläpidon tarvitse olla yksin maanomistajan harteilla. Maisemakokemus on alueella liikkuville yhteinen, joten sen hoitokin koetaan yhteiseksi asiaksi. Vastaajista suurin osa oli valmis osallistumaan asuinpaikkansa kulttuurimaiseman hoitoon vähintään kertaluontoisesti. Maiseman ylläpitoon toivottiin rahoitusta ja työvoimaa kunnilta ja kaupungeilta. Kyläyhdistysten ja muiden paikallisten järjestöjen toivottiin osallistuvan enemmän maisemanhoitoon. Asukkailta löytyy osallistumishalukkuutta, joten yhdistykset voisivat toimia ihmisten aktivoijina ja yhdistäjinä. Tunne, että voi vaikuttaa omaan ympäristöönsä ja sen tulevaisuuteen lisää yhteisöllisyyttä. Tämä voimistaa maaseudun vetovoimaa ja edistää osallistumismahdollisuuksien sekä vastuun jakautumista. Näin maaseudun maisemanhoitoon on mahdollista saada useammat harteet taakkaa jakamaan. Tekemällä maisema monipuolisemmaksi Maiseman tilaan voi jokainen vaikuttaa alueen asukas vaikuttaa. Esimerkiksi vieraslajien aiheuttamat haitat ovat herättäneet kiinnostusta niiden torjuntaa kohtaan. Perinteisten torjuntakeinojen lisäksi vastaajien kaipaaman laidunnuksen käytöstä vieraskasvilajien torjunnassa on saatu viime vuosina hyviä kokemuksia. Kiinnostus laiduntavia eläimiä kohtaan näkyy myös vuosi vuodelta suosiota kasvattavista lammaspaimenlomista, joita nykyään tarjoavat Metsähallituksen ohella myös yksityiset toimijat. MAHKU-hankkeessa maaseudun viihtyvyyttä pyritään kohentamaan tuomalla Etelä-Pohjanmaan maaseutukylien asukkaita yhteen toteuttamalla kylille pieniä kulttuurimaisemaan liittyviä maisematekoja asukkaiden toiveiden pohjalta ja tarjoamalla kaikille avoimia kursseja, joissa perehdytään mm. riukuaidan rakentamisen saloihin. Jo pienetkin teot voivat nostaa maiseman viihtyisyyttä merkittävästi ja kokemusten mukaan omalla pihalla tehty maisematyö tarttuu helposti naapurustoon. Pienellä teolla voi siis olla kauaskantoiset vaikutukset. Laidunnuksesta on havaittu olevan hyötyä vieraskasvilajien torjunnassa. Samalla laiduntavat eläimet monipuolistavat maaseutumaisemaa. MAHKU-hankkeen perinnerakentamisen kurssilla tutustuttiin perinteisen riukuaidan rakentamiseen Ylistarossa kesällä 2018. Kulttuurimaiseman hoitoon löytyy halukkuutta, mutta vielä kaivataan ihmisiä kokoon kerääviä tahoja.
FARMI 2/2019 13 MAATALOUS Ennätysmäärä uusia viljelijöitä ja investointeja maatiloilla ELY-keskukset rahoittivat viime vuonna ennätysmäärän maatilojen investointeja ja nuoren viljelijän aloitustukia. Sukupolvenvaihdokset ja investoinnit keskittyvät Pohjanmaan maakuntiin ja Varsinais-Suomeen. E LY-keskukset myönsivät viime vuonna aloitustukea 447 nuorelle viljelijälle. Yli puolet näistä aloittavista tiloista sijaitsi Pohjanmaan maakunnissa ja Varsinais-Suomessa. Aloitustukien määrä on selvästi vuotuista suurempi: viime vuoden aloitustuet muodostavat lähes 40 prosenttia tällä EU-rahoituskaudella myönnetyistä aloitustuista. Aloitustukea myönnettiin avustuksena lähes 14 miljoonaa euroa ja korkotukilainana 67,5 miljoonaa euroa vuonna 2018. Sukupolvenvaihdoksia vauhditti osittain luopumustukilain muutos. Viime vuosi oli viimeinen vuosi, jolloin tilanpidosta luopujat saivat erityistä luopumistukea – tästä vuodesta lähtien tätä tukea ei voi enää hakea. Etelä-Pohjanmaalla eniten investointeja Maatalouden investointien osalta vuosi 2018 oli huippuvuosi tällä EU-rahoituskaudella. ELY-keskukset myönsivät rahoitusta yli 2000 investointiin, avustuksena yhteensä yli 117 miljoonaa euroa ja korkotukilainana 135 miljoonaa euroa. Eniten investointitukipäätöksiä tehtiin Etelä-Pohjanmaalla, jossa ELY-keskus rahoitti yhteensä 318 maatilainvestointia. Seuraavaksi eniten investointeja tehtiin Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Näiden neljän ELY-keskuksen alueella tehtiin 56 % kaikista investoinneista. Näiden neljän ELY-keskuksen alueella investointiavustusta myönnettiin yhteensä lähes 74 miljoonaa euroa, mikä on 63 % kaikista investointiavustuksista. Euromääräisesti eniten rahoitusta myönnettiin lypsykarjanavetoiden investointeihin, yhteensä 193 kohteeseen. ELY-keskukset rahoittivat lypsykarjanavettoja avustuksena noin 42 miljoonalla eurolla ja korkotukilainalla lähes 58 miljoonalla eurolla. Määrällisesti eniten rahoitettiin salaojitushankkeita, joita oli yli 550 kappaletta. Salaojitukseen myönnettiin yhteensä noin 6 miljoonan euron rahoitus. Suosittuja olivat myös energiantuotannon investoinnit. ELY-keskukset myönsivät rahoituksen yhteensä 230 energiantuotannon investointiin, yhteensä avustuksia myönnettiin 8,5 miljoonan euron edestä. Yli miljoonan euron avustuksia myönnettiin yhdeksälle hankkeelle. Näistä oli kolme lypsykarjanavettaa, kolme sikalaa, kaksi kasvihuonetta ja yksi lihanautakasvattamo. Ruokavirasto KATJA SORMUNEN
14 FARMI 2/2019 MAATALOUS TEKSTI Taina Lilja ja Jarkko Niemi / Luonnonvarakeskus KUVAT Erkki Oksanen / Luonnonvarakeskus
FARMI 2/2019 15 MAATALOUS VALKUAISKASVIT vaihtoehto viljan viljelylle Kotieläintuotannon tehostuessa perusrehustusta täydentävän valkuaisrehun tarve on kasvanut. V iljat ja nurmi ovat kotieläintaloutemme tärkeimmät kasvivalkuaisen lähteet. Tällä hetkellä kotimainen valkuaiskasvituotanto kattaa ainoastaan viidenneksen täydennysrehun tarpeesta. Viljelijöitä arveluttavat riskit, jotka liittyvät niin valkuaiskasvien menestymiseen kuin sadon markkinointiinkin. Merkittävä osa maataloutemme ostorehukustannuksista tulee tuontisoijasta, -rypsistä -ja rapsista. Tuonnin arvo on 2010-luvulla noussut noin 30 prosenttia. Valkuaisomavaraisuuden nostaminen on yksi maatalouspolitiikan tavoitteita, jota pyritään edistämään muun muassa viljelijätukien avulla. Kotimainen tuotanto on huoltovarmuuden ja ruokaturvan perusta. Kotimaisen raaka-aineen riittävä saanti edistää myös liiketoiminnan kasvun mahdollisuuksia elintarviketeollisuudessa. Valkuaiskasvien viljelyn hyödyt ovat laajat. Tuontirehu korvaamisen ohella ne monipuolistavat viljelykiertoa, parantavat maanrakennetta, lisäävät pieneliötoimintaa ja puhdistavat maata kasvitaudeista. Rypsin esikasvivaikutus näkyy vähentyneenä muokkausja kasvinsuojelutarpeena. Ilmasta typpeä sitovien herneen ja härkäpavun viljelyn lannoitusvaikutus ulottuu satokauden yli. Viljelykierrossa viljoista saadaan suurempia satoja valkuaiskasvien jälkeen. Ennen kaikkea valkuaiskasvit lisäävät ja ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta. Laskennallisesti valkuaiskasvien viljelyalaa on mahdollista lisätä jopa 200 000 hehtaarilla. Olosuhteisiimme sopivia lajikkeita löytyy niin rypsistä, rapsista, herneestä, härkäpavusta kuin valkuaispitoisista erikoiskasveista. Miten edistetään viljelijöiden halukkuutta valkuaiskasvien viljelelyyn? Luonnonvarakeskuksen Tuota valkuaista (TUOVA) -hankkeessa kysyttiin eteläpohjanmaalaisten ja keskisuomalaisten viljelijöiden mielipidettä palkokasvien, öljykasvien ja valkuaispitoisten erikoiskasvien viljelystä. Tavoitteena kyselyssä oli selvittää valkuaiskasvien viljelyn pullonkauloja Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Viljelyhalukkuuden lisäksi kyselyssä tiedusteltiin valkuaiskasvisadon myyntiin ja käyttöön liittyviä seikkoja. Satunnaisotannalla valittua kohderyhmää täydensivät viljelijät (runsas neljännes otoksesta), jotka olivat viljelleet hernettä, härkäpapua tai öljypellavaa tai kasvattaneet sikoja tai siipikarjaa vuonna 2016. Vastauksia kesällä 2017 toteutettuun kyselyyn saatiin 308 (15,4 % kaikista kyselyyn osallistuneista). Vastaajista 208 oli Etelä-Pohjanmaalta ja 100 Keski-Suomesta. Keski-iältään vastaajat olivat hieman keskimääräistä viljelijää (50 vuotta) nuorempia eli 46,5-vuotiaita. Vastaajista 63 prosent
16 FARMI 2/2019 MAATALOUS tia oli päätoimisia viljelijöitä. Tilojen keskipinta-alan oli keskimääräistä (50 ha) suurempi eli noin 52,1 ha. Vastaajista 54:llä oli vuonna 2016 ollut viljelyksessä rypsiä tai rapsia, palkokasvien viljelijöitä oli yhtä paljon. Eteläpohjalaisten ja keskisuomalaisten vastaajien välillä ei ollut merkittävää eroa palkokasvien viljelyssä, sen sijaan öljykasvien viljely oli yleisempää Etelä-Pohjanmaalla. Suuri osa vastaajista oli kotieläintilalta: nautoja oli 205, emakoita 24, lihasikoja 36 ja siipikarjaa 32 tilalla. Osalla tiloista oli useampaa eläinlajia. Valkuaiskasvit kiinnostavat Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että kaikki valkuaiskasvit kiinnostavat viljelijöitä jossakin määrin. Noin puolet vastaajista piti rypsin viljelyä tilallaan mahdollisena. Seuraavaksi eniten kiinnostavat härkäpapu, apila, rapsi ja herne. Vähiten vastaajissa herättävät mielenkiintoa oudoimmat, öljypellava ja lupiini. Viidennestä vastaajista ei kiinnostanut valkuaiskasvien viljeleminen lainkaan. Ilmasta typpeä sitovien herneen (alla) ja härkäpavun (yllä) viljelyn lannoitusvaikutus ulottuu satokauden yli.
18 FARMI 2/2019 MAATALOUS KALKITUKSELLA parannetaan pellon pH-arvoa ja satotasoa Kuiva kesä vähensi kasvinsuojelun tarvetta – poikkeuksena tuomikirva ja gammayökkönen VUONNA 2018 kasvinsuojeluaineita käytettiin kaikkiaan noin neljännes vähemmän kuin vuonna 2013. Tähän lienee vaikuttanut kasvukauden 2018 kuivuus, mikä vähensi kasvinsuojelun tarvetta ja kannattavuutta. Lisäksi useimpien viljalajien sekä perunan ja sokerijuurikkaan viljelyalat olivat vuonna 2018 pienemmät kuin vuonna 2013. Kasvinsuojeluaineiden maatalouskäytön tiedot on kerätty viljelijöiltä vuosina 2013 ja 2018. Nyt julkistettavassa vuoden 2018 tilastossa ovat mukana uusina kasveina härkäpapu ja kumina. Käytetystä kasvinsuojeluaineiden kokonaismäärästä vuonna 2018 oli rikkakasvivalmisteita 79 prosenttia ja kasvitautivalmisteita 17 prosenttia. Osuudet ovat samat kuin vuonna 2013. Rikkakasvivalmisteisiin sisältyvät glyfosaattivalmisteet kattoivat noin puolet kasvinsuojeluaineiden kokonaiskäytöstä maataloudessa sekä vuonna 2013 että 2018. Tuhoeläinaineiden käyttö lisääntyi Tuhoeläinaineiden käyttö oli vuonna 2018 runsaampaa kuin 2013. Tämä selittynee ennen kaikkea runsaan tuomikirvakannan torjunnalla ohrasta ja kaurasta. Myös poikkeuksellinen gammayökkösinvaasio vaati torjuntaa kuminasta, sokerijuurikkaasta, härkäpavusta, rypsistä ja rapsista. Eniten kasvinsuojeluaineita käytettiin sokerijuurikkaalla, perunalla ja avomaan vihanneksilla Suhteessa viljelyalaan kasvinsuojeluaineita käytettiin eniten sokerijuurikkaalla, perunalla, avomaan vihanneksilla, mansikalla ja omenalla. Tämä liittyy näiden kasvien intensiiviseen viljelyyn. Rehunurmilla kasvinsuojeluaineiden käyttömäärä ja käsitelty ala suhteessa viljelyalaan olivat selvästi vähäisemmät kuin muilla viljelykasveilla. Kasvinsuojeluaineiden käytön ilmoittaminen valmisteiden määrinä korostaa aineita, joiden hehtaarikohtainen käyttömäärä on suuri. Kasvinsuojeluaineiden mahdolliset haittavaikutukset eivät kuitenkaan riipu suoraan käyttömäärästä, vaan aineiden kemialliset ominaisuudet ovat siinä keskeinen tekijä. Luonnonvarakeskus TILASTON TAUSTAA Tilasto kattaa peltoviljelyn ja avomaan puutarhaviljelyn tärkeimmät viljelykasvit. Vuonna 2018 tiedonkeruun piirissä olleiden kasvilajien osuus oli 92 prosenttia koko maan viljellystä alasta ja 81 prosenttia käytössä olleesta maatalousmaasta. Lisäksi viljelijät ilmoittivat glyfosaattivalmisteiden maatalouskäytön tilallaan. Tiedonkeruussa oli mukana yhteensä noin 9 000 maatilaa, joiden tiedoista arvioitiin kaikkia Suomen maatiloja kuvaavat tiedot. Luke tilastoi kasvinsuojeluaineiden maatalouskäytön viiden vuoden välein. Viljelijä, kaipaako pelto ravinteita? Ympäristösi hyväksi. Ranu-maanparannusrae on edullinen ja tutkittu kierrätystuote, turvallinen myös haitta-aineiden osalta.
FARMI 2/2019 19 MAATALOUS KALKITUKSELLA parannetaan pellon pH-arvoa ja satotasoa S uomen luonnostaan hapanta maata happamoittavat edelleen kasvien ravinteiden otto, viljelytoimenpiteet kuten muokkaus ja lannoitus, sekä huuhtoutuminen. Suomalaisten peltojen keskimääräinen pH on tilastojen mukaan 5,9, joka vastaa karkeilla kivennäismailla viljavuusluokkaa tyydyttävä. S Lannoitus ja kasvien ravinteiden otto hapattavat maata. Lannoitteiden ja lannan sisältämä ammoniumtyppi muodostaa nitriitiksi hapettuessaan maahan happoja, jolloin niiden neutraloimiseksi tarvitaan jokaista lannoitetyppikiloa kohden kaksi kiloa kalkkia. Kasvien ravinteiden oton happamoittava vaikutus perustuu puolestaan siihen, että ne vaihtavat juuriensa pinnalta vetyioneja ravinnekationeihin. Näin maanesteen happamuutta aiheuttavien vetyionien määrä kasvaa ja pH laskee. Happamoitumista edistävät Suomen maaperä on hapanta, sillä se sisältää vain vähän kalkkikiveä. Kalkituksella nostetaan pellon pH-arvoa ja parannetaan ravinteiden saatavuutta sekä nostetaan satotasoa.
20 FARMI 2/2019 MAATALOUS myös runsas muokkaus ja avokesannointi, sillä ne lisäävät pellolta tapahtuvaa huuhtoutumista. Korjatun sadon mukana pellolta poistuu runsaasti kalsiumia ja magnesiumia. Erityisen suuri kalsiumin tarve ja poistuma maasta ovat esimerkiksi perunalla ja juurikasveilla sekä säilörehunurmilla. Suomen talvi kerää maaperän kannalta sateet puolen vuoden jaksolle. Lumen sulaminen aiheuttaa lyhyellä jaksolla voimakkaan huuhtouman. Myös syksyn runsaat sateet huuhtovat maaperää voimakkaasti. Huuhtouma kuljettaa ravinteita ja emäksisiä ainesosia maahiukkasten mukana pelloilta pois sekä muokkauskerroksesta sen alapuolisiin maakerroksiin. Suomelle tyypilliset karkeat kivennäismaat ovat erityisen arkoja huuhtoumalle. Rannikkoseutujen sulfaattimaat Jääkauden jälkeen maan kohoaminen on paljastanut runsaasti sulfidirikkiä sisältävää entistä merenpohjaa. Kun sitä kuivataan ja muokataan viljelykelpoiseksi, pääsee sulfidirikki kosketuksiin ilman kanssa. Sulfidi hapettuu sulfaatiksi, jolloin maaperä happamoituu voimakkaasti ja maahan vapautuu raskasmetalleja. Maasta tulee hapan sulfaattimaa, jonka pH voi olla hyvinkin alhainen, jopa alle 3. Kalkitus tulee perustaa uusimpaan viljavuustutkimukseen, jossa määritetään maan pH. Sen avulla kalkitus saadaan kohdistettua niin, että siitä on eniten hyötyä. Taloudellinen kalkitus perustuu tutkittuun tietoon. Hyvän sadon sekä ravinteiden liukoisuuden varmistamiseksi kannattaa pH kalkituksella nostaa viljavuusluokkaan ”hyvä”. Eloperäisillä mailla se on noin 6:n, karkeilla kivennäismailla noin 6,5:n ja savimailla noin 7:n tasolla. Säännöllinen ja hyvin tehty kalkitus on yksi parhaimpia keinoja parantaa viljelyn kannattavuutta ja vähentää ympäristön ravinnekuormitusta. Pellolle sopiva kalkkilaatu voidaan määrittää viljavuustutkimuksen Caja Mg-lukujen avulla. Ca/Mg-suhdeluku saadaan jakamalla viljavuustutkimuksen Ca-luku (mg/l) Mg-luvulla (mg/l). Optimisuhdeluku on 8. Suhdelukua saadaan nostettua kalkitsemalla kalsiittikalkilla ja laskettua magnesiumpitoisella kalkilla. Viljeltävä kasvi Kasvien pH-vaatimuksissa on eroja. Viljeltävien kasvin happamuuden sietokyvyssä on suuria eroja. Lisäksi saman kasvin eri lajikkeiden pH vaatimukset vaihtelevat. Yhteistä kaikille kasveille kuitenkin on, että maan pH:n ollessa hyvä kasvien ravinteiden saanti paranee, jolloin pellolta saadaan runsas ja hyvälaatuinen sato. Säännöllinen kalkitus parantaa myös maan rakennetta, mikä edistää kasvien hyvää kasvua ja sadontuottoa niin kuivina kuin sateisinakin kesinä. Laskemalla nykyisen pH-luvun ja tavoitteen välinen erotus, saadaan pH-yksikkömäärä, jolla pH:ta pitäisi nostaa. Lukemaa kannattaa nostaa viljavuusluokittain eli 0,4 pH-yksikköä kerrallaan. Kalkitustarpeen määrittävät maalaji, multavuus, pH-luku ja viljeltävä kasvi. Maan multavuus nostaa pH:n muutokseen tarvittavaa kalkkimäärää: mitä multavampaa maa on, sitä enemmän kalkkia tarvitaan pH:n nostoon. Multavilla mailla pärjätään kuitenkin muita maita alhaisemmalla pH-tasolla. Lähde: Farmit. KALKITUSSUUNNITELMA KALKITUSSUUNNITELMAA VARTEN TARVITTAVAT TIEDOT: • Uusin viljavuustutkimus • tavoite-pH • Caja Mg-luvut • viljeltävä kasvilaji Näiden tietojen avulla voidaan laskea pellon tarvetta vastaava kalkkimäärä ja -laatu. Kalkitustarpeen laskeminen