Nro 2/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Ikäihmisille palvelupisteeltä digiapua Salaojituksen laatuun kannattaa satsata Tilakuoriutumisella edistetään kananpojan hyvinvointia Hevostalouden tulevaisuus ja haasteet
SISÄLLYS 25 NRO 2 HUHTIKUU 2018 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa LEHTILUUKKU ON kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. VINKKI: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! LIEROT HUOLEHTIVAT maasta ja nostavat satotasoa. MAATALOUDEN RAKENNEMUUTOS vaikuttaa peltolinnustoon. Asiaa pohtimassa mm. Juhani Toivakka. LEADER-TUETUSTA palvelupisteestä apua sähköisiin palveluihin. 8 22 Terveisiä toimitukseen? Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen katja.sormunen@cou ntrymedia.fi. MAATALOUS 8 Digiapua ikäihmisille kirjaston palvelupisteestä. 16 Salajojituksen uusiminen ajankohtaista. 22 Ilmastonmuutos lisää lintuja pelloille. 25 Liero on pitkäikäinen työntekijä. HYÖTYELÄIMET 28 Kananpojat kuoritutuvat kotitiloilla. HEVOSET 34 Hevosala kasvaa monipuolisesti. PALSTAT 14 Maatalous 31 Hyötyeläimet 33 Hevoset 38 Metsä 42 Ympäristö ja energia 44 Koulutus 46 Koti ja hyvinvointi 51 Sarjakuva PUHEENVUOROT 5 Pääkirjoitus 7 Antonia Husberg, Maaja metsätalousministeriö
PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Pauliina Puputti NiittyFarmi, puh. 050 548 4956 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen, puh. 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AVUSTAJAT Hia Sjöblom Mimmi Virtanen / Satakunnan Leader -ryhmät Helena Äijö/ Salaojayhdistys AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm PieniSuuri Idea LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSVARAUKSET Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 mediamyynti, puh. 0400 243 880 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Printall-AS 2018 KANNEN KUVA Pauliina Puputti KUVAPANKIT Pixabay, Depositphoto ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 5 kertaa vuodessa. 34. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Verstaankatu 2 B 54, 33100 Tampere Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un try M ed ia Oy Ve rs ta an ka tu 2 B 54 33 10 Ta m pe re Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 5 numeroa Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. itselleni kestotilauksena 5 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10%) määräaikaisena tilauksena 5 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10%) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Nro 5/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Metso-leirit Lasten ja nuorten Leader-tukea voi saada investointeihin Valkuaiskasvien viljely kannattaa Varavoimajärjestelmä pelastaa tiukassa paikassa Nro 4/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti maanparannukseen Maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Tiukkaa asiaa omistajanvaihdoksesta Kananmunien tuotanto on kasvussa Nro 6/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Muuttuva ilmasto haastaa Gluteenittomien kasvien viljely Lämpöyrittäjyydestä kohdekartoitus Vierailulla ruotsalaisilla luomutiloilla Nro 1/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Lauhat talvet horjuttavat puunkorjuuta Metsään.fi avautuu maaliskuussa Hyönteiset osaksi ruoantuotantoa Kyläkauppa palveluiden tukipisteenä Farmi 3/18 ilmestyy viikolla 25. Tilaa lehti
5 FARMI 2/2018 PÄÄKIRJOITUS CountryMedia Oy Katja Sormunen • puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi www.countrymedia.fi COUNTRYMEDIA OY ON mediayhtiö, kustantaja ja julkaisija, joka on erikoistunut painettujen ja digitaalisten sisältöjen ja mediapalveluiden tuottamisiin. Omia tuotantojamme ovat Maaseudun aikakauslehti Farmi ja Kesälehti Saariston Kesä. Kauttamme saat: • Asiakasja sidosryhmälehdet: konseptointi, sisältösuunnittelu, sisällöntuotanto • Vuosikertomukset • Graafinen suunnittelu: yritysilmeet ja esitteet Tehosta omaa viestintääsi Nro 6/2017 www.countr ymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseud un aikakaus lehti Muuttuva ilmasto haastaa Gluteenittom ien kasvien viljely Lämpöyrittäj yydestä kohdekartoit us Vierailulla ruotsalaisilla luomutiloilla Nro 4/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti maanparannukseen Maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Tiukkaa asiaa omistajanvaihdoksesta Kananmunien tuotanto on kasvussa Nro 1/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Lauhat talvet horjuttavat puunkorjuuta Metsään.fi avautuu maaliskuussa Hyönteiset osaksi ruoantuotantoa Kyläkauppa palveluiden tukipisteenä Saariston kesä COUNTRYMEDIA OY // 25. VUOSIKERTA // ILMAISJAKELU WWW.COUNTRYMED IA.FI MENOT // VESILLÄ // KESÄASUMINEN // SUUNTAA TÄNNE // RUOKA JA JUOMA // HYVINVOINTI // LAPSET Maija Silvennoinen iloitsee kotimaisen ruokasesongin alkamisesta Lähde lavoille – tanssikulttuuri ei kuole Kasmir: ”Täytyy olla kiitollinen joka päivästä” tuo jännitystä kesälomaan Koskenlasku www.countrymedia.fi Neljänsuoran Antti Ketosen kesä täyttyy keikoista Lähde karavaanarina kesä-Suomeen Anikó Lehtisen ihanat retkieväsohjeet Kroppa tykkää: Nopea kesäjumppa Saa nauttia Kesä on täällä Countrymedia Oy // 26. vuosikerta Positiivisuudella kannustetaan MAATALOUSALAN UUTISIA lukiessani ja kuunnellessani usein vastaan tulee negatiivista. Kuinka maatalouden kannattavuus on heikkoa, palveluita poistetaan ja kuinka huonosti maatalousalan yrittäjät voivat. Maatalousalalla on paljon haasteita ja vastoinkäymisiä. Mutta siellä on myös paljon onnistumisia ja hyvin menestyneitä tiloja. Jotta nämä vähemmän menestyneet tilat saisivat voimia jatkaa ja nuoret haluaisivat jatkajiksi, on tärkeää tuoda esiin maatalouden nykytilanne, joka kuitenkin on melko hyvä. Joka kuudes tila menestyy Suomessa ja se on hyvä asia. Suoramyyntitilojen ja Reko-rinkien suosio jatkaa kasvamistaan. Tämä on niin tuottajille kuin kuluttajille positiivinen asia. Me haluamme tässä numerossa nostaa esiin, mitä tehdä, kun pankki lähtee kylältä ja kaikki palvelut digitalisoituvat. Lue miten Suodenniemi-seura perusti Leader-tuella palvelupisteen kirjastoon, jossa neuvotaan asukkaita kaikenlaisten tietotekniikkaan liittyvien asioiden kanssa. Kun kylän asukkaat ovat aktiivisia ja pitävät huolta toisistaan, homma varmasti toimii. Positiivisin kevätterveisin,
TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Robocrop ? Lisää humusta ? Parantaa maan rakennetta ? Sitoo ravinteita ? Tukahduttaa rikkakasvit ? Torjuu ankeroisia ? Pienentää kasvitautipainetta Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA KATSO haran esittelyvideo: www.garford.com COMMANDO-SEKOITUS (50 % sinappia, 50 % rehuöljyretikkaa) VETO-VALKOSINAPPI UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.? on myös Facebookissa! Seuraa ja kuule ensimmäisenä alan uutiset! @Farmilehti HUHTIKUU ON saanut nimensä huhti-sanasta; ennen vanhaan oli tapana kaataa huhdat eli suuret puut ja jättää ne pellolle kuivumaan, missä ne sitten poltettiin pellon lannoitteeksi. Toukotyöt eli maan kääntäminen, muokkaaminen ja kylväminen tehdään toukokuussa, ja tästä juontuu kuukauden nimikin. #kevät #ihanakevät Kevät Huhtikuu Kevätsade kasvattaa, syyssade kadottaa. Kesä ja talvi tappelee, lunta ja vettä nakkelee. Kun kuulet kurjen äänen, älä mene järven jäälle. Käki tuo suven sanoman, pääsky päivän lämpimän.
7 FARMI 2/2018 MAASEUDULLE PALUU, tai sinne muuttaminen, voi olla lähtölaukaus oman yrityksen perustamiselle, työnantajaksi tulemiselle ja motivoivalle kasvupolulle. Nuorten mahdollisuuksista työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla tulisi puhua enemmän, sillä arvioiden mukaan median luomat stereotyyppiset mielikuvat vaikuttavat nuorten ja etenkin nuorten naisten kiinnostukseen asua ja yrittää maaseudulla. Motivoiva yrittäjyysura maaseudulla Erään pankin verkkolehdessä oli artikkeli: Nuori nainen oli muuttanut takaisin harvaan asutulle maaseudulle. Oman yrityksen perustaminen kaupungissa olisi vaatinut liian suuria investointeja luovan alan yrityksen perustamiselle. Vanhempien maitotilan kautta löytyi asiakkaita yrityksen designtuotteille, luotettavat kumppanit heidän verkostojensa kautta. Olemassa oleva tukiverkosto helpotti lapsiperheen arjen pyörittämistä. Sosiaalisen median kautta avautui yrittäjälle eri tukiverkostot ja tietenkin valtakunnalliset markkinat. Nyt toimintaa on laajennettu uusille aloille. Ja vaikka tuotteiden lähettämisestä kertyy yrittäjälle paljon ajokilometrejä, kun pakettipalvelu sijaitsee 30 km päässä, voitti maaseutupaikkakunnan tarjoamat toimintaedellytykset ylivoimaisesti kaupunkiin verrattuna. Maaseutu tarjoaa yrittäjyyspolulle lähteville mahdollisuuksia niin luovan alan kuin biotalouden ja maaseutumatkailun puitteissa. Maaseudun potentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen vaatii, että polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulle toimivat. Osaamista ja uudistumista tarvitaan, kuten Maaseutupolitiikan neuvoston puheenjohtaja, maaja metsätalousministeri Jari Leppä totesi neuvoston kokouksessa 28.3. Hän viittasi paitsi koulutuspalveluihin myös yrityksille suunnattuihin palveluihin ja tietoon, joita on kehitettävä vastaamaan myös maaseudulla asuvien tarpeita. Polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulle toimivammiksi Käsitykset maaseudusta asuinpaikkana alkavat rakentua lapsuudessa ja niihin vaikuttavat moni asia. Tyttöjen ja poikien näkemykset ovat hyvin erilaiset. Tytöt kertovat poikia useammin suunnittelevansa muuttoa pois ja he myös hakeutuvat aktiivisemmin jatko-opintoihin. Eroa on myös siinä, minkä ikäisinä ollaan valmiita muuttamaan pois kotoa. Valitettavasti peruskoulun jälkeiset opinnot merkitsevät maaseudulla usein poismuuttoa tai hankalia koulumatkoja. Aihetta käsitellään Maaseutukatsauksessa 2017. Maassamuuton tärkeimpiä syitä ovat opiskelu ja työ, jotka johtavat lähtöalueilla työikäisen väestön vähenemiseen ja osaavan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen. Tuoreessa maaseutupolitiikan Osaaminen ja työllisyys –verkoston teettämässä selvityksessä oppilaitokset myös näkivät, että paikkakunnalle opiskelemaan tulleet nuoret jäävät usein myös sinne asumaan. Alueelliset erot osaavan työvoiman saatavuudessa voivat näin ollen syventyä niin maakuntien sisällä kuin niiden välillä, jos koulutuspalvelujen keskittäminen jatkuu. Nuorten polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla on kysymys, jota tulee käsitellä laaja-alaisesti. Neljässä uudessa maaseutupoliittisessa valtakunnallisessa maaseudun tutkimusja kehittämishankkeessa selvitetään, miten nuorten polkuja yrittäjyyteen ja työhön maaseudulla tulisi kehittää. Tutkimustuloksia ja politiikkasuosituksia odotetaan ensi vuoden lopulla, mutta tietoa jaetaan myös hankkeiden aikana MANEn ylläpitämällä Maaseutupolitiikka.fi –sivustolla. Antonia Husberg Kirjoittaja toimii Maaseutupolitiikan neuvoston hankeja viestintävastaavana ja maaseutuylitarkastajana maaja metsätalousministeriössä. Nuoret maaseudun voimavara ja mahdollisuus PU HE EN VU OR O
8 FARMI 2/2018 TEKSTI JA KUVAT MIMMI VIRTANEN / SATAKUNNAN LEADER-RYHMÄT Suodenniemen palvelupisteen digiapu pitää kaikki kelkassa. Sähköposti? Omakanta? Mobiilimaksaminen? Suodenniemellä heräsi huoli ikäihmisten digiosaamisesta, kun kylältä lähti pankki. Kirjastoon perustettiin palvelupiste, jossa neuvotaan asukkaita kaikenlaisten tietotekniikkaan liittyvien asioiden kanssa SIM-kortin asennuksesta junalipun ostamiseen.
9 FARMI 2/2018 Palvelupisteyrittäjä Jussi Pälä neuvoo Pirjo Hakalaa junalipun ostamisessa. Kirjanpitäjänä lopun ajasta työskentelevä Pälä asuu itsekin Suodenniemellä ja on kaikille tuttu. Tämä on madaltanut kynnystä käyttää neuvontapalveluita.
10 FARMI 2/2018 A siat on helppo hoitaa nykypäivänä netissä, mutta kaikille digimaailmaan siirtyminen ei ole niin yksinkertaista. Suodenniemellä testataan digiavun antamista ikäihmisille kirjastoon perustetun palvelupisteen kautta. – Huoli heräsi, kun kuulimme, että viimeinen pankki lähtee. Kyläkokouksessa pohdittiin vaihtoehtoja. Tästä innostuttiin, sillä näin saatiin kirjastollekin lisää käyttöä, sanoo palvelupisteidean isä ja kyläaktiivi Juhani Väisänen. Lokakuun 2017 alusta saakka toiminut palvelupiste on auki kahtena päivänä viikossa. Palvelupistettä ylläpidetään kokeilumielessä Leader-hankkeella, josta vastaa aktiivinen paikallinen äänenkannattaja Suodenniemi-Seura. Tavoitteena on, että palvelupisteen käyttäjät harjaantuvat käyttämään sähköisiä palveluita oma-aloitteisesti. Tyhmiä kysymyksiä ei ole 1 300 asukkaan Suodenniemellä on huomattu, että palvelulle on tarvetta. Avuntarvitsijoita on käynyt myös lähikunnista, Pirkkalasta saakka. Palvelupisteellä kaikenmoisia kommervenkkejä yhdessä asiakkaiden kanssa ratkoo Jussi Pälä. Hän kertoo, että neuvonnan tarpeet liittyvät muun muassa sähköpostin, verkkopankin ja Omakanta-palvelun käyttöön sekä tietoturva-asioihin. – Kaikenlaista neuvontaa annetaan tarpeen mukaan tietotekniikkaan ja älylaitteisiin liittyen. Apua kaivataan muun muassa koneiden järjestelmäpäivityksissä ja sim-korttien asennuksissa. Jollei jotain voida siinä hetkessä ratkaista, niin sitten etsitään ratkaisu, Pälä kertoo. Käyntimaksu on kaksi euroa. Jollei pääse kirjastolle, Pälä neuvoo puhelimessa tai lähtee kotikäynnille. Neuvonta voisi tulevaisuudessa onnistua myös vaikka Skypen välityksellä.
11 FARMI 2/2018 Suodenniemeläinen Pirjo Hakala, 71, kertoo käyneensä jo kolme kertaa palvelupisteellä kannettavan tietokoneensa kanssa. Viimeksi Pälä opasti häntä junalipun ostamisessa Lapin reissua varten. – Laskujen maksua netissä olen myös opetellut palvelupisteellä, samoin monet tuttavani. On opetettu, että ei ole tyhmiä kysymyksiä. Työelämässä olen käyttänyt tietokonetta, mutta sen unohtaa niin nopeasti, kun sitä ei ole tarvinnut, sittemmin eläkkeelle jäänyt Hakala kertoo. Hakalalla itsellään ei vielä ole älypuhelinta, mutta suunnitteilla on sellaisen hankkiminen, kun vanha puhelin on käytetty loppuun. – Ennen Lapin reissua ostan kyllä tabletin, ja tulen tänne hakemaan opastusta sen käyttöön. Lehdet on helppo lukea siitä reissussakin. ”Apua kaivataan muun muassa koneiden järjestelmäpäivityksissä ja SIM-korttien asennuksissa.” LEADER-TOIMINTA PERUSTUU siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua kehitetään. Leader-hankkeilla toteutetaan ideoita, jotka parantavat maaseudun palveluita ja asukkaiden viihtyvyyttä. Leader-rahoituksella voidaan tukea mm. kylien elinvoimaisuutta, harrastusmahdollisuuksia ja kansainvälistä toimintaa. Tukea voi saada myös yritystoimintaan. Leader-hankkeen tuloksena syntyy aina jotakin uutta. Yhdistyksen perustoimintaan rahaa ei voi saada. Leader-toimintaa rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta. Myös kunnat rahoittavat alueensa Leader-ryhmää. Leader-rahoitusta haetaan paikalliselta Leader-ryhmältä, joka myös auttaa hankkeen valmistelussa. KAIKKI SUOMEN 54 ryhmää löydät osoitteesta www.leadersuomi.fi/fi/ leader-ryhmat Asukkaat itse palveluita parantamassa – hae ideallesi Leaderrahoitusta! – Palveluiden säilyttäminen ja asukkaiden etujen valvominen on Suodenniemi-Seuran tausta-ajatus, joten tartuimme mielellämme tähän ja haimme hanketta, sanoo Saija Takala SuodenniemiSeurasta. Kuvassa myös Jussi Pälä, Juhani Väisänen ja Sami Vuorenmaa.
12 FARMI 2/2018 SATAKYLIEN JA VARSINAIS-SUOMEN KYLIEN maaliskuisessa Arjen digi -seminaarissa Raumalla pohdittiin, millaisia mahdollisuuksia digitalisaatio tuo maaseudulle. Seminaarissa puhunut Kehitysyhtiö SavoGrow Oy:n eMaaseutu-hankkeen viestintäpäällikkö Minna Jaakkola sanoo, että Suomessa digitalisaatiota hyödynnetään vielä vähän palveluiden tuottamisessa verrattuna naapurimaihin. Tanskaa Jaakkola kuvaa edelläkävijäksi. Tanskassa käytössä on esimerkiksi kansalaisposti Digital Post, jota käyttää 90 % väestöstä. Digitaaliseen postilaatikkoon saapuu kaikki viranomaisposti. Jos haluaa perinteisen kirjeen, on se erikseen perusteltava. Käytössä on myös täysin automatisoituja etäpalvelupisteitä, jotka toimivat yhden luukun -periaatteella. Pisteitä on rakennettu muun muassa kuntaliitosten myötä tyhjenneille virastotaloille. Yhtenä pullonkaulana Suomessa on pidetty väestön ikääntymistä. Jaakkolan mukaan Tanskassa voimakasta digitalisaatiota päinvastoin perustellaan ikääntymisellä. Hän puhuukin ”portinvartijuudesta” ja sanoo, että ero on asenteissa. Tanskassa kansalaisten avuksi on kunnissa koulutettu yli 6 000 digilähettilästä. Kirjastot ovat merkittävässä roolissa neuvonnan ja tuen antamisessa. – Ikäihmiset ovat sähköisten palveluiden pääkohderyhmä Tanskassa, koska he muutenkin käyttävät paljon julkisia palveluita. Ikääntymisen myötä on nähty digitalisaation tärkeys. Meidän ei pidä ajatella, etteivät iäkkäät ihmiset haluaisi osallistua tai ottaa käyttöön digipalveluita. Jaakkolan mukaan maaseutualueilta voisi löytyä sopivia testiryhmiä julkisten palveluiden sähköistämisen kokeiluille. – Myöhemmin toimivat asiat voidaan siirtää kaupunkeihin suuremmille joukoille. Tosin kaupungeissa ei muutenkaan ole niin suuri tarve, sillä palvelut pelaavat paremmin. Satakunnan kyläasiamies Hanna Ruohola sanoo, että monesti digitalisaatio nähdään lähinnä teollisuuden kannalta automaation ja robotiikan lisääntymisenä. – Isot mahdollisuudet on olemassa lähipalveluissa. Ongelma on, että vaikka riittävät yhteydet ja teknologia löytyisivät, kukaan ei tuota digitaalisia sisältöjä. Esimerkiksi kansalaisopiston videokurssit voisivat olla yksi tapa tuoda palveluita lähemmäs ja samalla saada käyttöä kylien tiloille. Asukkaat voisivat olla tässä aloitteellisia. Erilaista palveluiden järjestämistä voisi lähteä miettimään yhdessä kunnan kanssa. Arjen digi -seminaarin järjesti SataKylien ja Varsinais-Suomen Kylien yhteinen Omalta kylältä -hanke. Hankkeen yksi kärki on lähipalvelut, joiden järjestämiseen maaseutualueilla digitalisaatio luo mahdollisuuksia. Lisätietoa: www.satakylat.fi Suomessa väestön ikääntyminen nähdään digitalisaation haasteena, Tanskassa mahdollisuutena Suodenniemelläkin on huomattu, että painopiste on siirtymässä tietokoneista tablettien ja älypuhelinten käyttöön.
13 FARMI 2/2018 Etäpalvelupisteellä lääkäriin? Palvelupiste on saanut hyvää palautetta, mutta sen löytäminen kohderyhmän keskuudessa kestää. Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana loka–joulukuussa neuvontakertoja kertyi reilu sata. – Ihmisillä kestää tottua ajatukseen. Myös neuvojan on oltava joku tuttu ja luotettu henkilö, jotta uskalletaan tulla kysymään neuvoa. Meillä on käynyt tuuri, että olemme saaneet paikallisen yrittäjän, Juhani Väisänen sanoo. Palvelupiste on suodenniemeläisten oma konsepti. Toista vastaavaa ei ole muualla. Mallia on otettu Vantaan Invalidien Digi-apu -palvelusta. Suodenniemellä toivotaan, että neuvontaa voitaisiin antaa jatkossa myös Suodenniemen Apteekin tiloissa. Suunnitelmissa on muun muassa hankkia tietokonepiste etälääkäriyhteyttä ja Omakanta-palvelun käyttöä varten. Palvelupisteen ylläpidon lisäksi Leader Joutsenten reitin myöntämällä hankerahoituksella on järjestetty erilaisia kursseja, koulutuksia ja infotilaisuuksia, joilla levitetään tietoa sähköisistä palveluista ja niiden mahdollisuuksista. – Pyrimme huolehtimaan informaation kulusta. Käytännön oppiminen tapahtuu sitten palvelupisteellä, Väisänen sanoo. MONELLA PAIKKAKUNNALLA kysymyksenä on edelleen riittävät yhteydet. Helmikuussa 2018 avattu www.laajakaistainfo.fi tarjoaa yleistietoa laajakaistasta sekä laajakaistan rakentamisen rahoitusmahdollisuuksista Suomessa. Sivustoa ylläpitää maaseutuverkosto. Tiesitkö? ”Suunnitelmissa on muun muassa hankkia tietokonepiste etälääkäriyhteyttä ja Omakanta-palvelun käyttöä varten.”
14 FARMI 2/2018 MAATALOUS KANSAINVÄLINEN VILJANEUVOSTO IGC ennustaa maailman viljantuotannon laskevan 2 prosenttia kaudella 2018/19. Vehnän tuotannon odotetaan aavistuksen kutistuvan, mitä osittain kompensoi maissin, ohran sekä durran tuotannon kasvu. Viljan kulutuksen odotetaan edelleen kasvavan, mihin maissin kulutuksen lisääntyminen on merkittävimpänä syynä. Maailman viljavarastojen odotetaan laskevan 8 prosentilla, ja laskusta suuri osa tulee maissivarastojen kutistumisesta. IGC ennustaa maailman vehnäalan laskevan alimmilleen kuuteen vuoteen. Lukuun ottamatta USA:n tasankojen kuivuushuolia, pohjoisen pallonpuoliskon syysvehnäsato näyttää pääosin hyvältä. Odotuksissa on keskimääräistä parempia keskisatoja. Maailman vehnän tuotannon ennustetaan laskevan edeltävästä kaudesta kahdella prosentilla 741 miljoonaan tonniin. Kylmä säärintama saapui Eurooppaan maaliskuun alussa. Keskija Pohjois-Euroopan sekä Puolan ja Baltian kasvustojen arvellaan kärsineen jonkin verran. Talvituhojen laajuus ei kuitenkaan vielä ole tiedossa. Ranskassa, Saksassa ja Iso-Britanniassa maaperän vesivarat ovat tällä hetkellä suuret, mikä saattaa hankaloittaa kevätkylvöjä. Sateet ovat parantaneet tuotantonäkymiä kuivuudesta pahasti kärsineissä Espanjassa ja Italiassa. EU:n vehnän korjuualan ennustetaan laskevan alimmilleen kuuteen vuoteen ja tuotannon kutistuvan edeltävästä kaudesta kahdella prosentilla 148 miljoonaan tonniin. Ukrainassa kylmä säärintama toi mukanaan myös lumisateita, joiden uskotaan pelastaneen kasvustot suurimmilta tuhoilta. Kasvustojen sanotaankin olevan parhaimmassa kunnossa neljään kauteen. Maan vehnän tuotannon ennustetaan nousevan tavanomaista korkeammalle, noin 27 miljoonaan tonniin. Venäjällä lyhyt mutta jyrkkä lämpötilojen lasku tuskin sai paljon tuhoa aikaan, sillä lumipeite oli kasvustojen suojana. Venäjän vehnäsadon ennustetaan laskevan 74,5 miljoonaan tonniin, mikä on 12 prosenttia kauden 2017/18 ennätystä pienempi. Kauran elintarvikekäyttö jälleen uuteen ennätykseen IGC ennustaa maailman kaura-alan jäävän kuluvan kauden alasta noin prosentilla. Tuotannon ennustetaan kutistuvan kahdella prosentilla 23,5 miljoonaan tonniin, mikä on hieman yli viiden vuoden keskiarvon. Esimerkiksi Kanadassa varastot ovat suuret ja hintataso heikko suhteessa muihin viljelyvaihtoehtoihin, kuten vehnään, minkä uskotaan laskevan kauran kylvöinnostusta. Kauran elintarvikekäytön odotetaan nousevan uuteen ennätykseen. Rehukäytön lasku kuitenkin ylittää elintarvikekäytön kasvun, joten kokonaiskulutuksen ennustetaan laskevan toista kautta peräkkäin. Ohran tuotannon ennustetaan nousevan 147,7 miljoonaan tonniin, jolloin kasvua edeltävään kauteen tulee kaksi prosenttia. Globaalin kysynnän ennustetaan kasvavan ja varastojen hieman kutistuvan. Kaupan sen sijaan odotetaan nousevan korkeimmilleen neljään vuoteen johtuen Kiinan, Iranin ja Turkin vahvasta kysynnästä. Sen sijaan Saudi-Arabiaan suuntautuvien toimitusten odotetaan vähenevän. Maailman viljantuotannon ennustetaan laskevan TEKSTI KATARIINA MATTILA VYR LÄHDE IGC, GRAIN MARKET REPORT ”Maailman viljavarastojen odotetaan laskevan 8 prosentilla.”
15 FARMI 2/2018 MAATALOUS RUUANTUOTANNON KUSTANNUKSET Suomessa ovat korkeat, mutta silti täällä kannattaa ja pitää tuottaa ruokaa, ylijohtaja Minna-Mari Kaila kirjoittaa blogissaan. Maatalouden tukirahoitukseen ja maaseudun kehittämiseen käytetään Suomessa vuosittain hieman alle kaksi miljardia euroa. 88 prosenttia siitä on viljelijätukia. Noin kuusi prosenttia tuesta on rahoitusta maaseudun yrityksille ja erilaisille kehittämishankkeille. Niillä lisätään innovaatioita, nopeita laajakaistayhteyksiä ja palveluja, joista hyötyy koko maa. Loppu kuusi prosenttia menee maatalouden kannattavuutta parantaviin investointitukiin. Tilastokeskuksen mukaan suomalainen käytti vuonna 2016 noin 11 prosenttia kulutusmenoistaan elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin. Elintarvikkeiden kulutusmenot suomalaista kohti olivat keskimäärin noin kahdeksan euroa päivässä. Jos maatalouteen ja maaseutuun käytetty tukirahoitus suhteutetaan samalla tavalla, kustannus tuista on suomalaista kohti noin 1,4 euroa päivässä. Maaja Metsätalousministeriö 1,4 euroa päivässä suomalaisesta ruuasta Oy Hortilab Ab, Vasavägen 41, 64200 NÄRPIÖ & 06-347 4250 • hortilab@hortilab.fi • www.hortilab.fi Ilmaista 2018! Uutuus! Tieteestä TIETOA Katso pätevyysalue www.finas.fi Järjestettyä maanäytteiden kuljetusta maatalousliikkeistä 5.4-14.6! Keräilypisteet osoiteessa www.hortilab.fi Tutustu uuteen kotisivuumme www.hortilab.fi! Tarkista että viljavuustutkimuksesi on voimassa! Toiminta-alueemme: Koko Suomi -suojapeitteet/ -verhot Parolan Teltta Oy Parolan Teltta Oy Teollisuustie 3, 13720 PAROLA puh: 03-637 2270 www.parolanteltta.fi Aisapojat Oy Asentajankatu 3 Lakalaiva, TAMPERE KÄRRYJEN HUOLTO, KORJAUS, MYYNTI, VUOKRAUS KA TJA SO RM UN EN
16 FARMI 2/2018 P ellot ovat saattaneet tiivistyä tai painua ajan myötä. Nykyinen konekanta tarvitsee lisäksi aikaisempaa suurempaa kantavuutta, jolloin tarvitaan lisää kuivatustehokkuutta. Putkia tai kaivoja on myös saattanut rikkoutua, eikä ojitus enää toimi kunnolla. Peltomaan hyvä kuivatus ylläpitää maan kasvukuntoa ja helpottaa viljelytoimenpiteiden ajoittamista. HuoSalaojat kuntoon Hyvin toimiva kuivatus on tuottavan peltoviljelyn edellytys. Suurin osa salaojituksista on tehty jo 40–50 vuotta sitten ja ojituksen uusiminen tai täydentäminen on monin paikoin ajankohtaista. no kuivatus viivästyttää kevättöitä ja vaikeuttaa viljelytoimenpiteitä märkinä aikoina. Kuivatuksen lisäksi pellon hyvän kasvukunnon edellytykset ovat oikea lannoitus, kalkitus, viljelykierto sekä sopivat viljelytoimenpiteet. Mikäli ilmastomuutoksen ennusteet toteutuvat, talvet tulevat olemaan nykyistä leudompia, kesät kuivempia ja rankkasateet saattavat lisääntyä, jolloin toimivan salaojituksen merkitys tulee lisääntymään. Salaojitusten uusiminen tai täydentäminen on nyt ajankohtaista. Osa 1
TEKSTI HELENA ÄIJÖ / SALAOJAYHDISTYS KUVAT RAINER ROSENDAHL Myös vuokrapeltojen kuivatus tulee pitää kunnossa. Pellon hyvä tuottokyky on sekä omistajan että vuokraajan etu. Kustannusten jaon osapuolet sopivat keskenään. Täydennystai uusintasalaojitus Jos pellolla on salaojituksen huollonkin jälkeen märkyysongelmia, syynä voi olla esim. maan tiivistyminen tai painuminen, puutteellinen peruskuivatus, maa-aineksen ja ruosteen kertyminen putkeen ja kaivoihin, putken rikkoutuminen tai ympäröivien alueiden vesijärjestelyjen muuttuminen. Salaojasuunnittelija voi selvittää pellon kuivatustilanteen syitä. Jos päädytään täydennystai uusintasalaojitukseen, viljelijä voi yhdessä suunnittelijan kanssa punnita, miten ojitus toteutetaan. Valinnat koskevat muun muassa ojaväliä, ympärysainetta, soramäärää, kaivannon täyttöä ja pellon tasausta. Salaojasuunnitelma kannattaa teettää ammattitaitoisella salaojasuunnittelijalla, sillä hyvin tehty suunnitelma maksaa itsensä takaisin. Suunnittelulla vaikutetaan merkittävästi salaojituksen kuivatustehokkuuteen ja ojituksen kustannuksiin. Salaojitus maksaa keskimäärin 3500–4500 € hehtaarilta, ja jos käytetään paljon soraa ja tiheää ojaväliä, voi salaojitus olla tätäkin kalliimpi. Suunnittelukustannusten osuus on vain noin 4–7 % kokonaiskustannuksista. Kun salaojasuunnitelma on dokumentoitu salaojakartalla, siitä on hyötyä myös myöhemmin ja se nostaa salaojituksen arvoa. Laatuun kannattaa satsata Salaojituksen toteutusta varten viljelijä ottaa yhteyttä salaojaurakoitsijaan. Viljelijä hankkii yleensä soran ja urakoitsija muut tarvikkeet. Ennen toteutusta viljelijä tilaa suunnitelman maastoon merkinnän. Työn valvojana toimii tilaaja tai hänen edustajansa. Suomessa salaojittaminen on tietyillä pelloilla todella haasteellista. Esimerkiksi turvemaiden tai lähteitä sisältävien peltojen ojitus on vaikeaa. Myös työn aikaiset sääolosuhteet saattavat vaikuttaa lopputulokseen. Jos salaojitus toteutetaan liian märissä olosuhteissa, epäonnistumisen riski kasvaa. Ongelmatilanteita ajatellen on tärkeää, että salaojitukseen liittyvissä sopimuksissa vastuukysymykset on otettu huomioon ennen työn aloittamista. Salaojitus kannattaa tarkistaa ja huoltaa säännöllisesti. Salaojakartan voi tilata Salaojayhdistykseltä tai lähimmältä salaojasuunnittelijalta. Tarkastettavia kohteita ovat: · TUTKI SALAOJAKARTASTA missä salaojat sijaitsevat · TARKISTA LASKUAUKOT ja poista lietettä ja kasvillisuutta niiden ympäriltä tai vaihda laskuaukkoputki tarvittaessa · TARKISTA NISKAKAIVOT ja puhdista ne lietteestä tarpeen mukaan. · TARKISTA, ONKO lietettä tai ruostetta putkissa ja tilaa huuhtelu tarvittaessa · TARKISTA, ETTÄ tienalitukset ja rummut ovat ehjiä ja puhdista ne lietteestä tarvittaessa. Salaojituksen huolto
18 FARMI 2/2018 Salaojituksen laatuun kannattaa satsata. Suunnittelua ja toteutusta varten tulee varata riittävästi aikaa, käyttää ammattitaitoisia suunnittelijoita ja urakoitsijoita sekä tehdä tarvittavat maastomittaukset ja maaperätutkimukset. Salaojasuunnittelijoiden ja urakoitsijoiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.salaojayhdistys.fi. Toimijat, joilla täyttyy Salaojayhdistyksen asettamat pätevyysvaatimukset, on merkitty. Salaojituksen investointituki Peltosalaojitukselle voi hakea ELY-keskuksesta investointitukea. Tuki myönnetään viljelijälle hänen omistamansa tai vuokraamansa pellon salaojittamiseksi. Maatalouden investointitukea voi saada salaojitukseen 35 % ja säätösalaojitukseen 40 % hyväksyttävistä kustannuksista. Tuen saanti edellyttää salaojitusuunnitelmaa, joka sisältää suunnitelmakartan, suunnitelmaselostuksen, työselostuksen ja kustannusarvion. Enimmäiskustannus ojametriä kohti on 3,60 €, kun käytetään laatuvaatimusten mukaista soraa, mursketta tai esipääl”Salaojituksen laatuun kannattaa satsata.” Salaojituksen huuhtelua. ROTOMON OY | Hallitie 26, Kangasniemi Puh. 0440 343 350, 0440 544 084 rotomon@rotomon.? | rotomon.? | Ekologinen, laadukas ja edullinen EKO-SALAOJAPUTKI Putkien raaka-aineena käytetään HDPE:tä, jonka vuoksi ne ovat: • kierrätettäviä • ympäristöystävällisia – putkijäte voidaan polttaa esim. energiajätteen joukossa • hyvin iskuja kestäviä, ne eivät haurastu tai lasitu • hyvin toimivia myös talviolosuhteissa • kemikaaleja hyvin kestäviä Kysy meiltä lisätietoja! Uutuus! Vihreämp vaihtoeht ! hyvin iskuja kestäviä, ne eivät haurastu tai hyvin toimivia myös talviolosuhteissa kemikaaleja hyvin kestäviä Kysy meiltä lisätietoja! hyvin toimivia myös talviolosuhteissa kemikaaleja hyvin kestäviä Kysy meiltä lisätietoja! Kotimaist muovituotevalmistust
19 FARMI 2/2018 lystettä. Tuen osuus voi olla siis enimmillään 1,26 euroa salaojametriltä. Mikäli ei käytetä tiettyjä vaatimuksia täyttävää ympärysainetta, on enimmäiskustannus 1,90 €/m (tuen osuus 0,68 €/m). Pienin haettava tukimäärä on 3000 €, mikä tarkoittaa, että tuen saamiseksi ojitettavaa alaa on oltava hieman yli kolme hehtaaria. Meneillään oleva investointitukien hakuaika päättyy 15.8.2018 ja seuraava hakukierros on 16.8–15.10.2018. Ojitusta ei saa aloittaa ennen kuin päätös on saatu. Salaojista lisää seuraavassa Farmissa. LISÄÄ TIETOA: www.salaojayhdistys.fi Jos salaojitus toteutetaan liian märissä olosuhteissa, epäonnistumisen riski kasvaa. 990 € + toimituskulut Sis. ALV 24 % 6.900 € + toimituskulut Sis. ALV 24 % 6.600 € + toimituskulut Sis. ALV 24 % 7.600 € + toimituskulut Sis. ALV 24 % METALLIPAJA HEIKKI ALAKORTES KY Pajatie 10 64900 ISOJOKI, P. 020 729 9377 Lue lisää ja katso jälleenmyyjäsi: • Max. työsyvyys 75 cm • Teroitettu leikkuuterä – vetovastus pieni, n.50 hv • Murtopultilla varustettu terä 20x200 mm kulutusterästä • Vetokuula 75 mm, johon voi myös liittää salaojaputken MYYRÄAURA Nopea laite pintavesien johtamiseksi salaja avo-ojiin SALAOJAKONEET Kertavedolla maahan oja, putki ja sora UUSITUT MALLIT! JYSE140XL pyöriviin koneisiin • Putken koko 50–100 mm • Ojan max. syvyys 140 cm • NTP-10 kiinnitys JYS100 • Putken koko 50–80 mm • Ojan max. syvyys 100 cm • Tarkka kaadon ja syvyyden säätö lukkoventtiilillä varustetulla sylinterillä • 3-pistekiinnitys cat. 2 Kaikissa malleissa tilava sorasuppilo, portaaton sorakerroksen säätö sekä pyörivä putkikela vakiona. JYS100XL Uusia ominaisuuksia rajumpaankin käyttöön: • Putken koko max. 100 mm • 3-pistekiinnitys cat.2+3 • Todella jämerä 125/63 mm sylinteri lukkoventtiilillä • Kulutuskärkenä vaihdettava CAT 1U3452 kauhankynsi • Kulutuskärkenä vaihdettava CAT 1U3452 kauhankynsi
20 FARMI 2/2018 MAATALOUS MAATALOUDEN KORKOTUKILAINOJEN vähimmäiskorkokäytäntö OP Ryhmän osuuspankeissa muuttuu toukokuusta alkaen. Jatkossa maatalouden korkotukilainojen korko määräytyy markkinaehtoisesti. Aiemmin osuuspankit ovat perineet korkotukilainoista yhden tai kahden prosentin vähimmäiskorkoa. Maatalouden korkotukilainojen korosta säädetään maaseutuelinkeinojen rahoituslaissa vuodelta 1999 ja laissa maatalouden rakennetuista vuodelta 2007. Osuuspankkien vähimmäiskorko on perustunut laeissa määriteltyihin kahden prosentin (vuoden 1999 laki) tai yhden prosentin (vuoden 2007 laki) vähimmäiskorkoon. Korkokäytäntö korkotukilainoissa on vaihdellut eri pankkiryhmissä. Osuuspankit käyttävät 1.5. alkaen maatalouden korkotukilainojen korkona velkakirjassa todettua kokonaiskorkoa. – Silloin, kun kyseiset lait säädettiin, ei ollut näköpiirissä nykyisen kaltaista tilannetta, jossa viitekorot ovat painuneet historiallisen alas. Vähimmäiskorkokäytännöstä luopuminen mahdollistaa sen, että maatalousyrittäjät voivat hyödyntää myös korkotukilainoissa nykyistä matalaa markkinakorkotasoa, kertoo yksikönpäällikkö Janne Mäkikalli. Muutos tehdään vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn antaman ratkaisusuosituksen mukaisesti. Lainaansa koskevaa ratkaisusuositusta pyysi yksittäinen maanviljelijä. Osuuspankit palauttavat liikaa saamansa koron kaikille niille asiakkaille, jotka ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana maksaneet 1 tai 2 prosentin vähimmäiskorkoa tilanteessa, jossa velkakirjan kokonaiskorko on ollut korkotukilainojen vähimmäiskorkoa alhaisempi. Päätös koskee ainoastaan maatalouden korkotuettuja lainoja. Osuuspankit ottavat toukokuussa kirjeitse yhteyttä niihin asiakkaisiin, joita asia koskee. Asiakkaiden ei tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin palautuksen saadakseen. Osuuspankki Osuuspankit muuttavat maatalouden korkotukilainojen koron markkinaehtoiseksi www.norcar.com Kettererä, vahva ja kotimainen! Made in Finland Ÿ Kubota diesel Ÿ Pieni kääntösäde Ÿ Kiertyvä runkonivel Ÿ Kestävää terästä Ÿ Kattava vakiovarustelu Ÿ Säädettävä ohjauspyörä