Nro 2/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Vinkit kannattavuuden hallintaan viljelijälle Kuinka tehdään toimiva salaojitus? Hyvää eläimille
Farmi_210x145mm.indd 1 27.3.2017 10:39:37 Uusi standardi viljojen tautien torjuntaan ? ?? ? Suojaa sadon kaikilta merkittäviltä lehtilaikkutaudeilta ja ruosteilta ?? ? ? ?? ? Pitkä vaikutusaika, estää ränsistymisen ja fysiologisten stressioireiden synnyn ?? ? ?? ? Uusi Xpro-formulaatioteknologia varmistaa ruiskutustyön onnistumisen; lyhyt sateen kesto ja erinomainen leviäminen kasvissa ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ? Huippuluokan tehot yhdellä valmisteella Varmista kasvinsuojeluaineen turvallinen käyttö. Lue aina pakkausmerkinnät ja tuotetiedot ennen käyttöä. Bayer Oy, Keilaranta 12, 02150 Espoo, puh. 020 785 21, www.cropscience.bayer.fi BA64HL1_AscraXpro_Ilmo210x145mm_Farmi.indd 1 27/03/2017 11:59:21
Soita heti 019 211 7390 tai pyydä tarjous: vesivek.fi sadevesijärjestelmän alumiinimateriaalilla PUHKIRUOSTUMATTOMUUSTAKUU • Markkinoiden ainoa ruostumaton kouru • 5 vuoden asennustakuu • Tuotteet omalta tehtaalta, ilman välikäsiä • Omat, sertifioidut asentajat, ainoana Suomessa Tip...tip...tip... tippuuko rännit? Vaihda Vesivekin kestäviin ja saumattomiin ränneihin! Pyydä tarjous ja voita ILMAINEN RÄNNIREMONTTI! Katso lisää: vesivek.fi AGRO+ Valikoimassamme myös seleenipitoisia vaihtoehtoja. MICROMIX Seleenilannoitus annetaan jokaiselle säilörehun korjuukerralle erikseen. Cemagron nopealiukoiset Agro-lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. Tutustu myös matalafosforisiin Agro-lannoiteperheen tuotteisiimme. Katso lähin jälleenmyyjäsi kotsivuiltamme osoitteesta www.cemagro.fi Seleenipitoiset lannoitteet Agro+ 20-0-19-S-Se Agro+ 26-0-10+S+Se Agro+ 28-3-5+S+Se Agro+ 38-S8+Se Micromix 1000l IBC •1200l tynnyri • 10l kanisteri CEMAGRO OY Suurlohjankatu 14, 08100 Lohja Puh. 019 375 7500 www.cemagro.fi Kysy mahdollisesta pidemmästä maksuajasta! Farmariin_91x267.indd 1 10.2.2017 15.01 YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN SAMPO ROSENLEW METSÄKONEET Harvennushakkuu kannattaa, kun käytettävissä on kustannustehokkaat, harvennuksille suunnitellut työvälineet. Sampo-Rosenlew harvesteri HR46 ja kuormatraktori FR28 on harvennuksen ehdoilla suunniteltu ja valmistettu. Lue lisää osoitteessa www.sampo-rosenlew.? Petter Sirkka 040 530 8773 Ahti Sormunen 0400 346 650 Myynti etunimi.sukunimi@sampo-rosenlew.?
4 FARMI 2/2017 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa Lehtiluukku on kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Perusasiat kuntoon ja tuota sitä, mille on kysyntää s. 18–23 Toimivalla salaojituksella parannetaan satoa s. 28–32 Uudessa pihatossa on hiljaista ja ilmavaa s. 8–13
5 FARMI 2/2017 Farmi 3/17 ilmestyy viikolla 22. www.countrymedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Susanna Korkiatupa Loistava sisältötoimisto puh. 044 589 6234 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen, puh. 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AVUSTAJAT Marjo-Kaisu Niinikoski, Sari Peltola, Markus Sikkilä AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO Anna Broholm PieniSuuri Idea LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSVARAUKSET Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 mediamyynti, puh. 0400 243 880 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Printall-AS 2016 KUVAPANKIT ShutterStock, Pixabay ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. 34. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Nenäpääntie 9, 36600 Pälkäne Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 2 • Huhtikuu 2017 KA TJA SO RM UN EN KANSIKUVA: SUSANNA KORKIATUPA KANNESSA: UUDESSA PIHATOSSA ON TILAA. HYÖTYELÄIMET 8 Nivalassa uusi pihatto rakennettiin eläinten näkökulmasta. MAATALOUS 18 Useita vinkkejä viljelyn kannattavuuden parantamiseen. 28 Salaojituksessa kannattaa pyytää apua ammattilaselta. 36 Hometoksiiniriskin hallinta alkaa jo kylvösiemenistä. HEVOSET 40 Hevosalan yrityksillä on useita mahdollisuuksia. PALSTAT 44 Ympäristö ja energia 48 Koulutus 50 Metsä 54 Koti ja hyvinvointi PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro, Kimmo Tiilikainen, maatalousja ympäristöministeri
HUHTIKUU 2017 Terveisiä toimitukseen? Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen katja.sormunen@countrymedia.fi. Tilaa lehti itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un try M ed ia Oy Ne nä pä än tie 9 36 60 Pä lk än e Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 6 numeroa Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. itselleni kestotilauksena 6 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10%) määräaikaisena tilauksena 6 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10%) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Nro 6/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Mistä maatilapalo useimmiten alkaa? Tutkija ja ministeri kommentoivat ruokamarkkinoita Turpeessa on potentiaalia vaikka mihin Metsästyskausi parhaimmillaan Tyylikästä, mukavaa ja hauskaa koko perheelle. Valtra Collection -tuoteuutuudet pian Valtra myymälöistä sekä verkkokaupasta shop.valtra.com Näyttelyssä hyviä tarjouksia. Nyt ostoksille. Hop, hop! Tule tutustumaan uusiin tuotteisiin KoneAgrian ValtraShopiin osastolle B200. Valtrakauppa verkossa shop.valtra.com Lähimmän Valtra-myymälän yhteystiedot osoitteesta www.valtra.fi/palveluhenkilot UUSI VALTRA COLLECTION Nro 7-8/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Rakentamisen investoinnit varovaisia Hevostalous murroksessa Järviruoko on hyvä maanparannusaines ja menestyksellistä Uutta vuotta 2017 asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen toivottavat Pohjoisen tärkeä elinkeino Nro 1/2017 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Sikalat vähenevät, tuotanto pysyy samana Uusiutuva energia on mahdollisuus maalla Metsäkoulutus ry aloitti toiminnan Metsä elämäntyönä PÄÄKIRJOITUS MEDIASSA ON viimepäivinä kohistu brasilialaisesta tuontilihasta. Nyt Evira selvittelee parhaillaan, onko pilaantunutta tuotu, kuinka paljon ja minne. Tähän mennessä on selvinnyt, ettei Suomen markkinoilla pitäisi tällä hetkellä olla kuluttajille vaarallista lihaa – onneksi. Myöskään yhtään ruokamyrkytystä ei ole raportoitu. On tietysti hyvä, että asia tuli ilmi, mutta pidän ihmeellisenä, että minkä takia tästä nyt vasta nousi kohu? Jotkin tahot ovat mediassa myöntäneet, että olivat huomanneet brasilialaisessa lihassa laatuhäiriöitä jo kaksi vuotta sitten ja olivat lopettaneet tilaukset. Miksi asiaa ei silloin nostettu julkisuuteen? On todella surullista, että kuluttajien linssiin viilaaminen ei aina jää vain ulkomaalaisiin yrityksiin. Jokainen meistä tietää, että ruoka on bisnestä. On harmillista, että kuluttajia tällä tavalla aliarvioidaan. Jotta tämä loppuu, pitäisi meidän kuluttajien osata vielä kovempaa vaatia ostamiltamme tuotteilta hyvää laatua ja mahdollisimman läpinäkyvää alkuperätietoa. Kuluttajan pitäisi saada tarkalleen tietää lihan alkuperä ja tuotanto-olosuhteet. Yritykset vastaavat laadusta omavalvonnan ja laatujärjestelmien kautta. Ja kuluttajien pitää olla valmiita myös tästä laadusta maksamaan. Olisi reilua, että kuluttaja saa itse päättää, että maksaako hän priimasta kunnolla vai maksaako vähän vähemmän tuotteesta, joka ei ole niin laadukas. Kotimaista suosien, Katja Brassikohu nousi
7 FARMI 2/2017 BIOKAASUN TUOTTAMISEEN lannasta, nurmesta ja muista maatalouden biomassoista on pitkään ollut laajaa kiinnostusta. Sipilän hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on puolittaa tuontiöljyn käyttö, ja korvata se kotimaisella uusiutuvalla energialla. Tavoitteena on tätä kautta lisätä alan työpaikkoja, sekä maaseudun yrittäjyyttä. Biokaasulla on merkittävä rooli tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi hallitus linjasi tavoitteekseen energiaja ilmastostrategiassaan, että vuoteen 2030 mennessä Suomen teillä liikkuisi vähintään 50 000 kaasuautoa. Kysynnän lisäämiseksi tulisi myös kuntien ja kaupunkien tehdä biokaasua tukevia ratkaisuja. Esimerkiksi Vaasassa päädyttiin hiljattain hankkimaan uusia kaasubusseja kaupunkiliikenteen käyttöön, ja polttoaine näihin syntyy omalla laitoksella. Ruotsissa ja Tanskassa on varsin yleistä, että esimerkiksi jäteautot kulkevat kaasulla. Tästä pitäisi myös meillä Suomessa ottaa enemmän mallia. Biokaasutuotannolla voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristöhyötyjä lähtien kasvihuonepäästöjen vähentämisestä ja ravinteiden kierrätyksen tehostumisesta hajuhaittojen vähentymiseen ja hygienian parantumiseen. Biokaasulaitoksen rakentavat maatilat voivat hyödyntää myös muiden maatilojen ja paikallisten elintarvikeyritysten biomassoja. Erityisen suuri hyöty biokaasutuotannosta ja siihen liitetystä lannan jälkiprosessoinnista, esimerkiksi separoinnista, saavutetaan voimakkailla kotieläinalueilla, joilla riittämätön lannanlevitysala on ongelma. Monille tiloille biokaasutuotanto voisi toimiessaan tuoda rutkasti lisää liikevaihtoa ja omavaraisuutta energian suhteen. Maatiloilla on paljon biokaasun tuotantoon soveltuvia biomassoja, mutta taloudellisuusvertailu biomassojen eri käyttötapojen kesken kannattaa aina tehdä. Kannattavuuteen vaikuttaa suuresti se, miten isoiksi raaka-aineen käsittelykustannukset muodostuvat. Maatilojen biomassojen käsittely suurissa yhteislaitoksissa voi muodostua tulevaisuudessa merkittäväksi biokaasuntuotannon lisäämisessä. Näidenkin biokaasulaitosten kysyntä on ollut tähän mennessä vähäistä. Valion Nivalaan suunnittelema yhteislaitos, jossa syntyy biokaasun lisäksi puhdasta vettä ja lannoitetta, on yksi esimerkki tulevaisuuden yhteislaitoksesta. Toivottavasti tällaiset mallit osoittautuvat toimivaksi, ja lähtevät monistumaan eri puolille Suomea. Biokaasulaitosten lupamenettelyn ongelmaksi voidaan nähdä puutteellinen yhteistyö eri toimijoiden ja hallinnonalojen välillä, mikä näkyy ympäristölupakäsittelyn hitautena. Yhteistyötä tarvittaisiin myös käytettäviin biomassoihin liittyviä rajoituksia ja hygieniavaatimuksia asetettaessa. Toimijoiden ja viranomaisten biokaasuosaaminen nopeuttaisi hankkeiden suunnitteluja lupakäsittelyä, mutta sitä kertynee parhaiten vain kokemuksen kautta. Paljon tekemistä riittää siis edelleen, että saamme biokaasun tuotannon nostettua Suomessa merkittäväksi tukijalaksi suomalaiselle maaseudulle ja energiatuotannolle. Edellä mainituin toimin olemme hallituksessa pyrkineet määrätietoisesti kohti tätä päämäärää. Biokaasun läpimurto edellyttää määrätietoisuutta ja ennakkoluulottomia ratkaisuja niin hallitukselta, kunnilta kuin maaseutuyrittäjiltä. Kimmo Tiilikainen maatalousja ympäristöministeri Hallitus pyrkii tosissaan biokaasun vallankumoukseen LUE LISÄÄ biokaasutuotannon investointitukien korotuksista sivulta 24.
8 FARMI 2/2017 TEKSTI SUSANNA KORKIATUPA KUVAT SUSANNA KORKIATUPA JA ELIISA KUMPULA
9 FARMI 2/2017 Uusissa navetoissa pyritään usein tekemään yhä energiatehokkaampia ja pitkälle automatisoituja ratkaisuja. Lisäksi tämän päivän rakentajalla on hienot mahdollisuudet ottaa eläinten hyvinvointi entistä kattavammin huomioon. Hyvinvoiva, tyytyväinen karja kasvattaa lopulta myös tulosta. Tällä periaatteella on maitoa tuotettu myös Kuusiniemen tilalla jo vuosia, tammikuun alusta lähtien uudessa pihatossa.
10 FARMI 2/2017 K uusiniemen tila sijaitsee Nivalassa, Pohjois-Pohjanmaalla. Uusi navetta on kuusirivinen makuuparsipihatto. Pihattorakennukseen on valmistumassa hienot sosiaalitilat, jotka ovat vielä toistaiseksi viimeistelemättä. – Lehmille piti tietysti saada tilat ensimmäiseksi priimakuntoon, emäntä Eliisa Kumpula nauraa. Vaikka uusi, kahden robotin pihatto on pitkälle automatisoitu, ei navetassa vietetty aika ole suinkaan vähentynyt. – Kyllä täällä mielellään aikaansa viettää, toteaa Eliisa nauraen. Emännän tyytyväisyys uudenkarheaan pihattoratkaisuun on selvästi nähtävissä. Kaikki lehmät ovat pihatossa yhdessä. Vasikat, hiehot ja ummessa olevat ovat omissa osioissaan. Koko lypsykarja on Ayrshire-rotua. – Eläimet oppivat hyvin pihattoon ja robotille. Uusi navetta oli meillä pitkään haaveissa, joten kyllä nyt kelpaa. Teimme navetasta juuri omanlaisemme. Eläinten mahdollisimman mukavat olosuhteet olivat jo suunnitteluvaiheessa tärkeä lähtökohta, hän kertoo. Karja oli tammikuuhun 2017 asti parsinavetassa. Pihattoon totuttelussa auttoi se, että tilan lehmät ovat tottuneet päivittäiseen laidunnukseen, ja talvella ulkoilua on ollut kolme neljä kertaa viikossa. Laidunnus ja talviulkoilu ovat kuuluneet maitotilan arkeen 90-luvun puolivälistä lähtien. Eliisa on jo vuosia nähdyt ulkoilun hyödyt eläimille: fyysinen kunto on parempi, ruokahalu on hyvä ja sorkat ovat hyvässä kunnossa. Vaikka laki ei ulkoilua vaadikaan, lehmät pääsevät ulos myös uudesta pihatosta. – Meillä kaikki eläimet ovat saaneet ulkoilla lähes päivittäin kesät talvet, joten en osaa ajatella elämää ilman laidunnusta. Ihan kovimmilla pakkasilla ei ulkoilla. Kokemukseni on, että eläimet voivat paremmin, kun ne saavat ulkoilla. Onhan siitä hieman lisävaivaa, mutta loppujen lopuksi hyöty tulee takaisin monikertaisena. Eläimistä myös selvästi näkee, kuinka paljon ne nauttivat ulkoilusta, hän sanoo. Kumimatot lattiassa Käytävien välissä on hyvin tilaa. Parret ovat myös ilmavat ilman ylimääräisiä poikittaisia tankoja välissä. Tilaa jätettiin senkin takia paljon, että jossain vaiheessa voidaan asentaa kolmas robotti. Karjamäärää on tarkoitus hallitusti kasvattaa. Kyseessä on niin sanottu avokourunavetta, jonka kaikki käytävät on matotettu. Lantakone kulkee noin tunnin välein puhdistaen käytävät automaattisesti. Kone liikkuu niin hitaasti ja rauhallisesti, ettei siitä ole eläimille haittaa. – Keskelle käytävää asennettiin vielä ”kusiura”, joten käytävät pysyvät kuivina koko ajan. Matto on joka paikassa, paitsi robotin edessä on ritiläpalkki, joka sekin on matotettu. 20 % matoista on hiovaa mattoa, joka edesauttaa sorkkien luonnollista kulumista. Sorkkien hyvä kunto on tärkeää koko eläimen hyvinvoinnille, Kumpula selittää. Kun käytävät ovat matotetut, säästyvät eläimet turhilta liukastumisilta. Ja pitäähän hoitajankin saapas paremmin kumipinnalla. Makuuparsiin valittiin mahdollisimman pehmeä ja paksu patja.
11 FARMI 2/2017 Ilmavissa parsissa on tilaa. Lantakone puhdistaa käytävät automaattisesti. ”Eläinten mahdollisimman mukavat olosuhteet olivat jo suunnitteluvaiheessa tärkeä lähtökohta”
Hiljainen ja energiatehokas Pihatossa on hiljaista ja rauhallista. Vain eläinten äänet ja lypsävän robotin tasainen ääni kuuluvat. Rauhaisa ilmapiiri on pitkälti sen ansiota, ettei koneellista ilmanvaihtoa ole; hurisevat laitteet puuttuvat kokonaan. Tämä säästää merkittävästi sähkökustannuksissa ja pitää navetan hiljaisena. – Lanta hyödynnetään lämmöntuotannossa. Lietesäiliön pohjassa valun alla on maalämpöputket, jotka ottavat lämmön lietteestä. Myös maidosta kerätään lämpö talteen. Sosiaalitilat ja tekniset tilat lämpenevät myös tällä menetelmällä, Eliisa kertoo. Ilmanvaihto on täysin luonnollinen. – Molemmilla pitkillä sivuilla on automaattinen ilmapalje. Sen anturit tunnustelevat navetan ilmaa ja lämpötilaa ja aukeavat sitten automaattisesti. Systeemi on todella hyvä, ilma pysyy raikkaana, kertoo tytär Eveliina Kumpula tyytyväisenä. Poikivat sopivasti silmien alla Navetassa on melko iso takakierto. Toimiston ikkunoista näkee suoraan poikimakarsinaan, jossa on paksu olkipahna. Siinä ovat poikineet sopivasti silmien alla omalla pikku osastollaan. Poikineet saavat olla vähintään yhden päivän vasikkansa kanssa. Asiakaslehdellä kerrot paljon enemmän. www.countrymedia.fi Karja pääsi ensimmäistä kertaa ulkoilemaan pihatosta. Talviulkoilu on kuulunut tilan käytäntöihin jo vuosia.
13 FARMI 2/2017 – Poikimakarsina antaa rauhan poikia ja eläimet ovat suojassa. Tässäkin on ajateltu eläinten hyvinvointia. Lehmät ovat poikineet todella hyvin täällä. On eläinten etu, että poikimisen jälkeenkin ne saavat olla hetken rauhassa ja vasikka saa imeä ensimmäiset maidot rauhassa, Eliisa kertoo. Pikkuvasikat on jaettu neljään eri karsinaan, joissa niissäkin on paksusti olkia. – Meillä on käytössä myös kiimakarsina, sillä turhan innokkaasti hyppivät lehmät häiritsevät lauman elämää. Kiimaisten eristäminen ehkäisee tarpeettomia onnettomuuksia ja vahinkoja, Eveliina sanoo. Jatkuvuus ja kannattavuus Vaikka työvuosia on vielä jäljellä, on luottavainen mieli, kun tietää, että omalle elämäntyölle löytyy jatkaja. Kumpulan perheessä on neljä täysi-ikäistä lasta, jotka kaikki ovat käyneet maatalouskoulun. Eveliina on koulutukseltaan agrologi ja työskentelee tilalla täyspäiväisesti. – Maatalousyhtymä on suunnitteilla. Omaa väkeä on tekemään tilan työt, mikä on positiivinen asia. Työtaakkaakin pystyy näin jakamaan. Onneksi olemme Eveliinan kanssa monessa asiassa samaa mieltä ja meillä on samanlainen ajatusmaailma, Eliisa sanoo. Nivalassakin on kuitenkin huomattu maailman meno; kannattamattomuus on ajanut monia tiloja lopettamaan toiminnan. Uskoa tulevaisuuteen ja suomalaiseen tuotantoon kuitenkin löytyy. – Erilaiset kampanjat kotimaisen ruuan puolesta ja sosiaalinen media ovat auttaneet siinä, että tuottajilla on nyt kasvot. On tärkeää, että ihmiset näkevät, keitä tuottajat oikeasti ovat. Kotimaisuutta, puhdasta ruokaa ja hyvinvoivia eläimiä voisi kyllä vieläkin enemmän hyödyntää suomalaisen ruuan markkinoinnissa, Eliisa pohtii. Hän toivoo, että kannattavuusongelmista huolimatta suomalainen ruoantuotanto pysyisi voimissaan. Viimeaikoina tuontiliha on kokenut kovia kolauksia, mikä on kotimaisen tuotannon kannalta hyvä asia. – Uskon vahvasti suomalaiseen ruokaan ja siihen, että kuluttajat haluavat kotimaista ostaa. Kyllähän jokaisen pitää syödä – ruokaa tarvitaan aina. Sen vuoksi uskalsimme tehdä nämä investoinnitkin uuteen pihattoon, hän sanoo. – Ruoantuotanto on suuressa murroksessa. Joskus tuntuu vähän siltä, että jonkinlainen ajojahti tuottajia kohtaan on päällä. Pitäisi ymmärtää, että pulassa ollaan, jos oma ruoantuotanto loppuu kokonaan. Ei tässä oikeastaan muuta ongelmaa ole kuin raha. Ulkoisia haasteita löytyy muitakin; niitä ovat eläintaudit ja viljelijän oma terveys. Vaikka eläinten hyvinvoinnista puhutaan paljon, pitäisi ihmistenkin hyvinvointi ottaa tarkemmin huomioon, Eliisa huomauttaa. Pikkuvasikoilla on paksu olkipahna. Lattiassa on ritilä ainoastaan robottien edessä. Ritilässäkin on matto.
MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖSSÄ viimeistellään eläinsuojelulain kokonaisuudistusta. Eläinsuojelulain voimaantuloa on kuitenkin siirretty aikaisemmin ilmoitetusta aikataulusta vuodella eteenpäin. Uusi eläinsuojelulaki tulee voimaan vuoden 2019 alussa. Tällä pyritään välttämään turhaa työtä, jossa lakia olisi jouduttu jälleen kirjoittaa uudelleen uuteen toimintaympäristöön heti vuoden kuluttua voimaantulosta. Keväällä 2017 lausunnoille tulee maakuntauudistuksen II-vaiheen lakipakettia varten valmisteltu nykyisen eläinsuojelulain muutos. Muutos on tehty, jotta maakuntien väliaikaiset 1.7.2017 aloittavat toimielimet pystyisivät suunnittelemaan eläinsuojeluvalvonnan järjestämistä tulevissa maakunnissa riittävien tietojen pohjalta. Tilapäisellä lakimuutoksella ei ole vaikutuksia käytännön toimintaan ja se tullaan kumoamaan uuden Uuden eläinsuojelulain voimaantulo siirtyy eläinsuojelulain voimaantulon yhteydessä ja siinä olevat muutokset sisällyttämään uuteen lakiin. Ministeriö esittelee lakiehdotuksen sisältöä tiedotustilaisuudessa kesäkuussa 2017. Tilaisuuden jälkeen esitys lähtee lausuntokierrokselle. Työssä on huomioitu uusin tutkimustieto eläinten tarpeista ja hyvinvoinnin vaatimuksista. Uudistuksen tueksi on myös kartoitettu laajasti sidosryhmien näkemyksiä ja teetetty asiantuntijaselvityksiä muun muassa lehmien pidosta parsinavetoissa ja pihatoissa, sikojen tiineytyshäkkien käytöstä sekä useista muista aiheista. Eläinsuojelulain uudistuksen tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin parantaminen ja eläinsuojeluvalvonnan tehostaminen. Uudistuksessa modernisoidaan vuodelta 1996 oleva laki vastaamaan perustuslain ja EU-lainsäädännön vaatimuksia sekä eläintenpidolle nykypäivänä asetettuja odotuksia. Samalla eläinsuojelulainsäädäntöä pyritään selkiyttämään nykyisestä. www.mmm.fi HYÖT YELÄIMET WWW.FINDOOR.FI • 0400 384 939 • CE-hyväksytyt ovet • palo-ovet • 50 ja 60 mm eristevahvuudet Investointi huolettomaan tulevaisuuteen Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.?
HYÖT YELÄIMET HALLITUS ON antanut eduskunnalle sikojen suojelua koskevan asetusmuutoksen, joka säätelee vieroitettujen porsaiden ja lihaja kasvatussikojen tilavaatimuksia. Asetusmuutoksen jälkeen tilavaatimukset pienenevät. Pohjoismaissa pinta-alavaatimukset ovat jatkossakin merkittävästi suurempia kuin Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää. Aiempien, vuonna 2012 uusittujen tilavaatimusten siirtymäaika olisi päättynyt ensi vuoden alussa. Niihin sisältyvä, portaittain nouseva tilavaatimus olisi ollut muuttuvissa olosuhteissa ja esimerkiksi tuottajasta riippumattomissa ruuhkatilanteissa jäykkä. Ennen nyt tehtyä asetusmuutosta voimassa ollut suurempi tilavaatimus on estänyt useilla porsastuotantotiloilla porsaiden vieroittamisen porsituskarsinaan. Vieroitus, jossa emakko viedään pois ja porsaat jäävät tuttuun karsinaan, on porsaiden hyvinvoinnin kannalta perusteltua, koska se vähentää vieroituksen aiheuttamaa merkittävää rasitusta porsaille. Nyt tarkistetut tilavaatimukset perustuvat pääosin portaattomasti nousevaan laskentakaavaan, joka on sama kuin Ruotsissa. Samalla myös tilavaatimusten siirtymäaika pitenee 7 vuodella ja päättyy vuoden 2025 alussa. Muutokset katsottiin välttämättömiksi sianlihantuotannon pitkään jatkuneen taloudellisen kriisin vuoksi. Koska sikatalouden kannattavuus on ollut erittäin huono jo useiden vuosien ajan, sikaloiden investoinnit ovat olleet käytännössä pysähdyksissä eikä tarvittavia remontteja ole voitu toteuttaa. Elinkeinon laskelmien mukaan siirtymäajan päättyminen olisi aiheuttanut 20–77 miljoonan euron lisäkustannukset vuoden loppuun mennessä. Eläinmäärän pienentäminen esimerkiksi porsasmäärää vähentämällä tilavaatimusten täyttämiseksi ei ole sikatilojen velkatilanteen vuoksi mahdollista. Lisäksi viime vuosina pahnuekoot ovat suurentuneet. Tuottajien mukaan seuraavien 3–5 vuoden aikana ei sianlihan markkinatilanne ole paranemassa. www.mmm.fi LUONNONVARAKESKUS (LUKE) ON laatinut emolehmille omat ruokintasuositukset. Niiden avulla voidaan tarkentaa emolehmien ruokintaa ja samalla lisätä eläinten hyvinvointia. Suositukset tehtiin käytössä olevien lypsylehmien ruokintasuositusten pohjalle, mutta työssä hyödynnettiin myös maailmalla yleisimmin käytössä olevia järjestelmiä. Suomessa käytetään Luken laatimia ja ylläpitämiä ruokintasuosituksia eri tuotantoeläimille. Tähän saakka emolehmillä ei ole ollut omia ruokintasuosituksia, vaan ruokinta on suunniteltu ja toteutettu lypsylehmien energiaja valkuaissuositusten perusteella. – Emolehmien ruokinta eroaa melko paljon lypsylehmien ruokinnasta, joten omat ruokintasuositukset olivat paikallaan, kertoo Luken tutkimusprofessori Arto Huuskonen. Emolehmillä ylläpitokausi on melko pitkä. Varsinkin rakennetussa ympäristössä käyttäytymishäiriöiden esiintyminen on yleistä, jos ruokinta on suunniteltu vain energian tarpeen perusteella. Tällöin rehuannoksen kuiva-aineannos jää kohtalaisestikin sulavilla karkearehuilla kovin pieneksi, ja se syödään hetkessä. Haasteita tulee lisää, jos rehut jaetaan vain kerran päivässä. Emolehmän päivittäisen syöntimäärän arvioiminen tarkentaa rehujen ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja helpottaa vuosittaisen rehubudjetin tekemistä. Syöntimäärää voidaan arvioida eläimen elopainon ja karkearehun sulavuuden perusteella. Emolehmien ruokintasuositusten laatimiseksi Luke vertaili maailmalla yleisimmin käytössä olevia suosituksia: ranskalaista, pohjoisamerikkalaista ja australialaista järjestelmää. Luonnonvarakeskus Lihasikojen ja porsaiden tilavaatimuksia tarkastettiin Emolehmillä on nyt omat ruokintasuositukset 15 FARMI 2/2017
16 FARMI 2/2017 HYÖT YELÄIMET MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ON sopinut Food From Finland -ohjelman kanssa 700 000 euron rahoituksesta elintarvikeviennin edistämiseen vuodelle 2017. Ministeridelegaation ja yritysten yhteisiltä vienninedistämismatkoilta on saatu hyviä tuloksia. Maaliskuussa tehdyllä matkalla sovittiin suomalaisen siipikarjanlihan viennistä Japaniin. – Elintarvikeviennin edistäminen on korkealla hallituksen tavoitelistalla ja nyt solmittu sopimus Food From Finlandin kanssa on edellytys tämän tärkeän työn jatkumiselle nykyisessä laajuudessaan. Yhtälailla on myös tärkeää Eviran uudenlainen valmentava toimintatapa, jolla tuetaan pk-yritysten vientipyrkimyksiä. Viennin vauhdittamisella parannetaan kauppatasetta ja samalla suomalaisen maatalouden kannattavuutta, sanoo maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Ensimmäiset suomalaisyritykset on nyt rekisteröity Japanin laitosrekisteriin. Nimetyt yritykset voivat nyt käynnistää siipikarjan lihan viennin Japaniin. Sopimus Suomen ja Japanin viranomaisten välillä syntyi ennätysvauhtia, aikaa ensimmäisestä yhteydenotosta sopimuksen vahvistamiseen ei mennyt kuukauttakaan. Hyväksymisprosessia nopeutti Suomen erinomainen eläintautija elintarviketurvallisuustilanne sekä Japanin hyvät kokemukset Suomesta tuotavista muista elintarvikkeista kuten sianlihasta. Suomalaisen siipikarjanlihan vientiä Japaniin on edistetty osana elintarvikeviennin edistämistä koskevaa hallituksen kärkihanketta. Kärkihankkeella edistetään suomalaisten elintarvikkeiden vientiä EU:n ulkopuolisille markkina-alueille, joiden avaaminen edellyttää viranomaisten kesken käytäviä neuvotteluja. Vuonna 2016 käynnistyneellä kärkihankkeella on tähän mennessä vauhditettu muun muassa viennin avautumista naudanlihalle Hongkongiin, siipikarjanlihalle Etelä-Koreaan sekä sianlihalle ja maitotuotteille Etelä-Afrikkaan. Kärkihanke jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka. www.mmm.fi LAIDUNPANKKI.FI-VERKKOPALVELU on uudistunut. Laidunpankki on työkalu, jonka avulla voi hankkia lisälaidunta eläimille tai löytää eläimiä maisemanhoitajiksi. Sivuilta löytyy paljon tietoa sopimuslaidunnuksesta. Sivustolle on nyt lisätty uusia toimintoja, kuten ”Etsi ympäristöyrittäjää” ja ”Etsi karjatilojen palveluja”. Tilojen palveluja voivat olla esimerkiksi lihan suoramyynti, tilavierailukohteet ja paimenlomat. Ympäristöyrittäjiksi haetaan muun muassa aitojen rakentajia, eläinten valvojia ja laidunten ennallistajia eli raivaajia. Omat tiedot kannattaa käydä laittamassa laidunpankkiin heti. Laidunkausi lähestyy ja suunnitelmia tehdään juuri nyt. Laidunpankin käyttö on ilmaista. Valtakunnallista sivustoa ylläpitää ProAgria Etelä-Suomi ry. Maakunnallisesti lisätietoa saa ProAgria Keskuksista / Maaja kotitalousnaisten MKN Maisemapalveluista. Laidunnuksen merkitys luontomme monimuotoisuuden ylläpitäjänä ja maisemiemme hoitajana on kiistatonta. Laidunpankin tavoite on, että laidunnus ja lihantuotanto säilyy ja että niitä arvostetaan. Käy tutustumassa: www.laidunpankki.fi Laidunpankki.fipalvelu uudistui Ennätyskaloja 2016 Meritaimen 13,115 kg Toutain 7,31 kg Turpa 3,634 kg Turska 26,09 kg Kalatalouden keskusliitto Suomalaista siipikarjanlihaa viedään Japaniin
17 FARMI 2/2017 HYÖT YELÄIMET MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ON päättänyt asettaa uuden, porotalouteen liittyviä kysymyksiä käsittelevän neuvottelufoorumin. Neuvottelufoorumin tehtävänä on porotalouden harjoittajien ja muiden toimijoiden välisten ristiriistatilanteiden ennaltaehkäisy luomalla yhteisiä pelisääntöjä ja parhaita käytäntöjä. Neuvottelufoorumin perustaminen ja toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja itsesäätelyyn. Se ei käsittele yksittäisiä asioita, jotka kuuluvat poronhoitolain mukaan arvioimislautakuntien toimivaltaan. Neuvottelufoorumin puheenjohtajaksi on nimetty Lapin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen maaseutuyksikön päällikkö Hannu Linjakumpu. Foorumin tarkempi toimintasuunnitelma määritellään kevään 2017 kuluessa niin, että jo kesällä 2017 on olemassa sovittuja ratkaisuja ja käytäntöjä porotalouden ja muiden toimijoiden välisiä ongelmia varten. MONTA VUOTTA paikallaan polkenut kotimainen luomusianlihantuotanto lisääntyi viime vuonna lähes kolmanneksen. Kaikkien eri luomulihalajien tuotanto kasvoi yhteensä viisi prosenttia. Luomusianlihaa tuotettiin viime vuonna 0,95 miljoonaa kiloa. Tuotanto lisääntyi kolmanneksen tasosta, jolla se pysytteli kolme edellisvuotta. Suomessa on vain 14 luomusikatilaa, eikä niiden lukumäärä ole muuttunut viime vuosina, mutta luomuporsaiden tuotanto on kasvanut ja sitä myötä myös luomulihasikaloiden kapasiteetti on saatu hyödynnettyä aiempaa paremmin. Kasvaneesta tuotannosta huolimatta luomusianlihaa jalostavilla yrityksillä onkin ollut ajoittain pulaa raaka-aineesta. Pro Luomun luomuliha-alan yhteistyöryhmän puheenjohtaja ja Lihatukku Tammisen toimitusjohtaja Pasi Tamminen toteaa, että luomusianlihantuotantoa tarvittaisiin yhä lisää. – Luomusianlihan markkinat kasvavat tasaisesti, etenkin luomujoulukinkkujen menekki on lisääntynyt vuosi vuodelta, hän sanoo. Luomusianlihan tarjonnan lisääminen on tasapainoilua tuotantokustannusten sekä lihan tuottajaja kuluttajahinnan välillä. Hintoja verrataan herkästi tavanomaisesti tuotetun lihan hintaan. – Tämäntyyppiset tuoteryhmät vaativat huomattavan paljon työtä ja panostusta kaikilta ketjun toimijoilta, Tamminen pohtii. Suomessa tuotettiin viime vuonna 4,36 miljoonaa kiloa luomulihaa. Kaksi kolmasosaa siitä oli naudanlihaa. Suomen kaikesta lihantuotannosta luomun osuus oli hieman yli prosentin. Luomulihan tuotantotiedot ovat peräisin kyselystä, joka tehtiin 28 teurastamolle tammikuussa 2017. Kyselyn toteuttivat Luken Tilastopalvelut Pro Luomu ry:n toimeksiannosta, ja sitä rahoitti maaja metsätalousministeriö. Pro Luomu ry Luomusianlihantuotanto lisääntyi Neuvottelufoorumi porotalouteen PR O LU OM U RY
18 FARMI 2/2017 Ammattilaisen neuvot heikon kannattavuuden kanssa painiville viljelijöille kuuluvat näin: Hoida perusasiat kuntoon. Tuota sitä, mille on kysyntää. Karsi kuluja. Ja kyseenalaista tarvittaessa toimintatapasi. TEKSTI MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT KATJA SORMUNEN ”Tällä hetkellä nosteessa on kaura.”
19 FARMI 2/2017 M aatalouden kannattavuuden ympärillä on leijunut viime vuosina synkkiä pilviä. Vuosi sitten Luonnonvarakeskus arvioi, että suomalaiset maatilat ovat menossa kohti kriisiä. Viljanviljely on ollut huonosti kannattavaa jo useamman vuoden ajan, eikä sille ole lähitulevaisuudessakaan näytetty juuri vihreämpää valoa. Mikä viljanviljelyn kannattavuustilanne on juuri nyt? Olemmeko kriisissä? Sitä kysyimme ProAgria Etelä-Pohjanmaan erityisasiantuntija Pekka Tuomistolta. – En sanoisi, että kyseessä varsinainen kriisi, mutta valitettavasti siinä on menty koko ajan alaspäin. Viljanviljelyn kannattavuus on heikentynyt tuottajahintojen laskun ja tuotantokustannusten nousun myötä, Tuomisto vastaa. – Olemme kaukana huippuvuosien kannattavuustasosta, eikä sellaista ole ainakaan lähiaikoina tulossa näköpiiriin. Kaura nosteessa Tuomisto on kuitenkin toiveikkaan optimistinen viljelyn tulevaisuuden suhteen. Pohjalta ollaan nousemassa pikkuhiljaa. Se vaatii viljelijöiltä ammattitaitoa, uskoa ja kykyä tarkastella asioita uusista näkökulmista. – Ehkä tärkeintä on pyrkiä tuottamaan sitä, mille on kysyntää. Kuten kaikessa, myös viljanviljelyssä pätee kysynnän ja tarjonnan laki. Tällä hetkellä nosteessa on kaura. Suomalainen laatukaura on löydetty myös ulkomailla, ja kauran vienti on nyt lupaavasti kasvussa. – Kaura on tuotantokustannuksiltaan muita viljoja hieman helpompaa viljellä. Esimerkiksi kasvinsuojelun ja lannoituksen suhteen kaura tuottaa kohtuullisen sadon pienemmillä panoksilla. Mikäli pyritään huippusatoon ja laatuun, silloin tietenkin vaaditaan panostusta, Tuomisto kertoo. – Lisäksi kauran monipuoliset terveysvaikutukset on tunnistettu. Katse perusasioihin Viljanviljelyn kannattavuuteen vaikuttavat monet tekijät. Tuomisto korostaa, että perusasioiden tulee olla kunnossa. – Mikäli viljanviljelijä haluaa lisätä kannattavuutta, on ensin kiinnitettävä huomiota pellon tuottokykyyn ja maan hoitoon. Kannattavuuden kulmakiviä ovat Tuomiston mukaan satotason nosto ja kustannusten kuriin saaminen. – Satotason nostamisessa on tietenkin hyvä keskittää viljely hyväkuntoisille lohkoille, joista on mahdollista saada parasta satoa. – Seuraavaksi on kiinnitettävä huomio maan rakenteeseen ja varmistettava, että pellon hyvässä mururakenteessa ravinteet pääsevät liikkumaan ja vesitalous pelaa. Mukaan tulee myös viljelykierto, joka oikein toteutettuna parantaa maata ja ravinnetaloutta. Tuomisto suosittelee myös orgaanisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttöä. Ne parantavat osaltaan maan pieneliötoimintaa.
20 FARMI 2/2017 Salaojat kuntoon Peltojen vesitalous on olennainen osa sadon onnistumista. Viime vuosien märät syksyt ovat näkyneet tuottajien harmiksi pelloilla. – Viime syksynä moni isäntä oli puimurin kanssa sellaisissa paikoissa, joissa kone painui märkään maahan. Sehän ei tiedä hyvää maan rakenteelle ja tuotannolle, Tuomisto muistuttaa. – Salaojat saattavat olla toimimattomia ja koneet ovat tulleet painavammiksi. Viljelijän täytyy osata ottaa tällaiset asiat huomioon. Millainen sitten on peltojemme salaojitustarve? Tuomisto vastaa sanomalla, että salaojamiehet ovat tänä päivänä täystyöllistettyjä. – Vanhempia ojituksia on huollettu ja täydennetty ja uusia rakennettu. Sekä täydennysojituksille että uudistusojituksille on tarvetta. Samoin valtaojien perkauksia tehdään. Kokonaisuuden kannalta Tuomiston mukaan on hyvä myös lähteä parantamaan keskivertolohkojen kasvukuntoa. – On hyvä miettiä, miksi ne eivät tuota enempää. Eihän niistä tietenkään hetkessä tule huippusatoa, mutta aina voi asioille tehdä jotakin, Tuomisto muistuttaa. Kasvista pidettävä huolta Seuraavaksi listalla ovat lannoitus ja kasvinsuojelu. Tuomisto korostaa, että perusasioiden lisäksi myös itse kasvista on pidettävä koko ajan huolta kylvöstä aina sadonkorjuuseen saakka. – Lannoitus ja kalkitus täytyy osata tehdä oikein eli siten, että kasvi saa ravinteita oikeassa suhteessa. MAANVILJELIJÄLLE Riittoisa & helppokäyttöinen maanparannusrae Vauhtia kasvuun ja ravinteet kiertoon www.kiertokauppa.fi Ympäristösi hyväksi jo 20 vuotta.