Farmi 2/2015 - Lehtiluukku.fi

Nro 2/2015 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti
VUOMET Tienhoitolaitteet Vuomet Oy puh. 0400 208 824 050 300 7713 vuomet@vuomet.fi www.vuomet.fi KAHDEN VUODEN TAKUU! ® Kartioja alueaurat Kärkiaura 16T ja Vallileikkuri 8VS Nopea toimitus!
Valitsemalla kasvuoloihimme hyvin soveltuvan ja huolella testatun lajikkeen tiedät varmasti mitä viljelet – ja varmistat parhaan sadon myös tulevina vuosina. Kilpailukykyiset, kotimaiset lajikkeemme on helppo tunnistaa BOR-merkistä. Se kertoo, että kyseessä on laatulajike suomalaisiin oloihin. Pohjoista kasvua Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi www.farmit.net www.srharvesting.fi Jukka Salin, Bandit, Kesla, 0400 836 941 SR-Harvesting Oy Vaihtoja välityskoneet Bandit bioenergiamurskaimet, hakkurit ja kantojyrsimet Kesla hakkuuPÄÄt metsÄkoneet Åkerman H7b LC 1985 Telakaivukoneet, Virrat 9 500 EUR, Virrat Valmet 901.4-6 2009 Harvesterit 138 000 EUR Valmet 860.3-6 2006 Kuormatraktorit 76 000 EUR Valtra N101 2007 Traktorit 32 200 EUR Sampo-Rosenlew 1066 2007 Harvesterit 79 500 EUR Valtra T 202 DIRECT 2010 Traktorit 67 000 EUR Valtra 700 1999 Traktorit 19 800 EUR Kesla Forester 4560 LF 4560 LF 2006 Puun hakkurit 45 700 EUR Kesla 18 RH I 2013 Hakkuupäät, Virrat 24 600 EUR New Holland 100-90 2001 Traktorit, Virrat 24 190 EUR Valmet 840TX 2010 Kuormatraktorit 124 000 EUR Valtra T 130 2005 Traktorit, Virrat 32 200 EUR Kesla 18 RH 2007 Hakkuupäät, tammikuussa Virroilla 14 500 EUR Vaihtokoneita mm. Valmet 911.3-6 2006 Harvesterit 69 900 EUR ostetaan koneita purkuun. Uutta elinvoimaa pelloille kilpailukykyiseen hintaan Kysy tarjous metsälannoitteista.
4 FARMI 2/2015 Tallilla huomio työsuojeluasioihin 49–51 Kiinnostus metsäpalveluyrittäjiä kohtaan lisääntyy 32–35 Maatalousala muuttuu, seuraako koulutus perässä? 24–25 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa Lehtiluukku on kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja!
5 FARMI 9/2014 5 FARMI 7/2014 5 FARMI 6/2014 5 FARMI 4/2014 5 FARMI 10/2013 5 FARMI 8/2013 5 FARMI 6/2013 5 FARMI 2/2015 Farmi 3/2015 ilmestyy viikolla 13. www.countrymedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 029 193 0211 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 029 193 0212 ahti.sormunen@countrymedia.fi AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen AVUSTAJAT Maria Palo LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 mediamyynti 0400 265 445 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2015 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa. 32. vuosikerta ISSN 2342-6977 Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Toimipaikka: Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 2 • Helmikuu 2015 KANNESSA: PELLON KALKITUSTA LAITILASSA. KUVA: MIMMI VIRTANEN MIMMI VIRT ANEN MAATALOUS 8 Pelto kuntoon kalkilla HYÖTYELÄIMET 17 Suoramyyntisarja osa 3: Pienmeijeri 45 Afrikkalainen sikarutto huolestuttaa tuottajia KOULUTUS 24 Muuttuuko koulutus maatalousalan mukana? 28 Virtuaaliset oppimisympäristöt METSÄ 32 Metsäpalvelumarkkinat muutoksessa 36 Vaihtoehtona jatkuva kasvatus 41 Muovinkaltaista ainetta puusta HEVOSET 49 Työsuojelu talleilla PALSTAT 12 Maatalous 22 Opiskelija esittäytyy 23 Koulutus 30 Metsä 39 Ympäristö ja energia 43 Hyötyeläimet 47 Hevoset 52 Koneet 54 Koti ja hyvinvointi 58 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro, Anita Lehikoinen, opetusja kulttuuriministeriö
6 FARMI 2/2015 6 FARMI 8/2012 HELMIKUU 2015 PÄÄKIRJOITUS Tunnus 5018360 00003 Vastauslähetys Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 9 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 9 lehteä hintaan 30 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 9 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka Vastaanottaja maksaa postimaksun Ilmoitan osoitteenmuutoksesta Ilahduta itseäsi, puolisoasi, tilanjatkajaa tai vaikka naapuria ja tilaa hänelle Farmi! KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA FREEIMA GES YRITTÄJÄLLE PUHELIN JA sähköposti ovat elintärkeitä työvälineitä. Päivittäin vastaan useisiin puheluihin ja sähköposteihin. Jos tiedän, etten voi ottaa puheluita vastaan, laitan puhelimeni äänettömälle ja soitan vastaamattomat läpi heti, kun siihen on mahdollisuus. Vastaajaa en käytä, sillä sama aika menee sen purkamiseen ja kuuntelemiseen kuin siihen, että käyn järjestelmällisesti vastaamattomat puhelut läpi. Sama koskee minulle tai yritykselle lähetettyjä sähköposteja. Aina en pysty samalta istumalta vastaamaan ja joskus myös siirrän vastaamista tai saatan unohtaa sen kokonaan. Pääasiallisesti kuitenkin huomaan unohdukseni ja vastaan myöhässä pahoittelujeni kera. Toki on myönnettävä, että oikein kiireisenä ja hektisenä aikana manaan puhelimeni pirinää ja puntaroin, ehtiikö vastaamaan nyt vai siirtääkö myöhemmäksi. Puhelimeen vastaaminen kuuluu toimenkuvaani ja varmasti myös soittajan toimenkuvaan kuuluu saada puheluunsa vastaus. Pääsääntöisesti puheluihin vastaaminen on tuottanut joko minulle tai yritykselle lisää työtä, mutta sehän tarkoittaa samalla myös tuottoa. Myös itse joudun soittamaan usein ja siksi onkin todella hämmästyttävää, kuinka paljon on niitä, jotka eivät vastaa puhelimeen eivätkä vastaajaan jätettyihin viesteihin. Sama pätee myös sähköpostiviesteihin. Näin yrittäjän kulmasta katsoen on todella harmillista, jos on palkannut jonkun henkilön hoitamaan yrityksen asioita vastaamalla puhelimeen, ja homma hoituu miten hoituu. Meidän jokaisen olisi hyvä muistaa käytöstavat kiireiselläkin hetkellä ja kunnioittaa kaikkien työtä, vaikka se joskus tuottaisi vaivaakin. Varmasti syynä on sekin, että työmäärät ja vastuualueet ovat kasvaneet, eikä aika yksinkertaisesti riitä kaikkiin annettuihin tehtäviin. Siksi olisikin hyvä muistuttaa itseään tai työnantajaa ajan riittämättömyydestä tai lisäkäsiparien tarpeellisuudesta. Me kaikki teemme vain työtämme ja toivomme, että voisimme tehdä sitä mahdollisimman hyvin ja tuottavaisesti. Eikö niin? Vastaillaan, Katja
7 FARMI 2/2015 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA SUOMI TEKI MUUTAMASSA vuosikymmenessä huiman nousun tiedon, teknologian ja osaamisen kärkimaiden joukkoon. Panostukset inhimilliseen pääomaan näkyivät erinomaisissa PISA-tuloksissa, korkean teknologian yritysten menestystarinoissa ja tuottavuuden paranemisessa. Hyvästä koulutusjärjestelmästä tuli keskeinen osa suomalaista itseymmärrystä ja Suomen myönteistä kuvaa maailmalla. Onnistuimme yhdistämään korkeatasoisen osaamisen, tasa-arvon ja tehokkuuden. Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, jossa osaamiseen perustuvan menestysmallimme on kyettävä uudistumaan. Menossa on raju teollisuuden rakennemuutos. Pitkittyneen taantuman aiheuttamat paineet julkiselle taloudelle ovat hyvin tiedossa. Valtion ja kuntien tulot ovat laskussa, eivätkä julkiset menopaineet muun muassa väestön ikärakenteen vuoksi näytä ehtymisen merkkejä. Työttömyys ja vajaatyöllisyys aiheuttavat kansantalouteen merkittäviä haasteita. Suomelle on ollut tyypillistä voittaa taloudelliset vaikeudet korkeatasoisella osaamisella ja osaamisintensiivisellä tuotannolla – niin on syytä tehdä nytkin. Osaamisperustamme ei kuitenkaan ole niin vahva kuin usein ajatellaan. Perusasteen päättävien oppilaiden oppimistulokset heikkenevät voimakkaasti, väestön koulutustason nousu on pysähtymässä ja tieteen taso jäämässä jälkeen kilpailijamaista. Koulujen väliset erot sekä tyttöjen ja poikien väliset erot ovat kasvussa. Nuorissa ikäluokissa on aiempaa enemmän heikot perustaidot omaavia. Oppimista haittaavat asenteet ovat vahvistuneet. Aikuisryhmien välillä on osaamisessa huomattavia eroja. Osalle aikuisista vakaan työuran luominen edellyttää lisäosaamisen hankkimista. Väestön koulutustason nousun pysähtyminen heikentää Suomen mahdollisuuksia luoda korkean lisäarvon työtehtäviä ja tarttua uuden kasvun mahdollisuuksiin. Uskottavan osaamisintensiivisen talouden vauhdittamiseksi meidän on löydettävä keinot koulutusjärjestelmän uudistamiseksi. Hyvä esimerkki on toisen asteen rakenteellinen kehittäminen ja rahoitusperusteiden uudistaminen. On päätetty uudistaa lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen rakenteita tavalla, jota ei ole tehty vuosikymmeniin. Niin lukion kuin ammatillisen koulutuksen rahoituksen perusteita muutetaan siten, että ne painottavat nykyistä enemmän toiminnan tuloksia. Yli puolet rahoituksesta tulee vastaisuudessa suorituksista ja vaikuttavuudesta, joissa tutkinnot ja tutkinnon osat ovat merkittävä rahoitusperuste. Koulutuksen järjestäjien kannattaa siis panostaa opetukseen ja opiskelijoiden ohjaukseen. Uudistus on hyväksi kaikille: opintoja kannattaa henkilökohtaistaa nykyistä paremmin, opiskelijat saavat tutkintonsa suoritettua nykyistä nopeammassa ajassa ja työmarkkinat saavat osaavaa työvoimaa. Kansantalouskin hyötyy, kun koulutusjärjestelmä käyttää resurssinsa tehokkaasti. Osaamisen kasvattamista tuetaan toisen asteen koulutuksen järjestäjärakennetta uudistamalla. Koulutuksen järjestäjiä kootaan nykyistä vahvemmiksi toimijoiksi siten, että ne kykenevät laadukkaaseen toimintaan nykyistä pienemmillä resursseilla. Osana julkisen talouden sopeuttamista myös koulutuksesta on jouduttu leikkaamaan merkittävästi vuosien 2012–2018 aikana. Nykyinen järjestäjärakenne on osin niin hajautunut, ettei se kykene tässä tilanteessa huolehtimaan koulutustehtävästään asianmukaisesti. Ilman rakenteellista kehittämistä leikkaukset merkitsisivät usean järjestäjän toiminnan hallitsematonta alasajoa. Rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on tarjota koulutuksen järjestäjille työvälineet, joilla laatu, vaikuttavuus ja koulutuksen saavutettavuus maan kaikissa osissa voidaan turvata. Riittävän vahva toimija voi ylläpitää hyvän saavutettavuuden kannalta välttämätöntä toimipisteverkkoa ja toisaalta tarjota opiskelijalle joustavia opiskelupolkuja, joita tuetaan tutkintorakenteita joustavoittamalla. Toisen asteen rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusperusteiden muuttaminen muodostavat kokonaisuuden, jonka osat tukevat toisiaan, ja joka aikanaan tuottaa parempaa osaamista yhteiskunnan ja työelämän käyttöön sekä muutoksiin kykeneviä kouluttajaorganisaatioita. ANITA LEHIKOINEN KANSLIAPÄÄLLIKKÖ OPETUSJA KULTTUURIMINISTERIÖ
8 FARMI 2/2015 Suomen maaperä on luontaisesti hapanta ja altis happamoitumiselle. Happamoitumista lisäävät kasvien ravinteidenotto sekä viljelytoimenpiteet, kuten runsas lannoitteiden käyttö. Miksi pellon happamuus eli alhainen pH on haitallista? – Kun pH on alhainen, ravinteet eivät liukene kunnolla. Kallista ostolannoitetta ei saada kasvin käyttöön, sanoo kasvintuotannon valtakunnallinen Huippuosaaja Eino Heinola ProAgria Etelä-Suomesta. Hapan maa rasittaa myös maaperää ja ympäristöä. Kalkitun maan rakenne on parempi ja kasvin juuristo kehittyy paremmin, mikä edistää kasvin ravinteiden ja veden saantia. Etenkin fosfori ja typpi pääsevät paremmin kasvin käyttöön. – Maata kalkitsemalla saadaan ravinteet tehokkaammin käyttöön, mutta hivenravinteista pitää huolehtia erikseen, Heinola muistuttaa. Kun pellon pH on kohdallaan, myös pieneliötoiminta on runsaampaa ja haitallisten raskasmetallien liukenevuus heikkenee. Viljavuustutkimus apuna Pellon pH-tavoite riippuu maalajista ja vaihtelee 5,6 ja 7 välillä. – Multaja turvemailla sopiva pH on reilu 5,5. Karkeilla kivennäismailla suositus on 6 tai yli ja savimailla 6,5–7 on sopiva, Heinola kertoo. Mistä sitten tietää, milloin pelto kaipaa kalkkia ja minkälaista? Kalkitus tarpeen määrittämiseen avun saa viljavuustutkimuksesta. Kalkkilajin kertoo lohkon kalsium–magnesium-suhde. – Karkeilla kivennäismailla on usein pulaa magnesiumista, joten tarvitaan mgpitoista kalkkia. Savimailla taas magnesiumia on paljon, jolloin liika lisäys heikentää maan rakennetta, ja saatetaan menettää kalkituksesta saatu hyöty. Heinola suosittelee kertakalkitusmääräksi maksimissaan kuusi tonnia hehtaarille karkeilla kivennäismailla ja turvemailla. Jos kalkkia halutaan laittaa enemmän, esimerkiksi pelto kaipaa peruskalkitusta, kannattaa levittäminen tehdä kahdessa osassa. – Kannattaa levittää syksyllä sängelle 5–6 tonnia kalkkia, jonka jälkeen kyntää maa. Vasta huolellisen muokkauksen jälkeen voidaan levittää toinen samanlainen satsi. Usein esillä olevaa maksimisuositusta 10 tonnin hehtaarille Heinola pitää liian suurena määränä. – Tällainen määrä voidaan levittää kerralla ehkä savimailla, mutta se on ehdoton yläraja. Jos laittaa yli tämän, voivat reaktiot olla hyvin voimakkaita. Hivenravinteiden liukeneminen voi häiriintyä, ja esimerkiksi kasvien mangaanin saanti hankaloituu. Sopiva hehtaarikohtainen kalkkimäärä riippuu myös valitusta kalkkilaadusta. Happamuuden sieto kasvilajikohtaista Kalkituksen lisäksi tärkeitä pellon kunnon kannalta ovat toimiva ojitus sekä viljelykierto. Kalkituksen vaikutukset eivät ole huipussaan vielä parina ensimmäisenä vuonna. Tämä kannattaa muistaa viljelykiertoa suunnitellessa, jos kalkituksesta haluaa irti kaiken mahdollisen hyödyn. – Kalkituksen vaikutus on määrästä riippuen 5–10 vuotta. On suositeltavaa sijoittaa pH:n kannalta vaativimmat kasvit parhaille vuosille, Heinola sanoo. Vaativimpia kasveja ovat viljoista ohra ja vehnä, valkokasvit sekä öljykasvit. Myös sokerijuurikas on vaativa pH:n suhteen. Happamammassa maassa viihtyviä kasveja ovat esimerkiksi peruna ja pensasmustikka. Viljoista kaura sietää parhaiten hapanta maata. – Kaikki nykyjalosteet hyötyvät hyvästä pH:sta. Myös hyvän nurmisadon edellytys on hyvä pH. Nurmen viljelyssä etenkin magnesiumin määrä tulee huomioida, sillä sen on saanti nurmelle, mutta myös karjalle tärkeää. Ristikukkaiset kasvit, kuten kaalit ja öljykasvit ovat Etenkin viljan heikko hinta laskee viljelijöiden intoa panostaa pellon kuntoon. Säästökohteita joudutaan etsimään joka puolelta, ja listalle joutuu usein myös peltojen kalkitseminen. Kalkituksella on kuitenkin suuri merkitys sadon määrään, laatuun sekä lannoitustarpeisiin. TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN
9 FARMI 2/2015 alttiita möhöjuurelle. Kalkituksella vähennetään kasvitaudin riskiä. – Kaalikasveja viljellessä on suositeltavaa, että pellon pH olisi jopa yli 7, jotta möhöjuuri pysyy poissa. Kalkilla lannoitekustannus kuriin Pellot ympäri Suomen vaatisivat kalkkia. Heinola sanoo, ettei voida nimetä mitään yksittäistä aluetta, jossa kalkitustarve olisi erityinen. Pellon kunnosta huolehtiminen on aina tilakohtaista. – Kalkitusyhdistyksen asettamista tavoitteista ollaan jäljessä kautta maan. Kalkitus on kustannus, mutta Heinola kehottaa pohtimaan hintasuhteita. – Viljan hinta on nyt matala ja lannoitteen korkea. Kalkituksella terästetään ravinteiden vaikuttavuutta, näin väkilannoitetta tarvitaan vähemmän. Hän uskoo, että viljan hinnan vaihtelut tulevat jatkumaan, joten korkeampiakin hintoja tullaan näkemään. – Siinä vaiheessa, kun hinta ja kysyntä nousevat, on peltojen huollon syytä olla kunnossa, jotta saadaan hyvä sato määrältään ja laadultaan. ? Vinkki! Kalkkia myyvien yritysten sivuilta löytää laskureita, joilla kalkitustarvetta voi määrittää. Kalkitusaineen hiukkaskoko vaikuttaa sen liukoisuuteen ja sitä kautta sen vaikutukseen.
10 FARMI 2/2015 Miika Lassila viljelee porkkanaa, lanttua ja viljakasveja tilallaan Laitilassa Varsinais-Suomessa. Juureksia ja vihanneksia on tilan pelloilla viljelty 90-luvun puolivälistä saakka. Vihannesviljely vaatii, että pellon pH on kunnossa. Tammikuussa Lassilan tilalla ylläpitosekä peruskalkittiin peltolohkoja. Osa kalkituista maista on tilan omistuksessa, osa vuokramaita. – Vuokraamme jonkin verran maita, ja vuokramaat ovat aina välillä murheena. Ongelmana ovat lyhyet vuokrasopimukset, jolloin kalkitus jää usein tekemättä, Lassila sanoo. Hän kertoo, että suurin osa alueen vuokramaista on Yleinen jo useamman vuoden esillä ollut asia on vuokrapeltojen heikko tila. Jopa kolmasosa kotimaan peltoalasta on vuokralla, mutta vuokrapeltojen kunnosta huolehtiminen on huomattavasti vähäisempää kuin omistusmaiden kohdalla. TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN Laitilalaisen Miika Lassilan pelloille levitettiin tammikuun loppupuolella magnesiumpitoista kalkkia yhteensä viisi yhdistelmäajoneuvon kuormaa.
11 FARMI 2/2015 Tiesitkö? YK:n yleiskokous on julistanut vuoden 2015 maaperän vuodeksi teemalla Healthy Soils for a Healthy Life. hyvässä kunnossa, osalla viljelijöistä taas hoito on jäänyt vähemmälle. Laitilan alueen pellon hintatasoa Lassila pitää kovana, mutta painottaa kalkituksen merkitystä. – Pellon kuntoon on laitettava rahaa, jotta saadaan panoksia. Vuokramarkkinat kuntoon Timo Kanerva Nordkalkilta sanoo, että laajeneva vuokraviljely ja liian lyhyet ja kalliit vuokrasopimukset on painavin syy kalkitsematta viljelyyn. – Peltomaan vuokramarkkinat pitäisi tavalla tai toisella saada terveelle pohjalle. Ei ole kenenkään etu, että vuokralla oleva alati laajeneva peltoalamme on peruskunnostusmielessä ”ei kenenkään vastuulla”. Maan tuottokunto, ja siten myös arvo heikkenevät vuosien mittaan. Kanerva sanoo, että Suomessa pitäisi kalkita vuositasolla peltoja noin 1,6 miljoonalla tonnilla, mutta viime vuosina valtakunnallinen taso on keikkunut vain noin puolessa tästä. – Kalkin merkitys ravinnetalouden tehostajana pitäisi sisäistää kasvinviljelijöiden keskuudessa. Hyvin kalkitussa viljavuusluokaltaan korkeassa pellossa ravinnetaseet voivat olla jopa negatiivisia, eli kasvi ottaa enemmän ravinteita kuin sille mineraalilannoitteissa annetaan. Vesistöjen kalkitus kallista Kalkituksella on myös ympäristönäkökulma. Kun ravinteet saadaan paremmin kasvien käyttöön, vähenevät esimerkiksi ravinnehuuhtoumat. Kalkilla myös neutraloidaan happamoituneita vesistöjä. Happamat sulfaattimaat, joita löytyy etenkin länsirannikolta, ovat todellinen ongelma. Niistä liikkeelle lähtevä happamuusja metallikuormitus heikentää vesien tilaa. Reilu kymmenen vuotta sitten kalkitukseen saikin tukea, kun kyse oli happamien sulfaattimaiden peltokalkituksesta. – Tukea oli mahdollista saada pintakalkitukseen viiden vuoden ajalle viisi tonnia hehtaarille eli yhteensä 25 tonnia hehtaaria kohden. Tämä kovalta kuulostava kalkkimäärä ei riitä alkuunkaan neutraloimaan tyypillisen sulfaattimaan happamoittavaa potentiaalia. Sehän koostuu koko maamassan happamuudesta aina pinnasta salaojien tasolle asti, Kanerva sanoo. Vaikka peltomaan runsaallakaan kalkituksella ei ole suurta vaikutusta vesistöjen happamoitumisen torjunnassa, itse vesistöjen kalkitsemisella on. Vesistökalkitus on kuitenkin vähäistä sen hintavuuden vuoksi. Kanerva kertoo, että yleisimmin kalkittavat kohteet ovat tutkimuksen seurantakohteita tai teollisen toiminnan vaikutuksista happamoituneita vesistöalueita. – Ongelma on, että vesistöjen kalkitsemiseen ei löydy rahoitusta. Toistaiseksi metallikuormaa ja happamoitumista ei koeta kustannuksena, vaikka se kyllä lankeaa joskus tulevaisuudessa maksettavaksi tavalla tai toisella. ? Kalkitus on yleensä vilkkainta talvikaudella. Sänkikaudelle sijoittuu noin kolmasosa kalkin toimituksista, Timo Kanerva kertoo.
12 FARMI 2/2015 MAATALOUS VILJAA KÄYTTÄVÄ teollisuus ja viljan välittäjät ostivat viime vuoden aikana maatiloilta yhteensä 2,2 miljardia kiloa viljaa. Noin puolet korjatusta viljasta myydään maatiloilta viljan välittäjille tai suoraan teollisuuteen. Vuonna 2014 maatiloilta markkinoille siirtyi eniten ohraa, 920 miljoonaa kiloa. Rehuohran ostot lisääntyivät kolmanneksen edellisestä vuodesta. Vehnää tuli kauppaan 660 miljoonaa kiloa, joka on 11 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kauraa ostettiin lähes saman verran eli 620 miljoonaa kiloa, joka on 17 prosenttia edellisvuotta enemmän. Rukiin ostot lisääntyivät neljänneksen ja olivat 44 miljoonaan kiloa. Elintarviketeollisuus käytti vuonna 2014 viljaa yhteensä 430 miljoonaa kiloa ja rehuteollisuus 620 miljoonaa kiloa. Muu teollisuus, kuten esimerkiksi maltaan, etanolin ja entsyymien valmistajat, käytti viljaa yhteensä 310 miljoonaa kiloa. Kauran teollisuuskäyttö lisääntyi 11 prosenttia vuodesta 2013, sitä käytettiin yhteensä 270 miljoonaa kiloa. Pääosa kaurasta kului rehukäyttöön, mutta elintarvikekäyttö koki hurjan 13 miljoonan kilon lisäyksen. Elintarviketeollisuus käytti 80 miljoonaa kiloa kauraa. FAZER Eniten teollisuudessa käytettiin ohraa, josta lähes puolet kului teollisten rehujen valmistukseen. Ohran elintarvikekäyttö oli vähäistä. Vehnää kului elintarvikkeisiin 250 miljoona kiloa ja rehuihin 190 miljoonaa kiloa. Rukiista suurin osa kuluu elintarviketeollisuudessa. Sen käyttömäärä, 87 miljoonaa kiloa, on pienentynyt viidellä miljoonalla kilolla edellisvuoteen verrattuna. www.luke.fi VENÄJÄ ON antanut siemenperunan tuontiluvan Suomelle kevääksi 2015. Venäjän raja ei ole tuonnille yleisesti auki, vaan tuotavat siemenperunaerät on ennakkoon ilmoitettu ja hyväksytetty vientiin. Venäjä myönsi tuontiluvan Suomessa tekemänsä tarkastuskäynnin, sen yhteydessä otettujen näytteiden sekä Eviran lisäselvitysten perusteella. EU:n alueelta ei ole saanut viedä perunaa ja kasvien taimiaineistoa Venäjälle heinäkuun 2013 jälkeen, koska Venäjä ilmoitti löytäneensä toistuvasti karanteenituhoojia EU-maista toimitetuissa erissä. Kuten vuonna 2014, siemenperunan vientiä aikovien EU-maiden pitää neuvotella yksityiskohdista suoraan Venäjän kanssa. Venäjä myönsi tuontiluvan myös taimitarhakasveille kesällä 2014 tekemänsä tarkastuskäynnin ja Eviran lisäselvitysten perusteella. Tuontilupa koskee vain muutamaa tarkastettua taimitarhaa. Maaja metsätalousministeriö tiedusteli viime kesänä Venäjän viranomaisilta mahdollisuutta ruokaperunan vientiin. Joulukuussa myös perunan viejät ilmoittivat vientihalukkuudesta Venäjän viranomaisille. Venäjän eläinlääkintäja kasvinterveyslaitos ilmoitti kuitenkin Eviralle, että Venäjä voi keskustella Suomen ruokaperunan tuonnin vaatimista järjestelyistä vain Euroopan komission luvalla. www.evira.fi
13 FARMI 2/2015 MAATALOUS Toiminta-alueemme: Koko Suomi -suojapeitteet/ -verhot Parolan Teltta Oy Parolan Teltta Oy Teollisuustie 3, 13720 PAROLA puh: 03-637 2270 fax: 03-637 2710 www.parolanteltta.fi Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com www .bam54.se Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkea luokkaista satoa pidempään. satoa Cresco®maanparannuskalkeilla FAZER BOREAL KASVINJALOSTUS Oy ja Fazer Mylly ovat aloittaneet uudenlaisen yhteistyön. Fazer Mylly tekee tulevalle satokaudelle viljelysopimuksia Borealin uudesta Alku-kauralajikkeesta. Alku on laatulajike, joka menestyy hyvin elintarvikekauran päätuotantoalueella eteläisessä Suomessa. Lajike on nimetty yhteistyössä Fazer Myllyn kanssa, ja nimi yhdistyy Fazerin kauratuotteisiin. Uudentyyppisellä yhteistyöllä nostetaan esille lajikkeen ja sen ominaisuuksien roolia elintarviketeollisuuden kannalta. Jokainen lajike on ominaisuuksiltaan erilainen ja soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin ja viljelyalueille on tarkkaan testattu, kauran jalostaja Leena Pietilä Borealilta kertoo. Myllykäytön näkökulmasta kauralajikkeessa on tärkeää riittävän suuri jyväkoko, alhainen kuoripitoisuus, korkea hehtolitrapaino ja ytimen vaalea väri. Alku-kaura on myös satoisa ja viljelyvarma lujakortinen lajike. Lajikkeesta tehdään viljelijän ja myllyn välinen tuotantosopimus, ja siementä on myynnissä ainoastaan Fazer Myllyn kanssa Alku-suurimokaurasopimuksen tehneille. Siemen on tuotettu Borealin sopimusviljelijöiden tiloilla. www.boreal.fi FAZER
14 FARMI 2/2015 MAATALOUS SALAOJITIN ja SORASTUSKASETTI www.tuuurinkoski.com puh. 0103221462 PDF created with pdfFactory trial version www.pdffactory.com Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen. MAATILOILLE ALKANUT vuosi tulee olemaan maksuvalmiuden ja talouden hallinnan kannalta haasteellinen. Tilanteeseen ovat vaikuttaneet markkinoiden aiheuttamat tuottajahintamuutokset ja tukijärjestelmien uudistuminen, ProAgria Keskusten Liitto kertoo tiedotteessaan. Otamme kantaa viljelijöiden tukalaan taloudelliseen tilanteeseen siten, että tulemme valjastamaan kaiken osaamisemme asian eteen sekä tekemisessä että vaikuttamisessa ja laitamme toiminnassamme etusijalle asiakkaidemme taloudellisten haasteiden voittamisen. Kokemustemme mukaan lähes jokaisella tilalla on parantamisen varaa. Parhaat käytännöt ja niiden jakaminen on erityisesti sitä, mitä voimme tarjota, ProAgrialta luvataan. – Tehtävämme on auttaa viljelijöitä menestymään. ProAgrialla on osaamispääomaa, jota kannattaa hyödyntää. Tilanne on vakava ja vaatii laajaa yhteistyötä toimialalla, painottaa ProAgria Keskusten Liiton hallituksen puheenjohtaja Juha Korkeaoja. www.proagria.fi
15 FARMI 2/2015 MAATALOUS Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti Monipuolisuus on lempitermejämme. KANSALLISTEN KOTIELÄINTUKIEN ennakoiden ja kasvihuonetuen haku sekä ilmoittautuminen EU:n eläinpalkkioiden ja kansallisten kotieläintukien järjestelmiin avautuivat 9. helmikuuta Vipu-palvelussa. Vuonna 2015 kaikkien nauta-, lammasja vuohitilojen on tehtävä uudet osallistumisilmoitukset EU:n eläinpalkkioiden ja kansallisten kotieläintukien järjestelmiin, koska vanhat osallistumisilmoitukset eivät ole enää voimassa. Nautojen, uuhien ja kuttujen kansallisten kotieläintukien ennakoiden hakijoiden on tehtävä osallistumisilmoitus kansallisten kotieläintukien järjestelmiin samalla kertaa, kun he hakevat ennakkoa. Ennakoiden hakijoiden on suositeltavaa jättää osallistumisilmoitus samalla kertaa myös EU:n eläinpalkkioihin. Muut kuin ennakon hakijat voivat palauttaa osallistumisilmoituksen Vipu-palvelussa 30.4. saakka. Kansallisten kotieläintukien ennakoiden haku on auki 23.3. saakka. Kasvihuonetuesta on poistunut tuenhakijaa koskeva 68 vuoden yläikäraja, eikä MYEL-vanhuuseläke enää rajoita tuensaantia. Viljelyä ja kasvihuoneiden teknisiä vaatimuksia koskevat ehdot ovat ennallaan. Kasvihuonetukea oli mahdollista hakea sähköisesti ensimmäisen kerran viime vuonna, jolloin jo puolet hakemuksista tuli sähköisesti. Tukihaku on auki 2.3. saakka. Muidenkin kuin kasvihuonetuen tai ennakoiden hakijoiden kannattaa käydä tutustumassa jo Vipuun, sillä palveluun on päivitetty CAP-uudistuksen mukaisia tietoja, Mavi muistuttaa. Maatila-osiosta näkee tiedon siitä, koskeeko tilaa uuteen viherryttämistukeen liittyvä ekologisen alan velvoite. Lohkotiedot-osiosta voi tarkistaa, ovatko peruslohkot korvauskelpoisia ympäristöja luonnonhaittakorvauksessa, luomukorvauksessa sekä pohjoisissa hehtaarituissa. Lisäksi voi tarkistaa, mihin ympäristökorvauksen kohdentamisalueeseen peruslohko kuuluu. Osiosta näkee myös pysyvien nurmien säilyttämiseen liittyvät tiedot, kuten sen, luokitellaanko lohko Natura-nurmeksi. Lisätietoja antaa maaseutuvirasto: www.mavi.fi FREEIMA GES WWW.ECOPULP.FI INFO@ECOPULP.FI P. 050-4055595, 044-2551955 Taimisuojat, kuituruukut, kasvatusalustat, marjarasiat, sieni– ja hedelmätarjottimet .
16 FARMI 2/2015 MAATALOUS Vaasa Bror Staffas 010 402 2529 Espoo Johan Andberg 010 402 2520 Hanna Ikävalko 010 402 2523 Andrea Landers 010 402 2521 Seija Uuskoski 010 402 2525 Kouvola Kenneth Ahlqvist 010 402 2532 Anne Perätalo 010 402 2524 Hämeenlinna Matti Hallikainen 010 402 2526 Pori Matti Koskela 010 402 2528 Kristiina Åkerlund 010 402 2536 Salo Matti Hämäläinen 010 402 2535 Juha Mikola 010 402 2534 www.avenakauppa.fi ViljElijä Öljykasvien aika on nyt Puristamomme Kirkkonummella on rypsille ja rapsille varma toimituspaikka. Muita vastaanottopaikkoja ensi syksynä ovat Kokemäki, Loimaa, Naantali, Perniö, Turenki, Koria, Seinäjoki ja Ylivieska. Saat sopimuslisän, kun tilaat meiltä öljykasvinsiemenet ja teet öljykasvisopimuksen helmikuun loppuun mennessä! ota yHtEyttä oStajiimmE HKT-Yhtiöt Hämeen Kalkituspalvelu Oy LUOTETTAVAA KALKKIKAUPPAA VUODESTA 1978 0400 207 088 kalkkitukku.fi MALLASOHRAN TUOTANTOON on tarjolla nyt uusi kotimainen vaihtoehto, kun ohrakomitea hyväksyi Borealin Trekker-lajikkeen viralliseksi mallasohraksi. –Trekker on oloissamme varma sadon tuottaja. Sen hyvää viljelyvarmuutta kuvastavat sopeutuminen eri maalajeille sekä luja korsi ja hyvä taudinkestävyys, ohran jalostaja Reino Aikasalo Borealilta kertoo. Lajikkeen viljelyvarmuus näkyy myös laatuvarmuutena, se tuottaa laadukasta, isojyväistä ja matalan valkuaispitoisuuden omaavaa satoa erilaisissa oloissa. Mallasohralta vaaditaan oloissamme erityisiä ominaisuuksia, jotta se toimii myös mallastusja panimoprosesseissa. VIKING MAL T Boreal uudisti mallasohran jalostusohjelmaansa 2000-luvun alussa. Ensimmäisenä lajikkeena uudistetusta ohjelmasta markkinoille tuotiin muutama vuosi sitten Harbinger. – Jalostusohjelma tuottaa nyt juuri sellaisia lajikkeita, joita suomalainen mallasohraketju tarvitsee. Olemme kiinnittäneet huomiota satoisuuteen, viljelyvarmuuteen ja laatuun, joka vastaa mallasja panimoteollisuuden tarpeita, Aikasalo kertoo. Mallastuslaadun analysointia on Borealilla tehostettu merkittävästi, ja nykyään jo jalostusprosessin aikaisessa vaiheessa saadaan tietoa lajikekandidaattien laadusta. Satoisuutensa ansiosta Trekker on herättänyt kiinnostusta viljelijöiden keskuudessa jo ennen mallasohrahyväksyntää. Tällä kaudella vielä rajoitetussa määrin myynnissä olleen uutuuslajikkeen siemen on jo lähes myyty loppuun. www.boreal.fi
17 FARMI 2/2015 Heikkilän tilalla Laitikkalan kylässä Pälkäneellä on navetassa 20 ayrshirelehmää. Suurin piirtein puolet lehmien tuottamasta maidosta menee tilan oman juustolan raaka-aineeksi. ? Maitomäärä jakautuu meijerin ja juustolan välillä ehkä fiftysixty, naurahtaa tilan emäntä Annika Heikkilä. Maitoa on Heikkilässä jatkojalostettu jo kaksikymmentä vuotta. Juustojen valmistuksen aloitti Annikan äiti Pirkko Heikkilä oman päivätyönsä ohessa tilan päärakennuksen yhteydessä olevassa autotallissa. Kun kysyntä Suoramyynti-juttusarja osa 3: Kiemurainen elintarvikelainsäädäntö saa monet suoramyynnistä ja jatkojalostuksesta haaveilevat hautaamaan suunnitelmansa. Kannattaa muistaa, ettei jokainen kiemura koske jokaista toimijaa. Kun on perillä siitä, mitä myy, miten paljon, kenelle ja missä, on helpompaa lähteä selvittämään, mitä vaatimuksia oman toiminnan kohdalla on. Syksyllä 2014 on Aitoja Makuja -hankkeessa julkaistu ohjeistus, jonka tarkoitus on valaista tuottajien tie läpi lakiviidakon ja auttaa alkuun suoramyynnissä ja jalostuksessa. Tässä juttusarjassa keskitymme esittelemään suoramyyntiä ja elintarvikkeiden jatkojalostusta koskevaa elintarvikelainsäädäntöä esimerkkien kautta. Kolmas osa käsittelee pienmeijereitä. TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: ANNIKA HEIKKILÄ, JUSSI REINILÄ JA JOHANNA AHO Heikkilän tilajuustolassa valmistuu tuoreita sekä kypsytettyjä juustoja omien lehmien maidosta. Ensin meijeri toimi vanhassa autotallissa, pari vuotta sitten juustola sai uudet tilat. kasvoi, jäi hän pois töistä ja keskittyi juustojen valmistukseen. Vuonna 2010 tehtiin tilalla sukupolvenvaihdos, jolloin Annika sekä hänen avopuolisonsa Pekka jatkoivat tilan ja tilameijerin pitoa. Kun vanhan autotallin tilat alkoivat käydä ahtaiksi kasvavalle toiminnalle, päätettiin rakentaa uusi tuotantorakennus. Uusi juustola otettiin käyttöön 2013. ? Sen myötä valikoima on kasvanut ja tuotantomäärät nousseet. Tosin tämä on edelleen aika sesonkiluonteista hommaa, Annika selittää. jatkuu ? Etenkin kauppahallit ja omat lähikaupat voivat olla kiinnostuneita pientuottajien tuotteista. Johanna Aho kehottaa käyttämään hyväksi nettiä ja liittämään tuotteeseen tarinan. VIKING MAL T
18 FARMI 2/2015 Annikan isä Markku Heikkilä asuu myös tilalla ja hoitaa yhdessä Pekan kanssa navetan sekä muut työt Annikan vastatessa meijeripuolesta. Kesällä, jolloin on vilkkain sesonki, on juustolassa apuna kesätyöntekijä. Myös joulu ja pääsiäinen ovat kiireisiä, ja joulun alla juustolassa huhkittiinkin kaksi viikkoa putkeen. ? Kesällä tuotantoa on noin viisi päivää viikossa ja näin alkuvuodesta saattaa olla vain kolme päivää. Joulunajan kiireen jälkeen tämä ei niin haittaa, Annika sanoo. Juustoa ravintoloihin ja kauppahalleihin Heikkilän tilan juustolassa jalostetaan noin 50 000 litraa maitoa vuodessa, ja juustoja syntyy suurin piirtein 10 000 kiloa. Tuotteista selvästi suurin osa myydään vähittäismyyntiin, suora kuluttajamyynti on vähäisempää. Tilameijeri onkin tarvinnut hyväksynnän maitoalan laitokseksi. ? Meillä ei ole juustolan yhteydessä omaa myymälää, joten vain etukäteen tilaamalla on mahdollista saada juustoa suoraan tilalta. Olemme mukana myös paikallisessa REKO-ringissä, mutta sen kautta on mennyt Eroa on luonnollisesti myös valvontakäynneissä. Vuosittaisten valvontakäyntien määrä on riskiperusteista ja siihen vaikuttaa esimerkiksi jalostettavan maidon määrä. Luomutilalla lisäksi tulee luomutarkastus kerran vuodessa. Valvonta on uudistumassa, sillä jo esimerkiksi ravintoloissa käytössä olevat Oiva-tarkastukset laajenevat tänä vuonna koskemaan elintarvikealan laitoksia. ? Tarkastussapluuna vaihtuu, kaikki tarkastukset ovat tulevaisuudessa Oiva-tarkastuksia. Isoin juttu on se, että valvonnan tuloksista tulee julkisia. Asia on vielä vaiheessa, eikä ole tarkasti määritetty, minkä perusteella hymynaamat määräytyvät, Aho selittää. Omavalvonta on itseä varten Annika Heikkilä kertoo, ettei määritelmä maitoalan laitos ole erityisesti haitannut toimintaa, eivätkä paperihommat ole painaneet liiaksi päälle. ? Kai siihen on tottunut, kun alusta asti on näin pitänyt toimia. Laitoshyväksyntää on kuitenkin vaadittu jo ainakin kymmenen vuotta. Omavalvontasuunnitelman laajuutta Annika ei toistaiseksi aika vähän tuotteita, Annika selittää. Juustolan alusta saakka mukana olleet päätuotteet ovat leipäjuusto sekä hämäläinen pitojuusto. Myös kypsytettyjen juustojen osuus on kasvamaan päin uuden tuotantorakennuksen ansiosta. Etenkin ravintoloiden puolelta tilan juustoille on riittänyt kiinnostusta. Kysyntä on lisääntynyt parin viime vuoden aikana. ? Myös Stockmann, kauppahallit ja muutamat paikalliset ruokakaupat myyvät tuotteitamme. Isojen ketjujen kaupoissa on hankala pärjätä, hintakilpailu on niin kovaa. Pienten lähiruokapuotienkin puolelta yhteydenottoja tulee. Ongelmaksi muodostuvat kuitenkin kalliit kylmätavaran rahdit, sillä pienissä kaupoissa määrätkin ovat usein pieniä. Suurin osa tuotteista kuljetetaan myyntipaikoille itse. Pääkaupunkiseudulle menevät tuotteet toimitetaan Tampereelle, josta ne lähtevät eteenpäin. ? Talvella kuljetus on helppoa, kun kylmälaukut riittävät. Kesällä käytössä on kylmäkontti, joka pysyy viileänä kylmäpatruunoilla. Elintarvikehuoneistosta laitokseksi Oman tilan maidosta saa valmistaa jatkojalosteita suoraan kuluttajille myytäväksi rajattomasti. Tämän lisäksi vähittäismyyntiin voidaan myydä joko 1 000 kiloa tai 30 prosenttia tuotannosta. Kun toimitaan näiden rajojen sisällä, on kyse pienimuotoisesta ja vähäriskisestä toiminnasta. Pienimuotoisesti toimivat voivat harjoittaa jalostusta ilmoitetusta elintarvikehuoneistosta käsin. Kun elintarvikehuoneistosta siirrytään maitoalan laitokseksi, tilat ja omavalvontasuunnitelma on hyväksytettävä, ja mukaan tulee esimerkiksi raakamaidon vastaanottotarkastus. Tarkempaa huomiota on kiinnitettävä hygieniatasoihin, ristikontaminaatioihin sekä dokumentointiin. ? Eri prosesseihin keskittyvät tilat on erotettava toisistaan. Onneksi tämä käy myös ajallisesti, eli esimerkiksi samassa tilassa, jossa valmistetaan juustoja, voidaan huolellisen puhdistuksen jälkeen pakata jäätelöitä. Pääsääntö on, että mitä ei ole kirjattu, sitä ei ole tehty, kertoo Johanna Aho Hämeen ammatti-instituutista. jatkuu ? Aloittava laitos saattaa joutua käymään läpi useampia tarkastuksia, kunnes toiminta katsotaan vakiintuneeksi, ja käynnit vähenevät. Heikkilän tilalla valvontakäyntejä on ollut tähän saakka kaksi vuodessa.
19 FARMI 2/2015 jatkuu ? Hän arvelee, että kiintiöjärjestelmän poistumisesta sekä hintakehityksestä johtuva epävarmuus saa tilat suunnittelemaan maidon jatkojalostusta laajentamisen sijasta. ? Jalostuksessa nähdään mahdollisuus luoda perheelle työpaikkoja, kun lehmämäärää ei haluta kasvattaa. Vaikka onhan meijerikin iso investointi. Aho haluaa kannustaa tuottajia jalostamaan omasta raaka-aineesta. ? Maito on hieno raaka-aine, ja markkinoilla on tilaa paikallisille omaleimaisille maitojalosteille. Pienmeijereille suunnatun verkko-oppaan tarkoitus on auttaa tuottajia meijerin perustamisessa sekä kehittämisessä. Tavoitteena on myös yhdenmukaistaa valvontaa. Pienmeijeri seilaa byrokratiameressä HÄMEEN AMMATTI-INSTITUUTIN toteuttamassa Pienmeijerien kasvun edellytykset -hankkeessa tuotettu pienmeijeriopas valmistui viime kesänä. Verkkoon laadittu opas käsittää alan hyvän käytännön ohjeen sekä luomuja ympäristöoppaat. Loppuvuodesta päättynyt hanke pohjautui Agropoliksen vuonna 2009 toteuttamaan esiselvityshankkeeseen, jossa nousi tarve saada alalle yhtenäinen ohje. Tuottajien lisäksi opas palvelee eri tahojen kouluttajia sekä valvontaviranomaisia. ? Lakia voidaan tulkita monin tavoin, ja eri kunnissa saatetaan olla eri mieltä siitä, millainen on riittävä valaistus tai ilmanvaihto. Monet valvontakäyntejä tekevät ovat eläinlääkäreitä, eikä heillä välttämättä ole kokemusta meijeripuolesta. Tavoite on saada säännöt kaikille samoiksi, kertoo hankkeen projektipäällikkö Johanna Aho. Omavalvonta helpommaksi Alan hyvän käytännön ohje on tällä hetkellä Evirassa arvioitavana. Kun arviointi valmistuu, Evira ilmoittaa ohjeen EU:n listalle, ja se julkaistaan virallisesti. Tämän jälkeen opas kelpaa korvaamaan pienmeijereiden omavalvontasuunnitelmaa. ? Kun toimii oppaan mukaan, toiminta on viranomaisten puolelta kunnossa, Aho sanoo. Elintarvikelainsäädännön lisäksi oppaasta löytyy tietoa muun muassa bakteereista, näytteenotosta ja resepteistä. Opas neuvoo ja mahdollistaa riskinhallinnan jo suunnitteluvaiheessa. ? Sen on tarkoitus toimia ikään kuin Sudenpentujen käsikirjana, tarjota ongelmiin ratkaisuja, Aho selittää. Suunnitteilla on jatkohanke, jotta opasta voitaisiin kehittää ja tietoa jalkauttaa tuottajien keskuuteen. ? Lainsäädäntö ja käytännöt muuttuvat koko ajan. Jos oppaan jättää kesken, se vanhenee vuodessa. Tarkoitus olisi perustaa myös aktiivinen Facebook-sivusto, joka voisi toimia pienmeijereiden keskustelufoorumina. Jatkojalostusta laajentamisen sijaan Hankkeen tiimoilta järjestettiin syksyllä Pienmeijeripäiviä usealla paikkakunnalla. Päiville osallistuneita tuottajia mietitytti etenkin byrokratia. ? Kyseltiin myös esimerkiksi, mistä saa tietoa laitteiden hinnoista ja toimittajista. Meillä markkinat ovat olleet niin pienet tällaiselle, että on vaikeaa löytää tietoa ihan käytännön asioista, Aho kertoo. Johanna Aho sanoo, että maidon jalostukselle määritetyt vähäriskisen toiminnan rajat tuntuvat keinotekoisilta. Ongelmallisista valmistusrajoista hän nostaa esille myös jäätelön sokeriveron. Jäätelöä saa pienmeijerissä valmistaa 10 000 kiloon saakka ilman sokeriveroa, mutta jos määrä ylittyy, rapsahtaa 0,95 euron sokerivero maksettavaksi jokaiselta valmistetulta jäätelökilolta. Pientuottajien jäätelö on usein myös teollisuuden jäätelöitä painavampaa. ? Tämä on tylyä, ei ole mitään porrastusta. Tuottajan onkin siis tarkkaan laskettava, että valmistaako jäätelöä vaikka vain osan vuodesta pysyäkseen rajoissa, vai lisääkö veron jäätelöpaketin hintaan. Lisäksi kymppitonnin ylittyessä mukaan kuvioihin tulee aivan uusi viranomainen, tulli, joka lisää byrokratiaa, harmittelee Aho. Opas pienmeijereille löytyy osoitteesta: www.hami.fi/ pienmeijerihanke
20 FARMI 2/2015 pidä ongelmallisena, omaa työtähän se helpottaa. Omavalvontasuunnitelmaan on sisällytetty muun muassa näytteenottosuunnitelma, kuvaukset tuotteista ja niiden valmistusprosesseista sekä selvitystä tilasta ja välineistä. ? Myös juustolan reitit, eli miten ihmiset ja tavara kulkevat, on kuvattu suunnitelmassa. Arkistoin kansioon myös laboratoriokokeiden tulokset pintavesija tuotehygieniasta. Koska juustolassa käsiteltävää maitoa menee myös meijeriin, raakamaitoerien näytteenotto hoituu meijerin puolesta. ? Kun maito otetaan käsittelyyn, tehdään juustolassa vain aistinvarainen tutkimus. Meijeri hoitaa tarkemmat tutkimukset, mikä helpottaa omaa työtä huomattavasti, Annika sanoo. Heikkilän juustolassa käytettävä maito on E-luokkaista. Alemmissa laatuluokissa bakteereissa ja soluissa on eroa, jotka saattavat vaikeuttaa juuston tekoa. Suurin osa tuotteista tehdään täysmaitoon, mutta kypsytettyjen juustojen kohdalla osa kermasta separoidaan pois. Pienmeijerinkin tuotteisiin tulee luonnollisesti merkitä ainesosat sekä valmistajan tiedot. Tuorejuustoihin, kuten leipäja pitojuustoihin Heikkilässä on merkitty pakkauspäivän lisäksi viimeinen käyttöpäivä. Kypsytetyissä juustoissa taas on parasta ennen -päiväys. ? Kypsytettyihin juustoihin tulee myös eränumero jäljittämistä varten. Tuoreissa juustoissa pakkauspäivämäärä toimii eränumerona. Näin pienessä laitoksessa erä voidaan jäljittää pakkauspäivän perusteella. Pakkausmerkintöihin tuli muutoksia joulukuussa EU:n uuden elintarviketietoasetuksen myötä. Asetus määrittelee muun muassa minimi kirjainkoon sekä määrää jatkossa merkitsemään allergeenit selkeästi pakkauksiin. Tavallisimmat allergeenit juustoissa ovat maito ja kananmuna. Myös ravintosisällön merkitseminen tulee pakolliseksi vuonna 2016. Mihin pienmeijerin voi perustaa? Kun tilalla mietitään meijerin sijoittamista, ei ratkaisun tarvitse laitoksenkaan kohdalla olla uusi rakennus. Usein se on kuitenkin helpoin. ? Meijereitä toimii vanhoissa navetoissa ja autotalleissa. Tosin moni vanhoihin tiloihin rakentanut on todennut, että jos olisi tämän tiennyt, olisi tehnyt uuden. Hinnassakaan ei välttämättä ole merkittävää eroa. Uuden rakennuksen kohdalla voidaan jo pohjan suunnittelussa ottaa viemärien sijoittelut ja ilmanvaihtovaatimukset huomioon, Johanna Aho selittää. Meijerin tuotantotilojen sijoittaminen maitohuoneen läheisyyteen on kätevää. Jos maitotankista voidaan vetää putki suoraan tuotantohuoneeseen, ei tarvitse huolehtia maidon kuljettamisesta. Maito voidaan toki kuljettaa tuotantotiloihin esimerkiksi kontilla. Erillinen myymälä ei ole pakollinen, mutta suoramyyntiä järjestettäessä on otettava huomioon elintarHeikkilän juustolassa kaikkia tuotteita ei valmisteta jatkuvasti. Esimerkiksi kesähitiksi nousseen grillijuuston suosio alkaa hiipua elokuussa. Pitojuusto pitää pintansa ympäri vuoden.