Maaseudun aikakauslehti
Nro 10/2012 ? www.countrymedia.fi ? Hinta 6.80 ?
12010
Palautusvko 2013-2
6 414881 667773
166777-1210
Laadukkaat, kotimaiset SAJA®-harjat
kaikkiin maatalouden tarpeisiin
Tutustu harjavalikoimaamme tarkemmin osoitteessa www.sajakorpi.fi tai ota meihin yhteyttä.
Ammattitaitoinen henkilökuntamme auttaa löytämään harjan tarpeeseen kuin tarpeeseen.
Kolsopintie 6, 33470 Ylöjärvi
p. (03) 347 7700 | Fax (03) 347 7750
saja.finland@sajas-group.com
Jo yli 60 vuotta
analyyseja
maatilatalouteen
? viljavuustutkimukset, myös tärkeät hivenravinteet ja seleeni
? lanta- ja kasvianalyysit lannoituksen tarkentamiseen
? vilja- ja rehunalyysit, myös erikois- ja aperehut
? vesitutkimukset
? mikrobiologiset analyysit
? salmonellatutkimukset lannoista sekä rehuista
? kasvualustojen ja lannoitevalmisteiden tutkimukset
? metsämaa- ja neulasanalyysit
Puhelin 015 320 400
PL 500 (Graanintie 7) ? 50101 Mikkeli ? www.viljavuuspalvelu.fi
FARMI 10/2012
3
Pukeudu klassikkoon
Koko perheelle
ulkoiluun
lämpimät asut
pehmeää
luomuvillaa
Tilaa ilmainen tuoteluettelo
p. 03-871460 ja
tutustu verkkokauppaamme
www.ruskovilla.fi
RUSKOVILLA - JO VUODESTA 1981
JCB3230
Kalkitseminen kannattaa!
Nostaa pH:n tavoitetasolle
Parantaa maan rakennetta
-11 / 450 h, Stoll EK,
Fassi 150 kauko-ohjauksella
/ Jake runkosovite,
taakseajo, kulkeva liikennemalli
Myös vaihtokauppa.
P. 040 867 6547
Powerforest
Lisää pieneliötoimintaa
Vähentää haitallisten aineiden liukoisuutta
Parantaa ravinteiden saantia
Juuriston toiminta paranee
Paltamon kalkki
Juuan Dolomiittikalkki Oy
Jukka Repo Tel. +358 50 303 1182
www.PowErForESt.Fi
4
FARMI 10/2012
SIIPIKARJALAITTEET
? Kerroslattiamunittamot
ja kerroslattiakasvatus
? Ruokkijat broilereille ja kanoille
? Nippajuomalaitteet
Hyvää ja
ua
rauhaisaa joul
ä
st
ty
es
en
m
ja
!
vuodelle 2013
Kotimaiset
KesLa Forester
-nosturit
hakkuri- ja murskasyöttöön, sekä
metsäkoneisiin ja kuorma-autoihin.
? Lämmittimet
Maahantuonti/jälleenmyynti
AgriToukola Oy, puh. 0400 862 098
juha-pekka@agritoukola.?
AT
TAV T
T
E
T
ISE
LUO TIMA
KO
Jouni Porokka
Toimitusjohtaja
0500 373 473
jouni@porokka.fi
Markku Penttinen
Varatoimitusjohtaja
0500 175 433
markku.penttinen@porokka.fi
Porokka Forest Oy
Salpakatu 12, 80100 Joensuu
Puh. +358 13 120 220
www.porokka.fi
Kotimaisen energian
lämpökeskusjärjestelmät
Hake - Energiamurske - Turve Pelletti - Vilja
HI-TEC
Puomistot ja kelamurskaimet
Millä polttoaineella
kuivaat viljasi
tulevaisuudessa?
Muun muassa näillä perusteilla kustannustietoiset urakoitsijat valitsevat HI-TEC:in:
Viljankuivaajan
lämmitys
vesi- ja ilmapohjaisena
?
?
?
?
?
?
?
?
?
Kehitetty Suomen vaativiin olosuhteisiin
Lähes 20 vuoden hyvät käyttökokemukset
Kustannustehokkain vaihtoehto
Pieni tehontarve ja hyvä hyötysuhde
P4000-sarjan puomisto kääntyy kuljettajan tasolle
Hyvä työjälki sekä heinässä että vesakossa
Kelamurskaimissa 4 eri työleveyttä ja vaakatasomurskaimissa 2
Erinomainen proportionaalinen logiikkaohjaus
Lisävarusteena säädettävä kannatusautomatiikka
Myynti ja markkinointi:
puh. (02) 7382 400
fax (02) 7382 410
Suomusjärventie 418
Internet: www.coveston.fi
25390 KIIKALA
sähköposti: coveston@coveston.fi
coveston@co.inet.fi
www.biofire.fi
Reijo Santala - 0400 740067
Juha Valkama - 050 5298613
FARMI 10/2012
5
Energiapuu
kulkee sujuvasti
Sivut 10?13
6
FARMI 10/2012
Hevosalan
kehitys
Sivut 26?27
Harrasta
oikein
Sivut 38?39
ISSN 1238-1586
SISÄLLYS
PÄÄTOIMITTAJA
Katja Sormunen 0400 590 324
katja.sormunen@countrymedia.fi
Nro 10 ?Joulukuu 2012
TOIMITUSSIHTEERI
Jenni Joensuu 0400 985 152
toimitussihteeri@countrymedia.fi
MAA- JA METSÄTALOUS
10 Energiapuu
18 MTK tempaisi parempien tuottajahintojen puolesta
30 Kevätlannoitus
ASIAKKUUSVASTAAVA
Ahti Sormunen 0400 346 650
HEVOSET
AINEISTOT
materiaalit@countrymedia.fi
KOTI JA HYVINVOINTI
TAITTO
Eveliina Pakarinen 040 362 6508
AVUSTAJAT
Kati Leppälahti
26 Hankkeella lisäpotkua hevosalaan
38 Näin harrastat oikein
KOULUTUS
LASKUTUS
Essi Uusitalo 0400 265 442
essi.uusitalo@countrymedia.fi
42 Vaihtoehtona oppisopimus
PALSTAT
14
22
28
33
40
46
48
52
54
56
Metsä
Hyötyeläimet
Hevoset
Maatalous
Hyvinvointi
Koulutus
Koneet
Autot
Palveluhakemisto
Rakentaminen
ILMOITUSMARKKINOINTI
Katja Sormunen 0400 590 324
Riitta Lemmetty 0400 265 422
Hannele Perämäki 0400 885 635
etunimi.sukunimi@countrymedia.fi
PAINOPAIKKA
Upc-Print
2012
TILAUSHINTA
38 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 9%)
42 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 9%)
PUHEENVUOROT
8
9
Pääkirjoitus,
päätoimittaja
Katja Sormunen
Puheenvuoro,
Suomen Sikayrittäjien puheenjohtaja
Martin Ylikännö
ILMESTYMINEN
Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa.
Lehden vastuu virheellisestä
i
lmoituksesta rajoittuu enintään
ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä
ilmoituksesta on tehtävä seitsemän
päivän kuluessa julkaisupäivästä.
JULKAISIJA ja KUSTANTAJA
Farmi 1/2013 ilmestyy viikolla 3.
www.countrymedia.fi
CountryMedia Oy
Konepajanranta 2 B, 28100 PORI
Y-tunnus: 2308198-2
KUVA: FARMI
KUVA: FARMIN ARKISTO
KANNESSA:
PASI
FARMI 10/2012
7
Loppuvuoden
s!
jouht
tarFa
rmi-le eä
PÄÄTOIMITTAJALTA
Nyt 10
kotiin hintaan 26 ?.
JOULUKUU 2012
00003 Vastauslähetys
Tunnus 5018360
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Näe maaseutu uusin silmin.
Kyllä kiitos!
Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa erikoishintaan
itselleni
lahjaksi
kestotilauksena 10 lehteä hintaan 26 ? (sis. alv 9 %)
määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 30 ? (sis. alv 9 %)
Nimi
Osoite
Postinro/toimipaikka
Puh.
Lahjatilauksen saaja
Osoite
Postinro/toimipaikka
8
FARMI 8/2012
10/2012
ON PRESIDENTINVAALIEN AIKA ja ehdokkaat kertovat
kilvan, kuinka jokainen suomalainen on yhdenvertainen, luultavasti myös laulun arvoinen ja kuinka tärkeää
on pitää koko maa asuttuna? Niinpä Suomi sai koko
kansan Tasavallan presidentin, vaikka äänestysprosenttimme oli huolestuttavan pieni? Eräänä perjantaina
töistä päästyäni päätin tavoistani poiketen piipahtaa
marketissa kiireisimpään ruuhka-aikaan. Ostoksia kerätessäni en taaskaan voinut olla hämmästelemättä
ihmisten kiireyttä ja tuuppimista... Muuttaessamme
maaseudun lumoihin pidin itsestään selvänä, että siellä
terveydenhuolto toimii moitteettomasti, ellei jopa loistavasti. Lukiessani lehdestä vanhemman jo pitkään sairastaneen kodittoman naisen löytymisestä kuolleena
autiosta talosta, en voinut olla miettimättä miten näin
on päässyt tapahtumaan? Tarvitset vain korin ja viltin.
Täytä korisi joko itse tehdyillä herkuilla tai mene ostoksille torille tai tilaa lempiravintolastasi / kahvilastasi?
Tämä kesä oli niin poikkeuksellinen, että pitää oikein
miettiä oliko sitä laisinkaan. Mielessä on vain sateet ja
kylmät ilmat... Havahduin eräänä iltana kuuntelemaan
mieheni ja poikani keskustelua. Poika, joka vasta hiljan
oli alkanut kiinnostua autoista ja niillä leikkimisestä,
pohti asiaa: olenkohan minä jo liian vanha leikkimään
autoilla, lapsi joka täyttää vasta 12 vuotta? Mielestäni
asiakas on se, joka toimii maksajana. Olen jo pidemmän
aikaa seurannut kiukkuisena, miten nurinkuriseksi asiakaspalvelu on mennyt?
Näillä sanoilla aloitimme vuoden 2012. Nyt Farmin
väki rauhoittuu hetkeksi ja kerää itselleen uusia näkökulmia ja haasteita. Jotta saamme tämän onnistumaan,
toimituksemme viettää joulunsa Pariisissa, Lanzarotella, Porissa, Kankaanpäässä ja Naantalissa. Vuoden
2013 ensimmäisessä numerossa kysymme asiantuntijoilta maatalouden näkymistä vuodelle 2013. Alkuvuodesta alkaen saamme joka toisessa numerossa lukea
myös toimitussihteerimme ajatuksia. Muistattehan että
lukijakyselymme jatkuu, ja jotta voimme kehittyä, tarvitsemme teidän apuanne siinä. Kiitos teille lukijat ja
ilmoittajat yhteistyöstä. Jatkakaamme sitä kehittävästi
myös ensi vuonna.
Joulun tunnelma ei tule
kiirehtien, vaan pysähtyen.
Oikein rauhaisaa joulua
teille kaikille ja menestystä
vuodelle 2013.
KATJA SORMUNEN
PÄÄTOIMITTAJA
SUOMEN SIANLIHANTUOTANTO ON jälleen kerran pahassa kriisissä. Viiden
vuoden sisällä ollaan jo kolmannen
kerran tilanteessa, jossa kustannukset
karkaavat rehuraaka-aineiden rajun ja
nopean hinnannousun seurauksena.
Tällainen panoshintojen vaihtelu kuuluu normaaliin markkinatalouteen ja aiheuttaa sen, että raaka-aineita käyttävä
porras päivittää myyntihintansa kustannuksia vastaaviksi. Hyvänä esimerkkinä
tästä toimii rehuteollisuus, joka osaa
viedä korotukset tehokkaasti ja turhia
viivyttelemättä lopputuotteen hintaan.
Kustannusten nousun vienti ketjussa
eteenpäin pitäisi hyödyttää jokaista ketjun osaa, koska kaikki portaat lisäävät
kustannuksiin omat katteensa. Esimerkiksi Nesteen tulos yleensä paranee
raakaöljyn markkinahinnan noustessa.
Samaten lihatalojen tulokset ovat paranemaan päin, vaikka ne ovatkin maksaneet tänä vuonna vähän edellisvuotta
korkeampaa hintaa raaka-aineestaan.
Jostain syystä tämä sinänsä ihan
ymmärrettävä logiikka ei toimi meillä
sikayrittäjillä. Alan yleiskuva tällä hetkellä on apaattinen ja näivettyvä. Ala,
joka ei investoi, rappeutuu ja kuihtuu
lopulta pois. Uudet sikalahankkeet ovat
olleet vuosia huolestuttavan vähissä,
koska kannattamattomaan tuotantoon
ei haluta investoida. Samaan aikaan
rakennekehitys poistaa vanhaa tuotantoa ketjusta eläköitymisten tai muuhun
kuin sikatuotantoon siirtymisen johdosta. Myös rahoittajilta alkaa usko loppua,
eli vaikka yrittäjällä itsellään vielä virtaa
ja halukkuutta investointiin riittäisi, pankinjohtajan huumorintaju ei siihen välttämättä riitä.
Yksittäisen sikayrittäjän keinot vaikuttaa tilanteeseen ovat melko marginaaliset. Viime vuodet ovat pakottaneet tilat
sellaiselle kulukuurille, että tiloilta on
löysät karsittu pois ehkä jopa liiankin
tehokkaasti. Tilakohtaisena ratkaisuna
voi jossain tapauksissa kannattavuuden parantamisessa olla luomu-, lähitai muuhun erikoistuotantoon siirtyminen. Isoa kuvaa tällainen ei kuitenkaan
ratkaise. Suomalaisen lihantuotannon
kohtalo ratkaistaan suomalaisissa li-
hayhtiöissä. Niissä alkaa olla viimeinen hetki herätä siihen strategiseen
seikkaan, että ennen näkemätön
raaka-ainepula väijyy aivan nurkan
takana. Ruotsissa tilanne on jo päällä
ja se aiheuttaa jatkuvaa sopeutustarvetta jalostuskapasiteettiin. Suomessa kapasiteetin karsiminen alkaa olla
vaikeaa, koska teurastus ja jalostus
tapahtuvat jo varsin harvoissa mutta
suurissa laitoksissa. Ylikapasiteettia
ainakin nykymenolla on muodostumassa rajusti, mutta sen hallittu karsiminen onkin sitten niin suuri operaatio
ja vaikutukset suomalaiseen lihateollisuuteen sellaiset, ettei tällainen sattumakolumnisti tohdi niistä enempää
kirjoittaa.
Sikatilojen polttavin kysymys on tällä
hetkellä käsittämättömät mittasuhteet
saanut porsasruuhka. Vaikka tilanne
taatusti on väliaikainen ja päätyy lopulta porsaspulaan, se aiheuttaa kestämättömän määrän kustannuksia ja
lisätyötä porsastuottajille ja laatutappioita koko ketjulle. Emakoiden laitto
teuraaksi alkaa olla monella tilalla
todella herkässä. Tällainen päätös on
aina lopullinen ja korvattavissa vain
uusinvestoinnilla. Lihasikalan voi ajaa
välillä tyhjäksi ja aloittaa alusta, mutta
emakkolan ylösajo maksaa sen verran, ettei niitä tulla näkemään.
Porsasruuhka kuvitteellisessa ?täydellisessä maailmassa? aiheuttaisi
myös ikäviä vastuukysymyksiä. Nykyisten sopimusten ja lain nojalla tuottaja yksin vastaa aina omistamistaan
eläimistä, tuotannon laillisuudesta ja
hyvinvoinnista. Tänä vuonna valtaosa
sikatiloista haki hyvinvointitukea, josta
ensimmäinen osa on jo maksettukin.
Tarkastukset pääsevät vauhtiin varmasti talven aikana. Porsastuotantotilalle tarkastus saattaa johtaa katastrofaaliseen tilanteeseen leikkausten
muodossa. Peltopinta-alasta riippuen
menetykset voivat nousta todella suuriksi, koska tilanteessa, jossa hyvinvointituen ehdot eivät täyty porsasruuhkasta johtuen, sanomista löytyy
helposti myös täydentävien ehtojen
puolelta.
Suomalaiset lihatalot korostavat
markkinoinnissaan, visioissaan ja missioissaan kilvan ?vastuullisuutta?. Vetoankin näihin tahoihin, että sika-alan
ongelmat saadaan nopeasti tolalle,
jossa koko ketju kestää päivänvaloa.
Asia on ratkaistavissa rahalla. Mitä pitemmälle nykytilanne jatkuu, sen suuremmalla rahalla.
Hyvää joulua ja edes vähän parempaa uutta vuotta toivottaen,
MARTIN YLIKÄNNÖ
PUHEENJOHTAJA
SUOMEN SIKAYRITTÄJÄT RY
FARMI 10/2012
9
Puun kulkemisen
metsästä polttolaitoksiin
tulee olla sujuvaa ja
ketjun katkeamaton.
jatkuu ?
FARMI 10/2012
11
E
nergiapuun kulun tienvarsilta
lämpölaitoksille, niin sanotusti kannosta kattilaan, hoitaa läntisen Suomen alueella
JH-Kuljetus. Yrityksen liiketoimintapäällikkö Mauri Lielahti sanoo,
että puun kuljetuksessa yritetään
pitää kiinni lyhyistä toimitusajoista
ja vähistä välikäsistä.
JH-Kuljetus toimii Metsä Groupin (ent. Metsäliitto) urakoitsijana.
Käytettäviä lämpölaitoksia on tällä
hetkellä viisi kappaletta. Toimialue
Länsi-Suomessa on noin 70 kilometrin luokkaa, ja tällekin on syynsä.
? Pitkät matkat tekevät hallaa
hakkeelle. Siksi välimatkat on pyritty pitämään mahdollisimman pieninä, selittää Lielahti.
? Tällainen matalan jalostusarvon
tuote ei kestä pitkiä matkoja eikä
paljon käsittelyä. Siksi energiapuu
pyritään kuljettamaan tienvarsilta
suoraan lämpölaitoksille, ilman välipysähdyksiä terminaaleissa.
Terminaaleihin viedään Lielahden
mukaan lähinnä karsittuja rankoja.
Tienvarsille kasattua puuta menee
yleensä hakemaan hakkuri tai murskain, jolloin varsinainen työ voidaan
12
FARMI 10/2012
tehdä jo paikan päällä. Kantoja varten varastolla on murska.
? Puun haketus vie kaikkein eniten aikaa, joten on järkevää tehdä se
jo niin sanotuilla tienvarsivarastoilla.
Näin päästään nopeammin liikkeelle
itse kohteeseen, eli lämpölaitokseen,
Lielahti selittää.
Sadan kuution kuorman tekeminen kestää Lielahden mukaan noin
30 ? 45 minuuttia. Matkaan lähtee
kerralla kahdesta neljään autoa, kuitenkin niin, että koneet eivät seiso
tyhjillään vaan tekevät töitä koko
ajan. Kustannustehokkuus on avainsana JH-Kuljetuksen toiminnassa.
Toimialueena yhtiöllä on läntinen
Suomi, ja voimalaitosverkosto on
kattava. Vastuut ovat erilaisia voimalaitoksesta riippuen.
? Toisiin voimalaitoksiin ainoastaan kuljetamme puuta, mutta
toisissa onkin sitten vähän isompi
vastuu. Niin sanottu kokonaisvastuu tarkoittaa sitä, että lämpölaitoksen poltettavan puutavaran määrä on
meidän kontollamme. Meidän pitää
pystyä varmistamaan, että puuta
tulee oikeat määrät oikeassa ajassa,
Lielahti sanoo. ?
Työn ääressä Samuel Hiltunen.
FARMI 10/2012
13
? METSÄNOMISTAJAT haluavat päästä samalle viivalle
muiden yrittäjien kanssa.
MTK tulee hallitusohjelman
välitarkistuksen yhteydessä
esittämään yhteisöverokantaan ja yrittäjäeläkemaksuun
siirtymistä niille metsänomistajille, jotka kehittävät metsätalouttaan yrittäjämäiseen
suuntaan, lupasi metsävaltuuskunnan puheenjohtaja
Mikko Tiirola metsävaltuuskunnan 70-vuotisjuhlakokouksen avauksessa Finlandiatalolla 20.11.
? Suomeen tarvitaan lisää
puun käyttöä ja lisää uusia
investointeja metsäteollisuuteen. Tämän varmistamiseksi
haluamme kehittää metsätaloutta yrittäjämäiseen suuntaan.
Metsätilan omistajanvaihdoksia pitää edistää ulottamalla
14
FARMI 10/2012
sukupolvenvaihdoshuojennukset maatilojen tapaan myös
metsätiloille sekä kasvattaa
metsätilojen keskikokoa, sanoi Tiirola.
? Jos kaikki metsänomistajat
kävisivät puukauppaa samalla
intensiteetillä kuin maanviljelijä-metsänomistajat, puuta tulisi
markkinoille lisää 8 miljoonaa
mottia. Tämä selittyy mm. sillä,
että maanviljelijä-metsänomistajat ovat 10 vuotta nuorempia,
heillä on keskimääräistä enemmän metsää ja he ovat yrittäjiä,
Tiirola perusteli.
Verotuksellisesti edullisinta
tällä hetkellä on tehdä metsätilojen omistajanvaihdos kuoleman jälkeen. Minkään muun
teollisuuden alan kuin metsäteollisuuden raaka-ainehuolto
ei ole valtaosin eläkeläisten
käsissä.
Yrittäjämäisen metsätalouden kehittäminen palvelee
koko metsäsektoria. Metsätalousyrittäjän ikä, metsäpintaalan suuruus ja yrittäjyys ovat
keskeisimmät puun tarjontaan
vaikuttavat tekijät. Näihin
vaikuttamalla saadaan myös
puumarkkinoiden toimivuutta
metsänomistajien puolelta pysyvästi parannettua ja puun
lisäkäyttöön liittyvät investointiesteet tältä osin poistettua.
Keinot yrittäjämäisen metsätalouden edistämiseksi on
moneen kertaan mietitty. Yhtään työryhmää tai selvitystä
ei enää tarvita, ainoastaan
poliittisia päätöksiä, tiivisti
Tiirola metsäomistajien näkemykset.
Lisätietoja: www.mtk.fi
KUVA: FARMIN ARKISTO
METSÄ
METSÄ
EUROOPAN UNIONI haluaa
estää laittoman puutavaran
ja siitä jalostettujen tuotteiden saapumisen ja käytön
EU:n alueella. Laittomalla
puutavaralla tarkoitetaan alkuperämaassa kansallisten
lakien vastaisesti hakattua,
kuljetettua tai myytyä puuta ja
puutuotteita. EU:n puutavaraasetusta (EUTR 995/2010)
aletaan soveltaa jäsenmaissa
3. maaliskuuta 2013.
EU:n puutavara-asetus perustuu metsälainsäädännön
soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa
koskevaan EU:n toimintaohjelmaan (FLEGT, Forest Law
Enforcement,
Governance
and Trade). Suomessa Maaseutuvirasto tulee tekemään
asetuksen
soveltamiseen
liittyviä viranomaistehtäviä.
Maa- ja metsätalousministeriö
valmistelee parhaillaan soveltamista koskevaa kansallista
lainsäädäntöä.
KEITÄ PUUTAVARA-ASETUS
KOSKEE JA MIHIN SITÄ
SOVELLETAAN?
Puutavara-asetusta sovelletaan sekä EU:n alueella hakattuun että EU:n alueelle
tuotuun puutavaraan. EU:n
lainsäädäntö asettaa puutavaran ja puutuotteiden maa-
hantuojat ja myyjät vastuulliseen asemaan. Puutavaran
ja puutuotteiden saapuessa
ensimmäistä kertaa EU:n
markkinoille toimittajalla on
velvollisuus varmistaa, ettei
mukana ole tuotteita, joiden
valmistuksessa on käytetty laittomaksi luokiteltua
raaka-ainetta. Asetus koskee
EU:n markkinoille ensi kertaa
saapuvan puutavaran ja puutuotteiden maahantuojia eli
toimijoita sekä EU:n sisällä
puutavaralla ja puutuotteilla
kauppaa käyviä.
Asetusta sovelletaan sekä
raakapuuhun että puusta valmistettuihin tuotteisiin kuten
esimerkiksi vaneriin, kartonkiin, huonekaluihin, massaan ja
paperiin. Asetusta ei sovelleta
kierrätettyihin tuotteisiin, rottinkiin, bambuun tai painettuun
paperiin, kuten kirjoihin, aikakauslehtiin ja sanomalehtiin.
MITÄ ASETUS
VELVOITTAA TEKEMÄÄN?
Puutavaran ja puutuotteiden
maahantuojien eli toimijoiden
on käytettävä asianmukaisen
huolellisuuden järjestelmää
(due diligence system, dds)
toimittaessaan puutuotteita
EU:n markkinoille. Asianmukaisen huolellisuuden järjestelmä sisältää asetuksessa
määriteltyjä menettelyjä ja
toimenpiteitä. Niiden avulla
voidaan minimoida riski sille, että laittomasti korjattua
puutavaraa tai laittomasti
korjatusta puusta valmistettuja tuotteita asetetaan EU:n
markkinoille. Toimijan on kerättävä tietoa tuotteesta, sen
lähteistä ja laillisuudesta.
Tietojen perusteella toimijan
on tehtävä riskinarviointi ja
tarvittaessa riittävät toimenpiteet riskin vähentämiseksi.
Toimija voi käyttää omaa
järjestelmäänsä tai Euroopan komission hyväksymien
valvontaorganisaatioiden tarjoamia järjestelmiä. Toimijan
on ylläpidettävä ja arvioitava
asianmukaisen huolellisuuden
järjestelmäänsä säännöllisesti,
ellei toimija käytä jonkin valvontaorganisaation tarjoamaa järjestelmää.
Varmistaakseen alkuperän
jäljittämisen puutavaralla ja
puutuotteilla kauppaa käyvien
on pidettävä kirjaa toimittajistaan ja asiakkaistaan. Tiedot
toimittajista ja asiakkaista on
säilytettävä vähintään viiden
vuoden ajan.
ASETUKSEN VALVONTA
JA SEURAAMUKSET
Jokainen EU-jäsenmaa nimeää toimivaltaisen viranomai-
sen, joka valvoo asetuksen
noudattamista.
Suomessa
toimivaltaiseksi viranomaiseksi puutavara-asetuksen
toimeenpanossa on nimetty
Maaseutuvirasto.
EU-jäsenmaat päättävät myöhemmin lainrikkomisen seuraamuksista. Asetuksen mukaan
mahdollisia ovat esimerkiksi
sakot, puun ja puutavaran
takavarikointi ja tuontilupien
menetys.
Laittoman puutavaran ja
puutuotteiden käyttö on merkittävä ja kasvava ongelma
maailmanlaajuisesti. Vaikutukset ovat biologisia, taloudellisia
ja yhteiskunnallisia. Laittomat
hakkuut vaikuttavat huomattavasti metsäkatoon, ilmastonmuutokseen ja biologisen
monimuotoisuuden vähenemiseen. Ne heikentävät myös
lakeja noudattavien toimijoiden
kilpailuasemaa sekä viejä- että
tuojamaissa ja aiheuttavat valtioille huomattavia tulonmenetyksiä. Lisäksi ne ovat esteenä
kestävälle kehitykselle kehitysmaissa, niiden avulla rahoitetaan aseellisia selkkauksia ja
niihin saattaa myös liittyä vakavia ihmisoikeusloukkauksia.
Lisätiedot: www.mavi.fi
FARMI 10/2012
15
METSÄ
? OLEMME ottaneet työnäytöskierroksen teemaksi ?se
on kaikkien etu?, kertoo Harri Uusi-Rauva Sampo-Rosenlewiltä.
Puuston jatkokehityksen
kannalta on olennaista, että
harvennukset tulevat tehdyksi ajallaan ja oikein, metsän
ehdoilla ? sinne sopivalla korjuukalustolla. Harvennusmetsissä on myös merkittävästi
puuta sekä teollisuus- että
energiakäyttöön, joten niiden
teko ajallaan on erittäin tärkeää.
Jotta harvennukset ja varsinkin ensiharvennukset saadaan
tehtyä kustannustehokkaasti,
tulee konekaluston olla sinne
suunniteltu ja valmistettu. Tuntuu aika järjenvastaiselta heittää tuntikustannukseltaan yli
90 euron yleiskonetta ensiharvennuksille, jossa sen tuotos
suhteessa kustannuksiin on
pahasti pielessä. Vastaavasti
päätehakkuilla yleiskone on
liian pieni ja tehoton.
? Ei ole metsänomistajan,
puuta ostavan yrityksen eikä
koneyrittäjän etu jos harven-
nukset tehdään vääränlaisella
kalustolla. Meillä on suuri yhteinen huoli koneyrittäjien pärjäämisen suhteen, kertoo Kalle
Mattsson Nisula Forestilta.
Kun työ ei ole kannattavaa,
harvennukset tehdään eri näkökulmasta kuin pitäisi. Se ei
ole tulevaisuuden kannalta
kestävää.
? Tämä on toisaalta ymmärrettävää, mutta järkevillä
investoinneilla tässä asiassa
päästään eteenpäin, Harri
Uusi-Rauva jatkaa.
Teema koneyrittäjän kannattavuus onkin kiertueella
vahvasti mukana, sillä Koneyrittäjien liitto on mukana puhumassa ?kymppiliikkeestä?,
jonka tarkoituksena on saada
koneyrittäjien kannattavuuden
tasoa ylöspäin. Se on kaikkien
etu.
Työnäytöskiertue starttaa
Oulun seudulta 4.12.2012
jatkaen siitä seuraavalla viikolla Savoon ja Pohjanmaan
kautta
Päijät-Hämeeseen.
Koneyrittäjät, metsäomistajat
ja puuta ostavat yhtiöt saavat
kierroksen aikana varmasti uu-
sia ajatuksia ja ideoita harvennusmetsien korjuuseen.
Ensiesittelyssä uutuuksia
käytännön työssä
Sekä Sampo-Rosenlew että Nisula Forest esittelevät
ensimmäistä kertaa harvennusmetsien uutuutensa tällä
kiertueella. FinnMetkossa ensiesiintymisen saaneet Nisula
N4 ? harvennushakkuukone
sekä Sampon uusi HR46 näyttävät kyntensä harvennuksilla.
Myös Sampon kumppanit SRHarvesting, Kesla ja Keto ovat
kiertueella mukana uusimmilla hakkuupäillä ja nostureilla.
Työnäytökset
kaikilla
paikkakunnilla
klo 10?14
4.12.2012
Lintumaanpolku 406,
Haukipudas (Oulu)
10.12.2012
Alajärventie, Kuopio
12.12.2012
Kaskikuja, Ähtäri
14.12.2012
Rouvintie, Hollola
Lisätietoja:
Sampo Rosenlew Oy,
Harri Uusi-Rauva,
040 541 6753
SR-Harvesting Oy,
Jukka Salin,
0400 836 941
Nisula Forest Oy,
Kalle Mattsson,
040 867 6494
Energiakoura
kaivinkoneeseen
RISUTEC
M50ex
Myynti:
Jussi Aikala
puh. 0500 721 764
risutec@risutec.?
www.risutec.fi
16
FARMI 10/2012
-energiapuukourat
Konepaja Ala-Katara Oy
Teollisuustie 24
39820 Kihniö
p. 03 . 448 4844
MTK:N JOHTOKUNTA on erottanut 6.11.2012
pitämässään kokouksessa Keski-Pohjanmaan
metsänomistajien liiton jäsenyydestään. Erottaminen astuu voimaan vuodenvaihteessa
1.1.2013. Erottamisen syynä olivat liiton rakenteellinen kykenemättömyys toimia metsänhoitoyhdistysten yhteistoiminnallisena elimenä sekä sen hallinnon järjestödemokratian
toteutumisen vastaiset toimet ja pyrkimykset.
Keski-Pohjanmaan Metsänomistajien Liitto
on erottanut liiton jäsenyydestä kaikki alueen
metsänhoitoyhdistykset. MHY Keskipohja on
liittynyt Metsänomistajien Liitto Länsi-Suomeen. MHY Kannus ei ole vielä tehnyt uutta
liittovalintaa.
Päätös merkitsee järjestörakenteessa samalla
myös sitä, että valitettavasti liiton henkilöjäsenet
menettävät MTK:n jäsenyyden ja jäsenedut vuodenvaihteesta lukien. Jäsenetuudet on mahdollista kuitenkin katkeamattomina säilyttää,
mikäli jäsenet liittyvät paikalliseen tuottajayhdistykseen tai siihen metsänomistajien liittoon,
jonka alueella asuvat tai omistavat metsää.
Metsänomistajien liittojen ja tuottajaliittojen
sekä yhdistysten yhteystiedot ja toiminta-alueet
löytyvät osoitteesta www.mtk.fi/liitot/
Energiapuukoura EPK-700
5 ? 25 tn kaivukoneisiin, 4 eri kokoa
Puh. 02-528 8200
www.ph-works.com
??????????
?????????
??
KUVA: FARMIN ARKISTO
Lisätietoja: www.mtk.fi
FARMI 10/2012
17
TEKSTI: JENNI JOENSUU
18
FARMI 10/2012
Marraskuun puolivälissä moni
hieraisi silmiään, kun MTK
ilmoitti tempauksista, joissa
maataloustuotteita myytiin
pilkkahintaan eri puolella Suomea.
Pilkkahinnoiksi voisi kutsua myös
nykyisiä tuottajahintoja, joilla
maataloustuottajien oletetaan elävän.
E
simerkiksi
500
grammaa porsaan
palapaistia maksoi tempauksissa,
joita järjestettiin samaan
aikaan Helsingissä, Tampereella, Hämeenlinnassa,
Joensuussa, Jyväskylässä,
Kokkolassa, Kuopiossa,
Lappeenrannassa, Seinäjoella ja Ylivieskassa, 80
senttiä per pala. Palapaistin
tuottajahinta on 1,58 euroa
kilo, ja kaupoissa se maksaa
keskimäärin 8,23 euroa/kilo. Tuottajahinta on järkyttävän alhainen, kun ottaa
huomioon maataloustuottajien suuren työmäärän ja
alati kasvavat tuotantokustannukset.
Lihaa kulutetaan yhä
enemmän ja enemmän, ja
tuleviksi vuosiksi on enKUVA: KALLE SÄRKKÄ
nustettu entistä suurempaa
kysyntää ja menekkiä, joihin tuotannon on kyettävä
vastaamaan. Viime vuonna
Suomessa syötiin 419 miljoonaa kiloa lihaa eli lähes
78 kiloa per henkilö. Tämä
on enemmän kuin koskaan
aiemmin. Suomalaiset syövät eniten sianlihaa, sen
kulutus on lähes puolet
kaikesta syödystä lihasta. Sekä naudanlihan että
siipikarjanlihan osuus on
vajaa neljännes. Sianlihan
kulutus kasvoi noin viisi
prosenttia viime vuonna.
Tempaus tavoitti
kansalaiset
Maa- ja metsätaloustuottajain
Keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan mukaan tuottajahintoja kriti-
soiva tempaus sujui hyvin.
Väkeä oli jokaisella paikkakunnalla pitkiksi jonoiksi
asti.
? Hyvässä hengessä kuitenkin oltiin. Todella moni
oli tullut paikalle nimenomaan tukeakseen tärkeää
asiaa, Marttila selittää.
MTK ja ruotsinkielinen
maataloustuottajajärjestö
SLC järjestivät paljon keskustelua herättäneen tilaisuuden 10 paikkakunnalla, jotta asian todelliseen
laitaan herättäisiin pian.
Etenkin lihapuolella tilanne on kriittinen.
? Suomalainen liha on jokaisen meidän oikeus. Jos
tilanne jatkuu samanlaisena
vielä vuoden, pari, niin pian
meillä ei enää ole tarpeeksi
lihantuottajia, Marttila pohtii.
jatkuu ?
FARMI 10/2012
19
KUVA: JAANA KANKAANPÄÄ
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila
Paikalla oli myös viljelijöitä jututtamassa uteliaita
kansalaisia. Marttila kertoo,
että palaute oli sataprosenttisesti positiivista ja että kaikki tuotteet menivät
kaupaksi. Suurin osa ihmisistä saapui paikalle jo aamuvarhaisella, kun myynti
aloitettiin kello 11.
? Jonotus sujui kuitenkin hyvin rauhallisesti.
Ihmisillä oli selkeästi halua odottaa ja tukea viljelijöitä.
Lihateollisuus on kriisissä
Suomalaisessa lihateollisuudessa eletään tällä hetkellä
kriittisiä aikoja. Tuottajahinnat ovat alhaiset ja kustannukset kuitenkin nousevat
jatkuvasti. Keskeisenä ongel-
20
FARMI 10/2012
mana Marttila näkee sen, että
vahva kauppa hallitsee markkinoita.
? Markkinoilla on toki kysymys rahasta, mutta myös
siitä, että tuottajia halutaan
pitää aika lyhyessä hihnassa. Tämä selviää esimerkiksi
tuontia tarkastellessa. Ei ole
mitään järkeä tuoda Suomeen
lihaa muualta, kun sitä löytyy
kotimaastakin. Kyse on yliotteesta, jonka kauppa valitettavasti haluaa pitää itsellään,
sanoo Marttila.
Marttila penää myös kaupalta vastuuta, onhan se tilanteessa vahvempi osapuoli.
Tällä hetkellä vastuun tilalla
on liikaa lyhytjänteistä välinpitämättömyyttä. Kyky
katsoa pidemmälle tulevaisuuteen on myös kadoksissa.
? Tällainen käytös heikentää koko suomalaisen ruokaketjun kilpailukykyä, miettii
Marttila.
Monella tilalla on luovuttu eläimistä, koska niiden
pitäminen ei yksinkertaisesti
kannata. Lihantuotannossa
on jo nyt tultu kymmeniä
miljoonia kiloja alaspäin, ja
jos vaikkapa sianlihan tuotantomäärä jää 150 miljoonaan
kiloon vuodessa, on tilanne
Marttilan mukaan katastrofi.
Myös suuria tuotantolaitoksia käytetään puolella teholla,
kun materiaalia ei vain löydy.
Tuottajahintoja on kyllä
nostettu ? liian vähän.
? Viiden sentin korotus
naudanlihan tuottajahintaan sai tuottajan lähinnä
kyynelehtimään. Kun sa-