Farmi 1/2015 - Lehtiluukku.fi

Nro 1/2015 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Palautusvk o 20 15-1 1667 77-1 501 15001 6 414881 667773
www.maanparannus.com KALKKIA KANS! Satu Mäkelä-Nummela, Orimattila Olympiavoittaja “Tähtäimessä hyvä ja laadukas sato.” Kotisivumme ovat uudistuneet! Tutustu osoitteessa www.arskametalli.fi Arskametalli Oy Saarentaantie 33 31400 Somero puh. (02) 748 9700 posti@arskametalli.fi www.arskametalli.fi ARSKAMETALLI OY Olemme Suomen vanhin kuivurinvalmistaja. Palvelemme ja neuvomme Sinua kuivurija kuivausasioissa. Suunnitellaan yhdessä juuri Sinun tarpeisiisi sopiva kuivausratkaisu! VUOMET® Tienhoitolaitteet KAHDEN VUODEN TAKUU! Vuomet Oy puh. 0400 208 824/ 050 300 7713 vuomet@vuomet.fi www.vuomet.fi VUOMET® -kartioja alueaurat, kärkiaura sekä vallileikkuri-sivuaura. Nopea toimitus!
3 FARMI 1/2015 Hietalahdentie 46, 69510 HALSUA p. 06 860 5000 f. 06 860 5070 hp@halsua.fi www.hietalahtijapojat.fi Hietalahti ja Pojat Oy Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | www.pellon.com • Nopea asentaa itse kytkennät pikaliittimin • Tasainen luonnonvalojakauma • Syttyy välittömästi sähkökatkon jälkeen täydellä teholla, myös kylmässä • Kestävä ja pitkäikäinen • Energiansäästö 50-70% • Investoinnin takaisinmaksuaika keskim. 4 vuotta • Saatavana myös parsinavetoihin ja sikaloihin Energiaystävällinen kustannustehokas paloturvallinen Osamaksulla kustannussäästöä heti käyttöönottohetkestä alkaen. EvoLED Kysy tarjous!
4 FARMI 1/2015 Elementeillä potkua puurakentamiseen 40–43 Lintuinfluenssan tulo Suomeen ei mahdotonta 34–35 Maaseutuyrittäjyyden tulevaisuus -seminaari 18–19 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa Lehtiluukku on kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja!
5 FARMI 9/2014 5 FARMI 7/2014 5 FARMI 6/2014 5 FARMI 4/2014 5 FARMI 10/2013 5 FARMI 8/2013 5 FARMI 6/2013 5 FARMI 1/2015 Farmi 2/2015 ilmestyy viikolla 8. www.countrymedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 029 193 0211 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 029 193 0212 ahti.sormunen@countrymedia.fi AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 mediamyynti 0400 265 445 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2015 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa. 32. vuosikerta ISSN 2342-6977 Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Toimipaikka: Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 1 • Tammikuu 2015 KANNESSA: KUUMINAISTEN TILAN LUONNOLAIDUNKARJA VIETTÄÄ TALVEN PIHATOSSA. KUVA: MIMMI VIRTANEN AHTI SORMUNEN METSÄ 8 Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttuu 50 Pakurikäävän viljely MAATALOUS 18 Millainen on tulevaisuus maaseudulla? HYÖTYELÄIMET 26 Suoramyyntisarja osa 2: Lihan suoramyynti 34 Siipikarjatilojen tautisuojaus RAKENTAMINEN 40 Puurakentamisella kasvumahdollisuudet PALSTAT 14 Metsä 20 Maatalous 31 Hyötyeläimet 36 Koulutus 37 Opiskelija esittäytyy 38 Hevoset 44 Rakentaminen 46 Koneet 48 Ympäristö ja energia 54 Koti ja hyvinvointi 58 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro, pääjohtaja Mari Walls, Luonnonvarakeskus Luke
6 FARMI 1/2015 6 FARMI 8/2012 TAMMIKUU 2015 PÄÄKIRJOITUS Tunnus 5018360 00003 Vastauslähetys Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 9 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 9 lehteä hintaan 30 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 9 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka Vastaanottaja maksaa postimaksun Ilmoitan osoitteenmuutoksesta Ilahduta itseäsi, puolisoasi, tilanjatkajaa tai vaikka naapuria ja tilaa hänelle Farmi! KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA KUUNNELLESSANI PRESIDENTTI SAULI Niinistön uudenvuodenpuhetta tuli itselleni hyvinkin positiivinen tunne tulevan vuoden suhteen. Hänen sanomassaan, nyt on tullut toiminnan aika, tuntui olevan voimaa antava viesti. Lamaa on kestänyt jo yli neljä vuotta. Todellakin on totta, että ilman tehokasta toimintaa emme tästä selviä. Puheita sieltä ja täältä on kuunneltu riittävästi. Nyt teot ratkaisevat, vaikka ne tekisivät vähän kipeääkin. Kriisi jos joku on aina muutoksen aika. Myös meidän edellisestä lamasta selvinneiden kansalaisten on aika näyttää esimerkkiä niille, jotka käyvät toivottavasti ensimmäisen ja viimeisen kerran tätä lävitse. On tehtävä itse päätöksiä, joilla tuetaan tämän päättymistä. Jos haluamme välttyä irtisanomisilta tai lomautuksilta, on ehkä aika miettiä, miten voisi itse vaikuttaa. Onko tässä tilanteessa aika hakea korotusta ansioihin vai voisiko esimerkiksi odottaa suhdanteen nousua? On myös pyrittävä estämään työntekijöiden uupumispiikit, joita edellisen laman aikana nähtiin paljon. Tämä onkin monen työnantajan hyvä muistaa ja ottaa huomioon. Valoa ja uskoa mielestäni tähän tuo tutkimus, jonka mukaan laman ja kriisien aikana perustetut yhtiöt ovat sitkeimpiä ja kasvaneet nopeasti. Usko, sitkeys, sisu ja yhteishengen luominen; yhdessä olemme vahva voima. Uskoa ja voimaa uuteen vuoteen, Katja FREEIMA GES
7 FARMI 1/2015 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA VUODEN ALUSSA MONI asia muuttuu ja käynnistyy – usein niin omassa kuin työelämässäkin. Näin myös luonnonvara-alalla, jossa perinteikkäät tutkimusorganisaatiot fuusioituivat saman katon alle. Luonnonvarakeskus, Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos, käynnistyi 1.1.2015 ja siihen sulautuivat perinteikkäät Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL ja Tiken luonnonvara-alan tilastot. Uusi tulokas on kutsumanimeltään Luke. Luonnonvarakeskus Luke syntyy aikaan, jossa puhutaan puhtaasta teknologiasta, vihreästä ja sinisestä taloudesta, kiertotaloudesta ja kestävästä kasvusta. Kun käsitteitä vähän tutkailee, huomaa, että näissä peräänkuulutetaan monitieteistä, uusiutuvia luonnonvaroja koskevaa tutkimustietoa. Maaja elintarviketaloutta, metsätaloutta tai riistaja kalavaroja ei enää voi tarkastella erillisinä sektoreinaan vaan nämä alat kiinnittyvät vahvasti yhteen ja osaksi esimerkiksi ruokaketjuun, maankäyttöön, energiakysymyksiin, ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä kokonaisuuksia. Luonnonvarojen kestävän käytön kysymykset ja biotalouden uudet mahdollisuudet ovat Luken osaamisen keskiössä. Monitieteisellä tutkimuksella haetaan vahvaa pohjaa tiedolla johtamisen tueksi. Lukessa otamme kopin luonnonvaratietoon pohjautuvien ratkaisujen tuottamisesta. Yhteiskunnassa laajasti tunnistetut tutkimustarpeet vastaavat hyvin sitä osaamista, jota Luonnonvarakeskukseen on koottu. Tutkimuksen, asiantuntemuksen ja tiedon rooli yhteiskunnan päätöksenteossa eri tasoilla korostuu. On tärkeää, että päättäjällä yhteiskunnassa tai vaikkapa pkyrityksessä on joku, jolta kysyä neuvoa kulloiseenkin ongelmaan ja luodata uusia mahdollisuuksia. Luonnonvarakeskus haluaakin olla aktiivinen toimija laajentuvassa asiakaspinnassa. Luke tuottaa omalla osaamisellaan ja yhteistyössä kumppaniensa kanssa pohjaa kestävän talouden uusille ratkaisuille. Tämä tarkoittaa muun muassa puhtaita teknologioita, raaka-ainevarantojen järkevää hyödyntämistä kokonaisuus huomioiden, uusia tuotteita, palveluja ja toimintamalleja. Haluamme Lukessa yllättää asiakkaat myönteisesti. Tämä tarkoittaa ratkaisuja, jotka on tuotettu aiempaa monipuolisemmalla osaamisella, uudet lähestymistavat mahdollistavalla infrastruktuurilla ja kattavilla yhteistyöverkostoilla. Haluamme tuottaa laadukasta palvelua ja vahvistaa näin tutkimuksen ja asiantuntijatyön vaikuttavuutta ja merkitystä yhteiskunnassa. Luonnonvarakeskuksen uudet tutkimusyksiköt erikoistuvat muun muassa raaka-ainetuotantoon, puhtaisiin teknologioihin, liiketoimintamahdollisuuksiin sekä talouteen ja luonnonvarasuunnitteluun. Luken tutkimustoiminta on huipputasoista ja ratkaisukeskeistä. Koska tutkimuslaitosuudistuksen myötä Luken suoraan valtiolta saatava määräraha laskee selkeästi, on välttämätöntä keskittyä oleelliseen, vahvistaa Luken kilpailukykyä ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta ja löytää todellisia synergiahyötyjä laitosten yhdistymisestä. Haaste on iso ja vaativa, mutta onnistunut muutos tuottaa kansainvälisesti vahvan, kilpailukykyisen ja tulevaisuuden ratkaisuja luovan tutkimustoimijan. Näiden ajatusten myötä haluan virittää kestävää taloutta koskevaa keskustelua ja kutsua Sinut mukaan vuoropuheluun. MARI WALLS PÄÄJOHTAJA LUONNONVARAKESKUS LUKE VEIKK O SOMERPUR O
8 FARMI 1/2015 TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: AHTI SORMUNEN
9 FARMI 1/2015 Metsälakien kokonaisuudistus on tuonut monia muutoksia metsänomistajalle. Vuoden 2015 alussa muuttui myös laki metsänhoitoyhdistyksistä. Mhy-lain uudistuksen myötä lakisääteinen metsänhoitomaksu vaihtuu metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksuksi, ja mhy:n jäsenyydestä tulee vapaaehtoista. Toinen suuri muutos metsänhoitoyhdistysten toiminnassa on entistä tiiviimpi yhteistyö MTK:n kanssa. MTK:n valtuuskunta hyväksyi syyskokouksessaan marraskuun lopussa 80 metsänhoitoyhdistystä MTK:n jäseniksi. Jatkossa MTK:n metsälinja ja metsänhoitoyhdistykset muodostavat yhteisen Metsänomistajatketjun. Ruotsinkieliset metsähoitoyhdistykset ovat liittyneet SLC:n jäseniksi. Järjestökokonaisuuden ulkopuolelle jäi toistaiseksi vain kaksi metsänhoitoyhdistystä. Edunvalvonta uutena kuvioihin Uudessa mhy -laissa metsänhoitoyhdistyksen perustehtäviin on lisätty edunvalvonta. MTK tuo lisänsä tähän EU-tasolla, ja yksi ketjun sloganeista kuuluukin ”edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin”. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kertoo, että juuri edunvalvonnalla tulee olemaan merkittävä rooli kilpailijoista erottumisessa metsäpalvelumarkkinoilla. – Mikään muu metsäpalveluja tarjoava taho ei aja samalla tavoin metsänomistajien etuja olipa kyse metsäverotuksesta, maanomistajan oikeusturvasta tai metsäelinkeinon toimintaedellytysten turvaamisesta Suomessa tai EU:ssa. Jäsenyys omassa metsänhoitoyhdistyksessä tulee entistä houkuttelevammaksi. Jäsensuhteestakin tulee aidompi, kun lakisääteisyys poistuu, hän sanoo. MTK puolestaan saa kimpassa laajemmat joukot puolustamaan biotalouden edellytyksiä Suomen maakunnissa. Metsänhoitoyhdistysten liityttyä MTK:hon sen jäsenmäärä noin kolminkertaistui. Tiirola kertoo, että vaikka mhy:t ovat itsenäisiä yhdistyksiä ja vapaat päättämään palveluistaan ja jäsenmaksuistaan itse, yhteisen Metsänomistajat -ketjun avulla pyritään tekemään yhteisVuoden alussa voimaan astunut metsänhoitoyhdistyslain uudistus poistaa erityissääntelyä ja tekee mhy-jäsenyydestä vapaaehtoista. Metsänhoitoyhdistykset valmistautuvat tarjoamaan monipuolisia palveluita, panostamaan puukauppaan ja valvomaan metsänomistajien etuja. jatkuu ?
10 FARMI 1/2015 työtä palvelujen markkinoinnissa. Keskinäinen kilpailu ei todennäköistä Mhy-kentällä on jo vuosia menty kohti suurempia yksiköitä. Pari vuosikymmentä sitten lähes joka kunnassa oli oma metsänhoitoyhdistyksensä, nyt yhdistyksiä on reilu 80. Jatkossakin fuusioitumista on odotettavissa. Lakimuutos mahdollistaa sen, että metsänhoitoyhdistykset voivat jatkossa itse vapaasti määritellä toimialueensa. On teoriassa mahdollista, että useat metsänhoitoyhdistykset toimisivat samalla alueella. Tiirola ei kuitenkaan usko keskinäiseen kilpailuun. – Luulen, että matkakustannukset pitävät huolen siitä, että laajamittaista keskinäistä kilpailua ei tule. Moni neuvoja on minulle todennut, että on siinä tekemistä, että kerkeää pitämään yhteyttä oman alueen satoihin metsänomistajiin. Toki jonkin verran on metsänomistajia, joilla on esimerkiksi naapuripitäjien alueella metsää, ja näissä tapauksissa saattaa olla järkevääkin keskittää palveluneuvonta samalle henkilölle. Vastaavasti on teoreettinen mahdollisuus, että jokin alue jää kokonaan metsänhoitoyhdistyksen toimialueen ulkopuolelle. – Fuusioneuvottelut naapureiden kanssa kyllä käynnistyvät ennen kuin yhdistys ajautuu liian vaikeaan tilanteeseen. Toki on teoriassa mahdollista, että myös aatteellinen yhdistys voi ajautua maksukyvyttömäksi. Tällöin yleensä jäsenet katoavat ja tyhjiö täyttyy naapuriyhdistysten alueelta. – Kun metsät ovat itsestä kaukana, on palkattava joku niitä hoitamaan. Toivotaan tietenkin, että se olisimme me.
11 FARMI 1/2015 Luottamus ratkaisemassa jäsenyyttä MTK:n selvityksen mukaan noin 80 prosenttia metsänhoitoyhdistysten jäsenistä olisi jatkamassa jäsenyyttään. Osa metsänomistajista on maininnut jatkamisperusteekseen jäsenmaksun muodostumisen. Tiirola uskoo, että vaihtelua yhdistysten välillä tulee olemaan, ja metsätoimihenkilöt ovat suuressa roolissa. – Jos neuvojalla on metsänomistajien luottamus, ei muutaman kympin verotuksessa vähennyskelpoinen jäsenmaksu ole mikään ongelma. Jos taas metsänomistaja ei koe saavansa omalta neuvojaltaan hyödyllistä apua, eivät edes jäsenmaksun ylittävät jäsenedutkaan riitä pitämään häntä yhdistyksen jäsenenä. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Metsänhoitoyhdistysten vahvuudeksi luettakoon puukauppa, PEFC-sertifikaatti sekä uutena kuvioihin tullut edunvalvonta. Tiirola mainitsee kulmakiviksi myös muun muassa maksuttoman neuvonnan ja tiedotuksen sekä monipuolisen palveluvalikoiman. – Vahva rooli puumarkkinoilla on metsänhoitoyhdistyksen ykkösvahvuus. Muissa metsäpalveluissa ratkaisevaa on tietenkin kustannustehokkuus ja laatu. Kilpailun lisääntyminen on metsänomistajan etu eikä sitä pidä metsänhoitoyhdistyksissä pelätä. Tiirola kannustaa metsänomistajia kuuluumaan yhdistykseen jatkossakin. – Metsäpalveluja saa varmasti ilman jäsenyyttäkin, mutta edunvalvontaketjussa tarvitaan jokainen lenkki, kun taistellaan elinkeinon mahdollisuuksista, olipa kyse metsien kiinteistöverosta tai Brysselin hullutuksista. Yhdistyksissä ei uskota jäsenkatoon Toinen MTK:n ulkopuolelle jääneistä yhdistyksistä on Päijänteen Metsänhoitoyhdistys, joka on yksi Suomen suurimmista metsänhoitoyhdistyksistä. – Yhdistyksen säännöt määrittävät, että yhdistyksellä on oltava täysi päätäntävalta omista asioistaan. Jäsenyyttä haettiin tällä ehdolla ja hakemus tuli hylätyksi, yhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Kivirinta kertoo. Hän sanoo nostavansa hattua MTK:lle, joka on onnistunut etenkin Brysselin päässä. – Tällainen edunvalvonta on tärkeää, ja siksi haluaisimme olla osa tätä organisaatiota, mutta toistaiseksi ollaan pattitilanteessa. Olemme olleet järjestön ulkopuolella jo vuodesta 2006, mutta toimintamme ei kuitenkaan poikkea oleellisesti MTK:n alaisista metsänhoitoyhdistyksistä, hän painottaa. Jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä jatkuu tänä vuonna automaattisesti, jollei metsänomistaja sitä erikseen irtisano. Ensimmäinen jäsenmaksu kerätään maaliskuussa, ja se on pääsääntöisesti metsätilakohtainen. Metsänomistajan on lakimuutoksen jälkeen myös mahdollista olla useamman mhy:n jäsen. Päijänteen Mhy:n valtuusto päätti vuoden 2015 jäsenmaksuksi 70 euroa. Asiaa harkittiin kauan, mutta tasamaksuun päädyttiin sen helppouden vuoksi. – Missään muussakaan yhdistyksessä ei jäsenten omistusten mukaan määrätä jäsenmaksua. Tasamaksu tulee myös edullisemmaksi meille, sillä jos maksu perustuisi pinta-alaan, pitäisi alati muuttuvia aloja seurata aktiivisesti, Kivirinta selittää. Hän ei usko vapaaehtoisuuden johtavan joukkokatoon metsänhoitoyhdistyksistä, mutta sanoo, että yhdistyksessä on kuitenkin varauduttu pienimpien jäsenten eroamiseen. Kivirinta kokee mhy-lain muutoksen hyväksi, ja kilpailun tervetulleeksi. – Lakisääteisen metsänhoitomaksun aikaan aikaisemmin kuuli, että metsänhoitoyhdistysten sanottiin olevan verovaroin ylläpidettäviä, vaikka metsänhoitomaksutulot on tarkasti rajattu käytettäväksi neuvontaan ja koulutukseen. Verovaroin on saatettu ratsastaa joskus aikaisemmin, mutta ei enää vuosiin eikä ainakaan nyt jatkossa. Vapaaehtoisuus parantaa ilmapiiriä Metsänhoitoyhdistys Sotkamon toiminnanjohtaja Jarmo Huttunen kertoo, että päätös yhdistyksen liittymisestä MTK:hon oli helppo. – Yksikään luottamushenkilö ei epäröinyt liittymistä MTK:n jäseneksi. Jäsenyys antaa laajan asiantuntijajoukon palvelut käyttöön metsänomistajille ja metsänhoitoyhdistyksille. Huttusen mukaan vapaaehtoinen jäsenyys tuo palvelutilanteisiin väljemmän ilmapiirin. – Ne jotka ovat tähän mennessä erityisesti kritisoineet voivat irtisanoutua, eikä heillä ole sen jälkeen arvosteluoikeutta mhy:n toimintaa koskien. Vain jäsenillä on oikeus ja velvollisuuskin olla kehittämässä omaa yhdistystään. Mhy Sotkamo otti käyttöön porrastetun hehtaarimaksun, jonka suuruus metsän pinta-alasta riippuen on 40–260 euroa. Jäsenmaksu on pienemmillä tiloilla suurin piirtein entisen mhymaksun suuruinen ja isoilla tiloilla aiempaa pienempi. Koska metsänhoitoyhdistyksillä ei ole enää lakisääteistä velvoitetta palvella kaikkia metsänomistajia tasapuolisesti, voivat ne itse päättää ovatko palvelut kaikkien metsänomistajien vai vain jäsenten käytettävissä. Huttunen kertoo, että Mhy Sotkamo tulee tarjoamaan palveluita myös eijäsenille, mutta erityisesti asiantuntijapalveluissa tullaan käyttämään jäsenhinnastoa. Laadukkaita ja kohtuuhintaisia palveluja hän pitää myös tärkeinä syinä jäsenyydelle. – Toiminnan jatkuvuus pitkälle tulevaisuuteen ja luottamus meihin metsänomistajien edunvalvojana pitää jäsenet mukana. Monipuoliset palvelut puukaupan tukena Yksityiset metsäpalvelujen tarjoajat ovat lisääntyneet ja tulevat mitä luultavimmin lisääntymään myös jatkossa. Alueellisesti toimivia metsätoimistoja on paljon ja valtakunnallisesti toimiviakin löytyy. Miten metsänhoitoyhdistykset vastaavat kilpailuun? – Olemme metsänomistajien omistama ja hallinnoima, voittoa tavoittelematon yhdistys ja puukaupassa vahva toimija. Asiat voi tietenkin tehdä hyvin tai huonosti. Myös hakkuujäljen on jatkuu ?
12 FARMI 1/2015 oltava metsänomistajaa tyydyttävää. Kun hoitaa homman hyvin, saa samalle metsänomistajalle tehdä töitä jatkossakin. Metsänomistaja on aikaisemminkin voinut valita, mistä haluaa palveluitaan ostaa, Harri Kivirinta sanoo. Hän mainitsee metsänhoitoyhdistysten valtiksi kaksi asiaa. – Puun valtakirjakauppa on etu. Leimikot voidaan pilkkoa niin, että joka puulaji myydään erikseen siitä parhaimman hinnan tarjoavalle. Lisäksi olemme metsänomistajan puolella, ja pyrimme toimimaan metsänomistajan parhaaksi. Jarmo Huttunenkin korostaa puukaupan tärkeyttä, mutta korostaa, ettei se ratkaise jäsenyyttä. – Olen usein maininnut että kaikki muu paitsi puukauppa on rekvisiittaa, ja se pitää mielestäni paikkansa. Sen, onko jäsen vai ei, ratkaisee kuitenkin kokonaisuus, eli miten paikallinen metsänhoitoyhdistys koetaan läheiseksi metsänomistajien asioiden hoitajana. Jäsenpohjan säilyttämiseksi monipuolinen palveluiden tarjonta tulee korostumaan. Nyt jo useat metsänhoitoyhdistykset tarjoavat kattavia avaimet käteen -palvelupaketteja sekä harjoittavat esimerkiksi kiinteistökauppaa. – Meillä on laajat puukauppaan, metsänhoitoon ja asiantuntijapalveluihin liittyvät palvelut jäsenten käytössä. Emme ole suunnitelleet kovinkaan paljon uusia lisäpalveluita, mutta entisiä pyritään hiomaan paremmiksi. Yhteydenpitoon ja mahdollisimman joustavaan ja luotettavaan palveluun satsataan, Huttunen sanoo. Hän painottaa, että jatkuva toiminnan kehittäminen hinta-laatusuhteen kilpailukykyisenä säilyttämiseksi on tarpeen. Myös metsänomistajakentän kehitys tuo muutoksia tarjottaviin palveluihin. – Metsänomistajakunta ikääntyy, mistä johtuen mhy:n neuvontarooli ja kyky antaa apua käytännön asioihin korostuu. SukupolMonilla alueilla erilaiset avaimet käteen -palvelusopimukset ovat yleistyneet viime vuosina, ja kysyntä tulee luultavasti etämetsänomistajien lisääntyessä kasvamaan.
13 FARMI 1/2015 MHY-LAIN UUDISTUKSEN myötä koko organisaatio kevenee, sillä MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten välissä vaikuttaneet metsänomistajien liitot ovat loppuvuodesta päättäneet lopettaa toimintansa – yhtä lukuun ottamatta. Pohjois-Suomen metsänomistajien liitto on päättänyt jatkaa toimintaansa metsänhoitoyhdistysten taustayhdistyksenä. Liiton nimi muuttuu Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistykset ry:ksi, ja siihen kuuluvat jatkossa kaikki aikaisemmin Pohjois-Suomen metsänomistajien liittoon kuuluneet metsänhoitoyhdistykset. – Yhdistys on foorumi, jossa voidaan keskustella ja viedä pohjoisen erityiskysymyksiä eteenpäin. Sitä kautta voidaan myös tukea metsänhoitoyhdistyksiä muun muassa koulutukseen ja tiedotukseen liittyvissä asioissa, Metsänhoitoyhdistys Sotkamon toiminnanjohtaja Jarmo Huttunen selittää. Perustettu yhdistys omistaa suurimman osan puukauppayhtiö Lapin Metsämarkkinat Oy:stä, jonka nimi muuttuu nyt Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:ksi. – Odotamme yhtiöltä panostusta metsänhoitoyhdistysten puunkorjuun ja kiinteistönvälityspalvelujen kehittämiseen. Jos yhtiö onnistuu markkinakanavien löytämisessä niin vanhoille kuin uusillekin puun käyttäjille, se voi kasvattaa osuuttaan metsänhoitoyhdistysten hankkiman puun välityksessä. venvaihdokset, metsätilojen välitys ja perunkirjoitukset, näitä palveluita tarvitaan koko ajan enemmän. Aina ei ymmärretä, että metsähoitoyhdistys osaa auttaa näissäkin asioissa. Tätä koetamme nyt kertoa, Kivirinta toteaa. Myös etämetsänomistajat lisääntyvät. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksuistakin lähes joka kymmenes lähtee pk-seudun postinumeroilla. – Kun metsät ovat itsestä kaukana, on palkattava joku niitä hoitamaan. Toivotaan tietenkin, että se olisimme me. Miltä näyttää tulevaisuus? Vuoden 2014 alusta voimaan astunut uusi metsälaki on mahdollistanut vapaamman metsien käytön. Huttunen kertoo, että Sotkamossa on perehdytty metsien pienaukkoja poimintahakkuisiin, ja niille on ollut jonkin verran kysyntääkin. Mhy Sotkamon tavoitteena on Huttusen mukaan metsien kestävän hakkuusuunnitteen tavoittelu vuosittain. – Ongelmallista on ollut saada riittävää kysyntää talvikorjuukohteille, joissa on tarjolla havukuitua. Pyrkimyksenä on ollut lisätä energiapuun kysyntää, joskin siinä on vielä paljon parantamisen varaa. Kivirinta sanoo, ettei metsälain muutos ole suuresti vaikuttanut Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen palveluntarjontaan. Hän nostaa esille uuden metsälain ongelman: lakiin on kirjattu velvollisuus metsän uudistamisesta, mutta ei sen hoitamisesta. – Taimikonhoitorästejä on valtavasti, tälläkin hetkellä yli 2 miljoonaa hehtaaria Suomen metsistä tarvitsisi kirvestä. Kun puusto on liian tiheää, se kasvaa hitaasti ja puusta tulee huonolaatuista. Yksi painopiste on siinä, että saadaan metsänomistaja vakuuttumaan ja innostumaan taimikon hoidosta. Metsänhoitoyhdistykset ovat olleet merkittäviä työllistäjiä, mutta tulevaisuudessa niissäkin ollaan siirtymässä enemmän ostopalveluihin. Mhy Sotkamo työllistää suoraan noin 40 henkilöä. Toimihenkilöpalveluita ostetaan jo nyt, ja tulevaisuudessa ostopalveluita tullaan Huttusen mukaan harkiten lisäämään. Päijänteen Metsänhoitoyhdistys työllistää tällä hetkellä 36 toimihenkilöä, ja metsurityön osalta yhdistys on siirtymässä ostopalveluiden suuntaan. Kesällä kohua herättäneessä yhdistyksen metsurien joukkoirtisanomisessa on Kivirinnan mukaan kyse työn organisoinnista. – Metsurit tekevät lähinnä energiapuun korjuuta, taimikonhoitotöitä ja kylvöjä. Keskitalvella heille on vähän hommia tarjolla, ja he ovat useana talvena joutuneet pakkolomalle. Yrittäjämetsurit voivat vapaammin työllistää itsensä luppokausina, ja heidän työllistämisensä on yksinkertaisempaa, kun mhy:n puolesta ei tarvitse järjestää työnjohtoa. Sekä Huttunen että Kivirinta uskovat, että metsänhoitoyhdistykset kasvavat jatkossakin, fuusioitumista tulee tapahtumaan. – Mikä sitten on ihannekoko, sitä on vaikea määrittää. Suomessa on suuria alueellisia eroja yhdistysten välillä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, etenkin puun kysyntä ja tarjonta. Energiapuu tulee olemaan yksi tärkeä tekijä, Kivirinta pohtii. ? Päijänteen Mhy:n lisäksi MTK:n ulkopuolelle jäi toistaiseksi Mhy Kiiminki, joka ei ole vielä hakenut jäsenyyttä.
14 FARMI 1/2015 METSÄ EDUSKUNTA HYVÄKSYI 15.12.2014 hallituksen esityksen uudeksi kestävän metsätalouden rahoituslaiksi eli Kemera-laiksi. Kemera-tukien tasosta ja eräistä tukien ehdoista on tarkoitus säätää valtioneuvoston asetuksella. Hakemusten ja ilmoitusten sisällöstä tullaan säätämään maaja metsätalousministeriön asetuksella. Molempien asetusten valmistelu on aloitettu. Ne tulevat lausuntokierrokselle tänä vuonna, kun komissio on antanut kommenttinsa. Nykyisiä Kemera-tukia voidaan myöntää kesäkuun loppuun asti voimassaolevan lain nojalla. Nykyisen järjestelmän rahoitushakemusten viimeinen jättöpäivä on näin ollen 17.4.2015. Myönnettyjen tukien ja lainavarojen maksatus voi kuitenkin jatkua vuoden 2019 loppuun asti. Uusi tukijärjestelmä tulee vastaamaan pääosin nykyistä. Uudeksi tuettavaksi työlajiksi tulee taimikon varhaishoito. Nykymuotoinen energiapuun korjuutuki päättyy, eikä tukea aiota myöntää jatkossa metsänuudistamiseen, pystykarsintaan, kantojen nostoon eikä kokeiluja selvitystoimintaan. Jatkossa kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen työn aloittamista. Hankkeiden suunnittelun ja toteutusselvityksen kustannukset sisältyvät jatkossa kokonaiskustannuksiin. Niissä työlajeissa, joissa tukitaso on porrastettu maantieteellisesti, tukivyöhykkeet olisivat samat kuin metsälain toimeenpanoa varten määritetyt eteläinen, keskinen ja pohjoinen Suomi. Kaikkien tuettavien työlajien tulee saada vielä komission hyväksyntä, ja komission tulee hyväksyä myös esitetyt tukitasot. www.mmm.fi Uuden Kemeran nojalla tuettavat työlajit: taimikon varhaishoito nuoren metsän hoito (tuki maksettaisiin korotettuna jos kohteelta kerätään pienpuut) Suometsän hoito, joka korvaa kunnostusojituksen Metsätien tekeminen ja perusparannus Metsän terveyslannoitus Juurikäävän torjunta (torjunnan tukialuetta, torjunta-aikaa ja tuensaajien joukkoa laajennetaan) Ympäristötukisopimukset ja metsäluonnonhoitotyöt FARMI
15 FARMI 1/2015 METSÄ FARMI TAMMIKUUN TOISEN ja kolmannen päivän kovat tuulet ovat vahingoittaneet puita eri puolilla eteläistä Suomea. Kaikkein voimakkaimmat noin 20 m/s puuskat osuivat rannikolle ja hieman heikentyneinä Keski-Suomen alueelle. Tuulenkaadot ovat yksittäisinä puina tai pieninä puuryhminä, eikä laajamittaisia yhtenäisiä tuhoja ole todennäköisesti tapahtunut. Vahingoittuneen puuston määrä on todennäköisesti tuhansista kuutiometreistä kymmeniin tuhansiin. Vuonna 2013 Seijan, Einon ja Oskarin päivien kovat tuulet kaatoivat yhteensä noin neljä miljoonaa kuutiota puustoa. Metsänomistaja voi halutessaan jättää kaatuneet lehtipuut ja pienet määrät havupuita metsään lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Jos vahingoittuneita kuusipuita on kuitenkin yli kymmenen kuutiometriä hehtaaria kohden, tulee tuon määrän ylittävä osuus poistaa metsästä hyönteistuhojen torjumiseksi viimeistään ensi kesään mennessä. Männyllä vastaava raja-arvo on 20 kuutiometriä hehtaarilla. Hyönteistuhoriskejä on erityisen tärkeä ehkäistä kuusikoissa, joita kirjanpainajat vaivaavat jo ennestään. Metsäkeskus muistuttaa, että myrskypuiden korjuu kannattaa jättää ammattilaisen tehtäväksi. Myrskytuhopuiden korjuu vaatii erityistä huolellisuutta ja turvallisuuden takaamiseksi se suositellaan tehtäväksi koneellisesti. Metsää tuhoalueella omistavan kannattaa olla yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen, metsäpalveluyrittäjään tai metsäyhtiöön jatkotoimia varten. www.metsakeskus.fi/myrskypuiden-korjuu AHTI SORMUNEN
16 FARMI 1/2015 METSÄ METSÄNOMISTAJAT VOIVAT käyttää Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi -asiointipalvelua maksutta helmikuun loppuun asti. Metsänomistajat ovat voineet kokeilla palvelua ilmaiseksi marraskuusta lähtien. Lopullinen päätös Metsään.fi palvelun maksullisuuden jatkosta selviää uuden FARMI maksuperusteasetuksen voimaantulon myötä maaliskuun alussa. Metsään.fi -palvelu on avoin kaikille metsänomistajille. Metsänomistajat näkevät palvelussa oman metsätilansa metsätiedot ja ehdotetut metsänhoitotyöt. He voivat ottaa yhteyttä metsäalan toimijoihin, kun tarvitsevat metsätöille tekijää tai puille ostajaa. Palvelua käyttävät aktiivisesti liki kaikki metsäalan toimijat. Palvelu lisää metsänomistajien aktiivisuutta metsänhoidossa ja parantaa metsäpalveluyritysten toimintaedellytyksiä. Palvelussa on tällä hetkellä kaksi kolmasosaa maamme yksityismetsien metsävaratiedoista. www.metsäkeskus.fi PELLERVON TALOUSTUTKIMUS ja Suomen Metsäyhdistys ovat selvittäneet, miten tasaja eri-ikäiskasvatuksen taloudellista kannattavuutta voidaan aiempien tutkimusten perusteella verrata, ja miksi tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Metsänomistajan tavoitteet ja metsikön ominaisuudet määrittelevät reunaehdot taloudellisesti soveltuvimmalle kasvatusmenetelmälle. Laskelmissa eri tekijät vaikuttavat menetelmien talouteen eri voimakkuuksilla. Lopullinen päätös paremmuudesta on viime kädessä riippuvainen näiden tekijöiden arvostuksesta – siis mielipiteistä. Tutkimustulosten perusteella tasaikäismetsikön kannattavuutta suhteessa eri-ikäismetsikköön nostaa sen suurempi puuntuotannon määrä. Eri-ikäismetsiköstä taas saadaan suhteellisesti enemmän tukkipuuta, siitä kertyy vähemmän kustannuksia ja hakkuutuloja saadaan tasaisemmin. Metsänkasvatusmenetelmän valintaa lyhyellä aikavälillä ohjaa puuston lähtötilanne. Siirtyminen metsänkasvatustavasta toiseen on kannattavampaa tehdä silloin, kun tasaikäismetsikkö on kehityksen alkupuolella. Myös maksuvalmiuden ylläpito voi olla tärkeä tekijä. – Säännöllisiä tuloja haluava metsänomistaja saattaa tästä syystä suosia metsikössä eriikäiskasvatusta. Toisaalta koko metsätilan tulovirta voi olla hyvin tasaista tasaikäiskasvatuksessakin, kertoo metsäekonomisti Jyri Hietala. Metsikön pitkän aikavälin nettonykyarvolaskelmissa korkokannalla on metsänkasvatusmenetelmien tulojen ja menojen erilaisesta ajoituksesta ja suuruudesta johtuen suurin merkitys lopputulokseen. Eri tutkimukset ovat usein jo lähtökohtaisesti huonosti verrattavissa toisiinsa, esimerkiksi eri-ikäismetsiköiden uudistumisen mallintaminen on vielä puutteellista. Tutkimukset myös jättävät huomiotta eri kasvatusmenetelmiin sisältyvät riskit, vaikka niiden taloudellinen merkitys voi olla suuri. Metsätalouden taloudellinen tulos eri kasvatustavoissa -julkaisu on saatavissa PTT:n verkkosivuilta: www.ptt.fi
17 FARMI 1/2015 www.metsa-saamanen.? KINETIC uutuus pienmetsäkone menee eikä meinaa. Leveys 1.6m Paino 1.9t Nosturi 4.7m. Runko-ohjattu, kaikki 8 pyörää vetävät. Hinta alk. 38800 € . FARMA Kuormaimet C3.8-8.5, 9 eri kokoluokkaa. Metsävaunut T6-T16 4WD, 10 eri mallia. Hinta CT 3.8-6 alk. 6800 e. Nettikoneesta löytyy enemmän tietoa ja vaihtokoneet. Tuotteet saat kotiovelle ja opastuksen kaupan päälle. 0500 373 420 Kangaskatu 30, 76100 Pieksämäki COUNTRY metsävaunut ja kuormaimet, mönkijästä pieniin traktoriin. Kuormaimet alk 330-480, 6 eri mallia. Metsävaunut T15, T30, T50. Hinta 330 T15 alk. 5161 € + alv. Karsiva energiapuukoura paino 110 kg, katkaisu max 200 mm UUTUUS! Suurlujuusteräksinen kahmari X20 Paino vain 120 kg Soveltuu kuormaamiseen ja pienimuotoiseen kaivamiseen FARMIKKO Farmikko Oy 044 577 1156 www.farmikko.? FARMI METSÄLEHTI KERTOO, että metsäyhtiöiltä puukartellikorvauksia vaativa Suuri Savotta -joukko kasvoi noin 1 040 uudella metsänomistajalla. Kanneryhmän vetäjä Reijo Lahtonen jätti viimeisimmät kanteet perjantaina 2. tammikuuta Helsingin käräjäoikeuteen. UPM:n, Metsäliiton ja Stora Enson kanssa vuosina 1997–2004 tehdyistä puukaupoista haki alun perin korvauksia noin 650 metsänomistajaa. Helsingin hovioikeus kumosi marraskuussa2014 käräjäoikeuden aiemman päätöksen puukartellin korvausvaateiden vanhenemisesta, ja metsänomistajille avautui uusintamahdollisuus korvausten hakemiseen. Korvauksia hakee nyt yli 1 600 metsänomistajaa ja kymmeniä kuntia tai seurakuntayhtymiä. Lahtosen mukaan ryhmä jää nyt odottamaan käräjäoikeuden päätöstä. Metsälehti kertoo, että ainakin UPM ja Metsäliitto hakevat valitusoikeutta päätökseen palauttaa kartellikiista käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Lähde: www.metsalehti.fi
18 FARMI 1/2015 MTK-Satakunta ja ProAgria LänsiSuomi järjestivät yhteisen Mitä maatilayrittäjyys on tulevaisuudessa? -seminaarin joulukuun alussa Porissa. Tilaisuus oli samalla TietoKuhmonen mainitsi maatalouspolitiikan neljä suuntaa, kuluttajalähtöisen, aluelähtöisen, kilpailukykylähtöisen sekä ympäristölähtöisen politiikan. – On kuolleena syntynyt ajatus, että maaseudulla olisi vain yksi mahdollinen tulevaisuus. Tulevaisuus riippuu siitä, mitä maksimoidaan, mikä neljästä suunnasta valitaan. On eri polkuja ja eri painotuksia, joilla päädytään mihin päädytään. Kuhmonen korosti, että maaseudun on vastattava globaaleihin haasteisiin. TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVA: EMMA PIKKARAINEN, PROAGRIA LÄNSI-SUOMI JA FARMI Joulukuussa järjestetyssä maaseutuyrittäjyyden tulevaisuutta käsitelleessä seminaarissa todettiin, että maaseudulla on monia mahdollisia tulevaisuuksia. Useissa puheenvuoroissa korostui tavoitteiden asettamisen tärkeys, oman polun valinta ja myös se, ettei laajeneminen ole ainoa ratkaisu. virtaja Varavoimaa Farmarille -hankkeiden sekä Sataideaaja Tilusjärjestely-, vesiensuojeluja maisemanhoitohankkeiden yhteinen päätösseminaari. Tilaisuus keräsi paikalle Ravintola Liisanpuiston auditorioon vajaa sata kiinnostunutta kuulijaa. Tulevaisuuskuva hukassa Tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta luennoi maatilayrittämiseen vaikuttavista megatrendeistä, ja keskittyi koko maaseudun mahdollisiin tulevaisuuskuviin. Nähtävissä olevista megatrendeistä hän mainitsi muun muassa ympäristön ja kestävyyden, resurssitehokkuuden, teknologian kehityksen sekä keskittymisen ja kaupungistumisen.
19 FARMI 1/2015 Hän sanoi, että maataloudesta ja maaseudulta puuttuvat tulevaisuuskuvat ja tavoitteet, joita kohti halutaan pyrkiä. Hän korosti, että olisi tärkeää asettaa tavoitteita. – Jollei tulevaisuutta tutkita, tehdään vääränlaista politiikkaa, eikä ole perusteita päätöksille. Iso kuva on hukassa. Tuki ja lupa-säätämisessä mentävä kohti vaihtoehtojen pohdintaa. Nyt on herätyksen aika EU-jäsenyyden aiheuttamasta koomasta, jossa vieläkin hieman eletään. Jatkojalostus ja brändäys mahdollisuutena Yrittäjäpariskunta Janne ja Anna Rauhansuu Myssyfarmi Jannen Maatalous Oy:stä puhuivat maatilayrittämisestä ympäristönäkökulmasta sekä tilan brändäyksestä. Rauhansuut kasvattavat luomutilallaan Pöytyällä viljaöljy ja palkokasveja, joista jalostavat myös elintarvikkeita. Tila tuottaa muun muassa soijarouheelle vaihtoehtoista hernerouhetta ja omaa kylmäpuristettua rypsiöljyä. – Kasvivalkuaisen käytön kehittäminen on ratkaisevassa roolissa ympäristön tilan ja ruuan riittävyyden kannalta, Janne Rauhansuu sanoi. – Oman tilan tuotteiden jatkojalostus tuo työtä vuoden ympäri. Talous motivoi, mutta myös mielekkyyden löytäminen on tärkeää, Anna Rauhansuu painotti. Rauhansuun tilalla on myös suomenlampaita. Omien sekä naapuritilan lampaiden villaa hyödynnetään Myssyfarmin ”lähidesignmyssyissä”. Aikoinaan isännän harrastuksesta lähOnko tulevaisuus proteiinipitoisten palkokasvien, kuten härkäpavun viljelyssä? tenyt myssyjen kutominen on merkittävä osa tilan toimintaa, ja jälleenmyyjinä toimivat lähinnä pääkaupunkiseudun liikkeet. Tilan väen apuna myssyjä kutovat myssymummot, eli paikalliset isoäidit. Aikaisemmin mainostoimistossa uraa luonut emäntä Anna Rauhansuu puhui tilan tuotteistamisesta ja mainitsi markkinoinnin trendeiksi ekologisuuden, terveellisyyden ja avoimuuden. – Maajussin tarina kiinnostaa. Laatu ja jäljitettävyys ovat arvoja. Rauhansuu kehotti etsimään itselle luontevinta juttua ja lähtemään siitä liikenteeseen. Suunnitelmallisuus kannattaa Satakuntalaisen Sunniemen kartanon isäntä Ilkka Mattila esitteli oman tilansa kautta tulevaisuuden kasvitilan johtamista. Mattila viljelee tilallaan mallasohraa, leipävehnää, sokerijuurikasta sekä avomaavihanneksia. Tilalla myös jalostetaan porkkanaa ja palsternakkaa. Tulevaisuuden haasteiksi Mattila mainitsi tukitason laskun, pellonhintatasot sekä viljan markkinahinnan vaihtelut. Hän korosti kustannusten kuriin laittamista ja myös tilayhteistyötä tehokkuuden saavuttamisessa. Lohjalaisen Kilpiän tilan isäntä, tekniikan tohtori ja SYKEn asiantuntija Tuomas Mattila, korosti pitkän aikavälin tavoitteiden asettamista kertomalla sukutilansa 110-vuotissuunnitelmasta. – 100 vuoden suunnitelma on helpompaa laatia kuin 10 vuoden suunnitelma, hän sanoi. Mattila puhui kokonaisvaltaisesta tilanpidosta, holistic managementista, päätöstentekijöiden ketjusta ja tavoitteiden asettamisesta. Hän esitteli asuinkylässään tehtyjä kehityssuunnitelmia. – Takataskussa on hyvä olla erilaisia suunnitelmia. Jokaisesta voidaan oppia jotakin. Suunnitelmaa tulee toteuttaa, kun se sopii kokonaisuuteen. Mattila korosti, että vaikka yleinen yrittäjälle tuleva viesti on laajentuminen ja kasvu, on jokaisen ajateltava itse, mitä haluaa. Talouden on kestettävä yllätyksiä Professori Heikki Lehtonen MTT:ltä luennoi maatalouspolitiikan ja markkinoiden vaikutuksesta maatalousyrittämiseen vuoteen 2030 mennessä. Hän puhui tukien kytkeytymisestä ja siitä, miten tukien on mahdollista toimia muutoksen vipuna. Lehtonen esitteli MAPTEN-hankkeessa hahmoteltuja tulevaisuusskenaarioita, ja sitä, mitä tapahtuu, jos ne toteutuvat. Tulevaisuusskenaarioita olivat muun muassa laaturuuan ja monialaisen yrittäjyyden toimiminen maatalouden vetureina, ilmastonmuutoksen hillitsemisen nouseminen ensisijaiseksi sekä maatalouden nousu innovaattoriksi uusiutuvassa energiassa ja ravinnekierrossa. Myös Lehtonen sanoi, ettei laajeneminen ole tilalle ainut ratkaisu, ja korosti kestävyyden ja lähellä tuotetun arvokkuutta. – Jos suuruuden ekonomian annetaan jyrätä, kannattavuudesta tulee hankalaa ja se keskittyy harvoille alueille. Lehtonen muistutti, etteivät tilat saa ajaa itseään pakkorakoon. – Vaikka on huonoja vuosia, tulee myös hyviä, mutta talouden on kestettävä pieniä yllätyksiä. ?
20 FARMI 1/2015 MAATALOUS NYKYISESTÄ SATOVAHINKOKORVAUSJÄRJESTELMÄSTÄ viljelijä on voinut saada korvausta osalle poikkeuksellisten sääilmiöiden aiheuttamista vahingoista. Nykyinen satovahinkokorvausjärjestelmä päättyy vuoden lopussa. Satovahinkoriskien hallinnan tarpeita ja keinoja on pohdittu satovahinkoneuvottelukunnassa, MMM:n kokoamassa riskienhallintatyöryhmässä sekä maataloustuottajien ja valtion välisissä tukineuvotteluissa. Esillä ovat olleet satovahinkojen korvaaminen vakuutuksista tai viljelijöiden keskinäisistä rahastoista ja näiden välineiden suora tukeminen valtion varoista. Yhtenä arvioitavana vaihtoehtona on ollut myös vahinkojen korvaaminen edelleen valtion varoista nykyjärjestelmää muuttamalla. Riskienhallintatyöryhmän yksimielinen esitys kuitenkin oli, että nykyisestä satovahinkokorvausjärjestelmästä luovuttaisiin, tilalle tulisivat vakuutukset. Viljelijöiden omaehtoista riskienhallintaa haluttiin kannustaa, ja vakuutusten etuna nähtiin myös se, että niiden avulla voitaisiin nykyistä paremmin huomioida tilakohtaiset tarpeet. Vakuutukset voisivat kattaa myös niiden kasvilajien vahinkoja, joita satovahinkokorvausjärjestelmä ei ole kattanut. Valtion yksin rahoittamasta satovahinkokorvausjärjestelmästä päätettiin luopua vuoden 2013 lopussa, mutta valtio korvaa vielä vuosien 2014 ja 2015 aikana aiheutuneita satovahinkoja. Kahden vuoden siirtymäajalla pyritään antamaan viljelijöille ja vakuutusyhtiöille riittävästi aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen. Maaja metsätalousministeriö on lisäksi yhdessä tuottajien ja vakuutusalan kanssa pohtinut mahdollisuuksia ja tarvetta edistää vakuutusten yleistymistä Suomessa satovahinkovakuutustuen avulla. Vakuutusten tukemista ei tule kuitenkaan tapahtumaan ainakaan vielä vuonna 2016. Tuottajien ja hallinnon kesken on sovittu, että satovahinkoriskien hallintaa käsitellään uudestaan vuonna 2015. www.mmm.fi FREEIMA GES viljelijä! Öljykasvit ovat nyt erinomainen vaihtoehto kevään kylvöille Meiltä saat peitatut kylvösiemenet helposti tilalle toimitettuna. Tee NYT ÖljYKASviSOPiMUS Puristamomme Kirkkonummella on rypsille ja rapsille varma toimituspaikka. Muita vastaanottopaikkoja ensi syksynä ovat Kokemäki, Loimaa, Naantali, Perniö, Turenki, Koria, Seinäjoki ja Ylivieska. Pori Matti Koskela 010 402 2528 Kristiina Åkerlund 010 402 2536 Salo Matti Hämäläinen 010 402 2535 Juha Mikola 010 402 2534 vaasa Bror Staffas 010 402 2529 www.avenakauppa.fi espoo Johan Andberg 010 402 2520 Hanna Ikävalko 010 402 2523 Andrea Landers 010 402 2521 Seija Uuskoski 010 402 2525 Kouvola Kenneth Ahlqvist 010 402 2532 Anne Perätalo 010 402 2524 Hämeenlinna Matti Hallikainen 010 402 2526