The Big Bang Theory kausi 12 dvd & blu-ray Star Trek Discovery kausi 2. dvd & blu-ray They Shall Not Grow Old dvd & blu-ray Tolkien (2019) dvd & blu-ray, The 100 kausi 6. dvd Gremlins 4K uhd + blu-ray
4 ALKUTEKSTI Kuka kauniin säätää ja ruman määrää? 5 YLEISÖN ÄÄNI >> 6 ESIKATSELU Taistelulähetit – 1917, Mr. Jones ja Bombshell – hiljaisuuden rikkojat. >> 10 ENSI-ILLAT 26 TOIMITUKSEN SUOSIKIT 28 THE LIGHTHOUSE Mitä pitää tehdä, jos maailmalta ei löydy kuvauspaikaksi sopivaa majakkaa? No, sellainen pitää tietysti rakentaa itse, totesi ohjaaja Robert Eggers. 36 VEITSET ESIIN Rian Johnson sohaisi ampiaispesää Star Wars -elokuvallaan The Last Jedi. Se ei kuitenkaan ollut ensimmäinen kerta, kun hän suhtautui lajityyppiodotuksiin leikitellen. Eikä viimeinen... 40 LE MANS 66 Ohjaaja James Mangold olisi halunnut tehdä kilpa-autoelokuvansa jo paljon aikaisemmin, mutta tielle tulivat rahoitusongelmat ja kynsikätinen supersankari. 44 JUMALAN ARMOSTA Katolinen kirkko on rakennettu anteeksiannon periaatteelle, mutta miten voi antaa anteeksi itseään vastaan rikkoneelle, joka ei pyydä anteeksi? 48 KOLME SEKUNTIA Ruotsalaisia, puolalaisia, amerikkalaisia, mitä näitä nyt on? Andrea Di Stefani siirsi ruotsalaisjännärin New Yorkin Brooklynin puolalaiseen alamaailmaan. 52 NIGHT VISIONS 2019 Jos haluaa nähdä kauhut kaikkialla – ja kaikkialta – kannattaa suunnata maan mainiota murhamannaa tarjoaville festareille. 56 TOP 10 Tapahtui 50 vuotta sitten. 60 LUKUNURKKAUS Loiri; Markus Selin – perustuu tositapahtumiin sekä Aaltoja ja asiattomuuksia. 62 AIKAKONE Marraskuu–joulukuu 1999. 63 KOTITEATTERI 82 PEKKA LEHTOSAARI DC vs. MCU. >> SISÄLTÖ 28 THE LIGHTHOUSE Viime vuosina genre-elokuvien kentälle on noussut pari uutta tekijää, jotka tekivät ensimmäisellä elokuvallaan sellaisen vaikutuksen, että heidän tänä vuonna ilmestynyttä uutuuttaan on odotettu kieli pitkällä. Toinen on Ari Aster, jonka viime vuoden Hereditary – pahan perintö hätkäytti, eikä Midsommar – loputon yö pettänyt sekään. Tässä numerossa puolestaan esitellään vuonna 2015 The Witchillä ilahduttaneen Robert Eggersin kauan odotettu uutuus The Lighthouse. On vaikea sanoa vastaako se sitä mitä odotettiin, mutta sekään ei petä. Luvassa on totta ja tarua sekoittava painajainen, jossa kaksi eristyksissä sijaitsevassa majakassa asuvaa miestä menettää otettaan todellisuudesta. Ja piereskelevät. KOLMEKYMPPISET AMERIKKALAISMIEHET EIVÄT NÄYTÄ KOLME KYMPPISILTÄ PUOLALAISILTA. HE NÄYTTÄVÄT LAPSILTA, MINÄ TARVITSIN MIEHEN. – ANDREA DI STEFANO, S. 49 NUMERO 11 / 2019 | WWW.EPISODI.FI Tarhapäivä. Mielenkiintoinen ristiriita: Majakan hämärän kuvaaminen mustavalkoiselle filmille vaati niin paljon valoa, että se sokaisi näyttelijöitä. Lopputulos on silti tämä. Spider-Man: Far From Home. The Big Bang Theory kausi 12 dvd & blu-ray Star Trek Discovery kausi 2. dvd & blu-ray They Shall Not Grow Old dvd & blu-ray Tolkien (2019) dvd & blu-ray, The 100 kausi 6. dvd Gremlins 4K uhd + blu-ray 11/2019 EPISODI 3
16. VUOSIKERTA / 159. NUMERO WWW.EPISODI.FI facebook.com/episodilehti instagram.com/episodi_lehti twitter.com/episodilehti PÄÄTOIMITTAJA Jouni Vikman TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Jussi Huhtala ULKOASU Markus Paajala KIRJOITTAJAT Joonas Alanne, Marta Ba?aga, Tero Heikkinen, Niina Holm, Jesse Huusari, Niko Ikonen, Johanna Juntunen, Janne Kaakko, Tom Kajaslampi, Esa Karell, Matti Komulainen, Helinä Laajalahti, Pekka Lehtosaari, Hannu Liekso, Maria Lättilä, Heli Metsätähti, Milla Olkkonen, Tarmo Poussu, Jesse Raatikainen, Jani Svensk, Niklas Tirkkonen, Kirpi Uimonen TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Episodi / Pop Media Oy Fredrikinkatu 42, 00100 Helsinki etunimi.sukunimi@popmedia.fi episodi@popmedia.fi ILMOITUSMYYNTI Oskari Anttonen, Jaana Halttunen, Peter Lindroos, Oona Lukkarinen, Mikko Mali ilmoitusmyynti@popmedia.fi etunimi.sukunimi@popmedia.fi TILAAJAPALVELU 03 4246 5302 (ma–pe 9–16) tilaajapalvelu@popmedia.fi KUSTANTAJA Pop Media Oy Fredrikinkatu 42, 00100 Helsinki www.popmedia.fi TOIMITUSJOHTAJA Tuomo Häkkinen PAINOPAIKKA M?kusala ISSN 1459-7381 Toimituksen tilaama tai sille tarkoitettu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää Pop Median kaikissa uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutustai jakelutavoista. Episodi ei vastaa tietojen mahdollisista muutoksista eikä tilaamattomien kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Kuvamateriaali: 20th Century Fox, Atlantic Film, Filmikamari, Helsinki Filmi, HBO Nordic, MRP Matila Röhr Productions, New Line Cinema, Netflix, Nordisk Film, Paramount Pictures, Scanbox Finland Oy, SF Film Finland Oy, Solar Films, Universal Pictures, Viaplay, The Walt Disney Company Nordic, Warner Bros. Pictures KÄVIN katsomassa Fatih Akinin saksalaisen sarjamurhaajaleffan Kultainen hansikas. Se teki vaikutuksen, vaikka en ehkä ihan sen nerokkuutta ymmärtänyt, kuten jotkut muut vähemmän viehättävien elokuvien ystävät. Akinin visio 1970-luvun Hampurin vähempiosaisten elämästä oli niin tinkimättömästi riisuttu kaikesta vähästäkin elokuvallisesta glamourista, että paloitellut ja piilotellut ruumiit lähes haistoi alkoholin ja lian sekä hien ja muiden ruumiineritteiden keskeltä. Jälkikäteen oli mielenkiintoista lukea muiden mielipiteitä elokuvasta. Monissa arvioissa Kultaista hansikasta kuvailtiin sanalla ”kuvottava”. Varsinkin ulkomaisissa arvosteluissa ilmaisu rehotti, ja eräässä jopa varoiteltiin: ”it will make you puke”, se saa taatusti oksentamaan. Kieltämättä olen kauhuelokuvien ystävänä ehkä tottunut hieman äklömpään kuvamateriaaliin, mutta silti kommentit hieman hämmensivät. Elokuva on inhottava, iljettävä ja väkivaltainen, mutta rankimmat teot tapahtuvat kuitenkin usein juuri ja juuri kuvan ulkopuolella. Siksipä käynnistyi mielenkiintoinen ajatusleikki. Mitä jos komeapiirteistä Jonas Dassleria ei olisi maskeerattu rujoksi alkoholistiksi ja öljyisten alkkarien sijaan murhakohtauksissa olisi kiillellyt sileä sixpack? Mitä jos uhrit olisivat huonohampaisten pubiruusujen sijaan olleet kiinteitä (alaston) malleja, jotka rumasti kuolaten kuolemisen sijaan olisivat tyylikkäästi valuttaneet verta silikoneille? Mitä jos murhat olisivat rähjäisen ullakkokopin sijaan tapahtuneet designlukaalissa? Luulenpa, että murhaleffojen ystävät olisivat kiitelleet, ja muut olisivat vain olleet välinpitämättömiä. Jotenkin tuntuu, että tappamisen ohella jokin muu(kin) aiheutti inhon väristyksiä. Kultainen hansikas näyttää, kuinka toivotonta ja nöyryyttävää ihmiselämä voi pahimmillaan olla, vaikka kohtalona ei olisi kuolla väkivaltaisesti – kuin pitkä versio tokaisusta ”life's a bitch and then you die”. Salakavalasti pinnan – sliipatun tai rujon – alla kommentointi on hyvän elokuvan merkki. Vai emmekö vain halua katsoa vähemmän viehättäviä ihmisiä valkokankaalla? JOUNI VIKMAN PÄÄTOIMITTAJA Kuka kauniin säätää ja ruman määrää? 10 VUOTTA SITTEN THE LIGHTHOUSESSA vaikutuksen tekevä Robert Pattinson on joutunut paiskimaan paljon töitä lunastaakseen paikkansa vakavasti otettavana näyttelijänä. Suurin este sille – mutta toisaalta myös iso ovien avaaja – oli Twilight-sarja, josta kymmenen vuotta sitten ilmestyi toinen osa, Uusikuu. ”Catherinella oli hyvin selkeä tyyli, ja hän loi kuvauspaikalle viattoman tunnelman. Chris on hieman kyynisempi ja näkee myös asioiden kääntöpuolen, mikä sopii tähän, sillä Uusikuu on synkempi elokuva. Mutta pidän Chrisista ja tulimme hyvin toimeen. Hän luo rauhallisen työympäristön, joten oma kolmen kuukauden työrupeamani oli elämäni rentouttavin kokemus. Kaikki paineet ovat nyt Taylorin niskassa.” Episodi 11/2009: Twilight – Uusikuu (Johanna Juntunen) ALKUTEKSTI MARRASKUU 2019 JOTENKIN TUNTUU, ETTÄ TAPPAMISEN OHELLA JOKIN MUU(KIN) AIHEUTTI INHON VÄRISTYKSIÄ . 4 EPISODI 11/2019
TÄMÄ PALSTA on omistettu lukijapalautteelle ja elokuva-aiheisille kysymyksille. Visa Alanko mitä ilmeisimmin rakastaa vauhtia ja vaarallisia tilanteita. ”Koska tulee uusi Fast and The Furious?” VASTAUS: Edellinen Fast & Furious -leffa osoittautui elokuvasarjan menestyneimmäksi, joten Universal-studio ei halunnut lopettaa tuottoisaa franchisea, vaikka toinen pääosan esittäjä Paul Walker menehtyikin traagisesti. Seuraava eli kahdeksas osa on jo kovaa vauhtia tekeillä. Siitä on ilmoitettu, että Vin Dieselin lisäksi mukana jatkavat ainakin Jason Statham ja Dwayne Johnson. Ohjaajaksi on pestattu F. Gary Gray (Straight Outta Compton). Yhdysvaltain ensi-iltapäivämääräksi on vahvistettu perjantai 14.4.2017. Ville Packalén on kuullut huhuja Jack Nicholsonin jättipalkkioista. ”Kuinka paljon Jack Nicholson tienasi Jokerin roolistaan Bat man-elokuvassa? Saako hän edelleen tuloja uusimmista viittaritarielokuvista ja niiden oheistuotteista?” VASTAUS: Entertainment Weekly -lehden artikkelin mukaan Nicholsonin normaali taksa oli vuonna 1989 ilmestyneen Batman-leffan aikoihin 10 miljoonaa dollaria. Hän kuitenkin pudotti sitä sopimusneuvotteluissa kuuteen miljoonaan dollariin ja sai siitä hyvästä osuuden Batman-leffan ja oheistuotteiden tuloista. Entertainment Weekly arvioi, että Nicholsonin palkkapussi paisui sopimuksen ansiosta 50 miljoonaan dollariin. Mark Eliotin elämäkertakirjan mukaan summa on peräti 60–90 miljoonaa dollaria. Sitä emme tiedä, saako hän edelleen tuloja. Joka tapauksessa hän on tienannut valtavan määrän rahaa elokuvasta, eikä kyseessä ollut edes päärooli. Joni Nikkilä on kiinnostunut vuonna 1989 ilmestyneestä Leviathan-elokuvasta, jota ei pidä sekoittaa samannimiseen venäläisdraamaan vuodelta 2014. ”Onko vuoden 1989 Leviathanin dvdtai blu-ray-julkaisusta tietoja?” VASTAUS: Hienoa, että joku muistaa tämän George P. Cosmatosin (Rambo II, Cobra) vedenalaisen kasarijännärin, jonka pääosassa nähtiin Robo Copin Peter Weller. Suomessa sitä ei tietojemme mukaan ole dvd:nä tai blu-rayna julkaistu. Ulkomaiset verkkokaupat kuten Amazon tai Play näyttävät kauppaavan Leviathanin blu-rayta, jossa on tekstitys vain englanniksi. Antti Lindström ei saa enää selvää dvdja blu-ray-levyjen takakansista. ”Miksiköhän kotiteatterijulkaisujen takakansissa on elokuvan kesto nykyään niin usein todella pienellä ja vaikeasti löydettävissä?” VASTAUS: Olemme huomanneet saman asian! Eikä se koske pelkkää kestoa. Tosin joku irvaili, että tämä voi johtua ikänäöstä eikä tekstin pienenemisestä. Mutta olet oikeassa, tämä on epäkohta, joka pitäisi korjata. Toivottavasti elokuvien kansitekstien suunnittelijat lukevat tämän ja tekevät asialle jotain. Kysy meiltä mitä tahansa elokuvista! Seuraa Episodia sosiaalisessa mediassa äläkä epäröi esittää elokuva-aiheisia kysymyksiä. Järjestämme Facebookissa kysymyssessioita noin kerran kuukaudessa ja voit lähettää viestiä myös erikseen. Facebook.com/episodilehti Twitter: @episodilehti Instagram: @episodi_lehti Sähköposti: episodi@popmedia.fi Voit lähettää kysymyksesi myös kirjeitse osoitteeseen Episodi / Yleisön ääni Pop Media Oy Fredrikinkatu 42, 3. krs. 00100 HELSINKI YLEISÖN ÄÄNI @DiscshopFi VUODEN JÄLLEENMYYNTIPISTE 2013 VUODEN 2015 MYYDYIMMÄT ELOKUVAT 1. MAD MAX FURY ROAD 2. HOBITTI VIIDEN ARMEIJAN TAISTELU 3. INTERSTELLAR 4. MIELENSÄPAHOITTAJA 5. AMERICAN SNIPER 6. FAST & FURIOUS 7 7. LUOKKAKOKOUS 8. TERMINATOR GENISYS 9. NÄLKÄPELI MATKIJANÄRHI OSA 1 10. KÄTYRIT 11. AVENGERS AGE OF ULTRON 12. FURY 13. INSIDE OUT 14. JURASSIC WORLD 15. JOHN WICK episodi_top15_film_108x297.indd 1 2015-12-29 10:26 EPISODI 01 2016 JESSE CC 2015.indd 7 15.1.2016 14.43 TÄMÄ palsta on omistettu lukijapalautteelle ja elokuva-aiheisille kysymyksille. Nimimerkki Hugo kertoo viestissään isoisästään, joka harrasti elokuvia. ”Vuosi sitten 94-vuotiaana kuollut vaarini oli kivenkova leffafani. Hän katsoi elämänsä aikana valtavan määrän elokuvia. Kertomansa mukaan hän ei pitänyt kauhuelokuvista ja katsoi niitä vain kolme: John Carpenterin Usva, Stanley Kubrickin Hohto sekä Robert Wisen Yö kauhujen talossa. Hän katsoi ehkä enemmänkin kauhua mutta muisti nämä viimeisinä vuosinaan, kun asiasta keskustelimme. Hohto ja Usva on tullut nähtyä monia kertoja, mutta mistä ihmeestä löytyisi Yö kauhujen talossa dvd:nä tai blu-rayna suomalaisilla tekstityksillä varustettuna? Painokset näyttävät olevan lopussa suomalaisissa verkkokaupoissa, eikä ainakaan suomenkielisillä tekstityksillä sitä löydy mistään. Eikö kyseessä ole kuitenkin arvostettu kauhuklassikko? Ja miksei sitä tule ikinä Suomen televisiosta? Itsekin leffafanina, vaarini muistolle haluaisin kovasti kyseisen elokuvan nähdä ja kokea. Olen etsinyt sitä jo pitkään. Osaisitteko auttaa minua?” VASTAUS: Yö kauhujen talossa (The Haunting) ilmestyi vuonna 1963, ja siitä tehtiin heikot arviot saanut uusintaversio vuonna 1999. Alkuperäinen elokuva sai ilmestyessään ristiriitaisen vastaanoton, mutta sen arvostus on noussut vuosien myötä, ja esimerkiksi Martin Scorsese on nostanut sen omien suosikkikauhuelokuvien listalleen. Yö kauhujen talossa tuli Suomessa teattereihin ilmestymisvuotenaan 1963, mutta Elonet-sivuston tietojen mukaan sitä ei tosiaan ole esitetty meillä televisiossa lainkaan. Päätoimittajamme Jouni Vikman muisteli nähneensä elokuvan kauan sitten jossain, mutta tietääksemme siitä ei ole olemassa suomalaista tallennettakaan. Se, että elokuvaa ei meillä ole sittemmin nähty missään muodossa, saattaa liittyä elokuvan kansainvälisiin oikeuksiin, mutta emme voi muuta kuin valitella asiaa. Englanninkielisillä teksteillä varustettua britti-dvd:tä myydään ainakin Amazonissa, ja blu-raytakin näyttää liikkuvan ulkomaisissa verkkokaupoissa. Kai Laitala odottaa suoratoistopalvelun valikoimaan laatuelokuvia. ”Onko laadukas ja hyvä Netflix-tuotettu elokuva vain urbaanilegenda?” VASTAUS: Netflix on tuottanut jo suuren määrän alkuperäiselokuvia, joiden taso on hyvinkin vaihteleva. Hyviä ja erinomaisiakin elokuvia kyllä katalogista löytyy. Jos viime vuonna ilmestynyt, Alfonso Cuarónin ohjaama Oscar-palkittu Roma ei nappaa, niin Netflixin ohjelmistoon on tulossa tämän vuoden puolella vielä Martin Scorsesen mafiaeepos The Irishman ja Noah Baumbachin avioliittodraama Marriage Story. Molemmat Netflix-alkuperäiselokuvat saavat tämän Episodin Kotiteatteri-osiossa (ss. 68–69) täydet viisi tähteä. Eli vastaus kysymykseen: ei ole, jos meiltä kysytään! Kysy meiltä mitä tahansa elokuvista! Seuraa Episodia sosiaalisessa mediassa äläkä epäröi esittää elokuva-aiheisia kysymyksiä. Järjestämme Facebookissa kysymyssessioita noin kerran kuukaudessa ja voit lähettää viestiä myös erikseen. Facebook.com/episodilehti Twitter: @episodilehti Instagram: @episodi_lehti Sähköposti: episodi@popmedia.fi Voit lähettää kysymyksesi myös kirjeitse osoitteeseen Episodi / Yleisön ääni Pop Media Oy Fredrikinkatu 42, 3. krs. 00100 HELSINKI YLEISÖN ÄÄNI Yö kauhujen talossa (Claire Bloom ja Julie Harris). 11/2019 EPISODI 5
SAM Mendes on ohjannut hyvin erilaisia elokuvia vuoden 1999 Oscar-palkitusta valkokangasdebyytistään American Beauty sotaelokuvaan Merijalkaväen mies (Jarhead, 2006), komediaan Kohti uutta (Away We Go, 2009) ja kahteen James Bond -elokuvaan Skyfall (2012) ja Spectre (2015). Skyfall on edelleen kaikkien aikojen menestynein Bond-seikkailu, ja franchisen ainut miljardin dollarin maailmanlaajuisen lippukassadollarin ylittäjä. Seuraavaksi Mendes kertoo keskelle ensimmäisen maailmansodan tuoksinaan sijoittuvan sankaritarinan. Uutuuden alkuperäinen nimi on yksinkertaisesti 1917, mutta koska siitä Suomessa saattaisi tulla ajatuksia väärään suuntaavia mielleyhtymiä, sitä on täällä hieman tarkennettu. Lisämääre Taistelulähetit kertookin pitkälti, mistä elokuvassa on kyse. Siinä kaksi nuorta brittisotilasta saa mahdottomalta tuntuvat tehtävän. Pohjois-Ranskan taistelukentillä heidän käsiinsä annetaan tieto saksalaisten suunnittelemasta väijytyksestä. Informaatio pitäisi välittää 1600-päiselle brittipataljoonalle ennen kuin se marssii tuhoonsa. Se tarkoittaa vihollisalueen läpi kulkemista, mutta toisaalta läheteillä on pelissä jotain henkilökohtaistakin. Toisen veli nimittäin palvelee pataljoonassa, jonka teurastusta saksalaiset juonivat. Myös Sam Mendesille kyseessä on henkilökohtainen tarina, elokuva nimittäin perustuu hänen isänsä isä Alfred Mendesin kokemuksiin. PikkuSam kuuli lapsena niistä urhoollisuusmitalin voittaneelta isoisältään. Tämä oli 20-vuotiaana kahden päivän ajan juossut viestinviejänä Belgian Ypresin mutaisilla, räjähdyskraaterien täyteisillä taistelukentillä vihollisen tulitusta väistellen. Ohjaaja kertoo laajentaneensa vaarinsa muisteloita tuntuvasti elokuvaa varten. Sen sydämessä on silti hänen mieleensä lähtemättömästi jäänyt oman suvun sotatarina. Yhteys tarinan lähteeseen tekeekin elokuvasta ensimmäisen, jossa Sam Mendesilla on myös virallinen käsikirjoituskrediitti. Hän laati käsikirjoituksen yhdessä Krysty Wilson-Cairnsin kanssa. Skotlantilainen Wilson-Cairns on aikaisemmin kirjoittanut muutaman lyhytelokuvan sekä yhdeksän Penny Dreadful -tv-sarjan jaksoa. Urheita lähettejä näyttelevät George MacKay ja Dean-Charles Chapman. MacKayn pitäisi suomalaisillekin olla tuttu muun muassa elokuvista Pride (2014) ja Captain Fantastic (2016). Dean-Charles Chapmania voi parhaillaan ihailla myös Bruce Springsteenin musiikin ympärille rakennetussa Blinded by the Light -elokuvassa. Taistelulähetit – 1917 kuhisee muutenkin tunnettuja kasvoja, joihin kuuluvan ainakin Benedict Cumberbatch, Richard Madden, Mark Strong ja Colin Firth. Heidän rooleistaan ei tätä kirjoitettaessa vielä ole tarkempaa tietoa. Ennakkotietojen mukaan hieman alle kaksituntinen elokuva olisi kuvattu ja leikattu niin, että se näyttää yhdeltä pitkältä otolta, joka vaikuttaisi tapahtuvan reaaliajassa. Kuvauksesta vastaa Roger Deakins, joka kuvasi myös Mendesin elokuvat Merijalkaväen mies, Revolutionary Road (2008) ja Skyfall. Deakins voitti vuonna 2018 vihdoin Oscarin Blade Runner 2049 -elokuvasta 12 ehdokkuuden jälkeen. TEKSTI JOUNI VIKMAN INFO ESIKATSELU TULEVAA OHJELMISTOA RINTAMIEN HALKI VAARIN MISSION: IMPOSSIBLE BENEDICT CUMBERBATCH Benedict Cumberbatchin suosio sen kun jatkuu, hänellä on työn alla kahdeksan uutta elokuvaa ja kaksi ääniroolia. Yksi on tietysti vuodeksi 2021 aikataulutettu Doctor Strange -jatko-osa. Sitä ennen odotettavissa on kylmän sodan draama Ironbark, Louis Wain -elämäkerta, Jane Campionin The Power of the Dog ja Guantanamo Diary. COLIN FIRTH Myöskin hyvin suosittu Colin Firth nähdään Taistelulähettien jälkeen ainakin ensi vuoden The Secret Garden -uudelleenfilmatisoinnissa, Supernova-draamassa sekä John Maddenin sotadraamassa Operation Mincemeat. Siinä Firthin esittämä tiedustelu-upseeri höpöttää saksalaisia toisen maailmansodan aikaan. MARK STRONG Pappi lukkari talonpoika vakooja -elokuvassa Cumberbatchin ja Firthin kanssa esiintynyt Mark Strong nähdään seuraavaksi Disneyn live-elokuvassa Cruella, joka on aikataulutettu vuodelle 2021, sekä parhaillaan esituotannossa olevassa draamassa The Forgiven. Hän tekee myös hypyn pelipuolelle esiintymällä Squadron 42:ssa. TAISTELUJEN TAANNUTTUA • Roolinimien perusteella Richard Madden on todennäköisesti DeanCharles Chapmanin näyttelemän sotilaslähetin veli, jonka viestin perille ehtiminen voisi pelastaa väijytykseltä. • Tätä nykyä parhaiten Spider-Manina tunnettua Tom Hollandia harkittiin aluksi yhteen päärooleista, mutta se ei toteutunut. • Elokuvan musiikin on säveltänyt Thomas Newman (Tolkien, Doria etsimässä, Spectre). • Elokuvassa nähdään myös Harry Potter. Nimittäin hahmoa Harry Potter and the Cursed Child -näytelmässä esittänyt Jamie Parker. • Yhdysvalloissa elokuva on saanut R-luokituksen perusteella ”väkivalta, häiriinnyttävät kuvat ja kielenkäyttö”. • Taistelukenttäkohtauksia kuvattaessa ohikulkijoita kehotettiin olemaan pelästymättä maassa makaavia ruumiita. ENSIILTA 24. TAMMIKUUTA 2020 TAISTELULÄHETIT – 1997 George MacKay saa vahvat Dome Karukosken Tolkienvibat Sam Mendesin sotaelokuvasta. 6 EPISODI 11/2019
? JASON Reitman on saanut kuvattua Ghostbusters 2020:n. Pääosissa näyttelevät Finn Wolfhard, Mckenna Grace, Carrie Coon ja Paul Rudd. Myös vanhat haamujengiläiset nähdään leffassa. Ghostbusters 2020 kertoo perheestä, joka muuttaa pikkukaupunkiin, ja pian salaisuudet alkavat paljastua. ? SAM Raimi tuottaa The Grudge -leffasarjan rebootin. Nicolas Pescen ohjaaman The Grudgen pääosissa nähdään John Cho ja Andrea Riseborough. Ensi vuonna ensi-iltansa saava elokuva sijoittuu samaan aikaan kuin vuoden 2004 uusintafilmatisointi. ? GUILLERMO del Toron tuottama Antlers on Scott Cooperin (Black Mass) ohjaama kauhuelokuva. Keri Russell esittää opettajaa, joka sheriffiveljensä ( Jesse Plemons) kanssa tajuaa nuoren pojan ( Jeremy T. Thomas) piilottelevan kauheaa salaisuutta. ? ASTRID Lindgrenin luomasta Peppi Pitkätossusta kertovaa elokuvaa ovat tuottamassa henkilöt Harry Pottereiden ja Paddingtonien takaa. Peppi Pitkätossu esiteltiin vuonna 1945, ja kirjoja on myyty maailmalla jo 65 miljoonaa. ? DAVID Fincherin tuleva Netflix-elokuva kertoo Citizen Kanen käsikirjoittajasta Herman Mankiewiczista. Pääroolissa nähdään Gary Oldman. Elokuvassa näyttelevät myös Game of Thrones-tähti Charles Dance ja Dome Karukosken Tolkienissakin nähty Lily Collins. POIMINTOJA TULEVISTA ELOKUVISTA ENSIILTA 14. HELMIKUUTA 2020 MR. JONES AGNIESZKA Holland on ohjannut elokuvia ja tv-sarjoja 1970-luvun alusta asti, ja niiden joukossa on teoksia laidasta laitaan. On mainioita klassikkosovituksia kuten The Secret Garden, taiteilijakuvauksia kuten Total Eclipse ja jännäriksi puettua taidetta kuten Jäljet – joka onkin hänen edellinen elokuvansa. Se nähtiin Suomenkin valkokankailla. Mr. Jones on tosipohjainen jännitysdraama, joka seuraa kunnianhimoisen walesilaisen lehtimiehen Gareth Jonesin matkaa Neuvostoliitossa. Elokuva käynnistyy vuodesta 1933, jolloin Gareth Jones oli saanut mainetta jutullaan natsien noususta valtaan, jonka hän oli saanut lennettyään samassa koneessa Adolf Hitlerin ja Joseph Goebbelsin kanssa. Hän päättää lähteä saman tien Neuvostoliittoon, jonka kommunistista hallintoa monet länsivaltioiden älyköt ihailivat. Jones haluaa haastatella Josif Stalinia ja kirjoittaa Neuvostoliiton nousevasta taloudesta menestyksekkäine viisivuotissuunnitelmineen. Sen sijaan hänestä tulee ensimmäinen länsimainen journalisti, joka raportoi maan epäkohdista ja etenkin sen muihin kansoihin kohdistuvista hirmuteoista kuten keinotekoisesta nälänhädästä. Jonesia näyttelee kymmenen viiden vuoden aikana monessa elokuvassa ja tv-sarjassa esiintynyt James Norton, joka on silti suurelle yleisölle edelleen melko tuntematon kasvo. Hänet nähdään pian myös uudessa Pikku naisia -sovituksessa. Hieman tunnetumpi on Vanessa Kirby, joka esittää Jonesia auttavaa naistoimittaja Ada Brooksia. KUN KULISSIT KAATUVAT TOTUUDEN JÄLJILLÄ TASAN EI KÄY ONNEN LAHJAT VUODEN 2019 Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinto jaettiin juuri tämän Episodin painoon menon alla. Sen voitti Tanskan Queen of Hearts. Tanska onkin todellinen elokuvan suurvalta, sillä se on voittanut 16 kertaa jaetun palkinnon nyt peräti kuusi kertaa! Suomella on kaksi ilon aihetta. Ensinnäkin Aki Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä oli ensimmäinen voittaja, kun palkinto vuonna 2002 lanseerattiin. Lisäksi on yksi maa, joka on pärjännyt meitäkin huonommin. Norja sai ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan palkintonsa Joachim Trierin Louder Than Bombsilla vuonna 2016, mutta Suomi kuroi heti seuraavana vuonna kaulaa, kun Selma Vilhusen Tyttö nimeltä Varpu toi voiton kotiin. Suomi (2) Tanska (6) Ruotsi (4) Islanti (3) Norja (1) POHJOISMAIDEN NEUVOSTON ELOKUVAPALKINNOT 11/2019 EPISODI 7
ELOKUVIEN MAAILMA TWITTERISSÄ #Oscarit-kisa muotoutuu hitaasti mutta varmasti. Näin tänään sopivasti Judy-leffan, jonka pääroolista saa mun puolesta antaa Renée Zellwegerille kaikki mahdolliset palkinnot. #elokuva Joonas Lehtonen @joonasleh Voisiko olla sellainen tv-kanava, joka näyttäisi vaan Bondeja, Poliisiopistoja, Indiana Joneseja, Die Hardeja, Tappavia aseita, Rockeja, Ramboja, Mies ja alaston aseita, Beverly hills kyttiä. Niin olisi pelkästään laatuelokuvia. #elokuva #tvkanava Ville Virkkunen @VilleVirkkunen Suomessa Valtion elokuvatarkastamo kielsi Billy Wilderin elokuvan ”One, Two, Three” kuinka ollakaan kolme kertaa, vuosina 1962, 1966 ja 1969. #billywilder #ykskakskolme #elokuva Jyrki Liikka @JyrkiLiikka Päiväleffaan. Montahan ihmistä on lisäkseni? Eilen olin eka, joka paikkansa varas. #perjantai #elokuva Mikael Kailio @miki_disko Her. Karmivan symppis päähenkilö ja todella ahdistava tulevaisuus. Onneksi valokin pilkahteli. Toimivaa ja taitavaa elokuvantekoa. **** #elokuva Anssi Tapio @anssita Minä tykkäsin #Fingerpori leffasta. Kriitikot haukkuneet ja poislähtiessä moni moitti. Ehkä kertoo eniten vain minun huumorini tasosta. Toisaalta leffan pohjavire oli jopa surullinen #elokuva #leffa @PerttiJarla Mika Rossi @mirossi Nyt ymmärrän miksi Portti Ikuisuuteen ei kelpaa amerikkalaisille. Elokuva näyttää suoraan amerikkalaisen unelman epäonnistumisen. Se kuvaa yhteiskuntaa, joka tuhoutui lopullisesti karjasodassa. Ei siis ihme että elokuva haukuttiin maanrakoon ilmestyttyään. #elokuva Mia Rautiainen @MagdaleenaMia Onkohan #Sakaali ainoa hollywood tuotanto, jota kuvattu Porvoossa? #porvoo #elokuva #BruceWillis #richardgere #sidneypoitier #hollywood #suomi #helsinkivantaa #borgå #raatihuone JMK @JMK_FS PÄIVITYKSIÄ ENSI-ILTATIETOIHIN VUODEN 2020 ohjelmistopäivityksiä vielä väännetään parhaillaan kovaa vauhtia, siksipä tälläkään kertaa ei ole kovin paljon uutisoitavaa julkaistujen ensi-iltapäivämäärien rintamalta. OHJELMISTOSTA POISTUNEITA Loppuvuoden ohjelmistosta on syystä tai toisesta siivottu muutama nimike. Ensimmäinen poistuja on kiinalaisanimaatio Vili ja Kissojen taikalaakso, joka ei tulekaan 8.11. todennäköisesti saamansa huonon palautteen vuoksi. Mustasukkaisesta käyttöliittymästä ja puhelimeensa rakastuneesta miehestä kertova komedia Jexi floppasi Pohjois-Amerikassa niin pahoin, ettei se tule Suomeenkaan 22.11., kuten alun perin oli tarkoitus. Kauhuleffapäivitys Black Christmas käväisi ensi-iltalistoilla päivämäärällä 13.12., mutta tätä kirjoitettaessa se on kadonnut jäljettömiin. Joulumieltä pitää siis yrittää kohottaa muulla tavalla. MUUTOKSIA OHJELMISTOON Tanskalaiselokuvan Häiden jälkeen Jenkki-versio After the Wedding myöhästyy parilla viikolla. Ensi-ilta ei siis enää ole 22. marraskuuta vaan 13. joulukuuta. UUSIA TULOKKAITA 15.11. Countdown 2020 10.1. Charlie's Angels 17.1. Eläintohtori Dolittle; Helene 24.1. Ella Bella Bingo 31.1. Pikku naisia 7.2. Bombshell – Hiljaisuuden rikkojat (ks. yllä) 14.2. Mr. Jones (ks. ed. sivu) 13.3. Aika jonka sain 3.4. 007 No Time to Die SITÄ tietysti toivoo, että kun itsestä aika jättää, jälkeen jäisi hyviä muistoja hyvästä elämästä. 1960-luvulta asti tv:ssä ja politiikassa työskennelleestä, vuonna 2017 kuolleesta Roger Ailesista ilmestyy elokuva Bombshell – hiljaisuuden rikkojat, joka kertoo häntä vastaan tehdyistä syytöksistä seksuaalisesta häirinnästä. Jo kesällä ilmestyi minisarja The Loudest Voice, joka myös käsitteli hänen tv-uransa loppuun liittyviä tapahtumia. Elokuva on täynnä isoja nimiä. Muun muassa Charlize Theron ja Nicole Kidman esittävät Fox News -uutiskanavan ankkureita ja toimittajia, jotka syyttivät Ailesia seksuaalisesta häirinnästä. Margot Robbie näyttelee elokuvaa varten kehitettyä hahmoa, kanavan naispuolista tuottajaa. Kate McKinnon on pitkäaikainen työntekijä, joka opastaa Robbien hahmoa kanavan profiilin mukaisessa uutisoinnissa: ”Ihmiset ovat laiskoja ääliöitä, vähemmistöt ovat rikollisia, seksi on sairasta mutta kiinnostavaa... ja siinä on Fox-tarina.” Ailesia esittää John Lithgow ja Allison Janney on Ailesin asianajaja. Lisäksi Malcolm McDowell nähdään mediamoguli Rupert Murdochina. Elokuvan on ohjannut Jay Roach, joka tunnetaan pääasiassa Austin Powers ja Perhe on painajainen -komedioista. Hän on kuitenkin myös sekoittanut komediaan politiikkaa, kuten vuoden 2012 The Campaign -elokuvassa ja hänen edellinen elokuvansa, vuoden 2015 Trumbo kertoi Yhdysvaltojen kommunistivainoista 50-luvulla. Käsikirjoittaja Charles Randolph oli toinen mainion – ja Oscarilla palkitun – The Big Shortin käsikirjoittajista. UUTISPOMMI TELKKARIIN SOPIMATON ENSIILTA 7. HELMIKUUTA 2020 BOMBSHELL – HILJAISUUDEN RIKKOJAT 8 EPISODI 11/2019
Viimeinen sammuttaa valot THE LIGHTHOUSE KANADA / YHDYSVALLAT 2019 OHJAUS Robert Eggers KÄSIKIRJOITUS Robert Eggers, Max Eggers PÄÄOSISSA Willem Dafoe, Robert Pattinson GENRE Kauhu / draama IKÄRAJA 16 KESTO 1 t 49 min ENSI-ILTA 15. marraskuuta T ÄTÄ arviota kirjoittaessani pohdin pitkään, minkä genren alle The Lighthousen laittaisin. Elokuva-arvion kun olisi kuitenkin tarkoitus antaa katsojalle suuntaa siitä, millainen elokuva on kyseessä, mutta The Lighthouse saattaa olla urani ensimmäinen elokuva, jota ei voi kuvailla. Se on draama kahdesta miehestä saarella, se on paranoiaa täynnä oleva kauhuelokuva sekä sysimusta komedia. Siinä on hieman seikkailuelokuvan tuntua ja ehkäpä jopa hippunen fantasiaelokuvaa. Todellisuudessa The Lighthouse on hieman näitä kaikkia, muttei kuitenkaan mitään näistä. On myös mahdollista, että mitä tahansa tähän arvioon kirjoitankin, se ei ole tarpeeksi kuvaamaan The Lighthousea oikeudenmukaisesti ja paikkaansapitävästi. The Lighthouse alkaa, kun kaksi miestä, vanhempi ja karumpi Thomas Wake ( Willem Dafoe) ja nuori, salaperäinen Ephraim Winslow ( Robert Pattinson) rantautuvat pienelle majakkasaarelle. Heidän tehtävänään on vahtia ja huoltaa saaren majakkaa. Pikkuhiljaa oudot, pelottavat näyt ja tapahtumat alkavat hiertää miesten välejä ja miehet jäävät nalkkiin saarelle myrskyn aikana. Mikäpä olisi kamalampaa kuin olla jumissa juopon Willem Dafoen kanssa märällä kivellä pahaenteisten lokkien ympäröimänä? Robert Eggersin edellinen elokuva The Witch oli herkullisen piinaava kauhutarina, jossa kauhu kumpusi elokuvan perheen sisäisestä dynamiikasta noidan sijaan. Se käytti hyväkseen vanhoja asiakirjoja vanhanaikaisen englannin valkokankaalle tuomiseen ja jälleen kerran Eggers tuo vanhan puhetavan, melkein oman kielensä valkokankaalle. The Lighthouse on hypnoottinen, outo, väkivaltainen, shokeeraava ja yllättäen... täynnä pieruvitsejä. Eggers on kuvannut elokuvansa aidolle filmille, mustavalkoisena ja kuvasuhdekin on vanhanaikainen 1.19:1. Lopputulos on pakokauhun tunteita herättävä ja järisyttävä elokuvakokemus. Elokuvan jokainen kuva on tiukasti rajattu, eikä hahmoilla tai yleisöllä ole mahdollisuutta paeta elokuvan kauhuja. Ja niitä kauhuja todella riittää. The Lighthouse ei ehkä koskaan ole varsinaisesti pelottava, mutta elokuvan kaikki 109 minuuttia ovat täynnä paranoiaa ja eksistentiaalista kauhua. Robert Pattinson on monille edelleen Twilight-elokuvien teini-idoli ja turhanpäiväinen komistus. Pattinson on kuitenkin luonut erittäin kovaa ja asiallista uraa teinielokuvien ulkopuolella ja työskennellyt viimeisen vuoden aikana muun muassa Claire Denisin ja Christopher Nolanin kanssa. The Lighthousessa Pattinson tuo Winslow'n kasvavan vainoharhaisuuden ja epätoivon uskottavasti esiin. Vaikka roolisuoritus onkin teatraalinen, se ei ole koskaan yliampuva. Pattinsonin vastanäyttelijänä nähdään Willem Dafoe, joka vetää vieläkin paremmaksi. Kapteeni Wake on kuin kokoelma vanhoja merimieskliseitä ja jotain täysin uutta ja ihmeellistä. Vanha merimieskieli taipuu Dafoen suussa sulavaksi ja luontevaksi ja on vaikea kuvitella ketään muuta rooliin. Pattinson ja Dafoe ovat kuin tulta ja tappuraa valkokankaalla, ja vaikka Eggers heittää kuinka paljon kapuloita rattaisiin ja elokuva saa aina vain oudompia sävyjä, he pitävät elokuvan kiinnostavana ja katsottavana. The Lighthouse on nimenomaan Eggersin taidonnäyte. Se on erikoinen sekoitus taide-elokuvaa ja alaluokkaista tollokomediaa, mutta vain ja ainoastaan koska Eggers on niin halunnut. The Lighthouse on väsymätön ja taipumaton elokuva, täysin uniikki, ja Eggersin visio on siirtynyt käsikirjoituksen sivuilta valkokankaalle hätkähdyttävän hienosti. Kyseessä on visuaalisesti herkullinen elokuva, joka on väkivaltainen paitsi sisällöltään niin myöskin katsojan aisteille. Mark Korvenin musiikki tukee Jarin Blaschken kuvausta, ja molemmat tuovat elokuvaan aavemaista mutta aggressiivista energiaa. Eggers kuvaa hahmojaan brutaalisti ja ilman turhaa draamaa. The Lighthouse on kuitenkin valtavan viihdyttävä ja hauska, mikäli annat sen viedä mukanaan. Eggersin elokuva on niin outo, että se saattaa vieraannuttaa katsojia. Toisaalta se olisi voinut olla oudompikin. Se ei tarjoa katsojalle minkäänlaisia ratkaisuja tai selityksiä, mikä on ajoittain turhauttavaa, mutta The Lighthouse on niin mahtipontisen hieno elokuva, että on vaikea välittää siitä ettei oikeastaan tiedä mitä tapahtuu. Elokuva jättää paljon varaa eri tulkinnoille katsojasta riippuen, ja sen jälkeen onkin hyvä pistäytyä lähiravintolassa muutamalla tasoittavalla, sillä The Lighthouse on humalluttavan hyvä elokuva. MARIA LÄTTILÄ ???? The Ligthhouse on eräs tämän vuoden kuumimpia elokuvatapauksia ja kaiken odotuksen arvoinen. Sanat eivät riitä kuvaamaan Robert Eggersin uutta ja outoa elokuvaa, joka on yhtä hämmentävä kuin se on lumoavakin. ELOKUVAN JOKAINEN KUVA ON TIUKASTI RAJATTU EIKÄ HAHMOILLA TAI YLEISÖLLÄ OLE MAHDOLLISUUTTA PAETA ELOKUVAN KAUHUJA. INFO • Ohjaaja Robert Eggers kirjoitti elokuvan yhdessä veljensä Max Eggersin kanssa. • Elokuvaa sai Pohjois-Amerikassa rajoitetun ensi-illan vain kahdeksassa teatterissa. Se keräsi viikonlopun aikana huimat yli 50 000 dollaria per teatteri. • Kun se seuraavana viikonloppuna pääsi satoihin teattereihin, se nousi kahdeksanneksi katsotuimmaksi elokuvaksi. • Kilpasarjan ulkopuolisessa Directors' Fortnight -sarjassa Cannesissa ensi-iltansa saanut The Lighthouse voitti FIPRESCI-palkinnon elokuvakulttuurin edistämisestä. • Dafoe ja Pattinson asuivat kuvausten aikana eri paikoissa eivätkä juuri puhuneet keskenään, kun kamerat eivät pyörineet. He tutustuivat ja ystävystyivät kunnolla vasta kuvausten päätyttyä. • Suurimman osan ajasta työryhmän ei tarvinnut käyttää tuulija sadekoneita, vaan kuvauksissa hyödynnettiin todellisia luonnonoloja. • Käytetty filmi vaati niin paljon valoa, että näyttelijät eivät häikäistyneinä aina edes nähneet toisiaan. ENSI-ILLAT MARRASKUU-JOULUKUU 10 EPISODI 11/2019
– Kyllä meikäläinenkin oli nuorena timmi, mutta kun otin vaatteet pois, se oli kuvanveistokurssin nakumallina toimimista varten, ei mitään teinihömppää! Willem Dafoe jakaa nuoruudenmuistojaan Robert Pattinsonin kanssa. >> ENSIILLAT 19 14 23 22 14 13 14 20 13 10 24 22 25 25 25 19 18 23 12 24 CORGI – KUNINGATTAREN KOIRANPENTU COUNTDOWN DOCTOR SLEEP EDIE JUMALAN ARMOSTA KOLME SEKUNTIA KULTAINEN HANSIKAS LAST CHRISTMAS LE MANS 66 – TÄYDELLÄ TEHOLLA THE LIGHTHOUSE MALEFICENT 2: PAHAN VALTIATAR MIDWAY PERHE ADDAMS POJU – ET KOSKAAN LENNÄ YKSIN SOMEBODY SOMEWHERE SYSTEM CRASHER TARHAPÄIVÄ TERMINATOR: DARK FATE VEITSET ESIIN – KAIKKI OVAT EPÄILTYJÄ ZOMBIELAND: DOUBLE TAP ? ? ??? ??? ???? ??? ???? ?? ???? ???? ??? ???? ??? ??? ??? ????? ??? ?? ??? ???? ENSI-ILLAT 11/2019 EPISODI 11
Ei nimi leffaa pahenna RIAN Johnson, joka ohjasi viimeisimmän Star Wars -elokuvan The Last Jedi, tunnetaan genre-ohjaajana, joka uskaltaa rikkoa elokuvien muottia ja taivuttaa ne omaan tahtoonsa. Vuoden 2005 Brick on päivitetty film noir, ja Looper on edelleen yksi aikamme parhaista aikamatkustuselokuvista. Jopa The Last Jedi on Star Wars -elokuvista radikaalein ja visuaalisesti näyttävin. Niinpä ei ole yllätys että Johnson on jälleen valinnut ikivanhan genren uudistettavaksi. Murhamysteerit saavat nyt vuorostaan kyytiä Johnsonin käsissä. Elokuva alkaa, kun Thrombeyn suvun sisäkkö löytää perheen pään, Harlan Thrombeyn ( Christopher Plummer) kuolleena huoneestaan. Poliisi kuulustelee perheenjäseniä tuloksetta ja soppaan laittaa sormensa myös yksityisetsivä Benoit Blanc. Jokaisella perheenjäsenellä on motiivi Harlanin tappamiseen, joten Blancilla on reippaasti töitä edessään selvittääkseen kuka ison perheen jäsenistä on murhaaja. Elokuva on suomennettu kömpelösti pidempään muotoon Veitset esiin – kaikki ovat epäiltyjä, mutta siihen loppuvat huonot puolet. Veitset esiin on tämän vuoden hulvattomin ja viihdyttävin elokuva, terävästi käsikirjoitettu ja herkullisesti tähditetty. Suuresta tähtikaartista erityisesti Jamie Lee Curtis ja Toni Collette jäävät mieleen, mutta potin varastaa Daniel Craig, jonka Benoit Blanc on hurmiollinen sekoitus Hercule Poirotia ja Basil-hiirtä. Paksulla etelävaltioiden aksentilla varustettu Craig lipuu kohtauksesta toiseen pursuten charmia ja vanhanajan särmikkyyttä. Myös Harlanin hoitajaa Martaa esittävä Ana De Armas on iloinen yllätys. Lähinnä sivuosissa nähty De Armas on mainion sinisilmäinen ja viaton, varsinkin verrattuna muihin hahmoihin, jotka ovat toinen toistaan ilkeämpiä ja ylipäätään inhottavia ihmisiä. Veitset esiin on päällepäin mainio mysteerielokuva ja sellaisenaan hienoa viihdettä, mutta sen kylmänviileän ulkokuoren alla sykkii älykäs sydän. Sen käsikirjoitus leikittelee ajankohtaisilla aiheilla, mutta Johnson asettaa viihdyttävyyden aina etusijalle. Ajoittain Veitset esiin tuntuu myös pieneltä vastaiskulta The Last Jedin myrskyisään fanireaktioon. Erityisesti Jayden Martellin esittämä pikkunilkki Jacob ja Katherine Langfordin feministinen Meg tuntuvat suoralta vastaukselta The Last Jedin saamaan huomioon. Johnson tasapainottelee jättimäistä tähtikaartia ihailtavan helposti, mutta toisaalta lahjakkaita näyttelijöitä olisi katsonut enemmänkin. Kaikki saavat oman hetkensä valokeilassa, mutta kyseessä on melko täyteen ahdettu elokuva. Loppuratkaisu on samanaikaisesti hillittömän yksinkertainen että ihailtavan monimutkainen. Johnson on luonut narratiivin, jonka loppuratkaisu on yllätyksellinen sekä tyydyttävä. Sen pitäisi miellyttää kovempiakin leffafaneja ja jos ei muuta, niin elokuva tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden nähdä Kapteeni Amerikka eli Chris Evans sanomassa ”Syö paskaa” Jamie Lee Curtisille. MARIA LÄTTILÄ ???? Kivenkova murhamysteeri on yksi vuoden parhaita elokuvia. Rian Johnson todistaa jälleen olevansa genre-elokuvien huippuohjaaja ja elokuva miellyttänee The Last Jedin faneja sekä vihaajia. Parasta antia ovat hieno näyttelijäkaarti ja Johnsonin kiehtova ja hauska käsikirjoitus. INFO • Daniel Craig ja Ana De Armas näyttelevät yhdessä myös tulevassa James Bond -elokuvassa No Time to Die. • Elokuvan nimi Knives Out on peräisin Radiohead-yhtyeen kappaleesta. Elokuvan työnimi oli Morning Bell, joka on myös Radioheadin kappale samalta Amnesiac-albumilta. • Chris Evans ja Michael Shannon näyttelivät yhdessä myös vuoden 20112 elokuvassa The Iceman. Kumpikin on näytellyt supersankarielokuvissa. Evans tunnetaan Kapteeni Amerikkana, ja Shannon oli Man of Steelin kenraali Zod. • Elokuvan budjetiksi on ilmoitettu 40 miljoonaa dollaria. KNIVES OUT YHDYSVALLAT 2019 OHJAUS JA KÄSIKIRJOITUS Rian Johnson PÄÄOSISSA Daniel Craig, Chris Evans, Ana De Armas, Jamie Lee Curtis GENRE Trilleri IKÄRAJA 12 KESTO 2 t 10 min ENSI-ILTA 29. marraskuuta VEITSET ESIIN – KAIKKI OVAT EPÄILTYJÄ – Kävelkää varovasti, täällä saattaa olla syötävää Jamie Lee Curtisille, toteaa erikoista etsivää esittävä Daniel Craig perinteisempiä poliiseja näytteleville LaKeith Stanfieldille ja Noah Seganille. 12 EPISODI 11/2019 ENSI-ILLAT
Ei nimi leffaa pahenna Bensaa suonissa MIKSI ihmeessä Ford v Ferrari on käännetty Suomessa muotoon Le Mans 66 – Täydellä teholla? Suomenkielisestä nimestä tulee mieleen jonkinlainen halpa toimintakomedia, vaikka elokuva on oikeasti kiehtova tarina Fordin ja Ferrarin välisestä kilpailusta niin kilparadoilla kuin automarkkinoilla. Katsojan ei edes tarvitse olla minkäänlainen moottoripää innostuakseen leffasta, sen verran väkevästi se imaisee mukaansa. Elokuva keskiössä nähdään kaksi maailman parasta kuskia: Matt Damonin esittämä Carroll Shelby ja brittiläinen Ken Miles ( Christian Bale). Yhdysvaltalaisella autovalmistajalla Fordilla on tehtävä, he haluavat voittaa legendaarista Le Mans -kilpailua dominoivan italialaisen Ferrarin. Enzo Ferrari ( Remo Girone) on nimittäin suututtanut Henry Ford II:n ( Tracy Letts), koska ei myynyt lupauksista huolimatta konkurssikypsää tehdastaan jenkeille. Tehtävää pidetään mahdottomana, koska Fordin autojen ajatellaan olevan pelkkiä persoonattomia liukuhihnatuotoksia, massahyödykkeitä. Ford on kuitenkin omistautunut tehtävälleen, röyhkeät italialaiset ansaitsevat opetuksen. Projektiin dumpataan ennennäkemätön summa rahaa. Shelby kasaa parhaan mahdollisen tiimin, jonka tehtävänä on tuottaa ennätysajassa kaikkien aikojen tehokkain kilpa-auto. Auton pitäisi pysyä kasassa 24 tuntia kestävä Le Mans -kisa vuonna 1966 – ja vielä voittaa se. Mahdottomalta kuulostaa. Matkan varrelle mahtuu niin kapuloita omiin rattaisiin viskovia pukuäijiä, pettymyksiä, ihmissuhdedraamaa, onnettomuuksia ja todellista äijäenergiaa. Synkeän supersankaritarinan Logan ohjannut James Mangold päästelee täydellä kaasulla. Elokuva tuntuu joltain sellaiselta, joka olisi voinut syntyä 60-luvulla. Se on vanhan ajan reliikki – hyvällä tavalla. Elokuva on velkaa sellaisille karheille rikosja takaa-ajoleffoille kuten Steve McQueenin tähdittämä legendaarinen Bullitt (1968) sekä kulttileffa Vanishing Point – Nasta laudassa (1971). Kilpa-ajokohtaukset on kuvattu niin intensiivisesti, että ne suorastaan tuntee omassa kehossa. Katsojasta tuntuu siltä, että kilpakuskien sijaan pahat rikolliset jahtaisivat rataa kiertävää Milesia. Todella hurjaa menoa, eikä kilpa-autoilumaailmasta ole kovin monta jännempää elokuvaa tehty. Tarina on yllättävän sentimentaalinen. Vaikka valkokankaalla pyöriikin lähinnä raavaita ja öljyisiä toisilleen kukkoilevia äijiä puhumassa miehisistä asioista kuten moottoreista, jarruista ja männistä, osaa elokuva olla silti myös koskettava. Tositapahtumien pohjalta tehty leffa kykenee yllättämään, mikäli tapahtumat eivät ole tuttuja – ja harvemmalle ne ovat. Juuri tämän takia elokuva sopii myös täysille kilpa-autonoviiseille: se on jännä, vauhdikas, hauska ja lämmin draama. Erityiskiitos pitää antaa elokuvan ulkoasulle. Phedon Papamichaelin kuvaus vie katsojat suoraan 60-luvulle. Leffa näyttää aidosti vanhanaikaiselta, joten se toimii myös nostalgisena trippinä kaikille menneisyyden äijäleffoista haaveileville romantikoille. Tällaisia leffoja ei ole tehty vuosikausiin. Se on hyvällä tavalla menneisyyden tuotos. NIKO IKONEN ???? Pojat on poikii ja autotkin tehtiin ennen teräksestä ja kolareissa kuolleista kuskeista. INFO • Christian Bale laihdutti rooliaan varten 30 kiloa. • Ferrarin perustajaa Enzo Ferraria esittää Remo Girone. Balen piti puolestaan esittää Ferraria Michael Mannin ensi vuonna ilmestyvässä elämäkertaelokuvassa, mutta hän jättäytyi roolista, koska arveli ettei saavuttaisi sopivaa painoa. Ferrarin roolin sai Hugh Jackman. • Noah Jupe esittää Le Mans 66:ssa Christian Balen poikaa. Elokuvassa Suburbicon hän esitti Matt Damonin poikaa • Päärooleihin kaavailtiin ensin Tom Cruisea ja Brad Pittiä. Elokuvan nimi oli siinä vaiheessa Go Like Hell. FORD V FERRARI RANSKA / YHDYSVALLAT 2019 OHJAUS James Mangold KÄSIKIRJOITUS Jez Butterworth, John-Henry Butterworth, Jason Keller PÄÄOSISSA Christian Bale, Matt Damon, Caitriona Balfe GENRE Elämäkerta / draama / toiminta IKÄRAJA 12 KESTO 2 t 33 min ENSI-ILTA 15. marraskuuta LE MANS 66 – TÄYDELLÄ TEHOLLA Matt Damon ja Christian Bale tietävät, että nopeiden autojen kuskien pitää myös näyttää coolilta. 11/2019 EPISODI 13 ENSI-ILLAT
Salaisuuksia ja valheita MUUTAMAN vuoden takainen Oscar-voittajaelokuva Spotlight käsitteli katolisen kirkon pedofiiliskandaalia Bostonissa. Jumalan armosta on eräänlainen ranskalainen vastine Spotlightille – amerikkalaiselokuvaan viitataankin näyttämällä sen juliste poliisiaseman seinällä. Vaikka François Ozonin ohjaustyö kertookin samasta aiheesta, se on elokuvana täysin erilainen. Berliinin elokuvajuhlilla käsikirjoituksesta palkittu Jumalan armosta käsittelee tapausta, jossa syytettynä on Lyonin kardinaali. Hänen alaisenaan toimiva pappi on käyttänyt lapsia seksuaalisesti hyväksi yli 30 vuotta, mutta asia on pidetty ulkopuolisilta salassa. Ozon oli suunnitellut tekevänsä tapauksesta ensin dokumentin, mutta lopputulos on draamaelokuva, joka pohjautuu todellisiin tapahtumiin. Kardinaali ja pappi ovat elokuvassa tosielämän henkilöitä, mutta päähenkilöiden sukunimet on muutettu. Tarinan keskushahmoina on kolme nelikymppistä miestä, joita käytettiin lapsina hyväksi kirkon kesäleirillä 1980-luvulla. Alexandre ( Melvil Poupaud) on hyvin toimeentuleva pankkiiri, jolla on rakastava vaimo ja viisi hyvin kasvatettua lasta. Traumat kuitenkin nousevat esiin, kun Alexandre saa yllätyksekseen kuulla, että häntä hyväksikäyttänyt isä Preynat on edelleen papin virassa. Alexandre alkaa käydä kirjeenvaihtoa kardinaali Barbarinin ( François Marthouret) kanssa. Kardinaali vaikuttaa yhteistyökykyiseltä. Järjestetään tapaaminen, jossa Preynat tunnustaa tekonsa. Asia ei kuitenkaan jää siihen. Tarinaan tulee mukaan kaksi muuta miestä. François ( Denis Ménochet) on Alexandresta poiketen luopunut katolisesta uskostaan. Emmanuel ( Swann Arlaud) on syrjäytynyt ja traumatisoitunut. Heitä kaikkia kuitenkin yhdistää lapsena koetut traumat, jotka ovat isä Preynat'n aiheuttamia. He muodostavat tiimin, joka haluaa saada totuuden julki. Elokuvan näkökulma on siinä mielenkiintoinen, että hyväksikäyttäjää ei tarvitse etsiä. Isä Preynat on ehkä vetäytynyt syrjään, mutta hän ei varsinaisesti pakoile. Kaiken lisäksi hän myöntää tekonsa avoimesti vaikkei käsitäkään tekojensa hirveyttä. Kardinaali Barbarinin ja muiden kirkon työntekijöiden salailu ja tekopyhyys tulevat taas esille vähitellen ja salakavalasti. Ennen kaikkea Jumalan armosta kertoo kuitenkin siitä, miten seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneet ihmiset käyvät läpi traumojaan, ja kaikki tekevät sen omalla tavallaan. Toisten kärsimys on ehkä näkyvämpää kuin toisten, mutta kaikkien sisällä on tapahtunut jotain peruuttamatonta. Ranskan merkittävimpiin ohjaajiin kuuluva Ozon (s. 1967) on ohjannut urallaan hyvin erilaisia elokuvia eri lajityypeissä (8 naista, Swimming Pool, Aika lähteä). Jumalan armosta on jälleen jotain, mitä hän ei ole tehnyt aiemmin. Kuten amerikkalainen esikuvansa Spotlight, se on tärkeä elokuva tärkeistä aiheesta – vankalla draaman tajulla toteutettuna. JUSSI HUHTALA ???? Ranskalaisohjaajien kärkeen kuuluvan François Ozonin ohjaustyö on varmalla kädellä ohjattu kuvaus katolisen kirkon piirissä tapahtuneesta pedofiiliskandaalista ja sen uhreista. INFO • Elokuvassa kuvattua tapausta käytiin läpi oikeudessa, kun se oli tulossa teattereihin Ranskassa, ja isä Preynatin lakimiehet halusivat estää julkaisun. • Lakimiesten mukaan isä Preynat oli syytön kunnes toisin todistetaan. Oikeuslaitos salli elokuvan julkaisun, sillä Preynat oli jo myöntänyt syyllisyytensä. • François Ozonin esikoispitkä Koko perheen lemmikki ilmestyi vuonna 1998. • Ozonin läpimurtoelokuva oli vuoden 2002 rikoskomedia 8 naista, josta tuli maailmanlaajuinen menestys. GRÂCE À DIEU RANSKA / BELGIA 2018 OHJAUS JA KÄSIKIRJOITUS François Ozon PÄÄOSISSA Melvil Poupaud, Denis Ménochet, Swann Arlaud GENRE Draama IKÄRAJA 12 KESTO 2 t 17 min ENSI-ILTA 15. marraskuuta JUMALAN ARMOSTA Melvil Poupaudin esittämä Alexandre sai oppia kantapään kautta, että katolisella partioleirillä tunnuslause "aina valmiina" voi saada uusia merkityksiä. 14 EPISODI 11/2019 ENSI-ILLAT
Salaisuuksia ja valheita
Babelin rikolliset KOSKA tietysti pyrimme rehellisyyteen, on sen nimissä todettava suoralta kädeltä, että vaikka Kolme sekuntia on huomattava parannus Andrea Di Stefanon debyyttiohjaukseen Escobar: Paradise Lost, se on myös melko hölmö. Joel Kinnamanin monet tatuoinnit, tai oikeastaan mitkä tatuoinnit tahansa, saavat enemmän valkokangasaikaa kuin Ana de Armas, jolle on sälytetty hupsu Vaimo vaarassa -rooli ja permanentti, jollaisia ei juurikaan ole nähty 80-luvun jälkeen. Mafialeffan ja tv:n Pako-sarjan (Prison Break) yhdistelmässä ex-vanki Pete Koslow (Kinnaman) on syvällä New Yorkin puolalaisessa alamaailmassa, vaikka ei osaa ääntää sanaakaan oikein, jos pikkumaisiksi heittäydytään. Koslow käyttää tietämystään FBI:n ilmiantajana, mutta vaikka hän haluaisi ulos, hän on liian arvokas. Huumekaupan mennessä pieleen hän päätyy taas telkien taa. Ja tajuaa, että huolimatta kaikista lupauksista hän on oman onnensa varassa. Taas. Kaikista maailman jännittävistä paikoista Anders Roslundin ja Börge Hellströmin Ruotsiin sijoittuvaan kirjaan perustuva sovitus siirtää toiminnan Brooklyniin, Greenpointiin, jossa puolalainen rikollisuus ilmeisesti rehottaa sikojen teurastamisen ja maukkaan kie?basan valmistamisen lomassa. Se on itse asiassa hauskaa, sillä kyseistä yhteisöä ei juuri ole tutkittu isoissa elokuvissa (jos ei lasketa Ollako vai eikö olla – siinä leffa! -komediaa, Mike Figgisin Stormy Mondayta, Big Lebowskia, jonka Walter Sobcak on puolalainen, tai Takaa-ajetun ilkeää vuokraemäntää). Autenttista alkuperää olevat näyttelijät, jotkut heistä hyviäkin, saavat laukata vapaasti ja kiroilla paljon puolaksi, murhata ihmisiä ja näyttää naurettavilta taakse nuoltuine hiuksineen. Onneksi, sillä isot tähdet, etenkin Rosamund Pike ja Clive Owen, ovat kuolettavan tosissaan. Mutta toisaalta – he näyttelevätkin FBI-agentteja. Roolittaja on todennäköisesti kännissä vodkasta, sillä mikä muu selittäisi sen, että räppäri Common juoksee Narcosin Arturo Castron kanssa, eikä ketään häiritse. Ei meitäkään. On vaikea sanoa, muistetaanko Kolme sekuntia pitkään, mutta se tuntuu miltä tahansa Liam Neesonin viimeisimmältä toimintaleffalta. Ehkä jotain tekemistä asian kanssa on, että Kinnaman ja Neeson näyttelivät yhdessä vuoden 2015 Run All Nightissa. Tarinan ei todellakaan voi väittää intoutuvan kovin syvälliseksi. Koslow esitellään heti alussa vasikkana, jolloin mahdolliset sisäiset kamppailut jäävät vähemmälle huomiolle elokuvan hypätessä keskelle lihaksikasta toimintaa. Onkin järkevintä arvostaa Kolme sekuntia -trilleriä juuri sellaisena kuin se on: hyvin etäinen serkku Langalla-sarjalle (The Wire) ilman sen aikuista monitasoisuutta. Mutta ainakin se yrittää korvata moiset puutteet runsaammilla ja vaihtelevammilla kirosanoilla. Ja tatuoinneilla. MARTA BA?AGA ??? Sellainen kuin toimintaelokuvien tuleekin olla: paljon hauskaa, vähän järkeä. Na zdrowie! INFO • Joel Kinnaman ja Common näyttelivät yhdessä myös Suicide Squadissa. • Elokuva kuvattiin pääosin Yhdysvalloissa, mutta vankilakohtauksia kuvattiin toimintansa lopettaneessa vankilarakennuksessa Ison-Britannian Gloucesterissa. • Elokuvan italialainen ohjaaja Andrea Di Stefano tunnetaan myös näyttelijänä. Hänen on nähty muun muassa elokuvissa Omaa tietä etsimässä ja Piin elämä. • Naispääosaa esittävä Ana de Armas nähdään myös elokuvassa Veitset esiin – kaikki ovat epäiltyjä. THE INFORMER ISO-BRITANNIA 2019 OHJAUS Andrea Di Stefano KÄSIKIRJOITUS Rowan Joffe, Andrea Di Stefano, Matt Cook, perustuu Anders Roslundin ja Börge Hellströmin kirjaan PÄÄOSISSA Joel Kinnaman, Ana de Armas, Rosamund Pike, Clive Owen GENRE Rikos IKÄRAJA 16 KESTO 1 t 53 min ENSI-ILTA 22. marraskuuta KOLME SEKUNTIA Joel Kinnamanin tatuoinnit olivat ovela tapa välittää rikollisten sisäpiirin tietoa FBI:lle. 16 EPISODI 11/2019 ENSI-ILLAT
Mitä minä näen? Ollaanko siellä vielä housut jalassa?! (Krista Kosonen) SAKSALAISEN Fatih Akinin (Soul Kitchen, In the Fade – Kuin tyhjästä) Kultainen hansikas on sellainen luonnonoikku ja kammotus elokuvaksi, jollaisesta moni ei kehtaisi myöntää pitävänsä. Suurin osa ihmisistä ei tosin edes halua nähdä tällaista ryönää. Elokuvan kuvasto on shokeeraavaa, suorastaan iljettävää. Kultainen hansikas ei todellakaan sovi herkille ihmisille. Elokuva on huomattavan paljon velkaa sellaisille mestariteoksille kuten unkarilaisen Geörgy Pálfin Taxidermialle (2006), Tom Sixin The Human Centipede II (Full Sequence) -oksetukselle (2011) sekä Marc Caronin ja Jean-Pierre Jeunetin tekemälle Delicatessenille (1991). Ne ovat pikimustia ja huvittavia komedioita, vaikka sisällöllisesti ovatkin epäilyttäviä teoksia. Hampurin St. Paulin kaupunginosa tunnettiin 1970-luvun alussa lähinnä laitapuolen kulkijoiden, alkoholistien ja huorien kaupunginosana. Ryhmä saksalaisen yhteiskunnan hylkiöitä istui Der goldene Handschuh -nimisessä räkälässä parantelemassa sodan aiheuttamia traumojaan viinalla päivästä toiseen. Yksi näistä ihmisraunioista on todellinen rumilus, Fritz (Fiete) Honka ( Jonas Dassler), joka hengailee baarissa pokaamassa karmivia pubiruusuja. Hän tarjoilee kevytkenkäisille naisille viinaa ja houkuttelee yhden kerrallaan saastaiseen ullakkoasuntoonsa. Kukaan ei osaa epäillä säälittävää luuseria naisia pahoinpiteleväksi ja tappavaksi sarjamurhaajaksi. Ketään ei toisaalta näytä edes kiinnostavan. Karuinta koko leffassa on se järkyttävä fakta, että elokuva perustuu tositapahtumiin. Honka oli aivan oikea saksalainen sarjamurhaaja. Heinz Strunk kirjoitti samannimisen romaanin, joka ilmestyi vuonna 2016. Tällaiselle elokuvalle ei varmaan saisi nauraa, mutta Fieten idioottimaisten toilailujen seuraaminen on ratkiriemukasta. Kauheaa sähellystä ja säätöä. Fieteä näyttelevä Dassler on suorastaan nerokas armottoman tyhmänä murhaajana, joka kuin ihmeen kaupalla selviää lähes kaikesta kiinnijäämättä. Onko elokuva viiltävää yhteiskuntakritiikkiä ja satiirinen kommentaari nykyajasta vai täydellistä saastetta, väkivaltapornoa? Se jääköön katsojien päätettäväksi. Harvemmin kuitenkaan tällaisia elokuvia valkokankaille asti päätyy. NIKO IKONEN ???? Ällöttävän huvittava tositarina idioottimaisesta sarjamurhaajasta, joka murhasi naisia 1970-luvun Hampurissa. DER GOLDENE HANDSCHUH SAKSA 2019 OHJAUS Fatih Akin KÄSIKIRJOITUS Fatih Akin, Heinz Strunk PÄÄOSISSA Jonas Dassler, Margarete Tiesel, Katja Studt GENRE Draama / rikos IKÄRAJA 16 KESTO 1 t 50 min ENSI-ILTA 15. marraskuuta KULTAINEN HANSIKAS HALPISLEFFOJA tehtaileva yhdysvaltalainen STX Films on tuonut jälleen yhden kehnon kauhurainan valkokankaille. Countdown on kliseinen pelotteluleffa, jonka kauhu perustuu yliampuvasti miksattuihin ääniin ja ennalta-arvattavaan äkkisäikyttelyyn. Halpamainen trööt-pöö-kauhu alkaa jo hiljalleen riittää, kiitos vain. Onneksi elokuva onnistuu sentään viihdyttämään ja naurattamaan. Idea on suorastaan idioottimaisen typerä, tarina vieläkin hullumpi. Kaiken pahan taustalla on saatanallinen kännykkä-äppi, joka kertoo käyttäjälleen tämän tarkan kuolinajan. Juuri hoitsuksi valmistunut Quinn ( Elizabeth Lail) hoitaa kolarin ajanutta nuorukaista, joka on varma, että Countdown-niminen kännykkäsovellus aiheuttaa hänen kuolemansa. Tyypin tyttöystävän piti nimittäin kuolla kolarissa, mutta onnistui välttämään verisen loppunsa, koska pelästyi hölmöä sovellusta niin paljon. Tyttö kuoli kuitenkin kotonaan kuolemankellon lyödessä nollaa. Kohtaloaan ei siis voi paeta, varsinkaan jos rikkoo sovelluksen käyttäjäehtoja. Epäuskoinen Quinn asentaa äpsin kännykkäänsä. Kuinkas muutenkaan. Eikä aikaakaan, kun Quinn alkaa nähdä kaikenlaisia mörköjä samalla kun digitaalinen kello tikittää hiljalleen kohti varmalta tuntuvaa kuolemaa. Käsittämättömän pöljät tapahtumat seuraavat toisiaan, pöö. Katsojaa pomputetaan penkillä, trööt. Lopputappelu, tröötpöö. Todellinen kauhu odottaa kuitenkin lopussa: jatko-osa on varma tapaus. Countdown on sekoitus The Ring -elokuvia sekä lukuisia muita tuttuja kauhuleffoja. Tarinaan sotketaan manaajaksi opiskellut nuorehko hipsteripappi, Times Upkostotarina, limainen incel-nörtti, traaginen perhetarina, rakkautta sivujuonen verran, mustalaiskirous, raamatulliset tarinat ja itse vanha vihtahousu. Eikö vähempikin olisi riittänyt? Debyyttiohjaaja Justin Dec on rustannut myös leffan käsikirjoituksen – ja sen tosiaan huomaa. Kässäri on kuin kauhunörtin villimpi päiväuni, joka varastaa elementtejä jokaisesta vähänkin tunnetummasta kauhu-franchisesta. Countdown käväisee välillä niillä rajoilla, että se voisi olla tuleva kalkkunaklassikko. Harmi vain, että se ottaa itsensä aivan liian vakavasti. Raina ei ole tarpeeksi pöljä. NIKO IKONEN ? Kliseinen halpiskauhuleffa viihdyttää huonoudellaan ja pöljällä tarinallaan. YHDYSVALLAT 2019 OHJAUS JA KÄSIKIRJOITUS Justin Dec PÄÄOSISSA Elizabeth Lail, Jordan Calloway, Talitha Eliana Bateman GENRE Kauhu IKÄRAJA 16 KESTO 1 t 30 min ENSI-ILTA 15. marraskuuta COUNTDOWN 11/2019 EPISODI 17 ENSI-ILLAT
Varhaiskasvatusta YÖSYÖTTÖ kertoi Antti Pasasesta ( Petteri Summanen), joka jää vauvan yksinhuoltajaksi suoraan synnytyslaitokselta, kun lapsen äiti ( Ria Kataja) ottaa ritolat. Tarhapäivässä Antti on edelleen Paavon ( Olavi von Bagh) yksinhuoltaja. Tarina alkaa lomamatkasta Espanjaan, jonne Antti ja Paavo ovat lähteneet edellisessä elokuvassa tutuksi tulleen toisen yksinhuoltajan Ennin ( Marja Salo) ja tämän tyttären Tertun ( Ellen Herler) kanssa. Tarhaikäiset lapset leikkivät rannalla ja hotellin uima-altaalla samalla, kun vanhemmat viettävät rentoa lomaa sivummalla. Eräänä iltana Antti kokee romanttisen hetken koittaneen ja suutelee Enniä. Mutta Enni on jo laittanut Antin kaverivyöhykkeelle, joten kiusallisen tilanteen jälkeen heidän välinsä etääntyvät. Arki jatkaa silti pyörimistään, eikä se ole aina helppoa vilkkaan lapsen, tarhakuljetusten ja työelämän vaatimusten puristuksessa. Sitten tulee päivä, jolloin Enni päättää rikkoa radiohiljaisuuden mutta kävelee raitiotievaunun eteen. Yllättäen Antista tulee Tertun väliaikainen huoltaja, eikä vaikeuskerrointa suinkaan laske, kun huollettavana on poikalapsen lisäksi tyttö. Siinä missä Paavo pitää dinosauruksista, Legoista ja Pokémoneista, ovat Tertulle tärkeämpiä Hello Kitty ja niin edelleen. Lisäksi Antin pitää opetella laittamaan Tertun hiukset mitä moninaisimmille leteille. Kehitysvaiheissakin eroja on, kun Terttu osaa vessa-asioinnin jo yksin sekä osaa lukea. Paavolla tällaisista taidoista ei ole vielä pelkoa. Taustatukea Antti saa työpariltaan ( Kimmo Taavila), naapuriltaan ( Marjaana Maijala) sekä uuden onnen löytäneeltä isältään ( Juha Muje), mutta pitkälti Antti on omillaan kahden villikon kanssa. Anttia myös ahdistaa oman elämän laittaminen narikkaan sekä se, että tuntumaa vastakkaiseen sukupuoleen ei ole ollut enää vuosiin. Siinä missä Yösyöttö jäi elokuvana vaillinaiseksi, vaikka rikkoikin kahdensadantuhannen katsojan rajan, on jatko-osa selvästi parempi teos. Suurimpia eroja ovat dramaturgian säätö osuvammaksi ja tarinankuljetuksen huomattava jouhevoituminen. Tällä kertaa ei yritetä kertoa liian monta tarinaa hintana liian monen henkilöhahmon tuoma raskaus. Dramaturgia keskittyy vain olennaiseen. Ohjaaja on vaihtunut Marja Pyyköstä Tiina Lymiin ja samalla käsikirjoittaja ohjaajan taisteluparina on vaihtunut Marko Leinosta Anna Viitalaan. Se että lapset eivät ole enää vauvaikäisiä, luo paljon enemmän monipuolisuutta tarinaan. Tarhapäivää mainostetaan komediana, mutta pikemminkin se on arkipäivän tragediaa, joissa ruuhkavuosien usva ja eksyksissä olo luo hauskuutta katsojalle. Summanen pääsee nyt paremmin ilmentämään näyttelijänkykyjään tuoden Antin hahmoon tunnistettavaa raastavaa riittämättömyyden tunnetta, joka on lasten edessä vain painettava taka-alalle. Muut hahmot tukevat kerrontaa hienosti ja lapsinäyttelijät ovat suorastaan erinomaisia. Pientä joutokäyntiä on silti havaittavissa. Mutta vain pientä. HANNU LIEKSO ??? Siinä missä kahden vuoden takainen Yösyöttö epäonnistui, osuu jatko-osa maaliinsa huomattavasti paremmin. Yksinhuoltaja-isä Antti on keskellä tarhaikäisten lasten tuomaa ruuhkaa, josta tragikomedia ei ole kaukana. INFO • Vuonna 2017 ensi-iltansa saanut, Tarhapäivää edeltänyt Yösyöttö sai 201 105 katsojaa elokuvateattereissa. • Se oli vuoden yhdeksänneksi katsotuin elokuva, mutta vasta neljänneksi suosituin suomalainen. • Sen edelle nousivat Onneli, Anneli ja salaperäinen muukalainen, Napapiirin sankarit 3 sekä tietysti Tuntematon sotilas. • Yösyötön tavoin Tarhapäivä perustuu Eve Hietamiehen kirjaan. • Hietamies on jatkanut isän ja pojan tarinaa kolmannessa kirjassa Hammaskeiju. • Tarhapäivä on lapsinäyttelijöiden Olavi von Bagh ja Ellen Herler ensimmäinen elokuva. SUOMI 2019 OHJAUS Tiina Lymi KÄSIKIRJOITUS Tiina Lymi, Anna Viitala, perustuu Eve Hietamiehen romaaniin PÄÄOSISSA Petteri Summanen, Marja Salo, Olavi von Bagh, Ellen Herler GENRE Draama / komedia IKÄRAJA 12 KESTO 1 t. 38 min. ENSI-ILTA 15. marraskuuta TARHAPÄIVÄ Enemmän toivova Antti Pasanen saa naisilta vain ystävänpäiväkortteja. (Petteri Summanen ja Mari Perankoski) 18 EPISODI 11/2019 ENSI-ILLAT
HUH huh. Harvemmin tulee näin raskas olo elokuvasta. Älkää kuitenkaan peljästykö, sillä saksalainen System Crasher on oikeasti laadukas yhteiskunnallinen draama, eikä mitään iljettävää pessimismissä kieriskelyä. Elokuva onnistuu murskaamaan länsimaiseen lintukotoon tyytyväisen ihmisen illuusion kaikesta siitä, mitä hän pitää hyvänä ja pörröisenä. Etenkin perhearvot ovat koetuksella. Nora Fingscheidtin ohjaama ja käsikirjoittama elokuva kertoo traumatisoituneesta ja moniongelmaisesta mutta erittäin älykkäästä ja herkästä 9-vuotiaasta Bennistä. Tyttö on poikkeuksellinen tapaus sivistysyhteiskunnan sosiaalisessa tukiverkostossa, sillä lastensuojelu ei löydä hänelle sijoituspaikkaa. Kaikki alueen sijoituskodit, asuntolat ja muutkin laitokset on jo kokeiltu, mutta Bennin raivokohtaukset ovat niin väkivaltaisia, että jopa aikuiset pelkäävät häntä. Hänenlaisiaan tapauksia kutsutaan termillä ”system crasher”. Heitä löytyy jokaisesta sivistysvaltiosta. Usein heidät lukitaan psykiatrisiin sairaaloihin teinivuosiksi tai he päätyvät nuorisovankilaan. Kunhan heidät vain putsataan näkyvistä, pois tieltä. Bennikin on jo joutunut psykiatriseen hoitoon pariin otteeseen. Aikuisena he syrjäytyvät ja päätyvät rikollisiksi, narkomaaneiksi, diilereiksi ja prostituoiduiksi. Ikään kuin Bennin kaltaisten lasten elämien kulku olisi jo etukäteen määritelty. He ovat yhteiskuntakelvottomia ongelmia. Etenkin kaikkien niiden muiden ongelmia, ei minun tai meidän. Bennin äiti ei pysty ottamaan lastaan kotiinsa, koska on työtön, hänellä on vaihtuvia miessuhteita sekä kaksi nuorempaa lasta hoidettavanaan. Hän on hylännyt Bennin lastensuojelun käsiin, vaikka äiti on ainut asia, josta tyttö haaveilee. Kaikki muut paitsi lastensuojelun rouva Bafané sekä kouluavustaja Micha ovat jo luovuttaneet tytön suhteen. Pääosaa näyttelevä 11-vuotias Helena Zengel on uskomaton löytö. Hänet onkin jo pestattu Tom Hanksin vastanäyttelijäksi Paul Greengrassin News of the World -elokuvaan. Zengel pitää katsojan koko ajan penkin reunalla, niin yllättäen kaikki tapahtuu. Käsittämätön suoritus näin nuorelta näyttelijälupaukselta. Upea. NIKO IKONEN ????? Raskas mutta sitäkin tärkeämpi elokuva kertoo nuorista, jotka jäävät täysin sosiaalisen tukiverkon ulkopuolelle. SAKSA 2019 OHJAUS JA KÄSIKIRJOITUS Nora Fingscheidt PÄÄOSISSA Helena Zengel, Albrecht Schuch, Gabriela Maria Schmeide GENRE Draama IKÄRAJA 16 KESTO 1 t 58 min ENSI-ILTA 22. marraskuuta SYSTEM CRASHER LAPSILLE suunnatut animaatiot ovat menneet huimasti eteenpäin viime vuosien aikana. Vaikka alkuperäinen Toy Story vuodelta 1995 on edelleen genrensä mestariteos, näyttää se jo vanhentuneelta ja kömpelöltä verrattuna sarjan neljänteen osaan, joka sai ensi-iltansa syyskuussa. Myös Näin koulutat lohikäärmeesi -trilogian päätösosa oli komeaa katsottavaa ja Disneyn Frozen 2 -seikkailukin näyttää vievän animaatiotaidetta eteenpäin. Siksi onkin harmi, että Corgi – Kuningattaren koiranpentu -elokuvan kaltaisia kalkkunoita löytyy edelleen. Rumasti ja huolimattomasti animoitu elokuva ehkä juuri ja juuri hauskuttaa perheen pienimpiä, mutta sillä ei ole mitään tarjottavaa yli 10-vuotiaille, jotka ymmärtävät jo hyvän päälle. Elokuvan 85 minuuttia tuntuvat pieneltä ikuisuudelta. Englannin kuningatar Elisabet saa uuden koiranpennun, Rexin. Rexistä tulee nopeasti kuningattaren suosikki ja koko palatsin kunkku muiden corgien harmiksi. Hypätään vuoteen 2019 ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saapuu vaimonsa kanssa valtiovierailulle. Muutaman mutkan kautta Rex päätyy Lontoon yöhön. Elokuva ansaitsee yhden tähden alun mainiosta montaasista. Rexin tullessa taloon koko palatsin arki tuntuu pyörivän pennun ympärillä. Kukapa koiran omistaja ei olisi seisonut ulkona sateessa odottamassa, että arvon karvaturri malttaisi tehdä tarpeensa keskellä yötä. Hauska ja nokkela montaasi antaa odottaa oivaltavaa kuvausta hemmotellun koiran elämästä, mutta harmillisesti se ei vain toimi. Vaikka Rex on suloinen, ei se korvaa sitä että kyseessä on hurjan huono elokuva. Corgi ei ole hauska eikä edes niin poliittisesti epäkorrekti kuin tekijät toivoisivat. Ainesta olisi ollut hillittömän hauskaan komediaan, joka olisi naurattanut niin lapsia kuin aikuisiakin, mutta kyseessä on niin laimea elokuva, että on vaikea olla haukottelematta. Donald ja Melania Trump tuntuvat täysin turhilta, sillä aiheesta ei saada mitään irti. Elokuva ei uskalla pilkata presidenttipariskuntaa tarpeeksi, vaan kyseessä on vesitetty yritys tehdä poliittista komediaa. MARIA LÄTTILÄ ? Yksi vuoden huonoimmista. Elokuva Englannin kuningattaren corgista ei ole hauska tai erityisen älykäs, mutta ehkäpä tästä vielä muodostuu jonkinmoinen kulttikalkkuna. THE QUEEN’S CORGI BELGIA 2019 OHJAUS Vincent Kesteloot, Ben Stassen KÄSIKIRJOITUS Rob Sprackling, John R. Smith ÄÄNIROOLEISSA Pete Parkkonen, Henri Piispanen, Maria Ylipää GENRE Animaatio IKÄRAJA 7 KESTO 1 t 25 min ENSI-ILTA 22. marraskuuta CORGI – KUNINGATTAREN KOIRANPENTU 11/2019 EPISODI 19 ENSI-ILLAT
Huolimattomia kuiskauksia LONTOOLAINEN Kate (ihana Emilia Clarke) on töissä joulukoristekaupassa, eikä työ – tai mikään muukaan – tunnu oikein miltään. Asunnottoman Katen ystävätkin tuntuvat heittelevän häntä jatkuvasti pois tarjoamiltaan unisijoilta. Vanhemmatkin tuntuvat ärsyttävän jatkuvasti. Eräänä päivänä kaikki kuitenkin muuttuu, kun Kate sattumalta tapaa miehen nimeltä Tom ( Henry Golding). Kuten jo alkuasetelmasta saattaa huomata, Last Christmas on varsin geneerinen romanttinen komedia. Se ei lyö pöytään oikeastaan mitään uutta – mutta saa pidettyä katsojan mukanaan kestonsa ajan kohtuuhauskoilla vitseillä ja yleisellä kieli poskessa -meiningillään. Pohjimmiltaan elokuva ei oikeastaan tunnu romanttiselta komedialta. Se on enemminkin draamakomedia Katen matkasta itseensä ja omien vikojensa tunnustamiseen. Valitettavasti juurikin tästä syystä Tom jää varsin yksiulotteiseksi sivuhahmoksi, joka vain sattuu olemaan paikalla aina oikeaan aikaan. Sivuhahmoja on runsaasti, eikä yhtäkään niistä rakenneta kummemmin. Eniten huomiota saa Katen sisko Marta ( Lydia Leonard), jolla on niin ikään ongelmia heidän vanhempiensa kanssa. Elokuvan ohjaaja Paul Feig (Morsiusneidot, The Heat, Ghostbusters) tekee työtä käskettyä, eivätkä elokuvan ongelmat johdu ohjauksesta, vaan pikemminkin ennalta-arvattavasta ja kliseisestä käsikirjoituksesta. Ehkä käsikirjoittaja Emma Thompsonin tulisi vain pitäytyä näyttelemisessä, sillä ensikertalaista, performanssitaiteilija Bryony Kimmingsiä ei hennoisi syyttää. Tai sitten ei, sillä Thompsonin rooli Katen ulkomaalaisena Adelia-äitinä on ärsyttävä. Hahmon aksentti on ärsyttävä ja ehkä jopa aavistuksen loukkaava. Joulukoristepuodin omistajaa Santaa esittävä Michelle Yeoh ei sen sijaan ärsytä yhtään. Hän ja hänestä kiinnostunut mies ( Peter Mygind) tarjoavat elokuvan parhaimmat hetket ja makeimmat naurut. Harmillisesti Michelle Yeoh ja Henry Golding eivät saa yhtään yhteistä ruutuaikaa, sillä heidän kemiansa olisivat varmasti toimineet – kuten oli nähtävissä viimevuotisessa hitissä Crazy Rich Asians, jossa he esittivät äitiä ja poikaa. Myös Feig ja Golding työskentelivät viime vuonna yhdessä rikoskomediassa Missä on Emily?. Elokuvan päätyttyä sydäntä särkee ainoastaan se, miten paljon hukattua potentiaalia elokuvassa on – se olisi parhaimmillaan voinut olla todella hauska ja romanttinen valopilkku synkkään loppusyksyyn. Soundtrackilla soi Wham!-yhtyeen ja George Michaelin musiikki, onhan elokuva saanut nimensäkin poppibändin hitistä. Valitettavasti sekään ei pelasta elokuvaa. Ensi jouluna annan sydämeni jollekin erityiselle, jotta säästyn kyyneleiltä. NIKLAS TIRKKONEN ?? Last Christmas on jälleen yksi geneerinen romcom lukuisien muiden joukossa. Tätä eivät edes Paul Feig, Emma Thompson ja Emilia Clarke pelasta. INFO • Vaikka elokuva hyödyntää Wham!-yhtyeen ja George Michaelin musiikkia, siinä on myös alkuperäistä musiikkia, jonka on säveltänyt Theodore Shapiro. • Shapiro sävelsi musiikin myös Paul Feigin elokuviin Missä on Emily?, Ghostbusters ja Spy. • Käsikirjoittaja ja elokuvassa näyttelevä Emma Thompson toimittaa yhdessä miehensä Greg Wisen kanssa tunnettujen ihmisten jouluaiheisista teksteitä koostuvan kirjan Last Christmas. • Siihen ovat kirjoittaneet henkilökohtaisia esseitä muun muassa Andy Serkis, Olivia Colman ja Emily Watson. ISO-BRITANNIA / YHDYSVALLAT 2019 OHJAUS Paul Feig KÄSIKIRJOITUS Emma Thompson, Bryony Kimmings PÄÄOSISSA Emilia Clarke, Henry Golding GENRE Draama / komedia IKÄRAJA 7 KESTO 1 h 42 min ENSI-ILTA 8. marraskuuta LAST CHRISTMAS Mistä saisi joulukalenterin, jonka luukusta kurkistaa Emilia Clarke?! 20 EPISODI 11/2019 AIKAISEMMIN ILMESTYNEET