Elintae 8/2022 - Lehtiluukku.fi

Pitäjänmäen Valio on muuttunut meijeristä mehutehtaaksi KOLUMNI | 25-VUOTISJÄSENLOMAT | KURSSIKALENTERI | TAUOLLA 8 ? 22 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Tessin kautta saamme paljon hyvää LUOT TAMUSHENKILÖ T YÖPAIKALL A TYÖEHTOSOPIMUS SELVITIMME MITEN NEUVOTTELUT ETENEVÄT JYVÄSKYLÄ JA MIKKELI JUHLIVAT 90-VUOTIAITA AMMATTIOSASTOJA
E L I N TA E 3 Hinnat alkaen 49 €/hlö B4-hytissä sisältäen buffetillallisen ruokajuomineen. Katso ammattiosastosi tuki ja varaa paikkasi: www.selry.fi/risteily Laiva täynnä selliläisiä! Baltic Princess lähtee Turusta Kapellskäriin lauantaina kello 18.30 ja on takaisin sunnuntaina kello 16.30.
E L I N TA E 3 Aluksi J okaisen työntekijän tärkein valinta on kuulua ammattiliittoon. Toiseksi tärkein on oman työpaikan luottamusmiehen valinta. Tänä syksynä elintarvikealan työpaikoilla on valittu luottamusmiehet seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, kannattaa homma hoitaa kuntoon mahdollisimman pian, sillä luottamusmiehen tehtävä on työntekijöiden etujen valvonnan ja ajamisen kannalta kaikkein tärkein. LUOTTAMUSMIEHELTÄ EI pidä odottaa mahdottomia. Luottamusmies ei voi hoitaa tai muuttaa asioita yksin, vaan hän tarvitsee aina työntekijöiden tuen, kun hän neuvottelee työnantajan kanssa. Valitettavasti elintarvikealan työnantajissakin on vanhakantaisia ihmisiä, jotka eivät halua, että heidän työntekijänsä kuuluvat ammattiliittoon ja valitsevat keskuudestaan luottamusmiehen. Toivottavasti hekin heräävät tähän päivään ja ymmärtävät, että myös työnantajan kannalta on ehdottomasti parempi, että asioista voi sopia yhden ihmisen eli työntekijöiden valitseman luottamusmiehen kanssa. Toimiva luottamusmiesja neuvottelujärjestelmä mahdollistaa sujuvan asioiden hoidon työpaikalla. Siitä hyötyvät kaikki. Luottamusmiehen tärkein tehtävä on valvoa, että työpaikalla noudatetaan lakeja, työehtosopimusta ja muita sopimuksia. Luottamusmies neuvottelee työnantajan kanssa työehtojen ja työolojen kehittämisestä sekä muista paikallisesti sovittavista asioista. Luottamusmies auttaa ja neuvoo jäseniä sekä selvittää jäsenten ja työnantajan välisiä erimielisyyksiä. Fiksu työnantaja hyödyntää luottamusmiehen osaamisen aktiivisena työyhteisön kehittäjänä. LUOTTAMUSMIES EI ole yksin. Porukan tuen lisäksi SEL:n aluesihteeri on työpaikkojen luottamushenkilöiden tukena ja auttaa tarvittaessa asioiden hoidossa. Liitto kouluttaa luottamusmiehiä, jotta he saavat tarvittavat tiedot ja taidot tehtäviensä hoitamiseen. Lisäksi eri työpaikoilla toimivat luottamusmiehet saavat toisiltaan arvokasta tietoa ja vertaistukea. Luottamusmiehen ei tarvitse tietää kaikkea kaikesta, riittää että hän on valmis ottamaan asioista selvää. Tärkein valinta P Ä Ä K I R J O I T U S ”Luottamusmiehen ei tarvitse tietää kaikkea kaikesta.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 8/22 16.12.2022 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Miten tes-neuvottelut etenevät? 12 Työn kuormittavuutta kannattaa mitata 14 Jyväskylässä juhlittiin 90-vuotiasta ammattiosastoa 16 Valion Pitäjänmäen meijeri muuttui mehutehtaaksi 21 Satamaidolla tehdään paikallista ja puhdasta maitoa 26 Mikkelin elintarviketyöläisten ammattiosasto 90 vuotta 40 Henri Lindholm jää eläkkeelle 28 SEL:n suuri jäsenristeily 30 Järjestösivut 34 Kurssikalenteri 38 Luottamushenkilö 44 På svenska, in english 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: Eliisa Raski on HKScanin Rauman ja Euran tehtaiden työntekijöiden uusi pääluottamusmies. Kannen kuva: Karoliina Öystilä ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E ”
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti SEL:N SUURI jäsenristeily valtaa Baltic Princessin 28.– 29.1.2023. Laiva lähtee Turusta Kapellskäriin lauantaina kello 18.30 ja on takaisin Turussa sunnuntaina kello 16.30. Risteilyllä selliläiset pääsevät nauttimaan Dingon ja DJ Oku Luukkaisen keikkojen lisäksi Eeli Hallikaisen trubaduurikeikasta. Laivayhtiön puolesta musiikkia tarjoilevat lisäksi bilebändi Beatwave, trubaduuri Olli Alexander, tanssiyhtye Markku Ketola Trio sekä pianisti Dimitrius. Koko risteilyohjelma julkaistaan lähempänä risteilyä, mutta hauskassa ohjelmassa on luvassa ainakin pikatreffit, bingo, pubivisa ja pokeriturnaus. Lisäksi laivalla ratkaistaan SEL:n karaokemestaruus. Tulossa on varmasti ikimuistoinen reissu, sillä yli tuhat selliläistä on jo varannut paikkansa SEL:n suurelta jäsenristeilyltä. Kaikki SEL:n 60 ammattiosastoa ovat päättäneet tuestaan risteilylle osallistuville jäsenilleen. Monet ammattiosastot tarjoavat ilmaisen yhteiskuljetuksen Turkuun tai korvaavat matkakulut. Edulliset jäsenristeilyhinnat sisältävät hyttipaikan lisäksi buffet-illallisen ruokajuomineen. Meriaamiainen ostetaan erikseen. Jäsenristeilyn hinnat sekä ammattiosastosi tuen löydät tämän lehden sivuilta 28–29 ja osoitteesta www.selry.fi/risteily. Tällä hetkellä vapaana on Aja B-hyttejä. – Myymme hyttejä niin kauan kuin vapaita paikkoja riittää, mutta ei kannata odottaa liian pitkään, vaan hoitaa oma varaus viimeistään nyt kuntoon, SEL:n järjestöpäällikkö SEL:N jäsenmaksu pysyy samana ja on 1,4 % myös vuonna 2023. Jäsenmaksu sisältää Suomen Elintarviketyöläisten työttömyyskassan jäsenmaksun. Liiton osuus jäsenmaksusta on 1,1 ja työttömyyskassan 0,3 prosenttiyksikköä. SEL:n jäsenmaksu maksetaan ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja työttömyyskassan maksamista etuuksista. Jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Lopullisessa verotuksessa vuoden aikana tienaamistasi tuloista vähennetään erilaiset vähennykset, kuten ammattiliiton jäsenmaksu. Kun maksamasi jäsenmaksut vähennetään tuloistasi lopullisessa verotuksessasi, maksat liiton jäsenyydestä todellisuudessa vähemmän kuin mitä palkkalaskelmassasi lukee. Lue lisää uutisia: www.selry.fi Älä jää rannalle SEL:n suurelta jäsenristeilyltä, vielä mahdut mukaan ikimuistoiselle reissulle SEL:n jäsenmaksu pysyy samana ja on 1,4 % Jenni Laaksonen Pekka Närhinen sanoo. Risteilyllä ei ole mahdollisuutta nousta maihin Ruotsissa. Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse risteilylle passia, mutta henkilöllisyys on tarvittaessa voitava todistaa. www.selry.fi/risteily
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti SEL:n ja ETL:n väliset neuvottelut elintarvikealan työntekijöiden uusista työehtosopimuksista alkavat tammikuun toisella viikolla. S EL on valmis yhteistyöhön muiden SAK:laisten ammattiliittojen kanssa, jotta kaikille aloille saadaan sovittua tolkulliset työehtosopimukset ja palkankorotukset tänä poikkeuksellisena kriisiaikana, jolloin Euroopassa soditaan, energian hinta on korkea ja inflaatio laukkaa. – Nyt mitataan työnantajapuolen kriisitietoisuutta. Jos työnantajien ideologiset pyrkimykset heikentää työntekijöiden työehtoja ajavat työehtosopimusneuvottelut työtaisteluihin, on perusteltua kysyä, onko työnantajien tilannekuva ajan tasalla, joulukuun alussa Korpilammella Espoossa koolla ollut SEL:n liittovaltuusto toteaa kannanotossaan. Liittovaltuusto muistuttaa, että on turha valittaa työvoimapulaa ja samaan aikaan pyrkiä heikentämään työntekijöiden palkkoja ja muita työehtoja. Työvoimapulaan auttaa työehtojen parantaminen. Vaikka Elinkeinoelämän keskusliitto EK on päättänyt, ettei se enää neuvottele, on selvää, että työnantajapuolella koordinoidaan nyt tiukemmin kuin koskaan eri alojen työnantajaliittojen tavoitteita ja toimintaa työehtosopimusneuvotteluissa. Tämän takia myös työntekijäpuolella on tehtävä yhteistyötä niillä aloilla, joilla neuvotellaan uusista työehtosopimuksista samaan aikaan. SEL on valmiina elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusneuvotteluihin, jotka alkavat tammikuussa. – Puolustamme työehtojamme ja lähdemme neuvotteluihin hakemaan riittäviä palkankorotuksia, joilla turvataan elintarvikealan työntekijöiden ostovoimaa, SEL:n liittovaltuusto linjaa. Venäjän hyökkäyssodan ja koronapandemian seurauksena hinnat ovat tänä vuonna nousseet selvästi totuttua enemmän, mikä näkyy pienija keskituloisten talouden kiristymisessä. Lokakuussa inflaatio oli Suomessa 8,3 prosenttia. Tätä on kompensoitava palkankorotuksilla ja palauttamalla kilpailukykysopimuksessa työntekijöiden maksettavaksi siirretyt sosiaaliturvamaksut takaisin työnantajien vastuulle. SEL:n liittovaltuusto päätti kokouksessaan SEL:n esityksistä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusten parantamiseksi. SEL:n tavoitteet julkaistaan tammikuussa, kun tes-neuvottelut alkavat työnantajaliitto ETL:n kanssa. Elintarvikealan työntekijöiden nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2023 asti. • Ammattiliittojen yhteistyö on tarpeen tolkullisten työehtosopimusten aikaansaamiseksi Vesa Moilanen/Lehtikuva
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti ATRIA TIEDOTTI marraskuun puolessa välissä päättäneensä keskittää koko siipikarjatuotantonsa Nurmon tehtaalleen. Sahalahden tehdas suljetaan vuoden 2024 aikana. Syyskuussa alkaneet muutosneuvottelut koskivat koko Atrian Sahalahden tehtaan henkilöstöä eli noin 130 ihmistä. Heistä reilut sata työskentelee SEL:n työehtosopimuksella. Työntekijät pettyivät raskaasti työnantajan päätökseen sulkea tehdas. Atria tavoittelee keskittämisellä noin viiden miljoonan euron vuotuisia säästöjä. – Epäreiluimmalta sulkemispäätöksessä tuntuu se, että meillä on täällä hyvä henkilöstö, joka osaa hommansa. Me olemme tehneet hyvää työtä, mutta se ei merkinnyt työnantajalle mitään. Vain se merkitsee, mikä jää viivan alle. Se on kaikkein vaikeinta hyväksyä, Atrian Sahalahden työntekijöiden pääluottamusmies Sami Uljas sanoo. Atria rakentaa parhaillaan 155 miljoonan euron laajennusta siipikarjatehtaaseensa Nurmossa. Uusi tuotantolaitos valmistuu vuonna 2024 ja se lisää 40 prosenttia Atrian siipikarjatuotannon kapasiteettia. Kaikille Sahalahdelta irtisanottaville tarjotaan mahdollisuutta siirtyä töihin Atrian muille tehtaille Suomessa. Esimerkiksi Nurmoon Seinäjoelle on matkaa yli 200 kilometriä Sahalahdesta Kangasalta. – Matka täältä Nurmoon on niin pitkä, että vain murto-osalle työntekijöistä on oikeasti mahdollista siirtyä sinne töihin. Ihmisten elämä, perheet ja harrastukset ovat täällä, Uljas arvelee. Nähtäväksi jää, kuinka moni nykyisestä henkilöstöstä pysyy palkkalistoilla tehtaan sulkemiseen asti, johon on vielä aikaa vuodesta kahteen. On selvää, että ihmiset alkavat jo miettimään tulevaisuuden vaihtoehtojaan. – Olen huolestunut työkavereiden jaksamisesta. Arkea pitäisi pyörittää normaalisti, vaikka tieto tehtaan sulkemisesta painaa mieltä. Jossain vaiheessa paha olo tulee varmasti ulos. Toivon, että ihmiset jaksaisivat tämän ajan ylitse ja löytäisivät oman uuden polkunsa, Uljas toteaa. Muutosneuvotteluita käydään myös Nurmon siipikarjayksikössä. Niiden tavoitteena on valmistautuminen uuden siipikarjatehtaan käyttöönottoon ja varautuminen työtehtävien ja toimintatapojen uudistumiseen. Atrian toimitusjohtaja vaihtuu ensi vuonna, kun pitkäaikainen toimitusjohtaja Juha Gröhn jää eläkkeelle 31.5.2023. Kai Gyllström on nimitetty Atria-konsernin uudeksi toimitusjohtajaksi 1.6.2023 alkaen. • Atria lopettaa Sahalahden tehtaan vuonna 2024, siipikarjatuotanto keskitetään Nurmoon Atria on omistanut Sahalahden broileritehtaan vuodesta 2014, jolloin se osti tehtaan Saarioisilta. Kymmenvuotisjuhlien sijaan edessä on tehtaan sulkeminen. Aapo Niemi
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti M oni meistä viettää työelämässä suuren osan ajastaan. Miltä tuntuisi, jos tämän ajan pitäisi esittää olevansa joku muu? Vain kahdeksan prosenttia suomalaisista sateenkaari-ihmisistä eli seksuaalija sukupuolivähemmistöön kuuluvista on hyvin avoin omasta identiteetistään työelämässä. Euroopan unionin maista vain Liettua ja Latvia sijoittuivat huonommin. Vaikka sateenkaarevat suomalaiset ovat muutoin avoimia omasta identiteetistään, he eivät ole sitä työelämässä. Hyvin avoimista ihmisistä vain 26 % oli yhtä avoimia myös työelämässä. NUORET IKÄPOLVET ovat työelämässä kaapissa vanhempia enemmän. Kun nuoret ovat avoimia perheelle, opinnoissa ja harrastuksissa, kuinka kestävää on ylläpitää työelämää, jossa kaappi tuntuu turvallisemmalta kuin olla oma itsensä? Mikäli yritykset ja organisaatiot eivät päivitä toimintaansa 2020-luvulle, ne eivät ole houkuttelevia työpaikkoja nuoremmille sukupolville, oli sitten kyse vähemmistöistä tai enemmistöistä. Se, että yhdenvertaisuusja tasa-arvosuunnitelmissa kielletään syrjintä tai että työpaikalta löytyy sukupuolineutraali wc, ei enää riitä. Toimivat rakenteet ja sateenkaari-ihmiset huomioivat lakisääteiset dokumentit ovat vain kivijalka, jolle rakentaa inklusiivista työkulttuuria. SUORAA SYRJINTÄÄ yleisempiä ovat ennakkoluuloista kumpuavat mikroaggressiot sekä toiseuttavien normien ylläpito. Ahtaat normit vahingoittavat kaikkia, ja tietoisuus tästä leviää jo enemmistöillekin. Yhdenvertaisuus ei ole samalla lailla kohtelua vaan tarpeiden mukaan toimimista. Sukupuolija seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset eivät ole tarpeineen ja toiveineen erilaisia ainoastaan ryhminä, vaan jokainen on identiteetistään riippumatta myös omanlaisensa yksilö. Tietoisuuden lisääminen ja kouluttautuminen ovat avainasemassa sateenkaariystävällisten työpaikkojen luomisessa. Ilmapiirikyselyt ja moninaisuusjohtamisen arviointi antavat suuntaviivoja tarvittaviin toimenpiteisiin. Erilaiset sateenkaariverkostot ja -yhteyshenkilö ovat konkreettisia askeleita eteenpäin. Kaapin avain on työelämässä hukassa K O L U M N I S A N O T T U A 900 ”SAK on ehdottanut ostovoimasopimusta, jossa sovittaisiin palkansaajien sivukulujen alentamisesta ja siirrosta työnantajille. Koska kyse ei ole palkoista, keskusjärjestöt voisivat sopia tästä. Ammattiliitot puolestaan sopisivat edelleen normaalisti omat työehtosopimusratkaisunsa.” S A K : N PU H E E N J O HTA JA JA R K KO E LO R A NTA 2 4 . 11 . 2022 ”Kaikkien ei tarvitse tulla palkallaan toimeen. Valtio tukee tällä hetkelläkin pienituloisimpia työssäkäyviä, Kangasharju muistuttaa. Hänen mukaansa työtulovähennyksiä tulisi laajentaa.” E TL A N TO I M IT U S J O HTA JA A K I K A N G A S H A RJ U I LTA LE H D E SS Ä 30. 11 . 2022 JUURI NÄIN! EI NÄIN! SUOMESSA TEHDÄÄN PIMEÄÄ TYÖTÄ VUOSITTAIN ARVIOLTA VÄHINTÄÄN 900 MILJOONAN EURON JA JOPA 1,4 MILJARDIN EURON EDESTÄ. LÄHDE: VEROHALLINTO MARITA KARVINEN Kirjoittaja on Setan koulutusasiantuntija, valtiotieteiden tohtori, työnsosiologi sekä työorganisaatioiden kehittäjä ja henkilöstökouluttaja. L U K U ”Vaikka sateenkaarevat suomalaiset ovat muutoin avoimia omasta identiteetistään, he eivät ole sitä työelämässä.”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Työehtojen heikentäminen ei auta työvoimapulaan V E L L U N B L O G I ”Työehtojen heikentäminenkö johtaisi siihen, että työvoimapulan riivaamille aloille hakeuduttaisiin töihin? No ei johda.” T yövoimapulasta puhutaan paljon, vaikka moni on Suomessa työtä vailla. Yleensä työvoimapulassa on kyse tietystä toimialasta tai koulutuksen pullonkaulasta, joka olisi voitu ennakoida. Työnantajapuolen puheet työvoimapulasta ovat saaneet erikoisia muotoja: jopa samassa lauseessa saatetaan tuoda esiin työvoimapula ja tarve heikentää työntekijöiden työehtoja. TYÖEHTOJEN HEIKENTÄMINENKÖ johtaisi siihen, että työvoimapulan riivaamille aloille hakeuduttaisiin nykyistä enemmän töihin? No ei johda. Onkohan kyse siitä, että kun työnantajat ovat tarpeeksi pitkään puhuneet työehtojen kehittämisestä tarkoittaen oikeasti työehtojen heikentämistä, niin he eivät näe selvää epäjohdonmukaisuutta puheissaan? Joillakin aloilla työvoimapula on todellinen ja siihen on ainakin kaksi selkeästi vaikuttavaa tekijää. Työllisyysaste on ennätyskorkealla, mikä on tietysti erittäin hyvä asia. Maan hallitus on kriisitilanteessa pystynyt toimiin, jotka ovat parantaneet työllisyyttä. Toimet ovat olleet aivan päinvastaiset kuin edellisellä Juha Sipilän johtamalla hallituksella ja juuri siksi ne ovat onnistuneet. TOINEN VAIKUTTAVA tekijä on koronapandemia, jonka pahiten kurittamilta aloilta pyrittiin hakeutumaan pois. Ja jos onnistuttiin, ei enää palattu. Pitkässä juoksussa ala, jonka palkat ja muut työehdot eivät ole kunnossa, menettää vetovoimansa. Koronapandemian hoidosta täytyy antaa maan hallitukselle hyvä arvosana. Vaikka useilla aloilla oli vaikeaa, suurelta konkurssiaallolta vältyttiin. Onkin vaikea ymmärtää arvostelua etenkin yrittäjäjärjestön taholta holtittomasta velkaantumisesta. Jos valtio ei olisi ottanut iskua vastaan koronapandemian tai Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan tuomista taloudellisista seurauksista, olisi moni yrittäjä nyt entinen yrittäjä ja moni työntekijä työtön. ON ALA-ARVOISTA syyttää hallitusta holtittomasta velanotosta, kun kyseessä on ollut mitä suurimmassa määrin koko kansakunnan kannalta vastuullinen toiminta. Me olemme maana pärjänneet hyvin meidät kaikki yllättäneissä tilanteissa. Suuri kysymys on, pärjäämmekö jatkossa, jos emme pidä sopimista ja kompromisseja arvossa. Meidän kaikkien on hyvä pyrkiä olemaan johdonmukaisia ja antamaan arvoa hyvin hoidetuille asioille, se on vastuullisuutta. HALUAN KIITTÄÄ kaikkia jäseniämme tästä vuodesta ja toivottaa kaikille rauhallista joulua kotimaisen ruuan äärellä! Toivottavasti mahdollisimman monella on jouluna mahdollisuus nauttia läheistensä seurasta, levähtää ja ladata akkuja ensi vuotta varten. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Miksi jokaisen on tärkeää kuulua ammattiliittoon? Vastaajat osallistuivat SEL:n kursseille Murikka-opistolla lokakuussa. G A L L U P ”JÄRJES TÄY T YNY T työpaikka takaa sen, että meidän palkat ja muut työehdot ovat kunnossa. Meillä työpaikalla ihmisillä on eniten tessistä kysyttävää palkka-asioista, esimerkiksi onko palkkaryhmä oikea.” NIINA LEHTI elintarviketyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Apetit Ruoka, Säkylä ”ON tärkeää kertoa, että työehtosopimus on paljon enemmän kuin vain palkasta sopimista. Meillä näkyy myös se, että jos järjestäytymisaste on kunnossa, voidaan asioista sopia aina paremmin kuin mitä tessissä lukee.” JUHO SALONEN elintarviketyöntekijä, työsuojeluasiamies HKScan, Forssa ” IHMISE T ovat nyt huolissaan inflaatiosta ja ostovoimasta. Sitä paremmat mahdollisuudet meillä on työehtosopimusneuvotteluissa saada kunnolliset palkankorotukset, mitä enemmän liitossa on jäseniä.” OLLI VAUHKONEN kalankasvatustyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Finnforel, Varkaus SEL:N jäsenet saavat 1.1.2023 alkaen Nesteeltä polttoaineista alennusta 2,1 senttiä litralta. Alennuksen saa bensiinistä ja dieselistä SEL:n uudella jäsenkortilla, joka tulee postissa kaikille jäsenille tämän vuoden aikana tai matkapuhelimeen ladattavalla Neste-äpillä. Alennusta ei saa Neste Express -automaattiasemilta tai Neste Truck -asemilta tai jos käyttää maksamiseen Neste-korttia. Neste-sovelluksen latausohjeet löydät osoitteesta www.selry.fi/neste. Toisena uutena jäsenetuna SEL korvaa jatkossa jäsenensä työelämään liittyviä opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa enintään 200 euroa/vuosi. Tuki anotaan etukäteen ja se maksetaan jälkikäteen kurssimaksun kuittia ja hyväksytyn kurssisuorituksen todistusta vastaan. Lue lisää osoitteesta www.selry.fi/koulutus Polttoainealennusta Nesteeltä ”JOS sinun pitäisi itse neuvotella omasta palkasta ja muista työehdoista työnantajan kanssa, olisitko siihen valmis ja saisitko yhtä hyvän tuloksen kuin saamme yhdessä neuvotellen? Ja vain liiton jäsenet saavat lakkoavustusta.” PASI HAKANEN elintarviketyöntekijä Kaarina SEL:N Pohjanmaan aluetoimisto on muuttanut uusiin toimitiloihin Vaasan keskustassa. SEL:n Pohjanmaan aluetoimiston uusi osoite on 13.12.2022 alkaen Ylätori 2 A, 3. krs, 65100 Vaasa. Aluetoimistolla jäseniä palvelevat toimistonhoitaja Paula Mäki-Jussila ja aluesihteeri Markus Forslund. Aluetoimisto on pääsääntöisesti avoinna maanantaista torstaihin kello 8–15.30, lounasja asioimistauolla kello 12–13 toimisto on kiinni. Perjantaisin toimisto palvelee kello 8–15 ja on tauolla kello 12–12.30. Kun asioit paikan päällä aluetoimistolla, varmistathan aina etukäteen soittamalla, että toimistolla ollaan paikalla. SEL:n aluetoimistot sijaitsevat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Lahdessa, Kuopiossa, Vaasassa ja Oulussa. TURKIN elintarviketyöläisten ammattiliitto G?da-??in mukaan yhdysvaltalainen tupakkayhtiö Philip Morris on irtisanonut 124 työntekijää ammattiliiton jäsenyyden takia. Liiton mukaan paikallinen johto Turkissa rikkoo ay-oikeuksia muun muassa pakottamalla jäseniä eroamaan liitosta. Lisäksi liitto raportoi köyhyyspalkoista, ylipitkistä työpäivistä ja työsyrjinnästä. Ammattiliittojen maailmanjärjestön ITUC:n pääsihteeri Sharan Burrow pitää yhtiön toimintaa kansainvälisten sopimusten vastaisena. SEL:n Pohjanmaan aluetoimisto on muuttanut uusiin tiloihin Tupakkajätti irtisanoi ay-jäsenyyden takia 124 työntekijää
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset ovat katkolla tammikuun lopussa. Selvitimme, miten tes-neuvottelut etenevät. 1. T YÖ E H TOS O PI M U S TYÖEHTOSOPIMUKSESI eli tessisi neuvottelevat elintarvikealan työntekijöitä edustava SEL ja työnantajia edustava ETL. Tessissä sovitaan palkkojen ja muiden työehtojen vähimmäistasot. Tessissä sovitaan esimerkiksi työajoista, palkallisista vuosilomista ja sairauslomista, työajan lyhennysvapaista ja lomarahoista. Työpaikalla voidaan sopia paikallisesti työehtosopimusta paremmista palkoista ja muista työehdoista, mutta ei huonommista. 3. N E U VOT TE L I JAT SEL:N liittohallitus on nimennyt tes-neuvotteluihin SEL:n neuvottelijoiksi työehtosopimusneuvottelukunnan. Tes-neuvottelukunnan jäseniä ovat SEL:n liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, liittosihteeri Lea Väänänen, sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa, palkkasihteeri Ari Huuki sekä luottamushenkilöt Juha-Pekka Hölkki (leipomoala), Tommi Stenberg (liha-ala), Toni Rajavaara (meijeriala), Maarit Lähteenmäki (teollisuusala) ja Ville Sipilä (teollisuusala). 2. N E U VOT TE LU T ELINTARVIKEALAN työntekijöiden nykyiset SEL:n ja ETL:n väliset työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2023 asti. SEL ja ETL ovat sopineet, että työehtosopimusneuvottelut eli tes-neuvottelut alkavat tammikuun toisella viikolla. Miten tes-neuvottelut etenevät? T Y Ö E H D O T teksti Karoliina Öystilä kuva Maria Björklund
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 4. E S IT Y K S E T SEL:N liittohallitus on lisäksi nimennyt sopimusalakohtaiset työehtosopimusjaostot eli tes-jaostot, jotka ovat jo syksyllä käsitelleet SEL:n jäsenten tekemät aloitteet työehtosopimusten kehittämiseksi ja valmistelleet ne tes-neuvottelukunnan käsiteltäväksi. Ammattiosastot ja yksittäiset SEL:n jäsenet tekivät määräaikaan mennessä 186 esitystä työehtosopimusten kehittämiseksi. 5. TAVO IT TE E T SEL:N liittovaltuusto päätti 2.12.2022 tes-neuvottelukunnan esityksen pohjalta SEL:n esityksistä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusten parantamiseksi. SEL:n tavoitteet julkaistaan tammikuussa, kun tes-neuvottelut alkavat työnantajaliiton kanssa. 6. S O PI M U K S E TO N TI L A JOS tes-neuvotteluissa ei päästä neuvottelutulokseen ja uusi työehtosopimus ei synny tammikuun aikana, alkaa sopimukseton tila 1.2.2023, kun työehtosopimukset eivät ole enää voimassa. Sopimuksettomassa tilassa ei ole työrauhavelvoitetta, mikä tarkoittaa, että osapuolet voivat vauhdittaa neuvotteluita työtaistelutoimilla. Työehdot pysyvät kuitenkin käytännössä voimassa niin sanotun jälkivaikutuksen ansiosta. Työnantaja ei siis voi omin päin esimerkiksi laskea palkkaa tai pidentää työaikaa sopimuksettoman tilan aikana. Vanhan työehtosopimuksen määräykset ovat pääsääntöisesti voimassa siihen asti, kunnes uusi työehtosopimus on hyväksytty. Jos neuvottelut katkeavat, SEL:n liittohallituksen nimeämä keskuslakkotoimikunta päättää, miten tilanteessa edetään ja mahdollisesta työtaistelu-uhan ilmoittamisesta. Jos SEL joutuu käyttämään työtaistelutoimia, liitto vastaa toiminnan laillisuudesta. Liiton julistamassa työtaistelussa yksittäisellä jäsenellä ei ole korvausvelvollisuutta. Liitto aloittaa ja lopettaa työtaistelutoimet. 7. N E U VOT TE LU T U LOS KUN tes-neuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos, kutsutaan SEL:n liittovaltuusto koolle päättämään, hyväksytäänkö neuvottelutulos uudeksi työehtosopimukseksi. Jos molemmat tes-neuvotteluiden osapuolet hyväksyvät neuvottelutuloksen, uudet elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset ovat syntyneet. Jos neuvottelutulosta ei hyväksytä, neuvottelut ja mahdolliset työtaistelutoimet jatkuvat, kunnes sopimukseen päästään. T YÖTAISTELUTOIMI Työtaistelutoimia ovat esimerkiksi ylityökielto, lakko, hidastuslakko, tukilakko ja poliittinen lakko. Työsulku on työnantajapuolen työtaistelutoimenpide. Työtaisteluun osallistuminen ei oikeuta työnantajaa purkamaan tai irtisanomaan työntekijöiden työsuhteita. Lakosta jätetään ilmoitus vastapuolelle ja valtakunnansovittelijalle vähintään kaksi viikkoa ennen työtaistelun alkamista. YLIT YÖKIELTO Ylityökiellon aikana työntekijät tekevät vain säännöllistä työaikaa, enintään kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Ylityökiellon aikana ei tehdä lisäja ylityötä. L AKKOVAHTI Lakkovahdit päivystävät lakossa olevien työpaikkojen porttien läheisyydessä, ilmoittavat työpaikalle tuleville lakosta ja tiedottavat lakon etenemisestä. L AKKOL AINEN Lakkolainen on työntekijä, jonka työt ovat lakonalaisia T Y Ö TA I S T E L U S A N A S T O töitä ja joka on mukana lakossa ilmaisemassa mielipiteensä. Lakko-oikeus on työelämän perusoikeus. RIKKURI Rikkuri eli lakonrikkoja on henkilö, joka tekee lakonalaista työtä tai ei noudata liiton päätöksiä työtaistelutoimista. Liiton myöntämällä työluvalla lakonalaista työtä tekevä henkilö ei ole rikkuri. Työlupa on poikkeuslupa, jota työnantaja voi hakea liitolta lakonalaisen työn teettämiseen. HÄTÄT YÖ Kun työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan lain tarkoittama hätätyö, on työnantajan viivytyksettä tehtävä kirjallinen ilmoitus hätätyöstä työsuojeluviranomaiselle aluehallintovirastoon ja työntekijä on velvollinen heti aloittamaan hätätyön tekemisen. Esimerkiksi hätäteurastuksia voidaan suorittaa eläinrääkkäyksen välttämiseksi. L AKKOAVUSTUS SEL maksaa lakossa oleville jäsenilleen lakkoavustusta, jos liitto julistaa lakon tai jos työnantaja julistaa työsulun. Lakkoavustuksen suuruudesta päättää SEL:n liittohallitus.
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 Työn kuormittavuutta kannattaa mitata S uomessa arvioidaan olevan noin 400 000 työntekijää, jotka tekevät raskasta ruumiillista työtä. Siihen liittyy monenlaisia terveysriskejä, kertoo vanhempi asiantuntija Ari-Pekka Rauttola Työterveyslaitokselta. – Fyysinen kuormittuneisuus, kumuloituva väsymys ja riittämätön palautuminen ovat yhteydessä hengitys-, verenkiertoja liikuntaelimistön oireisiin, vaivoihin ja sairauksiin. Nämä voivat johtaa työkyvyn heikentymiseen tai menettämiseen, Rauttola varoittaa. Elintarvikealalla on tavallista etenkin toistotyö sekä kuumasta tai kylmästä lämpötilasta aiheutuva kuormitus. Työturvallisuuslain mukaan esimerkiksi toistorasituksen työntekijälle aiheuttama haitta tulisi välttää tai jos se ei ole mahdollista, haitan tulee olla mahdollisimman vähäinen. Työnantajan tulee tunnistaa toistotyöstä aiheutuvat haittaja vaaratekijät sekä suunnitella sen torjuntatoimenpiteet. Tyypillisesti ne voivat liittyä työnopastukteksti Elias Krohn kuva Minna Räsänen Fyysinen työkuormitus aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia. Kuormitustekijöiden selvittäminen ja mittaaminen työpaikalla auttaa suunnittelemaan työterveyttä parantavia toimia. Lihanleikkaajien työ on fyysisesti raskasta. Kuvassa leikataan lihaa HKScanin Outokummun tuotantolaitoksella joulukuussa 2015. T Y Ö T E R V E Y S
E L I N TA E 13 E L I N TA E 13 seen, työpisteen käyttöominaisuuksiin, työasentoihin, työliikkeisiin, työvälineisiin ja työjärjestelyihin. Työnantajan on työn luonne huomioiden selvitettävä ja tunnistettava työperäiset sairaudet, tapaturmat ja ammattitaudit, työn kuormitustekijät, lisääntymisterveydelle aiheutuvat vaarat sekä työntekijän henkilökohtaiset edellytykset tehdä työtä. Mittaukset tehdään työn arjessa Kaikki kuormitus ei sinänsä ole pahasta. – Ihminen vaatii sopivaa kuormittumista, jotta hän voi hyvin ja ruoka ja uni maistuvat, Rauttola toteaa. Ongelmana raskaissa töissä ovat lihaksiston liialliset ja toistuvat kuormituspiikit tai se, jos kuormituksesta ei ehdi palautua. Työterveyslaitos tutkii ja mittaa kuormitusta työpaikoilla. Jos työpaikalla halutaan selvittää työtehtävien ja työvaiheiden kuormitustasoja, voi Työterveyslaitokselta pyytää asiantuntijaryhmän tutustumaan tilanteeseen ja tekemään tutkimusmittauksia. – Menemme työn arkeen. Käymme aluksi laajapohjaisen keskustelun työpaikalla ja arvioimme, mitä asioita pitää selvittää ja mitä tutkimusvälineitä tarvitaan, Rauttola kertoo. Keskustelussa on mukana sekä työnantajan että työntekijöiden edustajia, kuten työsuojeluvaltuutetut. Lisäksi on tapana tehdä koko henkilöstölle työkuntoprofiilikysely, josta tutkijat saavat kokonaiskuvan henkilöstön kokemasta työssä kuormittumisesta, palautumisesta, työja toimintakyvystä sekä henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista. Kuormituksen liikennevalot Työterveyslaitos mittaa työn aiheuttamaa fyysistä kuormittuneisuutta todellisissa työtilanteissa. Mittaukset eivät häiritse työn tekemistä. Tukija liikuntaelimistön kuormittumista voidaan tutkia muun muassa mittaamalla lihaskudoksen happisaturaatiota, lihaksiston kimmo-ominaisuuksia tai lihassähköistä aktiivisuutta (EMG). Menetelmillä pystytään tarkasti todentamaan, miten työkuormitus kohdentuu eri lihaksiin. Lihaskuormitus (EMG) lausutaan ja pisteytetään työtehtävittäin liikennevalomallin mukaan kolmessa luokassa: punainen on erittäin kuormittava, keltainen keskiraskas ja vihreä kevyt. Työtehtävien ja -asentojen perusteella voidaan mitata eri lihasten ja ruumiinosien kuormitusta. Tavallisia mittauksen kohteita ovat esimerkiksi ranteen koukistaja ja ojentaja, hauis, olka, hartia, yläselkä ja alaselkä. Tavallinen ongelma on myös hengitysja verenkiertoelimistön liiallinen kuormittuminen työssä. Tästä aiheutuu kasautuvaa väsymystä, mikä heikentää työtehoa ja tuottavuutta sekä lisää tapaturmaja sairauspoissaoloriskiä. Tällaista kuormitusta voidaan selvittää mittaamalla esimerkiksi hapenottokykyä, sykeväliä, sykintätaajuutta ja hormonaalista säätelyä. – Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan, kun työ on oikein tauotettu, hengitysja verenkiertoelimistön työn aikainen keskimääräinen kuormittuneisuus ei saisi ylittää 50 prosenttia ja kuormitushuiput eivät saisi ylittää 80 prosenttia maksimaalisesta hapenottokapasiteetista, Rauttola mainitsee. Kylmä ja kuuma rasittavat Elintarvikealalla yleisellä kylmäja kuumatyöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia työkykyyn ja terveyteen. Kuumatyön raja-arvona pidetään 28 asteen lämpötilaa ja kylmäaltistumiseksi katsotaan työskentely alle 10 asteen lämpötilassa. Kuumaja kylmätyössä olennaista on mahdollisuus palautua. Tauot, joiden aikana oleskellaan normaalimmassa lämpötilassa, ovat siksi tärkeitä. Lämpökuormittumisen arvioimiseksi mitataan myös työntekijän kehon lämpötiloja. Siihen on yhtenä välineenä syvälämpötilamittari, joka niellään ja poistuu suolistokierron kautta. Ääreisverenkierron osalta mitataan ihon lämpötilaa esimerkiksi käsistä. – Ihmisiä voidaan anturoida sen mukaan, missä haastava kohta on. Kun sormien ja kämmenselän lämpötila laskee alle 20 asteen, toimintakyky alkaa heiketä merkittävästi, Rauttola kertoo. Tärkeää on lisäksi työtilan ilmankosteuden mittaaminen. – Kuuma ja kostea on vaarallinen yhdistelmä, Rauttola toteaa. Miten pääsee alkuun? Kun työpaikalla halutaan selvittää työkuormituksen riskejä, asiaa käsitellään yleensä aluksi paikallisesti työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken. Seuraavaksi saatetaan pyytää arviota ulkopuoliselta konsultilta tai työterveyshuollosta. – Tämän jälkeen monesti soitetaan meille, jos asia on sen tyyppinen, että voimme sitä selvittää, Rauttola kertoo. Tavallisesti Työterveyslaitokseen ottaa työpaikalta yhteyttä esimerkiksi työsuojelupäällikkö. Työntekijöidenkin edustajilla on oikeus olla Työterveyslaitokseen yhteydessä, mutta tutkimukset vaativat työnantajan luvan, ja yleensä työnantaja myös rahoittaa ne. Työkuormituksen tutkiminen on myös työnantajan etu, Ari-Pekka Rauttola muistuttaa. – Kun ylikuormitusta saadaan vähennettyä, työn tuottavuus kasvaa, työhyvinvointi lisääntyy ja sairauspoissaolot vähenevät. Tutkimus auttaa myös suuntaamaan työpaikalla tehtävät muutosja parannustoimet todellisiin ongelmakohtiin. • Kuumaja kylmätyössä olennaista on mahdollisuus palautua.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 M arraskuun viimeisenä lauantaina Vaajakosken urheilutalon isoon saliin kokoontui noin 90 elintarvikealan työntekijää ja heidän seuralaistaan, kun vuonna 1932 perustettu Jyväskylän Elintarviketyöläisten ammattiosasto 016 juhli 90-vuotista taivaltaan. Ensi vuoden alussa ammattiosaston puheenjohtajana ja Jyväskylän Valion pääluottamusmiehenä aloittava Mika Lamminpää toivotti väen tervetulleeksi ja ohjeisti käymään heti kiinni tarjoiluihin. Juhlapaikka on vaajakoskelaiselle Lamminpäälle hyvin tuttu, sillä hän toimii myös taloa ylläpitävän Vaajakosken Työväentalon kannatusyhdistyksen varapuheenjohtajana. Juhliin kutsuttiin kaikki jäsenet ja seuralaisenkin sai ottaa mukaan. Juhlan käytännön järjestelyt oli hoidettu pienellä porukalla ja ammattiosaston johtokunta laittoi paikan juhlakuntoon. Pitopalvelu Mokkariinan maukkaat ruuat maistuivat juhlaväelle ja juomatarjoilukin pelasi. Ruokailun ja kahvien jälkeen Etukammarin pojat -yhtye rokkasi Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja ay-aktiivi Jukka Hämäläisen johdolla. Bändi sai houkuteltua tanssilattiallekin osan väestä. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen ja liittosihteeri Lea Väänänen liittyivät juhlaseuraan vähän myöhemmin illalla, sillä he osal”Meillä on hyvä ammattiosasto” Juhlissa oli mukana Jyväskylän elintarviketyöläisten entisiä puheenjohtajia ja sihteereitä. Kuvassa Simo Pynnönen, Jouni Autio, Mika Lamminpää, Arja Flyktman, Leena Nieminen ja Tarja Hietane Jyväskylän elintarviketyöläiset juhlivat marraskuussa 90-vuotiasta ammattiosastoaan. Ruokaa ja juomaa riitti, ja ihmiset viihtyivät rennoissa juhlissa. teksti ja kuvat Karoliina Öystilä A M M AT T I O S A S T O S S A
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 listuivat ensin Mikkelin ammattiosaston 90-vuotisjuhliin. Kuntonen korosti juhlapuheessaan jäsenten yhteishengen ja joukkovoiman merkitystä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusneuvotteluissa, jotka alkavat tammikuussa. Väkimäärään voi olla tyytyväinen, sillä ammattiosaston perinteiset pikkujoulut vetivät viime vuonna noin 60 ihmistä ja ennen koronapandemiaa pikkujoulubileiden osallistujamäärä on yleensä ollut noin 80. – Olemme saaneet hyvää palautetta. Ihmiset viihtyivät, eikä ruoka tai juoma loppunut kesken. Tosin alkoholittomiin juomiin toivottiin enemmän valikoimaa. Meille saa antaa lisää palautetta, niin osaamme kehittää seuraavia juhlia vielä paremmiksi, Mika Lamminpää sanoo. Hän kiittää juhlijoita ja järjestelyissä mukana olleita ja toivottaa kaikki jäsenet tervetulleiksi ammattiosaston toimintaan ensi vuonnakin. – Meillä on tarkoitus sekä jatkaa samaa toimintaa että myös kehittää uutta toimintaa ensi vuonna, Lamminpää kertoo. Jyväskylän elintarviketyöläisten ammattiosasto on nykyisin noin 850 jäsenellään SEL:n Häme-Keski-Suomen alueen toiseksi suurin ammattiosasto Tampereen jälkeen. Isoimmat työpaikat ammattiosaston toiminta-alueella ovat Valio, Atria ja Vaissi. Ainakin viimeiset 12 vuotta ammattiosastoa johtanut, nyt puheenjohtajan tehtävästä luopuva Harri Puhakka kiittää jäseniä pitkästä rupeamastaan. – Kiitän tuesta, että olen saanut näin pitkään toimia ammattiosaston puheenjohtajana. Nyt on hyvä hetki jäädä pois puheenjohtajan hommasta. Toivotan menestystä uudelle puheenjohtajalle ja koko johtokunnalle, Harri Puhakka toteaa. Puhakalle puheenjohtajuus on ollut mieluista aikaa mukavine kokouksineen. – Meillä on toimiva ammattiosasto, joka on järjestänyt monenlaista toimintaa jäsenille. Kovimpana paikkana on jäänyt mieleeni vuoden 2010 tes-neuvotteluiden väännöt. Silloin organisoimme toimintaa ammattiosaston lakkotoimikunnassa ja muun muassa myönsimme työlupia liiton antamien ohjeiden rajoissa, Puhakka muistelee. Nähtäväksi jää, onko sama edessä myös ensi vuonna. •
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Hamrouni Nisar toimii mehutehtaalla tuotepakkaajana.
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Meijeristä mehutehtaaksi Pitäjänmäellä, vain muutaman kilometrin päässä Helsingin keskustasta, sijaitsee yksi Valion tuotantolaitoksista. Alun perin siellä toimi meijeri, mutta sittemmin Pitäjänmäen meijeri muuttui mehutehtaaksi. Nykyään Pitäjänmäen mehutehtaalla valmistuvat kaikki Valion mehut, marjakeitot ja glögit. V alion mehutehdas sijaitsee entisen Pitäjänmäen meijerin tiloissa Helsingissä. Pitäjänmäen meijeri oli oman aikansa suurin meijeri, jonka toiminta alkoi vuonna 1961. Mehujen valmistus aloitettiin kymmenen vuotta myöhemmin ja Helsingin mehutehtaaksi meijeri muuttui vuonna 1998. Maidon pakkaaminen Helsingissä lopetettiin ja Pitäjänmäellä alettiin keskittyä vain mehujen ja marjakeittojen valmistamiseen. Nykyään Pitäjänmäen mehutehtaalla valmistuu vuosittain noin 46 miljoonaa litraa mehuja ja marjakeittoja. – Mehujen valmistamiseen keskittyneen tehtaan taloudellisesta pärjäämisestä oltiin aikanaan montaa mieltä. Valio-brändi ja osaava henkilöstö ovat kuitenkin mahdollistaneet pärjäämisen. Nykymuotoisen mehutuotannon perusta luotiin 1990-luvulla, mutta pärjätäksemme myös tulevaisuudessa, teemme aktiivista tuotekehitystä ja investointeja jatkuvasti, tehtaanjohtaja Jari Autio kertoo. Tuttuja brändejä ja sesonkituotteita Valio tunnetaan Suomessa ennen kaikkea meijerialan toimijana ja erilaisten maitojen ja maitotuotteiden valmistajana. Pitäjänmäen ehkä tunnetuin tuotemerkki on Valio Gefilus, joka on tätä nykyä johtava kylmähyllystä myytävä mehubrändi. Kaiken kaikkiaan tehdas valmistaa kymmeniä erilaisia ja erimakuisia tuotteita sekä lämminettä kylmähyllyyn. Varaston kautta lähtevät eteenpäin myös monet Valion muiden tuotantolaitosten tuotteet. Parhaillaan käynnissä olevan joulusesongin glögit on valmistettu pääasiassa jo aiemmin syksyllä. Kuluttajilla glögisesonki painottuu hyvin vahvasti jouluun, ja glögit ovatkin kauppojen valikoimissa vain rajoitetun ajan. Joulun seutu on myös päävaraston kiireisintä aikaa. Kuten muissakin tuoteryhmissä, myös glögeissä tuoteperhettä laajennetaan ja kehiteT Y Ö P A I K A L L A ? teksti ja kuvat Taru Salovaara
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 tään jatkuvasti. Tänä vuonna Valiolla on valikoimissaan neljä eri glögiä. Valion Hehku ja Valion tumma glögi ovat näistä perinteisempään makuun ja Valion vaalea glögi puolestaan miedompaan makuun. Tummasta glögistä on myös sokeriton versio. – Glögeissämme maistuvat joulun maut: kaneli, neilikka, kardemumma, inkivääri ja muskottipähkinä. Kaikki glögimme ovat lämmitystä vaille valmiita, Autio kertoo. Varastotyötä ja luottamustehtäviä Pitäjänmäen tuotantolaitos koostuu kahdesta kokonaisuudesta: mehutehtaasta ja mehutehtaan pakkaamosta sekä päävarastosta. Pitäjänmäen mehutehtaalla työskentelee noin 70 henkilöä, joista mehutehtaan pakkaamossa noin 20 henkilöä. Päävaraston puolella työskentelee noin 115 henkilöä ja pääkonttorin keittiössä noin 10 henkilöä. SEL:n työehtosopimuksella työskentelee päävaraston henkilöstöstä noin 100 ja mehutehtaan henkilöstöstä reilut 20. Lisäksi pääkonttorin keittiön työntekijät ovat SEL:n sopimuksen piirissä. Toni Hamutta toimii päävaraston työntekijöiden pääluottamusmiehenä. – Aloitin kesätyöntekijänä vuonna 2001. Kävin sen jälkeen armeijan ja seuraavana vuonna aloitin kokoaikaisena työntekijänä. Isäni ja veljeni olivat jo aiemmin olleet töissä Valiolla, joten työpaikka tuntui luontevalta. Hamutta aloitti luottamusmiestehtävissä noin 10 vuotta sitten. Ensin hän toimi kolme vuotta varapääluottamusmiehenä ja kun edellinen pääluottamusmies jäi pois, häntä pyydettiin asettumaan ehdolle ja hänet valittiin pääluottamusmieheksi. Hamutalla on vapautusaikaa pääluottamusmiehen tehtäviin kahtena päivänä viikossa, pääasiassa maanantaisin ja torstaisin. VarasPäävaraston puolella SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen intoutui muistelemaan omaa työhistoriaansa yhdessä työsuojeluvaltuutettu Pekka Nuoramon, pääluottamusmies Toni Hamutan ja varastopäällikkö Ari-Pekka Muhosen kanssa. Kuva vasemmalla: Kausityöntekijä Katja Vyörykkä työskentelee osa-aikaisesti mehutehtaan pakkaamossa. Kuva oikealla: Benja Lahti toimii materiaalivirran käsittelijänä päävarastolla.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 ? ton puolella työtehtäviin kuuluu muun muassa keräilyä, trukilla ajoa ja linjan täyttöä. Päävaraston työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Pekka Nuoramo aloitti Valiolla vuonna 1978 ja päävarastolla vuonna 1989. – Valtaosa työviikosta menee varastolla vaihtelevissa työtehtävissä. Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin minulla on viikoittain kahdeksan tuntia vapautusaikaa, Nuoramo kuvaa. Muuttuva työelämä Viime vuosina työntekijöiden vaihtuvuus on lisääntynyt, kuten monessa muussakin paikassa. – Toisaalta meillä on ollut myös paljon pitkiä työsuhteita ja esimerkiksi useita saman suvun edustajia pitkäaikaisina työntekijöinä, Hamutta kertoo. Monella alalla puhutaan tällä hetkellä toisaalta työnvoimapulasta ja toisaalta osaajapulasta. Pitäjänmäellä työntekijätilanne on pysynyt varsin vakaana, mutta tehtaanjohtaja Jari Autio tunnistaa haasteen. – Toistaiseksi olemme saaneet rekrytoinnit tehtyä varsin hyvin. Kilpailu ammattitaitoisesta henkilöstöstä kovenee. Alalla yleisenä haasteena on se, että ennen ihmiset sitoutuivat mielellään pitkiin työsuhteisiin. Nykyään vaihtuvuus on paljon suurempaa, Autio kuvailee. Nuoramo on nähnyt pitkän työuransa aikana työn muutoksen omin silmin. – Elintarvikealalla työ on automatisaatiosta huolimatta edelleen melko raskasta. Tehdään paljon pakkotahtista toistoa ja osin myös fyysisesti raskaita nostoja, vaikka meilläkin alipainekeventimet keventävät työtä osassa varastoa. Varastolla kylmät työskentelyolosuhteet luoTyösuojeluvaltuutettu Pekka Nuoramo näyttää mallia, miten alipainekevennintä käytetään. Päävarastolla pakkaukset siirtyvät paikasta toiseen materiaalivirran käsittelijä Janita Metsärannan toimesta.
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 vat myös oman haasteensa. – Kestävät ja lämpimät työvaatteet ovat työsuojelullisesta näkökulmasta keskeinen asia työssämme, Nuoramo toteaa. Fyysistä kuormitusta suuremmaksi haasteeksi on viimeisten vuosikymmenten aikana kuitenkin noussut henkinen jaksaminen. Työstä saatavan palkan lisäksi työntekijät edellyttävät työn olevan myös mielekästä. Muuttuvassa maailmassa elinkustannusten noustessa palkan on riitettävä elämiseen. – Välillä työnantajan olisi hyvä pysähtyä sen kysymyksen äärelle, mitä työ antaa työntekijälle. Paljon puhutaan organisaation tavoitteista ja työn tehostamisesta, mutta samaan aikaan olisi muistettava, että hyvään tulokseen päästään vain, jos työntekijät voivat hyvin. Mielekkäällä työllä on vaikutusta myös pitovoimaan, Hamutta pohtii. Kysyttäessä työn parhaista puolista Hamutan vastaus on selvä. – Parasta työssä ovat ehdottomasti työkaverit. Työpaikalla viljellään runsaasti huumoria ja hyvällä porukalla jaksaa tehdä töitä päivästä toiseen. – Ja päivittäin vaihtuvat työtehtävät, Nuoramo lisää työn parhaisiin puoliin. • Pentti Vallenius siirtää tottunein ottein lavat oikeisiin paikkoihin. F A K TA Valio Pitäjänmäki ? Mehujen valmistus Pitäjänmäen meijerin tiloissa alkoi vuonna 1971 ? Pitäjänmäen meijeri muuttui Helsingin mehutehtaaksi vuonna 1998 ? Helsingin mehutehdas on yksi Valion 12 tuotantolaitoksesta Suomessa ? Mehutehtaalla henkilöstöä noin 70, josta SEL:n työehtosopimuksella noin 20 ? Päävarastossa henkilöstöä noin 115, josta SEL:n työehtosopimuksella noin 100 ? Helsingin mehutehdas valmistaa kaikki Valion mehut, marjakeitot ja glögit ? Tunnetuin tuotemerkki on Valio Gefilus ”Parasta työssä ovat ehdottomasti työkaverit.” E L I N TA E 21