JOKILAAKSON JUUSTO ON PIENI JA TIIVIS TYÖYHTEISÖ TYÖPAIKOILLA VALITAAN LUOTTAMUSMIEHET TÄNÄ SYKSYNÄ GALLUP | ASIANTUNTIJA VASTAA | LUOTTAMUSHENKILÖ | SELVITETTY TAPAUS 6? 24 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Työn kuormittavuutta on arvioitava jatkuvasti T YÖEL ÄMÄ Teemu Ristseppä musisoi parempaa maailmaa VAPAALL A
E L I N TA E 3 Varaa paikkasi talven parhaimpiin selliläisiin bileisiin osoitteessa www.selry.fi/talvipaivat SEL:n Talvi päivät Tahkolla 2025 7.–9.2.2025
E L I N TA E 3 Aluksi S uomalainen neuvotteluun ja sopimiseen perustuva työmarkkinamalli on vaarassa hajota. Orpon hallitus aikoo jäädä historiaan hallituksena, joka rikkoi suomalaisen työelämän, jota työntekijät ja työnantajat ovat rakentaneet yhdessä vuosikymmenten ajan. Tämä kuulostaa dramaattiselta, mutta uhkakuvasta voi oikeasti tulla todellisuutta, jos Orpon hallituksen lakiesitys paikallisen sopimisen lisäämiseksi menee sellaisenaan läpi eduskunnassa. HALLITUS HALUAA antaa paikallisen sopimisen mahdollisuudet myös järjestäytymättömille työnantajille, kun ne ovat tähän asti kuuluneet ainoastaan järjestäytyneille työnantajille. Käytännössä työnantajilla ei ole enää jatkossa kannustinta kuulua työnantajaliittoihin. Ja kun työnantajien järjestäytymisaste laskee, alan työehtosopimus menettää yleissitovuuden. Kun työehtosopimus on yleissitova, kaikkien alan työnantajien on noudatettava sitä. Yleissitovuudella on turvattu samat palkan ja muiden työehtojen vähimmäisehdot kaikille työntekijöille. Pelisäännöt ovat olleet selvät ja kilpailu yritysten välillä on ollut reilumpaa. NORMAALISITOVAA TYÖEHTOSOPIMUSTA noudattavat vain työnantajaliittoon kuuluvat työnantajat. Jos työnantaja ei kuulu työnantajaliittoon, työntekijöiden turvaksi jää vain Suomen lainsäädäntö. Kuinka moni työntekijä tietää, että esimerkiksi palkankorotuksista, työajanlyhennysvapaista, pidemmistä palkallisista sairauslomista ja lomarahoista on sovittu vain työehtosopimuksessa? Niitä ei löydy laista. On selvää, että hallitus haluaa heikentää työntekijöiden palkkoja ja muita työehtoja. Jos hallituksen tavoite olisi parantaa palkkoja ja työehtoja, tätä lakiesitystä ei tarvittaisi. Kun hallitus haluaa ”joustavammat työmarkkinat”, se tarkoittaa suomeksi, että työntekijät joustavat oikeuksistaan työnantajien hyväksi. TUSKIN KUKAAN vastustaa paikallista sopimista, silloin kun se tapahtuu työehtosopimuksen puitteissa, aidosti neuvotellen, ilman työnantajan sanelua tai jopa suoranaista painostusta. Valitettavasti hallitus vie suomalaista työelämää juuri päinvastaiseen suuntaan. Paikallista painostusta? P Ä Ä K I R J O I T U S ”On selvää, että hallitus haluaa heikentää palkkoja ja muita työehtoja.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 6/24 11.10.2024 S I S Ä L LY S Kannessa: Bayerin Turun tehtaalla teknisenä koneenhoitajana työskentelevä Teemu Ristseppä tekee lastenmusiikkia Pulun unelma-orkesterissaan. Kannen kuva: Sami Turunen ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E TÄSSÄ NUMEROSSA: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Miksi leipomotyöaikalakia ei saa kumota? 12 Psykososiaalinen kuormitus 14 Eliza Puganen palvelee myös venäjäksi ja ukrainaksi 16 Riittääkö meillä ruoka? 18 Työelämäasiat EU-parlamentissa 21 Jokilaakson Juustolla on hyvä työyhteisö 26 Pohjoismaisen Unionin kongressi Tanskassa 28 Luottamushenkilö 30 Järjestösivut 36 Luottamusmiesvaalit 38 Luottamushenkilö 40 Veteraanifestarit 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti T yönantaja on painostanut joka kymmenettä SAK:laista luottamushenkilöä sopimaan työehtojen heikentämisestä tänä vuonna. Orpon hallituksen ajama paikallisen sopimisen lisääminen tulee huonontamaan tilannetta. SAK:laisten alojen luottamushenkilöistä lähes kolmannes arvioi työnantajansa rikkoneen viimeisen 12 kuukauden sisällä työehtosopimusta tai lakia. Kaksi vuotta sitten näin vastasi 32 prosenttia ja vuonna 2016 28 prosenttia. – Jo nyt voimassa olevan lain vallitessa työnantajien painostus työehtojen heikentämiseksi on arkipäivää monilla työpaikoilla. Mitä se onkaan sen jälkeen, kun lainsäädäntömuutoksilla työntekijän asemaa vielä heikennetään, kysyy SAK:n lakimies Paula Ilveskivi. Kyselyn mukaan yleisin työelämärikkomus on työehtosopimuksen rikkominen, jota arvioi tapahtuneen jopa joka neljäs luottamushenkilö. Muita yleisiä ovat luottamushenkilöiden mukaan työaikaja työturvallisuuslain rikkominen sekä se, että työnantaja ei ole maksanut työntekijälle kuuluvia palkkoja. Jo tällä hetkellä todellisuus on, että huomattava osa työnantajista rikkoo voimassa olevan työehtosopimuksen SAK:laiset luottamushenkilöt: Työnantajien työelämärikkomusten määrä pysynyt korkealla Karoliina Öystilä Työnantajien painostus työehtojen heikennyksiin voi lisääntyä, jos Orpon hallitus tuo koulutettujen luottamusmiesten rinnalle luottamusvaltuutetut. määräyksiä, mutta rikkomusten seuraamukset ovat varsin vaatimattomia. Ilveskivi pelkää, että kun työehdoista sopiminen yritystasolla laajenee, se pahentaa vielä tilannetta: laki ei takaa riittävää valvontaa työpaikoille. – Voidaan perustellusti ennakoida, että hallituksen työelämäheikennykset tulevat lisäämään luottamushenkilöihin kohdistuvaa painostusta. Painostus työehtojen heikennyksiin voi myös kasvaa, kun koulutettujen luottamusmiesten rinnalle tuodaan luottamusvaltuutetut. Työpaikkatason sopimisesta voi tulla huomattavasti nykyistä monimutkaisempaa ja sekavampaa. Ilveskiven mukaan hallituksen esityksestä jää epäselväksi, kenen kanssa paikallista sopimusta lopulta tehdään, jos työntekijöitä edustaa neuvotteluissa sekä liittoon kuuluvien työntekijöiden valitsema luottamusmies että muiden työntekijöiden valitsema luottamusvaltuutettu, eivätkä nämä ole yksimielisiä paikallisen sopimuksen sisällöstä. – Kenen kanta ratkaisee esimerkiksi palkankorotukset, työaikajoustot ja niistä maksettavat korvaukset sekä lomarahat. Tällaiset kysymykset olisi pitänyt ratkaista hallituksen esityksessä ennen kuin se annettiin eduskunnalle.
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti O rpon hallituksen syyskuussa eduskunnalle antama lakiesitys paikallisen sopimisen lisäämisestä vaarantaa suomalaisen sopimusyhteiskunnan tulevaisuuden. – Hallituksen esitys puuttuu merkittävällä tavalla työmarkkinaosapuolten sopimusautonomiaan. Sillä tulee olemaan kauaskantoiset vaikutukset. Lainsäädännöllä tosiasiassa rajoitetaan työehtosopimusosapuolten mahdollisuutta määrätä täsmällisesti, kuka voi edustaa työntekijöitä työpaikkatasoisessa sopimisessa, SAK:n lakimies Paula Ilveskivi sanoo. Hallitus haluaa laajentaa mahdollisuudet sopia työntekijöiden työsuhteen ehdoista yrityskohtaisesti myös niihin yrityksiin, jotka eivät ole työnantajaliittojen jäseniä. Tällä hetkellä nämä paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat kuuluneet ainoastaan järjestäytyneille työnantajille. Hallituksen esityksen mukaan jatkossa myös järjestäytymättömillä työpaikoilla saisi soveltaa yleissitovan työehtosopimuksen paikallisen sopimisen mahdollistavia määräyksiä. Lisäksi lainsäädännöllä ollaan puuttumassa paikallisen tason sopimusosapuoliin ja näiden asemaan. Työntekijöiden sopimusasema heikkenee merkittävästi, kun lainsäädännöllä tuodaan järjestäytyneitä työntekijöitä edustavien koulutettujen luottamusmiesten rinnalle ammattiliittoon kuulumattomien työntekijöiden edustajat sopimaan työehdoista paikallisesti. – Uudistus tulee väistämättä horjuttamaan työpaikkatason neuvottelutasapainoa ja neuvottelusta siirryttäneen yksipuoliseen saneluun, Ilveskivi toteaa. Käytännössä lakimuutos kannustaa työnantajia eromaan työnantajaliitoista, koska lain tullessa voimaan järjestäytymätön työnantaja saa samat sopimisen mahdollisuudet kuin työnantajaliittoon kuuluva työnantaja, mutta työnantajien velvoitteet keventyvät. – Kun työnantajien järjestäytymisaste laskee, se tulee murentamaan työehtosopimusten yleissitovuuden. Yleissitovuuden avulla Suomessa on toistaiseksi voitu turvata työsuhteen vähimmäisehdot kaikille työntekijöille työnantajien järjestäytymisestä riippumatta. Työntekijöiden turvaksi jää pelkästään lainsäädäntö, joka on etuuksien ja oikeuksien osalta huomattavasti työehtosopimuksia vaatimattomampi, Ilveskivi painottaa. Tilaa SAK:n uutiskirje: www.sak.fi/tilaa-uutiskirje Hallituksen esitys paikallisesta sopimisesta tuhoaa pohjoismaisen työmarkkinamallin Kati Oksman Näpit irti duunarin oikeuksista, Marika Hiittenkallio ja Aapo Niemi vaativat yhdessä 13 000 muun huolestuneen kanssa STOP nyt! -mielenosoituksessa Senaatintorilla 1.2.2024.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti V alio sulkee Helsingin mehutehtaansa ja Turun tehtaansa. Mehujen, marjakeittojen ja glögien valmistus siirretään Helsingin tehtaalta Riihimäen tehtaalle. Turusta Riihimäelle siirtyy kasvipohjaisten välipalaja ruuanlaittotuotteiden valmistus. Helsingin mehutehtaalla työskentelee tällä hetkellä noin 64 ihmistä, joista 15 SEL:n työehtosopimuksella. Turun tehtaalla on töissä noin 19 ihmistä, joista 14 SEL:n työehtosopimuksella. Valion Helsingin ja Turun tehtaiden työntekijät ovat pääluottamusmiesten Toni Hamutan ja Jarno Lyhtelän mukaan hyvin pettyneitä, mutta eivät yllättyneitä tehtaiden lopettamisesta. Osa tehtaiden henkilöstöstä on jo irtisanoutunut itse muutosneuvotteluiden jälkeen. Turun ja Helsingin tehtaat suljetaan Valion arvion mukaan aikaisintaan vuoden 2026 alkupuolella. Irtisanomiset tehdään lähempänä muutoksen toteutumisajankohtaa. Valion arvion mukaan Riihimäellä olisi tarjolla noin 35 uutta työpaikkaa, joita tullaan tarjoamaan irtisanomisuhan alla oleville työntekijöille. – Nämä eivät olleet Valion ensimmäiset muutosneuvottelut tänä vuonna, mikä ei helpota työntekijöiden uudelleensijoittumista. Myöskään mahdolliset työehtojen heikennykset, kuten määrätai osa-aikaistukset eivät houkuttele, mikäli sellaisia olisi näköpiirissä. Se on selvä, Valion Helsingin mehutehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Toni Hamutta sanoo. Muun muassa sulatejuustoja valmistavalla Valion Vantaan tehtaalla käytiin keväällä muutosneuvottelut, jotka koskivat yhteensä 195 ihmistä, joista SEL:n työehtosopimuksella työskenteli 164. Neuvotteluiden jälkeen työnantaja päätti irtisanoa heistä 26. Kaikki irtisanomiset eivät ole vielä toteutuneet. Tällä hetkellä SEL:n työehtosopimuksella työskenteleviä on Valion Vantaan juustotehtaalla työntekijöiden pääluottamusmies Jaana Puhakan mukaan 133, joista määräaikaisessa työsuhteessa on 10. Puhakka on erittäin pettynyt työnantajan päätökseen irtisanoa työntekijöitä. Tehtaan kokonaishenkilöstömäärä on nyt noin 180. Valio lopettaa Helsingin ja Turun tehtaat sekä irtisanoo työntekijöitä Vantaan juustotehtaalla Roni Rekomaa/Lehtikuva Pakkaaja Timo Lunden työssään Valion Helsingin mehutehtaalla, joka suljetaan näillä näkymin vuoden 2026 alkupuolella Turun tehtaan kanssa.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti ORPON HALLITUS kertoi keväällä kehysriihessä leikkaavansa ammatillisesta koulutuksesta 100 miljoonaa euroa osana valtiontalouden sopeuttamista. Syyskuun budjettiriihessä summaan lisättiin vielä 20 miljoonaa lisää. Hallitus leikkaa 120 miljoonaa ammatillisesta koulutuksesta, joka on ratkaisevassa asemassa vastaamassa yhteiskuntamme kriittisistä toiminnoista. Se kertoo arvostuksen puutteesta sekä erittäin lyhytnäköisestä politiikan teosta. AMMATILLINEN KOULUTUS on keskeisessä asemassa ratkaistaessa työvoimaja osaajapulaa, nostettaessa koulutusja osaamistasoa sekä edistettäessä maahanmuuttajien integraatiota suomalaiseen yhteiskuntaan. Se tuottaa osaajat niin hoiva-, logistiikkakuin teollisuusaloille, jotka ovat keskeisiä hyvinvointivaltion rattaiden pyörimisen kannalta. Mikäli koulutukseen satsattaisiin vakaalla ja ennakoitavalla rahoituksella, turvattaisiin koulutuksen laatu ja saavutettavuus sekä opiskelijoiden hyvinvointi, saataisiin sitä kautta osaajia työelämään ja jatko-opintoihin. Hallituksen leikkaukset ajavat koulutuksen järjestäjät kriisiin. Luvassa on yt-neuvotteluita, irtisanomisia, koulutuksen määrän ja laadun laskua, opiskelijoiden yhteisöllisyyden heikkenemistä sekä pahoinvoinnin kasvua. SAKKIN AMISBAROMETRIN mukaan viisi prosenttia opiskelijoista kokee olonsa turvattomaksi oppilaitoksessa tai koulutussopimuspaikoilla työelämässä. Luku kasvaa, kun tarkastelee vähemmistöjä. Yksi turvallisuutta vahvistava tekijä on lakisääteinen yhteisöllinen opiskeluhuolto, josta on vastuussa koko oppilaitosyhteisö läpileikkaavasti. Pelkäämme, että leikkausten myötä resurssipula ja säästöpaineet kohdistuvat juuri yhteisölliseen opiskeluhuoltoon. Sen heikkeneminen tai puute tulevat lisäämään turvattomuutta, kiusaamista ja muita lieveilmiöitä, jotka haittaavat opetusta ja lisäävät pahoinvointia. Peräänkuulutammekin oppilaitoksia vaikeassa tilanteessa varjelemaan hyvinvointia ja turvaamaan esimerkiksi opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet. Vain hyvinvoivat amikset voivat luoda sitä kasvua, jota me Suomeen juuri nyt kipeästi kaipaamme. Hyvinvointi vaarassa K O L U M N I S A N O T T U A 78 ”Mitään todellista estettä lakisääteisen yölisän jatkamiselle ei ole, ja tämän esityksen ainoa todellinen tavoite onkin työvoimakustannuksien alentaminen eli palkkojen polkeminen.” K A N S A N E D U S TA JA A I N O K A I S A PE KO N E N ( VA S . ) LE I P O M OT YÖ L A I S TA 1 . 10. 202 4 ”Tukija liikuntaelinsairaudet aiheuttavat merkittävän määrän sairauspoissaoloja. Työelämästä myös poistuu huomattava määrä työntekijöitä ennenaikaisesti tukija liikuntaelinten sairauksien takia.” T YÖS U O J E LU H A LLI N N O N TI E D OTE 23 . 9. 202 4 JUURI NÄIN! EI NÄIN! SUOMALAISET KULUTTIVAT KESKIMÄÄRIN LÄHES 78 KILOA LIHAA VUONNA 2023. LÄHDE: LUKE PATRIK TANNER Kirjoittaja on Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKIn puheenjohtaja, joka haluaa, että amisten ääni kuuluu yhteiskunnassa. L U K U ”Hallitus leikkaa 120 miljoonaa ammatillisesta koulutuksesta.”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Liittoon kuulumisen merkitys korostuu V E L L U N B L O G I ”Tes-neuvotteluissa on nyt painavammin kuin vuosikymmeniin kysymys työntekijän aseman turvaamisesta.” E K:n tilaamat ja Orpon hallituksen toteuttamat työntekijän asemaa ja oikeuksia heikentävät lait tuovat aivan uuden kokoluokan haasteita työehtosopimusneuvotteluihin. Tes-neuvotteluissa on nyt painavammin kuin vuosikymmeniin kysymys työntekijän aseman turvaamisesta, sillä Orpon hallitus on heittänyt romukoppaan ajatuksen heikomman osapuolen turvasta työelämässä. Nyt on kysymys vielä isommista ja kauaskantoisemmista asioista kuin esimerkiksi yksittäisen tes-kierroksen palkkaratkaisusta, väheksymättä yhtään sen tärkeyttä. SEL:N LUOTTAMUSHENKILÖPÄIVÄT keräsivät viikonloppuna yli 170 selliläistä aktiivia Tampereelle. Isoilla yhteisillä tapahtumilla on suuri merkitys vahvan yhteishengen ja keskinäisen luottamuksen syntymiselle. Tapahtumissa käydyt keskustelut, ajatusten sekä kokemusten vaihto on tärkeää ja näkemystä lisäävää. Oma merkityksensä on huomata monen muunkin olevan työpaikallaan luottamustehtävässä samojen kiperien kysymysten äärellä. Vertaistuki on todella arvokasta. Kun on luottamushenkilöitä koolla, on selvää, että keskusteluissa nousee esiin Orpon hallituksen ajama työmarkkinoiden taksiuudistus eli paikallista sopimista lisäävä laki. Selvää on, ettei tällä lakihankkeella tavoitella sopimisen lisäämistä työpaikkatasolla, vaan työnantajan yksipuolisen määräysvallan kasvattamista sekä alenevilla työehdoilla tapahtuvan yritysten välisen kilpailun mahdollistamista. MEIDÄN OSALTAMME paras vastaus paikallisen sopimisen lisäämiseen on huolehtia, että työpaikalla työntekijät kuuluvat liittoon ja valitsevat luottamusmiehet. Kun huolehdimme näistä kahdesta asiasta, varmistamme, että meidän kanssamme on pakko neuvotella, tehdään työehtoja koskevaa sopimustoimintaa sitten liittotai työpaikkatasolla. KOSKA OLEN huolestunut maamme yhteiskunnallisen ilmapiirin kehittymisestä vaaralliseen suuntaan, haluan todeta tässä saman, minkä totesin Tampereellakin: Yksikään maahanmuuttaja tai elokapinallinen ei ole heikentänyt työehtojamme eikä työttömyysturvaamme. Sen ovat tehneet hallituspuolueet kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mikä on tärkein työsuojelun kehittämiskohde työpaikallasi? Vastaajat osallistuivat SEL:n työsuojeluseminaariin Helsingissä 20.9.2024. G A L L U P ” T YÖNANTAJAN suhtautumisessa työturvallisuuteen ja sen edistämiseen on kehitettävää. Riskien arviointiin pitäisi panostaa ja tehdä se kunnolla. Nämä asiat etenevät mielestäni liian hitaasti.” JARMO ROTHOVIUS leipuri, pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu Pirjon Pakari, Ylöjärvi ” VÄ SYMYS on työturvallisuusriski. Joskus työnantaja siirtää työntekijän tehdyn iltavuoron jälkeen aamuvuoroon, jolloin lain mukainen yhdenjaksoinen 11 tunnin vuorokausilepo ei toteudu.” EVELIINA NUUTINEN valmistuksenohjaaja, osaston luottamusmies Valio, Vantaa ” PITÄISI kiinnittää enemmän huomiota työssäjaksamiseen ja erityisesti ikääntyviin työntekijöihin, että he pystyisivät ja jaksaisivat työskennellä eläkeikään asti ja pääsisivät ehjinä eläkkeelle.” MIKKO ISOMÄKI koneenhoitaja, työsuojeluvaltuutettu, osaston luottamusmies Meira, Helsinki ” SE perinteinen, että kaikki pitäisivät huolen työturvallisuudesta kaikissa tilanteissa. Eli vaikka olisi töissä kuinka kiire, niin muistettaisiin, että kaikki asiat tulee tehdä huolellisesti.” KATI HÄNNINEN elintarviketyöntekijä, pääluottamusmies Lihatukku Harri Tamminen, Vantaa YLI puolet Ison-Britannian ammattiliittojen keskusjärjestön TUC:n jäsenliitoista on nostanut jäsenmääräänsä viimeisen vuoden aikana. TUC:n pääsihteeri Paul Nowakin mukaan ammattiliitot onnistuivat mobilisoimaan jäseniä taistelussa edellisen konservatiivihallituksen lakiuudistuksia vastaan. Yksi hallituksen esitys koski lakko-oikeuden rajoittamista ja lakonaikaista pakkotyötä. Ylivoimaisesti suurin nousu tapahtui julkisella sektorilla opetusalan ammattiliitossa, jonka jäsenmäärä nousi lähes 40 000 uudella jäsenellä ollen 8,6 prosenttia. Elintarviketyöläisiä järjestävän yleisliiton GMB:n jäsenmäärä nousi lähes viidellä tuhannella jäsenellä, mikä oli seurausta muun muassa onnistuneesta kampanjoinnista teknologiajätti Amazonissa. Kolmannes TUC:n jäsenliitoista puolestaan menetti jäseniään. Suurin lasku tapahtui viestintätyöläisten ammattiliitossa, jossa jäsenmäärä laski lähes 15 000 jäsenellä. TUC:lla on 48 jäsenliittoa, jotka edustavat yhteensä noin viittä miljoonaa työntekijää. Lisää jäseniä liittoihin Isossa-Britanniassa SUOMESSA on noin 100 000 työntekijää, joilla on suuria vaikeuksia tulla toimeen palkallaan. Yli 61 000 työntekijän tulot ovat niin pienet, että he elävät yhteiskunnan tulonsiirroista huolimatta köyhyysrajan alapuolella. SAK:laisten ammattiliittojen työssä käyvistä jäsenistä peräti 12 prosenttia kamppailee vakavien toimeentulo-ongelmien kanssa eli he ovat suuressa palkkaköyhyysriskissä. – Orpon-Purran hallituksen tekemät sosiaaliturvan leikkaukset pahentavat tilannetta entisestään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että köyhyysrajan alla olevien palkansaajien määrä nousee 31 prosentilla vuoteen 2027 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että köyhyysrajan alle tippuu jopa 27 000 uutta työllistä seuraavan kolmen vuoden aikana, SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen sanoo. Palkkaköyhyyden riski kasvaa, jos kuukausitulot ovat alle 2 000 euron. Palkkaköyhyys on yleisempää naisvaltaisilla aloilla, pienissä yrityksissä ja osa-aikaisilla työntekijöillä. – Heikko taloudellinen tilanne heijastuu monella tavalla palkkaköyhien arkeen. Heillä on esimerkiksi muita useammin ulosottovelkaa ja pikavippejä. He myös kokevat keskimääräistä useammin työnsä henkisesti kuormittavaksi, Näätänen kertoo. Työssä käyvien köyhien määrä uhkaa kasvaa
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 E L I N TA E 11 L E I P O M O A L A Miksi leipomotyölakia ei saa kumota? 1. MIKSI ORPON HALLITUS ESITTÄÄ LEIPOMOTYÖLAIN KUMOAMISTA? KOKOOMUKSEN, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien muodostama hallitus aikoo kumota leipomotyölain 1.3.2025 alkaen. Orpon hallituksen ohjelmassa, joka julkaistiin kesäkuussa 2023, sovittiin että: ”Leipomotyölaki kumotaan 1.3.2025 alkaen vanhentuneena.” Leipomotyölaista on voimassa enää yksi pykälä, joka koskee 100 %:n yötyökorvausta leipomoalalla. Leipomotyölaki on taannut sen, että kaikki leipomoalan työntekijät ovat saaneet kello 22?6 välisenä aikana tehdystä työstä lakiin perustuvan 100 prosentin korvauksen. Hallitus antoi 19.9.2024 eduskunnalle hallituksen esityksen leipomotyölain kumoamisesta 1.3.2025 alkaen. Hallituksen tavoitteena on ”saattaa leipomoala lainsäädännön tasolla muita toimialoja vastaavaan asemaan”. Hallitus haluaa, että jatkossa leipomoalan työntekijöiden yötyökorvauksista sovitaan työehtosopimuksilla tai työsopimuksilla kuten muillakin aloilla. 2. MITÄ MIELTÄ TYÖNTEKIJÄJÄRJESTÖT OVAT LEIPOMOTYÖLAIN KUMOAMISESTA? ORPON hallitus vei leipomotyölain kumoamisen eduskuntaan, vaikka leipomoalan työntekijöitä ja toimihenkilöitä edustavat SEL ja Ammattiliitto Pro sekä palkansaajakeskusjärjestöt SAK ja STTK vastustivat leipomotyölain kumoamista lakia valmistelleessa työja elinkeinoministeriön kolmikantaisessa työryhmässä. Jos eduskunta kuitenkin päättää kumota leipomotyölain palkansaajajärjestöjen vastustuksesta huolimatta, palkansaajajärjestöt vaativat pidempää, esimerkiksi neljän vuoden siirtymäaikaa leipomotyölain kumoamisen voimaantuloon, jotta leipomoalan työntekijät voivat varautua ansiotason laskuun. Pirjo-Riitta Anttonen, Marjo Aartti ja Anne Wassholm vastustivat leipomotyölain kumoamista STOP nyt! -mielenosoituksessa Helsingissä 1.2.2024. teksti ja kuva Karoliina Öystilä Leipomotyölakia ei saa kumota, sillä se takaa 100 %:n yötyölisän kaikille leipomoalan työntekijöille. Nykyisen leipomoalan työntekijöiden työehtosopimuksen perusteella 100 %:n yötyölisää maksetaan vain niille leipomoalan työntekijöille, jotka eivät tee vuorotyötä.
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 E L I N TA E 11 3. MITÄ LEIPOMOTYÖLAIN KUMOAMINEN TARKOITTAA LEIPOMOIDEN TYÖNTEKIJÖILLE? LEIPOMOTYÖLAISTA on voimassa enää yksi pykälä, joka koskee 100 %:n yötyökorvausta leipomoalalla. Leipomotyölaki on taannut sen, että kaikki leipomoalan työntekijät ovat saaneet kello 22?6 välisenä aikana tehdystä työstä lakiin perustuvan 100 prosentin korvauksen. SEL:n ja ETL:n välinen nykyinen leipomoalan työntekijöiden työehtosopimus takaa 100 %:n yötyölisän vain niille leipomoalan työntekijöille, jotka eivät tee vuorotyötä. Jos leipomotyölaki kumotaan, kolmivuorotyötä tai kaksivuorotyötä tekevät leipomoalan työntekijät eivät enää saa 100 %:n yötyölisää tekemistään yötyötunneista. SEL vastustaa leipomotyölain kumoamista, sillä lain kumoaminen alentaisi työntekijöiden palkkoja sekä todennäköisesti lisäisi työntekijöiden terveydelle vaarallisen yötyön teettämistä. Leipomotyölain kumoaminen myös vähentäisi työntekijöiden halukkuutta tehdä yötyötä ja vaikeuttaisi leipomoyritysten työvoiman saantia. Todennäköisesti myös kaksitai kolmivuorotyön teettäminen lisääntyisi leipomoissa. Leipomoalan työntekijöiden nykyinen työehtosopimus on voimassa 31.1.2025 asti. SEL ja ETL aloittavat todennäköisesti joulukuussa neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta. Nykyinen leipomoalan työntekijöiden työehtosopimus on yleissitova, mutta on mahdollista, että Työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamislautakunta ei enää vahvista uutta työehtosopimusta yleissitovaksi, sillä jo viimeksi kaksi vuotta sitten yleissitovuus todettiin rimaa hipoen leipomoalan työnantajien heikon järjestäytymisasteen takia. SEL:n tavoitteena työehtosopimusneuvotteluissa on, että kaikilla leipomoalan työntekijöillä on jatkossakin 100 %:n yötyölisä. 4. MIKSI YÖTYÖSTÄ PITÄÄ MAKSAA LEIPOMOTYÖSSÄ 100 %:N YÖTYÖLISÄ? LEIPOMOTYÖLAISSA olevan 100 prosentin yötyölisän tarkoitus on ollut suojella työntekijöiden terveyttä. Yötyö on yksi keskeinen vakavia terveysriskejä työntekijälle aiheuttava työympäristön riskitekijä. Yötyö kasvattaa muun muassa sydänja verisuonitautien, diabeteksen, keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen sekä erilaisten syöpien, kuten rintasyövän ja suolistosyöpien riskiä. Leipomoalalla työnantajilla on monia muita aloja vahvempi kannuste teettää työ työntekijän terveydelle haitallisena yötyönä, sillä leipomotuotteet halutaan usein myyntiin tai toimitukseen siten, että ne ovat valmiina heti aamulla. 5. MITEN PALJON TYÖNTEKIJÖIDEN ANSIOT LASKEVAT, JOS LEIPOMOTYÖLAKI KUMOTAAN? LEIPOMOTYÖLAIN kumoaminen aiheuttaisi osalle leipomoalan työntekijöistä merkittävän ansiotason laskun. SEL:n arvion mukaan noin kolmasosa leipomoalalla tehtävästä työajasta on leipomotyölain kirjauksen mukaisen 100 prosentin korvauksen piirissä. Kolmivuorotyössä yötyökorvauksena maksetun lisän suuruus on ollut keskimäärin arviolta 740–825 euroa kuukaudessa eli noin 8 900–9 900 euroa vuodessa. Myös osa kaksivuorotyöläisten tunneista sijoittuu leipomotyölain mukaisen yötyön ajalle, jolloin 100 prosentin korvaus maksetaan lakiin perustuen. SEL:n arvion mukaan pääsääntöisesti kaksivuorotyötä tekevälle yötyölisän osuus on noin 10–30 prosenttia palkasta, mikä tarkoittaa euromääräisesti noin 230–690 euroa kuukaudessa ja noin 2 760–8 290 euroa vuodessa. 6. MITÄ HALLITUKSEN LAKIESITYKSELLE TAPAHTUU SEURAAVAKSI? EDUSKUNTA kävi 1.10.2024 lähetekeskustelun hallituksen esityksestä leipomotyölain kumoamiseksi. Lähetekeskustelun jälkeen lakiesitys siirtyi eduskunnan työelämäja tasa-arvovaliokunnan käsittelyyn. Kun valiokunta on kuullut asiantuntijoita ja laatinut siitä mietinnön, lakiesityksestä käydään eduskunnan täysistunnossa keskustelu, jonka jälkeen lakiesityksestä äänestetään. ? Kuulu oman alasi ammattiliittoon. Suosittele SEL:n jäsenyyttä myös työkavereillesi. Neuvotteluvoiman varmistamiseksi on tärkeää, että jokaisella leipomoalan työpaikalla mahdollisimman moni työntekijä kuuluu oman alan ammattiliittoon. ? Seuraa työpaikkasi luottamusmiehen ja SEL:n viestintää. ? Jaa tietoa työpaikallasi ja juttele hallituksen esityksestä työkavereidesi kanssa. ? Ole yhteydessä hallituspuolueiden eli kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien kansanedustajiin ja vaadi heitä luopumaan leipomotyölain kumoamisesta. Mitä sinä voit tehdä leipomoalan työntekijänä?
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 Työn kuormittavuutta on arvioitava jatkuvasti teksti Elias Krohn kuvat Karoliina Öystilä T Y Ö S U O J E L U Fyysisen rasituksen sekä biologisten ja kemiallisten vaaratekijöiden ohella työpaikalla on huomioitava työn aiheuttama psykososiaalinen kuormitus. Kuva ei liity juttuun. M ielenterveyssyistä myönnettävät sairauslomat ovat yleistyneet viime vuosina huomattavasti. Vuonna 2023 mielenterveysperusteisten pitkien sairauspoissaolojen ajalta menetettiin lähes kuusi miljoonaa työpäivää. Kymmenen vuotta aiemmin luku oli alle kolme ja puoli miljoonaa. Taloudelliset menetykset ovat mittavat, viime vuoden lukujen perusteella yli miljardi euroa vuodessa. Syyt mielenterveyskriisin taustalla ovat moninaisia. Työ sinänsä on yleensä hyväksi mielenterveydelle, mutta työpaikan psykososiaaliset kuormitustekijät voivat osaltaan altistaa mielenterveyden häiriöille. – Työsuojelulla voimme vaikuttaa siihen, että sairauspoissaolot saataisiin laskuun, sanoo työsuojelutarkastaja Katri Halen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Terveysongelmien tavallinen syy Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus selvittää ja arvioida työpaikalla esiintyvää kuormitusta ja sen vaikutusta. Fyysisen rasituksen sekä biologisten ja kemiallisten vaaratekijöiden ohella on huomioitava psykososiaalinen kuormitus. – Yhä useammin työstä johtuvat terveysongelmat liittyvät siihen, Halen kertoo. Ongelmia voi olla työjärjestelyissä, Fyysisen rasituksen lisäksi psykososiaalinen kuormitus aiheuttaa yhä enemmän sairastumisia ja poissaoloja työpaikoilla. Työnantajalla on velvollisuus ehkäistä sitä, ja työntekijöiden on ilmoitettava havaitsemistaan epäkohdista. Kati Oksman
E L I N TA E 13 Työterveyslaitoksen maksuton Mielenterveyden työkalupakki tarjoaa työkaluja työyhteisön hyvinvoinnin parantamiseen. työn sisällössä tai työyhteisön sosiaalisessa toimivuudessa. Järjestelyihin liittyvät esimerkiksi työn liiallinen määrä työaikaan nähden, puutteet työvälineissä tai työolosuhteissa sekä epäselvät tehtävänkuvat ja tavoitteet. Työn sisällön ongelmia ovat yksitoikkoinen tai liian sirpaleinen työ tai työntekijälle asetettujen vaatimusten ja vastuiden kohtuuttomuus. Työyhteisön sosiaalisessa toimivuudessa on puutteita, jos työtä joutuu tekemään liiaksi yksin, yhteistyö ei toimi, vuorovaikutus ja tiedonkulku on heikkoa tai työntekijä ei saa riittävästi tukea esihenkilöltään tai työtovereiltaan. Lisäksi sosiaalisen toimivuuden ongelmia ovat häirintä, epäasiallinen kohtelu ja syrjintä. Työn terveysriskit selvitettävä Toimivan työterveyshuollon lähtökohtana on työterveyshuollon laatima työpaikkaselvitys. Sitä varten työpaikalla tulee selvittää, mitkä siellä ovat kuormitusja haittatekijöitä sekä vaaran paikkoja. Jos niitä ei voida poistaa, tulee arvioida, millainen on niiden terveydellinen merkitys. Nämä arviot annetaan työterveyshuollolle materiaaliksi, kun se tulee tekemään työpaikkaselvitystä. Selvityksen teettäminen on työnantajan vastuulla. – Työterveyshuollon on saatava riittävät tiedot työpaikan tilanteesta, Halen korostaa. Työpaikalla tehtävän riskien arvioinnin apuna voidaan käyttää esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen verkkosivuilta löytyviä lomakkeita. Muita apuvälineitä voivat olla tarkistuslistat, työaikakirjanpito, henkilöstön edustajien haastattelut sekä työtyytyväisyysja ilmapiiritutkimukset. Työpaikkaselvityksessä työterveyshuolto selvittää ja arvioi työn ja työpaikan olosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden sekä arvioi, millainen merkitys niillä on työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn. Työterveyshuolto esittää myös toimenpide-ehdotuksia työnantajalle. Työnantaja päättää, mihin toimenpiteisiin ryhdytään. – Ennaltaehkäisy on työsuojelun punainen lanka, Halen muistuttaa. Kuormitustekijöitä tunnistettaessa on huomioitava työpaikan eri ammattiryhmät, työtehtävät ja työvaiheet. – Esihenkilötyössä on hyvin erilaisia kuormitustekijöitä kuin vaikkapa linjastolla tai pakkaamossa, Halen toteaa elintarvikealan töihin viitaten. Selvittämisen on oltava riittävän yksityiskohtaista: on kaivettava juurisyyt riskien ja ongelmien taustalta. Jos kuormitustekijäksi esimerkiksi havaitaan liialliset työn keskeytykset, on selvitettävä, mistä ne johtuvat. Kun terveydelle haitalliset tekijät on tunnistettu ja arvioitu niiden terveydellinen merkitys, on tehtävä toimenpiteitä terveysriskien vähentämiseksi ja tämän jälkeen seurattava toimenpiteiden vaikuttavuutta. – Ei riitä, että asiaan palataan, jos ongelmia nousee esiin. Seuranta pitää organisoida, Halen tähdentää. Samaan tapaan kuin työpaikan oman riskien arvioinnin, myös työpaikkaselvityksen on oltava ajantasainen. Se on päivitettävä aina, kun työpaikan olosuhteet muuttuvat tai otetaan käyttöön uusia työmenetelmiä tai työtiloja. Epäkohdista on ilmoitettava Jos työntekijä kokee kuormittuneensa työssään terveyttä vaarantavalla tavalla, työnantajan on saatava asiasta tieto. Työturvallisuuslakikin velvoittaa työntekijän ilmoittamaan työnantajalle, jos havaitsee työolosuhteissa vikoja, puutteita tai epäkohtia. – Jos on vaikea ottaa asia puheeksi, sitä voi lähteä viemään eteenpäin työsuojeluvaltuutetun kautta, Halen neuvoo. Työsuojeluhallinnon verkkosivuilta www.tyosuojelu.fi löytyy lomake, jolla voi ilmoittaa työnantajalle työssä kuormittumisesta. Työntekijä kirjoittaa siihen, mitkä asiat häntä kuormittavat, ja voi halutessaan ehdottaa kuormitusta vähentäviä toimia. Kun työnantaja on saanut tiedon haitallisesta kuormituksesta, työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa ryhtymään toimenpiteisiin. Saatuaan lomakkeen ja selvitettyään asiaa työnantajan edustaja kirjaa siihen, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty, ja toimittaa lomakkeen takaisin työntekijälle. Jos työnantaja ei ryhdy toimenpiteisiin, sekin tulee kirjata lomakkeeseen. ?
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Eliza Puganen palvelee SEL:n jäseniä myös venäjäksi ja ukrainaksi E L I N TA E 14 E L I N TA E 14 SEL:N JÄRJESTÖTOIMITSIJA Eliza Puganen työskentelee SEL:n keskustoimistolla 31.1.2025 asti ja vastaa maahanmuuttajataustaisten jäsenten tukitoiminnoista. Hän on Chau Nguyenin perhevapaan sijainen. Eliza Puganen puhuu äidinkieltensä suomen ja venäjän lisäksi ukrainan ja englannin kieliä. – Jos sinulla on palkkaasi tai muihin työehtoihisi liittyviä kysymyksiä, joihin tarvitset liiton apua ja haluat keskustella asiastasi venäjäksi, ukrainaksi tai englanniksi, voit olla minuun yhteydessä. Minä toimin tulkkina ja autan selvittämään asiasi yhdessä SEL:n muiden asiantuntijoiden kanssa, Puganen kertoo. Puganen myös auttaa ulkomailta Suomeen tulleita elintarvikealan työntekijöitä liittymään ammattiliittoon. – Jos et ole vielä SEL:n jäsen ja haluat tietää lisää liitosta tai tarvitset apua SEL:n jäsenhakemuksen täyttämisessä, ole minuun yhteydessä, minä autan sinua, Puganen lisää. SEL:n luottamushenkilöiden kannattaa nyt hyödyntää Eliza Pugasen kielitaitoa, jos työpaikalla on venäjää tai ukrainaa puhuvia työntekijöitä, joiden kanssa pitäisi keskustella työehdoista tai siitä, miksi on tärkeää, että jokainen työntekijä kuuluu liittoon. – Minut voi kutsua tapaamaan työntekijöitä työpaikalle tai jos työpaikalla ei voi vierailla, voimme järjestää tapaamisen esimerkiksi läheiseen kahvilaan. Puganen selvittää syksyn aikana, millaisia toiveita Suomeen ulkomailta muuttaneilla elintarvikealan työntekijöillä on ammattiliitolle. Selvityksen pohjalta tehdään suunnitelma, miten liitto voi vastata jäsenten toiveisiin esimerkiksi järjestämällä koulutusta. • Ole yhteydessä: ???????????: ?????????: SEL:n järjestötoimitsija Eliza Puganen 045 7820 8602 eliza.puganen@selry.fi E L I N TA E 15 Asiaa voidaan hoitaa myös suullisesti tai esimerkiksi sähköpostitse. Halenin mukaan lomake on kuitenkin selkeä ja konkreettinen todiste, joka voidaan tarvittaessa esittää aluehallintoviraston työsuojelutarkastajalle. Kaikkien on ymmärrettävä ohjeet Aluehallintovirasto valvoo työsuojelutarkastuksissaan työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden ehkäisyä. Virastoon tulee Halenin mukaan usein myös asiaan liittyviä yhteydenottoja työpaikoilta. – Olemme ottaneet tämän valvonnassa keskiöön. Työ on jatkuvassa muutoksessa, ja työyhteisön sosiaalinen toimivuus on noussut entistä enemmän esiin. Haluamme myös vaikuttaa siihen, että työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyö olisi toimivaa, Halen kertoo. Kuormituksen arviointia on tarpeen päivittää tiuhaan, koska muun muassa digitalisaation eteneminen muokkaa työtä monin tavoin. Samoin organisaatiomuutokset voivat lisätä psykososiaalista kuormitusta, ja toimintojen ulkoistukset voivat rapauttaa yhteisöllisyyden tunnetta. Työpaikkojen monikulttuurisuus ja monikielisyys asettaa sekin uusia haasteita. Kommunikaatio ei aina toimi riittävästi, ja eri kansallisuuksien edustajat saattavat ennakkoluulojen vuoksi jopa vältellä toisiaan. – Vahva työkulttuuri voi toimia liimana. Kun siihen satsataan, muut kulttuuritaistot jäävät takaalalle, Halen neuvoo. Lisäksi monikielisessä työyhteisössä on varmistettava, että kaikki ymmärtävät työhön liittyvän opastuksen ja ohjeistukset. Organisaatiomuutosten tai taloudellisten vaikeuksien yhteydessä avoin tiedottaminen edistää Halenin mukaan osaltaan yhteishenkeä ja sitoutumista työpaikkaan. Huolenpidolla vetovoimaa ja tuottavuutta Katri Halen korostaa, että mielenterveysongelmille ja sairauspoissaoloille altistavien kuormitustekijöiden ehkäisy on sekä työnantajan että työntekijöiden etu. – Kustannuskysymysten lisäksi on inhimillisestikin hyvin traagista, jos työ sairastuttaa. Se vaikuttaa myös työnantajakuvaan: hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas. Jos pidetään huolta työntekijöistä, se on vetovoimaja pitotekijä työpaikalle. Työn tuottavuuskin paranee, kun porukka on sitoutuneempaa. Psykososiaalisen kuormituksen ehkäisy edistää osaltaan myös työssäjaksamista. Ikääntyneet työntekijät jatkavat tällöin työssä pitempään, mikä on kansantaloudellisestikin merkittävä asia. • Työsuojelutarkastaja Katri Halen puhui psykososiaalisen kuormituksen vähentämisestä ja valvonnasta SEL:n työsuojelun asiantuntijaseminaarissa Helsingissä 20.9.2024. ? teksti ja kuva Karoliina Öystilä
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Riittääkö meillä ruoka? T urussa elokuun lopussa järjestetyn EU-foorumin ruokaturvakeskustelussa kohtasivat järjestävän seuran MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, kokoomuksen ja EPP:n europarlamentaarikko Pekka Toveri, kabinettipäällikkö Taneli Lahti Euroopan komissiosta sekä maaja metsätalousyrittäjä Sinikka Lakkinen Tekomaan tilalta Pirkanmaalta. Heti alkuun meppi Pekka Toveri – aikaisemmalta ammatiltaan upseeri – joutui perustelemaan, miksi oli hakenut ja päässyt Euroopan parlamentin maatalousja maaseudun kehittämisen valiokuntaan AGRIin. – Armeija marssii vatsallaan, lainasi Toveri Napoleon Bonapartea ja jatkoi: – Tosin Napoleon sanoi myös sotimiseen tarvittavan kolmea asiaa: kultaa, kultaa ja kultaa. Sen jälkeen Toveri laskeutui maan pinnalle ja kertoi tuovansa valiokuntaan ja EU-parlamenttiin huoltovarmuudesta Suomen kokemuksen, joka kypsyi talvija jatkosodassa. EU-komission mies Taneli Lahti, joka työskenteli Jutta Urpilaisen esikunnassa 2019–2024, vakuutti komissaari Urpilaisen käyttäneen leijonanosan aikaansa ja energiaansa EU:n ruokaturvan saamiseksi kuntoon. – Herättäjänä oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan teksti Jaakko Takalainen kuva Jasmin Rikkonen/Satakunnan ELY-keskus Ukrainan sodan jatkuessa ja ilmastonmuutoksen edetessä ruuan riittävyys on yhä tärkeämpi asia. Suomi on ruokaturvassa maailman kärjessä, mutta kaupan ylivertainen asema rutistaa viljelijää ja teollisuutta. Suomi on ykkönen maailman maiden ruokaturvavertailussa. Kuvassa peltorobotti kylvää siemeniä yhden kilometrin tuntivauhdilla Huittisissa. R U O K AT U R V A
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 helmikuussa 2022. Meni noin puolitoista vuotta, että EU sai huoltovarmuuden raiteilleen. Vastaan sanojia oli vähän, kun Putinin Venäjä käytti ruokahuoltoa aseena. Se syytti vielä tilanteesta hyökkäyksen uhria, Ukrainaa, Lahti totesi. Sastamalalainen lypsykarjatilallinen Sinikka Lakkinen kertoi Ukrainan sodan vaikuttavan maanviljelijänkin arkeen. – Kyllä ruokaturva on mielessä melkein joka päivä, sanoi Lakkinen. Keskustelijat olivat samaa mieltä Ukrainan – mutta myös Afrikan kuivuuden ja konfliktien – opista Suomelle ja EU:lle: oma elintarviketuotanto kannattaa. EU lisäsi paperityötä Sinikka Lakkinen myönsi EU-tukien tärkeyden maanviljelylle, mutta valitteli paperitöiden raskautta ja jatkuvaa lisääntymistä. – EU tuo paperinpyöritystä, valvonta saattaa viedä kerrallaan varsinaisesta työajasta tunteja, pahimmillaan päiviä. Kun EU-taipaleen alussa selvitys oli yksi A4, nyt se on 60 liuskaa täytettävää, Lakkinen selitti. – Ei komissio kiusallaan keksi tällaista tarkkailua. Jäsenmaat varsinkin Keski-Euroopasta ovat pyytäneet meiltä lisää maakohtaista valvontaa, sanoi Taneli Lahti. Pekka Toveri puisteli päätään, kun viljelijä Lakkinen kertoi täytettävien lomakkeiden lukuja. – Kyllä viiden liuskan pitäisi riittää, kun käytössä on ilmakuvauksen kaltaiset nykytekniikan tarjoamat mahdollisuudet. Ei jumala ole säätänyt valvontasäännöksiä. Ne ovat ihmisen tekemiä, ja ihminen ne voi muuttaa. Me kannatamme byrokratian vähentämistä, totesi Toveri. Kauppa jyrää Maanviljelijän työn raskautta lisää Sinikka Lakkisen mielestä armoton hintakilpailu ja tuotantopanosten kallistuminen. – Kaupan asema suhteessa meihin viljelijöihin on järjettömän suuri, ylivertainen. Kun elintarviketeollisuudenkin on tultava toimeen, viljelijät ovat ainoat, jotka joustavat. Kaupan valtaa pitäisi rajoittaa, Lakkinen vaati. Juha Marttila säesti viljelijää. Vain EU-tason rakenneratkaisuilla voitaisiin parantaa maatalouden tasaisempaa taakanjakoa ja reilumpaa voitonjakoa. Taneli Lahti sanoi, että Suomen ja EU:n kannalta kansainväliset sopimukset ovat eduksi, ja paikallisen tuotannon kohtuuton suosiminen haitaksi. Esimerkiksi EU:n ja Etelä-Amerikan talousalueen Mercosurin eli Argentiinan, Brasilian, Paraguayn, Uruguayn ja Venezuelan välinen vapaakauppasopimus olisi hänen mielestään kaikkia osapuolia hyödyttävä. Penseämmin sopimukseen suhtautuva Marttila arveli Ranskan ärhäkkäiden viljelijöiden vielä kaatavan koko 20 vuotta neuvotellun ja viime vuonna valmistuneen paketin, joka odottaa vielä osapuolten ratifiointia. Ruokaturva omissa käsissä Taneli Lahti muistutti, että vaikka Venäjä yritti estää ruuan suurtuottajaa Ukrainaa viemästä viljaa ja muita maataloustuotteita maailmalle, se epäonnistui. – Ukraina sai vietyä viljansa ja muut tuotteet, koska se löysi vaihtoehtoisia kuljetustapoja. Afrikassa tuotetaan tarpeeksi elintarvikkeita, mutta oman teollisuuden ja jakelun puutteet tuovat ruokapulan maanosaan, Lahti totesi. Pekka Toveri komppaa komission edustajan näkemystä. – Diktaattorit voivat käyttää kaikkia ruokaketjun osia aseena tai painostuskeinona. Siksi koko järjestelmä on oltava omissa käsissä. Kuljetus ja teollisuus ovat tärkeä osa ruokaturvaa. Juha Marttila toi tilastot keskusteluun ruokaturvasta. Suomi sijoittui vuonna 2021 Global Food Security Indexin ruokaturvavertailussa maailman parhaaksi. – Vertailussa Suomi oli sijalla yksi, Ruotsi sijalla 7 ja vaikkapa Romania sijalla 40. Eli EU:n sisällä ei ole tasaista ruokaturvassa. Suomen vahvuudet ovat perheviljelijät ja hajautettu tuotanto. Meidän maahenkemme kantaa pitkälle. • ”Kuljetus ja teollisuus ovat tärkeä osa ruokaturvaa.” Ilkka Heino
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Euroopan parlamentin on jatkettava työntekijöille tärkeitä hankkeita Suomalaisten palkansaajien tavoitteena on, että Euroopan parlamentti jatkaa EU-tason työlainsäädännön kehittämistä ja alakohtaisten työehtosopimusten aseman vahvistamista. teksti Jaakko Takalainen kuva Euroopan parlamentti E D U N V A LV O N TA
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 S AK ei ole pakittamassa Euroopan unionin ympäristötavoitteista, mutta: – Kunnianhimoiset ympäristötavoitteet EU on jo hyväksynyt, nyt täytyy vielä saada maaliin työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu vihreässä siirtymässä, SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä sanoo. Hänen mukaansa vihreä siirtymä tulee väistämättä aiheuttamaan muutoksia niin eri teollisuudenaloilla kuin jäsenmaiden eri alueillakin. Esimerkiksi autoteollisuuden sähköistäminen vie työpaikkoja, mutta tuulivoimateollisuuden kasvu saattaa työllistää lisää. – Täytyy vain löytää kannustimia yrityksille kouluttaa autotyöntekijöistä tuulivoimaosaajia. Alueellisissa muutoksissa palkansaajien aseman puolustaminen on vaikeampaa, Ristelä toteaa. Alueellisista muutoksista hän ottaa esimerkiksi Puolan laajat hiilikaivosalueet. Jos ja kun EU luopuu fossiilisista polttoaineista vuoteen 2040 mennessä, näiden alueiden yritykset ja työläiset tarvitsevat kohdennettua tukea. Ristelä pitää tärkeänä EU:n pyrkimystä taata työntekijälle oikeus olla työnantajan tavoittamattomissa vapaa-ajallaan. Suomessa tavoitettavuudesta tai tavoittamattomissa olosta pitäisi ainakin periaatteessa olla säädetty työehtosopimuksissa. Työehtosopimus määrittää esimerkiksi päivystysja varallaolon säännöt ja niistä maksettavat korvaukset. – Samaa selkeyttä ja vahvempaa työntekijän suojelua olisi saatava myös EU-tasolle. Orpon hallitus vastaan EU Työehtosopimusten aseman vahvistaminen ja paikallinen sopiminen ovat ajankohtaisia niin Suomessa kuin EU:ssakin. EU:n toimeenpaneva elin, komissio, pyrkii Pekka Ristelän mukaan vahvistamaan alakohtaista sopimista yrityskohtaisen sopimisen kustannuksella. – Ilmeisesti komissiossa on huomattu, että palkansaajan oikeudet ja reilummat pelisäännöt työelämässä tulevat turvatuksi paremmin alakohtaisella sopimisella. Alakohtaisuus vahvistaisi työehtosopimusten asemaa ja sitovuutta. Entä samaan aikaan Suomessa? Orpon hallitus vetää linjaa päinvastaiseen suuntaan. Paikallista sopimista yritetään saada alakohtaisen sopimisen eli ammattiliitojen ja työnantajaliittojen sopimien työehtosopimusten tilalle. – Onhan tämä tilanne erikoinen. Suomen hallitus pyrkii pois siitä, mihin EU-komissio ohjaa koko Euroopan unionia, Ristelä pohtii. Hänen mukaansa on kaikkien palkansaajien etu, että Euroopan parlamentin työllisyysja sosiaaliasioiden valiokuntaan saatiin pitkästä aikaa kaksi suomalaisjäsentä, puheenjohtajaksi Li Andersson (vas.) ja jäseneksi Maria Ohisalo (vihr.). – Seuraamme ja kannustamme muitakin suomalaismeppejä työelämäasioissa, mutta koska monet ovat ensikertalaisia EU-parlamentissa, heidän työnsä jälkeä on vielä liian aikaista arvioida, Ristelä sanoo. Henkinen työsuojelu EU-tasolle SAK:n ja STTK:n yhteinen EU-edustusto FinUnions ajaa EU-parlamentin alkaneelle viisivuotiskaudelle henkisen työsuojelun nostamista lainsäädäntöön, jotta vältyttäisiin työntekijöiden turhilta loppuun palamisilta, sairauspoissaoloilta ja työkyvyttömyyseläkkeiltä. FinUnions perustettiin vuonna 1995. Sen tehtävä on Brysselistä käsin vaikuttaa EU:n toimielimiin suomalaisille palkansaajille tärkeissä asioissa. – Viime viisivuotiskaudella esillä olivat alustatalous, vähimmäispalkka ja työsuojelu. Nyt Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin täytyy jatkaa kesken jääneitä hankkeita sekä tuoda uusia aloitteita esimerkiksi henkiseen työsuojeluun, josta ei ole EU-lainsäädäntöä, FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara toteaa. Hän nostaa esille henkisen työsuojelun sekä oikeuden irrottautua työstä eli työntekijän oikeuden olla työnantajan tavoittamattomissa. Suomessa työ? Susanna Salovaara Tim Buelens
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 E L I N TA E 21 suojelulainsäädäntö kannustaa muokkaamaan työoloja mahdollisimman vähän kuormittavaksi. EU:ssa tällaista lainsäädäntöä ei vielä ole. – Työn liika kuormittavuus ja yletön stressi johtavat sairauslomiin ja ennenaikaisiin eläkkeisiin työkyvyttömyyden takia. On kaikkien etu, että psykososiaaliseen työsuojeluun saadaan EU-tason säädöksiä, Salovaara toteaa. Hänen mukaansa etätyödirektiivi, jossa tavoitettavuudesta olisi säädetty, oli mennä läpi jo viime kaudella. – Valmiiksi kirjoitetun direktiivin hylkäsi Kalkkiviivoilla kaksi työnantajajärjestöä sosiaalipartnerien neuvotteluiden jälkeen. Nyt komissio on aloittanut asiasta kuulemiset, joten toivon mukaan asia etenee jo parlamenttikauden alkupuolella, sanoo Salovaara. FinUnions haluaa, että EU uusii julkisten hankintojen direktiiviä niin, että vain velvollisuutensa hoitaneet yritykset voisivat saada EU-hankkeita toteutettavakseen. – Firmoilla pitäisi olla puhtaat jauhot pussissa työehtosopimusten mukaisten palkkojen, eläkemaksujen, verojen ja muiden velvoitteiden kanssa, Salovaara toteaa. Hänen mukaansa työsuojelussa on noussut esille myös kuumassa työskentely. – Kun kesäisin lämpötilat saattavat huidella 40 asteen tietämillä, pitää kuumassa työskentelystä ja lepotauoista olla yleisiä säädöksiä mieluummin kuin alakohtaisia määräyksiä, Salovaara sanoo. Ay-liikkeelle pieni lottovoitto Kun Euroopan parlamentti heinäkuussa järjestäytyi, työllisyysja sosiaaliasioiden valiokuntaan saatiin kaksi suomalaisjäsentä: Li Andersson ja Maria Ohisalo. – Kyllähän tämä tilanne, että saatiin peräti kaksi suomalaista edustajaa valiokuntaan, on ay-liikkeelle pienoinen lottovoitto. Edellisen kerran suomalaisista mepeistä oli valiokunnan jäsenenä Miapetra Kumpula-Natri kaudella 2014–2019. Nyt suomalaisten näkemys työllisyydestä ja sosiaaliasioista pysyy varmasti asialistalla, Susanna Salovaara iloitsee. • MITKÄ asiat tulevat nousemaan esiin Euroopan parlamentin kesällä alkaneella viisivuotiskaudella? Euroopan parlamentin työllisyysja sosiaaliasioiden valiokunnan suomalaisjäsenet Li Andersson (vas.) ja Maria Ohisalo (vihr.) sekä Eero Heinäluoma (sd.) vastasivat kysymykseen EU-foorumissa Turussa elokuun lopussa. Li Andersson pääsee työllisyysja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtajan paikalta vaikuttamaan työntekijöille tärkeisiin asioihin. – Tärkeitä asioita palkansaajien kannalta menneellä kaudella olivat vähimmäispalkka ja alustatalous. Alkavalla viisivuotiskaudella tärkeitä tulevat olemaan etätyö ja työntekijän oikeus olla tavoittamattomissa. Myös julkisten hankintojen säännöt ja alihankintaketjujen saanti hallintaan ovat tärkeitä hoidettavia asioita, Andersson sanoo. Maria Ohisalo nyökyttelee ja lisää: – Vähimmäispalkan lisäksi valiokunnassa päästään käsittelemään Ursula von der Leyenin esiin nostamaa köyhyyden vastaista ohjelmaa. Siihen kuuluvat myös asunnottomuuden vähentäminen ja lapsityövoiman käytön kitkeminen. Eero Heinäluoman mukaan muita isoja asioita, jotka tulevat käsittelyyn tulevalla kaudella, ovat Ukrainan tuen jatkaminen ja EU:n kilpailukyky suhteessa Kiinaan ja USA:han. – Hyvä, että kesäkuun EU-vaaleissa syntyi ”Pro EU [EU:n puolesta] -puolue”, kun äärioikeiston kannatus pystyttiin torjumaan. Myös Suomelle tuli vaikuttavat valiokuntapaikat. Tästä on hyvä jatkaa, Heinäluoma riemuitsee. • Suomalaismepit valmiina töihin Pekka Ristelä Patrik Lindström ?