• HALLITUS HALUAA RAJOITTAA SINUN LAKKO-OIKEUTTASI SENIORITOIMINTA ON TÄYNNÄ MAHDOLLISUUKSIA VELLUN BLOGI | VETERAANIFESTARIT | SELVITETTY TAPAUS | TAUOLLA 6 ? 23 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Verkostoituminen muiden luottareiden kanssa on tärkeää Fazerilaiset leipovat Lahdessa myös gluteenittomasti T YÖPAIKALL A LUOT TAMUSHENKILÖ
  • E L I N TA E 3 Orpon hallitus haluaa heikentää sinun oikeuksiasi työntekijänä. SEL:n jäsenenä olet mukana puo lus tamassa työehtojasi ja työttömyysturvaasi! Mitä useampi työntekijä on SEL:n jäsen, sitä enemmän meillä on voimaa. Liity nyt, ellet ole jo jäsen! Lue lisää ja katso koko leikkauslista: www.selry.fi/ painavasyy Työntekijän lakko-oikeutta rajoitetaan. Työntekijä ei saa ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä palkkaa. Työntekijän irtisanomiseen riittää ”asiallinen syy”. Työttömän tai lomautetun työntekijän työttömyysturvaa leikataan. Kyllä hyväksyn. Kyllä olen! En hyväksy! En ole. Oletko sinä valmis toimimaan työpaikallasi heikennysten torjumiseksi yhdessä työkavereidesi kanssa? 1 2 3 4 Hyväksytkö sinä, että
  • E L I N TA E 3 Aluksi K un ammattiliitot saivat kesän jälkeen järjestökoneensa ja viestintänsä kunnolla käyntiin, on monelle alkanut avautumaan paremmin, kuinka isoja heikennyksiä työntekijöiden työehtoihin ja työttömyysturvaan Petteri Orpon hallitusohjelma sisältää. On täysin kiistatonta, että kyse on työntekijöiden oikeuksien merkittävästä heikentämisestä ja vastaavasti työnantajien aseman selvästä parantamisesta. Viesti työpaikoilta on ollut kirkas: työntekijät eivät voi hyväksyä hallituksen ideologisia heikennyksiä. Heikennyksiä ei voi perustella työllisyyden tai valtiontalouden parantamisella, sillä monella työntekijään osuvalla toimella ei ole käytännössä mitään vaikutusta niihin. YKSI HALLITUKSEN täysin järjettömistä suunnitelmista on lakkauttaa aikuiskoulutustuki 1.8.2024 alkaen. Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut monelle työntekijälle ammatin tai alan vaihtamisen. Sen avulla voi opiskella kokonaisen tutkinnon tai lyhyemmän koulutuksen joko työn ohessa tai päätoimisena opiskelijana. Hallituksen ”säästötoimi” on hyvin erikoinen siksikin, että aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta säästyviä rahoja ei ole mahdollista siirtää valtion budjettiin, koska aikuiskoulutustuen maksaa Työllisyysrahasto ja suurimman osan siitä rahoittavat työntekijät ja työnantajat. Jos aikuiskoulutustuki lopetettaisiin, työttömyysvakuutusmaksuja voitaisiin laskea 0,2 prosenttiyksikköä. Työllisyysrahaston mukaan mediaanituloisen palkansaajan maksama työttömyysvakuutusmaksu laskisi noin 3,32 euroa kuukaudessa. Aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta syntyisi siis iso haitta ja lähes olematon hyöty. NYT JOS koskaan tarvitaan liittoa! Meillä on painava syy toimia ja puolustaa yhdessä työntekijöiden oikeuksia. Ammattiliitot ovat jo aloittaneet toimet, joilla torjutaan hallituksen ajamia heikennyksiä. Jos hallitus ei ymmärrä perääntyä huonoista suunnitelmistaan, liitoilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin lisätä toimiaan. Täysin järjetöntä P Ä Ä K I R J O I T U S ”Työntekijät eivät voi hyväksyä hallituksen ideologisia heikennyksiä.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 6/23 13.10.2023 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Liitot aloittivat poliittiset työtaistelut 12 Hallitus haluaa rajoittaa lakko-oikeutta 14 Miten osaamista voi kehittää työpaikoilla? 16 Fazerilaiset leipovat Lahdessa gluteenittomasti 21 Suomen suurin jäätelö tehdas 26 Manakish ja kaak valmistuvat haasteista huolimatta 34 Työsuojelu tapetilla työpaikoilla 36 Senioritoiminta on mahdollisuuksia täynnä 38 Luottamushenkilö 40 Veteraanifestarit 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: Pietarsaaressa nykyisin työskentelevä ukrainalainen Ihor Ordynski osallistui SEL:n kesäfestareille Hämeenlinnassa 26.8.2023. Kannen kuva: Bibek Bista ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E
  • E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti I tä-Suomen yliopiston tutkija Antti Karjalainen selvitti syyskuussa julkaistussa väitöstutkimuksessaan leipomoiden työntekijöiden altistumista jauhopölylle ja haihtuville orgaanisille yhdisteille eli VOC-yhdisteille. Tutkimus oli ensimmäinen, jossa sisäilman mittauksia tehtiin pienleipomoissa, teollisessa leipomossa, myymäläleipomossa ja myymälän paistopisteessä. Karjalainen tutki erikokoisten hiukkasten pitoisuuksia ja kokojakaumaa, hiukkasten koostumusta, työtapojen muuttamisen vaikutusta jauhopölylle altistumiseen sekä haihtuville orgaanisille yhdisteille altistumista. Jauhopölyn tiedetään olevan merkittävä astman ja allergisen nuhan aiheuttaja, ja sen on todettu ärsyttävän hengityselinten lisäksi silmiä ja ihoa. Työntekijät altistuvat myös leivonnasta ja paistamisesta lähtöisin oleville korkeille pienja nanohiukkaspitoisuuksille, jotka voivat kulkeutua syvälle hengitysteihin. Myös VOC-yhdisteiden on havaittu aiheuttavan keuhkojen ärsytysoireita. – Hengitettävän pölyn massapitoisuudet ylittivät usein jauhopölyn haitalliseksi tunnetun pitoisuuden eli HTP-arvon työntekijöiden hengitysvyöhykkeellä leipomoissa. PM10-hiukkasten massapitoisuuksissa havaittiin paljon korkeita pitoisuuspiikkejä mittauspäivien aikana pienleipomoissa ja teollisessa leipomossa. Mittaukset toteutettiin sekä hengitysvyöhykkeeltä että kiinteistä mittauspisteistä kussakin toimipaikassa, Karjalainen kertoo. Tulosten perusteella Karjalainen suosittelee henkilönsuojaimien ja kohdepoistojen käyttöä. – Korkeimmat hiukkasten lukumääräpitoisuudet mitattiin pienleipomossa – ne olivat korkeimmillaan, kun kaikki uunit olivat samanaikaisesti päällä. TulosVäitöstutkimus: Työntekijät altistuvat jauhopölylle erityisesti pienleipomoissa Hanna Hirvonen ten perusteella pitoisuuksien pääasiallinen lähde olivat siis uunit. Pienja nanohiukkaset vaikuttivat pitoisuuksiin merkittävästi. VOC-pitoisuudet, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet (TVOC) ja karbonyylipitoisuudet olivat alhaiset. Yhdisteet olivat todennäköisesti pääosin peräisin rakennusmateriaaleista ja henkilökohtaisista hygieniatuotteista. Osa yhdisteistä liittyi luultavasti mausteiden aromiaineisiin, tuotteiden paistamiseen uuneissa ja pakkausmateriaaleihin. Sisäilma kuntoon Antti Karjalainen selvitti myös jauhopölypitoisuuksien vähentämistä yhdessä pienleipomossa ja teollisessa leipomossa interventiotutkimuksella. Hengittyvän pölyn pitoisuudet eivät alentuneet työntekijöiden hengitysvyöhykkeellä intervention jälkeen. – Jatkossa olisi aiheellista suunnitella interventioita, joissa yhdistettäisiin sekä työtapojen muutokset että tekniset torjuntatoimenpiteet. Tutkimustulokset ovat sovellettavissa työmenetelmien, työturvallisuuden ja riskienhallinnan kehittämiseen leipomoissa. Leipomoiden sisäilmaa voidaan siis parantaa työtapojen muutoksilla ja teknisillä ratkaisuilla. – Kohdistamalla toimenpiteitä kyseisiin työsuojelun osa-alueisiin pystytään alentamaan työntekijöiden altistumistasoja sekä vähentämään ja ennaltaehkäisemään mahdollisia työssä esiintyviä oireita. Tällä tavoin on mahdollista edistää työntekijöiden työn tuottavuutta, työkyvyn ylläpitoa sekä työhyvinvointia ja -viihtyvyyttä. Lisäksi tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää uusien leipomotyöhön liittyvien tutkimushankkeiden suunnittelussa, Karjalainen toteaa.
  • E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti F azer aloitti lokakuun toisella viikolla muutosneuvottelut Korian tuotantolaitoksellaan, sillä se harkitsee kaurajuomatuotteidensa valmistuksen siirtämistä Korialta Ruotsin Tingsrydin tehtaalleen syksyyn 2024 mennessä. Suunnitelmien toteutuessa Fazer suunnittelee irtisanovansa Korian tehtaaltaan enintään 93 henkilöä. Muutosneuvotteluiden piirissä on 133 Suomessa kasvipohjaisten juomien organisaatiossa työskentelevää. Fazerin Korian tehtaan kokonaishenkilöstömäärä on tällä hetkellä 123, joista SEL:n työehtosopimuksella työskentelee 64 työntekijää ja MVL:n työehtosopimuksella noin 40. Vähennystarpeesta SEL:n työehtosopimuksen alaisiin töihin kohdistuu 43 työtehtävää ja tuotannon toimihenkilöiden osalta 41 työtehtävää. Fazerin ilmoitus tuli järkytyksenä tehtaan väelle, sillä edellisten muutosneuvotteluiden jälkeen irtisanotut työntekijät lopettivat työnsä tehtaalla vasta kuukausi sitten. Helmikuussa Fazer päätti lopettaa Korian tehtaan meijeriliiketoiminnan ja irtisanoi 82 ihmistä. – Työnantajapuolelta on annettu ymmärtää, että tähän tehtaaseen panostetaan, on ollut puhetta kapasiteetin nostosta sekä yritetty luoda hyvää yhdessä eteenpäin -henkeä edellisistä irtisanomisista toipumiseksi. Nyt on sellainen olo, että matto on vedetty jalkojen alta, Fazerin Korian tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Kaarina Kaarlenpoika sanoo. Fazerin suunnitelmissa Tingsrydin tehdas keskittyisi kaurajuomien ja Korian tehdas kaurajogurttien valmistamiseen, jatkossa myös vientimarkkinoille. Tiedotteen mukaan ratkaisulla halutaan parantaa Fazerin kauraliiketoiminnan kilpailukykyä. – Kaurajuomien myynti ei ole ollut odotusten mukaista. Olisin osannut odottaa korkeintaan muutaman henkilön vähennystä tai lomautuksia, mutta en tällaista pommia. Mikäli Fazer ajaa läpi suunnitelman, meitä jää tänne enää kourallinen väkeä, Kaarlenpoika toteaa. Pääluottamusmiehen mukaan työntekijöiden tavoitteena on neuvotteluissa etsiä keinoja, joilla tuotantoa saataisiin pidettyä Korian tehtaalla niin paljon kuin mahdollista sekä minimoida irtisanottavien määrä. Korian tuotantolaitos tuli Fazerin omistukseen vuonna 2019, kun se osti sen Kaslinkilta. Ruotsalaisen kaurajuomia valmistavan Trensums Food AB:n Fazer osti viime vuonna. Muutosneuvotteluiden arvioitu kesto on kuusi viikkoa. – Olisin toivonut, että Fazer olisi odottanut ja seurannut rauhassa edellisten muutosneuvotteluiden vaikutuksia. Työnantajan tekemät liikkeet tuntuvat suurilta ja äkkinäisiltä, Kaarlenpoika summaa. Fazer harkitsee kaurajuomien valmistuksen siirtämistä Korialta Ruotsiin, 93 työpaikkaa vaarassa Fazer
  • E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti FORSSALAINEN JANI Seuranen, 31, aloitti elokuun lopussa työt SEL:n järjestötoimitsijana. Seurasen tämän vuoden loppuun asti kestävä määräaikainen työsuhde on Chau Nguyenin perhevapaan sijaisuus. Seurasen vastuualueena ovat nuorten eli alle 35-vuotiaiden jäsenten toiminta, elintarvikealan ammattiin opiskelevat sekä maahanmuuttajajäsenten tukeminen. Tällä hetkellä hänellä on työpöydällä muun muassa nuorten Tunnetko oikeutesi? -koulutuksen sekä Superviikonlopun järjestelyt. – Tosi hyvällä mielellä olen aloittanut työt. On hienoa päästä näkemään, millaista työ liitossa on ja oppimaan uutta. Ja tietysti on kiva päästä tutustumaan uusiin jäseniin ja aktiiveihin, Seuranen kertoo. SEL on Seuraselle tuttu liitto. Hän aloitti elintarvikealan työt HKScanin Forssan tuotantolaitoksella 18-vuotiaana vuonna 2011, jolloin liittyi myös SEL:n jäseneksi. Mitä ammattiliiton jäsenyys merkitsee sinulle? – Liiton jäsenyys merkitsee sitä, että meillä työntekijöillä pysyy työehdot ja työolot kunnossa, ettei asiat mene työpaikalla työnantajan saneluksi, vaan meillä työntekijöillä on oikeudet ja me puolustamme niitä porukalla, Seuranen vastaa. Järjestötoimitsijan työn punaisena lankana on tiedon levittäminen siitä, miksi jokaisen elintarvikealan työntekijän ja opiskelijan kannattaa olla oman alan ammattiliiton jäsen. – Liiton jäsenyydellä turvaat itsellesi ja työkavereillesi hyvät työehdot ja työolot jatkossakin. Työehtosopimus ja siinä sovitut työntekijöiden oikeudet eivät ole itsestäänselvyys, vaikka moni niin luuleekin. Tes on määräaikainen sopimus, joka neuvotellaan aina uudestaan. Ilman jäseniä ei ole tessiä, Seuranen alleviivaa. Liiton palkkalistoille Seuranen siirtyi alkupaloittelun prosessityöntekijän työstä. Viimeiset viisi vuotta hän on toiminut HKScanin Forssan alkuja teollisuuspaloitteluosaston luottamusmiehenä. SEL:n nuorten hommissa Seuranen on ollut kolmisen vuotta mukana aktiivisesti. Viime vuonna hänet valittiin SEL:n valtakunnallisen nuorisojaoston jäseneksi ja Länsi-Suomen alueen nuorisovastaavana hän on toiminut maaliskuusta asti. Mitä sanot nuorelle, joka miettii, kannattaako liiton tapahtumiin osallistua? – Kannattaa rohkeasti tulla mukaan nuorten tai ammattiosaston toimintaan katsomaan, millaista tämä on. Ja aina saa tulla myös mukaan ideoimaan, millaista toimintaa ja tapahtumia itse haluaisit järjestää ja mihin haluaisit osallistua, Seuranen kannustaa. Seuranen suosittelee, että ammattiosastot valitsevat nuorisovastaavan ja budjetoivat rahaa nuorten toimintaan. – Nuorten kautta tulee jatkumo. Siksi on tärkeää, että nuoria on mukana toiminnassa ja heidän äänensä kuuluu siinä, millaista toimintaa järjestetään. Jani Seuranen toivoo, että jäsenet ottavat yhteyttä matalalla kynnyksellä. – Jos on huolia, murheita, toiveita tai ideoita toimintaan tai muuten, olkaa yhteydessä! Jani Seuranen tuuraa SEL:n järjestötoimitsijana loppuvuoden ja vastaa nuorten toiminnasta Jani Seuranen on SEL:n uusi järjestötoimitsija. Kuvassa hän on SEL:n nuorten risteilyllä viime vuonna. Pinja Nikki
  • E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti S uomessa on 12 valtakunnallisesti toimivaa opintokeskusta. Opintokeskukset ovat järjestöjen oppilaitoksia ja erityinen vapaan sivistystyön oppilaitosmuoto. Ne järjestävät vaikutuksiltaan hyvin tuloksellista koulutusta yhdessä järjestöjen kanssa. Opintokeskusten koulutuksissa rohkaistutaan toimimaan järjestöjen ja kuntien luottamustoimissa sekä muissa tehtävissä. Koulutukset vahvistavat aktiivien ja vapaaehtoisten järjestöllistä ja yhdistystoimijuuden osaamista. Koulutuksiin on helppo osallistua, ne edistävät yhdenvertaisuutta ja ovat alueellisesti hyvin saavutettavia. OPINTOKESKUKSET TOTEUTTAVAT vuosittain yli 20 000 koulutusta, josta syntyy yli 240 000 opetustuntia. Osallistujia näissä koulutuksissa on reilu puoli miljoonaa. KSL-opintokeskus järjestää koulutusta yhdessä noin 80 kansalaisjärjestön kanssa. Näistä yksi keskeisimmistä on SEL. Hallitusohjelmassa esitetään nyt opintokeskusten valtionosuudesta seitsemän miljoonan euron leikkausta. Tämä tarkoittaa 39 prosentin vähennystä opintokeskusten perusrahoitukseen, mikä puolestaan olisi noin 66 000 opetustuntia pois suomalaisen kansalaisyhteiskunnan koulutukselta. Suunniteltu leikkaus romuttaisi järjestökoulutuksen sekä mahdollisesti jopa tuhoaisi yhden oppilaitosmuodon suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Mahdollisesti kasvavat osallistujamaksut väistämättä vaikeuttaisivat monien järjestöaktiivien koulutuksiin osallistumista. ARVIOIMME, ETTÄ suunniteltujen leikkausten toteutuessa KSL-opintokeskuksen yhteistyössä järjestöjen, SEL mukaan lukien, kanssa toteuttamasta koulutustoiminnasta vähenisi noin 5000 opetustuntia vuodessa. Samalla kun pääministeri Petteri Orpon hallitus kertoo ohjelmansa vahvistavan demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa, sen suunnittelemat toimet heikentäisivät opintokeskusten edellytyksiä toimia tämän tavoitteen edistämiseksi. Sen lisäksi, että leikkaukset uhkaavat vireää ja osaavaa suomalaista järjestötoimintaa, ne vähentävät oppimisen ja kansalaistoiminnan tunnustettuja hyvinvointivaikutuksia. Leikkaukset uhkaavat järjestöjen koulutusta K O L U M N I S A N O T T U A 64 % ”Sosiaalija työsuhdeturvan yhtäaikainen romuttaminen on tapa rakentaa työmarkkinat, joissa töitä on pakko ottaa vastaan hinnalla millä hyvänsä. Moinen kehitys ei palvele yhtä ainutta ihmistä, jonka pitää tulla työllään toimeen. Näin ei myöskään tasapainoteta valtiontaloutta, vaan romutetaan hyvinvointivaltiota.” TEO LLI S U U S LI ITO N T YÖYM PÄ R I S TÖ A S I A NT U NTI JA J E N N I U L JA S 3 . 10. 2023 ”Seuraavaksi on puututtava sunnuntain tuplapalkkaan ja annettava työpaikoille myös mahdollisuus toisin sopimiseen. Nämä hallituksen listalta toistaiseksi puuttuvat.” S U O M E N Y R IT TÄ J I E N TO I M IT U S J O HTA JA M I K A E L PE NTI K Ä I N E N I LTA LE H D E SS Ä 25 . 9. 2023 JUURI NÄIN! EI NÄIN! NOIN 64 PROSENTTIA ELINTARVIKEALAN TYÖNTEKIJÖISTÄ ON SEL:N JÄSENIÄ. TUULA KUMPUMÄKI Kirjoittaja on Kansan Sivistystyön Liitto KSL:n pääsihteeri ja KSL-opintokeskuksen opintojohtaja. L U K U ”Koulutuksiin on helppo osallistua, ne edistävät yhdenvertaisuutta ja ovat alueellisesti hyvin saavutettavia.” ”
  • E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Jäsenet yhdessä ovat liitto V E L L U N B L O G I ”Tänä päivänäkin ammattiliitto on yhtä kuin sen jäsenet, jotka ovat yhtä kuin liiton neuvotteluvoima, joka on yhtä kuin liiton vaikutusvalta.” O rpon ja Purran hallituksen työelämää koskevien esitysten yhteinen nimittäjä on pyrkimys heikentää työntekijän asemaa työpaikalla sekä työntekijöiden ammattiliittojen asemaa yhteiskunnassa. Hallituksen tavoite ei ole lisätä asioista sopimista millään tasolla, ei paikallisella, eikä liittotasolla. Tarkoitus on yksiselitteisesti lisätä työnantajien yksipuolista määräysvaltaa työpaikalla. NYKYPÄIVÄÄN KUULUU käsitteillä hämääminen. Esimerkiksi kun puhutaan uudistamisesta, se ei kuulosta ollenkaan pahalta, mutta ikävä kyllä uudistukset saattavat olla yhtä hyvin taantumuksellisia kuin edistyksellisiäkin. Hallituksen ajamat työelämän ”uudistukset” ovat esimerkiksi irtisanomissuojan heikentämistä, perusteettomien määräaikaisten työsopimusten sallimista, työehtosopimusten edellyttämien työehtojen tason alittamisen mahdollistamista paikallisesti ”sopimalla” ja niin edelleen. Meille nämä työelämän ”uudistukset” ovat kautta linjan heikennyksiä. Nämä hallituksen uudistukset vievät työntekijän asemaa taaksepäin niin työpaikalla kuin yhteiskunnassa. Hallitus tarjoaa erityishuomiota leipomoalan työntekijöille. Hallituksen mielestä 100 %:n yötyökorvauksen taannut leipomotyölaki on syytä poistaa vanhentuneena. Tällä ratkaisulla heikennetään tietoisesti meidän työntekijöiden neuvotteluasetelmaa seuraavissa leipomoalan työehtosopimusneuvotteluissa. No sehän on osa tämän hallituksen ”uudistuslinjaa”. Nämä samat ”uudistajat” luovat mielikuvaa ammattiliitoista vanhanaikaisina historian jäänteinä ja heillä on siihen syynsä. Ammattiliittoon kuuluvien työntekijöiden kanssa kun joutuu neuvottelemaan ja sopimaan asioista, heille kun ei riitä pelkästään kuulluksi tuleminen. NÄMÄ ”UUDISTAJAT” antavat myös ymmärtää, että ammattiliitot olisivat jotenkin irti jäsenistään ja pyrkisivät pitämään kiinni neuvotteluvoimastaan ja vaikutusvallastaan motiivinaan vallan tavoittelu ja siitä kiinni pitäminen. Tänä päivänäkin ammattiliitto on yhtä kuin sen jäsenet, jotka ovat yhtä kuin liiton neuvotteluvoima, joka on yhtä kuin liiton vaikutusvalta. Kysymys on työntekijän työehdoista ja asemasta, niin työpaikalla kuin yhteiskunnassakin, ei vallan tavoittelusta vallan takia. Meidät on nyt haastettu osoittamaan, miksi ammattiliitot ovat olemassa. Tähän haasteeseen me myös vastaamme yhdessä, olemmehan liitto. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
  • E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mitä mieltä olet Orpon ja Purran hallitusohjelmasta? Vastaajat osallistuivat luottamusmiesten jatkokurssille Murikka-opistolla 25.–29.9.2023 ja SEL:n EWCkoulutukseen Helsingissä 29.9.2023. G A L L U P ” KUULOS TA A hurjalta! Varsinkin leipomoiden yötyölisän poistuminen tulee vaikuttamaan paljon. Pelottaa, kuinka laajasti esitykset vaikuttavat työntekijöiden oikeuksiin. Toivottavasti me työntekijät emme katso tätä vain sivusta, vaan sanomme vastaan!” ELINA MIINALAINEN leipomotyöntekijä, varapääluottamusmies Fazer Leipomot, Lahti ” HIL JAISEKSI on vetänyt. Luvassa on pelkkiä työolojen heikennyksiä ja ne eivät kyllä kannusta ihmisiä töihin. Se, että meiltä viedään pois lakko-oikeus, tarkoittaa, että meiltä viedään pois oikeus sanoa mielipiteemme.” ANNI VILJANEN lihanleikkaaja, osaston luottamusmies HKScan, Rauma ”OMIA ajatuksia hallituksen heikennysesityksistä ei voi oikein edes ääneen sanoa! Pienistä taskuista otetaan ja isoihin taskuihin laitetaan. Heikennykset tulevat vaikuttamaan paitsi työpaikoilla, myös yksilönä jokaisen työntekijän elämään.” MATIAS WALLENIUS pakkaaja, osaston luottamusmies HKScan, Eura ” VA ALITULOKSEN jälkeen osasin odottaa jotain tällaista, mutta esitysten rajuus kyllä yllätti. Hallitus heikentää työntekijöiden asemaa. Toisaalta nyt meidän on erityisen helppo kertoa työpaikoilla liiton tärkeydestä ja kannustaa kaikkia liittymään.” JANNE ALAKOTILA kunnossapitoasentaja, pääluottamusmies Snellmanin Kokkikartano, Kerava SYYSKUUSSA vietettiin YK:n samapalkkaisuuspäivää. Ammattiliittojen maailmanjärjestö ITUC julisti kansainvälisen samapalkkaisuuskoalition EPIC:n tilaisuudessa, että sen kunnianhimoisena tavoitteena on nopeuttaa sukupuolten välisen palkkakuilun kuromista umpeen vuoteen 2030 mennessä. Globaalisti naiset ansaitsevat 83 prosenttia miesten ansioista. Suomessa vastaava luku on 84 prosenttia. Maailman talousfoorumin kesäkuussa julkaiseman Global Gender Gap -raportin mukaan sukupuolten välinen tasa-arvokuilu on pienentynyt viimeisen vuoden aikana 0,3 prosenttiyksikköä ja vuodesta 2006 reilut neljä prosenttiyksikköä. Nykyisellä vauhdilla tasa-arvokuilun kurominen umpeen kestäisi 131 vuotta. Pienimmillään tasa-arvokuilu on Euroopassa sekä Eteläja Pohjois-Amerikassa, suurimmillaan Arabimaissa ja Etelä-Aasiassa. Kärkikolmikossa ovat Islanti, Norja ja Suomi. Kehittyvistä maista kymmenen kärkeen nousevat Nicaragua ja Namibia. Samapalkkaisuuspäivä muistuttaa palkkaepätasa-arvosta maailmalla NORJALAINEN elintarvikekonserni Kavli on myynyt Plantin Valion enemmistöomistamalle Oddlygoodille, joka valmistaa kasvipohjaisia tuotteita. Lokakuun alussa julkistetussa kaupassa Oddlygoodille siirtyvät Plantin tuotteet, brändi ja immateriaalioikeudet. Samanaikaisesti Valio osti Plantin tuotannon Turussa ja Plantin työntekijät siirtyivät vanhoina työntekijöinä Valiolle. Plantin Turun tehtaan työntekijöiden pääluottamusmiehelle Jarno Lyhtelälle kauppa tuli yllätyksenä. – Nyt kun tätä uutista on pari päivää sulatellut, tunnelmat ovat varovaisen positiiviset. Olen jutellut valiolaisten kanssa, ja heidän puheistaan saa vaikutelman, että he ovat aidosti halukkaita käyttämään tehtaamme kapasiteettia, Lyhtelä kertoo. Plantin Turun tehdas työllistää 29 ihmistä, joista 19 on tuotannon työntekijöitä. Planti on markkinajohtaja Suomessa kaurapohjaisissa ruoanlaittotuotteissa ja Ruotsissa hapatetuissa soijatuotteissa. Kauppa vahvistaa Oddlygoodin kasvipohjaisten tuotteiden markkinaosuuksia. Kauppa ei aiheuta välittömiä muutoksia Oddlygoodin tai Plantin tuotevalikoimaan tai tuotantoon. Oddlygoodin liikevaihto oli viime vuonna 23,5 miljoonaa euroa ja Plantin liikevaihto 10,9 miljoonaa. Oddlygood ostaa Plantin, jonka Turun tuotanto ja työntekijät siirtyvät Valiolle
  • E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Liitot aloittivat poliittiset työtaistelut H A L L I T U S O H J E L M A S AK:laiset ammattiliitot aloittivat syyskuun viimeisellä viikolla poliittiset työtaistelutoimet, joilla torjutaan Orpon ja Purran hallituksen ajamia työehtojen ja työttömyysturvan heikennyksiä. – Kyse on hätähuudosta suomalaisen työväestön puolesta. Vastustamme näillä toimilla hallituksen sosiaaliturvaleikkauksia ja työelämäheikennyksiä, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen kertoi tiedotustilaisuudessa syyskuussa. Liittojen protestien tyyli vaihtelee ulosmarsseista erilaisiin mielenilmaisuihin ja työtaistelutoimia nähdään kaikkialla Suomessa. Työtaistelutoimet on rajattu tavalla, joka mahdollistaa hätätyön, eivätkä ne vaaranna omaisuutta tai henkeä ja terveyttä. Ammattiliitot kertovat ennakkoon suunnitelluista toimistaan aina neljä päivää ennen toteutusta. Suunnitelmat suututtavat SAK:laisten ammattiliittojen puheenjohtajat kertovat Orpon ja Purran hallituksen suunnitelmien herättäneen jäsenistössä epäuskoa ja raivoa. Tilannetta pahentaa se, että elinkustannusten nousun myötä duunarikotitalouksien puskurit on jo syöty. – Hallituksen työttömyysturvaan ja yhteistoimintalakiin kohdistamat heikennykset osuvat erityisesti suhdanneherkän teollisuuden työntekijöihin. Nykyään työpaikoilla on kaksi kuukautta aikaa varautua lomautuksen alkuun. Jatkossa palkanmaksu katkeaisikin viikossa. Lapsikorotusten poiston kanssa tämä laittaa etenkin perheelliset palkansaajat todella tiukoille, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen on huolissaan siitä, Ammattiliitot ovat käynnistäneet poliittiset työtaistelutoimet, joiden tavoitteena on torjua hallituksen ajamat heikennykset työehtoihin ja työttömyysturvaan. #PainavaSyy on SAK:laisten liittojen yhteinen kampanja, jonka tavoitteena on torjua hallituksen ajamat heikennykset. E L I N TA E 11
  • E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Leipomoalalla töissä? miten hallituksen ajamat erilaiset heikennykset kohdistuvat samoihin ihmisiin ja perheisiin. – Osa-aikaisia työntekijöitä on enemmän kuin koskaan. Esimerkiksi myyjien ja tarjoilijoiden avoimista työpaikoista puolet on osa-aikaisia. He eivät tule tuloillaan toimeen ja tarvitsevat soviteltua työttömyyspäivärahaa sekä asumistukea. Näitä hallitus leikkaa ja kehottaa hakemaan kokoaikatyötä – mitä ei ole tarjolla. Säästyneet rahat käytetään suurituloisten verotuksen keventämiseen. Ei tällaista röyhkeyttä voi hyväksyä. Liittojohtajat ovat myös huolissaan pitkäaikaisista vaikutuksista. Hallitus haluaa teko kerrallaan romuttaa nykyisen työmarkkinajärjestelmän. Esimerkiksi paikallisen sopimisen kokonaisuus tulee romuttamaan työehtosopimusten yleissitovuuden. – Käytännössä työlainsäädäntö porataan niin täyteen reikiä, että yleissitovuus menettää merkityksensä. Tämä johtaa väistämättä palkkojen laskuun ja muiden työehtojen, kuten työaikojen, heikkenemiseen. Jatkossa minimiehdot voidaan vapaasti ohittaa sopimalla paikallisesti kenen tahansa työnantajan osoittaman reippaan henkilön kanssa, järjestäytyneet luottamusmiehet ohittaen, Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko kertoo. Toinen pitkän aikavälin heikennys on sovittelutoiminnan rajoittaminen lainsäädännöllä. Ellei kukaan voi tulevaisuudessa saada vientiteollisuutta suurempia palkankorotuksia, tarkoittaa se nykyisten palkkaerojen sementointia. – Esimerkiksi siivoojat, hoitajat ja vanhuspalveluiden työntekijät jäävät silloin ikuiseen palkkakuoppaan. Työntekijöille se merkitsee kituuttamista nälkärajoilla, työnantajille suhteettomia vaikeuksia löytää tekijöitä elintärkeisiin töihin, korostaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine. • SEL valmistelee parhaillaan omia toimiaan, joista tiedotetaan myöhemmin. Seuraa luottamusmiehesi ja SEL:n viestintää osoitteessa www.selry.fi/painavasyy. Mitä tarkoittaa, että työpaikalla voi sopia heikommin ilman luottamusmiestä? Orpon hallitusohjelmassa lukee: ”Hallitus uudistaa lainsäädäntöä yritystasolla tapahtuvan paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämiseksi. Hallituksen tahtotila on, että paikallinen sopiminen on yhdenvertaisesti mahdollista kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustusjärjestelmä yrityksessä on. Hallitus laajentaa paikallisen sopimisen edellytyksiä poistamalla työlainsäädännöstä järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot. Työlainsäädäntöä muutetaan niin, että myös yrityksen kanssa tehdyllä työehtosopimuksella voidaan sopien poiketa samoista työlainsäädännön säännöksistä, joista poikkeaminen on nyt mahdollista vain valtakunnallisella työehtosopimuksella.” Nykytila: Työlainsäädäntö perustuu heikomman osapuolen suojaamiselle ja asettaa työehtojen minimitason. Paikallisesti sovittavat asiat ja sopijaosapuolet määritellään työehtosopimuksissa. Poikkeaminen työlainsäädännön vähimmäistasosta on mahdollista vain ammattiliittojen ja työnantajaliittojen solmimilla työehtosopimuksilla. Vain työnantajaliittoon kuuluvat yritykset voivat tehdä sellaisia paikallisia sopimuksia, joilla poiketaan työlainsäädännöstä. Jos hallituksen esitys toteutuu: • Jos paikallisia sopimuksia tehdään ilman luottamusmiestä, sopijaosapuolilta puuttuu osaaminen ja ymmärrys työehtosopimuksen ja työlainsäädännön sisällöstä. Jos työehtosopimukset ja alan tilanteen tunteva ammattiliitto ei ole mukana, kukaan ei varmista, että paikalliset sopimukset ovat tasapainossa tai ettei sovita heikommin sellaisista asioista, joista ei saisi sopia. • Järjestäytymättömien yritysten suosiminen tarkoittaa, että työnantajilla on vähemmän intressiä liittyä työnantajaliittoon. Työnantajaliitoilla on velvollisuus valvoa työehtosopimusten noudattamista vain jäsenyritystensä osalta. • Yrityskohtaisten ja paikallisten sopimusten suosiminen johtaa siihen, että jatkossa yhä harvempi työnantaja liittyy työnantajaliittoon ja yhä vähemmän tehdään valtakunnallisia sopimuksia. Kun valtakunnalliset työehtosopimukset vähenevät, vähenevät myös yleissitovat työehtosopimukset. Siten yhä harvempi työntekijä on vähimmäisehtojen piirissä. Lähde: www.sak.fi/painavasyy SEL järjestää kaikille leipomoalalla työskenteleville jäsenilleen tiistaina 24.10.2023 kello 17–19 tiedotustilaisuuden, jossa kerromme Orpon hallituksen ajaman leipomotyölain kumoamisen vaikutuksista leipomoalan työntekijöiden työehtoihin sekä leipomoalan työehtosopimuksen tilanteesta. Tilaisuus järjestetään verkossa ja voit osallistua tilaisuuteen tietokoneella tai älypuhelimella, jossa on nettiyhteys. Lähetämme kaikille leipomoalan jäsenillemme lokakuussa sähköpostilla kutsun ja osallistumislinkin tilaisuuteen. Voit myös ilmoittautua tilaisuuteen osoitteessa www.selry.fi/leipomotyolaki. E L I N TA E 11
  • E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 Orpon hallitus aikoo rajoittaa työntekijöiden työtaisteluoikeutta. Näillä faktoilla pärjäät lakkokeskusteluissa. 1. HALLITUS HALUAA KAVENTAA LAKKO-OIKEUTTA PETTERI ORPON hallitus suunnittelee rajoittavansa työntekijöiden lakko-oikeutta. Hallitusohjelmassa on useita suunnitelmia, joilla lakkoon menemisestä tehtäisiin vaikeampaa. Hallitus aikoo kasvattaa laittomien lakkojen hyvityssakkoja rajusti. Sakot voisivat olla korkeimmillaan 150 000 euroa ja matalimmillaan 10 000 euroa. Myös yksittäiselle työntekijälle tulisi hallituksen suunnitelmien mukaan seuraamus osallistumisesta laittomaan lakkoon. 200 euron maksu voisi mätkähtää tilanteessa, jossa työntekijä jatkaa työtuomioistuimen laittomaksi toteamaa työtaistelua. Poliittiset lakot hallitus haluaa rajoittaa enintään vuorokauden mittaisiksi. Myös tukilakkoja aiotaan rajoittaa. Niiden pitäisi olla ”kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin” ja aiheuttaa haittaa vain työriidan osapuolille. Hallitusohjelman työrauhakysymyksiä käsitellään parhaillaan kolmikantaisessa työryhmässä, jonka on määrä saada työnsä valmiiksi lokakuussa. Varsinaisia lakiesityksiä odotetaan sen jälkeen. 2. LAKKO-OIKEUS ON LAISSA TYÖNTEKIJÄN lakko-oikeus on maailmanlaajuisesti tunnustettu. Esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön ILO:n julistuksessa yksi työelämän perusperiaatteista on ”yhdistymisvapaus ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden tunnustaminen”. Suomen perustuslaki takaa ammatillisen yhdistymisvapauden, ja lakko-oikeuden katsotaan kuuluvan tähän. Työtaisteluja koskevia määräyksiä on myös työehtosopimuslaissa ja laissa työriitojen sovittelusta. Ammatillinen yhdistymisvapaus tarkoittaa muun muassa sitä, että työntekijä ei saa joutua painostetuksi tai syrjityksi työnantajan taholta osallistuessaan ammattiliittonsa järjestämään lakkoon. Liitoilla on myös oikeus asettaa lakkoon työtehtäviä riippumatta siitä, kuka niitä tekee. Lakko ei siis koske vain ammattiliittoon kuuluvia. Tämäkin periaate on Suomessa vahvistettu korkeimman oikeuden päätöksellä. 3. SUOMESSA EI LAKKOILLA PALJON TYÖNANTAJAPUOLEN puheista voi joskus saada käsityksen, että Suomessa lakkoiltaisiin muihin maihin verrattuna holtittomasti. Se ei pidä paikkaansa. Ekonomisti Antti Koskela on tarkastellut lakkojen määriä Suomessa ja muualla maailmassa kirjassaan Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa. Tilastojen mukaan Suomi ei ole muihin maihin verrattuna lakkoherkkä maa. Esimerkiksi Ranskassa ja Tanskassa menetetään lakoissa työpäiviä kolminkertainen määrä Suomeen verrattuna. Suomi on samaa tasoa esimerkiksi korealaisten ja brittien kanssa. Vertailu on tehty tuhatta työntekijää kohti, joten maan koko ei vaikuta lukuihin. Norjassa työtaisteluissa menetettyjä päiviä on hiukan enemmän kuin Suomessa. Ruotsissa niitä on selvästi vähemmän. Euroopan laajuisessa vertailussa Suomi sijoittuu hieman keskitason yläpuolelle. Pohjoismaiden lakkoherkimmässä maassa Tanskassa lakkoihin liittyvä lainsäädäntö on suunnilleen samanlainen kuin muissa Pohjoismaissa, jopa tiukempi kuin Suomessa. Selvää syytä Tanskan lakkoherkkyyteen ei tiedetä. Hallitus haluaa rajoittaa lakko-oikeutta T ilastokeskus kerää vuosittain tiedot työtaisteluista Suomessa. Niiden määrä vaihtelee suuresti. Esimerkiksi viime vuonna työtaisteluissa menetettiin työpäiviä selvästi enemmän kuin aiemmin 2000-luvulla. Vuonna 2021 taas työtaistelujen lukumäärä oli matalin yli 50 vuoteen. Viime vuonna Suomessa käytiin 64 työtaistelua. Työtaisteluihin osallisia työntekijöitä oli noin 177 600, ja menetettyjä työpäiviä kertyi noin 962 600. Vuotta aiemmin työtaisteluihin osallisia työntekijöitä oli noin 22 500 ja menetettyjä työpäiviä noin 34 100. Vuoden 2022 tavallista laajempien työtaistelutoimien taustalla olivat pääasiassa kuntaja terveydenhoitoalan lakot. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2022 kaltaiset lakkovuodet olivat melko yleisiä 1980-luvulla ja vielä 1990-luvun alkupuoliskolla. Lakkoilu ei siis ole 2000-luvulla lisääntynyt aiempiin vuosikymmeniin verrattuna, päinvastoin vähentynyt selvästi. 1970ja 1980-luvuilla oli vuosia, jolloin työtaisteluissa menetettiin reilusti yli kaksi miljoonaa työpäivää. • L A K K O O I K E U S teksti Tua Onnela piirroskuva Maria Björklund
  • E L I N TA E 13 Lähde: Tilastokeskus TYÖTAISTELUJEN LUKUMÄÄRÄ 2000-LUVULLA 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 390 360 330 300 270 240 210 180 150 120 90 60 30 96 84 76 112 84 97 91 92 139 191 163 86 121 128 163 69 103 107 108 55 64 166 365 Työtaistelusanasto LAKKO Lakko on työntekijäpuolen työtaistelutoimi, jossa keskeytetään väliaikaisesti työnteko. Työnantajalla ei ole lakon aikana työnjohto-oikeutta eikä palkanmaksuvelvoitetta. Lakko on kollektiivinen eli yleensä ammattiliiton, ammattiosaston tai työhuonekunnan järjestämä toimi, eikä yksittäinen työntekijä voi yksin päättää mennä lakkoon. Useimmiten lakolla yritetään vaikuttaa oman alan työehtosopimukseen ja työehtoihin, esimerkiksi palkkaan. TYÖSULKU Työsulku on työnantajapuolen työtaistelutoimi. Työsulun aikana työnantaja estää työntekijöitä pääsemästä töihin ja keskeyttää heidän palkanmaksunsa. LAILLINEN/LAITON LAKKO Lakko-oikeus on työntekijöiden oikeus. Työehtosopimuksen voimassaoloaikana vallitsee kuitenkin työrauhavelvoite. Jos lakko järjestetään tänä aikana ja se kohdistuu kyseiseen työehtosopimukseen, lakko on laiton. Usein laittomista lakoista puhuttaessa kyse on lyhyistä ulosmarsseista, jotka johtuvat esimerkiksi yrityksen irtisanomissuunnitelmista. POLIITTINEN LAKKO Poliittinen lakko on lakko, jolla pyritään vaikuttamaan oman alan työehtojen sijaan poliittisiin päättäjiin, kun näiden päätökset vaikuttavat työntekijöiden ammatilliseen, sosiaaliseen tai taloudelliseen asemaan. SAARTO Saarto on työtaistelutoimi, jossa muissa yrityksissä työskentelevät työntekijät kieltäytyvät työskentelemästä saarron alaisen yrityksen kanssa. Työntekijät kieltäytyvät lisäksi hakeutumasta saarrettuun yritykseen töihin. TUKILAKKO Tukilakko on lakko, jolla tuetaan toisen sopimusalan tai ammattiliiton laillista työtaistelutoimea. ULOSMARSSI TAI MIELENILMAUS Ulosmarssi on työtaistelutoimi, jossa työntekijät keskeyttävät työt lyhytaikaisesti ja poistuvat työpaikalta. VUORONVAIHTOKIELTO Vuoronvaihtokielto on lakkoa kevyempi työtaistelutoimi, jossa vuoronvaihtokiellon julistaneen ammattiliiton jäsenet kieltäytyvät vuoronvaihdosta ja muista työnantajan ehdottamista muutoksista työvuorolistaan. YLITYÖKIELTO Ylityökielto on lakkoa kevyempi työtaistelutoimi, jossa ylityökiellon julistaneen ammattiliiton jäsenet kieltäytyvät ylitöistä. HYVITYSSAKKO ELI LAKKOSAKKO Hyvityssakko on maksu, jonka työtuomioistuin voi määrätä laittomasta lakosta ammattiliitolle tai työnantajaliitolle. Yksittäiselle työntekijälle ei voi nykyisen lain mukaan tulla sanktiota, vaikka hän olisi osallistunut laittomaan lakkoon.
  • E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Näin osaamista voi kehittää työpaikalla Osaamisen kehittäminen kannattaa ottaa työpaikalla puheeksi. Myös ayja järjestökoulutuksia kannattaa hyödyntää oman osaamisen kartuttamisessa. teksti Kati Oksman kuva Minttu Sillanpää J atkuva oppiminen on päivän sana. Työntekijät haluavat tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, jolloin syntyy tarve kehittää osaamista. Osaaminen lisää myös työn mielekkyyttä. Työntekijöiden osaamista voidaan kehittää niin lähiesimiesten, luottamusmiesten kuin työkavereiden tuella. Joillakin elintarvikealan työpaikoilla on erillinen työhönopastusja laatuhenkilöstö, joka havainnoi työntekijöiden osaamistarpeita, opastaa heitä tarvittaessa ja vie tietoa osaamisen kehittämistarpeista eteenpäin. Työnantajissa on eroja, miten ne kartoittavat työntekijöidensä osaamistarpeita. Tyypillisiä tapoja ovat kyselyt ja kehityskeskustelut. SAK selvitti 2022–2023 tilaamassaan laadullisessa tutkimuksessa työntekijöiden osaamistarpeiden kartoittamisen ja oppimisen ohjauksen käytäntöjä duunarityöpaikoissa. Sen perusteella joillakin työpaikoilla osaamisen kartoituksia tehdään epäsäännöllisesti, vähän tai ei ollenkaan, ja johdolle ja toimihenkilöille kartoituksia tehdään enemmän kuin työntekijöille. Suurin rooli oppimisen ohjaamisessa työpaikoilla on lähimmällä esihenkilöllä. Myös työntekijöillä itsellään on iso rooli, ja he voivat toimia myös vertaisohjaajina toisilleen. Johdon tehtävänä on luoda ohjaamiselle toimivat olosuhteet ja resurssit, vastata tiedotuksesta sekä varmistaa, että lähiesimiehillä on riittävä osaaminen oppimisen ohjaamiseen. Parhaimmillaan osaamisen ohjaaO S A A M I N E N minen tapahtuu työyhteisössä luonnostaan, mutta osaamisen kehittämisessä suunnitelmallisuus on järkevää. Ohjaustyön vaiheet ovat osaamisen kartoittaminen, suunnittelu, toimeenpano ja jälkiseuranta. Koulutustarpeet työyhteisön kehittämissuunnitelmaan SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaranen huomauttaa, että uuden yhteistoimintalain mukaan työnantajan on laadittava työyhteisön kehittämissuunnitelma yhteistyössä henkilöstön edustajan kanssa ja ylläpidettävä sitä työyhteisön kehittämiseksi. Suunnitelmaan on kirjattava muun muassa toimenpiteet, joilla kehitetään ja ylläpidetään henkilöstön osaamista. – Tavoitteena on, että osaamisen kehittämisestä puhuminen olisi työpaikalla osa arkea, eikä vain pakollinen, kerran tai pari vuodessa keskusteltava asia, Saaranen sanoo. Osaamisen kehittämisellä on merkitystä myös aysekä järjestötoiminnassa. Ay-koulutusten lisäksi työntekijät voivat kehittää osaamistaan erilaisissa järjestöllisissä koulutuksissa, joita järjestetään esimerkiksi ammattiosastoissa, aluejärjestöissä, Murikka-opistolla tai KSL:n kautta. – Kannattaa tuoda omaa osaamista esiin sekä työpaikoilla, mutta myös liiton toiminnassa, Saaranen vinkkaa. SEL tukee myös jäsentensä korkeakouluopintoja avoimessa yliopistossa tai avoimessa ammattikorkeakoulussa 200 eurolla per kalenterivuosi. • Lue lisää: www.selry.fi/koulutus tai ole yhteydessä SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaraseen. Parhaisiin tuloksiin osaamisen kehittämisessä ja ohjaamisessa päästään silloin, kun se on koko työpaikan yhteinen juttu, jota suunnitellaan yhdessä ja johon jokainen voi vaikuttaa. Kuvituskuva, ei liity juttuun. E L I N TA E 15
  • E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 SAK:n vinkit osaamisen kehittämiseen työpaikoilla T YÖNTEKIJÖILLE 1. Luo kokonaiskuva omasta osaamisestasi Kaikesta osaamisesta ei ole todistusta, vaan sitä kertyy koko elämän ajan. Joskus sen sanoittaminen voi olla hankalaa. Esimerkiksi hyvät neuvottelutaidot voivat kehittyä työssä ja harrastuksissa. Pyydä sanoittamiseen apua tutuilta, työkavereilta, luottamushenkilöltä tai esihenkilöltäsi. Mieti myös, mitä et vielä osaa, mutta haluat oppia. Se voi liittyä nykyisiin työtehtäviin tai johonkin, mitä haluat tehdä tulevaisuudessa. Osaamisen puutteita ei tarvitse hävetä. 2. Keskustele työkavereiden kanssa Työntekijöiden keskinäisiä keskusteluja ja vertaistukea ei kannata vähätellä, se on luonnollinen tapa puntaroida omia taitoja ja peilata niitä muiden osaamiseen. Parhaat vinkit ja kannustukset annetaan yleensä vapaamuotoisessa keskustelussa. Joskus on myös helpompaa pyytää apua kollegalta kuin esimieheltä. 3. Ole aktiivinen Työnantajan suuntaan kannattaa olla aktiivinen, sillä osaamistarpeet ovat saattaneet jäädä vähemmälle huomiolle työpaikan arjessa. Kertokaa vaikka yhdessä, miten haluaisitte kehittää osaamistanne ja miten työntekijöiden osaamisen kehittymistä tulisi mielestänne ohjata ja seurata. Investoi tulevaisuuteesi. Muista, että osaamisen aktiivinen kehittäminen hyödyttää ennen muuta sinua itseäsi ja vaikuttaa todennäköisesti myönteisesti urakehitykseesi ja palkkaasi. Jos olet kouluttautunut tai muuten kehittänyt osaamistasi, pyydä palkankorotusta. 4. Hyödynnä kehityskeskustelu Valmistaudu kehityskeskusteluihin huolellisesti miettimällä, miten haluaisit itse kehittää osaamistasi ja miten yritys hyötyisi siitä. Voit suunnitella yhdessä esihenkilösi kanssa koulutuspolun, jonka avulla kehityt ammatissasi ja saat uusia taitoja. T YÖNANTAJILLE 1. Näe kouluttautumisen arvo Arvosta koulutusta ja sitä, että työntekijät haluavat kehittää osaamistaan. Osaamisen suunnitelmallinen ohjaaminen on elimellinen osa johtamista ja yrityksen strategiaa. Työntekijöiden osaamisen kehittämiselle ja koulutukselle kannattaa raivata aikaa. Se maksaa itsensä takaisin yrityksen menestymisenä. 2. Luota ja luo tilaa kehittyä Parhaat tulokset saavutetaan, kun työpaikalla vallitsee luottamuksellinen ilmapiiri. Sen syntymistä edistää avoin ja arvostava vuorovaikutus työntekijöiden ja työnantajan kesken. Työntekijöiden osaamisen ohjaaminen on kiinteä osa päivittäistä lähijohtamista. Siksi erityisesti lähiesihenkilöllä on tärkeä rooli ja hänellä tulee olla riittävästi aikaa kanssakäymiseen työntekijöiden kanssa. 3. Käytä koulutussuunnitelmaa Työntekijöiden osaamisen kehittämisen on hyvä olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä ja siitä on hyvä sopia yhdessä. Huolehdi, että kehityskeskusteluissa on vakiokysymykset osaamisen kehittämisen tarpeista ja mahdollisuuksista. Hyvä väline on myös erillinen säännöllisesti päivitettävä koulutussuunnitelma. Koulutusja osaamiskyselyt auttavat kartoittamaan työntekijöiden osaamisen tasoa, mahdollisia puutteita ja koulutustarpeita. 4. Viesti mahdollisuuksista Viestintää ei koskaan ole liikaa! Varmista, että jokainen työntekijä tietää, miksi myös hänen on tärkeää huolehtia omasta osaamisestaan, miten hän voi sitä kehittää ja miten työnantaja häntä tässä tukee. Kehityskeskustelut ovat oivallinen tapa kartoittaa yksittäisen työntekijän osaamista ja koulutustarpeita. Älä unohda (rahallisten) kannusteiden merkitystä. Tue työntekijöitä palkallisilla koulutusvapailla osaamisen kehittämisessä. Aktiivisesta oman osaamisen kehittämisestä kannattaa palkita työntekijöitä. Sen avulla sinulla on sitoutuneita ja osaavia työntekijöitä myös tulevaisuudessa. 5. Opit jakoon Suosikaa työntekijöiden ammattitaitoa kasvattavia tehtäväkiertoja ja esimerkiksi mentorointia, jossa kokeneemmat työntekijät opastavat nuorempia ja kokemattomampia. Huolehtikaa uusien työntekijöiden perehdyttämisestä. Perehdyttämiseen voi laatia erillisen ohjelman ja sopia esimerkiksi ketkä siitä käytännössä vastaavat. Osaamisen kehittämisestä kannattaa käydä säännöllisesti vapaamuotoista keskustelua työpaikalla. Vapaamuotoisissa keskusteluissa syntyy uusia ideoita ja paljastuu katveeseen jääneitä osaamisen aukkoja. 6. Seuraa suunnitelman toteutumista Osaamisen kehittämissuunnitelmien, kehityskeskusteluissa käytyjen ja muiden sovittujen koulutusasioiden toteutumista on seurattava koko työpaikan tasolla, mutta myös yksittäisten työntekijöiden osalta. Seuraamisesta kannattaa sopia erikseen ja miettiä, mikä on paras tapa seurantaan teidän työpaikallanne. LUOT TAMUSMIEHILLE 1. Ole työyhteisön luottopakki Sinä tiedät usein parhaiten, mitä osaamista työntekijät tarvitsevat ja mitä työnantaja työntekijöiltä odottaa. Hyödynnä rohkeasti välittäjän rooliasi ja tietoja, joita tehtävässäsi on kertynyt. Kerro havaitsemistasi osaamisen puutteista työnantajalle ja ehdota koulutuksia. 2. Korosta pitkän aikavälin hyötyjä Korosta työnantajalle lyhyen aikavälin tehokkuuden tavoittelun sijaan pitkäjänteisempää työntekijöiden osaamisen kehittämistä. Muistuta työnantajaa, että osaamisen kehittämiselle pitää raivata riittävästi aikaa. Tehokkuudesta kannattaa hetkellisesti tinkiä, jotta työn tuottavuus paranee pitkällä aikavälillä. Tuo esiin näkemyksiäsi osaamisen ohjaamisesta, kehittämisestä ja siihen liittyvästä suunnittelusta. Ole valmis osallistumaan ja vaikuttamaan osaamisen kehittämiseen ja esimerkiksi koulutusten suunnitteluun. Muista kehittää myös omaa osaamistasi! 3. Innosta ja anna käytännön neuvoja Sparraa ja rohkaise työntekijöitä opettelemaan uutta ja osallistumaan koulutuksiin. Jaa tietoa eri koulutusmahdollisuuksista ja niihin saatavasta taloudellisesta tuesta. Välitä hyviä käytäntöjä omalle työpaikallesi ja myös omalta työpaikaltasi muille työpaikoille. Hyödynnä tässä alueellisia ja liittosi tarjoamia verkostoja. Lue lisää: www.sak.fi/aineistot/tutkimukset/tyopaikka-osaamisenohjausymparistona E L I N TA E 15
  • E L I N TA E 17 Fazerilaiset leipovat Lahdessa gluteenittomasti Fazer osti Vuohelan Herkun 2020 ja nyt sillä on gluteeniton leipomoyksikkö, jossa työntekijät viihtyvät. T Y Ö P A I K A L L A teksti ja kuvat Kati Oksman E L I N TA E 16 E L I N TA E 16
  • E L I N TA E 17 J okimaan yrityspuistossa sijaitseva gluteeniton leipomo on osa Fazer Leipomot Lahden leipomoa. Etäisyyttä yksikköjen välillä on reilut seitsemän kilometriä. Fazer Leipomolla sijaitsee myymälä, josta fazerilaiset saavat henkilöstöalennusta ja kuntosali, jota työntekijät voivat käyttää henkilöstökerho Kafan seitsemän euron vuosimaksulla. Fazerin gluteenitonta leipomoa yrityspuiston tiloissa edelsi Vuohelan Herkku. Se siirtyi Fazerin omistukseen vuoden 2020 alussa. Vuohelan Herkku on toiminut yhtenä gluteenittoman leivonnan pioneereista kotimaassa. Vuonna 2003 Joutsassa perustettu ja Hartolassa vuodet 2007–2017 toiminut leipomo rakensi uudet leipomotilat Lahteen, jonne muutto tapahtui elokuussa 2018. Kauppoja leipomosta Vuohelan Herkun ja Fazerin välillä alettiin hieroa 2019 kesällä. Fazer osti Vuohelalta sekä liiketoiminnan että tuotantotilat. Varapääluottamusmies Anna Tamminen työskenteli Vuohelan Herkulla jo Hartolan vuosina. Leipomon muutto Lahteen kasvatti työmatkaa, ja jonkin aikaa Sysmästä Lahteen töihin ajeltuaan, Tamminen siirtyi muutamien muiden Vuohelan Herkkulaisten tapaan työsSEL:n Kaakkois-Suomen aluesihteeri Kari Salminen ja puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen tutustuivat gluteenittoman leivontaan elokuun lopussa. Isäntinä Fazer Leipomot Suomen toimitusjohtaja Marko Bergholm, gluteenittoman leipomon varapääluottamusmies Anna Tamminen, henkilöstöjohtaja Anu Salomaa, viestintäjohtaja Tarja Kuusela ja valmistuspäällikkö Jukka Tarvainen. kentelemään Hartolan talotehtaalle. Kun kohtalo puuttui peliin ja johdatti Tammisen rakkauden perässä Lahteen keväällä 2020, liehui gluteenittoman leipomon katolla jo Fazerin liput. Omistajanvaihdoksen myötä tuotannon tehokkuus on kasvanut. Leipomossa valmistetaan 30 erilaista tuotetta. Suosituimpia niistä ovat kaurasekä juustosämpylät. Tuotevalikoimaan kuuluvat myös kakut, leivät, erilaiset leivonnaiset kuin pakastetaikinat. Fazer kertoo olevansa kotimaassa markkinajohtaja gluteenittomassa leivonnassa. – Tällä hetkellä gluteenittomien tuotteiden osuus on alle neljä prosenttia Suomen leipämarkkinoista. Viime vuonna markkinakasvua arvossa oli 13 prosenttia eli kaksinkertaisesti tavalliseen leipäpuoleen verrattuna, ja uskomme, että se tulee jatkossakin kasvamaan. Tuotteissamme ei tingitä hyvästä mausta, Fazer Leipomoiden toimitusjohtaja Marko Bergholm sanoo. – Tällä hetkellä suosituin gluteeniton tuotteemme on kaurasämpylät, joita myydään kolmen kappaleen pusseissa, Bergholm lisää. ?
  • E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Viittä erilaista jauhoa ja 15 erilaista taikinaa Gluteeniton leivonta eroaa selvästi tavallisesta leivonnasta, vaikka gluteeniton leivonta on kehittynyt huimasti. Gluteenittomassa leivonnassa puuttuvana elementtinä on gluteeni, joka antaa taikinalle sitkon ja helpottaa muotoilua. Sitkon puuttumisen takia gluteenittomat leivonnaiset ovat yleensä hauraampia ja kohoavat vähemmän. – Gluteenittomaan leivontaan tarvitaan paljon eri komponentteja. Osa raaka-aineista myös punnitaan käsin. Tämä on aika erilaista verrattuna vaikkapa hapankorpun leivontaan, joka on prosessina vaikea, mutta raaka-aineina on vain jauhoja, hiivaa ja suolaa, Fazerin gluteenittoman leipomon valmistuspäällikkö Jukka Tarvainen sanoo. Jauhoja gluteenittomassa leivonnassa tarvitaan ainakin viittä erilaista, ja vuorokaudessa voidaan tehdä jopa 15 erilaista taikinaa, Tarvainen kertoo. Tämän vuoksi osa koneista pestään useamman kerran vuorokaudessa. Leivonta tapahtuu pääasiallisesti arkisin aamuja iltavuoroissa. Työntekijöitä on noin 50, joista naisia reilut 60 prosenttia. Jokunen työntekijä on siirtynyt ”mäeltä” eli Fazerin Lahden leipomolta töihin gluteenittomaan yksikköön. Lisäksi sieltä voidaan pyytää tarvittaessa työntekijöitä apuun. Moni kehuu työpaikan hyvää henkeä ja työtehtävät ovat myös monipuolisempia verrattuna Veli-Matti Kuntonen seurasi, kuinka näppärästi Jeni Lehto pussitti käsin uunituoreita juustosämpylöitä. Valtavat uunit vetävät sisäänsä satoja patonkeja. Työn touhussa Timo Hakala. F A K TA Fazerin gluteeniton leipomo, Lahti ? Rakennettu 2018 ? Osa Fazer Leipomot Lahden leipomoa ? Tuotantopinta-ala: 4500 neliötä ? Henkilöstömäärä 52, josta työntekijöitä 50
  • E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 ? Kuva vasemmalla: Huumori auttaa jaksamaan töissä, linjanhoitaja Sami Korkka uskoo. Mukavaa on, kun työkaverit tervehtivät aina, hän lisää. Kuva oikealla: Timo Hakala on työskennellyt samassa työpaikassa jo Hartolan vuosina. Hakala muutti työn perässä Hartolasta lähemmäs Lahteen. Kyllä täällä viihtyy, välillä on raskaampaa ja välillä helpompaa, Hakala kertoo. tapahtuu jatkuvasti, vaikka eivät kaikki esitykset toteudu hetkessä. – Eniten kyselyitä tulee työergonomian parantamiseen liittyvistä ja työvälineiden kaltaisista asioista. Leipomoon on hankittu esimerkiksi nostovaunuja. Lisäksi viime vuonna asennetut kohdepoistot vähensivät jauhopölyä selvästi, sillä HTP-arvot puolittuivat niiden asentamisen jälkeen viime vuoteen verrattuna, Nina Palttala kertoo. – Työsuojelutoimintaan kuuluu jatkuva toiminnan kehittäminen, Palttala näkee. Suoraan syvään päätyyn Pääluottamusmiehenä aloitti tänä vuonna Annika Vesa. Työura leipomossa alkoi kesätyöntekijänä 2021, ja sille tielle Vesa jäi. Vesalla ei ole aiempaa kokemusta ay-luottamustehtävistä, joten kauteen on kuulunut paljon tiedonhakua, liiton tapahtumia ja koulutuksia. – Minusta on tärkeää, että meillä on täällä oma pääluottamusmies, joten asetuin ehdolle, kun kukaan muu ei siihen ollut halukas. Haluaisin myös, että ihmiset tietäisivät paremmin, miten liitto ajaa työntekijöiden etuja. Se työ kuuluu myös meille luottamusmiehille, Vesa kertoo. – Yleisesti ottaen olen työpaikkaani hyvin tyytyväinen, toki sisäistä tiedotusta voisi aina kehittää, Vesa lisää. isompiin yksiköihin, joissa työ voi olla lähinnä koneiden valvomista. Yhteistyötä tehdään työsuojelutoiminnan myötä, sillä Fazerin Lahden Leipomon työsuojeluvaltuutettu Nina Palttala ja työsuojelupäällikkö Markku Järvinen hoitavat myös gluteenittoman yksikön työsuojeluasioita, hyvässä yhteistyössä leipomon työsuojeluasiamiehen Anne Mannerin kanssa. – Nina käy meillä vähintään kerran viikossa ja hänet saa aina saa hyvin kiinni, pääluottamusmies Annika Vesa kiittelee. Palttalan mukaan gluteenittoman leipomon työntekijäporukasta huokuu myönteinen asenne kouluttautumiseen ja työolojen kehittämiseen. Työnantajakin suhtautuu työsuojelupuolen esityksiin myönteisesti, ja kehitystä ”On tärkeää, että meillä on täällä oma pääluottamusmies.”
  • E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 E L I N TA E 21 E L I N TA E 21 Monia sesonkeja Vesan mukaan työnantaja huomioi tuotannon suunnittelussa hyvin sesongit, kuten laskiaisen ja Runebergin päivän, ja tämän ennakoinnin avulla ne on saatu hoidettua hyvin. – Ulkopuolisille työstämme kerrottaessa suuri käsityön määrä saattaa tulla yllätyksenä, Vesa huomauttaa. Monipuolisuudestaan huolimatta töissä tulee toisinaan paljon toistoja. – Esimerkiksi perjantaisin tehdään kaurasämpylää. Se on yksitoikkoista, kun mätät sämpylöitä vaan uuninpellille. Toisaalta jos siinä on hyvä kaveri seurana, ei päivä tunnu niin pitkälle. Ja toisaalta, kunhan kädet toimivat, niin töissä voi vaipua omiin ajatuksiin, Anna Tamminen kuvailee. Työpaikalla voi halutessaan käyttää radiollisia kuulosuojaimia töissä, joten työpäivän ajan voi kuunnella musiikkia. Työsuojeluvaltuutetun mukaan leipomossa on yritetty lisätä työkiertoa siten, ettei samaa työpistettä olisi monena päivänä peräkkäin. – Toki osalla voi olla työkykyynkin liittyviä tekijöitä, jolloin kaikki eivät voi tehdä kaikkia töitä, Palttala huomauttaa. Yötyölisä on tärkeä lisä Taikinantekijät tulevat leipomoon töihin jo yhdeltä yöllä. Myös varapääluottamusmies Anna Tammisella on kokemusta yötyöstä. – Itsekin tein taannoin muutaman viikon yötyötä, mutta iän myötä palautuminen on heikentynyt. Sitä kuvittelee, että yötyötä seuraa kokonainen vapaapäivä, mutta niin se ei kyllä mene. Yötyölisä on korvaus yötyön aiheuttamista fyysisistä haitoista. Petteri Orpon hallituksen aikomukset kumota leipomotyölaki 1.3.2025 alkaen ovat tiedossa myös Lahden suunnalla. – Veikkaan, että yötyötä tekevien määrä loppuu hyvin nopeasti, jos siitä ei makseta 100 prosentin yötyölisää, Tamminen sanoo. Fazer Leipomoiden henkilöstöjohtaja Anu Salomaan mukaan työvoiman saatavuus voi olla tulevaisuudessa haasteena heilläkin, joten yritys pyrkii varautumaan siihen jo ennalta, jotta se olisi jatkossakin työntekijöiden silmissä kiinnostava työnantaja. Nykyisiltä työntekijöitä kiitosta tulee hyvästä työyhteisöstä. • Ammattioppilaitos Salpauksen leipuri-kondiittoriopiskelija Ilona Vartiainen on suorittamassa kahden kuukauden työharjoittelua. Oppilaitosyhteistyö on Fazerille tärkeää. Salla Mäkilä työskenteli aiemmin Fazer Leipomoiden kahvileipäosastolla ja toimi osaston luottamusmiehenä. Kolme vuotta on mennyt täällä hyvin viihtyen, työ on niin monipuolista, Mäkilä kertoo Veli-Matti Kuntoselle.