• VETERAANIFESTARIT | KOLUMNI | TAUOLLA | SELVITETTY TAPAUS 6 ? 22 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Konfliktit pitää katkaista työpaikalla heti LUOT TAMUSHENKILÖ Ruokahävikki on tuhlausta VASTUULLISUUS Real Snacks on kasvanut vauhdilla T YÖPAIKALL A TYÖYHTEISÖSOVITTELUSSA KAIKKI TULEVAT KUULLUIKSI RIITATILANTEIDEN TYÖHYVINVOINNILLA ON MYÖS RAHALLINEN ARVO HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSESSÄ
  • E L I N TA E 3 Hyvä työ koostuu perusasioista. Testaa, montako osumaa saat omaan bingolappuusi. Työstressikäyräni on maltillinen Palkan lisäksi tulee kiitosta Ideoitani kuunnellaan Pomo luottaa osaamiseeni Pomo tervehtii Teen tärkeää työtä Kivat työkaverit! Työni on mielekästä Meillä ei kiusata eikä häiritä ketään Voin vaikuttaa, miten työni teen Ehdin pitää tauot Tulen toimeen yhdellä työllä Saan kehittää osaamistani työajalla Työturvallisuus otetaan meillä vakavasti Moro! Tunnit riittävät työn tekemiseen Voin puhua myös ongelmista (ja minua kuunnellaan) Laadukas työelämä on jokaisen työtä tekevän oikeus Lue lisää: www.sak.fi/hyvatyo
  • E L I N TA E 3 Aluksi H aluaisitko, että työaikalakia muutettaisiin niin, että jaksotyön soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan koko elintarvikealaa ja yötyön käyttö sallittaisiin elintarvikealalla työaikamuodosta riippumatta? Mitä tykkäisit, jos leipomotyölain pykälä 100 prosentin yötyökorvauksesta kumottaisiin ja siitä sovittaisiin vastaisuudessa vain työehtosopimuksella? Entä miltä kuulostaisi, jos poliittiset lakot olisivat jatkossa sallittuja vain työntekijän vapaa-ajalla? Niinpä, eihän se mikään lakko enää olisi, jos lakossa pitäisi olla työajan ulkopuolella. EIVÄTHÄN NÄMÄ asiat hyvältä kuulostaisi. Esimerkiksi jaksotyö on tällä hetkellä elintarvikealalla sallittua vain maidonjalostusalalla. SEL:n edustajakokous linjasi toukokuussa, että jaksotyö on työntekijälle kohtuuton työaikajärjestelmä. Jaksotyössä työntekijällä voi olla työpäivien välissä vain yhden päivän vapaita tai työvuorojen välissä vapaata vain yhdeksän tuntia, jonka aikana ehtii kotiin vain kääntymään. SEL:n tavoitteena onkin jaksotyön laajentamisen sijaan sen käytöstä luopuminen elintarvikealalla. Ja jos yövuoroa teetetään, se pitäisi teettää kolmivuorotyönä. Esittämäni kysymykset eivät valitettavasti ole vain villiä visiointia, vaan esimerkkejä elintarvikealan työnantajia edustavan ETL:n syyskuussa julkaisemista tavoitteista Suomen seuraavan hallituksen ohjelmaan. Työntekijän näkökulmasta näiden tavoitteiden toteutuminen tekisi elintarvikealan työstä vähemmän reilua ja kiinnostavaa, mikä ei varmasti auttaisi myöskään työvoimapulasta kärsiviä yrityksiä. TULEVAT EDUSKUNTAVAALIT ovat siis mitä suuremmissa määrin myös työehtovaalit. Vaikka Suomessa työehtojen vähimmäisehdoista sovitaan työehtosopimuksissa, on laki monessa työelämän asiassa välttämätön perälauta. Siksi meidän pitää huhtikuun eduskuntavaaleissa äänestämällä varmistaa, että seuraavankin eduskunnan enemmistö arvostaa työntekijöitä. Eduskuntavaaleissa on kyse myös työehdoista P Ä Ä K I R J O I T U S ”Laki on monessa työelämän asiassa välttämätön perälauta.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 6/22 14.10.2022 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Työyhteisösovittelussa kaikki tulevat kuulluiksi 12 Satakunnan voimanainen Eira Ylitalo jäi eläkkeelle 14 Työhyvinvoinnilla on myös rahallinen arvo 16 Real Snacks on pieni, mutta tehokas sipsitehdas 21 Ruokahävikki on rahan, työn ja raaka-aineiden tuhlausta 24 Päijät-Hämeessä juhlittiin 85-vuotiasta ammattiosastoa 26 Näin luottamusmies valitaan työpaikalla 28 Eläkeläiset festareilla Koivikkorannassa 30 Järjestösivut 38 Luottamushenkilö 44 På svenska, in english 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: Leipomotyöntekijä Ville Ikonen on ollut Heinolassa sijaitsevan Pekan Leivän työntekijöiden pääluottamusmies alkukesästä lähtien. Kannen kuva: Sami Turunen ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E
  • E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti MERJA TECHTOLIN valittiin syyskuun lopussa SEL:n liittohallituksen uudeksi varapuheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajan paikka vapautui, kun Eira Ylitalo luopui liittohallituksen jäsenyydestä ja varapuheenjohtajuudesta siirryttyään työkyvyttömyyseläkkeelle 1.9.2022 alkaen. Merja Techtolin työskentelee Ravintoraision Nokian myllyllä myllärinä ja työntekijöiden pääluottamusmiehenä. Techtolin on toista kautta SEL:n liittohallituksessa ja aiemmin hän on toiminut muun muassa SEL:n työehtosopimusneuvottelukunnan jäsenenä. – Kiitos luottamuksesta! Tämä selliläisten porukka on upea ja on hienoa saada uusi haaste toimia liittohallituksen varapuheenjohtajana. Lupaan tehdä ylpeästi työtä varapuheenjohtajana elintarviketyöläisten ja suomalaisen ruuan puolesta. Eikun saappaat ovat suuret, hän on tehnyt hienoa työtä liittohallituksen varapuheenjohtajana ja jäsentemme edunvalvojana, mutta teen parhaani, Techtolin sanoo. SEL:N liittohallitus nimesi syyskuussa aiemmin perustamiinsa jaostoihin puheenjohtajat ja jäsenet. Edustajakokouskaudella 2022–2027 SEL:n jaostoja ovat työympäristöjaosto, kansainvälinen jaosto, koulutusjaosto, nuorisojaosto, viestintäjaosto sekä kesäpaikkatoimikunta, joka kehittää liiton jäsenten kesäpaikkaa Koivikkorantaa Kangasniemellä. Työympäristöjaoston puheenjohtajaksi valittiin Jyrki Oksanen, kansainvälisen jaoston puheenjohtajaksi Ville Sipilä, koulutusjaoston puheenjohtajaksi Tarja Hietanen, nuorisojaoston puheenjohtajaksi Veera Arola, viestintäjaoston puheenjohtajaksi Jani Kerttula ja kesäpaikkatoimikunnan puheenjohtajaksi Ville Vatka. Liittohallitus perustaa jaostot ja nimeää niiden jäsenet. Jaostot ovat liittohallituksen apuelimiä, jotka hoitavat liittohallituksen niille antamia tehtäviä. Kaikki jaostot huomioivat toiminnassaan SEL:n strategian, toimintaohjelman sekä toimintasuunnitelman. Jaostot raportoivat työskentelystään liittohallitukselle. Katso SEL:n jaostojen jäsenet ja tehtävät: www.selry.fi/jaostot EU:N vähimmäispalkkadirektiivi hyväksyttiin lokakuussa. Direktiivin tavoitteena on turvata mahdollisuus riittävään vähimmäispalkkaan kaikkialla EU:ssa. Vähimmäispalkka voi olla joko lakisääteinen tai työehtosopimuksiin perustuva. Direktiivin lähtökohtana on kansallisten palkanmuodostusta koskevien rakenteiden ja työmarkkinaosapuolten itsenäisyyden kunnioittaminen. – Direktiivi on tärkeä askel, jolla torjutaan työssä käyvien köyhyyttä ja tasoitetaan tuloeroja EU-alueella sekä tuetaan työehtosopimustoimintaa kaikissa jäsenvaltioissa, työministeri Tuula Haatainen sanoo. Suomi ja muut jäsenvaltiot, joissa palkat määräytyvät yksinomaisesti työehtosopimusten mukaan, eivät ole velvollisia ottamaan käyttöön lakisääteistä vähimmäispalkkaa. Näitä jäsenvaltioita eivät myöskään koske direktiivin lakisääteistä vähimmäispalkkaa koskevat erityissäännökset. Suomen tulee kuitenkin jatkossa määräajoin raportoida EU:n komissiolle pienimmistä palkoista ja niiden piiriin kuuluvien ihmisten määristä. Lue lisää uutisia: www.selry.fi/uutiset Merja Techtolin SEL:n liittohallituksen varapuheenjohtajaksi SEL:n jaostoihin valittiin puheenjohtajat ja jäsenet EU:n vähimmäispalkkadirektiivi ei vaikuta Suomeen Merja Techtolin on SEL:n liittohallituksen uusi varapuheenjohtaja.
  • E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti Dingon jättihitit, kuten Autiotalo ja Levoton Tuhkimo, kuullaan SEL:n jäsenristeilyllä. Toinen vahvistettu artisti on DJ Oku Luukkainen. S EL:n suuren jäsenristeilyn ajankohta siirtyi viikolla eteenpäin ja samalla reitti ja laiva vaihtuivat. SEL:n suuri jäsenristeily on 28.–29.1.2023 Baltic Princessillä, joka lähtee Turusta Kapellskäriin lauantaina kello 18.30 ja on takaisin Turussa sunnuntaina kello 16.30. Selliläisiä jäsenristeilyllä viihdyttävät Dingo ja DJ Oku Luukkainen. Dingon suurimmat hitit 1980-luvulta nostattavat varmasti laivalla juhlakansan tunnelmaa, onhan kyseessä suomalaisen rockmusiikin historian yksi kaikkien aikojen suosituimmista yhtyeistä. Ahkerasti ympäri Suomea keikkaileva DJ Oku Luukkainen tunnetaan ysärimusiikin sanansaattajana. Oku Luukkainen esiintyi myös SEL:n edellisellä jäsenristeilyllä ja hän oli monen jäsenristeilylle toivoma artisti tälläkin kertaa. Koko risteilyohjelma julkaistaan lähempänä jäsenristeilyä. Risteilyn ajankohtaa ja reittiä jouduttiin muuttamaan, sillä Tallink vuokrasi Silja Europan Alankomaihin, eikä pystynyt järjestämään jäsenristeilylle korvaavaa laivaa samalle ajankohdalle ja Helsinki–Tallinna-reitille. – Pahoittelemme muutoksista jäsenillemme aiheutuvaa haittaa, mutta olemme iloisia, että jäsenristeilymme toteutuu ja pääsemme kokoontumaan isolla selliläisten porukalla tammikuussa, SEL:n järjestöpäällikkö Pekka Närhinen sanoo. Jäsenristeilylle aiemmin tehdyt varaukset siirtyivät automaattisesti uuteen ajankohtaan ja laivaan. Jäsenristeilyn hintoihin muutokset eivät vaikuttaneet, ne pysyvät samoina. Jos uusi ajankohta tai lähtöpaikka ei sovi, varauksen voi vielä tässä vaiheessa perua maksutta sähköpostilla tulleiden ohjeiden mukaisesti. Jo yli tuhat selliläistä on varannut paikkansa SEL:n suurelta jäsenristeilyltä ja yli puolet ammattiosastoista on jo ilmoittanut tuestaan risteilylle osallistuville jäsenilleen. Tällä hetkellä vapaana on enää B3-, B4ja E2-hyttejä, mutta on mahdollista, että muitakin hyttejä vapautuu vielä myöhemmin myyntiin. Risteilyllä ei ole mahdollisuutta nousta maihin Ruotsissa. Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse risteilylle passia, mutta henkilöllisyys on tarvittaessa voitava todistaa. • www.selry.fi/risteily SEL:n jäsenristeily siirtyi viikolla eteenpäin ja lähtö Turkuun, mukana Dingo ja Oku Luukkainen Hedy Hirschovits
  • E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti Atria osti Sahalahden tehtaan Saarioisilta ja on omistanut sen vuodesta 2014. Henkilöstö siirtyi kaupassa mukana vanhoina työntekijöinä. ATRIA KÄYNNISTI syyskuussa Kangasalla Sahalahden tuotantolaitoksellaan muutosneuvottelut koko siipi-karjayksikön mahdollisesta sulkemisesta. Neuvottelut koskevat Sahalahden tuotantolaitoksen koko henkilöstöä eli noin 130 ihmistä. Heistä reilut sata työskentelee SEL:n työehtosopimuksella. Atrian Sahalahden työntekijöiden pääluottamusmies Sami Uljas kommentoi tuoreeltaan, että uutinen koko tehtaan mahdollisesta sulkemisesta tuli yllätyksenä. Työntekijät ottivat uutisen vastaan järkyttyneinä ja pettyneinä. – Atrian historian suurin investointi Nurmon siipikarjatehtaaseen toki enteili jonkinlaisia muutoksia, mutta myös Sahalahteen on tehty investointeja. Sitä taustaa vasten peilaten kyllähän tämä aika lailla puun takaa tuli, Uljas kertoi. Atria rakentaa parhaillaan 155 miljoonan euron laajennusta siipikarjatehtaaseensa Nurmossa. Uuden tuotantolaitoksen arvioidaan olevan valmis aikaisintaan vuonna 2024 ja se lisää 40 prosenttia siipikarjatuotannon kapasiteettia. Jos Sahalahden tuotantolaitoksen sulkemiseen päädyttäisiin, se tapahtuisi todennäköisesti vuosina 2023–2024. Atria Suomen toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi kommentoi Ylelle, että jos tehdas päädytään sulkemaan, irtisanottaville tarjottaisiin töitä Nurmon tehtaalta. Sahalahden tuotantolaitoksen työntekijöiden kannalta keskeinen kysymys muutosneuvotteluissa on, säilyvätkö heidän työpaikkansa Sahalahdessa ja mitä tapahtuu, jos työnantaja päättää sulkea Sahalahden yksikön kokonaan. On arveltu, että Atria aikoo keskittää siipikarjatuotantonsa Nurmoon Seinäjoelle, yli 230 kilometrin päähän Sahalahdesta. – Mitään päätöksiähän ei ole vielä tehty suuntaan tai toiseen, eikä kenellekään ole tarjottu töitä muualta. Jos sellaiseen tilanteeseen päädyttäisiin, ei monellekaan olisi todellinen vaihtoehto lähteä töihin Nurmoon, Uljas sanoi ennen neuvotteluiden alkua. Muutosneuvotteluiden arvioidaan kestävän vähintään kuusi viikkoa. – Tavoitteenamme on saada toiminta jatkumaan Sahalahdella, Uljas totesi ennen neuvotteluiden alkua. Atria tavoittelee noin viiden miljoonan euron vuotuisia säästöjä. Muutosneuvottelut eivät koske muita Atrian tuotantolaitoksia. • Atrian Sahalahden tehdas sulkemisuhan alla, siipikarjatuotanto aiotaan keskittää Nurmoon Aapo Niemi
  • E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti E lämme poikkeuksellista aikaa, jossa maailmantilanne haastaa jokaisen suomalaisen turvallisuuden tunteen. Nousevien hintojen ja eurooppalaisen sodan keskellä osaamme kuitenkin arvostaa asioita, jotka pitävät yhteiskuntamme vakaana. Erityisesti mahdollisuutta työhön ja vakaita työpaikkoja arvostetaan. Samalla ymmärrämme, että hyvinvoivat yritykset ja alkutuotanto takaavat sen, että meillä on vastedeskin työtä ja toimeentuloa – ja sitä kautta verotuloja hyvinvointiyhteiskuntaa varten. KUVATUT SUOMALAISTEN arvo ja asennemuutokset tulevat selvästi ilmi Taloustutkimuksella teettämässämme katsauksessa, joka katsoo tämän syksyn kulutustrendejä. Tulosten mukaan me suomalaiset aiomme suosia suomalaisia tuotteita ja yrityksiä eli haluamme edelleen ostaa kotimaista ruokaa sekä muita tuotteita, jotka tuovat työtä Suomeen. Tähän kotimaisuuden suosimiseen yhdistyy myös halu ostaa vastuullisesti toimivilta yrityksiltä sekä ymmärrettävä, erillinen paine suosia edullisia tuotteita. Myös julkiset hankkijat eli valtio, kunnat ja vuodenvaihteessa aloittavat hyvinvointialueet, voivat tukea elinvoimaamme ja hyvinvointiamme. Kuntien hankintoihin käytetään vuosittain noin 35 miljardia euroa, mistä arviolta 350 miljoonaa ruokaan. Nykyisen hankintalain mukaan hankintahinnan rinnalla tulisi hankinnoissa painottaa laatua, vastuullisuutta sekä hankintojen työllistävää vaikutusta. SUOMALAINEN RUOKAKETJU työllistää 340 000 ihmistä. Kuntapäättäjien sekä uusien hyvinvointialueiden päättäjien tulisi määrätietoisesti toimia sen puolesta, että oman alueen hankinnoissa suositaan suomalaista ruokaa. Hankintalaki antaa siihen paljon mahdollisuuksia. Kansalaisina ja äänestäjinä meidän jokaisen tulisi vaikuttaa oman alueemme päättäjiin, jotta hankintalinjauksissa ohjataan suosimaan kotimaista ruokaa ja kotimaisia yrityksiä. Tämä positiivinen paine tulee pitää yllä kevään eduskuntavaalien alla, sillä luonnollisesti myös valtakunnan päättäjät vaikuttavat valinnoillaan suomalaisen ruokaketjun toimintaedellytyksiin. Hanki työtä Suomeen K O L U M N I S A N O T T U A 32 % ”Ruoka-ala on suljettava mahdollisesti toteutettavien alueellisten sähkökatkoksien ulkopuolelle ruokahuollon varmistamiseksi ja pitkien tuotantoseisokkien ehkäisemiseksi.” E TL : N TI E D OTE 26 . 9. 2022 ”Vahva uudistus olisi tehdä työehtosopimuksia, joissa ei ole numeroita ollenkaan tai vain minimipalkat. Tai sitten lopetetaan työehtosopimusten tekeminen, joka pakottaa siirtämään sopimisen yrityksiin ja työpaikoille.” S U O M E N Y R IT TÄ J I E N TO I M IT U S J O HTA JA M I K A E L PE NTI K Ä I N E N 6 . 9. 2022 JUURI NÄIN! EI NÄIN! TYÖNANTAJISTA 32 % ON SYYLLISTYNYT KULUNEEN 12 KUUKAUDEN AIKANA LAKIJA TYÖEHTOSOPIMUSRIKKOMUKSIIN. L Ä H D E : S A K : N K YS E LY TERO LAUSALA Kirjoittaja on toimitusjohtaja Suomalaisen Työn Liitossa, jonka tehtävä on vaikuttaa siihen, että valintamme kohdistuvat suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin. L U K U ”Hyvinvoivat yritykset ja alkutuotanto takaavat sen, että meillä on vastedeskin työtä ja toimeentuloa.”
  • E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Turvaamistoimet uhkaavat lakko-oikeutta V E L L U N B L O G I ”Yksittäisten käräjätuomarien päätöksillä ei ole syytä peukaloida työriitoja, se saattaa johtaa pikemminkin hallitsemattomiin tilanteisiin.” T ehyn ja Superin työehtosopimusneuvotteluissa syntyi vihdoin sopu. Viime aikoina julkisuudessa ei juuri puhuttu työntekijäpuolen vaatimuksista tai työnantajapuolen tarjouksista, kun huomio keskittyi hoitajien lakko-oikeuden rajoittamiseen määräaikaisella lainsäädännöllä. LIIAN PIENELLE huomiolle ovat jääneet käräjäoikeuden tekemät lakko-oikeutta rajoittavat turvaamistoimipäätökset, joiden haku työnantajapuolelta näyttää lisääntyvän koko ajan. Käräjäoikeuksien kautta toteutettu lakko-oikeuden rajoittaminen on huomattavasti suurempi ja laajempi uhka työntekijöiden lakko-oikeudelle kuin syntyneeseen tilanteeseen säädetty määräaikainen laki. Suomalaiseen työtaisteluperinteeseen ovat kuuluneet lakkorajat, joista lakon julistava liitto on päättänyt yhteiskunnan välttämättömien toimintojen pyörimisen huomioimiseksi. Nyt ollaan tilanteessa, jossa työnantajapuoli on lähtenyt horjuttamaan koko työehtosopimusjärjestelmää ja sen seuraukset voivat olla arvaamattomat. Oli esimerkiksi täysin ymmärrettävää, ettei Paperiliitto tehnyt lakkorajauksia keväällä UPM:n lakossa, koska UPM ei suostunut noudattamaan päättyneen työehtosopimuksen työehtoja lakon ulkopuolelle rajattavaan työhön. MEILLE ON liittona ollut selvää, että tietyn ruokahuollon pitää toimia lakonkin aikana ja tämän olemme huomioineet lakkorajauksina. Toisaalta tuskin mekään tekisimme lakkorajauksia, jos työnantajapuoli olisi sitä mieltä, ettei lakon ulkopuolelle rajatuissa töissä sovellettaisi päättyneen työehtosopimuksen työehtoja. Teurastustyön lakoissa olemme osaltamme huomioineet sen, ettei tuotantoeläimille aiheutettaisi kärsimystä ja rajanneet tarvittavat teurastukset lakon ulkopuolelle. Meillä on myös toimiva lainsäädäntö, jossa viranomainen voi määrätä hätäteurastuksia. Toisaalta on syytä korostaa, että lakosta työnantajalle aiheutuva taloudellinen tappio ei ole lihateollisuudessakaan peruste lakkorajauksiin. LAKOISSA TULEE aina taloudellisia tappioita. Se on lakossa väistämätöntä puolin ja toisin, ja siksi lakko on aina viimeinen keino. Se, että oikeusjärjestelmä lähtisi yksipuolisesti turvaamaan päätöksillään työnantajaa mahdollisilta taloudellisilta menetyksiltä ei voi olla kestävää. Työtaistelutoimissa on ilmoitusvelvollisuus, joka koskee sekä työnantajia että työntekijöitä. Etukäteen ilmoittaminen on laissa nimenomaan se suoja, jonka ansiosta toinen osapuoli voi varautua tulevaan. Yksittäisten käräjätuomarien päätöksillä ei ole syytä peukaloida työriitoja, se saattaa johtaa pikemminkin hallitsemattomiin tilanteisiin. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
  • E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mitä sait koulutuksesta työpaikallesi vietäväksi? Vastaajat osallistuivat SEL:n työsuojelun asiantuntijaseminaariin Vantaalla 23.9.2022. G A L L U P ” PÄ ÄLLIMM ÄISENÄ jäi mieleeni, että työsuojelu kuuluu kaikille ja on paljon muutakin kuin työturvallisuutta. Erityisen opettavainen oli alustus riitojen sovittelemisesta työpaikalla.” ROOPE MUJE elintarviketyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Evertaste, Vantaa ” KONFLIK TIEN sovittelemista työpaikalla käsittelevä työyhteisösovittelun asiantuntijan luento oli selväsanainen ja siitä sai hyviä vinkkejä, joita voi soveltaa myös käytännössä työpaikalla.” HANNA RISKUMÄKI siivooja, 2. varatyösuojeluvaltuutettu Valio, Riihimäki ” ERIT YISES TI mieleeni jäi luento työpaikan ristiriitatilanteiden sovittelemisesta. Sen oppeja pystyn hyödyntämään myös itse. Samoin yleisestä keskustelusta sain uusia oivalluksia.” MARIKA VÄÄNÄNEN työnopastaja, työsuojeluvaltuutettu Vaasan, Kuusankoski SYYSKUUSSA konkurssiin hakeutunut Pyynikin käsityöläispanimo jatkaa sittenkin toimintaansa tamperelaisen yrittäjäryhmän ostettua sen liiketoiminnan konkurssipesältä. Panimon kaikki 30 työntekijää Virossa ja Suomessa siirtyvät uuden omistajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Konkurssipesän hoitajan Jussi Laakkosen mukaan Suomessa olevat työntekijät ovat pääasiassa vastanneet nettikaupan pyörittämisestä. Lukuun sisältyy myös yrityksen toimitusjohtaja. Tuotannon työntekijöitä Pyynikin käsityöläispanimolla ei ole enää Suomessa ollut, sillä panimon tuotanto on jo aiemmin siirretty Viroon ja myös tislaamon toiminta on jo ajettu alas. Kauppaan eivät kuuluneet Tampereen panimon koneet ja laitteet. Tämä ja työntekijöiden säilyminen Virossa viittaavat siihen, että Pyynikin Brewing Companyn oluet valmistetaan jatkossakin Virossa. Yhtiöllä oli yli kolmen miljoonan euron velat. Yli 10 000 osakasta menetti rahansa konkurssissa. Pyynikin käsityöläispanimo jatkaa sittenkin toimintaansa ” T YÖN kuormittavuuden mittaaminen kehon lämpötilaa mittaavilla sensoreilla oli ajatuksena kiinnostava ja mietin, että se voisi olla testaamisen arvoinen asia meidänkin työpaikallamme.” ANTTI KORVA panimotyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Nokian Panimo, Nokia KUINKA suuri kaurasato oli vuonna 2021? Minkä kokoisia elintarvikealan yritykset ovat? Ruokatieto Yhdistys on julkaissut Tietohaarukka 2022 -tilastopaketin, joka kokoaa ruuantuotantoa ja -kulutusta koskevat luvut yksiin kansiin. Tietohaarukan lähes 100 tilastoa on koottu eri lähteistä. Tuoreimmat tiedot ovat pääosin vuodelta 2021. Mukana on myös tietoja aiemmilta vuosilta ja kansainvälisiä vertailulukuja. Tietohaarukka ilmestyi nyt 57. kerran. www.ruokatieto.fi/tietohaarukka KANSAINVÄLISEN työjärjestön ILO:n mukaan nykyaikaisessa orjuudessa elää lähes 50 miljoonaa ihmistä. Heistä 28 miljoonaa on pakkotyössä ja 22 miljoonaa pakkoavioliitossa. Orjuutta esiintyy lähes kaikissa maailman maissa, ja määrä on kasvanut 10 miljoonalla vuodesta 2016, ilmenee Global Estimates of Modern Slavery 2021 -raportista. Pakkotyötä esiintyy määrällisesti eniten Aasian ja Tyynenmeren alueella ja suhteellisesti eniten Arabimaissa. Pakkotyöläisistä 42 prosenttia työskentelee palvelualoilla, 35 prosenttia teollisuudessa ja rakentamisessa ja 14 prosenttia alkutuotannossa. Siirtotyöläiset ovat kolme kertaa muita työntekijöitä suuremmassa vaarassa joutua pakkotyöhön. Lapsia pakkotyöläisistä on 12 prosenttia. Palkkojen maksamatta jättäminen, irtisanomisella uhkaaminen ja velkaorjuus ovat yleisimpiä pakottamisen keinoja. Ruokaketjun luvut koottiin yhteen Pakkotyöläisiä on 28 miljoonaa
  • E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Työyhteisösovittelussa kaikki tulevat kuulluiksi Ihmisten väliset ristiriidat ovat osa elämää ja työelämää. Ne on vain opittava ratkaisemaan. Kuvan työpaikka ei liity juttuun. Kun työpaikan omat toimet eivät riitä ratkaisemaan ristiriitoja, apuun voidaan kutsua ulkopuolinen sovittelija. Sovittelussa pureudutaan keskustelemalla ongelmien juurisyihin ja haetaan yhdessä ratkaisuja. teksti Elias Krohn kuva Karoliina Öystilä T Y Ö I L M A P I I R I M oninaiset ihmisten väliset ristiriidat kuuluvat työelämään. Useimmiten ne ovat ohimeneviä ja selviävät työyhteisön sisäisillä keskusteluilla. Jos konflikti kuitenkin äityy sellaiseksi, ettei sitä pystytä työyhteisön omin voimin ratkaisemaan, apuun voidaan kutsua ulkopuolinen sovittelija. Työyhteisösovittelun tavoitteena on hakea riitaan tai konfliktiin kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Tarkoitus ei ole etsiä syyllisiä tai rangaista ketään. Sovittelija kuuntelee osapuolia sekä tarpeen mukaan muita työyhteisön jäseniä ja hakee heidän kanssaan tapoja päästä asiassa eteenpäin. Konfliktit voivat syntyä hyvinkin pienistä ja yksinkertaisista asioista, kertoo työyhteisösovittelun erityisosaaja, työnohjaaja Jonna Linnanahde.
  • E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 – Ne voivat kuulostaa enemmän päiväkotiin kuin työpaikalle kuuluvilta. Riitelyn taito on asia, jossa ihmiset eivät paljon kehity. Konfliktin voivat aiheuttaa esimerkiksi selän takana puhuminen, epäoikeudenmukaisuuden tunne, heikko johtaminen, toisten arvosteleminen, väärät tulkinnat, tervehtimättä jättäminen tai se, että ei kuunnella toista. Tunteet vaikuttavat töissäkin Joskus hyvinkin pienestä asiasta voi alkaa lumipalloefekti, jossa asiat kärjistyvät pahasti. Linnanahde mainitsee tapauksen, jossa kaksi samassa työhuoneessa työskennellyttä työntekijää ei ollut puhunut toisilleen kuuteen vuoteen. Tilanne oli käynnistynyt vitsistä, josta toinen oli loukkaantunut. – Jokin pieni asia osuu ihmisellä ammatillisuuden ohi sydämeen, ja aiheuttaa ajatuksia ja tunteita, jotka jäävät vaikuttamaan tekoihin, Linnanahde luonnehtii konfliktien tavallisia taustoja. – Usein on kuultu, että tunteet eivät kuulu työpaikalle. Mutta ei ole naulakkoa, johon voisi ripustaa tunteet ja ajatukset ja tulla pelkkänä robottina työpaikalle. Ensisijaista on työyhteisön oma toiminta konfliktien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. – Työyhteisö ei voi rakentua odotukselle, että joku tulee ulkopuolelta sovittelemaan, vaan sille, mitä itse arjessa tehdään. Monella työpaikalla on listattu pelisääntöjä, mutta ne jäävät liian usein vain korulauseiksi kahvihuoneen seinälle. Ohje, että työpaikalla kaikki hymyilevät ja ovat toisille ystävällisiä, ei riitä. – Kivijalka on työn jokapäiväisestä sujuvuudesta huolehtiminen. Olennaisia ovat perustarpeet, kuten kuulluksi ja nähdyksi tuleminen – olo, että työpaikalla on hyvä olla. Kaikki mukaan muutoksiin Perustarpeita ovat myös esimerkiksi välittäminen, osallisuus, yhteisöllisyys, kunnioitus, vastavuoroisuus, ymmärrys, luottamus, rehellisyys, huumori, empatia, tasa-arvo, eheys sekä toisen hyvinvoinnin edistäminen ja siihen myötävaikuttaminen, Linnanahde listaa. Konfliktien juurisyyt ovat yleensä siinä, että jokin perustarve ei ole toteutunut. – Konflikteja ratkottaessa on sukellettava pinnan alle miettimään, mitä on tapahtunut. Kun selviää, että esimerkiksi jonkun ajatuksia ei ole kuultu, sitä kautta päästään miettimään ratkaisuja, jotta tällaisia tilanteita ei enää syntyisi, Linnanahde selvittää. Konflikteille altistavat muutostilanteet, joissa työntekijöiden turvallisuudentunne rakoilee. Silloin on Linnanahteen mukaan olennaista, että kaikki saavat osallistua muutosprosesseihin ja tuoda ajatuksiaan ja tunteitaan esiin. – Työpaikoilla usein vain kysytään kaikkien mielipidettä, mutta sitten mennään muualle tekemään ratkaisuja, jotka lyödään yhtä valmiina pöytään kuin jos ei olisi kysyttykään. Työntekijöiden on myös itse oltava aktiivisia ja uskallettava ilmaista ajatuksiaan muutosten yhteydessä. Apua vuorovaikutukseen Ulkopuolinen sovittelija kannattaa kutsua apuun siinä vaiheessa, kun työyhteisön omat keinot eivät enää riitä, Linnanahde neuvoo. – Sen sijaan, että annettaisiin asian olla, käännetään vielä viimeinen kivi. Työyhteisösovittelijan alaan eivät kuulu työoikeudelliset riidat tai palkkaneuvottelut, vaan ihmisten välisen vuorovaikutuksen ongelmat. – Tulen paikalle silloin, kun ihmisten välillä on tapahtunut jotain, joka estää työssä onnistumista ja työn tekemistä, Linnanahde määrittelee. Myös esihenkilön ja alaisten välisissä ristiriidoissa sovittelija voi auttaa. Silloin ei kuitenkaan puututa esimiehen oikeuteen määrätä työtehtävistä. Sen sijaan puheenaiheena voi olla hänen johtamistapansa, jos se on esimerkiksi aiheuttanut muissa pelkoa ja ahdistusta. Kuuntelu, keskustelu, kunnioitus, korjaaminen. Nämä ovat Linnanahteen mukaan neljä koota ratkaisujen takana sovittelutyössä. Aluksi sovittelija kuuntelee kaikkia ilman ennakkokäsityksiä, yrittämättäkään vielä ratkaista mitään. – Teen yksinkertaisia avoimia kysymyksiä ilman, että kukaan tuntee olevansa syytettyjen penkillä: Mitä tapahtui? Miltä tuntui? Mitä ajattelit? Mitä tarvitset, jotta pääset eteenpäin? Keskusteluvaiheessa mietitään eri ratkaisumahdollisuuksia ja otetaan tarvittaessa lisää henkilöitä mukaan pohdintaan. Olennaista on dialogin syntyminen työyhteisön jäsenten kesken. Sovittelija kunnioittaa kaikkia, vaikka joidenkin toimintatavat olisivatkin hänen arvomaailmalleen vieraita. Lopulta on asioiden korjaamisen aika. Jo tapahtunutta ei voida perua, vaan sen sijaan katsotaan tulevaan. – Tiedostetaan, että jotakin on mennyt rikki, ja yhdessä sovitaan, miten voidaan jatkaa eteenpäin, Linnanahde summaa. Noin 80 prosenttia työyhteisösovitteluista tuottaa jonkin sopimuksen tai ratkaisun. Tulos ei aina ole ihanteellinen, eivätkä kaikkien toiveet toteudu. – Joskus voi olla, että joku irtisanoutuu. Sovittelu ei silloinkaan ole ollut turha, jos hän lähtee sellaisella ajatuksella, että häntä ei ole savustettu ulos. Useimmiten tulokset ovat positiivisempia. Ongelmat tunnistetaan, niistä otetaan opiksi ja sovitaan uusista toimintatavoista. Jos työilmapiiriä saadaan parannettua, se näkyy työyhteisön toiminnassa monin tavoin. Parhaimmillaan työ sujuvoituu ja esimerkiksi sairauspoissaolot vähenevät. • Konflikteja ratkottaessa on sukellettava pinnan alle.
  • E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 Satakunnan voimanainen T oukokuussa SEL:n edustajakokouksessa Eira Ylitalon, 62, vointi oli hyvä. Näytti siltä, että syöpä oli selätetty ja Ylitalo valittiin jatkamaan SEL:n liittohallituksen varapuheenjohtajana. Kesällä oireet alkoivat kuitenkin uudestaan, syöpä oli uusiutunut. Elokuussa hän haki työkyvyttömyyseläkettä ja sai päätöksen parissa viikossa. Ylitalolle tuli 25.8.2022 täyteen 46 vuotta vakituisessa työsuhteessa ja 1.9.2022 hän siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle. Satakuntalaisen ay-toimijan ura on ollut huikean pitkä ja vaikuttava: Ylitalo ehti toimia henkilöstön edustajana yli 42 vuotta, joista viimeiset 21 vuotta pääluottamusmiehenä. – Ay-toiminta on ollut minulle niin tärkeää ja iso osa elämääni. Olen kiitollinen, kun olen saanut hoitaa näitä luottamustehtäviä ja tutustua satoihin upeisiin ihmisiin näiden vuosien aikana. Nyt on kuitenkin aika keskittyä muuhun ja jatkaa hieman rauhallisemmin, Eira Ylitalo sanoo. Työpaikan, ammattiosaston ja aluejärjestön luottamustehtävien lisäksi Ylitalo on toiminut vuosien varrella liiton valtakunnallisissa luottamustehtävissä. Vuonna 2002 hänet valittiin SEL:n liittohallituksen jäseneksi ja vuonna 2007 varapuheenjohtajaksi, jota tehtävää hän hoiti eläkkeelle jäämiseensä asti, pois lukien edustajakokouskauden 2012–2017, jolloin Ylitalo toimi SEL:n liittovaltuuston puheenjohtajana. Ay-sydän syttyi SOT:ssa Eira Ylitalo meni 16-vuotiaana töihin SOT:n siipikarjateurastamoon Kauttualle vuonna 1976. – Olisin liittynyt heti liittoon, mutta sain väärää tietoa, että vasta 17-vuotiaana saa liittyä. Työpaikan pääluottamusmies Ritva Sojakka alkoi puhumaan Ylitaloa työsuojeluvaltuutetuksi, joksi hänet valittiin 1979 vain 19-vuotiaana. – Porin liha-alan ammattiosaston 49:n toiminnassa tutustuin Porin SOT:n teurastamon pääluottamusmieheen Pekka Välimäkeen. Olimme Ritvan kanssa Pekan opissa, kouluttauduimme Kiljavan opistolla, reissasimme liiton tapahtumissa ympäri Suomea ja pääsimme samalla sisään ay-toimintaan ja isompiin kuvioihin. Vuonna 1983 perustettiin SOT:n ja LSO:n yhteinen iso siipikarjatehdas Säkylään. – Olin mukana perustamassa meille omaa ammattiosastoa, Ala-Satakunnan elintarviketyöläisiä, vuonna 1985. Alussa osastossa oli pari sataa jäsentä, silloin ei olisi uskonut, että nyt meitä on jo 1400 jäsentä. Vuosina 1988–89 Ylitalo oli noin vuoden töissä metalliteollisuudessa, mutta palasi 1989 takaisin elintarvikealalle ja Tuomolan kanaja kalkkunateurastamolle Köyliöön. SEL:n aluesihteeri Markku Alajärvi tuki voimakkaasti Länsi-Suomen alueen siipikarjatyöntekijöitä, jotka päättivät taistella itselleen paremmat palkat. – Vuonna 1997 lähdimme ensimmäistä kertaa yhdessä, Euran, Köyliön ja Säkylän siipikarjatyöntekijät, hakemaan lisää palkkaa. Annoimme lakkovaroituksen ja saimme sovittua paikallisesti työnantajan kanssa kunnon palkankorotuksista juuri ennen kuin lakko ehti alkaa. Vuonna 2001 euralaiset pyysivät Ylitaloa pääluottamusmieheksi. – Ajattelin, että Eura oli niin iso yksikkö, että se tarvitsee oman pääluottamusmiehen. En olisi pystynyt hoitamaan jäsenten asioita kahdessa paikassa niin hyvin kuin halusin. Niin kalkkunaan Säkylään tuli oma pääluottamusmies ja minusta tuli pelkästään Euran pääluottamusmies 2002. Eurassa oli kariniemeläisten oma hyvä henki ja perheyrityksen yhteisöllinen kulttuuri. – Kun olimme HK:n tytäryhtiö, saimme vielä tehdä ja sopia asioita omalla tavalla, mutta se muuttui, kun meidän sulautettiin HK:hon. Se on surullista, että se henki ja vahva sopimisen kulttuuri pyyhittiin pois vuosien aikana. Ylitalon pääluottamusmiesvuosina työpaikalta ei edennyt tuomioistuimeen yhtään tapausta, riidat saatiin sovittua paikallisesti neuvottelemalla. – Luottamusmiehenä joutuu laittamaan itsensä peliin, mutta olen aina yrittänyt hoitaa asiat niin, että asiat riitelevät, eivät ihmiset. – Tämä ei ole yhden ihmisen show. Nämä ihmiset ovat minulle tärkeitä. Jäsenten voimalla ja tuella olen tätä jaksanut ja pystynyt tekemään. Ilman jäsenten tukea kukaan luottamusmies ei ole mitään. teksti ja kuva Karoliina Öystilä Yli neljä vuosikymmentä ay-luottamustehtävissä toiminut Eira Ylitalo kiittää, kumartaa ja luovuttaa viestikapulan seuraaville. Ay-toimintaa tarvitaan nyt ja aina, hän painottaa. Ilman jäsenten tukea kukaan luottamusmies ei ole mitään. E L Ä K K E E L L E
  • E L I N TA E 13 E L I N TA E 13 Luottamusmiesuran kovin paikka oli vuonna 2011, kun työnantaja irtisanoi 50 työntekijää, mutta neuvotteluissa saatiin väännettyä niin, että lopulta kaikki halukkaat otettiin takaisin. – En ole koskaan ollut niin tyytyväinen porukkaan kuin silloin olin. Se tuki, jota sain neuvotteluissa, oli niin suurta ja olen siitä ikikiitollinen. Toinen raskas aika oli 2017, kun HKScan avasi uuden siipikarjatehtaan Raumalle. Syksyllä Euran tuotantolaitos suljettiin, kunnes parin vuodesta päästä Eurassa alettiin taas pakata broileria. – Kaikki, mitä oli puhuttu ja sitten kun todellisuus olikin ihan toista. Uuden tuotantolaitoksen käynnistysvaikeudet ja ensimmäiset vuodet olivat raskaita työntekijöille. Sen olen huomannut, että elintarvikealan johtajien pitää ymmärtää elintarvikealaa, ei tämä ole samanlaista prosessiteollisuutta kuin vaikka paperiteollisuus, vaan pitää olla elintarvikealan osaaja. Nykyisin HKScanilla on Raumalla ja Eurassa yhteensä noin 600 työntekijää SEL:n työehtosopimuksella töissä, kun Euran tuotantolaitoksessa oli ennen Rauman avaamista noin 450. Hyviäkin asioita on ollut vuosien varrella paljon. Ylitalo kiittää esimerkiksi siitä, kun työnantaja koulutti 2000-luvun puolessa välissä muutamassa vuodessa oppisopimuksella yli 250 työntekijälle elintarvikealan perustutkinnon ja myöhemmin myös muita tutkintoja. SEL on hyvä liitto Ay-toiminta ei ole koskaan vanhanaikaista, sitä tarvitaan nyt ja aina, Ylitalo painottaa. – Kukaan muu ei meitä työntekijöitä puolusta kuin me itse. Ay-toiminnassa on kyse siitä, työntekijöiden yhteisen edun ajamisesta. Se ei onnistu, jos työntekijät eivät kuulu liittoon. Nykyisin ajatellaan asioita liian yksilökeskeisesti eikä ymmärretä, millainen voima joukkovoima on. Hän on pannut tyytyväisenä merkille, miten nuoret ihmiset ovat ottaneet vastuuta liiton toiminnasta, yhdessä jo hieman varttuneempien luottamushenkilöiden kanssa. – Olen ihaillut meidän nuoria jäseniä ja aktiiveja. Uudet ihmiset tuovat aina uutta näkökulmaa, se on sitä sukupolvien välistä vuoronvaihtoa. Siinä näkee, miten paljon voimme ammentaa toisistamme, se on iso rikkaus meille. Mitä terveisiä lähetät selliläisille? – Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat olleet kanssani matkalla näiden vuosien ajan. Monet teistä ovat tulleet minulle läheisiksi ja tärkeiksi. Muistan yhteisiä aikojamme lämmöllä ja lupaan seurata edelleen liiton toimintaa, niin tärkeä SEL on minulle. – Toivon kaikkien selliläisten muistavan, että liitto olemme me, me kaikki jäsenet yhdessä. Yhteistyöllä, yhdessä tekemällä ja päätöksien takana seisomalla saamme pidettyä SEL:n edelleen itsenäisenä, jäsenten etuja ajavana vahvana ammattiliittona, Eira Ylitalo päättää. • SEL:n edustajakokouksessa nähtiin harvinainen hetki, kun paikalla oli yhtä aikaa kolme liittovaltuuston vetäjää: entiset puheenjohtajat Pentti Aaltovirta (2017–2022) ja Eira Ylitalo (2012–2017) sekä nykyinen puheenjohtaja Ville Vatka, joka valittiin tehtävään toukokuussa.
  • E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Työhyvinvoinnilla on myös rahallinen arvo H enkilöstö on yrityksen tärkein voimavara. Näin julistetaan monesti, mutta teot eivät aina ole sen mukaisia. Yksi henkilöstön merkitystä konkretisoiva väline on henkilöstötilinpäätös. Se auttaa työnantajaa näkemään työhyvinvoinnin taloudellisen arvon, toteaa SAK:n päälakimies Timo Koskinen. – Käydessään henkilöstötilinpäätöstä läpi johtajat huomaavat esimerkiksi, paljonko henkilöstön pahoinvointi maksaa yritykselle, kun sairauspoissaolot tai henkilöstön vaihtuvuus aiheuttavat kustannuksia. Henkilöstötilinpäätöksestä ilmenee myös, mitkä voimavarat yritys tarvitsee työntekijöiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtimiseen, Koskinen selvittää. Henkilöstötilinpäätös on osa yrityksen normaalia tilinpäätöstä. Sen tekeminen on vapaaehtoista, mutta sitä pidetään hyödyllisenä johtamisen apuvälineenä. Se koostuu henkilöstötuloslaskelmasta, henkilöstötaseesta sekä henkilöstökertomuksesta. Henkilöstöstä aiheutuneet kulut eritellään henkilöstötuloslaskelmassa virallista tuloslaskelmaa tarkemmalla tasolla. Kuluja verrataan liikevaihtoon. – Kulut jaotellaan henkilöstön kehittämiskuluihin, rasittumiskuluihin, uusiutumiskuluihin teksti Elias Krohn kuva Taru Salovaara Henkilöstötilinpäätös kertoo, millainen on henkilöstön ja sen hyvinvoinnin arvo työnantajalle. Henkilöstötilinpäätös on osa yrityksen normaalia tilinpäätöstä. Sen tekeminen on vapaaehtoista. T Y Ö H Y V I N V O I N T I
  • E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 ja tehdyn työajan kuluihin, Koskinen listaa. Investointeja ja rasittumista Henkilöstön kehittämiskuluja ovat muun muassa koulutuksen kulut koulutusajan palkat mukaan lukien, työterveydenhuollon ennaltaehkäisevät kulut, virkistysja harrastustoiminnan kulut sekä työkykyä ylläpitävä eli TYKY-toiminta. Nämä ovat eräänlaisia investointeja, joista voi olla yritykselle hyötyä pitkällä aikavälillä. Rasittumiskuluihin sisältyvät esimerkiksi sairauspoissaolojen kulut ja sairauksien hoitokulut, työtapaturmista aiheutuvat kulut, vanhempainvapaan palkat sekä isoilla yrityksillä työkyvyttömyydestä aiheutuneet eläkekulut. Vanhempainvapaan palkkoja lukuun ottamatta nämä ovat asioita, joita voidaan hyvällä henkilöstöpolitiikalla vähentää. – Voidaan katsoa liikuntaelinsairauksien kustannukset osastoittain ja tehtäväkohtaisesti. Tämä paljastaa hyvin, missä ongelmia on, Koskinen mainitsee esimerkkinä. – Jos työpaikalta eläköidytään paljon ennenaikaisesti työkyvyttömyyssyistä, se on henkilöstön edustajille hyvä syy vaatia työolosuhteiden ja työssäjaksamisen kehittämistä. Uusiutumiskuluihin lasketaan muun muassa vuosilomakulut eli lomapalkka ja lomaraha, muut palkalliset vapaat sekä henkilöstön vaihtuvuuskulut, kuten rekrytoinnin ja perehdytyksen kulut. Tehdyn työajan kuluista puolestaan voidaan erotella tulospalkkiokulut ja ylityökulut. Tulospalkkiokulut kertovat yrityksen palkkajärjestelmän kannustavuudesta ja ylityökulut henkilöstön riittävyydestä. – Ylityöt tulevat pitkällä aikavälillä yritykselle kiistatta kalliiksi, Koskinen muistuttaa. Henkilöstön arvo tulee näkyviin Henkilöstötaseesta ilmenee henkilöstön arvo ja sen kehitys. Arvoa lisäävinä asioina huomioidaan muun muassa henkilöstön osaaminen ja sen lisääminen koulutuksen avulla, uutta osaamista tuovat rekrytoinnit sekä työkyky. Arvoa vähentäviä asioita ovat henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon heikkeneminen tai vanheneminen, henkilökunnan vaihtuvuus ja poissaolot. – Normaalitilinpäätöksessä henkilöstölle ei ole mitään arvoa sinänsä, vaikka henkilöstö on yrityksen keskeinen menestystekijä. Henkilöstötilinpäätöksessä johto pakotetaan huomaamaan, mikä on henkilöstön arvo, ja vertaamaan sitä esimerkiksi koneiden ja laitteiden arvoon. Arvo saattaa olla suurempi kuin kaiken fyysisen ympäristön arvo, Koskinen toteaa. Osa yrityksistä sisällyttää henkilöstötaseen tiedot henkilöstökertomukseen, josta selviävät esimerkiksi henkilöstön ja työsuhteiden rakenne, ikäja sukupuolijakaumat, koulutus, työkokemus, palvelusaika ja työkyky. – Lähtökohtaisesti on edullisempaa pitää osaava henkilöstö mahdollisimman pitkäaikaisesti töissä. Tämä on tärkeää myös ikääntyvien työntekijöiden osalta. Työsuhteet eriteltyinä Yksi olennainen osa henkilöstökertomusta ovat kyselyihin perustuvat työilmapiirimittaukset. – Niistä ilmenee, miten henkilöstöä johdetaan ja miten henkilöstö toimii ja oppii, Koskinen kertoo. Sekin selviää, paljonko aloitteita työpaikalla on tehty, mihin ne ovat johtaneet ja paljonko niillä on saavutettu säästöä. – Tämä antaa edellytyksiä maksaa tulosja bonuspalkkioita sekä kannustaa johtavia henkilöitä olemaan entistä aloitteellisempia, Koskinen toteaa. Olennaisia tietoja ovat työsuhteiden laatu ja määrä: paljonko on osa-aikaisia, määräaikaisia, vuokratyöntekijöitä, nollatuntisopimuksia tai ulkopuolisia yrittäjiä, joilta tilataan työtä toimeksiantoina? Henkilöstökertomuksesta ilmenevät myös yötyön ja vuorotyön määrät ja jaksot. Tieto työuupumustapausten määrästä työpaikalla voi puolestaan herätellä ehkäiseviin toimiin. Isojen työpaikkojen henkilöstötilinpäätöksessä on yksityiskohtaistakin tietoa työntekijäryhmittäin ja niiden sisällä sukupuolija ikäryhmittäin, toimipisteittäin ja alueellisesti. Tarkkoja lukuja ei ilmoiteta, jos työpaikalla on vain vähän työntekijöitä. Painetta parannuksiin Henkilöstötilinpäätökset ovat julkista tietoa. Ne ovat nähtävillä kaupparekisterissä ja usein yrityksen omilla verkkosivuilla. Tällä on iso merkitys asioiden korjaamisen kannalta. – Jos vuodesta toiseen tulee ilmi, että henkilöstö voi huonosti, siitä tulee aikamoinen julkinen paine yritykselle saada henkilöstöpolitiikkaa käännettyä oikeaan suuntaan, Koskinen korostaa. Yritystä myytäessä etenkin ulkomaiset ostajat usein edellyttävät henkilöstötilinpäätöstä. – He eivät halua ostaa sikaa säkissä. Myös kuluttajille vastuullisuus on yhä tärkeämpää. Henkilöstön hyvinvointi ja työturvallisuus ovat keskeinen osa yrityksen vastuullisuutta. Koskinen toivookin, että entistä useampi elintarvikealankin yritys alkaisi tehdä henkilöstötilinpäätöksiä. – Ihmiset haluavat ostaa elintarvikkeita, jotka on tehty vastuullisesti. Ottakaa asia esille työpaikallanne ja ehdottakaa, että mekin alamme tehdä henkilöstötilinpäätöstä, Koskinen neuvoo. • Henkilöstötilinpäätökset ovat julkista tietoa.
  • E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Manner-Suomen ainoa sipsitehdas pyörii välillä kolmessa vuorossa Real Snacks on kasvanut vauhdilla. Kolmessa vuodessa yrityksen liikevaihto on noussut kahdella miljoonalla eurolla. Pyhäntäläiset haluavat olla reilusti kotimainen sipsitehdas, ja nousta Oikia-tuotteillaan Suomen markkinoiden kakkoseksi. Kävimme tutustumassa, millainen työpaikka Real Snacksin pieni, mutta tehokas sipsitehdas on. T Y Ö P A I K A L L A teksti ja kuvat Karoliina Öystilä
  • E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 ? P ohjois-Pohjanmaalla Pyhännällä sijaitseva Real Snacks valmistaa perunalastuja, maissinaksuja ja kaurasnackseja. Real Snacksin tuotannosta reilut 30 prosenttia on omaa Oikia-tuotemerkkiä ja loput muille valmistettavia private label -tuotteita. Valtaosa tuotannosta tehdään kotimaan markkinoille ja vajaan 15 prosentin siivu menee vientiin. Real Snacksin tuotantolaitos on Manner-Suomen ainoa sipsitehdas. Suomen toinen sipsivalmistaja on Orklan tehdas Ahvenanmaalla, jossa tehdään Taffelin sipsit. Real Snacks panostaa kotimaisuuteen, vastuullisuuteen ja laatuun. – Suurin osa käyttämästämme raaka-aineesta eli perunasta tulee läheltä 150 kilometrin säteeltä ja kaikki peruna on kotimaista, Real Snacksin tehdaspäällikkö Topias Kinnunen kertoo. Varastotyöntekijä ja pääluottamusmies Satu Salo hoitaa Real Snacksin varaston lisäksi lähettämön toimintaa. Sipsipussin kyljestä voi lukea sopimusviljelijän nimen ja paikkakunnan. Kahdessa ja kolmessa vuorossa Real Snacksin tehdas on pieni, mutta tehokas. Sen molemmilla tuotantolinjoilla työskentelee yhdessä vuorossa kaksi työntekijää eli yhteensä tuotannossa on kerrallaan neljä työntekijää ja yksi laitosmies. Töitä tehdään kahdessa vuorossa. Varaston ja lähettämön työntekijä tekee yhtä vuoroa. Viikonloput tehdas on kiinni. – Kesällä kysyntää oli niin paljon, että teimme töitä väliaikaisesti kolmessa vuorossa, henkilöstöasioista vastaava ja työsuojelupäällikkönä toimiva Kinnunen sanoo. Peruna kulkee linjan läpi 20 minuutissa kuorinnasta pakkaukseen. Minuutissa valmistuu 20 pussia sipsejä. – Yhdestä perunalaatikosta tulee 1,5 lavaa sip
  • E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 sejä ja meiltä lähtee viikossa 500 lavaa valmiita tuotteita, Kinnunen havainnollistaa. Yrityksen henkilöstömäärä on tällä hetkellä 24, joista tuotannon työntekijöitä on 16. Vuonna 2021 Real Snacks teki 8,1 miljoonan euron liikevaihdon. Sen valikoimissa on lähes sata erilaista tuotetta. Liikevaihdosta lähes 70 prosenttia tulee perunalastuista, toiseksi suurin tuoteryhmä ovat maissinaksut. Real Snacks on osa suomalaista Fodeliaa, joka listautui pörssiin vuonna 2019. Fodeliaan kuuluvat esimerkiksi toinen pyhäntäläinen, valmisruokavalmistaja Feelia, sekä Perniön Liha ja Pita Factory. Polttoainelisästä helpotusta Tällä hetkellä kaikki Real Snacksin tuotannon työntekijät asuvat Pyhännän ulkopuolella, mikä tarkoittaa osalle pitkiäkin työmatkoja. Kun polttoaineiden hinnat tänä vuonna nousivat selvästi, työnantaja halusi varmistaa, että kauempaakin kulkevat työntekijät pysyvät talossa ja ehdotti, että käyttöön otetaan polttoainelisä. Työntekijät ottivat lisän luonnollisesti erittäin mielellään vastaan. – Lisää maksetaan työmatkan pituuden mukaan ja tilanne katsotaan aina kuukausi kerrallaan eteenpäin, pääluottamusmies Satu Salo sanoo. Varastotyöntekijänä työskentelevä Salo tuli itse taloon töihin tammikuussa 2017 ja on viihtynyt hyvin. – Muutin Tampereelta Kärsämäelle. TE-toimiston sivuilta bongasin työpaikkailmoituksen ja sitä kautta päädyin kokin hommista elintarviketeollisuuteen. – Meillä on hyvä henki täällä. Kaikilta voi pyytää apua ja töissä on mukavaa. Istuskelemme kahvilla koko porukka samassa pöydässä ja päälliköiden ovet ovat auki, jos on asiaa, Salo kiittää. Salo on hoitanut pääluottamusmiehen tehtävää vuoden 2020 syksystä lähtien. Heti aluksi edessä oli kova paikka, kun yhteistoimintaneuvotteluiden päätteeksi työnantaja irtisanoi pari työntekijää, joiden työt uudet pakkausrobotit veivät. Palkoissa parannettavaa Satu Salo on tykännyt pääluottamusmiehen luottamustehtävästä, vaikka opettelemista riittääkin vielä. – Kun tulee kysymyksiä tai ratkaistavia asioita eteen, tarkistan asiat tessistä ja tarvittaessa soitan Saila Leiviskä siirtää valmiit tuotteet varastoon. Perunalastut pakataan automaattisesti pusseihin ja robotti pakkaa myös laatikot lavalle. Kaikki perunalastut valmistetaan yhdellä tuotantolinjalla.
  • E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Perunoiden laatu tarkastetaan ja huonolaatuiset perunat poimitaan pois linjan alussa. Oikealla ylhäällä: Perunalaatikko nostetaan trukilla siiloon, joka syöttää perunat kivenerottelijaan, jonka jälkeen perunat kuoritaan ja pestään. Oikealla alla: Reetta Sydänmetsä vaihtaa uuden pussilaminaattirullan perunalastujen pakkauskoneeseen. liiton aluesihteeri Seijalle ja kysyn neuvoa. Real Snacks maksaa työntekijöilleen vähän työehtosopimuksen vähimmäispalkkoja parempia palkkoja ja käytössä on myös koko henkilöstön palkitsemisjärjestelmä. Jos kvartaalin tulos on tavoitteiden mukainen, osa siitä jaetaan henkilöstölle. – Mutta eivät nämä elintarvikealan palkat silti isoja ole, kun miettii työn raskautta ja työaikoja. Palkat voisivat meilläkin olla paremmat, Salo toteaa. Henkilöstön vaihtuvuus on ollut varsin vähäistä, paitsi viimeisten vuosien aikana sitä on ollut vähän enemmän, kun muutamat ovat lähteneet esimerkiksi opiskelemaan toista alaa. Kesällä työpaikalla vaivaa elintarvikealan yleinen ongelma, kun lämpötilat nousevat jopa yli 28 asteen kuumatyön rajan. – Meillä on ollut kesällä käytössä ylimääräiset tauot ja tauottajat, ja työnantaja on tarjonnut vichyä ja jäätelöä viilentymiseen, Salo sanoo. Ergonomiassa menty eteenpäin Laitosmies Keijo Laukkanen on viidettä vuotta töissä Real Snacksillä. Työsuojeluvaltuutettuna hän aloitti tänä vuonna, kun hänen edeltäjänsä siirtyi päällikköhommiin. Miten työsuojeluvaltuutetun tehtävät ovat alkaneet? – Pihalle on saatu kokoontumispaikan kyltti ja henkilöstön kanssa tullaan käymään läpi, miten esimerkiksi tulipalotilanteessa toimitaan. Vielä pitää varmistaa, että esimerkiksi hätäpoistumistiet saa auki. ?
  • E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 E L I N TA E 21 F A K TA Real Snacks, Pyhäntä ? Syntyi vuonna 2001, kun Raisio Oy myi Pyhännän Einestuotannon, joka oli perustettu 1979 ? Tuotantolaitos Pyhännällä ? Valmistaa perunalastuja, maissinaksuja, kaurasnackseja ja muita snackseja omalla Oikia-brändillä sekä kaupan omilla tuotemerkeillä, valikoimissa lähes 80 tuotetta ? Henkilöstömäärä: 24, joista tuotannon työntekijöitä 16 ? Liikevaihto: 8,1 miljoonaa (2021) ? Osa Fodelia-konsernia, johon kuuluvat muun muassa elintarvikealan yritykset Feelia, Perniön Liha ja Pita Factory Työpaikalla on sattunut muutamia pieniä työtapaturmia vuodessa, isompia onneksi harvemmin. – Työnantaja on suhtautunut työsuojeluasioihin hyvin. Kun on ollut hyvät perusteet, olemme saaneet asioita korjattua, Laukkanen kiittää. Työsuojelutoiminta onkin jatkuvaa kehittämistyötä yhteistoiminnassa työnantajan kanssa. – Työsuojelua tarvitaan, jotta työntekijät pysyvät työpaikalla kunnossa, eikä satu työtapaturmia. Meilläkin on vielä vaaranpaikkoja, joita pitää korjata, Laukkanen sanoo. Ergonomian parantamisessa on työsuojeluvaltuutetun mukaan menty viimeisen 1,5 vuoden aikana eteenpäin, kun ryhmäpakkauskoneet otettiin käyttöön eikä pusseja enää pakata käsin. – Edelleen meillä kuitenkin nostellaan paljon säkkitavaraa linjalla eli on ergonomiassa kehittämistä vieläkin. Kolmivuorotyön haitat ovat tulleet myös työsuojeluvaltuutetun pöydälle. – Moni ei tykkää siitä. Yövuoro sotkee ihmisten vuorokausirytmiä ja aiheuttaa väsymystä, Laukkanen toteaa. Millainen työnantaja Real Snacks on? – Hyvä työnantaja tämä on. Kehityskelpoinen. Työnantaja ottaa vastaan työntekijöiden ehdotuksia. Kun vertaa isoon firmaan, täällä saa kehitysideat kuulumaan paremmin, Laukkanen sanoo. • SEL:n aluesihteeri Seija Kyllönen ja puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen vierailivat Real Snacksilla elokuussa. Kuvassa keskellä Topias Kinnunen ja Satu Salo. Henna Pitkäkangas siirtää pumppukärryllä perunalastulavaa.