• MIA VÄRRI ON TAISTELLUT JO VUOSIA OIKEUKSIENSA PUOLESTA KESÄTYÖNTEKIJÄ, MUISTA NÄMÄ ASIAT KUN TYÖSUHTEESI PÄÄTTYY KOLUMNI | TYÖPAIKALLA | LUOTTAMUSHENKILÖ | SELVITETTY TAPAUS 5? 24 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Hallitus haluaa vähentää yhteistoimintaa työpaikoilla T YÖEL ÄMÄ SEL:n kesäfestareilla Seinäjoella ennätysyleisö YHTEISÖLLISY YS
  • E L I N TA E 3 KÄYTÄ AINUTLAATUINEN JÄSENETUSI SÄÄSTÄT JOPA SATOJA EUROJA. Epätietoisuus on huonoimpia syitä kuopata läheisten taloudellinen tulevaisuus. Tosiasiassa henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. SEL:n jäsenetuna saat merkittävästi edullisemman henkivakuutuksen 64,7 % alennuksella. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla riittää, että toinen teistä on jäsen. SEL:n jäsenedulla on vakuutettu jo 1 974 henkeä ja säästöä kertyy keskimäärin 463 euroa vuosittain. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. YHTEISTYÖSSÄ
  • E L I N TA E 3 Aluksi S uomalaiset arvostavat kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävää työtä ja haluavat, että julkisia palveluita rahoitetaan riittävästi, kertoo kuntaja hyvinvointialan työmarkkinajärjestöjen Taloustutkimuksella keväällä teettämä tutkimus. YHDEKSÄN KYMMENESTÄ suomalaisesta on sitä mieltä, että kunnissa ja hyvinvointialueilla tuotetut palvelut ovat toimivan arjen kannalta tärkeitä tai erittäin tärkeitä. Lähes yhtä monen mielestä valtion on varmistettava kunnille ja hyvinvointialueille riittävä rahoitus lakisääteisten palvelujen tuottamiseen. Tulokset eivät yllätä. Toimivat julkiset palvelut ovat ihmisille elintärkeitä. Iso osa ihmisistä on myös valmis maksamaan enemmän veroja, jos niillä taataan laadukkaat julkiset palvelut. Tämä on järkevää, sillä vain todella isotuloiset ihmiset voisivat ostaa kaikki tarvitsemansa palvelut yksityisiltä markkinoilta. Me kaikki muut tarvitsemme julkisia palveluita, kuten varhaiskasvatusta, kouluja, sosiaalija terveyspalveluita, vanhustenhoivaa ja tienhoitoa. JULKISET PALVELUT herättävät tunteita. Sitkeästi joidenkin puheissa elää edelleen virheelliseksi osoitettu käsitys, että julkisesti tuotettu palvelu olisi kalliimpi tai laadultaan huonompi kuin yksityisesti tuotettu, vaikka asia on oikeasti päinvastoin. Useat esimerkit todistavat, että julkisia palveluita ei kannata yksityistää. Palveluiden käyttäjien ja kaikkien veronmaksajien etu on, että julkiset palvelut tehdään omana työnä. Julkiset palvelut mahdollistavat, että ihmiset voivat käydä töissä ja yrityksillä on niiden tarvitsemaa koulutettua työvoimaa. Julkinen sektori siis tekee yksityisen sektorin toimintaedellytykset. HUHTIKUUSSA VALITSEMME kuntaja aluevaaleissa uudet päättäjät, jotka vastaavat meidän kaikkien arjen kannalta tärkeistä julkisista palveluista. Olisi erittäin tärkeää, että uudet kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjät edustaisivat monipuolisesti asukkaita ja mahdollisimman moni heistä tuntisi omakohtaisesti tavallisen työntekijän arjen. Nyt on hyvä aika pohtia, lähtisitkö sinä ehdolle oman kuntasi tai hyvinvointialueesi päättäjäksi? Elintärkeät palvelut P Ä Ä K I R J O I T U S ”Useat esimerkit todistavat, että julkisia palveluita ei kannata yksityistää.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 5/24 6.9.2024 S I S Ä L LY S Kannessa: Pinja Honkimäki ja Marika Rämö osallistuivat SEL:n kesäfestareille Seinäjoella 17.8.2024. SEL:n kesäfestareilla oli ennätysyleisö: lähes 900 ihmistä. Kannen kuva: Karoliina Öystilä ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E TÄSSÄ NUMEROSSA: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Yt-lain uudistus 12 Kansalaisaloite palkkavarkauden kriminalisoimiseksi 14 Leipomotyölaki 15 Virkeä paikallisen sopimisen kulttuuri 21 Monipuolinen leipomo, jossa on kivat työkaverit 26 SEL:n kesäfestarit 28 Mia Värrin uuvuttava taistelu omien oikeuksien puolesta 31 Järjestösivut 36 Näin työttömyysturva muuttuu 38 Luottamushenkilö 40 Kesätyöntekijä, muista nämä kun työsuhteesi päättyy 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla
  • E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti O rpon hallitus esittää sairauspäivärahan leikkaamista ja syntyvien säästöjen kanavoimista valtiolle. Leikkaus iskisi jo noin 2 400 euroa kuukaudessa ansaitseviin. Hallituksen esityksen mukaan 70 prosentin korvaustasoon oikeuttavan vuositulon yläraja alennettaisiin nykyisestä 35 769 eurosta 27 633 euroon. Tulorajan ylittävältä osalta sairauspäivärahaa karttuisi nykyisen 20 prosentin sijasta 15 prosenttia. SAK ei kannata hallituksen esitystä. – Vaikka hallituksen esityksessä puhutaan sairauspäivärahan laskentakaavan muuttamisesta, kyseessä on tosiasiallisesti päivärahan tason leikkaaminen, joka kohdistuu myös samoin perustein määräytyvään kuntoutusrahaan ja elinluovutusten yhteydessä maksettavaan luovutuspäivärahaan, SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz sanoo. Leikkaus kohdistuu jo noin 2 400 euroa kuukaudessa ansaitseviin ja iskee erityisesti niihin ihmisiin, jotka joutuvat olemaan pidempään sairauslomalla. Esimerkiksi kuuden kuukauden pituisen sairausjakson ajalta päivärahan leikkaus voi olla yli 1 000 euroa alle 3 000 euroa kuuSairauspäivärahan leikkaaminen lisää toimeentulovaikeuksia ja pahentaa työkykyongelmia Karoliina Öystilä Hallituksen esittämä sairauspäivärahan leikkaus iskisi jo noin 2 400 euroa kuukaudessa ansaitseviin. kaudessa ansaitsevilla. Sairauspoissaolon pitkittyessä usein myös muut sairauteen liittyvät kulut, kuten lääkekustannukset ja hoitoihin liittyvät maksut kasvavat. Hallitus onkin lisäämässä merkittävästi sairastamisen kustannuksia, SAK huomauttaa lausunnossaan. Muita hallituksen sairaisiin ja työkyvyttömiin kohdistuvia heikennyksiä ovat sosiaalija terveydenhuollon palvelumaksujen ja lääkekorvauksen omavastuun korottaminen sekä hoitotakuun pidentäminen, mikä vaikuttaa erityisesti pidempään työkyvyttömänä oleviin. Lisäksi hallitus on nostamassa lääkkeiden arvonlisäveroa. – Hallituksen toteuttamien ja suunnittelemien leikkausten yhteisvaikutukset varsinkin pienija keskituloisille sekä perheille ovat vakavia ja aiheuttavat pahimmillaan tarpeellisen hoidon ja lääkityksen viivästymistä. Työikäisillä riskinä on myös työkykyongelmien pitkittyminen tai vaikeutuminen, Glantz sanoo. Glantz painottaa, että sairauspäivärahaan tehtävät leikkaukset ovat erityisen kohtuuttomia, koska sairaana ja työkyvyttömänä ihmisen mahdollisuus parantaa omaa toimeentuloaan on rajallinen.
  • E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti T eollisuusliiton jäseniä koskenut tapaus ratkesi korkeimmassa oikeudessa jäsenten kannalta myönteisesti. Taustalla oli ylityökielto, jonka Teollisuusliitto oli julistanut työpaikalle syksyllä 2018. Työnantaja tarjosi ylityökiellon aikana työntekijöille mahdollisuutta tehdä viikonloppuna ylityötä urakkatyönä. Viikonloppuna tehdystä työstä maksettiin laskennallinen tuntipalkka ja ylityökorvaus sekä viikkolepokorvaus ja sunnuntaityökorvaus, vaikka työtä ei tehty sunnuntaina. Teollisuusliitto myönsi jäsenilleen oikeusavun ja asia vietiin oikeuteen. Tapaus eteni lopulta korkeimpaan oikeuteen asti, joka ratkaisi asian heinäkuussa. Korkein oikeus katsoi antamassaan ennakkopäätöksessä, että työnantaja antoi ylimääräisen taloudellisen edun niille työntekijöilleen, jotka suostuivat tekemään ylityötä liiton julistaman ylityökiellon aikana, ja että työnantaja syrji muita työntekijöitä heidän ammattiyhdistystoimintansa perusteella. Syrjintä kohdistui niihin työntekijöihin, jotka olisivat pystyneet tekemään ylityönä teetettyä työtä ilman erillistä perehdytystä. Korkein oikeus kumosi hovioikeuden ja käräjäoikeuden KKO: Työnantaja syrji työntekijöitä ammattiyhdistystoiminnan perusteella Antti Yrjönen Ylityökielto on työtaistelutoimi, jossa työntekijät noudattavat säännöllistä työaikaa eivätkä tee ylitöitä. tuomiot ja velvoitti työnantajan maksamaan syrjityille työntekijöille tuhat euroa yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. Työntekijöiden vahingonkorvausvaatimukset saamatta jääneestä palkasta sen sijaan hylättiin. Lisää hiilinieluja SEL on mukana 1000 euron lahjoituksella 4H:n Taimiteko-hankkeessa istuttamassa uutta metsää hiilidioksidin sitomiseksi ilmakehästä ja hiilinielujen kasvattamiseksi Suomessa. SEL:n lahjoituksella Taimiteon työllistämät nuoret istuttivat kesäkuussa uutta metsää turvetuotannosta poistuneelle maa-alueelle Sonkajärvellä Pohjois-Savossa. Istutuskohteen omistaa Suomen 4H-liitto ja istutustyöstä vastasi Kajaanin 4H-yhdistys. Lue lisää ja lahjoita: www.taimiteko.fi
  • E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti E telä-Savossa Kangasniemellä Lääminki-järven rannalla sijaitseva SEL:n jäsenten oma kesäpaikka Koivikkoranta on ollut tänäkin kesänä suosittu lomapaikka. – Kesäkauden avanneen SEL:n lasten leirin jälkeen Koivikkorannan mökit olivat käytännössä täyteen varattuja kesäkuusta elokuun alkuun asti, Koivikkorannan vastaava hoitaja Minna Ylönen kertoo. Koulujen alkamisen jälkeen Koivikkorannassa on taas ollut mökkejä vapaana. Koivikkoranta on auki 29.9.2024 asti, joten Koivikkorantaan ehtii lomailemaan vielä tänäkin vuonna. Karavaanareille ja telttailijoille Koivikkorannasta löytyy aina tilaa, myös kesäja heinäkuun suosituimpina viikkoina. – Kesä on mennyt hyvin ja mökkien käyttöaste on ollut suunnilleen viime vuoden tasolla. Laskimme täksi kesäksi karavaanareiden kausipaikkojen hintaa ja heitä on nyt ollut aiempaa enemmän, Koivikkorannasta vastaavan SEL:n kesäpaikkatoimikunnan puheenjohtaja Ville Vatka sanoo. Koivikkorannan lomailijat ovat antaneet paikasta hyvää palautetta. – Tänä kesänä meillä on ollut paljon uusia kävijöitä, ja moni on sanonut tulevansa uudelleenkin, Ylönen iloitsee. – Moni kesällä Koivikkorannassa lomaillut on tulossa vielä uudestaan sienestämään ja marjastamaan, johon Koivikkorannassa on hyvät mahdollisuudet, Vatka kertoo. Koivikkorannassa on 11 mökkiä sekä tilaa asuntoautoille, asuntovaunuille ja teltoille. Mökkeihin mahtuu majoittumaan seitsemän ja Villa Lääminkiin kahdeksan ihmistä. Elokuun viimeisenä viikonloppuna Koivikkorannassa juhlittiin venetsialaisia ja syyskuun alussa ovat vuorossa SEL:n veteraanifestarit ja motoristipäivät. – Ammattiosastojen ja muiden isompien ryhmien kannattaa tehdä varauksia syyskuulle, jolloin mökeissä on hyvin tilaa, Vatka sanoo. Ensi kesälle varauksia aletaan ottaa vastaan ensi keväänä. – Käymme läpi kaikki saamamme palautteet ja kehitysehdotukset, ja koitamme parantaa asioita ja keksiä myös jotain uutta ensi kesäksi, Vatka lupaa. Tänä kesänä julkaistiin Eero Helinin kuvaama uusi video, jolla pääsee dronen kyydissä kiertämään Koivikkorannan alueen rantasaunasta mökkeihin. Video löytyy SEL:n verkkosivuilta ja YouTubesta. Katso video: www.selry.fi/koivikkoranta SEL:n jäsenten kesäpaikkaan Koivikkorantaan ehtii vielä syyskuussa lomailemaan Eero Helin
  • E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti ”MINULLE SUKLAALEV Y, sitä Fazerin sinistä”, kaikuu alakoululaisen kuopukseni ääni, kun kysyn perheen herkkupäivän toiveet. Eikä hän ole ainoa perheenjäsen, jolle suklaa maistuu. Suklaan tuotannossa lapsityövoiman käyttö on tunnistettu ongelma. Vuonna 2020 julkaistusta tutkimuksesta selviää, että pelkästään Norsunluurannikolla ja Ghanassa kaakaoviljelmillä työskentelee 1,56 miljoonaa lasta. Heillä ei ole mahdollisuutta koulutukseen eikä ihmisarvoiseen lapsuuteen. Osa elää erillään perheistään. FAZER KERTOO ostavansa kaakaota Norsunluurannikolta, Nigeriasta ja Ecuadorista. Valtioneuvoston vuonna 2021 teettämässä vastuullisuustyön arvioinnissa sillä todettiin olevan parantamisen varaa esimerkiksi elämiseen riittävissä palkoissa ja lapsityön ehkäisemisessä. Fazer on julkaissut ihmisoikeussitoumuksen, jossa se kertoo tekevänsä liiketoimintaa ihmisoikeuksia kunnioittaen YK:n periaatteiden ja ILOn yleissopimusten mukaisesti. Lisäksi yritystä velvoittaa tulevaisuudessa EU:n yritysvastuudirektiivi, eli sen on selvitettävä toimintaketjunsa haitalliset ihmisoikeusja ympäristövaikutukset sekä puututtava niihin. SASKIN JA Finnwatchin tuoreen selvityksen mukaan Fazerilla on tahtoa kunnioittaa työelämän ihmisoikeuksia. On erittäin hienoa, että Fazer on sitoutunut työelämän ihmisoikeuksiin. Konkreettiset suunnitelmat keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin puuttumiseksi kuitenkin puuttuvat. Pidän tärkeänä, että Fazerin kaltaisilla yrityksillä on selkeät ja läpinäkyvät toimintamallit työelämän ihmisoikeuksien toteutumisen seuraamiseksi tuotantoketjussaan. Ammattiliitot ovat luontevia yhteistyökumppaneita prosessien rakentamisessa myös alkutuotantomaissa kuten Ghanassa. Ne voivat omalla perustyöllään vaikuttaa myös köyhyyteen, joka on tärkein yksittäinen tekijä lapsityön taustalla. Fazerkaan ei vielä voi ylpeillä lapsityöstä vapaalla suklaalla, mutta toivottavasti voin jo lähitulevaisuudessa ostaa kuopukselle hyvillä mielin hänen lempisuklaataan luottaen siihen, ettei sen tuotannossa työskentele hänen ikäisiään lapsia. Suklaan suloisen maun hinta K O L U M N I S A N O T T U A 20 % ”Jos hallituksen rasismin vastaisen kampanjan tavoitteeseen halutaan oikeasti päästä, hallituksen pitää ensi sijassa tarkastella omia toimiaan. Rasismi ei nimittäin katoa julistamalla.” S A K : N L A K I M I E S K ATA R I I N A S A H LB E RG 27. 8 . 202 4 ”Ei ole perusteita sille, että lainsäätäjä pitäisi leipomoalan eri asemassa muihin aloihin verrattuna. Lain kumoaminen selkeyttää sääntelyä ja lisää kotimaisten työmarkkinoiden kilpailukykyä, mikä hyödyttää koko yhteiskuntaa.” E TL : N L AU S U NTO LE I P O M OT YÖ L A I N K U M OA M I S E S TA 2 4 . 7. 202 4 JUURI NÄIN! EI NÄIN! JOKA VIIDES AIKOO LISÄTÄ SUOMALAISEN RUUAN OSTAMISTA. LÄHDE: RUOKATIETO JUSKA KIVIOJA Kirjoittaja on Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin toiminnanjohtaja, jonka mielestä työelämän ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. L U K U ”Suklaan tuotannossa lapsityövoiman käyttö on tunnistettu ongelma.”
  • E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Hallituksen toimet kävelevät tes-pöytiin V E L L U N B L O G I ”Jokainen ammattiliitto neuvottelee itse omien jäsentensä työehdoista omien jäsentensä voimalla.” V almistaudumme parhaillaan työehtosopimusneuvotteluihin, sillä elintarvikealan työntekijöiden nykyiset työehtosopimukset päättyvät 31.1.2025. Usealla muullakin alalla työehtosopimukset ovat katkolla ensi vuoden alkupuolella. ENITEN MIELENKIINTOA herättää Teknologiateollisuuden työnantajien ja Teollisuusliiton väliset neuvottelut, onhan neuvoteltavana merkittävin vientiteollisuutta koskeva työehtosopimus. Teknologiateollisuuden tes päättyy jo marraskuun lopussa, oma juttunsa sitten on, löytyykö sopimusratkaisu siihen mennessä. Selvää on, että merkittävimmän vientiteollisuusalan neuvottelut ja lopputulos tulevat säteilemään kaikkiin muihinkin tes-pöytiin. On hyvä kuitenkin muistaa, että jokainen ammattiliitto neuvottelee itse omien jäsentensä työehdoista omien jäsentensä voimalla. TULEVAAN TES-NEUVOTTELUKIERROKSEEN on Orpon hallituksen toimesta ladattu täyslaidallinen lisäjännitettä. Lakko-oikeuden heikennykset lisäävät tarvetta paineiden purkamiseen työehtosopimusneuvotteluissa nyt ja tulevaisuudessa. Työelämän taksiuudistus, joksi hallituksen paikallista sopimista lisäävää lainsäädäntöhanketta voi kutsua, tulee varmasti näkymään ehkä arvaamattomillakin tavoilla tes-neuvottelupöydissä. Myös muut hallituksen ajamat työehtojen heikennykset tulevat näkymään eri alojen tes-neuvotteluissa, joissa työnantajat eivät pääse täysin hallituksen selän taakse piiloon. Elintarviketeollisuusliiton mukaan jopa lähes miljardin euron investoinnit jäävät toteuttamatta arvonlisäveron nostamisen takia. Toivottavasti nämä investoinnit eivät jää lopullisesti tekemättä, vaan ne siirtyvät odottamaan sellaista hallitusta, joka ymmärtää kotimaisen työn, kotimaisten investointien ja kotimaisen elintarviketeollisuuden arvon. ORPON HALLITUKSEN toimien piti parantaa työllisyyttä, mutta nyt hallitus on saanut työllisyyden mittarit laskuun. Taloudessa ei ole merkittävää laskusuhdannetta, jolla työllisyyden heikentymistä voisi perustella. Kun hallitus leikkaa ostovoimaa niiltä ihmisiltä, jotka joutuvat käyttämään kaikki tulonsa perustarpeiden tyydyttämiseen, syntyy kyllä kärsimystä, mutta ei työpaikkoja. Toivottavasti mahdollisimman moni sai viettää hyvän loman ja ladattua akkuja, kohta mennään tuulta päin paremman työelämän puolesta! VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
  • E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mitä mieltä olet SEL:n Murikka-opiston kursseista? Vastaajat osallistuivat psykososiaalisen kuormituksen kurssille Murikka-opistolla Tampereella 26.–30.8.2024. G A L L U P ”OLEN tykännyt ja tyytyväinen. Ruoka on hyvää, opetus mainiota ja seurakin on riittävän hyvää, niin mikäpä täällä on kursseja käydessä. Seuraavaksi suunnitelmissani olisi osallistua työsuojelun jatkokurssille.” SAMULI KARLSSON jälkikäsittelijä, työsuojeluasiamies HKFoods, Forssa ” KURSSIN opettajalla on todella suuri merkitys siinä, mitä oppia kurssilta jää kotiin tai työpaikalle vietäväksi. Tähän mennessä työsuojelun peruskurssi on ollut käymistäni kolmesta kurssista paras.” MARI RYÖTI logistiikkatyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Valio, Riihimäki ” KURSSIT ovat todella hyviä. Suosittelen vahvasti! Ainakin tällä hetkellä kurssitarjonta on omaan makuuni sellainen, että sieltä löytyy kaikki tarpeellinen. Tämä on nyt toinen kurssi, jolle osallistun.” TONY SYRJÄLÄ teurastaja, työsuojeluasiamies HKFoods, Forssa ” KURSSITARJONTA on monipuolinen: on sekä luottamushenkilöitä tukevia että kaikkia työntekijöitä hyödyttäviä kursseja. Verkostoituminen on helppoa samanhenkisten ihmisten kanssa ja kurssit menevät aina mukavasti.” HELI LAIHO-LAAKSO elintarviketyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Saarioinen, Huittinen SUOMI on yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa kuulunut kärkijoukkoon ammattiliittojen maailmanjärjestön ITUC:n Global Rights Indexissä. Indeksissä on mukana 149 maailman maata. Kärkimaissa työntekijöiden perusoikeuksien loukkauksia tapahtuu vain satunnaisesti. Orpon hallituksen toimet ay-oikeuksien rajoittamiseksi ovat tiputtaneet Suomen sijoitusta. Nyt Suomi kuuluu Baltian maiden kanssa samaan ryhmään, jossa ay-oikeuksia rikotaan toistuvasti. Bangladesh, Ecuador, Egypti, Eswatini, Filippiinit, Guatemala, Myanmar, Tunisia, Turkki ja Valko-Venäjä jatkavat vuodesta toiseen niiden kymmenen maan joukossa, joissa ay-oikeuksia rikotaan eniten. Eniten maailmalla rikotaan työntekijöiden lakko-oikeutta, peräti 87 prosenttia maailman maista rikkoo sitä. Toiseksi eniten – 79 prosentissa maailman maista – rikotaan kollektiivista sopimusoikeutta. Kaikkein pahimpia loukkauksia ovat ay-aktiiveihin kohdistuvat väkivallanteot ja tapot, joita tapahtui 44 maailman maassa. Suomi ei ole enää ay-oikeuksien mallimaa SAK:N uusi edustajisto valitsi kesäkuussa Jarkko Elorannan jatkamaan SAK:n puheenjohtajana vuosina 2024–2028. SAK:n hallituksen varapuheenjohtajana jatkaa Katja Syvärinen. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen valittiin jatkamaan SAK:n hallituksen jäsenenä. Hänen henkilökohtaisena varajäsenenään jatkaa SEL:n järjestöpäällikkö Pekka Närhinen. SEL:n liittosihteeri Lea Väänänen valittiin jatkamaan SAK:n hallituksessa yleisvarajäsenenä. SAK:n edustajisto valitsi puheenjohtajakseen Annika Rönni-Sällisen Palvelualojen ammattiliitto PAMista, 1. varapuheenjohtajaksi Arto Liikasen Teollisuusliitosta ja 2. varapuheenjohtajaksi Miikka Kortelaisen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:stä. SAK:n edustajistossa on puheenjohtajisto mukaan lukien 105 varsinaista jäsentä, joista SEL:n edustajia on neljä. SEL:n edustajat SAK:n edustajistossa vuosina 2024–2028 ovat Tarja Hietanen, Karol Kula, Lauri Lehtinen ja Anu Wallenius. Heidän henkilökohtaiset varajäsenensä ovat Eija Ojanen, Päivi Salminen, Asko Peltola ja Toni Lahtelin. Edustajisto hyväksyi SAK:lle uuden strategian, jolla täsmennetään keskusjärjestön roolia muuttuneessa toimintaympäristössä, jossa Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei enää tee keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja tai muita keskusjärjestösopimuksia. SAK panostaa poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamiseen Suomessa ja EU:ssa. SAK panostaa poliittiseen vaikuttamiseen
  • E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Hallitus haluaa vähentää yhteistoimintaa työpaikoilla P A I N A V A S Y Y Orpon hallitus on heikentämässä muutama vuosi sitten uudistettua yhteistoimintalakia. Palkansaajajärjestöt vastustavat hallituksen ajamia muutoksia, jotka vähentävät työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia ja aiheuttavat ansionmenetyksiä. Kuva on Kokkikartanolta Pietarsaaresta. Kuva ei liity juttuun. E L I N TA E 11 teksti SAK ja Karoliina Öystilä kuvat Kati Oksman S AK:n päälakimies Timo Koskinen oli SAK:n edustajana yhteistoimintalain muutoksia pohtineessa työryhmässä. Koskisen mukaan työryhmän työtä ei voi kuvata kolmikantaiseksi, sillä Orpon hallituksen ohjelmassa oli jo linjattu yksityiskohtaisesti lakimuutokset eikä niihin voinut työryhmässä vaikuttaa. Työja elinkeinoministeriön johdolla laaditussa mietinnössä muun muassa esitetään yhteistoimintalain soveltamisalaa nostettavaksi 20 työntekijästä 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin. Tämä pudottaisi merkittävän määrän yrityksiä yhteistoimintalain ulkopuolelle. SAK, Akava ja STTK jättivät yt-lain muuttamista koskevaan mietintöön eriävän mielipiteen. Mikä esitetyistä muutoksista on mielestäsi palkansaajien kannalta ikävin? – Yt-lain mukaisten neuvotteluaikojen poistaminen pienemmissä yrityksissä ja niiden lyhentäminen muissa johtaa työntekijöiden joutumiseen entistä nopeammin lomautetuiksi ja työttömiksi. – On myös harmillista, että työntekijöiden
  • E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Sesonkityöntekijä Aydin Kocaman Fazerin Vantaan makeistehtaalla. Kuva ei liity juttuun. E L I N TA E 11 kokemusta ja näkemyksiä ei koeta arvokkaaksi, kun pohditaan esimerkiksi vaihtoehtoja irtisanomisille ja lomautuksille, Timo Koskinen sanoo viitaten jatkuvan vuoropuhelun osittaiseen vesittämiseen. Vuoden 2022 alussa voimaan tulleeseen yhteistoimintalakiin sisällytettiin jatkuvaa vuoropuhelua koskevia säännöksiä. Vuoropuhelun tavoitteena on kehittää yritystä ja työyhteisöä työnantajan ja työntekijöiden yhteistyöllä. Nyt mietinnössä peruutetaan aiemmasta ja esitetään kevennettyä vuoropuhelun mallia 20–49 työntekijää työllistäville yrityksille. Miten yhteistoimintalakiin esitetyt muutokset käytännössä vaikuttavat? – Käytännössä ne tarkoittavat muun muassa sitä, että työntekijä joutuu omien säästöjen ja yhteiskunnan tukien varaan aiempaa nopeammin. Mietinnön mukaan yhteistoimintalain vähimmäisneuvotteluajat lyhenisivät noin puolella nykyisestä ja ne vaihtelisivat jatkossa viikosta kolmeen viikkoon. Timo Koskinen pitää tätä merkittävänä heikennyksenä palkansaajien työsuhdeturvaan. Hänen mukaansa on epäselvää, miten lain velvoitteet voidaan edes käytännössä täyttää, jos neuvotteluaikaa on vain viikko. – Yhteistoimintalaki saatiin pari vuotta sitten uudistettua aidosti kolmikantaisin neuvotteluin. Orpon-Purran hallituksen uusitulla reseptillä aiempi uudistus pilataan, siitä ei kyllä jää työntekijöille hyvä maku suuhun, Timo Koskinen manaa. Millaisia taloudellisia vaikutuksia lakimuutoksella tulee olemaan? – Neuvotteluaikojen poistaminen pienemmiltä alle 50 työntekijän yrityksiltä ja niiden puolittaminen muuten tarkoittaa työja elinkeinoministeriön arvion mukaan runsaan 40 miljoonan euron säästöä yrityksille. Sen sijaan irtisanottavan työntekijän osalta neuvotteluaikojen lyhentyminen puolella tarkoittaa esimerkiksi kolmen viikon palkan menetystä. Päälle tulevat vielä hallituksen työttömyysturvaan ja asumistukeen tekemät leikkaukset. – Lomautetut ja tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut työntekijät tipahtavat aina ilman omaa syytään taloudelliseen kuoppaan ja nyt sitä kaivetaan esitetyillä lakimuutoksilla syvemmäksi. Timo Koskisen mukaan on surkuhupaisaa, että kaavaillut muutokset Näin yt-laki muuttuisi ? Yt-lain soveltamisala nostettaisiin 20 työntekijästä säännöllisesti vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin. Laissa säädettäisiin edelleen tietyistä velvoitteista työnantajille, joiden palveluksessa on säännöllisesti 20?49 työntekijää. ? Jatkuvan vuoropuhelun käytäntö säilytettäisiin säännöllisesti 20?49 työntekijää työllistävissä yrityksissä, mutta menettelytavat kevenisivät merkittävästi nykyisestä. ? Muutosneuvotteluiden neuvotteluaikoja lyhennettäisiin puolella eli neuvotteluiden vähimmäiskesto olisi joko kolme viikkoa tai seitsemän päivää riippuen neuvotteluissa käsiteltävistä asioista ja henkilöstömäärästä. Lähde: TEM eivät lakiesityksen vaikutusarvioinninkaan mukaan paranna työllisyyttä ja työntekijän työllistymisedellytyksiä vaan heikentävät niitä. – Tämä paljastaa uudistuksen todelliset syyt, jotka ovat ideologiset ja satavat taloudellisesti pelkästään työnantajan pussiin. Hallituksen tavoitteena on antaa esitys eduskunnalle marraskuussa ja uudistettu laki tulisi voimaan 1.7.2025. •
  • E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 Epärehellinen työnantaja voi jättää palkan maksamatta ilman rangaistusta teksti Jonny Smeds kuva Jarno Mela P A L K K A Suomessa alipalkkausta ei ole säädetty rangaistavaksi, vaikka työsopimuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa vähintään työehtosopimuksen mukaisesti. Kuva ei liity juttuun.
  • E L I N TA E 13 Epärehellisten työnantajien on helppo saada kilpailuetua jättämällä maksamatta työntekijöille oikeaa palkkaa. Nyt kansalaisaloite kerää allekirjoituksia palkkavarkauden kriminalisoimiseksi. J os työntekijä varastaa työnantajaltaan, hän voi saada potkut ja jopa sakkoja tai vankeutta. Työnantajalle sen sijaan ei tule rangaistusta, jos hän varastaa työntekijältä eli jättää palkan maksamatta osittain tai kokonaan. Työnantaja voi toki joutua maksamaan palkan, joka työntekijälle olisi kuulunut joka tapauksessa, mutta mitään varsinaista rangaistusta siitä ei seuraa. Tämä epäkohta halutaan korjata tuoreella kansalaisaloitteella. Kansalaisaloitteen mukaan rikoslakia pitäisi täydentää palkkavarkautta, törkeää palkkavarkautta ja palkkanäpistystä koskevilla säännöksillä. Lievemmissä tapauksissa rangaistus olisi sakko, vakavimmissa tapauksissa enintään neljä vuotta vankeutta. Vakavissa hyväksikäyttötapauksissa työnantaja voidaan jo nyt tuomita esimerkiksi kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä tai ihmiskaupasta. SAK:n lakimies Paula Ilveskivi toteaa kuitenkin, että olisi tärkeää puuttua myös muuhun työntekijöiden hyväksikäyttöön. – Työntekijöiden hyväksikäyttöön perustuva liiketoimintamalli ja taloudellisen hyödyn tavoittelu työntekijöiden kustannuksella tulee saada loppumaan. Jos näille tapauksille ei tehdä mitään, työnantajat ymmärtävät hyväksikäytön olevan kannattavaa eikä kiinnijäämisriskiä ole. Se ruokkii ilmiötä ja johtaa pahimmillaan työntekijöiden vakavan hyväksikäytön lisääntymiseen, Ilveskivi toteaa. SAK ja ammattiliitot ovat jo pitkään vaatineet esimerkiksi alipalkkauksen kriminalisointia. Nyt vireillä oleva kansalaisaloite on toinen tapa lähestyä tätä epäkohtaa. Eduskunta ottaa kansalaisaloitteen käsiteltäväkseen, jos aloite kerää 30.11.2024 mennessä vähintään 50 000 allekirjoitusta. Tällä hetkellä kansalaisaloitteella on 13 500 allekirjoittajaa. Norjassa työnantaja on jo tuomittu palkkavarkaudesta Norjassa palkkavarkaus (lønnstyveri) on ollut rangaistavaa runsaan kahden vuoden ajan. Aloite lain muuttamiseksi tuli alun perin ammattiliitoilta, mutta pääministeri Erna Solbergin johtama oikeistohallitus lähti ajamaan lakimuutosta eteenpäin. Norjan elinkeinoelämän keskusjärjestö NHO vastusti lakimuutosta. Norjan rikoslain uudet pykälät tulivat voimaan tammikuussa 2022. Pykälien perusteella työnantaja voidaan tuomita sakkoihin tai enintään kahden vuoden vankeuteen palkkavarkaudesta tai enintään kuuden vuoden vankeuteen törkeästä palkkavarkaudesta. Norjan ammattiliittojen keskusjärjestön LO:n tavoite oli, että lakimuutos helpottaisi puuttumista alipalkkaukseen ja työehtojen polkemiseen ja toisi poliisille lisää keinoja puuttua työmarkkinarikollisuuteen. – Olemme tyytyväisiä, että palkkavarkautta koskevat säännökset kirjattiin rikoslakiin. Se on osoitus siitä, että tätä rikollisuuden muotoa on kohdeltava samalla tavalla kuin muitakin varkauksia. On myös näyttänyt siltä, että oikeuden toteutuminen on ollut luokkariippuvaista: työntekijöitä rangaistaan ankarasti, jos he varastavat työnantajalta, mutta jos työnantaja varastaa työntekijöiltä, siitä ei ole seurannut minkäänlaista rangaistusta, LO:n neuvonantaja Jonas Bals sanoo. Norjassa ensimmäinen tuomio palkkavarkaudesta tuli syksyllä 2023, kun ravintolan omistaja tuomittiin 30 päivän ehdolliseen vankeuteen. Uhri oli nainen, joka oli työskennellyt tarjoilijana kaksi vuotta ja saanut yli 21 000 euroa vähemmän palkkaa kuin mitä hänen olisi työehtosopimuksen perusteella pitänyt saada. Tapaus paljastui työsuojeluviranomaisen rutiinitarkastuksessa. Sen lisäksi, että ravintolan omistaja tuomittiin ehdolliseen vankeuteen, hän joutui myös maksamaan maksamatta jääneen palkan. Jonas Bals kertoo, että LO peräänkuuluttaa vielä parannuksia uuden lakikirjauksen soveltamisessa. Lisäksi LO haluaa parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia periä heille kuuluva palkka. – Rangaistus on vain yksi osa kokonaisuutta. Yhtä tärkeää on varmistaa, että työntekijä saa hänelle kuuluvan palkan. • Allekirjoita kansalaisaloite: www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/13689 Norjassa palkkavarkaus on jo rangaistava teko.
  • E L I N TA E 15 Tästä on kyse: Hallitus haluaa kumota leipomotyölain ? Orpon hallituksen kesäkuussa 2023 julkistetussa ohjelmassa hallituspuolueet kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit sopivat, että ”Leipomotyölaki kumotaan 1.3.2025 alkaen vanhentuneena.” ? Leipomotyölaissa säädetään, että kello 22:n ja 6:n välisenä aikana tehdystä työstä on työntekijälle maksettava vähintään 100 prosentilla korotettu palkka. ? Työja elinkeinoministeriö asetti 1.2.2024 kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan esitystä leipomotyölain kumoamisesta. Työryhmään kuuluivat ministeriön edustajien lisäksi EK:n, ETL:n, SAK:n ja STTK:n edustajat sekä pysyvät asiantuntijajäsenet MaRa, Pro ja SEL. Työryhmä ei ollut työssään yksimielinen, vaan palkansaajapuolta edustavat SAK, STTK, SEL ja Pro jättivät asiassa eriävät kannanotot. ? Työja elinkeinoministeriö järjesti hallituksen esitysluonnoksesta lausuntokierroksen 20.5.?26.7.2024. SAK, STTK, SEL ja Pro vastustivat lausunnoissaan leipomotyölain kumoamista. Muun muassa ETL, Leipuriliitto ja EK kannattivat leipomotyölain kumoamista. ? Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle elo-syyskuussa 2024. ? Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.3.2025. Lue lisää: www.selry.fi/leipomotyolaki PETTERI ORPON hallitusohjelmassa todetaan, että leipomotyölaki kumotaan 1.3.2025 alkaen vanhentuneena. Leipomotyölaissa säädetään nykyisin, että kello 22:n ja 6:n välisenä aikana tehdystä työstä on työntekijälle maksettava vähintään 100 prosentilla korotettu palkka. KÄYTÄNNÖSSÄ LAIN kumoaminen aiheuttaa osalle alan työntekijöistä merkittävän ansiotason laskun. Esimerkiksi SEL:n mukaan käytännössä kolmasosa leipomoalalla tehtävästä työajasta on leipomotyölain kirjauksen mukaisen 100 prosentin korvauksen piirissä. Kolmivuorotyössä yötyökorvauksena maksetun lisän suuruus on ollut keskimäärin arviolta 740–825 euroa kuukaudessa eli noin 8 900–9 900 euroa vuodessa. Tämän lisäksi myös osa kaksivuorotyöläisten tunneista sijoittuu leipomotyölain mukaisen yötyön ajalle, jolloin 100 prosentin korvaus maksetaan lakiin perustuen. SEL on arvioinut, että pääsääntöisesti kaksivuorotyötä tekevälle yötyölisän osuus on noin 10–30 prosenttia palkasta, mikä euromääräisesti tarkoittaa noin 230–690 euroa kuukaudessa ja noin 2 760–8 290 euroa vuodessa. HALLITUKSEN ALOITTEESTA kumottava säännös on ollut voimassa työntekijöiden suojelunäkökohtien vuoksi. Yötyötä voidaan pitää yhtenä keskeisenä vakavia terveysriskejä aiheuttavana työympäristön riskitekijänä. Yötyössä terveyshaittoja aiheuttaa erityisesti se, että ihmisen luontainen vuorokausirytmi häiriintyy. Yötyön tekemisen terveyshaittoja aiheuttaa myös univaje. Lain kumoamisen todennäköinen vaikutus on se, että jatkossa työnantajat pyrkivät teettämään yötyötä entistä enemmän. Jos tämä todennäköinen vaikutus toteutuu, yötyön terveyshaitat tulevat lisääntymään leipomotyöntekijöiden keskuudessa. Kuten edellä totesin, terveyshaittojen lisäksi lain kumoaminen aiheuttaa osalle alan työntekijöistä merkittävän ansiotason laskun. Koska laki ollaan kumoamassa ilman minkäänlaista siirtymäaikaa, vaikutukset työntekijöille voivat olla kohtuuttomia. Nopea aikataulu tarkoittaa sitä, että työntekijöillä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta varautua tilanteeseen ennakolta. Huomionarvoista on mainita, että muutokset eivät kohdistu yksin työntekijöihin vaan myös heidän perheisiinsä ja etenkin heidän huollettaviin lapsiinsa. Hallituksen sakset iskevät leipomotyöntekijöiden palkkoihin K O L U M N I KATARIINA SAHLBERG SAK:n lakimies ”Nopea aikataulu tarkoittaa sitä, että työntekijöillä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta varautua tilanteeseen ennakolta.” E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 E L I N TA E 14
  • E L I N TA E 15 Lahdessa sijaitseva Hartwall on monipuolinen juomatalo, joka pyrkii virkistämään työntekijöitään. Virkeä paikallisen sopimisen kulttuuri teksti Kati Oksman kuvat Kati Oksman ja Ville Sipilä T Y Ö P A I K A L L A SEL:n Kaakkois-Suomen aluesihteeri (toinen vas.) Kari Salminen ja puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen vierailivat Hartwallilla toukokuussa. ”Pelasimme yhdessä junnuina Lahden Kiekko-Reippaassa. Myöhemmin aloitimme sattumalta työt täällä samoihin aikoihin vuosituhannen vaiheessa”, työsuojeluvaltuutettu Jarkko Valtonen ja pääluottamusmies Ville Sipilä kertovat. E L I N TA E 15
  • E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 H artwallin Lahden työntekijöiden pääluottamusmies Ville Sipilä tekee heti tehdaskierroksen alussa vieraille selväksi, ettei Hartwall ole pelkkä panimo, vaan juomatalo. Hartwall tekee oluen-, alkoholittomienja erilaisten alkoholijuomien valmistuksen lisäksi maahantuontia. Tontilla työllistää lisäksi myös oma biokaasulaitos sekä juomalaitteiden korjaus-, vuokrausja asennuspalvelut. – Toimitusvalikoimaamme kuuluu noin 2 000 eri tuotetta, väkevät viinat ja kahvit mukaan lukien, ja niistä 570 nimikettä valmistetaan täällä Lahdessa, Hartwallin tuotantoja toimitusketjujohtaja Tomi Korte täydentää. Viime vuosina Hartwall on vahvistanut asemiaan viinin maahantuonnissa, ja maaliskuusta saakka se on ollut Suomen suurin viinitukku. Alkoholipitoisten ja alkoholittomien tuotteiden osuus volyymista on noin puolet ja puolet. Alkoholipuolella long drinkit ovat valmistuslitMika Hyvönen työskentelee keräilyssä. roiltaan olutta suurempia, ja virvoitusjuomat päihittävät vedet, Korte kertoo. Vuosittain Hartwallilla lanseerataan 80–100 uutta juomaa. Viime vuonna markkinoille tullut ja kesähitiksi ponkaissut ananaslonkero on säilyttänyt suosionsa. – Tällaisia ilmiöitä syntyy harvoin. Myimme sitä alussa 13-kertaisen määrän kuin mitä odotimme, minkä vuoksi raaka-aineen toimittajat olivat alkuun helisemässä ja moni muukin asia meni päälaelleen. Mutta koska kyseessä on hyvä tuote, näin voi käydä. Harmaan klassikkojuoman eli Original Long Drinkin menekkiä ananaslonkero ei nakertanut, sillä sille on oma, vakiintunut kuluttajakuntansa. Monipuolisuus on etualalla, johon kohdistuu paljon sääntelyä. Alkukesästä Hartwallilla seurattiin viime metreille, miten alkoholilain muutosesitykselle käy eduskunnassa. Laki mahdollisti 10.6.2024 alkaen enintään 8-prosenttisten, käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien myymisen päivittäistavarakaupoissa. Poukkoi
  • E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Hartwallin vuonna 1952 Helsingin olympialaisia varten lanseeraama harmaa juomasekoitus on ollut menestys. Kuvassa long drink -tölkkejä Hartwallin tehtaanmyymälässä. Juomanvalmistaja Anne Välilä ja suodattaja Paavo Kilkki vaihtoivat kuulumisia SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen kanssa töiden lomassa. Sähköpolkupyörällä 10 kilometrin matkan töihin kulkenut Anne Välilä valmistaa siidereitä ja lonkeroita, mutta opettelee parhaillaan myös oluen valmistusta. leva päätöksenteko ei saa alan yrityksiltä kiitosta. Laki jätti myös vahvemmat lonkerot päivittäistavarakauppojen valikoimien ulkopuolelle. Toisaalta sober curious -ilmiö, jossa osa kuluttajista ovat kiinnostuneita luopumaan tai vähentämään alkoholin kulutusta, on Hartwallilla huomioitu. – Ihmisillä on kuitenkin aina tarve juoda jotain, jolloin pystymme siirtämään panoksia tuotekategoriasta toiseen ja samalla työntekijätarvekin pysyy tasaisena, Korte pohtii. Myös joulusesonki työllistää Sesonkivaihtelu juoma-alalla on suurta, joten Hartwall käyttää apunaan vuosittain noin 100– 130 sesonkityöntekijää. – Hyvällä säällä kuluttajat innostuvat herkästi kuluttamaan, sesonkipiikkien tasaaminen onkin meille haaste, Korte sanoo. Myös joulusesonki on yhdeksättä vuotta toimivan pääluottamusmies Ville Sipilän mukaan merkittävä työllistäjä. Silloin juomia menee paljon erityisesti ravintolapuolelle. Alkuvuoteen mahtuu pari rauhallisempaa kuukautta, ennen kuin kesäsesonkiin valmistautuminen alkaa. Keräilyssä kiireisemmät päivät sijoittuvat keskelle viikkoa, kun taas alkuviikko ja perjantait ovat rauhallisempia. Sesonkiaikaan tuotanto pyörii viikon jokaisena päivänä, joskus läpi vuodenkin, ja logistiikka pyörii suorajakelulla 5–6 päivää viikossa. Työntekijöiden sukupuolijakauman arvioidaan olevan miesenemmistöinen. Keräilyssä miehiä on naisia enemmän, mutta sielläkin naisten määrä on kasvamaan päin. Avoimiin työpaikkoihin riittää runsaasti hakijoita, mutta Hartwall kertoo haluavansa huolehtia siitä, että on tulevaisuudessakin houkutteleva työnantaja. Työsuojelu merkittävässä roolissa Luottamusmiesten kopit sijaitsevat sopivasti keskellä tuotantolaitosta, mutta samalla kuitenkin hieman uteliaiden katseilta piilossa. Keräilyssä yli 20 vuoden uran Ville Sipilän ?
  • E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 tavoin tehnyt työsuojeluvaltuutettu Jarkko Valtonen käyttää noin puolet kuukausittaisesta työajastaan työsuojeluasioiden parissa. Tarvittaessa työpisteeltä pääsee irti muulloinkin, jos tarve vaatii. Esihenkilön kanssa vallitsee ymmärrys, että työsuojelu on Valtosen ykköstehtävä talossa. On Valtosella toinenkin tärkeä rooli Hartwallin pääopastajana. Hän käyttää kaksi päivää kuukaudessa työnopastuksen kehitystyöhön. – Hyvä työhönopastus on osa työsuojelua ja tärkeä osa työturvallisuuden kehitystyötä. Meillä tämä korostuu, koska talossa työskentelee merkittävä määrä sesonkityövoimaa, jossa on enemmän vaihtuvuutta, vakituisissa työntekijöissä vaihtuvuus on vähäistä. Hartwallilla lanseerattiin pari vuotta sitten uusi opastusmalli. Jokaisella osastolla on omat tiimiopastajat, joita Valtonen tapaa säännöllisesti. – Olemme tehneet osastokohtaisia työhönopastusoppaita muun muassa tuotantoon ja keräilyyn. Opastustyölle on jatkuva tarve muun muassa toimintatapojen muuttumisen sekä uusien laitteiden ja linjastojen vuoksi. Tietoa kehityskohteista Valtonen saa sekä osastojen työsuojeluasiamiehiltä että työntekijöiltä suoraan. – Aika usein työntekijöiden yhteydenotot liittyvät käytännön asioihin: pyydetään esimerkiksi arvioimaan jotain työtasoa tai työtapaa osastolla. Luottamuksellisuus on tärkeää silloinkin, kun työntekijät ottavat yhteyttä hankalissa ja herkissä asioissa, kuten työntekijöiden riitatilanteissa, joita Valtonen kertoo toisinaan sovittelevansa. Valtonen kiittelee työpaikan ennakoivaan työterveyssopimukseen siirtymistä muutama vuosi sitten. Nykyään Hartwallilla voi esimerkiksi varata vastaanottoajan työfysioterapeutille Susanna Skog työskentelee operaattorina. Petri Aikio aloitti helmikuun lopussa sesonkityöntekijänä ja työsuhde jatkuu syyskuun loppuun. Tämä on jo hänen neljäs kautensa Hartwallilla. Hartwall, Lahti ? Keskimäärin 350 työntekijää ja 75 toimihenkilöä ? Liikevaihto 448,3 miljoonaa euroa vuonna 2023 ? Osa tanskalaista Royal Unibrew-konsernia, jolla on tuotantolaitoksia Baltianja Pohjoismaiden ohella muun muassa Italiassa ja Ranskassa, ja vuonna 2023 keskimäärin 3984 työntekijää F A K TA
  • E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 ”Olen saanut hyvin resursseja työturvallisuuteen liittyvien muutosten läpiviemiseen.” Kuva vasemmalla: Hartwallilla on panostettu perehdytykseen muun muassa suuren sesonkityöntekijämäärän takia. Kuva ylhäällä oikealla: Joona Mantila aloitti Hartwallilla huhtikuussa sesonkityöt enimmäistä kertaa ja kertoo tykkäävänsä työstään. Juomanvalmistukseen otettiin tänä vuonna kaksi uutta kesätyöntekijää. Mantila valmistui tänä keväänä ilmanvaihtoasentajaksi ammattioppilaitos Salpauksesta. Kuva alhalla oikealla: Jukka-Pekka Hämäläinen on työskennellyt Hartwallilla 20 vuotta. Viimeiset kuusi vuotta hän on työskennellyt ”viinalassa” eli trade-puolen keräilyssä vastaavana aina kolmen viikon jaksoissa. Toisen kolmen viikon syklin Hämäläinen työskentelee keräilyssä. ilman lähetettä. Myös työterveyslääkäri ja terveydenhoitaja pitävät vastaanottoa työpaikalla kerran viikossa. Yhdessä työfysioterapeutin kanssa työsuojeluvaltuutettu kiertää noin kerran kuukaudessa, puolitoista tuntia kerrallaan, jollakin osastoista, työolosuhteita tai työergonomiaa tarkkaillen. Jokaisella kierroksella on jokin teema, johon he kiinnittävät huomiota. Kierroksilta syntyvät työfysioterapeutin suositukset Valtonen vie eteenpäin työnantajalle. – Koen, että olen tehnyt hyvää yhteistyötä työsuojeluasioissa myös esihenkilöiden kanssa. Toki asioissa on aina kehitettävää, kuten kaikkialla, mutta kuvaavaa on, että olen saanut hyvin resursseja työturvallisuuteen liittyvien muutosten läpiviemiseen. Nyt esimerkiksi yhdelle osastolle tilattiin säädettävä työtaso yhden tällaisen työfysioterapeutin käynnin jälkeen, Valtonen kiittelee. Virkistävä työpaikka Sekä Ville Sipilä että Jarkko Valtonen kehuvat ja kertovat itsekin treenaavansa henkilöstön omalla kuntosalilla, joka sijaitsee tuotannon työntekijöiden sosiaalitilojen vieressä. Epassiin työntekijät saavat 150 euroa vuosittain liikuntapalveluihin käytettäviksi. – Sähköpyöräetu otettiin käyttöön viime vuonna työntekijöiden aloitteesta. Työnantaja avustaa henkilöstöä sähköpyörän hankkimisessa, jolloin työntekijän omavastuuosuus pyörän hinnasta on noin puolet; niin, että työsuhdepolkupyörään liittyvää veroetua voidaan hyödyntää. Nettisivuillaan Hartwall kertoo olevansa Suomen virkistävin työpaikka. Mitä mieltä työsuojeluvaltuutettu on? – Työsuhde-etuihimme kuuluu myös erilaisia henkilöstötapahtumia, joissa on ruokaa ja juomaa tarjolla, palkitsemisia unohtamatta. Kun juomatalo ollaan, niin virkistäminen on luonnostaankin hyvä tavoite, ja uskon, että siinä myös monella tapaa onnistutaan. Paikallinen sopiminen rutiinia Pääluottamusmies Ville Sipilä kertoo, että heidän työpaikallaan vallitsee vahva paikallisen sopimisen kulttuuri. – Meillä paikallinen sopiminen ei ole kirosana, kun se tehdään nimenomaan työehtoso?
  • E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 Operaattori ja tuotannossa luottamusmiehenä toimiva Niina Taipale on hyvin ansaitulla tauolla. Kuva ylhäällä vasemmalla: Reilun vuoden ajan pääluottamusmies Ville Sipilää on työllistänyt myös neuvottelut EWC:n eli eurooppalaisen yritysneuvoston perustamiseksi. Sipilä toimii nyt toista vuottaan myös Päijät-Hämeen Elintarviketyöntekijöiden ammattiosasto 047:n puheenjohtajana. Kuva alhaalla vasemmalla: Keräilyn työntekijä Jarkko Valtonen toimii työsuojeluvaltuutettuna nyt kolmatta kauttaan. – Muutaman vuoden meillä on ollut käytössä älyenergiaohjaus, joka ohjaa automaattisesti joko kylmää tai lämmintä ilmaa sinne, missä tarve on. Se on positiivinen juttu, sillä se vähentää kuumuutta ja säästää samalla energiaa. pimuksen päälle, Sipilä painottaa. Viime aikoina sopimuspöydällä on ollut esimerkiksi erilaisia työaikamalleja, joista osa on käynnissä ja osasta vielä neuvotellaan. – Lomarahojen vaihtamisesta vapaiksi aloitettiin käymään keskustelua tänä vuonna, ja keskustelut jatkuvat. Näen, että esimerkiksi ikäohjelmaan liitettynä se voisi olla hyvä keino työssäjaksamiseen ja työtyytyväisyyden lisäämiseksi, Sipilä kertoo. Sipilä kokoustaa säännöllisesti osaston luottamusmiesten kanssa ja pohtii heidän kanssaan yhdessä, milloin asia vaatii työhuonekunnan koollekutsumista. – Ainakaan toistaiseksi oman pääluottamusmieshistoriani aikana ei ole vielä kertaakaan tarvinnut marssia ulos, kun on ollut tarve edistää jotain meille paikallisesti tärkeää. Toki Sipilän sekä Orpon hallitusten heikennysten takia olemme olleet poliittisissa mielenilmauksissa mukana, Ville Sipilä tarkentaa. Vaikka asiat olisivat yleensä ottaen kunnossa, tekemistä riittää aina, ja asiat etenevät – välillä hitaammin ja välillä nopeammin. – Silloin, kun omalla ovella käy vähän porukkaa, niin tietää, että porukka on pääosin tyytyväistä. Liiton työehtosopimusneuvotteluiden lähestyessä Ville Sipilä haluaa muistuttaa, että työehdoista neuvotteleminen – niin paikallisella kuin liittotasolla, edellyttää työntekijöiden edustajalta vahvaa työntekijöiden tukea, jonka saa vain järjestäytymällä liittoon. – Sain palkkakonttorista mieluisia uutisia. Painava syy -mielenilmausten jälkeen vakituisten työntekijöidemme järjestäytymisaste oli noussut 80 prosentista 91:een. •