Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
Hallitus tarjoaa kylmää kyytiä työntekijöille HALLITUSOHJELMA SOVINTOEHDOTUKSET MYÖTÄILEVÄT TYÖNANTAJIEN TAVOITTEITA YHTEISTOIMINTALAKI EDELLYTTÄÄ JATKUVAA VUOROPUHELUA VELLUN BLOGI | SELVITETTY TAPAUS | ASIANTUNTIJA VASTAA | VAPAALLA 5 ? 23 SELLILÄISTEN OMA LEHTI
E L I N TA E 3 YHTEISTYÖSSÄ Raha ei tuo ketään takaisin. Silti siitä on suuri apu tilanteessa, jossa mikään ei ole helppoa. Huolehdi rakkaistasi vielä kuolemasi jälkeen hankkimalla pysyvästi edullinen henkivakuutus jäsenetuhintaan. Samalla teet takuuvarman sijoituksen omaan mielenrauhaasi. ILMAN HENKIVAKUUTUSTA KUOLEMA KUITTAA VAIN UNIVELAT. HYÖDYN NÄ JÄSENET U Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun.
E L I N TA E 3 Aluksi P ääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman nimi, ”Vahva ja välittävä Suomi”, tuntuu irvokkaalta. Hallitusohjelma sisältää isoja heikennyksiä työntekijöiden oikeuksiin ja sosiaaliturvaan. Hallituksen heikennysesitysten takana näyttävät olevan puhtaasti ideologiset syyt. Heikennyksiä ei voi perustella työllisyyden parantamisella. Hallitus aikoo viedä suomalaista työelämää ja yhteiskuntaa taaksepäin vuosikymmeniä. Kerromme hallituksen ajamista heikennyksistä työehtoihin ja työttömyysturvaan tässä lehdessä. Tulemme takuuvarmasti pitämään niitä esillä ja avaamaan niitä lisää sitä mukaan, kun hallitus tuo lakimuutoksiaan eduskuntaan. SAK ja ammattiliitot ovat jo aloittaneet valmistautumisen toimiin, joilla torjutaan hallituksen esittämät lakko-oikeuden, työehtojen ja työttömyysturvan heikennykset. Toivottavasti hallitus itse vielä ymmärtää haudata epäreilut esityksensä. MEILLÄ ON nyt todella painava syy toimia ja puolustaa yhdessä työntekijöiden asemaa ja oikeuksia. Työntekijöiden kyykyttämisen lisäksi hallituksen ohjelmassa on paljon muutakin täysin käsittämätöntä. Nykyiset hallituspuolueet pelottelivat ennen eduskuntavaaleja ihmisiä valtionvelalla, mutta nyt ne aikovat itse ottaa ensi vuonna yli kaksi kertaa enemmän velkaa kuin Sanna Marinin hallitus otti viime vuodeksi. Hallitus ottaa miljardeja lisää velkaa rahoittaakseen tuloveron kevennykset. Palkansaajan verotus kevenee ensi vuonna 0,6–1,3 prosenttiyksikköä. Veronmaksajain keskusliiton mukaan eniten palkkaverotus kevenee 14 000 euroa kuukaudessa ansaitsevilla ihmisillä. Keskituloiselle 3840 euroa kuukaudessa tienaavalle palkasta jää käteen ensi vuonna 340 euroa enemmän. Se on alle 30 euroa kuukaudessa. OTTAISITKO SINÄ mieluummin 30 euroa kuussa käteen vai maksaisitko sen veroina, joilla voidaan laittaa kuntoon esimerkiksi julkiset sosiaalija terveyspalvelut, joihin tarvitaan kipeästi lisää rahaa? Hallitusta ei verojen kerääminen ja niillä rahoitettavat palvelut tunnu kiinnostavan. Suomi menettää harmaan talouden vuoksi arviolta noin viisi miljardia euroa verotuloja vuodessa, silti hallitus aikoo leikata harmaan talouden torjunnan resursseja yli kolmella miljoonalla eurolla vuodessa. Painava syy P Ä Ä K I R J O I T U S ”Hallitus aikoo viedä suomalaista työelämää taaksepäin vuosikymmeniä.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 5/23 8.9.2023 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Hallitusohjelma tarjoaa kylmää kyytiä työntekijöille 12 Hallituksen leikkaukset romuttavat ansioturvan 14 Sovintoehdotukset myötäilevät työnantajien tavoitteita 16 Hiivan kasvatus on tiimityötä 21 Kokkikartano sai uudet tilat 26 SEL:n kesäfestareita juhlittiin Hämeenlinnassa 28 IUF koolla Genevessä 36 Yhteistoiminta 38 Luottamushenkilö 40 Työturvallisuus 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: Minna Routakangas ja Mira Aate osallistuivat SEL:n kesäfestareille Hämeenlinnan Linnanpuistossa 26.8.2023. Kannen kuva: Karoliina Öystilä ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti S EL ei hyväksy Petteri Orpon hallituksen suunnitelmia heikentää merkittävästi työntekijöiden oikeuksia ja työttömyysturvaa. SEL on valmis työtaistelutoimiin elintarvikealan työpaikoilla hallituksen heikennysesitysten torjumiseksi yhdessä muiden SAK:laisten ammattiliittojen kanssa. – Orpon ja Purran hallitus hyökkää nyt ennennäkemättömän rajulla tavalla työntekijöiden työehtoja ja asemaa vastaan. Me olemme valmiita toimiin työntekijöiden puolustamiseksi, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo. Kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien muodostaman hallituksen ohjelmassa on sovittu pitkä lista lakimuutoksia, jotka heikentävät työntekijöiden asemaa ja oikeuksia. Hallitus valmistelee parhaillaan nopealla aikataululla lakiesityksiä, joilla on tarkoitus ensin rajoittaa työntekijöiden lakko-oikeutta ja sen jälkeen viedä läpi työehtojen ja sosiaaliturvan heikennysesitykset. – Jos Orpon hallituksen esitykset menevät läpi, suomalaisesta työelämästä tulee kiistatta kovempaa ja työntekijälle epävarmempaa. Määräaikaisia työsuhteita lisätään ja työntekijän irtisanomista helpotetaan. Palkkojen ja muiden työehtojen heikentämiseen annetaan mahdollisuus luottamusmiehen ohittavalla paikallisella sopimisella. Työntekijöiden ja työnantajien vuoropuhelua vähennetään siirtämällä iso osa yrityksistä yhteistoimintalain ulkopuolelle, Kuntonen toteaa. Kaikkien alojen työntekijöitä koskevien heikennysten lisäksi Orpon hallituksen ohjelmassa on sovittu myös leipomotyölain kumoamisesta 1.3.2025 alkaen. SEL vastustaa leipomotyölain kumoamista ja korosti jo hallitusneuvotteluiden aikana neuvottelijoille antamassaan lausunnossa, että laki on tarpeellinen alan työntekijöiden ansiotason turvaamiseksi ja työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. SEL:n tavoitteena on, että leipomoalan työntekijöillä on jatkossakin tolkulliset työehdot. SEL:n arvio on, että hallitusohjelman toimenpiteet tulevat paitsi heikentämään suomalaista työelämää, myös pahentamaan työvoimapulaa. SEL:n liittohallitus käsitteli elokuussa hallitusohjelmaa ja SEL:n toimia järjestöllisen valmiuden nostamiseksi. SEL tiedottaa elintarvikealan työntekijöille Orpon hallituksen heikennysesitysten vaikutuksista ja valmistautuu toimimaan elintarvikealan työpaikoilla hallituksen ajamien työelämäheikennysten torjumiseksi. Lue lisää Elintakeen sivuilta 10–13. SEL on valmis toimiin työntekijöiden oikeuksien heikentämisen torjumiseksi Taru Salovaara
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti S uomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan sulautuminen Avoimeen työttömyyskassaan 1.1.2024 alkaen sai elokuussa työttömyyskassojen toimintaa valvovan viranomaisen eli Finanssivalvonnan suostumuksen ja vahvistuksen. Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa ja Avoin työttömyyskassa A-kassa hyväksyivät toukokuussa kassan kokouksissaan sopimuksen Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan sulautumisesta Avoimeen työttömyyskassa A-kassaan 1.1.2024 lukien. Sulautumisesta julkaistiin viralliset kuulutukset Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan, A-kassan ja Finanssivalvonnan verkkosivuilla 9.6.2023. Kuulutus julkaistiin myös 9.6.2023 ilmestyneessä Elintakeessa ja asiasta tiedotettiin suoraan kirjeellä työttömyyskassan yksilöjäseniä. A-kassa on yli 228 000 jäsenellään Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Sulautumisen myötä A-kassaan siirtyy 17 220 jäsentä. Työttömyyskassojen sulautuminen ei edellytä toimenpiteitä Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan jäseniltä. – Sulautuminen ei edellytä Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan jäseniltä tässä vaiheessa mitään toimenpiteitä, eikä jäsenten työttömyysturvaan tai etuuksien maksatukseen tule sen takia muutoksia. Jäsenyys jatkuu uudessa työttömyyskassassa automaattisesti ja ilman katkoksia, Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan johtaja Jenni Korkeaoja kertoo. Sulautumisella haetaan leveämpiä harteita, joilla pystytään vastaamaan työttömyyskassoihin kohdistuviin lisääntyviin velvoitteisiin. – Sulautumalla osaksi isompaa työttömyyskassaa, pystymme jatkossakin tuottamaan jäsenillemme laadukkaat työttömyyskassapalvelut kustannustehokkaasti, Suomen Elintarviketyöläisten työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja Lea Väänänen sanoo. SEL:n jäsenmaksu sisältää jatkossakin työttömyyskassan jäsenmaksun. A-kassa on kaikille palkansaajille avoin työttömyyskassa, jonka kanssa tekee yhteistyötä jo kymmenen ammattiliittoa: Teollisuusliitto, Rakennusliitto, Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Postija logistiikka-alan unioni PAU, Suomen Merimies-Unioni SMU, Teatterija mediatyöntekijöiden liitto Teme, Journalistiliitto, Näyttelijäliitto, Muusikkojen liitto sekä Ay-toimihenkilöt. Elintarviketyöläisten työttömyyskassan sulautuminen A-kassaan vahvistui
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti SEL:N JÄSENTEN kesäpaikalla Koivikkorannalla on jälleen yksi menestyksekäs kesä takanaan. Kangasniemellä Etelä-Savossa sijaitseva Koivikkoranta on auki ja lomalaisten käytössä tänä vuonna 1.10.2023 asti. – Kesä polkaistiin vauhdikkaasti käyntiin SEL:n motoristien kokoontumisajoilla ja SEL:n lasten leirillä kesäkuun alussa, ja sen jälkeen vilinää on riittänyt aivan elokuun lopun päiville asti, kertoo Koivikkorannan vastaava hoitaja Minna Ylönen. Koivikkorannassa on 11 mökkiä sekä alue asuntoautoille, asuntovaunuille sekä telttailuun. Mökkeihin mahtuu majoittumaan jopa seitsemän hengen porukka. Mökkien hiljattain uudistetut isot ulkoterassit antavat mukavasti lisätilaa oleiluun. Heinäkuussa Koivikkorannan mökkien täyttöaste oli noin 97 %. – Tuo muutaman prosentin vaje johtui äkillisestä, yhteen mökkiin kohdistuneesta viikon peruutuksesta, mutta muuten oli tupa täynnä. Myös karavaanarialueella on viihtynyt väkeä tasaisesti, ja kesäkuussa oli telttailijoitakin, Ylönen kertoo. Koulujen alkamisen jälkeen elokuun puolivälistä kesäpaikan varaukset tyypillisesti lyhenevät täysistä viikoista muutaman päivän mittaisiksi. Kesäpaikan hoitaja Minna Ylöselle Koivikkorannasta tullut palaute on ollut pelkästään positiivista. Tälle lomakaudelle esimerkiksi laituria uudistettiin, mökit saivat uuden maalipinnan ja SUP-lautoja hankittiin lisää. Lisäksi on Ylösen mukaan tehty paljon peruskunnossapitoa, mikä ei välttämättä näy mitenkään ulospäin käyttäjille, kuten lämminvesivaraajan vaihto. Kantarellifanien unelmakesä Moni lomalainen on nauttinut paikan luonnonantimista muun muassa mustikoita, kantarelleja ja mustatorvisieniä keräten. Kantarelleja havittelevat ovat voineet löytää niitä ihan pihapiiristä metsään poistumatta. Myös puolukoiden poiminta alkaa olla ajankohtaista. Ylönen antaa mielellään vinkkejä otollisista keräyspaikoista niistä kiinnostuneille. Lääminki-järveltä on noussut kuhaa, haukia ja isoja ahvenia. – Eräs lomalainen ilahdutti muita lomalaisia jakelemalla pyydystämiään kuhia toisille. Ainoastaan sää olisi voinut olla parempi, mutta sille emme mekään mitään mahda. Tänäkin kesänä Koivikkorannassa on lomaillut sekä vanhoja tuttuja että useita ensikertalaisia. – Jotkut heistä ovat tulossa uudelleen tänne jo tänä syksynä, Ylönen iloitsee. Koivikkorannassa on hyvin tilaa lomailla vielä syyskuussa. Ensi kesälle varauksia aletaan ottaa vastaan ensi keväällä. Tutustu Koivikkorantaan osoitteessa www.selry.fi/ koivikkoranta. Tiedustelut ja varaukset, p. 040 722 1182. Koivikkorannassa on tänäkin kesänä ollut paljon lomailijoita Koivikkorannassa voi uida, saunoa, kalastaa, veneillä, SUP-lautailla, grillailla, pelailla pelejä, ulkoilla sekä nauttia luonnosta ja mökkeilystä. Liisa Suonsivu
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti K enenkään ei tarvitse olla huolissaan”, totesi pääministeri Petteri Orpo aiemmin. Saanen olla asiasta täysin eri mieltä. Hallitusohjelma sisältää lukuisan määrän sosiaaliturvan leikkauksia, jotka kohdistuvat ansioturvan ohella perusturvaan. Työttömyysturvan heikennysten lisäksi myös asumistukea leikataan ja toimeentulotuen ehtoja kiristetään. Näillä tempuilla hallitus tavoittelee toimeentulotuen saajien määrän puolittamista ja pohtii, voisiko viimesijaisen turvan jättää joissain tapauksissa kokonaan maksamatta. Vaikea käsittää. HENKILÖKOHTAISESTI AJATTELEN, että sosiaaliturvaan liittyviä leikkauspäätöksiä on tehty irti todellisuudesta. Perusteluina käytetään talousja työllisyysvaikutusten arviointeja, joita ei saisi edes kritisoida. Yksistään lapsikorotusten poistaminen lisäisi työllisten määrää 10 000 hengellä. Siis mitä? Vaikutusarviointeja on tehty staattisilla laskelmilla, jossa sosiaaliturvan leikkaaminen lisää aina työllisyyttä. Hallitusohjelmassa linjataan useita sosiaaliturvaan liittyviä yksittäisiä heikennyksiä. Heikennysten suhdetta toisiinsa tai muihin sosiaaliturvan leikkauksiin ei juurikaan ole arvioitu. Sosiaaliturvan heikennykset kohdistuvat monissa tapauksissa samoille ihmisille, sillä jo nyt useat saavat samanaikaisesti työttömyysturvaa, asumistukea sekä toimeentulotukea. Työllisyysvaikutukset on kuitenkin laskettu jokaisesta leikkauksesta erikseen. KÖYHÄT KYYKKYYN, mutta johtaako se todella kokoaikaisen työn löytymiseen ja sen saamiseen? SAK irtisanoutuu kaikista esitetyistä heikennyksistä ja painottaa leikkausten todellisia vaikutuksia. Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistaminen heikentävät työllisyyttä, vähentävät työnteon kannusteita ja rankaisevat osa-aikaisen työn vastaanottamisesta. Hallituksella on kiire leikkausten eteenpäin viemisessä. Kaikki pitäisi olla valmista jo ensi vuonna. Ministeriöiden resurssit eivät riitä ja kolmikantatyö on lähinnä nimellistä. Moni kansalainen ei selaa hallitusohjelmaa ja on vielä autuaan tietämätön tulevista muutoksista. Kun todellisuus sitten iskee päin näköä kukkaron nyörien kiristyessä entisestään, ahdistus lisääntyy yhä useammalla. Nostakaa mellakka! Itku tulee hallituksen leikkauslistaa lukiessa K O L U M N I S A N O T T U A 166 € ”Hallitusohjelmassa esitetyt muutokset tarkoittavat Suomen työlainsäädännön satavuotisen historian merkittävintä muutosta. Kyse on työntekijöiden suojelun kiistattomasta heikentämisestä ja vastaavasti työnantajien aseman huomattavasta parantamisesta.” T YÖ O I K E U D E N E M E R IT U S PRO F E SSO R I S E PP O KOS K I N E N 5 . 7. 2023 E D I LE X . F I : SS Ä ”Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) julkistama budjettiesitys sisältää kaikkiaan lähes 3,3 miljoonan euron leikkaukset harmaan talouden torjuntaan.” I LTA LE HTI 28 . 8 . 2023 JUURI NÄIN! EI NÄIN! PIENITULOISIMPIEN PALKANSAAJIEN OSTOVOIMA ON HEIKENTYNYT KESKIMÄÄRIN 166 EUROLLA KUUKAUDESSA VUOTEEN 2021 VERRATTUNA. LÄHDE: SAK PIRJO VÄÄNÄNEN Kirjoittaja on SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö. L U K U ”Henkilökohtaisesti ajattelen, että sosiaaliturvaan liittyviä leikkauspäätöksiä on tehty irti todellisuudesta.” ”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Jäikö vielä jokin työnantajien vaatimus kirjaamatta? V E L L U N B L O G I ”Ensin on kiire heikentää lakko-oikeutta, viedä meiltä työntekijöiltä hampaat suusta, jotta päästään vapaasti heikentämään työehtoja ja työttömyysturvaa.” P etteri Orpo junnasi hallitusneuvotteluja ennätyspitkään. Herää kysymys, mitä laatimista hallitusohjelmassa oli, kun tälle hallitukselle tärkeimmät asiat oli jo valmiiksi kirjoitettu. Orpon hallitus haluaa heikentää työntekijöiden asemaa ja ammattiliittojen vaikutusmahdollisuuksia. Tämä on tullut hyvin selväksi. Hallitusohjelmaan on kopioitu suoraan tekstiä työnantajien Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n papereista. Eivätkä Suomen Yrittäjienkään vaatimukset jääneet huomiotta. TYÖNANTAJAJÄRJESTÖJEN EI tarvinnut lähettää hallitusneuvotteluihin lobbareita, koska niissä merkittävissä asemissa olleita henkilöitä oli kokoomuksen riveissä painavissa ruuduissa neuvotteluissa. Siksipä Orpon oli helppo ryhdikkäästi ilmoittaa, ettei neuvotteluihin oteta järjestöjen lobbareita. Lakko-oikeuden merkittävä rajoittaminen, irtisanomisen helpottaminen, perusteettomien määräaikaisten työsopimusten mahdollistaminen, työehtosopimusten edellyttämien työehtojen tason alittamisen mahdollistaminen paikallisesti ”sopimalla”, lomautusilmoitusajan puolittaminen, yhteistoimintalain velvoitteiden ja takaisinottovelvoitteen poistaminen alle 50 henkeä työllistäviltä yrityksiltä, yhteistoimintalain neuvotteluaikojen puolittaminen, leipomotyölain kumoaminen sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan armottoman rajut leikkaukset on kaikki kirjattu hallituksen tavoitteiksi lainsäädäntöön. Voi hyvin kysyä työnantajajärjestöiltä, jäikö jotain vielä saamatta? Veikkaanpa, että vastaus kuuluu: ”Kyllä jäi, mutta siihen palataan sen jälkeen, kun lakko-oikeutta on merkittävästi rajoitettu”. HUOMIOITAVAA EI siis ole pelkästään työntekijän ja työttömän asemaa olennaisesti heikentävät esitykset, vaan myös tarkkaan harkittu järjestys ja aikataulu, miten ne on tarkoitus toteuttaa. Ensin on kiire heikentää lakko-oikeutta, viedä meiltä työntekijöiltä hampaat suusta, jotta päästään vapaasti heikentämään työehtoja ja työttömyysturvaa. Kaikki hallitusohjelman työelämän heikennykset on tarkoitus toteuttaa hallituskauden kahden ensimmäisen vuoden aikana. Tälle kiireelle on yksinkertainen selitys: pääministeripuolueelle ja sen rahoittajille koko hallitusohjelman tärkein kokonaisuus on työelämän kirjaukset, joilla olennaisesti heikennetään työntekijöiden ja heidän liittojensa asemaa. Lakko-oikeuden huomattava rajaaminen on avain päästä heikentämään työehtojamme ja romuttamaan työttömyysturvamme, siksi meidän on kaikin keinoin pyrittävä torjumaan se. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mikä fiilis on ollut SEL:n kesäfestareilla? Vastaajat osallistuivat SEL:n kesäfestareille Hämeenlinnassa 26.8.2023. G A L L U P ”ON ollut todella hauskaa! Aktiviteetteja on ollut hauska katsoa, esimerkiksi köydenvetoa ja rodeohärkää. Ruoka ja juoma on ollut hyvää. Meitä tuli Forssasta yli 50. Yksi festareiden kohokohta oli, kun forssalainen Kyydit esiintyi.” JANNE HORKKA teurastaja HKScan, Forssa ”OLEN ensimmäistä kertaa SEL:n tapahtumassa. Pääsin samalla tapaamaan Hämeenlinnassa opiskelevaa poikaani. Linnasuunnistus oli vaikea, mutta hyvä haastaa itseään välillä. Rento ja hyvä meininki on ollut. Okun keikkaa odotan!” TEEMU PALONIEMI meijerityöntekijä Valio, Oulu ”OLEN elämäni ensimmäistä kertaa festareilla, siksi halusin lähteä tänne. Tunnelma on ollut rento ja hyvät esiintyjät! Linnasuunnistus oli haastava kokemus, mutta saimme sen ratkaistua. Tulin ammattiosaston bussilla.” PÄIVI PELTOLA ennaltapakkaaja Vaasan-leipomo, Vantaa ” TULIN SEL:n kesäfestareille Okun keikan perässä. Olen nähnyt hänen keikan joka kesä. Oli hienoa, että tänne sai nyt ottaa oman seuralaisen mukaan. Tulin festareille kaksoissiskoni kanssa ja meillä on ollut kivaa.” PETRA HAKALA leikkaaja HKScan, Rauma TYÖNTEKIJÖIDEN oikeuksien loukkaukset ovat lisääntyneet merkittävästi kaikkialla maailmassa viimeisen kymmenen vuoden aikana ollen nyt korkeimmalla tasollaan, ilmenee ammattiliittojen maailmanjärjestön ITUC:n vuosittain julkaisemasta Global Rights Indexistä. Raportti osoittaa myös, että maailmanlaajuisesta hintojen noususta johtuvia palkankorotusvaatimuksia on hillitty rajoittamalla työntekijöiden oikeutta neuvotella palkoista ja ryhtyä lakkoon. Eniten työntekijöiden oikeuksien loukkauksia tapahtuu Bangladeshissa, Valko-Venäjällä, Ecuadorissa, Egyptissä, Eswatinissa, Guatemalassa, Myanmarissa, Tunisiassa, Filippiineillä ja Turkissa. Yleisimpiä työntekijöiden oikeuksien loukkauksia ovat järjestäytymisoikeuden, lakko-oikeuden ja sopimisoikeuden rajoittaminen. Esimerkiksi lakko-oikeutta rajoitetaan 87 prosentissa maailman maista. Kaikkien pahimpia loukkauksia ovat ay-aktiiveihin kohdistuvat väkivallanteot ja tapot. Työntekijöiden oikeuksien loukkaukset ennätystasolla PETTERI Orpon hallituksen kesäkuussa julkaistussa ohjelmassa todetaan, että ”Suomen pitkän tähtäimen kilpailu-kyvyn vahvistamiseksi hallitus vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia”. Tätä tavoitettaan Orpon hallitus aikoo toteuttaa säätämällä lakiin palkankorotuskaton. Hallitus aikoo antaa valtakunnansovittelijalle tiukat raamit muuttamalla lakia työriitojen sovittelusta niin, että ”palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella”. SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindströmin mukaan työnantajien määrittämän vientivetoisen mallin naulaaminen lakiin on erikoinen ratkaisu ja jo pelkästään sen toteuttaminen on todella hankalaa. Kuka esimerkiksi määrittäisi ”yleisen linjan”? – Suomi on sitoutunut Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksiin, jotka turvaavat kollektiivisen neuvotteluoikeuden nimenomaisesti työmarkkinaosapuolille. Valtioiden tehtävä on edistää osapuolten neuvotteluja puuttumatta neuvottelujen sisältöön. Järjestäytymisvapaus ja sitä kautta neuvotteluoikeus työehdoista on aivan keskeinen oikeus, johon valtiolla ei ole asiaa puuttua, Lindström painottaa. Orpon hallitus haluaa palkankorotuskaton
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Hallitusohjelma tarjoaa kylmää kyytiä työntekijöille H A L L I T U S O H J E L M A S AK:n hallitus kritisoi voimakkaasti kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien muodostaman hallituksen kesäkuussa julkaistua ohjelmaa, joka näyttää olevan rakennettu suoraan työnantajajärjestöjen tavoitteista. – Hyvälläkään tahdolla luettuna siellä ei kuulu työntekijöiden ääni. Tavoitteissa korostuu enemmän työnantajan vallan kasvattaminen sekä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien ja edunvalvonnan heikentäminen kuin työllisyyden, työhyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta lataa. Elorannan mielestä on suorastaan irvokasta puhua ihmisten auttamisesta takaisin työelämään, kun todellisuudessa työntekijän asemaa heikennetään ja sosiaaliturvaa leikataan rajusti. – On myös vaikea ymmärtää, miksi tavoitteet ja keinot vievät vastakkaisiin suuntiin. Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistaminen heikentävät työllisyyttä, vähentävät työnteon kannusteita ja rankaisevat osa-aikaisen työn vastaanottamisesta. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on onneton teko aikana, jolloin ihmisten osaamiseen on panostettava täysillä. Leikkaukset ja heikennykset on kirjoitettu suoraan pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan ja tahti niiden toteutukselle on nopea. Aito ja huolellinen kolmikantainen valmistelu on näissä aikatauluja lopputulosraameissa käytännössä mahdotonta. – Hallitus sanelee lopputuloksen työnantajien suosiollisella siunauksella. Lopputuloksena vastakkainasettelu lisääntyy, jännitteet työmarkkinoilla kasvavat ja luottamus osapuolten välillä heikkenee. Vaikea nähdä, että tämä olisi koko suomalaisen yhteiskunnan etu. SAK ja useat ammattiliitot ovat jo aloittaneet järjestöllisen toimintavalmiuden kohottamisen hallituksen heikennysesitysten torjumiseksi. • Orpon hallitusohjelma on työntekijöiden näkökulmasta jopa ennakoitua ankarampi. Tulossa on kylmää kyytiä. Ammattiliitoissa valmistaudutaan nyt torjumaan hallituksen heikennysesityksiä. 1. TYÖSUHTEEN EPÄVARMUUS LISÄÄNTYY • Alle vuoden määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä ilman perustetta. • Lomauttaa voi vain viikon varoitusajalla. • Sairaussakko – ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä palkaton. • Potkulaki – irtisanomiseen ei enää jatkossa tarvita painavaa syytä. • Yhteistoimintalain velvoitteet pois alle 50 hengen yrityksiltä. • Muutosneuvotteluiden vähimmäisajat puoleen kaikissa yrityksissä. • Irtisanotun työntekijän takaisinottovelvoite pois alle 50 hengen yrityksiltä. 2. TES:N YLEISSITOVUUS JA LUOTTAMUSMIESTEN ASEMA HEIKKENEE • Kaikkia sitova paikallinen sopimus jopa ohi luottamusmiehen – työnantajan päätösvalta kasvaa. • TES:ien yleissitovuus heikkenee/poistuu – työnantajalla ei intressejä kuulua työnantajaliittoon. • Pakkolait voimaan – estää sopimasta lakia parempia työehtoja. Näin hallitusohjelma heikentää työntekijän asemaa ja oikeuksia kuva Maria Björklund
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 3. LAKKO-OIKEUTTA RAJOITETAAN • Poliittiset lakot voivat kestää enintään yhden päivän. • Lakkosakkoja korotetaan – myös henkilökohtainen sakko. • Tukilakkoja rajoitetaan – vahvat alat eivät voi tukea heikompia. 4. TYÖTTÖMYYSTURVAA LEIKATAAN • Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ja muut työttömyysturvan heikennykset on esitelty tämän lehden seuraavalla aukeamalla. 5. EIKÄ TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI • Hallitus aikoo kumota leipomotyölain 1.3.2025 alkaen. Leipomotyölaista tulevan 100 %:n yötyölisän kumoaminen leikkaisi pääkaupunkiseudulla 6. palkkaryhmässä kokonaan yötyötä tekevän leipurin vuosiansioita lähes 34 000 euroa. Puolet työajasta yötyötä tekevän leipurin vuosiansiot pienenisivät lähes 17 000 euroa ja kolmasosan työajasta yötyötä tekevän leipurin palkka laskisi noin 10 000 euroa vuodessa. • Aikuiskoulutustuki lakkautetaan. SEL ei hyväksy Orpon hallituksen suunnitelmia heikentää merkittävästi työntekijöiden oikeuksia ja työttömyysturvaa. SEL on valmis työtaistelutoimiin elintarvikealan työpaikoilla hallituksen heikennysesitysten torjumiseksi yhdessä muiden ammattiliittojen kanssa. Lue lisää tämän lehden sivulta 4. AVOIN KIRJE Helsingissä 24.8.2023 Arvoisa pääministeri Petteri Orpo, ASIAT ovat usein sitä, miltä ne näyttävät. Monen suomalaisen näkökulmasta hallituksenne suunnitelmat näyttävät pahalta. Vakuutitte keväällä, ettei kenenkään tarvitse olla huolissaan. Minulla on painava syy tähän kirjeeseen. Ihmiset ovat nyt huolissaan ja syystä. Hallitusohjelma sisältää lukuisia heikennyksiä työelämään. Esimerkiksi: POTKULAKI. Irtisanomisen helpottaminen lisää työntekijöiden epävarmuutta ja vähentää uskallusta perustaa perhe tai ottaa asuntolainaa. SAIRAUSSAKKO. Ensimmäisen sairauspäivän kustannuksien sysääminen työntekijöille ei vähennä sairauspoissaoloja, vaan lisää sairaana töihin tulemista. PAIKALLINEN SOPIMINEN . Aito sopiminen onnistuu vain tasaveroisten osapuolten kesken. Olette nyt tuomassa suomalaisille työpaikoille yksipuolisen sanelun. PALKKA-EROJEN SEMENTOINTI . Valtakunnansovittelijan käsien sitominen tarkoittaa käytännössä sitä, etteivät palkkakuopassa olevat, usein naisvaltaiset, alat saa ikinä kurottua palkkaeroja pienemmiksi. Näillä tai muilla ”työelämäuudistuksillanne” ei ole suoraa tai merkittävää vaikutusta julkisen talouden tasapainoon. Teidän piti nujertaa talouden alijäämä, mutta päädyittekin nujertamaan suomalaista työntekijää. Myös sosiaaliturvaan suunnitellut leikkaukset ovat suuria. Valitettavasti ne kohdistuvat usein samoihin ihmisiin ja perheisiin. VETOAN, että harkitsisitte vielä tavallisten suomalaisten kannalta kohtuuttomia leikkauksia ja heikennyksiä. Erityisen pahalta kokonaisuuden saa näyttämään suunnitelmanne sen toteutusjärjestyksestä. Ensin rajoitatte työväestön mahdollisuuksia puolustaa oikeuksiaan ja etujaan politiikkaanne vastaan. Sitten toimeenpanette heitä koskevat heikennykset ja leikkaukset. Tämä tuntuu epäreilulta. Suomi kaipaa yhtenäisyyttä, sitä että kaikki ovat mukana. Kansan jakaminen kahtia ei ole isänmaan etu. Suomalaisten duunareiden puolesta, Jarkko Eloranta SAK:n puheenjohtaja #PainavaSyy
E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 Suurimmalle osalle työttömistä jäisi Orpon hallituksen suunnittelemien leikkausten jälkeen käteen ansiopäivärahaa noin 900 euroa kuukaudessa. Käytännössä hallitus on romuttamassa koko ansiosidonnaisen työttömyysturvan. 1. ANSIOPÄIVÄRAHAA LEIKATAAN ANSIOPÄIVÄRAHA porrastetaan, jolloin ansiopäivärahan määrä laskisi 80 prosenttiin, kun työttömyyttä on kestänyt kaksi kuukautta (8 viikkoa) ja 75 prosenttiin kahdeksan kuukauden (34 viikon) työttömyyden jälkeen. Nykyisin ansiopäiväraha on noussut vuodenvaihteessa kuluttajahintoihin sidotun kansaneläkeindeksin mukaan. Hallitus esittää, että jatkossa työttömyysturva ei nouse, vaikka hinnat nousevat. 5. TYÖSSÄOLOEHTO EI KERRY PALKKATUETUSTA TYÖSTÄ NYKYISIN palkkatuetusta työstä kertyy työssäoloehtoa yleisimmin 75 prosenttisesti eli 26 kalenteriviikon työssäoloehdon täyttymiseen on tarvittu vähintään 35 kalenteriviikkoa työtä. Tästä oltaisiin nyt luopumassa ja työssäoloehtoa ei kertyisi ollenkaan palkkatuetusta työstä. 3. TYÖSSÄOLOEHTOA PIDENNETÄÄN 12 KUUKAUTEEN NYKYISIN 26 kalenteriviikkoa eli kuusi kuukautta työtä oikeuttaa ansiopäivärahaan, jatkossa vaatimus olisi 52 viikkoa eli 12 kuukautta. 2. LAPSIKOROTUKSET POISTETAAN NYKYISIN lapsikorotusta saa alle 18-vuotiaasta lapsesta. Lapsikorotuksen suuruus on yhdestä lapsesta 7,01 euroa päivässä, 10,29 euroa kahdesta lapsesta ja yhteensä 13,29 euroa kolmesta tai useammasta lapsesta. Hallitusohjelman mukaan lapsikorotusta ei maksettaisi jatkossa ollenkaan. Vaikutus kuukaudessa: Yksi lapsi: 7,01 €/pv = 140,20–161,23 €/kk Kaksi lasta: 10,29 €/pv = 205,80–236,67 €/kk Kolme lasta: 13,26 €/pv = 265,20–304,98 €/kk Hallituksen leikkaukset romuttavat ansioturvan T yöttömyys kohdistuu eniten matalapalkkaisten alojen työntekijöihin, joilla palkka ennen työttömyyttä on 2000– 2500 euroa kuukaudessa. Ansiopäiväraha näillä tuloilla on noin 1300–1500 euroa kuukaudessa. Petteri Orpon hallituksen suunnittelemilla päätöksillä ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle pääsy vaikeutuu ja turvan tasoa heikennetään. Ansiopäivärahan saamiseksi vaadittaisiin jatkossa vähintään vuoden työssäoloaika, lisäksi omavastuuaikaa työttömyyden alussa pidennetään. Ansiopäivärahaa suunnitellaan leikattavan kahden työttömyyskuukauden jälkeen 20 prosentilla ja noin kahdeksan kuukauden jälkeen viidellä prosentilla lisää. Käytännössä ansiopäivärahasta jää leikkausten jälkeen suurimmalle osalle käteen enää noin 900 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi 2500 euroa kuukaudessa ansainneelta leikataan kahden kuukauden työttömyyden jälkeen yli 200 euroa ja kahdeksan kuukauden jälkeen lähes 100 euroa lisää. Lapsiperheellisiltä työttömiltä leikataan lisäksi kokonaan 150– 280 euron lapsikorotukset. • H A L L I T U S O H J E L M A 4. TYÖSSÄOLOEHTO EUROISTETAAN NYKYISIN työssäoloehto kertyy työajan mukaan. Jatkossa työssäoloehto kertyisi maksetun palkan mukaan. Näin hallitus aikoo heikentää työttömyysturvaa kuva Kimmo Penttinen/Lehtikuva
E L I N TA E 13 6. OMAVASTUUAIKAA PIDENNETÄÄN SEITSEMÄÄN PÄIVÄÄN TYÖTTÖMYYSETUUTTA aletaan maksamaan vasta omavastuuajan jälkeen. Nykyisin omavastuuaika on viisi työpäivää. Hallitus aikoo pidentää omavastuuajan seitsemään päivään. Lähteet: SAK ja A-kassa 7. LOMAKORVAUS JAKSOTETAAN JATKOSSA työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosilomat siirtävät ansiopäivärahaoikeuden alkua niin monella päivällä, kuinka montaa työpäivää maksettu lomakorvaus vastaa. Esimerkiksi jos työsuhteen päättyessä saa kuukauden palkkaa vastaavan lomakorvauksen, saa työttömyyskorvausta vasta, kun tämä maksettu jakso loppuu eli noin kuukauden kuluttua. 8. SUOJAOSA POISTETAAN TYÖTTÖMYYSTURVAN suojaosa on rahamäärä, jonka voi tienata ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahan määrään. Nykyisin suojaosa on enintään 300 euroa kuukaudessa eli tämän verran voi tienata ilman, että ansiopäivärahan määrä laskee. Hallitus aikoo poistaa suojaosan kokonaan. 9. IKÄSIDONNAISISTA POIKKEUKSISTA LUOVUTAAN IKÄSIDONNAISISTA poikkeuksista luovutaan. Ikä vaikuttaa moneen työttömyysturvan osa-alueeseen, esimerkiksi: – 57 vuotta täyttäneet voivat päästä työllistämisvelvoitteen piiriin, joka takaa heille työpaikan. – 58 vuotta täyttäneen päivärahan taso on suojattu. Suoja vaikuttaa silloin, kun henkilö on pienipalkkaisessa työssä ja jää uudelleen työttömäksi niin, että päivärahan taso lasketaan uudelleen. – 60 vuotta täyttäneet voivat täyttää ansiosidonnaisen työskentelyedellytystä työllistymissä edistävässä palvelussa. Hallitus ei ole vielä tiedottanut tarkemmin, mitä ikäsidonnaisia poikkeuksia muutokset koskevat. 10. VUOROTTELUVAPAA LAKKAUTETAAN VUOROTTELUVAPAA on mahdollistanut työntekijälle tauon työelämästä ja tarjonnut työttömälle työnhakijalle työpaikan vuorotteluvapaan ajaksi. Hallitus aikoo lakkauttaa vuorottelukorvauksen ja koko vuorotteluvapaajärjestelmän.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 E L I N TA E 15 AKT-lehden selvitys: Sovintoehdotukset myötäilevät työnantajien tavoitteita On erittäin harvinaista, että työnantajapuoli joutuu hylkäämään työriidan sovintoehdotuksen. Nykyisen valtakunnansovittelijan kaudella tilanne on korostunut. SOVINTOESITYKSET, yhteensä 69 Työntekijäpuoli hylkäsi 30 Työnantajapuoli hylkäsi 2 Molemmat hylkäsivät 2 HYVÄKSYTYT 35 teksti Tua Onnela infografiikka Silva Kärpänoja T yönantajajärjestöillä on ammattiliittoihin verrattuna erittäin hyvät mahdollisuudet saada valtakunnansovittelijan toimistosta itseä miellyttävä sovintoehdotus. Vuosina 2018–2023 vain neljä ehdotusta yhteensä 69:stä on ollut sellaisia, etteivät ne ole kelvanneet työnantajien edustajille. Näistä kahteen myös työntekijäpuoli oli tyytymätön, ja vain kaksi olisi sopinut työntekijöille muttei työnantajille. T Y Ö R I I T O J E N S O V I T T E L U Samaan aikaan työntekijäpuoli on joutunut hylkäämään peräti 32 sovintoehdotusta, näistä 30 yksinään. Ero tarkoittaa sitä, ettei valtakunnansovittelijan toimistoon meneminen ole molemmille osapuolille samanlainen riski. Työnantajapuolen on huomattavasti kannattavampaa turvautua työriidoissa valtakunnansovittelijaan, koska sillä on suurempi todennäköisyys saada omia tavoitteitaan myötäilevä sovintoehdotus. Tiedot perustuvat AKT-lehden tekemään selvitykseen sovintoehdotuksista ja niiden hyväksymisistä ja hylkäämisistä. Selvityksessä ovat mukana vuosilta 2018–2023 kaikki sellaiset valtakunnansovittelijan toimiston tekemät sovintoehdotukset, jotka ovat luettavissa valtakunnansovittelijan nettisivuilla ja joiden hyväksytyksi tai hylätyksi tulemisesta löytyy tieto. Sovintoehdotuksista ja niiden hyväksymisestä ei ole valmiiksi koottua tilastoa, ja nettisivuilla on joitakin puutteita ainakin vuoden 2021 kohdalla. Selvityksestä puuttumaan
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 E L I N TA E 15 jääneiden sovintoehdotusten määrä ei kuitenkaan ole merkittävä eikä vaikuta kokonaiskuvaan. Huonoin vuosi menossa AKT-lehden selvityksen perusteella varsinkin nykyisellä valtakunnansovittelijalla Anu Sajavaaralla on ollut vaikeuksia laatia sellaisia sovintoehdotuksia, että työntekijäpuolikin voisi ne hyväksyä. Sajavaaran tekemistä sovintoehdotuksista vain neljä eli 29 prosenttia on tullut hyväksytyiksi, kun muilla vuosina 2018–2023 vaikuttaneilla sovittelijoilla hyväksyttyjen osuus on keskimäärin 56 prosenttia. Sajavaaran 54 prosenttia ja selvityksen ensimmäisenä vuonna 63 prosenttia. Kolmas ei kelvannut kenellekään Millaisia sitten ovat harvinaisuudet eli työnantajapuolen hylkäämät sovintoesitykset? Tuorein työnantajille vastenmielisistä ehdotuksista liittyi kiinteistöpalvelualan tämäntalviseen pitkään ja vaikeaan kiistaan. Osapuolina olivat Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Kiinteistyötyönantajat ry. PAMille keskeinen tavoite neuvotteluissa olivat euromääräiset palkankorotukset, mutta ensimmäisessä sovintoehdotuksessa korotukset olivat vain prosenteissa. PAM hylkäsi ehdotuksen, työnantajaliitto olisi hyväksynyt. Toisessa sovintoehdotuksessa oli jo eurokorotukset, mutta muuten PAM ei ollut siihen tyytyväinen. Kolmannessa sovintoehdotuksessa palkankorotuksia oli vain hieman viilattu, mutta enää ehdotus ei kelvannut työnantajillekaan. Osapuolet löysivät kuitenkin sovun keskinäisillä neuvotteluillaan. Myös vuonna 2019 molempien hylkäämää ehdotusta edelsi sovintoehdotus, jonka työnantajapuoli olisi hyväksynyt. Tässä kiistassa oli kyse Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden välisestä työehtosopimuksesta. Ainoat sellaiset sovintoehdotukset, jotka vain työnantajapuoli hylkäsi, ovat vuodelta 2018. Yliopistoja koskeneessa kiistassa ammattiliitot Juko, Pardia ja JHL olivat ehdotukseen tyytyväisiä, Sivistystyönantajat ry ei. Kyseessä oli kiistan ensimmäinen sovintoehdotus, ja sovittelijan toinen yritys meni läpi. Satamien nosturinkuljettajia ja satamavalvojia koskevassa työriidassa osapuolina olivat puolestaan AKT, Suomen Merimies-Unioni ja viittä satamaa edustava Avainta ry. Tässäkin kiistassa ensimmäisen sovintoehdotuksen hylkäsi työnantajapuoli ja toinen hyväksyttiin. • tekemistä ehdotuksista yhden hylkäsivät sekä työntekijät että työnantajat, lopuista hylkäämisistä vastasivat työntekijöiden edustajat. Sovintoehdotuksissa ja niiden läpimenossa on eroja myös vuosien välillä. Tämän vuoden ehdotuksista on hyväksytty 27 prosenttia, viime vuoden ehdotuksista 47 prosenttia ja sitä edellisen 71 prosenttia. Vuonna 2021 sovintoehdotuksia annettiin valtakunnansovittelijan toimiston vuosiraportin mukaan kolme, mutta tiedot niistä puuttuvat eivätkä ne ole mukana selvityksessä. Vuonna 2019 sovintoehdotuksista hyväksyttiin Työehtoriitojen sovittelu ? Valtakunnansovittelija puuttuu työntekijöitä edustavien ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen välisiin palkkaja työehtoneuvotteluihin, jos neuvottelut eivät etene ja työtaistelut uhkaavat. ? Sovittelijoina toimii valtakunnansovittelijan lisäksi osa-aikaisia sovittelijoita. ? Sovittelujärjestelmä, sovittelijan valtuudet ja sovittelun menettelytavat perustuvat lakiin työriitojen sovittelusta. ? Sovittelija toimii puheenjohtajana ja yrittää ohjata osapuolet löytämään ratkaisun. Jos tämä ei onnistu, sovittelija voi tehdä sovintoehdotuksen. Hän voi myös esittää sovittelulautakunnan perustamista. ? Sovitteluun on pakko osallistua, mutta sovinnon hyväksymisestä osapuolet päättävät itse. Sovitellut työriidat 2000-luvulla Sovinto ilman työnseisausta Työriitoja yhteensä Lähde: Valtakunnansovittelijan toimisto
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 E L I N TA E 16 teksti ja kuvat Kati Oksman Mikko Ruotsalainen säkittää hiivaa teollisuuden tarpeisiin. Yksi säkki painaa 25 kiloa.
E L I N TA E 17 ? Hiivan kasvatus on tiimityötä Suomen ainoa hiivatehdas sijaitsee Lahdessa. Suomen, Baltian ja Ruotsin markkinoille menevän hiivan valmistaa pieni, mutta hyvähenkinen porukka. T Y Ö P A I K A L L A teksti ja kuvat Kati Oksman N iemenkadulla, Polttimon massiivisten tehdasrakennusten kupeessa ja Vesijärven äärellä, sijaitsee Suomen Hiiva. Lahtelaisen hiivan juuret ulottuvat 126 vuoden taakse, kun hiivaa tarvittiin paloviinan valmistuksessa. Vielä 1970-luvulla Suomessa toimi useampi hiivatehdas. Vuodesta 1997 Suomen ainoa hiivatehdas on ollut Lahdessa, kun hiivan valmistus Rajamäellä lopetettiin. 2007 kanadalainen hiivaan erikoistunut Lallemand-yhtiö osti Suomen Hiivan Polttimot-yhtiöiltä. Hiivanvalmistus on noin viikon kestävä prosessi, joka aloitetaan siirtämällä laboratorio-oloissa viljelty, noin tulitikun pään mittainen hiivanpalanen kasvamaan steriloituun pulloon, jossa on ravinneliuosta. Laboratoriovaiheen jälkeen hiiva siirretään kasvamaan hallitusti yhä isompiin säiliöihin, joihin lisätään kasvuprosessin aikana vettä, sokerijuurikasmelassia, happea, vitamiineja ja kivennäisaineita. Noin viikossa saadaan parin gramman hiivasoluista lähes 100 tonnia puristehiivaa. Monivaiheista prosessia ohjataan ja valvotaan ihmisen, koneen ja tietotekniikan avulla. – Iso osa tuotannosta lähetetään asiakkaille sentrifugoinnin jälkeen syntyneenä hiivakermana, joka on siirapin kaltainen tuote. Kaikille tutun 50 gramman hiivapalan sekä leipureille tutun kilon hiivapalan valmistumisessa hyödynnetään lisäksi rumpusuodattimia ja pakkauskoneita, tehtaanjohtaja Sten Erm kertoo. Valmistusprosessista huolehtivat prosessinhoitajat tekevät keskeytyvää kolmivuorotyötä. Pakkaamon, lähettämön ja kunnossapidon työntekijät selviävät pääsääntöisesti päivävuorolla. Viikonloput huilataan. Itsenäistä työtä Sten Ermin mukaan Hiivalla pyritään kohtelemaan työntekijöitä oikeudenmukaisesti, samoin oletetaan työntekijöiden toimivan työnantajan suuntaan. – Tiimityö on tärkeää. Seuraavaan vuoroon tulijalle pitää olla vähän hommia valmiina, ettei kaikki jää seuraavan työkaverin hoidettavaksi, Erm kuvailee. – Parasta täällä on mielestäni se, että täällä saa työskennellä hyvin itsenäisesti. Luottamus työntekijöihin on kova: työt saa tehdä rauhassa, kunhan homma tulee hoidettua, pääluottamusmies Jan Jokinen kertoo. – Meillä on aika pieni porukka, ja periaatteena on, että mahdollisimman moni työntekijä osaisi mahdollisimman monta työpistettä. Esimerkiksi
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 pääosin prosessissa työskentelevä Jan pystyy hoitamaan myös varastotyötä ja on tehnyt myös myyntisihteerin töitä, Erm kertoo. Monitaitoisuus helpottaa myös sairaustapauksissa. Pääluottamusmiehen kapula siirtyi tämän vuoden alussa pitkään pestiä hoitaneelta Veijo Tiihoselta Jan Jokiselle. Jokinen on elintarvikealalla tuore tekijä. Jan Jokinen aloitti työt hiivan parissa syyskuussa 2020. Sitä ennen hän työskenteli muun muassa kuorma-autokorien valmistuksessa, rakennusalalla ja putkimiehenä. – Asetuin ehdolle ja minut valittiin. Eipä täällä isompia ongelmia ole. Ei ole tarvinnut ottaa paineita luottamusmiehen hommista, Jokinen sanoo. – Yhteishenki on tärkeää, ja täällä se on hyvä, Erm kertoo. Epäkohdat korjataan Työsuojeluvaltuutettu, prosessinhoitaja Pekka Nikkilällä lähti hiljattain 39:s vuosi Hiivalla käyntiin. Työsuojeluvaltuutettuna hän muistelee toimineensa 20 vuotta. – Kyllä tuntuu, että hiivaa on väännetty, Nikkilä naurahtaa. Työsuojelusta Nikkilä kertoo seuraavaa: – Pidämme säännöllisin väliajoin työkokouksia ja kierämme yhdessä tilat läpi työsuojelupäällikön ja varatyösuojeluvaltuutetun kanssa. Sen jälkeen korjataan puutteet, mitä yhdessä tarkastelemalla vastaan tulee. Työnantaja suhtautuu kehitysasioihin myönteisesti, jos korjattavaa on. Kehityskohteena työsuojeluvaltuutettu mainitsee tuotannon tilojen olevan kesäkeleillä kuin huonosti lämmitetty sauna. Silloin työntekijöitä on neuvottu pitämään ylimääräisiä taukoja työsuojeluviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Vuosittain Lahdessa hiivaa valmistetaan 12 000 tonnia. Tuotanto sekä menekki ovat pysyneet viime vuodet vakaana. Kotileivonnan määrä ollut laskusuuntainen, mutta hiivaa menee teollisuusasiakkaille, kuten leipomoille. Erm kertoo, että kuluttajahiivan menekki vähenee 2–3 prosenttia vuodessa, mikä kertoo kotileivonnan vähenemisestä. Teollisuuteen hiiva menee joko hiivakerman, kilon palahiivan tai pussitetun hiivan muodossa. Vasemmalla: Hannu Viljakainen on työskennellyt Suomen Hiivalla kahteen otteeseen, nyt viimeiset 11 vuotta. Oikealla ylhäällä: Kuvassa on 20 m 3 hiivakermasäiliö, missä hiiva odottaa pakkaamista noin viikon ajan. Oikealla alhaalla: SEL:n Kaakkois-Suomen aluesihteeri Kari Salminen (vas.) ja puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen (oik.) vierailivat Suomen Hiivalla toukokuussa. Pääluottamusmies Jan Jokinen (toinen vas.) ja Sten Erm (toinen oik.) toivottivat vieraat tervetulleeksi. ”Yhteishenki on tärkeää, ja täällä se on hyvä.”
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Leipomot käyttävät eri hiivoja tuotteista ja mieltymyksistään riippuen. – Kilohiivaa menee myös yritysasiakkaille ja sitä myydään kaksi kertaa enemmän kuin pikkuhiivaa. Kuluttajahiivan osuus kokonaismenekistä on vain viisi prosenttia. Sen sijaan kuivahiivaa ei tehtaalla valmisteta, vaan sen raaka-aine eli kermahiiva toimitetaan Lallemandin Viron tehtaalle, jossa se kuivataan ja pakataan. – Leipuripäivillä ja muissakin yhteyksissä käy ilmi, että suomalaiset arvostavat kotimaista hiivaa. Suomalaisessa hiivassa on samankaltainen aromiprofiili kuin kalliissa oluthiivoissa, joten se sopii hyvin myös sahdin ja oluen valmistukseen. Meillä on täällä Lahdessa hyvä vesi, ehkä se vaikuttaa hiivan makuun, Erm arvelee. Jossain maissa saatetaan Ermin mukaan käyttää eri hiivaa makeaan ja suolaiseen leivontaan, joten suomalainen hiiva on siitäkin hyvää, että se sopii kaikenlaiseen leivontaan. Eläköitymisiä tulossa Prosessissa tulee vuoden sisään useampia eläköitymisiä, jolloin tehtaaseen tarvitaan uusia työntekijöitä. Yksi konkareista, vuorossa oleva prosessimies, Hannu Viljakainen, pohtii uusia rekrytointeja, valvomossa, erilaisten näyttöjen, mittareiden ja vimpainten ympäröimänä. Teollisuustyö ei ole Vasemmalla: Pakkaamotyöntekijä Suvi Leanderin mukaan Suomen Hiiva on ihan rento ja mukava, viihtyisä työpaikka. Oikealla: Helena Koskela toimii varatyösuojeluvaltuutettuna. ? Vasemmalla: Melassinlaimennuksessa aiemmin käytössä ollut kuuden tonnin vaaka on muistutus ajasta ennen tietokoneita. Oikealla: Nykyinen kuluttajahiivapakkaus on vuodelta 1976. Palahiivasta 70 prosenttia on vettä. Hiiva kestää pakastuksen, jos koko hiivaa ei käytä kerralla.
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 E L I N TA E 21 E L I N TA E 21 nykypäivänä trendikästä. Myös vuorotyö voi olla joillekin kauhistus. – Miten saisi nuoret ymmärtämään, ettei tämä niin kauheaa hommaa ole? Viljakainen pohtii. Hannu Viljakainen on työskennellyt Suomen Hiivalla 11 vuotta tällä erää. Välissä vierähti 30 vuotta lasitehtaalla, ja sitä ennen, 1980-luvulla Viitanen työskenteli täällä parin vuoden ajan. – Tekemällä olen nämä hommat oppinut, sähköasentajan koulutuksen käynyt Viljakainen kertoo. Sopivan koulutuksen alalle tarjoaisi esimerkiksi uusi, tänä syksynä startannut prosessiteollisuuden ammattitutkintolinja koulutuskeskus Salpauksessa. Paikalliset yritykset, elintarviketeollisuus vahvasti edustettuna, vetosi opetusministeriöön ammatillisen linjan saamiseksi Lahteen. Teollisuus on vähentynyt Niemenrannasta samalla kun asuntorakentamisen määrää on kasvatettu. Hiljattain naapurissa olevalle Viking Maltille rakentui uusi mallastamo toiselle puolelle kaupunkia Kujalaan. Voi olla, että jossain vaiheessa myös Suomen Hiiva joutuu väistämään toisaalle, mutta se ei ole aivan lähitulevaisuuden murhe. Tontin vuokrasopimus on voimassa vielä seuraavat 10 vuotta. On hieno asia, että Suomessa on yhä hiivan tuotantoa. – Leipokaa tuorehiivalla, työsuojeluvaltuutettu Nikkilä muistuttaa selliläisiä. • Työntekijät saavat 400 eurolla kulttuurija liikuntaseteleitä vuodessa. Lisäksi he saavat vuosittain pienimuotoisen joululahjan, pääluottamusmies Jan Jokinen kertoo. Myös näytteidenotto kuuluu prosessityöntekijöiden työtehtäviin. Hannu Viljakainen otti näytteen 8 m 3 :n esikäymisastiasta. F A K TA Suomen Hiiva eli Lallemandin Lahden yksikkö ? Henkilöstömäärä: 19, josta työntekijöitä 14 ? Liikevaihto vuonna 2021: 8,3 miljoonaa euroa ? Tuotteet: Nestemäinen hiiva eli hiivakerma, joka toimitetaan tankkiautoilla tai palautuskonteissa, puristehiivat ja etanolihiiva. ? Kuluttajalle tuttua 50 g:n hiivapalaa on toimitettu kauppoihin jo viidenkymmenen vuoden ajan. ? Viennin osuus tuotannosta noin 60 %.
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 E L I N TA E 21 E L I N TA E 21 Valmisruuista tunnettu Kokkikartano sai Pietarsaaressa uudet tilat Snellmanin Lihanjalostuksen kylkeen. Hyvän yhteishengen vaaliminen on tärkeää jatkossakin. Saman katon alle T Y Ö P A I K A L L A teksti ja kuvat Kati Oksman
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 Oleksandr Suruchan ja Madhu Malati annostelemassa kebab-riisiannosta pakkauslinjalla. Malati työskentelee myös servaajana eli koneenhoitajana. kehittämällä sekä laitteistoja hankkimalla, Kokkikartanon tuotantojohtaja Tea Tilander kertoo. 20 kansallisuutta Keravalla valmistetaan laatikkoja keittosekä kulhotuotteet, Pietarsaaressa kaikki muut valmisruuat, muun muassa annosateriat, hampurilaiset sekä osa palvelutiskituotteista. Keravan tapaan Pietarsaaren Kokkikartano on monikulttuurinen työpaikka, jossa työskentelee muun muassa Ukrainasta, Nepalista ja Vietnamista Suomeen muuttaneita työntekijöitä. Kaiken kaikkiaan kokkikartanolaiset ovat kotoisin 20 eri maasta. – Työkielinä meillä on kaikki kolme kotimaista, eli suomi, ruotsi ja englanti, pääluottamusmies Thomas Noon naurahtaa. S nellman-konserniin kuuluvalla Kokkikartanolla on Keravan tuotantolaitoksen lisäksi valmistusta Pietarsaaressa kahdessa yksikössä. Kokkikartanolle valmistui uudet tilat Kuusisaareen, saman katon alle Snellmanin Lihanjalostuksen kanssa, viime syksynä. Uudet tilat tarvittiin, sillä Permon tuhannen neliömetrin tuotantotila alkoi käydä ahtaaksi. Entisen tilan käyttöä ei kuitenkaan lopetettu, vaan nyt siellä valmistetaan muun muassa perunamuussia. Vanhemmassa Pietarsaaren yksikössä työskentelee tällä hetkellä 6 työntekijää, uusissa 50. – Myös pienempiä tiloja kohennettiin muun muassa väliseiniä poistamalla, energiatekniikkaa
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 Yläkuva: Veli-Matti Kuntonen vieraili Pietarsaaren Kokkikartanon uudessa tuotantolaitoksessa elokuussa. Keskellä Thomas Noon ja oikealla Saila Lehtola. Kuva vasemmalla: Pääluottamusmies Thomas Noon, henkilöstövastaava Saila Lehtola ja Thomas Björkman esittelivät uusia tiloja SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntoselle ja Pohjanmaan aluesihteeri Markus Forslundille. Kuva oikealla: Ilona Jantunen on työskennellyt Kokkikartanolla kahdeksan vuotta. Thomas Noon on toiminut Pietarsaaren yksikön pääluottamusmiehenä tämän vuoden alusta ja sitä ennen osaston luottamusmiehenä. Aiemmin pääluottamusmies jaettiin Keravan tehtaan kanssa, mutta henkilöstömäärän kasvaessa Pietarsaaressa aika omalle pääluottamusmiehelle tuli ajankohtaiseksi. Noon puhuu ruotsia äidinkielenään, mutta kertoo haastavansa itseään puhumaan suomea aina kun on mahdollisuus. Tuotantolaitoksen keittiössä ja raaka-aineiden vastaanotossa työskentelevä Noon on koulutukseltaan kokki, jonka työhistoria Kokkikartanolla alkoi 2014. Ei sovi joka kokille Tieto avoimista työpaikoista kulkee esimerkiksi puskaradion kautta. – Meille jokainen työntekijä on yhtä arvokas, olipa hän kotoisin mistä vain. Kielen osaaminen on tärkeää työpaikalla esimerkiksi työturvallisuuden ja tuotteiden laadun kannalta, Snellmanin valmisruokaliiketoiminnan toimitusjohtaja Tommy Snellman sanoo. – Kierrätämme meille töihin halukkaat tuotannossa ennen työsopimuspapereiden allekirjoittamista, jotta he huomaavat itse, miten valmisruuat meillä valmistetaan ja pakataan, Kokkikartanon Pietarsaaren henkilöstövastaava Saila Lehtola kertoo. ? Uudet tilat ovat avarat ja valoisat.
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Esimerkiksi viileässä työskentely voi muuten yllättää. Myös keittiön puoli eroaa paljon esimerkiksi ravintolakeittiöstä. – Mittakaava on vain aivan eri, eikä annoksissa voi hifistellä. Jokaisen pihvin pitää olla yhtä huolella paistettu, mutta muuten variaatiota on vähemmän, tuotantovastaava Thomas Björkman huomauttaa. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia kouluttautumiseen. – Meillä alkaa jälleen nyt syyskuussa sekä suomen että ruotsin kielen kurssit tiloissamme. Työntekijät voivat opiskella näitä kieliä maksutta omalla ajallaan. Lisäksi kauttamme voi suorittaa kaksivuotisen elintarvikealan ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksena, Lehtola kertoo. Iso, mutta tarpeellinen muutos Saila Lehtola on työskennellyt Kokkikartanon henkilöstövastaavana Pietarsaaressa lähes alusta, eli vuodesta 2006 saakka. Uusiin tiloihin siirtyessä hänelle sekä tuotantovastaava Thomas Björkmanille oli tärkeää saada työhuone niin läheltä tuotantoa kuin mahdollista, jotta yhteys työntekijöihin säilyisi yhtä hyvänä ja välittömänä kuin aiemmin. Asia ratkaistiin sijoittamalla esihenkilöiden työhuoneet sen reitin varrelle, mistä työntekijät kulkevat tuotantoon. Lisäksi he pyrkivät viettämään tuotannossa niin paljon aikaa kuin mahdollista. – Ennen riitti 10 askelta suuntaan tai toiseen, niin asiat sai hoidettua, nyt se ei ihan riitä, Lehtola naurahtaa. Noon puolestaan kertoo, että raaka-aineen vastaanottovuoroissa tulee käveltyä 5–7 kilometriä. Työpaikalla työskennellään arkisin liukuvassa päivävuorossa kello 6 alkaen. Ensimmäisenä töiKuva vasemmalla: Bohdana Isakova annostelee lihapullat valmisruokaannokseen. Kuva oikealla: Työntekijät käyttävät tuotannossa kasvomaskeja. Kuvassa Mohan Gurung.
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Kuva vasemmalla: Carola Gäddnäs on keittiön ja esivalmistelun työntekijä. Hän on työskennellyt Kokkikartanolla Pietarsaaressa 18 vuotta eli lähes alusta asti. Kuva oikealla: Varapääluottamusmies Päivi Hautala on työskennellyt Pietarsaaressa Kokkikartanolla vuoden 2007 tammikuusta alkaen. Kunnossapitäjien tehtäviin kuuluu myös vaakojen kalibroiminen vähintään kerran vuodessa. Kunnossapito on yhteinen toiminto lihanjalostuspuolen kanssa. Kuvassa Sven-Erik Töyrä ja Jimmy Frostälv. hin tulevat raaka-aineiden parissa varastossa työskentelevät, keittiön väki ja koneenkasaajat, joita seuraavat pakkaajat tuntia myöhemmin. Osa koneenhoitajista aloittaa työpäivän muutama tunti ensimmäisten jälkeen, jotta voivat laittaa koneet kasaan päivän päätteeksi, Lehtola kertoo. Uusissa tiloissa on kolminkertaisesti tuotantopinta-alaa vanhoihin nähden. Tuotanto uusissa tiloissa aloitettiin vaiheittain loka-marraskuussa, siten, että tuotteiden valmistusta tehtiin jonkin aikaa sekä uusissa että vanhoissa tiloissa. Ennen muuttoa työntekijät kävivät tutustumassa uusiin tiloihin. Uudet tilat ovat avarat ja valoisat. Kunnossapito on helpottunut ja nopeutunut, sillä kunnossapitäjät tulevat samasta talosta, eikä heidän tarvitse lähteä hakemaan puuttuvia osia eri paikasta. Alussa on etsitty parhaita toimintatapoja muun muassa siihen, mitkä asiat toimivat parhaiten Kokkikartanon omana toimintana ja mitkä voi tehdä lihanjalostuksen kanssa yhteistyössä. – Esimerkiksi raaka-aineiden vastaanotto toimii parhaiten omalla työntekijäporukalla, kun on kiire aamuisin saada raaka-aineet keittiöön, Björkman sanoo. •
E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 27 SEL:n kesäfestareilla viihdyttiin hyvässä seurassa Hyvä seura, rento tunnelma, musiikki ja sää saivat eniten kehuja SEL:n kesäfestareilla Hämeenlinnassa. teksti Karoliina Öystilä kuvat Bibek Bista K E S Ä F E S TA R I T H ämeen linna ja Vanajavesi tarjosivat upeat maisemat, kun SEL:n järjestyksessään toisia kesäfestareita vietettiin elokuun viimeisenä lauantaina Hämeenlinnan keskustan kupeessa. Linnanpuiston paikoin pahasti mutainen nurmikenttäkään ei latistanut tunnelmaa, kun lähes 550 ihmistä juhli festareilla. Jäsenille tarjottiin nyt ensimmäisen kerran mahdollisuus varata ilmainen festarilippu myös seuralaiselle, joka ei ole SEL:n jäsen. Ennakkoon kesäfestareille varattiinkin lähes 680 lippua. Etukäteen ennusteissa varsin sateiselta näyttänyt sää muuttui onneksi varsin mainioksi festarisääksi: aurinko paistoi, mutta ei ollut liian kuumaa ja sadekin jäi muutamaksi pisaraksi. – Tunnelma oli paikan päällä rento ja ihmiset tuntuivat viihtyvän hyvin. Lähetimme festareiden jälkeen lipun varanneille sähköpostilla palautekyselyn, koska haluamme kuulla jäsenten mielipiteitä ja kehittää festareita vieläkin paremmaksi jäsentapahtumaksi, SEL:n järjestöpäällikkö Pekka Närhinen kertoo. Festarit startattiin vauhdikkaasti käyntiin vaihtoehtorokilla, kun radiokanava SuomiRockin Kellareista kuuluisuuteen -kilpailun tänä vuonna voittanut forssalaisbändi Kyydit nousi ensimmäisenä lauteille. Toisena esiintynyt Olli Halonen keräsi lavan eteen radiohittien mukana laulavan
E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 27 ja tanssivan porukan. Kaksi settiä heittäneeltä bilebändi UpEleveniltä kuultiin coverbiisejä lähes jokaiseen makuun. Viimeisenä pimenevässä illassa esiintynyt DJ Oku Luukkainen villitsi takuuvarmasti yleisön mukaan showhunsa ysäribiiteillään. Ennen festareiden alkua Linnanpuiston ympäristössä oli tarjolla ilmaiseksi monenlaisia aktiviteetteja: tikanheittoa, mölkkyä, petanqueta, ongintaa ja köydenvetoa. Lähes 30 joukkuetta oli ilmoittautunut linnasuunnistuksen, joka osoittautuikin haastavaksi, mutta mielenkiintoiseksi pakopeliksi. Festareiden virallisia etkoja vietettiin perjantaina Bar Skogsterissa, jossa ohjelmassa oli tietovisa ja SEL:n jäsenristeilyltä tutun trubaduuri Eeli Hallikaisen keikka. • Katso kuvia ja anna palautetta: www.selry.fi/kesafestarit
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 T he International Union of Food, Agricultural, Hotel, Restaurant, Catering, Tobacco and Allied Workers’ Associations IUF:n 28. kongressi oli koolla 13.–16.6.2023 Genevessä Sveitsissä, jossa IUF:n päämajakin sijaitsee. Kongressin tunnuslauseena oli ”Fighting for Our Future” eli ”Taistelemme tulevaisuudestamme”. Elintarvikealan lisäksi muun muassa maatalouden sekä hotellija ravintola-alojen työntekijöitä edustava IUF on valtavan iso järjestö. IUF edustaa yli 10 miljoonaa työntekijää ympäri maailman ja sen jäsenenä on 405 ammattiliittoa 126 maasta. Suomalaisista ammattiliitoista IUF:n jäseniä ovat SEL:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin lisäksi Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro. IUF:n kongressin osallistujamäärä oli 450, josta äänivaltaisia kokousedustajia oli 311. SEL:n jäsenten äänivaltaa kokouksessa käyttivät pääluottamusmiehet Ville Ikonen, Henna Ruuskanen ja Ville Sipilä. SEL:n delegaatioon kuuluivat seuraajina myös puheenjohtaja VeliMatti Kuntonen, liittosihteeri Lea Väänänen, kansainvälisten asioiden asiantuntija Henri Lindholm ja viestintäpäällikkö Karoliina Öystilä. Kongressin asialista oli pitkä, eikä aikataulu Työntekijät taistelevat ympäri maailmaa oikeuksistaan Maailmanjärjestö IUF:n kongressissa tärkeimmäksi asiaksi nousi työntekijöiden järjestäytyminen. Ilman sitä työntekijät eivät voi taistella oikeuksiensa puolesta. teksti ja kuvat Karoliina Öystilä K A N S A I N V Ä L I S Y Y S IUF:n kongressissa istuttiin neljä päivää kokoussalissa, kuunneltiin puheita ja äänestettiin.
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 vaksi ja silmiä avaavaksi kokemukseksi. – Siinä sai kiertoajelun koko maailmaan, kun kuulimme ay-aktiivien puheita ympäri maailmaa. Opin niistä paljon ja sain perspektiiviä asioihin. Vaikka meilläkään ei ole Suomessa kaikki asiat kunnossa, meillä on kuitenkin monet asiat hyvin, Ruuskanen toteaa. Hartwallin Lahden tuotantolaitoksen pääluottamusmies Ville Sipilälle kaupunki oli jo entuudestaan tuttu, sillä hän oli pari vuotta aiemmin vieraillut siellä Pohjoismaiden ay-aktiivien Geneve-koulussa opiskellessaan. Sipilä kiittää, että kongressi oli Pohjoismaiden liittojen osalta hyvin valmisteltu etukäteen. – Kokous sujui jouhevasti, kun kabineteissa oli tehty hyvin taustatyöt etukäteen, niin kuin tietysti isoissa organisaatioissa ja kokouksissa pitääkin tehdä. Nyt ymmärtää vähän paremmin, miten maailmanlaajuinen kattojärjestö toimii. Kokemus oli Sipilänkin mielestä hieno. – Oli huikeaa nähdä ja kokea, miten yhdessä olemme enemmän ja voimme muuttaa asioita. Heinolalaisen Pekan Leivän työntekijöiden pääluottamusmies Ville Ikonen kuvaa kongressia mielenkiintoiseksi ja mieltä avartavaksi kokemukseksi. – Kuulimme paljon tarinoita ihmisten työoloista ympäri maailman. Muutama tosi hieno ja vaikuttava puheenvuoro jäi mieleen. En itse käyttänyt puheenvuoroa, mutta jos olisin, olisin puhunut siitä, että vaikka meillä Suomessa monet asiat ovat hyvin, meilläkin työehtojen ylläpitäminen ja parantaminen on jatkuvaa taistelua. • pysynyt kasassa aivan loppuun asti. Osa kongressin asioista, kuten aloitteista, jouduttiinkin siirtämään IUF:n hallituksen päätettäväksi. Pakolliset asiat, kuten henkilövalinnat ja sääntömuutokset saatiin kuitenkin tehtyä. Lisäksi nuijittiin pöytään lukuisia muita päätöksiä, esimerkiksi kahden IUF:n jäsenliiton erottaminen. Kenkää IUF:stä saivat Venäjän ammattiliitto ja toinen Myanmarin liitoista. Hallitukseen suomalaisia IUF:n puheenjohtaja Mark Lauritsen ja pääsihteeri Sue Longley taputettiin molemmat yksimielisesti jatkokaudelle vuoteen 2027 asti, jolloin kongressi on koolla seuraavan kerran. Puheenjohtajistoon tuli myös Pohjoismaiden edustus, kun ruotsalainen hotellija ravintola-alaa edustava Malin Ackholt valittiin yhdeksi varapuheenjohtajista. SEL:n liittosihteeri Lea Väänänen valittiin IUF:n hallitukseen 1. varajäseneksi vuosille 2023–2027. Väänänen on hallituksessa Ruotsin elintarviketyöläisten liiton, Livsmedelsarbetareförbundetin eli Livsin puheenjohtaja Eva Guovelinin varajäsen. Toisena suomalaisena IUF:n hallitukseen tuli valituksi PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo, joka valittiin varsinaiseksi jäseneksi. – Pohjoismaiden jäsenliittojen näkökulmasta voimme olla suhteellisen tyytyväisiä kongressin päätöksiin. Pohjoismaiden liittojen tekemä aloite IUF:n toiminnan jäntevöittämisestä ja suunnitelmallisuuden lisäämisestä hyväksyttiin, mutta vasta tulevaisuudessa näemme, konkretisoituuko aloite IUF:n toiminnassa, Lea Väänänen kertoo. SEL:n entinen liittosihteeri, eläkkeelle heinäkuun alusta jäänyt Henri Lindholm palkittiin kongressin päätteeksi IUF:n kultaisella ansiomerkillä pitkäaikaisesta työstään työntekijöiden oikeuksien eteen IUF:n hallituksessa ja työvaliokunnassa. Silmiä avaava kokemus Lapinlahden Valion työntekijöiden pääluottamusmies Henna Ruuskanen oli pari päivää muita pidempään reissussa, sillä hän osallistui myös IUF:n kongressia edeltäneeseen naisten konferenssiin. – Kehittyvien maiden naisten yhteisöllisyys yllätti, heillä oli koko ajan hyvä ja värikäs meininki, Ruuskanen vertaa suomalaiseen kokouskulttuuriin. Hän kuvaa kokousmatkaa loistaSEL:n delegaatio piipahti kokoustauolla Kansainvälisen työjärjestö ILO:n päämajan edustajalla.
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Järjestösivut AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Etelä-Suomi etelä suomen aluejärjestö / nuoret Game Day lauantaina 16.9. klo 15.30, Tapanilan Urheilukeskuksessa, Erätie 3, 00730 Helsinki. Kaikki alle 35-vuotiaat SEL:n jäsenet ovat tervetulleita kokeilemaan eri urheilulajeja hintaan 5 euroa/ laji. Lajeina seinäkiipeily, jousiammunta ja hohtokeilaus. Jos urheilukeskuksesta löytyy jokin muu liikuntamuoto mitä haluaisit kokeilla tai jos haluat kokeilla useampaa lajia, niin voit kysellä sen mahdollisuudesta. Lisätietoa löytyy osoitteesta: tapanilanurheilu.fi. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Kristalle p. 050 404 7067 tai s-postilla: krista.shepherdson@gmail.com. Maksu 8.9. mennessä SEL Etelä-Suomen aluejärjestön tilille FI14 5542 2320 2606 56, viite/viesti: nuoret. SEL Etelä-Suomen aluejärjestön Pääsky-kahvila on auki maanantaisin klo 9–11, Siltasaarenkatu 4, 5. kerros, 00530 Helsinki. Länsi-Suomi länsi suomen alueen elintarvikealan eläkkeellä olevat ja lähiaikoina eläk keelle jäävät jäsenet! Kutsumme teidät yhteiseen suunnittelupalaveriin ke 18.10. klo 15 Tarmon Talolle, Virusmäentie 10, 20300 Turku. Fölillä nro 14 ja 15 pääsee paikalle. Keskustelemme eläkeläisten tulevasta toiminnasta. Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset: 6.10. mennessä: ammattiosaston puh.joht. Jukka Silvonen p. 040 825 7001 tai ammattiosaston sihteeri Marko Laakso p. 050 379 6877 tai L-S:n Elintarvikealan Seniorit puh.joht. Markku Alajärvi p. 0400 820 867. Pitkämatkalaiset kysykää matkatukea ammattiosastoistanne! Tervetuloa! 79 uudenkaupungin elintarviketyöläiset Syyskokous 14.10.2023 klo 14, Captain’s Makasiini, Aittaranta 12, 23500 Uusikaupunki. Tervetuloa! 144 turun elintarviketyöntekijät Matka jouluiseen Riikaan 5-8.12.2023. Matkan hinta 229 €. Matkaan lähdetään tiistaina 5.12.2023 klo 6.30 Moision St1 asemalta, klo 6.45 Raision kaupungintalon pysäkiltä ja klo 7.00 linja-autoaseman tilausajolaiturilta. Mystar lähtee Länsiterminaalista klo 10.30 kohti Tallinnaa, jonne saavumme klo 12.30. Sen jälkeen matka jatkuu kohti jouluista Riikaa. Hinta sisältää: Kuljetukset Turku–Riika–Turku, laivamatkat kansipaikoin ja menomatkalla myöhäisen aamiaisen laivalla. Kolme yötä Tallink Hotel Rigassa, aamiaiset hotellissa (yhden hengen huone lisämaksusta) sekä Riika-veron. Paluumatkalla mahdollisuus Delight Buffettiin laivalla hintaan 29 €. Oma bussi mukana ja käytettävissä, joten ostokset kulkeutuva kätevästi mukana. Ostosaikaa on runsaasti. Mystar lähtee kohti Helsinkiä perjantaina 8.12.2023 klo 19.30 ja Turussa ollaan n. klo 00.30. Matkalla tarvitaan voimassa oleva EU-henkilökortti tai passi. Varaa matkasi Marko Laakso p. 050 3796 877 tai marko.laakso@ao144.eu. Sitovat ilmoittautumiset 5.11.2023 mennessä. Maksa matka käyttämällä viitenumeroa, jonka saat ilmoittautumisen yhteydessä. Paikkoja on rajoitutusti ole nopea. Matka toteutuu, kun on tarpeeksi lähtijöitä. länsi suomen elintarvikealan seniorit ry Tervetuloa mukaan sokkomatkalle! Lähtö 28.9. klo 9.30 Länsikeskuksen Tokmannin edestä ja linja-autoasemalta laituri 10 klo 10.00. Paluu iltapäivällä Turkuun. Lähdemme viettämään vaiherikasta päivää ”sokkona”. Matkalla saamme myös suuhun pantavaa. Matkan hinta on 40 €, jonka voi maksaa tilille FI78 5710 0420 2128 47. Ilmoittautumiset 22.9. mennessä Markulle 0400 820 867 tai Ritvalle 040 545 2037. Tervetuloa mukaan! Häme–Keski-Suomi Pikkujouluristeily yhdessä Länsi-Suomen alueen kanssa 3.–4.11.2023 Tallink Silja Baltic Princess: Turku – Kapellskär – Turku. Laiva lähtee Turusta perjantaina 3.11. klo 18.30 ja palaa Turkuun 4.11. klo 16.30. Ilmoittautumiset 8.9.-5.10.2023: https://www.lyyti.in/Pikkujouluristeily_6019. Hinta/henkilö A-hytti 95 €, avec 105 € ja B-hytti 85 €, avec 95 €. Hinta sisältää hyttipaikan, buffet ruokailun juomineen menomatkalla ja meriaamiaisen paluumatkalla. Jokainen järjestää itse kuljetukset satamaan ja takaisin kotiin (esimerkiksi junalla suoraan satamaan, kimppakyydit). Peruutuksissa noudatetaan laivayhtiön käytäntöä. Ennen 5.10. peruutus ilmoitetaan maarit.pinomaki@selry.fi. Ei laskutusta, maksut 5.10.2023 mennessä Tampereen aluetoimiston tilille FI 12 5731 7920 0271 90. Voit kysyä tukea risteilyyn omalta ammattiosastolta. Terminaalissa tarkastetaan jokaisen matkustajan henkilöllisyys! Lisätietoja: marja-liisa.jaakkola@ selry.fi tai p. 09 4246 1236. 2 tampereen elintarviketyöläiset / eläkeläiset Tampereen osaston eläkeläiset kokoontuvat aluetoimistolla tiistaina 12.9., 10.10. ja 14.11. klo 10–12. Jouluruokailu sovitaan myöhemmin. Tervetuloa juttelemaan ja kahvittelemaan Häme-Keski-Suomen aluetoimistolle, Rautatienkatu 10, 6. krs. Itä-Suomi 23 joensuun elintarviketyöläiset Ammattiosasto järjestää jäseniensä lapsille/lapsenlapsille päivän Joensuun ja Kuopion Hoplop-seikkailupuistoissa lauantaina 28.10. klo 10–14. Päivä sisältää lapsille sisäänpääsyn ja ruokailun. Huoltajille pullakahvit. Ilmoittautumiset Jari Niskaselle 23.10. mennessä p. 044 540 2021 tai sähköpostilla niskanenjari34@gmail.com. 30 kuopion elintarviketyöläiset Kuopion Elintarviketyöläisten ammattiosaston tarjoamat työttömien ja eläkeläisten kahvit: keskiviikkona 6.9., 4.10., 8.11. klo 12–14, SEL:n Itä-Suomen aluetoimistolla Kuopiossa, Haapaniemenkatu 21 B 21. Tervetuloa! Pohjanmaa 7 vaasan elintarviketyöläiset Syyskokous ke 18.10. klo 17, Pohjanmiesten kerhohuone, Kasarminkatu 10, Vaasa. Ammattiosaston sääntömääräisten asioiden lisäksi päätetään ammattiosaston toiminnan mahdollisesta lopettamisesta. Tervetuloa kokoukseen! Pohjois-Suomi 4 oulun elintarviketyöntekijät/ eläkeläiset ja työttömät Kuukausittaiset tapaamiset alkavat taas ke 6.9 klo 12. Kokoonnumme tämän jälkeen aina joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 12 aluetoimistolla ellei muuta ilmoiteta. Kahvittelua, yhdessäoloa ja pelailua yms. Tervetuloa. Jaossa on myös 20 lippua entisten nuorten sävellahja live konserttiin Oulun Sinfonian kanssa 14.10. klo 16, Madetojan Sali, Leevi Madetojankatu 1–3, Oulu. Liput jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Esiintyjinä ovat mm. Oulun sinfonia, Laura Voutilainen, Mikko Alatalo ja Ilkka Alanko. Ilmoittautumiset Seijalle tai Juhanille p. 040 736 1008. 4 oulun elintarviketyöntekijät Entisten nuorten sävellahja live konsertti Oulun Sinfonian kanssa 14.10. klo 16, Madetojan Sali, Leevi Madetojankatu 1–3, Oulu. 40 ensimmäisenä ilmoittautunutta saa lipun entisten nuorten sävellahjakonserttiin, esiintyjinä ovat mm. Oulun sinfonia, Laura Voutilainen, Ilkka Alanko ja Mikko Alatalo. Lipun saat ennen esitystä Madetojan salilla Maaritilta tai postitse. Laita tietosi sähköpostiin sel004ry@gmail.com tai teksti/WhatsApp Maarit p. 040 593 0780. Jos tulemisesi estyy, ilmoita myös siitä. Jäsenyys tarkastetaan.
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Välähtääkö-tietovisan vastaukset: 1. b) 14 %, 2 b) vuonna 1998, 3. b) 253,5 metriä, 4. b) Paatsamasinisiipi, 5 a) Gotlanti, 6. a) Fiatin, 7. c) tulitikkuetikettejä. 25-VUOTISJÄSENLOMAT VIIDEN VUOROKAUDEN LOMAT 29.10.–3.11.2023 KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO KOLMEN VUOROKAUDEN LOMAT 12.–15.10.2023 HOLIDAY CLUB SAIMAA, LAPPEENRANTA SEITSEMÄN VUOROKAUDEN OMATOIMILOMA KOIVIKKORANTA, KANGASNIEMI KESÄKUUSTA SYYSKUUN LOPPUUN Voit viettää SEL:n 25-vuotisjäsenlomasi myös omatoimilomana liiton jäsenten omassa kesäpaikassa Koivikkorannassa Kangasniemellä. Koivikkoranta on auki kesäkuusta syyskuun loppuun. Omatoimiloma sisältää mökkivuokran enintään seitsemäksi vuorokaudeksi sekä oman perhesaunavuoron. Voit myös majoittua mökin sijaan omassa asuntovaunussa tai asuntoautossa, jolloin loma sisältää asuntoautoja vaunupaikan enintään seitsemäksi vuorokaudeksi sekä oman perhesaunavuoron. Tutustu: www.selry.fi/koivikkoranta Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/lomat Elintakeen ristikon 4/2023 voittaja: Raili Kirves, Keminmaa Onnittelut voittajalle! RISTIKON RATKAISU Risto Uljas ja Päivi Uljas: LEIVÄNTEKIJÄT Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosaston tarina 1888–2018. Kattava perusteos kaikille historiasta kiinnostuneille. Kovakantisessa, runsaasti kuvitetussa teoksessa on 403 sivua. Kirja postitetaan ilmaiseksi kaikille halukkaille! Tilauslomake löytyy osoitteesta: https://sel1.yhdistysavain.fi/leivantekijat/tilaus/ Lei vä nte kijä t H elsi ng in Lei po m oty ön tek ijä in tar ina 18 88 -20 18 Leiväntekijät Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosaston tarina 1888-2018 ”Kuninkaat kukistuu, valtakunnat vapisee, leipuri leipoo vaan..!” Länsi-Suomen & Häme-Keski-Suomen PIKKUJOULURISTEILY 3.–4.11.2023 Tallink Silja Baltic Princess Turku – Kapellskär – Turku Lähtö Turusta perjantaina 3.11. klo 18:30 Paluu Turkuun lauantaina 4.11. klo 16:30 Ilmoittautuminen alkaa 8.9. ja päättyy 5.10. Ilmoittautumisen yhteydessä tarvitaan seuraavat tiedot: nimi, syntymäaika, hyttiluokka, hyttikaverien nimet ja syntymäajat sekä Tallink Silja kanta-asiakasnumero Ilmoittautumiset: https://www.lyyti.in/Pikkujouluristeily_6019 Huom! Peruutuksissa noudatetaan laivayhtiön käytäntöä. Terminaalissa tarkastetaan jokaisen matkustajan henkilöllisyys! Ole nopea, paikkoja on rajoitetusti ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Hinta/henkilö: A-hytti 95 €, avec 105 € • B-hytti 85 €, avec 95 € Hinta sisältää hyttipaikan, buffet-ruokailun ruokajuomineen menomatkalla ja aamiaisen paluumatkalla. Aluejärjestön tuki on 25 €/jäsen. Huom! Kysy tukea myös omasta ammattiosastosta. Ei laskutusta, maksut 5.10. mennessä Turun Elintarvikealan Opintoyhdistys FI8157100420163032 Lisätietoja: maarit.pinomaki@selry.fi, p. 09-4246 1234 Älä jää rannalle!
E L I N TA E 32 Järjestösivut Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/ koulutus ja lähetä se allekirjoitettuna osoitteella: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Kysy lisää koulutuksista koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. TYÖOIKEUDEN KURSSI SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 23.–27.10.2023 5 pv Hakaniemi, Helsinki Työoikeuden kurssi antaa luottamushenkilöille sekä muille työlainsäädännöstä kiinnostuneille kokonaiskuvan työelämän oikeudellisista kysymyksistä ja syventää työoikeudellista ajattelua. Luottamusmiesten tai työsuojelun perusja jatkokurssit sekä pitkäaikainen kokemus edunvalvontatehtävistä ovat hyvä pohja työoikeuden kurssille. Kurssilla käsitellään työlainsäädännön ja työehtosopimusten keskeisiä kohtia sekä lakien tulkintaa ja vaikutuksia työelämään. Työoikeuden perusteiden lisäksi kurssi sisältää käytännön harjoituksia ja syventävää tietoa oikeustapauksista. PAIKALLINEN SOPIMINEN SEL:n oma kurssi 6.–10.11.2023 5 pv Murikka-opisto Sopiminen työpaikkaja yritystasolla on lisääntynyt. Luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut sekä muut henkilöstön edustajat tarvitsevat vahvaa paikallisen sopimisen osaamista, jotta neuvotteluasetelmat olisivat mahdollisen tasavertaiset. Kurssin sisältöä: • Paikallisen sopimisen kurssilla opitaan, mitä paikallisella sopimisella tarkoitetaan, miten sopimisprosessi toimii ja mitä mahdollisuuksia työehtosopimus antaa paikalliselle sopimiselle. • Harjoituksena opiskelijat laativat paikallisen sopimusasiakirjan. • Harjoituksen myötä paikallisen sopimisen säädöslähteet tulevat tutuiksi samoin kuin sopimuksen kirjoituskäytännöt. • Keskustelujen ja harjoitusprosessien kautta vaihdetaan kokemuksia paikallisesta sopimisesta ja sopimisen hyvistä käytänteistä. TOIMIVAT JA TERVEELLISET TYÖAJAT 6.–8.11.2023 3 pv Murikka-opisto Työpaikoilla on usein tarvetta erilaisiin työaikajärjestelyihin, ja luottamusmies on avainasemassa, kun työajoista sovitaan. Miten luoda toimiva työaikamalli ja mitä pitää ottaa huomioon? Miten ylityöt lasketaan? Kurssin sisältöä: • Perehdytään erilaisiin työtuntijärjestelmiin ja niiden soveltamiseen • Opitaan harjoitusten kautta, mitä säädöksiä tulee huomioida työtuntijärjestelmiä suunniteltaessa • Tutustutaan erilaisten työaikamallien terveydellisiin vaikutuksiin • Opitaan monipuolisten harjoitusten avulla hahmottamaan työaikaa kokonaisuutena. TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS TYÖPAIKALLA 29.11.–1.12.2023 3 pv Murikka-opisto Kurssilla perehdytään tasa-arvoja yhdenvertaisuuslakien velvoitteisiin työelämässä sekä siihen, miten etenkin luottamushenkilöt toimivat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäjinä. Kurssin sisältöä: • Opitaan ennakoimaan ja tunnistamaan syrjintää sekä saadaan välineitä puuttua syrjintään ja häirintään. • Käsitellään samapalkkaisuutta sekä tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmien tekemistä. • Esitellään tasa-arvoja yhdenvertaisuuslakeihin liittyviä oikeustapauksia ja tuomioistuinten ratkaisuja. YRITYSTALOUS, KASSAVIRTAA JA KANNATTAVUUTTA 11.–13.12.2023 3 pv Murikka-opisto Henkilöstön edunvalvojat joutuvat usein perehtymään yrityksen talouteen ja osallistumaan siihen liittyvään keskusteluun. Siksi heidän on hyvä osata lukea ja ymmärtää erilaisia taloudellisia raportteja. Tällöin on vankempi pohja osallistua henkilöstön edustajana erilaisiin kehitysryhmiin tai neuvotella esimerkiksi palkkausjärjestelmistä, jotka perustuvat yrityksen tulokseen. Yritystalouden kurssi on tarkoitettu luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille sekä muille henkilöstöedustajille erilaisissa yhteistyöelimissä. Kurssilla harjoitellaan yrityksen taloudellisen tilan tulkintaa ja arviointia sekä tutustutaan yrityksen tilinpäätökseen ja tärkeimpiin tunnuslukuihin yrityspelin avulla. Kurssilla tehdään analyysia kurssilaisten työpaikkojen taloudellisesta tilasta. Yrityspeli on motivoiva ja konkreettinen tapa oppia yritystalouden perusteita. KOULUTUKSET
Mitä työehtosopimuksessasi sanotaan sairausajan palkasta? 14.-15.10.2023 Original Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastauksen saat SEL:n Tunnetko oikeutesi? -koulutuksessa. Viikonloppu on rento ja hyvä tapa tavata muita nuoria liiton jäseniä sekä oppia omista oikeuksista työelämässä. Luvassa on hauskan pitoa ilman turhaa pönötystä. Koulutus alkaa lauantaina kello 12 ja päättyy sunnuntaina kello 13. Koulutus on maksuton sisältäen ohjelman, matkat koulutuspaikalle, majoituksen sekä ruokailut ja illanvieton. Koulutukseen mahtuu 20 nopeinta alle 35-vuotiasta jäsentä. Entä ylitöistä ja pekkasista? Tai työvaatteista? Mikä on tilinauhassasi näkyvä TyEL? Miten tarkistat tilisi? Mitä nuoret tekevät liitossa, millaista toimintaa nuorilla on? Lisätiedot: Jani Seuranen, jani.seuranen@selry.fi 045 7884 5032 Varaa paikkasi ja ilmoittaudu viimeistään 2.10.2023 osoitteessa selry.fi/nuoret KOULUTUS Tilaa SEL:n kalenteri vuodelle 2024 SEL tarjoaa vuoden 2024 kalenterin jäsenilleen maksutta. Jos haluat SEL:n kalenterin vuodelle 2024, tilaa kalenteri 31.10.2023 mennessä. Kalenteri lähetetään vain sen tilanneille postissa loppuvuodesta. TIL AUSOHJEET: Kirjaudu SEL:n eAsiointiin osoitteessa www.selry.fi/easiointi, valitse ensin ”Jäsenyys”, sitten ”Jäsentiedot” ja ”Jäsenedut” ja ”Muokkaa”. Valitse ”Haluan kalenterin”, tallenna valintasi ja kirjaudu ulos. Jos et voi käyttää eAsiointia, voit tehdä kalenteritilauksen soittamalla liiton jäsenpalveluun 09 4246 1230, joka palvelee ma-to klo 8.30–15.30 ja pe klo 8.30–15. Kalenteritilaus on voimassa toistaiseksi eli saat kalenterin joka vuosi automaattisesti, kunnes peruutat tilauksesi. Hinta SEL:n jäsenelle €! SEL:n kalenteri on Ajaston Suomessa valmistama Agenda, jonka koko on taskuun sopiva 8,5 x 16,2 cm. Kalenteri on parikierresidottu.
LIITON ALUEELLINEN NUORTEN TOIMINTA. Mitä, missä ja kenelle? Haluatko sinä olla mukana ideoimassa ja tekemässä? VIIKONLOPPUNA SAADAAN VINKKEJÄ nuorten toimintaan, ideoidaan ja innostutaan. Sekä tietysti vietetään iltaa parhaassa selliläisessä seurassa. SUPERVIIKONLOPPU ON OSALLISTUJILLE MAKSUTON sisältäen ohjelman, majoituksen, ruokailut sekä matkakulut kotoa koulutuspaikalle ja takaisin. Viikonloppu alkaa lauantaina kello 12 lounaalla ja päättyy sunnuntaina lounaaseen kello 13. Tarkista tietosi eAsioinnista, voita 500 € :n matkalahjakortti! Tarkista nyt tietosi SEL:n eAsioinnista osoitteesta www.selry.fi/easiointi Kaikkien ajalla 11.8.–31.10.2023 eAsiointiin sisäänkirjautuneiden ja tietonsa tarkistaneiden kesken arvomme 500 euron matkalahjakortin. eAsioinnissa voit: • Päivittää omat yhteystietosi, tarkistaa puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi sekä lisätä tilinumerosi lakkoavustuksen maksamiseksi • Tarkistaa työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä • Ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten perhevapaasta, varusmiestai siviilipalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta • Laskea jäsenmaksusi jäsenmaksulaskurilla ja saada viitenumeron jäsenmaksun maksamista varten, jos työnantajasi ei peri jäsenmaksuasi suoraan palkastasi • Tilata tai peruuttaa SEL:n kalenterin • Tilata tai peruuttaa SEL:n Elintae-lehden Jos olet työtön tai lomautettu, voit lisäksi: • Hakea ansiopäivärahaa • Katsoa omia hakemusja päätöstietojasi • Seurata ansiopäivärahan enimmäisaikalaskuria • Lähettää viestin työttömyyskassaan Jos et voi käyttää eAsiointia, voit tarkistaa yhteystietosi soittamalla SEL:n jäsenpalvelun numeroon 09 4246 1230, joka palvelee maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin kello 8.30–15. Ovatko tietosi ajan tasalla SEL:n jäsenrekisterissä? Kun yhteystietosi ovat oikein, saat liitosta tärkeää tietoa, esimerkiksi kun neuvottelemme elintarvikealan työntekijöiden uusista työehtosopimuksista.
LIITON ALUEELLINEN NUORTEN TOIMINTA. Mitä, missä ja kenelle? Haluatko sinä olla mukana ideoimassa ja tekemässä? VIIKONLOPPUNA SAADAAN VINKKEJÄ nuorten toimintaan, ideoidaan ja innostutaan. Sekä tietysti vietetään iltaa parhaassa selliläisessä seurassa. SUPERVIIKONLOPPU ON OSALLISTUJILLE MAKSUTON sisältäen ohjelman, majoituksen, ruokailut sekä matkakulut kotoa koulutuspaikalle ja takaisin. Viikonloppu alkaa lauantaina kello 12 lounaalla ja päättyy sunnuntaina lounaaseen kello 13.
E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 Yhteistoimintalaki edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua työpaikalla Yhteistoimintalain mukaan työnantajan on neuvoteltava henkilöstön kanssa ennen henkilöstön asemaan oleellisesti vaikuttavia päätöksiä. Kuvituskuva, ei liity juttuun. Uudistetun yhteistoimintalain tavoitteena on, että työnantaja ja työntekijät kehittävät yhdessä työtä ja työoloja sekä varautuvat tuleviin muutoksiin jatkuvalla vuoropuhelulla. teksti Pirjo Pajunen kuva Taru Salovaara Y H T E I S T O I M I N TA
E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 ”Jatkuvasta vuoropuhelusta hyötyvät niin työnantajat kuin työntekijät.” S uurin muutos 1.1.2022 voimaan tulleessa uudistetussa yhteistoimintalaissa on jatkuvan vuoropuhelun malli. Sen idea on, että yhteistoimintaa harjoitetaan työpaikalla myös hyvinä aikoina. Työntekijät ja työnantaja käyvät vuoropuhelua yrityksen tilanteesta, näkymistä ja henkilöstöön vaikuttavista asioista säännöllisesti. Näin voidaan paremmin varautua tuleviin muutoksiin ja miettiä yhdessä esimerkiksi, miten henkilöstön osaamista on kehitettävä. Laki antaa aiempaa enemmän eväitä käydä keskustelua yrityksen tilasta ja tulevaisuuden näkymistä sekä reagoida haasteisiin muillakin tavoilla kuin henkilöstöä vähentämällä. – Tavoitteena on edistää työpaikoilla aitoa ja reaaliaikaista keskustelua henkilöstöä koskevista asioista mukaan lukien yrityksen taloudellinen tilanne, sanoo SAK:n päälakimies Timo Koskinen. Hän painottaa, että jatkuvasta vuoropuhelusta hyötyvät niin työnantajat kuin työntekijät. – Hyvin toimiva ja sujuva yhteistoiminta on oleellinen osa yrityksen kilpailukykyä. Se parantaa työntekijöiden hyvinvointia, osaamista, työn tuottavuutta ja yrityksen taloudellista menestystä. Vuoropuhelu on erityisen tarpeellista nyt, kun työelämä on monella tavalla murroksessa. Yrityksillä on esimerkiksi vaikeuksia saada osaavaa työvoimaa ja tietyillä aloilla kärsitään jopa työvoimapulasta. Timo Koskinen tähdentää, että toimiva vuoropuhelu työpaikalla lisää luottamusta ja auttaa ratkaisemaan esimerkiksi yllä mainittuja asioita. – Työpaikan hyvä yhteistoiminta on myös toimivan rekrytoinnin edellytys, erityisesti kun työvoimasta joudutaan monella alalla kilpailemaan. Laki antaa vuoropuhelulle raamit: sen mukaan vuoropuhelua tulisi käydä työpaikoilla pääsääntöisesti neljännesvuosittain. Osana vuoropuhelua voidaan tehdä suunnitelma työyhteisön kehittämiseksi. Tähän ennakoivaan kehittämistyöhön kannattaa panostaa, Timo Koskinen sanoo. Työnantajan on neuvoteltava henkilöstön kanssa Yhteistoimintalain mukaan työnantajan on neuvoteltava henkilöstön kanssa ennen henkilöstön asemaan oleellisesti vaikuttavia päätöksiä. – Henkilöstön kannattaa olla aloitteellinen ja hyödyntää lain mahdollisuuksia täysimääräisesti. Esimerkiksi henkilöstön edustajalla on oikeus esittää muutosneuvotteluissa vaihtoehtoisia ratkaisuja irtisanomisille. Yhteistoimintalain noudattamista valvoo yhteistoiminta-asiamies. Jos työnantaja ei kehotuksesta huolimatta noudata lakia, työnantaja voi saada laiminlyönneistä jopa sakkorangaistuksen. Yhteistoimintalakia sovelletaan vielä tällä hetkellä niihin yrityksiin, joissa on vähintään 20 työntekijää. Tämä saattaa kuitenkin jatkossa muuttua, sillä pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on sovittu, että hallitus nostaa yhteistoimintalain soveltamisalan vähintään 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin yrityksiin. Hallitus aikoo lukuisten muiden työehtojen heikennysten lisäksi myös lyhentää yhteistoimintalaissa määriteltyjä muutosneuvotteluiden vähimmäisaikoja puolella, mikä tulee vähentämään työntekijöiden ja työnantajien välistä vuoropuhelua yrityksissä. Lataa SAK:n opas yhteistoimintalaista osoitteesta www.sak.fi. ? Yhteistoimintalain mukaan vuoropuhelu pitää järjestää yli 29 työntekijän yrityksissä neljä kertaa vuodessa, 20–29 työntekijän yrityksissä kaksi kertaa vuodessa ja ilman henkilöstön edustajaa olevissa yrityksissä vähintään kerran vuodessa. ? Vuoropuhelun käytännön toteuttamisesta voidaan sopia paikallisesti toisin, mutta henkilöstön edun mukaista on pitää kiinni vähintään lain mukaisista neuvotteluista. ? Työpaikan kehittämissuunnitelmaan kirjataan sovittujen toimenpiteiden vastuunjako, aikataulu sekä seuranta. Jatkuva vuoropuhelu työpaikalla
E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 ”Tavoitteenani on saada lisää jäseniä liittoon” – Olen oppinut, kun joku kysyy jotain, etten vastaa siihen heti suoralta kädeltä, jos en ole asiasta aivan varma, vaan kerron selvittäväni ja palaavani hänelle asiaan, tuore pääluottamusmies Staffan Åkerblom sanoo. S taffan Åkerblom on Orklan Confectionery & Snacksin Ahvenanmaalla Haraldsbyssä sijaitsevan tehtaan eli Taffelin perunalastutehtaana tunnetun tuotantolaitoksen pääluottamusmies. Åkerblom astui pääluottamusmiehen saappaisiin tämän vuoden alussa, mitä edelsi kausi varapääluottamusmiehenä. Espoossa syntynyt, ruotsia äidinkielenään puhuva Åkerblom on työskennellyt Ahvenanmaalla Orklan palveluksessa lokakuusta 2017. Saarelle hän muutti pakkauskoneenhoitajan työn takia. Pisimmän pätkän hän on asunut Pietarsaaressa, muun muassa veneenrakentajana ja hallimestarina jäähallissa työskennellen. Ammattiliittoon Åkerblom on kuulunut suurimman osan työurastaan, mutta ammattiyhdistysaktiivi hänestä kuoriutui vasta viime vuosina. SEL:n silloinen liittosihteeri Henri Lindholm houkutteli suomenkielentaitoisen Åkerblomin SEL:n toimintaan mukaan ammattiosaston kokouksessa muutama vuosi sitten. Viime vuonna hänet valittiin SEL:n edustajakokouksessa liittovaltuustoon varajäseneksi. Paljon omaksuttavaa Työtä Orklan Haraldsbyn tehtaalla tehdään arkisin joko kahdessa tai kolmessa vuorossa, osastosta ja sesongista riippuen. Henkilöstön kokonaismäärä on 110 ja SEL:n työehtosopimuksen alaisissa töissä työskentelee 85 ihmistä. Staffan Åkerblom työskentelee pääasiassa perunapakasteiden pakkauksen parissa. Pääluottamusmiehen tehtävän hoitoon hänelle on varattu työaikaa kahdeksan tuntia viikossa. Aikaa menee esimerkiksi jäsenten palkka -ja muiden työehtoasioiden selvittämiseen. Luottamushenkilönä toimiminen L U O T TA M U S H E N K I L Ö Staffan Åkerblom on Orklan Haraldsbyn tehtaan työntekijöiden tuore pääluottamusmies ja Ahvenanmaan elintarviketyöläisten ammattiosaston puheenjohtaja. teksti ja kuva Kati Oksman
E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 SEL korvaa jäsentensä työelämään liittyviä opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa enintään 200 euroa/ jäsen/vuosi. Tuki anotaan etukäteen ja se maksetaan jälkikäteen kurssimaksun kuittia ja hyväksytyn kurssisuorituksen todistusta vastaan. Lue lisää ja täytä hakemus osoitteessa www.selry.fi/koulutus Lisätietoja antaa SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaranen, p. 050 3799 269 tai jaana.saaranen@selry.fi. Kiinnostaako sinua OPISKELU AVOIMESSA KORKEAKOULUSSA? Hyödynnä SEL:n jäsenetusi: ”Omaksuttavaa asiaa on paljon ja halu auttaa työntekijöitä on kova.” on Åkerblomista mielenkiintoista. – Omaksuttavaa asiaa on paljon ja halu auttaa työntekijöitä on kova. Olen oppinut, kun joku kysyy jotain, etten vastaa siihen heti suoralta kädeltä, jos en ole asiasta aivan varma, vaan kerron selvittäväni ja palaavani hänelle asiaan. Åkerblom suoritti luottamusmiesten peruskurssin Murikka-opistolla viime keväänä. – Koronapandemia viivästytti kurssille pääsyä. Tarkoitukseni on suorittaa myös jatkokurssi. Lisäksi SAK:n nettisivuilla on tarjolla ruotsinkielistä ay-koulutusta. Isoja haasteita työpaikalla ei ole ollut. Åkerblom pitää hyvänä asiana työpaikkansa isoon konserniin kuulumista, mikä luo hänen mielestään turvaa – myös luottamustehtävän hoitamisessa. Yhteydenpito ja ajatusten pallottelu onnistuu muun muassa Orklan Vaajakosken makeistehtaan pääluottamusmiehen Esa Väyrysen kanssa. – Kun taustalla on iso organisaatio, ei oma työpaikka yleensä lähde heti alta, vaikka jokin tehtaista tekisikin jollain kvartaalilla vähän miinusta. Päätöksiä ei tehdä hätiköiden, ja isolla yrityksellä on tyypillisesti myös enemmän investointivaraa, Åkerblom sanoo. Snacks-tuotteita ja perunapakasteita valmistavaan Haraldsbyn tehtaaseen onkin tehty viime vuosina laajoja, muun muassa automaatiota lisääviä ja hiilijalanjälkeä pienentäviä investointeja ja niiden tekeminen jatkuu yhä, mikä luo osaltaan luottamusta tulevaan. Kiitosta saavat myös työpaikan työsuojelutoiminta sekä vuosittain työntekijöille järjestettävät kesäjuhlat. Työntekijöistä SEL:iin on järjestäytynyt noin 30 henkilöä. – Tavoitteenani on saada lisää jäseniä liittoon. Työpaikallamme maahanmuuttajataustaiset työntekijät kuuluvat melko hyvin liittoon, mutta kantaväestö on järjestäytynyt heikommin. Ahvenanmaalla on erittäin korkea työllisyysaste, joten uusia töitä löytyy helposti, mikä voi selittää asiaa. Yhteistyö SAK:n paikallisjärjestön kanssa tärkeää Staffan Åkerblom on myös 101-jäsenisen Ahvenanmaan elintarviketyöläisten ammattiosasto 035:n eli Ålands Livsmedelsarbetares lokalavdelningin puheenjohtaja. Vuodenvaihteessa alkaneessa pestissään tuore ammattiosaston puheenjohtaja on saanut apua liiton lisäksi SAK:n ja liittojen Ahvenanmaan asiamieheltä Elin Sundbackilta, jonka palkasta myös SEL maksaa osan. – Meillä on ammattiosaston johtokunnassa tällä hetkellä kolmen työpaikan edustus, mutta tavoitteena on saada jokaisesta paikallisesta elintarvikealan työpaikasta luottamusmies mukaan johtokuntaan. Kun aktiiveja on vähän, vaarana on, että kynttilä palaa molemmista päistä. Siksi ammattiosasto tekee paljon yhteistyötä SAK:n Ahvenanmaan paikallisjärjestön kanssa. – Esimerkiksi syksyllä paikallisjärjestö järjestää yhteisen koko perheen tapahtuman, jossa muun muassa grillataan makkaraa. Kun on paljon pieniä ammattiosastoja, on tärkeää ja järkevää tehdä yhteistyötä yli liittorajojen, Åkerblom kertoo. Vapaa-aikansa pääluottamusmies saa käytettyä tehokkaasti golfin parissa. Saaren suotuisten sääolosuhteiden takia golfkausi voi kestää jopa kahdeksan kuukautta, joskus marras-joulukuulle asti. – Kun käy pelaamassa 18-reikäisen radan, kuluu siihen melkein kokonainen päivä, ei siinä jää aikaa oikein muuhun. •
E L I N TA E 4 Työntekijän ikääntyminen otettava aiempaa paremmin huomioon Työturvallisuuslakiin täsmennettiin työnantajan velvoitteita. Muutosten yhtenä tavoitteena on edistää 55 vuotta täyttäneiden työssä jaksamista ja pidentää työuria. T Y Ö T U R V A L L I S U U S kuva Taru Salovaara Työnantajan on nyt otettava aiempaa paremmin huomioon työntekijän yksilölliset ominaisuudet. Kuva on kuvituskuva eikä liity juttuun. T yöturvallisuuslain muutokset tulivat voimaan 1.6.2023. – Tiedossa on, että iän myötä etenkin ihmisen fysiikassa tapahtuu muutoksia, jotka edellyttävät täsmennettyjä työsuojelutoimenpiteitä, jotta ihmiset jaksavat töissä pidempään, SAK:n työympäristöja tasa-arvoasiantuntija Anne Mironen selostaa lakimuutosta. Uudistus vaikuttaa myös työpaikkojen työsuojeluvaltuutettujen arkeen. – Uudistetussa laissa työnantajan yleisiin huolehtimisvelvollisuuksiin kuuluu, että tarvittaessa tehdään yksilöllisiä muutoksia työoloihin. Tämä velvoittaa työnantajaa, mutta työsuojeluvaltuutetunkin pitää olla tässä asiassa hereillä ja tuoda tarvittaessa työnantajan tietoon, jos havaitsee tarvetta työolojen muutokseen yksittäisten työntekijöiden osalta, Mironen toteaa. Kaksi muutosta Työnantajan yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen on tehty kaksi muutosta. Ensimmäinen täsmennys koskee yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä. Työnantajan on erityisesti otettava huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi työskentelytilaan liittyvät järjestelyt tai työajan tai työmäärän mukauttaminen. Toinen muutos täsmentää työnantajan tarkkailuvelvoitetta. Jo aiemmin laissa luki, että työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Nyt mainitaan myös velvollisuus tarkkailla työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä. Kaikki ikääntyvät Anne Mironen huomauttaa, että vaikka lakimuutoksen tavoitteena on parantaa yli 55-vuotiaiden työssäjaksamista ja työllisyysastetta, eivät toimenpiteet rajaudu vain yli 55-vuotiaisiin. – Yksi saattaa tarvita työhön erityistoimenpiteitä kuusikymppisenä, kun joku toinen voi
E L I N TA E 4 Ilman lIIttoa eI ole oIkeuksIa Oikeus kuulua ammatti liittoon on ihmisoikeus, jota rikotaan laajalti maailmalla. Pidetään siitä kiinni! www.sask.fi/ilonoikeudet Sask_Elintae_1/2_sivua.indd 1 Sask_Elintae_1/2_sivua.indd 1 28.8.2023 12.55 28.8.2023 12.55 tarvita jo 45-vuotiaana tai viisikymppisenä. Laki korostaa yksilöllisiä toimenpiteitä, eikä rajaa toimenpiteitä vain jonkin tietyn ikärajan ylittäneisiin. Esimerkiksi tukija liikuntaelinsairauksissa on tärkeä huomata, että ne kehittyvät vähitellen ajan saatossa. Jos kuormitukseen aletaan kiinnittää huomiota vasta, kun selkä tai polvet jo ovat menneet rikki, niin se on liian myöhäistä, Mironen sanoo. Lain mukaan työnantajan on osana työn vaarojen selvittämistä ja arviointia huomioitava työn fyysiset kuormitustekijät sekä työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät. Jo ennestään on pitänyt huomioida työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja hänen henkilökohtaiset edellytyksensä. Nyt mukaan on lisätty myös ikääntyminen. Ikääntymiseen liittyviä muutoksia voivat olla esimerkiksi työkyvyn, näkökyvyn ja kuulon muutos. Perehdytys kuntoon Kuormitustekijöitä pitää vähentää jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämän takia myös perehdytykseen kytkeytyviä lainkohtia on täsmennetty. – Laki vaatii, että myös perehdytyksessä pitää ottaa huomioon henkilökohtaiset ominaisuudet. Jo työuran alusta asti pitää kiinnittää huomiota siihen, että ongelmia ei pääse kehittymään. Keskimäärin perehdyttäminen on Suomessa edelleen heikkoa. Uusi työntekijä pitää perehdyttää työhön, työyhteisöön ja työsuojelullisiin toimenpiteisiin. Perehdyttämisen pitää tapahtua aina huolellisesti, Anne Mironen sanoo. Esimerkiksi työntekijän nuori ikä tai ikääntyminen ovat tällaisia opetuksessa ja ohjauksessa huomioon otettavia seikkoja. Perehdytyksessä on otettava huomioon myös työntekijän kielitaito tai osatyökykyisen työntekijän yksilölliset rajoitteet tai tarpeet. • Keskeiset muutokset koskevat työturvallisuuslain kolmea pykälää: Työnantajan yleistä huolehtimisvelvoitetta (8 §), työnantajan velvollisuutta selvittää ja arvioida työn vaarat (10 §) ja työnantajan velvollisuutta antaa työntekijälle opetusta ja ohjausta (14 §). Lisäksi raskaussuojelun perussäännöstä selvennetään koskemaan myös imettäviä ja äsken synnyttäneitä työntekijöitä (11 §). Lähde: Työterveyslaitos Kolme keskeistä muutosta
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 Työttömyyskassa JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI TAI SINUT LOMAUTETAAN OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänäsi kokopäivätyötä hakevaksi työnhakijaksi TE-toimistoon osoitteessa www.te-palvelut.fi. Noudata TE-toimiston ohjeita. Voit saada ansiopäivärahaa vain, jos työnhakusi on voimassa TE-toimistossa. Tee ensimmäinen ansiopäivärahahakemus, kun ensimmäisestä työttömyystai lomautuspäivästäsi on kulunut vähintään kaksi täyttä kalenteriviikkoa maanantaista sunnuntaihin. Hakemuksen tulee päättyä sunnuntaihin. Hae päivärahaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömyytesi tai lomautuksesi alkamisesta. Tee hakemus ja lähetä liitteet työttömyyskassaan eAsiointipalvelussa osoitteessa www.elintarvikekassa.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa. Hakemuksen voit tulostaa osoitteesta www.elintarvikekassa.fi tai tilata numerosta 09 4246 1210. Ensimmäisen hakemuksen liitteet Liitteiden ei tarvitse olla alkuperäisiä, kopiot riittävät. 1. Palkkatodistus työnantajaltasi vähintään 26 palkallisen työssäoloviikon ajalta ennen työttömyyttä tai lomautusta. 2. Irtisanomisilmoitus, jos toistaiseksi voimassa ollut työsuhteesi on päättynyt. Jos työsuhteesi on ollut määräaikainen, ilmoitusta ei tarvita. 3. Työtodistus, jos työsuhteesi on päättynyt ja työtodistus on saatavilla. 4. Työsopimus, jos se on saatavilla. 5. Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. 6. Verokortti, jos olet tilannut muutosverokortin etuutta varten. Jos et lähetä muutosverokorttia etuutta varten, ansiopäivärahastasi tehdään vähintään 25 %:n ennakonpidätys. 7. Verotuspäätös, jos sinulla on ollut ansiotuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. 8. Selvitys viikoittaisesta työajasta ja palkasta, jos olet tehnyt välillä alle 18-tuntisia viikkoja tai yhtä aikaa useampaa osa-aikatyötä. 9. Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, joka vaikuttaa ansiopäivärahaan, esimerkiksi päätös perheellesi myönnetystä lasten kotihoidon tuesta. Jatkohakemuksen liitteet Täytä jatkohakemus neljän kalenteriviikon ajalta maanantaista sunnuntaihin, paitsi jos olet osa-aikaisesti työssä, josta palkka maksetaan kuukausittain. Silloin täytä hakemus koko kalenterikuukaudelta. Lähetä palkkatiedot hakemuksesi liitteenä, jos sinulla on ollut palkkatuloa osa-aikatyöstä tai satunnaisesta kokoaikatyöstä hakemuksen ajalta. Jos osallistut työllistymistä edistävään palveluun, merkitse hakemukseesi, missä palvelussa olet ja mahdolliset poissaolo päiväsi. Anmäl dig senast den första dagen som du är arbetslös eller permitterad som arbetslös sökande av heltidsarbete till TE-byrån på adress www.te-palvelut.fi. Följ TE-byråns direktiv. Du kan få inkomstrelaterad dagpenning endast om din arbetsansökan är i kraft hos TE-byrån. Gör din första ansökan om inkomstrelaterad dagpenning då det har förflutit högst två hela kalenderveckor från måndag till söndag sedan din första dag som arbetslös eller permitterad. Ansökan bör gälla fram till söndag. Ansök om dagpenning senast tre månader efter att du blivit arbetslös eller permitterad. Gör din ansökan och sänd in bilagor till arbetslöshetskassan i eTjänstens service på adress www.elintarvikekassa.fi. Om du inte kan använda eTjänsten sänd då din ansökan per post. Ansökan kan skrivas ut på adress www.elintarvikekassa.fi eller beställas per telefon 09 4246 1200. Bilagor till din första ansökan Bilagorna behöver inte insändas i original, kopior räcker. 1. Löneintyg från din arbetsgivare för minst 26 betalda arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. 2. Uppsägningsmeddelande om din tillsvidareanställning är avslutad. Om arbetsförhållandet har varit tidsbundet behövs inget meddelande. 3. Arbetsintyg om arbetsförhållandet avslutats och ett arbetsintyg finns. 4. Arbetsavtal om sådant finns. 5. Permitteringsmeddelande om du blivit permitterad. 6. Skattekort om du beställt skattekort för förmåner. Om du inte sänder ett förmånsskattekort tas en förskottsinnehållning på 25 procent på din inkomstrelaterade dagpenning. 7. Skattebeslut om du har haft inkomster från jordbruk eller annan företagsverksamhet. 8. Utredning om lön och arbetstider per vecka om du ibland har haft arbetsveckor på under 18 timmar eller flera deltidsjobb samtidigt. 9. Beslut om en social förmån du åtnjuter som påverkar din dagpenning, exempelvis beslut om beviljat hemvårdsstöd för din familj. Bilagor för fortsatt ansökan Fyll i ansökan för fyra kalenderveckor från måndag till söndag, utom om du deltidsarbetar och får månatlig lön. Fyll då i ansökan för hela kalendermånaden.Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster från deltidsarbete eller tillfälliga heltidsarbeten under ansökningstiden.Om du deltar i sysselsättningsstödjande service, tillfoga då i din ansökan vilken service det gäller och eventuella bortavarodagar.
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 Työttömyyskassa JÄSENPALVELU EASIOINTI >> www.elintarvikekassa.fi • Lähetä ansiopäivärahahakemus ja liitteet • Katso hakemuksiasi ja päätöksiäsi • Lähetä viestejä työttömyyskassalle • Muuta yhteystietojasi PUHELINPALVELU JA POSTIOSOITE Työttömyyskassa palvelee numerossa 09 4246 1210 maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin 8.30–15. Etuuskäsittelijät vastaavat kysymyksiin tiistaisin ja torstaisin kello 9–11. Numeroon soittaminen maksaa operaattorisi normaalin puhelinmaksun verran. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella selkassa@selry.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa osoitteeseen: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki MEDLEMSSERVICE ETJÄNSTEN >> www.elintarvikekassa.fi • Ansöka om inkomstrelaterad dagpenning • Kolla dina egna ansökningsoch beslutsuppgifter • Sända meddelanden till kassan • Ändra dina kontaktuppgifter TELEFONSERVICE OCH POSTADRESS Arbetslöshetskassan står till din tjänst per telefonnummer 09 4246 1200 från måndag till torsdag kl 8.30– 15.30 och på fredag kl 8.30–15. Förmånshandläggarna svarar på dina frågor tisdagar och torsdagar kl 9-11. För samtal till numret debiteras din teleoperatörs normala telefonavgift. Du kan också kontakta oss per e-post: selkassa@selry.fi. Om du inte kan använda eTjänsten, sänd då in din ansökan per post till adress: Finlands Livsmedelsarbetares Arbetslöshetskassa, Stationskarlsgatan 2, 8 vån., 00520 Helsingfors MEMBER SERVICES ESERVICE >> www.elintarvikekassa.fi • Send your earnings-related allowance application and the attachments • View your applications and decisions • Send messages to the Unemployment Fund • Change your contact details PHONE SERVICE AND POSTAL ADDRESS The Unemployment Fund is available from Monday to Thursday 8.30–15.30 and on Fridays 8.30–15 at 09 4246 1200. Benefit officers will answer questions on Tuesdays and Thursdays 9–11. Calling the number costs the caller the normal telephone charge charged by the operator. You can also e-mail us at selkassa@selry.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail using the following address: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki IF YOU BECOME UNEMPLOYED OR LAID OFF Register at the TE Office as a job seeker looking for fulltime employment no later than the first day of unemployment or lay-off at www.te-palvelut.fi. Follow TE Office’s instructions. You are entitled to earnings-related allowance only if your job search is valid at the TE Office. Submit your first application for earnings-related allowance when at least two full calendar weeks have passed since your first day of unemployment or layoff, Monday through Sunday. The application must be ended to a Sunday. Apply for the allowance no later than three months after the start of your unemployment or lay-off. Submit your application and the attachments to the Unemployment Fund using the eService at www.elintarvikekassa.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail. You can print the application from www.elintarvikekassa.fi or order one by calling 09 4246 1200. Attachments to the first application You do not have to send the original attachments, copies are sufficient. 1. Pay certificate from your employer that covers at least 26 paid work weeks prior to your unemployment or lay-off. 2. Notice of termination if your permanent employment has ended. If your employment has been for a fixed term, notification is not required. 3. A certificate of employment if your employment has ended and a certificate of employment is available. 4. Employment contract, if available. 5. Layoff notice if you have been laid off. 6. Tax card if you have ordered a revised tax card for the benefit. If you do not send a revised tax card for the benefit, a withholding rate of at least 25% will be applied to your earnings-related daily allowance. 7. A personal tax decision if you have earned income from agriculture or other business activities. 8. A statement of your weekly working hours and pay if on occasion you have worked for less than 18 hours a week or you have had several part-time jobs at the same time. 9. A decision about the social benefit you receive that affects your earnings-related daily allowance, such as a decision about a child home care allowance for your family. Attachments to the follow-up application Fill out an follow-up application for four calendar weeks from Monday to Sunday, unless you are working part-time for a monthly salary. Then fill in the application for the whole calendar month. Send salary information as an attachment to your application if you have had paid income from parttime work or occasional full-time work during the application period. If you participate in an employment promotion service, indicate in your application which service you are in and any dates of your absence.
E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 På svenska In English SEL godkänner inte regeringen Petteri Orpos planer på att märkbart försvaga arbetstagarnas rättigheter och arbetslöshetsskydd. SEL är, tillsammans med andra FFC-anslutna fackförbund redo för kampåtgärder på livsmedelsbranschens arbetsplatser för att bekämpa regeringens försvagningsförslag. – Orpos och Purras regering går, på ett hårt sätt som saknar motstycke till attack mot arbetstagarnas rättigheter och ställning. Vi är redo för motåtgärder för att försvara arbetstagarna, säger SEL:s ordförande Veli-Matti Kuntonen. I det regeringsprogram som Samlingspartiets, Sannfinländarnas, SFP:s och Kristdemokraternas regering antagit har man överenskommit om en lång rad lagförändringar som försvagar arbetstagarnas rättigheter och ställning. Regeringen bereder för tillfället med en snabb tidtabell lagförslag vars avsikter först är att begränsa arbetstagarnas strejkrätt och därefter driva igenom försvagningar av arbetsvillkoren och socialskyddet. – Om regeringen Orpos förslag går igenom kommer det finländska arbetslivet utan tvivel att bli hårdare och arbetstagarnas liv osäkrare. Tidsbundna arbetsförhållanden ökar och uppsägningar av arbetstagare underlättas. Möjligheterna ökar att försvaga löner och andra arbetsvillkor med lokala avtal utan medverkan av förtroendevalda. Dialogen mellan arbetstagare och arbetsgivare minskar genom att överföra en stor del av företagen utan-för samarbetslagstiftningen, konstaterar Kuntonen. Vid sidan om försvagningar för arbetstagarna i alla branscher har man i regeringen Orpos program också överenskommit om att fr.o.m. 1.3.2025 slopa bageriarbetslagen. SEL motsätter sig slopandet av bageriarbetslagen och underströk redan under pågående regeringsförhandlingar i ett utlåtande riktat till förhandlarna att lagen är nödvändig för att trygga arbetstagarnas utkomstnivå och försäkra sig om tillgänglig arbetskraft. SEL:s mål är, att bageribranschens arbetstagare också i fortsättningen ska ha rimliga arbetsvillkor. SEL:s bedömning är att åtgärderna i regeringsprogrammet vid sidan om att de försvagar det finländska arbetslivet också kommer att försvåra arbetskraftsbristen. Läs mera på svenska: www.selry.fi/svenska SEL does not condone the Orpo administration’s plans to undermine workers’ rights and unemployment benefits. SEL is prepared to take industrial action in the food industry alongside other SAK unions to prevent the government’s proposed efforts to undermine workers’ rights. – Orpo and Purra’s administration has launched an unforeseen assault on workers’ rights and security. We are prepared to take action to protect them, says SEL Chairperson Veli-Matti Kuntonen. The Government Programme of the new administration formed by the National Coalition Party, the Finns Party, the Swedish People’s Party and the Christian Democrats contains a laundry list of legislative amendments to undermine workers’ rights and security. The government is hastily preparing amendments that seek to curtail the workers’ right to strike, to be followed by reductions to employment conditions and social security. – Should the proposals of the Orpo administration pass, workers’ lives in Finland will without a doubt become harder and more uncertain. Fixed-term work will become more common, and termination of employment will become easier for employers. The government will create an opportunity to undercut salaries and employment conditions with a local agreement model that bypasses shop stewards. Dialogue between workers and employ-ers will be reduced by excluding a significant number of companies from the Co-operation Act, Kuntonen says. In addition to general reductions to workers rights, the Government Programme also includes a commitment to repeal the Work in Bakeries Act as of 1 March 2025. SEL opposes the repeal of the law. As SEL outlined in its statement during the government negotiations, the Act is needed to secure living wages for bakery workers and the availability of labour in the bakery sector. SEL aims to secure reasonable employment conditions for bakery workers in the future as well. According to SEL’s estimate, the amendments proposed in the Government Programme will not only make working life in Finland worse but are also likely to exacerbate the country’s labour shortage. Read more in English: www.selry.fi/english SEL är redo bekämpa försvagningar av arbetstagarnas rättigheter SEL prepares to take action to prevent the erosion of workers’ rights
E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 25.9.2023 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 5/2023”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 25 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 13.10.2023. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Kuinka suuri on ruoan arvonlisävero Suomessa a) 10 %, b) 14 %, c) 24 %? 2. Minä vuonna nykytaiteen museo Kiasma avattiin a) vuonna 1989, b) vuonna 1998, c) vuonna 2009? 3. Kuinka pitkä on eukonkannon virallinen kilparata a) 153,5 metriä, b) 253,5 metriä, c) 353,5 metriä? 4. Onko Suomen kansallisperhonen a) Nokkosperhonen, b) Paatsamasinisiipi, c) Sitruunaperhonen? 5. Mikä on Itämeren suurin saari a) Gotlanti, b) Manner-Ahvenenmaa, c) Saarenmaa? 6. Minkä automerkin automalli on Panda a) Fiatin, b) Skodan, c) Toyotan? 7. Keräileekö fillumenisti a) kolikoita, b) pinssejä, c) tulitikkuetikettejä? Vastaukset lehden sivulla 31. 2 4 1 7 3 1 8 6 7 2 7 4 5 7 6 2 5 4 9 7 6 1 3 9 8 7 2 4 8 9 3 1 5 6 6 5 9 7 2 1 4 8 3 3 1 8 5 4 6 9 2 7 1 6 2 9 3 5 7 4 8 5 8 3 2 7 4 6 1 9 4 9 7 1 6 8 2 3 5 2 3 6 4 5 9 8 7 1 8 7 5 6 1 2 3 9 4 9 4 1 3 8 7 5 6 2 Vaikeusaste: AI 32 60 7 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 9 5 8 8 3 4 6 2 2 7 6 9 1 3 7 4 8 9 4 5 3 1 3 4 5 7 9 4 1 5 3 2 8 7 6 8 7 3 4 1 6 5 2 9 6 2 5 9 8 7 1 3 4 2 5 7 6 9 3 4 8 1 3 8 9 1 2 4 7 6 5 4 1 6 8 7 5 2 9 3 7 6 4 2 5 9 3 1 8 5 3 8 7 6 1 9 4 2 1 9 2 3 4 8 6 5 7 Vaikeusaste: AI 32 60 8 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
E L I N TA E 47 E L I N TA E 4 6 T oukokuussa SEL:n Pohjois-Suomen aluesihteeri Seija Kyllösen puhelin pirisi Oulun Rautatienkadun toimistolla. Langan päässä oli edellisenä kesänä SEL:n jäseneksi liittynyt leipuri. Leipuri oli ollut aiemmin lyhyen aikaa lomautettuna, joten hän halusi selvittää lomautusten vaikutuksia vuosiloman kertymiseen. Samalla häntä kiinnosti, maksetaanko hänelle oikean suuruista palkkaa. Kun työntekijä oli itse kysellyt palkastaan töissä, työnantaja oli vastannut, että palkat ovat oikein ja jättänyt vastaamatta lisäkysymyksiin. S E LV I T E T T Y TA P A U S Työnantaja maksoi leipurille liian pientä palkkaa Palkkasaatavien perinnän lopputulos yllätti sekä SEL:n jäsenen että asiaa hoitaneen aluesihteerin. Työntekijä oli aloittanut työpaikallaan vakituisena ja kokoaikaisena leipurina toukokuussa 2019. Sitä ennen hän oli suorittanut kolmivuotisen leipurin ammattitutkinnon, tehnyt työharjoittelun ja tuurauksia samassa työpaikassa. Leipuri kertoi Seija Kyllöselle, että hänelle on maksettu viimeisen vuoden ajan kolmannen palkkaryhmän taulukkopalkkaa ja sitä ennen ykkösja kakkospalkkaryhmän palkkoja. Työntekijä teki kaikkia leipomon työtehtäviä taikinasta paistamiseen, ja olipa hänen kehittelemiään reseptejäänkin päätynyt tuotantoon asti. Jo puhelun aikana SEL:n aluesihteerille oli selvää, että työntekijälle oli maksettu liian pientä palkkaa, joten hän pyysi työntekijää käymään aluetoimistolla ja ottamaan kaikki palkkalaskelmat mukaan saatavien laskemiseksi. Iso loppusumma Jäsen tuli käymään liiton aluetoimistolla vielä samana päivänä. Seija Kyllönen havaitsi palkkalaskelmista senkin, ettei yhtäkään palvelusvuosilisää ollut maksettu työntekijälle. – Huomasin heti, että palkkasaataville tulee iso loppusumma. Työntekijälle olisi pitänyt maksaa työsuhteen alusta vähintään 2. palkkaryhmän mukaan ensimmäiset kuusi kuukautta ja sitä seuraavat 18 kuukautta 3. palkkaryhmän mukaista palkkaa. Työntekijä olisi tullut siirtää 5. palkkaryhmään vuonna 2021, kun kaksi vuotta työsuhdetta tuli täyteen. Lisäksi työntekijälle maksetut 1. ja 2. palkkaryhmän palkatkin oli maksettu euromääräisesti väärin. Seuraavana päivänä SEL:n aluesihteeri soitti työnantajalle ja kertoi, että tämä oli maksanut liian vähän palkkaa työntekijälle. Työnantaja kertoi työntekijän työpanoksesta vähättelevään tyyliin: ”siellä se pikkusen leipoo, sitten se tiskailee ja vähän siivoilee”, ja väitti, että kolmospalkkaryhmä on oikea. Työnantaja väitti perättömästi, että työntekijöiden pitäisi itse tietää, minkä suuruista palkkaa heille tulee kulloinkin maksaa. – Kerroin lähettäväni työnantajalle palkkasaatavista laskeman heti, kun saan sen laskettua. Muutaman päivän naputtelin taulukkolaskentaohjelmaan lukuja, ja kun näin loppusumman, hämmästyin. Piti teksti Kati Oksman kuva Maria Björklund E L I N TA E 47 ”Huomasin heti, että palkkasaataville tulee iso loppusumma.”
E L I N TA E 47 E L I N TA E 47 oikein ottaa laskin käteen ja tarkistaa, oliko tietokone laskenut väärin, Kyllönen kertoo. Ei ollut. Palkkasaatava oli viisinumeroinen summa. – Soitin jäsenelle ja kerroin laskelman lopputuloksen ja hänkin oli erittäin yllättynyt. Leipuri ei olisi arvannut, että saatavista kertyy noin suuri summa. Aina kannattaa kysyä Seija Kyllönen kertoi lähettävänsä laskelman sekä työntekijälle että työnantajalle, jolta pyysi lukukuittausta sähköpostin perilletulosta. Lukukuittausta ei kuitenkaan tullut ja Kyllönen epäili ennusmerkkien perusteella, että työntekijän palkkasaatavia ei tulla saamaan ilman ”tappelua”. Ällistys olikin melkoinen, kun viisi päivää laskelman lähettämisestä työntekijä laittoi aluesihteerille viestin, että työnantaja oli maksanut hänelle sentilleen aluesihteerin laskelman mukaisesti. Rahat kilahtivat työntekijän tilille alle kuukauden sisällä yhteydenotosta liittoon. Laskelmaan oli kirjattu myös palkkasumma, joka työntekijälle kuuluisi jatkossa maksaa. Työntekijä kiitti aluesihteeriä suuresti, hän uskoi, ettei olisi saanut rahojaan ilman liiton apua. Seija Kyllönen kehuu jäsenen ripeää toimintaa palkkanauhojen toimittamisessa. – Tarinan opetus on, että olkaa yhteydessä liittoon ja pyytäkää apua. Me olemme täällä teitä, jäseniä varten ja autamme mielellämme aina parhaamme mukaan. Kyllönen kehottaa jäseniä olemaan kiinnostuneita ja tarkkoja omasta palkastaan. – Se ei riitä, että palkkanauhasta vilkaisee nettopalkan loppusumman. Kirjatkaa omaan kalenteriin joka päivä töiden aloitusja lopetusajat, sillä se auttaa tilinauhojen tarkistamisessa esimerkiksi vuorolisien osalta. • A S I A N T U N T I J A V A S TA A Kesätyöni loppui ja palasin takaisin opiskelemaan. Mitä asioita pitikään muistaa? 1. Jos et ole aiemmin jo tarkistanut palkkalaskelmiasi, tarkista viimeistään nyt, että palkkasi on laskettu oikein ja että sinulle on maksettu oikein myös kaikki ylityöja muut korvaukset. Tarkista myös, että työnantajasi on pidättänyt palkastasi ammattiliiton jäsenmaksun lisäksi työeläkevakuutusmaksun. Työeläke alkaa kertymään jo 17-vuotiaasta asti. Liiton jäsenenä saat tarvittaessa apua työpaikkasi luottamusmieheltä tai jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä SEL:n aluetoimistoon aluesihteeriin. 2. Jos et ole pitänyt vuosilomaa kesätyösuhteesi aikana, on sinulle kertynyt loma maksettava lomakorvauksena työsuhteen päättyessä. Lomakorvauksen suuruus määräytyy työsuhteen pituuden ja kuukausittaisen työajan perusteella. Jos esimerkiksi työssäolopäiviä on kuukaudessa vähintään 14, kertyy lomakorvausta alle vuoden kestäneissä työsuhteissa kahden päivän ajalta kuukautta kohti. Korvaukseen oikeuttavia päiviä ovat myös hyväksyttävistä syistä johtuneet poissaolopäivät, kuten sairauspäivät. Lomakorvauksen tai pidetyn loman ajalta maksettavan vuosilomapalkan lisäksi sinulla voi olla oikeus myös työehtosopimuksessa sovittuun lomarahaan, joka on 50 % vuosilomapalkasta. 3. Muista pyytää työtodistus. Sinulla on lain mukaan oikeus saada työsuhteesi päätyttyä työtodistus. Kun haet opiskelutai työpaikkaa, työkokemuksesta saattaa olla hyötyä, joten siksi työtodistukset kannattaa pitää tallessa. 4. Jos palaat päätoimiseksi opiskelijaksi, eikä sinulla ole palkkatuloja opiskeluaikanasi, ilmoita SEL:n jäsenrekisteriin jäsenmaksuvapautuksestasi. Voit tehdä ilmoituksen SEL:n eAsioinnissa osoitteessa www.selry.fi/easiointi tai soittamalla numeroon 09 4246 1230. Jos et palaa enää elintarvikealan töihin, muistathan, että ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenenä kerryttämäsi jäsenyysja työssäoloehto eivät katoa, kun vaihdat toiseen työpaikkaan tai kokonaan toiselle alalle, jos pidät liiton jäsenyyden kunnossa tai vaihdat toiseen ammattiliittoon ja työttömyyskassaan ilman katkoksia 30 päivän sisällä. MINTTU SILLANPÄÄ SEL:n järjestötoimitsija Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 E L I N TA E 4 8 Taikatytöt henkimaailmaa suojelemassa Taidekoulussa opiskelleen Salla Heikkisen piirtämä sarjakuva kertoo ystävyydestä. Salla Heikkinen luonnostensa ympäröimänä. ”Tärkeintä on tehdä sitä, mistä itse nauttii ja se, että on itse omiin töihinsä tyytyväinen, ei somen seuraajamäärät”, Heikkinen muistuttaa. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki O ululainen Salla Heikkinen on uurastanut viimeiset viisi vuotta oman sarjakuvan parissa iltaisin ja viikonloppuisin. Heikkinen aloitti Fight for Spirits -sarjakuvan piirtämisen, kun opinnot Limingan Taidekoulun sarjakuvalinjalla vuosina 2016–2017 olivat loppusuoralla. Sarjakuvassa nuoret ystävykset, joilla on taikavoimia, suojaavat henkimaailmaa voimillaan. Tarinassa arkinen elämä ja fantasiamaailma limittyvät saumattomasti toisiinsa. Käsikirjoitus sarjakuvaan valmistui jo aiemmin, yläkouluvuosina. Kantavana teemana Heikkisen sarjakuvassa on ystävyys. Monia tapoja tehdä Salla Heikkinen tekee sarjakuvaansa niin sanotusti tarina ja dialogi edellä. Tarinat kertovat Heikkisen oman elämän kokemuksista, joita hän on muokannut sarjakuvamaailmaan sopivaksi. Teini-ikäisenä tehtyä käsikirjoitusta hän on editoinut jälkikäteen aikuisten maailmaan sopivammaksi. – Olen tarkka siitä, että kirjoitan kullekin sarjan hahmolle repliikit juuri kyseisen hahmon, en itseni näkökulmasta, Salla Heikkinen kertoo. Jokaisessa sarjakuvan luvussa keskitytään yhteen päähahmoon kerralla, mikä näkyy myös tehokeinona värimaailmassa. – Joka luvussa oleva pääväri heijastaa kyseisen luvun päähahmon väriä. Vinkin tähän värityyliin sain Limingan Taidekoulussa vierailleelta sarjakuvateksti Kati Oksman kuvat Salme Heikkinen taiteilija Petteri Tikkaselta. Sarjakuvaa voi tehdä lukuisin tavoin, riippuen myös siitä, julkaistaanko sarjakuva painettuna vai verkossa, kuten Heikkinen tekee. Heikkisen tapa on luonnostella sarjakuva ensin paperille. Kun hän on piirroksiin tyytyväinen, piirtää hän sarja
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 ”Minulle vähemmän on enemmän.” kuvasivun A3-koon tulostuspaperille ensin lyijykynällä ja voimistaa sitten ääriviivat ja tekstit sarjakuvapiirtämiseen sopivilla tusseilla. Sen jälkeen hän skannaa sivun tietokoneelle ja värittää sarjakuvan digitaalisesti tietokoneen piirto-ohjelmassa. Tällä tavoin värit eivät pääse leviämään ja jälki on siistimpää. Salla Heikkiselle sopii parhaiten piirtotyyli, jossa yksityiskohtia on vähän. – Niin saan enemmän valmista sarjakuvaa. Minulle vähemmän on enemmän. Piirtämisestä ja sarjakuvista Heikkinen on pitänyt lapsesta saakka, mutta varsinaisten sarjakuvahahmojen piirtämisen muistivihkoihin hän aloitti kuudennella luokalla. – Olen aina tykännyt kertoa tarinoita ja piirtää erilaisia hahmoja, joten siitä se vain lähti. Musiikki ja muiden työt inspiroivat Piirtäminen voi kuulostaa yksinäiseltä puuhalta, mutta erillään muusta maailmasta se ei ole. Salla Heikkisen töitä on esillä Instagramissa ja sieltä hän saa itsekin ideoita ja innoitusta sarjakuvakollegoiltaan. Siellä hän on saanut palautetta, jonka mukaan hänen piirtotyylistänsä ja tarinankerronnasta tulee ”lämmin fiilis”. Sarjakuvahahmoihinsa Salla Heikkinen on saanut inspiraatiota muun muassa musiikista, jota hän kertoo kuuntelevansa monipuolisesti laidasta laitaan. Siskoltaan Salme Heikkiseltä Salla on saanut apua esimerkiksi siinä, miten hahmojen asut ja värimaailma toimivat, erityisesti taistelukohtauksissa. Salla Heikkinen on osallistunut myös paikallisiin sarjakuvatapahtumiin, joissa hänen sarjakuviaan on ollut esillä. – Kerran eräs nuori tuli äitinsä kanssa pisteelleni ja osti sarjakuvani kaksi ensimmäistä painosta. Jonkun ajan päästä he palasivat, ja ostivat myös uusimman painoksen. Se tuntui ihanalta. Heikkinen on työskennellyt viimeiset kolme vuotta elintarvikkeiden valmistajana Kasvishovilla Oulussa. Sarjakuvalla on ollut myös valtava vaikutus elintarvikealalle päätymisen kanssa. – Luin Yotsuba-mangasarjaa, jossa kaikki ruoka oli piirretty todella herkullisen näköiseksi. Silloin päätin, että haluan itsekin tehdä sellaista ruokaa. Leipuri-kondiittori-linjan pääsykokeessa kuitenkin tajusin, ettei kakkujen tekeminen ole minun juttuni, koska työ on niin tarkkaa ja yksityiskohtaista, joten päädyin elintarvikealan perustutkintoon. Nykyistä sarjakuvaansa Salla Heikkinen on julkaissut tähän mennessä 211 sivun verran. Hänen tulevaisuuden haaveisiinsa kuuluu uuden sarjakuvan aloittaminen, mutta tällä hetkellä ensisijainen tavoite on saada nykyinen sarjakuva valmiiksi seuraavan viiden vuoden sisällä. Toiseksi viimeisen luvun luonnostelu on jo alkanut. • Salla Heikkisen sarjakuvaan voi tutustua osoitteessa fightforspirits.cfw.me ja piirroksiin sallah_art -Instagram-tilillä.
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SEL:N JÄSENIÄ AJANKOHTAISTA Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen ja työttömyysturvaan liittyvissä asioissa. Soita tai meilaa! Kun tulet asioimaan paikan päälle aluetoimistolle, varmistathan aina ensin soittamalla, että olemme paikalla. Aluetoimisto Avoinna Työttömyysturvaneuvonta ja jäsenyysasiat Työsuhdeneuvonta, palkkaja muut työehtoasiat SEL:n Etelä-Suomen aluetoimisto Siltasaarenkatu 4, 5. krs 00530 Helsinki Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Satu Itkonen 09 4246 1255 satu.itkonen@selry.fi Jouni Konttila 040 544 5101 jouni.konttila@selry.fi SEL:n Länsi-Suomen aluetoimisto Maariankatu 6 b 20100 Turku Ma–to 8–15.30 Kiinni 13–14 Pe 8–15 Kiinni 13–13.30 Maarit Pinomäki 09 4246 1234 maarit.pinomaki@selry.fi Esa Vahlsten 09 4246 1233, 0400 734 702 esa.vahlsten@selry.fi SEL:n Häme-KeskiSuomen aluetoimisto Rautatienkatu 10, 6. krs 33100 Tampere Ma–to 8–15.30 Kiinni 11–12 Pe 8–15 Kiinni 11–11.30 Marja-Liisa Jaakkola 09 4246 1236 marja-liisa.jaakkola@selry.fi Eija Rantanen 040 519 5577 eija.rantanen@selry.fi SEL:n Kaakkois-Suomen aluetoimisto Vuorikatu 20 15110 Lahti Ma–to 8–15.30 Kiinni 12.30–13.30 Pe 8–15 Kiinni 12.30–13 Marja Karuaho 09 4246 1238 marja.karuaho@selry.fi Kari Salminen 09 4246 1237, 040 456 6694 kari.salminen@selry.fi SEL:n Itä-Suomen aluetoimisto Haapaniemenkatu 21 B 21 70110 Kuopio Ma–to 8–15.30 Pe 8–15 Kiinni 11.30–12 Rainer Kettunen 09 4246 1240 rainer.kettunen@selry.fi Veijo Kukkonen 09 4246 1239, 050 464 7292 veijo.kukkonen@selry.fi SEL:n Pohjanmaan aluetoimisto Ylätori 2 A, 3. krs 65100 Vaasa Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Paula Mäki-Jussila 09 4246 1242 paula.maki-jussila@selry.fi Markus Forslund 040 772 2387 markus.forslund@selry.fi SEL:n Pohjois-Suomen aluetoimisto Rautatienkatu 16 90100 Oulu Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Jäsenpalvelu Ovatko tietosi ajan tasalla jäsenrekisterissä? Tarkista tietosi SEL:n eAsioinnista www.selry.fi/easiointi, jossa voit esimerkiksi päivittää yhteystietosi ja työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä sekä ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten perhevapaasta, varusmiespalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta. Haluatko lukea Elintakeesi vain sähköisesti? Jos et halua saada Elintae-lehteä painettuna lehtenä kotiisi, voit peruuttaa tilauksen osoitteessa www.selry.fi/easiointi -> Jäsenyys -> Jäsentiedot -> Jäsenedut -> Muokkaa -> En halua Elintae-lehteä. Tai voit perua tilauksen numerosta 09 4246 1230. Voit lukea Elintakeen osoitteessa www.lehtiluukku.fi/lehdet/elintae ja tilata muistutuksen kun uusi lehti ilmestyy.
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi myös liittoon. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkasta tai maksat jäsenmaksut itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaisen viitenumerolistan, jonka saat aluetoimistostasi. Listassa on jokaiselle kuukaudelle oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassa perii automaattisesti jäsenmaksun kaikista maksamistaan etuuksista. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Mikäli työskentelet opiskelun ohella, liity myös työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Opiskelun ajalta saat jäsenmaksuvapauden ilmoittamalla opiskeluajat liittoon. Palkkatyöstä maksetaan aina jäsenmaksua. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke, kuten kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta esimerkiksi sairauden, kuntoutustuen, äitiysvapaan, isyysvapaan, vanhempain vapaan, hoitovapaan, opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Työtön, joka ei saa kassan maksamaa etuutta, on vapautettu jäsenmaksusta. Niiden jäsenten jäsenmaksu, joilla ei ole palkkatuloa, kassan maksamaa etuutta tai jäsenmaksuvapautusta, on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Mikäli jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. Liiton jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajan perimistä jäsenmaksuista. Tarkasta veroehdotuksestasi, että maksettujen jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittaja: Kati Oksman Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi, Liisa Suonsivu Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n viestintäjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Pasi Heinämaa, Jari Heiskanen, Jani Kerttula, Kai Leinonen, Thomas Noon, Saija Ratia, Riku-Veikka Tamminen ja Tuija Toivonen-Perttunen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 16.1.2023 10.2.2023 2 27.2.2023 24.3.2023 3 3.4.2023 28.4.2023 4 15.5.2023 9.6.2023 5 14.8.2023 8.9.2023 6 18.9.2023 13.10.2023 7 23.10.2023 17.11.2023 8 20.11.2023 15.12.2023 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. p. 09 4246 1200 www.selry.fi www.elintarvikekassa.fi www.facebook.com/selry www.twitter.com/selryfi www.instagram.com/selryfi www.flickr.com/selry Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@selry.fi Postija käyntiosoite: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki
12:44 Mitäs sinne? 09:20 Mukavaa kalareissua rakas! 09:22 16:15 Hei missä meet kun et vastaa? Hirvee keli. Onko kaikki ok? 09:12 Kamat purettu. Nyt vavat kyytiin ja veneelle. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Elämä voi pysähtyä yhtäkkiä, mutta arki jatkuu Läheistesi muuttunutta arkea helpottaa henkivakuutus. Turvassa-henkivakuutus on erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen henkivakuutus. Hankit sen helposti osoitteessa: turva.fi/henkivakuutus -53 % Henkivakuut uksen liittoetu vuonna 2023 SEL:n jäsenelle