Elintae 5/2023 - Lehtiluukku.fi

Hallitus tarjoaa kylmää kyytiä työntekijöille HALLITUSOHJELMA SOVINTOEHDOTUKSET MYÖTÄILEVÄT TYÖNANTAJIEN TAVOITTEITA YHTEISTOIMINTALAKI EDELLYTTÄÄ JATKUVAA VUOROPUHELUA VELLUN BLOGI | SELVITETTY TAPAUS | ASIANTUNTIJA VASTAA | VAPAALLA 5 ? 23 SELLILÄISTEN OMA LEHTI
E L I N TA E 3 YHTEISTYÖSSÄ Raha ei tuo ketään takaisin. Silti siitä on suuri apu tilanteessa, jossa mikään ei ole helppoa. Huolehdi rakkaistasi vielä kuolemasi jälkeen hankkimalla pysyvästi edullinen henkivakuutus jäsenetuhintaan. Samalla teet takuuvarman sijoituksen omaan mielenrauhaasi. ILMAN HENKIVAKUUTUSTA KUOLEMA KUITTAA VAIN UNIVELAT. HYÖDYN NÄ JÄSENET U Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun.
E L I N TA E 3 Aluksi P ääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman nimi, ”Vahva ja välittävä Suomi”, tuntuu irvokkaalta. Hallitusohjelma sisältää isoja heikennyksiä työntekijöiden oikeuksiin ja sosiaaliturvaan. Hallituksen heikennysesitysten takana näyttävät olevan puhtaasti ideologiset syyt. Heikennyksiä ei voi perustella työllisyyden parantamisella. Hallitus aikoo viedä suomalaista työelämää ja yhteiskuntaa taaksepäin vuosikymmeniä. Kerromme hallituksen ajamista heikennyksistä työehtoihin ja työttömyysturvaan tässä lehdessä. Tulemme takuuvarmasti pitämään niitä esillä ja avaamaan niitä lisää sitä mukaan, kun hallitus tuo lakimuutoksiaan eduskuntaan. SAK ja ammattiliitot ovat jo aloittaneet valmistautumisen toimiin, joilla torjutaan hallituksen esittämät lakko-oikeuden, työehtojen ja työttömyysturvan heikennykset. Toivottavasti hallitus itse vielä ymmärtää haudata epäreilut esityksensä. MEILLÄ ON nyt todella painava syy toimia ja puolustaa yhdessä työntekijöiden asemaa ja oikeuksia. Työntekijöiden kyykyttämisen lisäksi hallituksen ohjelmassa on paljon muutakin täysin käsittämätöntä. Nykyiset hallituspuolueet pelottelivat ennen eduskuntavaaleja ihmisiä valtionvelalla, mutta nyt ne aikovat itse ottaa ensi vuonna yli kaksi kertaa enemmän velkaa kuin Sanna Marinin hallitus otti viime vuodeksi. Hallitus ottaa miljardeja lisää velkaa rahoittaakseen tuloveron kevennykset. Palkansaajan verotus kevenee ensi vuonna 0,6–1,3 prosenttiyksikköä. Veronmaksajain keskusliiton mukaan eniten palkkaverotus kevenee 14 000 euroa kuukaudessa ansaitsevilla ihmisillä. Keskituloiselle 3840 euroa kuukaudessa tienaavalle palkasta jää käteen ensi vuonna 340 euroa enemmän. Se on alle 30 euroa kuukaudessa. OTTAISITKO SINÄ mieluummin 30 euroa kuussa käteen vai maksaisitko sen veroina, joilla voidaan laittaa kuntoon esimerkiksi julkiset sosiaalija terveyspalvelut, joihin tarvitaan kipeästi lisää rahaa? Hallitusta ei verojen kerääminen ja niillä rahoitettavat palvelut tunnu kiinnostavan. Suomi menettää harmaan talouden vuoksi arviolta noin viisi miljardia euroa verotuloja vuodessa, silti hallitus aikoo leikata harmaan talouden torjunnan resursseja yli kolmella miljoonalla eurolla vuodessa. Painava syy P Ä Ä K I R J O I T U S ”Hallitus aikoo viedä suomalaista työelämää taaksepäin vuosikymmeniä.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 5/23 8.9.2023 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Hallitusohjelma tarjoaa kylmää kyytiä työntekijöille 12 Hallituksen leikkaukset romuttavat ansioturvan 14 Sovintoehdotukset myötäilevät työnantajien tavoitteita 16 Hiivan kasvatus on tiimityötä 21 Kokkikartano sai uudet tilat 26 SEL:n kesäfestareita juhlittiin Hämeenlinnassa 28 IUF koolla Genevessä 36 Yhteistoiminta 38 Luottamushenkilö 40 Työturvallisuus 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: Minna Routakangas ja Mira Aate osallistuivat SEL:n kesäfestareille Hämeenlinnan Linnanpuistossa 26.8.2023. Kannen kuva: Karoliina Öystilä ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti S EL ei hyväksy Petteri Orpon hallituksen suunnitelmia heikentää merkittävästi työntekijöiden oikeuksia ja työttömyysturvaa. SEL on valmis työtaistelutoimiin elintarvikealan työpaikoilla hallituksen heikennysesitysten torjumiseksi yhdessä muiden SAK:laisten ammattiliittojen kanssa. – Orpon ja Purran hallitus hyökkää nyt ennennäkemättömän rajulla tavalla työntekijöiden työehtoja ja asemaa vastaan. Me olemme valmiita toimiin työntekijöiden puolustamiseksi, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo. Kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien muodostaman hallituksen ohjelmassa on sovittu pitkä lista lakimuutoksia, jotka heikentävät työntekijöiden asemaa ja oikeuksia. Hallitus valmistelee parhaillaan nopealla aikataululla lakiesityksiä, joilla on tarkoitus ensin rajoittaa työntekijöiden lakko-oikeutta ja sen jälkeen viedä läpi työehtojen ja sosiaaliturvan heikennysesitykset. – Jos Orpon hallituksen esitykset menevät läpi, suomalaisesta työelämästä tulee kiistatta kovempaa ja työntekijälle epävarmempaa. Määräaikaisia työsuhteita lisätään ja työntekijän irtisanomista helpotetaan. Palkkojen ja muiden työehtojen heikentämiseen annetaan mahdollisuus luottamusmiehen ohittavalla paikallisella sopimisella. Työntekijöiden ja työnantajien vuoropuhelua vähennetään siirtämällä iso osa yrityksistä yhteistoimintalain ulkopuolelle, Kuntonen toteaa. Kaikkien alojen työntekijöitä koskevien heikennysten lisäksi Orpon hallituksen ohjelmassa on sovittu myös leipomotyölain kumoamisesta 1.3.2025 alkaen. SEL vastustaa leipomotyölain kumoamista ja korosti jo hallitusneuvotteluiden aikana neuvottelijoille antamassaan lausunnossa, että laki on tarpeellinen alan työntekijöiden ansiotason turvaamiseksi ja työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. SEL:n tavoitteena on, että leipomoalan työntekijöillä on jatkossakin tolkulliset työehdot. SEL:n arvio on, että hallitusohjelman toimenpiteet tulevat paitsi heikentämään suomalaista työelämää, myös pahentamaan työvoimapulaa. SEL:n liittohallitus käsitteli elokuussa hallitusohjelmaa ja SEL:n toimia järjestöllisen valmiuden nostamiseksi. SEL tiedottaa elintarvikealan työntekijöille Orpon hallituksen heikennysesitysten vaikutuksista ja valmistautuu toimimaan elintarvikealan työpaikoilla hallituksen ajamien työelämäheikennysten torjumiseksi. Lue lisää Elintakeen sivuilta 10–13. SEL on valmis toimiin työntekijöiden oikeuksien heikentämisen torjumiseksi Taru Salovaara
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti S uomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan sulautuminen Avoimeen työttömyyskassaan 1.1.2024 alkaen sai elokuussa työttömyyskassojen toimintaa valvovan viranomaisen eli Finanssivalvonnan suostumuksen ja vahvistuksen. Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa ja Avoin työttömyyskassa A-kassa hyväksyivät toukokuussa kassan kokouksissaan sopimuksen Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan sulautumisesta Avoimeen työttömyyskassa A-kassaan 1.1.2024 lukien. Sulautumisesta julkaistiin viralliset kuulutukset Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan, A-kassan ja Finanssivalvonnan verkkosivuilla 9.6.2023. Kuulutus julkaistiin myös 9.6.2023 ilmestyneessä Elintakeessa ja asiasta tiedotettiin suoraan kirjeellä työttömyyskassan yksilöjäseniä. A-kassa on yli 228 000 jäsenellään Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Sulautumisen myötä A-kassaan siirtyy 17 220 jäsentä. Työttömyyskassojen sulautuminen ei edellytä toimenpiteitä Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan jäseniltä. – Sulautuminen ei edellytä Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan jäseniltä tässä vaiheessa mitään toimenpiteitä, eikä jäsenten työttömyysturvaan tai etuuksien maksatukseen tule sen takia muutoksia. Jäsenyys jatkuu uudessa työttömyyskassassa automaattisesti ja ilman katkoksia, Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan johtaja Jenni Korkeaoja kertoo. Sulautumisella haetaan leveämpiä harteita, joilla pystytään vastaamaan työttömyyskassoihin kohdistuviin lisääntyviin velvoitteisiin. – Sulautumalla osaksi isompaa työttömyyskassaa, pystymme jatkossakin tuottamaan jäsenillemme laadukkaat työttömyyskassapalvelut kustannustehokkaasti, Suomen Elintarviketyöläisten työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja Lea Väänänen sanoo. SEL:n jäsenmaksu sisältää jatkossakin työttömyyskassan jäsenmaksun. A-kassa on kaikille palkansaajille avoin työttömyyskassa, jonka kanssa tekee yhteistyötä jo kymmenen ammattiliittoa: Teollisuusliitto, Rakennusliitto, Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Postija logistiikka-alan unioni PAU, Suomen Merimies-Unioni SMU, Teatterija mediatyöntekijöiden liitto Teme, Journalistiliitto, Näyttelijäliitto, Muusikkojen liitto sekä Ay-toimihenkilöt. Elintarviketyöläisten työttömyyskassan sulautuminen A-kassaan vahvistui
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti SEL:N JÄSENTEN kesäpaikalla Koivikkorannalla on jälleen yksi menestyksekäs kesä takanaan. Kangasniemellä Etelä-Savossa sijaitseva Koivikkoranta on auki ja lomalaisten käytössä tänä vuonna 1.10.2023 asti. – Kesä polkaistiin vauhdikkaasti käyntiin SEL:n motoristien kokoontumisajoilla ja SEL:n lasten leirillä kesäkuun alussa, ja sen jälkeen vilinää on riittänyt aivan elokuun lopun päiville asti, kertoo Koivikkorannan vastaava hoitaja Minna Ylönen. Koivikkorannassa on 11 mökkiä sekä alue asuntoautoille, asuntovaunuille sekä telttailuun. Mökkeihin mahtuu majoittumaan jopa seitsemän hengen porukka. Mökkien hiljattain uudistetut isot ulkoterassit antavat mukavasti lisätilaa oleiluun. Heinäkuussa Koivikkorannan mökkien täyttöaste oli noin 97 %. – Tuo muutaman prosentin vaje johtui äkillisestä, yhteen mökkiin kohdistuneesta viikon peruutuksesta, mutta muuten oli tupa täynnä. Myös karavaanarialueella on viihtynyt väkeä tasaisesti, ja kesäkuussa oli telttailijoitakin, Ylönen kertoo. Koulujen alkamisen jälkeen elokuun puolivälistä kesäpaikan varaukset tyypillisesti lyhenevät täysistä viikoista muutaman päivän mittaisiksi. Kesäpaikan hoitaja Minna Ylöselle Koivikkorannasta tullut palaute on ollut pelkästään positiivista. Tälle lomakaudelle esimerkiksi laituria uudistettiin, mökit saivat uuden maalipinnan ja SUP-lautoja hankittiin lisää. Lisäksi on Ylösen mukaan tehty paljon peruskunnossapitoa, mikä ei välttämättä näy mitenkään ulospäin käyttäjille, kuten lämminvesivaraajan vaihto. Kantarellifanien unelmakesä Moni lomalainen on nauttinut paikan luonnonantimista muun muassa mustikoita, kantarelleja ja mustatorvisieniä keräten. Kantarelleja havittelevat ovat voineet löytää niitä ihan pihapiiristä metsään poistumatta. Myös puolukoiden poiminta alkaa olla ajankohtaista. Ylönen antaa mielellään vinkkejä otollisista keräyspaikoista niistä kiinnostuneille. Lääminki-järveltä on noussut kuhaa, haukia ja isoja ahvenia. – Eräs lomalainen ilahdutti muita lomalaisia jakelemalla pyydystämiään kuhia toisille. Ainoastaan sää olisi voinut olla parempi, mutta sille emme mekään mitään mahda. Tänäkin kesänä Koivikkorannassa on lomaillut sekä vanhoja tuttuja että useita ensikertalaisia. – Jotkut heistä ovat tulossa uudelleen tänne jo tänä syksynä, Ylönen iloitsee. Koivikkorannassa on hyvin tilaa lomailla vielä syyskuussa. Ensi kesälle varauksia aletaan ottaa vastaan ensi keväällä. Tutustu Koivikkorantaan osoitteessa www.selry.fi/ koivikkoranta. Tiedustelut ja varaukset, p. 040 722 1182. Koivikkorannassa on tänäkin kesänä ollut paljon lomailijoita Koivikkorannassa voi uida, saunoa, kalastaa, veneillä, SUP-lautailla, grillailla, pelailla pelejä, ulkoilla sekä nauttia luonnosta ja mökkeilystä. Liisa Suonsivu
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti K enenkään ei tarvitse olla huolissaan”, totesi pääministeri Petteri Orpo aiemmin. Saanen olla asiasta täysin eri mieltä. Hallitusohjelma sisältää lukuisan määrän sosiaaliturvan leikkauksia, jotka kohdistuvat ansioturvan ohella perusturvaan. Työttömyysturvan heikennysten lisäksi myös asumistukea leikataan ja toimeentulotuen ehtoja kiristetään. Näillä tempuilla hallitus tavoittelee toimeentulotuen saajien määrän puolittamista ja pohtii, voisiko viimesijaisen turvan jättää joissain tapauksissa kokonaan maksamatta. Vaikea käsittää. HENKILÖKOHTAISESTI AJATTELEN, että sosiaaliturvaan liittyviä leikkauspäätöksiä on tehty irti todellisuudesta. Perusteluina käytetään talousja työllisyysvaikutusten arviointeja, joita ei saisi edes kritisoida. Yksistään lapsikorotusten poistaminen lisäisi työllisten määrää 10 000 hengellä. Siis mitä? Vaikutusarviointeja on tehty staattisilla laskelmilla, jossa sosiaaliturvan leikkaaminen lisää aina työllisyyttä. Hallitusohjelmassa linjataan useita sosiaaliturvaan liittyviä yksittäisiä heikennyksiä. Heikennysten suhdetta toisiinsa tai muihin sosiaaliturvan leikkauksiin ei juurikaan ole arvioitu. Sosiaaliturvan heikennykset kohdistuvat monissa tapauksissa samoille ihmisille, sillä jo nyt useat saavat samanaikaisesti työttömyysturvaa, asumistukea sekä toimeentulotukea. Työllisyysvaikutukset on kuitenkin laskettu jokaisesta leikkauksesta erikseen. KÖYHÄT KYYKKYYN, mutta johtaako se todella kokoaikaisen työn löytymiseen ja sen saamiseen? SAK irtisanoutuu kaikista esitetyistä heikennyksistä ja painottaa leikkausten todellisia vaikutuksia. Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistaminen heikentävät työllisyyttä, vähentävät työnteon kannusteita ja rankaisevat osa-aikaisen työn vastaanottamisesta. Hallituksella on kiire leikkausten eteenpäin viemisessä. Kaikki pitäisi olla valmista jo ensi vuonna. Ministeriöiden resurssit eivät riitä ja kolmikantatyö on lähinnä nimellistä. Moni kansalainen ei selaa hallitusohjelmaa ja on vielä autuaan tietämätön tulevista muutoksista. Kun todellisuus sitten iskee päin näköä kukkaron nyörien kiristyessä entisestään, ahdistus lisääntyy yhä useammalla. Nostakaa mellakka! Itku tulee hallituksen leikkauslistaa lukiessa K O L U M N I S A N O T T U A 166 € ”Hallitusohjelmassa esitetyt muutokset tarkoittavat Suomen työlainsäädännön satavuotisen historian merkittävintä muutosta. Kyse on työntekijöiden suojelun kiistattomasta heikentämisestä ja vastaavasti työnantajien aseman huomattavasta parantamisesta.” T YÖ O I K E U D E N E M E R IT U S PRO F E SSO R I S E PP O KOS K I N E N 5 . 7. 2023 E D I LE X . F I : SS Ä ”Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) julkistama budjettiesitys sisältää kaikkiaan lähes 3,3 miljoonan euron leikkaukset harmaan talouden torjuntaan.” I LTA LE HTI 28 . 8 . 2023 JUURI NÄIN! EI NÄIN! PIENITULOISIMPIEN PALKANSAAJIEN OSTOVOIMA ON HEIKENTYNYT KESKIMÄÄRIN 166 EUROLLA KUUKAUDESSA VUOTEEN 2021 VERRATTUNA. LÄHDE: SAK PIRJO VÄÄNÄNEN Kirjoittaja on SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö. L U K U ”Henkilökohtaisesti ajattelen, että sosiaaliturvaan liittyviä leikkauspäätöksiä on tehty irti todellisuudesta.” ”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Jäikö vielä jokin työnantajien vaatimus kirjaamatta? V E L L U N B L O G I ”Ensin on kiire heikentää lakko-oikeutta, viedä meiltä työntekijöiltä hampaat suusta, jotta päästään vapaasti heikentämään työehtoja ja työttömyysturvaa.” P etteri Orpo junnasi hallitusneuvotteluja ennätyspitkään. Herää kysymys, mitä laatimista hallitusohjelmassa oli, kun tälle hallitukselle tärkeimmät asiat oli jo valmiiksi kirjoitettu. Orpon hallitus haluaa heikentää työntekijöiden asemaa ja ammattiliittojen vaikutusmahdollisuuksia. Tämä on tullut hyvin selväksi. Hallitusohjelmaan on kopioitu suoraan tekstiä työnantajien Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n papereista. Eivätkä Suomen Yrittäjienkään vaatimukset jääneet huomiotta. TYÖNANTAJAJÄRJESTÖJEN EI tarvinnut lähettää hallitusneuvotteluihin lobbareita, koska niissä merkittävissä asemissa olleita henkilöitä oli kokoomuksen riveissä painavissa ruuduissa neuvotteluissa. Siksipä Orpon oli helppo ryhdikkäästi ilmoittaa, ettei neuvotteluihin oteta järjestöjen lobbareita. Lakko-oikeuden merkittävä rajoittaminen, irtisanomisen helpottaminen, perusteettomien määräaikaisten työsopimusten mahdollistaminen, työehtosopimusten edellyttämien työehtojen tason alittamisen mahdollistaminen paikallisesti ”sopimalla”, lomautusilmoitusajan puolittaminen, yhteistoimintalain velvoitteiden ja takaisinottovelvoitteen poistaminen alle 50 henkeä työllistäviltä yrityksiltä, yhteistoimintalain neuvotteluaikojen puolittaminen, leipomotyölain kumoaminen sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan armottoman rajut leikkaukset on kaikki kirjattu hallituksen tavoitteiksi lainsäädäntöön. Voi hyvin kysyä työnantajajärjestöiltä, jäikö jotain vielä saamatta? Veikkaanpa, että vastaus kuuluu: ”Kyllä jäi, mutta siihen palataan sen jälkeen, kun lakko-oikeutta on merkittävästi rajoitettu”. HUOMIOITAVAA EI siis ole pelkästään työntekijän ja työttömän asemaa olennaisesti heikentävät esitykset, vaan myös tarkkaan harkittu järjestys ja aikataulu, miten ne on tarkoitus toteuttaa. Ensin on kiire heikentää lakko-oikeutta, viedä meiltä työntekijöiltä hampaat suusta, jotta päästään vapaasti heikentämään työehtoja ja työttömyysturvaa. Kaikki hallitusohjelman työelämän heikennykset on tarkoitus toteuttaa hallituskauden kahden ensimmäisen vuoden aikana. Tälle kiireelle on yksinkertainen selitys: pääministeripuolueelle ja sen rahoittajille koko hallitusohjelman tärkein kokonaisuus on työelämän kirjaukset, joilla olennaisesti heikennetään työntekijöiden ja heidän liittojensa asemaa. Lakko-oikeuden huomattava rajaaminen on avain päästä heikentämään työehtojamme ja romuttamaan työttömyysturvamme, siksi meidän on kaikin keinoin pyrittävä torjumaan se. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mikä fiilis on ollut SEL:n kesäfestareilla? Vastaajat osallistuivat SEL:n kesäfestareille Hämeenlinnassa 26.8.2023. G A L L U P ”ON ollut todella hauskaa! Aktiviteetteja on ollut hauska katsoa, esimerkiksi köydenvetoa ja rodeohärkää. Ruoka ja juoma on ollut hyvää. Meitä tuli Forssasta yli 50. Yksi festareiden kohokohta oli, kun forssalainen Kyydit esiintyi.” JANNE HORKKA teurastaja HKScan, Forssa ”OLEN ensimmäistä kertaa SEL:n tapahtumassa. Pääsin samalla tapaamaan Hämeenlinnassa opiskelevaa poikaani. Linnasuunnistus oli vaikea, mutta hyvä haastaa itseään välillä. Rento ja hyvä meininki on ollut. Okun keikkaa odotan!” TEEMU PALONIEMI meijerityöntekijä Valio, Oulu ”OLEN elämäni ensimmäistä kertaa festareilla, siksi halusin lähteä tänne. Tunnelma on ollut rento ja hyvät esiintyjät! Linnasuunnistus oli haastava kokemus, mutta saimme sen ratkaistua. Tulin ammattiosaston bussilla.” PÄIVI PELTOLA ennaltapakkaaja Vaasan-leipomo, Vantaa ” TULIN SEL:n kesäfestareille Okun keikan perässä. Olen nähnyt hänen keikan joka kesä. Oli hienoa, että tänne sai nyt ottaa oman seuralaisen mukaan. Tulin festareille kaksoissiskoni kanssa ja meillä on ollut kivaa.” PETRA HAKALA leikkaaja HKScan, Rauma TYÖNTEKIJÖIDEN oikeuksien loukkaukset ovat lisääntyneet merkittävästi kaikkialla maailmassa viimeisen kymmenen vuoden aikana ollen nyt korkeimmalla tasollaan, ilmenee ammattiliittojen maailmanjärjestön ITUC:n vuosittain julkaisemasta Global Rights Indexistä. Raportti osoittaa myös, että maailmanlaajuisesta hintojen noususta johtuvia palkankorotusvaatimuksia on hillitty rajoittamalla työntekijöiden oikeutta neuvotella palkoista ja ryhtyä lakkoon. Eniten työntekijöiden oikeuksien loukkauksia tapahtuu Bangladeshissa, Valko-Venäjällä, Ecuadorissa, Egyptissä, Eswatinissa, Guatemalassa, Myanmarissa, Tunisiassa, Filippiineillä ja Turkissa. Yleisimpiä työntekijöiden oikeuksien loukkauksia ovat järjestäytymisoikeuden, lakko-oikeuden ja sopimisoikeuden rajoittaminen. Esimerkiksi lakko-oikeutta rajoitetaan 87 prosentissa maailman maista. Kaikkien pahimpia loukkauksia ovat ay-aktiiveihin kohdistuvat väkivallanteot ja tapot. Työntekijöiden oikeuksien loukkaukset ennätystasolla PETTERI Orpon hallituksen kesäkuussa julkaistussa ohjelmassa todetaan, että ”Suomen pitkän tähtäimen kilpailu-kyvyn vahvistamiseksi hallitus vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia”. Tätä tavoitettaan Orpon hallitus aikoo toteuttaa säätämällä lakiin palkankorotuskaton. Hallitus aikoo antaa valtakunnansovittelijalle tiukat raamit muuttamalla lakia työriitojen sovittelusta niin, että ”palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella”. SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindströmin mukaan työnantajien määrittämän vientivetoisen mallin naulaaminen lakiin on erikoinen ratkaisu ja jo pelkästään sen toteuttaminen on todella hankalaa. Kuka esimerkiksi määrittäisi ”yleisen linjan”? – Suomi on sitoutunut Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksiin, jotka turvaavat kollektiivisen neuvotteluoikeuden nimenomaisesti työmarkkinaosapuolille. Valtioiden tehtävä on edistää osapuolten neuvotteluja puuttumatta neuvottelujen sisältöön. Järjestäytymisvapaus ja sitä kautta neuvotteluoikeus työehdoista on aivan keskeinen oikeus, johon valtiolla ei ole asiaa puuttua, Lindström painottaa. Orpon hallitus haluaa palkankorotuskaton
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Hallitusohjelma tarjoaa kylmää kyytiä työntekijöille H A L L I T U S O H J E L M A S AK:n hallitus kritisoi voimakkaasti kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien muodostaman hallituksen kesäkuussa julkaistua ohjelmaa, joka näyttää olevan rakennettu suoraan työnantajajärjestöjen tavoitteista. – Hyvälläkään tahdolla luettuna siellä ei kuulu työntekijöiden ääni. Tavoitteissa korostuu enemmän työnantajan vallan kasvattaminen sekä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien ja edunvalvonnan heikentäminen kuin työllisyyden, työhyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta lataa. Elorannan mielestä on suorastaan irvokasta puhua ihmisten auttamisesta takaisin työelämään, kun todellisuudessa työntekijän asemaa heikennetään ja sosiaaliturvaa leikataan rajusti. – On myös vaikea ymmärtää, miksi tavoitteet ja keinot vievät vastakkaisiin suuntiin. Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistaminen heikentävät työllisyyttä, vähentävät työnteon kannusteita ja rankaisevat osa-aikaisen työn vastaanottamisesta. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on onneton teko aikana, jolloin ihmisten osaamiseen on panostettava täysillä. Leikkaukset ja heikennykset on kirjoitettu suoraan pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan ja tahti niiden toteutukselle on nopea. Aito ja huolellinen kolmikantainen valmistelu on näissä aikatauluja lopputulosraameissa käytännössä mahdotonta. – Hallitus sanelee lopputuloksen työnantajien suosiollisella siunauksella. Lopputuloksena vastakkainasettelu lisääntyy, jännitteet työmarkkinoilla kasvavat ja luottamus osapuolten välillä heikkenee. Vaikea nähdä, että tämä olisi koko suomalaisen yhteiskunnan etu. SAK ja useat ammattiliitot ovat jo aloittaneet järjestöllisen toimintavalmiuden kohottamisen hallituksen heikennysesitysten torjumiseksi. • Orpon hallitusohjelma on työntekijöiden näkökulmasta jopa ennakoitua ankarampi. Tulossa on kylmää kyytiä. Ammattiliitoissa valmistaudutaan nyt torjumaan hallituksen heikennysesityksiä. 1. TYÖSUHTEEN EPÄVARMUUS LISÄÄNTYY • Alle vuoden määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä ilman perustetta. • Lomauttaa voi vain viikon varoitusajalla. • Sairaussakko – ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä palkaton. • Potkulaki – irtisanomiseen ei enää jatkossa tarvita painavaa syytä. • Yhteistoimintalain velvoitteet pois alle 50 hengen yrityksiltä. • Muutosneuvotteluiden vähimmäisajat puoleen kaikissa yrityksissä. • Irtisanotun työntekijän takaisinottovelvoite pois alle 50 hengen yrityksiltä. 2. TES:N YLEISSITOVUUS JA LUOTTAMUSMIESTEN ASEMA HEIKKENEE • Kaikkia sitova paikallinen sopimus jopa ohi luottamusmiehen – työnantajan päätösvalta kasvaa. • TES:ien yleissitovuus heikkenee/poistuu – työnantajalla ei intressejä kuulua työnantajaliittoon. • Pakkolait voimaan – estää sopimasta lakia parempia työehtoja. Näin hallitusohjelma heikentää työntekijän asemaa ja oikeuksia kuva Maria Björklund
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 3. LAKKO-OIKEUTTA RAJOITETAAN • Poliittiset lakot voivat kestää enintään yhden päivän. • Lakkosakkoja korotetaan – myös henkilökohtainen sakko. • Tukilakkoja rajoitetaan – vahvat alat eivät voi tukea heikompia. 4. TYÖTTÖMYYSTURVAA LEIKATAAN • Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ja muut työttömyysturvan heikennykset on esitelty tämän lehden seuraavalla aukeamalla. 5. EIKÄ TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI • Hallitus aikoo kumota leipomotyölain 1.3.2025 alkaen. Leipomotyölaista tulevan 100 %:n yötyölisän kumoaminen leikkaisi pääkaupunkiseudulla 6. palkkaryhmässä kokonaan yötyötä tekevän leipurin vuosiansioita lähes 34 000 euroa. Puolet työajasta yötyötä tekevän leipurin vuosiansiot pienenisivät lähes 17 000 euroa ja kolmasosan työajasta yötyötä tekevän leipurin palkka laskisi noin 10 000 euroa vuodessa. • Aikuiskoulutustuki lakkautetaan. SEL ei hyväksy Orpon hallituksen suunnitelmia heikentää merkittävästi työntekijöiden oikeuksia ja työttömyysturvaa. SEL on valmis työtaistelutoimiin elintarvikealan työpaikoilla hallituksen heikennysesitysten torjumiseksi yhdessä muiden ammattiliittojen kanssa. Lue lisää tämän lehden sivulta 4. AVOIN KIRJE Helsingissä 24.8.2023 Arvoisa pääministeri Petteri Orpo, ASIAT ovat usein sitä, miltä ne näyttävät. Monen suomalaisen näkökulmasta hallituksenne suunnitelmat näyttävät pahalta. Vakuutitte keväällä, ettei kenenkään tarvitse olla huolissaan. Minulla on painava syy tähän kirjeeseen. Ihmiset ovat nyt huolissaan ja syystä. Hallitusohjelma sisältää lukuisia heikennyksiä työelämään. Esimerkiksi: POTKULAKI. Irtisanomisen helpottaminen lisää työntekijöiden epävarmuutta ja vähentää uskallusta perustaa perhe tai ottaa asuntolainaa. SAIRAUSSAKKO. Ensimmäisen sairauspäivän kustannuksien sysääminen työntekijöille ei vähennä sairauspoissaoloja, vaan lisää sairaana töihin tulemista. PAIKALLINEN SOPIMINEN . Aito sopiminen onnistuu vain tasaveroisten osapuolten kesken. Olette nyt tuomassa suomalaisille työpaikoille yksipuolisen sanelun. PALKKA-EROJEN SEMENTOINTI . Valtakunnansovittelijan käsien sitominen tarkoittaa käytännössä sitä, etteivät palkkakuopassa olevat, usein naisvaltaiset, alat saa ikinä kurottua palkkaeroja pienemmiksi. Näillä tai muilla ”työelämäuudistuksillanne” ei ole suoraa tai merkittävää vaikutusta julkisen talouden tasapainoon. Teidän piti nujertaa talouden alijäämä, mutta päädyittekin nujertamaan suomalaista työntekijää. Myös sosiaaliturvaan suunnitellut leikkaukset ovat suuria. Valitettavasti ne kohdistuvat usein samoihin ihmisiin ja perheisiin. VETOAN, että harkitsisitte vielä tavallisten suomalaisten kannalta kohtuuttomia leikkauksia ja heikennyksiä. Erityisen pahalta kokonaisuuden saa näyttämään suunnitelmanne sen toteutusjärjestyksestä. Ensin rajoitatte työväestön mahdollisuuksia puolustaa oikeuksiaan ja etujaan politiikkaanne vastaan. Sitten toimeenpanette heitä koskevat heikennykset ja leikkaukset. Tämä tuntuu epäreilulta. Suomi kaipaa yhtenäisyyttä, sitä että kaikki ovat mukana. Kansan jakaminen kahtia ei ole isänmaan etu. Suomalaisten duunareiden puolesta, Jarkko Eloranta SAK:n puheenjohtaja #PainavaSyy
E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 Suurimmalle osalle työttömistä jäisi Orpon hallituksen suunnittelemien leikkausten jälkeen käteen ansiopäivärahaa noin 900 euroa kuukaudessa. Käytännössä hallitus on romuttamassa koko ansiosidonnaisen työttömyysturvan. 1. ANSIOPÄIVÄRAHAA LEIKATAAN ANSIOPÄIVÄRAHA porrastetaan, jolloin ansiopäivärahan määrä laskisi 80 prosenttiin, kun työttömyyttä on kestänyt kaksi kuukautta (8 viikkoa) ja 75 prosenttiin kahdeksan kuukauden (34 viikon) työttömyyden jälkeen. Nykyisin ansiopäiväraha on noussut vuodenvaihteessa kuluttajahintoihin sidotun kansaneläkeindeksin mukaan. Hallitus esittää, että jatkossa työttömyysturva ei nouse, vaikka hinnat nousevat. 5. TYÖSSÄOLOEHTO EI KERRY PALKKATUETUSTA TYÖSTÄ NYKYISIN palkkatuetusta työstä kertyy työssäoloehtoa yleisimmin 75 prosenttisesti eli 26 kalenteriviikon työssäoloehdon täyttymiseen on tarvittu vähintään 35 kalenteriviikkoa työtä. Tästä oltaisiin nyt luopumassa ja työssäoloehtoa ei kertyisi ollenkaan palkkatuetusta työstä. 3. TYÖSSÄOLOEHTOA PIDENNETÄÄN 12 KUUKAUTEEN NYKYISIN 26 kalenteriviikkoa eli kuusi kuukautta työtä oikeuttaa ansiopäivärahaan, jatkossa vaatimus olisi 52 viikkoa eli 12 kuukautta. 2. LAPSIKOROTUKSET POISTETAAN NYKYISIN lapsikorotusta saa alle 18-vuotiaasta lapsesta. Lapsikorotuksen suuruus on yhdestä lapsesta 7,01 euroa päivässä, 10,29 euroa kahdesta lapsesta ja yhteensä 13,29 euroa kolmesta tai useammasta lapsesta. Hallitusohjelman mukaan lapsikorotusta ei maksettaisi jatkossa ollenkaan. Vaikutus kuukaudessa: Yksi lapsi: 7,01 €/pv = 140,20–161,23 €/kk Kaksi lasta: 10,29 €/pv = 205,80–236,67 €/kk Kolme lasta: 13,26 €/pv = 265,20–304,98 €/kk Hallituksen leikkaukset romuttavat ansioturvan T yöttömyys kohdistuu eniten matalapalkkaisten alojen työntekijöihin, joilla palkka ennen työttömyyttä on 2000– 2500 euroa kuukaudessa. Ansiopäiväraha näillä tuloilla on noin 1300–1500 euroa kuukaudessa. Petteri Orpon hallituksen suunnittelemilla päätöksillä ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle pääsy vaikeutuu ja turvan tasoa heikennetään. Ansiopäivärahan saamiseksi vaadittaisiin jatkossa vähintään vuoden työssäoloaika, lisäksi omavastuuaikaa työttömyyden alussa pidennetään. Ansiopäivärahaa suunnitellaan leikattavan kahden työttömyyskuukauden jälkeen 20 prosentilla ja noin kahdeksan kuukauden jälkeen viidellä prosentilla lisää. Käytännössä ansiopäivärahasta jää leikkausten jälkeen suurimmalle osalle käteen enää noin 900 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi 2500 euroa kuukaudessa ansainneelta leikataan kahden kuukauden työttömyyden jälkeen yli 200 euroa ja kahdeksan kuukauden jälkeen lähes 100 euroa lisää. Lapsiperheellisiltä työttömiltä leikataan lisäksi kokonaan 150– 280 euron lapsikorotukset. • H A L L I T U S O H J E L M A 4. TYÖSSÄOLOEHTO EUROISTETAAN NYKYISIN työssäoloehto kertyy työajan mukaan. Jatkossa työssäoloehto kertyisi maksetun palkan mukaan. Näin hallitus aikoo heikentää työttömyysturvaa kuva Kimmo Penttinen/Lehtikuva
E L I N TA E 13 6. OMAVASTUUAIKAA PIDENNETÄÄN SEITSEMÄÄN PÄIVÄÄN TYÖTTÖMYYSETUUTTA aletaan maksamaan vasta omavastuuajan jälkeen. Nykyisin omavastuuaika on viisi työpäivää. Hallitus aikoo pidentää omavastuuajan seitsemään päivään. Lähteet: SAK ja A-kassa 7. LOMAKORVAUS JAKSOTETAAN JATKOSSA työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosilomat siirtävät ansiopäivärahaoikeuden alkua niin monella päivällä, kuinka montaa työpäivää maksettu lomakorvaus vastaa. Esimerkiksi jos työsuhteen päättyessä saa kuukauden palkkaa vastaavan lomakorvauksen, saa työttömyyskorvausta vasta, kun tämä maksettu jakso loppuu eli noin kuukauden kuluttua. 8. SUOJAOSA POISTETAAN TYÖTTÖMYYSTURVAN suojaosa on rahamäärä, jonka voi tienata ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahan määrään. Nykyisin suojaosa on enintään 300 euroa kuukaudessa eli tämän verran voi tienata ilman, että ansiopäivärahan määrä laskee. Hallitus aikoo poistaa suojaosan kokonaan. 9. IKÄSIDONNAISISTA POIKKEUKSISTA LUOVUTAAN IKÄSIDONNAISISTA poikkeuksista luovutaan. Ikä vaikuttaa moneen työttömyysturvan osa-alueeseen, esimerkiksi: – 57 vuotta täyttäneet voivat päästä työllistämisvelvoitteen piiriin, joka takaa heille työpaikan. – 58 vuotta täyttäneen päivärahan taso on suojattu. Suoja vaikuttaa silloin, kun henkilö on pienipalkkaisessa työssä ja jää uudelleen työttömäksi niin, että päivärahan taso lasketaan uudelleen. – 60 vuotta täyttäneet voivat täyttää ansiosidonnaisen työskentelyedellytystä työllistymissä edistävässä palvelussa. Hallitus ei ole vielä tiedottanut tarkemmin, mitä ikäsidonnaisia poikkeuksia muutokset koskevat. 10. VUOROTTELUVAPAA LAKKAUTETAAN VUOROTTELUVAPAA on mahdollistanut työntekijälle tauon työelämästä ja tarjonnut työttömälle työnhakijalle työpaikan vuorotteluvapaan ajaksi. Hallitus aikoo lakkauttaa vuorottelukorvauksen ja koko vuorotteluvapaajärjestelmän.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 E L I N TA E 15 AKT-lehden selvitys: Sovintoehdotukset myötäilevät työnantajien tavoitteita On erittäin harvinaista, että työnantajapuoli joutuu hylkäämään työriidan sovintoehdotuksen. Nykyisen valtakunnansovittelijan kaudella tilanne on korostunut. SOVINTOESITYKSET, yhteensä 69 Työntekijäpuoli hylkäsi 30 Työnantajapuoli hylkäsi 2 Molemmat hylkäsivät 2 HYVÄKSYTYT 35 teksti Tua Onnela infografiikka Silva Kärpänoja T yönantajajärjestöillä on ammattiliittoihin verrattuna erittäin hyvät mahdollisuudet saada valtakunnansovittelijan toimistosta itseä miellyttävä sovintoehdotus. Vuosina 2018–2023 vain neljä ehdotusta yhteensä 69:stä on ollut sellaisia, etteivät ne ole kelvanneet työnantajien edustajille. Näistä kahteen myös työntekijäpuoli oli tyytymätön, ja vain kaksi olisi sopinut työntekijöille muttei työnantajille. T Y Ö R I I T O J E N S O V I T T E L U Samaan aikaan työntekijäpuoli on joutunut hylkäämään peräti 32 sovintoehdotusta, näistä 30 yksinään. Ero tarkoittaa sitä, ettei valtakunnansovittelijan toimistoon meneminen ole molemmille osapuolille samanlainen riski. Työnantajapuolen on huomattavasti kannattavampaa turvautua työriidoissa valtakunnansovittelijaan, koska sillä on suurempi todennäköisyys saada omia tavoitteitaan myötäilevä sovintoehdotus. Tiedot perustuvat AKT-lehden tekemään selvitykseen sovintoehdotuksista ja niiden hyväksymisistä ja hylkäämisistä. Selvityksessä ovat mukana vuosilta 2018–2023 kaikki sellaiset valtakunnansovittelijan toimiston tekemät sovintoehdotukset, jotka ovat luettavissa valtakunnansovittelijan nettisivuilla ja joiden hyväksytyksi tai hylätyksi tulemisesta löytyy tieto. Sovintoehdotuksista ja niiden hyväksymisestä ei ole valmiiksi koottua tilastoa, ja nettisivuilla on joitakin puutteita ainakin vuoden 2021 kohdalla. Selvityksestä puuttumaan
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 E L I N TA E 15 jääneiden sovintoehdotusten määrä ei kuitenkaan ole merkittävä eikä vaikuta kokonaiskuvaan. Huonoin vuosi menossa AKT-lehden selvityksen perusteella varsinkin nykyisellä valtakunnansovittelijalla Anu Sajavaaralla on ollut vaikeuksia laatia sellaisia sovintoehdotuksia, että työntekijäpuolikin voisi ne hyväksyä. Sajavaaran tekemistä sovintoehdotuksista vain neljä eli 29 prosenttia on tullut hyväksytyiksi, kun muilla vuosina 2018–2023 vaikuttaneilla sovittelijoilla hyväksyttyjen osuus on keskimäärin 56 prosenttia. Sajavaaran 54 prosenttia ja selvityksen ensimmäisenä vuonna 63 prosenttia. Kolmas ei kelvannut kenellekään Millaisia sitten ovat harvinaisuudet eli työnantajapuolen hylkäämät sovintoesitykset? Tuorein työnantajille vastenmielisistä ehdotuksista liittyi kiinteistöpalvelualan tämäntalviseen pitkään ja vaikeaan kiistaan. Osapuolina olivat Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Kiinteistyötyönantajat ry. PAMille keskeinen tavoite neuvotteluissa olivat euromääräiset palkankorotukset, mutta ensimmäisessä sovintoehdotuksessa korotukset olivat vain prosenteissa. PAM hylkäsi ehdotuksen, työnantajaliitto olisi hyväksynyt. Toisessa sovintoehdotuksessa oli jo eurokorotukset, mutta muuten PAM ei ollut siihen tyytyväinen. Kolmannessa sovintoehdotuksessa palkankorotuksia oli vain hieman viilattu, mutta enää ehdotus ei kelvannut työnantajillekaan. Osapuolet löysivät kuitenkin sovun keskinäisillä neuvotteluillaan. Myös vuonna 2019 molempien hylkäämää ehdotusta edelsi sovintoehdotus, jonka työnantajapuoli olisi hyväksynyt. Tässä kiistassa oli kyse Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden välisestä työehtosopimuksesta. Ainoat sellaiset sovintoehdotukset, jotka vain työnantajapuoli hylkäsi, ovat vuodelta 2018. Yliopistoja koskeneessa kiistassa ammattiliitot Juko, Pardia ja JHL olivat ehdotukseen tyytyväisiä, Sivistystyönantajat ry ei. Kyseessä oli kiistan ensimmäinen sovintoehdotus, ja sovittelijan toinen yritys meni läpi. Satamien nosturinkuljettajia ja satamavalvojia koskevassa työriidassa osapuolina olivat puolestaan AKT, Suomen Merimies-Unioni ja viittä satamaa edustava Avainta ry. Tässäkin kiistassa ensimmäisen sovintoehdotuksen hylkäsi työnantajapuoli ja toinen hyväksyttiin. • tekemistä ehdotuksista yhden hylkäsivät sekä työntekijät että työnantajat, lopuista hylkäämisistä vastasivat työntekijöiden edustajat. Sovintoehdotuksissa ja niiden läpimenossa on eroja myös vuosien välillä. Tämän vuoden ehdotuksista on hyväksytty 27 prosenttia, viime vuoden ehdotuksista 47 prosenttia ja sitä edellisen 71 prosenttia. Vuonna 2021 sovintoehdotuksia annettiin valtakunnansovittelijan toimiston vuosiraportin mukaan kolme, mutta tiedot niistä puuttuvat eivätkä ne ole mukana selvityksessä. Vuonna 2019 sovintoehdotuksista hyväksyttiin Työehtoriitojen sovittelu ? Valtakunnansovittelija puuttuu työntekijöitä edustavien ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen välisiin palkkaja työehtoneuvotteluihin, jos neuvottelut eivät etene ja työtaistelut uhkaavat. ? Sovittelijoina toimii valtakunnansovittelijan lisäksi osa-aikaisia sovittelijoita. ? Sovittelujärjestelmä, sovittelijan valtuudet ja sovittelun menettelytavat perustuvat lakiin työriitojen sovittelusta. ? Sovittelija toimii puheenjohtajana ja yrittää ohjata osapuolet löytämään ratkaisun. Jos tämä ei onnistu, sovittelija voi tehdä sovintoehdotuksen. Hän voi myös esittää sovittelulautakunnan perustamista. ? Sovitteluun on pakko osallistua, mutta sovinnon hyväksymisestä osapuolet päättävät itse. Sovitellut työriidat 2000-luvulla Sovinto ilman työnseisausta Työriitoja yhteensä Lähde: Valtakunnansovittelijan toimisto
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 E L I N TA E 16 teksti ja kuvat Kati Oksman Mikko Ruotsalainen säkittää hiivaa teollisuuden tarpeisiin. Yksi säkki painaa 25 kiloa.
E L I N TA E 17 ? Hiivan kasvatus on tiimityötä Suomen ainoa hiivatehdas sijaitsee Lahdessa. Suomen, Baltian ja Ruotsin markkinoille menevän hiivan valmistaa pieni, mutta hyvähenkinen porukka. T Y Ö P A I K A L L A teksti ja kuvat Kati Oksman N iemenkadulla, Polttimon massiivisten tehdasrakennusten kupeessa ja Vesijärven äärellä, sijaitsee Suomen Hiiva. Lahtelaisen hiivan juuret ulottuvat 126 vuoden taakse, kun hiivaa tarvittiin paloviinan valmistuksessa. Vielä 1970-luvulla Suomessa toimi useampi hiivatehdas. Vuodesta 1997 Suomen ainoa hiivatehdas on ollut Lahdessa, kun hiivan valmistus Rajamäellä lopetettiin. 2007 kanadalainen hiivaan erikoistunut Lallemand-yhtiö osti Suomen Hiivan Polttimot-yhtiöiltä. Hiivanvalmistus on noin viikon kestävä prosessi, joka aloitetaan siirtämällä laboratorio-oloissa viljelty, noin tulitikun pään mittainen hiivanpalanen kasvamaan steriloituun pulloon, jossa on ravinneliuosta. Laboratoriovaiheen jälkeen hiiva siirretään kasvamaan hallitusti yhä isompiin säiliöihin, joihin lisätään kasvuprosessin aikana vettä, sokerijuurikasmelassia, happea, vitamiineja ja kivennäisaineita. Noin viikossa saadaan parin gramman hiivasoluista lähes 100 tonnia puristehiivaa. Monivaiheista prosessia ohjataan ja valvotaan ihmisen, koneen ja tietotekniikan avulla. – Iso osa tuotannosta lähetetään asiakkaille sentrifugoinnin jälkeen syntyneenä hiivakermana, joka on siirapin kaltainen tuote. Kaikille tutun 50 gramman hiivapalan sekä leipureille tutun kilon hiivapalan valmistumisessa hyödynnetään lisäksi rumpusuodattimia ja pakkauskoneita, tehtaanjohtaja Sten Erm kertoo. Valmistusprosessista huolehtivat prosessinhoitajat tekevät keskeytyvää kolmivuorotyötä. Pakkaamon, lähettämön ja kunnossapidon työntekijät selviävät pääsääntöisesti päivävuorolla. Viikonloput huilataan. Itsenäistä työtä Sten Ermin mukaan Hiivalla pyritään kohtelemaan työntekijöitä oikeudenmukaisesti, samoin oletetaan työntekijöiden toimivan työnantajan suuntaan. – Tiimityö on tärkeää. Seuraavaan vuoroon tulijalle pitää olla vähän hommia valmiina, ettei kaikki jää seuraavan työkaverin hoidettavaksi, Erm kuvailee. – Parasta täällä on mielestäni se, että täällä saa työskennellä hyvin itsenäisesti. Luottamus työntekijöihin on kova: työt saa tehdä rauhassa, kunhan homma tulee hoidettua, pääluottamusmies Jan Jokinen kertoo. – Meillä on aika pieni porukka, ja periaatteena on, että mahdollisimman moni työntekijä osaisi mahdollisimman monta työpistettä. Esimerkiksi
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 pääosin prosessissa työskentelevä Jan pystyy hoitamaan myös varastotyötä ja on tehnyt myös myyntisihteerin töitä, Erm kertoo. Monitaitoisuus helpottaa myös sairaustapauksissa. Pääluottamusmiehen kapula siirtyi tämän vuoden alussa pitkään pestiä hoitaneelta Veijo Tiihoselta Jan Jokiselle. Jokinen on elintarvikealalla tuore tekijä. Jan Jokinen aloitti työt hiivan parissa syyskuussa 2020. Sitä ennen hän työskenteli muun muassa kuorma-autokorien valmistuksessa, rakennusalalla ja putkimiehenä. – Asetuin ehdolle ja minut valittiin. Eipä täällä isompia ongelmia ole. Ei ole tarvinnut ottaa paineita luottamusmiehen hommista, Jokinen sanoo. – Yhteishenki on tärkeää, ja täällä se on hyvä, Erm kertoo. Epäkohdat korjataan Työsuojeluvaltuutettu, prosessinhoitaja Pekka Nikkilällä lähti hiljattain 39:s vuosi Hiivalla käyntiin. Työsuojeluvaltuutettuna hän muistelee toimineensa 20 vuotta. – Kyllä tuntuu, että hiivaa on väännetty, Nikkilä naurahtaa. Työsuojelusta Nikkilä kertoo seuraavaa: – Pidämme säännöllisin väliajoin työkokouksia ja kierämme yhdessä tilat läpi työsuojelupäällikön ja varatyösuojeluvaltuutetun kanssa. Sen jälkeen korjataan puutteet, mitä yhdessä tarkastelemalla vastaan tulee. Työnantaja suhtautuu kehitysasioihin myönteisesti, jos korjattavaa on. Kehityskohteena työsuojeluvaltuutettu mainitsee tuotannon tilojen olevan kesäkeleillä kuin huonosti lämmitetty sauna. Silloin työntekijöitä on neuvottu pitämään ylimääräisiä taukoja työsuojeluviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Vuosittain Lahdessa hiivaa valmistetaan 12 000 tonnia. Tuotanto sekä menekki ovat pysyneet viime vuodet vakaana. Kotileivonnan määrä ollut laskusuuntainen, mutta hiivaa menee teollisuusasiakkaille, kuten leipomoille. Erm kertoo, että kuluttajahiivan menekki vähenee 2–3 prosenttia vuodessa, mikä kertoo kotileivonnan vähenemisestä. Teollisuuteen hiiva menee joko hiivakerman, kilon palahiivan tai pussitetun hiivan muodossa. Vasemmalla: Hannu Viljakainen on työskennellyt Suomen Hiivalla kahteen otteeseen, nyt viimeiset 11 vuotta. Oikealla ylhäällä: Kuvassa on 20 m 3 hiivakermasäiliö, missä hiiva odottaa pakkaamista noin viikon ajan. Oikealla alhaalla: SEL:n Kaakkois-Suomen aluesihteeri Kari Salminen (vas.) ja puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen (oik.) vierailivat Suomen Hiivalla toukokuussa. Pääluottamusmies Jan Jokinen (toinen vas.) ja Sten Erm (toinen oik.) toivottivat vieraat tervetulleeksi. ”Yhteishenki on tärkeää, ja täällä se on hyvä.”
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Leipomot käyttävät eri hiivoja tuotteista ja mieltymyksistään riippuen. – Kilohiivaa menee myös yritysasiakkaille ja sitä myydään kaksi kertaa enemmän kuin pikkuhiivaa. Kuluttajahiivan osuus kokonaismenekistä on vain viisi prosenttia. Sen sijaan kuivahiivaa ei tehtaalla valmisteta, vaan sen raaka-aine eli kermahiiva toimitetaan Lallemandin Viron tehtaalle, jossa se kuivataan ja pakataan. – Leipuripäivillä ja muissakin yhteyksissä käy ilmi, että suomalaiset arvostavat kotimaista hiivaa. Suomalaisessa hiivassa on samankaltainen aromiprofiili kuin kalliissa oluthiivoissa, joten se sopii hyvin myös sahdin ja oluen valmistukseen. Meillä on täällä Lahdessa hyvä vesi, ehkä se vaikuttaa hiivan makuun, Erm arvelee. Jossain maissa saatetaan Ermin mukaan käyttää eri hiivaa makeaan ja suolaiseen leivontaan, joten suomalainen hiiva on siitäkin hyvää, että se sopii kaikenlaiseen leivontaan. Eläköitymisiä tulossa Prosessissa tulee vuoden sisään useampia eläköitymisiä, jolloin tehtaaseen tarvitaan uusia työntekijöitä. Yksi konkareista, vuorossa oleva prosessimies, Hannu Viljakainen, pohtii uusia rekrytointeja, valvomossa, erilaisten näyttöjen, mittareiden ja vimpainten ympäröimänä. Teollisuustyö ei ole Vasemmalla: Pakkaamotyöntekijä Suvi Leanderin mukaan Suomen Hiiva on ihan rento ja mukava, viihtyisä työpaikka. Oikealla: Helena Koskela toimii varatyösuojeluvaltuutettuna. ? Vasemmalla: Melassinlaimennuksessa aiemmin käytössä ollut kuuden tonnin vaaka on muistutus ajasta ennen tietokoneita. Oikealla: Nykyinen kuluttajahiivapakkaus on vuodelta 1976. Palahiivasta 70 prosenttia on vettä. Hiiva kestää pakastuksen, jos koko hiivaa ei käytä kerralla.
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 E L I N TA E 21 E L I N TA E 21 nykypäivänä trendikästä. Myös vuorotyö voi olla joillekin kauhistus. – Miten saisi nuoret ymmärtämään, ettei tämä niin kauheaa hommaa ole? Viljakainen pohtii. Hannu Viljakainen on työskennellyt Suomen Hiivalla 11 vuotta tällä erää. Välissä vierähti 30 vuotta lasitehtaalla, ja sitä ennen, 1980-luvulla Viitanen työskenteli täällä parin vuoden ajan. – Tekemällä olen nämä hommat oppinut, sähköasentajan koulutuksen käynyt Viljakainen kertoo. Sopivan koulutuksen alalle tarjoaisi esimerkiksi uusi, tänä syksynä startannut prosessiteollisuuden ammattitutkintolinja koulutuskeskus Salpauksessa. Paikalliset yritykset, elintarviketeollisuus vahvasti edustettuna, vetosi opetusministeriöön ammatillisen linjan saamiseksi Lahteen. Teollisuus on vähentynyt Niemenrannasta samalla kun asuntorakentamisen määrää on kasvatettu. Hiljattain naapurissa olevalle Viking Maltille rakentui uusi mallastamo toiselle puolelle kaupunkia Kujalaan. Voi olla, että jossain vaiheessa myös Suomen Hiiva joutuu väistämään toisaalle, mutta se ei ole aivan lähitulevaisuuden murhe. Tontin vuokrasopimus on voimassa vielä seuraavat 10 vuotta. On hieno asia, että Suomessa on yhä hiivan tuotantoa. – Leipokaa tuorehiivalla, työsuojeluvaltuutettu Nikkilä muistuttaa selliläisiä. • Työntekijät saavat 400 eurolla kulttuurija liikuntaseteleitä vuodessa. Lisäksi he saavat vuosittain pienimuotoisen joululahjan, pääluottamusmies Jan Jokinen kertoo. Myös näytteidenotto kuuluu prosessityöntekijöiden työtehtäviin. Hannu Viljakainen otti näytteen 8 m 3 :n esikäymisastiasta. F A K TA Suomen Hiiva eli Lallemandin Lahden yksikkö ? Henkilöstömäärä: 19, josta työntekijöitä 14 ? Liikevaihto vuonna 2021: 8,3 miljoonaa euroa ? Tuotteet: Nestemäinen hiiva eli hiivakerma, joka toimitetaan tankkiautoilla tai palautuskonteissa, puristehiivat ja etanolihiiva. ? Kuluttajalle tuttua 50 g:n hiivapalaa on toimitettu kauppoihin jo viidenkymmenen vuoden ajan. ? Viennin osuus tuotannosta noin 60 %.