Elintae 4/2025 - Lehtiluukku.fi

TYÖPAIKALLA | LUOTTAMUSHENKILÖ | TAUOLLA | VAPAALLA 4? 25 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Näin työsuhderiidat ratkaistaan T YÖEHDOT 5 asiaa, jotka on hyvä tietää EU:sta EUROOPAN UNIONI SELVITETTY TAPAUS: PEKKASET MEINASIVAT JÄÄDÄ PITÄMÄTTÄ PORTION BOYS VILLITSI SEL:N KESÄFESTAREILLA
E L I N TA E 3 LIFE INSURANCE IS NOT JUST FOR THE RICH *Example of a member bene?t price: 200 000 € for a 30-year-old TEK member and their spouse. eur/month* Kaleva's couples life insurance with TEK member’s bene?ts Kaleva's agent is If P&C Insurance Ltd, Finnish branch. If handles customer and claims services related to Kaleva's Primus insurance policies. With TEK membership bene?t D I S C O U N T D I S C O U N T -65,1 % insured individuals average annual savings 13 450 638 eur Life insurance costs less than you think. You can also conveniently insure your spouse with a couples life insurance only one of you needs to be a member. Use your unique membership bene?t: kalevavakuutus.?/tek 50 17 TEK1_Kaleva_217x280 ENG.indd 1 TEK1_Kaleva_217x280 ENG.indd 1 17.1.2025 10.57 17.1.2025 10.57 HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE Kalevan pariturva SEL:n jäsenedulla 17 70 eur/kk* *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma SEL:n 30-vuotiaalle jäsenelle ja hänen puolisolleen. Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: www.kalevavakuutus.fi/sel Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. YHTEISTYÖSSÄ HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma Jytyn 30-vuotiaalle jäsenelle ja hänen puolisolleen eur/kk* Kalevan henkivakuutus pariturvana Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. SEL:n jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -64,7 % vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 2 044 510 eur Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.?/jyty C M Y CM MY CY CMY K SEL_Kaleva_217x280-tekstit.pdf 1 16.3.2025 21.28 HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma Jytyn 30-vuotiaalle jäsenelle ja hänen puolisolleen eur/kk* Kalevan henkivakuutus pariturvana Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. SEL:n jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -64,7 % vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 2 044 510 eur Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.?/jyty C M Y CM MY CY CMY K SEL_Kaleva_217x280-tekstit.pdf 1 16.3.2025 21.28 HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma Jytyn 30-vuotiaalle jäsenelle ja hänen puolisolleen eur/kk* Kalevan henkivakuutus pariturvana Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. SEL:n jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -64,7 % vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 2 044 510 eur Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.?/jyty C M Y CM MY CY CMY K SEL_Kaleva_217x280-tekstit.pdf 1 16.3.2025 21.28 Kaleva_Elintae2_215x290 mm + 5 mm bleed.indd 1 Kaleva_Elintae2_215x290 mm + 5 mm bleed.indd 1 16.3.2025 21.34 16.3.2025 21.34
E L I N TA E 3 Aluksi T yöntekijöiden oikeudet toteutuvat maailmalla ennätyksellisen huonosti. ITUCin Global Rights -indeksin tulokset ovat karua luettavaa. Työntekijöiden oikeudet heikkenevät monissa maissa. Erityisesti ne heikkenevät Euroopassa sekä Pohjoisja Etelä-Amerikassa. Jälkimmäiset maanosat eivät yllätä, mutta Euroopan näkeminen tässä sarjassa pysäyttää. Haluammeko me todella taantua kehityksessä vuosikymmeniä taaksepäin? SUOMEN KANNALTA hälyttävintä on, että Suomi nostettiin raportissa esiin huolestuttavana esimerkkinä työntekijöiden oikeuksien huonontumisesta. Maailmalla ei ole jäänyt huomaamatta Orpon hallituksen läpi runnomat heikennykset, kuten lakko-oikeuden rajoittaminen, lakkosakkojen roimat korotukset ja kolmikantaisen yhteistyön romuttaminen. Suomi on valittu maailman onnellisimmaksi maaksi kahdeksan kertaa peräkkäin. Suomi on perinteisesti ollut työntekijöiden oikeuksissa ja työelämän laadussa edelläkävijä. Meitä on pidetty esimerkkinä, josta on otettu mallia. Nyt Orpon hallitus on onnistunut pilaamaan Suomen maineen. Jos suuntaa ei saada muuttumaan, Suomi on samalla tiellä kuin ne maat, joissa työntekijöiden ääni pyritään vaimentamaan. MAAILMASSA ON edelleen aivan liikaa maita, joissa ammattiliittojen aktiiveja uhkaillaan, pahoinpidellään ja jopa murhataan. Liiton todellinen arvo ja merkitys ei jää epäselväksi, kun työntekijöiden oikeuksien puolesta toimivat liiton aktiivit nähdään niin vaarallisina, että heidät halutaan vaientaa jopa fyysisellä väkivallalla. Työntekijän kannalta maailman synkimpiä paikkoja ovat tällä hetkellä Bangladesh, Valko-Venäjä ja Ecuador. Työntekijöiden oikeudet peilaavat suoraan yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Kun äärioikeisto ja diktaattorit nousevat valtaan, kavennetaan demokratiaa, sananvapautta ja muita ihmisoikeuksia, joihin kuuluvat myös työelämän oikeudet. MITÄ ME voimme tehdä? Me voimme aloittaa huolehtimalla siitä, että kaikki työpaikalla kuuluvat liittoon. Vain liittoon kuulumalla varmistamme, että työntekijöiden ääni kuuluu meillä ja maailmalla. Maine meni P Ä Ä K I R J O I T U S ”Nyt Orpon hallitus on onnistunut pilaamaan Suomen maineen.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 4/25 12.9.2025 S I S Ä L LY S Kannessa: Fazerin Vantaan makeistehtaalla keksinvalmistajana työskentelevä Jenjira Phonsena viihtyi SEL:n kesäfestareilla Vantaalla 30.8.2025. Kannen kuva: Kati Oksman ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E TÄSSÄ NUMEROSSA: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Työsuhderiidat 12 5 asiaa, jotka on hyvä tietää EU:sta 15 Työsuhteen päättyminen 16 SAK:n liittojen jäseniä palvellaan Ahvenanmaalla 18 Työssäoppiminen 20 Lapualla on leivottu piirakoita ja leipää jo vuodesta 1962 24 Valiojoukko uusiutuu Seinäjoella 28 Perhetapahtuma Kuopiossa 32 Järjestösivut 40 Luottamushenkilö 42 Kesäfestarit 44 Veteraanifestarit 46 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 48 På svenska, In English 49 Tauolla 50 Selvitetty tapaus 51 Asiantuntija vastaa 52 Vapaalla LIFE INSURANCE IS NOT JUST FOR THE RICH *Example of a member bene?t price: 200 000 € for a 30-year-old TEK member and their spouse. eur/month* Kaleva's couples life insurance with TEK member’s bene?ts Kaleva's agent is If P&C Insurance Ltd, Finnish branch. If handles customer and claims services related to Kaleva's Primus insurance policies. With TEK membership bene?t D I S C O U N T D I S C O U N T -65,1 % insured individuals average annual savings 13 450 638 eur Life insurance costs less than you think. You can also conveniently insure your spouse with a couples life insurance only one of you needs to be a member. Use your unique membership bene?t: kalevavakuutus.?/tek 50 17 TEK1_Kaleva_217x280 ENG.indd 1 TEK1_Kaleva_217x280 ENG.indd 1 17.1.2025 10.57 17.1.2025 10.57 HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE Kalevan pariturva SEL:n jäsenedulla 17 70 eur/kk* *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma SEL:n 30-vuotiaalle jäsenelle ja hänen puolisolleen. Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: www.kalevavakuutus.fi/sel Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. YHTEISTYÖSSÄ HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma Jytyn 30-vuotiaalle jäsenelle ja hänen puolisolleen eur/kk* Kalevan henkivakuutus pariturvana Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. SEL:n jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -64,7 % vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 2 044 510 eur Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.?/jyty C M Y CM MY CY CMY K SEL_Kaleva_217x280-tekstit.pdf 1 16.3.2025 21.28 HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma Jytyn 30-vuotiaalle jäsenelle ja hänen puolisolleen eur/kk* Kalevan henkivakuutus pariturvana Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. SEL:n jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -64,7 % vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 2 044 510 eur Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.?/jyty C M Y CM MY CY CMY K SEL_Kaleva_217x280-tekstit.pdf 1 16.3.2025 21.28 HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma Jytyn 30-vuotiaalle jäsenelle ja hänen puolisolleen eur/kk* Kalevan henkivakuutus pariturvana Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. SEL:n jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -64,7 % vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 2 044 510 eur Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.?/jyty C M Y CM MY CY CMY K SEL_Kaleva_217x280-tekstit.pdf 1 16.3.2025 21.28 Kaleva_Elintae2_215x290 mm + 5 mm bleed.indd 1 Kaleva_Elintae2_215x290 mm + 5 mm bleed.indd 1 16.3.2025 21.34 16.3.2025 21.34
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti O rpon hallitus esittää virvoitusjuomaveron korottamista ja veropohjan laajentamista 1.1.2026 alkaen. Hallitus ehdottaa virvoitusjuomaveron porrastamista sokeripitoisuuden perusteella kuuteen veroluokkaan nykyisen kahden veroluokan sijaan. Hallituksen tavoitteena on ohjata kulutusta ja tuotantoa vähemmän sokeria sisältäviin juomiin sekä lisätä verotuottoja. SEL ei kannata virvoitusjuomaveroa tai sen korottamista. SEL:n lausunnossa valtiovarainministeriölle painotetaan, että on epäoikeudenmukaista kasvattaa yhden elintarviketeollisuuden toimialan verokuormaa merkittävästi samaan aikaan kun ruuan arvonlisäveroa lasketaan 0,5 prosenttiyksikköä ensi vuoden alusta alkaen. – Virvoitusjuomavero vääristää yritysten välistä kilpailua ja voi vähentää elintarvikealan työpaikkoja Suomessa, kun yritysten mahdollisuudet investoida, kasvaa ja työllistää heikkenisivät. Sokeriperusteinen virvoitusjuomavero asettaa samankaltaisia tuotteita keskenään eriarvoiseen asemaan, kun niitä kohdeltaisiin verotuksellisesti eri tavoin. Myöskään terveysohHallitus aikoo nostaa ja laajentaa virvoitusjuomaveroa Olvi Virvoitusjuomaveron korottaminen ja laajentaminen heikentäisivät juomateollisuuden mahdollisuuksia työllistää, investoida ja kasvaa Suomessa. jausvaikutusta ei ole osoitettu riittävästi, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen toteaa. Elintarvikealan yrityksiä edustavan ETL:n lausunnon mukaan muutokset heikentävät kotimaisen juomateollisuuden kilpailukykyä, lisäävät hallinnollista taakkaa ja vaarantavat työpaikkoja. ETL ehdottaa ensisijaisesti virvoitusjuomaveron kumoamista ja terveellisten vaihtoehtojen kehittämisen tukemista ja toissijaisesti kuusiportaisen veromallin käyttöönottoa ilman korotuksia. Jos veronkorotuksia tehdään, niiden pitäisi ETL:n mielestä tapahtua asteittain useamman vuoden aikana. Myös SEL vaatii Orpon hallitusta ensisijaisesti luopumaan virvoitusjuomaverosta ja toissijaisesti sen korottamisesta. – Elintarvikealan yritysten toimintaympäristöön ja alan työntekijöille ei pidä aiheuttaa lisää epävarmuutta veromuutoksilla, SEL:n lausunnossa muistutetaan. Hallituksen esitys virvoitusjuomaveron muuttamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa. Keväällä Orpon hallitus luopui suunnitelmastaan korottaa makeisten ja suklaan arvonlisäveroa 25,5 prosentin yleiseen arvonlisäverokantaan.
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti A tria aikoo investoida Kauhajoen tehtaansa kehittämiseen 16 miljoonaa euroa ja siirtää sinne naudanlihan leikkuutoiminnot Jyväskylän tehtaaltaan. Muutosneuvotteluiden seurauksena enintään 60 ihmisen työsuhde voi päättyä Jyväskylässä. Lisäksi lomautukset ovat mahdollisia molemmilla paikkakunnilla. Atrian Jyväskylän tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Marko Hakulisen mukaan muutosneuvottelut eivät tulleet työntekijöille kovin suurena yllätyksenä. – Nautojen määrän vähennyttyä meillä on ollut lomautuksia vuodesta 2018 eli olemme tehneet lyhyempää työviikkoa jo useamman vuoden ajan. Kyllä se silti kirpaisee ja harmittaa, kun koittaa se päivä, jolloin tällainen suunnitelma julkistetaan, Hakulinen sanoo. Atrian Jyväskylän tehtaalla työskentelee noin 80 ihmistä, joista SEL:n työehtosopimuksen alaisissa töissä on 72 ihmistä. Muutosneuvottelut koskevat tehtaan koko henkilöstöä. Atria suunnittelee naudanlihan leikkuun keskittämistä Kauhajoelle, mutta nautojen teurastusta jatkettaisiin edelleen myös Jyväskylässä. Jyväskylän yksikkö siirtyi Atrialle Saarioisilta vuonna 2014, jolloin työntekijät siirtyivät vanhoina työntekijöinä atrialaisiksi. Hakulisen mukaan valtaosalla työntekijöistä on vähintään yli 20 vuoden työhistoria samassa työpaikassa. – Ei meillä tietenkään mitkään parhaat mahdolliset tunnelmat ole, vaan kyllä ne ovat aika apeat. Tietysti me henkilöstön edustajat yritämme neuvotteluissa parhaamme mukaan säilyttää täällä työpaikkoja, jos suinkin vain mahdollista, Hakulinen toteaa. Atrian lihaliiketoiminnan vastaava johtaja Markku Hirvijärvi arvioi, ettei investoinnilla ole vaikutuksia työpaikkojen määrään Kauhajoella. – Voi olla, ettei määrässä tule tapahtumaan suuria muutoksia, mutta ehkä saadaan työntekijöille enemmän tunteja, Hirvijärvi kommentoi Ylelle. Henkilöstön mahdollinen vähentäminen tapahtuisi Atrian mukaan loppuvuoden 2026 ja alkuvuoden 2027 välisenä aikana. Suunnitelmallaan Atria tavoittelee kolmen miljoonan euron vuotuisia säästöjä. Neuvottelut alkoivat 8.9.2025. Niiden päättymisajankohdasta ei ole vielä tietoa. Atrian Jyväskylän tehtaalla 60 työpaikkaa vaarassa Santeri Viinamäki/Lehtikuva Atria suunnittelee keskittävänsä nauhanlihan leikkuutoiminnot Kauhajoen tehtaalleen, jolloin Jyväskylästä lähtisi 60 työpaikkaa.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti K ouvolassa toimiva elintarvikealan sopimusvalmistaja Finnish Food Factory irtisanoo 19 ihmistä, joista on 14 työntekijöitä ja loput viisi toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä. Elokuussa käytyjen muutosneuvotteluiden taustalla oli heinäkuun lopussa päätökseen viety liikkeenluovutus, jossa Fazer siirsi kasvipohjaisten Fazer Aito -gurttien valmistuksen Finnish Food Factorylle sulkemaltaan Korian tehtaalta. Liikkeenluovutuksessa 32 työntekijää siirtyi Fazerilta Finnish Food Factorylle vanhoina työntekijöinä. Suurin osa heistä työskenteli SEL:n työehtosopimuksella. Muutosneuvotteluista ilmoitettiin heti uusien työntekijöiden aloitettua talossa sillä perusteella, ettei työtä ole tarjolla riittävästi. Neuvotteluiden alkaessa tehtaan henkilöstömäärä oli noin 75. Työntekijöitä muutosneuvotteluissa edusti pääluottamusmieheksi valittu Kaarina Kaarlenpoika, joka toimi aiemmin Fazerin Korian tehtaan työntekijöiden pääluottamusmiehenä. Neuvotteluissa henkilöstön vähennystarpeeksi kerrottiin enintään 15 työntekijää ja seitsemän toimihenkilöä. – Toivoimme, että irtisanomisia olisi voitu välttää tai F azer on päättänyt rakentaa Lahteen uuden suklaatehtaan. Rakennustyöt käynnistyvät välittömästi ja tehtaan on suunnitelmissa käynnistyä alkuvuonna 2028. Uuteen 400 miljoonan euron tehtaaseen siirtyy tuoremaidosta valmistettavien suklaiden tuotanto Vantaalta. Fazer säilyttää maitojauheesta valmistetun tumman suklaan ja erikoistuotteiden valmistuksen sekä keksitehtaan tuotannon Vantaalla. Fazerin Vantaan makeistehtaalla uutta tehdashanketta koskeneet muutosneuvottelut päättyivät keväällä ilman irtisanomisia, ja työntekijöiden pääluottamusmies Tanja Sallisen mukaan Fazerilla on tahtotilana säilyttää nykyiset työpaikat. Fazer aikoo investoida Sallisen mukaan myös Vantaan tehtaan linjastoihin. – Tämä on paras mahdollinen lopputulos siihen nähden, että Fazer aikoi sulkea ensin sekä Lappeenrannan että Vantaan makeistehtaat, ja sen jälkeen Vantaan suklaatehtaan. Nyt mitään tehdasta ei suljeta ja lisäksi työntekijöillä on runsaasti aikaa miettiä tulevaisuuden suunnitelmiaan. Finnish Food Factory irtisanoi heti 19 työntekijää Fazerin Lahden uusi makeistehdas sai sinetin vähentää esimerkiksi lomautuksin. On karua, että noin iso määrä joutuu lähtemään, vaikka työntekijät olivat ennen tänne siirtymistä miettineet, riittäisivätkö työt kaikille. Irtisanomiset toteutetaan vaiheittain lokakuun loppuun mennessä. Syyskuussa Finnish Food Factory tiedotti saaneensa kymmenen miljoonan euron sijoituksen pohjoismaiselta pääomarahastoyhtiö Taalerilta, josta tulee samalla yhtiön vähemmistöomistaja. Omistajien mukaan sijoitus tuo uusia investointeja ja lisää tuotantokapasiteettia. Kaarina Kaarlenpojan tiedossa ei ole, mitä tulevat investoinnit tai niiden aikataulu on. – Uskon, että tehdas voi olla tulevaisuudessa isompikin työnantaja Kouvolan seudulla, mutta nykyhetkessä mahdolliset tulevaisuuden suunnitelmat eivät lohduta, kun työtä ei riittänyt tässä vaiheessa kaikille. Ennen liikkeenluovutusta Finnish Food Factorylle, Fazer ajoi alas Kaslinkilta vuonna 2019 ostamansa tehtaan meijeritoiminnot ja siirsi kaurajuomien valmistuksen Ruotsiin. Parhaimmillaan Fazerin Korian tehdas työllisti yli 220 henkilöä alkuvuonna 2023. Erikoiskonvehtien valmistus lakkaa Vantaalla Fazerin Vantaan makeistehtaalla käytiin elokuun lopussa viikon mittaiset muutosneuvottelut, jotka koskivat kaikkia kuutta erikoiskonvehtiosaston työntekijää. Työnantajan mukaan käsintehtyjen konvehtien myyntivolyymi on laskenut viime vuosina, jolloin niiden teettäminen makeistehtaalla on käynyt taloudellisesti kannattamattomaksi. Neuvotteluiden päätteeksi Fazer päätti siirtää erikoiskonvehtien valmistuksen Helsingin Kluuvikadun kahvilaansa vuoden 2025 joulusesongin jälkeen ja irtisanoi kuusi ihmistä. – Tämä oli erittäin surullinen lopputulos, sillä erikoiskonvehtiosastolla on pääosin pitkäaikaisia työntekijöitä, jopa 37 vuoden työsuhteita. Heidän työuransa päättyvät osaston lakkauttamisen myötä kurjimmalla mahdollisella tavalla. Irtisanottujen työsuhteet päättyvät kuuden kuukauden irtisanomisajan jälkeen.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti VAIHTELEVAT SÄÄOLOT ja kosteus haastavat rakenteita ja ilmanvaihtoa. Sisäilman laatu ei ole vain tekninen yksityiskohta – se vaikuttaa suoraan työhyvinvointiin, jaksamiseen ja turvallisuuteen. Onko teillä mietitty yhdessä, miten työtilojen lämpötilaa, ilmanvaihtoa ja kosteutta hallitaan? Työnantaja huolehtii työympäristön olosuhteista. Siitä, että työpaikalla on mahdollisimman hyvä tehdä töitä. Kaikkia kesän ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia haasteita työnantaja ei tietenkään voi poistaa, mutta se mikä voidaan kohtuudella tehdä, tulee tehdä. VAIHTELEVAT SÄÄOLOT haastavat rakennusten ilmanvaihtotekniikkaa. Kuuma ja kostea ilma kondensoituu viileille pinnoille, eli kosteus tiivistyy vedeksi. Myös lisääntyvät ukkoset ja rankkasateet aiheuttavat rakennusten tekniikalle haasteita. Salaojaputkien kunnosta ja tulva-alttiiden rakenteiden pysymisestä kuivana tulee huolehtia säännöllisillä tarkastuksilla. Kattojen vedenpoiston ja viemäröinnin viat ja tukkeutumiset on korjattava viivyttelemättä. Tässä muutama asia, joihin työpaikalla on hyvä yhdessä kiinnittää huomiota: 1. T YÖTILOJEN L ÄMPÖTIL A. Jos lämpötila ylittää +28 astetta on tärkeää huolehtia nesteen nauttimisesta ja työn tauottamisesta. Erityisesti raskaassa fyysisessä työssä ylimääräisten taukojen pitäminen on tärkeää työn edistymiselle. 2. ILMANVAIHTO. Riittävä ilmanvaihto poistaa työtilasta esimerkiksi hiilidioksidia, pölyä, VOC-yhdisteitä, ja lisää työolosuhteiden miellyttävyyttä. Ilmanvaihtojärjestelmän huolto tulee suorittaa säännöllisesti. 3. RUNSAAT SATEET JA KOSTEUS. Jos kosteutta tai vettä pääsee kertymään väärään paikkaan, siitä tulee tehdä ilmoitus työnantajalle ja kiinteistöhuollolle. Työskentely on miellyttävää, kun suhteellinen ilmankosteus pysyy 30–50 prosentissa. 4. UKKOSET JA SÄHKÖKATKOKSET. Onko työpaikalla laitteita, joiden toiminta häiriintyy, jos sähköt katkeavat? Jatkaako koneellinen ilmanvaihto toimintaansa katkoksen jälkeen automaattisesti, vai tarvitaanko jotain toimenpiteitä? Työturvallisuuskeskuksen tarkistuslistaa voi käyttää työpaikoilla sisäilman laadusta keskustelemisen tai riskinarvioinnin apuna. Sisäilma vaikuttaa myös turvallisuuteen K O L U M N I S A N O T T U A 78 ”Jos budjettiriihen tuloksia pitäisi kuvata kahdella sanalla, ne olisivat vastuuton ja näköalaton. Suurituloisten ja elinkeinoelämän veronkevennykset ovat hukkaan heitettyä rahaa. Ne eivät vauhdita kasvua toivotulla tavalla eikä Suomella ole niihin varaa.” TEO LLI S U U S LI ITO N PÄ Ä E KO N O M I S TI TI M O E K LU N D 3 . 9. 2025 ”Wolt on tiedottanut hakevansa purkua Korkeimman hallintooikeuden päätöksestä, jossa se totesi, että lähettityötä tehdään työsuhteessa. Työaikalakia ei työhön kuitenkaan sovellettaisi. PAMissa arvioidaan, että yritys pyrkii välttelemään ratkaisun noudattamista.” PA M I N TI E D OTE 3 . 9. 2025 SUOMALAISET KULUTTIVAT LIHAA NOIN 78,2 KILOA HENKILÖÄ KOHTI VUONNA 2024. LÄHDE: LUONNONVARAKESKUS MIIA PUUKKA Kirjoittaja on erityisasiantuntija Työturvallisuuskeskuksessa. JUURI NÄIN! EI NÄIN! L U K U ”Sisäilman laatu ei ole vain tekninen yksityiskohta.”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Vaarallinen liitto V E L L U N B L O G I ”Olemme nähneet, miten vaarallinen yhteiskunnalle on talouselämän ja äärioikeiston liitto.” H allituspuolueet kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit pääsivät nopeasti sopuun ensi vuoden budjetista ja miljardin lisäleikkauksista. Aiemmin hallitus on jo leikannut yhdeksän miljardia euroa, jonka seurauksena pienituloisten määrä kasvaa THL:n mukaan 110 000 ihmisellä, joista lapsia on 27 000. Hallituksen kylmän politiikan vaikutukset näkyvät pitkään. Muut hallituspuolueet ovat jatkossakin valmiita sietämään perussuomalaisten rasistisia lausuntoja, jotta hallitus pysyy kasassa ja pystyy toteuttamaan elinkeinoelämän hallitusohjelmaan vaatimat asiat. ORPON JA PURRAN hallitus on ollut vallassa reilut kaksi vuotta, jonka aikana olemme nähneet, miten vaarallinen yhteiskunnalle on elinkeinoelämän ja äärioikeiston liitto. Hallitus on pystynyt elinkeinoelämän tuella runnomaan läpi nipun työntekijän oikeuksia ja asemaa merkittävästi heikentäviä lakeja, joiden aikaansaamiseen on vaadittu aikoinaan vuosikymmenten työ. AMMAT TILIITOILLE ON olennaista, että työtä tehdään samalla palkalla ja muilla työehdoilla riippumatta työntekijän taustasta ja kansalaisuudesta. Jos maahanmuuttajien työehtojen polkeminen ja ihmisten hyväksikäyttö sallitaan, se on pitkässä juoksussa pois kaikilta työntekijöiltä. ORPON HALLITUS lupasi, että Suomeen syntyy 100 000 uutta työpaikkaa. Hallituksen epäonnistuneen politiikan tulokset ovat kaikkien nähtävissä. Suomen talous sakkaa, velkaa otetaan enemmän kuin koskaan ja työttömyysaste on jo Euroopan toiseksi korkein. Konkursseja ja pitkäaikaistyöttömiä alkaa olla ennätyspaljon. SUOMEN SYNTY V YYS on historiallisen matalalla tasolla. Sen sijaan, että hallitus tekisi jotain hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden pelastamiseksi, hallitus lisää työelämän epävarmuutta ja leikkaa sosiaaliturvaa, ja heikentää näin toimillaan ihmisten mahdollisuuksia perustaa perhe ja saada lapsia. Nykyisillä syntyvyysluvuilla me tarvitsemme maahanmuuttoa. Viime eläkeneuvotteluissa maahanmuuttoluvut vähensivät olennaisesti painetta leikata eläkkeistä. Tässä tilanteessa on hyvä miettiä sitä, mitä esimerkiksi erittäin tarpeellisten kotouttamistoimien alasajosta seuraa ja mihin sillä pyritään? EUROOPASSA OLI 1930-luvulla vallalla aate, jossa työntekijöillä ei ollut oikeuksia, ammattiliittojen toimintaa kyseenalaistettiin ja jotkin kansanryhmät nähtiin alempiarvoisina. Emmekö ole oppineet mitään historiasta? Rasismin normalisoiminen on erittäin vaarallinen tie, jolle ei tule lähteä. Tarkoitus ei saa pyhittää keinoja sen enempää elinkeinoelämällä kuin oikeistopuolueillakaan. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Miten kesä meni ja mitä tykkäät SEL:n kesäfestareista? Vastaajat osallistuivat SEL:n kesäfestareille Vantaalla 30.8.2025. G A L L U P ” KESÄ meni oikein hyvin. Kesäfestareilla on ollut hauskaa tähän saakka, varsinkin näillä tehtävärasteilla. Saavuimme jo perjantaina. Osallistun kesäfestareille nyt ensimmäistä kertaa, kun työkaverit suostuttelivat lähtemään mukaan.” MIKAEL MATTOLA logistiikkatyöntekijä Valio, Jyväskylä ”OLI ihanaa, kun oli lämmintä pitkästä aikaa ja helteet osuivat lomaviikoilleni. Osallistun työkavereideni kanssa ensimmäistä kertaa kesäfestareille, olemme katsomassa, millaista täällä on. Olemme ilmoittautuneet myös ensi talven jäsenristeilylle.” JENJIRA PHONSENA keksinvalmistaja Fazer Makeiset, Vantaa ” KESÄ meni nopeasti töissä, sillä loma on vielä tulossa. Uin ja kävin veneellä kavereiden kanssa kalassa. En kylläkään kalastanut itse, sillä säälin kaloja. Tänne festareille tulin yhteiskuljetuksella, on ollut ihan mukavaa”. UDAYA JAYAVEERAN elintarviketyöntekijä Kruunuherkku, Juva ” KESÄ meni hyvin. Kävin paljon festivaaleilla ja nämä ovat nyt tämän kesän kolmannet tai neljännet festarit. Tykkään liiton kesäfestareista tosi paljon. Ne ovat aina olleet hyvin järjestettyjä, kun olen niissä vieraillut.” SANNA FORSTÉN leipomotyöntekijä Fazer Leipomot, Lahti ELINTARVIKEJÄTTI PepsiCon työntekijät Adelainen tehtaalla Australiassa saavuttivat neuvottelutuloksen kolme kuukautta kestäneiden työtaisteluiden jälkeen. Työtaistelu koski yhtiön Doritos ja Smith’s -perunalastuja valmistavan tuotantolaitoksen työntekijöitä, ja lakossa oli 150 ammattiyhdistyksen jäsentä. Työtaistelussa oli kyse erityisesti palkoista, jotka olivat jääneet jälkeen yhtiön muiden tuotantolaitosten palkoista. Työntekijöitä edustavan ammattiliiton UWU:n solmima kolmivuotinen sopimus tuo työntekijöille 13 prosentin palkankorotuksen. Lisäksi siinä sovittiin muun muassa 20 viikon palkallisesta vanhempainvapaasta. Myös elintarviketyöläisten maailmanjärjestö IUF joutui puuttumaan jumiutuneisiin neuvotteluihin painostamalla PepsiCon ylintä johtoa. PepsiCon työntekijöille 13 %:n palkankorotus Australiassa TYÖTUOMIOISTUIN päätti kesäkuussa kysyä Euroopan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua SEL:n ja ETL:n välisessä riidassa, jossa on kyse siitä, olisiko 400 euron kertaerä kuulunut maksaa kaikille perhevapaalla olleille elintarvikealan työntekijöille toukokuussa 2023. Tasa-arvovaltuutettu totesi lausunnossaan 25.3.2024 SEL:n ja ETL:n välisen työehtosopimuksen palkkaratkaisun kertaerästä tehdyn määräyksen tasa-arvolain vastaiseksi siltä osin kuin se on edellyttänyt kertaerän saamiseksi palkan saamista toukokuussa 2023. Tasa-arvovaltuutetun mielestä työehtosopimuksessa sovittu 400 euron kertaerä olisi kuulunut maksaa kaikille kokonaan tai osittain perhevapaalla oleville työntekijöille. Tasa-arvovaltuutetun lausunto ei ole osapuolia eikä tuomioistuinta oikeudellisesti sitova. Koska ETL ei ollut tasa-arvovaltuutetun lausunnon kanssa samaa mieltä, SEL vei asian viime vuonna työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Asian pääkäsittely oli työtuomioistuimessa kesäkuun 2025 alussa. Sen jälkeen kun Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu on saatu, työtuomioistuin antaa ratkaisunsa. Lopullista oikeuden päätöstä kiistaan joudutaan todennäköisesti odottamaan vielä pitkään. Työtuomioistuin kysyy kertaerästä EU:n tuomioistuimelta
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Autamme joka päivä jäseniämme ratkaisemaan työsuhderiitoja työpaikoilla. Suurin osa riita-asioista saadaan ratkaistua neuvottelemalla, mutta pieni osa riidoista joudutaan viemään oikeuteen. Näin työsuhderiidat ratkaistaan T Y Ö S U H D E N E U V O N TA teksti Karoliina Öystilä Erimielisyydet pyritään aina ensisijaisesti ratkaisemaan neuvottelemalla työnantajan kanssa. Kuva ei liity juttuun. M aksuton työsuhdeneuvonta on SEL:n jäsenen arvokkaimpia jäsenetuja SEL:n neuvotteleman työehtosopimuksen, SEL:n myöntämän maksuttoman oikeusavun sekä työpaikallasi etujasi valvovan ja ajavan SEL:n luottamusmiehen ohella. SEL:n luottamusmiehet työpaikoilla ja liitossa töissä olevat asiantuntijat neuvovat joka päivä satoja jäseniämme palkkaja muissa työsuhdeasioissa. Autamme jäseniämme ratkaisemaan pieniä ja isoja työelämän ongelmia ja riitatilanteita. Hankimme joka vuosi pelkästään neuvottelemalla jäsenillemme satoja tuhansia euroja heille kuuluvia palkkasaatavia ja korvauksia esimerkiksi laittomista irtisanomisista. Jos sinulla on kysyttävää palkastasi tai muista työehdoistasi tai sinulla on ongelmia työnantajasi kanssa, SEL:n jäsenenä saat apua liitosta, jota työpaikallasi edustaa luottamusmies. Pyrimme aina ratkaisemaan erimielisyydet ensisijaisesti neuvottelemalla työnantajan kanssa. • E L I N TA E 11
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 4. J OS A S I A J O U D U TA A N R ATK A I S E M A A N O I K E U D E SS A JOS ASIAASI ei saada ratkaistua neuvottelemalla, SEL voi myöntää sinulle oikeusavun. SEL:n oikeusavun myöntämisen edellytyksenä on, että olet ollut SEL:n jäsen vähintään kuusi kuukautta ja olet maksanut jäsenmaksusi. Mitä SEL:n oikeusapu sisältää? Näin asian selvittäminen etenee: ? Sinulle voidaan myöntää SEL:n oikeusapu palkkaan ja muihin työehtoihin tai muuten työsuhteeseen liittyvässä riita-asiassa, jota ei saada ratkaistua sopimalla. ? SEL:n oikeusapu on laajempi kuin monessa muussa ammattiliitossa. SEL:n oikeusapu on jäsenelle maksuton. Jäsen ei joudu maksamaan omavastuuosuutta eikä oikeudenkäyntikuluilla ole ylärajaa. ? Jos jäsenen juttu hävitään oikeudessa, SEL maksaa jäsenen oikeudenkäyntikulujen lisäksi jäsenen puolesta myös mahdollisesti maksettavaksi tulevat vastapuolen oikeudenkäyntikulut. ? Juristien palvelut ja oikeudenkäynnit ovat varsin kalliita. Oikeudenkäynnin kustannukset voivat helposti nousta jopa useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin. ? SEL:n oikeusavun myöntäminen perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan. SEL:n asiantuntijat perehtyvät tapaukseen huolellisesti. Selvitämme, onko työehtosopimusta tai lakia rikottu, ja voidaanko asia todistaa oikeudessa. SEL myöntää oikeusavun jäsenelle, jos jutussa on mahdollista menestyä oikeudessa. 1. J OS S I N U L L E T U L E E O N G E L M A T YÖ PA I K A L L A JOS SINULLE TULEE erimielisyyttä palkastasi tai muista työehdoistasi työnantajasi kanssa, eikä asia ratkea työnantajan kanssa keskustelemalla, työpaikkasi luottamusmies auttaa sinua selvittämään asian. Luottamusmies tuntee parhaiten työehtosopimuksen lisäksi työehtoihisi vaikuttavat työpaikallasi tehdyt paikalliset sopimukset. 3. J OS A S I A E I R ATK E A S O PI M A L L A JOS ASIAASI ei saada ratkaistua neuvottelemalla työnantajan kanssa, SEL riitauttaa asian, siitä tehdään erimielisyysmuistio ja se siirtyy liittojen välisiin neuvotteluihin. 2. J OS T YÖ PA I K A L L A E I O L E LU OT TA M U S M I E S TÄ JOS T YÖPAIKALL ASI ei vielä ole luottamusmiestä, asia ei ratkea työpaikalla tai et ole tällä hetkellä työsuhteessa, ole yhteydessä oman SEL:n aluetoimistosi aluesihteeriin tai soita SEL:n työsuhdeneuvontaan numeroon 09 4246 1260. E L I N TA E 11
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 asiaa, jotka elintarviketyöntekijän on hyvä tietää EU:sta teksti Maija Komonen kuva Lauri Rotko 1. Elintarviketurvallisuus NYKYISIN SE, että lautaselle päätyvä ruoka on turvallista, perustuu pitkälti Euroopan unionin yhteisiin sääntöihin. EU ei ole ”sääntöhirviö”, joka määrää jokaisen yksityiskohdan, vaan se asettaa tavoitteet ja reunaehdot, joiden puitteissa alan toimijat voivat itse päättää, millä tavoin ne täytetään. Aiemmin Suomen kansallinen lainsäädäntö ohjasi käytäntöjä tarkemmin, mutta nykyinen EU-linja painottaa tavoitteita ja riskien hallintaa. Tämä edellyttää, että jokaisessa työpaikassa tunnetaan vastuut ja varmistetaan turvallisuus joka vaiheessa. Säännöt koskevat kaikkia jäsenmaita, joten EU:n sisämarkkinoilla ei voi olla laillisesti tuotetta, joka ei täytä yhteisiä vaatimuksia. E U R O O P A N U N I O N I 5 EU:n työterveysja työturvallisuusdirektiivit määrittelevät työsuojelun vähimmäistason kaikissa EU-maissa. EU:n jäsenvaltiot voivat kansallisella lainsäädännöllään päättää direktiiviä paremmista säädöksistä työntekijöiden suojelemiseksi. Euroopan unioni voi tuntua kaukaiselta, mutta sen päätökset näkyvät elintarviketyöntekijän arjessa yllättävän konkreettisesti, aina ruuan turvallisuudesta työoloihin ja työmahdollisuuksiin ulkomailla.
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 Juuri nyt Euroopan tasolla keskustellaan siitä, luokitellaanko nikotiinittomat mutta piristeitä sisältävät CBD-pussit elintarvikkeiksi. Asia odottaa EU-komission tulkintaa ja linjausta. Viime vuosina EU on korostanut ajatusta elintarviketurvallisuuden kulttuurista yrityksissä. Tavoitteena on, että yrityksen johto on aidosti sitoutunut turvallisen ruuan tuottamiseen, riskien ennaltaehkäisyyn ja avoimeen viestintään, työntekijät tietävät vastuunsa ja tieto kulkee koko työyhteisössä. 2. Elintarvikevalvonta RUUAN TURVALLISUUS ei synny tarkastajan leimasta, vaan työpaikoilla tehdyistä valinnoista. EU määrittää yhteiset periaatteet sille, miten elintarvikkeiden turvallisuutta valvotaan, mutta käytännön toteutus on jäsenmaiden käsissä. Suomessa on valittu avoimuutta korostava Oiva-järjestelmä, jossa tarkastustulokset tuodaan kuluttajien tietoon. Yksi EU:n tärkeimmistä periaatteista on selkeä: vastuu on aina elintarvikealan toimijalla, ei valvojalla. Toimijan täytyy pystyä osoittamaan, että sen tuotteet ovat turvallisia. Jokaisella toimijalla täytyy olla omavalvontasuunnitelma eli käytännössä oma turvallisuuskartta, joka kertoo, missä ovat tuotannon kriittiset kohdat, miten niitä seurataan ja mitä tehdään, jos jokin menee pieleen. Nykytilanne on muuttanut myös valvonnan roolia. Jos toimija pystyy näyttämään toteen, että sen ratkaisut täyttävät EU:n vaatimukset, niitä ei tulisi hylätä vain siksi, että ne poikkeavat tavanomaisesta. Tämä antaa alan toimijoille mahdollisuuden soveltaa, kunhan lopputulos on turvallinen. 3. Työsuojelu EU:LLA ON vahva toimivalta myös työsuojelussa. Kun työntekijät ja yritykset voivat liikkua vapaasti EU-maiden välillä, on tärkeää, että kaikkialla ymmärretään, mitä terveellinen ja turvallinen työ tarkoittaa. Yhteiset pelisäännöt varmistavat, että työterveysja työturvallisuusvaatimusten vähimmäistaso on sama koko unionin alueella. Euroopan työterveysja työturvallisuusvirasto EU-OSHA sijaitsee Espanjassa Bilbaossa. Se kerää ja tuottaa tutkittua tietoa työelämän riskeistä, kehittää käytännön työkaluja niiden ehkäisyyn ja lisää tietoisuutta turvallisista työtavoista. Hyvä työturvallisuus ei ole pelkkää sääntöjen täyttämistä, vaan se ehkäisee tapaturmia ja sairauksia sekä parantaa tuottavuutta. EU:n Vision Zero -strategia tähtää pitkällä tähtäimellä siihen, ettei työpaikoilla sattuisi yhtään tapaturmaa tai työperäistä sairautta. Suomessa Työterveyslaitos toimii EU-OSHA:n kansallisena koordinaatiokeskuksena. Se tuo työpaikoille eurooppalaista tietoa ja kampanjoita sekä vie EU-tasolle viestiä suomalaisista hyvistä käytännöistä. Tärkeä osa työturvallisuustyötä on ennakointi eli tunnistetaan ajoissa uudet riskit ja muutokset työelämässä, ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa ongelmia. Vuonna 2023 käynnistynyt Digiajan turvallinen ja terveellinen työ -kampanja nostaa esiin teknologian tuomia uusia riskejä. Elintarvikealalla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi koneiden säätämää työtahtia, joka yhdistettynä toistotyöhön voi aiheuttaa liiallista rasitusta, tai jatkuvaa uuden oppimisen tarvetta, joka voi kuormittaa, ellei työpaikka tue osaamisen päivittämistä. Suomi on ollut monissa asioissa EU:n minimitasoa tiukempi ja nopeampi, kuten syöpävaarallisille aineille altistumisen rajoittamisessa, joka meillä nousi keskusteluun jo ennen kuin EU ryhtyi toimiin. Ensi vuonna EU:n laajuisen työsuojelukampanjan teemana on mielenterveys, jota suomalaiset ja muut pohjoismaalaiset ovat aktiivisesti ajaneet. 4. Erasmus+ -ohjelma MONI OPISKELIJA tietää mahdollisuudesta lähteä ulkomaille opiskelemaan tai työhön oppimaan EU:n Erasmus+ -ohjelman tuella. Sama mahdollisuus koskee myös vastavalmistuneita, oppisopimusopiskelijoita ja tietyin edellytyksin jopa työpaikkaohjaajia. Vaihtoon voi hakea ja lähteä myös henkilö, joka tällä hetkellä työskentelee ja haluaa suorittaa esimerkiksi uuden tutkinnon tai tutkinnon osan. Elintarvikealan opiskelijat ovat tilastoissa tekniikan alan ryhmässä, josta ulkomaanjaksoille lähti Suomesta yli 700 opiskelijaa vuonna 2024. Suosituimmat kohteet ovat Saksa ja Espanja, mutta valinnanvaraa riittää aina EUja ETA-maista myös Euroopan ulkopuolisiin kohteisiin. Erasmus+ -vaihdot ovat hyvin suosittuja, ja koronapandemian jälkeen kysyntä on noussut jälleen korkealle tasolle. Ammatillisen koulutuksen merkitys työelämälle ja koko Euroopan kilpailukyvylle on suuri, ja EU panostaa vahvasti kansainväliseen liikkuvuuteen. Erasmus+ -apuraha kattaa matkakuluja sekä asumisja elinkustannuksia. Lisäksi on mahdollista
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 saada lisätukea esimerkiksi maata pitkin matkustamiseen, vammaisten opiskelijoiden erityisjärjestelyihin tai tukihenkilön matkakuluihin. Erasmus+ -rahoitusta on käytössä jo 88 ammatillisella oppilaitoksella Suomessa. Oppilaitosten kansainvälisyyskoordinaattoreilla on valmiit verkostot sekä ulkomaisiin oppilaitoksiin että yrityksiin. Jos tällainen vaihtoehto kiinnostaa, kysy omasta oppilaitoksestasi tai työnantajaltasi, voisiko kansainvälinen jakso sopia myös sinun tilanteeseesi. Valmistumassa olevat tai vastavalmistuneet voivat lähteä ulkomaille myös Allianssin nuorisovaihdon Ready for life -ohjelman kautta. 5. Europassi JOKAISELLA EU-KANSALAISELLA on oikeus tehdä työtä ja asua missä tahansa EU-maassa. Työttömänä työnhakijana voit lähteä kolmeksi kuukaudeksi työnhakuun toiseen EUtai ETA-maahan tai Sveitsiin ja säilyttää samalla oikeutesi Suomesta maksettavaan työttömyysturvaan. Jos haet töihin tai opiskelemaan toiseen maahan, on tärkeää, että osaamisesi on helppo ymmärtää paikallisen koulutusjärjestelmän näkökulmasta. EU-maissa ammatillisen koulutuksen rakenteet ja tutkintojen muodostuminen eroavat toisistaan. Tässä haasteessa apuna toimii Europassi, koko EU:n yhteinen järjestelmä, joka tekee osaamisesta vertailukelpoista eri maissa. Europassi on laaja kokonaisuus, mutta yksi sen osista on ammatilliseen tutkintotodistukseen saatavilla oleva liite (Certificate Supplement), joka kertoo useilla kielillä, mitä osaamista tutkinnon suorittaja on hankkinut. Elintarvikealan perustutkinnolle, ammattitutkinnoille ja erikoisammattitutkinnolle nämä liitteet löytyvät opintopolku.fi:stä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lisäksi kansainvälisissä vaihdoissa ja työharjoitteluissa hankittu oppiminen ja osaaminen on tarkoitus liittää osaksi omaa tutkintoa. Tämä varmistetaan etukäteen oppilaitoksessa tehdyllä ja sovitulla suunnitelmalla, jossa määritellään muun muassa tavoitteet, työtehtävät ja ohjaus. • Juttuun haastatellut asiantuntijat: Elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm, Maaja metsätalousministeriö Juristi Joonas Päivänen, Ruokavirasto Vanhempi asiantuntija Taina Pääkkönen, Työterveyslaitos Ammatillisen koulutuksen kansainvälistymispalveluiden yksikön päällikkö Sari Turunen-Zwinger, Opetushallitus Euroopan parlamentti Euroopan parlamentti on ainoa suoraan vaaleilla valittu EU:n toimielin. Euroopan parlamentti käyttää yhdessä Euroopan neuvoston kanssa lainsäädäntövaltaa ja päättää EU:n talousarviosta.
E L I N TA E 15 Muista nämä asiat, kun työsuhteesi päättyy T Y Ö S U H D E teksti Karoliina Öystilä kuva Bibek Bista 1. TA R K I S TA PA L K K A L A S K E L M A S I JOS et ole aiemmin tarkistanut palkkalaskelmiasi, tarkista viimeistään nyt, että palkkasi on laskettu oikein ja että sinulle on maksettu oikein myös kaikki ylityöja muut korvaukset. Tarkista myös, että työnantajasi on pidättänyt palkastasi SEL:n jäsenmaksun lisäksi työeläkevakuutusmaksun. Työeläkettä alkaa kertyä työntekijälle 17-vuotiaasta alkaen. SEL:n jäsenenä saat apua työpaikkasi luottamusmieheltä tai jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä tai et ole enää työsuhteessa, voit olla yhteydessä SEL:n aluetoimistoon aluesihteeriin. 2. TA R K I S TA LO M A KO RVAU K S E S I JOS et ole pitänyt vuosilomaa työsuhteesi aikana, on sinulle kertynyt vuosiloma maksettava lomakorvauksena työsuhteesi päättyessä. Lomakorvauksen suuruus määräytyy työsuhteen pituuden ja kuukausittaisen työajan perusteella. Jos esimerkiksi työssäolopäiviä on kuukaudessa vähintään 14, kertyy lomakorvausta alle vuoden kestäneissä työsuhteissa kahden päivän ajalta kuukautta kohti. Korvaukseen oikeuttavia päiviä ovat myös hyväksyttävistä syistä johtuneet poissaolopäivät, kuten sairauspäivät. Lomakorvauksen tai pidetyn loman ajalta maksettavan vuosilomapalkan lisäksi sinulla voi olla oikeus myös työehtosopimuksessa sovittuun lomarahaan, joka on 50 % vuosilomapalkasta. 3. P Y Y DÄ T YÖTO D I S T U S PY YDÄ työnantajaltasi työtodistus. Voit pyytää suppean tai laajan työtodistuksen. Suppea työtodistus sisältää työsuhteesi keston ja työtehtävät. Laaja työtodistus sisältää lisäksi työsuhteesi päättymisen syyn sekä arvion työtaidoistasi ja käytöksestäsi. Kun haet opiskelupaikkaa tai työpaikkaa, työkokemuksestasi voi olla hyötyä, joten työtodistukset kannattaa säilyttää. 4. P I DÄ S E L : N JÄ S E N Y YT E S I K U N N O S S A JOS jäät kokonaan työttömäksi tai siirryt päätoimiseksi opiskelijaksi, eikä sinulla ole palkkatuloja opiskeluaikanasi, ilmoita siitä SEL:n jäsenrekisteriin, jolloin sinun ei tarvitse maksaa SEL:n jäsenmaksua. Tee ilmoitus SEL:n eAsioinnissa www.selry.fi/easiointi tai soittamalla numeroon 09 4246 1230. Jos teet osa-aikatai keikkatöitä samalla kun opiskelet, maksa normaalisti palkastasi SEL:n jäsenmaksu. 5. Ä L Ä H U K K A A T YÖ S S ÄO LO E H TOA S I LIITON ja työttömyyskassan jäsenenä kerryttämäsi jäsenyysja työssäoloehto eivät katoa, kun vaihdat toiseen työpaikkaan tai kokonaan toiselle alalle, jos pidät jäsenyyden kunnossa tai vaihdat toiseen liittoon ja työttömyyskassaan ilman katkoksia 30 päivän sisällä. Kun olet kerryttänyt jäsenyysja työssäoloehdon, voit saada työttömyyskassasta ansiopäivärahaa, jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan. Työssäoloehto on ollut 12 kuukautta 2.9.2024 alkaen. Työssäoloehtoon lasketaan kaikki kuukaudet, joiden aikana sinulle on maksettu palkkaa vähintään 930 euroa ilman lomarahaa ja lomakorvausta. Työssäoloehtoa voi kerryttää myös puolikkaina kuukausina, jos sinulle on maksettu palkkaa 465–929 euroa kuukaudessa. Jos olet esimerkiksi opiskellut, ollut sairaana, armeijassa, siviilipalveluksessa tai hoitanut enintään 3-vuotiasta lasta kotona, voidaan työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa pidentää enintään seitsemän vuotta. 6. ILMOIT TAUDU T YÖ N H A K I JA K S I JOS et ole löytänyt uutta työpaikkaa tai opiskelupaikkaa, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi osoitteessa tyomarkkinatori.fi ja selvitä, oletko oikeutettu Avoin työttömyyskassa A-kassan maksamaan ansiopäivärahaan. Lue lisää: a-kassa.fi 7. H A E O P I S K E L E M A A N JOS olet alle 25-vuotias työtön ilman peruskoulun tai lukion jälkeistä ammatillista koulutusta, hae keväällä vähintään kahta opiskelupaikkaa seuraavana syksynä alkavaan tutkintoon johtavaan, ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen. Jos et hae opiskelupaikkaa, kieltäydyt siitä tai keskeytät opiskelun, menetät oikeuden työttömyysturvaan. Lue lisää: tyomarkkinatori.fi
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 A ikaisemmin SAK:lla ja viidellä SAK:laisella ammattiliitolla oli Ahvenanmaalla yhteinen yhteyshenkilö, jonka työnantajana toimi Palvelualojen ammattiliitto PAM. Tammikuusta alkaen SAK:n alueja järjestöasiantuntija Kristiina Linna on palvellut kaikkien SAK:laisten liittojen Ahvenanmaalla asuvia jäseniä – myös SEL:n jäseniä. – Olen täällä Ahvenanmaalla vähintään kymmenen työpäivää kuukaudessa, raisiolainen Kristiina Linna kertoo. Hänen työtehtäviinsä kuuluu myös SAK:n ruotsinkielisten palveluiden tuottaminen koko maahan. Linnalla on pitkä kokemus SAK:n alueja järjestöasiantuntijana ja sitä ennen valtiolla työsuojelutarkastajana, joten työehtosopimukset ovat hänelle tuttuja. Linnan äidinkieli on suomi, mutta matkan varrella hän on oppinut ruotsin sujuvasti. Oleellinen osa Linnan työtä on puhelinneuvonta. Osa soittajista ei ole vielä ammattiliiton jäsen. – Neuvon kyllä heitäkin, mutta kehotan liittymään omaan liittoon. Varsinkin jos heidän asiansa vaatii jatkotoimenpiteitä. Lisäksi välitän kunkin liiton toimitsijan yhteystiedot, jos asia ei ratkea puhelinkeskustelussa. – Tarkoitus on nostaa SAK:n lippua ylemmäs Ahvenanmaalla. Puhelinneuvonnan lisäksi teen työpaikkavierailuja, joskus yksin ja joskus liittojen edustajien kanssa, Linna kertoo. Miten ay-liikkeen näkyvyyttä lisäSAK:n liittojen jäseniä palvellaan Ahvenanmaalla SAK:n alueja järjestöasiantuntija Kristiina Linna haluaa lisätä ay-liikkeen näkyvyyttä ja kirkastaa liiton jäsenyyden merkitystä Ahvenanmaalla. teksti / text Jaakko Takalainen kuva / bild Ilkka Heino J Ä S E N P A LV E L U • M E D L E M S T J Ä N S T SAK:n Ahvenanmaan aluetoimiston avoimien ovien päivään osallistuivat muun muassa Rakennusliiton aluepäällikkö Jouni Ruotsalainen, SAK:n järjestöjohtaja Katja Syvärinen sekä SEL:n luottamushenkilöt Johan Stark ja Staffan Åkerblom. Då FFC:s regionkontor på Åland höll öppet hus kom bland andra Byggnadsförbundets regionchef Jouni Ruotsalainen, FFC:s organisationschef Katja Syvärinen samt SEL:s förtroendevalda Johan Stark och Staffan Åkerblom på besök. tään Ahvenanmaalla? – Kyllä se on ay-koulutuksen lisääminen ja ay-toiminnan enemmän tunnetuksi tekeminen. Sitä kautta saadaan uusia aktiiveja, työsuojeluvaltuutettuja ja luottamusmiehiä. Oikotietä ei oikein ole, tyvestä latvaan on kiivettävä, sanoo Linna. Yhteistyö toimii SAK:n Ahvenanmaan aluetoimisto sijaitsee valtion virastotalossa Maarianhaminan keskustassa osoitteessa Torggatan 16 C. Tapaamiset Kristiina Linnan kanssa varataan etukäteen sähköpostilla tai puhelimella. SAK:n toimistossa vietettiin avoimien ovien päivää kesäkuun alussa. SAK:n varapuheenjohtaja ja järjestöosaston johtaja Katja Syvärisen mukaan Ahvenanmaalla työnantajilla on vastahankaisuutta työntekijöiden järjestäytymistä kohtaan, eivätkä yritykset myöskään järjestäydy omiin liitoihinsa. – Jäsenpalvelun lisäksi pyrimme saamaan näihin asenteisiin muutosta niin, että työnantajat ymmärtäisivät sopimustoiminnan tuottavan hyötyä molemmille osapuolille.
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Ahvenanmaan elintarviketyöläisten ammattiosaston puheenjohtaja Staffan Åkerblom osallistui SAK:n Ahvenanmaan aluetoimiston avoimien ovien päivään. Hän on töissä Orklan Haraldsbyn tehtaalla, jossa hän toimii myös työntekijöiden pääluottamusmiehenä. Miltä yhteistyö SAK:n toimiston kanssa on tuntunut? – Aikaisemminkin se toimi, mutta tällä hetkellä yhteistyö on huippua. Koska meillä Ahvenanmaalla isoja yrityksiä on vähän, työpaikat ovat pääasiassa pieniä ja hajallaan, ja Kristiinan tapaista asiaosaajaa tarvitaan. Kun hän pitää kursseja ja koulutuksia, hänet opitaan tuntemaan, ja mekin voimme saada uusia aktiiveja osaston toimintaan, Åkerblom toteaa. Jos saisit toivoa jotain lisää SAK:n toimistolta, mitä se olisi? – Meille kieliasia on aina tärkeä. Eli palvelua ruotsiksi voisi olla Kristiinan lisäksi enemmän. Ehkä kursseja voisi olla enemmän täällä Ahvenanmaalla, miettii Åkerblom. • Kati Oksman TIDIGARE HADE FFC och fem FFC-anslutna fackförbund en gemensam kontaktperson på Åland, och där Servicefacket PAM fungerade som arbetsgivare. Sedan januari betjänar FFC:s regionoch organisationsexpert Kristiina Linna alla medlemmar i FFC-anslutna fackförbund bosatta på Åland – också SEL:s medlemmar. – Jag är här på Åland minst tio arbetsdagar per månad, säger Kristiina Linna, hemma från Raisio. Till hennes arbetsuppgifter hör också FFC:s svenska service i hela landet. Linna har en lång erfarenhet som FFC:s regionoch organisationsexpert, och före det som statlig arbetsskyddsinspektör, så kollektivavtalen är bekanta för henne. Linnas modersmål är finska men under resans gång har hon lärt sig en flytande svenska. En väsentlig del av Linnas arbete är telefonrådgivning. En del av dem som ringer är inte ännu fackligt anslutna. – Jag erbjuder också dem råd, men jag uppmanar dem att ansluta sig till sitt eget fackförbund. Särskilt om deras ärende kräver fortsatta åtgärder. Dessutom förmedlar jag kontaktuppgifterna till aktuella fackförbund, om frågan inte går att lösa per telefon. – Avsikten är att höja FFC:s fana högre på Åland. Vid sidan om telefonrådgivningen gör jag arbetsplatsbesök, ibland ensam och ibland tillsammans med förbundens representanter, berättar Linna. Hur ska fackets synlighet fås att öka på Åland? – Nog ska det ske med ökad facklig utbildning och genom att göra den fackliga verksamheten bekant. Den vägen får vi nya aktiva, arbetarskyddsbefullmäktigade och förtroendeman. Det finns egentligen inga genvägar, det gäller att klättra från bottnen till toppen, säger Linna. Samarbetet fungerar FFC:s regionkontor på Åland är beläget i statens ämbetshus i Mariehamns centrum på adress Torggatan 16 C. Besöken hos Kristiina Linna reserveras på förhand per e-post eller telefon. I början av juni hade man öppet hus på FFC:s kontor. Enligt FFC:s vice ordförande och chefen för organisationsavdelningen, Katja Syvärinen finns det bland arbetsgivarna på Åland ett visst motstånd mot att arbetstagarna organiserar sig, och företagen är inte heller anslutna till egna förbund. – Vid sidan om medlemsservicen försöker vi förändra de här attityderna så, att arbetsgivarna skulle börja förstå att avtalsverksamheten gynnar båda parter. Ordföranden för Ålands Livsmedelsarbetare lokalavdelning, Staffan Åkerblom var med då FFC:s regionkontor på Åland höll öppet hus. Han arbetar på Orklas fabrik i Haraldsby, där han också fungerar som huvudförtroendeman för arbetstagarna. Hur har samarbetet med FFC-kontoret fungerat? – Det fungerade också tidigare, men för tillfället är samarbetet toppen. Eftersom vi på Åland har få stora företag, är arbetsplatserna i huvudsak små och utspridda, och då behövs sakkunniga som Kristiina. Då hon håller kurser och utbildningar lär vi känna henne, och då kan också vi få nya aktiva med i avdelningens verksamhet, konstaterar Åkerblom. Om du skulle få önska något mer av FFC:s kontor, vad skulle det vara? – För oss är språkfrågan alltid viktig. Så vi skulle, vid sidan om Kristiinas insatser behöva mer service på svenska. Kanske kunde det arrangeras fler kurser här på Åland, säger Åkerblom. • FFC:s sakkunnig Kristiina Linna står till tjänst på Åland FFC:s regionoch organisationsexpert Kristiina Linna vill öka fackets synlighet och klarlägga betydelsen av fackligt medlemskap på Åland.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 E L I N TA E 19 N yt ollaan Hämeenkyrön kunnassa Pirkanmaalla, reilun 40 kilometrin päässä Tampereelta. Moision Kotipakari Oy:n kodikas leipomo ja kahvila toimivat saman katon alla 150 neliön rakennuksessa. Taajamatien toisella puolella, vain muutaman askeleen päässä, kuhisevat nuorta energiaa paikkakunnan ainoa yläkoulu ja lukio. Tauoilla ja oppituntien päätteeksi kahvilan myyntipisteeseen tupsahtaa hetkessä tuntuva, eläväinen jono nuoria. Kotipakarin väen ja paikallisen nuorison välit ovat mutkattomat ja lämpimät. Kun yläkoululaisten työelämään tutustumisjaksot lähestyvät, myymälässä työskentelevä Ritva Pentinmäki saa vastata tiuhaan kyselyihin, irtoaisiko TETpaikka Kotipakarista. – Usein joudun sanomaan, että paikat täytettiin jo viikkoja sitten. Suurin osa kyselyistä ohjautuu kuitenkin oikeaan osoitteeseen eli yrittäjä Terja Moisiolle, joka tekee henkilövalinnat. Käytöstavat kunniaan Ritva Pentinmäki on viihtynyt Kotipakarin työntekijänä jo 25 vuotta. Leipomoja elintarvikealan työpaikoissa hän oli jo aiemminkin opiskeltuaan ravitsemisalaa kaksi vuotta ammattikoulussa. – Moision Kotipakarissa on suhtauduttu aina myönteisesti harjoittelijoihin – ja niin suhtaudun minäkin. On virkistävää olla tekemisissä nuorten kanssa. Suurimman osan ajasta ammattiopiskelijat ja TET-väki ovat leipomon puolella. Pentinmäen mielestä koululaisen puheenparresta ja käytöksestä näkee nopeasti, onko hänellä aito kiinnostus oppia ja tehdä. Vain harvat valinnat ovat menneet pieleen. – Itse tähdennän nuorelle sitä, että hän käytTervetuloa harjoittelemaan! Moision Kotipakarissa otetaan ilolla työssä oppimaan ammattiin opiskelevat sekä työelämään tutustuvat koululaiset. Kokemus on virkistävä puolin ja toisin. teksti ja kuvat Erja Taura-Jokinen T Y Ö S S Ä O P P I M I N E N Olivia Vehkala päätti opiskella kahdessa vuodessa leipuri-kondiittoriksi Vammalan ammattikoulussa. Kesäkuussa hän työskenteli Moision Kotipakarissa, jossa hän antoi myös näytön kahvileipätuotteiden valmistuksesta.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 E L I N TA E 19 joita harjoitteluun. Vetovoimaisuuteen vaikuttanevat kuitenkin välimatkat: lähimmät leipuri-kondiittorien koulutuspaikat sijaitsevat Hämeenkyröstä yli 40 kilometrin päässä. Rantasen kokemuksen mukaan perehdyttäjällä pitää olla kärsivällisyyttä, empatiaa sekä taitoa sanoittaa ja näyttää itselle jo rutiiniksi tulleita arkiasioita. Yleisimmin harjoittelijoille tulee virheitä mittayksiköissä ja paistolämpötiloissa. Yhteistyö työssä oppijoiden kanssa on Rantasesta inspiroivaa, opettavaista ja tuotteliaisuuden näkökulmasta hedelmällistä. – Kyllä ylimääräinen käsipari on avuksi ja helpotukseksi koko väelle. Vastuun perehdytyksestä ja harjoittelun arvioinnista kantaa Moision Kotipakarin yrittäjä, joka kerää tuekseen henkilökunnan näkemyksen. – Arvioiminen on vaikeaa, henkisesti joskus raskastakin, mutta pyrin tekemään sen rehellisesti, Rantanen summaa. Joskus harjoittelijat antavat perehdyttäjälle ikimuistoista palautetta. Rantanen kertoo kauniista kynttilälyhdystä ja kortista, johon TET-jaksolla ollut nuori oli omakätisesti kirjoittanut: ”Kiitos, että ymmärsitte erityisyyttäni.” Ilmapiiri ratkaisi Vammalan ammattikoulussa leipuri-kondiittoriksi opiskeleva Olivia Vehkala tuli Kotipakariin kesätöihin ja tekemään kahvileipätuotteiden näytön. Hän oli muutamaa kuukautta aiemmin ollut Kotipakarissa työssä oppimassa. – Aiemmin en tätä paikkaa tuntenut. Hakeuduin tänne, kun verkkosivujen perusteella ymmärsin, että Kotipakari valmistaa ja myy monipuolisesti erilaisia leipomoalan tuotteita. Mukavan työilmapiirin johdosta tahdoin Kotipakariin uudestaan. Tästä yrityksestä ei yksikään harjoittelija – koululainenkaan – lähde ilman huolella valittua muistiaista eli muistolahjaa. Tapa vaatii vähän vaivaa, mutta suo valtavasti hyvää mieltä sekä lahjan antajalle että saajalle. • täytyisi kohteliaasti sekä asiakkaita että työkavereitaan kohtaan. Eikä myyntipöydän takana pidä mumista vaan puhua riittävän kuuluvasti ja selkeästi. Täsmällisyydestä ja asiallisesta asusta on toisinaan muistutettava. – Se, että työpaikalle tullaan ajoissa – tahrattomissa ja siisteissä vaatteissa – on ihan perusasia, joka valitettavasti ei enää nykyään ole itsestäänselvyys. Harjoittelijan osaan eläytyen Leipuri Leena Rantanen yhtyy Ritva Pentinmäen fiiliksiin: on aina ilo, kun Kotipakariin tulee harjoittelija. – Muistoissani ovat kuuden vuoden takaiset tapahtumat. Olin silloin aikuisopiskelija, leipuri-kondiittoriksi kouluttautumassa, ja Kotipakarissa harjoittelussa. Minua kohdeltiin lempeästi ja kannustavasti. Herkkänä ihmisenä olisinkin mennyt rankkasanaisesta palautteesta ihan solmuun. Harjoittelupaikasta avautui hänelle vakituinen, mieleinen työpaikka. Nyt Rantanen osaa ja tahtoo asettua opiskelijan asemaan – antaa tälle sitä samaa hyvää, josta itse pääsi osalliseksi. Hänestä Kotipakariin voisi tulla enemmänkin ammattiin opiskeliLeipuri Leena Rantasen kokemukset harjoittelijoista ovat myönteiset. Hän toivoo, että heitä tulisi taloon nykyistä useamminkin. Ritva Pentinmäki nauttii saadessaan palvella asiakkaita, joista lukuvuoden aikana suuri osa on lähellä sijaitsevan oppilaitoksen nuorisoa. Harjoittelijat, kuten Olivia Vehkala, työskentelevät pääasiassa leipomossa, mutta taitoja karttuu myös myymälän puolella.
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 T Y Ö PA I K A L L A Piirakoita ja leipää Lapualta jo vuodesta 1962 Perinteikäs leipomo on tykätty työpaikka. teksti ja kuvat Kati Oksman F asaani tepastelee Lapuan Leivän kostealla pihanurmikolla. On aurinkoinen kesäaamu ja ensimmäiset asiakkaat ovat saapuneet myymäläleipomon pihaan puoli tuntia ennen myymälän avautumista. Lapuan Leipä on leiponut suolaista ja makeaa pohjalaisten arkeen ja juhlaan yli 60 vuoden ajan. Alkuun Laatokan Karjalasta lähtöisin ollut Olavi Kuntsi vaimoineen leipoi karjalanpiirakoita lapualaisille keskustassa sijainneessa autotallileipomossa. 1970-luvulla leipomo siirtyi isompiin leipomotiloihin Härsilään. Valikoimiin kuuluu kaiken kaikkiaan noin satakunta tuotetta ja päivittäin myymälän valikoimissa on keskimäärin 50 tuotetta. – Leivomme täällä kaikki tuotteet alusta loppuun itse, siksi meillä on liikevaihtoon nähden paljon työntekijöitä. Makeita leivonnaisia alkaa jo olla määrällisesti eniten, mutta kyllä riisipiirakka on edelleen myynnillisesti isoin tuote. Jälkiuunileipämme on vanhemman väen suosiossa, Vanhempi leipurikondiittori Katariina Luoma pitää työpaikkansa työilmapiiristä. Kiertävän lomajärjestelmän takia Katariina Luoman kesäloma koittaa syyskuussa.