Elintae 4/2024 - Lehtiluukku.fi

ORPON HALLITUS AJAA ETEENPÄIN LEIPOMOTYÖLAIN KUMOAMISTA TARKISTA, ONKO LOMAPALKKASI LASKETTU JA MAKSETTU OIKEIN? GALLUP | TYÖPAIKALLA | LUOTTAMUSHENKILÖ | SELVITETTY TAPAUS 4? 24 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Moni kevytyrittäjä kuuluisi työsuhteeseen T YÖEL ÄMÄ Ystäviä ja yhteisöllisyyttä cosplaysta VAPAALL A
E L I N TA E 3 Perjantaina etkot kello 19. Lauantaina aktiviteetit kello 12. Tangokuningatar Charlotta Saari päivätansseissa kello 14–16 ja esiintyjät festareilla kello 17–21.30, jonka jälkeen DJ soittaa ja bileet jatkuvat yöhön! Festarilippu on ilmainen SEL:n jäsenelle! Voit lisäksi varata ilmaisen lipun yhdelle seuralaisellesi! SEL:n kesäfestarit lauantaina 17.8.2024 kello 16.30 Original Sokos Hotel Lakeus, Seinäjoki Osa ammattiosastoista tukee jäsentensä osallistumista SEL:n kesäfestareille järjestämällä yhteiskuljetuksen tai korvaamalla matkaja majoituskuluja. Seuraa oman ammattiosastosi tiedotusta. Jos ammattiosastosi järjestää ryhmämatkan festareille, varaa lippusi, matkasi ja majoituksesi ammattiosastosi ohjeiden mukaisesti. Varaa festarilippusi ja majoituksesi: www.selry.fi/kesafestarit
E L I N TA E 3 Aluksi E duskuntavaalit ovat myös työehtovaalit. Eduskuntavaalien tulos vaikuttaa jokaisen suomalaisen palkansaajan työehtoihin ja työttömyysturvaan. Eduskunnan ja hallituksen kokoonpanolla on suuri merkitys siihen, lähteekö hallitus sanelemaan asioita työmarkkinaosapuoleksi vai hoitaako hallitus työelämän kehittämistä yhteistyössä sopien työmarkkinajärjestöjen kanssa kolmikannassa. SIPILÄN HALLITUS antoi meille jo esimakua siitä, miten hallitus pystyy halutessaan lainsäädännön kautta vaikuttamaan työehtoihin. Sipilän aikana monet hallituksen ajamista heikennyksistä torjuttiin, mutta kilpailukykyeli kikysopimuksesta maksetaan edelleen hintaa. Nyt Orpon hallitus on osoittanut, että kun hallitus ja sen ohjelman työelämäheikennykset kirjoittaneet työnantajat ovat tarpeeksi härkäpäisiä, niillä on valta ja mahdollisuus viedä läpi eduskunnassa rajuja heikennyksiä työntekijöiden vastustuksesta huolimatta. SAK:LAISTEN AMMATTILIITTOJEN jäsenet ovat puolustaneet työntekijöiden oikeuksia laajoilla poliittisilla #PainavaSyy-lakoilla ja STOP nyt! -mielenosoituksella. Iso kiitos kuuluu jokaiselle lakossa olleelle työntekijälle ja erityisesti niille 7000 SAK:laiselle työntekijälle, jotka olivat huhtikuussa neljä viikkoa lakossa kaikkien suomalaisten palkansaajien puolesta. Lakot eivät kääntäneet hallituksen päätä. Sen sijaan hallitus söi törkeästi sanansa, eikä neuvotellut työntekijöiden kanssa senkään jälkeen, kun lakot oli keskeytetty. Työttömyysturvan kovat leikkaukset sekä aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttaminen on jo nuijittu eduskunnassa pöytään. Nyt kun laki sallii enää enintään vuorokauden poliittiset lakot, hallituksen on helpompi viedä eduskunnassa läpi pitkä lista työehtojen heikennyksiä. Hallitus pyyhkii sopimusyhteiskunnalla pöytää ja työntekijät saavat märkää rättiä naamaansa hallituspuolueilta. MEITÄ EI hallitus hiljennä tai lannista. Emme katso vierestä ja ole hiljaa, kun hallitus rikkoo suomalaista työelämää. Työntekijöiden ääni kuuluu jatkossakin ammattiliittojen kautta ja äänestämällä vaaleissa. Nyt jos koskaan tarvitaan järjestäytyneitä työntekijöitä. Meitä ette hiljennä P Ä Ä K I R J O I T U S ”Työntekijät saavat märkää rättiä naamaansa hallituspuolueilta.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 4/24 7.6.2024 S I S Ä L LY S Kannessa: Tamperelainen Janette Kotanen työskentelee Saarioisten Sahalahden tehtaan henkilöstöravintolassa. Hän harrastaa cosplayta, jossa pukeudutaan manga-, anime-, sarjakuva-, pelitai elokuvahahmoiksi. Kuvassa Kotanen on pukeutuneena meidopersoona Aironiksi. Kannen kuva: @sudenluu ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Tulevaisuusvuoropuhelu 12 Työehdot 13 Leipomotyölain kumoaminen 14 Lakko-oikeus 16 HK:n klassikot valmistetaan Vantaalla 22 Kevytyrittäjyys 26 Kouluttajakoulutus 30 Järjestösivut 36 Älä paahda itseäsi töissä 38 Luottamushenkilö 40 Tarkista, onko lomapalkkasi maksettu oikein 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti T untuu uskomattomalta, että pienehkö logistiikka-alan perheyritys siirtyy kylmiltään lemmikkiruokabisnekseen, Best-Inin työntekijöiden pääluottamusmies Mika Vartiainen sanoo. Atrian omistaman, Kuopiossa koiranruokia valmistavan Best-In Oy:n työntekijät saivat alkuvuodesta tietää, että 70 prosenttia yrityksestä on myyty seinäjokelaiselle SaVe Logistiikka Oy:lle. – Silloin meille viestitettiin, että vain osakkeiden omistus vaihtuu taustalla, mutta toimintaan ei tule muutoksia ja voitte rauhallisin mielin jatkaa työntekoa. Me työntekijät odotimme parin kuukauden ajan uutta toimitusjohtajaa Kari Herukkaa käymään meillä Kuopiossa, ja kun hän viimein tuli, kertoi hän aloittavansa muutosneuvottelut ensi viikolla. Se tuli työntekijöillemme aikamoisena pommina, Vartiainen kertoo. Muutosneuvotteluiden piirissä oli koko Kuopion tehtaan henkilöstö, joista 13 työskentelee SEL:n työehtosopimuksella ja neljä on toimihenkilöitä. Työntekijät esittivät neuvotteluissa omia kustannussäästöja tehostamisesityksiä, kuten toimintojen siirtäBest-Inin tuotanto siirtyy Kuopiosta Seinäjoelle, työntekijät protestoivat marssimalla ulos Karoliina Öystilä Best-Inin uusi omistaja ilmoitti sulkevansa Kuopion tehtaan ja siirtävänsä tuotannon Seinäjoelle. mistä nykyisestä kahdesta rakennuksesta yhden katon alle, mutta esityksillä ei ollut vaikutusta lopputulokseen. Kun henkilöstölle tiedotettiin huhtikuun lopussa Kuopion tehtaan lopettamisesta ja tuotannon siirtämisestä Seinäjoelle uuteen tehtaaseen viimeistään kesään 2025 mennessä, työntekijät marssivat ulos kahdeksi päiväksi vastalauseena työnantajan päätökselle. Työntekijöille on luvattu töitä uudesta Seinäjoen tuotantolaitoksesta, mutta pääluottamusmiehen mukaan työntekijöillä ei ole ainakaan tällä hetkellä intoa muuttaa toiselle puolelle Suomea, kun tulevista työehdoistakaan ei ole varmuutta. – Lemmikinruokien valmistaminen on vastuullista ja korkean tason osaamista vaativaa työtä, jota ei opeteta missään oppilaitoksessa. Kuopion tehtaaltamme löytyy tällä hetkellä alan parhaat ammattilaiset ja meistä tuntuu, että tämä raudanluja osaaminen vedetään nyt Kankkulan kaivosta alas. Uusi omistaja ei ole miettinyt tätä kuviota loppuun asti, Vartiainen sanoo. Atria omistaa Best-Inistä yhä 30 prosenttia ja raaka-aineet tulevat Atrialta. Best-Inin liikevaihto oli 4,6 miljoonaa euroa vuonna 2022.
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti S EL:n kesäfestareilla lauantaina 17.8.2024 Seinäjoella viihdyttävät Pohjanmaan omat tähdet Portion Boys, Juhana Haukkala ja Telaketju. Festarialue Original Sokos Hotel Lakeuden pihalla aukeaa kello 16.30 ja ensimmäinen keikka alkaa kello 17. Viimeisen artistin jälkeen bileet jatkuvat yöhön DJ:n tahdissa. Ennen varsinaisten festareiden alkua selliläiset seuralaisineen saavat nauttia kuninkaallisesta menosta päivätansseissa, jossa esiintyy vuoden 2023 tangokuningatar, lapualainen Charlotta Saari. Kesäfestarit avaa Seinäjoella asuva Juhana Haukkala, jonka hyväntuulista ja humoristista musiikkia on verrattu Arttu Wiskariin. SEL:n kesäfestareiden pääesiintyjänä lauteille nousee huippusuosittu Portion Boys. Kovana livebändinä tunnettu yhtye räjäyttää pankin viimeistään Matin ja Tepon kanssa tehdyllä Vauhti kiihtyy -biisillä. Viimeisenä festareilla esiintyy Telaketju, jota kuvaillaan Pohjanmaan ”stydeimmäksi poikabändiksi”, jonka settiin kuuluvat parhaat pop-rock-finnhitsit Telaketjumaiseen tapaan tarjoiltuna. Festarilippu on SEL:n jäsenelle ilmainen, mutta se pitää varata ennakkoon. Lisäksi SEL:n jäsenet voivat varata yhden lipun ilmaiseksi seuralaiselleen, jonka ei tarvitse olla SEL:n jäsen. Festarit ovat K18-tapahtuma. – SEL:n kesäfestareille on varattu jo lähes 500 lippua ja tulossa on takuuvarmasti hyvät bileet, joita ei kannata jättää väliin. Suosittelen hoitamaan nopeasti työporukalla festariliput sekä majoitusja kyytiasiat kuntoon, SEL:n järjestöpäällikkö Pekka Närhinen kannustaa. Kun varaat festarilippusi, voit samalla ilmoittautua mukaan hauskaan kaupunkisuunnistukseen tai muihin aktiviteetteihin, joihin voit osallistua ilmaiseksi Lakeudenpuistossa lauantaina kello 12. Vaihtoehtoina ovat yksilölajit mökkitikka, mölkky ja saappaanheitto sekä joukkuelaji köydenveto. Lakeudenpuistossa on myös tarjolla lounaaksi ilmaista hernesoppaa. Hotellihinnat löytyvät osoitteesta www.selry.fi/kesafestarit. Osa ammattiosastoista tukee jäsentensä osallistumista SEL:n kesäfestareille järjestämällä yhteiskuljetuksen tai korvaamalla matkatai majoituskuluja. Jos ammattiosastosi järjestää ryhmämatkan festareille, varaa lippusi, matkasi ja majoituksesi ammattiosastosi ohjeiden mukaisesti. SEL:n kesäfestareiden viralliset etkot ovat perjantaina 16.8.2024 kello 19 Original Sokos Hotel Vaakunassa. www.selry.fi/kesafestarit SEL:n kesäfestareilla kova kattaus: Portion Boys, Juhana Haukkala, Telaketju ja Charlotta Saari Ari Myllymäki SEL:n kesäfestareiden pääesiintyjänä Seinäjoella on kovaan suosioon noussut Portion Boys.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti SEL:N LIITTOHALLITUS on valinnut SEL:n Pohjanmaan aluesihteeriksi Petri Koiviston, 52, Seinäjoelta. Tehtävä on määräaikainen sijaisuus, sillä SEL:n palkkasihteeri Ari Huuki jäi toukokuun alusta kahdeksi vuodeksi opintovapaalle ja SEL:n Pohjanmaan aluesihteeri Markus Forslund valittiin hänen sijaisekseen palkkasihteeriksi. Petri Koivistolla on lähes 20 vuoden kokemus työpaikan, ammattiosaston, aluejärjestön ja liiton valtakunnallisista luottamustehtävistä. Tällä hetkellä hän työskentelee lihanleikkaajana ja laatumiehenä sekä toimii työntekijöiden 1. varatyösuojeluvaltuutettuna Atrian Nurmon tuotantolaitoksella. Koivisto on SEL:n liittohallituksen jäsen ja Seinäjoen Elintarviketyöläisten ammattiosasto 52:n puheenjohtaja. – Ihmisten auttaminen sekä ammattiyhdistystoiminta ovat lähellä sydäntäni ja olen onnellinen, että pääsen nyt tekemään tätä työkseni koko Pohjanmaan alueella SEL:n aluesihteerinä. Haluan kiittää luottamuksesta ja odotan, että pääsen töihin liiton jäsenten ja luottamushenkilöiden kanssa, Petri Koivisto sanoo. SEL:n aluesihteerin työtehtäviä ovat jäsenten työsuhdeneuvonta, erimielisyysneuvottelut ja oikeusjuttujen valmisteleminen. Aluesihteeri kouluttaa alueensa työpaikkojen ja ammattiosastojen luottamushenkilöitä ja tukee heidän työtään. Lisäksi aluesihteerin tehtäviin kuuluvat jäsenhankinta, tiedotus sekä liiton tapahtumien organisointi alueella. Koivisto aloittaa työt SEL:n Pohjanmaan aluesihteerinä elokuun alussa. SEL:N LIITTOHALLITUS on valinnut Eliza Pugasen, 25, SEL:n järjestötoimitsijaksi vastaamaan maahanmuuttajataustaisten jäsenten tukitoiminnoista järjestötoimitsija Chau Nguyenin perhevapaan sijaisena ajalla 1.9.2024– 31.1.2025. Jokioislainen Eliza Puganen työskentelee tällä hetkellä Ruokaviraston lihantarkastajana HKFoodsin Forssan tuotantolaitoksella. Lisäksi hän toimii Ruokaviraston lihantarkastajien varapääluottamusmiehenä. Puganen on Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 027:n johtokunnan jäsen sekä ammattiosaston ja SEL:n Länsi-Suomen alueen nuorisovastaava. Hän on myös suorittanut KSL-opintokeskuksen Nuori ay-vaikuttaja -koulutuksen. – Tykkään työskennellä ihmisten kanssa ja auttaa heitä. Olen iloinen, että pääsen tekemään sitä nyt työkseni liitossa. Toivon, että saan auttaa ja tehdä liittoa tutuksi mahdollisimman monelle ihmiselle. Kiitos tästä mahdollisuudesta ja luottamuksesta, Eliza Puganen sanoo. Järjestötoimitsijana Eliza Puganen vastaa SEL:n maahanmuuttajataustaisten jäsenten tukitoiminnoista. Lisäksi hänen tehtävänään on kartoittaa, mitä maahan muuttaneet elintarvikealan työntekijät ammattiliitolta odottavat ja tehdä suunnitelma, miten odotuksiin vastataan ja esimerkiksi millaista koulutusta maahan muuttaneet jäsenet tarvitsevat. Pugasen työkieliä ovat hänen äidinkieltensä suomen ja venäjän lisäksi ukrainan ja englannin kielet. Chau Nguyenin perhevapaan ajan SEL:n nuorten toiminnasta vastaa järjestötoimitsija Minttu Sillanpää. Petri Koivisto SEL:n Pohjanmaan aluesihteeriksi Eliza Puganen SEL:n järjestötoimitsijaksi Petri Koivisto aloittaa aluesihteerin työt elokuussa. Tulevat työkaverit Minttu Sillanpää ja Eliza Puganen. Taru Salovaara Bibek Bista
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti TYÖMARKKINAT EIVÄT ole staattinen, muuttumaton kokonaisuus, vaan ne kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti. Siksi on tärkeää, että työikäiset voivat opiskella ja hankkia uusia taitoja – tarvittaessa myös toisen ammatillisen perustutkinnon. Valitettavasti hallitus näyttää tekevän kaikkensa vaikeuttaakseen siirtymiä työelämässä. Julkinen keskustelu koulutuksesta kohdistuu usein peruskouluun ja korkeakouluun. Mutta jos ammatillisen opetuksen laatu kärsii, siitä kärsii työelämä, talouselämä ja me kaikki, jotka tarvitsemme arjen ammattilaisia. HALLITUSPUOLUEIDEN PUHEET koulutuksen tärkeydestä alkavat kadota savuna ilmaan. Täytyy kai pitää voittona sitä, että hallitus päätti leikata ammatillisesta koulutuksesta vain 100 miljoonaa euroa taustavalmisteluissa esitetyn 445 miljoonan sijaan. Jälkimmäinen olisi jättänyt jälkeensä vain savuavat rauniot. Nyt koituu vain karmeita ongelmia. Opintotarjonta kapenee ja aloituspaikkoja on vähemmän. Opettajien määrä pienenee. Hallituksen logiikan mukaan erityisesti ammatillinen koulutus haaskaa rahaa, koska työikäinen voi suorittaa toisen ammatillisen perustutkinnon. Orpon hallituksen mielestä työssäkäyvät ihmiset opiskelevat vääriä asioita, ja moinen harhailu on syytä välittömästi lakkauttaa. Jos jotain opiskellaan, niin mielellään vain ministeriön kabineteissa määriteltyjä asioita, kiitos vain. JOS HALLITUS oikeasti arvostaisi sitä, että työssäkäyvä ihminen voi kehittää osaamistaan työmarkkinoiden tarpeiden mukaan, emme puhuisi ammatillisen koulutuksen leikkauksista tai aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta. Niiden sijaan puhuisimme työpaikkojen osaamiskartoituksista, uraja opinto-ohjaukseen panostamisesta, yksilöiden voimaannuttamisesta, sivistyksestä ja perustaitojen varmistamisesta. Puhuisimme myös ammattiosaajien korkeakoulupolusta ja pitkän linjan investoimisesta koulutukseen. Hallituksen nyt tekemiä koulutusleikkauksia kadutaan vielä raskaasti. Koulutuksesta ei leikata – ja taas leikataan K O L U M N I S A N O T T U A 7,1 % ”Hallituksen suunnitelma on kenkku: ensin sidotaan työntekijöiden kädet ja sitten heitä lyödään uusilla heikennyksillä. Poliittisen lakkooikeuden rajaamisen myötä hallituksen on helppo vaikka pidentää työaikaa tai puuttua sunnuntaityön korvauksiin.” S A K : N PU H E E N J O HTA JA JA R K KO E LO R A NTA 1 3 . 5 . 202 4 ”Suomen talouden ja viattomien osapuolten tuhoaminen poliittisin lakoin rajataan 24 tuntiin. Tämä on voitto demokratialle ja kansanvallalle.” PE RU SS U O M A L A I S TE N K A N S A N E D U S TA JA S E B A S TI A N T Y N K K Y N E N 1 7. 5 . 202 4 JUURI NÄIN! EI NÄIN! SEL:N JÄSENTEN TYÖTTÖMYYSASTE OLI 7,1 % HUHTIKUUSSA 2024. LÄHDE: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA A-KASSA MIKKO LAAKKONEN Kirjoittaja on Palvelualojen ammattiliitto PAMin koulutusja elinkeinopoliittinen asiantuntija. L U K U ”Jos ammatillisen opetuksen laatu kärsii, siitä kärsii työelämä, talouselämä ja me kaikki.”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Elintarviketyön vetoja pitovoimatekijät V E L L U N B L O G I ”Työntekijät rakentavat omaa elämäänsä ja tulevaisuuttaan pysyvien työsuhteiden perustalle ja samalla ne ovat sitoutumisen peruste työpaikkaan.” O lemme aloittaneet tulevaisuusvuoropuhelun työnantajaliitto ETL:n ja TYÖ2030-ohjelman kanssa. Tarkoituksena on keskustella elintarvikealan työn nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä tunnistaa tulevaisuuden osaamistarpeita ja mahdollisuuksia. OSANA TULEVAISUUSVUOROPUHELUAMME E2 Tutkimus sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja palkansaajien tutkimuslaitos Labore selvittivät elintarviketeollisuuden työn tulevaisuuden näkymiä. Selvitysten tulokset ovat suomalaisen elintarviketeollisuuden kannalta myönteisiä. Etlan ja Laboren raportin mukaan useilla mittareilla mitattuna elintarvikealalla menee Suomessa vertailumaihin verrattuna hyvin. Suomen elintarviketeollisuus on kannattavaa ja jalostusaste on korkealla tasolla. Myös työn tuottavuus on kansainvälisesti hyvällä tasolla. TYÖN TUOTTAVUUS syntyy paljolti osaavista ja työhön sitoutuneista työntekijöistä. E2 Tutkimuksen kyselytutkimuksen mukaan elintarvikealan työntekijät näkivät alan merkittävimpänä vetovoimatekijänä pysyvät työsuhteet eli vakituiset ja kokoaikaiset työsuhteet. Tätä ei pidä vähätellä. Työntekijät rakentavat omaa elämäänsä ja tulevaisuuttaan pysyvien työsuhteiden perustalle ja samalla ne ovat sitoutumisen peruste työpaikkaan. Ilman sitoutuneita työntekijöitä yrityksen on vaikea kehittää tuottavuuttaan ja toimintaansa. Kävimme läpi tulevaisuusvuoropuhelun selvitysten tuloksia SEL:n ja ETL:n hallintojen yhteisessä tilaisuudessa toukokuussa. Tarkoituksena on luoda pohjaa keskinäiselle vuoropuhelulle niin tämän päivän kuin tulevaisuudenkin ratkaisuista elintarviketeollisuuden ja sen henkilöstön hyväksi. Tilaisuus osoitti selvästi sen, että meidän kannattaa olla mukana kehittämässä ja luomassa mahdollisuuksia jatkuvalle vuoropuhelulle. ETLAN, LABOREN ja E2 Tutkimuksen selvitykset sekä samalla viikolla julkaistu Luonnonvarakeskuksen selvitys elintarvikealan yhteiskunnallisesta merkityksestä vahvistavat näkemystä siitä, että meillä on kaikki mahdollisuudet tehdä elintarvikealasta vielä merkityksellisempi ja nykyistä vetovoimaisempi. Kesän hellekelit ovat jo alkaneet. Helteillä on positiivinen vaikutus niin mieleen kuin monen elintarvikkeen menekkiinkin. Toivon, että kaikki voivat viettää mahdollisimman rentouttavan kesän. Riippumatta siitä, mitä grillataan, grillataan kotimaista. Se tuo työtä meille kaikille. Hyvää kesää! VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mitä tykkäät SEL:n nuorten toiminnasta? Vastaajat osallistuivat SEL:n nuorten risteilylle 4.–5.5.2024 Helsingistä Tallinnaan. G A L L U P ” NUORTEN risteily oli minulle ensimmäinen SEL:n tapahtuma. Työskentelin vielä Sarpilla, kun sain kutsun. Tykkäsin risteilystä, koska tapasin paljon uusia ihmisiä ja muita maahanmuuttajataustaisia jäseniä. Olen suositellut liiton jäsenyyttä myös tutuilleni.” RAJITHA PREMARATHNA tiskaaja Hello Fello, Pori ” NUORTEN toiminnassa tutustuu muihin elintarvikealalla työskenteleviin nuoriin ja saa tietoa liiton toiminnasta ja palveluista. Olen osallistunut moniin SEL:n ja nuorten tapahtumiin, tämä ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen kertani mukana.” ELIZA PUGANEN lihantarkastaja, ammattiosaston ja Länsi-Suomen nuorisovastaava Ruokavirasto/HKFoods, Forssa “ TÄ M Ä nuorten risteily oli ensimmäinen SEL:n nuorten tapahtuma, johon osallistuin ja oli tosi mukavaa! Parasta oli yhteisöllisyys ja ilmapiiri. Oli hienoa päästä vaihtamaan ajatuksia muiden liiton jäsenten kanssa.” MARIA SEPPÄLÄ pakkaaja Kotivara, Oulu ” RIS TEILY oli mielenkiintoinen. Oli hauska nähdä muita nuoria selliläisiä, sillä liiton jäsenten keski-ikä on kuitenkin aika korkea. Nuorten toiminnasta syntyi positiivinen vaikutelma, joten voisin osallistua tapahtumiin toistekin.” ANTTI KORVA biotekniikan prosessinhoitaja, työsuojeluvaltuutettu Nokian Panimo, Nokia ITALIALAIS-ALANKOMAALAISEN makeisvalmistajan Perfetti van Mellen tehtaan johto Turkissa määräsi tammikuun alussa 80 liiton jäsentä viikon pakkolomalle. Lopulta pakkoloma koski 240 jäsentä kestäen kolme viikkoa. Vaikka pakkoloma oli palkallinen, tehtaan johdon tarkoituksena oli painostaa ja pelotella liiton jäseniä. Työnantajan painostustoimiin kuuluu myös tarkistaa työntekijöiden ay-jäsenyys ja uhata jäseniä irtisanomisilla. Lisäksi työnantaja on valittanut maan työministeriön päätöksestä, joka on vahvistanut ammattiliitto Tekg?da??in edustavan työntekijöitä laillisesti. Elintarviketyöläisten maailmanjärjestö IUF on vaatinut yhtiön ylintä johtoa lopettamaan ammattiliiton vastaiset toimet ja aloittamaan työehtosopimusneuvottelut liiton kanssa. Tähän mennessä johto ei ole ryhtynyt korjaaviin toimiin. Perfetti Van Melle työllistää yli 18 000 työntekijää 33 tuotantolaitoksessa eri puolilla maailmaa. Yhtiön tunnetumpia brändejä ovat Mentos ja Chupa Chups. Makeisjätti painostaa ay-jäseniä Turkissa ja määrää pakkolomalle SEL:N liittohallitus nimesi toukokuun kokouksessaan SEL:n työehtosopimusneuvottelukunnan seuraaviin elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusneuvotteluihin. Tes-neuvottelukunnan jäseniksi valittiin SEL:n liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, liittosihteeri Lea Väänänen, sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa, palkkasihteeri Markus Forslund sekä luottamushenkilöt JuhaPekka Hölkki (leipomoala), Janne Koivisto (liha-ala), Toni Rajavaara (meijeriala), Maarit Lähteenmäki (teollisuusala) ja Ville Sipilä (teollisuusala). SEL on aloittanut valmistautumisen neuvotteluihin uusista elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksista. Osana valmistautumista järjestettiin huhtikuussa seitsemän alueellista koulutusta työpaikkojen luottamushenkilöille. SEL:n ja ETL:n väliset nykyiset elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2025 asti. Elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusten piirissä työskentelee noin 25 000 työntekijää. Kaikki viisi työehtosopimusta ovat yleissitovia työehtosopimuksia. Työehtosopimusneuvotteluihin valmistautumista ja myöhemmin neuvotteluiden etenemistä voi seurata osoitteessa www.selry.fi/tes. SEL:n työehtosopimusneuvottelukunta valittu
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Suomen elintarviketeollisuus yllättää kilpailukyvyllään, yritykset ja henkilöstö uskovat tulevaisuuteen E L I N TA R V I K E A L A Elintarvikealan yritykset ja henkilöstö luottavat, että kotimaisella elintarviketuotannolla on vahva tulevaisuus. Tätä tukevat myös tutkimuslaitosten selvitykset. Elintarvikealan työntekijät korostivat E2 Tutkimuksen kyselyssä työsuhteiden vakautta, muut henkilöstöryhmät työnkuvan monipuolisuutta ja joustavia työaikoja. Kuvassa valmistetaan ruispaloja Vaasan Oy:n Vantaan leipomossa vuonna 2022. Kuva ei liity juttuun. E L I N TA E 11 teksti Karoliina Öystilä kuva Vesa Moilanen/Lehtikuva E lintarvikealan työnantajia edustava ETL ja työntekijöitä edustava SEL käynnistivät alkuvuonna yhdessä TYÖ2030-ohjelman kanssa Tulevaisuusvuoropuhelun, jonka tarkoituksena on selvittää elintarvikealan työn tulevaisuutta ja ennakoida muutoksia. Ennakoinnin tueksi teetettiin Etlalla, Laborella ja E2 Tutkimuksella toukokuussa valmistuneet selvitykset, jotka kuvaavat alaa suhdannevakaaksi ja sen tulevaisuudennäkymiä lupaaviksi. Etlan ja Laboren selvityksen mukaan suomalaisen elintarviketeollisuuden kilpailukyky on Euroopan huipputasoa. Elintarviketeollisuuden kannattavuus on jo hyvällä tasolla ja jalostusaste on kansainvälistä huippua. Uusia kasvumahdollisuuksia alan yritykset voisivat löytää korkean arvonlisäyksen tuotteiden vientiä lisäämällä. – Palkkakustannukset ovat meillä vertailumaita korkeammat, mutta samaan aikaan kustannuskilpailukyky, joka ottaa huomioon myös tuotannon määrän ja laadun, on pysynyt hyvällä tasolla kansainvälisessä vertailussa. Samaan aikaan myös alan kannattavuus on melko hyvä, ja pärjäämme kansainvälisestikin työn tuotavuudessa ja t&k-panostuksissa, Etlan tutkija ja Etlatiedon tutkimuspäällikkö Martti Kulvik sanoo. E2 Tutkimuksen selvityksessä kysyttiin työn
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 E L I N TA E 11 LUONNONVARAKESKUKSEN TOUKOKUUSSA julkaiseman selvityksen mukaan ruoka-alan eli maatalouden, elintarviketeollisuuden, elintarvikkeiden tukkuja vähittäiskaupan sekä ravitsemistoiminnan vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä. Ruoka-ala työllistää Suomessa välilliset vaikutukset huomioon ottaen noin 320 000 henkeä, mikä on lähes 12 prosenttia kaikista työllisistä. Kokonaisuuteen on laskettu alan tuotannossa työskentelevät, 238 000 henkeä, ja kotimaan hankintojen kautta välillisesti työllistyvät, 82 000 henkeä. – Ruoka-ala työllistää edelleen eniten ravitsemistoiminnassa, vaikka Covid-19-kriisin myötä työllisten määrä on ravitsemisalalla hieman vähentynyt, Luken erikoistutkija Marja Knuuttila sanoo. Arvonlisäystä ruoka-ala tuotti vuonna 2021 Suomen kansantaloudelle runsaalla 19 miljardilla eurolla. Tämä on lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä. Alan toimialoista eniten arvonlisäystä, 3,8 miljardia euroa, muodostuu elintarvikekaupassa tukkuja vähittäiskauppa yhteen laskien. Maatalouden 3,3 miljardin euron arvonlisäys ylittää hieman elintarviketeollisuuden 2,9 miljardin ja ravitsemistoiminnan 2,4 miljardin euron arvonlisäyksen. Lisäksi ala synnytti välillisesti yhteensä 6,6 miljardin euron arvonlisäyksen muilla talouden toimialoilla. Maatalouden arvonlisäys sisältää 1,8 miljardin tuet, joista noin 700 miljoonaa euroa maksetaan EU:n budjetista ja 1,1 miljardia euroa kansallisesta budjetista. Ravitsemistoiminta kasvatti arvonlisäystään nopeimmin aina vuoteen 2019 saakka, mutta koronapandemian aiheuttamien rajoitusten myötä arvonlisäys putosi merkittävästi vuosina 2020 ja 2021. Sen sijaan kaupassa ja elintarviketeollisuudessa koronan vaikutukset jäivät varsin vähäisiksi. Ruoka työllistää alueilla Eniten ruoka-ala työllistää ja tuottaa arvonlisäystä Uudellamaalla. Maakunnan osuus alan kaikista työllisistä oli vuonna 2021 noin 26 ja alan arvonlisäyksestä lähes 27 prosenttia. – Uudellamaalla erityisesti palvelualat, kuten elintarvikekauppa ja ravitsemistoiminta sekä elintarviketeollisuus työllistävät paljon, vaikka niiden osuus maakunnan työllisistä ja arvonlisäyksestä on suhteellisen pieni muun talouden suuren koon vuoksi, toteaa vieraileva tutkija Eero Vatanen Itä-Suomen yliopistosta. Selvästi suurin aluetaloudellinen merkitys ruoka-alalla on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, jossa alan välitön ja välillinen vaikutus maakunnan arvonlisäykseen on 16 ja työllisyyteen 18 prosenttia. Myös Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan maakunnissa ruoka-alan merkitys arvonlisäyksen kerryttäjänä ja työllistäjänä on suuri. Valtiolle mukava veropotti Veroja ja muita veroluonteisia maksuja ruoka-alalla kertyy vajaa 11 miljardia euroa. Palkkaja yritysverojen lisäksi mukaan on luettu tuoteverot eli valmisteverot ja kulutuksen arvonlisävero sekä sosiaaliturvamaksut. Ruoka-alalta kerättävistä veroista ja veroluonteisista maksuista suurimman osan saa valtio ennen kaikkea tuoteveroina. Maakuntiin jää suurin osa palkansaajien tuloveroista kunnallisverona sekä osa yritysveroista. Ruoka-alan verojen osuus kaikista veroista ja veroluonteisista maksuista on noin 10 prosenttia. • Ruoka-ala työllistää 320 000 ihmistä Suomessa vetovoimatekijöistä alalla tällä hetkellä työskenteleviltä työntekijöiltä, toimihenkilöiltä ja ylemmiltä toimihenkilöiltä sekä yrittäjiltä ja johtavassa asemassa olevilta. Vastaajia oli yli 2 000 kaikenkokoisista yrityksistä eri puolilta maata. Vastaajista 77 prosenttia oli työntekijöitä ja loput toimihenkilöitä, johtajia ja yrittäjiä. Pysyvät työsuhteet, alan kotimaisuus sekä hyvä työterveyshuolto ja muut työsuhde-edut olivat työntekijöiden mielestä kolme tärkeintä elintarvikealan työn vetovoimatekijää. Työntekijöiden mielestä elintarvikealan vetovoimaa puolestaan heikentävät eniten työn liiallinen kuormittavuus, palkka joka ei ole kilpailukykyinen suhteessa työn vaativuuteen sekä vuorotyö. Kaikki vastaajat totesivat, että alan tulevaisuudennäkymissä on enemmän myönteistä kuin kielteistä. Lupaavia tekijöitä ovat muun muassa kuluttajien suuri arvostus kotimaista ruokaa kohtaan, vastuullisuus ja ilmastonmuutoksen torjuminen. – Iloitsen, että pääsemme nyt jatkamaan vuoropuhelua tämän ainutlaatuisen toimialan tulevaisuudesta. Elämme ajassa, jossa elintarvikeyritykset joutuvat taistelemaan lujasti kotimaisen tuotannon toimintaedellytysten puolesta tuontiruokaa vastaan. Nyt jos koskaan on tärkeää vahvistaa alan vetovoimatekijöitä entisestään. Tehdään ruoka-alasta niin houkutteleva koulutusja uravaihtoehto, ettei kukaan sivuuta sitä, ETL:n johtaja Anne Somer kannustaa. – Voimme olla tyytyväisiä, että saimme laajan vastausaineiston, joka kertoo elintarvikealan yritysten ja henkilöstön luottavan vahvasti alan tulevaisuuteen Suomessa. Tämä selvitys antaa meille hyvän pohjan syvemmälle vuoropuhelulle ja tiiviimmälle yhteistyölle elintarvikealan työn vetovoimatekijöiden vahvistamiseksi ja lisäämiseksi, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo. •
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 teksti ja kuva Karoliina Öystilä Tasa-arvovaltuutettu: 400 euron kertaerä olisi kuulunut maksaa kaikille perhevapaalla oleville T Y Ö E H D O T SEL nostaa kanteen työtuomioistuimeen, joka ratkaisee olisiko työehtosopimuksessa sovittu 400 euron kertaerä kuulunut maksaa myös kaikille perhevapaalla oleville. S EL:n ja ETL:n välisissä nykyisissä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksissa sovittiin, että työntekijöille maksetaan yleiskorotuksen lisäksi 400 euron kertaerä toukokuussa 2023 palkanmaksun yhteydessä. Kertaerä maksettiin vain työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde oli alkanut viimeistään 1.2.2023 ja oli voimassa kertaerän maksupäivänä toukokuussa 2023 ja joille maksettiin palkkaa kyseisenä maksuajankohtana. Perhevapaalla oleva työntekijä sai kertaerän, jos hänelle maksettiin muuta palkkaa toukokuussa 2023 kyseisenä maksuajankohtana. Tasa-arvovaltuutettu totesi 25.3.2024 antamassaan lausunnossa SEL:n ja ETL:n välisen työehtosopimuksen palkkaratkaisun kertaerästä tehdyn määräyksen tasa-arvolain vastaiseksi siltä osin kuin se on edellyttänyt kertaerän saamiseksi palkan saamista toukokuussa 2023. Tasa-arvovaltuutetun mielestä kertaerä olisi kuulunut maksaa kaikille perhevapaalla oleville työntekijöille. Tasa-arvovaltuutettu kehotti työehtosopimuksen sopijaosapuolia ”huomioimaan tämän ja toimimaan asiassa siten, ettei niiden menettely ole pakottavan lainsäädännön vastaista”. SEL ja ETL eivät ole löytäneet asiassa yhteisymmärrystä, sillä ETL:n mielestä työehtosopimuksen kirjaus kertaerästä ei ole syrjivä. – Tasa-arvovaltuutetun lausunto ei ole osapuolia eikä tuomioistuinta oikeudellisesti sitova. Koska ETL on tasa-arvovaltuutetun lausunnosta eri mieltä, SEL nostaa asiasta seuraavaksi kanteen työtuomioistuimeen, joka ratkaisee asian, SEL:n sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa sanoo. Tasa-arvolain 8 §:n mukaista syrjinnän kieltoa rikkova työnantaja voidaan velvoittaa saamatta jääneen palkanerän lisäksi maksamaan työntekijälle tasa-arvolain 11 §:n mukaista hyvitystä syrjinnän kiellon rikkomisesta. Kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa syrjinnän kiellon rikkomisesta eli tässä tapauksessa kahden vuoden kuluessa kertaerän palkanmaksupäivästä toukokuussa 2023. Sen jälkeen kun työtuomioistuin on ratkaissut asian, SEL tiedottaa päätöksestä jäsenilleen ja luottamushenkilöilleen sekä antaa toimintaohjeet niille työntekijöille, jotka eivät ole saaneet kertaerää toukokuussa 2023, koska olivat perhevapaalla. • Tasa-arvovaltuutetun mukaan SEL:n ja ETL:n välisen työehtosopimuksen palkkaratkaisun 400 euron kertaerä olisi pitänyt maksaa toukokuussa 2023 myös kaikille perhevapaalla oleville työntekijöille.
E L I N TA E 13 Leipomotyölain kumoaminen lisäisi alan terveysriskejä ja alentaisi työntekijöiden ansioita T Y Ö E H D O T Orpon hallitus puskee eteenpäin leipomotyölain kumoamista, jota palkansaajat vastustavat. Lakimuutos on parhaillaan lausuntokierroksella. teksti ja kuva Karoliina Öystilä O rpon hallitusohjelmassa on sovittu, että ”Leipomotyölaki kumotaan 1.3.2025 alkaen vanhentuneena.” Työja elinkeinoministeriön asettama kolmikantainen työryhmä sai työnsä valmiiksi toukokuussa ja esittää mietinnössään leipomotyölain kumoamista vanhentuneena 1.3.2025 alkaen. Työryhmässä mukana olleet palkansaajakeskusjärjestöt SAK ja STTK sekä asiantuntijajäsenet Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ja Ammattiliitto Pro vastustavat leipomotyölain kumoamista. Palkansaajat jättivät työryhmän mietintöön yhteisen eriävän mielipiteen. Nykyisin leipomotyölaissa säädetään, että kello 22:n ja 6:n välisenä aikana tehdystä työstä on työntekijälle maksettava vähintään 100 prosentilla korotettu palkka. Lain tarkoitus on ollut suojella työntekijöiden terveyttä. Yötyö on yksi keskeinen vakavia terveysriskejä aiheuttava työympäristön riskitekijä. Se kasvattaa muun muassa sydänja verisuonitautien, diabeteksen, keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen sekä erilaisten syöpien, kuten rintasyövän ja suolistosyöpien riskiä. – Leipomoalalla työnantajilla on monia muita aloja vahvempi kannuste teettää työ terveydelle haitallisena yötyönä. Leipomotuotteet halutaan usein myyntiin tai toimitukseen siten, että ne ovat valmiina heti aamulla, SAK, STTK, SEL ja Pro muistuttavat. Hallitusohjelmassa ei ole kuvattu tarkemmin, mitä lain vanhentumisella tarkoitetaan. Leipomoalaan liittyvät työntekijöiden suojelunäkökulmat eivät ole muuttuneet, saati vanhentuneet. Leipomotyöntekijöitä koskeva sääntely on perusteltua alan erityispiirteiden vuoksi. Lain kumoaminen ei poista työnantajan erityistä kannustetta yötyön teettämiseen – eikä myöskään yötyön tieteellisesti todettuja terveyshaittoja. Leipomotyölain kumoaminen aiheuttaa osalle alan työntekijöistä merkittävän ansiotason laskun. Ansioiden menetys voi olla vuositasolla jopa yli 10 000 euroa. – Leipomotyölain kumoaminen nopealla aikataululla voi aiheuttaa työntekijöille kestämättömiä taloudellisia seurauksia, joihin heillä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta varautua ennakolta. Tällaiset vaikutukset voivat aiheuttaa työntekijöille kohtuuttomia seurauksia, SAK, STTK, SEL ja Pro korostavat. • www.selry.fi/leipomotyolaki Pirjo-Riitta Anttonen, Marjo Aartti ja Anne Wassholm vastustivat leipomotyölain kumoamista STOP nyt! -mielenosoituksessa Helsingissä 1.2.2024.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Hallitus jyräsi lakko-oikeuden rajoitukset läpi eduskunnassa L A K K O O I K E U S Orpon hallitus vei työntekijöiltä mahdollisuuden jatkossa puolustautua lakolla hallituksen ajamilta työntekijöiden työehtojen ja työttömyysturvan heikennyksiltä. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen keskustelee SEL:n poliittisen lakon lakkovahtien kanssa HKScanin Vantaan tuotantolaitoksen portilla Vantaalla 2.2.2024. Vieressä työsuojeluvaltuutettu Jari Eronen. teksti Karoliina Öystilä kuva Antti Yrjönen O rpon hallituksen eduskunnassa läpi runnomat työrauhalainsäädännön muutokset tulivat voimaan aikaistetussa aikataulussa jo 18.5.2024. Esimerkiksi poliittiset lakot saavat jatkossa kestää enintään 24 tuntia, eikä poliittista lakkoa saa toistaa vuoden sisällä saman tavoitteen saavuttamiseksi. – Lakko-oikeuden rajaaminen oli suuri virhe hallitukselta, sillä vapaassa ja demokraattisessa yhteiskunnassa työntekijöillä pitää olla oikeus ilmaista mielipiteensä tarvittaessa lakollakin. Nyt työntekijät eivät pysty enää puolustautumaan poliittisella lakolla maan hallituksen kaavailemilta työehtojen ja työttömyysturvan heikennyksiltä sekä muilta lakimuutoksilta, SEL:n liittovaltuusto toteaa kannanotossaan. Hallituksen toteuttamien työrauhalainsäädännön muutosten on arvioitu olevan ristiriidassa Suomen kansainvälisten sitoumusten kanssa sekä loukkaavan työntekijöiden perusja ihmisoikeuksia. SEL:n liittovaltuusto vaatii hallitusta palauttamaan työntekijöille oikeuden ilmaista mieltään ja poistamaan poliittisen lakko-oikeuden rajoitukset. – Hallitus väittää, ettei se rajoita työtaisteluja, jotka koskevat työntekijöiden omia työehtoja. Tämä ei ole totta. Rajoittamalla poliittista lakko-oikeutta, hallitus vei esimerkiksi suoraan leipomoalan työntekijöiltä oikeuden vastustaa lakolla hallituksen ajamaa leipomotyölain kumoamista, SEL:n liittovaltuusto muistuttaa. Eduskunta hyväksyi 8.5.2024 työntekijöiden lakko-oikeutta rajoittavat lakimuutokset äänin 107–57. Lakko-oikeuden heikennyksiä vastaan äänestivät vain SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajat. Lakko-oikeuden heikennyksiä kannattivat hallituspuolueiden kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien kansanedustajat sekä oppositiopuolueiden keskustan ja Liike Nytin kansanedustajat. •
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 L A K K O O I K E U S Työntekijät vastustivat lakko-oikeuden rajoituksia poliittisten lakkojen lisäksi STOP nyt! -mielenosoituksella. lähde TEM Mikä työrauhalainsäädännössä muuttui 18.5.2024 alkaen? 1. HYVITYSSAKKOJA KOROTETTIIN KUN työehtosopimus on voimassa, on työrauhavelvollisuus. Jos lakko kohdistuu työehtosopimukseen sen ollessa voimassa, voidaan laittomasta lakosta tuomita hyvityssakko. Hyvityssakkoja korotettiin 18.5.2024 alkaen. Sakon yläraja on jatkossa 150 000 euroa ja alaraja 10 000 euroa. Hyvityssakko voidaan erityisestä syystä tuomita vähimmäismäärää pienempänä tai jättää tuomitsematta kokonaan. 2. HENKILÖKOHTAINEN LAKKOSAKKO HYVITYSSAKKOON on aiemmin voitu tuomita vain työehtosopimukseen osallinen yhdistys ja työnantaja, joita työrauhavelvollisuus sitoo. Jatkossa työntekijälle voidaan määrätä 200 euron suuruinen henkilökohtainen hyvityssakko, jos hän jatkaa sellaista lakkoa, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi ja työntekijä on tietoinen annetusta tuomiosta. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle kirjallisesti, että tuomioistuin on todennut lakon lainvastaiseksi. 3. MYÖTÄTUNTOLAKKOJA RAJOITETTIIN MYÖTÄTUNTOTYÖTAISTELUILLA tuetaan toisen työntekijäryhmän työtaistelua. Myötätuntotaistelut rajataan työrauhavelvollisuuden vallitessa sellaisiin, joilla ei ole ”suhteettoman vahingollisia seurauksia ulkopuolisiin osapuoliin”. Myötätuntotyötaistelut ovat jatkossakin sallittuja. Rajoitteet ovat lievempiä, jos alalla ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta. 4. POLIITTISTEN LAKKOJEN KESTOA RAJATTIIN POLIITTINEN työtaistelu tarkoittaa työntekijäjärjestön työtaistelua, joka kohdistuu poliittiseen päätöksentekijään tai päätöksentekoon. Poliittiset työnseisaukset saavat jatkossa kestää enintään 24 tuntia ja muut poliittiset työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa. Aiemmin järjestettyä poliittista työtaistelua ei saa jatkossa toistaa vuoden sisällä alkuperäisen työtaistelun alkamisesta saman tavoitteen saavuttamiseksi. 5. ILMOITUSVELVOLLISUUTTA LAAJENNETTIIN ILMOITUSVELVOLLISUUS työtaistelusta laajennettiin koskemaan myös työnseisauksena järjestettävää myötätuntotyötaistelua ja poliittista työtaistelua, joista on jatkossa ilmoitettava viimeistään seitsemän päivää ennen sen aloittamista. Myötätuntotyötaistelusta ilmoitus on annettava työtaistelun kohteena olevalle työnantajalle ja työehtosopimuksen osapuolelle. Poliittisesta työtaistelusta ilmoitus on työrauhan vallitessa annettava työehtosopimuksen osapuolelle. Poliittisista ja myötätuntotyötaisteluista tulee jatkossa ilmoittaa myös valtakunnansovittelijan toimistoon.
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 HKFoodsin Vantaan tuotantolaitoksessa valmistetaan vuosittain 46 miljoonaa kiloa lihavalmisteita, jauhelihaa ja valmisruokaa. Valmisruuan merkitys näkyy myös yhtiön päivitetyssä nimessä. HK:n klassikot valmistetaan Vantaalla teksti ja kuvat Kati Oksman T Y Ö P A I K A L L A Viipalointiosastolle sesonkityöhön palkattu Sergei Balitskiy kupittaa leikkeleitä.
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 H K:n suurin tuotantolaitos rakennettiin alun alkaen maaseutumaiseen ympäristöön, johon asutus ja E18-tien liittymä ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä kiinni. Nykyään yli 70 000 neliömetrin tiloissa Vantaan Pakkalassa valmistetaan, pakataan, kerätään ja toimitetaan elintarvikkeita Suomeen sekä vientiin ympäri vuorokauden 500–700 työntekijän voimin. – Tuo on suunnilleen se vaihteluväli. Nyt huhtikuun lopussa päivän työntekijämäärä on 686, ja parikymmentä sesonkityöntekijää on vielä tulematta, työntekijöiden pääluottamusmiehenä vuodesta 2009 toiminut Ville Vatka kertoo. Jos mediassa onkin viime vuosina uutisoitu HKScanin ulkomaan liiketoimintojen myynnistä velkaantumisen taittamiseksi, sitä ei huomaa Vantaan tuotantolaitoksella, jossa näkyy tekeOik. ylhäällä: Julia Salmi aloitti ammattipakkaajana sesonkityöntekijänä pari kuukautta sitten. Tänä vuonna Vantaan sekä Rauman tehtaille palkattiin myös muutamia 17-vuotiaita sesonkityöntekijöitä. Oik. alhaalla: Helsingistä töihin kulkeva linjanhoitaja Luka Nousiainen työskentelee nykyään viipalointiosastolla. Aiemmin hän työskenteli ruokamakkarapakkaamossa. Vasemmalla: 17-vuotiaana Myanmarista Suomeen muuttanut Saw Chit Koko keskustelee SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen kanssa. 13 vuotta talon logistiikkapuolella työskennelleen ja työsuojeluasiamiehenä toimivan Kokon mielestä on tärkeää kuulua liittoon. Vasemmalla: Varatyösuojeluvaltuutettu Kirsi Vainikan mukaan muun muassa nykyhallituksen toimet ja inflaatio ovat herättäneet työntekijöissä huolta taloudellisesta pärjäämisestä. misen vahva meininki. Yhtiökokous päätti huhtikuussa muuttaa yhtiön nimen HKFoodsiksi, ja uusi nimi otetaan käyttöön vaiheittain. – Meillä tehdään HK:n kuuluisimpia klassikoita, kuten Sinistä Lenkkiä, Popsi Iso Viitosta ja Kabanossia. Legendojen lisäksi valmistamme sesonkituotteita, jotka tulevat keväällä myyntiin ja lähtevät syksyllä pois valikoimista. Teemme myös kalaja kasvispohjaisia valmisruokia, tehtaanjohtaja Marko Rantala kertoo. Tuotantomääristä lihavalmisteiden osuus on yli puolet, jauhelihan sekä valmisruokien osuus 20 on prosenttia kummallakin. – Tuorelihan menekki on laskussa ja pidemmälle jalostettujen tuotteiden eli valmisruokien suosio kasvaa koko ajan, Rantala kertoo. – Se on heittänyt ihan häränpyllyä: Vielä muutama vuosi sitten joillakin valmisruokaosastoillamme työskenneltiin vain muutamana päi?
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Vas. ylhäällä: Sesonkityöntekijä Razul Haqani kertoo, että hänellä on kiva työ syöttäessään makkaroita leikkuriin. Oik. ylhäällä: Pääluottamusmies Ville Vatka on työskennellyt Vantaan tehtaalla lähes 25 vuotta. Vas. alhaalla: Anniina Sintonen on ruokamakkarapakkaamon varaluottamusmies, joka on lähiaikoina opetellut myös lavauspuolen työtehtäviä. Oik. alhaalla: Makkaranruiskuttajana työskentelevä Jarmo Turpeinen on SEL:n liittovaltuuston jäsen toista kautta ja Liha 5:n eli Helsingin Lihaelintarviketyöntekijäin ammattiosaston varapuheenjohtaja. vänä viikossa ja nyt niissä on kaikki mahdolliset vuoromallit käytössä. Toki valmisruuan suosio näkyy varmasti muuallakin kuin meillä, Vatka komppaa. Monikulttuurinen työpaikka Grillimakkaran ja muiden lihavalmisteiden menekistä kertoo suuri sesonkityövoiman tarve. – Helmi-maaliskuussa alkaa kesäsesonki, joka kestää elokuulle, joten sesonkityövoiman palkkaaminen ja perehdytys ovat vuosittain suuria, meillä näkyviä ponnistuksia, Rantala kuvaa. Vantaalla työskentelee 23 eri maan kansalaisia. – Työpaikkailmoituksissamme on lukenut tähän saakka, että täällä työskentely edellyttää jonkinlaista suomen kielen osaamista, mutta vahvasti näyttää siltä, että meidän pitää miettiä asiaa uudelleen ja kääntää enemmän ohjeita englanniksi, Rantala sanoo. – Jotkut työntekijät eivät puhu käytännössä lainkaan englantia eivätkä suomea. Silloin minulta loppuvat kielet kesken, työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Jari Eronen sanoo.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 ? Vas. ylhäällä: Kuvassa logistiikkakeskuksessa keräilijänä työskentelevä Ene Luts. Keskuksessa työskennellään keskeytyvässä kolmivuorossa maanantaista lauantaihin. Oik. ylhäällä: Keräilijä Quo Doi Luu on kotoisin Vietnamista. Logistiikkakeskuksessa työntekijöiden sukupuolijakauma on tasainen, kun tuotannossa miehiä on lähes 60 prosenttia. Vas. alhaalla: Pasi Mäntymäki on logistiikkakeskuksessa erikoiskeräilyä tekevän osaston luottamusmies, jolla tuli juuri 37 vuotta HK:lla täyteen. Oik. alhaalla: ”Kun tekee paljon erilaisia hommia, niin vuodet vierivät nopeasti”, 18 vuotta talossa työskennellyt, keittäjän hommia valmisruokaosastolla tekevä Jade Lukkarla tuumaa. Työntekijöille tarjotaan pian kielikoulutusta: Suomen kielikoulutuspilotti käynnistyy syyskuussa kahdella 15 työntekijän ryhmällä, jotka koostuvat logistiikan ja tuotannon työntekijöistä. – Suomen kielen opetuksen tulisi olla työntekijöille maksutonta. Myös ajankohdalla on väliä: Jos koulutus on työviikon päätteeksi perjantai-iltapäivällä, voitte arvata, moniko jaksaa jäädä tänne kieltä tankkaamaan, Vatka ja Eronen linjaavat. Vuonna 2008 tontille valmistui upouusi logistiikkakeskus, joka työllistää reilut 140 työntekijää. – Käytännössä kaikki HK:n sekä tytäryhtiö Kivikylän Kotipalvaamon kotimaan tuoretuotteiden asiakastoimitukset lähtevät täältä Pakkalasta kuutena päivänä viikossa. Vuorokaudessa lähtee 30–40 rekka-autollista eli noin 40 000 lihalaatikollista tuotteita yli 50 terminaaliin Oulun korkeudelta alaspäin, joista suoritetaan loppuasiakkaiden jakelut, logistiikKeräiltävien tuoterivien määrä on paisunut viime vuosina 24 miljoonaan vuodessa.
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 Varapääluottamusmies Markku Liimatainen (vas.) on työskennellyt 43 vuotta samassa työpaikassa. Kuluva kausi luottamustehtävässä on viimeinen, sillä hän jää eläkkeelle ensi vuonna. Työsuojeluvaltuutettu Jari Eronen aloitti HK:lla työt 2007. ”Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmää laajennettiin hiljattain enintään kolmesta viiteen päivään”, Eronen kertoo. HKFoods, Vantaa ? Tuotantolaitoksessa on lihavalmisteja valmisruokatuotantoa, logistiikkakeskus sekä HK:n konsernihallintoa. ? Vantaan tuotantolaitoksen liikevaihto 230 miljoonaa euroa vuodessa ? HKScan Finland Oy:n liikevaihto 933 miljoonaa euroa (v. 2023) ? Yksikössä on henkilöstöä 872, joista 686 työntekijöitä (29.4.2024) ? Työntekijöistä vakituisia on 66 % ja määräaikaisia 34 % F A K TA kakeskuspäällikkö Kimmo Laukka kertoo. Keräiltävien tuoterivien määrä on paisunut viime vuosina 24 miljoonaan vuodessa, vaikka tuotantokilomäärät eivät ole kasvaneet samassa suhteessa. Syynä tähän ovat muun muassa kauppojen laajentuneet aukioloajat, myyntiyksiköiden pienentyminen ja laaja tuotenimikkeiden määrä. – Valmistusvolyymiltaan pienetkin tuotteet on kerättävä, ja toisaalta lyhyen säilyvyyden tuotteet on toimitettava kauppoihin ripeästi, Laukka kuvailee. Pitkäaikaisia työntekijöitä Voisi kuvitella, että vilkasliikkeisten teiden kupeessa sijaitsevalla tehtaalla työvoiman vaihtuvuus olisi suurta. Tehdaskierroksella tapaa kuitenkin lukuisia työntekijöitä, joilla ura HK:lla on alkanut 1990-luvulla toimintansa lopettaneella HK:n Sörnäisten tehtaalla ja eläkepäivät häämöttävät lähitulevaisuudessa. Työntekijöistä 57 vuoden iän ylittäneitä työntekijöitä on peräti 130. Silloin pääsee ikäohjelmaan ja vuosittaisiin tilaisuuksiin, joissa annetaan vinkkejä niin henkisen kuin fyysisen hyvinvoinnin tukemiseen. Ikäohjelman piirissä olevat saavat yhden palkallisen lisävapaapäivän vuodessa ja niiden määrä kasvaa yhdellä ikävuotta kohti eläkkeelle jäämiseen saakka. Jari Eronen on ollut työsuojeluvaltuutettu viimeisen kolmen vuoden ajan sekä 2010–2017. Veeti Vatka on kolmannen polven HK:lainen, kuvassa takana pääluottamusmiehenä toimiva Ville-isä. Veeti on Vantaan tehtaalla sesonkityöntekijänä jo toista kesää ja toivoo, että töitä riittäisi kesän jälkeenkin. ”Ihan hyvin täällä viihtyy, kun on hyvä työilmapiiri ja sopivasti töitä”, nuorempi Vatka kertoo.