Elintae 4/2023 - Lehtiluukku.fi

”Yritän saada hommaan enemmän ennakoivaa otetta” TAUOLLA | SELVITETTY TAPAUS | ASIANTUNTIJA VASTAA | VAPAALLA 4 ? 23 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Fazerin makeistehdas saakin jatkaa Lappeenrannassa T YÖPAIKALL A LUOT TAMUSHENKILÖ SEL:N KESÄFESTARIT KUTSUVAT VIIHTYMÄÄN HÄMEENLINNAAN TARKISTA, ONKO LOMAPALKKASI LASKETTU JA MAKSETTU OIKEIN?
E L I N TA E 3 LINNANPUISTO, HÄMEENLINNA LAUANTAINA 26.8.2023 KELLO 15–22 VARAA LIPPUSI JA MAJOITUKSESI: WWW.SELRY.FI/KESAFESTARIT OK U LUUK KAINEN OLLI HALONEN PAM! FEAT. ELLA KYYDIT Festareita ennen etkot perjantaina ja kisailut lauantaina. Festarilippu on ilmainen SEL:n jäsenelle ja yhdelle seuralaiselle!
E L I N TA E 3 Aluksi K okoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit neuvottelevat parhaillaan hallitusohjelmasta Säätytalolla. Hallitusneuvotteluita vetävä kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja muut puheenjohtajat ovat kertoneet neuvotteluiden sisällöistä niukasti julkisuudessa, mutta neuvotteluissa esillä olleista asioista on tihkunut tietoa julkisuuteen jonkin verran. Hallituksen ohjelmaa voi arvioida vasta sitten kun puolueet ovat päässeet sopuun kokonaisuudesta ja hallitusohjelma on valmis ja julkistettu. Julkisuudessa esillä olleiden tietojen perusteella emme kuitenkaan voi odottaa hallitusohjelmaa levollisin mielin. Meidän on valmistauduttava siihen, että tuleva hallitus pyrkii heikentämään työntekijöiden oikeuksia ja työntekijöiden etuja ajavien ammattiliittojen asemaa. HALLITUSNEUVOTTELUISSA OVAT olleet esillä muun muassa sunnuntaija ylityökorvausten heikentäminen, työntekijöiden lakko-oikeuden rajoittaminen, työttömyysturvan leikkaaminen sekä ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen. Yllättäen työnantajajärjestöjen jäsenmaksuihin ei koskettaisi. Neuvotteluissa on selvitetty myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle tärkeää tavoitetta itsenäistä asiantuntijatyötä tekevien rajaamisesta kokonaan työaikalain ulkopuolelle. EK ajaa tulevan hallituksen ohjelmaan työntekijöiden lakko-oikeuden murtamista, esimerkiksi rajaamalla oikeutta tukilakkoihin ja poliittisiin työtaisteluihin. SEL:n liittovaltuusto linjasi toukokuussa, ettei se hyväksy lakko-oikeuden rajoittamista. Lakko-oikeus on työelämän perusoikeus ja työntekijäpuolelle aivan perustavanlaatuinen asia, sillä työntekijöiden neuvotteluvoima perustuu vain ja ainoastaan joukkovoimaan. Toisin kuin joskus väitetään, lakko-oikeutta käytetään Suomessa vastuullisesti. Lakko on työntekijöille aina viimeinen keino, jos sopua ei synny neuvottelemalla. ON SELVÄÄ, ettei ammattiyhdistysliike voi hyväksyä työntekijöiden kyykyttämistä. Jos tuleva hallitus lähtee työntekijöiden kyykyttämisen tielle, on ammattiliittojen toimittava sille vastavoimana. Hallitus, näpit irti työntekijöiden oikeuksista! P Ä Ä K I R J O I T U S ”Tuleva hallitus pyrkii heikentämään työntekijöiden oikeuksia.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 4/23 9.6.2023 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Työnantajan rekrytointitaidoissa on puutteita 12 Kouluttaja ohjaa oppimaan 14 Elintarviketyöläisten työttömyyskassa sulautuu A-kassaan 16 Fazerin Lappeenrannan makeistehtaan tarina jatkuu 21 Laitilan Wirvoitusjuomatehtaassa valmistetaan olutta vuorokauden ympäri 26 Neljän tatuoinnin tarina 30 Järjestösivut 34 Älä paahda itseäsi töissä 38 Luottamushenkilö 40 Onko lomapalkkasi maksettu oikein? 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: Riku-Veikka Tamminen työskentelee koneenhoitajana ja pääluottamusmiehenä Bayerin tuotantolaitoksella Turussa. Hän osallistui maaliskuussa Turun Elintarviketyöntekijöiden ammattiosasto 144:n tapahtumaan Turun Kauppatorilla. Kannen kuva: Karoliina Öystilä ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti Fazerilla on saatu päätökseen muutosneuvottelut, joita on käyty lähes jokaisessa Fazerin Suomen yksikössä tänä vuonna. F azer vähentää Lahden leipomostaan ensi vuonna enintään 49 työntekijää, joista 34 tekee osa-aikaista ja 15 kokoaikaista työtä. Fazer rakentaa leipomoon uuden energiatehokkaan ruisleipälinjan, jonka myötä kolme tuotantolinjaa puretaan. Muutosneuvotteluiden alussa maaliskuussa työnantaja arvioi vähennettävien työtehtävien määräksi 54. Työntekijöiden luottamushenkilöt hakivat neuvotteluissa ratkaisua, jolla irtisanomisten määrä olisi mahdollisimman vähäinen. Leipomon ruokaleipäosastolla ja pakkaamossa otetaan vuoden 2024 alusta käyttöön paikallisesti sovittu kolmivuoromalli, jossa tehtyä ilta-, aamuja yövuoroa seuraa viikon vapaa, ja vapaata viikkoa seuraa 12+12-tunnin työvuoroviikonloppu. – Tämän työvuoromallin avulla saimme vähennettyä mahdollisten irtisanottavien määrää, työntekijöiden pääluottamusmies Jyrki Oksanen sanoo. Kokoaikaisista irtisanottavista viidelle tarjotaan mahdollisuutta siirtyä tekemään 12+12-tuntista viikonlopputyötä. Uusi organisaatio ja työvuoromalli astuu voimaan vuoden 2024 alussa, joten mahdolliset irtisanomiset aloitetaan vasta syksyllä. Tämä on herättänyt ihmisissä paljon epätietoisuutta ja huolta, tuleeko irtisanominen osumaan omalle kohdalle. – Osa varmaan harkitsee opintoihin hakeutumista, etsii muita töitä tai hyödyntää eläkejärjestelyjä, jolloin irtisanomisten määrä voi pienentyä, Oksanen arvioi. Muutosneuvottelut koskivat 218 Fazerin Lahden leipomon lähettämön, ruokaleipä-, viipalointija pakkaamo-osaston työntekijää. Leipomon kokonaishenkilöstömäärä on 426, joista 384 on työntekijöitä. Toukokuussa päättyivät myös Fazerin myymäläleipomoiden muutosneuvottelut, joiden piirissä oli 660 ihmistä. Myymäläleipomoissa otetaan käyttöön 1.10.2023 alkaen uusi toimintamalli, joka koskee 110 myymäläleipomoa Fazerin nykyisestä 132 myymäleipomosta. Uuden organisaation ulkopuolelle jää 22 myymäläleipomoa, jotka jatkavat nykyisellä esihenkilömallilla. Muutoksen piirissä olevissa myymäläleipomoissa lakkautetaan vastaavan leipurin ja myymäläleipomon esihenkilön tehtävät, jotka korvataan tiimivastaavilla ja ryhmäpäälliköillä. Lue koko juttu: www.selry.fi/uutiset Fazerin Lahden leipomossa työt loppuvat enintään 49 ihmisellä, myymäläleipomoissa ei irtisanomisia Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti SEL:n kesäfestareilla nähdään myös laulaja-lauluntekijä Olli Halonen, joka tunnetaan Pohjola ja Suomen kesä -hiteistään. S EL:n kesäfestareilla lauantaina 26.8.2023 kello 15–22 Hämeenlinnan Linnanpuistossa esiintyvät Oku Luukkainen, Olli Halonen, PAM! feat. ELLA ja Kyydit. Festarialue aukeaa kello 15 ja ensimmäinen keikka alkaa kello 16. Kesäfestarit avaa forssalaisbändi Kyydit, joka voitti tänä vuonna radiokanava SuomiRockin Kellareista Kuuluisuuteen -kilpailun suomenkielisellä vaihtoehtorockillaan. Festareiden lauteilla nähdään myös laulaja-lauluntekijä Olli Halonen, joka tunnetaan isoista hiteistään Pohjola ja Suomen kesä. Kolmantena esiintyy vauhdikas bilebändi PAM! feat. ELLA, joka soittaa niin ulkomaisia kuin kotimaisiakin hittejä. Festarit päättää komeasti ysärimusiikin suurlähettiläs, radiojuontaja ja suosittu DJ-artisti Oku Luukkainen. Festarilippu on SEL:n jäsenelle ilmainen, mutta se pitää varata ennakkoon. Lisäksi SEL:n jäsenet voivat varata yhden lipun ilmaiseksi seuralaiselleen, jonka ei tarvitse olla SEL:n jäsen. Festarit ovat K18-tapahtuma. – Tulossa on hienot festarit ja kunnon bileet, joita ei kannata jättää väliin. Nyt kannattaakin varata työporukalla festariliput sekä hoitaa majoitusja kyytiasiat kuntoon, SEL:n järjestöpäällikkö Pekka Närhinen sanoo. Kun varaat festarilippusi, voit samalla ilmoittautua mukaan hauskaan linnasuunnistukseen tai Linnanpuiston muihin aktiviteetteihin, joihin voit osallistua ilmaiseksi lauantaina kello 15.30. Vaihtoehtoina ovat linnasuunnistuksen lisäksi yksilölajit mökkitikka ja rantaonginta sekä joukkuelajit mölkky, petanque ja köydenveto. Hotellien hinnat löytyvät osoitteesta www.selry.fi/kesafestarit. Osa ammattiosastoista tukee jäsentensä osallistumista SEL:n kesäfestareille järjestämällä yhteiskuljetuksen tai korvaamalla matkatai majoituskuluja. Jos ammattiosastosi järjestää ryhmämatkan festareille, varaa lippusi, matkasi ja majoituksesi ammattiosastosi ohjeiden mukaisesti. SEL:n kesäfestareiden virallisilla etkoilla perjantaina 25.8.2023 kello 19–22 Bar Skogsterissa Hämeenlinnassa esiintyy SEL:n jäsenristeilyltä tuttu trubaduuri Eeli Hallikainen. Varaa festarilippusi: www.selry.fi/kesafestarit SEL:n kesäfestareilla musiikista vastaavat Oku Luukkainen, Olli Halonen, PAM! feat. ELLA ja Kyydit Marek Sabogal
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti HÄMEENLINNAL AINEN Neea Vainio Ammattiopisto Tavastiasta on voittanut nuorten ammattitaidon Suomen mestaruuskilpailun leipuri-kondiittorien sarjan. Toiseksi tuli Ronja Kaupinsalo ja kolmanneksi Tuuli Silvola, molemmat WinNovasta. Espoossa 8.?11.5.2023 käydyssä Taitaja2023-kilpailussa ammattitaidon SM-mitaleista kamppaili 47 lajissa yhteensä 370 ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa nuorta. Neea Vainio kertoo olleensa ainoa omaa oppilaitostaan nuorten SM-kilpailussa tänä vuonna edustanut kilpailija ja siksikin tuntui tärkeältä sijoittua hyvin kilpailussa. – Voitto tuntuu tosi hyvältä, koska viime vuonna sijoituin neljänneksi, ja sanoin silloin, että ensi vuonna aion voittaa. Kilpailutehtävät olivat kivoja ja suhteellisen helppoja, Vainio sanoo. Neea Vainio sai kilpailukokemusta myös osallistumalla tänä keväänä televisiossa nähtyyn Nelosen Mestarileipurit-leivontakilpailuun opiskelukaverinsa Emily Thompsonin kanssa. Mummojen tuomaroimassa ja Antti Holman juontamassa parileivontakilpailussa nuoret sijoittuivat kolmen parhaan joukkoon. – Kuvauksissa leipoessa oli kova kiire, joten uskon, että paineen alla leipomisesta oli hyötyä Taitajaan osallistuessa. Vainio valmistui kesäkuun alussa leipuri-kondiittoriksi. Nyt hänen suunnitelmissaan on jatkaa jo opintojen aikana alkanutta pienimuotoista yritystoimintaa sekä mahdollisesti laajentaa sitä tulevaisuudessa. Harkinnassa on myös nuorten ammattitaidon MMeli WorldSkills-kilpailuun osallistuminen Ranskan Lyonissa syyskuussa 2024. Kilpailun karsinnat ovat jo elokuussa. SEL oli tänäkin vuonna mukana tukemassa nuoria ammattilaisia leipuri-kondiittori -lajin yhteistyökumppanina. Seuraavat SM-tittelit jaetaan Taitaja2024-tapahtumassa Kuopiossa 20.–23.5.2024. • Taitaja2023-kilpailun voitto Neea Vainiolle Hämeenlinnalainen Neea Vainio (kolmas vasemmalta) Ammattiopisto Tavastiasta voitti leipuri-kondiittorien sarjan Taitaja2023-kilpailussa. Milly Kähönen/Omnia/Skills Finland
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti Y hteinen edunvalvonta on palkansaajan tuki ja turva, jota ilman moni työelämän parannus olisi jäänyt toteutumatta. Oma ammattiliitto tarjoaa myös yhteisön, johon kuulua. Ammattiosaston tapahtumissa ja liiton kursseilla aika rientää kuin siivillä. Mutta mitä tapahtuu eläköitymisen jälkeen? Vaikka houkutus olisi lyödä hanskat naulaan ja kadota omille teilleen, kannattaa vanhojen työkaverien kanssa liittyä eläkeläisjärjestöön toimimaan yhdessä eläkkeensaajien puolesta. PUHEENJOHTAMANI ELÄKELÄISET ry toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti eläkeläisväestön edun ajajana. Puolustamme elämiseen riittäviä eläkkeitä ja laadukkaita sosiaalija terveyspalveluita. Paikallisesti ajamme ikäystävällisiä tavoitteita, esimerkiksi ikäihmisille sopivaa rakennettua ympäristöä ja palveluita. Tällä hetkellä huolenamme on valtiovarainministeriöstä lähtenyt ajatus eläkeindeksien leikkaamisesta ja eläkkeensaajan asumistuen yhdistämisestä yleiseen asumistukijärjestelmään. Indeksien leikkaus kurjistaisi varsinkin pienituloisimpien eläkeläisten ja erityisesti naisten asemaa. Naisten osuus pientä eläkettä saavissa on miehiä suurempi. Jos hallitus lähtee eläkeindeksien leikkauslinjalle, tarvitsemme kaikki mukaan joukkoliikkeeseen eläkkeiden puolustamiseksi, sillä työeläkkeet ovat vain myöhennettyä palkkaa, jota säästetään eläkeyhtiöihin. ELÄKELÄISTEN EDUNVALVONTAAN pätee sama periaate kuin ammatilliseen järjestäytymiseen. Vain yhdessä toimimalla voimme saavuttaa parannuksia asemaamme. Mukava yhdessäolo on myös tärkeä osa eläkeläisjärjestöjen toimintaa. Meillä on monenlaisia kerhoja, lomia, liikuntaa, teatterimatkoja ja muita kulttuuriaktiviteetteja. Moni liittyykin eläkeläistoimintaan mukavan toiminnan takia. Tule sinäkin eläkkeellä mukaan eläkeläistoimintaan toimiaksesi eläkkeensaajien paremman huomisen puolesta tai vain viihtyäksesi monipuolisen toimintamme parissa. Yhteistyö on voimaa eläkeiässäkin K O L U M N I S A N O T T U A 17 % ”Ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus on tulonhankkimiseen liittyvä kustannus. Ammattiliitot muun muassa huolehtivat työehdoista neuvotellessaan siitä, että palkansaajien ostovoima säilyy.” S A K : N TI E D OTE 30. 5 . 2023 ”Kohtuuttomat, työriidan kannalta ulkopuolisille yrityksille vahinkoa aiheuttavat tukilakot on kiellettävä, demokraattista päätöksentekoa vastaan suunnattuja poliittisia lakkoja on oleellisesti rajattava.” E S I M E R K K I E LI N K E I N O E L Ä M Ä N JÄ RJ E S TÖ J E N H A LLIT U SO H J E L M ATAVO IT TE I S TA 7. 2 . 2023 JUURI NÄIN! EI NÄIN! KAIKISTA TYÖLLISISTÄ 17 % TYÖSKENTELEE PÄÄTYÖSSÄÄN ILTAYHDENTOISTA JA AAMUKUUDEN VÄLILLÄ JOKO USEIN TAI JOSKUS. LÄHDE: TILASTOKESKUS, 2021 MATTI HUUTOLA Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, joka on aiemmin toiminut luottamusmiehenä, ay-toimitsijana, kansanedustajana ja SAK:n varapuheenjohtajana. L U K U ”Jos hallitus lähtee eläkeindeksien leikkauslinjalle, tarvitsemme kaikki mukaan joukkoliikkeeseen eläkkeiden puolustamiseksi.”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Kesätyöntekijänkin kannattaa liittyä liittoon V E L L U N B L O G I ”Sillä, kuuluvatko työntekijät liittoon vai ei, on suora vaikutus alan kaikkien työntekijöiden palkkojen ja muiden työehtojen tasoon.” U sein työnantajien puheissa unohdetaan se, että yleissitovat työehtosopimukset, joissa työnantajat ja työntekijät ovat sitoutuneet noudattamaan yhteisesti sovittuja pelisääntöjä, ovat tuoneet työmarkkinoillemme ja koko yhteiskuntaamme vakautta, joka on ollut yksi kilpailuetumme. On perin omituista väittää, että yhdestä vahvuudestamme olisi nyt tullut kehityksemme jarru. AMMATTILIITON JÄSENYYS kannattaa aina. Kyse on omista työehdoistamme. Sillä, kuuluvatko työntekijät liittoon vai ei, on suora vaikutus alan kaikkien työntekijöiden palkkojen ja muiden työehtojen tasoon. Mitä useampi kuuluu liittoon, sitä paremmat työehdot meillä on. Saimme alkuvuodesta tehtyä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset niin, ettemme joutuneet toteuttamaan lakkoja tai muita painostustoimia. Se ei olisi ollut mahdollista, jos meillä ei olisi ollut uskottavaa painostusvoimaa, jonka työnantajapuoli tiedosti. Meidän työntekijöiden neuvotteluvoima perustuu tänä päivänäkin siihen, että olemme valmiita toimimaan yhdessä työehtojemme eteen. Tämä asia ei ole muuttunut, vaikka työelämässä monia muutoksia on tapahtunutkin. Luottamusmies tarvitsee työpaikalla liiton jäsenten tuen neuvotellessaan paikallisesti työnantajan kanssa palkoista ja muista työehdoista. Meidän työntekijöiden neuvotteluvoima perustuu niin työpaikkakuin liittotasolla samaan asiaan eli joukkovoimaan. JOKAISELLA LIITON jäsenellä on liiton tuki takanaan, viime kädessä liiton maksamaan oikeusapuun asti, kun hän tarvitsee apua työehtoasioissa tai muissa työelämän ongelmissa. Järjestäytymisestä eli liittoon kuulumisesta hyötyy siis jokainen myös yksilönä. Työehdot tuntuvat osalle työntekijöistä itsestäänselvyyksiltä, eikä aina tiedosteta sitä, että työehtomme tulevat työehtosopimuksesta ja ovat sopimuskauden umpeutuessa katkolla. Haastan kaikki jäsenemme kertomaan ammattiliittoon kuulumisen tärkeydestä kesätyöntekijöille. Monet ensi kertaa töihin tulevat ovat tulevaisuudessakin elintarvikealalla töissä. Tai vaikka he työllistyisivät myöhemmin toiselle alalle, sama liittoon kuulumisen tärkeys pätee. TEHDÄÄN YHDESSÄ liittoon liittymisen kynnys mahdollisimman matalaksi ja tarjotaan aktiivisesti liiton jäsenyyttä jokaiselle kesätyöntekijällekin. Se on kesätyöntekijän ja meidän kaikkien etu. Haluan toivottaa kaikille jäsenillemme rentouttavaa kesää kotimaisten herkkujen ääressä! VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Millaisia suunnitelmia sinulla on kesälomalle? Vastaajat osallistuivat SEL:n Etelä-Suomen tes-koulutukseen Helsingissä 25.4.2023. G A L L U P ”AL AKOULUIK ÄIS TEN lasten ehdoilla mennään, käymme ainakin Tallinnassa kylpylässä ja teemme muuta mukavaa sitten päivän mukaan. Loma alkaa juhannusviikolla ja kestää neljä viikkoa.” LAURA LAMMI työhönopastaja, luottamusmies Vaasan-leipomo, Vantaa ”MÖKKEILYÄ Saimaan saaressa neljän viikon ajan, jos suunnitelmiin ei tule muutoksia. Saattaa olla, että lapsenlapsikin siellä kyläilee. Todennäköisesti osallistun myös SEL:n kesäfestareille.” TIMO PARTANEN työsuojeluvaltuutettu Fazer Makeiset, Vantaa ”MÖKKEILYÄ , mopoilua, talonmaalausta ja uudesta kodista nauttimista. Mopoilussa alkaa nyt kolmas kesä. Osallistun tietysti SEL:n kesäfestareille elokuussa, ellei tule mitään Force majeurea.” RAISA SULOPUISTO juomalaiteasentaja, työsuojeluvaltuutettu Sinebrychoff, Kerava ” EI mitään! Olen syyskuussa lomalla, niin vien pikkumuksua eskariin. Edelliset kolme vuotta lomailin kesäkuussa, joten ei harmita lomailla syyskuussa. Meillä on kiertävä lomajärjestelmä.” JANI EKHOLM meijerityöntekijä, varapääluottamusmies Valio, Riihimäki BELGIALAIS-SVEITSILÄINEN suklaavalmistaja Barry Callebaut painostaa työntekijöitä Baramatin tehtaalla Intiassa liittymään työnantajan kontrolloimaan ammattiyhdistykseen uhkailemalla työsuhteiden irtisanomisilla ja jopa tehtaan sulkemisella. Tehtaan johto kieltäytyy tunnustamasta työntekijöiden perustamaa ammattiyhdistystä BCEU:ta neuvottelu-osapuoleksi, vaikka se on vahvistettu työministeriössä ja valtaosa työntekijöistä kuuluu siihen. Johto on sen sijaan solminut työehtosopimuksen keltaisen ammattiyhdistyksen kanssa. Työntekijät ovat osoittaneet mieltään vaatien ay-oikeuksien tunnustamista ja BCEU:n pääsihteerin irtisanomisen ja häntä vastaan nostettujen oikeussyytteiden peruuttamista. Suklaajätti suosii keltaista liittoa SEL:N puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen vaatii, että kolmen kerroksen työmarkkinat on torjuttava Suomessa ja varmistettava nykyistä paremmin, että kaikilla työpaikalla työskentelevillä työntekijöillä on samat palkkaperusteet ja muut työehdot. Viime aikoina on paljastunut vakavia rikosepäilyjä ulkomailta tulleiden työntekijöiden törkeästä hyväksikäytöstä Suomessa. Yksilöihin kohdistuvan riiston lisäksi Suomen ulkopuolelta töihin tulevia käytetään palkkojen ja muiden työehtojen heikentämiseen Suomessa. Vappupäivänä Kouvolassa puhunut Kuntonen nostaa esimerkiksi näennäisyrittäjyyden lisääntymisen: samaa työtä, jota teetetään normaalisti palkkatyönä, teetetään nykyisin yrittäjillä. – Voimme vain miettiä miten uskottavaa on, että Suomeen tehtaaseen ulkomailta töihin tuleva työntekijä onkin yrittäjä. Hän tuskin saa samoja työehtoja kuin vieressä työsuhteella töitä tekevä työkaveri. Hän on myös kaiken sen turvan ulkopuolella, minkä ammattiliittojen jäsenet ovat neuvotelleet ja suomalainen lainsäädäntö vaatii. Mitään näistä ei voi kuitenkaan todentaa, koska hän on yrittäjä eikä työntekijä. Palkkoja ja työn hintaa polkevat myös alihankintatyötä työpaikoilla tekevät ulkomaiset yritykset. – Viranomaisten tai luottamusmiehen on täysin mahdotonta valvoa jonkin ulkomaille veronsa maksavan epämääräisen alihankintayrityksen työntekijöiden kohtelua tai sitä millainen turva heillä on esimerkiksi työtapaturman sattuessa. Näiden yritysten valvontaan tarvitaan lisää keinoja ja resursseja, Kuntonen vaatii. Työpaikalla työskentelevillä työntekijöillä oltava samat työehdot
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Työnantajien rekrytointitaidoissa on puutteita Työnhakijoita riittää ja parhaat voi palkata päältä. Niin oli ennen, mutta enää ei kaikkiin avoimiin työpaikkoihin löydy tekijöitä. Samaan aikaan kaikille työnhakijoille ei löydy töitä. Taitamaton rekrytoija menettää hyviä työntekijöitä. Mitä pestaajan pitää osata? Työpaikkaa hakiessa työnhakijalle on tärkeintä tietää, mitä työ pitää sisällään, mikä on palkka ja missä työpaikka sijaitsee. Kuvituskuva. teksti Taina Saarinen kuva Hanna Hirvonen V oisi olettaa, että työhönottaja osaa rekrytoinnin, mutta niin ei välttämättä ole. Jos rekrytoija ei ole valmistautunut ja jos hän ei ole miettinyt mitä hakee, on taitamaton tai laiska. Puutteita on perusasioissa. Näinä työvoimapulan aikoina työntekijöitä pitää osata hakea oikein. T Y Ö N H A K U Lapin yliopistossa rekrytointia tutkiva Heikki Huilaja toteaa, että työntekijöiden rekrytointi ei ole vain todistusten ja työkokemuksen katsomista. – Yritykset ovat nyt tilanteessa, että niiden on alettava itse aktiivisesti etsiä työntekijöitä, Huilaja sanoo. – Työnantajien välillä on suuria eroja. Osaamattomuutta on kyllä paljon. Huilaja ottaa selvänä esimerkkinä pohjoisen lomakeskusten majoitusja ravintola-alan työntekijät. – Pitkään ei tarvinnut olla työhön tulijoista huolissaan, eikä myöskään tarvinnut valmistautua työntekijäpulaan, mutta nyt se on todellisuutta.
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Työntekijöitä pitää osata hakea oikein. Heikki Huilaja toteaa, että kestää kauan ennen kuin työnantaja oppii uusia työntekijöiden hakemisen tapoja. Rekrytointitaitoa on muun muassa se, että firma pitää yhteydet kunnossa työvoimaviranomaisiin ja alueen oppilaitoksiin siltä varalta, että työnhakijat eivät tule ovelle. Firmat, jotka eivät ole näin ennakoineet, ovat nyt vähän tyhjän päällä, Huilaja sanoo. Selkeät tarpeet Työja elinkeinoministeriön Ammattibarometrin mukaan Suomessa oli syyskuussa alkutuotannon ja elintarvikealan avoimia työpaikkoja yli pari tuhatta. Luvussa ovat mukana myös määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet. Heikki Huilaja sanoo, että toimialan ja yrityksen on nyt oltava hakijoille houkutteleva. – On myös jatkuvasti pidettävä mielessä mitä ja miksi yritys tekee, miksi rekrytoidaan, mitä firma tarvitsee. Selkeä ajattelu näkyy selkeytenä kautta koko rekrytointiprosessin. Työpaikkailmoitukset eivät aina selkeydestä kerro. Huilaja osoitti tutkimuksessaan, että työpaikkailmoitusten teksti on usein vaikeaselkoinen ja epärealistinen esimerkiksi sen suhteen, mitä taitoja ja osaamista palkattavalta työntenykyisin töissä Palvelualojen ammattiliitto PAMissa koulutusasiantuntijana. Opinnoista töihin Työnantajilla on usein vääränlaisia toiveita ammatillisesta koulutuksesta juuri valmistuneiden suhteen. Rekrytoinnissa se haittaa hyviä osumia. – Kaikki koulutus tulee aina pikkasen työn sisältöjen ja työmarkkinoiden jäljessä, sanoo Mikko Laakkonen. Joka alalla ja työpaikalla on oma erityinen osaamisensa, jonka oppii vain työtä tekemällä. Sisäänajovaiheessa uuden työntekijän huolellinen työhön perehdyttäminen ja oikeanlainen ohjaus on tärkeää myös asiansa osaavalle. Vaatii taitoa ja rekrytointiymmärrystä ottaa innokkaan nuoren into käyttöön ja hyödyntää se työssä. Työnhakijat pitävät perehdytysprosessia rekrytoinnin keskeisesti tärkeänä osana. Hyvä ensivaikutelma Aina sanotaan, että työnhakijan on tärkeää jättää työhaastattelussa itsestään myönteinen mielikuva, mutta sama koskee myös työnantajaa. Kun yrityksillä menee hyvin, ei välitetä ehkä huolehtia niistä työnhakijoista, jotka eivät tule valituiksi. Kielteisen vastauksen työnhakuun voi kuitenkin sanoa myös myönteisesti. Sekin on rekrytointitaitoa. Duunitorin viime vuonna tekemä Työnhaku Suomessa -rekrytointikysely kertoo selvästi, että työnhakijat arvostavat työnantajan aktiivista viestintää rekrytointiprosessin etenemisestä. Toiset firmat ovat aina osanneet hoitaa ikävätkin viestit työnhakijalle hyvin. Toiset taas eivät pidä minkäänlaista yhteyttä. On muistettava, että vaikka työnhakija ei tulisi valituksi nyt, hän voi tulla valituksi seuraavassa haussa, sanoo Heikki Huilaja. – Ei kannata jättää hakijalle kielteistä vaikutelmaa, koska ihmiset ? kijältä vaaditaan. – Se karsii niitäkin, jotka olisivat paikkaan hyviä työntekijoitä. Eniten turhautumista ja ongelmia työnhakijoille aiheuttaa painiminen mutkikkaiden työnhakujärjestelmien ja -lomakkeiden parissa. Selvin sanoin Työpaikkaa hakiessa työnhakijalle on tärkeintä tietää, mitä työ pitää sisällään, mikä on palkka ja missä työpaikka sijaitsee. Myös silloin, kun haetaan työntekijää niin sanotusti suorittaviin työtehtäviin, on työpaikkailmoituksessa sanoitettava tarkasti, millaista osaamista haetaan. Rekrytoinnissa on osattava kysyä hakijalta myös muuta kuin tutkintotodistuksia. Työntekijät eivät aina osaa itse sanoittaa omaa osaamistaan, muotoilla mitä juuri minä osaan ja millainen työntekijä olen. Itsensä kehumista voi ja pitää treenata. Työpaikoilla karttunut hiljainen tieto ja kokemuksen tuomat hyvät käytäntötaidot ovat työpaikkaa vaihtavan työntekijän osaamisvaluuttaa. – Jos se jää pimentoon, saatetaan menettää todella hyviä työntekijöitä, sanoo Mikko Laakkonen, joka toimi SAK:ssa työvoimapoliittisena asiantuntijana huhtikuuhun saakka ja on Näin työnhakijat ajattelevat Yleisimmät ongelmat rekrytointiprosessissa: Palkkaus on epäselvä (31 % vastaajista) Työpaikkailmoitus on epäselvä, työn sisältö ei käy ilmi (28 %) Rekrytointiprosessi on hidas ja sujuu kehnosti (25 %) Työhön perehdyttämisessä on puutteita (27 %) Toiveet työnantajille rekrytointiprosessissa: Aktiivinen yhteydenpito työnhakijaan kaikissa vaiheissa Ikäsyrjinnästä on päästävä eroon, yli 50-vuotiaiden osaaminen on hyödynnettävä paremmin Työnhaun pitäisi olla yksinkertaisempaa Työhaastattelun tulisi olla keskustelevaa Hakijan työmotivaatiota ja innostuneisuutta tulisi painottaa enemmän Rekrytoijan tulisi olla ystävällinen, inhimillinen ja arvostaa hakijaa Lähde: Työnhaku Suomessa 2022 -tutkimus, Duunitori
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 Kouluttaja ohjaa oppimaan teksti Minttu Sillanpää kuva Pinja Nikki S eitsemän SEL:n jäsentä suoritti viime syksynä KSL-opintokeskuksen kouluttajakoulutuksen. Koulutuksessa he oppivat, miten toteutetaan koulutus käyttäen erilaisia aikuisten oppimista tukevia menetelmiä. He myös tunnistavat erilaiset tavat oppia sekä osaavat tukea erilaisia oppijoita oppimisessa. Anne Wassholm oli harkinnut osallistumista KSL:n kouluttajakoulutukseen jo aiemmin ja ilahtui huomatessaan, että SEL:n jäseniä kannustettiin osallistumaan. – Minua kiinnosti nähdä, millaiselta kouluttajan rooli tuntuu. Ja hyvältähän se tuntui. Oivalsin, että koulutus on oppimistilanne aina myös kouluttajalle. Myös Tuomas Vaittista on aina kiinnostanut oman oppimisen kehittäminen. – Olen osallistunut moniin KSL:n järjestämiin koulutuksiin ja tykännyt niistä kovasti. Kun tarjoutui mahdollisuus kokeilla, olisiko minusta itsestäni kouluttajaksi, otin haasteen vastaan. Jukka Silvonen toimii ammattiosaston puheenjohtajana ja on kouluttanut aiemminkin. – Osallistuin kouluttajakoulutukseen, koska halusin oppia tekemään homman paremmin. Olen tyytyväinen, että osallistuin. Sain paljon uusia ideoita ja myös itsevarmuutta omaan tekemiseen. Pääluottamusmiehinä toimivat Merja Techtolin ja Pasi Mäkinen hakeutuivat koulutukseen saadakseen selkänojaa omaan tekemiseen työpaikalla ja liiton tapahtumissa. – Ajattelin, että koulutuksessa saisin vinkkejä siihen, miten toimia työpaikalla erilaisten ihmisten kanssa. Se on taito, jota jokainen liiton luottamustehtävissä toimiva tarvitsee, Techtolin sanoo. – Ja niitä kyllä sai. Olen todella tyytyväinen, että osallistuin! – Olen toiminut erilaisissa liiton tilaisuuksissa ryhmänvetäjänä, ja koulutus antoi hyvää selkänojaa itselle toimia senkaltaisissa tehtävissä myös jatkossa, Mäkinen kertoo. K O U L U T U S Kouluttajakoulutuksen suorittaneet selliläiset saivat hyvät eväät kouluttajina toimimiseen ja ovat jo päässeet testaamaan osaamistaan tositoimissakin. puhuvat kokemuksistaan. Työnantajakuva on tärkeä asia ja siitä firmat pyrkivät huolehtimaan, mutta niiden näkökulma voi olla kapea. Työntekijä kertoo omasta talosta eteenpäin ja toimii myönteisen työnantajakuvan välittäjänä. Jos työnantaja on lojaali, myös työntekijä on. Myönteinen työnantajakuva on hyvää työpaikkatyötä, jota on tehtävä työpaikoilla joka päivä. Uusi sukupolvi tulee Omista opiskelijoistaan Heikki Huilaja tietää, että nuoret puhuvat keskenään kesäja harjoittelutyöpaikoistaan. Kurjasta pomosta ja huonosta työilmapiiristä kerrotaan kavereille, työelämän huonot kokemukset eivät ole yksityisasia. Puskaradio on tehokas. Yritysten hienot rekryvideot tai iloiset somemainokset eivät tee vaikutusta, jos omat, kavereitten tai perheen kokemukset ovat niiden viestin kanssa ristiriidassa. Heikki Huilaja sanoo, että laajempi muutos on käynnissä. Nuoretkin painottavat taloudellista turvaa, mutta työtä ei pidetä elämän sisältönä. – Raha on nuorille tärkeää, mutta myös se, millaisen elämän palkka ja työ mahdollistaa. Isokaan palkka ei ehkä saa muuttamaan kaupunkikeskusten ulkopuolelle, jossa työvoimapula on pahin. Mikko Laakkonen sanoo, että pääkaupunkiseutua edullisempi asuminen saattaa kiinnostaa. Ehkä. Palkka on tärkeä vetovoimatekijä, mutta ei riittävä, jos pitäisi muuttaa työn perässä kauas. – Pitovoimatekijä se voi olla. Se voi pitää työntekijän talossa. Motivaatioon painotusta Duunitorin kysely kertoo, että työnhakijoiden toiveena on, että työnantajien tiukoista pätevyysvaatimuksista voidaan joustaa. Kiinnostus ja motivaatio olisi hyvä ottaa huomioon rekrytoinnissa. Yksilölliset vahvuudet voivat olla lisäarvoa. SAK:n kanta on, että työtehtäviä tulee nykyistä enemmän muokata tekijän mahdollisuuksien mukaisiksi. Se tarkoittaa yrityksille lisää työnhakijoita. ”Kaikki kannelle!” on hyvä ajatus, sanoo Mikko Laakkonen, mutta jos edellytetään joka ikiseltä samanlaista täyttä työpanosta, menetetään osatyökykyisissä työvoimaa. – Se on yksilöille tragedia ja työmarkkinoille hukkaan heitettyjä mahdollisuuksia. • Työnhaku Suomessa 2022 -tutkimus on katsaus rekrytointeihin työnhakijan näkökulmasta. Kyselyyn vastasi yli 3500 työnhakijaa viime elo-syyskuussa. Vastaajista 77 prosenttia oli työntekijöitä. Duunitori Oy on työnhakupalvelu, rekrytointimedia ja rekrytointimarkkinointitoimisto.
E L I N TA E 13 E L I N TA E 13 Kouluttaja ohjaa, ei luennoi Kouluttajana toimiminen ei tarkoita, että kouluttaja olisi kaikkien alojen asiantuntija, joka seisoo luennoimassa luokan edessä. – Kouluttaminen on sitä, että ohjaa ryhmää. Kouluttaja luo sen raamin, millä ryhmä saadaan mukaan osallistumaan ja oppimaan toisiltaan, Maarit Lähteenmäki kiteyttää. – Kouluttamisessa on kyse oman itsensä likoon laittamisesta. Pitää kyetä näkemään, miten juuri tämän ryhmän oppijat oppivat ja miten ryhmä toimii. Anne Wassholm oivalsi koulutuksessa saman. – Kouluttajan tärkein taito liittyy kykyyn havainnoida ryhmädynamiikkaa. On oltava valmius muuttaa suunnitelmia lennossa, jos aiemmin tehty suunnitelma ei toimikaan. Koska jokainen ryhmä on erilainen, ei koulutuksia voi vetää samalla sapluunalla, vaan on kyettävä käyttämään erilaisia menetelmiä. – Ja juuri tämä oli koulutuksen paras anti. Koulutuksessa sai sen itsevarmuuden, että pärjää kouluttajana, vaikka suunnitelmia pitääkin muuttaa kesken kaiken. Jos käy esimerkiksi niin, että kukaan osallistujista ei puhu mitään, kouluttajakoulutuksesta sai hyvät vinkit, miten silloin kannattaa edetä, jatkaa Olli Pietiläinen. Kaikki KSL-opintokeskuksen kouluttajakoulutuksen suorittaneet selliläiset suosittelevat koulutusta. – Suosittelen ehdottomasti. Kukin käyttää saamaansa oppia haluamallaan tavalla, saatu oppi ei taatusti mene hukkaan, vakuuttaa Techtolin. – Jos yhtään kiinnostaa oppia kouluttamisesta, kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan. Ei tarvitse olla muuta kuin kiinnostus aiheeseen, kaiken muun oppii koulutuksessa, jatkaa Lähteenmäki. Koulutuksessa käytettiin runsaasti aikaa turvallisemman tilan luomiseen. – Sen ansiosta me pystyimme antamaan toisillemme hyvinkin suoraa palautetta ja oppimaan toisiltamme valtavasti. Ymmärsin, että avoin ja turvallinen ilmapiiri on kaikissa koulutuksissa erittäin tärkeä koulutuksen onnistumisen ja ihmisten oppimisen kannalta, Vaittinen kertoo. Kouluttajakoulutuksen käyneet selliläiset ovat jo toimineet kouluttajina muun muassa SEL:n ammattiosastopäivillä ja luottamushenkilöpäivillä. Merja Techtolin on menossa kouluttamaan liiton eläkeläisiä Veteraanifestareille Koivikkorantaan. – Innolla odotan kouluttajakeikkaa. Kouluttajakoulutuksessa saatu oppi ja itseluottamus kantaa. • Tutustu KSL:n koulutuksiin, jotka ovat SEL:n jäsenille maksuttomia: www.ksl.fi/koulutukset Jukka Silvonen, Anne Wassholm, Pasi Mäkinen, Tuomas Vaittinen, Merja Techtolin, Olli Pietiläinen ja Maarit Lähteenmäki suorittivat KSL:n kouluttajakoulutuksen.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 E L I N TA E 15 Elintarviketyöläisten työttömyyskassa sulautuu A-kassaan teksti ja kuva Karoliina Öystilä S uomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan edustajiston 22.5.2023 koolla ollut ylimääräinen kokous hyväksyi yksimielisesti työttömyyskassan hallituksen esityksen työttömyyskassan sulautumisesta Avoimeen työttömyyskassaan eli A-kassaan 1.1.2024 alkaen. A-kassan kokous hyväksyi sulautumisen 26.5.2023. Työttömyyskassat hakevat vielä työttömyyskassalain mukaisesti työttömyyskassojen toimintaa valvovan Finanssivalvonnan suostumuksen sulautumissopimukselle. Sulautumisella haetaan leveämpiä harteita, joilla pystytään vastaamaan työttömyyskassoihin kohdistuviin lisääntyviin velvoitteisiin. – Sulautumalla osaksi isompaa työttömyyskassaa, pystymme jatkossakin tuottamaan jäsenillemme laadukkaat työttömyyskassapalvelut kustannustehokkaasti, Suomen Elintarviketyöläisten työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja Lea Väänänen sanoo. Iso ja monialainen työttömyyskassa mahdollistaa myös paremman varautumisen työllisyyden kausivaihteluihin. Työttömyyskassojen määrä on ollut jatkuvassa laskussa. Tämän vuoden alusta Suomessa on ollut enää 15 palkansaajien ja yksi yrittäjien työttömyyskassa. Vuonna 1995 työttömyyskassoja oli vielä 67. Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa on noin 17 000 jäsenellään Suomen toiseksi pienin työttömyyskassa. A-kassa on Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Tämän vuodessa alussa sen jäsenmäärä nousi yli 228 000 jäseneen, kun Kuljetusalan työttömyyskassa sulautui A-kassaan. A-kassa on kaikille palkansaajille avoin työttömyyskassa. A-kassan kanssa tekee yhteistyötä jo kymmenen ammattiliittoa: Teollisuusliitto, Rakennusliitto, Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Postija logistiikka-alan unioni PAU, Suomen Merimies-Unioni SMU, Teatterija mediatyöntekijöiden liitto Teme, Journalistiliitto, Näyttelijäliitto, Muusikkojen liitto sekä Ay-toimihenkilöt. – Sulautuminen ei edellytä Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan jäseniltä mitään toimenpiteitä, eikä jäsenten työttömyysturvaan tai etuuksien maksatukseen tule sen takia muutoksia. Jäsenyys jatkuu uudessa työttömyyskassassa automaattisesti ja ilman katkoksia, Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan johtaja Jenni Korkeaoja kertoo. SEL:n jäsenmaksu sisältää jatkossakin työttömyyskassan jäsenmaksun. Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan edustajiston ylimääräiseen kokoukseen 22.5.2023 Paasitornissa Helsingissä osallistui 67 äänivaltaista edustajaa. • Elintarviketyöläisten työttömyyskassan edustajisto hyväksyi toukokuussa yksimielisesti sulautumisen A-kassaan. T Y Ö T T Ö M Y Y S T U R V A
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 E L I N TA E 15 KUULUTUS SUOMEN ELINTARVIKET YÖL ÄISTEN T YÖT TÖMY YSKASSA JA AVOIN T YÖT TÖMY YSKASSA A-KASSA ovat kassan kokouksissaan 22.5.2023 ja 26.5.2023 hyväksyneet sopimuksen Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan sulautumisesta Avoin työttömyyskassa A-kassaan 1.1.2024 lukien. EDELL Ä MAINITUT T YÖT TÖMY YSKASSAT ovat työttömyyskassalain (603/84) 55 §:n edellyttämällä tavalla hakeneet Finanssivalvonnan suostumusta sulautumissopimukselle. FINANSSIVALVONTA KEHOT TAA NIITÄ, jotka tahtovat tehdä muistutuksia hakemusta vastaan, esittämään ne kirjallisesti Finanssivalvonnalle viimeistään 7.7.2023. Hakemusasiakirjat ovat virkaaikana nähtävissä Finanssivalvonnassa, osoite: Snellmaninkatu 6, 1. krs, Helsinki. Helsingissä 6. päivänä kesäkuuta 2023 Satu Luojola vanhempi juristi KUNGÖRELSE FINL ANDS LIVSMEDELSARBETARES ARBETSLÖSHETSKASSA OCH AVOIN T YÖT TÖMY YSKASSA A-KASSA har i sina kassamöten 22.5.2023 och 26.5.2023 godkänt avtalet om en fusion av Finlands Livsmedelsarbetares Arbetslöshetskassa med Avoin työttömyyskassa A-kassa fr.o.m. 1.1.2024. DE OVAN NÄMNDA ARBETSLÖSHETSKASSORNA har enligt 55 § lagen om arbetslöshetskassor (603/84) inlämnat ansökan om Finansinspektionens samtycke till deras fusionsplan. FINANSINSPEKTIONEN UPPMANAR DEN , som önskar framställa anmärkningar mot ansökan, att inlämna anmärkningarna skriftligt till Finansinspektionen senast 7.7.2023. Ansökningshandlingarna finns under tjänstetid till påseende hos Finansinspektionen, Snellmansgatan 6, 1. vån., Helsingfors. Helsingfors den 6 juni 2023 Satu Luojola senior jurist Finlands Livsmedelsarbetares arbetslöshetskassa går samman med A-kassan Finlands Livsmedelsarbetares arbetslöshetskassa fusioneras med den Öppna arbetslöshetskassan A-kassan vid årsskiftet. FUSIONEN GODKÄNDES av A-kassans möte den 26.5.2023. Finlands Livsmedelsarbetares arbetslöshetskassa fastställde fusionsbeslutet för sin del den 22.5.2023. Sammanslagningen är planerad att ske från den 1 januari 2024. Med över 228 000 medlemmar är A-kassan den tredje största arbetslöshetskassan i Finland. Som ett resultat av sammanslagningen kommer 17 220 medlemmar att gå över till A-kassan. Sammanslagningen kräver inga åtgärder av Finlands Livsmedelsarbetares arbetslöshetskassas medlemmar eftersom nuvarande medlemskap automatiskt överförs till A-kassan från början av nästa år. Ifall att några åtgärder skulle behövas informerar vi om dessa i god tid. Läs mera på svenska: www.a-kassa.fi/sv Finnish Food Workers’ Unemployment Fund will merge to Open Unemployment Fund Finnish Food Workers’ Unemployment Fund will merge with the Open Unemployment Fund A-kassa at the beginning of next year. THE DECISION to merge was approved at the meeting of the Open Unemployment Fund, 26 May 2023. The Finnish Food Workers’ Unemployment Fund made a positive decision on 22 May 2023. The merger is scheduled to take place from 1 January 2024. With more than 228,000 members, A-kassa is the third largest unemployment fund in Finland. As a result of the merger, 17,220 members will transfer to A-kassa. The merger of the funds does not require any action from members of the Finnish Food Workers’ Unemployment Fund at this stage, as current membership of the unemployment fund will automatically be transferred to the A-kassa from the beginning of next year. If any measures are required, we will inform you in advance towards the end of the year. Read more In English: www.a-kassa.fi/en
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 E L I N TA E 16 Sunisenselän rannalla, kivenheiton päässä Lappeenrannan keskustasta, pusketaan makeaa ulos viidestä seitsemään rekkalastillista vuorokaudessa. Viime vuonna tehtiin uusin tuotantoennätys, kun 25 miljoonan kilon raja tuli täyteen. Tuotantoennätys tehtiin, vaikka silloin vielä luultiin, että tehtaan taru Lappeenrannassa päättyy. teksti ja kuvat Kati Oksman Fazerin Lappeenrannan makeistehtaan tarina jatkuu T Y Ö P A I K A L L A
E L I N TA E 17 K eväällä 2022 Fazer ilmoitti suunnittelevansa uutta makeistehdasta Lahteen, jonne kaavailtiin sekä Vantaan suklaaettä Lappeenrannan sokerimakeistuotannon siirtämistä vuosien 2025–2027 aikana. Maaliskuun alussa Fazer ilmoitti muuttavansa tehdasinvestoinnin laajuutta ja säilyttävänsä sokerimakeistuotannon valmistuksen Lappeenrannassa. Lappeenrannan tehtaan henkilökunnalle uutinen oli makea yllätys. – Se, että tehdas jatkaa täällä, on iso asia paitsi työntekijöille, myös paikallisesti koko alueen kannalta, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo. Nyt, kun makeistehdas jää Lappeenrantaan, on sen toimintaa tarkoitus kehittää. Tarkemmat investoinnit ovat vielä suunnitteluvaiheessa. Tehtaan pinta-ala on kunnioitettavat 43 000 neliömetriä. Karkkeja valmistetaan viidessä eri kerroksessa, 12 eri osastolla. Tehtaan vanhimmat osat ovat 101-vuotiaita, ja tuotantotiloja on laajennettu useaan otteeseen. Chymos aloitti tontilla elintarvikevalmistuksen 1922 ja makeisvalmistus pyörähti käyntiin 1934. Vuosien varrella tuotevalikoimaa karsittiin keskittyen makeisvalmistukseen. Fazer osti Chymoksen makeistehtaan 1993, ja nyt, liki 30 vuoden ajan tontilla ovat liehuneet Fazerin liput. Tehtaan tiloista on otettu jokainen neliömetri hyötykäyttöön. Kuvaavaa on, että kun ksylitolituotteiden valmistus siirrettiin vuonna 2021 Karkkilasta Lappeenrantaan, valmistusosasto tuli neuvotteluhuoneen ja käytöstä poisjääneiden toimistotilojen tilalle. Valmiit tuotteet ajetaan päivittäin Tuusulan varastolle, josta ne jatkavat matkaansa kohti kuluttajia. Turvallisuuteen panostetaan Samalla kun volyymit ovat moninkertaistuneet ja tilojen käyttöä on tehostettu, turvallisuuden merkitys on viime vuosina korostunut entisestään. Työhattujen sisällä on kovikkeet, jotka suojaavat päätä paremmin mahdollisilta iskuilta. Trukkiliikennettä on saatu vähennettyä huomattavasti sisäisten kuljettimien avulla. Suojalasit tulivat pakolliseksi pari vuotta sitten, ja ne saa halutessaan omilla vahvuuksilla. Vastikään järjestettiin myös kenkäpäivät, jolloin henkilökunnalle oli tarjolla normaalia laajempi kattaus erilaisia työkenkiä. Turvallisuushavaintojen tekemisestä palkitaan kahdeksan euron ruokalipulla ja lisäksi kuukausittain arvotaan havaintojen tekijöiden kesken 100 euroa, listaa työsuojeluvaltuutettu Marja-Leena Reponen erilaisia työsuojelutoimia. – Kohta alkaa myös työhyvinvointiviikot, joiden aikana saa ilmaisen aamupuuron, kun tulee lihasvoimalla töihin. Turvallisuuskierroksia, joissa on osaston työsuojeluasiamies mukana, ? Kuvassa Joonas Soranne. Taustalla vasemmalla on Lassi Peltonen perehdyttämässä Otto Turusta makeistyön saloihin, ja Soranteen oikealla puolella pääluottamusmies Marja Värtö sekä työsuojeluvaltuutettu Marja-Leena Reponen.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Kuva vasemmalla: Otto Turunen aloitti työt Fazer Makeisilla toukokuussa 2023. Hän työskentelee makeispussituskoneella. Kuva oikealla: Neetta Kristersson työskentelee kovakarkkiosastolla. SEL:n liittosihteeri Lea Väänänen, puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen ja Kaakkois-Suomen aluesihteeri Kari Salminen vierailivat makeistehtaalla toukokuun alussa Marja Värtön (toinen vas.) ja Marja-Leena Reposen emännöiminä. ”Työturvallisuus näkyy myös tuotteiden parempana laatuna ja vähäisempinä reklamaatioina”, tehtaanjohtaja Petri Pitkänen (keskellä) kertoo vierailijoille. herätämme henkiin pikkuhiljaa, Reponen kertoo. 25 vuoden ajan työsuojeluvaltuutettuna toimineella Marja-Leena Reposella ja pääluottamusmies Marja Värtöllä on menossa 43. vuosi tehtaan palkkalistoilla. Tammikuussa 1981 Värtö palkattiin Suklaati-suklaan, suklaapatukoiden ja konvehtien valmistusosastolle. – Tuolloin suklaalevyjäja patukoita vietiin Venäjälle niin paljon, että kun yksi rekka tuli täyteen, se lähti saman tien ja seuraavaa alettiin pakata, Reponen ja Värtö muistelevat. Molemmat leidit ovat ehtineet työskennellä talon sisällä mitä moninaisimmissa tehtävissä, esimerkiksi mehujen ja viinien pullotuksessa Chymoksen vuosina. Huhtikuusta saakka he ovat työskennelleet luottamustehtävän vapautusajan ulkopuolella vaatehuollossa, jossa huolehditaan työkenkien ja hattujen puhtaudesta. Muu vaatepesetys ostetaan ulkoa. Lomautuksia kesän korvilla Tänä vuonna uudet tuotantoennätykset tuskin paukkuvat, sillä makeisten menekki on hieman tasaantunut inflaation ja kuluttajakysynnän muutosten vuoksi. Kauas edellisvuoden ennätyksestä ei tehtaanjohtaja Petri Pitkäsen arvion mukaan kuitenkaan jäätäne. Luottareiden kopeista avautuvat maisemat Saimaalle. Reponen on liimannut huoneensa seinälle tehtaan kohtaloa käsitteleviä uutisia. Pian maaliskuisen tehtaan jatkouutisen jälkeen työpaikalla ilmoitettiin lomautustarpeesta. – Osaja kokoaikaiset lomautukset kohdistuTänä vuonna kesätyöntekijöille ei ollut yhtä suurta tarvetta kuin edellisvuotena.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 vat marmeladi-, karamellivalmistus-, turkinpippurija lakritsiosastojen työntekijöihin enintään 60 päiväksi. Marmeladiosaston kolmen viikon lomautus ulottuu toukokuun puolesta välistä kesäkuun alkupuolelle, mutta monelta osin syksyn ja loppuvuoden lomautustarve on näillä neljällä osastolla osittain vielä epävarma, koska siihen vaikuttaa makeisten kysyntä, työntekijöiden pääluottamusmies Marja Värtö kertoo. Värtö on toiminut pääluottamusmiehenä kolme vuotta, mitä edelsi kaksi vuotta varapääluottamusmiehenä. Raeosaston luottamusmiehenä Värtö on toiminut ensimmäistä kertaa 1990-luvun alkupuolella. Makeistehtaalla painottuvat eri sesongit, kuten joulu ja pääsiäinen. Sesongeista joulu on suurin, mutta myös pääsiäistä edeltävä aika on tuotannossa kiireistä aikaa. Työsuhteiden pituus vaihtelee yli 40 vuotta kestäneistä sopimuksista lyhyempiin pätkiin. Sesonkivaihteluiden takia työpaikalla solmitaan myös määräaikaisia työsopimuksia. Tänä vuonna kesätyöntekijöille ei ollut yhtä suurta tarvetta kuin edellisvuotena. ”Yllättävän fyysistä hommaa” Marmeladiosaston tuore luottamusmies Outi Tirkkonen työskenteli ensimmäiset kolme vuotta määräaikaisissa työsuhteissa ennen vakinaistamista vuosi sitten. Makeistyötä edelsi 20 vuotta kaupan alalla. – Parasta tässä työpaikassa on tosi mukavat työkaverit ja vaihteleva työ. Viime vuonna opettelin myös marmeladin keiton, joten osaan nyt kaikki osaston hommat. Tykkään siitä, että saan tehdä monipuolisesti eri töitä, Tirkkonen kertoo. Marmeladiosastolla on tällä hetkellä seitsemän elintarvikealan opiskelijaa työssäoppimisjaksolla Saimaan ammattiopisto Sammosta. – Tarkoitus on saada heidät jatkamaan meillä sesonkityöntekijöinä, Tirkkonen kertoo. Vaikka tehtaassa hyödynnetään paljon automaatiota ja robotteja, marmeladikuulat pakataan yhä käsin. Varapääluottamusmies ja työsuojeluasiamies Kuva vasemmalla: Ville Pensasmäki esittelee VeliMatti Kuntoselle makeisvalulinjan toimintaa. Kuva oikealla: Outi Tirkkonen työskentelee marmeladiosastolla, jossa valmistetaan muun muassa Finlandiamarmeladit, joita Fazer on valmistanut vuodesta 1898 lähtien. Erilaiset makeissekoitukset ovat Lappeenrannan tehtaan vahvinta osaamisaluetta. 60 prosenttia tuotannosta kuluu niin sanottujen valukarkkien valmistukseen. ?
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 Taina Hataralla tulee elokuussa 18 vuotta täyteen Fazerin makeistyöntekijänä. Elokuussa 2005 hänet palkattiin sesonkityöntekijäksi marmeladiosastolle, mutta nykyään hänen työnsä ovat raepuolella. – Silloin 18 vuotta sitten karkinvalmistus oli melkein kuin harrastustoimintaa nykyiseen verrattuna, niin paljon volyymit ovat niistä päivistä kasvaneet. Välillä tuotannossa on kiireen tuntua, mutta se on myös ihmisestä kiinni, miten sen ottaa. Meillä raeosastolla kiireisin sesonki on pääsiäinen, ja heti sen jälkeen on rauhallisinta, Hatara kertoo. Myös yhden makeistyöhön liittyvän mielikuvan hän haluaa rikkoa. – Tämä on yhä yllättävän fyysistä homma, kun täytyy esimerkiksi nostella säkkejä tai liikutella rullakoita. Vaikka työpaikassa ja työehdoissa on paljon hyvää, kehitettävääkin on. Työpaikalla on käytössä lukuisia eri työvuoromalleja osastosta ja sesongista riippuen, ja monen luottamushenkilön suusta mainitaan, että kolmivuorotyössä yövuoroviikon viides yö alkaa olla jo sen verran rankka, että sen soisi olevan vapaa. Vaikka tehtaan palkat ovat kaikissa palkkaryhmissä 20 prosenttia työehtosopimuksen vähimmäispalkkoja korkeammat, saisi palkkaa maksaa enemmän. Puheisiin nousevat lisät. – Olosuhdeja työhönopastuslisät ovat vain joitain senttejä tunnilta. Se on niin vähän, että on ihan sama, saako sitä vai ei. Minulla esimerkiksi lukee viimeisimmässä palkkakuitissa olosuhdelisä: kaksi euroa, Tirkkonen havainnollistaa. – Mielenterveyspohjaiset sairauspoissaolot ovat kasvussa täälläkin. Nyt työterveyshoitaja käy täällä kahtena aamuna viikossa ja hänelle voi käydä juttelemassa ilman ajanvarausta, Reponen mainitsee. • Fazer Makeiset, Lappeenranta ? Tehtaalla valmistetaan pääsääntöisesti kaikki Fazerin sokerimakeiset ja ksylitolituotteet. ? Brändiltään vanhin yhä valmistuksessa oleva makeinen on Pihlaja -eli tutummin kettukarkki, joiden valmistuksen Fazer aloitti 1895. ? Vientiin Lappeenrannan tuotannosta menee noin 40 prosenttia. ? Vahvoja vientimaita ovat Pohjoismaat ja Baltian maat. ? Tehtaalla työskentelee noin 350 henkilöä, joista työntekijöitä on 280. F A K TA E L I N TA E 21 E L I N TA E 21 Vasemmalla: Severi Arola työskentelee kovakarkkiosastolla, jossa valmistetaan legendaariset Mariannet. Oikealla: Taina Hataran mukaan moni saattaa kuvitella, että robotit tekevät suurimman osan työstä. Tuotannossa tarvitaan yhä monin paikoin myös lihasvoimaa. Miko Ahonen poseeraa Mariannekaramellikone taustallaan. 18 vuotta sitten karkinvalmistus oli melkein kuin harrastustoimintaa nykyiseen verrattuna.