Elintae 3/2025 - Lehtiluukku.fi

GALLUP | SELVITETTY TAPAUS | ASIANTUNTIJA VASTAA | VAPAALLA 3 ? 25 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Palkat nousevat 7,8 % kolmessa vuodessa T YÖEHTOSOPIMUS Emma Äimänen haluaa kehittää yhteistyötä LUOT TAMUSHENKILÖ ERIKA UKKONEN ON MUKANA EUROSKILLSEISSÄ JA AMISPÄIVÄKIRJOISSA PAIKALLISEN SOPIMISEN MAHDOLLISUUS LAAJENI
E L I N TA E 3 LAUANTAINA 30.8.2025 PUIMALA BACKAS VANTAA PORTION BOYS WIILEE NOSTE Varaa ilmainen lippusi ja osta majoituksesi: www.selry.fi/kesafestarit
E L I N TA E 3 Aluksi O rpon hallitus lupasi 100 000 uutta työpaikkaa Suomeen. Hallituksen epäonnistuneen politiikan seurauksena Suomessa on nyt noin 50 000 työtöntä enemmän kuin hallituksen aloittaessa. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli huhtikuussa jo 11,5 prosenttia. EU-maista Suomea korkeampi työttömyys on tällä hetkellä vain Espanjassa. Hallituksen ”työllisyystoimet” ovat siis toimineet päinvastoin, ne ovat aiheuttaneet lisää työttömyyttä, epävarmuutta ja kurjuutta. HALLITUKSEN PITI myös lopettaa Suomen velkaantuminen. Hallituksen mukaan on ollut pakko leikata esimerkiksi työttömyysturvasta ja muusta sosiaaliturvasta, sosiaalija terveyspalveluista sekä koulutuksesta valtion velkaantumisen taittamiseksi. Velkapuheet unohtuivat kuitenkin nopeasti, kun hallitus päätti puoliväliriihessä huhtikuussa kasvattaa valtion velkaa ja antaa miljardiluokan veronkevennykset suurituloisille ja yrityksille. Velkaa otettiin lisää myös hallituksen toisessa lisätalousarviossa toukokuussa. ORPON HALLITUS aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Tämä kuvaa hyvin hallituksen arvoja ja asennetta. Hallitusta ei kiinnosta yhdessä sopiminen tai työelämän reilut pelisäännöt. Jos on paikka kurittaa työntekijöitä, hallitus ei jätä tilaisuutta käyttämättä. Tuskin kukaan on liittynyt liittoon jäsenmaksun verovähennysoikeuden takia, joten todennäköisesti kovin moni ei myöskään eroaisi liitosta sen poistamisen takia. Liittoon kuulutaan tärkeämpien asioiden, kuten työehtojen, tuen ja turvan takia. Mitä useampi alan työntekijä kuuluu liittoon, sitä paremmat palkat ja muut työehdot kaikilla on. Liiton jäsenmaksunhan maksaa jo pelkästään liiton neuvottelemilla palkankorotuksilla. JOS TYÖNANTAJIEN järjestäytyminen laskee verovähennysoikeuden poistamisen takia, se vaarantaa yleissitovat työehtosopimukset. Hallituksen kannattaisikin nyt harkita asiaa uudelleen ja säilyttää jäsenmaksun verovähennysoikeus. Tämä olisi täysin perusteltua, sillä mikä olisi enemmän tulonhankkimismeno kuin jäsenmaksu liittoon, joka neuvottelee työntekijälle lisää palkkaa ja muita rahanarvoisia työehtoja? Epäonnistunut hallitus P Ä Ä K I R J O I T U S ”Jos on paikka kurittaa työntekijöitä, hallitus ei jätä tilaisuutta käyttämättä.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 3/25 6.6.2025 S I S Ä L LY S Kannessa: SEL:n nuorisojaoston jäsenet Juho Salonen ja Laura Niemi olivat mukana SEL:n nuorten risteilyllä Helsingistä Tukholmaan 23.–25.5.2025. Kannen kuva: Bibek Bista ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E TÄSSÄ NUMEROSSA: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Työehtosopimukset 12 Palkkataulukot 13 Erika Ukkosella on huipputaito hyppysissä 16 Paikallisen sopimisen mahdollisuus laajeni 20 Bunge on Suomen ainoa margariinitehdas 24 Raision Nokian myllyllä tehdään Elovena-hiutaleet 28 Onko lomapalkkasi ja lomarahasi maksettu oikein? 30 Kuumatyö 32 Järjestösivut 40 Luottamushenkilö 42 Opiskelu 46 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 48 På svenska, In English 49 Tauolla 50 Selvitetty tapaus 51 Asiantuntija vastaa 52 Vapaalla
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti O rpon hallitus ajoi eduskunnassa läpi yhteistoimintalain muutokset, joilla heikennetään työntekijöiden asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia työpaikoilla. Hallituksen mukaan tavoitteena on keventää yritysten ”hallinnollista taakkaa”. Yhteistoimintalain soveltamiskynnys nousee säännöllisesti vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin 1.7.2025 alkaen. Vielä tällä hetkellä yhteistoimintalakia sovelletaan yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Työnantajien, joiden palveluksessa on säännöllisesti 20?49 työntekijää, on kuitenkin jatkossakin noudatettava joitain yhteistoimintalain velvoitteita. Esimerkiksi jatkuvan vuoropuhelun menettely säilyy, mutta sitä koskevat säännökset kevenevät nykyisestä. Jatkossa alle 50 työntekijää työllistävien työnantajien tulee käydä muutosneuvottelut vain niissä tilanteissa, joissa työnantaja harkitsee 90 päivän ajanjakson aikana vähintään 20 työntekijään kohdistuvia vähentämistoimenpiteitä. Työnantajan ei tarvitse käydä muutosneuvotteluita harkitessaan lomautuksia, jotka perustuvat työn tai työnantajan työn tarjoamisen edellytysten tilapäiseen vähentymiseen ja lomautukset kestävät enintään 90 päivää. Hallitus puolitti muutosneuvotteluiden keston. Työvoiman käytön vähentämistä koskevia muutosneuvotteluita tulee nykyisin käydä vähintään kuusi viikkoa tai 14 päivää. Jatkossa muutosneuvotteluiden vähimmäiskesto on joko kolme viikkoa tai seitsemän päivää, riippuen neuvotteluissa käsiteltävistä asioista ja yrityksen henkilöstömäärästä. – Neuvotteluaikojen poistaminen pienemmiltä alle 50 työntekijän yrityksiltä ja niiden puolittaminen muuten tarkoittaa työja elinkeinoministeriön arvion mukaan runsaan 40 miljoonan euron säästöä yrityksille. Sen sijaan irtisanottavan työntekijän osalta neuvotteluaikojen lyhentyminen puolella tarkoittaa esimerkiksi kolmen viikon palkan menetystä. Vaikutusarvioinnin mukaan lakimuutokset eivät paranna työllisyyttä ja työntekijän työllistymisedellytyksiä vaan heikentävät niitä, SAK:n päälakimies Timo Koskinen kritisoi elokuussa. Yhteistoimintalaki koskee jatkossa yli 50 työntekijää työllistäviä yrityksiä Karoliina Öystilä Hallitus ei ole duunarin puolella! SAK:n ja STTK:n STOP nyt! –mielenosoitus vastusti Orpon hallituksen ajamia työelämän heikennyksiä Helsingissä Senaatintorilla 1.2.2024.
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti T yöntekijöitä ja ammattiliittoja vastaan hyökätään nyt Suomessa Orpon hallituksen toimesta kovemmin kuin vuosikymmeniin. – Ammattiliitot eivät ole katoamassa mihinkään. Toisin kuin hallitus ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK saattavat kuvitella, hallitus ei onnistu toimillaan nujertamaan työntekijöitä ja liittoja, SEL:n liittovaltuusto totesi 120-vuotisjuhlavaltuuston päätteeksi. Työelämän reilut pelisäännöt on rakennettu ja työntekijöiden oikeudet on saavutettu vuosikymmenten aikana työntekijöiden joukkovoimalla ja yhteistyöllä, joiden tarve on nyt suurempi kuin vuosikymmeniin. – Olemme siirtyneet Suomessa aikaan, jossa työntekijällä ei ole varaa olla kuulumatta liittoon. Hallitus on opettanut kovalla kädellä työntekijöille järjestäytymisen merkitystä ja ammattiliiton jäsenyyden suoraa vaikutusta omaan palkkaan ja muihin työehtoihin, liittovaltuusto korostaa. Orpon hallitus on kohta kahden vuoden ajan toteuttanut EK:n antamia nuotteja suomalaisen työelämän ja sopimusyhteiskunnan rikkomiseksi. Hallitus on heikentänyt työntekijöiden oikeuksia ja ammattiliittojen asemaa, rajoittanut lakko-oikeutta ja leikannut työttömyysturvaa sekä muuta sosiaaliturvaa. Hallituksen tavoite oli 100 000 uutta työpaikkaa, mutta hallituksen epäonnistuneen politiikan seurauksena työttömyys on korkealla ja konkurssien määrä on ennätysluvuissa. Sovittelujärjestelmä rikki SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen kritisoi työriitojen sovittelun toimivuutta, sillä nykyisellä sovittelujärjestelmällä ei pystytä ratkomaan työriitoja luottamusta herättävällä tavalla, kun sovittelutoimintaa käytännössä valvoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK. – Orpon hallituksen toimesta ja työnantajapuolen toiveesta sovittelujärjestelmältä on viety uskottavuus. Tämä on käytännössä siirtänyt työmarkkinat puhtaaseen vastakkainasettelun tilaan, joka sovittelujärjestelmällä nimenomaan oli aiemmin haluttu purkaa, vappupäivänä Jyväskylässä puhunut Kuntonen totesi. SEL:n liittovaltuusto: Hallitus ei nujerra työntekijöitä ja liittoja Irina Kolomijets SEL:n liittovaltuusto, liittohallitus ja henkilöstö kokoontuivat SEL:n 120-vuotisjuhlavaltuustoon Tampereen työväentalolle 15.5.2025. SEL sai alkunsa samassa paikassa 120 vuotta sitten.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti S EL:n kesäfestareilla lauantaina 30.8.2025 Vantaan Pakkalassa sijaitsevassa Puimalassa esiintyvät huippusuosittu Portion Boys, kiinnostava uusi artistitulokas Wiilee sekä viime vuoden SEL:n kesäfestareilta Seinäjoelta tuttu kova bilebändi Noste. SEL:n kesäfestareille mahtuu tänä kesänä aiempia vuosia vähemmän väkeä festaripaikka Puimalan tilan rajallisuuden takia. Tapahtuma tulee hyvin todennäköisesti olemaan loppuunmyyty, sillä lippuja on jäljellä enää alle sata. Jos haluaa mukaan festarihumuun, kannattaa siis toimia nopeasti ja varata oma SEL:n jäsenen ilmainen festarilippu osoitteesta www.selry.fi/kesafestarit. Samalla voi ilmoittautua ilmaisiin aktiviteetteihin, joita ovat mökkitikka, mölkky, saappaanheitto, köydenveto ja SEL:n Punaposket-rastirata. SEL:n kautta voi myös ostaa majoituksen Skyline Airport Hotelista kävelymatkan päästä festaripaikalta. Osa ammattiosastoista tukee jäsentensä osallistumista SEL:n kesäfestareille järjestämällä yhteiskuljetuksen tai korvaamalla matkatai majoituskuluja. Jos ammattiosastosi järjestää ryhmämatkan festareille, varaa lippusi, matkasi ja majoituksesi ammattiosastosi ohjeiden mukaisesti. Alle 100 lippua jäljellä SEL:n kesäfestareille ja Portion Boysin keikalle SEL:n kesäfestareilla Seinäjoella juhli viime vuonna lähes 900 ihmistä. Tänä kesänä mukaan ei mahdu ihan yhtä isoa porukkaa. SEL:n kesäfestareille voivat osallistua yli 18-vuotiaat SEL:n jäsenet. Jäsenristeily kiinnostaa Ensi vuonna ei ole SEL:n Talvipäiviä, sillä paljon toivottu SEL:n suuri jäsenristeily vie selliläiset Itämeren aalloille risteilemään Helsingistä Tallinnaan 7.–8.2.2026. Tavoitteena on saada TallinkSiljan Victoria I täyteen selliläisiä. Jäsenristeilyn myynti on alkanut lupaavasti, sillä parissa kuukaudessa jo lähes 500 selliläistä on varannut paikan risteilyltä. SEL:n suuri jäsenristeily lähtee Helsingistä Länsiterminaali 2:sta Tallinnaan lauantaina 7.2.2026 kello 18.30 ja on takaisin Helsingissä sunnuntaina 8.2.2026 kello 16. Jäsenristeilyllä on mahdollisuus käydä maissa Tallinnassa sunnuntaina kello 8–12. Jäsenristeilyn ohjelma ja esiintyjät julkaistaan myöhemmin. Monet ammattiosastot tukevat jäseniään maksamalla osan jäsenristeilyn hinnasta, järjestämällä yhteiskuljetuksen tai tarjoamalla meriaamiaisen. Ammattiosastojen tuet löytyvät osoitteesta www.selry.fi/risteily. Varaa ilmainen festarilippusi osoitteesta www.selry.fi/kesafestarit Karoliina Öystilä
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti OSAAVAN HENKILÖSTÖN pitäisi olla yritysten paras voimavara. Tämä ei valitettavasti toteudu arjessa. SAK:n kyselyssä viime vuonna luottamushenkilöistä yli puolet arvioi, että työpaikalla on henkilöitä, jotka tarvitsevat lisäkoulutusta selvitäkseen nykyisistä työtehtävistään. Kaksi kolmesta oli sitä mieltä, että lisäkoulutuksen tarve koskee kaikenikäisiä työntekijöitä. Samaan aikaan maan hallitus on toteuttanut politiikkaa, jossa koulutuksesta on leikattu tuntuvasti. Lisäksi päätös lakkauttaa aikuiskoulutustuki heikentää entisestään työntekijöiden mahdollisuutta pitää yllä ja kehittää ammatillista osaamistaan tai vaihtaa ammattia. Tämä kaikki tapahtuu tilanteessa, jossa moni yritys kärsii kiihtyvästä osaajapulasta. KOULUTUKSELLA JA tuottavuudella on yhteys keskenään. Tämä pätee kaikkiin koulutustasoihin. Esimerkiksi työntekijän kouluttautuessa uuteen, korkeampaa teknologiaa hyödyntävään työhön, tuottavuus paranee. Koulutus maksaa itsensä takaisin, niin yksilölle, yhteiskunnalle kuin yritykselle. KOULUTUKSEEN SATSAAMALLA työpaikoilla ja yhteiskunnassa saadaan tuottavuus uuteen nousuun. Nyt valitettavasti kuljemme eri suuntaan. Ammatilliseen koulutukseen osallistuvista suuri osa on aikuisia, jotka vaihtavat alaa tai kehittävät itseään pärjätäkseen nykyisissä tehtävissään paremmin. Ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen tehdyt säästöt näkyvät oppilaitoksissa henkilöstön irtisanomisina sekä supistuneena koulutustarjontana. HUOLESTUTTAVAT UUTISET maailmalta tuovat tullessaan entistä suuremman tarpeen eri alojen osaajille. Esimerkiksi Euroopassa satsataan lähivuosina moninkertaisia lisäresursseja puolustusvälineteollisuuteen. Samaan aikaan lähes kaikki teollisuuden alat valittavat osaajapulasta. Uusien kehittyneiden tuotteiden tekeminen vaatii niiden valmistajilta entistä parempaa osaamista sekä työtaidon ylläpitämistä ja kehittämistä. Pelkkä innovaatioiden kehittäminen ei yksistään riitä. Koulutuspolitiikan suuntaa voidaan vielä vaihtaa, mutta kohta juna on jo mennyt. Koulutusleikkaukset nakertavat tuottavuutta K O L U M N I S A N O T T U A 350 ”KHO:n ratkaisu osoittaa, että me olemme olleet koko ajan oikeassa vaatiessamme ruokalähettien työntekijäaseman tunnistamista ja sen myötä työsuhdetta ja sen suomaa turvaa.” PA M I N PU H E E N J O HTA JA A N N I K A RÖ N N I -S Ä LLI N E N 22 . 5 . 2025 ”Jos työntekijältä poistetaan jäsenmaksun verovähennysoikeus, se poistetaan ja sillä selvä. Sen sijaan yritykselle jää mahdollisuus ulkoistaa edunvalvontansa toiselle työnantajajärjestölle, jolloin sen kulut voi edelleen vähentää.” S A K : N Y HTE I S K U NTAVA I K U T TA M I S E N PÄ Ä LLI K KÖ N I KO PA N K K A D E M O K R A ATI SS A 2 4 . 4 . 2025 MAALISKUUSSA TULI VIREILLE 350 KONKURSSIA, MIKÄ ON 76 KONKURSSIA ENEMMÄN KUIN VUOSI SITTEN. LÄHDE: TILASTOKESKUS VELI-MATTI KAUPPINEN Kirjoittaja on Teollisuusliiton koulutuspäällikkö. Kolumni on julkaistu alun perin Tekijä-lehdessä. JUURI NÄIN! EI NÄIN! L U K U ”Koulutus maksaa itsensä takaisin, niin yksilölle, yhteiskunnalle kuin yritykselle.” K it i H ai la
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Malja jokaiselle liiton jäsenelle V E L L U N B L O G I ”Jos työehtosopimusten kehittämisellä tarkoitetaan työehtojen heikentämistä, me emme ota sellaista vastaan kumartamalla tulevaisuudessakaan.” M eillä on takana kohtuullisen raskaat työehtosopimusneuvottelut, joissa ei sinällään ollut lähtökohdat huomioiden mitään yllättävää. Kannaltamme asetelma neuvotteluihin lähdettäessä oli vaikeampi kuin mitä se on ollut koko sen 25 vuoden aikana, jolloin olen neuvotteluihin osallistunut. Orpon hallitus on horjuttanut lainsäädäntömuutoksilla olennaisesti työmarkkinoiden tasapainoa. Hallituksen tekemää vahinkoa ei mitenkään pystytä työntekijän kannalta kokonaan paikkaamaan työehtoneuvottelupöydissä. Työmarkkinoilla on siirrytty kolmikannasta kaksikantaan, johon osallistuvat maan hallitus ja työnantajajärjestöt kärkenään Elinkeinoelämän keskusliitto EK. JOS MEILLÄ ei ole korkeaa järjestäytymisastetta ja sitä kautta ammattiliittoina uskottavaa vääntövoimaa, meille sanellaan työehdot. Niin raadollista tämä homma on. Olen äärettömän ylpeä kaikista teistä liittomme jäsenistä, jotka osallistuitte SEL:n ylityöja vuoronvaihtokieltoon sekä lakkoihin, joita ilman sopimukseen pääseminen ei olisi ollut tällä kertaa mahdollista. LAKKO EI ole koskaan itsetarkoitus, vaan olennaista on tavoite, johon lakolla pyritään. Leipomoalalle siedettävän työehtosopimuksen aikaansaaminen edellytti meiltä tällä kertaa koko liiton vääntövoimaa, koska hallituksen kumoaman leipomotyölain seuraukset tulivat ratkaistavaksi työehtosopimusneuvotteluissa. Leipomotyölain kumoaminen oli yksi ETL:n hallitusohjelmatavoitteista. Se ei ilmaantunut sattumalta hallitusohjelmaan, joka kirjoitettiin työmarkkinoiden osalta EK:ssa. Jos työehtosopimusten kehittämisellä tarkoitetaan työehtojen heikentämistä, me emme ota sellaista vastaan kumartamalla tulevaisuudessakaan. Me puolustamme jatkossakin työntekijöiden työehtoja. KATSEET ON nyt suunnattu kohti tulevaa. On hienoa, että entistä useampi on huomannut, kuinka tärkeää on olla liiton jäsen omien työehtojen takia. Yhä useampi on myös huomannut, kuinka ideologisesti hallituspuolueet ovat heikentäneet työntekijän asemaa. Tämä luo uskoa paremmasta tulevaisuudesta. SEL:N LIITTOVALTUUSTO oli koolla 15.5.2025 juhlallisissa tunnelmissa Tampereella. Paikka ja päivä olivat täsmälleen samat kuin 120 vuotta sitten kun 12 leipuria Vaasasta Viipuriin kokoontui perustamaan valtakunnallista ammattiliittoa. Siitä alkoi SEL:n historia ja matkamme jatkuu. Nostetaan malja 12 leipurille ja jokaiselle liiton jäsenelle! Ilman jäseniä ei ole liittoa ja ilman liittoa ei ole kunnon työehtoja. OIKEIN HY VÄÄ kesää kaikille! Nautitaan kesästä, lomista ja kotimaisista kesäherkuista! VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Miltä tuntui olla lakossa? Vastaajat osallistuivat työpaikallaan SEL:n lakkoon 8.–10.4.2025. G A L L U P ” K YLL Ä lakko varmaan vei asioita eteenpäin. Meidänkin pienellä, kolmen päivän panoksella, saatiin lisää painetta työnantajan päätyyn, kun lakkoja oli riittävän monessa paikassa. Yhteisen asian puolesta pitää tehdä kaikkensa.” MARKUS VESANEN elintarviketyöntekijä Apetit Ruoka, Säkylä ” K YLL Ä mä tykkäsin. Tämä ei ollut itselleni uusi kokemus, sillä olin aikoinaan Postilla työskennellessäni lakossa kolme viikkoa. Työpaikallamme oli yhtenäinen porukka, ei ollut yhtään rikkuria, mikä oli kivaa.” NOORA VIRTANEN elintarviketyöntekijä Saarioinen, Huittinen ”MIELELL ÄNI olin lakossa, kun työnantajapuoli ajoi isoja heikennyksiä, vaikka lakkoilu vähän palkkapussissa näkyikin. Ihan hyvät palkankorotukset meille on nyt tulossa.” MARJA-LEENA ROSNELL elintarvikepakkaaja Saarioinen, Huittinen ” KOKEMUS oli mukava, olimme hyvän asian puolesta lakossa. Tämä oli minulle ensimmäinen kerta. Meillä riitti hyvin lakkovahteja, itse olin mukana yhtenä päivänä. Hyvä, että saatiin uudet työehtosopimukset aikaseksi.” JOANNA MERILÄINEN elintarviketyöntekijä Apetit Ruoka, Säkylä AUSTRALIAN yhden suurimman leipomoyhtiön Allied Pinnaclen työntekijät Altonan tehtaalla järjestivät 48 tunnin lakon palkkaneuvottelujen vauhdittamiseksi toukokuussa. Lakko koski 150 työntekijää, jotka yleisten palkankorotusten lisäksi vaativat yötyölisän korottamista samalle tasolle kuin muissa yhtiön tuotantolaitoksissa eli 19 prosentista 30 prosenttiin. Yhteensä leipomo työllistää 1 300 työntekijää eri puolilla maata. Työntekijöitä edustava ammattiliitto United Workers Union päätyi työtaisteluun, koska syyskuussa 2024 alkaneet neuvottelut eivät edenneet, eikä työnantajan palkkatarjous riittänyt kattamaan elinkustannusten nousua. Työntekijät vaativat 15 prosentin palkankorotusta seuraavan kolmen vuoden aikana, kun työnantajan tarjous oli 4 %:n, 3,75 %:n ja 3,5 %:n vuosittaiset korotukset. Samaan aikaan virvoitusjuomajätti PepsiCon työntekijät lakkoilivat Adelainessa. Yleisten palkankorotusten lisäksi he vaativat 12 prosentin kuoppakorotusta, sillä heidän palkkansa on jäänyt jälkeen yhtiön muiden tuotantolaitosten palkoista. Allied Pinnacle -leipomon työntekijät lakossa Australiassa SAK:N Hämeen aluetoimikunta on valinnut teurastaja ja Forssan elintarviketyöläisten ammattiosaston puheenjohtaja Karol Kulan Kanta-Hämeen Vuoden duunariksi 2025. Tammelalainen Karol Kula, 38, on SEL:n liittovaltuuston toinen varapuheenjohtaja sekä SAK:n edustajiston jäsen. Hänet palkittiin SAK:n vappujuhlassa Forssan torilla. – Olen otettu tästä tunnustuksesta, joka kuuluu kaikille nykyisille ja edellisille ay-aktiivien sukupolville. Meidän työehtomme eivät ole tulleet pyytämällä, vaan niitä on pitänyt vaatia ja niistä on taisteltu yhdessä. Työehdot eivät myöskään pysy, jos me emme niitä yhdessä puolusta, Kula sanoo. Kula muistuttaa, että työehtoja puolustetaan ja parannetaan vain järjestäytymällä eli kuulumalla oman alan ammattiliittoon silloinkin, kun maassa on vallassa työntekijävihamielinen hallitus. Karol Kula valittiin KantaHämeen Vuoden duunariksi
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 NÄIN T YÖEHTOSOPIMUKSET SYNT YIVÄT Elintarvikealan työntekijöiden uusien työehtosopimusten aikaansaamiseksi vaadittiin tällä kierroksella yli kaksi kuukautta kestänyt ylityöja vuoronvaihtokielto, kahdeksan lakkovaroitusta, neljä lakkoa ja kolme hylättyä sovintoehdotusta. Uusiin työehtosopimuksiin tarvittiin neljä lakkoa T Y Ö E H T O S O P I M U S teksti Karoliina Öystilä kuvat Kati Oksman ja Sami Turunen L ähes neljä kuukautta kestäneen tiukan neuvotteluja sovittelurupeaman jälkeen SEL ja Elintarviketeollisuusliitto ETL hyväksyivät 14.4.2025 kaikille elintarvikealan työntekijöille uudet työehtosopimukset. Työehtosopimukset ovat voimassa 14.4.2025–31.1.2028 ja niiden viimeinen vuosi on irtisanottavissa. Uudet työehtosopimukset syntyivät, kun SEL:n liittovaltuusto hyväksyi äänin 20–13 valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran tekemän sovintoehdotuksen, joka oli neljäs sovintoehdotus elintarvikealan työriitaan. SEL joutui hylkäämään kolme aiempaa sovintoehdotusta, koska niiden sisältö ei ollut työntekijöiden näkökulmasta hyväksyttävissä. ETL sen sijaan olisi hyväksynyt kaikki sovintoehdotukset. Uusissa työehtosopimuksissa sovittiin yleisen linjan mukaisista palkankorotuksista. Kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkat nousevat yhteensä 7,8 prosenttia kolmen vuoden aikana. Palkankorotukset ovat yleiskorotuksia, SEL:n jäsenet ovat joutuneet harvoin lakkoilemaan työehtosopimusten aikaansaamiseksi. Ennen tätä vuotta viimeksi vuosina 2010 ja 1994. Kuvassa HKFoodsin lakkovahteja Forssassa. 17.12.2024 SEL ja ETL aloittivat neuvottelut uusista työehtosopimuksista. 7.2.2025 SEL:n ylityöja vuoronvaihtokielto alkoi kaikilla työpaikoilla. 24.2.2025 SEL:n 1. lakkovaroitus. Lakkovaroituksia annettiin yhteensä kahdeksan. 27.2.2025 Työriidan sovittelu alkoi valtakunnansovittelijan toimistolla.
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Palkat nousevat 7,8 % kolmessa vuodessa Kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja korotetaan yhteensä 7,8 prosenttia kolmen vuoden aikana: • 2,5 % 1.6.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta • 2,9 % 1.5.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta • 2,4 % 1.5.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta Palkankorotukset ovat yleiskorotuksia. Ne eivät sisällä paikallisia eriä. NÄIN T YÖEHTOSOPIMUKSET SYNT YIVÄT Lakkolaisten yhteishenki oli hyvä. Lakoilla puolustettiin työehtoja. Kuvassa Saarioisten Sahalahden lakkovahdit. 11.–16.3.2025 SEL:n 1. lakko: 150 leipomoa ja 2000 työntekijää. Lakkoja toteutettiin yhteensä neljä. 13.4.2025 Valtakunnansovittelija jätti neljännen sovintoehdotuksen. 14.4.2025 SEL:n liittovaltuusto hyväksyi neljännen sovintoehdotuksen äänin 20–13. 31.1.2028 Työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2028 asti. Viimeinen vuosi on irtisanottavissa. eivätkä ne sisällä paikallisia eriä. Kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 2,5 %:n yleiskorotuksella 1.6.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Ensi vuonna palkkoja korotetaan 2,9 % 1.5.2026 ja viimeisenä sopimusvuonna 2,4 % 1.5.2027. Vaikea ratkaisu Elintarvikealan työnantajat toivat neuvottelupöytään 15 vuoteen kovimmat työehtojen heikennysesitykset, jotka työntekijät onnistuivat lopulta torjumaan lähes kokonaan. Vaikeuskerrointa neuvotteluissa lisäsi Orpon hallituksen kumoama leipomotyölaki. Aiemmin leipomoalalla vuorotyötä tekevien 100 %:n yötyölisää oli maksettu leipomotyölain perusteella, mutta nyt siitä piti työnantajapuolen ja sovittelijan näkemyksen mukaan sopia kustannusneutraalisti uuteen työehtosopimukseen. Leipomoalan työntekijöiden uuteen työehtosopimukseen saatiin sovittua kaikille työntekijöille 100 %:lla korotettu palkka yötyöstä. Sovintoehdotukseen sisältyi kuitenkin leipomoalan ensimmäisen palvelusvuosilisän ja lauantaityövapaan poistaminen sekä lauantaityölisän muuttaminen 2,80 euron tuntilisäksi leipomoalan työehtosopimuksessa. Niille leipomoalan työntekijöille, jotka ovat saavuttaneet 14.4.2025 mennessä ensimmäisen palvelusvuosilisän, palvelusvuosilisää maksetaan edelleen siihen asti, kunnes he saavuttavat toisen palvelusvuosilisän. Lisäksi leipomoalan työehtosopimukseen tuli kaksi uutta työaikamallia, joiden käyttöönotosta voidaan sopia paikallisesti leipomoissa, jos myös työntekijät niin haluavat. – Pystyimme torjumaan työnantajien yksipuolisen määräysvallan lisäämisen leipomoalan työntekijöiden työaikoihin, kiitos jäsentemme tuen ja valmiuden olla lakossa. Lähdimme neuvotteluihin erittäin vaikeista lähtökohdista, kun Orpon hallitus oli kumonnut leipomotyölain ja vienyt 100 %:n yötyökorotuksen vuorotyöntekijöiltä. Tämän ratkaisun hyväksyminen oli kipeä asia, josta jää haavat vuosiksi, SEL:n puheenjohtaja VeliMatti Kuntonen sanoo. Muihin elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksiin ei tullut heikennyksiä. Hyväksytyssä sovintoehdotuksessa sovittiin myös paikallista sopimista ja paikallista palkkaerää sekä työaikakokeilua koskevan työryhmän sekä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden hyviä käytäntöjä kartoittavan työryhmän perustamisesta. Lisäksi sovittiin määräaikaisesta työssäoppimisen mallista, jonka tarkoituksena on lisätä nuorten 16–20-vuotiaiden työssäoppimista elintarvikealan työpaikoilla. SEL ja ETL sopivat viidestä uudesta työehtosopimuksesta: leipomoalan, liha-alan, meijerialan, elintarvikealojen sekä panimoja virvoitusjuoma-alan työntekijöiden työehtosopimuksista, joiden piirissä on noin 25 000 työntekijää. • Kaikki muutokset löydät hyväksytystä sovintoehdotuksesta: www.selry.fi/tes
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 E L I N TA E 12 E L I N TA E 12 Elintarvikealan työntekijöiden palkat nousevat 2,5 % 1.6.2025 Kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja taulukkopalkkoja nostetaan 1.6.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,5 %:n yleiskorotuksella. Palkankorotukset eivät sisällä paikallisia eriä. Taulukkopalkat ovat alan vähimmäispalkkoja. Paikallisesti sovitaan paremmista palkoista. MEIJERIALA PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1 2125 2024 2 2228 2122 3 2451 2334 4 2536 2415 5 2602 2478 6 2738 2608 YLLÄPITO-OSASTOJEN KUUKAUSIPALKAT PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1 2189 2085 2 2421 2306 3 2560 2438 4 2826 2691 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa LIHA-ALA PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1240 1181 2 1297 1235 3 1359 1294 4 1421 1353 5 1492 1421 6 1563 1489 Iltavuorolisä 233 senttiä. Yövuorolisä 466 senttiä. YLLÄPITO-OSASTOJEN OHJETUNTIPALKAT PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1251 1191 2 1382 1316 3 1467 1397 4 1615 1538 LIHANTARKASTAJAT Palkkaryhmä Euroa/kk 1 2695 2 2807 3 2932 4 3198 5 4136 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa TEOLLISUUS PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1216 1158 2 1263 1203 3 1311 1249 4 1363 1298 5 1405 1338 6 1465 1395 Iltavuorolisä 209 senttiä. Yövuorolisä 419 senttiä. YLLÄPITO-OSASTOJEN OHJETUNTIPALKAT PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1251 1191 2 1382 1316 3 1467 1397 4 1615 1538 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa PANIMOALA PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1216 1158 2 1263 1203 3 1311 1249 4 1363 1298 5 1405 1338 6 1465 1395 Iltavuorolisä 209 senttiä. Yövuorolisä 419 senttiä. YLLÄPITO-OSASTOJEN OHJETUNTIPALKAT PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1251 1191 2 1382 1316 3 1467 1397 4 1615 1538 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa LEIPOMOALA PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 75 % 1556 1481 90 % 1867 1778 95 % 1970 1876 1 2074 1975 2 2181 2077 3 2288 2179 4 2373 2260 5 2439 2323 6 2564 2442 6 + 5% 2692 2564 YLLÄPITO-OSASTOJEN KUUKAUSIPALKAT PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1 2193 2089 2 2424 2309 3 2566 2444 4 2830 2695 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 Huipputaito hyppysissä Ammattitaitoa voidaan arvioida monin tavoin, mutta osaamisen ytimessä ovat ylpeys ja intohimo omaan työhön. Erika Ukkonen treenaa EuroSkillseihin ja syksyllä hänet nähdään myös Amispäiväkirjat-ohjelmassa. teksti ja kuvat Sami Turunen A M M AT T I TA I T O Erika Ukkonen on kokenut tekijä, joka saa ammattitaitokisoissa itsestään irti hyvän ja varman suorituksen.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 K iiltävän kaakaoglazen verhoama puolipallo on kaunis kuin karkki. Valkosuklaa-passionleivoksen pintaa koristaa juuri temperoidusta suklaasta tehdyt suklaahöyhenet sekä pinseteillä pisteeksi iin päälle aseteltu pienen pieni hippunen Lapin kultaa. Se on kumarrus ja silmänisku Erika Ukkosen nykyiselle kotiseudulle, Rovaniemelle. Saimaan ammattiopisto Sampon konditorialuokassa Lappeenrannassa on keskittynyt tunnelma, kun Ukkonen harjoittelee Markku Vengasahon ja Outi Suopangin ohjauksessa. Ukkonen tekee, opettajat neuvovat, ohjaavat, kannustavat – ja kehottavat välillä hieman korjaamaan tuotetta tai tekniikkaa. Harjoittelun päämääränä on nuorten ammattitaidon EuroSkills-kilpailut Tanskassa syyskuussa. Erika Ukkonen, 22, ei ole mittelemässä taitojaan ensimmäistä kertaa: vuonna 2024 hän kisasi sekä nuorten Taitaja-kisoissa että Ranskan Lyonissa pidetyissä WorldSkills-kisoissa, jotka ovat ammattitaidon MM-kilpailut. WorldSkills-kilpailussa hänen käsialaansa oli maailman parhaaksi valittu passionkakku. – Se oli sitruunakakkupohjainen entrement-kakku, jossa oli moussea, rapeilevaa crunchya ja mangoja passionkompottia, Ukkonen kuvailee. Hän oli kokonaiskisassa 21 kisaajan joukosta viides. Voitto meni Kiinaan. – Aasian maat ovat todella kovia vastuksia, he treenaavat vuosikausia intensiivisesti, Ukkonen hymähtää. Menestys tehdään tiiminä Mutta hyvä treenaaja ja valmennettava – kovan tason ammattilainen – on Erika Ukkonenkin. – Päämäärätietoinen, tavoitteellinen, sitkeä, tarkka, hyvin perusteellinen, luettelee Suopanki. – Kilpailemisen kannalta on hyvä, että Erikalla on elämänhallinta hyvin tasapainossa. Se heijastuu myös opiskeluun ja kilpailuun. Sulla on hyvä itsetunto, kestät kritiikkiä ja tiedät että osaat, kohdistaa kehunsa Ukkoselle puolestaan Vengasaho. Osaaminen on yhdistelmä oikeaa luonnetta ja osaamista. – Erika on valmis kasvamaan ja kehittymään, hän syttyy haasteista ja rakastaa tätä alaa. Opettajat ja Ukkonen puhuvat myös intohimosta. Ilman sitä ei tule huipputuloksia. Kolmikon tekemistä seuratessa tulee selväksi, että menestys maailmalla ei ole yhden ihmisen show. Ukkonenkin puhuukin menneistä ja tuleErika Ukkonen, Markku Vengasaho ja Outi Suopanki ovat tiivis tiimi, joka harjoittelee tosissaan, mutta ei otsat rypyssä.
E L I N TA E 15 Ilman intohimoa ei tule huipputuloksia. Amispäiväkirjat ERIKA UKKOSTA kuvattiin Sampon tiloissa harjoittelupäivän aikana huhtikuussa myös Amispäiväkirjat-ohjelman toiselle tuotantokaudelle, joka alkaa Livillä ja Ruudussa syyskuussa. Amispäiväkirjat-reality kertoo seitsemästä ammattiin opiskelevasta nuoresta. Ukkonen ei antanut kameroiden häiritä, vaan keskittyminen pysyi tiukasti omassa tekemisessä. – Oikein kiva kokemus. En ole ollut ennen tällaisessa mukana, mutta aika hyvin päivä sujui. Sain tässäkin asiassa hyvää ja selkeää ohjausta, hän hymyilee. vista kilpailuista me-muodossa. – Tätä tehdään tiiminä. Meillä on Sampossa hyvät tilat ja hyvät opettajat, ja saan valmennustiimiltä laadukasta opetusta. Opettajat haluavat, että opiskelijat kehittyvät. Alanvaihto luovuuden äärelle Erika Ukkonen on kotoisin Mikkelistä ja opiskellut Etelä-Savon ammattiopisto Esedussa leipuri-kondiittoriksi. Valmistuttuaan hän suuntasi Rovaniemelle, koska sai sieltä töitä ja pohjoisen luonto veti puoleensa. Työpaikka on suklaaja kakkupuoti Chocodelissä, mutta Ukkonen jatkaa opintojaan Sampossa. Hän valmistuu joulukuussa kondiittorikisälliksi. – Olen opiskellut myös lähihoitajaksi, mutta se ei tuntunut oikealle alalle. Olen aina tykännyt leipomisesta, joten lähdin opiskelemaan sitä. Siinä saa olla luova ja kehitellä uusia tuotteita. Parasta on, kun uudesta tuotteesta saa hyvää palautetta ihmisiltä. Ukkonen käy pari kertaa kuussa Lappeenrannassa opiskelemassa ja harjoittelemassa, ja kesäkuusta alkaen valmentautuminen kilpailuihin on täysipäiväistä. Harjoittelu on päämäärätietoista siinäkin mielessä, että osa kilpailutehtävistä tiedetään etukäteen. – Tulossa on ainakin taitotyö, jälkiruoka, kakku ja todennäköisesti marsipaanimuotoilua tai konvehteja. Jotain yllätysraaka-aineitakin tulee, mutta muuten kaikki suunnitellaan etukäteen. Läpivientitreeneissä kilpailutöitä harjoitellaan yli kymmenen kertaa, Suopanki kertoo. Osaamista ja intohimoa Intohimoon palataan monta kertaa – myös Sampon lounaalla, jossa opiskelijat vastaavat niin keittiöstä kuin tarjoilusta. – Kaikkea muuta voi opettaa paitsi intohimoa. Ilman sisäistä paloa menestystä ei tule, sanoo samassa pöydässä lounastava koulutuskuntayhtymän johtaja ja Sampon rehtori Antti Lehmusvaara. Kilpailuvalmennus buustaa myös opettajien intohimoa. – Se on työn suola ja antaa haastetta omaankin kehittymiseen opettajana. Kisoissa verkostoituminen on tärkeää. Ilman kansainvälisiä verkostoja Erikallekaan ei olisi järjestynyt huippupaikkoja, kuten harjoittelua Hollannin parhaassa konditoriassa. Verkostoista hyötyvät ennen kaikkea opiskelijat, sanoo Outi Suopanki. Menestys kilpailuissa tuo paljon hyvää koululle. – Sitä buustia voidaan hyödyntää rajattomasti. Se antaa meille laatuleiman ja sillä luodaan mielikuvaa, että laatu tarttuu ja täällä tehdään huippujuttuja, rehtori Lehmusvaara sanoo. Pelkkä intohimo ei kuitenkaan elätä, vaan leipäkin pitää tienata. Erika Ukkosella elää unelma omasta konditoriasta. – Tietysti pitää vielä kehittyä alalla, mutta on minulla pieniä ajatuksia omasta konditoriasta hamassa tulevaisuudessa. Se voi olla Lapissa tai jossain muualla, mutta oli se missä tahansa, se on laadukas. Laatuun on helppo uskoa. Erika Ukkosen käsissä alkavat muotoutua seuraavaksi kaunis valkosuklaa-vadelmakakku ja herkät vadelmatartaletit italialaisella marengilla. • Huipputuotteet syntyvät oikeilla välineillä, oikeilla otteilla ja raakaaineiden oikealla käsittelyllä.
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Paikallisen sopimisen mahdollisuus laajeni Hallitus antoi järjestäytymättömille työnantajille lisää mahdollisuuksia sopia työehdoista paikallisesti. Työntekijöiden on oltava valppaina, ja heidän edustajillaan on oltava osaamista ja tietoa neuvoteltavista asioista. P A I K A L L I N E N S O P I M I N E N teksti Elias Krohn kuvat Kati Oksman Kuva ei liity juttuun.
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 P aikallisen sopimisen lainsäädäntö muuttui tämän vuoden alussa. Isoin muutos on työehtosopimuksiin kirjattujen paikallisen sopimisen mahdollisuuksien laajeneminen. Aiemmin ne koskivat vain työnantajaliittoihin kuuluvia työnantajia. Nyt ne avattiin myös järjestäytymättömille työnantajille, jotka ovat yleissitovien työehtosopimusten piirissä. Petteri Orpon (kok.) hallituksen läpiviemä lakimuutos oli työnantajajärjestöjen toiveiden mukainen, kun taas ammattiliitot vastustivat sitä. Nyt asian kanssa on ainakin toistaiseksi elettävä. Työntekijöiden ja heidän luottamushenkilöidensä kannattaa oppia huolehtimaan edunvalvonnastaan uudenkin lainsäädännön oloissa niin hyvin kuin mahdollista. Lakimuutos antaa järjestäytymättömillekin työnantajille mahdollisuuksia sopia tietyistä asioista työntekijöiden kannalta epäedullisemmin kuin työehtosopimukseen on kirjattu. Paikallinen sopiminen työntekijän eduksihan on aina ollut sallittua. Muutos koskee kuitenkin vain niitä asioita, joista työehtosopimukseen on kirjattu paikallisen sopimisen mahdollisuus. Eri alojen työehtosopimuksissa on sovittu eri laajuudessa paikallisen sopimisen mahdollisuuksista, toisissa niitä on enemmän ja toisissa vähemmän. Kyse voi olla esimerkiksi sairausajan palkasta, lisä-, ylityöja sunnuntaityökorvauksista, enimmäistyöajan tasoittumisjaksoista tai ruokataukojen lyhentämisestä tai poistamisesta. Uusi laki pätee niihin työehtosopimuksiin, jotka on solmittu lain voimaantulon jälkeen eli 1.1.2025 alkaen. Kaikki SEL:n ja elintarvikealan työnantajia edustavan ETL:n väliset työehtosopimukset ovat olleet tähän asti yleissitovia, joten muutos koskee järjestäytymättömiä työnantajia myös elintarvikealalla. Elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksissa on kuitenkin varsin vähän mahdollisuuksia sopia paikallisesti työntekijän näkökulmasta työehtosopimuksen minimiä huonommin. Erilaiselle kohtelulle oltava perusteet Olennaista on se, miten paikallisia sopimuksia aletaan järjestäytymättömillä työpaikoilla tehdä. Lakimuutosten myötä työntekijöitä voi sopimisessa edustaa ammattiliittoa edustavan luottamusmiehen sijasta tai lisäksi työntekijöiden keskuudestaan valitsema luottamusvaltuutettu. – Luottamusvaltuutettu on ollut laissa jo iät ja ajat, mutta asialla ei ole ollut kovin suurta merkitystä. Heitä on valittu työpaikoille verrattain vähän, kertoo juristi Aki Eriksson Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Luottamusvaltuutettua voidaan tarvita silloin, jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä tai muuta työehtosopimuksessa tarkoitettua edustajaa. Vaikka luottamusmies olisikin, ne työntekijät, jotka eivät kuulu työehtosopimukseen sitoutuneeseen ammattiliittoon, voivat halutessaan enemmistöpäätöksin valita keskuudestaan luottamusmiehen rinnalle luottamusvaltuutetun. – Tällöin neuvotteluja käydään kaksilla rattailla: sopimusliittoon järjestäytyneitä työntekijöitä edustaa luottamusmies ja muita luottamusvaltuutettu, Eriksson selvittää. ? Elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksissa on varsin vähän mahdollisuuksia sopia paikallisesti työntekijän näkökulmasta työehtosopimusta huonommin. Kuva ei liity juttuun. Paikallinen sopiminen työntekijän eduksi on aina sallittua.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Mahdollisia ovat sellaisetkin tilanteet, joissa vain toinen näistä allekirjoittaa sopimuksen. Tällöin sopimus sitoo vain niitä työntekijöitä, joita sen allekirjoittanut henkilö edustaa. Työnantajalla on kuitenkin velvollisuus huolehtia työntekijöiden tasapuolisesta kohtelusta. – Pelkästään se, kuulutko liittoon vai et, tai edustaako sinua luottamusmies vai luottamusvaltuutettu, ei ole hyväksyttävä perustelu erilaiseen kohteluun. Perusteen on kummuttava työntekijöiden tehtävästä ja asemasta, Eriksson muistuttaa. Jos esimerkiksi työntekijöitä edustaa luottamusmies ja toimihenkilöitä luottamusvaltuutettu, voi olla hyväksyttäviä syitä tehdä sopimus vain toisen kanssa tai tehdä erilliset sopimukset. Syyt voivat liittyä esimerkiksi työtehtävistä johtuviin erilaisiin työaikajärjestelyihin tai lomien ajoituksiin. – Yleisellä tasolla tulee suhtautua pidättyvästi sopimiseen, jossa tehdään sopimusta vain osan työntekijöistä kanssa. Työnantajapuolen on oltava hyvin varovainen, Eriksson korostaa. Sopimisessa tarvitaan osaamista Luottamusmiehellä tai muulla ammattiliiton edustajalla on parhaat valmiudet neuvotella sopimuksista. Hänellä on takanaan liiton tuki ja palvelut, hän on saanut liitolta koulutusta työlainsäädännöstä ja työehtosopimuksesta ja työehtosopimuksessa on sovittu tehtävän hoitoon käytettävästä ajasta. Luottamusmiehelle on useissa työehtosopimuksissa säädetty myös kattavampi irtisanomissuoja kuin luottamusvaltuutetulla on. Työpaikalle kannattaa siis aina valita luottamusmies, mikäli se on mahdollista. – Luottamusvaltuutettu saattaa helposti jäädä yksin ja ilman tietoa siitä, mitä työpaikalla tapahtuu, mitkä ovat talouden tunnusluvut ja muuta vastaavaa, Aki Eriksson varoittaa. Lakimuutosten yhteydessä lisättiin työnantajan velvollisuuksia huolehtia luottamusvaltuutetun tiedonsaannista ja osaamisesta. – Näitä asioita ei kuitenkaan määritellä laissa kovin tarkasti. Eriksson korostaa, että luottamusvaltuutetun tulee olla tarkkana siinä, mitä sopii ja allekirjoittaa työnantajan kanssa. – Jos luottamusvaltuutettu ei tiedä riittävästi, hänen ei pidä laittaa nimeään paperiin. Sopimuksen jatkuvuuden ja sisällöllisen laadun kannalta on molempien osapuolten etu, että pelataan avoimin kortein. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden tasapuolisesta kohtelusta. Kuva ei liity juttuun. E L I N TA E 19 Luottamusmiehellä on parhaat valmiudet neuvotella sopimuksista.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Perälautana laissa on kummankin osapuolen mahdollisuus sopimuksen irtisanomiseen kolmen kuukauden kuluessa sen voimaantulosta. Tietyissä työaikajärjestelyihin liittyvissä asioissa työntekijöitä voi edustaa luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun sijasta myös muu henkilöstön valtuuttama edustaja tai henkilöstö tai henkilöstöryhmä yhdessä. Tällaisia asioita ovat yleistyöaika, vuorotyö, jaksotyö tai keskimääräisen säännöllisen työajan tasoittumisjakson pidentäminen. Riittävä tiedonsaanti ja osaaminen ovat tällöinkin sopimisessa tärkeitä. Muutos vaikuttaa ulkomailtakin tuleviin Lakimuutoksen yhteydessä täsmennettiin vuokratyöntekijöiden asemaa. Vuokratyöntekijänkin työnantaja saa tehdä vuokratyön käyttäjäyritystä sitovan työehtosopimuksen perusteella paikallisen sopimuksen, mutta vuokratyöntekijöitä ei saa asettaa palkkaa, työaikaa ja vuosilomaa koskevien ehtojen osalta käyttäjäyrityksen omia työntekijöitä heikompaan asemaan. – Tarkoitus ei ole, että vuokratyövoimaa käyttämällä poljetaan työntekijöiden etuja ja työehtoja, Aki Eriksson painottaa. Lakimuutosten valmistelun yhteydessä kiivastakin keskustelua herätti Suomen rajojen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden asema. Lähtökohta on ollut aina se, että heidän kohdallaan noudatetaan Suomen lainsäädäntöä ja alan yleissitovaa työehtosopimusta vähimmäisehtona siltä osin kuin nämä ovat työntekijän kannalta parempia kuin lähettävän maan lainsäädäntö olisi. Uudessa laissa annettiin kuitenkin työntekijöitä lähettäville EUja ETA-alueen yrityksille sama mahdollisuus tehdä paikallisia sopimuksia työehtosopimusten perusteella kuin kotimaisille yrityksille. Perusteluna oli työvoiman vapaan liikkuvuuden periaate sisämarkkinoilla. – Toivottavista lähettävillä yrityksillä on osaamista asiassa ja ne tutustuvat riittävästi meidän lainsäädäntöömme. Työsuojeluviranomaisen pitäisi myös pystyä tarjoamaan niille riittävästi tietoa aiheesta, Eriksson kommentoi. Avi valvoo sopimuksia Järjestäytymättömän kentän tekemiä paikallisia sopimuksia valvoo työsuojeluviranomainen eli aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. – Kun yleissitovaan työehtosopimukseen perustuva paikallinen sopimus tehdään henkilöstön edustajan kanssa, työnantajan on toimitettava se meille kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä, Aki Eriksson kertoo. Työnantajan on muun muassa kerrottava, mihin työehtosopimukseen paikallinen sopimus perustuu. – Katsomme, löytyykö työehtosopimuksesta varmasti valtuutus sovittuihin asioihin. Valvomme, että sopimuksen ovat tehneet ne, joilla on siihen oikeus, ja ettei paikallisen sopimisen rajoitteita ole ylitetty. Mikäli huomataan, että työnantaja ei ole toimittanut sopimusta viranomaiselle, sille voidaan määrätä 1 000–10 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu. Tämä koskee myös ulkomaisia yrityksiä. • • Myös järjestäytymättömät työnantajat, jotka ovat yleissitovan työehtosopimuksen piirissä, voivat sopia paikallisesti niistä asioista, joissa työehtosopimus antaa siihen mahdollisuuden. • Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, paikallisen sopimuksen voi allekirjoittaa työntekijöiden keskuudestaan valitsema luottamusvaltuutettu. • Sama paikallisen sopimisen mahdollisuus koskee myös työntekijöitä Suomeen lähettäviä muiden EUja ETA-maiden yrityksiä. • Vuokratyöntekijöiden osalta henkilöstöyritys voi tehdä paikallisia sopimuksia, mutta vuokratyöntekijöitä ei saa asettaa käyttäjäyrityksen omia työntekijöitä heikompaan asemaan. • Lakimuutokset tulivat voimaan 1.1.2025 ja koskevat sen jälkeen solmittuja työehtosopimuksia. Mikä muuttui paikallisessa sopimisessa? E L I N TA E 19 Työpaikalle kannattaa aina valita luottamusmies.
E L I N TA E 21 Työsuojeluvaltuutettu Kimi Skog pitelee kädessään 6-grammaista Keijuannosmargariinipakkausta. Oikealla SEL:n Länsi-Suomen aluesihteeri Esa Vahlsten.