Elintae 3/2025 - Lehtiluukku.fi

GALLUP | SELVITETTY TAPAUS | ASIANTUNTIJA VASTAA | VAPAALLA 3 ? 25 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Palkat nousevat 7,8 % kolmessa vuodessa T YÖEHTOSOPIMUS Emma Äimänen haluaa kehittää yhteistyötä LUOT TAMUSHENKILÖ ERIKA UKKONEN ON MUKANA EUROSKILLSEISSÄ JA AMISPÄIVÄKIRJOISSA PAIKALLISEN SOPIMISEN MAHDOLLISUUS LAAJENI
E L I N TA E 3 LAUANTAINA 30.8.2025 PUIMALA BACKAS VANTAA PORTION BOYS WIILEE NOSTE Varaa ilmainen lippusi ja osta majoituksesi: www.selry.fi/kesafestarit
E L I N TA E 3 Aluksi O rpon hallitus lupasi 100 000 uutta työpaikkaa Suomeen. Hallituksen epäonnistuneen politiikan seurauksena Suomessa on nyt noin 50 000 työtöntä enemmän kuin hallituksen aloittaessa. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli huhtikuussa jo 11,5 prosenttia. EU-maista Suomea korkeampi työttömyys on tällä hetkellä vain Espanjassa. Hallituksen ”työllisyystoimet” ovat siis toimineet päinvastoin, ne ovat aiheuttaneet lisää työttömyyttä, epävarmuutta ja kurjuutta. HALLITUKSEN PITI myös lopettaa Suomen velkaantuminen. Hallituksen mukaan on ollut pakko leikata esimerkiksi työttömyysturvasta ja muusta sosiaaliturvasta, sosiaalija terveyspalveluista sekä koulutuksesta valtion velkaantumisen taittamiseksi. Velkapuheet unohtuivat kuitenkin nopeasti, kun hallitus päätti puoliväliriihessä huhtikuussa kasvattaa valtion velkaa ja antaa miljardiluokan veronkevennykset suurituloisille ja yrityksille. Velkaa otettiin lisää myös hallituksen toisessa lisätalousarviossa toukokuussa. ORPON HALLITUS aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Tämä kuvaa hyvin hallituksen arvoja ja asennetta. Hallitusta ei kiinnosta yhdessä sopiminen tai työelämän reilut pelisäännöt. Jos on paikka kurittaa työntekijöitä, hallitus ei jätä tilaisuutta käyttämättä. Tuskin kukaan on liittynyt liittoon jäsenmaksun verovähennysoikeuden takia, joten todennäköisesti kovin moni ei myöskään eroaisi liitosta sen poistamisen takia. Liittoon kuulutaan tärkeämpien asioiden, kuten työehtojen, tuen ja turvan takia. Mitä useampi alan työntekijä kuuluu liittoon, sitä paremmat palkat ja muut työehdot kaikilla on. Liiton jäsenmaksunhan maksaa jo pelkästään liiton neuvottelemilla palkankorotuksilla. JOS TYÖNANTAJIEN järjestäytyminen laskee verovähennysoikeuden poistamisen takia, se vaarantaa yleissitovat työehtosopimukset. Hallituksen kannattaisikin nyt harkita asiaa uudelleen ja säilyttää jäsenmaksun verovähennysoikeus. Tämä olisi täysin perusteltua, sillä mikä olisi enemmän tulonhankkimismeno kuin jäsenmaksu liittoon, joka neuvottelee työntekijälle lisää palkkaa ja muita rahanarvoisia työehtoja? Epäonnistunut hallitus P Ä Ä K I R J O I T U S ”Jos on paikka kurittaa työntekijöitä, hallitus ei jätä tilaisuutta käyttämättä.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 3/25 6.6.2025 S I S Ä L LY S Kannessa: SEL:n nuorisojaoston jäsenet Juho Salonen ja Laura Niemi olivat mukana SEL:n nuorten risteilyllä Helsingistä Tukholmaan 23.–25.5.2025. Kannen kuva: Bibek Bista ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E TÄSSÄ NUMEROSSA: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Työehtosopimukset 12 Palkkataulukot 13 Erika Ukkosella on huipputaito hyppysissä 16 Paikallisen sopimisen mahdollisuus laajeni 20 Bunge on Suomen ainoa margariinitehdas 24 Raision Nokian myllyllä tehdään Elovena-hiutaleet 28 Onko lomapalkkasi ja lomarahasi maksettu oikein? 30 Kuumatyö 32 Järjestösivut 40 Luottamushenkilö 42 Opiskelu 46 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 48 På svenska, In English 49 Tauolla 50 Selvitetty tapaus 51 Asiantuntija vastaa 52 Vapaalla
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti O rpon hallitus ajoi eduskunnassa läpi yhteistoimintalain muutokset, joilla heikennetään työntekijöiden asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia työpaikoilla. Hallituksen mukaan tavoitteena on keventää yritysten ”hallinnollista taakkaa”. Yhteistoimintalain soveltamiskynnys nousee säännöllisesti vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin 1.7.2025 alkaen. Vielä tällä hetkellä yhteistoimintalakia sovelletaan yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Työnantajien, joiden palveluksessa on säännöllisesti 20?49 työntekijää, on kuitenkin jatkossakin noudatettava joitain yhteistoimintalain velvoitteita. Esimerkiksi jatkuvan vuoropuhelun menettely säilyy, mutta sitä koskevat säännökset kevenevät nykyisestä. Jatkossa alle 50 työntekijää työllistävien työnantajien tulee käydä muutosneuvottelut vain niissä tilanteissa, joissa työnantaja harkitsee 90 päivän ajanjakson aikana vähintään 20 työntekijään kohdistuvia vähentämistoimenpiteitä. Työnantajan ei tarvitse käydä muutosneuvotteluita harkitessaan lomautuksia, jotka perustuvat työn tai työnantajan työn tarjoamisen edellytysten tilapäiseen vähentymiseen ja lomautukset kestävät enintään 90 päivää. Hallitus puolitti muutosneuvotteluiden keston. Työvoiman käytön vähentämistä koskevia muutosneuvotteluita tulee nykyisin käydä vähintään kuusi viikkoa tai 14 päivää. Jatkossa muutosneuvotteluiden vähimmäiskesto on joko kolme viikkoa tai seitsemän päivää, riippuen neuvotteluissa käsiteltävistä asioista ja yrityksen henkilöstömäärästä. – Neuvotteluaikojen poistaminen pienemmiltä alle 50 työntekijän yrityksiltä ja niiden puolittaminen muuten tarkoittaa työja elinkeinoministeriön arvion mukaan runsaan 40 miljoonan euron säästöä yrityksille. Sen sijaan irtisanottavan työntekijän osalta neuvotteluaikojen lyhentyminen puolella tarkoittaa esimerkiksi kolmen viikon palkan menetystä. Vaikutusarvioinnin mukaan lakimuutokset eivät paranna työllisyyttä ja työntekijän työllistymisedellytyksiä vaan heikentävät niitä, SAK:n päälakimies Timo Koskinen kritisoi elokuussa. Yhteistoimintalaki koskee jatkossa yli 50 työntekijää työllistäviä yrityksiä Karoliina Öystilä Hallitus ei ole duunarin puolella! SAK:n ja STTK:n STOP nyt! –mielenosoitus vastusti Orpon hallituksen ajamia työelämän heikennyksiä Helsingissä Senaatintorilla 1.2.2024.
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti T yöntekijöitä ja ammattiliittoja vastaan hyökätään nyt Suomessa Orpon hallituksen toimesta kovemmin kuin vuosikymmeniin. – Ammattiliitot eivät ole katoamassa mihinkään. Toisin kuin hallitus ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK saattavat kuvitella, hallitus ei onnistu toimillaan nujertamaan työntekijöitä ja liittoja, SEL:n liittovaltuusto totesi 120-vuotisjuhlavaltuuston päätteeksi. Työelämän reilut pelisäännöt on rakennettu ja työntekijöiden oikeudet on saavutettu vuosikymmenten aikana työntekijöiden joukkovoimalla ja yhteistyöllä, joiden tarve on nyt suurempi kuin vuosikymmeniin. – Olemme siirtyneet Suomessa aikaan, jossa työntekijällä ei ole varaa olla kuulumatta liittoon. Hallitus on opettanut kovalla kädellä työntekijöille järjestäytymisen merkitystä ja ammattiliiton jäsenyyden suoraa vaikutusta omaan palkkaan ja muihin työehtoihin, liittovaltuusto korostaa. Orpon hallitus on kohta kahden vuoden ajan toteuttanut EK:n antamia nuotteja suomalaisen työelämän ja sopimusyhteiskunnan rikkomiseksi. Hallitus on heikentänyt työntekijöiden oikeuksia ja ammattiliittojen asemaa, rajoittanut lakko-oikeutta ja leikannut työttömyysturvaa sekä muuta sosiaaliturvaa. Hallituksen tavoite oli 100 000 uutta työpaikkaa, mutta hallituksen epäonnistuneen politiikan seurauksena työttömyys on korkealla ja konkurssien määrä on ennätysluvuissa. Sovittelujärjestelmä rikki SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen kritisoi työriitojen sovittelun toimivuutta, sillä nykyisellä sovittelujärjestelmällä ei pystytä ratkomaan työriitoja luottamusta herättävällä tavalla, kun sovittelutoimintaa käytännössä valvoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK. – Orpon hallituksen toimesta ja työnantajapuolen toiveesta sovittelujärjestelmältä on viety uskottavuus. Tämä on käytännössä siirtänyt työmarkkinat puhtaaseen vastakkainasettelun tilaan, joka sovittelujärjestelmällä nimenomaan oli aiemmin haluttu purkaa, vappupäivänä Jyväskylässä puhunut Kuntonen totesi. SEL:n liittovaltuusto: Hallitus ei nujerra työntekijöitä ja liittoja Irina Kolomijets SEL:n liittovaltuusto, liittohallitus ja henkilöstö kokoontuivat SEL:n 120-vuotisjuhlavaltuustoon Tampereen työväentalolle 15.5.2025. SEL sai alkunsa samassa paikassa 120 vuotta sitten.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti S EL:n kesäfestareilla lauantaina 30.8.2025 Vantaan Pakkalassa sijaitsevassa Puimalassa esiintyvät huippusuosittu Portion Boys, kiinnostava uusi artistitulokas Wiilee sekä viime vuoden SEL:n kesäfestareilta Seinäjoelta tuttu kova bilebändi Noste. SEL:n kesäfestareille mahtuu tänä kesänä aiempia vuosia vähemmän väkeä festaripaikka Puimalan tilan rajallisuuden takia. Tapahtuma tulee hyvin todennäköisesti olemaan loppuunmyyty, sillä lippuja on jäljellä enää alle sata. Jos haluaa mukaan festarihumuun, kannattaa siis toimia nopeasti ja varata oma SEL:n jäsenen ilmainen festarilippu osoitteesta www.selry.fi/kesafestarit. Samalla voi ilmoittautua ilmaisiin aktiviteetteihin, joita ovat mökkitikka, mölkky, saappaanheitto, köydenveto ja SEL:n Punaposket-rastirata. SEL:n kautta voi myös ostaa majoituksen Skyline Airport Hotelista kävelymatkan päästä festaripaikalta. Osa ammattiosastoista tukee jäsentensä osallistumista SEL:n kesäfestareille järjestämällä yhteiskuljetuksen tai korvaamalla matkatai majoituskuluja. Jos ammattiosastosi järjestää ryhmämatkan festareille, varaa lippusi, matkasi ja majoituksesi ammattiosastosi ohjeiden mukaisesti. Alle 100 lippua jäljellä SEL:n kesäfestareille ja Portion Boysin keikalle SEL:n kesäfestareilla Seinäjoella juhli viime vuonna lähes 900 ihmistä. Tänä kesänä mukaan ei mahdu ihan yhtä isoa porukkaa. SEL:n kesäfestareille voivat osallistua yli 18-vuotiaat SEL:n jäsenet. Jäsenristeily kiinnostaa Ensi vuonna ei ole SEL:n Talvipäiviä, sillä paljon toivottu SEL:n suuri jäsenristeily vie selliläiset Itämeren aalloille risteilemään Helsingistä Tallinnaan 7.–8.2.2026. Tavoitteena on saada TallinkSiljan Victoria I täyteen selliläisiä. Jäsenristeilyn myynti on alkanut lupaavasti, sillä parissa kuukaudessa jo lähes 500 selliläistä on varannut paikan risteilyltä. SEL:n suuri jäsenristeily lähtee Helsingistä Länsiterminaali 2:sta Tallinnaan lauantaina 7.2.2026 kello 18.30 ja on takaisin Helsingissä sunnuntaina 8.2.2026 kello 16. Jäsenristeilyllä on mahdollisuus käydä maissa Tallinnassa sunnuntaina kello 8–12. Jäsenristeilyn ohjelma ja esiintyjät julkaistaan myöhemmin. Monet ammattiosastot tukevat jäseniään maksamalla osan jäsenristeilyn hinnasta, järjestämällä yhteiskuljetuksen tai tarjoamalla meriaamiaisen. Ammattiosastojen tuet löytyvät osoitteesta www.selry.fi/risteily. Varaa ilmainen festarilippusi osoitteesta www.selry.fi/kesafestarit Karoliina Öystilä
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti OSAAVAN HENKILÖSTÖN pitäisi olla yritysten paras voimavara. Tämä ei valitettavasti toteudu arjessa. SAK:n kyselyssä viime vuonna luottamushenkilöistä yli puolet arvioi, että työpaikalla on henkilöitä, jotka tarvitsevat lisäkoulutusta selvitäkseen nykyisistä työtehtävistään. Kaksi kolmesta oli sitä mieltä, että lisäkoulutuksen tarve koskee kaikenikäisiä työntekijöitä. Samaan aikaan maan hallitus on toteuttanut politiikkaa, jossa koulutuksesta on leikattu tuntuvasti. Lisäksi päätös lakkauttaa aikuiskoulutustuki heikentää entisestään työntekijöiden mahdollisuutta pitää yllä ja kehittää ammatillista osaamistaan tai vaihtaa ammattia. Tämä kaikki tapahtuu tilanteessa, jossa moni yritys kärsii kiihtyvästä osaajapulasta. KOULUTUKSELLA JA tuottavuudella on yhteys keskenään. Tämä pätee kaikkiin koulutustasoihin. Esimerkiksi työntekijän kouluttautuessa uuteen, korkeampaa teknologiaa hyödyntävään työhön, tuottavuus paranee. Koulutus maksaa itsensä takaisin, niin yksilölle, yhteiskunnalle kuin yritykselle. KOULUTUKSEEN SATSAAMALLA työpaikoilla ja yhteiskunnassa saadaan tuottavuus uuteen nousuun. Nyt valitettavasti kuljemme eri suuntaan. Ammatilliseen koulutukseen osallistuvista suuri osa on aikuisia, jotka vaihtavat alaa tai kehittävät itseään pärjätäkseen nykyisissä tehtävissään paremmin. Ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen tehdyt säästöt näkyvät oppilaitoksissa henkilöstön irtisanomisina sekä supistuneena koulutustarjontana. HUOLESTUTTAVAT UUTISET maailmalta tuovat tullessaan entistä suuremman tarpeen eri alojen osaajille. Esimerkiksi Euroopassa satsataan lähivuosina moninkertaisia lisäresursseja puolustusvälineteollisuuteen. Samaan aikaan lähes kaikki teollisuuden alat valittavat osaajapulasta. Uusien kehittyneiden tuotteiden tekeminen vaatii niiden valmistajilta entistä parempaa osaamista sekä työtaidon ylläpitämistä ja kehittämistä. Pelkkä innovaatioiden kehittäminen ei yksistään riitä. Koulutuspolitiikan suuntaa voidaan vielä vaihtaa, mutta kohta juna on jo mennyt. Koulutusleikkaukset nakertavat tuottavuutta K O L U M N I S A N O T T U A 350 ”KHO:n ratkaisu osoittaa, että me olemme olleet koko ajan oikeassa vaatiessamme ruokalähettien työntekijäaseman tunnistamista ja sen myötä työsuhdetta ja sen suomaa turvaa.” PA M I N PU H E E N J O HTA JA A N N I K A RÖ N N I -S Ä LLI N E N 22 . 5 . 2025 ”Jos työntekijältä poistetaan jäsenmaksun verovähennysoikeus, se poistetaan ja sillä selvä. Sen sijaan yritykselle jää mahdollisuus ulkoistaa edunvalvontansa toiselle työnantajajärjestölle, jolloin sen kulut voi edelleen vähentää.” S A K : N Y HTE I S K U NTAVA I K U T TA M I S E N PÄ Ä LLI K KÖ N I KO PA N K K A D E M O K R A ATI SS A 2 4 . 4 . 2025 MAALISKUUSSA TULI VIREILLE 350 KONKURSSIA, MIKÄ ON 76 KONKURSSIA ENEMMÄN KUIN VUOSI SITTEN. LÄHDE: TILASTOKESKUS VELI-MATTI KAUPPINEN Kirjoittaja on Teollisuusliiton koulutuspäällikkö. Kolumni on julkaistu alun perin Tekijä-lehdessä. JUURI NÄIN! EI NÄIN! L U K U ”Koulutus maksaa itsensä takaisin, niin yksilölle, yhteiskunnalle kuin yritykselle.” K it i H ai la
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Malja jokaiselle liiton jäsenelle V E L L U N B L O G I ”Jos työehtosopimusten kehittämisellä tarkoitetaan työehtojen heikentämistä, me emme ota sellaista vastaan kumartamalla tulevaisuudessakaan.” M eillä on takana kohtuullisen raskaat työehtosopimusneuvottelut, joissa ei sinällään ollut lähtökohdat huomioiden mitään yllättävää. Kannaltamme asetelma neuvotteluihin lähdettäessä oli vaikeampi kuin mitä se on ollut koko sen 25 vuoden aikana, jolloin olen neuvotteluihin osallistunut. Orpon hallitus on horjuttanut lainsäädäntömuutoksilla olennaisesti työmarkkinoiden tasapainoa. Hallituksen tekemää vahinkoa ei mitenkään pystytä työntekijän kannalta kokonaan paikkaamaan työehtoneuvottelupöydissä. Työmarkkinoilla on siirrytty kolmikannasta kaksikantaan, johon osallistuvat maan hallitus ja työnantajajärjestöt kärkenään Elinkeinoelämän keskusliitto EK. JOS MEILLÄ ei ole korkeaa järjestäytymisastetta ja sitä kautta ammattiliittoina uskottavaa vääntövoimaa, meille sanellaan työehdot. Niin raadollista tämä homma on. Olen äärettömän ylpeä kaikista teistä liittomme jäsenistä, jotka osallistuitte SEL:n ylityöja vuoronvaihtokieltoon sekä lakkoihin, joita ilman sopimukseen pääseminen ei olisi ollut tällä kertaa mahdollista. LAKKO EI ole koskaan itsetarkoitus, vaan olennaista on tavoite, johon lakolla pyritään. Leipomoalalle siedettävän työehtosopimuksen aikaansaaminen edellytti meiltä tällä kertaa koko liiton vääntövoimaa, koska hallituksen kumoaman leipomotyölain seuraukset tulivat ratkaistavaksi työehtosopimusneuvotteluissa. Leipomotyölain kumoaminen oli yksi ETL:n hallitusohjelmatavoitteista. Se ei ilmaantunut sattumalta hallitusohjelmaan, joka kirjoitettiin työmarkkinoiden osalta EK:ssa. Jos työehtosopimusten kehittämisellä tarkoitetaan työehtojen heikentämistä, me emme ota sellaista vastaan kumartamalla tulevaisuudessakaan. Me puolustamme jatkossakin työntekijöiden työehtoja. KATSEET ON nyt suunnattu kohti tulevaa. On hienoa, että entistä useampi on huomannut, kuinka tärkeää on olla liiton jäsen omien työehtojen takia. Yhä useampi on myös huomannut, kuinka ideologisesti hallituspuolueet ovat heikentäneet työntekijän asemaa. Tämä luo uskoa paremmasta tulevaisuudesta. SEL:N LIITTOVALTUUSTO oli koolla 15.5.2025 juhlallisissa tunnelmissa Tampereella. Paikka ja päivä olivat täsmälleen samat kuin 120 vuotta sitten kun 12 leipuria Vaasasta Viipuriin kokoontui perustamaan valtakunnallista ammattiliittoa. Siitä alkoi SEL:n historia ja matkamme jatkuu. Nostetaan malja 12 leipurille ja jokaiselle liiton jäsenelle! Ilman jäseniä ei ole liittoa ja ilman liittoa ei ole kunnon työehtoja. OIKEIN HY VÄÄ kesää kaikille! Nautitaan kesästä, lomista ja kotimaisista kesäherkuista! VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Miltä tuntui olla lakossa? Vastaajat osallistuivat työpaikallaan SEL:n lakkoon 8.–10.4.2025. G A L L U P ” K YLL Ä lakko varmaan vei asioita eteenpäin. Meidänkin pienellä, kolmen päivän panoksella, saatiin lisää painetta työnantajan päätyyn, kun lakkoja oli riittävän monessa paikassa. Yhteisen asian puolesta pitää tehdä kaikkensa.” MARKUS VESANEN elintarviketyöntekijä Apetit Ruoka, Säkylä ” K YLL Ä mä tykkäsin. Tämä ei ollut itselleni uusi kokemus, sillä olin aikoinaan Postilla työskennellessäni lakossa kolme viikkoa. Työpaikallamme oli yhtenäinen porukka, ei ollut yhtään rikkuria, mikä oli kivaa.” NOORA VIRTANEN elintarviketyöntekijä Saarioinen, Huittinen ”MIELELL ÄNI olin lakossa, kun työnantajapuoli ajoi isoja heikennyksiä, vaikka lakkoilu vähän palkkapussissa näkyikin. Ihan hyvät palkankorotukset meille on nyt tulossa.” MARJA-LEENA ROSNELL elintarvikepakkaaja Saarioinen, Huittinen ” KOKEMUS oli mukava, olimme hyvän asian puolesta lakossa. Tämä oli minulle ensimmäinen kerta. Meillä riitti hyvin lakkovahteja, itse olin mukana yhtenä päivänä. Hyvä, että saatiin uudet työehtosopimukset aikaseksi.” JOANNA MERILÄINEN elintarviketyöntekijä Apetit Ruoka, Säkylä AUSTRALIAN yhden suurimman leipomoyhtiön Allied Pinnaclen työntekijät Altonan tehtaalla järjestivät 48 tunnin lakon palkkaneuvottelujen vauhdittamiseksi toukokuussa. Lakko koski 150 työntekijää, jotka yleisten palkankorotusten lisäksi vaativat yötyölisän korottamista samalle tasolle kuin muissa yhtiön tuotantolaitoksissa eli 19 prosentista 30 prosenttiin. Yhteensä leipomo työllistää 1 300 työntekijää eri puolilla maata. Työntekijöitä edustava ammattiliitto United Workers Union päätyi työtaisteluun, koska syyskuussa 2024 alkaneet neuvottelut eivät edenneet, eikä työnantajan palkkatarjous riittänyt kattamaan elinkustannusten nousua. Työntekijät vaativat 15 prosentin palkankorotusta seuraavan kolmen vuoden aikana, kun työnantajan tarjous oli 4 %:n, 3,75 %:n ja 3,5 %:n vuosittaiset korotukset. Samaan aikaan virvoitusjuomajätti PepsiCon työntekijät lakkoilivat Adelainessa. Yleisten palkankorotusten lisäksi he vaativat 12 prosentin kuoppakorotusta, sillä heidän palkkansa on jäänyt jälkeen yhtiön muiden tuotantolaitosten palkoista. Allied Pinnacle -leipomon työntekijät lakossa Australiassa SAK:N Hämeen aluetoimikunta on valinnut teurastaja ja Forssan elintarviketyöläisten ammattiosaston puheenjohtaja Karol Kulan Kanta-Hämeen Vuoden duunariksi 2025. Tammelalainen Karol Kula, 38, on SEL:n liittovaltuuston toinen varapuheenjohtaja sekä SAK:n edustajiston jäsen. Hänet palkittiin SAK:n vappujuhlassa Forssan torilla. – Olen otettu tästä tunnustuksesta, joka kuuluu kaikille nykyisille ja edellisille ay-aktiivien sukupolville. Meidän työehtomme eivät ole tulleet pyytämällä, vaan niitä on pitänyt vaatia ja niistä on taisteltu yhdessä. Työehdot eivät myöskään pysy, jos me emme niitä yhdessä puolusta, Kula sanoo. Kula muistuttaa, että työehtoja puolustetaan ja parannetaan vain järjestäytymällä eli kuulumalla oman alan ammattiliittoon silloinkin, kun maassa on vallassa työntekijävihamielinen hallitus. Karol Kula valittiin KantaHämeen Vuoden duunariksi
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 NÄIN T YÖEHTOSOPIMUKSET SYNT YIVÄT Elintarvikealan työntekijöiden uusien työehtosopimusten aikaansaamiseksi vaadittiin tällä kierroksella yli kaksi kuukautta kestänyt ylityöja vuoronvaihtokielto, kahdeksan lakkovaroitusta, neljä lakkoa ja kolme hylättyä sovintoehdotusta. Uusiin työehtosopimuksiin tarvittiin neljä lakkoa T Y Ö E H T O S O P I M U S teksti Karoliina Öystilä kuvat Kati Oksman ja Sami Turunen L ähes neljä kuukautta kestäneen tiukan neuvotteluja sovittelurupeaman jälkeen SEL ja Elintarviketeollisuusliitto ETL hyväksyivät 14.4.2025 kaikille elintarvikealan työntekijöille uudet työehtosopimukset. Työehtosopimukset ovat voimassa 14.4.2025–31.1.2028 ja niiden viimeinen vuosi on irtisanottavissa. Uudet työehtosopimukset syntyivät, kun SEL:n liittovaltuusto hyväksyi äänin 20–13 valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran tekemän sovintoehdotuksen, joka oli neljäs sovintoehdotus elintarvikealan työriitaan. SEL joutui hylkäämään kolme aiempaa sovintoehdotusta, koska niiden sisältö ei ollut työntekijöiden näkökulmasta hyväksyttävissä. ETL sen sijaan olisi hyväksynyt kaikki sovintoehdotukset. Uusissa työehtosopimuksissa sovittiin yleisen linjan mukaisista palkankorotuksista. Kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkat nousevat yhteensä 7,8 prosenttia kolmen vuoden aikana. Palkankorotukset ovat yleiskorotuksia, SEL:n jäsenet ovat joutuneet harvoin lakkoilemaan työehtosopimusten aikaansaamiseksi. Ennen tätä vuotta viimeksi vuosina 2010 ja 1994. Kuvassa HKFoodsin lakkovahteja Forssassa. 17.12.2024 SEL ja ETL aloittivat neuvottelut uusista työehtosopimuksista. 7.2.2025 SEL:n ylityöja vuoronvaihtokielto alkoi kaikilla työpaikoilla. 24.2.2025 SEL:n 1. lakkovaroitus. Lakkovaroituksia annettiin yhteensä kahdeksan. 27.2.2025 Työriidan sovittelu alkoi valtakunnansovittelijan toimistolla.
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Palkat nousevat 7,8 % kolmessa vuodessa Kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja korotetaan yhteensä 7,8 prosenttia kolmen vuoden aikana: • 2,5 % 1.6.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta • 2,9 % 1.5.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta • 2,4 % 1.5.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta Palkankorotukset ovat yleiskorotuksia. Ne eivät sisällä paikallisia eriä. NÄIN T YÖEHTOSOPIMUKSET SYNT YIVÄT Lakkolaisten yhteishenki oli hyvä. Lakoilla puolustettiin työehtoja. Kuvassa Saarioisten Sahalahden lakkovahdit. 11.–16.3.2025 SEL:n 1. lakko: 150 leipomoa ja 2000 työntekijää. Lakkoja toteutettiin yhteensä neljä. 13.4.2025 Valtakunnansovittelija jätti neljännen sovintoehdotuksen. 14.4.2025 SEL:n liittovaltuusto hyväksyi neljännen sovintoehdotuksen äänin 20–13. 31.1.2028 Työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2028 asti. Viimeinen vuosi on irtisanottavissa. eivätkä ne sisällä paikallisia eriä. Kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 2,5 %:n yleiskorotuksella 1.6.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Ensi vuonna palkkoja korotetaan 2,9 % 1.5.2026 ja viimeisenä sopimusvuonna 2,4 % 1.5.2027. Vaikea ratkaisu Elintarvikealan työnantajat toivat neuvottelupöytään 15 vuoteen kovimmat työehtojen heikennysesitykset, jotka työntekijät onnistuivat lopulta torjumaan lähes kokonaan. Vaikeuskerrointa neuvotteluissa lisäsi Orpon hallituksen kumoama leipomotyölaki. Aiemmin leipomoalalla vuorotyötä tekevien 100 %:n yötyölisää oli maksettu leipomotyölain perusteella, mutta nyt siitä piti työnantajapuolen ja sovittelijan näkemyksen mukaan sopia kustannusneutraalisti uuteen työehtosopimukseen. Leipomoalan työntekijöiden uuteen työehtosopimukseen saatiin sovittua kaikille työntekijöille 100 %:lla korotettu palkka yötyöstä. Sovintoehdotukseen sisältyi kuitenkin leipomoalan ensimmäisen palvelusvuosilisän ja lauantaityövapaan poistaminen sekä lauantaityölisän muuttaminen 2,80 euron tuntilisäksi leipomoalan työehtosopimuksessa. Niille leipomoalan työntekijöille, jotka ovat saavuttaneet 14.4.2025 mennessä ensimmäisen palvelusvuosilisän, palvelusvuosilisää maksetaan edelleen siihen asti, kunnes he saavuttavat toisen palvelusvuosilisän. Lisäksi leipomoalan työehtosopimukseen tuli kaksi uutta työaikamallia, joiden käyttöönotosta voidaan sopia paikallisesti leipomoissa, jos myös työntekijät niin haluavat. – Pystyimme torjumaan työnantajien yksipuolisen määräysvallan lisäämisen leipomoalan työntekijöiden työaikoihin, kiitos jäsentemme tuen ja valmiuden olla lakossa. Lähdimme neuvotteluihin erittäin vaikeista lähtökohdista, kun Orpon hallitus oli kumonnut leipomotyölain ja vienyt 100 %:n yötyökorotuksen vuorotyöntekijöiltä. Tämän ratkaisun hyväksyminen oli kipeä asia, josta jää haavat vuosiksi, SEL:n puheenjohtaja VeliMatti Kuntonen sanoo. Muihin elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksiin ei tullut heikennyksiä. Hyväksytyssä sovintoehdotuksessa sovittiin myös paikallista sopimista ja paikallista palkkaerää sekä työaikakokeilua koskevan työryhmän sekä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden hyviä käytäntöjä kartoittavan työryhmän perustamisesta. Lisäksi sovittiin määräaikaisesta työssäoppimisen mallista, jonka tarkoituksena on lisätä nuorten 16–20-vuotiaiden työssäoppimista elintarvikealan työpaikoilla. SEL ja ETL sopivat viidestä uudesta työehtosopimuksesta: leipomoalan, liha-alan, meijerialan, elintarvikealojen sekä panimoja virvoitusjuoma-alan työntekijöiden työehtosopimuksista, joiden piirissä on noin 25 000 työntekijää. • Kaikki muutokset löydät hyväksytystä sovintoehdotuksesta: www.selry.fi/tes
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 E L I N TA E 12 E L I N TA E 12 Elintarvikealan työntekijöiden palkat nousevat 2,5 % 1.6.2025 Kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja taulukkopalkkoja nostetaan 1.6.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,5 %:n yleiskorotuksella. Palkankorotukset eivät sisällä paikallisia eriä. Taulukkopalkat ovat alan vähimmäispalkkoja. Paikallisesti sovitaan paremmista palkoista. MEIJERIALA PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1 2125 2024 2 2228 2122 3 2451 2334 4 2536 2415 5 2602 2478 6 2738 2608 YLLÄPITO-OSASTOJEN KUUKAUSIPALKAT PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1 2189 2085 2 2421 2306 3 2560 2438 4 2826 2691 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa LIHA-ALA PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1240 1181 2 1297 1235 3 1359 1294 4 1421 1353 5 1492 1421 6 1563 1489 Iltavuorolisä 233 senttiä. Yövuorolisä 466 senttiä. YLLÄPITO-OSASTOJEN OHJETUNTIPALKAT PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1251 1191 2 1382 1316 3 1467 1397 4 1615 1538 LIHANTARKASTAJAT Palkkaryhmä Euroa/kk 1 2695 2 2807 3 2932 4 3198 5 4136 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa TEOLLISUUS PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1216 1158 2 1263 1203 3 1311 1249 4 1363 1298 5 1405 1338 6 1465 1395 Iltavuorolisä 209 senttiä. Yövuorolisä 419 senttiä. YLLÄPITO-OSASTOJEN OHJETUNTIPALKAT PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1251 1191 2 1382 1316 3 1467 1397 4 1615 1538 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa PANIMOALA PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1216 1158 2 1263 1203 3 1311 1249 4 1363 1298 5 1405 1338 6 1465 1395 Iltavuorolisä 209 senttiä. Yövuorolisä 419 senttiä. YLLÄPITO-OSASTOJEN OHJETUNTIPALKAT PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1251 1191 2 1382 1316 3 1467 1397 4 1615 1538 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa LEIPOMOALA PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 75 % 1556 1481 90 % 1867 1778 95 % 1970 1876 1 2074 1975 2 2181 2077 3 2288 2179 4 2373 2260 5 2439 2323 6 2564 2442 6 + 5% 2692 2564 YLLÄPITO-OSASTOJEN KUUKAUSIPALKAT PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1 2193 2089 2 2424 2309 3 2566 2444 4 2830 2695 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 Huipputaito hyppysissä Ammattitaitoa voidaan arvioida monin tavoin, mutta osaamisen ytimessä ovat ylpeys ja intohimo omaan työhön. Erika Ukkonen treenaa EuroSkillseihin ja syksyllä hänet nähdään myös Amispäiväkirjat-ohjelmassa. teksti ja kuvat Sami Turunen A M M AT T I TA I T O Erika Ukkonen on kokenut tekijä, joka saa ammattitaitokisoissa itsestään irti hyvän ja varman suorituksen.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 K iiltävän kaakaoglazen verhoama puolipallo on kaunis kuin karkki. Valkosuklaa-passionleivoksen pintaa koristaa juuri temperoidusta suklaasta tehdyt suklaahöyhenet sekä pinseteillä pisteeksi iin päälle aseteltu pienen pieni hippunen Lapin kultaa. Se on kumarrus ja silmänisku Erika Ukkosen nykyiselle kotiseudulle, Rovaniemelle. Saimaan ammattiopisto Sampon konditorialuokassa Lappeenrannassa on keskittynyt tunnelma, kun Ukkonen harjoittelee Markku Vengasahon ja Outi Suopangin ohjauksessa. Ukkonen tekee, opettajat neuvovat, ohjaavat, kannustavat – ja kehottavat välillä hieman korjaamaan tuotetta tai tekniikkaa. Harjoittelun päämääränä on nuorten ammattitaidon EuroSkills-kilpailut Tanskassa syyskuussa. Erika Ukkonen, 22, ei ole mittelemässä taitojaan ensimmäistä kertaa: vuonna 2024 hän kisasi sekä nuorten Taitaja-kisoissa että Ranskan Lyonissa pidetyissä WorldSkills-kisoissa, jotka ovat ammattitaidon MM-kilpailut. WorldSkills-kilpailussa hänen käsialaansa oli maailman parhaaksi valittu passionkakku. – Se oli sitruunakakkupohjainen entrement-kakku, jossa oli moussea, rapeilevaa crunchya ja mangoja passionkompottia, Ukkonen kuvailee. Hän oli kokonaiskisassa 21 kisaajan joukosta viides. Voitto meni Kiinaan. – Aasian maat ovat todella kovia vastuksia, he treenaavat vuosikausia intensiivisesti, Ukkonen hymähtää. Menestys tehdään tiiminä Mutta hyvä treenaaja ja valmennettava – kovan tason ammattilainen – on Erika Ukkonenkin. – Päämäärätietoinen, tavoitteellinen, sitkeä, tarkka, hyvin perusteellinen, luettelee Suopanki. – Kilpailemisen kannalta on hyvä, että Erikalla on elämänhallinta hyvin tasapainossa. Se heijastuu myös opiskeluun ja kilpailuun. Sulla on hyvä itsetunto, kestät kritiikkiä ja tiedät että osaat, kohdistaa kehunsa Ukkoselle puolestaan Vengasaho. Osaaminen on yhdistelmä oikeaa luonnetta ja osaamista. – Erika on valmis kasvamaan ja kehittymään, hän syttyy haasteista ja rakastaa tätä alaa. Opettajat ja Ukkonen puhuvat myös intohimosta. Ilman sitä ei tule huipputuloksia. Kolmikon tekemistä seuratessa tulee selväksi, että menestys maailmalla ei ole yhden ihmisen show. Ukkonenkin puhuukin menneistä ja tuleErika Ukkonen, Markku Vengasaho ja Outi Suopanki ovat tiivis tiimi, joka harjoittelee tosissaan, mutta ei otsat rypyssä.
E L I N TA E 15 Ilman intohimoa ei tule huipputuloksia. Amispäiväkirjat ERIKA UKKOSTA kuvattiin Sampon tiloissa harjoittelupäivän aikana huhtikuussa myös Amispäiväkirjat-ohjelman toiselle tuotantokaudelle, joka alkaa Livillä ja Ruudussa syyskuussa. Amispäiväkirjat-reality kertoo seitsemästä ammattiin opiskelevasta nuoresta. Ukkonen ei antanut kameroiden häiritä, vaan keskittyminen pysyi tiukasti omassa tekemisessä. – Oikein kiva kokemus. En ole ollut ennen tällaisessa mukana, mutta aika hyvin päivä sujui. Sain tässäkin asiassa hyvää ja selkeää ohjausta, hän hymyilee. vista kilpailuista me-muodossa. – Tätä tehdään tiiminä. Meillä on Sampossa hyvät tilat ja hyvät opettajat, ja saan valmennustiimiltä laadukasta opetusta. Opettajat haluavat, että opiskelijat kehittyvät. Alanvaihto luovuuden äärelle Erika Ukkonen on kotoisin Mikkelistä ja opiskellut Etelä-Savon ammattiopisto Esedussa leipuri-kondiittoriksi. Valmistuttuaan hän suuntasi Rovaniemelle, koska sai sieltä töitä ja pohjoisen luonto veti puoleensa. Työpaikka on suklaaja kakkupuoti Chocodelissä, mutta Ukkonen jatkaa opintojaan Sampossa. Hän valmistuu joulukuussa kondiittorikisälliksi. – Olen opiskellut myös lähihoitajaksi, mutta se ei tuntunut oikealle alalle. Olen aina tykännyt leipomisesta, joten lähdin opiskelemaan sitä. Siinä saa olla luova ja kehitellä uusia tuotteita. Parasta on, kun uudesta tuotteesta saa hyvää palautetta ihmisiltä. Ukkonen käy pari kertaa kuussa Lappeenrannassa opiskelemassa ja harjoittelemassa, ja kesäkuusta alkaen valmentautuminen kilpailuihin on täysipäiväistä. Harjoittelu on päämäärätietoista siinäkin mielessä, että osa kilpailutehtävistä tiedetään etukäteen. – Tulossa on ainakin taitotyö, jälkiruoka, kakku ja todennäköisesti marsipaanimuotoilua tai konvehteja. Jotain yllätysraaka-aineitakin tulee, mutta muuten kaikki suunnitellaan etukäteen. Läpivientitreeneissä kilpailutöitä harjoitellaan yli kymmenen kertaa, Suopanki kertoo. Osaamista ja intohimoa Intohimoon palataan monta kertaa – myös Sampon lounaalla, jossa opiskelijat vastaavat niin keittiöstä kuin tarjoilusta. – Kaikkea muuta voi opettaa paitsi intohimoa. Ilman sisäistä paloa menestystä ei tule, sanoo samassa pöydässä lounastava koulutuskuntayhtymän johtaja ja Sampon rehtori Antti Lehmusvaara. Kilpailuvalmennus buustaa myös opettajien intohimoa. – Se on työn suola ja antaa haastetta omaankin kehittymiseen opettajana. Kisoissa verkostoituminen on tärkeää. Ilman kansainvälisiä verkostoja Erikallekaan ei olisi järjestynyt huippupaikkoja, kuten harjoittelua Hollannin parhaassa konditoriassa. Verkostoista hyötyvät ennen kaikkea opiskelijat, sanoo Outi Suopanki. Menestys kilpailuissa tuo paljon hyvää koululle. – Sitä buustia voidaan hyödyntää rajattomasti. Se antaa meille laatuleiman ja sillä luodaan mielikuvaa, että laatu tarttuu ja täällä tehdään huippujuttuja, rehtori Lehmusvaara sanoo. Pelkkä intohimo ei kuitenkaan elätä, vaan leipäkin pitää tienata. Erika Ukkosella elää unelma omasta konditoriasta. – Tietysti pitää vielä kehittyä alalla, mutta on minulla pieniä ajatuksia omasta konditoriasta hamassa tulevaisuudessa. Se voi olla Lapissa tai jossain muualla, mutta oli se missä tahansa, se on laadukas. Laatuun on helppo uskoa. Erika Ukkosen käsissä alkavat muotoutua seuraavaksi kaunis valkosuklaa-vadelmakakku ja herkät vadelmatartaletit italialaisella marengilla. • Huipputuotteet syntyvät oikeilla välineillä, oikeilla otteilla ja raakaaineiden oikealla käsittelyllä.
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Paikallisen sopimisen mahdollisuus laajeni Hallitus antoi järjestäytymättömille työnantajille lisää mahdollisuuksia sopia työehdoista paikallisesti. Työntekijöiden on oltava valppaina, ja heidän edustajillaan on oltava osaamista ja tietoa neuvoteltavista asioista. P A I K A L L I N E N S O P I M I N E N teksti Elias Krohn kuvat Kati Oksman Kuva ei liity juttuun.
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 P aikallisen sopimisen lainsäädäntö muuttui tämän vuoden alussa. Isoin muutos on työehtosopimuksiin kirjattujen paikallisen sopimisen mahdollisuuksien laajeneminen. Aiemmin ne koskivat vain työnantajaliittoihin kuuluvia työnantajia. Nyt ne avattiin myös järjestäytymättömille työnantajille, jotka ovat yleissitovien työehtosopimusten piirissä. Petteri Orpon (kok.) hallituksen läpiviemä lakimuutos oli työnantajajärjestöjen toiveiden mukainen, kun taas ammattiliitot vastustivat sitä. Nyt asian kanssa on ainakin toistaiseksi elettävä. Työntekijöiden ja heidän luottamushenkilöidensä kannattaa oppia huolehtimaan edunvalvonnastaan uudenkin lainsäädännön oloissa niin hyvin kuin mahdollista. Lakimuutos antaa järjestäytymättömillekin työnantajille mahdollisuuksia sopia tietyistä asioista työntekijöiden kannalta epäedullisemmin kuin työehtosopimukseen on kirjattu. Paikallinen sopiminen työntekijän eduksihan on aina ollut sallittua. Muutos koskee kuitenkin vain niitä asioita, joista työehtosopimukseen on kirjattu paikallisen sopimisen mahdollisuus. Eri alojen työehtosopimuksissa on sovittu eri laajuudessa paikallisen sopimisen mahdollisuuksista, toisissa niitä on enemmän ja toisissa vähemmän. Kyse voi olla esimerkiksi sairausajan palkasta, lisä-, ylityöja sunnuntaityökorvauksista, enimmäistyöajan tasoittumisjaksoista tai ruokataukojen lyhentämisestä tai poistamisesta. Uusi laki pätee niihin työehtosopimuksiin, jotka on solmittu lain voimaantulon jälkeen eli 1.1.2025 alkaen. Kaikki SEL:n ja elintarvikealan työnantajia edustavan ETL:n väliset työehtosopimukset ovat olleet tähän asti yleissitovia, joten muutos koskee järjestäytymättömiä työnantajia myös elintarvikealalla. Elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksissa on kuitenkin varsin vähän mahdollisuuksia sopia paikallisesti työntekijän näkökulmasta työehtosopimuksen minimiä huonommin. Erilaiselle kohtelulle oltava perusteet Olennaista on se, miten paikallisia sopimuksia aletaan järjestäytymättömillä työpaikoilla tehdä. Lakimuutosten myötä työntekijöitä voi sopimisessa edustaa ammattiliittoa edustavan luottamusmiehen sijasta tai lisäksi työntekijöiden keskuudestaan valitsema luottamusvaltuutettu. – Luottamusvaltuutettu on ollut laissa jo iät ja ajat, mutta asialla ei ole ollut kovin suurta merkitystä. Heitä on valittu työpaikoille verrattain vähän, kertoo juristi Aki Eriksson Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Luottamusvaltuutettua voidaan tarvita silloin, jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä tai muuta työehtosopimuksessa tarkoitettua edustajaa. Vaikka luottamusmies olisikin, ne työntekijät, jotka eivät kuulu työehtosopimukseen sitoutuneeseen ammattiliittoon, voivat halutessaan enemmistöpäätöksin valita keskuudestaan luottamusmiehen rinnalle luottamusvaltuutetun. – Tällöin neuvotteluja käydään kaksilla rattailla: sopimusliittoon järjestäytyneitä työntekijöitä edustaa luottamusmies ja muita luottamusvaltuutettu, Eriksson selvittää. ? Elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksissa on varsin vähän mahdollisuuksia sopia paikallisesti työntekijän näkökulmasta työehtosopimusta huonommin. Kuva ei liity juttuun. Paikallinen sopiminen työntekijän eduksi on aina sallittua.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Mahdollisia ovat sellaisetkin tilanteet, joissa vain toinen näistä allekirjoittaa sopimuksen. Tällöin sopimus sitoo vain niitä työntekijöitä, joita sen allekirjoittanut henkilö edustaa. Työnantajalla on kuitenkin velvollisuus huolehtia työntekijöiden tasapuolisesta kohtelusta. – Pelkästään se, kuulutko liittoon vai et, tai edustaako sinua luottamusmies vai luottamusvaltuutettu, ei ole hyväksyttävä perustelu erilaiseen kohteluun. Perusteen on kummuttava työntekijöiden tehtävästä ja asemasta, Eriksson muistuttaa. Jos esimerkiksi työntekijöitä edustaa luottamusmies ja toimihenkilöitä luottamusvaltuutettu, voi olla hyväksyttäviä syitä tehdä sopimus vain toisen kanssa tai tehdä erilliset sopimukset. Syyt voivat liittyä esimerkiksi työtehtävistä johtuviin erilaisiin työaikajärjestelyihin tai lomien ajoituksiin. – Yleisellä tasolla tulee suhtautua pidättyvästi sopimiseen, jossa tehdään sopimusta vain osan työntekijöistä kanssa. Työnantajapuolen on oltava hyvin varovainen, Eriksson korostaa. Sopimisessa tarvitaan osaamista Luottamusmiehellä tai muulla ammattiliiton edustajalla on parhaat valmiudet neuvotella sopimuksista. Hänellä on takanaan liiton tuki ja palvelut, hän on saanut liitolta koulutusta työlainsäädännöstä ja työehtosopimuksesta ja työehtosopimuksessa on sovittu tehtävän hoitoon käytettävästä ajasta. Luottamusmiehelle on useissa työehtosopimuksissa säädetty myös kattavampi irtisanomissuoja kuin luottamusvaltuutetulla on. Työpaikalle kannattaa siis aina valita luottamusmies, mikäli se on mahdollista. – Luottamusvaltuutettu saattaa helposti jäädä yksin ja ilman tietoa siitä, mitä työpaikalla tapahtuu, mitkä ovat talouden tunnusluvut ja muuta vastaavaa, Aki Eriksson varoittaa. Lakimuutosten yhteydessä lisättiin työnantajan velvollisuuksia huolehtia luottamusvaltuutetun tiedonsaannista ja osaamisesta. – Näitä asioita ei kuitenkaan määritellä laissa kovin tarkasti. Eriksson korostaa, että luottamusvaltuutetun tulee olla tarkkana siinä, mitä sopii ja allekirjoittaa työnantajan kanssa. – Jos luottamusvaltuutettu ei tiedä riittävästi, hänen ei pidä laittaa nimeään paperiin. Sopimuksen jatkuvuuden ja sisällöllisen laadun kannalta on molempien osapuolten etu, että pelataan avoimin kortein. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden tasapuolisesta kohtelusta. Kuva ei liity juttuun. E L I N TA E 19 Luottamusmiehellä on parhaat valmiudet neuvotella sopimuksista.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Perälautana laissa on kummankin osapuolen mahdollisuus sopimuksen irtisanomiseen kolmen kuukauden kuluessa sen voimaantulosta. Tietyissä työaikajärjestelyihin liittyvissä asioissa työntekijöitä voi edustaa luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun sijasta myös muu henkilöstön valtuuttama edustaja tai henkilöstö tai henkilöstöryhmä yhdessä. Tällaisia asioita ovat yleistyöaika, vuorotyö, jaksotyö tai keskimääräisen säännöllisen työajan tasoittumisjakson pidentäminen. Riittävä tiedonsaanti ja osaaminen ovat tällöinkin sopimisessa tärkeitä. Muutos vaikuttaa ulkomailtakin tuleviin Lakimuutoksen yhteydessä täsmennettiin vuokratyöntekijöiden asemaa. Vuokratyöntekijänkin työnantaja saa tehdä vuokratyön käyttäjäyritystä sitovan työehtosopimuksen perusteella paikallisen sopimuksen, mutta vuokratyöntekijöitä ei saa asettaa palkkaa, työaikaa ja vuosilomaa koskevien ehtojen osalta käyttäjäyrityksen omia työntekijöitä heikompaan asemaan. – Tarkoitus ei ole, että vuokratyövoimaa käyttämällä poljetaan työntekijöiden etuja ja työehtoja, Aki Eriksson painottaa. Lakimuutosten valmistelun yhteydessä kiivastakin keskustelua herätti Suomen rajojen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden asema. Lähtökohta on ollut aina se, että heidän kohdallaan noudatetaan Suomen lainsäädäntöä ja alan yleissitovaa työehtosopimusta vähimmäisehtona siltä osin kuin nämä ovat työntekijän kannalta parempia kuin lähettävän maan lainsäädäntö olisi. Uudessa laissa annettiin kuitenkin työntekijöitä lähettäville EUja ETA-alueen yrityksille sama mahdollisuus tehdä paikallisia sopimuksia työehtosopimusten perusteella kuin kotimaisille yrityksille. Perusteluna oli työvoiman vapaan liikkuvuuden periaate sisämarkkinoilla. – Toivottavista lähettävillä yrityksillä on osaamista asiassa ja ne tutustuvat riittävästi meidän lainsäädäntöömme. Työsuojeluviranomaisen pitäisi myös pystyä tarjoamaan niille riittävästi tietoa aiheesta, Eriksson kommentoi. Avi valvoo sopimuksia Järjestäytymättömän kentän tekemiä paikallisia sopimuksia valvoo työsuojeluviranomainen eli aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. – Kun yleissitovaan työehtosopimukseen perustuva paikallinen sopimus tehdään henkilöstön edustajan kanssa, työnantajan on toimitettava se meille kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä, Aki Eriksson kertoo. Työnantajan on muun muassa kerrottava, mihin työehtosopimukseen paikallinen sopimus perustuu. – Katsomme, löytyykö työehtosopimuksesta varmasti valtuutus sovittuihin asioihin. Valvomme, että sopimuksen ovat tehneet ne, joilla on siihen oikeus, ja ettei paikallisen sopimisen rajoitteita ole ylitetty. Mikäli huomataan, että työnantaja ei ole toimittanut sopimusta viranomaiselle, sille voidaan määrätä 1 000–10 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu. Tämä koskee myös ulkomaisia yrityksiä. • • Myös järjestäytymättömät työnantajat, jotka ovat yleissitovan työehtosopimuksen piirissä, voivat sopia paikallisesti niistä asioista, joissa työehtosopimus antaa siihen mahdollisuuden. • Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, paikallisen sopimuksen voi allekirjoittaa työntekijöiden keskuudestaan valitsema luottamusvaltuutettu. • Sama paikallisen sopimisen mahdollisuus koskee myös työntekijöitä Suomeen lähettäviä muiden EUja ETA-maiden yrityksiä. • Vuokratyöntekijöiden osalta henkilöstöyritys voi tehdä paikallisia sopimuksia, mutta vuokratyöntekijöitä ei saa asettaa käyttäjäyrityksen omia työntekijöitä heikompaan asemaan. • Lakimuutokset tulivat voimaan 1.1.2025 ja koskevat sen jälkeen solmittuja työehtosopimuksia. Mikä muuttui paikallisessa sopimisessa? E L I N TA E 19 Työpaikalle kannattaa aina valita luottamusmies.
E L I N TA E 21 Työsuojeluvaltuutettu Kimi Skog pitelee kädessään 6-grammaista Keijuannosmargariinipakkausta. Oikealla SEL:n Länsi-Suomen aluesihteeri Esa Vahlsten.
E L I N TA E 21 Keijutehdas Raisiossa toimiva Bunge on Suomen ainoa margariinitehdas. Henkilöstön pysyvyyteen panostaminen mahdollistaa sen, että tuotanto sujuu kuin rasvattu. R aisiossa on valmistettu margariinia yli 60 vuotta. Suuri yleisö ei kuitenkaan tunne nykyistä valmistajaa Bungea, joka on maailman johtava öljysiementen jalostaja ja kasvipohjaisten rasvojen valmistaja. Bunge osti Raisio Oyj:n margariiniliiketoiminnan vuonna 2009. – Kun kerron uusille ihmisille työskenteleväni Bungella, moni kysyy, että missä? Heti, kun lisään, että siellä, missä Keijut tehdään, alkaa heillä kellot soimaan, työsuojeluvaltuutettu Kimi Skog luonnehtii. Raision 1990-luvulla kehittämä Benecol oli ensimmäinen terveysvaikutteinen kolesterolia alentava elintarvike. Yritysja tuotemerkkikauppojen jälkeen Benecolit tehdään ulkomailla. Bunge toi oman Alentaja-margariinin markkinoille 2012 ja sen oma tuotekehitys Suomessa on vahvaa. Kiinnostavin uutuuksista lienee vuonna 2023 lanseerattu Eleplant, joka valmistetaan rypsiöljyn, kookosöljyn ja sheavoin sekoituksesta. Margariini käyttäytyy täysin voin tavoin ruuanlaitossa ja leivonnassa. Tummanvihreän pakkauksen ja englanninkielisen nimen takia tuotetta ei ole helppo tunnistaa suomalaiseksi. Bunge Finlandin toimitusjohtaja Antero Lehtosen mukaan Eleplant on luotu kansainväliseksi tuotemerkiksi, jota viedään tällä hetkellä myös Ruotsiin. Omistaja vaihtuu jälleen Suomessa Bunge on markkinajohtaja ja Ruotsissa vahva laktoosittomissa levitteissä. Noin viidennes tehtaan tuotannosta menee vientiin, pääasiassa lähimaihin. Lähimmät Bungen tehtaista sijaitsevat Puolassa. Suomen tehtaassa valmistetaan noin 150–180 eri tuotenimikettä. Töitä paiskitaan keskeytyvässä kolmivuorossa. Maaliskuun lopulla pääluottamusmies Kimmo Lindfors hälytettiin henkilöstöinfoon kesken vapaapäivän. Siellä ilmeni, että belgialainen Vandemoortele ostaa Bungen margariinija kasvipohjaisten öljyjen Euroopan liiketoiminnot. Perheyritys valmistaa muun muassa majoneeseja, öljyjä ja croissanteja. – Uutinen tuli alkuun aika shokkina. Sittemmin, kun asiaa on sulatellut, niin meillä on yksi Bungen tuottavimmista yksiköistä ja tänne Raisioon on investoitu viime vuosina paljon, eikä lähialueilla ole päällekkäisiä toimintoja, joten meillä on vahva tilanne, Lindfors ja Skog kertovat. Pisimmillään työntekijöiden työsuhteet ovat kestäneet yli 40 vuotta. – Vaihtuvuus meillä ei ole kovinkaan suurta, T Y Ö P A I K A L L A ? teksti ja kuvat Kati Oksman Bungen tehtaassa valmistetaan noin 150–180 tuotenimikettä.
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 Kuva vasemmalla: Osa pakatusta margariinista laitetaan takaisin seokseen, jotta margariinista tulee tasalaatuista. Kuva oikealla: Prosessinhoitaja Eero Äyräväinen työskentelee tuotannon alkupäässä eli rasvaseosten valmistuksen parissa. Hän on työskennellyt samassa työpaikassa 42 vuotta. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen muistutti Äyräväistä pitämään SEL:n 25-vuotisjäsenlomansa ennen vuoden päästä koittavaa eläköitymistä. jos ei huomioida opiskelijoita, jotka tulevat tänne viettämään välivuotta, eli vaihtuvuutta on lähinnä eläkkeelle jäämisen vuoksi, Lindfors sanoo. – Aiemmin, kun kunnossapito oli ulkoistettu, vaihtuvuutta oli enemmän. Tuolloin huomattiin, miten haavoittuva ulkoistettu järjestelmä voi olla. Se osoitti työnantajalle, miten tärkeitä me olemme, Kimi Skog kertoo. Kunnossapito on öljy tehtaiden rattaissa Kimmo Lindfors aloitti kunnossapitoasentajana margariinitehtaalla 13 vuotta sitten syyskuussa henkilöstövuokrausfirman kautta, jonka palkkalistoilla hän oli vuoden ennen kuin siirtyi alihankintana kunnossapitoa tekevän firman kirjoille. Skogin polku Lindforsin kollegaksi kulki samanlaista reittiä pitkin yhdeksän vuotta sitten. Bungelaisia he ovat olleet vuoden 2020 alusta saakka, jolloin kaikilla Quantin kunnossapitoasentajilla oli mahdollisuus siirtyä Bungen kirjoille vanhoina työntekijöinä. – Alihankkijan kautta työskentely oli kasvotonta ja homma jäykistyi, joten oli hyvä, että kunnossapito palautui talon omaksi toiminnaksi. Meillä on edelleen myös vanhempaa konekantaa, joiden sielunelämää voi ymmärtää syvällisemmin ainoastaan ajan kanssa, luottamushenkilöt kertovat. Lindforsin mukaan kunnossapidon verstaalta löytyy erilaisia koneita ja laitteita joka lähtöön, ja jos jotain kunnossapidossa tarvittavia välineitä puuttuu, niiden tilaaminen ei ole ongelma. – Tuotannon seisominen se vasta kallista onkin, Skog ja Lindfors kertovat. Nykyisin vuokratyövoimaa käytetään pääsääntöisesti enää paikkaamaan sairauspoissaoloja. Koulutuksia ja aloitepalkkio Työsuojeluvaltuutettu Kimi Skog ja pääluottamusmies Kimmo Lindfors ovat olleet luottamustehtävissä viisi vuotta kumpikin. – Meillä ei ole ollut luottamustehtäviin tunkua, mutta viime syksynä meillä oli luottamusmiesvaalit, joiden lopputulemana sain jatkaa pääluottamusmiehenä, Lindfors sanoo. Skog toimii työsuojeluvaltuutettuna, varapääluottamusmiehenä ja EWC-edustajana. Työsuojelu on jokapäiväistä puurtamista ja usein melko huomaamatonta työtä silloin, kun asiat ovat hyvin. – Hankin meille noin vuosi sitten uudet seisontamatot, ja meni kuukausi ennen kuin joku huomasi, että täällähän on uudet seisontamatot. Valtaosa työntekijöistämme tekee F A K TA Bunge Finland, Raisio ? Henkilöstömäärä: 103, josta 56 on SEL:n tessin alaisissa töissä ? Tuotteet: Kasvipohjaiset margariinit, levitteet ja öljyt kuluttajamarkkinoille, food service -asiakkaille ja teollisuuteen ? Liikevaihto: 77,7 miljoonaa euroa (2023)
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 seisomatyötä, joten ne ovat tärkeitä, Skog kertoo. – Täällä on hyvä työturvallisuuskulttuuri. Minun aikanani täällä ainakin on ollut pelkkää nousujohteista toimintaa sen suhteen, Lindfors komppaa. Työntekijät ovat ikäohjelman piirissä 50 ikävuodesta ylöspäin. Jokaisella osastolla on myös omat ergonomialähettiläät, jotka ovat koulutettu antamaan työkavereille tarvittaessa vinkkejä parempaan työergonomiaan. Tunnelmallinen taukohuone uudistettiin vastikään työntekijöiden mielipiteitä huomioiden. Sohvalla tai nojatuoleilla voi levähtää vaikkapa kirjaa lukien ja nurkasta löytyvät myös puolapuut. Henkilöstöetuihin kuuluu muun muassa virkistysraha, ePassi, työsuhdepolkupyörä, alennuksia kuntokeskuksiin, kattava, mutta vapaaehtoinen sairauskassa, oman tehtaan tuotteet, sekä taukokahvit. Koulutuksia työntekijöille järjestetään keskimäärin 1–3 kertaa vuodessa. Työpaikalla on käytössä myös aloitepalkkio, jonka suuruus vaihtelee muutamasta kympistä pariin tuhanteen euroon ehdotuksen hyödyllisyydestä riippuen. Vaikuttaa siltä, että työntekijöiden tyytyväisyyden aste on varsin hyvällä tasolla. Luottamusmiehet kuitenkin kokevat, ettei palkkauksessa huomioida tuotantoympäristön muutoksia parhaalla mahdollisella tavalla. – Tuotantomme on tuplaantunut vuodesta 2016, mutta palkoissamme asiaa ei ole huomioitu. Pääluottamusmies suunnitteleekin aloittavansa keskustelut työnantajan kanssa tuotantopalkkioiden päivittämiseksi. Työntekijöiden järjestäytymisasteen Lindfors arvioi olevan noin 80 prosenttia. Tehtaalla oltiin toukokuun alussa tyytyväisiä siihen, että uudet työehtosopimukset saatiin solmittua usean kuukauden vääntämisen päätteeksi. • Kuva vasemmalla: Prosessinhoitajat Liisa Karlsson ja Aarne Kuusisto työskentelevät viiden kilon palapakkauskoneella. Kuva oikealla: Mika Suokas lisää tyhjiä Voimix-rasioita 400-gramman rasiapakkauskoneelle. Suokkaalla tuli vastikään 30 työvuotta täyteen työpaikassaan. Kimi Skog (vas.) ja Kimmo Lindfors (oik.) keskustelevat tehtaassa vierailleiden SEL:n Länsi-Suomen aluesihteeri Esa Vahlstenin ja puheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen kanssa.
E L I N TA E 25 T Y Ö PA I K A L L A Tuttua kauraa Raision Nokian myllyllä tehdään rakastetut Elovena-hiutaleet, joita saa nykyään myös gluteenittomana. 100-vuotiasta tuotemerkkiä juhlitaan työn merkeissä. teksti ja kuvat Kati Oksman Rainer Palmroth esittelee Marja-Liisa Jaakkolalle ja Eija Rantaselle uunituoreita jumbokoon kaurahiutaleita. Palmrothin mielestä parasta hänen työpaikassaan on palkka ja työkierto. E L I N TA E 2 4 E L I N TA E 2 4
E L I N TA E 25 ? N okialla vuonna 1942 toimintansa käynnistänyt mylly vastaa Raision kauraja ruismyllytoiminnasta. Hiutaleita, leseitä ja jauhoja niin vähittäiskauppaan, leipomoihin kuin elintarviketeollisuuden raaka-aineiksi tuottava mylly valmistaa myös pääraaka-aineen kaikkiin Elovena-tuotteisiin. Vuonna 2021 valmistuneessa uudessa tehtaassa Raisiossa valmistetaan muun muassa kauramaitoja ja lusikoitavia välipalatuotteita gluteenittomasta kaurasta. – Teemme täällä myllyllä noin 250 eri tuotetta, kun kaikki eri pakkaukset huomioidaan. Kasvua on tullut paljon viimeisen 10 vuoden aikana. Ruismylly on pienentynyt ja kauramylly vastaavasti kasvanut. Tällä tontilla Elovena on selvä ykkösbrändi, mutta teemme myös Nalle-tuotteita ja Sunnuntai-tuotteita, Ravintoraision Nokian myllyn tehdaspäällikkö Vesa Arjanmaa sanoo. Viime vuosina myllyyn on tehty valtavia investointeja: Gluteenittoman kauran valmistus alkoi 2020. Vuotta myöhemmin valmistuneen kaurankuorilla energiaa tuottavan lämpölaitoksen avulla tuotanto saatiin hiilineutraaliksi. Viime vuonna annospikapuurojen pakkaus siirtyi alihankkijalta myllyn omaksi toiminnaksi. Muutokset näkyvät henkilöstömäärissä. Esimerkiksi vuonna 2016 SEL:n työehtosopimukKuvassa vasemmalta SEL:n Häme-Keski-Suomen aluesihteeri Eija Rantanen, pääluottamusmies, Merja Techtolin, toimistonhoitaja Marja-Liisa Jaakkola, työsuojeluvaltuutettu Tuomas Virsiheimo, Elintakeen toimittaja Kati Oksman ja Ravintoraision Nokian myllyn tehdaspäällikkö Vesa Arjanmaa. sella työskentelevien omien työntekijöiden määrä oli hieman päälle parinkymmentä, nyt 40. Useat uudet työntekijät ovat nuoria ja leipomoalalta tänne siirtyneitä. – Viime kesänä työsuhteiden pituuden keskiarvo oli 27 vuotta, mutta luku on nykyään alempi, koska sen jälkeen on tapahtunut eläköitymisiä ja taloon on tullut yli 10 uutta työntekijää, Arjanmaa kertoo. Nastakengät ja sepeliä Raisio on yksi merkittävimmistä gluteenittoman kauran tuottajista Euroopassa. Viennin osuus tehtaan tuotannosta on noin viidennes. – Kasvua haetaan nimenomaan viennin kautta, sillä kotimaassa viljatuotteiden menekkiä ei voi kasvattaa loputtomiin, Arjanmaa kertoo. Myllyyn kuuluu jauhomyllyn ja hiutalemyllyn lisäksi muun muassa laboratorio. Pakkaamo työllistää eniten työntekijöitä ja uudet työntekijät aloittavat yleensä työnsä siellä. Varaston ja kunnossapidon toiminnot on ulkoistettu, molemmat työllistävät pääluottamusmies Merja Techtolinin mukaan noin seitsemän henkilöä. Jauhomyllyn puolella valmistetaan erilaisia jauhoja, muun muassa valmiita jauhosekoituksia leipomoasiakkaille esimerkiksi pullien ja donitsien valmistukseen. Santeri Palomäki
E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 – Jauhot menevät pääosin suursäkkeihin, jonkin verran 20-kilon säkkiin ja irtolastaukseen, Techtolin kertoo. Mylläri Tuomas Virsiheimo aloitti työt jauhomyllyn puolella vuonna 1996. Nykyään Virsiheimo työskentelee hiutaleiden valmistuksessa, ja työsuojeluvaltuutettunakin Virsiheimolla on vierähtänyt yli 20 vuotta. Työsuojeluvaltuutetun mukaan työnantajalla on aktiivinen ja ennakoivaan suuntaan kehittynyt ote työsuojeluja työturvallisuusasioissa. Se näkyy pienissäkin yksityiskohdissa. Esimerkiksi muutama vuosi sitten työnantaja kustansi henkilöstölle nastakengät ja tänä talvena työntekijät saivat viedä työnantajan tilaamia sepelisäkkejä kotiin liukastumisten torjumiseksi. – Meillä on järjestelmä, johon koko henkilöstö voi laittaa huomaamiaan epäkohtia. Joka päivä esihenkilöiden aamupalaverissa tarkastetaan, onko tullut uusia ilmoituksia. Olemme olleet ilman yhtään sairauspoissaoloon johtanutta työtapaturmaa yli kaksi vuotta, Virsiheimo kertoo. Meluhaittoja torjutaan viime vuonna tulleilla, valetuilla kuulosuojaimilla tai laadukkain kuppisuojaimin. Lisäksi hengityssuojaimia on saatavilla kaiken tasoisia, aina motorisoituihin maskeihin asti, jotka ovat jauhomix-linjalla käytössä. – Työpaikalla saa uudet työjalkineet vaikka joka vuosi. Kovat lattiat eivät ole mitkään helpoimmat jaloille, mutta kenkiin saa myös geelipohjalliset, Virsiheimo lisää. Kunnosta ei tarvitse huolehtia – Täällä työskentely on hyvää kuntoilua, Merja Techtolin kertoo. Tuotannossa on pinta-alaa 30 000 neliömetriä kahdeksassa kerroksessa, joista ylin 40 metrin korkeudessa. Kävelyä työvuoron aikana kertyy helposti 10 000 askelta. Talossa on käytössä kaikkia mahdollisia työvuoromalleja, esimerkiksi viikonloppuisin 12-tunnin vuoroja. Myllärit tekevät kahtaja keskeytettyä kolmivuorotyötä. Techtolin on työskennellyt Nokian myllyllä 31 vuotta ja ollut pääluottamusmieskin neljännesvuosisadan. – Työpaikka on muuttunut valtavasti tuona aikana. Olin alkuvuodet makaronipakkaamossa töissä ja sitä ennen vielä kesätöissä juoksulikkana. Jälkeenpäin ajateltuna oli aika suuri vastuu niin nuorelle kiikuttaa esimerkiksi rahoja pankkiin, Techtolin muistelee. Myllärinä Techtolin on toiminut reilut 20 vuotta. Myllärin työn oppiminen työpaikalla kestää noin vuoden. Techtolin oli aikoinaan myllyn ensimmäinen naismylläri. Sukupuolella ei tässä tehtävässä ole kuitenkaan mitään merkitystä, Techtolin kollegoineen painottaa. Tuotantoprosessi on lähes täysautomatisoitu. Mylläri tekee prosessityötä, jossa ollaan paljon jalkojen päällä, vahtien ja tarkastellen kahdeksan kerroksen väliä. Kerran tunnissa mylläri tekee kierroksen, jossa otetaan tuotannosta näytteitä sekä automatiikan avulla että perinteisesti käsituntumalla ja näön avulla. Myllyllä pidetään tärkeänä, että palkat ovat kilMerja Techtolin esittelee pöytälajittelijaa, joka erottelee kauranjyvät kuoristaan. Vanhin myllyn yhä käytössä oleva kone on arviolta 1970-luvulta. Vanhatkin koneet ovat hyviä ja luotettavia. Laitteet toimivat ja tekevät sen, minkä pitää, työntekijät kertovat. F A K TA Ravintoraision Nokian Mylly ? Myllyn toiminta käynnistyi 1942. ? Raisio-konsernin omistukseen mylly siirtyi kokonaan 2008. ? Tuotteet: jauhot, hiutaleet, leseet, ruisja kaurapohjaiset raaka-aineet teollisuuteen ? Henkilöstömäärä: 50, josta SEL:n työehtosopimuksen alaisissa töissä 40 ? Raisiolla on 350 työntekijää seitsemässä maassa. Liiketulos 23 miljoonaa (2024). ? Raisio on varsinaissuomalaisten viljelijöiden perustama yritys, joka listattiin pörssiin 1988.
E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 pailukykyisiä, joten heillä maksetaan tessin ylittävää palkkaa. – Saimme viimeksi sovittua paikalliseen sopimukseen uudet monityötaitolisät, Techtolin kertoo. Eduiksi lasketaan muun muassa myös ikäohjelma, sairauskassa, työpaikan välipalabaari, Smartum-etu ja yhteiset illanvietot. Henkilöstötutkimus kertoo, että Nokian myllyn työntekijöiden työtyytyväisyys on hyvällä tasolla. – Vaikka teemme raskasta vuorotyötä, hyvä työporukka antaa positiivista potkua päivään. Tässä työssä yksikään vuoro ei ole samanlainen, Techtolin kertoo. Järjestäytymisaste on 90 prosenttia. – Myllyllä on kautta aikojen ollut hyvä järjestäytymisaste. Pääluottamusmiehen tehtävän ohella Techtolin on hoitanut myös SEL:n valtakunnallisia luottamustehtäviä. Tällä hetkellä hän on SEL:n liittohallituksen varapuheenjohtaja. Ay-toimet ovat tarjonneet antoisia haasteita, ihania uusia ihmisiä ja asioita. – Välillä mennään alas, mutta aina olemme nousseet ja löytäneet ratkaisun. Muistan erään esimiehen sanoneen kerran, että tässä riitelevät asiat, eivät ihmiset. Se on hyvä neuvo, Techtolin kertoo. Vastuullisin tuotemerkki Tänä vuonna Elovena juhlii 100-vuotista taivaltaan, ja se säilytti paikkansa Suomen vastuullisimpana pidettynä brändinä. Sustainable Brand Index 2025 -kyselyyn vastasi 10 000 suomalaista. Tuotemerkki syntyi Viipurissa 1925, josta valmistus siirtyi sodan jaloista Vaasan kautta Nokialle vuonna 1944. 100-vuotisjuhla näkyy esimerkiksi juhlapakkauksissa, ja myllyn siiloon syttyy pimeään aikaan Elovena 100 vuotta -mainosvalo. Elovena mielletään suomalaiseksi kansallisomaisuudeksi. Elovena-murot ja -granola valmistetaan suomalaisesta kaurasta Suomen rajojen ulkopuolella. Nokian mylly on merkittävä toimija omalla alueellaan. Toiminnan jatkuminen Suomessa ei ole ollut itsestäänselvyys. – 2007 mylly oli lakkautusuhan alla. Syntyi Pro Elovena -kansanliike, jonka vetoomus tuotannon säilyttämiseksi Nokialla keräsi tuhansia allekirjoituksia. Kuluttajalle Elovena on herkkä brändi, joten olemme yhä täällä. – Viime vuosina tehdyt suuret investoinnit luovat meille työntekijöille positiivisia toiveita tulevaisuudesta ja jatkuvuudesta, Techtolin päättää. • Kuva vas. ylhäällä: Työsuojeluvaltuutettu Tuomas Virsiheimo aloitti työt myllärinä vuonna 1996. Kuva vas. alhaalla: Veera Volanen on viides Nokian myllyllä työskentelevä naismylläri. Volanen työskenteli aiemmin Fazerin ksylitolitehtaalla Lahdessa, jossa käytetään myllyn tavoin kauraa raaka-aineena. Kuva oik. ylhäällä: Niko Leino pakkaa Nalle-hiutaleita. Pakkaamossa työskennellään pääasiassa kahdessa vuorossa. Kuva oik. alhaalla: Mylläri Sami Malin on työskennellyt myllyllä noin 4 vuotta. Kuvassa hän on hiutaloinnin ohjaamossa.
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 Onko lomapalkkasi ja lomarahasi maksettu oikein? Tarkista palkkalaskelmastasi, että lomapalkkasi ja lomarahasi on laskettu ja maksettu oikein. L O M A P A L K K A teksti SEL:n työryhmä kuva Bibek Bista Kuva SEL:n nuorten risteilyltä toukokuussa 2025. S EL:n ja ETL:n välisissä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksissa on sovittu työntekijän vuosilomapalkan määräytymisestä vuosilomalain mukaan. Lisäksi työehtosopimuksissa on sovittu, että työntekijöille maksetaan lomapalkan lisäksi lomaraha. Työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkka. Ansaintasääntö määräytyy työntekijän työsopimuksen ehtojen eli sovitun työajan perusteella. KAKSI ANSAINTASÄÄNTÖÄ Vuosilomalaissa säädetään kahdesta ansaintasäännöstä. Ensisijainen sääntö on 14 päivän sääntö ja toissijainen sääntö on 35 tunnin sääntö. Riippuen siitä, onko työntekijä kokoaikainen tai osa-aikainen työntekijä, on lomapalkan laskennassa hieman erilaiset menetelmät. E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 9
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 Laskentamallit KUUKAUSIPALKKAINEN TYÖNTEKIJÄ Kuukausipalkkaisella työntekijällä lomakuukauden palkan yhteenlasketun summan pitää olla sama kuin normaali kuukausipalkka lisineen. Työsuhteen päättyessä maksettaessa lomakorvausta, yhden lomapäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 25:llä ja kertomalla se lomapäivien määrällä. Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka muuttuvat sopimuksen mukaan lomamääräytymisvuoden aikana, työnantaja ja työntekijä saavat sopia muutosta sopiessaan siitä, että vuosilomapalkka lasketaan keskimääräisen palkan mukaan lomanmääräytymisvuotena. OSAN KUUKAUTTA KESTÄVÄ LOMA Loman osan tai palkanmaksukautta lyhyemmän loman palkka lasketaan lomaja työssäolojaksoihin suhteutettuna siten, että tulos vastaa työntekijän vastaavan ajan palkkaa. Osan kuukautta kestävän loman osalta lomapalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työpäivien lukumäärällä ja kertomalla saatu päiväpalkka lomajakson työpäivien lukumäärällä. KESKIPÄIVÄPALKKAAN PERUSTUVA VUOSILOMAPALKKA Työntekijän keskipäiväpalkkalaskelman mukaan on vuosilomanmääräytymisvuoden ajalta maksettu palkka jaettuna tehdyillä työpäivillä, tästä tulee esimerkin mukaan 80 euroa per päivä. 80 € x 27,8 (vuosilomalaista tuleva kerroin) = 2 224 € Työntekijällä on oikeus 30 lomapäivään, jolloin yhden lomapäivän palkka on 74,13 euroa, josta kesäloman osuus on 24 pv x 74,13 € = 1 779,19 € ja talviloman osuus 6 x 74,13 = 444,78 €. Lomaraha on 50 % lomapalkasta eli kesälomasta 889,60 € ja talvilomasta 222,39 €. Vuosiloma-ajan palkka on TES:n lomapalkkasopimuksen mukaan, kun keskituntiansio (KTA) on lomanmääräytymisvuoden aikana 10 €: 222,4 x 10 € = 2 224 €. Jaettaessa 2224,0 €/30 (lomapäivien määrä) = 74,13 € yhden lomapäivän palkka, josta kesäloman osuus on 24 x 74,13 € = 1779,19 € ja talviloman osuus 6 x 74,13 = 444, 78 €. Lomaraha on 50% lomapalkasta eli kesälomasta 889,60 € ja talvilomasta 222,39 €. ONKO SINULLE MAKSETTU LIIAN VÄHÄN PALKKAA? Jos sinulle on maksettu liian vähän palkkaa, ole yhteydessä työnantajaasi, omaan esihenkilöösi tai työpaikkasi palkanlaskentaan ja pyydä virheen korjaamista. Työntekijällä on oikeus myös viivästyskorkoon, jos palkanmaksu myöhästyy. Jos sinulla on kysyttävää palkastasi, työpaikkasi SEL:n luottamusmies auttaa sinua. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä tai asia ei ratkea työpaikalla tai et ole tällä hetkellä työsuhteessa, ole yhteydessä oman SEL:n aluetoimistosi aluesihteeriin tai soita SEL:n työsuhdeneuvontaan 09 4246 1260. Tarkista palkkalaskelmasi kuukausittain ja jos huomaat virheitä palkoissasi, toimi ripeästi virheiden korjaamiseksi, sillä palkkasaatavat vanhenevat kahdessa tai viidessä vuodessa. l VIIKKOTAI KUUKAUSIPALKKAAN PERUSTUVA VUOSILOMAPALKKA Viikkotai kuukausipalkkaa saavalla työntekijällä on oikeus saada sama palkka lisineen myös loma-ajaltaan. KESKIPÄIVÄPALKKAAN PERUSTUVA VUOSILOMAPALKKA Jakajana käytetään lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjä työpäiviä ja näin saatu keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella (Vuosilomalaki 11 §). TESSILL Ä SOVIT TU LIIT TOJEN VÄLINEN LOMAPALKKASOPIMUS Elintarvikealan yrityksissä voi olla käytössä myös SEL:n ja ETL:n välinen lomapalkkasopimus, jonka mukaisesti työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä. Näin saatu keskituntiansio kerrotaan lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella. PROSENT TIPERUSTEINEN VUOSILOMAPALKKA Muun kuin viikkotai kuukausipalkalla alle 14 päivänä kalenterikuukaudessa työtä tekevän työntekijän vuosilomapalkka on joko 9 %, jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä eli 31.3. mennessä kestänyt alle vuoden tai 11,5 %, jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt yli vuoden lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta palkasta. LOMARAHA MAKSETAAN LOMAPALKAN LISÄKSI Työntekijälle vuosilomapalkan lisäksi maksettava lomaraha ei perustu lakiin, vaan työehtosopimukseen. SEL:n ja ETL:n välisissä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksissa on sovittu lomarahan maksamisesta työntekijälle. Lomarahan suuruus on 50 prosenttia työntekijän vuosilomapalkasta. Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä lomalle jäädessä ja puolet loman jälkeen, ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. • E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 9
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 E L I N TA E 31 Älä paahda itseäsi töissä, muista juoda ja pitää tauot! Kuumuus kuormittaa elimistöäsi ja vaikuttaa haitallisesti terveyteesi, mistä voi seurata esimerkiksi lämpöhalvaus, pyörtyminen tai sydämen toimintahäiriö. Muista juoda, syödä ja pitää taukoja, kun työskentelet kuumassa. Työnantajan velvollisuus on huolehtia teknisin toimenpitein, että lämpötila pysyy työpaikalla alle 28°C, kun ulkoilma on alle 25°C. Jos lämpötila työpaikalla ylittää 28°C, on työtä kevennettävä lyhentämällä työntekijöiden altistumisaikaa kuumuudelle: Jos työpisteen lämpötila on yli 28°C 10 minuutin tauko tunnissa Jos työpisteen lämpötila on yli 33°C 15 minuutin tauko tunnissa Erittäin kuumissa työpisteissä tulisi lisäksi olla nopea työkierto työpisteestä toiseen. Kysy lisää työpaikkasi työsuojeluvaltuutetulta. Työpaikan lämpötiloja valvoo aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Lue lisää: www.selry.fi/kuumatyo
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 E L I N TA E 31 Don’t roast yourself at work, remember to drink and take a break! Stek dig inte på jobbet, kom ihåg att dricka och ta pauser! Heat puts a strain on your body and adversely affects your health, which can cause things like heat stroke, fainting, or heart failure. Remember to drink, eat and take breaks when working in hot conditions. It is the employer’s responsibility to take technical measures to ensure that the temperature in the workplace remains below 28°C when the outdoor temperature is below 25°C. If the temperature at the workplace exceeds 28°C, the work must be reduced by limiting the amount of time workers are exposed to heat: If the workstation’s temperature is above 28°C 10-minute break per hour If the workstation’s temperature is above 33°C 15-minute break per hour In addition, very hot workstations should have a fast work cycle from one workstation to another. Please ask the occupational health and safety representative at your workplace for more information. Workplace temperatures are monitored by the Occupational Safety and Health Division of the Regional State Administrative Agency. Hetta belastar kroppen och har en skadlig inverkan på din hälsa och kan resultera exempelvis i värmeslag, svimning eller hjärtsvikt. Kom ihåg att dricka, äta och hålla pauser då du arbetar i hetta. Det är arbetsgivarens skyldighet att med tekniska åtgärder se till att temperaturen på arbetsplatsen bibehålls under 28°C, då utetemperaturen är under 25°C. Om temperaturen på arbetsplatsen överstiger 28°C, bör arbetet underlättas genom att förkorta arbetstagarnas exponering för hetta: Om temperaturen på arbetsstationen stiger över 28°C 10 minuters paus per timme Om temperaturen på arbetsstationen stiger över 33°C 15 minuters paus per timme På arbetsstationer med extrem hetta bör man dessutom ha en snabb rotation från en arbetsstation till en annan. Fråga mer av den arbetarskydds-befullmäktigade på din arbetsplats. Temperaturerna på arbetsplatserna övervakas av regionförvaltningsmyndighetens ansvarsområde för arbetsskydd.
E L I N TA E 33 Järjestösivut Etelä-Suomi SEL Etelä-Suomen Kahvila Pääsky jää kesätauolle, jonka jälkeen kahvitellaan jälleen maanantaisin klo 9–11, 11.8.2025, 1.9.2025, 6.10.2025 ja 3.11.2025 osoitteessa: Asemamiehenkatu 2, 8 kerros, 00520 Helsinki. Hyvää kesää! Toivottavat Satu ja Jouni 1 helsingin leipomotyöntekijät Osasto tukee Kesäfestereita seuraavasti: 60 €/henkilö/hotellimajoituksesta, ruokalippuja 2 × 12 € ja matkakuluista 50 %, kun käytetään julkisia kulkuneuvoja. Kaikki tuet taloudenhoitajalta kuitteja vastaan: taloudenhoitaja001@gmail.com. Osastolla on useita kesäkauden etuja, joten seuraa osastosi sivuja: sel1.yhdistysavain.fi/ jasenedut Länsi-Suomi 144 turun elintarviketyöntekijät Osasto järjestää ”Saariston makujen matkan” Turun saaristoon 26.7.2025. Matkan hinta on 89 €/jäsen tai 124 €/jäsenen avec (ei jäsen). Matkaan lähdetään Auran ABC asemalta klo 9.00, Moision ST1 asemalta klo 9.20, Turun linja-autoasema klo 9.35 ja Raision kaupungintalon pysäkki klo 9.50. Päivä alkaa opastetulla panimovierailulla Naantalissa. Seuraavaksi suuntaamme idylliseen Rymättylään, jossa perinteikäs Ravintola Pohjakulma odottaa herkullisen saaristolaispöydän kera. Lounaan jälkeen matka jatkuu kohti Hangan rantaa, mistä jatkamme lautalla Nauvon kauniisiin maisemiin. Nauvossa tutustumme Nagu Distilleryn tislaamoon, jonka jälkeen vierailemme Tammiluodon viinitilalla Paraisilla. Matkan viimeisenä kohteena on siideritehdas, jossa tutustutaan siiderin valmistusmenetelmiin. Sitovat ilmoittautumiset 10.7.2025 mennessä. Tarkemmat tiedot matkasta https://www.ao144.eu/tapahtumat/saaristo-26-7-2025/ Lisätietoa tapahtumasta myös Marko Laaksolta p. 050 3796 877 tai marko. laakso@ao144.eu. Häme-Keski-Suomi 16 jyväskylän elintarviketyöläiset Eläkeläisten teatteriretki Muuramen Riihivuoreen 26.7.2025 klo 15 alkavaan ”Yhtenä iltana” -esitykseen. Esityksestä peritään 10 € omavastuu/jäsen. Ilmoittautumiset Raija Järviölle 13.7.2025 mennessä p. 0400 782 198. Lisätietoja ilmoittautumisen yhteydessä. Itä-Suomi 23 joensuun elintarviketyöläiset Ammattiosasto tarjoaa jäsenilleen Ilosaarirock 2025 -tapahtumaan Joensuussa 18.–20.7.2025 ja Ilovaari-tapahtumaan Joensuussa 4.–5.7.2025 lipun hinnasta 40 € tuen. Saadaksesi tuen ammattiosasto on lauantaina 19.7.2025 klo 10–12 tavattavissa toimistolla osoitteessa Torikatu 5, Joensuu. Ota mukaan tilinumerosi tiedot. 23 joensuun elintarviketyöläiset Joensuun elintarviketyöläisten ammattiosasto osallistuu SEL:n kesäfestareille Vantaalla 29.–31.8.2025 ja tarjoaa jäsenilleen kuljetuksen. Ilmoittautumiset Jari Niskaselle 31.7.2025 mennessä p. 044 540 2021 tai sähköpostilla niskanenjari34@gmail.com. Ilmoitamme myöhemmin kuljetuksen aikataulusta lähtijöille. Varaa lippusi ja majoituksesi www.selry.fi/kesafestarit 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset Ammattiosasto tarjoaa jäsenilleen yhden lipun/jäsen seuraavista vaihtoehdoista: Kajasteen lava/Valtimon Vanha Kirjasto tai Lieksan Vaskiviikko tai vapaavalintainen kesäteatteri (1 tapahtuma/jäsen). Lippu korvataan kuittia vastaan, kuitit ja tiedot Eija Kilpeläiselle sähköpostilla: eija.kilpelainen@pielispakari.fi 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset SEL:n kesäfestarit 30.8.2025. Yhteiskyyti lähtee Kuopion matkakeskukselta pe 29.8. ja paluu su 31.8. Kuopioon omilla autoilla ja omin kustannuksin. Aikataulut tarkentuvat myöhemmin. Ilmoittaudu yhteiskuljetukseen 4.8. mennessä Eijalle tekstiviestillä p. 050 322 9152, samasta numerosta saat myös lisätietoja tarvittaessa. Varaa lippusi ja majoituksesi: www.selry.fi/kesafestarit Pohjois-Suomi 89 kainuun elintarviketyöntekijät Ammattiosasto tukee jäseniään: Liiton kesäfestareille lähtijöitä/ max 10 ensimmäistä ilmoittautunutta. Kainuun Musiikkijuhliin lähtijöitä tuetaan 1 päivän lipulla ja Kuhmon Kamarimusiikkiin lähtijöitä tuetaan/max 10 lähtijää. Lisätietoja tuen määrästä ja maksamisesta voi kysyä sähköpostitse tiina.tiainen@hotmail.com E L I N TA E 32 E L I N TA E 32 AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Tervetuloa perhetapahtumiin! länsi suomi Perhetapahtuma Elämyspuisto Hiidenlinnassa Somerolla lauantaina 23.8.2025 kello 10–15 SEL:n jäsenille ja heidän perheilleen. Aikuiset 10 € ja lapset ilmaiseksi. Tarjolla on keittolounas klo 12–13. Alueella voi myös grillata omia eväitä. Hiidenlinnassa on Sisumetsän seikkailupuisto, jossa on 10 seikkailurataa lapsille ja aikuisille. 2–5-vuotiaat seikkailevat aikuisen seurassa. Ota mukaan omat käsineet tai osta lipunmyynnistä 4 €/ pari. Sitovat ilmoittautumiset 5.8.2025 mennessä: www.ao144.eu/tapahtumat/hiidenlinnan-23-8-2025. Hiidenlinnan aktiviteetit voit katsoa osoitteesta www.hiidenlinna.com pohjois suomi Alueen jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen (puoliso, lapset ja lapsenlapset) maksuton perhetapahtuma lauantaina 2.8.2025 klo 13–18, Villa Hietasaaressa, Pukseritie 7, Oulu. Tapahtumassa mm. perheolympialaiset alkaen klo 13.30, Taikuri Tapio Salomaa n. klo 17, lisäksi pomppulinna, tikkakisa, makkaranpaistoa, kahvia, mehua sekä muuta kivaa ohjelmaa. Ilmoittautumiset 15.7.2025 mennessä sähköpostitse: seija.kyllonen@selry.fi. Tarjoilujen vuoksi, laitathan ilmoittautumisviestiin tiedot, kuinka monta henkilöä perheestänne osallistuu tapahtumaan – montako aikuista ja lasta sekä lasten iät, lisäksi tieto, jos perheenne osallistuu perheolympialaisiin (osallistumisen vähimmäismäärä: 1 aikuinen + 1 lapsi) sekä puhelinnumero. Pitkänmatkalainen, kysy mahdollisesta matkakorvausoikeudesta ilmoittautumisen yhteydessä. Tervetuloa!
E L I N TA E 33 Järjestösivut SEL TIEDOTTAA SEL:n keskustoimisto ja aluetoimistot ovat kiinni henkilöstön tyhypäivän vuoksi 6.6.2025 ja juhannusaattona 20.6.2025. Välähtääkö-tietovisan vastaukset: Vastaukset: 1. b) Sveitsistä, 2. c) 12 ihmistä, 3. b) 40 kassia, 4. b) Intia, 5. c) 59, 6. b) Kemijoki, 7. c) Tampereella. KULTTUURIAPURAHAT 2025 SEL:n kulttuuriapurahaa haki määräaikaan 28.2.2025 mennessä 39 liiton jäsentä. SEL:n liittohallitus myönsi 10.4.2025 apurahaa 12 SEL:n jäsenelle yhteensä 3800 euroa. Apurahaa saivat: Gorobly Regina 300 euroa animaatio Heikkinen Hannele 500 euroa sarjakuvataide Huuhtanen Miikka 300 euroa miniatyyri Leppänen Nina 300 euroa musiikki Lyömilä Johanna 300 euroa valokuvaus Matsiuk Oleh 300 euroa valokuvaus javideokuvaus Mäkinen Vili 300 euroa musiikki Niskanen Tomi 200 euroa showpaini Pöytälaakso-Douka Anu 200 euroa paikalliskulttuuri/historia Sormunen Panu 300 euroa polttopiirustus Valorinta Pia 300, euroa kuvataide Willberg Simo 500 euroa musiikki Kulttuuriapurahojen hakuaika on vuosittain tammikuun alusta helmikuun loppuun. Haun alkamisesta tiedotetaan joka vuosi Elintae-lehdessä ja liiton verkkosivuilla. 25-VUOTISJÄSENLOMAT 2025 VIIDEN VUOROKAUDEN LOMAT 4.–9.8.2025 SANTA’S RESORT & SPA HOTEL SANI, KALAJOKI Kylpylähotelli Santa’s Resort & Spa Hotel Sani sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkillä. Lomaan sisältyy kylpylän, uimahallin ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.santashotels.fi/fi/hotelsani 26.–31.10.2025 KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO Kylpylähotelli Rauhalahti sijaitsee Kallaveden rannalla Kuopiossa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.rauhalahti.fi KOLMEN VUOROKAUDEN LOMAT 10.–13.9.2025 HOTELLI ISO-SYÖTE, PUDASJÄRVI Hotelli Iso-Syöte sijaitsee Suomen eteläisimmän tunturin Iso-Syötteen huipulla kansallispuistoja tunturimaisemassa. Lomaan sisältyy kylpylän vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.hotel-isosyote.fi 16.–19.10.2025 HOLIDAY CLUB SAIMAAN RAUHA, LAPPEENRANTA Kylpylähotelli Holiday Club Saimaan Rauha sijaitsee Saimaan rannalla Lappeenrannan Rauhassa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/fi/kohteet/saimaa/ SEITSEMÄN VUOROKAUDEN OMATOIMILOMA KOIVIKKORANTA, KANGASNIEMI KESÄKUUSTA SYYSKUUN PUOLEEN VÄLIIN Voit viettää SEL:n 25-vuotisjäsenlomasi omatoimilomana SEL:n kesäpaikassa Koivikkorannassa Kangasniemellä. Loma sisältää lomamökin tai asuntovaunupaikan enintään seitsemälle vuorokaudelle sekä yhden oman perhesaunavuoron. Koivikkoranta on avoinna kesäkuusta syyskuuhun. Tutustu kohteeseen: www.selry.fi/koivikkoranta Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/lomat Elintakeen ristikon 2/2025 voittaja: Toini Hovi, Turku. Onnittelut voittajalle! RISTIKON RATKAISU LOMAILEMAAN KOIVIKKORANTAAN Kangasniemellä Lääminki-järven rannalla sijaitsevan SEL:n kesäpaikan Koivikkorannan kaikki 11 mökkiä ovat varattu kesäkuun ja heinäkuun ajan. Vapaita mökkejä voi kysyä peruutusten varalta Koivikkorannan numerosta 040 722 1182. Elokuussa ja syyskuussa mökeissä on vielä hyvin tilaa. Asuntoautoille, asuntovaunuille ja teltoille Koivikkorannassa on koko kesän ajan vapaita paikkoja. www.selry.fi/koivikkoranta
E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 Järjestösivut KOULUTUKSET Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/koulutus TIETOTEKNIIKAN KURSSI SEL:n oma kurssi Murikka-opisto Tietotekniikka 1 25.–29.8.2025 Tietotekniikka 2 6.–10.10.2025 Tietotekniikka 3 24.–28.11.2025 Tietotekniikka 1 Kurssin jälkeen opiskelijalla on näkemys tietokoneen peruskomponenteista ja hän pystyy työskentelemään perustasolla toimistosovelluksilla. Kurssilla perehdytään Windows-käyttöliittymään ja yleisimpiin apuohjelmiin. Lisäksi opiskellaan käyttäjätilien perushallinta, muistilajit, tiedostonhallinta, leikepöytätoiminnot, sähköpostin perustoiminnallisuudet, tietoturvan perusteet, Word-tekstinkäsittely osa 1 ja Excel-taulukkolaskenta osa 1. Tietotekniikka 2 Kurssin jälkeen opiskelija selviää luontevasti tietokoneen perustoiminnoista ja osaa käyttää teksti-, taulukkolaskentaja esitysgrafiikkasovelluksia. Kurssilla opiskellaan asiakirjan jakaminen, Word-tekstinkäsittely osa 2, Excel-taulukkolaskenta osa 2, PowerPoint-esityssovellus osa 1, Clipchamp-videosovellus sekä tutustutaan joihinkin ilmaissovelluksiin. Tietotekniikka 3 Kurssikokonaisuuden jälkeen opiskelija pystyy hyödyntämään yleisimpiä toimistosovelluksia työssä, järjestötoiminnassa, opiskelussa ja vapaa-aikana. Opiskelija pystyy laatimaan tekstiasiakirjan, muotoilemaan sitä ja käyttämään monipuolisesti tekstinkäsittelyohjelman ominaisuuksia. Hän hallitsee taulukkolaskennan perusteet, osaa luoda kaavioita taulukoista ja pystyy hyödyntämään yleisimpiä funktioita. Opiskelija osaa luoda selkeitä ja näyttäviä esitysdioja. PAIKALLINEN SOPIMINEN SEL:n oma kurssi 22.–26.9.2025 5 pv Murikka-opisto Sopiminen työpaikkaja yritystasolla on lisääntynyt. Luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut sekä muut henkilöstön edustajat tarvitsevat vahvaa paikallisen sopimisen osaamista, jotta neuvotteluasetelmat olisivat mahdollisen tasavertaiset. TYÖOIKEUDEN KURSSI SEL:n oma kurssi 20.–24.10.2025 5 pv Murikka-opisto Kurssilla käsitellään työlainsäädännön ja työehtosopimusten keskeisiä kohtia sekä lakien tulkintaa ja vaikutuksia työelämään. Työoikeuden perusteiden lisäksi kurssi sisältää käytännön harjoituksia ja syventävää tietoa oikeustapauksista. NEUVOTTELUTAITO SEL:n oma kurssi 10.–14.11.2025 5 pv Murikka-opisto Hyvä neuvotteluosaaminen on edunvalvojan keskeinen taito. Mitä enemmän sopiminen siirtyy paikalliseksi, sitä tärkeämpää on hallita neuvotteluprosessi eri vaiheineen. Kurssi on tarkoitettu työpaikkojen luottamusja työsuojelutehtävissä toimiville. ELINTARVIKEAL ALL A TEHDÄÄN paljon töitä kylmissä lämpötiloissa, mistä on haittaa työntekijöiden terveydelle. Akkukäyttöisillä lämpötyövaatteilla voidaan vähentää kylmätyön haittoja työntekijälle. SEL:n sosiaalisihteeri Kai Laaksonen tutustui Milwaukeen akkukäyttöisiin lämpötyövaatteisiin EuroSafety-messuilla viime syksynä. Hän sopi, että lämpöliiviä ja lämpöaluspaitaa testataan kylmätyössä elintarvikealan työpaikalla. Kuusi kylmätyötä tekevää työntekijää sai koulutuksen akkukäyttöisten lämpövaatteiden käyttöön. He kokeilivat noin viikon ajan, mikä vaikutus lämpövaatteilla on työntekijän olotilaan ja jaksamiseen työpäivän aikana ja sen jälkeen. – Testaajien täyttämän kyselyn tulosten perusteella kokemukset olivat hyvät. Testaajat kertoivat, että akkukäyttöisen lämpötyövaatteen ansiosta kosteus ja kylmyyden tunne vähenivät selvästi. Vaatteiden lämpötilaa voi säätää ja testaajat lisäsivätkin lämpöä työpäivän aikana. Testaajien mukaan vireystila oli työpäivän jälkeenkin selvästi parempi. Työpäivän jälkeen ei esimerkiksi tarvinnut levätä, koska energiaa kului lämpövaatteen ansiosta työpäivän aikana vähemmän, Laaksonen kertoo. Akkukäyttöiset lämpötyövaatteet mahtuvat työvaatteiden alle, joten ne eivät olleet ongelma elintarvikehygienian tai työturvallisuuden näkökulmasta. Testattujen vaatteiden akku on aika iso ja testaajien mielestä akun muotoa ja sijaintia voisi parantaa, kun valmistaja kehittää vaatteita. – Testaajien kokemusten perusteella uskallan suositella, että kylmätyötä teettävissä yrityksissä hankitaan työntekijöille kokeiltavaksi akkukäyttöisiä lämpötyövaatteita. Minulta voi kysyä lisää testistä ja vaatteista, Laaksonen sanoo. • Akkukäyttöiset lämpövaatteet helpottavat kylmässä työskentelyä
E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 r r KYLMIIN OLOSUHTEISIIN 199,55 € sis alv. 159 € TARJOUS: MILWAUKEE LÄMPÖVAATTEET 3,0 AH:N M12™-AKKU | M12 B3 49 € (61,50 € sis alv) LATURI M12™ | C12 C 49 € (61,50 € sis alv) AKKUJA LATURISARJA M12™ | M12 NRG-302 99 € (124,25 € sis alv) LÄMPÖLIIVI Lämmittää jopa 11 tuntia yhden M12™ REDLITHIUM™ 3,0 Ah -akun latauksella. Muista myös M12™ akku + laturi. | M12 HPVBL2 Milwaukee akkukäyttöiset lämpötyövaatteet pitävät sinut työkykyisenä koko työpäivän ajan. Lämpöliivin akun lataus kestää koko työvuoron ja painikkeella voit kätevästi säätää lämpötilaa olosuhteiden mukaan. Lämpövaatteet voi pestä ja kuivattaa koneessa muiden vaatteiden tapaan, poistat vain akun ennen pesua. Unohda siis kerrospukeutuminen ja siirry tähän päivään! Poimi tarjouksistamme lämpöliivi tai aluspaita. Niiden lämpö pitää rintakehän ja selän mukavan lämpimänä. USB-LADATTAVA WORKSKIN™-LÄMPÖALUSPAITA Lämmittää jopa 3 tuntia matalalla tasolla. Sisältää: 1 x L4 B3 Akku, USB-kaapeli ja seinäpistoke. | L4 HBLB 174,45 € sis alv. 139 € LÄMPÖVAATTEIDEN OSTAJALLE LATAUSTARVIKKEET NYT HUIPPUHINTAAN! Lataustarviketarjous vain lämpövaateoston yhteydessä. < KATSO LÄHIN TOOLS MYYMÄLÄSI: tools.fi/storelocator TOOLS on valtuutettu Milwaukee-jälleenmyyjä. TARJOUS VOIMASSA 30.6.2025 ASTI.
E L I N TA E 37 Lauantaina 6.9.2025 SEL:n kesäpaikassa Koivikkorannassa Kangasniemellä SEL:n motoristipäivät Ohjelmassa: • Lounas klo 12 • Sään salliessa yhteinen ajelu lähialueella • Mukana motoristien kriisipalvelu • Sauna klo 17.30–20 • Illanvietto nuotiolla • Sunnuntaina aamupala klo 8.30–10 SEL tarjoaa osallistujille ruuat, saunan ja majoituksen Koivikkorannan mökeissä. Ota mukaan omat liinavaatteet ja pyyhe. Kysy lisää ja ilmoittaudu mukaan 29.8.2025 mennessä: SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaranen, p. 050 3799 269 tai jaana.saaranen@selry.fi Tervetuloa! Tutustu paikkaan: www.selry.fi/koivikkoranta SEL:n veteraanifestarit 26.–27.8.2025 Koivikkorannassa Nähdään Koivikkorannassa! SEL:n kesäpaikka Koivikkoranta kutsuu SEL:n eläkeläisiä viettämään aikaa hyvässä seurassa Kangasniemelle. Tiistaina tutkimme KSL-opintokeskuksen ohjauksessa eri elämänvaiheidemme laulumuistoja ja pohdimme, miten musiikki on ilmentänyt kulttuuria ja yhteiskunnan tilanteita eri vuosikymmenillä. Illalla meitä laulattaa Christian Karau, ja lisäksi on tarjolla levytanssit. Keskiviikon aiheena on ajankohtaiset ay-asiat SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen johdolla. Ohjelma lähetetään osallistujille. SEL tarjoaa ohjelman, majoituksen ja ruuat. Paikkoja on rajoitetusti majoitustilan takia, vain 50 eläkeläistä mahtuu mukaan. Ensikertalaiset ovat etusijalla. Ilmoittaudu omaan SEL:n aluetoimistoosi 1.8.2025 mennessä. Etelä-Suomi Satu 09 4246 1255 Länsi-Suomi Maarit 09 4246 1234 Häme-Keski-Suomi Marja-Liisa 09 4246 1236 Kaakkois-Suomi Marja 09 4246 1238 Itä-Suomi Rainer 09 4246 1240 Pohjanmaa Petri 0400 914 241 Pohjois-Suomi Seija 09 4246 1243
E L I N TA E 37 E L I N TA E 37 E L I N TA E 37 Lähde lomalle Koivikkorantaan! Hintoihin sisältyy: yleinen saunavuoro päivittäin, yhteiskeittiö, grillikota, jossa savustusmahdollisuus, polkupyöriä, veneitä, SUP-lautoja, luontopolku, lasten leikkipaikka ja pelejä sekä kalastusmahdollisuus Lääminki-järvellä. Osa ammattiosastoista tukee jäsentensä lomailua Koivikkorannassa. Kysy lisää omasta ammattiosastostasi. Koivikkorannassa on 11 mökkiä sekä tilaa teltoille, asuntoautoille ja asuntovaunuille. Kaikki 11 mökkiä ovat varattu kesäkuun ja heinäkuun ajan. Vapaita mökkejä voi kysyä peruutusten varalta Koivikkorannan numerosta 040 722 1182. Elokuussa ja syyskuussa mökeissä on vielä hyvin tilaa. SEL:n jäsenten kesäpaikka Koivikkoranta Lääminki-järven rannalla Kangasniemellä kutsuu lomailemaan 8.6.–28.9.2025 EDULLISET JÄSENETUHINTASI: ALENNETUT HINNAT 8.–15.6.2025 JA 18.8.–28.9.2025: Mökit 1–10, 1–7 henkilöä 38 €/vrk tai 228 €/7 vrk Villa Lääminki, 1–8 henkilöä 48 €/vrk tai 290 €/7 vrk Asuntoauto tai asuntovaunu 20 €/vrk tai 110 €/7 vrk Teltta 5 €/henkilö/vrk tai 8 €/perhe/vrk Perhesauna (oma saunavuoro) 10 €/1,5 tuntia Asuntoauton tai asuntovaunun kausipaikka 400 €/paikka/koko kesäkausi Mökit 1–10, 1–7 henkilöä 30 €/vrk tai 180 €/7 vrk Villa Lääminki, 1–8 henkilöä 36 €/vrk tai 235 €/7 vrk Asuntoauto tai asuntovaunu 13 €/vrk tai 78 €/7 vrk Lue lisää: www.selry.fi/ koivikkoranta
E L I N TA E 39 *Alle 7-vuotiaat lapset ja yli 80-vuotiaat ilmaiseksi. Katso lisätiedot, sekä liittoja osastoalennukset: musarit.fi Tapahtumatoimisto: Tehtaankatu 5 A 1 | PUH. 040 525 7177 ismo alanko · kake randelin 70 · Vesta Olavi uusivirta · Robin packalen · Ilta PELLE MILJOONA 70 · Samae Koskinen Nyrkkitappelu · Lili & Luna · Ilja Teppo Aino & Hajonneet · VIITASEN PIIA · Vilma jää Roamin' Street Band · Tero Lahtinen yhtyeineen KSR 70-v. juhlakonsertissa Dallapé-orkesteri 100v. solisteinaan Juha Hostikka ja Maria Lund Laulu ottaa kantaa · VIRSIJA VIINI-ILTA Ilmakitaransoiton sm-kisat · lavatansseja lastenmusiikkia · sirkustaidetta · Yhteislauluja Sukkalukko · Säilättäret yhteiskunnallisia keskustelutilaisuuksia tyovaenmusiikkitapahtuma -50% Eläkeläiset 99€ * TAPAHTUMARANNEKE 20€ HYÖDYNNÄ SEL-ALENNUS: / jäsen! SEL:n hyvinvointipäivät 20.–21.9.2025 Murikka-opistolla Ota hetki aikaa itsellesi ja tule rentoutumaan ja viihtymään SEL:n hyvinvointipäiville! Rauhoitu ja päästä hetkeksi irti ajatusten virrasta. Suunnittelemme yhdessä mielikuvamatkoja mitä mielikuvituksellisimpiin paikkoihin. Vietä hetki itsesi kanssa luonnossa liikkuen tai vain istuskellen – anna ajatustesi vaeltaa ja löydä niille kuvia. Heittäydy porukan mukana harjoituksiin, jotka herättävät huomaamaan onnellisia hetkiä arjessa unohtamatta taitoa nauraa myös itselleen. Ota viikonlopusta mukaasi iloisia muistoja yhteisistä hetkistä ja löydä askeleet omaan merkitykselliseen elämääsi. Koulutus on SEL:n jäsenille maksuton, sisältäen ohjelman, majoituksen ja ruokailut sekä matkakulut kotoa koulutuspaikalle ja takaisin. Koulutus alkaa lauantaina klo 11 lounaalla ja päättyy sunnuntaina klo 13. Ilmoittaudu 22.8.2025 mennessä: www.selry.fi/koulutus tai Jaana Saaranen, jaana.saaranen@selry.fi tai 050 379 9269. Koulutus järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Toimi nopeasti ja varaa paikkasi nyt!
E L I N TA E 39 Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Kassa vastaa Miten löydät A-kassan työnvälityspalvelut? Kenelle A-kassan työnvälityspalvelut on tarkoitettu? A-kassa tarjoaa jäsenilleen työnvälityspalvelua yhteistyössä Baronan kanssa. Käytössäsi on räätälöity hakukanava, jonka kautta voit yhdellä hakemuksella tulla huomioiduksi useisiin itseäsi kiinnostaviin tehtäviin. Baronan rekrytoijat käsittelevät hakemukset huolellisesti ja kartoittavat mahdollisuutesi ja soveltuvuutesi eri aloilla ja avoimissa tehtävissä. Yhdellä hakemuksella sinut huomioidaan kaikkiin ilmoittamiisi kiinnostuksen kohteisiin. Jos sopivaa paikkaa ei ole heti tarjolla, hakemuksesi jää talteen ja sitä verrataan myöhemmin avautuviin tehtäviin. Tarjolla voi olla myös oppisopimuskoulutuksia ja rekrytoivia koulutusohjelmia. Miten pääset työnvälityspalveluun? Jos olet A-kassan jäsen, pääset Baronan työnvälityspalveluun eAsioinnin kautta. Sinulla on kaksi vaihtoehtoa: Vaihtoehto 1: Käytä TyöllisyysApuria Kirjautuminen tapahtuu seuraavasti: ? Kirjaudu eAsiointiin pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. ? Siirry TyöllisyysApuriin ja luo tarvittaessa tunnukset tai kirjaudu sisään, jos olet jo luonut TyöllisyysApuriin tunnukset. ? Täytä työnhakuprofiili TyöllisyysApurissa ja siirry sen kautta Baronan työnhakukanavaan. ? Kirjaudu Baronan palveluun omilla tunnuksilla (käyttäjätunnus ja salasana). » Jos sinulla on jo Baronan tunnukset, ne yhdistyvät automaattisesti kirjautuessasi. » Jos olet uusi käyttäjä, sinulle luodaan tunnukset ensimmäisellä kirjautumiskerralla. TyöllisyysApurissa voit samalla viimeistellä myös CV:si ja työnhakudokumenttisi ja käyttää niitä hyväksi Baronan palvelussa. Vaihtoehto 2: Siirry suoraan Baronan työnhakukanavaan Kirjautuminen tapahtuu seuraavasti: ? Kirjaudu eAsiointiin pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. ? Siirry suoraan Baronan linkistä työnhakukanavaan ja täytä työnhakuprofiili. ? Kirjaudu Baronan palveluun omilla tunnuksilla (käyttäjätunnus ja salasana). » Jos sinulla on jo Baronan tunnukset, ne yhdistyvät automaattisesti kirjautuessasi. » Jos olet uusi käyttäjä, sinulle luodaan tunnukset ensimmäisellä kirjautumiskerralla. Mitä työmahdollisuuksia Barona tarjoaa? Baronalla on tarjolla työtehtäviä eri aloilta: rakennus, teollisuus, logistiikka, kaupan ala, horeca (hotelli, ravintola, catering), IT, HR, taloushallinto ja sosiaalija terveydenhuolto. Tehtäviä löytyy keikkaluonteisista töistä aina asiantuntijaja esihenkilötehtäviin asti – osa tehtävistä ei vaadi aiempaa kokemusta. Työsuhde voi syntyä suoraan rekrytoivan yrityksen kanssa tai Baronan kautta. Mahdollisuuksia löytyy myös ulkomailta, esimerkiksi Pohjoismaista, Espanjasta ja Puolasta.
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 ”Mietimme yhdessä asioita eteenpäin” Pääluottamusmies Emma Äimänen haluaa kehittää yhteistyötä työpaikallaan. L U O T TA M U S H E N K I L Ö ”Toivon, että työpaikallamme kiinnitettäisiin työntekijöiden vaihtuvuuteen ja siihen vaikuttaviin asioihin enemmän huomiota”, Apetitin Säkylän tehtaan pääluottamusmies Emma Äimänen sanoo. teksti ja kuvat Kati Oksman R eitti tehtaalle kulkee Pyhäjärven rantoja hipoen. Puiden kauniisti reunustamalla Maakunnantiellä Säkylässä sijaitsevassa Apetit Ruoka Oy:n tuotantolaitoksessa työskentelee ympärivuotisesti noin 170 työntekijää. Haastatteluaamuna työntekijöiden pääluottamusmies ja ensimmäinen varatyösuojeluvaltuutettu Emma Äimänen on saanut raaputtaa kevään viimeiset kuurat auton ikkunoista ennen aamukuuteen töihin menoaan. Äimänen aloitti työuransa Apetitilla määräaikaisena satokausityöntekijänä vuonna 1999. Satokausituotannossa fyysisesti raskaiden raaka-ainekonttien parissa ahertanut Äimänen pallotteli alkuvuodet kahden työpaikan välillä. Kun Apetit tarjosi hieman pidempää työsopimusta kuin HK, kallistui Äimäsen vaaka Apetitin puoleen. Vakituisen työsuhteen hän sai vuonna 2001. Apetitin Säkylän tehtaassa valmistetaan kasvispakasteita, joiden raaka-aineet tuotetaan yli sadan sopimusviljelijän voimin. Kasvisten vastaanotto ja prosessointi työllistää kesästä pitkälle talveen. Satokaudella työntekijämäärä kasvaa yli kahdensadan. Työpaikan luottamustehtävissä Äimänen aloitti ensin työsuojeluasiamiehenä vuonna 2009 ja sen jälkeen myös pakastepakkaamon osaston luottamusmiehenä. – Olin työpaikan ensiapuryhmässä, kun minua kysyttiin ensimmäiseen luottamustehtävään. Kun lähdin nuorena näihin hommiin, en tiennyt mistään mitään, mutta lähdin luottamustehtäviin mielenkiinnosta ja uuden oppimisen halusta. Halusin parantaa työntekijöiden oikeuksia ja etuja, Äimänen muistelee. Oikeuksia valvotaan Pääluottamusmiehenä Emma Äimänen aloitti vuonna 2021. Tätä edelsivät kahdek
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 ”Työntekijät ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita.” Emma Äimänen, Joanna Meriläinen, Kirsi Helin, Virve Salmi, Salla Nurminen, Markus Vesanen, Kari Ollonqvist, Janne Numminen ja Niina Lehti lakkovahteina huhtikuussa. ”Järjestäytymisasteemme on yli 80 prosenttia. Lakko meni hyvin, vaikka se oli monille uusi kokemus”, Emma Äimänen kertoo. san vuotta varapääluottamusmiehenä. Apetitin Säkylän tuotantolaitoksessa työskennellään pääsääntöisesti kahdessa vuorossa. Tänä keväänä muutamalla osastolla tehtiin kolmivuorotyötä, ja noin puolen vuoden satokausijaksolla satokausiosastolla työskennellään kolmessa vuorossa. Äimänen on vapautettu tuotannon töistä pääluottamusmiehen tehtävien hoitamiseen maanantait sekä kuusi tuntia perjantaisin. Luottamusmiestunnit kuluvat moninaisiin asioihin, kuten työntekijöiden palkkaja muiden työsuhdeasioiden selvittelyyn. Pääluottamusmiehen tehtävä on huolehtia, että työntekijöiden oikeudet toteutuvat työpaikalla lain, työehtosopimuksen ja muiden sopimusten mukaisesti. – Tärkeimmäksi tehtäväkseni nostaisin kuitenkin työntekijöiden kuuntelemisen. Kaikkiin asioihin en voi vaikuttaa toivomallani tavalla, mutta ainakin voin tarjota jäsenille mahdollisuuden keventää oloaan sekä tsempata heitä. Apua ja tukea luottamustehtävän hoitoon Äimänen saa liiton toimitsijoilta ja toisilta luottamusmiehiltä. Vuosien varrella osaston luottamusmiesten ja työsuojeluasiamiesten määrä on työpaikalla noussut, mistä Äimänen iloitsee. – Meillä on hyvä luottariporukka, jonka kanssa kokoustamme säännöllisesti, sillä kahden erillisen tuotantorakennuksen takia arjessa ei muutoin tapaisi kaikkia. Työntekijäporukalla mietimme yhdessä asioita eteenpäin. Vastapainoa opinnoista Halu oppia uutta on säilynyt koko Emma Äimäsen luottamusmiesuran. – Olen käynyt varmaan kaikki SEL:n luottamusmiesja työsuojelukurssit, jotka SEL:n ja ETL:n koulutussopimus sisältää. Jotkut niistä jopa kahteen kertaan, jos edelliskerrasta on vierähtänyt 15 vuotta. Ylioppilaaksi ja keramiikka-artesaaniksi kouluttautunut Äimänen aloitti viime syksynä oikeustradenomin opinnot Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Hän kertoo opintojen sujuneen odotuksia paremmin. Verkko-opinnoissaan Äimänen on opiskellut muun muassa juridiikkaa ja esihenkilötyötä, mikä on tarjonnut sekä vastapainoa että peilauspintaa myös luottamustehtäviin. – Olen oppinut, että työpaikkojen ongelmat johtuvat yleensä 90 prosenttisesti rakenteista, mutta voivat olla joskus myös pääosin henkilöjohtoisia. Olen jakanut tietoa eteenpäin luottamusmiehille. Itselläni ei ole mielenkiintoa hakeutua esihenkilörooliin, Äimänen lisää. Äimänen haluaa kehittää työpaikallaan yhteistyötä työntekijäja työnantajapuolen välillä. – Työntekijät ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita. Heidän osaamistaan, kokemustaan ja näkemyksiään kannattaisi huomioida nykyistä enemmän, kun tehdään työhön liittyviä ratkaisuja. Töissä ja luottamustehtävässä Emma Äimästä kannustaa hyvä työporukka. – Meillä pakastepakkaamossa on hyvä yhteishenki, ja uskon, että koko tehtaassamme vallitsee ilmapiiri, jossa työntekijät auttavat toisiaan ja käyttäytyvät hyvin. Jos luottamusmiehet haistavat ongelmia, niihin puututaan heti, etteivät ne pääse kasvamaan isommiksi. Ay-luottamustehtävissä Äimänen on halunnut tietoisesti keskittyä työpaikalla vaikuttamiseen. – Olen ollut vapaa-ajallani tiiviisti lapsen jääkiekkoharrastuksessa mukana, ja olen silloin tällöin edelleen joukkueen talkoissa mukana. Saan nollattua päätäni myös ystäväni hevostallilla, jossa ratsastan tunnin maastolenkkejä viikoittain. •
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 Ylioppilaaksi, sittenkin! Katriina Ahonen uhosi peruskoulun loppumetreillä, ettei ainakaan jatka lukioon. Toisin kävi. Leipuri-kondiittori juhli vappua nyt ensimmäistä kertaa valkolakki päässä. teksti ja kuva Erja Taura-Jokinen O P I S K E L U M ikä minua kiinnostaisi tulevaisuuden ammattina? Millaisissa opinnoissa voisin menestyä peruskoulun jälkeen? Näitä kysymyksiä Katriina Ahonen, 24, joutui tosissaan pohtimaan vuonna 2017 Rovaniemellä, ysiluokan päättyessä. – Lopulta pidin itselleni mahdollisena vain yhtä ratkaisua: ryhtyä opiskelemaan elintarvikealan perustutkintoa ja valmistua leipuri-kondiittoriksi. Pidin leipomisesta, joten arvelin motivaation riittävän palkkatyöhönkin. Kyllä opiskelu Redussa omannäköiseltä tuntuikin. – Nautin käsillä tekemisestä ja käytännön kautta oppimisesta, eikä harjoittelupaikkojen saantikaan tuottanut ongelmaa. Niistä jäivät mieleen perinteikäs rovanieTamperelainen Katriina Ahonen opiskeli leipuri-kondiittoriksi Rovaniemellä ja ylioppilaaksi suomalaisittain harvinaisessa kansanopistolukiossa Sastamalassa. Kiinnostus ja innostus elintarvikealaa kohtaan eivät ole hiipuneet; toisinaan unelmiin putkahtelevat ajatukset omasta pienleipomosta.
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 meläinen perheyritys, Kotileipomo Antinkaapo Oy, sekä huomattavasti suurempi paikallinen toimija, Lapin Leipomo Oy, josta avautui myös pitempiaikainen pesti. – Koronapandemian puhjettua en suinkaan ollut ainoa, jolta työt loppuivat. Ikävä uutinen kerrottiin fiksusti. Ymmärsin, että olisin saanut jatkaa, jos Suomi olisi sillä hetkellä ollut toisessa jamassa, normaalitilassa. Harvinaiseen kansanopistolukioon Koronan jyllätessä Katriina Ahoselle ei löytynyt uutta työtä elintarvikealalta. Vaihtelua toi muutto äidin kanssa Rovaniemeltä Tampereelle ja sitä myötä tutustuminen uuteen kaupunkiin. Koska työmarkkinat olivat totaalisesti jumissa, opiskelu alkoi taas kiinnostaa Katriinaa. – Sain perhepiiristä vinkin hakea kansanopistolukioon, joita Suomessa on kaikkiaan vain viisi. Kansanopistolukioissa noudatetaan aikuislukion oppimäärää, joten niissä ylioppilastutkinnon saa kokoon 88 opintopisteellä, kun nuorille tarkoitetun lukion oppimäärä on vähintään 150 opintopistettä. Vetovoimatekijä Katriinalle oli myös se, että kansanopistolukiossa voi maksutta asua opiskelupäivien ajan sekä nauttia ilmaiset aamiaiset, lounaat ja päivälliset. – Houkuttelevinta oli kansanopiston kodinomaisuus, pienet ryhmäkoot sekä se, että siellä opettajilla ja muulla henkilökunnalla olisi aikaa antaa tukea opiskeluihin. Uudestaan työelämään Niin Katriina jätti hetkeksi taakseen elintarvikealan ja asettui vuoden 2021 syksyllä Karkun evankelisen opiston lukioon Sastamalaan. – Osallistuin usein tuntien jälkeen ohjattuun, vapaaehtoiseen läksyparkkiin. Kyselin tunneilla aktiivisesti ja pyysin muutoinkin apua opettajilta, jos koin sitä tarvitsevani. Asuntolaelämäkin sujui mutkattomasti. – Opiskelurauhan löytämisessä ei ollut ongelmaa. Ja iltaisin oli aina seuraa ja tekemistä. Välillä pelattiin opiston pihassa korista, välillä lämmitettiin rantasaunaa ja uitiin. – Sain hyviä ystäviä, elinikäisiä. Kun Katriina oli saanut aikuislukion oppimäärän suoritetuksi, keväällä 2024 hänellä oli enää jäljellä ylioppilaskirjoituksia. Osan niistä hän jätti syksyksi. – Kun kalenteri vapautui oppitunneista, ryhdyin hakemaan jälleen töitä elintarvikealalta, jonka koin itselleni yhä mieluisaksi. Katriina ryhtyi selaamaan kotikaupungistaan, Tampereelta, potentiaalisten työpaikkojen verkkosivuja. Huomio kiinnittyi Jussinhannan Leipä Oy:hyn, joka olisi kodista hyvien kulkuyhteyksien päässä. – Vaikutti siltä, että siellä pääsisi tekemään monipuolisesti erilaisia töitä, mitä pidin itselleni ensisijaisena kriteerinä. Katriina lähetti yritykseen sähköpostia, sai kutsun haastatteluun ja tuli rekrytoiduksi kesätyöntekijäksi huhtikuusta 2024 alkaen. Työrupeama venyi lopulta yhdeksän kuukauden mittaiseksi. – Sain juuri sitä, mitä odotin ja tarvitsin – monipuolisesti kokemusta erilaisista tehtävistä. Pidin tarpeellisena myös pakkaamisen oppimista. Erityisen hyvältä tuntui se, että nuoreen työntekijään luotettiin antamalla vastuuta. Tietoisuus omasta ammattitaidosta kypsyi. – Nyt pidän erityisinä vahvuuksinani visuaalista silmää ja kauniita pursotuksia. Uusi työ upeassa miljöössä Katriina valmistui ylioppilaaksi joulukuussa 2024 ja juhli saavutustaan lähimpien kanssa iloisen ylpeästi. Valkolakin hän pisti riemulla päähänsä myös vappuna. Nyt kahden tutkinnon nainen työskentelee Sastamalassa tyylikkäästi entisöidyssä, kansallisromanttisessa Tyrvään Pappilassa, jota ympäröi sadan nimetyn kasvin puutarha ja veistospuisto. – Saan tehdä koulutukseni ja kokemukseni mukaista työtä, valmistaa laatutuotteita leipurina ja kondiittorina. Menneitten vuosien käänteet ovat opettaneet sen, että aloitteellisuus ja aktiivisuus työnhaussa kantavat hedelmää ja sen, että omia rajoja kannattaa koetella. l Ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto ovat molemmat toisen asteen tutkintoja, jotka antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Ylioppilastutkintoja suoritetaan vuosittain noin 35 000 ja ammatillisia tutkintoja noin puolet enemmän. Kaksoistutkinnon suorittaa alle 2 000 ihmistä. ”Nautin käsillä tekemisestä ja käytännön kautta oppimisesta.”
E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 6 7.–8.2. M /S VICTO R IA I 7.–8.2.2026 M/S Victoria I Helsinki–Tallinna–Helsinki Merkkaa kalenteriisi! Hinnat alkaen 71 €/jäsen ilman ammattiosaston tukea, sisältäen buffetillallisen ruokajuomineen. Kurkkaa hinnat www.selry.fi/risteily ja pysy kuulolla! Laiva on lastattu selliläisillä ja hauskalla ohjelmalla! Jo lähes 500 selliläistä on jo mukana!
E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 Haluatko saada SEL:n kalenterin 2026? 6 7.–8.2. M /S VICTO R IA I 7.–8.2.2026 M/S Victoria I Helsinki–Tallinna–Helsinki Merkkaa kalenteriisi! Hinnat alkaen 71 €/jäsen ilman ammattiosaston tukea, sisältäen buffetillallisen ruokajuomineen. Kurkkaa hinnat www.selry.fi/risteily ja pysy kuulolla! Laiva on lastattu selliläisillä ja hauskalla ohjelmalla! Nyt voit valita TASKUKALENTERIN tai SEINÄKALENTERIN! Aiemmin tekemäsi kalenteritilaus ei ole enää voimassa, joten tilaa kalenterisi viimeistään 31.10.2025! SEL:n jäsenet voivat tilata ilmaiseksi SEL:n kalenterin vuodelle 2026. Voit valita kalenterin kahdesta vaihtoehdosta: 1. Taskukalenteri, koko: 8,5 x 16,2 cm 2. Seinäkalenteri, koko: 29 x 21 cm, avattuna 29 x 42 cm Tilaa SEL:n kalenteri SEL:n eAsioinnin kautta 31.10.2025 mennessä: 1. Kirjaudu SEL:n eAsiointiin osoitteessa www.selry.fi/easiointi. 2. Valitse ”Jäsentiedot” ja ”Jäsenedut” ja ”Muokkaa”. 3. Valitse ”Taskukalenteri” tai ”Seinäkalenteri” ja tallenna valintasi. 4. Tarkista, että yhteystietosi ovat oikein ja kirjaudu ulos SEL:n eAsioinnista. Jatkossa tilauksesi on voimassa SEL:n jäsenrekisterissä ja saat kalenterin joka vuosi automaattisesti, kunnes peruutat tilauksesi SEL:n eAsioinnissa. Jos et voi käyttää SEL:n eAsiointia, tilaa kalenterisi soittamalla numeroon 09 4246 1230, joka palvelee maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin kello 8.30–15.
Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Näin haet ansiopäivärahaa A-kassan eAsiointi on auki 24/7 Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi Työmarkkinatorilla. Suosittelemme eAsiointia ensisijaisena asiointikanavana, koska se on tietoturvallinen. eAsioinnin kautta lähetetty hakemus ja liitteet ovat nopeasti käytettävissämme etuusasiasi käsittelyä varten. Lisäksi voit lähettää meille viestejä suojatun yhteyden kautta. eAsiointiin voit kirjautua henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. 1. 2. 3. 4. 5. Jos et voi käyttää sähköistä eAsiointia, voit täyttää hakemuksen paperiversiona ja lähettää sen postissa A-kassaan osoitteeseen: Avoin työttömyyskassa A-kassa PL 116 00531 Helsinki Hakemuslomakkeen voit tulostaa A-kassan verkkosivuilta a-kassa.fi/ohjepankki/ Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Seuraa meitä somessa @AvoinKassa A-kassa.fi
Följ oss på some Follow us on social media @AvoinKassa A-kassa.fi This is how you apply for earnings-related allowance Register with the JobMarket Finland’s E-services as an unemployed jobseeker no later than on your first day of unemployment. Fill in the earnings-related allowance application in A-kassa’s eService after the application period has ended. Check that you have all the necessary attachments for the daily allowance application. Submit your application and attachments. Send us more information and missing attachments if they are requested. You can check the response time for applications and messages arriving at eService at the application processing status page. 1. 2. 3. 4. 5. eService and more detailed instructions how to apply you can find on our website. Om du inte kan använda E-tjänsten hittar du instruktionerna för denna situation på sidan: a-kassa.fi/sv/etjansten-tips/ If you can’t use eService, the instructions for this situation can be found on the page: a-kassa.fi/en/eservice-tips/ Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Many jobs, many sectors — one unemployment fund! Hemsida och E-tjänsten/ Website and eService a-kassa.fi Öppna arbetslöshetskassan/ Open Unemployment Fund PB 116, 00531 Helsingfors / PO Box 116, 00531 Helsinki Telefontjänsten / Service number 020 690 455 Så här söker du dagpenning Anmäl dig som arbetslös arbetssökande på Jobbmarknadens e-tjänst senast första dagen av arbetslöshet eller permittering. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. 1. 2. 3. 4. 5. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Följ oss på some / Follow us on social media @AvoinKassa
E L I N TA E 49 FINL ANDS LIVSMEDELSARBETAREFÖRBUND SEL och Livsmedelsindustriförbundet ETL godkände 14.4.2025 de nya kollektivavtalen som omfattar alla arbetstagare i livsmedelsbranschen. Avtalen är i kraft 14.4.2025–31.1.2028. De nya kollektivavtalen uppstod när SEL:s förbundsfullmäktige godkände medlarens fjärde medlingsbud med rösterna 20–13. Lönerna för alla arbetstagare i livsmedelsbranschen stiger med 7,8 procent under en treårsperiod: • 2,5 % 1.6.2025 eller från början av den lönebetalningsperiod som börjar närmast därefter • 2,9 % 1.5.2026 eller från början av den lönebetalningsperiod som börjar närmast därefter • 2,4 % 1.5.2027 eller från början av den lönebetalningsperiod som börjar närmast därefter Löneförhöjningarna innehåller inte lokala potter. I kollektivavtalet för bageriarbetstagare avtalade parterna om en med 100 procent förhöjd lön för nattarbete för alla arbetstagare. I kollektivavtalet för bageriarbetstagare infördes två nya arbetstidsmodeller som man lokalt kan avtala om att ta i bruk i bagerierna, om båda parterna vill. I kollektivavtalet för bageriarbetstagare slopades det första tjänsteårstillägget och ledigheten för lördagsarbete. Därtill skars tillägget för lördagsarbete ner. – Tack vare våra medlemmars stöd och beredskap att strejka lyckades vi avvärja försöken att ensidigt utöka arbetsgivarnas bestämmanderätt över arbetstagarnas arbetstider i bageribranschen. Vi hade ett mycket svårt utgångsläge inför förhandlingarna, när regeringen Orpo hade upphävt lagen om arbetet i bagerier och berövat skiftarbetarna den med 100 procent förhöjda lönen för nattarbete. Beslutet att godkänna den här uppgörelsen var smärtsamt och lämnar sår som kommer att finnas kvar i åratal, säger SEL:s ordförande Veli-Matti Kuntonen. Inga försämringar gjordes i de övriga kollektivavtalen för arbetstagare i livsmedelsbranschen. Läs mera: www.selry.fi/svenska ON 14 APRIL 2025, the Finnish Food Workers’ Union SEL and the Finnish Food and Drink Industries’ Federation ETL approved new collective agreements for all food industry workers, which are valid from 14 April 2025 to 31 January 2028. SEL council approved by a vote of 20–13 the fourth settlement proposal made by the National Conciliator. The wages of all food industry workers will increase by a total of 7.8 percent over three years: • 2.5% from 1 June 2025 or the beginning of the pay period immediately thereafter • 2.9% from 1 May 2026 or the beginning of the pay period immediately thereafter • 2.4% from 1 May 2027 or the beginning of the pay period immediately thereafter The wage increases are general increases which do not include companyspecific amounts. The collective agreement for bakery workers now includes a 100% supplement for night work for all employees. The collective agreement for bakery workers also now includes two new working time models, the implementation of which can be agreed locally in bakeries if both parties want to. The first seniority supplement and the free time compensation for Saturday work were deleted from the collective agreement for bakery workers, and the Saturday work bonus was cut. – We were able to prevent employers from increasing their unilateral control over the working hours of bakery workers, thanks to the support and readiness of our members to go on strike. We started the negotiations from a very difficult starting point, when the Orpo government repealed the Bakery Labour Act and taken away the 100% night supplement from the shift workers. Accepting this solution was a difficult matter for us and it will remain painful for years, says SEL Chairperson Veli-Matti Kuntonen. The other new collective agreements for food industry workers did not include any weakening. Read more: www.selry.fi/english Lönerna för arbetstagare i livsmedelsbranschen höjs med 7,8 % under tre år Food industry workers’ wages will increase by 7.8% over three years På svenska/In English E L I N TA E 4 8 E L I N TA E 4 8
E L I N TA E 49 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 25.8.2025 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 3/2025”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 25 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 12.9.2025. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Mistä maasta emmental-juusto on alun perin kotoisin a) Belgiasta, b) Sveitsistä, c) Tanskasta? 2. Kuinka monta ihmistä on kävellyt Kuun pinnalla a) 5, b) 9, c) 12 ihmistä? 3. Suomalaiset ostivat vuonna 2023 noin 62 muovikassia henkilöä kohti. EU on asettanut jäsenmailleen tavoitteen, että vuonna 2026 muovikasseja kulutettaisiin enintään a) 30, b) 40, c) 50 kassia per henkilö? 4. Mikä on Aasian väkirikkain valtio a) Indonesia, b) Intia, c) Kiina? 5. Kuinka monta ammattiosastoa SEL:ssa on a) 38, b) 47, c) 59? 6. Mikä on Suomen pisin joki a) Kalajoki, b) Kemijoki, c) Kymijoki? 7. Missä järjestettiin SEL:n ensimmäiset Kesäfestarit a) Hämeenlinnassa, b) Seinäjoella, c) Tampereella? Vastaukset lehden sivulla 33. 7 1 6 3 7 5 2 6 4 8 1 2 3 9 8 7 5 2 9 3 7 1 2 1 5 3 8 9 2 7 1 4 6 5 3 4 7 5 6 2 3 8 1 9 3 1 6 8 9 5 2 4 7 7 8 9 2 4 6 1 3 5 2 4 1 3 5 7 9 6 8 5 6 3 1 8 9 7 2 4 6 5 8 9 3 2 4 7 1 9 3 7 4 6 1 5 8 2 1 2 4 5 7 8 3 9 6 Vaikeusaste: AI 35 67 1 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 3 1 9 5 6 5 1 2 6 9 5 4 9 2 7 4 2 5 1 3 4 5 6 3 8 6 3 1 9 4 8 2 7 5 9 7 2 5 3 6 8 4 1 5 8 4 7 1 2 6 9 3 1 9 3 6 2 4 5 8 7 4 5 7 1 8 9 3 2 6 2 6 8 3 7 5 9 1 4 8 2 6 4 5 7 1 3 9 3 4 5 8 9 1 7 6 2 7 1 9 2 6 3 4 5 8 Vaikeusaste: AI 35 67 2 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 T yöntekijä oli siirtynyt toisella paikkakunnalla sijainneeseen liha-alan työpaikkaan yrityskaupassa niin sanottuna vanhana työntekijänä. Eräänä päivänä työntekijä tajusi työkavereidensa kanssa juteltuaan, että hänelle maksettiin liian pientä palvelusvuosilisää. Hän ihmetteli asiaa luottamusmiehelle kahvipöydässä. Palvelusvuosilisän maksamisesta on sovittu SEL:n ja ETL:n välisissä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksissa. Työntekijälle olisi pitänyt maksaa 5–9 vuoden palvelusvuosilisää, joka on 42 senttiä tunS E LV I T E T T Y TA P A U S Palvelusvuosilisissäkin voi olla virheitä Kolme esimerkkitapausta väärin maksetuista palvelusvuosilisistä osoittavat, että omat oikeudet kannattaa tuntea ja palkkalaskelma tarkistaa. nissa. Sen sijaan hänelle oli maksettu 1–4 vuoden palvelusvuosilisää, joka on 32 senttiä tunnissa. Luottamusmies selvitti asian työnantajan palkkahallinnon kanssa. Muiden samaan aikaan samasta yksiköstä siirtyneiden työntekijöiden palvelusvuosilisät oli maksettu oikein. Yhden työntekijän kohdalla sattunut virhe johtui siitä, että hänet oli merkitty järjestelmään virheellisesti uutena työntekijänä. Työnantaja maksoi työntekijälle takautuvasti maksamattomat palvelusvuosilisät heti seuraavassa tilissä. Perhevapaa sotki Toisessa tapauksessa työntekijä oli ollut perhevapaalla. Kun hän palasi reilun vuoden jälkeen perhevapaalta takaisin töihin, oli hänen aiempi työhistoriansa jostain syystä kadonnut palkkajärjestelmästä, jolloin hänelle alettiin maksaa liian pientä palkkaa. Työntekijä huomasi asian kahdeksan kuukauden päästä, jolloin hän pyysi luottamusmiestä selvittämään asian. Työntekijälle olisi pitänyt maksaa 10–14 vuoden palvelusvuosilisää. Työnantaja maksoi työntekijälle puuttuvat palvelusvuosilisät takautuvasti nopeasti, eikä asiasta tarvinnut vääntää työnantajan kanssa. – Työntekijälle maksetaan palvelusvuosilisää työsuhteen yhtäjaksoisen keston mukaan. Palvelusvuosilisää kartuttavat myös sellaiset enintään kolmen vuoden poissaolot, joiden aikana työsuhde on voimassa, kuten varusmiespalvelus ja perhevapaat. Uuden kolmen vuoden ajanjakson alkaminen edellyttää puolestaan vähintään kolmen kuukauden palkallista jaksoa, josta yhden kuukauden tulee olla todellista työssäoloa, luottamusmies muistuttaa. Työeläkeote ratkaisi Kolmannessa tapauksessa työntekijä kertoi olleensa 20 vuotta töissä talossa, mutta hänelle maksettu palvelusvuosilisä ei vastannut työhistoriaa. Luottamusmies selvitti asian toimittamalla palkkahallintoon työntekijän työeläkeotteen, johon oli kirjattu hänen kaikki työsuhteensa konsernissa. Kävi ilmi, että työntekijän tiedoista oli hävinnyt 1,5 vuotta työhistorian alkupäästä. Todennäköisesti virhe oli syntynyt, kun tietoja oli siirretty teksti Kati Oksman kuva Maria Björklund E L I N TA E 51
E L I N TA E 51 E L I N TA E 51 uuteen digitaaliseen HR-järjestelmään. Palkat korjattiin hyvässä hengessä ja työntekijälle maksettiin palkkasaatavat. – Vaikka virheen suuruusluokka oli näissä tapauksissa enimmillään joitain satoja euroja, on sillä merkitystä esimerkiksi lomarahan ja kertyvän eläkkeen suuruuteen. Kannattaa siis tarkistaa palkkalaskelmasta, että kaikki lisätkin on maksettu oikein. Ja muistaa yrityskaupoissa, että palvelusvuosilisän maksaminen jatkuu ilman katkoksia, luottamusmies sanoo. Jokaisen työntekijän kannattaa aina tarkistaa oma palkkalaskelma. Luottamusmieheltä tai liitosta voi kysyä apua, jos on epävarma, onko palkkaryhmä oikein ja palvelusvuosilisä ja muut lisät maksettu kuten kuuluu. – Työehtosopimuksessa on sovittu alan minimipalkat. Työpaikalla voi aina neuvotella paremman palkan esimerkiksi silloin, kun kokemus ja osaaminen sitä puoltavat, SEL:n palkkasihteeri Markus Forslund muistuttaa. Palvelusvuosilisää maksetaan työntekijälle SEL:n ja ETL:n välisten työehtosopimusten mukaan portaittain joko ensimmäisestä täydestä tai viidestä työvuodesta alkaen. Suurinta palvelusvuosilisää maksetaan, kun työvuosia on kasassa 30 tai enemmän. Palvelusvuosilisät eivät siirry elintarvikealan sisällä sopimusalalta toiseen vaihtaessa eikä saman sopimusalan sisällä yrityksestä toiseen siirryttäessä, ellei siirtyminen tapahdu saman konsernin sisällä. Näin on haluttu kannustaa työntekijää jatkamaan pitkään saman työnantajan palveluksessa. Jos työntekijällä on aiemmin hankittua osaamista, jota hän hyödyntää uudessa työpaikassa, kokemuksen voi huomioida palkassa palkkaryhmittelyn avulla eli nostamalla työntekijän korkeampaan palkkaryhmään. • A S I A N T U N T I J A V A S TA A Mihin SEL käyttää jäsenmaksurahat? SEL:N TÄRKEIN TEHTÄVÄ on neuvotella elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset. Valvomme jäsentemme etuja ja tarjoamme palveluita, koulutusta ja jäsenetuja, kuten työsuhdeneuvonnan, oikeusavun ja työttömyysturvan. Luottamushenkilömme hoitavat jäsentemme asioita työpaikoilla. Rahoitamme toimintamme keräämällä jäsenmaksua, joka on 1,4 % jäsenen palkasta. SEL:n jäsenmaksu sisältää Avoin työttömyyskassa A-kassan jäsenmaksun. Vuonna 2024 SEL:n jäsenet maksoivat jäsenmaksua yhteensä 8,1 miljoonaa euroa. Maksoimme työttömyyskassalle SEL:n jäsenten jäsenmaksuja 1,6 miljoonaa euroa. Palautimme SEL:n ammattiosastoille jäsenmaksuista 12 % eli 800 000 euroa ammattiosastojen toiminnan rahoittamiseksi. Näiden jälkeen jäsenmaksutuloista jäi käytettäväksi 5,7 miljoonaa euroa. SEL:n suurin kuluerä ovat henkilöstökulut, jotka olivat 3,1 miljoonaa euroa vuonna 2024. Tämä on tyypillistä asiantuntijaorganisaatiolle, jonka tehtävä on jäsenten edunvalvonta ja palvelu. Muihin kuluihin käytimme yhteensä 5,8 miljoonaa euroa vuonna 2024. Maksoimme lakkoavustuksia 1,4 miljoonaa euroa jäsenillemme, jotka osallistuivat poliittisiin #PainavaSyy-lakkoihin, joilla vastustimme Orpon hallituksen ajamia heikennyksiä työntekijöiden lakko-oikeuteen, työehtoihin ja työttömyysturvaan. Vuonna 2024 SEL:n toiminnan kuluista 24,4 prosenttia käytettiin lakkoavustuksiin. Sopimustoiminnan osuus kuluista oli 5,4 prosenttia, viestinnän 4,5 prosenttia, järjestötoiminnan ja jäsenpalveluiden 26,7 prosenttia, koulutustoiminnan 7,5 prosenttia, aluetoiminnan 5,4 prosenttia, hallinnon 21,6 prosenttia, kansainvälisen toiminnan 3,1 prosenttia ja SEL:n kesäpaikka Koivikkorannan 1,4 prosenttia. SEL:n keräämä jäsenmaksu ei riitä toiminnan kulujen kattamiseen, joten SEL:n toimintaa rahoitetaan myös sijoitustoiminnan tuotoilla. SEL:n tase on vahva ja toimintamme on omavaraista. SEL:n jäsenet saavat jatkossakin liitolta edunvalvontaa, tukea, turvaa, palveluita ja jäsenetuja. JUHA KANNISTO SEL:n talouspäällikkö Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki Työehtosopimuksessa on sovittu alan minimipalkat.
E L I N TA E 53 E L I N TA E 52 E L I N TA E 52 Kehässä kaikki on mahdollista Tomi Niskanen irrottautuu panimotyöstä showpainin parissa. Harrastus tuo hänelle vapautta, fyysistä haastetta ja yhteisön, jossa jokaisella on paikkansa. Varna, Koura ja Ezekiel hävityn ottelun jälkeen. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki K oleana ja pilvisenä kevätlauantaina Helsingin Kalliossa kävellessä ei useinkaan tule ajatelleeksi, mitä tavallisen oloiset kerrostalot kätkevät kellareihinsa. Liiketilojen ja trendikkäiden kahviloiden kyljestä löytyy tänä iltana aivan toisenlainen todellisuus: äänekäs, hikinen ja draamantäyteinen. Ensimmäiset omat muistoni showpainista ovat lapsuudesta. Pikkupoikina imitoimme kavereiden kanssa showpainin varsin vaarallisia liikkeitä ymmärtämättä, kuinka lähellä olimme vakavampia vaurioita. Sittemmin olen suhtautunut showpainiin huvittuneella hämmennyksellä – mikä järki on seurata hullaantuneena otteluja, jotka tiedetään ennalta sovituiksi? Astuessani sisään alakulttuuritila Alimukselle ennakkoluuloni haihtuvat. Kellarihuone on intiimi, lämpötila korkea ja ilmassa voi haistaa hien, oluen ja parfyymin tuoksun. Ennen show’n alkua käydään läpi turvallisemman tilan periaatteet, joilla pyritään varmistamaan kaikille mukava ilta – niin yleisölle kuin esiintyjille. Ensimmäinen ottelu alkaa kuin stadionkonsertti: valot sammuvat voidakseen välkkyä, jykevät rock-biisit soivat ja yleisö villiintyy ensimmäisten ottelijoiden saapuessa kehään. Yleisön käyttäytyminen poikkeaa Suomessa totutusta: he teksti ja kuvat Santeri Palomäki
E L I N TA E 53 E L I N TA E 52 Showpainissa tehdään näyttäviä liikkeitä, eikä kivulta aina vältytä. Kuvassa Eckhart, Mimosa, Varna ja taustalla tuomari. se tuntui feikiltä ja taistelulajit, kuten judo ja taekwondo olivat se juttu. Vuosi 2022 oli lopulta käänne. Lähdin katsomaan ilmaisnäytöstä, jossa innostuin lajista tarkemmin, Niskanen kertoo. Yleisö luo tunnelman Showpaini on tällä hetkellä Suomessa nosteessa. Tomi Niskanen kertoo, että tapahtumia järjestetään jatkuvasti suuremmilla ja suuremmilla tapahtumapaikoilla, koska tilausta riittää. Niskasen työpaikalla showpainiharrastukseen on suhtauduttu mielenkiinnolla. Hänen edellisessä työpaikassaan Fat Lizardilla käytiin työporukalla katsomassa otteluita. – Nykyinen työpaikka on vielä sen verran uusi, että olemme vasta puhuneet porukalla otteluihin menemisestä. Tämän illan ottelussa Inkvisition seurakunta kohtaa Lover’s Club -ryhmän kaksikon, ja ottelu päättyy Lover’s Clubin hylkäysvoittoon. Ottelun aikana yleisö reagoi kaikkeen kehässä tapahtuvaan intensiivisesti. Tomi Niskanen kertoo, että tämä on osa lajin viehätystä. – Yleisö lietsoo yleisöä, ja se on aika siistiä. Etenkin jos itse saa sen reaktion aikaan, että yleisö vaikka buuaa itselle. Kun on siinä roolissa, se on tietysti se haluttu reaktio. Showpaini mielletään helposti maskuliiniseksi lajiksi, mutta FCF Wrestling viitoittaa toisenlaista tietä. FCF Wrestling -yhdistyksen arvoihin on kirjoitettu ehdoton syrjimättömyys ja tarkoitukseksi nimetty showpainin tekeminen kaikille tasa-arvoiseksi. Yleisönkin joukossa näkee paljon paitoja, jossa muistutetaan showpainin kuuluvan kaikille. – Siinä on tapahtunut varmasti myös kulttuurinen muutos aiempaan nähden, Niskanen sanoo. Showpainiin kuuluu vahva tarinallisuus, jota katsojat seuraavat. Otteluista toiseen rakennetaan painijoihin itseensä ja heidän välisiinsä mittelöihin liittyvää draaman kaarta, joka koukuttaa käymään otteluissa. Kauden päätösottelussa toukokuun lopussa selviää tämän kauden mestaruusvyön voittaja. – Siellä osa tarinoista päättyy, ja saattaa syntyä myös uusia, Niskanen vinkkaa. • huutavat, kannustavat ja myös buuaavat ottelijoille. Yleisö osallistuu aktiivisesti tunnelman luomiseen ja lopulta koko show’n onnistumiseen. Panimotyöntekijästä inkvisiittoriksi Showpainijat ottavat toisistaan mittaa pukeutuneina mitä lennokkaimmiksi hahmoiksi: Yksi on muinainen viikinki, toinen taas Leviathanin demoni, joka tunnetaan kehässä nimellä Koura. Tässä ottelussa hän saattelee kehään Inkvisition seurakunnan, jonka toisena jäsenenä painii Varna-niminen hahmo yhdessä Ezekielin kanssa. Varna on alter ego espoolaiselle Tomi Niskaselle, joka työskentelee arjessa panimotyöntekijänä Ohakunella. Niskanen kuvaa showpainia monella tapaa voimauttavaksi harrastukseksi. – Tämä on tietyllä tavalla eskapismia – pakoa todellisuudesta. Olen kehässä aivan eri ihminen kuin normaalisti. Tässä pääsee esimerkiksi huutamaan ja sadattelemaan, hän kertoo. Ottelut vaativat harjoittelua ja todella tarkkaa koordinaatiota muiden painijoiden kanssa. Show-painissa tehdään vaarallisen näköisiä liikkeitä, jotka näyttävät kipeämmiltä kuin ne todellisuudessa ovat. Tarkan koordinaation ansiosta ne pystytään toteuttamaan turvallisesti. Kivulta ei kuitenkaan vältytä. – Se sattuu, ihan oikeasti. Tämä on oikeasti todella fyysistä. En kuitenkaan pelkää, että jotain oikeasti sattuisi pahasti, sillä kaikki on niin hyvin suunniteltu. Niskanen aloitti showpainin viime vuoden helmikuussa. Hän oli seurannut FCF Wrestlingin toimintaa muutaman vuoden. – Kiinnostuin tästä puolivahingossa. Teininä osa kavereistani kiinnostui showpainista, mutta itselleni ”Tämä on tietyllä tapaa eskapismia – pakoa todellisuudesta.”
E L I N TA E 55 E L I N TA E 55 E L I N TA E 5 4 ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SEL:N JÄSENIÄ AJANKOHTAISTA Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen liittyvissä asioissa. Soita tai meilaa! Kun tulet asioimaan paikan päälle aluetoimistolle, varmistathan aina ensin soittamalla, että olemme paikalla. Työttömyysturvaja muissa työttömyyskassa-asioissa ole yhteydessä A-kassaan eAsioinnin kautta www.a-kassa.fi tai soita numeroon 020 690 455. Jäsenpalvelu Ovatko tietosi ajan tasalla jäsenrekisterissä? Tarkista tietosi SEL:n eAsioinnista www.selry.fi/easiointi, jossa voit esimerkiksi päivittää yhteystietosi ja työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä sekä ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten työttömyydestä, perhevapaasta, varusmiespalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta. Haluatko lukea Elintakeesi vain sähköisesti? Jos et halua saada Elintae-lehteä painettuna lehtenä kotiisi, voit peruuttaa tilauksen osoitteessa www.selry.fi/easiointi -> Jäsenyys -> Jäsentiedot -> Jäsenedut -> Muokkaa -> En halua Elintae-lehteä. Tai voit perua tilauksen numerosta 09 4246 1230. Voit lukea Elintakeen sähköisesti osoitteessa www.lehtiluukku.fi/lehdet/elintae ja tilata sähköpostiisi muistutuksen, kun uusi lehti ilmestyy. Aluetoimisto Avoinna Jäsenyysneuvonta, Työsuhdeneuvonta, jäsenmaksuja palkkaja muut työehtoasiat muut jäsenyysasiat ammattiosastoja työpaikkatoiminta SEL:n Etelä-Suomen Ma–to 8–15.30 Satu Itkonen Jouni Konttila aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1255 040 544 5101 Asemamiehenkatu 2, 8. krs, Pe 8–15 satu.itkonen@selry.fi jouni.konttila@selry.fi C-rappu, 00530 Helsinki Kiinni 12–12.30 SEL:n Länsi-Suomen Ma–to 8–15.30 Maarit Pinomäki Esa Vahlsten aluetoimisto Kiinni 13–14 09 4246 1234 0400 734 702 Maariankatu 6 b Pe 8–15 maarit.pinomaki@selry.fi esa.vahlsten@selry.fi 20100 Turku Kiinni 13–13.30 SEL:n Häme-KeskiMa–to 8–15.30 Marja-Liisa Jaakkola Eija Rantanen Suomen aluetoimisto Kiinni 11–12 09 4246 1236 040 519 5577 Rautatienkatu 10, 6. krs Pe 8–15 marja-liisa.jaakkola@selry.fi eija.rantanen@selry.fi 33100 Tampere Kiinni 11–11.30 SEL:n Kaakkois-Suomen Ma–to 8–15.30 Marja Karuaho Kari Salminen aluetoimisto Kiinni 12.30–13.30 09 4246 1238 040 456 6694 Vuorikatu 20 Pe 8–15 marja.karuaho@selry.fi kari.salminen@selry.fi 15110 Lahti Kiinni 12.30–13 SEL:n Itä-Suomen Ma–to 8–15.30 Rainer Kettunen Veijo Kukkonen aluetoimisto Pe 8–15 09 4246 1240 050 464 7292 Haapaniemenkatu 21 B 21 Kiinni 11.30–12 rainer.kettunen@selry.fi veijo.kukkonen@selry.fi 70110 Kuopio SEL:n Pohjanmaan Ma–to 8–15.30 SEL:n jäsenpalvelu Petri Koivisto aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1230 0400 914 241 Sepänkyläntie 4 Pe 8–15 jasenrekisteri@selry.fi petri.koivisto@selry.fi 65100 Vaasa Kiinni 12–12.30 SEL:n Pohjois-Suomen Ma–to 8–15.30 SEL:n jäsenpalvelu Seija Kyllönen aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1230 040 736 1008 Rautatienkatu 16 Pe 8–15 jasenrekisteri@selry.fi seija.kyllonen@selry.fi 90100 Oulu Kiinni 12–12.30
E L I N TA E 55 E L I N TA E 55 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www. muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi liittoon ja A-kassaan. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkastasi tai maksat jäsenmaksun kuukausittain itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaiset viitenumerot, jotka saat aluetoimistostasi. Jokaiselle kuukaudelle on oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassan maksamista etuuksista ei peritä jäsenmaksua 1.1.2024 alkaen. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Jos työskentelet opiskelun ohella, liity työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi SEL:n jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeuttasi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Opiskeluidesi ajalta saat jäsenmaksuvapautuksen ilmoittamalla opiskeluaikasi liittoon. Kun saat palkkaa, maksat aina jäsenmaksun. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke eli kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa esimerkiksi työttömyyden, sairauden, kuntoutustuen, perhevapaan, hoitovapaan, päätoimisen opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Niiden jäsenten, joilla ei ole palkkatuloa tai jäsenmaksuvapautusta, jäsenmaksu on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Jos jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi on ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. SEL:n jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajasi perimistä jäsenmaksuista. Tarkista veroehdotuksestasi, että maksamiesi jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittaja: Kati Oksman Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi, Liisa Friman Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n viestintäjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Pasi Heinämaa, Jari Heiskanen, Kai Leinonen, Keijo Makkonen, Thomas Noon, Saija Ratia, Riku-Veikka Tamminen ja Tuija Toivonen-Perttunen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 27.1.2025 14.2.2025 2 24.3.2025 11.4.2025 3 19.5.2025 6.6.2025 4 25.8.2025 12.9.2025 5 6.10.2025 24.10.2025 6 24.11.2025 12.12.2025 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki p. 09 4246 1200 www.selry.fi Avoin työttömyyskassa A-kassa p. 020 690 455 www.a-kassa.fi Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa!
No nyt on jännä paikka Hanki uuden ajan kaskovakuutus, joka palkitsee ensimetreiltä. Katso miten ? turva.fi/auto