• EU-VAALEISSA VALITAAN MEPIT EDUSTAMAAN SUOMALAISIA HAUSKAT SEL:N TALVIPÄIVÄT OULUSSA, ELOKUUSSA NÄHDÄÄN SEINÄJOELLA KOLUMNI | TYÖPAIKALLA | SELVITETTY TAPAUS | VAPAALLA 3 ? 24 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Mihin vie EK:n tie? T YÖMARKKINAT
  • E L I N TA E 3 Perjantaina etkot. Lauantaina aktiviteetit kello 12. Tangokuningatar Charlotta Saari päivätansseissa kello 14–16 ja esiintyjät festareilla kello 17.30–21.30, jonka jälkeen DJ soittaa ja bileet jatkuvat yöhön! Festarilippu on ilmainen SEL:n jäsenelle! Voit lisäksi varata ilmaisen lipun yhdelle seuralaisellesi! SEL:n kesäfestarit lauantaina 17.8.2024 kello 16.30 Original Sokos Hotel Lakeus, Seinäjoki Osa ammattiosastoista tukee jäsentensä osallistumista SEL:n kesäfestareille järjestämällä yhteiskuljetuksen tai korvaamalla matkaja majoituskuluja. Seuraa oman ammattiosastosi tiedotusta. Jos ammattiosastosi järjestää ryhmämatkan festareille, varaa lippusi, matkasi ja majoituksesi ammattiosastosi ohjeiden mukaisesti. Varaa festarilippusi ja majoituksesi 29.4.2024 alkaen: www.selry.fi/kesafestarit
  • E L I N TA E 3 Aluksi O lemme hyvin yllättyneitä tästä hallituksen esityksestä. Suomen poliittisen toimintaympäristön arvaamattomuus, ennakoimattomuus ja toimijoita epätasa-arvoisesti kohteleva sääntely on erittäin huolestuttavaa”, Fazerin tiedotteessa todetaan. Tiedote ei kommentoi Orpon hallituksen ajamia työelämän heikennyksiä, vaikka teksti olisi siihenkin sopinut, vaan hallituksen kehysriihen päätöksiä. Hallitus korottaa makeisten ja suklaan arvonlisäveroa nykyisestä alennetusta 14 prosentin verokannasta uuden yleisen arvonlisäverokannan mukaiseen 25,5 prosenttiin. Lisäksi hallitus nostaa virvoitusjuomaveroa. ”HALLITUSOHJELMAN LUOMAT positiiviset odotukset ruoka-alan kasvun vauhdittamisesta ja ennakoitavan investointiympäristön rakentamisesta haihtuivat alle vuodessa”, jyrähtää elintarvikealan työnantajia edustava Elintarviketeollisuusliitto ja haukkuu Orpon hallituksen, joka ”tarjoaa ruoka-alalle vain veropiiskaa”. Työntekijät pettyivät Orpon hallitukseen jo vuosi sitten kesäkuussa, kun hallitus julkaisi ohjelmansa, jossa oli sovittu rajuista työntekijöiden lakko-oikeuden, työehtojen sekä työttömyysturvan heikennyksistä. Nyt hallitukseen pettyivät myös elintarvikealan työnantajat. ”PÄÄTÖS HEIKENTÄÄ kotimaisen elintarviketeollisuuden yritysten investointihalukkuutta Suomessa ja voi jopa pysäyttää yksittäisiä investointeja. Suomalaisille yrityksille ennakoitava kotimarkkina on elintärkeä”, ETL muistuttaa. Työntekijät ovat jo pitkään varoittaneet, että suomalaisten ostovoimasta on huolehdittava, jotta tärkeä kotimarkkina vetää. Alle inflaation jäävät palkankorotukset sekä hallituksen tekemät työttömyysturvan ja muiden etuuksien leikkaukset hyydyttävät kotimarkkinaa. HALLITUKSEN KEHYSRIIHEN päätökset ovat iso pettymys myös muuten kuin makeisveron takia. Koulutus on ollut hallituksen puheissa ”erityissuojeluksessa”, mutta nyt hallitus syö sanansa ja leikkaa ammatillisesta koulutuksesta. Tämä on todella lyhytnäköistä politiikkaa. Koulutus on avainasemassa, kun Suomen tulevaisuutta, hyvinvointia ja kasvua rakennetaan. Hallitus petti myös elintarvikealan työnantajat P Ä Ä K I R J O I T U S ”Ostovoimasta on huolehdittava, jotta tärkeä kotimarkkina vetää.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 3/24 26.4.2024 S I S Ä L LY S Kannessa: Anu Iivonen, Tiia Sokero ja Marika Kivinen osallistuivat Orpon hallituksen ajamia työelämän heikennyksiä vastustavaan STOP nyt! -mielenosoitukseen Senaatintorilla Helsingissä 1.2.2024. Kannen kuva: Karoliina Öystilä ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 EU-vaaleissa on kyse demokratiasta ja ihmisoikeuksista 12 Mihin vie EK:n tie? 16 Eurassa tehdään salaatteja lähitilojen aineksista 21 Arlan Sipoon meijerillä työntekijöitä kannustetaan liikkumaan 26 SEL:n Talvipäivät Oulussa 28 Turun Elintarviketyöntekijät on vireä 120-vuotias 30 Järjestösivut 36 Marina Kurakina tuli Pietarista opiskelemaan Suomeen 38 Luottamushenkilö Tanja Sallinen 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla ”
  • E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti V altiovarainministeri Riikka Purra väläytteli hallituksen budjettiriihen alla elintarvikkeiden terveysveron käyttöönottoa valtiontalouden tasapainottamiseksi ja suomalaisten terveyden edistämiseksi. Elintarviketeollisuusliitto ETL, Ammattiliitto Pro, Meijerialan Ammattilaiset MVL ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL eivät kannata terveysveroa, sillä se olisi käytännössä hankalasti toteutettava ja veron ohjausvaikutus kuluttajiin on epävarma. – Varmaa sen sijaan on, että terveysvero heikentäisi kotimaisen ruoka-alan mahdollisuuksia kasvaa, työllistää ja investoida. Tämä olisi vastoin hallituksen tavoitteita työllisyysasteen nostamisesta ja yritysbyrokratian vähentämisestä, järjestöjen kannanotossa todetaan. Terveysveron kaltaisen veron käyttöönottoa on selvitetty ennenkin. Sokeriverotyöryhmä totesi jo vuonna 2013, että verotuksen aiheuttamia kulutusmuutoksia on erittäin vaikea ennustaa. Alhaisella verotasolla veron vaikutus hintaan jäisi vähäiseksi, jolloin vero ei myöskään ohjaisi kuluttajien valintoja. Jos verotaso taas asetetaan ohjausvaikutuksen näkökulmasta riittävän korkeaksi, kulutuksen Elintarvikkeiden terveysvero olisi hankalaa toteuttaa ja sen vaikutus kuluttajiin epävarma Kati Oksman Vuoden 2017 alusta kuopattu makeisvero ohjasi kulutusta terveellisemmäksi vain virvoitusjuomien osalta, kertoo VATT:n tuore tutkimus. muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia kotimaiseen elintarviketeollisuuteen ja alan työpaikkoihin. ETL, Pro, MVL ja SEL muistuttavat, että tilanne ei ole muuttunut kymmenessä vuodessa. Valtiovarainministeriön verokartoituksessa vuodelta 2023 todetaan, että jo pelkästään terveydelle haitallisten tuotteiden määrittely riittävän yksiselitteisesti on osoittautunut vaikeaksi. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan laajapohjaisen ruuan veron kulutusta ohjaavat vaikutukset jäisivät hyvin pieniksi. Näin ollen uuden veron haitat ylittäisivät sen mahdolliset hyödyt. Terveysvero kasvattaisi byrokratiaa yrityksille ja verohallinnolle. – Terveysveroa ei puolla sekään, että tuoreimpien tutkimustulosten valossa on mahdollista, että vaikka tuotteiden hinta veron vuoksi nousisi, pienituloisimmat ihmiset jatkaisivat totuttua kulutuskäyttäytymistään, mutta säästäisivät terveellisemmistä ruuista, kuten hedelmistä ja kasviksista. Veron vaikutus voisi siis olla kansanterveydellisestä näkökulmasta aivan päinvastainen kuin aiottu. Järjestöt kannustavat Orpon hallitusta suuntaamaan katseensa Tanskaan ja Norjaan: molemmat maat kokeilivat verotusta, mutta luopuivat siitä käytännön hankaluuksien vuoksi.
  • E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti V alio suunnittelee mehujen ja marjakeittojen sekä kasvipohjaisten välipalaja ruuanlaittotuotteiden tuotannon siirtoa Helsingin ja Turun tehtailtaan Riihimäen tehtaalleen, mikä toteutuessaan tarkoittaisi Helsingin ja Turun tehtaiden sulkemista. Valio aloitti 16.4.2024 Turun ja Helsingin tehtaillaan kuusi viikkoa kestävät muutosneuvottelut, joissa irtisanomisuhan alla on tehtaiden koko henkilöstö, yhteensä 92 henkilöä. Heistä 32 työskentelee SEL:n työehtosopimuksella. Helsingin Pitäjänmäessä sijaitseva Valion mehutehdas työllistää 66 henkilöä, joista 16 työskentelee pakkaamossa SEL:n työehtosopimuksen alaisissa tehtävissä. Vuonna 1961 perustetun ja vuodesta 1998 mehujen ja marjakeittojen valmistukseen keskittyneen Valion Helsingin yksikön työntekijöiden tunnelmat ovat apeat, kertoo Valion Helsingin yksikön SEL:n työehtosopimuksen alaisten työntekijöiden pääluottamusmies Toni Hamutta. Muutosneuvottelut eivät koske Pitäjänmäellä sijaitsevaa Valion pääkonttoria tai varastoa, joka työllistää 108 henkilöä, joista 95 työskentelee SEL:n työehtosopimuksella. Valion Turun tehtaan 26:sta henkilöstä 16 työskentelee SEL:n työehtosopimuksella. Valio osti kasvipohjaisia tuotteita Planti-tuotemerkillä valmistaneen tehtaan Kavlilta viime syksynä. – Kyllä tässä aika pettynyt olo on. Kun Valio meidät hankki, meille sanottiin, etteivät he ole ostamassa kilpailijaa pois markkinoilta, ja kun nyt ollaan siirtämässä tuotantoa pois Turusta, niin kaikilla on pettynyt olo. Emme osanneet valmistautua tähän yhtään, pääluottamusmies Jarno Lyhtelä sanoo. Tehtaan historia Turussa ulottuu vuoteen 2005, jolloin Raisio aloitti kasvipohjaisten tuotteiden valmistuksen yhteistyössä Lantmännenin kanssa. Turun Elintarviketyöntekijöiden ammattiosasto 144 vetoaa Valioon tuotannon jatkamiseksi Turussa. – Kaikilla tehtaan työntekijöillä on suuri huoli omasta ja perheidensä tulevaisuudesta, jos Valio lopettaa tuotannon Turun tehtaalla, ammattiosaston puheenjohtaja Jukka Silvonen sanoo. Aikaisintaan vuoden 2026 alkupuolella tapahtuvilla tehtaiden sulkemisilla Valio kertoo tavoittelevansa tuotannon tehokkuuden ja kannattavuuden parantamista. Valio aikoo siirtää Helsingin ja Turun tehtaiden tuotannon Riihimäelle, 92 työpaikkaa uhattuna Roni Rekomaa/Lehtikuva Valio aikoo siirtää Helsingin ja Turun tehtaiden tuotannon Riihimäelle. Kuvassa tuotepakkaaja Timo Lunden työssään Helsingin mehutehtaalla.
  • E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti ORPON HALLITUS leikkaa rajusti työttömyysturvaa ja monet heikennyksistä ovat jo tulleet voimaan. Parhaillaan eduskunta käsittelee mittavaa leikkauspakettia, joka toteutuessaan käytännössä romuttaa pienituloisten ansiosidonnaisen työttömyysturvan. SAK ja ammattiliitot vastustavat hallituksen esittämiä leikkauksia. Nyt eduskunnassa käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa leikattaisiin jo kahden kuukauden työttömyyden jälkeen 20 prosentilla ja uudestaan kahdeksan kuukauden jälkeen viidellä prosentilla. Hallituksen esityksessä arvioidaan ansiopäivärahan leikkauksen kohdistuvan noin 80 000 henkilöön vuosittain. – Jos eduskunta hyväksyy esitetyn paketin, se tulee voimaan syyskuun alussa. Leikkaus koskettaa myös osa-aikaista työtä tekeviä, jotka saavat soviteltua päivärahaa, lähellä eläkeikää olevia ikääntyneitä työttömiä, osatyökykyisiä ja työvoimakoulutuksessa olevia, luettelee SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen. Hän tähdentää, että työttömyys kohdistuu pääosin SAK: Hallitus käytännössä romuttaa pienituloisten ansiosidonnaisen työttömyysturvan Kaisa Vallavuori ja Karol Kula olivat mukana vastustamassa myös hallituksen ajamia työttömyysturvan leikkauksia STOP nyt! -mielenosoituksessa Helsingissä 1.2.2024. Karoliina Öystilä matalapalkkaisilla aloilla työskenteleviin. – Esityksellä leikattaisiin ansiopäivärahaa keskimäärin noin 300 euroa kuukaudessa. Tämä on pienituloisille todella suuri summa. Osalla ansiopäiväraha tippuisi peruspäivärahan tasolle 800 euroon. Leikkausten jälkeen päivärahaa jäisi käteen suurimmalle osalle kaikista ansiopäivärahan saajista alle 900 euroa kuukaudessa. Työssäoloehto on jo päätetty pidentää kuudesta kuukaudesta kahteentoista kuukauteen, mikä vaikeuttaa ansioturvalle pääsyä. Muutos tulee voimaan syyskuun alussa. Palkkatuetussa työssä olevien sekä ikääntyneiden työttömien ansioturvalle pääsyä vaikeutetaan edelleen ja kuntien velvollisuus tarjota ikääntyneille työtä poistuu, jos eduskunta hyväksyy käsittelyssä olevat Orpon hallituksen esitykset. Huhtikuun alusta työttömyysturvasta poistuivat lapsikorotukset ja sovitellusta päivärahasta 300 euron suojaosa. Työttömyysturvan omavastuupäiviä on lisätty eikä työttömyysturvaan ole enää oikeutta työsuhteen aikana pitämättömältä lomalta maksettavan lomakorvausten jaksottamisen ajalta.
  • E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti EU-VAALIT LÄHESTY VÄT ja paine Brysselissä on kova. Vaalikauden asiat on saatava valmiiksi. Viimeisessä Euroopan parlamentin istunnossa nähdään monta palkansaajille tärkeää asiaa, jotka toivon mukaan eivät enää joudu vastatuuleen. Euroopan parlamentti on ollut viime vuosina suomalaisen palkansaajan paras kaveri, kun lainsäädäntöä on luotu niin alustataloustyöntekijöiden tilanteen parantamiseksi kuin tasa-arvoisemman työelämän saamiseksi palkka-avoimuusdirektiivin muodossa. Työturvallisuuslainsäädäntöä on päivitetty, kun muun muassa asbestia, lyijyä ja diisosyaniitteja koskevia rajoja on tiukennettu. EU:n vähimmäispalkkadirektiivi vähentää työssäkäyvien köyhyyttä monissa maissa, sillä jopa yhdeksässä jäsenmaassa on ennen direktiiviä ollut minimipalkka, joka on virallisen köyhyysrajan alapuolella. Joissain jäsenmaissa ei minimipalkkaa ole edes ollut. MONESTI EU nähdään kaukaisena asiana, joka esiintyy meille kohuotsikkojen ja ehkä lisääntyneen byrokratian kautta. Harvoin huomaamme sitä, miten EU vaikuttaa helpottavasti arkeemme. Ruokaja kemikaaliturvallisuus esimerkiksi takaavat sen, että EU-markkinoilta ostamamme tuotteet ovat turvallisia, eivätkä sisällä vaarallisia aineita. Juuri säädetty pakkotyövoimalla tuotettujen tuotteiden kielto EU-markkinoilla takaa sen, ettemme osta eettisesti arveluttavasti tehtyjä tuotteita. Matkustaessamme ja ostaessamme tuotteita EU:ssa meitä suojaa EU:n laajuinen kuluttajansuoja. Ilman EU:ta Suomi olisi kovin pieni vaatimaan isoilta yrityksiltä normiemme mukaisia tuotteita. EU-vaalien äänestysaktiivisuudessa on parantamisen varaa. Moni ajattelee, ettei omalla äänellä ole väliä, sehän on vain yksi miljoonien joukossa. Harmi vain, että usein nukkuvien joukkue on juuri se, jossa olisi eniten joukkovoimaa. ÄÄNESTÄMINEN VAALEISSA on helpointa omaan arkeen vaikuttamista. Kannattaa pitää silmät auki ja miettiä millaisin arvoin haluat asioitasi Euroopan unionissa ajettavan. Työmarkkinoiden ollessa turbulenssissa, me suomalaiset palkansaajat voimme saada turvaa yhteisöstä. Salainen bestis K O L U M N I S A N O T T U A 25,5 % ”Hallitus ei vieläkään halunnut uudelleenarvioida ihmisten arkea kurjistavaa leikkauslinjaansa. Aiempien sosiaaliturvaleikkausten kohtuullistamisen sijaan hallitus vaikeuttaa entisestään pienituloisten asemaa esimerkiksi korottamalla asiakasmaksuja ja kiristämällä arvonlisäveroa.” S A K : N PÄ Ä E KO N O M I S TI I LK K A K AU KO R A NTA 16 . 4 . 202 4 ”Ay-liike on kohta vuoden ajan jatkanut yhtäjaksoista pelotteluaan siitä, miten nykyhallitus yrittää tuhota työntekijöiden työsuhdeturvaa ja -etuja.” LE I PU R I LI ITO N TO I M IT U S J O HTA JA M I K A VÄY RY N E N 1 7. 4 . 202 4 JUURI NÄIN! EI NÄIN! ORPON HALLITUS KOROTTAA MAKEISTEN JA SUKLAAN ARVONLISÄVEROA 14 PROSENTISTA 25,5 PROSENTTIIN. SUSANNA SALOVAARA Kirjoittaja johtaa FinUnionsia, joka on SAK:n ja STTK:n EU-edustusto Brysselissä. L U K U ”EU:n vähimmäispalkkadirektiivi vähentää työssäkäyvien köyhyyttä monissa maissa.”
  • E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Jännitteitä tes-neuvotteluihin V E L L U N B L O G I ”Voimaamme tulee kasvattamaan, kun yhä useampi työntekijä tulee huomaamaan, etteivät työehdot ole kiveen hakattu.” H elppoa työehtosopimusneuvottelukierrosta ei ole olemassakaan. Se, millaisia paineita neuvottelupöytään tuodaan sen ulkopuolelta, on oma lukunsa. Nyt on jo selvää, että Orpon hallituksen ja työnantajapuolen yhteistyö ideologisten työelämän heikennysten toteuttamisessa tulee näkymään alakohtaisissa tes-neuvottelupöydissä. SEN JÄLKEEN, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti, että se ei enää työehtoasioista palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa neuvottele, alkoi työnantajapuolen tiukin keskitetty työmarkkinaohjaus suhteessa yksittäisiin työnantajaliittoihin. Työnantajaliitot eivät enää saaneet sopia tes-neuvotteluissa riviäkään ennen kuin ne oli hyväksytetty EK:ssa. Tällaisessa ympäristössä ei pystytä huomioimaan alakohtaisia tarpeita. Ammattiliittojen jäsenet ovat poliittisilla lakoilla vastustaneet hallituksen ajamia yksipuolisia heikennyksiä. Kaikki ovat nähneet, että liittojen jäsenet ovat valmiita toimimaan ja puolustamaan oikeuksiaan. Voimaamme tulee kasvattamaan, kun yhä useampi työntekijä tulee huomaamaan, etteivät työehdot, tulivat ne sopimusten tai lainsäädännön kautta, ole kiveen hakattu. Tätähän meille nyt kädestä pitäen opetetaan. EK:N KIRJOITTAMAT hallitusohjelman työelämän heikennykset kasaavat paineita liittojen tuleviin tes-neuvotteluihin. Sairaussakko eli ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus, leipomoalan 100 %:n yötyölisän kumoaminen ja muu työntekijän kannalta huonommaksi muuttunut lainsäädäntö tulee varmasti näkymään tes-neuvottelupöydissä työnantajapuolen vaatimuksina. Tes-neuvottelupöytiin tuovat uudenlaista jännitettä myös lakko-oikeuden rajoittaminen ja työmarkkinoiden ”taksiuudistus”, jolla hallitus haluaa lisätä paikallista sopimista. Jos hallituksen ajamat lakimuutokset toteutuvat, on selvää, ettei asia jää meiltä huomiotta neuvottelupöydässä. SATIIRILLA PYSTYY joskus sanomaan asiat ytimekkäästi. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen Ajatushautomo-sarjakuvassa Jyri Häkämies vie Riikka Purraa, jonka taskusta pilkistää pieni Petteri Orpo, kohti EK:n toimistoa todeten: ”Keksittiin vielä muutama lisäys siihen meidän hallitusohjelmaan”. No se nähdään, mitä on keksitty, kun hallitus on käynyt kehysriihensä. Orpon hallituksen ykköstavoite on heikentää työntekijän asemaa työpaikalla ja työntekijöiden ammattiliittojen asemaa yhteiskunnassa. Tämä kannattaa muistaa. Politiikalla on merkitystä myös työehtoihin. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
  • E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mikä sai sinut lähtemään SEL:n Talvipäiville? Vastaajat osallistuivat SEL:n Talvipäiville Oulussa 15.–17.3.2024. G A L L U P ” TÄ M Ä Oulu on minun synnyinkaupunkini, ja ammattiosastoni tarjosi taloudellista tukea Talvipäiville matkaamiseen. Tykkään tästä liitosta ja tapahtumista, joita liitto järjestää. Niissä on freesi meininki.” TONI HÄMÄLÄINEN logistiikkatyöntekijä Meira, Helsinki ” LIIT YIN SEL:iin ja olin kesän lopulla alueellisessa tapahtumassa Joensuussa ja SEL:n Kesäpäivillä. Oli niin mukavaa, että olihan se lähdettävä tännekin! Täällä on ollut niin hauskaa, ettei paljoa ole ehtinyt nukkumaan, mutta kotona ehtii sitten levätä.” HEIDI JAUHIAINEN palveluohjaaja Servica, Kuopio ” TÄNÄKIN vuonna piti lähteä työporukan kanssa, koska meillä atrialaisilla on hyvä yhteishenki. Kävimme karaokekierroksella, ja odotan myös Suvi Teräsniskan keikkaa. SEL:n kesäfestareille Seinäjoellekin tulemme varmasti.” NIINA KÖYKKÄ keittiötyöntekijä ammattiosaston nuorisovastaava Atria, Kauhajoki ” KUN kaveri pyysi mukaan, niin olihan se lähdettävä! Ensimmäistä kertaa osallistun nyt ja olen kyllä viihtynyt. Perjantain etkoilla voitimme tietovisan ja tänään yritimme voittaa keilauksessa. Mahdollisesti nähdään myös SEL:n kesäfestareilla!” KATRI HAAPALA leipuri Huovisen leipomo, Oulu ELINTARVIKEJÄTTI Danone julkisti maaliskuussa muutossuunnitelman, jonka tavoitteena on teknologisen kehityksen avulla lisätä yhtiön kilpailukykyä. Danone aikoo keskittää Euroopan toimintojaan neljään palvelukeskukseen. Yhtiö työllistää noin satatuhatta työntekijää 57 eri maassa, joista reilu neljännes on Euroopassa. Danonen työntekijöitä edustavat ammattiliitot eri puolilla Eurooppaa kritisoivat työnantajaa siitä, että se on tiedottanut niukkasanaisesti suunnitelman käytännön toimista. Liitot pelkäävät, että suunnitelma johtaa vähintään 450 työpaikan vähentämiseen. Liitot vaativat yhtiötä tarkentamaan muutossuunnitelman sisältöä ja varmistamaan, että tehtäväsiirrot palvelukeskuksiin eivät johda irtisanomisiin. Ne vaativat myös aitoja neuvotteluita kaikista muutoksista. Danonen muutossuunnitelma ennakoi irtisanomisia Euroopassa SEL:N Pohjanmaan aluesihteeri Markus Forslund, 57, siirtyy SEL:n palkkasihteeriksi. Tehtävä on kahden vuoden määräaikainen opintovapaan sijaisuus, joka avautui, kun palkkasihteeri Ari Huuki jää toukokuun alusta kahdeksi vuodeksi opintovapaalle. – Kiitos luottamuksesta. Olen kiitollinen tästä saamastani mahdollisuudesta päästä tekemään uutta tärkeää työtä liitossa jäsenten hyväksi. Tulossa on Orpon hallituksen toimien lisäksi elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusneuvottelut, joten mielenkiintoisia töitä ja uutta opittavaakin riittää varmasti, Markus Forslund sanoo. Palkkasihteeri työskentelee SEL:n sopimusosastolla. Hän on SEL:n työehtosopimusneuvottelukunnan jäsen ja edustaa liittoa erilaisissa yhteistyökumppaneiden työryhmissä. Palkkasihteerin työtehtäviin kuuluvat muun muassa työsuhdeneuvonta, työlainsäädännön ja työehtosopimusten tulkinta sekä työehtosopimusja erimielisyysneuvottelut. SEL:n liittohallitus valitsee toukokuussa Pohjanmaan aluesihteerin sijaisen, jonka hakuaika päättyy 1.5.2024. Lue lisää sivulta 31. Markus Forslund siirtyy SEL:n palkkasihteeriksi
  • E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 EU-vaaleissa on kyse demokratiasta ja ihmisoikeuksista A J A N K O H TA I S TA SAK on julkistanut omat tavoitteensa eurovaaleihin. Ne painottuvat perusarvoihin, joille Euroopan unioni rakentuu, mutta joita nykyään myös kyseenalaistetaan. EU:n ansiosta jäsenvaltioissa on parannettu muun muassa lähetettyjen työntekijöiden asemaa. Kuva ei liity juttuun. E L I N TA E 11 teksti Anu Vallinkoski kuvat Kati Oksman ja SAK K esäkuussa suomalaiset pääsevät vaaliuurnille valitsemaan Suomen 15 europarlamentaarikkoa. SAK on laatinut eurovaaleja silmällä pitäen omat vaalitavoitteensa. Ne lähtevät liikkeelle perusteista – ihmisoikeuksista, demokratiasta ja oikeusvaltiosta – arvoista, joille koko Euroopan unioni rakentuu. – Valitettavasti nämä perusarvot eivät enää ole itsestäänselvyyksiä. Jotkut EU:n jäsenmaat ja eurooppalaiset poliittiset liikkeet kyseenalaistavat demokratian täysin avoimesti. Juuri nyt on tärkeämpi kuin pitkään aikaan puolustaa näitä perusteita näkyvästi, SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä perustelee. Perusarvoja uhmaavat etenkin Unkari ja maan pääministeri Viktor Orbán. Euroopan unionin parlamentti on suoraan todennut, ettei Unkaria voi pitää täytenä demokratiana.
  • E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 E L I N TA E 11 Tekoälyn käytölle saatava rajat Euroopan unioni on vuosien mittaan kohentanut monin tavoin työntekijöiden asemaa, mutta edelleen riittää tehtävää. Pekka Ristelä mainitsee esimerkkinä psykososiaaliset riskit, joiden torjuntaan SAK on vaatinut EU-tasolla jo pitkään nykyistä vahvempaa turvaa. Toisaalta kehittyvä teknologia nakertaa aivan uudella tavalla palkansaajan oikeuksia. Tekoäly ja algoritmit ovat päässeet paikoin käyttämään työnjohtajan valtaa. – Työnjohtovallan ja -vastuun pitää kuulua aina ihmiselle. Esimerkiksi alustataloudessa algoritmi tarjoaa työkeikkoja, arvioi työntekijöitä ja on pahimmassa tapauksessa jopa voinut irtisanoa työntekijän. Ruokalähettifirmat ja taksipalvelu Uber ovat esimerkkejä alustataloudesta. Parhaillaan Euroopan unioni käsittelee alustatalouden työntekijöiden asemaa koskevaa lainsäädäntöä. Ovatko he yrittäjiä vai työntekijöitä? Tekeillä olevan direktiivin tarkoituksena on turvata työntekijöiden oikeuksia ja taata työntekijöiden keskinäinen yhdenvertaisuus. SAK kaipaa tekoälyn käytölle rajoja myös tilanteissa, joissa sen avulla valvotaan työntekijöitä niin, että heidän yksityisyytensä vaarantuu. Kamerat ja anturit voivat esimerkiksi tallentaa ja rekisteröidä jokaisen vessakäynnin. Uudenlaista sääntelyä tarvittaisiin myös etätyöhön. Mitkä ovat etätyöläisen vähimmäisoikeudet? Tai millainen on työntekijän oikeus olla vapaa-ajallaan tavoittamattomissa? Suomessakin on kokemuksia siitä, miten esihenkilö odottaa, että työntekijä seuraisi työpaikan WhatsAppryhmän tai muun sovelluksen viestejä ja tiedotteita vapaallakin. – Joissakin Euroopan maissa on jo sääntelyä oikeudesta olla tavoittamattomissa. Meiltä ja EU-tasolta se vielä puuttuu, Ristelä huomauttaa. Liikkumavaraa talouspolitiikkaan EU:n tiukkaan talouskuriin SAK kaipaisi hiukan höllempää otetta. – On perusteltu lähtökohta, että jäsenmaat hoitavat vastuullisesti omaa talouttaan eivätkä velkaannu liikaa. Toisaalta laskusuhdanteissa EU:n talouspolitiikka on liian jäykkää. Se pakottaa leikkaamaan julkisia menoja taantumassa, mikä ei ole järkevää. Liian tiukka taloudenpito ei luo kasvua, Ristelä sanoo. Parhaillaan myös Suomen hallitus tekee mittavia talouden sopeutuksia välttääkseen EU:n tarkkailuluokalle joutumisen. EU:ssa ilmastopolitiikka kytkeytyy tiukasti talouteen. Yksi esimerkki tästä on talouden vihreä siirtymä eli siirtyminen hiilineutraaliin talouteen, mikä vaatii valtavia investointeja. – SAK kannattaa sitä, että investointitukia katsottaisiin enemmän EU:n tasolla yksittäisten jäsenmaiden sijaan. EU:lla on suuremmat rahkeet kuin millään jäsenmaalla. EU-tason investoinnit vauhdittaisivat siirtymää ja vahvistaisivat Euroopan asemaa globaalissa kilpailussa. Vihreä siirtymä tarkoittaa myös valtavaa koulutustarvetta. Työntekijät tarvitsevat uudenlaisessa tuotannossa uudenlaista osaamista. Esimerkiksi sähköauton valmistaminen eroaa perinteisen polttomoottoriauton valmistamisesta. Yritysvastuun sääntely tarpeen Viimeisenä Pekka Ristelä nostaa esiin viime aikoina paljon puhuttaneen yritysvastuudirektiivin, jonka Suomi aikoi kaataa yhdessä muutaman muun jäsenmaan kanssa aivan kalkkiviivoilla. EU:n puheenjohtajamaa Belgia kuitenkin siirsi äänestystä tuonnemmaksi ja direktiivin sisällöstä päästiin sopuun. Direktiiviteksti etenee seuraavaksi Euroopan parlamentin äänestyksiin. – Nykyistä sitovampi yritysvastuusääntely on tarpeen, koska on käynyt selväksi, että pelkkä julkisen keskustelun ja kuluttajien luoma paine ei riitä. Se ei saa kaikkia yrityksiä kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja kantamaan vastuuta ympäristöstä, Ristelä sanoo. Suomessa myös monet yritykset ovat asettuneet pitkään valmistellun direktiivin taakse. Sääntely loisi markkinoille yhteiset pelisäännöt, mikä vaikeuttaisi hintojen polkemista ihmisoikeuksien ja ympäristön kustannuksella. Vaikka yritysvastuudirektiivi loppumetreillä kaatuisikin, ei tarve yhteiselle sääntelylle katoa. • EU-vaalit ovat 9.6.2024 ja ennakkoäänestys 29.5.–4.6.2024 SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä toivoo, että yritysvastuudirektiivi menee maaliin. ”EU:lla on suuremmat rahkeet kuin millään jäsenmaalla.”
  • E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 T yönantajien toimintalogiikka on viime vuosina herättänyt ihmetystä. Työnantajien keskusjärjestö EK vetäytyi sopimustoiminnasta ja vaatii lisää paikallista sopimista, mutta tahtoo silti koordinoida palkkaratkaisuja. Poliittinen vaikuttaminen on työnantajille entistä tärkeämpää. Tuore TP:n raportti osoittaa, että selityksiä löytyy muun muassa historiasta sekä siitä, että työnantajaleirin sisällä intressit menevät usein ristiin. ”Missä mennään, Eteläranta? Työnantajapuolen toiminta ja tavoitteet työmarkkinoiden murroksessa” on Teollisuuden Palkansaajat TP:n helmikuussa julkaisema raportti. Sen kirjoittaja Maiju Wuokko analysoi työnantajien ristiriitaisilta vaikuttavia tekoja ja selittää, millaisia motiiveja niiden taustalta löytyy. Sopimusjärjestelmän hajautus tavoitteena vuosikymmeniä Tutkija, filosofian tohtori Maiju Wuokko muistuttaa, että jo 1980-luvun tupo-Suomessa työnantajat alkoivat puhua keskitettyä työmarkkinamallia vastaan. Sopimista pitäisi hajauttaa – vähintään liittotasolle, mieluiten yritystasolle. Haaveiden ja todellisuuden välillä kuitenkin huomattiin kuilu: liittokohtaiset sopimuskierrokset johtivat usein lakkoihin ja tulivat kalliiksi. Siksi tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin yleensä suostuttiin. Mihin vie EK:n tie? T Y Ö M A R K K I N AT teksti Mikko Nikula kuva Emmi Korhonen/Lehtikuva
  • E L I N TA E 13 2000-luvulle tultaessa maailma oli muuttunut: suomalaisyritykset operoivat globaaleilla markkinoilla, eikä Suomi euromaana enää voinut kohentaa viennin kilpailukykyä devalvaatiolla. Niinpä työnantajat latasivat suuria toiveita työmarkkinamallin muuttamiseen, jonka uskottiin hyödyttävän yrityksiä. Vuonna 2008 EK ilmoitti, ettei se enää tekisi keskitettyjä ratkaisuja. Tästä huolimatta se hyväksyi 2011 ja 2013 tupo-tyyppiset raamisopimukset. Juha Sipilän (kesk) hallituksen ajama kilpailukykysopimus eli kiky vuonna 2016 oli myös vahvasti keskitetty. Kun EK oli toistuvasti lipsunut vuoden 2008 julistuksestaan, se muutti kesken kiky-neuvottelujen marraskuussa 2015 sääntöjään siten, että järjestö ei vastedes enää voinut solmia keskitettyjä ratkaisuja. Wuokon tulkinnan mukaan 2010luvun puolivälissä työnantajien ”pitkään padotut hajauttamispaineet ryöpsähtivät pintaan, eikä niitä voinut enää pidätellä”. Paikallinen sopiminen lääkkeenä kaikkiin ongelmiin Työnantajien haaveissa työehtojen paikallinen sopiminen tekisi Suomen ”jäykät” työmarkkinat joustaviksi, sallisi yrityksille nopean reagoinnin toimintaympäristön muutoksiin, parantaisi tuottavuutta ja työllisyyttä. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on Suomessa 1990-luvulta alkaen lisätty, mutta työnantajien näkökulmasta ay-liikkeellä on ollut asiassa liikaa sanansijaa, ja paikallista sopimista on tehty lähinnä työehtosopimusten puitteissa. Sopimisen olisi oltava vapaampaa, ja se tulisi avata myös järjestäytymättömille yrityksille. Historiallisen tilaisuuden työnantajille tarjosi Sipilän hallitus, joka suunnitteli säätävänsä paikallisesta sopimisesta lailla. Epäilemättä lakiteksti olisi noudattanut pitkälti työnantajien toiveita. Varmistaakseen sen, että mahdollisimman moni ammattiliitto hyväksyisi kiky-sopimuksen, hallitus kuitenkin teki myönnytyksen: paikallista sopimista määriteltäisiin lainsäädännön sijaan edelleen työmarkkinaosapuolten välisillä työehtosopimuksilla. EK:lle hallituksen perääntyminen oli pettymys, Suomen Yrittäjille suorastaan raivon aihe. Osa työnantajista piti kiky-sopimustakin riittämättömänä. Sitä vastustettiin myös periaatteellisista syistä – keskitetyistä ratkaisuista oli viimein aika päästä eroon. EK:ssa ei-äänen kikylle antoivat Metsäteollisuus ry, Palvelualojen työnantajat Palta ja VR. Kesällä 2016 Metsäteollisuus erosi EK:sta; Wuokko huomauttaa liiton jo 1970-luvulla vetäneen työnantajien joukossa jyrkkää, kompromissivastaista linjaa. Vuonna 2017 EK:sta lähti Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT, mutta päinvastaisin perustein: ALT ei enää nähnyt sopimustoiminnan hylännyttä keskusjärjestöä hyödyllisenä. Wuokko toteaa Metsäteollisuuden ja ALT:n ratkaisujen osoittavan, kuinka elinkeinoelämän eri aloilla on vääjäämättä keskinäisiä intressiristiriitoja. Metsäteollisuudessa on näkynyt yritysten halu minimoida työvoimakustannuksensa, kun taas esimerkiksi kaupan alan yritykset hyötyvät palkankorotuksista siten, että ne lisäävät kuluttajien ostovoimaa. ? Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on Suomessa 1990-luvulta alkaen lisätty. Maiju Wuokko muistuttaa, että Suomessa on pitkä yhteiskunnallinen perinne, jonka mukaan kriisiaikojen yli pyritään tekemällä laaja-alaisia kompromisseja.
  • E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Metsäteollisuus radikaalina, Teknologiateollisuus ajaa kaksilla rattailla Työnantajien sisäiset erot ovat Wuokon mukaan näkyneet myös siinä, että kemianteollisuudessa ja yksityisillä palvelualoilla työnantajaliitot ovat olleet halukkaita tekemään työehtosopimuksia, vaikka ovatkin samaan aikaan puhuneet tarpeesta lisätä paikallista sopimista. Sen sijaan Metsäteollisuus on jatkanut jyrkkänä: syksyllä 2020 se ilmoitti, ettei enää tekisi valtakunnallisia sopimuksia, vaan sen jäsenyritykset sopisivat työehtonsa paikallisesti. Yrityksistä osa sai työehtosopimuksensa rakennettua ilman isoja riitoja, vanhan tessin pohjalle. UPM sen sijaan uskoi sanelupolitiikkaan. Tuloksena oli yli sadan päivän lakko, joka tuotti UPM:lle arviolta 200 miljoonan euron tappiot. Teknologiateollisuus ry:n toiminta lukeutuu Wuokon sanoin ”työnantajapuolen erikoisimpiin tasapainotemppuihin yrityskohtaisen ja liittotason sopimisen välillä”. Järjestö lopetti sopimusten tekemisen mutta avusti niitä jäsenyrityksiään, jotka halusivat itselleen yrityskohtaisen työehtosopimuksen. Lisäksi niille yrityksille, jotka halusivat yhä noudattaa valtakunnallista tessiä, perustettiin uusi järjestö nimeltä Teknologiateollisuuden työnantajat ry. Yrityskohtainen sopiminen osoittautui paljon vähemmän houkuttelevaksi kuin sen puolestapuhujat olivat antaneet ymmärtää. ”Tes-järjestöön” liittyi niin paljon yrityksiä, että 65 prosenttia teknologiateollisuuden työvoimasta tuli työehtosopimusten piiriin, ja tessit pysyivät yleissitovina kaikilla sopimusaloilla paitsi tietotekniikassa. Kunta-alan erillisratkaisu muille työnantajille shokki Maiju Wuokko kuvailee EK:n viime vuosina tavoitelleen ”koordinoitua hajauttamista” eli mallia, jossa valta sopia on periaatteessa liitoilla, mutta keskusjärjestö valvoo tiukasti, että niiden sopimukset eivät tule liian kalliiksi. EK siis haluaa yhä säilyttää itsellään työmarkkinavaltaa ja samanaikaisesti lobata tavoitteitaan eteenpäin politiikan kautta. Pyrkimys vientivetoiseen palkkamalliin on sekin seurausta työnantajien epäyhtenäisyydestä. Kunta-alan Työnantajat KT sai muilta työnantajajärjestöiltä rajua kritiikkiä, kun se keväällä 2022 myöntyi Tehyn ja Superin lakon seurauksena antamaan hoitajille ns. yleistä linjaa eli vientiteollisuuden tasoa isommat palkankorotukset, ja muut kunta-alan palkansaajatkin pääsivät korotuksista osallisiksi. KT vetosi työrauhan säilyttämiseen, mutta etenkin teollisuuden työnantajat pelkäsivät korotusvaatimusten valuvan omille toimialoilleen ja alkoivat entistä ponnekkaammin vaatia vientivetoista mallia. EK:n käyttämä ”poliittinen tie” toi tuloksia, kun kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeen valtaan nousi Petteri Orpon (kok) hallitus. Kokoomuksen, Perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien muodostaman hallituksen ohjelmaan on kirjattu vientivetoisen mallin lisäksi monta muuta EK:n pitkäaikaista tavoitetta, kuten lakko-oikeuden rajoittaminen, irtisanomisen helpottaminen sekä työttömyysturvan leikkaukset. Hajauttaako EK itsensä hajalle? Työnantajien ihanneyhteiskuntaan on vielä matkaa. Mutta jos kaikki työehdot todella sovittaisiin paikallisella tasolla, yritykset voisivat alkaa kysellä, miksi ne maksavat liitoille jäsenmaksuja. Wuokko arvioi, että EK saattaisi tehdä itsestään tarpeettoman eli ”hajauttaa itsensä hajalle”, joko tarkoituksella tai nykyisen linjansa sivutuotteena. Viime vuosikymmeninä politiikan virtaukset ovat olleet työnantajille niin suotuisat, että EK on uskaltanut antaa valtaansa pois ja luottanut poliittiseen vaikuttamistyöhön. Mutta entä jos virta kääntyy, ja poliittiset päätökset ovatkin työnantajille epämieluisia, tai niitä ei saada tehtyä? Turvauduttiinhan kolmikantasopimiseen taas kerran vuonna 2020 koronapandemian iskettyä: yritysten tilausten ehdyttyä sovittiin lomautusten helpottamisesta, ja ay-liike sai vastapainoksi parannuksia työttömyysturvaan. Maiju Wuokko muistuttaa, että Suomessa on pitkä yhteiskunnallinen perinne, jonka mukaan kriisiaikojen yli pyritään tekemällä laaja-alaisia kompromisseja. Siksi hän pitää huolestuttavana tulevaisuuskuvaa, jossa työnantajilla ei enää olisi kollektiivista ääntä. ”Perinteinen ratkaisu aitojen tai oletettujen uhkakuvien edessä on ollut turvan hakeminen neuvotteluista ja kompromisseista, mutta onko Etelärannalla enää rahkeita tai kanttia palata niihin, vaikka tilanne sitä vaatisi?” raportin johtopäätöksissä kysytään. • ? Yrityskohtainen sopiminen osoittautui paljon vähemmän houkuttelevaksi kuin sen puolestapuhujat olivat antaneet ymmärtää.
  • E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Hallituksen ajama paikallisen sopimisen laajentaminen vaarantaisi työehdot # P A I N A V A S Y Y Orpon hallituksen esitys paikallisen sopimisen laajentamisesta mahdollistaisi työehtojen vähimmäistason alittamisen yrityskohtaisesti ja paikallisesti. Irmeli Taskinen ja Mervi Luostari osallistuivat hallituksen ajamia työelämän heikennyksiä vastustaneeseen STOP nyt! -mielenosoitukseen Senaatintorilla Helsingissä 1.2.2024. teksti SAK kuva Karoliina Öystilä O rpon hallituksen esitysluonnos paikallisen sopimisen laajentamisesta antaa yrityksille mahdollisuuden poiketa työlainsäädännön vähimmäistasosta yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla sekä työnantajaliittoihin järjestäytymättömissä yrityksissä. SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindströmin mukaan tämä vähentää työnantajien kannusteita liittyä työnantajaliittoon. – Jos työnantajien järjestäytymisaste heikkenee ja samalla yhä useammilla aloilla siirrytään valtakunnallisista työehtosopimuksista kohti yrityskohtaista ja paikallista sopimista, on yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuva suomalainen työmarkkinajärjestelmä vaarassa. Työlainsäädäntö perustuu heikomman osapuolen suojaan. Yleissitovilla työehtosopimuksilla määritetään työehtojen vähimmäistaso Suomessa. – Nyt hallitus ja työnantajat haluavat, että vähimmäistaso pystytään eri tavoin alittamaan yrityskohtaisesti ja paikallisesti. Seurauksena voi olla, että sadat tuhannet suomalaiset työntekijät jäävät ilman vähimmäispalkkaa tai vähimmäistyöehtoja. Tätä huolta hallituksessa ei ole otettu tosissaan, Lindström sanoo. – Paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin edesauttaa myös ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä, koska hallituksen esitysluonnos ei sisällä todellisia mahdollisuuksia valvoa tehtyjä sopimuksia. Valvonta jää työsuojeluviranomaisen vastuulle, vaikka viranomainen on jo tällä hetkellä aliresursoitu. Luottamusmiehen asema heikkenee Hallituksen esitysluonnoksessa luottamusmiehen asema järjestäytymättömissä yrityksissä säädetään heikoksi. – Luottamusmies edustaisi jatkossa vain niitä työntekijöitä, jotka ovat voineet osallistua hänen valintaansa. Kun samaan aikaan lakiin säädetään mahdollisuus ohittaa työehtosopimuksen määräys sopijaosapuolesta, luottamusmiehen asema työpaikoilla heikkenee olennaisesti, Rami Lindström toteaa. Lausuntokierros hallituksen esitysluonnoksesta paikallisen sopimisen laajentamisesta päättyi 12.4.2024. Esityksellä toteutetaan hallitusohjelman kirjauksia paikallisen sopimisen laajentamisesta järjestäytymättömiin työnantajiin, luottamusmiehen ohittamisesta sekä mahdollisuudesta poiketa työlainsäädännön vähimmäistasosta myös yrityskohtaisilla sopimuksilla. SAK antoi hallituksen esityksestä lausunnon, jossa se kritisoi esitystä laajasti. Hallituksen esitysluonnos on valmisteltu niin sanotussa kolmikantaisessa työryhmässä, johon ovat osallistuneet työmarkkinaosapuolet sekä Suomen yrittäjät. Työntekijäpuolen huolia paikallisen sopimisen holtittomasta laajentamisesta ei kuitenkaan ole otettu tosissaan. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ennen juhannusta ja se on tulossa voimaan vuoden 2025 alussa. SAK pyrkii varmistamaan, että esitykseen päätyneet valuviat korjataan ja luottamusmiehen asema tunnustetaan sekä järjestäytyneissä että järjestäytymättömissä yrityksissä. •
  • E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Annossalaatteja lähialueen aineksista Eurassa salaatinvalmistuksen käynnistänyt Mäkitalon Maistuvat työllistää yli 30 henkilöä saman katon alla HKScanin ja Kivikylän kanssa. T Y Ö P A I K A L L A teksti ja kuvat Kati Oksman Filippiiniläinen Carla Davis pakkaa salaattia rasioihin. Kaiken kaikkiaan Mäkitalolla salaatinvalmistuksessa käytetään 100:aa eri raaka-ainetta.
  • E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 M äkitalon Maistuvien pääomistaja ja toimitusjohtaja Esa Mäkitalo kertoo, että idea valmissalaattien valmistukseen syntyi halusta jalostaa pidemmälle kotitilalla viljeltyjä vihanneksia. Ensimmäiset salaattirasiat ilmestyivät kauppoihin huhtikuussa 2021. Raaka-aineissa suositaan oman tilan sekä muita lähialueen tuotteita, ja kotimainen liha tulee HK:lta. Esimerkiksi Mäkitalon Farmilla viljelty kaali tuo salaattipohjaan lisää makua ja vitamiineja. Salaatit valmistetaan HKScanin aiemmin käyttämissä tiloissa ja osa käytössä olevasta konekannasta on HK:n aikaisia. Ensimmäiset toimintavuodet ovat olleet Esa Mäkitalon mukaan tappiollisia, mutta viime tilikaudella pää nousi pinnalle, joten katsetta suunnataan myös henkilöstöetuisuuksien kehittämiseen. Toiminta on kehittynyt paljon lyhyessä ajassa, myös työsuojeluasioissa. Pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna toimivan Lauri Virtasen mukaan suurimpana haasteena oli, että valtaosa tehtaan työntekijöistä oli usein vaihtuvaa vuokratyövoimaa ja vakituisia talon kirjoilla olevia oli vain muutamia. Virtanen aloitti työt Mäkitalolla 2022. Aika pian muut työntekijät pyysivät Virtasta ryhtymään pääluottamusmieheksi. – Kysyin, olisiko joku muu halunnut asettua tehtävään. Lopulta kerroin suostuvani, jos saadaan riittävästi työntekijöitä eli vähintään kymmenen liittymään liittoon. Se toteutui ja aloitin tehtävässä viime vuoden maaliskuussa. Työpaikalla on suomalaisten ohella Albaniasta, Kiinasta, Kroatiasta, Filippiineiltä, Ukrainasta ja Latviasta kotoisin olevia työntekijöitä. Työnantajan kanssa neuvottelemalla kolme neljäsosaa vuokratyövoimasta on saatu talon kirjoille, ja luottamushenkilöiden tavoitteena on saada myös loput viisi vuokratyöntekijää talon kirjoille. Myös Esa Mäkitalo huomasi, että työt sujuvat paremmin, kun henkilöstön vaihtuvuus loppui. – Henkilöstö on tärkein voimavaramme ja kohtelemme heitä tasa-arvoisesti kotimaasta tai työsuhteen laadusta riippumatta. Koemme monikulttuurisuuden rikkautena ja meidät kaikki täytyy saada viihtymään täällä. Henkilöstökyse? Kolmisen vuotta Mäkitalon Maistuvilla työskennellyt Svitja Xiaochu on kotoisin Kiinasta, mutta osaa puhua Suomea. Hän on positiivinen henkilö ja hyvä lisä työpaikkamme monikulttuuriseen työympäristöön, pääluottamusmies Lauri Virtanen sanoo.
  • E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 lyssä olemme saaneet hyviäkin arvosanoja, mutta aina on kehitettävääkin. Toki myös Euran palvelut vaikuttavat alueen vetovoimaan työntekijöiden silmissä, Mäkitalo sanoo. Virtanen kiittelee, että viime maaliskuussa varatyösuojeluvaltuutetuksi ja kesällä työpaikan varapääluottamusmieheksi valitulla, venäjää, englantia ja ukrainaa puhuvalla Uros Patkovicilla on ollut merkittävä rooli työpaikan järjestäytymisasteen nostamisessa. Tällä hetkellä työntekijöistä kuuluu SEL:iin noin 75 prosenttia. – Kun aloitin täällä työt, tarkoitukseni ei ollut alun perin jäädä pitkäksi aikaa, mutta huomasin pitäväni tästä työpaikasta, koska täällä oli mahdollisuuksia oppia uutta, kroatialainen Patkovic kertoo englanniksi. Patkovic on ehtinyt lyhyessä ajassa suorittaa Murikka-opistossa työsuojelun peruskurssin, sekä luottamusmiesten jatkokurssin yhdessä Virtasen kanssa. – Suomen kieli oli kurssilla minulle haaste, mutta kyllä opiskelu jotenkin sujui, kun käytin Googlen kääntäjää apuna, Patkovic sanoo. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 2022, Suomeen saapui yli 60 000 ukrainalaista. Heitä työskentelee laajasti myös elintarvikealalla. Virtasen mukaan heillä työskentelevien ukrainalaisten oli vaikea käsittää, että heillä on samat oikeudet kuin suomalaisilla työntekijöillä. – Esimerkiksi lomarahan saaminen tuntui heistä ihmeelliseltä. Tiedän yrityksiä, joissa on paljon ukrainalaista vuokratyövoimaa, ja toivoisin, että vuokratyön käyttöön puututtaisiin, Virtanen kertoo. Suomi on työpaikalla hallitseva työkieli. ”Hyvän ilmapiirin ja oikeudenmukaisuuden puolesta kannattaa taistella.” Ylhäällä vasemmalla: Lenaksi työpaikalla kutsuttu Olena Tsymbal on kotoisin Ukrainasta. Tsymbal oppi nopeasti puhumaan Suomea työpaikan järjestämällä kielikurssilla. Ylhäällä oikealla: Elintarviketyöntekijä Jay Virgilio on kotoisin Filippiineiltä. Alhaalla vasemmalla: Elintarviketyöntekijä Leny Tambong aloitti Mäkitalon Maistuvilla työt lokakuussa 2022. Alhaalla oikealla: Elintarviketyöntekijä Antonina Hurianova.
  • E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 – Ukrainaa olen koittanut opetella muutaman sanan, etten jää ihan sivuun ukrainalaisten kanssa keskustellessa. Varapääluottamusmiehen kanssa kommunikoimme englanniksi, Virtanen sanoo. Esa Mäkitalon kokemus on osoittanut, että ulkomaalaistaustaisille työntekijöille kannattaa alkaa puhumaan suomea alusta saakka. Viime vuonna hän järjestikin työpaikalla useamman viikon kestäneen suomen kielen kurssin, jonka ajalta työntekijöille maksettiin palkkaa. Suomessa pitkään asunut ja työskennellyt Edgars Rigerts-Cirulis oppi suomen käytyään noin neljän kuukauden mittaisen kurssin. – Se fiilis, kun alkoi puhumaan suomea, prosessiohjaajana työskentelevä Rigerts-Cirulis sanoo silmät loistaen. Käsityövaltaista työtä Tehtaalla työskennellään porrastetussa päivävuorossa. Ensimmäisenä töihin tulevat varaston työntekijät, raaka-aineiden esikäsittelijät ja kunnossapidon työntekijät. Varastosta haetaan tarvittavat raaka-aineet, kuten jäävuorisalaatti, joka pestään, lingotaan ja syötetään leikkuriin, joka leikkaa ensin huonot osat pois ja sen jälkeen silppuaa sen suikaleiksi. Esikäsittelyssä käsitellään myös muun muassa lihat ja kananmunat valmiiksi pakkausta odottamaan. Pakkauslinjastoilla salaattirasiat täytetään käsin, mikä on valmistuksessa eniten työllistävä osuus. Alkupäässä rasiat täytetään salaattipohjalla ja kurkulla, sitten päälle tulevat muut täytteet ja puuhaarukka, ennen kuin rasia saa kannen päälle. Tuotteet punnitaan useassa vaiheessa, jotta tuotteet eivät olisi alitai ylipainoisia. – Tämä on käsityövaltaista työtä, Mäkitalo kertoo tuotantolinjoja esitellessään. Työnjohtaja Päivi Paavola kertoo, että työnkiertoa on jonkin verran. Vasemmalla: Kirsti Hintsala työskenteli aiemmin kaupan alalla, mutta on viihtynyt Mäkitalolla töissä hyvin töissä jo kolmen vuoden ajan. Hintsala työskentelee esikäsittelyn lisäksi myös salaatinpakkauslinjastolla. Alhaalla oikealla: Yli 40 vuoden uran elintarvikealalla tehnyt Jouni Musakka aloitti työt Mäkitalolla heinäkuussa 2022 ja työskentelee pääasiassa varastotehtävissä. ? Prosessiohjaaja Edgars Rigerts-Cirulis on Latviasta kotoisin ja aloitti työt Mäkitalon Farmilla 20 vuotta sitten. Hän oli ensimmäinen tehtaan puolelle palkattu työntekijä.
  • E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 – Työntekijät vaihtelevat välillä työtehtävää, mutta osa työntekijöistä haluaa tehdä vain sitä työvaihetta, jonka kokevat parhaiten osaavansa, Paavola sanoo. Täytetyt salaattilaatikot siirtyvät linjastoa pitkin toiselle puolelle seinää, jossa työskentelee yhdestä kahteen prosessiohjaajaa kerrallaan. Prosessinhoitaja vastaa siitä, että salaattipakkauksiin tulee oikeanlaiset etiketit, huolehtii osittain laadunvalvonnasta ja sisällöntarkastuksesta sekä valmistelee lähtevät kuormat. Myynti, logistiikka ja tuotekehitys tapahtuu yhteistyönä HK:n kanssa ja samalla tontilla oleva henkilöstömyymälä on Mäkitalon työntekijöiden käytettävissä. Virtanen työskentelee joka toinen viikko prosessiohjaajana, ja joka toinen viikko tuotannossa, jossa hänestä on mielenkiintoista vaihtaa kuulumisia työntekijöiden kanssa. – Meillä on täällä hyvä yhteishenki. Pidämme toistemme puolia, autamme toisiamme ja hauskaakin on. Hyvän ilmapiirin ja oikeudenmukaisuuden puolesta kannattaa taistella, jotta epätasa-arvo ei pääse pesiytymään, Virtanen summaa. Mäkitalon tavoitteena on kasvattaa tuotantoa. Mikäli suunnitteilla olevat sopimukset toteutuvat, tulevaisuudessa töitä Eurassa paiskitaan kahdessa vuorossa. • Pääluottamusmies Lauri Virtanen ja varapääluottamusmies Uros Patkovic puhaltavat yhteen hiileen. Myös työsuojeluvaltuutettuina toimivat Virtanen ja Patkovic kertovat, että työntekijöille on järjestetty ensiapukoulutusta ja tuotantotilojen liukkautta on saatu vähennettyä eri toimin. Pääluottamusmies Lauri Virtanen, SEL:n aluesihteeri Esa Vahlsten, Mäkitalon Maistuvien toimitusjohtaja Esa Mäkitalo, työnjohtaja Päivi Paavola ja SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen. F A K TA Mäkitalon Maistuvat ? Tuotteet: Mäkitalon Farmi -annossalaatit. ? Vuonna 2023 kokonaisvolyymi oli 2,5 miljoonaa salaattirasiaa. ? Liikevaihto 5,7 miljoonaa euroa (vuonna 2023). ? Henkilöstömäärä n. 35, joista 30 työntekijöitä, joista 5 henkilöstövuokrausyrityksen palkkalistoilla. ? HKScan toimii kumppaniyrityksenä 24,9 % omistusosuudella.