Elintae 3/2023 - Lehtiluukku.fi

Lapinlahden Valiolla tehdään investointeja tulevaan KOLUMNI | VELLUN BLOGI | SELVITETTY TAPAUS | VAPAALLA 3 ? 23 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Liitto ajaa oman alani etuja UUSI JÄSEN T YÖPAIKALL A LUONNONVARAKESKUS VISIOI MILTÄ NÄYTTÄÄ SUOMALAISEN RUUANTUOTANNON TULEVAISUUS KESÄLOMAKAUSI ALKAA: TARKISTA, TUNNETKO OMAT LOMAOIKEUTESI
E L I N TA E 3 VA R AA KA LEN T E RIS TAS I E LOK UU N P ARH AAT B I L EET : Varaa majoituksesi SEL:n jäsenetuhinnoilla: Hotelli Emilia 110 € / 2 hh / yö Scandic Hämeenlinna City 157 € / 2 hh / yö Scandic Aulanko 145 € / 2 hh / yö Original Sokos Hotel Vaakuna Hämeenlinna 142 € / 2 hh / yö Perjantain etkoista kerromme lisää myöhemmin! Osa ammattiosastoista tukee jäsentensä osallistumista SEL:n kesäfestareille järjestämällä yhteiskuljetuksen tai korvaamalla matkatai majoituskuluja. Seuraa oman ammattiosastosi tiedotusta. Jos ammattiosastosi järjestää ryhmämatkan festareille, varaa lippusi, matkasi ja majoituksesi ammattiosastosi ohjeiden mukaisesti. LAUANTAINA 26.8.2023 KELLO 17–22 LINNANPUISTO, HÄMEENLINNA Aktiviteetit alkavat kello 15. Esiintyjät julkistamme myöhemmin! Festarilippu on SEL:n jäsenelle ilmainen! Lisäksi voit varata lipun ilmaiseksi yhdelle seuralaisellesi! VARAA LIPPUSI JA MAJOITUKSESI 2.5.2023 ALKAEN: WWW.SELRY.FI/KESAFESTARIT
E L I N TA E 3 Aluksi A mmattiliittoon kuului 54,7 prosenttia palkansaajista Suomessa vuonna 2021. Palkansaajien järjestäytymisaste on laskenut 5,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2017. Pysäyttävät luvut selviävät työja elinkeinoministeriön huhtikuussa julkaisemasta tutkimuksesta. Naisista liittoon kuuluu 60,9 % ja miehistä hieman alle puolet, 48,5 %. Julkisella sektorilla järjestäytymisaste on 76,7 %, teollisuudessa 63,4 % ja yksityisillä palvelualoilla 41,6 %. Alle 30-vuotiaat kuuluvat liittoon harvemmin kuin muut. SUURIN YKSITTÄINEN syy palkansaajien järjestäytymisasteen laskuun on se, että lähes 525 000 palkansaajaa on ammattiliiton jäsenyyden sijaan valinnut vain vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta Työttömyyskassa YTK:ssa. Heidän joukossaan on monenlaisia ihmisiä. On heitä, jotka tietoisesti eivät halua kuulua ammattiliittoon. On heitä, jotka luulevat kuuluvansa liittoon, koska ovat ”Loimaan liitossa”. Ja on heitä, jotka tietävät kyllä, että liitto on tärkeä ja neuvottelee työehtosopimuksen. He eivät ole valmiita luopumaan työehtosopimuksen kautta tulevista työehdoistaan, kuten pekkaspäivistä tai lomarahoista, mutta he ”säästävät” liiton jäsenmaksussa, koska tietävät, että hekin saavat siivellä samat palkankorotukset ja muut työehdot kuin liittoon kuuluvat. LASKEVASTA JÄRJESTÄYTYMISASTEESTA voi vetää ainakin kaksi johtopäätöstä. On katsottava peiliin ja myönnettävä, että olemme ammattiliitoissa epäonnistuneet tehtävässämme kertoa, mistä ammattiliitossa on kyse ja miksi jokaisen työntekijän kannattaa kuulua oman alan liittoon. Toiseksi ammattiliittojen on parannettava omaa tekemistään, kuunneltava ihmisiä ja kehitettävä toimintaansa, jotta nykyistä useampi valitsee liiton jäsenyyden. Tilanne ei todellakaan ole toivoton. Ammattiliiton jäsenyyden on valinnut yli 1,3 miljoonaa työikäistä suomalaista. Se kertoo, että ammattiliittojen merkitys ei ole kadonnut mihinkään. Liittoa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Kukaan muu ei aja työntekijöiden etua kuin työntekijöiden itsensä muodostama ammattiliitto. Työehtosopimuksen takaamat työntekijöiden paremmat oikeudet ovat jatkossakin olemassa vain ja ainoastaan, jos työntekijät kuuluvat ammattiliittoon ja heidän ansiostaan. Liittoa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa P Ä Ä K I R J O I T U S ”Kukaan muu ei aja työntekijöiden etua kuin ammattiliitto.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 3/23 28.4.2023 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Miltä näyttää suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuus? 13 Wurstilla porskutetaan tasaisesti eteenpäin 16 Maustekurkku menestyksen kulmakivenä Herkkumaalla 20 Lapinlahden Valiolla tehdään investointeja tulevaan 25 Espanjassa kaikkien työolot ja -ehdot eivät ole kunnossa 28 Liha-alan palkkoja ja työoloja yritetään parantaa Euroopassa 30 Järjestösivut 34 Lomaile Koivikkorannassa 35 Semestra i Koivikkoranta 38 Uusi jäsen 40 Tunnetko lomaoikeutesi? 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: Aino Penttinen aloitti elokuussa työt Valion Jyväskylän meijerin pakkaamossa ja vaihtoi samalla JHL:stä SEL:n jäseneksi. Kannen kuva: Miro Ruutu ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti SEL:N JA ETL:n välisissä elintarvikealan työntekijöiden uusissa työehtosopimuksissa sovittu 400 euron kertaerä maksetaan toukokuussa palkanmaksun yhteydessä. Paikallisesti ei voi sopia kertaerän maksamisesta työntekijälle kahdessa tai useammassa erässä. Jos työntekijällä on toukokuun aikana useampi kuin yksi palkanmaksupäivä, työnantaja ilmoittaa hyvissä ajoin etukäteen, minkä palkanmaksun yhteydessä kertaerä maksetaan. Kertaerän lisäksi kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja taulukkopalkkoja nostetaan 1.6.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 3,5 %:n yleiskorotuksella. Lue lisää kertaerän maksamisesta tämän lehden sivulta 47. Uudet palkkataulukot löydät sivulta 36. HONDURASIN juomateollisuuden työntekijöiden ammattiliitto STIBYS on yli kuuden vuoden ajan yrittänyt neuvotella uudesta työehtosopimuksesta virvoitusjuomajätti PepsiCon pullottajan, La Reynan kanssa. Jälleen kerran neuvottelut ovat päättyneet tuloksettomina. Tämä on tarkoittanut muun muassa sitä, että työntekijöiden palkankorotukset ovat jääneet saamatta sopimuksettomassa tilassa. Taustalla on tehtaan johdon haluttomuus tunnustaa työntekijöiden järjestäytymisja neuvotteluoikeus. PepsiCon sopimusvalmistajilla on pitkä ”ansioluettelo” ay-oikeuksien loukkauksista eri puolilta maailmaa, kuten naapurimaasta Guatemalasta. Elintarviketyöläisten maailmanjärjestö IUF vaatii PepsiCon johtoa puuttumaan sopimusvalmistajiensa ay-loukkauksiin ja varmistamaan, että La Reyna tunnustaa työntekijöiden neuvotteluoikeuden ja jatkaa tes-neuvotteluja välittömästi. SAK on julkaissut yhteistyössä Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ja Maahanmuuttoviraston kanssa videoita, jotka auttavat tunnistamaan ihmiskauppaa työelämässä. – Uhri voi vaikuttaa toimivan itsenäisesti, mutta todellisuudessa hänet on saatu toimimaan hyväksikäyttäjän haluamalla tavalla uhkailemalla häntä tai hänen läheisiään, kiristämällä, huijaamalla tai käyttämällä hyväksi uhrin turvatonta tilaa tai sitä, että hän on riippuvainen hyväksikäyttäjästään, kertoo ylitarkastaja Terhi Tafari Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä. Tavoitteena on, että hyväksikäyttötapaukset tunnistetaan, uhrit saavat oikeutta ja epärehelliset työnantajat joutuvat vastuuseen. tyoelamanpelisaannot.fi/ihmiskauppa TYÖTTÖMYYSKASSAT maksavat jäsenilleen ansiosidonnaisen päivärahan lisäksi liikkuvuusavustusta, vuorottelukorvausta sekä muutosturvarahaa, joista on taloudellista apua eri elämäntilanteissa. Avoimen työttömyyskassan kyselyyn vastanneista jäsenistä vain viisi prosenttia kertoi tuntevansa kaikki työttömyyskassan maksamat etuudet ja jopa 65 % piti muita etuuksia kuin ansiopäivärahaa vieraina. Tutuin muista etuuksista oli vuorottelukorvaus, jonka tunsi 11 % vastaajista. Liikkuvuusavustusta voi hakea, jos työttömänä työnhakijana on ottamassa vastaan työn, joka on pitkän matkan päässä. Vuorottelukorvausta saa vuorotteluvapaan ajalle. Uusin työttömyyskassojen maksamista etuuksista on muutosturvaraha, jota maksetaan yli 55-vuotiaille irtisanotuille. Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa neuvottelee parhaillaan sulautumisesta A-kassaan. Elintarvikealan työntekijöille maksetaan 400 euron kertaerä toukokuussa PepsiCon työntekijät kuusi vuotta ilman palkankorotusta Hondurasissa Tunnistatko ihmiskaupan työelämässä? Kaikkia työttömyyskassan maksamia etuuksia ei vielä tunneta hyvin
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti Lähes kaikki Fazerin Suomen yksiköt ovat olleet tänä vuonna muutosneuvotteluiden kohteena. F azer lopettaa Lahden hapankorpputehtaaltaan välipaloja valmistavan tuotantolinjan elokuun loppuun mennessä ja irtisanoo 13 työntekijää. Lisäksi jäljelle jäävät työntekijät voidaan lomauttaa enintään 60 päiväksi loppuvuonna. Irtisanomiset kohdistuivat tuotannon työntekijöihin. Muutosneuvotteluiden piirissä myös olleet kunnossapidon ja varaston työntekijät välttyivät irtisanomisilta. Irtisanomiset astuvat voimaan toukokuussa ja lokakuussa ilman työvelvoitetta. Irtisanomisten seurauksena hapankorpputehtaan työntekijämäärä vähenee neljänneksellä 49 työntekijästä 36 työntekijään. Fazerin Lahden hapankorppuleipomon työntekijöiden pääluottamusmies Ville Lindqvist on erittäin pettynyt työnantajan päätökseen irtisanoa työntekijöitä. Hän on huolissaan myös jäljelle jäävien työntekijöiden jaksamisesta. Lindqvist arvioi, että tuotannon pyörittäminen näin pieneksi jäävällä työntekijämäärällä on työnantajan kannalta riski ja muistuttaa, että työ vaatii erityisosaamista, jota ei noin vain hankita työpaikan ulkopuolelta. Muutosneuvotteluiden lopputulos viestittää pääluottamusmiehen mukaan työntekijöille, ettei Fazer arvosta heidän tähänastista positiivista työotettaan eikä venymistä leipomossa. – Ottaa päähän, että ne ihmiset, jotka katsovat taulukoista, miten firmalla menee, eivät näe niistä sitä yhteishenkeä ja sitoutumista, mikä työntekijöillämme on. Tunnelmat eivät ole nyt työpaikalla kovin hääppöiset, Ville Lindqvist kertoo. Neuvotteluiden yhteydessä Fazer irtisanoi paikalliset sopimukset, joilla on ollut työntekijöiden ansiotasoa nostava vaikutus. Työntekijät irtisanoivat vastavuoroisesti lakkautettavaan tuotantolinjaan kohdistuneen paikallisen työaikasopimuksen. – Jos tuota linjaa ei kohta ole, ei sen työaikamallillakaan ole enää väliä. Fazerin mukaan korppuja välipalatuotteiden kysyntä on heikentynyt. Lakkautettavalla tuotantolinjalla valmistetaan ruislastuja, välipalakeksejä ja vientiin meneviä snackstuotteita. Elintakeen mennessä painoon Fazerin myymäleipomoiden, Lahden leipomon sekä Vantaan ja Lappeenrannan makeistehtaiden maaliskuussa alkaneet muutosneuvottelut olivat vielä kesken. Joka neljäs työntekijä joutuu lähtemään Fazerin Lahden hapankorppuleipomosta Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti EDUSKUNTAVAALEISSA 2.4.2023 kansanedustajiksi valittiin 54 ehdokasta, jotka olivat ennen vaaleja henkilökohtaisesti sitoutuneet tekemään työntekijämyönteistä politiikkaa. Sitoumuksia ehdokkailta keräsi SAK:n ja ammattiliittojen Vaalistaja.fi-kampanja. Eduskuntavaaleissa oli ehdolla koko maassa 13 vaalipiirissä yhteensä 2 424 ehdokasta. Heidän joukossaan oli ainakin kahdeksan SEL:n jäsentä. SEL:n jäseniä ei ollut eduskuntaan valittujen kansanedustajien joukossa. Parhaat henkilökohtaiset tulokset selliläisistä eduskuntavaaleissa tekivät perussuomalaisten ehdokkaana ollut Pia Kuparinen, joka sai Hämeen vaalipiirissä 1368 ääntä ja keskustan ehdokas Olavi Kandolin, joka sai Vaasan vaalipiirissä 1348 ääntä. Hallituspuolueet saivat eduskuntavaaleissa yhteensä enemmän ääniä kuin oppositiopuolueet, mutta oppositiopuolueet saivat kansanedustajan paikkoja enemmän. Eniten ääniä ja kansanedustajan paikkoja sai kokoomus, jonka kannatus nousi viime eduskuntavaaleista 3,8 prosenttiyksikköä 20,8 prosenttiin. Toiseksi eniten ääniä ja kansanedustajia saanut perussuomalaiset lisäsi kannatustaan 2,6 prosenttiyksikköä 20,1 prosenttiin. Kolmanneksi eniten ääniä ja paikkoja saanut SDP nosti kannatustaan 2,2 prosenttiyksikköä 19,9 prosenttiin. Eduskuntavaalien suurimmat häviäjät sekä kannatuksessa että paikkamäärissä olivat vihreät, joiden kannatus laski 4,5 prosenttiyksikköä sekä keskusta, jonka kannatus tippui 2,5 prosenttiyksikköä. Tunnustelut uudesta hallituspohjasta on aloitettu eniten ääniä saaneen kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon johdolla. SAK vaati heti tuoreeltaan vaalien jälkeen, että Suomen tuleva hallitus jatkaa suomalaisen työelämän ja sopimusyhteiskunnan kehittämistä. Eduskuntavaaleissa valittiin 200 kansanedustajaa eduskuntaan neljän vuoden kaudeksi. Suomessa asuvien äänioikeutettujen eli Suomen kansalaisten äänestysaktiivisuus laski vuoden 2019 eduskuntavaalien 72,1 prosentista 72 prosenttiin. Jos huomioidaan myös ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset, eduskuntavaalien äänestysprosentti oli 68,5. • Tutustu SEL:n tavoitteisiin: www.selry.fi/hallitusohjelmatavoitteet Joka neljäs kansanedustaja on sitoutunut työntekijämyönteiseen politiikkaan Turun elintarviketyöntekijöiden ammattiosasto aktivoi ihmisiä äänestämään vaaleissa sekä tarjosi hernesoppaa Turun Kauppatorilla maaliskuussa. Karoliina Öystilä
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti N uorten hyvinvoinnista puhutaan juuri nyt paljon. Koronapandemian alkaessa kannettiin erityistä huolta siitä, miten ikääntyneiden mielenterveys kestää eristäytymistä. Nyt tiedetään, että kovimpia iskuja ottikin nuorten ja nuorten aikuisten jaksaminen. Nuorten kokema kuormitus ei toki liity vain pandemiaan, vaan erilaiset nuorten hyvinvoinnin mittarit olivat kehittyneet huonoon suuntaan jo ennen pandemian alkua. TYTÖISTÄ JOKA kolmas kärsii ahdistuksesta. Ammatillisissa oppilaitoksissa koulu-uupumusta ja riittämättömyyttä koetaan jonkin verran vähemmän kuin lukioissa. Ahdistuneisuutta ammattiin opiskelevat kuitenkin kokevat yhtä paljon kuin lukiolaiset. Tutkimusten mukaan nuoret työntekijät kokevat henkistä kuormitusta yleisemmin ja heillä on enemmän työuupumuksen oireita kuin vanhemmilla työntekijöillä. Nuorten hyvinvoinnin huonon kehityksen lisäksi tilastoissa nousee esille usein nimenomaan naisten ja tyttöjen oireilu. SAK:n työolobarometrin perusteella henkisen kuormituksen kokemus liittyy kuitenkin ennen kaikkea työoloihin, ei sukupuoleen. Naisten oireilu korostuu tilastoissa, koska kuormitusta koetaan erityisen paljon naisvaltaisilla palvelualoilla. Miesvaltaisilla aloilla naiset eivät oireile enempää kuin miehetkään. TYÖ SINÄNSÄ on hyväksi mielenterveydelle. Työ tarjoaa taloudellista turvallisuutta, säännöllisyyttä elämään, ihmissuhteita ja osallisuutta. Työhön liittyvä henkinen kuormitus altistaa kuitenkin esimerkiksi masennukselle. Mitkä asiat sitten hyvinvointia työssä heikentävät? Etenkin nuoret kaipaavat vaikutusmahdollisuuksia ja esihenkilön arvostusta. Perehdytys työhön ja ottaminen työyhteisön jäseneksi on erityisen tärkeää nuorelle työntekijälle, joka muodostaa käsitystä työstä, työpaikoista ja itsestään työntekijänä. On tärkeää, että työpaikoilla hyvinvointi ja mielenterveys otetaan vakavasti. Tämä on myös työnantajien etu. Mielenterveystaustaiset sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet tulevat työnantajille ja koko yhteiskunnalle kalliiksi. Tämä toivottavasti tunnistetaan, kun Suomen uusi hallitus pohtii leikkauslistoja ja keinoja talouden tasapainottamiseen. Työoloilla on suuri merkitys hyvinvointiin K O L U M N I S A N O T T U A 1845 ”Professori Juho Saaren mielestä hyvinvointivaltiossa palkalla pitäisi tulla toimeen. Tutkimuksen mukaan joka neljäs (27 %) on melko usein tai usein huolestunut siitä, että omat tai perheen kokonaistulot eivät riitä elämiseen.” S A K : N TI E D OTE 30. 3 . 2023 ”Pieniltä liittoon kuulumattomilta työnantajayrityksiltä sopiminen on jopa kokonaan estetty laissa olevien paikallisen sopimisen kieltojen vuoksi. Sen vuoksi tarvitaan lainsäädäntöuudistuksia, joilla lisätään paikallista sopimista kaikissa yrityksissä.” S U O M E N Y R IT TÄ J I E N TI E D OTE 1 8 . 4 . 2023 JUURI NÄIN! EI NÄIN! SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN KUUKAUSIELÄKE OLI 1845 EUROA JA MEDIAANIELÄKE OLI 1614 EUROA KUUKAUDESSA VUONNA 2022. LÄHDE: ETK SARI AALTO-MATTURI Kirjoittaja on MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja. L U K U ”Työ tarjoaa taloudellista turvallisuutta, säännöllisyyttä elämään, ihmissuhteita ja osallisuutta.”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Uutta hallitusta ja sen ohjelmaa odotellessa V E L L U N B L O G I ”Hallituksen ei kannata asettua työmarkkinaosapuoleksi ja vielä työnantajapuolelle työnantajan tilalle.” T uleeko rasva-, suolaja sokerivero vai ei? Ennen eduskuntavaaleja jotkut puolueet esittivät elintarvikkeille terveysveroa. Nyt ainakin kokoomus on jo tästä vaalilupauksestaan onneksi perääntynyt. OLEMME ELINTARVIKEALAN työntekijöiden ammattiliittona vastustaneet kaikkia elintarvikkeille asetettavia lisäveroja. Lisäksi olemme kampanjoineet ruuan arvonlisäveron alentamisen puolesta. Ruokaveroissa on kaksi huonoa asiaa. Niillä heikennetään kotimaisen elintarviketuotannon edellytyksiä, mikä vaikuttaa suoraan jäsentemme työpaikkoihin. Lisäksi verot kohdistuvat tuloista riippumatta kaikkiin ja kurittavat näin etenkin pienituloisia ja tavallisia työntekijöitä. Vinkkinä Suomen tulevalle hallitukselle: ruuan hinnannousun johdosta olisi syytä pohtia ruuan arvonlisäveron alentamista. SUOMEEN YRITETÄÄN parhaillaan kokoomuksen johdolla muodostaa uutta eduskuntavaalien jälkeistä hallitusta. Moni hallitusohjelmassa sovittava asia koskettaa luonnollisesti jäseniämme, kuten esimerkiksi se, päättääkö uusi hallitus leikata työttömyysturvasta. En tiedä paljonko rautalankaa väännettäväksi tarvitaan sen ymmärtämiseksi, että työpaikkansa menettäneeltä toimeentulon leikkaaminen ei luo työpaikkoja. YHDEN ASIAN uusi hallitus voisi edelliskausien kokemuksista poimia koriinsa. Hallituksen ei kannata asettua työmarkkinaosapuoleksi ja vielä työnantajapuolelle työnantajan tilalle. Näinhän Juha Sipilän hallitus teki. Meno oli myrskyisää. Sipilän hallitus muun muassa pidensi monien alojen työaikaa kiristämällään kiky-sopimuksella ja leikkasi kaikkien työntekijöiden palkkapussia siirtämällä työnantajien sosiaaliturvamaksuja työntekijöiden maksettavaksi. Onneksi härskeimmät lait kaatuivat mahdottomina säätää. Monien mielestä juuri päättynyt useiden liittojen palkankorotuskierros oli haastava. Kaikesta pystyttiin kuitenkin sopimaan työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen kesken. Tämä oli hyvä osoitus siitä, että asiat hoituvat, jos niitä ei maan hallituksen toimesta mestaroida eikä hallitus asetu työnantajapuolen puhemieheksi. TOIVOA SOPII, että maan uusi hallitus, on siellä sitten mitkä puolueet tahansa, ei ensitöikseen lähtisi yrittämään työntekijöiden kyykytystä. Jos näin tapahtuu, siihen on meidän tietysti vastattava. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mitä mieltä olet uudesta työehtosopimuksesta? Vastaajat osallistuivat SEL:n Kaakkois-Suomen tes-koulutukseen Kouvolassa 13.4.2023. G A L L U P ” TULIN tänne perehtymään uuden työehtosopimuksen muutoksiin. Meillä on käytössä elintarvikealojen tes ja ihan hyvältä se ja palkankorotukset vaikuttavat. Meillä on viime aikoina liittynyt mukavasti uusia jäseniäkin.” MARJA SEPPÄLÄ elintarviketyöntekijä, pääluottamusmies Kouvolan Lakritsi, Kouvola ” HY VÄ , ettei pekkasiin puututtu, eikä tarvinnut lähteä lakkoon, vaikka ensimmäistä kertaa elämässäni olisin ollut lakkoonkin valmis. Näin isoa palkankorotusta en ole aiemmin saanut. Kertaerän olisin mieluummin ottanut prosenttikorotuksena.” ANNA TAMMINEN paistaja, varapääluottamusmies Fazerin Lahden gluteiiniton leipomo ” EN ole tyytyväinen palkankorotuksiin. Kova inflaatio on jo syönyt palkankorotuksen. Ostovoiman suhteen olemme huonommassa tilanteessa kuin olimme ennen koronaa, sotaa ja kohonnutta inflaatiota.” OLLI VIRTA kunnossapitoasentaja, pääluottamusmies Danisco Sweeteners, Kotka PITKÄAIKAINEN selliläinen luottamushenkilömme, ulvilalainen Eira ”Eikku” Ylitalo kuoli 12.4.2023 Porin kaupunginsairaalassa. Eikkua jäävät kaipaamaan omaisten ja läheisten lisäksi sadat selliläiset, joille hän on tullut tutuksi ja tärkeäksi ihmiseksi liiton toiminnassa vuosien varrella. Surussamme meitä lohduttavat monet muistot Eikusta, jolle työntekijöiden oikeudet ja edunvalvonta olivat sydämen asia. Eikku jäi viime vuoden syyskuun alusta sairautensa takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Hän ehti tehdä huikean pitkän ja vaikuttavan uran ammattiyhdistysliikkeessä. Eikku toimi henkilöstön edustajana luottamustehtävissä yli 42 vuotta, joista viimeiset 21 vuotta työpaikkansa HKScanin Rauman ja Euran tuotantolaitosten työntekijöiden pääluottamusmiehenä. – Tämä ei ole yhden ihmisen show. Nämä ihmiset ovat minulle tärkeitä. Jäsenten voimalla ja tuella olen tätä jaksanut ja pystynyt tekemään. Ilman jäsenten tukea kukaan luottamusmies ei ole mitään, Eikku painotti viime lokakuussa Elintakeen haastattelussa, jossa hän muisteli pitkää uraansa työntekijöiden edunvalvojana. Työpaikan, ammattiosaston ja aluejärjestön luottamustehtävien lisäksi Eikku toimi liiton valtakunnallisissa luottamustehtävissä. Vuonna 2002 hänet valittiin ensimmäisen kerran SEL:n liittohallituksen jäseneksi ja vuonna 2007 liittohallituksen varapuheenjohtajaksi, jota tehtävää Eikku hoiti eläkkeelle jäämiseensä asti, pois lukien edustajakokouskauden 2012–2017, jolloin hän toimi SEL:n liittovaltuuston puheenjohtajana. Ay-toiminta ei ole koskaan vanhanaikaista, sitä tarvitaan nyt ja aina, Eikku korosti haastattelussaan lokakuussa. – Kukaan muu ei meitä työntekijöitä puolusta kuin me itse. Ay-toiminnassa on kyse siitä, työntekijöiden yhteisen edun ajamisesta. Se ei onnistu, jos työntekijät eivät kuulu liittoon, Eikku lähetti selliläisille terveisiä. Lepää rauhassa Eikku, me jatkamme työtäsi. Lämmin osanottomme omaisten ja läheisten suruun. Omaiset toivovat, että Eikun muistamiset osoitetaan syöpätutkimuksen tukemiseen: syopasaatio.fi/lahjoita. SEL:n entinen varapuheenjohtaja Eira Ylitalo on kuollut ”MINULL A ei ole negatiivista sanottavaa uuden tessin sisällöstä. Olen tyytyväinen myös palkankorotuksiin. Olin varautunut, että olisi tullut kovempikin taistelu, mutta hyvä, ettei tarvinnut lakkoilla.” MINNA NYKÄNEN tuotantotyöntekijä, varapääluottamusmies Fazerin hapankorppuleipomo, Lahti M U I S T O I S S A M M E
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Miltä näyttää suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuus? Luken Ruokavisio tähtää suomalaisen elintarvikealan kukoistukseen vuonna 2040. Tuloaan tekevät uudet viljelymenetelmät ja kiertotalous. Ympäristöja ilmastotavoitteiden lisäksi suuntaa kotimaiselle ruuantuotannolle antavat omavaraisuus, kannattavuus ja ravitsevuus. Maatalousyrittäjä Asta Pekkala kasvattaa miehensä Eeron kanssa lihakarjaa Nurmijärvellä. Kuva on arkistokuva vuodelta 2020. teksti Elias Krohn kuvat Kati Oksman K O T I M A I N E N R U O K A
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Suomesta voi Maria Leinon mukaan tulla jopa kiertotalouden mallimaa. Koko elintarvikeketju työllistää noin 300 000 henkilöä, 11 % työllisistä. V ielä pari vuosikymmentä sitten jotkut saattoivat pitää suomalaista elintarvikealaa auringonlaskun alana. Ääni kellossa on nyt muuttunut. Elämme globaalin ruokakriisin aikaa, ja pohjoisten alueiden merkitys ruuantuotannossa on kasvussa. Uhkien ja epävarmuuksien sävyttämässä maailmantilanteessa ruuan omavaraisuus on entistä tärkeämpi arvo. Ruuantuotannon on kuitenkin uudistuttava. Luonnonvarakeskus eli Luke julkisti tammikuussa vuoteen 2040 ulottuvan Ruokavision, jossa linjataan suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuutta. – Kolme keskeistä vaatimusta, joihin alan on vastattava, ovat huoltovarmuuden varmistaminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä kustannusja kannattavuuskriisin selättäminen, tiivistää Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi. Kotimainenkaan ruuantuotanto ei ole aivan omavaraista, Niemi muistuttaa. Tuontitavaraa ovat työkoneiden polttoaineet, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, monet kylvösiemenet ja osa kotieläinten täydennysrehujen aineksista. – Ei ole realismia olla omavaraisia kaikessa. On pohdittava, mikä on kriittinen huoltovarmuuden taso. Emme saa olla liian riippuvaisia yksittäisestä maasta tai toimijasta, Niemi linjaa. Esimerkiksi typpilannoitteita on tähän asti tuotu Suomeen pääasiassa Venäjältä. Ruokavisiossa omavaraisuutta lisätään biokiertotalouden keinoin. Uudistavaa ja monimuotoista viljelyä Ilmastotoimissa ruokasektorilla on runsaasti tehtävää. Sen ilmastopäästöiksi on laskettu kaikkiaan 18,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, 28 prosenttia kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Valtaosa niistä syntyy alkutuotannossa, maataloudessa. – Valtioneuvosto on asettanut tavoitteeksi vähentää maatalouden päästöjä 29 prosenttia vuoden 2019 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Se on erittäin vaativa ja kunnianhimoinen tavoite, Jyrki Niemi korostaa. Niemen mukaan suurimmat päästövähennyspaineet kohdistuvat viljelyn vähentämiseen turvepelloilla. Luken Ruokavisiossa mainitaan keinoina myös uudistava viljely ja monimuotoinen viljely, joiden avulla parannetaan maaperän kasvukuntoa ja maatalousekosysteemien tilaa luonnon omia prosesseja hyödyntäen. Tuotannon tehokkuutta voidaan nostaa myös esimerkiksi kasvijalostuksen sekä solumaatalouden ja muiden uusien teknologioiden avulla, eläinten ruokintaa optimoimalla ja nurmien entistä tehokkaammalla hyödyntämisellä. Ilmastotaakaltaan merkittävä nautakarjatalouskin voi yltää moniin ympäristökestäviin toimintatapoihin. – Nurmiviljely nautakarjaa varten parantaa maan rakennetta, ylläpitää maan hiilivarastoa ja sitoo tehokkaasti ravinteita sekä ylläpitää biodiversiteettiä monin tavoin, toteaa Luken erikoistutkija Maria Leino. Suomesta voi Maria Leinon mukaan tulla alalla jopa kiertotalouden mallimaa. – Rehuissa hyödynnetään nytkin elintarviketalouden sivuvirtoja. Suuri potentiaali on lannassa ja ylijäävässä kasvibiomassassa. Lantaa ja biomassaa voidaan käsitellä biokaasulaitoksessa, joka voi olla tilakohtainen tai keskitetymmin toimiva. Siitä saatava biokaasu voidaan hyödyntää tilan sähkön, lämmön ja polttoaineen tuotannossa ja mädäte lannoituksessa. Suurimmissa yksiköissä biokaasulaitos voi tuottaa polttoainetta myös liikennekäyttöön. Uusia toimintatapoja tuottajille Elintarvikealan kansantaloudellinen merkitys on huomattava. Koko elintarvikeketju työllistää noin 300 000 henkilöä, 11 prosenttia koko maan työllisistä. Kansantalouteen se tuottaa arvonlisäystä noin 15 miljardia euroa vuodessa, Jyrki Niemi selvittää. Maataloustuottajien taloudellinen asema on kuitenkin ollut viime aikoina tukala. Heidän tulotasonsa ja tilojen kannattavuus on heikentynyt. – Maataloustuottajien heikon markkina-aseman parantaminen ruokaketjussa vaatii tuottajien keskinäisen kaupallisen edunvalvonnan vahvistamista, Niemi toteaa. EU:n maatalouslainsäädäntö antaa tähän mahdollisuuksia. Tuottajaorganisaatiot voivat esimerkiksi neuvotella kollektiivisesti jäsentensä puolesta. Kuluttajien mieltymykset ja valinnat vaikuttavat ratkaisevasti ruokajärjestelmään. Luken Ruokavision mukaan ruuantuotanto muuttuu entistä kuluttajalähtöisemmäksi. Digitalisaatio parantaa kuluttajien mahdollisuuksia saada tietoa tuotannosta, ja alkutuotantoakin voidaan brändätä. Kotimainen kala kunniaan Elämme murrosaikaa, jossa ruokajärjestelmää ja ruokavaliotamme arvi?
E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 Maataloustuottajien taloudellinen asema on ollut viime aikoina tukala. oidaan uudelleen. Suomessa erittäin toimiva ratkaisu olisi kotimaisen kalan kulutuksen lisääminen. – Kala on ravitsevaa, mutta myös ympäristöja ilmastotehokasta. Kalakantojen tila on Suomessa niin hyvä, että kalastusta voidaan lisätä ja tuoda markkinoille lisää kalaa, sanoo Luken tutkija Kaija Saarni. Moni pyrkii korvaamaan ruokavaliossaan lihaa ja maitotuotteita kalalla ja kasviksilla. Kala on kuitenkin yleensä muualta tuotua. Vain viidesosa Suomessa kulutetusta kalasta on kotimaista. Kotimaisen kalan edistämisohjelmassa tavoitteena on kaksinkertaistaa viidessä vuodessa kotimaisen kalan käyttö. Tämä edistäisi myös huoltovarmuutta. – Suurimmat potentiaalit ovat silakassa ja kasvatetussa kirjolohessa, Saarni kertoo. Kirjolohen kasvatus on ollut huonossa maineessa sen vesistökuormituksen vuoksi, mutta tämä on Saarnin mukaan paljolti menneisyyttä. – Ympäristövaikutukset ovat nykyään pieniä, jos toiminta sijoitetaan ulkomerelle. Kalanviljelyn tulevaisuuden kannalta olennaista on Saarnin mukaan rehun ja rehuteknologian sekä kalanjalostuksen kehittäminen. Tuotekehitykseen panostettava Koko elintarvikealalla avainasemassa ovat tutkimus ja tuotekehitys. Kaupalliselle puolelle tarvitaan lisää tutkijoita, ja on poistettava esteitä tutkimustulosten sulavalta kaupallistamiselta, linjaa asiantuntija Janne Saarikko Lukesta. – Voimme olla ratkaisemassa isoja ongelmia ja saada siitä merkittäviä hyötyjä, kunhan tavoitteet ovat globaaleja. Pyritään tekemään koko maailman tasolla parasta, Saarikko maalailee. Vientipyrkimyksissä elintarvikealan tulisi keskittyä raaka-aineiden sijasta pitkälle jalostettuihin tuotteisiin sekä alan teknologian ja innovaatioiden vientiin. Elintarvikevienti kasvaa, kun yhdistetään tuote, tuotantoja laatudata sekä monipuolinen myyntija markkinaosaaminen, linjataan Luken Ruokavisiossa. Ruokasektorin kohtaamat ympäristöja ilmastovaatimukset voivat olla alalle lopulta suuri mahdollisuus, kun niiden ratkaisemiseen panostetaan. • Maatalousyritykset ? Suomessa oli 43 611 maatalousja puutarhayritystä vuonna 2022. Tilojen määrä väheni noin tuhannella vuoteen 2021 verrattuna. ? Tiloilla oli keskimäärin käytössä olevaa maatalousmaata 52 hehtaaria. ? Noin 85 prosenttia tiloista oli perheviljelmiä. Loput olivat maatalousyhtymiä, perikuntia ja osakeyhtiöitä. ? Kasvinviljely oli päätuotantosuuntana 70 prosentilla tiloista ja kotieläintalous 21 prosentilla tiloista. Loput tilat ovat sekatiloja. Lähde: Luonnonvarakeskus F A K TA Nautakarjataloudessa voidaan valita ympäristökestäviä toimintatapoja.
E L I N TA E 13 Kai Juonolainen valmistelee tuotelavoja kuljetukseen. J ärvenpäässä Puurtajankadulla sijaitsee lihajalosteita valmistavan perheyritys Wursti Oy:n tuotantolaitos. Wurstin nimi ei välttämättä ole kaikille suomalaiselle tuttu, vaikka vuonna 1986 perustettu Wursti kuuluu Suomen kuuden suurimman liha-alan yrityksen joukkoon. Wurstin liikevaihto on pyörinyt viime vuodet noin 25–27 miljoonassa eurossa. Omaa henkilöstöä on lähes 60, joista noin 50 työskentelee SEL:n työehtosopimuksella. Lisäksi pakkaamossa ja lähettämössä työskentelee noin 30 vuokratyöyrityksen työntekijää. Tuotannosta noin 60 prosenttia tehdään Wurstin omalla tuotemerkillä ja loput muiden tuotemerkeillä. Raaka-aineena käytettävä liha ostetaan valmiiksi leikattuna muilta yrityksiltä. Viime vuonna Wurstille myönnettiin kansainvälisesti tunnettu BRCGS-elintarviketurvallisuussertifikaatti. Järvenpäässä sijaitseva Wursti kuuluu siitä harvinaisten elintarvikealan työpaikkojen joukkoon, ettei irtisanomistai lomautusneuvotteluita ole tarvinnut käydä. Kävimme katsomassa, mitä Wurstille kuuluu. Wurstilla porskutetaan tasaisesti eteenpäin teksti ja kuvat Karoliina Öystilä T Y Ö P A I K A L L A ?
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 – BRCGS-sertifikaatti vaati meiltä paljon työtä. Paransimme laadunvalvontaamme ja esimerkiksi hygienia-alueita, kehitimme materiaalija tuotevirtoja, uudistimme koneita ja laitteita sekä remontoimme paikkoja. Sertifikaatti edellyttää meiltä jatkuvaa kehittämistyötä, Wursti Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Saarela kertoo. Tuotantolaitosta on 37 vuoden aikana laajennettu viisi kertaa. Viimeisimpänä investointina tehdasalue aidattiin sähköisellä portilla. Vakaa työpaikka Wurstin työntekijöiden pääluottamusmies, elintarviketyöntekijä Jarmo Hiihtola tuli taloon 20 vuotta sitten. Hän työskentelee sekoittajana ja tekee massoja. Pääluottamusmiehen tehtävässä Hiihtolalla tulee syksyllä täyteen 10 vuotta. Mikä työpaikassa on parasta? – Wursti on ollut kaikki nämä vuodet vakaa työnantaja, ei ole tarvinnut pelätä työpaikkansa puolesta. Tämä on tällainen ”pieni suuri firma”, hyvä paikka tehdä töitä. Täällä saa äänensä kuuluviin, jos asiaa on, eri asia sitten on, onko sillä aina vaikutusta, Hiihtola vastaa. Työntekijöiden irtisanomistai lomautusneuvotteluita ei ole nykyisten luottamushenkilöiden aikana tarvinnut käydä kertaakaan. – Firman valitsema tie näyttää toimivan, vaikka ei markkinoida niin paljon kuin kilpailijat, tuotteille on kysyntää, yritys on velaton ja investoi tiloihin ja laitteisiin, Hiihtola toteaa. Pääluottamusmies antaa kiitosta siitä, että vaikka asiat etenevät joskus työntekijöiden näkökulmasta katsottuna hitaasti, pääsääntöisesti asiat ovat työpaikalla kunnossa: palkat maksetaan ajallaan ja asiat on pystytty hoitamaan puhumalla. Viime vuonna voimaan tullut uusi yhteistoimintalaki on parantanut yhteistyötä työnantajan kanssa. – Keskustelemme nyt aktiivisemmin ja istumme työnantajan kanssa saman pöydän ääreen useammin. Olen pyrkinyt puhumaan johtajienkin kanssa ihminen ihmiselle. Työntekijöiden kesken ilmapiiri työpaikalla on pääsääntöisesti kunnossa, mutta joskus esimerkiksi kiire kiristää tunnelmaa ja ihmisten välejä, jolloin niitä selvitetään puhumalla. Pääluottamusmiehellä on työstä vapautusaiVas. ylhäällä: SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen vieraili marraskuussa Wurstilla kertomassa tes-neuvotteluihin valmistautumisesta ja kuuntelemassa työntekijöiden näkemyksiä. Vas. alhaalla: Marjo Virkkunen valvoo linjaa pakkaamossa. Oik. ylhäällä: Jasmin Laaksonen nostaa kepitetyt makkarat vaunuun.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 – Tekstimuutokset jäivät vähäisiksi. Palkankorotus on kohtuullinen ja yleisen linjan mukainen. Kiitokset neuvottelijoille työstä. Oikeaan suuntaan edetty Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu ja varapääluottamusmies Risto Hytönen on ollut Wurstilla töissä 25 vuotta. – Ensimmäiset vuodet kiersin osastolta ja koneelta toiselle, sitten jäin suolaamoon, jota olen nyt pyöritellyt 22 vuotta. Meitä on kaksi suolaamossa töissä. Työsuojeluvaltuutetun silmin hän on katsonut Wurstin tuotantolaitosta vuodesta 2009. Kehitys on ollut myönteistä. – Koneita on korjattu ja uusittu. Paikat ovat hyvässä kunnossa, esimerkiksi lattioita on uusittu osasto kerrallaan. Tämä on ollut aika turvallinen työpaikka. Vakavampia työtapaturmia on aikanani sattunut onneksi vain yksi, Hytönen kertoo. Työolojen ja työturvallisuuden parantamista tehdään yhteistoiminnassa työnantajan kanssa työsuojelutoimikunnan kautta. Kehittämiskohteiksi työsuojeluvaltuutettu nostaa työyhteisön tiedonkulun ja henkilöstön edustajien tiedonsaannin parantamisen lisäksi pari konkreettista asiaa: – Lattioita on karhennettu, mutta liukkautta on jossain tiloissa edelleen. Viiltosuojahanskoja voisimme käyttää vielä nykyistä enemmän niissä työpisteissä, missä veitset ovat käytössä, Hytönen sanoo. Työturvallisuuteen ja työilmapiiriin jokainen pystyy vaikuttamaan omalla asenteellaan ja toiminnallaan. Hytönen korostaa myös uusien ja erityisesti kesätyöntekijöiden huolellisen perehdyttämisen tärkeyttä. – Emme saa olettaa, että he tietävät ja osaavat heti kaikki asiat, Risto Hytönen toteaa ja toivottaa myös kesätyöntekijät tervetulleiksi liiton jäseniksi. • kaa hoitaa luottamustehtäväänsä neljä tuntia viikossa. – Viimeksi selvitin opintovapaaseen liittyviä asioita. Selvitettävät asiat vaihtelevat ihan perusasioista harvinaisempiin, Hiihtola kertoo. Tehtaan puolen työntekijöiden järjestäytymisaste on noin 60 %. Pakkaamossa ja lähettämössä on töissä paljon vuokratyöntekijöitä, joiden järjestäytyminen ei ole tiedossa. – Edeltäjäni aikaan käytiin vääntö siitä, edustaako pääluottamusmies myös vuokratyöntekijöitä, ja lopputulos oli, ettei edusta. Wurstilla tehdään töitä maanantaista perjantaihin yhdessä vuorossa, joka alkaa prosessin mukaisesti porrastetusti. Viikonloput ovat vapaat. Toistaiseksi avoimiin työpaikkoihin on saatu rekrytoitua työntekijät. – Enää ei voi sanoa, että oven takana on jonoa. Tulijoita ehkä olisi, mutta jotta jatkossakin löytyy tähän työhön sopivat tekijät, palkka ja muut työehdot pitää olla kunnossa, Hiihtola korostaa. Hän pitää helmikuussa syntynyttä liha-alan työntekijöiden uutta työehtosopimusta olosuhteisiin nähden kohtuullisen onnistuneena. Vas. ylhäällä: SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen ja Etelä-Suomen aluesihteeri Jouni Konttila tutustuivat marraskuussa Wurstin tuotantoon pääluottamusmies Jarmo Hiihtolan ja työsuojeluvaltuutettu Risto Hytösen kanssa. Vas. alhaalla: Tuija Juntunen ja Jasmin Laaksonen ruiskuttavat makkaroita. Oik. ylhäällä: Mausteet ja muut ainesosat, kuten gelatiini, punnitaan tarkalla vaa’alla.
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 E L I N TA E 16 Logistiikkapäällikkö Sale Suvanto esittelee muun muassa suurtalouskeittiöpuolelle, tukkuihin ja vähittäiskauppojen irtomyyntiin meneviä maustekurkkutölkkejä.
E L I N TA E 17 ? H erkkumaa perustettiin Hämeenlinnan Tuulokseen vuonna 1987. Yrityksen alkutaival oli kivikkoinen, sillä säilykealalla oli tuolloin kova kilpailu ja samaan aikaan markka devalvoitiin, eli kotimaisen valuutan arvoa heikennettiin suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin. – Kun tähän päälle tuli vielä tehtaan putkirikko, olivat nuoret yrittäjät kovilla. Suomalainen sisu vei kuitenkin pidemmän korren ja lopulta pelastus löytyi maultaan uniikista maustekurkusta ja Fantti-mehuista. Samainen maustekurkku on vielä tänä päivänäkin, 36 vuotta myöhemmin, Herkkumaan myydyin tuote, perustajan poika, nykyinen toimitusjohtaja Atte Rekola kertoo. Mehut olivat pitkään Herkkumaan valikoimissa, kunnes virvoitusjuomaveron uudistumisen myötä Fantti jäi eläkkeelle 2016, kuten herkkumaalaiset itse asian ilmaisevat. – Moni ei tiedäkään, että meillä on ollut tuotevalikoimassamme aikanaan myös siidereitä, energiajuomia ja urheilujuomia. Vaikka nämä ovat aikojen saatossa jääneet pois valikoimista, olemme pitäneet kiinni monipuolisesta tuotannosta, Rekola sanoo. Raaka-aineiden saatavuus haasteena Vaikka yritys on vuosikymmenten aikana kasvanut ja ajat ovat muuttuneet, tietyt perusasiat ovat pysyneet ennallaan. Herkkumaa on edelleen perustajiensa eli Rekolan suvun omistuksessa ja usko omien tuotteiden makuun ja laatuun on vahva, vaikka haastajiakin alalla riittää. Vuosittain Herkkumaalla prosessoidaan kolme miljoonaa kiloa kurkkua ja miljoona kiloa punajuurta. Tuotanto painottuu satokausiin, ja erityisesti kurkku on herkkä sään vaihtelulle. – Yksikin hallayö keskeyttää kurkun satokauden. Kurkut kasvavat yöllä ja ne vaativat kasvaakseen 10 asteen lämpötilan. Noin kolmen kuukauden sesongin aikana tulisi siis saada raaka-aineet koko vuoHämeenlinnan Tuuloksessa sijaitseva Herkkumaa tunnetaan erityisesti maustekurkuistaan, mutta harva tietää, mitä kaikkea muutakin Herkkumaa valmistaa. Nykyään kurkkujen lisäksi tuotevalikoimaan kuuluvat niin hillot, texmex-tuotteet, vihannessäilykkeet kuin maustekastikkeet ja majoneesitkin. teksti ja kuvat Taru Salovaara Maustekurkku menestyksen kulmakivenä T Y Ö P A I K A L L A
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Yläkuva: SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen vieraili Herkkumaalla SEL:n Häme-KeskiSuomen aluesihteeri Eija Rantasen kanssa marraskuussa. Atte Rekola aloitti Herkkumaan toimitusjohtajana vuonna 2010 ja Sari Paavola tehtaanjohtajana vuonna 2020. Alakuva: Ostoja tuotantojohtaja Aki Nyyssönen poseeraa punajuurituotteiden edessä. Niitä valmistetaan Herkkumaalla noin miljoona kiloa vuodessa. den tarpeisiin, Rekola muistuttaa. Raaka-aineen hankinnan osalta ollaan muutoinkin ennen näkemättömien haasteiden edessä. Ilmastonmuutoksen myötä sadot ovat puolittuneet, eikä ole takeita siitä, että raaka-ainetta saisi edes rahalla. – Jos raaka-ainetta ei ole, sitä ei ole. Samaan aikaan kauppa vaatii toimitusvarmuutta, mikä ei ole yritykselle helppo tilanne. Aiemmin on voinut luottaa siihen, että raaka-ainetta kyllä saa, jos on valmis maksamaan vähän enemmän, mutta enää sekään ei ole taattua. Haastavaa on myös se, että tarpeisiimme nähden kotimaassa ei ole riittävästi raaka-aineita. Esimerkiksi tomaatin osalta tilanne on se, että Suomessa kyllä viljellään tomaattia, mutta teollisuuden tarpeisiin nähden tuotanto on hyvin vähäistä, Rekola kuvaa. – Yksi ongelma on se, että Suomesta puuttuu tiettyjä elintarvikeketjun tasoja. Esimerkiksi tomaatin jatkojalostusta ei juuri tehdä Suomessa, koska Keski-Eurooppaan verrattuna tomaatintuotanto on kuin itikka Itämeressä, Rekola jatkaa. Herkkumaa tekeekin paljon yhteistyötä erityisesti eurooppalaisten kumppaneiden kanssa. Osa kurkkusäilykkeistä valmistetaan sopimusvalmistuksena Saksassa. Eurooppaan Herkkumaa vie vihannessäilykkeitä ja kastikkeita. Vienti aloitettiin vuonna 2009. Rekola korostaa, että Euroopan vientimarkkinoilla Suomella on hyvä maine. – Keskieurooppalaiset kysyvät usein suoraan valmistajaa Suomesta, sillä suomalaiset valmistajat tunnetaan luotettavina yhteistyökumppaneina ja tuotteet laadukkaina. Suomalaiset tuotteet ovat vähintään yhtä hyviä kuin eurooppalaiset, ja yritysten tulisikin rohkeasti katsoa oman maamme rajojen ulkopuolelle. Vientiin olisi nykyistä enemmän mahdollisuuksia. Se vaatii yritykseltä paljon, mutta myös opettaa. Tuotekehitystä ja tavoitteellista työtä Uudet tuoteryhmät ovat kasvaneet hiljalleen, mikä on vahvistanut Herkkumaan asemia markkinoilla. Seitsemän vuotta sitten siellä tehtiin myös merkittävä muutos, joka mahdollisti toiminnan laajentamisen. – Päätimme, että alamme tekemään myös asiakkaiden omia, eli niin sanottuja private label -tuotteita. Lisäksi valmistamme elintarvikekomponentteja muille yrityksille, Rekola kertoo. Herkkumaan oma niin sanottu tuotekehitystehdas mahdollistaa tuotteiden kehittämisen yhteistyössä asiakkaan kanssa. – Yritysasiakkaat tulevat tehtaallemme ja voimme yhden päivän aikana testata tarvittaessa useampaakin eri tuotetta. Parhaimmillaan pystymme jopa hyväksymään tuotteen samana päiHerkkumaa ? Perustettu vuonna 1987 ? Perheomisteinen elintarvikeyritys Hämeenlinnan Tuuloksessa ? Henkilöstöä noin 35, joista työntekijöitä 20. Satokaudella henkilöstöä yhteensä noin 60–70 ? Yhteensä noin 200 erilaista tuotenimikettä ? Myydyin tuote Herkkumaan maustekurkku ? Liikevaihto 15,4 miljoonaa euroa (2022) F A K TA
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 vänä, tehtaanjohtaja Sari Paavola kuvailee tuotekehitysprosessia. Sopimusvalmistuksen osuus on tällä hetkellä noin puolet kokonaistuotannosta. Herkkumaan visiona on olla Suomen halutuin elintarvikepartneri vuoteen 2027 mennessä. – Tämän eteen olemme jo tehneet paljon töitä ja tutkimme jatkuvasti uusia mahdollisuuksia niin tuotekehityksen kuin yhteistyötahojenkin osalta, Rekola sanoo. Panostuksia henkilöstörekrytointiin Henkilöstöä Herkkumaalla on yhteensä noin 35, joista 20 on työntekijöitä. Satokaudelle palkataan sesonkityöntekijöitä, jolloin henkilöstön kokonaismäärä nousee 60–70:n paikkeille. – Satokaudella työvoiman tarve kasvaa merkittävästi, kun muutamassa kuukaudessa teemme tuotteita varastoon koko vuodeksi, Paavola toteaa. Vaikka automaation myötä samasta työstä selvitään pienemmällä henkilöstömäärällä, osaavan työvoiman tarve ei ole kadonnut, vaan ennemminkin päinvastoin. – Panostimme pari vuotta sitten vahvasti paikallisen oppilaitoksen kanssa tehtyyn yhteistyöhön, jonka tavoitteena oli tarjota hakijoille työpaikka ja koulutus samalla kertaa. Hakemuksia tuli kohtalaisesti, mutta monelle tuli yllätyksenä esimerkiksi se, kuinka vastuullista työtä elintarvikkeiden kanssa työskentely on, ja osa jätti työn sen vuoksi, Paavola harmittelee. – Meille on tullut viime vuosina paljon ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, ja tuotantotiloissa englanti onkin jo aika vakiintunut kieli. Meillä on myös useampia Ukrainasta tulleita työntekijöitä, Rekola kertoo. Herkkumaa järjestää henkilöstölleen esimerkiksi yhteisiä virkistystilaisuuksia, sillä heille on tärkeää, että ihmiset kokevat olevansa ikään kuin osa perhettä. – Monissa muissa maissa tällainen kulttuuri on vierasta, mutta meille on tärkeää panostaa siihen, että työntekijät kokevat olevansa arvokkaita. Pienelläkin muistamisella on valtava merkitys, Rekola muistuttaa. • Eija Rantanen, VeliMatti Kuntonen ja Sari Paavola juttelevat elintarviketyöntekijä Jasper Rekolan kanssa. Rekolan työtehtäviin kuuluvat tuotteiden esivalmistelut, tuotepakkaaminen sekä jälkipakkaustehtävät. Sale Suvanto esittelee Tuusulan keskusvarastolle lähdössä olevia tuotteita.
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 E L I N TA E 21 Investointeja tulevaan Vuonna 1959 perustettu Lapinlahden Valio sijaitsee tehtaalle poikkeuksellisella paikalla Onkiveden rannalla. Valtava tehdasalue koostuu peräti kahdeksasta erillisestä tehdaskiinteistöstä. Juustoja ja jauheita valmistavalla Lapinlahden tehtaalla saatiin vastikään valmiiksi myös Valion historian suurin energiatehokkuusinvestointi. teksti ja kuvat Taru Salovaara T Y Ö P A I K A L L A