• TARKISTA TILISI: ELINTARVIKEALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKAT NOUSEVAT ELINTARVIKKEISTA HUUTAVA PULA: GAZAN ASUKKAAT NÄKEVÄT NÄLKÄÄ VELLUN BLOGI | ASIANTUNTIJA VASTAA | SELVITETTY TAPAUS | VAPAALLA 2 ? 24 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Työntekijöiltä vahva tuki lakoille #PAINAVASY Y
  • E L I N TA E 3 KÄYTÄ AINUTLAATUINEN JÄSENETUSI SÄÄSTÄT JOPA SATOJA EUROJA. Epätietoisuus on huonoimpia syitä kuopata läheisten taloudellinen tulevaisuus. Tosiasiassa henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. SEL:n jäsenetuna saat merkittävästi edullisemman henkivakuutuksen 64,7 % alennuksella. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla riittää, että toinen teistä on jäsen. SEL:n jäsenedulla on vakuutettu jo 1 974 henkeä ja säästöä kertyy keskimäärin 463 euroa vuosittain. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. YHTEISTYÖSSÄ
  • E L I N TA E 3 Aluksi O rpon hallituksen työministeri Arto Satosella on tehtävä. Hän puskee eteenpäin hallitusohjelmassa sovittuja työntekijöiden työehtoja ja lakko-oikeutta heikentäviä sekä työttömyysturvaa leikkaavia lakimuutoksia, ammattiyhdistysliikkeen ja tutkijoiden kritiikistä välittämättä. Hallitus ei arvosta työntekijöitä niin paljon, että se ottaisi huomioon työntekijöiden näkemykset. Hallitukselle riittää, että sillä on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuki takanaan. Hallitus perustelee tekojaan totta kai pelkästään myönteisillä asioilla, onhan kyse ”työelämän uudistamisesta” ja ”modernista pohjoismaisesta mallista”. Lakimuutokset eivät pääministeri Petteri Orpon mukaan edes vaikuta työntekijöihin, ainoastaan parantavat Suomen työllisyyttä ja valtiontaloutta. HALLITUS EI anna faktojen haitata puheitaan. Hallitukselle on jouduttu kertomaan moneen kertaan esimerkiksi se tosiasia, että toisin kuin hallitus väittää, poliittisten lakkojen kestoa ei ole rajattu Ruotsissa 2–3 tuntiin. Hallituspuolueet myös edelleen perustelevat heikennyksiä työllisyyden parantamisella, vaikka edes valtiovarainministeriön laskelmien mukaan hallituksen ajamilla heikennyksillä ei ole merkittävää vaikutusta työllisyyden paranemiseen ja valtiontalouden kohentumiseen. Elinkeinoministeri Wille Rydman ei ole peitellyt tunteitaan järjestäytyneitä työntekijöitä kohtaan. Ministeri on puhunut ”Hakaniemen ay-mafiasta”, jota ei kiinnosta ”isänmaan tai työntekijän etu”. Rydmanille ja koko hallitukselle tuntuu olevan kova paikka myöntää, että ammattiyhdistysliike ei ole yhtä kuin ”Hakaniemen ay-herrat palatseissaan”, vaan 1,5 miljoonaa ammattiliittoihin kuuluvaa suomalaista palkansaajaa. He ja suomalaisten enemmistö haluavat jatkossakin reilun ja turvallisen työelämän. ORPON MIELESTÄ ”nyt ei ole aika mennä lakkoon”. Terveisiä vaan pääministerille, että nyt jos koskaan on lakon aika. Hallitus aikoo murtaa suomalaisen työelämän pelisääntöjä niin rajulla tavalla, että työntekijöillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin vaatia poliittisilla lakoilla hallitusta neuvottelupöytään. Ratkaisun avaimet ovat hallituksella. Ratkaisun avaimet ovat hallituksella P Ä Ä K I R J O I T U S ”Terveisiä vaan pääministerille, että nyt jos koskaan on lakon aika.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 2/24 22.3.2024 S I S Ä L LY S Kannessa: Primulan Järvenpään leipomon pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Petri Paavilainen osallistui 13 000 ihmisen SAK:n ja STTK:n koolle kutsumaan STOP nyt! -mielenosoitukseen Senaatintorilla Helsingissä 1.2.2024. Kannen kuva: Minttu Sillanpää ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Kahden viikon poliittinen lakko 13 Häirinnältäkin voi suojautua 16 Bayerilla ollaan tarkkana töissä lääkkeiden kanssa 21 Lignell & Piispasella puhalletaan yhteen hiileen 28 Kuukausia jatkunut nälkä Gazassa 25 Palkkataulukot 26 Tarkista, että palkkasi on maksettu oikein 30 Järjestösivut 34 Kevään ja kesän työajat ja palkat 38 Valio siirsi kaurajuomien vamistusta Turengista Saksaan 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla
  • E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti S EL ja Elintarviketeollisuusliitto ETL ovat aloittaneet tulevaisuusvuoropuhelun. Yhdessä TYÖ2030-ohjelman kanssa toteutettavalla vuoropuhelulla vahvistetaan elintarvikealan ennakointiosaamista ja lisätään valmiuksia muutosten kohtaamiseen niin, että samalla parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta ja työhyvinvointia. Vuoropuhelun kautta syntyy elintarvikealan päivittyvä tilannekuva. Ennakoinnin tueksi liitot teettävät selvityksen alan nykytilasta, tulevaisuudennäkymistä ja kansainvälistymisen vaikutuksista. Selvityksissä tuotetaan tietoa yritysten toimintaolosuhteista, elintarvikealan vetovoimasta opiskelutai työuravaihtoehtona, osaajien saatavuudesta sekä työn arvostuksesta. Suomalaista elintarvikealaa verrataan keskeisiin kilpailijamaihin Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan sekä tuodaan esiin näkemyksiä alan vahvuuksista, heikkouksista ja kasvun edellytyksistä. Loppukeväästä valmistuvan selvityksen toteuttavat Etlatieto, Labore ja E2 Tutkimus. Automatisaatio, robotisaatio ja digitalisaatio ovat muuttaneet myös elintarvikealaa ja työn tekemistä. – Alan neuvottelukumppaneina meidän on oltava ajan hermolla siitä, mitä yrityksissä tapahtuu. Näin pystymme osaltamme vaikuttamaan oikeisiin asioihin. Yhteinen tilannekuva ja näkemys tulevaisuuden suunnasta auttavat uudistamaan työehtoja ja tukemaan kehitystä oikea-aikaisesti, ETL:n johtaja Anne Somer sanoo. Elintarvikealaa ovat koetelleet viime vuosina useat haasteet, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, kiihtynyt inflaatio ja energian hinnannousu. Haasteista huolimatta elintarvikealan toimintavarmuus on ollut hyvä ja alalla on merkittävää kasvupotentiaalia. – On tärkeää, että saamme tietoa siitä, mitkä tekijät koetaan elintarvikealan vetovoimaa lisäävinä ja mitkä vähentävinä. Ikääntyvässä Suomessa useat alat kamppailevat työvoiman saatavuuden kanssa ja tarvitsemme ratkaisuja, jotka lisäävät elintarvikealan vetovoimaa. Meidän on myös hyvä löytää asioita, joilla ammattiylpeyttä ja työtyytyväisyyttä lisätään, jotta myös pitoa pysyä alalla saadaan parannettua, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen toteaa. SEL ja ETL käynnistivät vuoropuhelun elintarvikealan työn tulevaisuudesta Roni Rekomaa/Lehtikuva SEL:n työikäiset jäsenet saivat maaliskuussa sähköpostiinsa pyynnön vastata kyselyyn elintarvikealan työn tulevaisuudesta. Kuvassa tuotepakkaaja Timo Lunden Valion Helsingin mehutehtaalta.
  • E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti S AK:n Verianilla helmikuussa teettämässä kyselyssä 50 prosenttia suomalaisista vastusti Orpon hallituksen ehdotusta höllentää työnantajien mahdollisuuksia irtisanoa työntekijöitään. Ehdotusta kannatti 39 prosenttia vastaajista. SAK:laisten ammattiliittojen jäsenistä ehdotusta vastusti Verianin kyselyssä 72 prosenttia. Orpon hallitus on helpottamassa työntekijöiden irtisanomista niin, että henkilöön liittyvään irtisanomiseen riittää jatkossa pelkkä ”asiallinen syy”. Nykyisen lain mukaan irtisanomiseen vaaditaan työntekijästä johtuva asiallinen ja painava syy. Lakimuutos tarkoittaisi irtisanomiskynnyksen madaltamista ja heikompaa työsuhdeturvaa. Se voi johtaa esimerkiksi siihen, että työntekijät eivät enää uskalla nostaa esiin työpaikkansa ongelmia irtisanomisen pelossa. Irtisanomissuojan heikentämisen myönteisistä työllisyysvaikutuksista ei ole näyttöä. Sen sijaan irtisanomissuojan heikentäminen lisää työn psykososiaalista kuormitusta, jonka on todettu heikentävän työn tuottavuutta. SAK ja ammattiliitot vastustavat hallituksen ajamaa irtisanomisen helpottamista. SAK:n lakimies Paula Ilveskivi sanoo, että hallitus esittää irtisanomisperusteeksi jälleen pärstäkerrointa, kuten Sipilän hallitus teki vuonna 2018. – Tällä hallitusohjelman kirjauksella Orpon-Purran hallitus asettaa palvelussuhteen päättämisen edellytykset kaltevalle pinnalle. Ottaen huomioon, että irtisanomissuojan heikentämisen perusteeksi on jo aikaisemminkin esitetty ”työyhteisön työilmapiirin myrkyttämistä” ja jatkossa perusteeksi riittäisi epämääräinen ja tulkinnanvarainen asiallinen syy, ollaan vähintäänkin lähellä sitä kuuluisaa pärstäkerroinperustetta. Ilveskiven mukaan hallituksen keinot näyttävät täysin väärältä lääkkeeltä ongelmiin, joihin se sitä tarjoaa, koska näyttö irtisanomissuojan heikentämisen työllisyysvaikutuksista puuttuu. Irtisanomissuojan heikentäminen leikkaa myös irtisanottavien työntekijöiden toimeentuloa. – Henkilöön perustuvalla syyllä irtisanotun työntekijän katsotaan itse aiheuttaneen työsuhteen päättymisen, minkä seurauksena hänelle asetetaan karenssi, jonka ajalta hän ei saa työttömyysturvaa, Ilveskivi toteaa. Irtisanomisen helpottaminen ei saa suomalaisten enemmistön hyväksyntää Karoliina Öystilä SEL:n jäsenet olivat vahvasti mukana vastustamassa Orpon hallituksen työelämäheikennyksiä 13 000 ihmisen STOP nyt! -suurmielenosoituksessa Senaatintorilla Helsingissä 1.2.2024.
  • E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti KANTA-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUS tuomitsi tammikuussa Atria-konserniin kuuluvan Forssassa sijaitsevan Liha ja Säilyke Oy:n edustajat sakkorangaistuksiin työturvallisuusrikoksesta pakkauskoneen puutteellisen suojauksen takia. Tuotantopäällikölle tuomittiin 35 päiväsakkoa sekä kahdelle työnjohtajalle 25 ja 20 päiväsakkoa. Lisäksi yhtiö sai 5000 euron yhteisösakon. Käräjäoikeus katsoi vastuuasemassa olevien henkilöiden syyllistyneen työturvallisuusrikokseen laiminlyömällä työnantajalle kuuluvia työturvallisuusvelvoitteita. Käräjäoikeuden mukaan työn valvonnassa tulee nimenomaisesti tarkkailla työympäristöä, kuten koneita, suojalaitteita ja työtapoja turvallisuuden näkökulmasta – riittävää ei ole vain esimerkiksi valvonnan mieltäminen tuloksellisuuskysymykseksi. Työnantaja oli opastanut työntekijöitä ilmoittamaan havaitsemistaan turvallisuuspuutteista, mutta niiden havainnointi, esille tuominen ja toimenpiteet olivat tosiasiassa jääneet merkittävästi työntekijöiden vastuulle. Työturvallisuusasiat oli yhtiössä mielletty kaikkien yhteiseksi vastuuksi, jolloin se ei lopulta vaikuttanut olevan tosiasiassa riittävästi kenenkään vastuulla. TyönanPakkauskoneen suojauksen puutteista työnantajalle tuomio työsuojelurikoksesta ja sakot Työturvallisuusrikoksessa työturvallisuuden vaarantaminen jo riittää, eikä siinä edellytetä varsinaista vahinkoseurausta, aluehallintoviraston työsuojelulakimies Tiia Harainen sanoo. Karoliina Öystilä tajan edustajat olivat mieltäneet työturvallisuusasiat osaksi tehtäviään, mutta he olivat laiminlyöneet toimia tehtävässään riittävällä työsuojelumääräysten edellyttämällä tavalla. Pakkauskoneessa oli ollut puutteellinen suojaus lähes kaksi vuotta, jonka vuoksi koneella työskenteleminen ei ollut turvallista. Jos koneeseen, sen suojaukseen, vaarojen arviointiin sekä työympäristön tarkkailuun ja valvontaan toimivien käytänteiden ohella olisi kiinnitetty riittävästi huomiota, olisi turvallisuuspuute tunnistettu aikaisemmin ja siihen olisi voitu reagoida. – Työturvallisuusmääräysten noudattamisen näkökulmasta on olennaista merkitystä sillä, että tarkkailu ja valvonta on jatkuvaa ja riittävän kattavaa, osa päivittäistä työskentelyä. Tarkkailu ja valvonta toimii siten myös ennaltaehkäisevästi, asioihin voidaan puuttua ennakolta, ennen kuin vaaratilanteita tosiasiassa ilmaantuu. Työturvallisuusrikoksessa työturvallisuuden vaarantaminen jo riittää, eikä siinä edellytetä varsinaista vahinkoseurausta, aluehallintoviraston työsuojelulakimies Tiia Harainen sanoo. Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen, sillä työnantaja ilmoitti tyytymättömyytensä tuomioon.
  • E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti TYÖPERÄINEN HY VÄKSIKÄYTTÖ on monimuotoinen ja jatkuvasti muuttuva ilmiö, joka vaihtelee laajalla skaalalla lisien maksamatta jättämisestä ihmiskauppaan saakka. Viime hallituskaudella hyväksyttiin strategia työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Tällä hallituskaudella strategia on täydentynyt toimenpideohjelmalla. Jotta suomalaiset työmarkkinat toimisivat reilun kohtelun ja terveen kilpailun hengessä, on myös työperäistä maahanmuuttoa kehitettävä kestävällä tavalla. Nyt maan hallitus kaavailee paikallisen sopimisen laajentamista järjestäytymättömille työpaikoille. Se tarkoittaa, että myös ne työnantajat, jotka eivät ole työnantajaliiton jäseniä, saisivat hyödyntää työehtosopimusten mahdollisuuksia sopia paikallisesti työehtosopimuksen tasoa heikommista työehdoista. PAIKALLISEN SOPIMISEN malli on luotu järjestäytyneille työmarkkinoille. Jotta sopiminen on aitoa ja tasapuolista, tulee molempien osapuolten tuntea työehdot ja oikeutensa sopijaosapuolina. Neuvotteluasetelma keikahtaa epätasapainoon, kun työperäiset maahanmuuttajat asettuvat neuvottelupöytään vajavaisen kielitaidon ja työelämätietämyksen turvin. Reiluksi peliä ei voi kutsua, mikäli he solmivat itselleen epäedullisia sopimuksia täysin tietämättään. On olemassa ilmiselvä uhka siitä, että epäedullisiin sopimuksiin laittavat puumerkkinsä painostuksen kohteeksi joutuneet työntekijät, joiden jatko-oleskelu Suomessa on kiinni työnantajasta. Viranomaisten tosiasialliset mahdollisuudet valvoa työehtosopimusten määräysten toteutumista työntekijän oleskelulupien myöntämisja jatkoprosessissa ontuvat tälläkin hetkellä. Käytännössä riittää, että valvonnassa todetaan alimman vaativuusryhmän palkan toteutuminen. Erilaisten lisien ja korvausten oikeamääräinen toteutuminen voi jäädä huomioimatta. Paikallisten sopimusten osalta valvonta muuttuu vielä aiempaakin haastavammaksi, jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat. Paikallisen sopimisen laajentaminen kasvattaa työperäisen hyväksikäytön riskiä ja ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden asema heikentyy entisestään. Vaarana on, että tilanne johtaa kaikkien työntekijöiden työehtojen laajamittaiseen heikkenemiseen. Samaan aikaan, kun työperäisen hyväksikäytön torjuntaan satsataan, ei ole syytä kehittää suomalaista työelämää suuntaan, jolla satsaukset voidaan vesittää. Reilua sopimista K O L U M N I S A N O T T U A 81 % ”Kyllä meidän täytyy demokraattisessa, vapaassa maassa voida ilmaista mielipiteemme, jos hallitus ajaa mielestämme yhteiskuntaa sellaiseen suuntaan, joka aiheuttaa ihmisille mahdottomia tilanteita elämässä.” A HTA A JA JA PE LOV É N 11 . 3 . 202 4 ”Me tulemme tekemään lupaamamme työelämäuudistukset, jotka Suomi kipeästi kaipaa. Vaikka tämä on herättänyt närää työmarkkinakentässä, me emme peräänny. Meidän on uskallettava uudistaa jäykkää ja aikansa elänyttä työelämää.” PÄ Ä M I N I S TE R I PE T TE R I O R P O 1 3 . 2 . 202 4 JUURI NÄIN! EI NÄIN! SAK:LAISTEN LIITTOJEN JÄSENISTÄ 81 % KANNATTAA POLIITTISTEN LAKKOJEN JÄRJESTÄMISEN JATKAMISTA JA 15 % VASTUSTAA. LÄHDE: VERIANIN KYSELY HELMIKUUSSA 2024 RIIKKA VASAMA Kirjoittaja on Teollisuusliiton sopimusasiantuntija ja ulkomaalaistaustaiseen työvoimaan ja työvoiman liikkuvuuteen erikoistunut asiantuntija. Kolumni on julkaistu ensimmäisen kerran Tekijä-lehdessä. L U K U ”Paikallisen sopimisen laajentaminen kasvattaa työperäisen hyväksikäytön riskiä.”
  • E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Puolustamme oikeuksiamme V E L L U N B L O G I ”Kahden viikon poliittisessa lakossa parhaillaan olevat työntekijät ovat lakossa kaikkien suomalaisten työntekijöiden puolesta.” S iitä lähtien kun Orpon hallitus kirjasi hallitusohjelmaansa lähes sanasta sanaan työnantajien Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tavoitteet työntekijöiden oikeuksien ja aseman heikentämiseksi, on ollut selvää, mistä hallitus saa käskynsä ja keitä se kuuntelee. TYÖNTEKIJÄT EIVÄT ole pitkään aikaan joutuneet Suomessa puolustamaan oikeuksiaan näin nurkkaan ahdetussa tilanteessa. Hallituksen puheet työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksista ja neuvotteluista olemme joutuneet kuittaamaan katteettomina. Se ei ole neuvottelua, että työntekijöiden edustajat saavat kertoa lakimuutoksia valmistelevissa työryhmissä näkemyksensä, jos niillä ei ole mitään vaikutusta hallituksen esityksiin. Kuvaavaa on, että hallituksen toimilla ei ole myönteistä vaikutusta työllisyyden tai suomalaisen duunarin ostovoiman, sen millä rahalla jokapäiväistä elämää pyöritetään, parantamiseen. TYÖTTÖMYYSTURVAN LEIKKAAMINEN tai aikuiskoulutustuen lopettaminen eivät luo yhtään uutta työpaikkaa. Uusia työpaikkoja ei tuo myöskään se, että palkoista ja muista työehdoista voisi jatkossa sopia työpaikalla työnantajan päätöksellä, ilman ammattiliiton jäsenten valitsemaa luottamusmiestä. On syytä kysyä, millaisen yhteiskunnan EK, Suomen Yrittäjät ja Orpon hallitus haluavat luoda Suomeen? Mitkä ovat ne maat, joissa suhtaudutaan näin räikeästi mitätöiden työntekijöiden oikeuksiin? Haluammeko me todella samaistua tuohon joukkoon? ME SELLILÄISET olemme olleet mukana yhdessä muiden alojen työntekijöiden kanssa puolustamassa poliittisilla lakoilla turvallista työelämää, työntekijöiden oikeuksia ja työttömyysturvaa. Meidän on puolustettava oikeuksiamme yhdessä jatkossakin. Suomen viennin ja tuonnin pysäyttävässä kahden viikon poliittisessa lakossa parhaillaan olevat työntekijät ovat lakossa kaikkien suomalaisten työntekijöiden puolesta. Me tuemme lakkoa ja lakossa olevia työntekijöitä täysillä ja myös taloudellisesti. Tämä on yhteinen kamppailumme reilun työelämän puolesta. Kun hallitus ei suostu neuvottelemaan, poliittiset lakot ovat työntekijöiden ainoa mahdollisuus yrittää vaikuttaa työnantajapuolen hallitukselle sanelemiin työntekijöiden oikeuksien heikennyksiin. TAPAHTUI MITÄ tahansa, katse on aina oltava tulevaisuudessa. Kaiken tämän väännön varjossa SEL ja työnantajaliitto ETL ovat aloittaneet vuoropuhelun elintarvikealan työn tulevaisuudesta. Yhtenä askeleena selvitämme työntekijöiden näkemyksiä alasta. On erittäin tärkeää, että mahdollisimman moni selliläinen vastaa kyselyyn. Näin saamme tietoa ja voimme vaikuttaa elintarvikealan työn ja työehtojen kehittämiseen. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
  • E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Millä fiiliksillä osallistut STOP nyt! -mielenosoitukseen? Vastaajat osallistuivat SAK:n ja STTK:n järjestämään STOP nyt! -mielenosoitukseen Helsingin Senaatintorilla 1.2.2024. G A L L U P ”AIVAN kympillä mukana! Meillä oli painava syy tulla tänne tänään, ja vaikka piti jo aamuneljän jälkeen lähteä kotoa Kannuksesta matkaan, niin se ei haitannut.” MERVI LUOSTARI elintarviketyöntekijä, ammattiosaston johtokunnan jäsen Pouttu, Kannus ” TÄ ÄLL Ä tänään esillä olevat asiat ovat niin tärkeitä. Eli vastustan voimakkaasti hallituksen ajamia työelämäheikennyksiä, ja siksi seison täällä tuhansien muiden joukossa mukana tänään.” MIRA SEISTO pakkauskoneoperaattori Fazer Makeiset, Vantaa ”OIKEIN hyvillä fiiliksillä, kun meitä on niin paljon täällä torilla tänään. Forssastakin tuli kaksi bussilastillista. Toki asia on ikävä, kun hallitus ajaa niin paljon heikennyksiä, mutta se on hienoa, että näin moni vastustaa niitä.” TIIA SOKERO pakkaaja HKScan, Forssa ” TÄRKE Ä juttu! Tämä muistuttaa ihmisiä siitä, miksi kuulutaan liittoihin. On tärkeä näyttää yhteistä voimaa. Itse olen kuulunut ammattiliittoon jo koulupojasta saakka ja viimeiset 11 vuotta olen ollut SEL:n jäsen.” JUKKA-PEKKA AALTO vuorovastaava, pääluottamusmies Suomen Sokeri, Kirkkonummi VIRVOITUSJUOMAJÄTTI PepsiCon työntekijät La Reynan pullottamolla Hondurasissa jatkavat kahdeksatta vuotta jatkuvia työehtosopimusneuvottelujaan tehtaan johdon kanssa. Juomateollisuuden työntekijöitä edustavan ammattiliiton STIBYS:n mukaan neuvottelut ovat jumiutuneet sovitteluvaiheeseen. Suurimmat erimielisyydet liittyvät vähimmäispalkkojen korotuksiin ja ulkoistettujen myyjien palkkioihin. Edistystä sen sijaan on tapahtunut kiistassa yli sadan vuokratyöntekijän työsuhteen vakinaistamisesta. Työntekijät vaativat takautuvasti palkankorotuksia, jotka ovat jääneet sopimuksettomassa tilassa saamatta. Taustalla on tehtaan johdon haluttomuus tunnustaa työntekijöiden järjestäytymisja neuvotteluoikeus. Elintarviketyöläisten maailmanjärjestö IUF on vaatinut toistuvasti PepsiCon johtoa puuttumaan sopimusvalmistajiensa ay-loukkauksiin. PepsiCon sopimukseton tila jatkunut vuosia Hondurasissa LAIHIAN Mallas irtisanoo seitsemän pakkaamon työntekijää yhteensä 12 pakkaamotyöntekijästä. Työsuhteet päättyvät portaittain työntekijöiden irtisanomisajan päätyttyä, pääosin elokuun ja marraskuun välisenä aikana. Viidelle pakkaamon työntekijälle järjestetään töitä muilta osastoilta. Irtisanomisten taustalla on töiden vähentyminen ison sopimusasiakkaan päätettyä siirtää Laihian Maltaan sopimusvalmistuksena tekemän pakkaustoiminnan takaisin omaksi toiminnakseen ensi marraskuusta alkaen. – Muutosneuvottelut tulivat meille työntekijöille suurena järkytyksenä, sillä täällä ei ole käyty muutosneuvotteluita kertaakaan ainakaan oman 38-vuotisen työhistoriani aikana. Joskus meille väläyteltiin lomautustarvetta, mutta se ei onneksi koskaan konkretisoitunut. Nyt kolahti ja isosti, kun kokonainen osasto lakkaa, Laihian Maltaan pääluottamusmies Tapio Lähdesmäki sanoo. Laihian Maltaalla työskentelee 48 ihmistä, joista konttorin väkeä on yhdeksän ja loput työntekijöitä. Laihian Maltaan päätuotteita ovat mallasuutteet ja maltaat, joita menee panimoja leipomoteollisuuteen, vähittäiskauppaan sekä vientiin. Vuonna 1910 perustetun yrityksen liikevaihto oli 14,4 miljoonaa euroa vuonna 2022. Laihian Mallas omistaa Akaalla toimivan Kymppi-Maukkaat Oy:n, joka tunnetaan erityisesti mämminvalmistajana. Laihian Mallas irtisanoo seitsemän työntekijää
  • E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Poliittinen lakko pysäytti Suomen viennin ja tuonnin kahdeksi viikoksi # P A I N A V A S Y Y Suomen viennin ja tuonnin pysäyttäneen kahden viikon poliittisen #PainavaSyylakon piirissä olevat työntekijät taistelevat kaikkien työntekijöiden puolesta. Me muut tuemme lakkoa täysillä ja myös taloudellisesti. Lakon tavoitteena on saada Orpon hallitus neuvottelemaan ajamistaan heikennyksistä. Hallitus, kuuntele duunaria! Selliläiset vaativat Helsingin Senaatintorilla 1.2.2024 STOP nyt! -mielenosoituksessa. E L I N TA E 11 teksti Karoliina Öystilä kuva Minttu Sillanpää P oliittiset #PainavaSyy-lakot saivat jatkoa viime viikon maanantaina, jolloin alkaneessa kahden viikon lakossa ovat mukana Teollisuusliitto, JHL, AKT, Sähköliitto, Rakennusliitto ja PAM. Lakot kohdistuvat vientiin ja tuontiin satamissa ja raiteilla. Mukana on myös suuria teollisuuslaitoksia ja jakeluterminaaleja. Lakkojen piirissä on noin 7000 työntekijää. – Lakkoon menevät työntekijät lakkoilevat kaikkien suomalaisten työntekijöiden puolesta. Me muut tuemme #PainavaSyy-lakkoa ja lakossa olevia työntekijöitä täysillä ja myös taloudellisesti. Tämä on yhteinen kamppai
  • E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 E L I N TA E 11 SEL:n poliittiset #PainavaSyy -lakot Viikolla 7 SEL:n kahden vuorokauden poliittisessa lakossa ajalla 11.–16.2.2024 oli noin 4000 työntekijää 95 työpaikalla: Anora Group, Rajamäki Bunge Finland, Raisio Caverion Industria, Koskenkorva Caverion Industria, Lapua Caverion Industria, Seinäjoki Fazer Leipomot, gluteeniton leipomo, Lahti Fazer Leipomot, Lahti Fazer Leipomot, Lappeenranta Fazer Leipomot, Vantaa Fazer Makeiset, hapankorpputehdas, Lahti Fazer Makeiset, Lappeenranta Fazer Makeiset, Vantaa Fazer Myymäläleipomot, 62 leipomoa Hartwall, Helsinki, Tattariharju Hartwall, Lahti Lantmännen Cerealia, Kotka Lantmännen Unibake Finland, Joutseno Leipomo Rosten, Voimakatu, Turku Leivon Leipomo, Tampere Linkosuon Leipomo, Kangasala MP-Maustepalvelu, Hämeenlinna Olvi, Iisalmi Orkla Suomi Finland, Panda, Vaajakoski Paulig Finland, Helsinki Porin Leipä, Pori Porin Leipä, Sarpi, Pori Pulla-Pirtti, Oulu Ravintoraisio, Nokian mylly Refresco Finland, Kuopio Sinebrychoff Supply Company, Kerava Sinebrychoff, Kerava Vaasan, Kiiminki Vaasan, Kuusankoski Vaasan, Vantaa Lue lisää osoitteesta: www.selry.fi/painavasyy lumme reilun työelämän puolesta, SEL:n puheenjohtaja VeliMatti Kuntonen sanoo. Muut SAK:laiset ammattiliitot, SEL mukaan lukien, osallistuvat liittojen väliseen taloudelliseen taakanjakoon lakkoavustusten maksussa. Muista mahdollisista tukitoimista liitot tekevät päätökset ja ilmoittavat erikseen. Lakot olisivat peruuntuneet, jos Orpon hallitus olisi vihdoin suostunut neuvottelemaan ammattiyhdistysliikkeen kanssa ja tasapainottamaan työntekijöiden oikeuksiin kohdistuvia heikennyksiään. Orpo ilmoitti kuitenkin selväsanaisesti, ettei hallitus aio perääntyä työelämäuudistuksistaan. Lakoilla on työntekijöiden vahva tuki ja suomalaisten enemmistön hyväksyntä. SAK:laisten ammattiliittojen jäsenistä 81 prosenttia kannattaa työelämän heikennyksiä vastustavien lakkojen järjestämisen jatkamista. SAK:n helmikuussa Verianilla teettämään tekstiviestikyselyyn vastasi 7598 liittojen jäsentä. Vastanneista jäsenistä 15 prosenttia ei kannattanut lakkojen jatkamista ja neljä prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. SAK:n Verianilla teettämän toisen kyselytutkimuksen mukaan kaikista suomalaisista 52 prosenttia hyväksyy poliittiset lakot. – Lakkojen hyväksyttävyys on luonnollisesti korkeinta niiden keskuudessa, joita nämä työelämän heikennykset koskettaisivat: naiset, nuoret, työttömät ja työntekijät, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kommentoi. Jalkautuksia voi tulla Suomen viennin ja tuonnin pysäyttänyt kahden viikon poliittinen lakko synnytti kiistan työnantajien palkanmaksuvelvollisuudesta niin sanotussa jalkautustilanteessa eli jos työpaikalla työt loppuvat siksi, että toisen alan lakko estää töiden tekemisen esimerkiksi raaka-aineiden, pakkausmateriaalien tai energian puutteen takia. Jos työntekijän työnteko estyy toisen alan lakon vuoksi, työnantajalla on työsopimuslain mukaan seitsemän päivän palkanmaksuvelvollisuus. Seitsemän päivän jälkeen ja työnteon estävän lakon edelleen jatkuessa työntekijällä on oikeus työttömyyskassan maksamaan ansiopäivärahaan ilman seitsemän päivän omavastuuaikaa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK yllätti kuitenkin ilmoittamalla julkisesti uudesta tulkinnastaan, jonka mukaan työnantajat voivat lopettaa välittömästi palkanmaksun kaikilla niillä työpaikoilla, jotka joutuvat ajamaan tuotantonsa alas kahden viikon lakon sivuvaikutusten vuoksi. SAK:n ja myös SEL:n tulkinta on, että se pätee, mitä työsopimuslaissa lukee eli työnantajalla on jalkautustilanteissa seitsemän päivän palkanmaksuvelvollisuus. Ammattiliitoilla on valmius haastaa oikeuteen sellaiset työnantajat, jotka kieltäytyvät maksamasta palkkaa seitsemän päivän ajalta, jotta jalkautettujen työntekijöiden palkat saadaan perittyä korkojen kera. SEL:n tiedossa ei vielä ole, että elintarvikealan yritykset olisivat jalkauttaneet työntekijöitään. – Pääluottamusmies ilmoittaa oman alueen SEL:n aluesihteerille, jos työnantaja ei maksa palkkaa seitsemän päivän ajalta jalkautustilanteessa eli jos työpaikalla työt loppuvat siksi, että toisen alan lakko estää töiden tekemisen, SEL:n sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa sanoo. Jos työpaikalla ei vielä ole luottamusmiestä, ilmoituksen SEL:n aluesihteerille voi tehdä kuka tahansa SEL:n jäsen. •
  • E L I N TA E 13 Lomautuksista on tulossa säästöautomaatti Jos Orpon hallituksen aikeet toteutuvat, työnantaja voi jatkossa lomauttaa työntekijänsä todella nopeasti. teksti Tua Onnela kuvat Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva # P A I N A V A S Y Y E L I N TA E 12 K uvitellaan 30 hengen yritys, jossa kysyntä vaikuttaa hiljenevän. Työnantaja miettii lomautuksia ja laskee, kannattaako niihin ryhtyä. Nykyisin työnantajan pitää ennen työntekijöiden lomauttamista käydä muutosneuvottelut. Ne voidaan aloittaa aikaisintaan viiden päivän varoitusajalla. Jos lomautuksia suunnitellaan yli 90 päiväksi, muutosneuvottelujen pitää kestää kuusi viikkoa, lyhyemmissä lomautuksissa kaksi viikkoa. Neuvottelujen päätyttyä työnantajan pitää antaa selvitys, ja varsinaiset lomautukset voivat alkaa 14 päivän päästä tästä. saan koko porukan ulos vain viikossa. Myös muutosneuvottelujen kesto aiotaan lyhentää puoleen. Näin myös isoissa yrityksissä lomautukset nopeutuvat. Päälle tulevat leikkaukset Työntekijöille jo ilmoitusajan lyheneminen aiheuttaa isoja menetyksiä. Päälle tulevat kuitenkin vielä hallituksen leikkaukset työttömyysturvaan. Työttömyysturvan omavastuuaika piteni vuoden alussa viidestä päivästä seitsemään. Huhtikuun alusta loppuvat työttömyysturvan lapsikorotukset. Hallitus aikoo vielä tänä vuonna leikata ansiosidonnaista työttömyyspäiAikomuksesta lomautuksiin menee siis aikaa vähintään kuukausi, pitkissä lomautuksissa pari kuukautta. Sinä aikana kysyntäkin saattaa jo virkistyä. Työnantaja tuskin innostuu lomauttamaan, ellei sille ole todellista tarvetta. Jos Orpon hallituksen suunnitelmat toteutuvat, kaikki muuttuu. Lomautuksista tulee työnantajille nopea ja näppärä säästöautomaatti, jonka voi ottaa käyttöön hyvin matalalla kynnyksellä. Ensinnäkin vaatimus muutosneuvotteluista on poistumassa alle 50 hengen yrityksistä, kun nyt raja on 20 henkeä. Toiseksi ilmoitusaika on lyhenemässä puoleen. Samassa 30 hengen yrityksessä työnantaja saa siis halutesTyöntekijä menettää lomautuksen nopeuttamisen takia paljon rahaa, kun palkanmaksu loppuu aiemmin. Kuvassa Vaasan Oy:n Vantaan leipomon lakkovahteja helmikuussa.
  • E L I N TA E 13 teksti Kirsi Väisänen kuvat Vesa Moilanen/Lehtikuva Häirityn ei tarvitse päätyä sairauslomalle, jotta häirinnän tunnusmerkit täyttyisivät. Kuvituskuva Vaasan Oy:n Vantaan leipomosta. Kuva ei liity juttuun. värahaa kahden kuukauden työttömyyden jälkeen 20 prosenttia ja kahdeksan kuukauden työttömyyden jälkeen vielä viisi prosenttia lisää. Nämä koskevat myös lomautettuja. SAK:n laskelmien mukaan puoleksi vuodeksi lomautettava työntekijä menettää lakimuutosten takia noin kuukausipalkkaansa vastaavan summan. Turvaverkko ei enää toimi SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta uskoo, että jos hallituksen ajamat lakimuutokset toteutuvat, osalla työnantajista kynnys lomautuksiin laskee merkittävästi. Lomautuksia voidaan siis nähdä entistä enemmän entistä pienemmissä taloudellisissa hankaluuksissa. Kaukoranta lisää, että koska lomautuksista tulee työntekijälle entistä isompi tappio, joillakin yrityksillä kynnys lomautuksiin voi noustakin. Tämä koskee kuitenkin vain sellaisia yrityksiä, joiden intresseissä on välittää työntekijöiden viihtyvyydestä ja pysyvyydestä, hän huomauttaa. Suorien menetysten lisäksi lomautusten ja irtisanomisten helpottuminen ja työttömyysturvan leikkaukset tarkoittavat myös sitä, että koko ajatus yhteiskunnan turvaverkosta muuttuu. Tähän asti työntekijöiden ei ole tarvinnut yrittää säästää isoja summia ”pahan päivän varalle”, koska esimerkiksi lomautuksen iskiessä yhteiskunta auttaa. Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, esimerkiksi lomautettu ihminen jää hyvin heikoille, ellei ole kyennyt kerryttämään säästöjä. – Olen siitä huolissani. Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa on totuttu siihen, että ihmisistä pidetään huolta eikä ole tarvetta sellaiselle varautumiselle kuin heikomman sosiaaliturvan maissa. Yksilön taloudellinen riski on kasvamassa kohtuuttomalla tavalla, Kaukoranta sanoo. Monelle pienipalkkaiselle säästäminen on käytännössä täysin mahdotonta. Eurobarometrin mukaan 25 prosentilla suomalaisista ei ole säästössä minkäänlaista hätävaraa ja vain 40 prosentilla hätävara riittäisi kolmeksi kuukaudeksi. • Häirinnältäkin voi suojautua – toimintaohje ehkäisee häirintää ja epäasiallista kohtelua Epäasiallinen kohtelu on yleisten hyvien tapojen tai työvelvollisuuksien vastaista käyttäytymistä. Yleensä se edellyttää jatkuvaa tai toistuvaa toimintaa, mutta joskus kyse voi olla myös yksittäisistä tilanteista. T Y Ö S U O J E L U ? Y litarkastaja Päivi Laakso työskentelee Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella ja vastaa häirinnän ja epäasiallisen kohtelun asioiden valvonnasta. Hän korostaa, että työnantajalla on velvollisuus puuttua asiattomaan käytökseen saatuaan siitä tiedon.
  • E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Häirinnän uhrit eivät aina uskalla tai halua tuoda tapauksia esiin työpaikalla. Kuvituskuva Vaasan Oy:n Vantaan leipomosta. Kuva ei liity juttuun. Vaikka päävastuu on työnantajalla, työturvallisuuslaki velvoittaa myös työntekijöitä välttämään toiseen kohdistuvaa terveyttä haittaavaa tai vaarantavaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua. Mikä on asiatonta käytöstä? Häirinnällä tarkoitetaan ihmisen järjestelmällistä, toistuvaa ja jatkuvaa kielteistä toimintaa tai käyttäytymistä. Tyypillisesti se kohdistuu yhteen henkilöön, joka ajautuu ajan kuluessa puolustuskyvyttömään ja alisteiseen asemaan. Työturvallisuuslaissa tarkoitetun häirinnän tai epäasiallisen kohtelun voi tunnistaa siitä, aiheuttaako se terveydellistä haittaa työntekijälle. – Häirityn ei kuitenkaan tarvitse päätyä sairauslomalle, jotta häirinnän tunnusmerkit täyttyisivät, sanoo Päivi Laakso. Myös sanallinen ilmaisu voi täyttää asiattoman kohtelun tunnusmerkit. Kohtuuttomia tunteenpurkauksia täytyy oppia hillitsemään, jos niihin on taipumusta. – On selvää, että huutaminen tai haukkuminen eivät kuulu työpaikalle, samoin kuin uhkailu, pelottelu, nimittely ja väheksyvät puheet. Sillä ei myöskään ole merkitystä, tapahtuuko toiminta kasvokkain vai onko kysymys esimerkiksi sähköpostiviesteistä. Myös ilkeät, vihjailevat viestit voivat olla epäasiallista kohtelua, Laakso toteaa. Sen sijaan yksittäisiä tilanteita tai satunnaista huonoa käytöstä ei sellaiseksi vielä yleisesti katsota. Joissain tapauksissa jo yksittäinen tapahtuma voi kuitenkin olla epäasiallista kohtelua. Esimerkkinä tästä ovat seksuaalisen häirinnän tilanteet. – Jos yleisesti käyttäytyy asiallisesti ja rakentavasti ja kerran lipsauttaa asiattomasti tai pinna palaa työpaikalla, lähtökohtaisesti sitä ei pidä tulkita epäasialliseksi käytökseksi. Ei myöskään silloin, kun ollaan erimielisiä vaikka työtehtävien hoitamisesta. Asialliset perustelut, päätökset ja ohjeet kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuteen – myös silloin, kun niistä aiheutuu pahaa mieltä tai tyytymättömyyttä. Esihenkilön tehtäviin kuuluu antaa korjaavaa palautetta ja puuttua esimerkiksi, jos työntekijä laiminlyö työhön liittyviä velvollisuuksia. Myös työntekijän ohjaaminen perustellusti työkyvyn arviointiin tai muut työkyvyn tukemisen toimenpiteet ovat asiaan kuuluvia, vaikka ne herättäisivät voimakkaita tunteita työntekijässä. Kuinka yleistä kiusaaminen on? Työja elinkeinoministeriön vuosittain tekemässä työolobarometrissa kysytään, esiintyykö vastaajan työpaikalla henkistä väkivaltaa tai työpaikkakiusaamista. Monet arvioivat, että omalla työpaikalla esiintyy joskus työpaikkakiusaamista työkavereiden, asiakkaiden tai esihenkilöiden taholta. Jatkuva kiusaaminen on sen sijaan harvinaista. Vuonna 2022 työkaverien tekemää kiusaamista oli jatkuvasti havainnut kolme prosenttia ja joskus 31 prosenttia. Esihenkilön taholta oli havaittu kiusaamista vähän vähemmän. Työolobarometrin mukaan häirintäkokemusten määrä on pysynyt suhteellisen samalla tasolla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sama näkyy työsuojeluviranomaisen saamissa yhteydenotoissa. – Työsuojelun puhelinneuvontaan tulee melko paljon yhteydenottoja epäasiallisesta kohtelusta. Vuonna 2022 tuli noin 1 500 tällaista yhteydenottoa, ja meille tulleet yhteydenotot ovat pysyneet suhteellisen samalla tasolla viimeisten vuosien aikana, vahvistaa Laakso. Ja vaikka maailmanlaajuinen Me Too -liike toi erityisesti seksuaalisen häirinnän julkisuuteen, se ei Laakson mukaan ole lisännyt työsuojeluviranomaiselle tulleita yhteydenottoja asiasta. – Kynnys ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen on edelleen korkealla erityisesti seksuaalisen Epäasiallista kohtelua tai häirintää ei aina tunnisteta. ?
  • E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 häirinnän tapauksissa. On kuitenkin todennäköistä, että häirinnän uhrit eivät uskalla tai halua tuoda tapauksia esiin. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan yli puolet naisista on kokenut seksuaalista häirintää työelämässä. Miehistäkin sitä on kokenut useampi kuin joka kymmenes. Aina työntekijät eivät edes tunnista epäasiallista kohtelua ja häirintää. Kiusaaminen heikentää työyhteisön toimivuutta Epäasiallisen kohtelun terveydellisiä vaikutuksia on tutkittu melko paljon. Tutkimusten mukaan se voi aiheuttaa masennusta, ahdistusta, unihäiriöitä ja näihin liittyviä sairauspoissaoloja. Pitkään jatkuneet häirinnän tilanteet ovat henkisesti raskaita kaikille osapuolille. Niiden ratkomisesta aiheutuu haittaa työn sujuvuudelle ja myös merkittäviä kuluja. – Usein ehkä ajatellaan, että epäasiallisen kohtelun tilanteet ovat kahden henkilön välisiä tilanteita. Mutta kyllä nämä heijastuvat koko työyhteisöön ja heikentävät työyhteisön toimivuutta. Ne vaikuttavat työilmapiiriin, mutta myös työn tuottavuuteen, ja saattavat aiheuttaa myös henkilöstön vaihtuvuutta, Laakso sanoo. Toimintaohje helpottaa asian käsittelyä Työnantajan kannattaa siis ennaltaehkäistä ja puuttua nopeasti ongelmiin. Sitä varten työpaikalla on sovittava siitä, mikä on sopivaa käytöstä. Yrityksen johdon on selvästi tuotava esiin, ettei työpaikalla sallita minkäänlaista epäasiallista kohtelua. Toimintaohje tuo konkretiaa ja mahdollistaa asioiden sujuvan käsittelyn. Ohje itsessään ei kuitenkaan riitä, jos sen olemassaolosta ei tiedetä. – Henkilöstö ja erityisesti esihenkilöt täytyy kouluttaa, että jokainen tuntisi vastuunsa ja roolinsa puuttumisessa, Laakso sanoo. Työntekijän on tärkeää tietää, miten toimia kiusaamistapauksissa ja että hän saa tukea asiassa. Askelmerkit kannattaa sopia etukäteen Ratkaisu pyritään löytämään keskustelemalla. Osapuolia kuullaan tasapuolisesti, jotta voidaan arvioida, onko kyseessä kiusaaminen. Myös kiusaajaksi epäillystä tilanne on todennäköisesti arka. Ulkopuolinen sovittelijakin voi olla tarpeen. On tärkeää määritellä tarkasti, millaisesta epäasiallisesta kohtelusta tai häirinnästä on kyse ja millaista haittaa toiminnasta on työntekijälle koitunut. Tapahtunut ja korjattavat asiat kirjataan, ja jotta asia ei unohdu, sovitaan myös seurannasta. Hyvä on sopia siitäkin, miten asiasta viestitään työpaikalla. Valmiita malleja epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäisemiseksi on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen verkkosivuilla. Isot yritykset, kaupungit ja yliopistot jakavat myös julkisesti verkkosivuillaan toimintamalleja, joiden pohjalta voi aloittaa oman työpaikan mallin kehittelemisen. • Juttu on TTT-lehden tuotantoa. Lue lisää ja tilaa lehti osoitteesta tttlehti.fi. Epäasiallista kohtelua ei pidä sietää ? Jos koet tulleesi kiusatuksi, ilmaise se kiusaajalle ja pyydä häntä lopettamaan. ? Jos näin ei tapahdu, kerro tapahtuneesta esihenkilöllesi. Jos kiusaaja on esihenkilö, kerro ylemmälle esihenkilölle. ? Jos tapahtuneen käsittely ei etene työpaikalla, palaa asiaan. Voit ottaa tueksesi luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun. ? Tarvittaessa työsuojeluviranomainen voi ottaa asian hoitaakseen. Jos työsuojelurikoksen tunnusmerkit täyttyvät, asia on hoidettava työsuojeluviranomaisen kanssa. Esimerkkejä epäasiallisesta kohtelusta ? Jatkuva työnteon perusteeton arvostelu, vaikeuttaminen, puuttuminen tai toistuva henkilön osaamisen, työkyvyn tai aseman kyseenalaistaminen ? Nöyryyttävien tehtävien tai käskyjen antaminen ? Työkyvyn tai mielenterveyden kyseenalaistaminen ? Työyhteisöstä eristäminen tai ulkopuolelle jättäminen ? Työhön kuuluvan tiedon panttaaminen ? Työtehtävien laadullinen tai määrällinen muuttaminen perusteetta ? Eriarvoinen kohtelu Seksuaalinen häirintä ja tasa-arvolaissa kielletty syrjintä ? Sanallinen tai kuvallinen viestintä ? Eleet ? Koskettelu, pahimmillaan rikoslaissa rangaistavat teot
  • E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Bayerin Turun tuotantolaitoksen johtaja Tomi Penttilä ja kunnossapidon asentaja Jussi Reponen uuden tehtaan sekundääripakkaamossa.
  • E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 T Y Ö P A I K A L L A Bayerin Turun lääketehtaalla valmistetaan ehkäisyvalmisteita miljoonille naisille yli 130 maahan. teksti Kati Oksman kuvat Kati Oksman, Peter Ginter ja Bayer Tarkkana töissä lääkkeiden kanssa T urkua kutsutaan maailman ehkäisypääkaupungiksi. Hormonikierukka on suomalainen keksintö, jota Leiras alkoi valmistaa ja myydä vuonna 1990. Nykyään Turun Artukaisissa sijaitseva lääketehdas valmistaa pitkävaikutteisia hormonaalisia ehkäisyvalmisteita yli 800 henkilön voimin. SEL:n työehtosopimuksen mukaisia työnimikkeitä ovat valmistustyöntekijä, koneenhoitaja ja tekninen koneenhoitaja. Työtehtäviin ei ole tarjolla valmista koulutusta ja työn oppiminen vie aikaa. Tuotantoja pakkaustoiminnot ovat pitkälti automatisoitu. Joitakin työvaiheita tehdään yhä kuitenkin käsin. Laborantiksi kouluttautunut Riku-Veikka Tamminen aloitti valmistustyöntekijänä Bayerilla lokakuussa 2007. Muutaman kuukauden jälkeen hän siirtyi koneenhoitajaksi ja kokopäiväiseksi, vaaleilla valituksi työntekijöiden pääluottamusmieheksi vuonna 2020. Valmistustyöntekijät kokoavat ehkäisyvalmisteita käsin. Osa valmistustyöntekijöistä toimii osastoilla kirjureina, järjestelijöinä ja eräpöytäkirjan tarkastajina, huolehtien muun muassa dokumenttipuolen toimivuudesta, oheistarvikkeiden riittävyydestä ja valmistusosastoilta saapuvien lääke-erien tarkastamisesta. Koneenhoitajien työ on pääasiassa koneen valvontatyötä, jossa katsotaan ja kuulostellaan, miten kone käy. Lisäksi väliajoin otettavilla näytteillä varmistetaan tuotteiden täyttävän niille asetetut vaatimukset. Käytössä on eri työaikamalleja: kolmivuoro, keskeytyvä kolmivuoro, kaksivuoro ja päivävuoro. 12 tunnin vuoromallistakin on kolmea eri versiota. Ari Korhonen on tehnyt 38 vuoden uran saman yhtiön leivissä, joten hän pitää Bayeria vakaana työnantajana. Korhosen ura Huhtamäellä alkoi aikoinaan teknisten laitteiden parissa eri osastoilla, kuten autoklaavissa, massapuolella ja lastenruoassa. Nykyään Korhonen työskentelee koneenhoitajana osastolla, jossa valmistetaan ihon alle asennettavaa ehkäisykapselia Jadellea. – Olen 12 tunnin työaikamallissa kolmatta vuotta mukana ja tykkään siitä hurjasti. Aiemmin minua vaivanneet selkäongelmat ovat harventuneet, sillä nykyinen työaikamalli, uudet tuotantokoneet ja apuvälineet ovat tuoneet monipuolisempaa liikkumista ja vapaamman työmuodon laitteiden ympärillä. Tarvittaessa pystymme valvomaan laitteita myös istuen, Korhonen kertoo. Myös entiset Nokian työntekijät Mikael Grönroos ja Teemu Ristseppä viihtyvät Bayerilla. Teemu Ristseppä työskentelee teknisenä koneenhoitajana sekundääripakkaamossa, jossa ?
  • E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Kuva vasemmalla: Työnjohtaja Emilia Karlsson ja koneenhoitaja Kai Brodkin tarkastelevat robottia Mirenalinjalla. Brodkin on toiminut pitkään henkilöstön EWC-edustajana Bayerilla. Kuva oikealla: Koneenhoitaja Jari Jokinen työskentelee täysin automatisoidulla hormonikierukkatuotantolinjalla. ensimmäisen pakkauksen saanut tuote pakataan lopulliseen tuotepakettiin liitteiden, kuten käyttöohjeen kanssa. – Tekninen koneenhoitaja toimii myös kunnossapidon ja koneenhoitajien välisenä yhdyshenkilönä. Osallistun laitteiden korjauksiin ja huoltoihin. Jos en saa korjattua niitä itse, kutsun kunnossapidon asentajan apuun, Ristseppä kertoo. Jatkuva kehittäminen kuuluu lääkeyhtiön toimintaan. Bayerilla on hoksattu, että uusien koneiden käyttöohjeista tulee havainnollisempia, kun niitä ovat laatimassa myös koneenkäyttäjät. Syyskuusta lähtien koneenhoitaja Mikael Grönroos on työskennellyt päivävuorossa uuden tuotantolaitoksen kokoonpanolinjojen ja primääripakkauskoneen ylösajossa, niihin kuuluvien ohjeiden luomisessa ja henkilöstön kouluttamisessa. – Tämä ei ole mikään yhden miehen bändi, vaan meitä on osaava projektitiimi tätä yhdessä hoitamassa, Grönroos sanoo. Ristseppä puolestaan on mukana yrityksen sisäisessä muutoslähettiläät-ohjelmassa, johon kuuluu henkilöstöä eri puolilta taloa ja joka pyrkii kehittämään työpaikan kulttuuria. – Tulin tsekkaamaan, millainen työpaikka tämä on, ja olen kiitollinen, että minulle avautui täällä näin hyvä tie. Työ täällä on monipuolista ja meitä työntekijöitä kuunnellaan, 10 vuotta Bayerilla työskennellyt Ristseppä summaa. Korkea hygieniataso Koska tehtaalla valmistettavat ehkäisyvalmisteet ovat kehon sisällä pitkiä aikoja ja käyttäjät eivät pysty itse silmämääräisesti arvioimaan tuotteen turvallisuutta ja laatua, edellyttää niiden valmistus suurta tarkkuutta, huolellisuutta, luotettavuutta ja rehellisyyttä. Tehdyt työt dokumentoidaankin tarkasti ja työntekijän tupla-allekirjoituksin. – Dokumentoinnin työvaiheita on vuosien varrella tullut huomattavasti lisää, joten niihin voi mennä työvaiheesta riippuen jopa puolet varsinaisesta työajasta. Itse lääkkeiden valmistus ei ole kuitenkaan työurani aikana juuri muuttunut, Riku-Veikka Tamminen kertoo. Lääkkeet valmistetaan puhdastiloissa, jonne kuljetaan kolmen sulun läpi. Puhdastiloihin pukeutuminen on monivaiheinen prosessi, jossa päällä olevat vaatteet ja kengät vaihdetaan tietyssä järjestyksessä puhdastilaluokan mukaan ”Työ Bayerilla on monipuolista ja meitä työntekijöitä kuunnellaan.”
  • E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 sululta toiselle siirryttäessä. Työntekijöille on varattu pukeutumiseen ja työpisteelle siirtymiseen kymmenen minuuttia työpäivän alussa, tauoille siirtyessä ja sieltä palatessa. Hygieniasyistä myöskään kosmetiikan eikä esimerkiksi nuuskan käyttö töissä ei ole sallittua. Tuotantotilojen ilma puhdistetaan 20 kertaa tunnissa. Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettuna vuodesta 2018 toiminut Tanja Ääri kertoo, ettei tuotantotiloissa voi työskennellä esimerkiksi silloin, jos kädessä on avohaava tai jos nenä tai silmät vuotavat. Sairauspoissaolon sattuessa helpotusta tuo se, että samalla tontilla sijaitsee Bayerin oma työterveysasema, jossa talon erityspiirteet tunnetaan. Hyvät henkilöstöedut Työsuojeluvaltuutettu kertoo, että työntekijöiden sukupuolijakauma on tasainen, ja naisia toimii koneenhoitajina siinä missä miehiäkin. – Bayerilla pidetään työntekijöistä hyvää huolta ja työsuojelutoiminta on aktiivista. Tyypilliset työtapaturmat ovat samanlaisia kuin muualla alallamme; työmatkalla liukastumisia tai työpaikalla törmäilyjä. Työtapaturman jälkeen tutkitaan, miten työtapaturman olisi voinut estää ja ryhdytään tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin, Ääri kertoo. Bayer on tällä hetkellä ainoa suuri lääketehdas Suomessa, joka noudattaa SEL:n elintarviketeollisuuden työehtosopimusta kemian alan työehtosopimuksen sijaan. Tehtaan historia juontaa vuoteen 1946, jolloin Huhtamäki-yhtiöt perusti Leiraksen, joka valmisti aluksi terveystuotteita ja sittemmin myös lääkkeitä. Siihen aikaan Huhtamäki oli monialainen yritys, johon kuului esimerkiksi makeisten, mehujen, lastenruokien kuin säilykkeidenkin valmistusta. Kaikissa yksiköissä sovellettiin elintarvikealan työehtosopimusta. Vaikka työpaikan nimi ja omistajat ovat vuosien saatossa muuttuneet, on SEL:n työehtosopimus pysynyt, eikä vaihtohaluja ole. – Tätä voi sanoa positiiviseksi esimerkiksi työehtoshoppailusta, Tamminen naurahtaa. Bayerin tavoitteena on jatkossakin olla suomalaisen lääketeollisuuden houkuttelevin palkanmaksaja. Työntekijöiden keskimääräiset ansiot kohoavatkin muun muassa ohjetuntipalkan, tuotantopalkkioiden, vuorolisien, olosuhdelisän, monitaitoisuuslisän ja paikallisten sopimusten ansiosta reilusti yli elintarvikealan keskiarvon. Henkilöstöetuihin kuuluvat lakisääteistä pidemmät vuosilomat, joitakin ylimääräisiä vapaapäiviä juhlapyhien yhteydessä, kulttuurija liikuntasetelit, oman henkilöstökerhon viriketoiminta, työsuhdepolkupyörä, terveysvakuutus, Teemu Ristseppä, Mikael Grönroos ja Ari Korhonen, HR-asiantuntija Minna Kunnas ja pääluottamusmies Riku-Veikka Tamminen kertoivat Bayerilla työskentelystä SEL:n puheenjohtaja VeliMatti Kuntoselle ja Länsi-Suomen aluesihteeri Esa Vahlstenille. ?
  • E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 vapaa-ajan tapaturmavakuutus, vapaaehtoinen ryhmäeläkevakuutus ja yhtiön osakeohjelma, jossa voi hankkia yhtiön osakkeita markkinahintaa edullisemmin. Uusi tehdas Bayer teki Turkuun taannoin 250 miljoonan euron investoinnin rakentamalla sinne uuden hormonikierukkatehtaan. Reilun kilometrin päässä vanhasta tehtaasta sijaitsevan tehtaan avajaisia vietettiin syyskuussa. Tehtaalle tulee kierukoiden tuotanto-osastoja, pakkaamo ja tuotannon tukitoimintoja. Lähettämö ja varasto ovat toimineet tontilla jo pidemmän aikaa. Uusi puoli on tällä hetkellä ylösajovaiheessa. Jatkossa uusi ja vanha tehdas toimivat lääkevalmistuksessa rinnakkain. Bayer vie ehkäisyä kehittyviin maihin kansainvälisten hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on auttaa naisia ehkäisemään ei-toivottuja raskauksia ja luoda sitä kautta vaikutusmahdollisuuksia tulevaisuuteen. Bayerin vuoteen 2030 mennessä asettamasta 100 miljoonan naisen tavoitteesta 46 miljoonalle naiselle on mahdollistettu modernin ehkäisyn käyttö. Suunnitelmissa on siirtää osittain hyväntekeväisyyteen menevien hormonikierukoiden kokoonpano Turusta pian valmistuvalle Costa Rican tehtaalle. Siirrosta tiedottaminen ja muutoksiin varautuminen Bayerilla on aloitettu jo vuosia aiemmin. Riku-Veikka Tamminen haluaa olla kuunteleva pääluottamusmies. Hän käy juttelemassa työntekijöiden kanssa aina kun se on mahdollista. Tamminen kannustaa kaikkia työpaikkansa työntekijöitä liittymään SEL:iin. – Liiton luottamushenkilöt neuvottelevat työntekijöiden puolesta monista tärkeistä asioista. Meillä on täällä hyvät työsuhde-edut ja lakeja noudatetaan, mutta välillä tulee kuitenkin sellaisia yksittäistapauksia, joissa asioita joutuu selvittelemään työnantajan kanssa, ja joskus niitä voi olla vaikea selvitellä omin voimin. – Meillä on myös tosi paljon tapahtumia, kun on aktiivinen ammattiosasto, että senkin puolesta liittyminen kannattaa, Tamminen kertoo. • F A K TA Bayer, Turku ? Tuotteet: Polymeeripohjaiseen lääkeannosteluun pohjautuvat pitkävaikutteiset ehkäisyvalmisteet: Hormonikierukat Mirena, Kyleena, ja Jaydess sekä ehkäisykapseli Jadelle. ? Bayer työllistää Suomessa reilut 1 000 henkilöä, joista Turussa työskentelevien kokonaismäärä on noin 800. ? Heistä tuotannon työntekijöiden osuus on hieman yli 400. ? Maksoi yhteisöveroa Suomeen 139 miljoonaa euroa vuonna 2022. ? Globaalisti Bayer työllistää kasvinsuojelu-, reseptilääkkeetja käsikauppalääkkeet -liiketoimintasektoreilla yhteensä noin 100 000 henkilöä 83 eri maassa. Hanna Suonpää työskentelemässä Jadelle-tuotantolinjalla. Aiemmin koneenhoitajana toiminut Suonpää työskentelee nykyisin infraja hyödykepuolen toimihenkilönä. Turun tehtaalla työskentelee satoja toimihenkilöitä erilaisissa tukitoiminnoissa, kuten laadunvarmistustehtävissä. ”Liiton luottamushenkilöt neuvottelevat työntekijöiden puolesta monista tärkeistä asioista.”