• Kiertotalous kannattaa ja työllistää Honkajoella ASIANTUNTIJA VASTAA | VELLUN BLOGI | SELVITETTY TAPAUS | TAUOLLA 2 ? 23 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Uudet työehtosopimukset syntyivät T YÖEHDOT T YÖPAIKALL A EDUSKUNTAVAALEISSA ÄÄNESTÄT MYÖS TYÖEHDOISTASI PALKKALASKELMASTA TARKISTAT, ONKO PALKKASI MAKSETTU OIKEIN
  • E L I N TA E 3 w w w .s el ry .fi /e d u sk u n ta va al it
  • E L I N TA E 3 Aluksi Y li 11 miljardia euroa. Se on valtavasti rahaa. Niin paljon kilpailukykysopimus on jo maksanut suomalaisille palkansaajille ja lasku kasvaa koko ajan. SAK käynnisti helmikuussa Kiky-kellon, joka kertoo palkansaajien kilpailukykysopimuksen takia menettämän rahamäärän. Summa nousee keskimäärin kahdella miljardilla eurolla vuodessa. MUISTAT VARMASTI vielä vuonna 2016 syntyneen kiky-sopimuksen? Silloinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kiristi kiky-sopimuksen työmarkkinajärjestöiltä uhkaamalla leikkauksilla ja pakkolailla, jos työehtoja leikkaavaa sopimusta ei tehdä. Kiky-sopimuksella siirrettiin 2,05 prosenttiyksikköä työnantajamaksuja työntekijöiden maksettavaksi, pidennettiin työntekijöiden vuosityöaikaa 24 tunnilla ilman palkkaa sekä leikattiin julkisen sektorin työntekijöiden lomarahaa kolmen vuoden ajan 30 prosentilla. SEL EI lähtenyt mukaan kiky-sopimukseen, joten elintarvikealan työntekijöiden työaikaa ei pidennetty. Työntekijöiden maksettavaksi työnantajilta siirretyt sosiaalivakuutusmaksut ovat kuitenkin leikanneet myös jokaisen elintarvikealan työntekijän palkkaa vuodesta 2017 alkaen. SAK ja monet liitot, kuten SEL, ovat esittäneet kiky-maksujen palauttamista takaisin työnantajien maksettavaksi. Se olisi myös yksi keino parantaa palkansaajien ostovoimaa, jota kiihtynyt inflaatio on heikentänyt. Nyt on oikea aika palauttaa maksut työnantajille, sillä Suomen kustannuskilpailukyky on vahva ja työllisyysaste hyvä. Jokainen meistä voi ajaa omaa asiaansa äänestämällä eduskuntavaaleissa puolueita ja ehdokkaita, jotka ovat työntekijän puolella muutenkin kuin juhlapuheissa. Eduskunnan ja uuden hallituksen kokoonpano ratkaisee, tehdäänkö päätöksiä tavalliset työntekijät muistaen vai elinkeinoelämän etujen näkökulmasta. 11 miljardin lasku, joka kasvaa koko ajan P Ä Ä K I R J O I T U S ”Nyt on oikea aika palauttaa maksut työnantajien maksettavaksi.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 2/23 24.3.2023 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Uudet työehtosopimukset 12 Uudet palkkataulukot 13 Eduskuntavaalit 16 Helsingin Myllystä kotimaisia viljatuotteita meille ja maailmalle 21 Valkeakoskella valmistetaan tunnettuja valmispizzoja 26 Tarkista, että palkkasi on maksettu oikein 28 Tuija Tuomi sai työuraeläkkeen 32 Järjestösivut 38 Uusi jäsen 40 Honkajoki Oy 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, in english 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: Honkajoki Oy:n tuotantolaitoksen työntekijöiden pääluottamusmies Janne Koiviston takana on uusi höyhenlaitos, jonka tuotanto alkaa keväällä. Kannen kuva: Karoliina Öystilä ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E
  • E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti FAZER ALOITTI maaliskuun puolessa välissä muutosneuvottelut, jotka koskevat 660 myymäläleipomoissa työskentelevää ihmistä. Neuvottelut voivat johtaa enintään 96 työsuhteen päättymiseen. Luvuissa ovat mukana SEL:n työehtosopimuksella työskentelevien lisäksi toimihenkilöt. Työntekijöitä neuvotteluissa edustavat alueelliset pääluottamusmiehet Anu Wallenius Etelä-Suomen, Pirjo-Riitta Anttonen Länsi-Suomen ja Häme-Keski-Suomen sekä Merina Harju Pohjanmaan, Pohjois-Suomen, Kaakkois-Suomen ja Itä-Suomen myymäläleipomoiden osalta. Työnantajan tavoitteena on myymäläleipomo-organisaation mukauttaminen uuteen, joustavampaan toimintamalliin oman kilpailukyvyn ja kannattavan kasvun tukemiseksi. Pääluottamusmiehet ovat pettyneitä työnantajan suunnitelmiin erityisesti koska viime vuonna työnantajan kanssa neuvoteltiin paikallinen sopimus, jonka tavoitteena oli lisätä muun muassa työnantajan toivomaa joustoa työaikoihin, osa-aikaisten käyttöön sekä työssä jaksamiseen. Sopimuksen uskottiin helpottavan tilannetta. – Ensin oli korona-aika ja sitten paikallisen sopimuksen neuvotteluaika, jotka toivat epävarmuutta kentälle, ja nyt tuli vielä tämä työnantajan ilmoitus uusista muutostarpeista. Uskoimme saavuttavamme paikallisella sopimuksella työrauhan työntekijöille, joista moni työskentelee jo nyt erittäin joustavasti ja jaksamisensa rajoilla. Emme oikein näe, mistä voisi joustaa enempää heikentämättä työntekijöiden asemaa, pääluottamusmiehet sanovat. Luottamusmiehet ihmettelevät myös Fazerin suunnitelmia vähentää työvoimaa, kun se on samaan aikaan avaamassa uusia myymäleipomoita lähiaikoina. Luottamusmiesten mukaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on jo nyt suuri haaste. Fazerilla on tällä hetkellä 131 ruokakaupoissa toimivaa myymäläleipomoa, joista 13 avattiin viime vuonna. – Fazerilla on jatkuvasti muutosneuvotteluita menossa eri puolilla maata. Sitä on pidetty luotettavana työnantajana, mutta moni varmaan näiden uutisten jälkeen pohtii, onko Fazer sellainen työnantaja, jonka palvelukseen haluaa sitoutua tulevaisuudessa. Pääluottamusmiesten tavoitteena muutosneuvotteluissa on, ettei yhtään työntekijää irtisanottaisi eikä työsopimukFazer aikoo vähentää väkeä myymäläleipomoissa ja hapankorpputehtaalla, Lappeenrannan makeistehdas saakin jatkaa Leipurit Anu Wallenius ja Anni Aho pyörittävät taikinasta kauraleipiä. Kuva on vuodelta 2017 Helsingin Itäkeskuksen K-Citymarketissa sijaitsevasta Fazerin myymäläleipomosta. Aleksi Vienonen
  • E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti Fazer pyörsi päätöksensä ja päättikin, että Lappeenrannan makeistehdas saa jatkaa ja työntekijöiden työpaikat säilyvät. STT Lehtikuva/Ismo Pekkarinen siin tulisi heikennyksiä. – Toivomme, että työnantaja ottaisi neuvotteluissa aidosti huomioon työntekijöiden ehdotukset ja näkökulmat. Joka kolmas työpaikka uhattuna Elintakeen painoon mennessä Fazerin Lahden hapankorppuleipomon muutosneuvottelut olivat loppusuoralla. Neuvotteluissa on uhattuna enintään 15 työntekijän työsuhde eli lähes joka kolmannen työntekijän työpaikka. Irtisanomisten lisäksi jäljelle jäävät työntekijät voivat joutua lomautetuksi enintään 90 päiväksi tämän vuoden aikana. Muutosneuvotteluiden piirissä ovat hapankorpputehtaan kaikki 49 työntekijää, kunnossapidon ja varaston työntekijät mukaan lukien. Työnantaja perustelee tarvetta väenvähennyksille supistuneella korppuja välipalatuotteiden kuluttajakysynnällä. Myös jo mantraksi käynyt hokema kohonneista energiakustannuksista ja raaka-aineiden hinnoista on tullut Fazerin Lahden hapankorppuleipomon työntekijöiden pääluottamusmies Ville Lindqvistille tutuksi. Kutsu muutosneuvotteluihin oli pääluottamusmiehelle pettymys. Vasta viime lokakuussa työnantaja päätti työntekijöitä koskevista lomautuksista, jotka alkoivat marraskuussa ja olivat osin yhä käynnissä helmikuussa, kun työnantaja ilmoitti jo uusista muutosneuvotteluista. – Kyllä tässä ihmistä koetellaan, kun voittoa tekevä ja uusia investointeja suunnitteleva yritys toimii näin. Tunnelmat työnantajan suunnitelmista ovat aika heikot, Lindqvist sanoo. Iloisia uutisia Lappeenrantaan Fazer tiedotti maaliskuussa, että makeistehdasinvestointi Lahteen toteutetaankin aiemmin suunniteltua suppeampana. Fazer suunnitteli ensin, että sekä Vantaan suklaatehtaan että Lappeenrannan sokerimakeistehtaan tuotanto siirtyisi uuteen Lahteen rakennettavaan tuotantolaitokseen vaiheittain vuosien 2025–2027 aikana. Nyt suunnitelmissa on enää Vantaan suklaatuotannon siirtäminen uuteen makeistehtaaseen Lahteen. Lappeenrannan makeistehdas saa siis jatkaa toimintaansa. Uutinen otettiin Lappeenrannassa tehtaan työntekijöiden, kuntalaisten ja päättäjien joukossa hyvillä mielin vastaan. – Suunnitelmien muutos otettiin täällä vastaan positiivisesti ja helpottuneena. Päätöksen muuttuminen yllätti, olivathan ihmiset ehtineet tuon aiemman päätöksen jälkeen jo pohtia tulevaisuuden suunnitelmiaan, Fazerin Lappeenrannan makeistehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Marja Värtö kertoo. Makeistehdas työllistää Lappeenrannassa tällä noin 400 henkilöä, josta toimihenkilöiden osuus on noin 70. Fazer kertoo jatkavansa sokerimakeistoiminnan kehittämistä Lappeenrannassa. Tämä on herättänyt myös kysymyksiä. – Fazerin suunnitelmissa on edelleen rakentaa uusi tehdas Lahteen ja lähes valmiit suunnitelmat joudutaan tekemään nyt uudelleen muuttuneen laajuuden vuoksi. Suunnitelmat maksavat ja vievät resursseja, joten mietityttää, riittävätkö käytössä olevat resurssit myös Lappeenrannan tehtaan ja tuotannon kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Nähtäväksi jääkin, miten ja millaisella aikataululla tehdastamme tullaan kehittämään, Värtö pohtii. Fazer perustelee suunnitelmansa muutosta kohonneilla korkokustannuksilla, inflaatiolla sekä kysynnän vaihtelulla, johon vaikuttaa myös julkisuudessa käyty keskustelu mahdollisesta uudesta terveysverosta. Huonoja uutisia Korialle Fazer tiedotti helmikuussa lopettavansa meijeriliiketoimintansa Korian tehtaallaan elokuun loppuun mennessä. Työt loppuvat 82 ihmiseltä, joista 37 on työskennellyt SEL:n työehtosopimuksella. Loput ovat toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä. Fazerin Korian tehtaan kokonaishenkilöstömäärä on 220, joista SEL:n työehtosopimuksella työskentelee tällä hetkellä 98 ihmistä. Irtisanottavien määrä on siis melkein 40 prosenttia tehtaan koko henkilöstömäärästä. Työntekijöiden pääluottamusmies Kaarina Kaarlenpojan mukaan muutosneuvotteluiden lopputulos ei tullut työntekijöille yllätyksenä. – Neuvotteluita käytiin tiiviisti kuuden viikon ajan. Käänsimme kaikki kivet ja kannot, että maidontuotantoa olisi meillä jatkettu. Laskelmia tehtiin siitä, että Fazer olisi tuottanut maidot omiin makeisiinsa, mutta lopulta päätös oli toinen. Irtisanottavien määrää saatiin pienennettyä aiemmasta arviosta, mikä on tietysti laiha lohtu, mutta parempi kuin ei mitään, Kaarlenpoika toteaa. •
  • E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti HKSCAN AIKOO tehdä Rauman tuotantolaitoksensa siipikarjaleikkaamoon noin 4,6 miljoonan euron investoinnin automaation lisäämiseksi, minkä seurauksena enintään 45 työntekijän työsuhde voi päättyä. Lisäksi enintään 214 työntekijän työsuhteen ehtoihin voi tulla olennaisia muutoksia. Muutosneuvottelut alkoivat maaliskuun puolessa välissä ja ne koskevat 225 HKScanin Rauman tuotantolaitoksen siipikarjaleikkaamon työntekijää. Neuvottelut eivät koske muita henkilöstöryhmiä tai HKScanin yksiköitä. HKScanin Rauman ja Euran tuotantolaitosten työntekijöiden pääluottamusmies Eliisa Raski otti työnantajan suunnitelmat järkyttyneenä vastaan. – Viime vuosi oli työntekijöille kokonaisuudessaan hirveän raskas. Täällä ollaan yhä huonoissa jälkimainingeissa viime vuoden muutosneuvotteluista, joten kyllä tässä saa olla tosissaan huolissaan ihmisten jaksamisesta, Raski kommentoi ennen neuvotteluiden alkamista. Työntekijät ihmettelivät myös, miksi työnantaja lähetti medialle tiedotteen muutosneuvotteluista ennen kuin henkilöstöinfot oli pidetty. – ”Tosi kiva” lukea asiasta median välityksellä, Raski totesi tuoreeltaan. Raskin mukaan työntekijät lähtevät muutosneuvotteluihin tavoitteenaan, ettei yhtään työntekijää irtisanottaisi. Noin 4,6 miljoonan kehittämisinvestoinnin tarkoituksena on nostaa automaatioastetta HKScanin Rauman siipikarjaleikkaamossa. Investoinnilla, toimintamallin uudistamisella ja työntekijämäärän vähentämisellä työnantaja tavoittelee noin kolmen miljoonan euron vuotuisia säästöjä Suomessa. Investoinnin ja toiminnan uudelleenorganisoinnin arvioidaan tuovan säästöjä investoinnin valmistumisen jälkeen viimeistään vuoden 2024 toisella vuosipuoliskolla. Muutosneuvottelukutsu on jatkoa HKScanin vuonna 2020 aloittamalle siipikarjaliiketoiminnan tuottavuuden ja kannattavuuden parantamisohjelmalle. Viime vuoden toukokuussa alkaneiden muutosneuvotteluiden tuloksena HKScan päätti vähentää Rauman tuotantolaitokselta 55 työtehtävää ja muuttaa 105 työsuhteen työehtoja. Tällä hetkellä HKScanin Rauman yksikössä on työntekijöitä noin 550. • HKScanin Rauman siipikarjaleikkaamon muutosneuvotteluissa 45 ihmisen työpaikka vaarassa – Tavoitteemme muutosneuvotteluissa on, ettei yhtään työntekijää irtisanottaisi, HKScanin Rauman ja Euran tuotantolaitosten työntekijöiden pääluottamusmies Eliisa Raski sanoo. Karoliina Öystilä
  • E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti E telä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen yksikön päällikkö Päivi Laakso muistutti Helsingin Sanomissa 3.3.2023, että työnantajalla on jo nyt velvollisuus toimia niin, että henkisetkään tekijät eivät aiheuta vaaraa työntekijöiden terveydelle. SAK KYSYI alkuvuodesta henkilöstön edustajilta, miltä tilanne näyttää työpaikoilla. Noin puolet (48 %) vastasi, että työnantaja on huomioinut henkiset kuormitustekijät osana työpaikan vaarojen arviointia. Siellä, missä henkisiä kuormitustekijöitä oli huomioitu, noin kaksi kolmesta (60 %) vastasi, että arvioinnin pohjalta on myös ryhdytty toimenpiteisiin. Syinä siihen, miksi toimenpiteisiin ei ollut ryhdytty, nousi avovastauksissa yleisimmin esiin työnantajan asenne sekä tietämättömyys ja osaamattomuus. Harvemmin tuotiin esiin syyksi esimerkiksi rahapula, henkilöstöpula tai että kuormitus katsotaan osaksi työtä. ME TIEDÄMME, että henkinen, niin sanottu psykososiaalinen kuormitus, on yksi suurista haasteista tämän päivän työelämässä. Se aiheuttaa paljon heikentynyttä työhyvinvointia, sairauspoissaoloja, ennenaikaista työkyvyttömyyttä sekä heikompaa työn laatua ja tuottavuutta. Fyysisistä riskitekijöistä on olemassa runsaasti tarkempaa sääntelyä. SAK haluaa, että Suomen seuraava hallitus ottaa tehtäväkseen säätää minimivelvoitteet siitä, millaisin toimin myös työn henkistä terveyttä uhkaavat kuormitustekijät ennaltaehkäistään ja saadaan hallintaan. Vastuu työn terveellisyydestä, turvallisuudesta ja sopivasta työkuormituksesta on työnantajalla. Tärkeä apu ja hyvä asiantuntijakumppani työssä jaksamisen tukeen saadaan työterveyshuollosta. Työterveyshuollon tiimi auttaa työolosuhteiden arvioinnissa ja tarvittaessa työn muokkauksessa tekijälleen sopivaksi. SAK on esittänyt, että työterveyshuollon korvattavuutta laajennetaan mielenterveyden tukipalveluissa. Usein ongelmien paheneminen voitaisiin estää sillä, että keskusteluapua olisi helposti saatavilla jo varhaisessa vaiheessa. Työn henkinen kuormitus otettava vakavasti K O L U M N I S A N O T T U A 59 ”SAK tyrmää kokoomuksen ehdotuksen, että palkoista ja työajoista voitaisiin työpaikoilla sopia työehtosopimuksia heikommin. Työehtosopimusten minimisuoja estää sen, etteivät yritykset käy epätervettä kilpailua työehtoja polkemalla.” S A K : N TI E D OTE 1 3 . 3 . 2023 ”Kilpailukykysopimus on maksanut palkansaajille jo yli 11 miljardia euroa. SAK:laisten liittojen jäsenien mediaanituloilla työuran aikainen kustannus on noin 36 000 euroa.” K I K Y K E LLO. F I 10. 2 . 2023 JUURI NÄIN! EI NÄIN! SEL:LLÄ ON 59 AMMATTIOSASTOA, KUN HAAPAVEDEN ELINTARVIKETYÖLÄISET YHDISTYI KALAJOKILAAKSON ELINTARVIKETYÖLÄISTEN AMMATTIOSASTOON 1.1.2023. ANNE MIRONEN Kirjoittaja on SAK:n työympäristöja tasaarvoasioiden asiantuntija. Kirjoituksen laatimiseen on osallistunut myös SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi. L U K U ”Vastuu työn terveellisyydestä, turvallisuudesta ja sopivasta työkuormituksesta on työnantajalla.”
  • E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Sopimukset tehty, uusia kohti V E L L U N B L O G I ”Tämä oli työnantajapuolelle viesti siitä, että meillä on tarvittaessa voimaa vääntää palkkojemme ja muiden työehtojemme puolesta.” T yöehtosopimuskierros on pitkälti käyty, mutta vielä useampi liitto joutuu vääntämään jäsentensä ja koko alan työehtojen puolesta. AMMATTILIITOT OVAT arvostelleet työnantajaliittoja itsenäisyyden puutteesta siitä, että ne ovat luovuttaneet tosiasiallisen päätösvallan keskusjärjestölleen Elinkeinoelämän keskusliitolle. Uutta tällä kierroksella oli, että nyt EK:n ohjaus omille jäsenjärjestöilleen tuli julkisuuteen ja kaikkien nähtäväksi. Osin SAK:n jäsenliittojen yhteistoiminnan ja osin EK:n ja Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n keskinäisen riitelyn johdosta. Vaikka SAK:laiset ammattiliitot toimivat itsenäisesti ja kukin tekee omat työehtosopimuksensa, oli tärkeää, että liittojen välinen koordinaatio ja valmistautuminen tarvittaviin tukitoimiin toimi. Näin tulee olla vastaisuudessakin. KENTTÄMME OLI hyvin valmistautunut siihen, että tarvittaessa olemme valmiita työtaistelutoimiin. Tämä oli työnantajapuolelle viesti siitä, että meillä on tarvittaessa voimaa vääntää palkkojemme ja muiden työehtojemme puolesta. Ilman tätä valmiutta sopimusneuvotteluissa olisi ollut paljon vaikeampaa. Toivoin viime blogissani, että elintarvikealan työntekijöiden uusista työehtosopimuksista päästään sopuun ilman painostustoimia, koska lakko on aina viimeinen keino. Näin tapahtui, mikä on hyvä asia kaikkien osapuolten kannalta. TÄLLÄ TES-KIERROKSELLA monissa työehtosopimuksissa osana palkkaratkaisua oli kertaerä, niin myös meillä. Kertaerämme ratkaisu on vastaava kuin teknologiateollisuuden työntekijöiden sopimuksessa. Luonnollisesti kertaerä ja ennen kaikkea sen maksuperusteet puhuttavat, kuten pitääkin. Kaikesta tehtyyn ratkaisuun liittyvästä keskustelusta ammennamme näkemystä seuraavaa neuvottelukierrosta varten. Jäsenillemme suunnatun tiedotuksen ja liittomme työntekijöiden antaman opastuksen lisäksi järjestämme kaikille pääluottamusmiehillemme ja työsuojeluvaltuutetuillemme sekä heidän varahenkilöilleen alueelliset koulutukset, joissa uusien työehtosopimusten asiat käydään läpi. Tilaisuudet ovat oiva paikka käydä myös palautekeskustelua tehdystä sopimuksesta. ALOITAMME SAMALLA jo seuraaviin tes-neuvotteluihin valmistautumisen. Nykyiset työehtosopimuksemme päättyvät kahden vuoden kuluttua 31.1.2025 ja kaksi vuotta on yllättävän lyhyt aika. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
  • E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Miksi kannattaa äänestää eduskuntavaaleissa? Voit äänestää eduskuntavaaleissa sunnuntaina 2.4.2023 kello 9–20 omassa äänestyspaikassasi. G A L L U P ”OLEN alkanut ay-toiminnan myötä ajatella näitä asioita. Äänestäminen on jokaisen oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa asioihin.” SANNA RAIVIO elintarviketyöntekijä, liittohallituksen jäsen Atria, Nurmo ” SIKSI , että saadaan eduskuntaan päättäjiä, jotka osaavat katsoa maailmaa työntekijälähtöisesti. Jos jättää äänestämättä, on se ääni sellaiselle, jonka arvoja ei jaa.” RIKU-VEIKKA TAMMINEN koneenhoitaja, pääluottamusmies Bayer, Turku ”Ä ÄNES TÄ M ÄLL Ä voit vaikuttaa itsellesi tärkeisiin yhteiskunnallisiin asioihin. Vain äänestämällä voi vaikuttaa!” JANNE TUOMI siilokoneistotyöntekijä, pääluottamusmies Viking Malt, Lahti SEL ja ETL ovat sopineet Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmasta elintarviketeollisuuteen vuosille 2023–2025. Liitot haluavat tukea nuorten mahdollisuuksia tutustua työelämään ja elintarvikealaan elintarvikeyrityksissä, jotka tarjoavat monipuolisia työtehtäviä eri puolilla Suomea. Kesäharjoitteluohjelma on suunnattu alle 18-vuotiaille sekä tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen eli TUVA-koulutukseen osallistuville. Ohjelmaa on laajennettu aiemmista vuosista, jolloin se koski pelkästään peruskoululaisia ja peruskoulunsa päättäviä nuoria. Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelupaikkoja haetaan suoraan alan yrityksistä. Tavoitteena on tarjota nuorille omakohtaista kokemusta ruokia ja juomia valmistavien elintarvikeyritysten toiminnasta, työtehtävistä, henkilöstörakenteesta, yhteistyömuodoista sekä elintarvikealan tarjoamista mahdollisuuksista. Yrityksissä nuoret pääsevät tekemään heille sopivaa käytännön työtä. Kesäharjoitteluohjelman mukainen, kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää yhtäjaksoisesti kestävä työsuhde voi sijoittua ajalle kesäkuun alusta elokuun loppuun. Nuorella voi olla yksi tämän kesäharjoitteluohjelman mukainen tutustumisjakso saman työnantajan kussakin toimintayksikössä. Ohjelman suorittamisesta maksetaan palkkana 365 euroa. – Kannustan elintarvikeyrityksiä hyödyntämään harjoitteluohjelmaa ja tarjoamaan nuorille kesätyötä. On tärkeää, että nuoret pääsevät tutustumaan alaan ja oppimaan työelämätaitoja. Hyvin hoidettu kesäharjoittelu jättää myönteisen mielikuvan ja voi ohjata myöhemmin nuorten uravalintoja elintarvikealan puoleen, johtaja Anne Somer Elintarviketeollisuusliitosta sanoo. – Nuorille suosittelen lämpimästi hakeutumista kesätöihin elintarvikealalle! Yrityksissä pääsee näkemään laajalla skaalalla erilaisia työtehtäviä sekä tutustumaan moderniin, innovatiiviseen tulevaisuuden toimialaan, Somer hehkuttaa. SEL:n liittovaltuusto hyväksyi harjoitteluohjelman yksimielisesti 13.2.2023. – Toivomme, että tämä ohjelma tarjoaa laajennettuna aiempaa useammalle nuorelle mahdollisuuden tutustua monipuoliseen elintarvikealaan ja sen työtehtäviin. Lisäksi elintarvikealalla on tarjolla pidempiaikaisia kesätyöpaikkoja, joissa tehdään töitä työehtosopimuksen mukaisilla työehdoilla, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen toteaa. Nuorille tarjolla Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelupaikkoja elintarvikealalla ” SEN takia, että pystyy vähän vaikuttamaan ja saisi joitain hyviä asioita läpi. Tasavertaisuus, vanhustenhoito ja opiskelijoiden toimeentulo ovat itselleni tärkeitä juttuja.” RITVA KEINONEN lähettämötyöntekijä, työsuojeluasiamies HKScan, Rauma
  • E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Elintarvikealan työntekijöille kaksivuotiset työehtosopimukset Elintarvikealan työntekijöiden uudet kaksivuotiset työehtosopimukset syntyivät helmikuussa tiiviin neuvottelurupeaman päätteeksi. Työtaistelutoimia ei tällä kertaa elintarvikealan työpaikoilla tarvittu. Elintarvikealan työntekijöiden uudet kaksivuotiset työehtosopimukset tuovat kaikille alan työntekijöille vientiteollisuuden tasoiset palkankorotukset. Kuva on Kanniston leipomosta Helsingistä. teksti Karoliina Öystilä kuva Jarno Mela E lintarvikealan työntekijöitä edustava SEL ja työnantajia edustava ETL hyväksyivät tiiviin kuukauden kestäneen neuvottelurupeaman päätteeksi maanantaina 13.2.2023 elintarvikealan työntekijöille uudet työehtosopimukset kaksivuotiseksi sopimuskaudeksi 13.2.2023–31.1.2025. SEL:n ja ETL:n välisten edellisten työehtosopimusten voimassaoloaikaa pidennettiin tammikuun lopussa tehdyllä sopimuksella 12 päivällä 12.2.2023 asti, joten sopimukseton tila ei ehtinyt alkaa elintarvikealalla T Y Ö E H D O T
  • E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Työehtosopimusten piirissä on noin 25 000 työntekijää. Palkankorotukset eivät sisällä paikallisia eriä. ennen kuin uudet työehtosopimukset syntyivät. SEL:n liittovaltuusto hyväksyi äänin 27–5 neuvottelutulokset uusista työehtosopimuksista. – Voimme olla suhteellisen tyytyväisiä vaikeassa ympäristössä saavuttamiimme uusiin työehtosopimuksiin. Elintarvikealan työntekijät saavat vientiteollisuuden tasoiset palkankorotukset. Palkankorotukset eivät paikkaa inflaation vaikutusta kokonaan, mutta on tärkeää, että korotukset tulevat kaikille elintarvikealan työntekijöille ja ne pysäyttävät työntekijöiden ostovoiman laskun, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen arvioi. Uusissa työehtosopimuksissa sovittiin, että kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,5 %:n yleiskorotuksella 1.6.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Palkankorotukset eivät sisällä paikallisia eriä. Lisäksi työntekijöille maksetaan 400 euron kertaerä tämän vuoden toukokuussa palkanmaksun yhteydessä. Kertaerä maksetaan vain työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.2.2023 ja on voimassa kertaerän maksupäivänä ja joille maksetaan palkkaa kyseisenä maksuajankohtana. Osa-aikaiselle työntekijälle kertaerän suuruus lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. Vuonna 2024 kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 2,3 %:n yleiskorotuksella 1.4.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Palkankorotukset eivät sisällä paikallisia eriä. Molempina vuosina taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen mukaisella prosentilla yleiskorotuksen ajankohdasta lukien tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. SEL ja ETL sopivat viidestä uudesta työehtosopimuksesta: leipomoalan työntekijöiden työehtosopimuksesta, liha-alan työntekijöiden työehtosopimuksesta, meijerialan työntekijöiden työehtosopimuksesta, elintarvikealojen työntekijöiden työehtosopimuksesta sekä panimoja virvoitusjuoma-alan työntekijöiden työehtosopimuksesta. Työehtosopimusten piirissä työskentelee noin 25 000 työntekijää. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvistaa päätöksellään, onko valtakunnallinen työehtosopimus edustava ja siten yleissitova soveltamisalallaan. SEL:n ja ETL:n väliset työehtosopimukset ovat olleet kaikki yleissitovia. Muutoksia tes-teksteihin Työehtosopimuksiin tehtiin myös tekstimuutoksia, joista osa koskee kaikkia työehtosopimuksia ja osa vain yhtä työehtosopimusta. Kaikissa työehtosopimuksissa muun muassa päivitettiin raskausja vanhempainvapaan palkkaa koskevia määräyksiä vastaamaan nykyistä perhevapaalakia. Työjalkinekorvaus nousi 60 eurosta 80 euroon ja työnopastuslisää korotettiin yhdeksällä sentillä 65 senttiin. Työntekijän koeaika voi jatkossa olla nykyisen lain mukainen eli enintään kuusi kuukautta, kuitenkin enintään puolet työsopimuksen kestosta. Työnantajan takaisinottovelvollisuus lyhenee yhdeksästä kuukaudesta nykyisen lain mukaiseen neljään kuukauteen. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä vähintään 12 vuotta, irtisanotun työntekijän takaisinottoaika on jatkossa kuusi kuukautta. Leipomoalan työntekijöiden työehtosopimukseen sovittiin tekstimuutoksesta, jonka mukaisesti työnantaja voi ottaa työhön viikonloppuapulaisia sekä viikolla työskenteleviä osa-aikaisia työntekijöitä. Viikolla työskenteleviä työntekijöitä työnantajalla on oikeus palkata kaksi osa-aikaista ensimmäistä alkavaa kymmentä kokoaikaista toistaiseksi voimassa työsuhteessa olevaa leipomotyötä tekevää työntekijää kohden, ja aina kaksi lisää seuraavaa alkavaa kymmentä kokoaikaista työntekijää kohden. Neljä työryhmää aloittaa SEL ja ETL päättivät myös perustaa neljä työryhmää. Työehtosopimuksen selkeytystyöryhmä selkeyttää työehtosopimusten tekstejä sopimuskauden aikana. Työergonomian ja työturvallisuuden kehittämistyöryhmä selvittää työergonomian ja työturvallisuuden kehittämismahdollisuuksia elintarvikealan yrityksissä. Palkkaustyöryhmä tarkastelee palkkaryhmittelyä ja palkkausta koskevia määräyksiä ja pyrkii sopimuskauden aikana tekemään esityksen palkkausta koskevien määräysten uudistamiseksi. Tavoitteena on selvittää etenkin osaamisen ja työn tuloksellisuuden vaikutusta palkkaukseen. Oppisopimustyöryhmä luo elintarvikealalle uuden työssäoppimisen mallin ammatilliseen toisen asteen koulutukseen. Uuden mallin on tarkoitus kasvattaa nuorten, 16–20-vuotiaiden, opiskelijoiden koulutusja työssäoppimisjaksoja. • Kaikki muutokset löytyvät työehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjoista osoitteesta www.selry.fi/tes
  • E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 Elintarvikealan palkat nousevat 3,5 % 1.6.2023 K aikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja taulukkopalkkoja nostetaan 1.6.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 3,5 %:n yleiskorotuksella. Lisäksi työntekijöille maksetaan 400 euron kertaerä toukokuussa palkanmaksun yhteydessä. Kertaerä maksetaan vain työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.2.2023 ja on voimassa kertaerän maksupäivänä ja joille maksetaan palkkaa kyseessä olevana maksuajankohtana. Osa-aikaiselle työntekijälle kertaerän suuruus lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. • P A L K K ATA U L U K O T 1 . 6 . 2 2 3 LEIPOMOALA PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 75 % 1484 1413 90 % 1780 1696 95 % 1879 1790 1 1978 1884 2 2079 1980 3 2182 2078 4 2263 2155 5 2326 2215 6 2444 2328 6+5 % 2566 2444 YLLÄPITO-OSASTON KUUKAUSIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1 2092 1992 2 2312 2202 3 2447 2330 4 2699 2570 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa LIHA-ALA PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1182 1126 2 1237 1178 3 1296 1234 4 1355 1290 5 1423 1355 6 1491 1420 Iltavuorolisä 222 senttiä. Yövuorolisä 444 senttiä. YLLÄPITO-OSASTON OHJETUNTIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1193 1136 2 1318 1255 3 1399 1332 4 1539 1466 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa MEIJERIALA PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1 2028 1931 2 2124 2023 3 2337 2226 4 2418 2303 5 2482 2364 6 2611 2487 YLLÄPITO-OSASTON KUUKAUSIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1 2087 1988 2 2309 2199 3 2442 2326 4 2694 2566 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa TEOLLISUUS PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1160 1105 2 1205 1148 3 1252 1192 4 1300 1238 5 1340 1276 6 1397 1330 Iltavuorolisä 200 senttiä. Yövuorolisä 399 senttiä. YLLÄPITO-OSASTON OHJETUNTIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1193 1136 2 1318 1255 3 1399 1332 4 1539 1466 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa PANIMOALA PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1160 1105 2 1205 1148 3 1252 1192 4 1300 1238 5 1340 1276 6 1397 1330 Iltavuorolisä 200 senttiä. Yövuorolisä 399 senttiä. YLLÄPITO-OSASTON OHJETUNTIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1193 1136 2 1318 1255 3 1399 1332 4 1539 1466 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Taulukkopalkat ovat alan vähimmäispalkkoja. Paikallisesti sovitaan paremmista palkoista. Lue lisää: www.selry.fi/tes
  • E L I N TA E 13 E duskunta säätää Suomessa lait. Vaikka Suomessa työehtojen vähimmäisehdoista sovitaan työehtosopimuksissa, on laki monessa työelämän asiassa välttämätön perälauta. Eduskunnan ja hallituksen kokoonpanolla ja päätöksillä on suora vaikutus jokaisen työntekijän työehtoihin. Monet eduskunnan säätämät lait, kuten työttömyysturva ja perhevapaat, vaikuttavat myös suoraan työntekijöihin. Kun eduskuntavaalien tulos on selvillä, alkaa suurimman kannatuksen saanut puolue tunnustella uutta hallitusta. Hallitusta muodostamaan lähtevät puolueet käyvät neuvottelut uudesta hallitusohjelmasta. Se on todella tärkeä asiakirja, koska siinä linjataan asiat, joita hallitus toteuttaa nelivuotisen kautensa aikana. Hallitusohjelman ulkopuolelta on vaikea saada hallituksen päätöksentekoon asioita tai edistää asioita, joista puolueet eivät ole yksimielisiä. Hallitusohjelmaan kohdistuu myös paljon lobbausta, mikä tarkoittaa, että lukuiset suomalaiset järjestöt ja muut tahot ovat laatineet omat hallitusohjelmatavoitteensa ja yrittävät saada omia tavoitteitaan puolueiden tavoitteiden joukkoon ja sitä kautta osaksi uuden hallituksen ohjelmaa. Omat hallitusohjelmatavoitteensa ovat laaE D U S K U N TA V A A L I T Äänestät tai jätät äänestämättä, se vaikuttaa työehtoihisi 1. KOTIMAISEN RUUAN JA T YÖN ASEMAA ON VAHVISTET TAVA Maatalouspolitiikan on turvattava alkutuotanto Suomessa sekä Suomen ruokaomavaraisuus ja huoltovarmuus. Ruuan arvonlisäveroa on alennettava 14 prosentista 10 prosenttiin. Suolan, sokerin tai rasvan määrään perustuvia haittaveroja ei pidä säätää. Julkisissa hankinnoissa on lisättävä kotimaisen ruuan osuutta. 2. SUOMAL AISEN T YÖEL ÄMÄN EPÄKOHDAT ON KORJAT TAVA Työehtosopimusten yleissitovuus on säilytettävä. Nykyistä useamman työntekijän on päästävä yleissitovien työehtojen piiriin. Alan yleissitovaksi työehtosopimukseksi pitää katsoa sopimus, jonka piirissä on eniten työntekijöitä. Työehtosopimuksen mukaisen luottamusmiehen asema ja oikeudet on kirjattava lakiin. Luottamusmiehelle on taattava riittävä suoja, tiedonsaantioikeus ja muut oikeudet tehtävänsä hoitamiseksi. Työehtoja polkeva työehtosopimusshoppailu on estettävä muuttamalla lakia niin, että työnantaja voi vaihtaa työehtosopimuksen vain, jos työntekijät hyväksyvät sen. Alipalkkaus ja muu työntekijöiden hyväksikäyttö on kriminalisoitava. 3. YHTEISKUNNALLISTA OIKEUDENMUKAISUUT TA ON LISÄT TÄVÄ Julkisten palveluiden ja sosiaaliturvan laatu sekä rahoitus on turvattava riittävällä verotuksella. Harmaa talous on laitettava kuriin lisäämällä viranomaisten, kuten verottajan ja työsuojelun resursseja sekä kiristämällä rangaistuksia. Liikenneväylien kunnossapitoon on osoitettava lisää rahaa, jotta elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen tarvitsemat tiet saadaan kuntoon ja korjausvelkaa vähennettyä. Työmatkaliikennettä on tuettava niin, että julkisen liikenteen käyttökustannukset ovat kohtuulliset ja työmatkakulujen verovähennysoikeus pysyy vähintään nykyisellä tasollaan. Kaikki SEL:n hallitusohjelmatavoitteet löydät osoitteesta www.selry.fi/eduskuntavaalit Testaa, oletko samaa mieltä SEL:n kanssa? teksti Karoliina Öystilä Vaikka palkkasi ja muiden työehtojesi vähimmäisehdoista sovitaan työehtosopimuksessa, on laki monessa työelämän asiassa välttämätön perälauta. Siksikin jokaisen työntekijän kannattaa äänestää eduskuntavaaleissa.
  • E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 JARMO KNUUTILA Suomen Kommunistinen puolue (sit.) KAAKKOIS-SUOMI Taipalsaari Elintarviketyöntekijä JANNE KOIVISTO Vasemmistoliitto SATAKUNTA Kankaanpää Prosessityöntekijä, pääluottamusmies janne.koivisto.politiikka PIA KUPARINEN Perussuomalaiset HÄME Forssa Teurastamotyöntekijä Pia Kuparinen PS kuparinenpia OLAVI KANDOLIN Keskusta VAASA Kurikka Käynnissäpitäjä OlaviKandolinPoliitikko tineet myös SEL ja elintarvikealan työnantajia edustava ETL. SEL:n ja ETL:n tavoitteissa on jotain samojakin asioita, kuten esimerkiksi suolan, sokerin tai rasvan määrään perustuvien haittaverojen vastustaminen. Työelämää ja työehtoja SEL ja ETL kehittäisivät hyvin eri suuntaan, mutta tämä asetelma on jo työehtosopimusneuvottelupöydistä tuttu. Maistuisiko jaksotyö? Haluaisitko, että työaikalakia muutettaisiin niin, että jaksotyön soveltaEduskuntavaalit ? Eduskuntavaaleissa 2.4.2023 valitaan 200 kansanedustajaa eduskuntaan nelivuotiskaudeksi. Eduskunta käsittelee ja hyväksyy lait, päättää valtion budjetista ja esimerkiksi verotuksesta ja sosiaalimenoista, käsittelee kansainväliset sopimukset ja linjaa EU-asioita, valitsee pääministerin ja valvoo hallituksen toimintaa. Eduskunta voi myös erottaa hallituksen. ? Eduskuntavaaleissa voivat äänestää kaikki Suomen kansalaiset, jotka viimeistään vaalipäivänä täyttävät 18 vuotta. ? Voit äänestää vain omassa vaalipiirissäsi ehdokkaana olevaa henkilöä. Kaikki oman vaalipiirisi ehdokkaat löydät osoitteesta www.vaalit.fi. ? Ennakkoäänestysaikana 22.–28.3.2023 jokaisessa kunnassa on vähintään yksi ennakkoäänestyspaikka, jossa voi äänestää kuka tahansa Suomessa äänioikeutettu. Ennakkoäänestyspaikat löydät osoitteesta www.vaalit.fi. ? Vaalipäivänä 2.4.2023 jokainen voi äänestää vain omassa äänestyspaikassaan kello 9–20. Mukaan tarvitset vain kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Vaalipäivän äänestyspaikka kerrotaan postissa tulleessa ilmoituskortissa. Jos kortti on hävinnyt, oman äänestyspaikan saat selville maksuttomasta puhelinnumerosta 0800 9 4770 tai WhatsApp-numerosta 050 438 8730. Ilmoituskorttia ei tarvitse ottaa mukaan äänestyspaikalle. ? Kansanedustajaehdokkaiden joukossa on ainakin kahdeksan SEL:n jäsentä, joista seitsemän esittelimme jo viime Elintakeessa, jonka voit lukea osoitteesta www.selry.fi/elintae. F A K TA misalaa laajennettaisiin koskemaan koko elintarvikealaa ja yötyön käyttö sallittaisiin elintarvikealalla työaikamuodosta riippumatta? Mitä tykkäisit, jos leipomotyölain pykälä 100 prosentin yötyökorvauksesta kumottaisiin ja siitä sovittaisiin vastaisuudessa vain työehtosopimuksella, jos työnantaja siihen suostuisi? Entä miltä kuulostaisi, jos poliittiset lakot olisivat jatkossa sallittuja vain työntekijän vapaa-ajalla? Niinpä, eihän se mikään lakko enää olisi, jos lakossa pitäisi olla työajan ulkopuolella. Eiväthän nämä asiat hyvältä kuulostaisi. Esimerkiksi jaksotyö on tällä hetkellä elintarvikealalla sallittua vain maidonjalostusalalla. SEL:n edustajakokous linjasi viime vuoden toukokuussa, että jaksotyö on työntekijälle kohtuuton työaikajärjestelmä. Jaksotyössä työntekijällä voi olla työpäivien välissä vain yhden päivän vapaita tai työvuorojen välissä vapaata vain yhdeksän tuntia, jonka aikana ehtii kotiin vain kääntymään. SEL:n tavoitteena onkin jaksotyön laajentamisen sijaan sen käytöstä luopuminen elintarvikealalla. Ja jos yövuoroa teetetään, se pitäisi teettää kolmivuorotyönä. Nämä asiat eivät valitettavasti ole vain kauhuskenaarioita, vaan esimerkkejä elintarvikealan työnantajia
  • E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 SATU SALMI Keskusta UUSIMAA Nurmijärvi Teknikko satu.salmi.3 CHAU NGUYEN Vasemmistoliitto UUSIMAA Vantaa SEL:n järjestötoimitsija www.chaunguyen.fi officialchaunguyen AAPO NIEMI Vasemmistoliitto PIRKANMAA Tampere Elintarviketyöntekijä, pääluottamusmies poliitikkoaapo theaaponiemi SUOMEN TALOUSTIL ANNE on kuralla ja työllisyyttä pitää parantaa. Meidän pitää saada motivoitua ihmiset töihin ja uskaltautumaan kokeilemaan uusia aloja. Haluan lisätä osa-aikaja keikkatyön arvostusta. Meillä on paljon ihmisiä, jotka ovat töissä sellaisilla aloilla tai työtehtävissä, jotka eivät sovellu heille. Pätkäja keikkatöissä on helpompi testata uusia töitä. Työttömyysaika pitää myös voida käyttää nykyistä paremmin hyväksi esimerkiksi opiskelemalla. Työttömien lisäksi opiskelijat ja eläkeläiset voisivat tehdä enemmän osa-aikatöitä, jos palkkatulot ja erilaiset etuudet voisi sovittaa nykyistä paremmin yhteen. Keikkatyöntekijän toimeentulo on epävakaata ja joutuu tarkkaan laskemaan, kuinka paljon voi tienata, että työ kannattaa, koska tulot vaikuttavat tukiin. Työttömyysturvan suojaosuutta pitää nostaa, jotta työssäkäynnistä ei sakoteta ja työn tekeminen on aina kannattavaa. Haluan taata loman kaikille. Tällä hetkellä kaikilla ei ole mahdollista pitää lomaa, esimerkiksi pätkätyössä ei kerry lomaa tai ei ole taloudellisesti mahdollista olla lomalla. Suomeen on luotava malli, joka mahdollistaa myös yksinyrittäjille oikeat lomat, esimerkiksi tuurausringin kautta. • VILLE RAHIKAINEN Suomen Kommunistinen puolue (sit.) HELSINKI Helsinki Leipomotyöntekijä, pääluottamusmies edustavan ETL:n syksyllä julkaisemista tavoitteista Suomen seuraavan hallituksen ohjelmaan. ETL haluaa myös muuttaa työlainsäädäntöä ”joustavammaksi ja yritysten työllistämiskykyä vahvistavaksi” sekä ”poistaa lainsäädännössä olevat esteet työntekijäja yrityslähtöisen sopimisen tieltä”. Suomeksi tämä tarkoittaa, etteivät yleissitovien työehtosopimusten vähimmäisehdot saisi enää häiritä paikallista sopimista. Paikallisestihan voi jo nykyisen lainsäädännön puitteissa sopia kaikesta heikomman osapuolen eli työntekijän näkökulmasta paremmin kuin mitä työehtosopimuksen vähimmäisehdot määräävät. Elintarvikealan työnantajat haluavat myös porrastaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ”kannustavaksi” eli ansiopäiväraha oli aluksi korkeampi ja laskisi sitä mukaan, mitä pidempään työnhakija joutuu etsimään työtä. Ammattiliiton näkökulmasta näiden työnantajien tavoitteiden toteutuminen tekisi elintarvikealan työstä työntekijälle vähemmän reilua ja kiinnostavaa, mikä ei varmasti auttaisi myöskään työvoimapulasta kärsiviä yrityksiä. Kiky-maksut vai veronalennukset? Inflaatio jyllää ja työntekijän palkan ostovoima on laskenut. Palkankorotukset eivät riitä paikkaamaan inflaation vaikutusta ostovoimaan kokonaan. Haluaisitko sinä mieluummin siirtää palkastasi kiky-maksut eli 2,05 prosenttiyksikköä työn sivukuluja takaisin työnantajien maksettavaksi vai haluaisitko ennemmin tuloveron alennukset? SAK, monet ammattiliitot ja esimerkiksi SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja perussuomalaiset ovat valmiit siirtämään kiky-maksut takaisin työnantajien maksettaviksi. Kokoomuksen ratkaisu sen sijaan on jopa miljardin euron suuruinen tuloverojen alennus. Yhteiskunnan kannalta parempi ratkaisu olisi kiky-maksujen siirto, joka ei vähennä valtion verotuloja. Tuloverojen alentaminen miljardilla eurolla tarkoittaisi myös leikkauksia palveluista, kuten koulutuksesta ja sosiaalija terveyspalveluista tai kirjastoista. Kiky-maksujen siirto takaisin työnantajille olisi myös palkansaajalle parempi vaihtoehto. Siitä jää enemmän rahaa käteen, eikä työntekijän ja hänen läheistensä tarvitsemista julkisista palveluista leikata. – Miljardin euron tuloveron alennuksen vaikutus olisi 3 000 euroa ansaitsevalle työntekijälle eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan noin 20 euroa kuussa. Sen sijaan kiky-maksujen siirron vaikutus olisi karkeasti kolminkertainen eli noin 60 euroa kuussa, SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila havainnollistaa eroa. •
  • E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 E L I N TA E 16 Tehdaspäällikkö Martti Loikkanen esittelee myllyjen toimintaa Järvenpään yksikössä. Loikkanen toimi itse pitkään päämyllärinä ennen tehdaspäälliköksi siirtymistään.
  • E L I N TA E 17 Kotimaisia viljatuotteita meille ja maailmalle Myllärin-tuotteita valmistava, vuonna 1934 perustettu Helsingin Mylly on Suomen suurin luomuviljatuotteiden ja gluteenittoman kauran jalostaja. Suomalaisten kotitalouksien, leipomoiden ja teollisuuden lisäksi sen tuotteita viedään jo yli 50 maahan. H elsingin Mylly on neljännessä polvessa toimiva suomalainen perheyritys. Sen omistaa Puhkin suku, joka perusti ensimmäisen myllynsä Viroon jo 1600-luvulla. Kun yksi viidestä Puhkin suvun veljeksestä tuli Suomeen, hän perusti suurmyllyn Helsingin Sörnäisiin. – Isoisäni isä perusti yrityksen vuonna 1934. Sörnäisten rantatiellä olleet tehdasrakennukset uudistettiin myllykäyttöön ja uudesta myllystä tuli kaupungin ensimmäinen ja ainoa suurmylly, vuodesta 2017 alkaen Helsingin Myllyn toimitusjohtajana toiminut Niklas Kumlin kertaa yrityksen historiaa. Vuonna 1980 markkinoille tuli ensimmäinen Myllärin-nimellä kulkeva tuote, Myllärin sämpyläjauho. Sen jälkeen yrityksen tuotteet ovat kulkeneet Myllärin-tuotemerkin alla. Mylly toimi vuoteen 1992 saakka Helsingissä, mutta uuden, Pohjoismaiden moderneimman myllyn valmistuttua toiminta siirtyi Järvenpäähän. Jauhomyllystä kansainväliseksi toimijaksi Helsingin Mylly toimi pitkään jauhomyllynä. Vasta vuonna 1997 Vaasassa sijaitsevan Polar Millsin yritysoston myötä tuotanto laajeni hiutaleisiin. Samalla aloitettiin luomutuotanto. Vuodesta 2015 Vaasan yksikössä on valmistettu gluteenittomia tuotteita. T Y Ö P A I K A L L A ? teksti ja kuvat Taru Salovaara
  • E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 ”Gluteenittomasta kaurasta on tullut yhä useammalle ensisijainen vaihtoehto.” han. Kaiken kaikkiaan viennin, kuluttajatuotteiden sekä leipomoiden ja teollisuuden osuus liikevaihdosta on varsin tasainen, Kumlin sanoo. Kaura globaalina buumina Nykyään Helsingin Myllyllä on toimintaa kolmella paikkakunnalla. Järvenpäässä toimii vehnäja ruismylly. Siiloja on 23 ja päivittäin pystytään jauhattamaan 180 tonnia vehnää ja ruista. Vilja siirtyy vastaanotosta esipuhdistukseen ja punnitukseen. Laatuanalyysin jälkeen vilja varastoidaan ja puhdistetaan ennen jauhatusta. Järvenpäässä valmistetaan jauhot ja leivonta-ainekset, Vaasassa kauratuotteet ja gluteenittomat tuotteet ja Närpiössä murot, myslit ja annospuurot. Kaiken kaikkiaan valmistuksessa on noin 60 erilaista kuluttajatuotetta, joista 21 on luomutuotteita ja 24 gluteenittomia. Järvenpäähän on keskittynyt myös yrityksen Murot ja myslit tulivat valikoimiin vuonna 2014, kun Helsingin Mylly osti Närpiössä sijaitsevan Topfoodin. Myllärin-tuotemerkkiä uudistettiin reilusti vuonna 2013, tuotevalikoima ja pakkausten ulkoasu mukaan lukien. Ydinviestiksi kiteytyi ”Puhtaasti parempaa jokaiseen päivään”. – Tuotevalikoimaamme kuuluvat kotimaiset jauhot, leivonta-ainekset, hiutaleet, myslit ja murot sekä ruoanlaittoon tarkoitetut tuotteet. Pakkauskoot vaihtelevat kuluttajapakkauksista teollisuuden suursäkkeihin, viestintäpäällikkö Milla Rämö kertoo. Kuluttajatuotteiden lisäksi tuotteita valmistetaan leipomoihin, teollisuuteen, hotelleihin ja ravintoloihin. Kotimaan lisäksi tuotteita valmistetaan merkittävässä määrin myös ulkomaille. Vuonna 2018 lanseerattiin vientimarkkinoille suunnattu englanninkielinen yritysnimi ja The Nordic Oatventure –tuotesarja. – Viemme kauratuotteita nykyään yli 50 maaToni Nurminen pakkaa tuotteet linjastoon, josta ne siirtyvät varaston puolelle.
  • E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 hallinto. Henkilöstöä on yhteensä 98, joista työntekijöitä on noin 68. Työntekijöitä Vaasassa on noin 33, Närpiössä kahdeksan ja Järvenpäässä 27. Erityisesti kauran kysyntä on kasvussa. – Kaurasta on tullut globaali buumi. Käytännössä kasvu ja kehitys meidänkin toiminnassamme tulee juuri kaurasta. Esimerkiksi kaurajuomateollisuus on merkittävä kauran käyttäjä, Kumlin kertoo. – Kauratuotteemme valmistetaan Vaasassa, ja tästä syystä Vaasan tuotantolaitos onkin kasvanut viime vuosina Järvenpäätä enemmän. Vaasan tuotantolaitosta on laajennettu ja henkilöstöä lisätty, Kumlin jatkaa. Aiemmin gluteenitonta kauraa käyttivät lähinnä keliaakikot, mutta gluteenittomasta kaurasta on tullut yhä useammalle ensisijainen vaihtoehto kotimaisten viljojen joukosta myös ilman diagnosoitua sairautta. Tämän vuoksi tuotekehitykseen on panostettu paljon. Vuonna 2019 lanseerattiin ateria-ainesten sarja. – Kaurasta tehtyjä ateria-aineksia voi käyttää riisin tapaan. Yhä useampi suosii kaurapohjaisia valmisteita ruokavaliossaan ja kaura tarjoaa kotimaisen vaihtoehdon riisin tilalle. Kauran hiilijalanjälki on noin 70 prosenttia pienempi kuin riisin, joten se on siinäkin mielessä oivallinen valinta, Kumlin muistuttaa. Kasvipohjaista tuotantoa ympäristöystävällisesti Helsingin Myllylle ympäristöarvot ovat tärkeitä. Myllyssä tuotetaan kasvipohjaista ruokaa, jonka pääraaka-aineena on kotimainen vilja. Vuodesta 2010 alkaen käytetty sähkö on ollut sataprosenttisesti uusiutuvaa ja vuonna 2013 Vaasaan Petteri Sillanpää odottaa varastolla seuraavaa kuormaa saapuvaksi. ? Laborantti Elina Villinki varmistaa laboratoriossa saapuneen viljan laadun. F A K TA Helsingin Mylly ? Perustettu vuonna 1934 ? Neljännen polven perheyritys ? Henkilöstöä 98, josta työntekijöitä noin 68 ? Tuotantoa Järvenpäässä, Vaasassa ja Närpiössä ? Suomen suurin luomuviljatuotteiden ja gluteenittoman kauran jalostaja ? Kauratuotteiden vientiä yli 50 maahan ? Liikevaihto 47,7 miljoonaa euroa (2021)
  • E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 E L I N TA E 21 valmistui myllyn oma biovoimalaitos. Vaasan tehtaan tarvitsema lämpöenergia valmistuukin kaurankuorista. – Vuonna 2020 Helsingin Myllystä tuli Suomen ensimmäinen hiilineutraali mylly. Sen lisäksi, että tuotteemme valmistetaan hiilineutraalisti, valmistuksessa käytetään vain uusiutuvaa energiaa. Tuotannosta mahdollisesti syntyvä hävikki toimitetaan hyväntekeväisyyteen ja hyötykäyttöön, tuotantopäällikkö Martti Loikkanen kertoo. Helsingin Mylly on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Lisäksi noudatetaan kansainvälisiä laadun ja tuoteturvallisuuden standardeja. Esimerkiksi muovin käyttöä pakkauksissa on vähennetty ja on sitouduttu vähentämään edelleen. Sopimusviljelijöiden kanssa on käynnistetty ympäristöja vastuullisuusohjelma, jonka avulla kasvatetaan satotasoja ja vähennetään viljelyn ympäristövaikutuksia. – Kotimaisuus ja läpinäkyvyys ovat meille tärkeitä asioita. Kestävä ja sietokykyinen maatalous on myllymme vision keskiössä, sillä niin sään ääri-ilmiöt, maaperän köyhtyminen kuin lajikatokin uhkaavat tärkeimmän raaka-aineemme saatavuutta. Haluamme vähentää toimintamme ympäristölle aiheuttamaa rasitusta ja täten varmistaa ruoantuotannon tulevaisuuden, Kumlin summaa. Kumlinin mukaan Helsingin Mylly on siinä mielessä perinteinen perheyhtiö, että se tekee investointeja pitkälle tulevaisuuteen. – Kun yritysmaailmassa yleisesti kvartaalilla tarkoitetaan kolmen kuukauden ajanjaksoa, perheyhtiössä toimintaa tarkastellaan 25 vuoden kvartaalina. Se ei tarkoita sitä, etteikö kehitystyötä ja uudistuksia tehtäisi jatkuvasti. Sen sijaan se tarkoittaa sitä, että haluamme varmistaa tekevämme tulevaisuuden kannalta kestäviä päätöksiä, Kumlin toteaa. • Ylhäällä vasemmalla: Varastopäällikkö Risto Hakkarainen on varaston kokenut konkari. Oikealla: Helsingin Myllyn viestintäpäällikkö Milla Rämö (vas.) ja toimitusjohtaja Niklas Kumlin (oik.) esittelevät ylpeydellä uutuustuotteitaan SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntoselle. Vasemmalla alhaalla: Myllärin kauraateria-ainesten tuotteita.