• PERHEVAPAAT | LUOTTAMUSHENKILÖ | SELVITETTY TAPAUS | VAPAALLA 1∕ 26 SELLILÄISTEN OMA LEHTI ”Liitto on jokainen meistä jäsenistä” AMMAT TIOSASTOSSA Aloitteita tehdään, kun siihen kannustetaan KEHIT TÄMINEN KASVISGALLERIA VALMISTAA MUUTAKIN KUIN KASVISRUOKAA SEL:N JÄSENRISTEILYLLÄ TUNNELMA OLI KATOSSA
  • E L I N TA E 3 10 syytä kuulua liittoon: 3 Työehtosopimus 3 Joukkovoima 3 Porukka 3 Luottamusmies 3 Työsuhdeneuvonta 3 Oikeusapu 3 Arvostus 3 Valta 3 Jäsenedut 3 Työttömyysturva www.selry.fi/10syyta
  • E L I N TA E 3 Aluksi K un elintarvikealan työntekijöiden kanssa keskustelee ja kysyy, mikä on parasta työssäsi, lähes kaikki vastaavat ensimmäisenä mieleen tulevien asioiden joukossa: työkaverit! Automaation ja robottien määrän lisääntymisestä huolimatta elintarvikealalla tehdään edelleen paljon fyysisesti raskasta työtä kovissa olosuhteissa, kylmissä tai kuumissa lämpötiloissa. Kun työ on kovaa työtä, työilmapiirin ja työkavereiden merkitys kasvaa. Töissä käydään rahan takia, mutta hyvät työkaverit auttavat jaksamaan. Hyvät työkaverit, työntekijöiden yhteishenki ja jaettu huumori kannattelevat myös työyhteisöä, jossa on johtamistai muita ongelmia. HY VÄÄ TYÖYHTEISÖÄ ei rakenneta juhlapuheilla tai taikatempuilla, vaan sillä, miten me kaikki työyhteisön jäsenet toimimme arjessa. Johdon, esihenkilöiden ja yrityskulttuurin merkitys hyvän työyhteisön rakentamisessa on todella suuri, mutta jokaisen panos on olennainen. Pienetkin teot ja sanat – terve, mitä kuuluu, voinko auttaa ja kiitos – ovat todella tärkeitä. Vietämme töissä ison osan hereillä oloajastamme, joten on jaksamisemme ja hyvinvointimme kannalta tärkeää, että työyhteisömme on toimiva. Työkaverit, joihin voit luottaa ja joiden seurassa on mukava olla, ovat kullanarvoisia. Hyvä työkaveri hoitaa työnsä rakentavalla asenteella ja noudattaa yhteisiä pelisääntöjä. Hän on valmis kuuntelemaan, auttamaan sekä jakamaan tietoa ja osaamista. Ja totta kai hyvä työkaveri kuuluu liittoon! Liiton jäsenyys on osoitus siitä, että arvostat omaa ja työkavereidesi työtä. HY VÄ TYÖYHTEISÖ tunnistaa erilaisuuden arvon. Me emme ole kaikki samanlaisia, eikä meidän tarvitsekaan olla samanlaisia, kunhan käyttäydymme toisiamme kohtaan asiallisesti ja kunnioittavasti. Hyvää työyhteisöä ei voi myöskään olla ilman avointa keskustelukulttuuria ja työntekijöiden ja työnantajan välistä aitoa yhteistoimintaa. Toimivassa työyhteisössä asioista puhutaan suoraan ja rakentavasti, ja ongelmiin etsitään ratkaisuja yhdessä sopien – ei sanellen. Työkaverit auttavat jaksamaan P Ä Ä K I R J O I T U S ”Liiton jäsenyys on osoitus siitä, että arvostat omaa ja työkavereidesi työtä.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 1/26 20.2.2026 S I S Ä L LY S Kannessa: Saarioisten Sahalahden tehtaalla paisto-kansitus-osastolla työskentelevät Sini Kivikytö ja Eerika Villgren osallistuivat SEL:n suurelle jäsenristeilylle 7.–8.2.2026. Kannen kuva: Aimal Hakimi TÄSSÄ NUMEROSSA: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Vuoden 2026 lakimuutokset 12 Perhevapaat 14 Työtapaturmaja ammattitautivakuutus 17 Aloitteet työpaikoilla 20 Kasvisgalleria tekee muutakin kuin sosetta ja soppaa 24 Laihialla mallas taipuu moneen 29 Jäsenristeily 30 Järjestösivut 36 Tarkista, että palkkasi on maksettu oikein 38 Luottamushenkilö 40 Ammattiosastossa 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla
  • E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti O rpon hallitus antoi tammikuussa eduskunnalle esityksen lakimuutoksista, joilla helpotetaan määräaikaisten työsuhteiden tekemistä, lyhennetään lomautusilmoitusaikaa ja poistetaan takaisinottovelvollisuus pieniltä yrityksiltä. Määräaikaisen työsopimuksen voisi jatkossa tehdä työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä vuoden ajaksi, jos kysymys on ’’ensimmäisestä’’ työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä. Työsopimuksen ei kuitenkaan tosiasiassa tarvitse olla ensimmäinen, SAK:n juristi Katariina Sahlberg huomauttaa. – Määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä ilman perusteltua syytä myös silloin, jos työnantajan ja työntekijän välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkamishetkellä vain kaksi vuotta. Lisäksi ilman perustetta solmittu vuoden määräaikaisuus voitaisiin heti alkuun pätkiä kolmeen osaan. Lakiesityksen vaikutusarvioinneissa sanotaan suoraan, että määräaikaisten työsuhteiden kasvu lisää myös syrjintätapausten määrää. – Pätkätöiden lisääminen lakiteitse on karhunpalvelus etenkin naisille ja se lisää epätasa-arvoa ja syrjintää työelämässä. Hallituksen linja on käsittämätön senkin vuoksi, ettei määräaikaisten työntekijöiden aseman heikennyksillä ole osoitettavissa myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen tai tuottavuuteen. Tämäkin todetaan hallituksen omassa esityksessä, Sahlberg ihmettelee. Hallitus huonontaisi myös lomautettujen työntekijöiden asemaa. Lomautuksista voisi jatkossa ilmoittaa työntekijöille vain seitsemän päivää ennen niiden alkamista nykyisen 14 päivän sijaan. Tämä tarkoittaa työntekijöille viikon palkan menettämistä. Vaikka työehtosopimuksessa olisi sovittu pidemmästä ilmoitusajasta, voisi paikallisesti sopia, että työpaikalla noudatetaan lain minimiä. Lisäksi hallitus heikentäisi tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työntekijöiden oikeuksia. Jos työpaikan tilanne muuttuu, jatkossa kaikilla työnantajilla ei olisi enää velvollisuutta tarjota työtä aikaisemmin irtisanotuille työntekijöille. Hallitus esittää, että työnantajan takaisinottovelvollisuus koskisi jatkossa vain sellaisia työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää. Nykyisin alarajaa ei ole. Hallitus lisää pätkätöitä, lyhentää lomautusilmoitusaikaa ja poistaa takaisinottovelvollisuuden pieniltä yrityksiltä Karoliina Öystilä Orpon hallitus haluaa lisätä pätkätöiden teettämistä, eikä usko sen vaikuttavan syntyvyyteen. Hallituksen esityksessä arvioidaan lakimuutoksen vaikutusta ”vähäiseksi, sillä sen on tutkittu vaikuttavan lähinnä naisiin”.
  • E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti J okioisten Leivän pääleipomo tuhoutui tulipalossa sunnuntaiaamulla 8.2.2026. Toimitusjohtaja Mikko Virtanen sai tiedon tulipalosta kello 4.30 ja ehti tehdä alkusammutustöitä paikan päällä ennen palokunnan paikalle saapumista. Tästä huolimatta 2500 neliön leipomo myymälöineen paloi maan tasalle. Leipomo oli palon syttymishetkellä tyhjä, joten henkilövahingoilta vältyttiin. Jokioisten Leivän työntekijöiden pääluottamusmiehen Piia Parvin mukaan tieto tulipalosta tuli henkilöstölle suurena järkytyksenä, ja ensitunnelmat olivat epäuskoiset siitä, miten vuonna 2013 tulipalossa tuhoutunut leipomo voi palaa uudelleen. Parv työskentelee itse Jokioisten Leivän tien toisella puolella sijaitsevassa leipomossa eli niin sanotussa B-hallissa, mutta ensimmäiset työvuotensa Jokioisten Leivällä hän työskenteli nyt palaneessa pääleipomossa. Työnantaja järjesti heti maanantaina henkilökunnalle infotilaisuuden töiden jatkamisesta. Toimitusjohtaja kertoi myös, että keskusteluapua on saatavilla. – Onhan tämä iso järkytys, mutta kyllä tästä vielä noustaan, luulen niin. Nyt mietitään sitä, miten tästä mennään eteenpäin. Toimitusjohtaja valoi meihin työntekijöihin uskoa, tsemppiä ja turvaa, vaikka on tämä todella iso menetys, Parv sanoo. Jokioisten Leipä työllistää noin 140 ihmistä, joista noin 90 työskenteli tuhoutuneessa Jokioisten pääleipomossa. Jokioisten Leivällä on Jokioisten Aja B-hallien lisäksi leipomo Forssassa sekä tytäryhtiö Piiras Kartanon leipomot Tammelassa ja Mäntsälässä. Uuden leipomon rakentamisesta puhuminen on tässä vaiheessa liian aikaista. – Pyrimme löytämään pääleipomon työntekijöille sijoituspaikat muista yksiköistämme ja jatkamaan niissä menetetyssä leipomossa leivottujen tuotteiden valmistusta, Virtanen kertoo. – Tässä Jokioisten toisessa tuotantotilassa tien toisella puolella työskentelee noin 20 ihmistä. Meille siirtyi palaneesta leipomosta tulipalon jälkeisenä päivänä töihin noin 5–6 työntekijää, Parv sanoo. Tuhoutuneen leipomon päätuotteita olivat rasvapaistotuotteet, kuten munkit ja lihapiirakat sekä viinerit. Tulipalo sai alkunsa rakennuksen ulkopuolelta. Poliisi tutkii syttymissyytä ja epäilee asiassa rikosta. Jokioisten leipä on vuonna 1983 perustettu perheyritys, jonka liikevaihto oli lähes 20 miljoonaa euroa vuonna 2024. Jokioisten Leivän leipomo tuhoutui tulipalossa – työntekijöille etsitään töitä muista yksiköistä Lasse Puhtimäki Jokioisten Leivän pääleipomo tuhoutui täysin 8.2.2026 tulipalossa, jota poliisi epäilee tahallaan sytytetyksi. Työntekijöille yritetään järjestää töitä yrityksen muista yksiköistä, jonne tuotantoa siirretään.
  • E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti P erinteikäs lahtelainen Sinuhen leipomo jätti konkurssihakemuksen Päijät-Hämeen käräjäoikeudelle, joka asetti yhtiön konkurssiin 18.12.2025. Konkurssipesän hoitaja irtisanoi Sinuhe Oy:n koko henkilöstön kahden viikon irtisanomisajalla. Työntekijöiden työsuhteet päättyivät 1.1.2026. Leipomossa työskenteli konkurssihetkellä SEL:n työehtosopimuksella 48 työntekijää, ja kokonaisuudessaan toimihenkilöt ja Sinuhen kahvilatyöntekijät mukaan luettuna henkilöstöä oli noin 70. Pahasti velkaantunut Sinuhe hakeutui yrityssaneeraukseen toukokuussa, jolloin se kertoi maksuvaikeuksien syyksi kohonneet kustannukset. Yhtiön saneeraushakemuksen velkaluetteloon kirjatut velat olivat noin 3,9 miljoonaa euroa, kun sen edellisvuoden liikevaihto oli 12,5 miljoonaa euroa. Taloutta yritettiin elvyttää muun muassa lomauttamalla työntekijöitä sekä karsimalla tuotevalikoimaa ja kannattamattomia jakelureittejä. Viime vuonna ainakin 12 työntekijää oli kokoaikaisesti ja kaksi osa-aikaisesti lomautettuna. Joulun alla tullut konkurssi oli työntekijöille raskas pettymys ja huonoin mahdollinen joululahja. – On se iso pettymys, etteivät ne toimet, joita tehtiin taloudellisen kurssin kääntämiseksi, riittäneet pelastamaan työpaikkojamme, Sinuhen leipomon työntekijöiden pääluottamusmiehenä toiminut Saku Fält toteaa. Yrityksen huonon taloudellisen tilanteen vakavuus valkeni työntekijöille kunnolla vasta yrityssaneeraukseen hakeutumisen aikoihin. Konkurssissa työpaikkansa menettäneiden työntekijöiden tunnelmat ovat huonot myös surkean työllisyystilanteen takia. Fältin käsityksen mukaan ainakin kolme entistä Sinuhen työntekijää on löytänyt uuden työpaikan. Muun muassa tummia ja vaaleita ruokaleipiä, sämpylöitä, munkkeja ja konditoriatuotteita valmistaneen Valtarin suvun leipomon juuret ulottuivat 1930-luvulle. Entiset omistajat toivovat Sinuhen toiminnalle jatkajaa. Konkurssipesän pesänhoitaja Mika Liukkosen mukaan asiasta käydään parhaillaan neuvotteluita, mutta tällä hetkellä asiasta ei ole mitään tiedotettavaa. Työntekijöillä jäi konkurssin takia palkkasaatavia muun muassa pitämättä jääneistä vuosilomista. Palkkaturva maksoi työntekijöiden palkkasaatavat tammikuussa. Sinuhen leipomo meni konkurssiin – toiminnalle haetaan jatkajaa Kati Oksman Talousvaikeuksiin ajautuneen lahtelaisen Sinuhen leipomon konkurssissa työpaikkansa menetti 70 ihmistä.
  • E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti LOMA KODIN ulkopuolella ei ole kaikille taloudellisesti mahdollinen. Siksi pian sen jälkeen, kun suomalaiset työntekijät saivat oikeuden vuosilomaan, alettiin järjestää tuettuja lomia. Niistä muodostui osa suomalaista hyvinvointia. Tuettu loma on viiden vuorokauden täysihoitoloma kotimaan lomakohteessa. Se myönnetään hakemuksesta taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Lomalainen maksaa omavastuun sekä matkat. Hakijat voivat olla työssä, eläkkeellä, työttömiä tai työkyvyttömiä. Kyse on pienituloisista ihmisistä, joilla on terveysongelmia tai kuormittava elämäntilanne. TOIMINNAN MITTAKAAVA on ollut suuri: vuosittain tuettua lomaa on hakenut yli 100 000 suomalaista, joista 40 000 pääsi tuetulle lomalle. Samalla syntyi tuloja kotimaan matkailulle. Nyt osana Orpon hallituksen säästöjä tuettujen lomien rahoitus päättyy. Lomajärjestöille ei kerrottu, miksi sosiaalija terveysministeriö ajaa alas toiminnan, jonka tulokset se on arvioinut erittäin hyviksi. Erika Mäntylä haastatteli tutkimuksessaan 17:ää Solaris-lomien tuetulla lomalla ollutta, joiden arkea kuormittivat velat, terveysongelmat ja jatkuva stressi. Elämä tuntui pelkältä selviytymiseltä, kunnes tuettu loma katkaisi kierteen. Lomakokemus vahvisti tunnetta siitä, että olen yhtä hyvä kuin muutkin, kuulun joukkoon ja pystyn selviytymään uusissa tilanteissa. Se johti myös muutoksiin: joku haki töitä ja työllistyi, toinen muutti ja aloitti uuden elämän, kolmas sai varmuutta toimia lastensa kanssa. LOMA KODIN ulkopuolella ei poista arjen ongelmia, mutta se avaa vaihtoehtoja ja palauttaa toimintakykyä. Tämä on sekä eettisesti että taloudellisesti kestävä investointi. TUETTUJA LOMIA järjestävät Solaris-lomat, Hyvinvointilomat, Loma ja terveys ja Svenska Semesterförbundet i Finland. Tuetulle lomalle voi hakea vielä tämän vuoden ajan. Viimeiset tuetut lomat perheille ja aikuisille järjestetään jouluna 2026. Tuettu loma on sijoitus, joka kantaa K O L U M N I S A N O T T U A 3,93 € ”Hallituksen talousja työllisyyspolitiikka on epäonnistunut. Suomalaisille luvattiin 100 000 työpaikkaa lisää. Tilastokeskuksen trendillä mitaten työttömiä on kuitenkin tullut jo yli 100 000 lisää verrattuna vuoden 2023 kesäkuuhun, jolloin hallitus aloitti.” K E S K U S TA N VÄ LI K YS YMYS H A LLIT U K S E LLE 10. 2 . 2026 ”Satonen painottaa, että laskennallisesti liki 100 000 työpaikkaa on hallituksen toimesta tehty, vaikka ne eivät ole realisoituneetkaan.” E X-T YÖ M I N I S TE R I A R TO S ATO N E N I LTA LE H D E SS Ä 1 4 . 1 . 2026 LÄHES 60-TUNTISTA TYÖVIIKKOA TEKEVÄLLE WOLTIN LÄHETILLE JÄI KULUJEN JÄLKEEN 3,93 EUROA TUNNILTA ENNEN VEROJA. LÄHDE: PAM AINO MAJAVA Kirjoittaja on Solaris-lomat ry:n toiminnanjohtaja, jonka mielestä kylpyläloman ei pitäisi olla harvojen herkkua. JUURI NÄIN! EI NÄIN! L U K U ”Nyt osana Orpon hallituksen säästöjä tuettujen lomien rahoitus päättyy.”
  • E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Teemme tulevaisuutta V E L L U N B L O G I ”Hallituspuolueiden into ajaa läpi ideologiset heikennykset ja leikkaukset on ollut niille tärkeämpää kuin Suomen ja suomalaisten etu.” U pea joukko, lähes 1100 selliläistä, viihtyi 7.–8.2.2026 SEL:n suurella jäsenristeilyllä, joka oli komea päätös liittomme 120-vuotisjuhlavuodelle 2025. Voimme olla ylpeitä liittomme historiasta, ja nyt on meidän vuoromme tehdä tulevaisuutta. Kiitokset kaikille teille, jotka olette olleet mukana luomassa vahvaa selliläistä henkeä työpaikoilla, ammattiosastoissa ja liiton tapahtumissa! LIITON TAPAHTUMAT, joissa voimme tavata toisiamme eri puolilta Suomea sekä vaihtaa kuulumisia ja mielipiteitä eri työpaikoilta ovat tärkeitä yhteishengen vahvistamiseksi. Vapaaajan tapahtumissakin syntyy keskustelua työstä ja työoloista eri työpaikoilla, miten asioita on ratkottu, miten niihin on pystytty vaikuttamaan ja millaisia asioita kannattaa ottaa huomioon. Tärkeää on tietysti myös viihtyminen yhdessä saman alan ihmisten kesken. ORPON JA Purran hallitus on tehnyt Suomen talouden, työllisyyden ja työntekijöiden kannalta isoja virheitä. Lakko-oikeuden rajoituksilla on heikennetty oikeuttamme ajaa ja puolustaa etujamme. Lisäksi työntekijöiden työsuhdeturvaa ja työttömyysturvaa on leikattu hallituksen valtavilla saksilla. Suuret sakset ovat leikanneet myös muuta sosiaaliturvaa, kuten asumistukea, jota on vuosikymmenten aikana rakennettu nimenomaan pienituloisten ja lapsiperheiden tueksi. Hallituksen heikennykset ja leikkaukset ovat johtaneet siihen, että suomalaisten luottamus tulevaisuuteen horjuu. Kotimainen kulutus, joka on monen alan kivijalka, on huonossa tilassa, sillä ihmiset eivät joko uskalla kuluttaa tai heillä ei ole enää varaa siihen. ORPON HALLITUS lupasi Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa, mutta hallituskauden aikana onkin tullut 100 000 työtöntä lisää. Suomen työttömyysprosentti on noussut Euroopan unionin korkeimmaksi. Jalkapallossa olisi hienoa, jos Espanja olisi kakkonen ja Suomi ykkönen, mutta ei tässä lajissa. On täysin selvää, että hallituspuolueiden into ajaa läpi ideologiset heikennykset ja leikkaukset on ollut niille tärkeämpää kuin Suomen ja suomalaisten etu. NYT ON meidän työntekijöiden aika tehdä tulevaisuutta. Paremman tulevaisuuden tekemiseen liittyy vahvasti se, että eduskuntavaalien 2027 jälkeen Suomessa ei voi enää jatkaa hallitus, josta kuoriutui elinkeinoelämän ja äärioikeiston liitto. Työntekijöiden oikeuksia heikentäneet hallituspuolueet vaihtoon! Tämä oli selkeä ja kovaääninen vaatimus myös SEL:n jäsenristeilyllä. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
  • E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mikä sai sinut lähtemään SEL:n jäsenristeilylle? Vastaajat osallistuivat SEL:n suurelle jäsenristeilylle Helsingistä Tallinnaan 7.–8.2.2026. G A L L U P ” TULIN irtautumaan arjesta ja sain yllytettyä työkavereitakin mukaan, vaikka ei niitä tarvinnut paljoa houkutella. Tämä on ensimmäinen kertani liiton jäsenristeilyllä. Teflareiden keikka kiinnostaa.” OTTO RICHTER Otto Richter tuotantotyöntekijä Lantmännen Cerealia, Kotka ” EDELLISES TÄ laivaristeilystä on vierähtänyt kuusi vuotta. Nyt kakarat ovat lähteneet maailmalle, joten tulimme tänne lomailemaan. Meiltä Kannuksesta lähti tänne hyvä porukka!” ANTTI JA VIRPI RIIPPA elintarviketyöntekijöitä Pouttu, Kannus ”OLEN käynyt liiton risteilyillä ennenkin, joten tänne on helppo tulla, kun tapaa tuttuja ja porukka on muutenkin samanhenkistä. Ammattiosastoni myös tuki hyvin reissuun lähtöä.” LAURA NIIRANEN elintarviketyöntekijä, ammattiosaston nuorisovastaava Valio, Suonenjoki ANNE ja TANJA : Marjo ehdotti, että lähdetään tänne juhlimaan! Me kaksi tullaan vain Marjon perässä ja vikistään. M ARJO : Rakastan risteilyitä ja käyn ainakin 2–3 kertaa vuodessa laivalla. ANNE HAAPANIEMI MARJO HAUTARINNE TANJA PAAVOLA pakkaajia Atria-Chick, Nurmo ELINTARVIKET YÖL ÄISTEN eurooppajärjestö EFFAT vastustaa EU:n ja Mercosur-maiden välistä kauppasopimusta sen nykyisessä muodossa. Järjestön mukaan sopimuksesta puuttuvat sitovat mekanismit työelämän perusoikeuksien valvomiseksi, mikä altistaa työntekijät heikommille työehdoille ja lisää sosiaalisen polkumyynnin riskiä. EFFAT varoittaa myös, että sopimus voi johtaa työpaikkojen menetyksiin ja lisätä epäreilua kilpailua EU:ssa. Kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimuksia noudatetaan heikosti Mercosur-maissa. EFFAT pitää kauppasopimuksia tärkeinä vakauden välineinä nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa, mutta korostaa, ettei sopimusta tule allekirjoittaa ennen kuin työntekijöiden oikeuksien kunnioittamista on vahvistettu merkittävästi. Lisäksi EFFAT vaatii suojatoimia niille työntekijöille, joiden työpaikat voivat olla vaarassa. Euroopan parlamentti päätti tammikuussa pyytää EU-tuomioistuimelta lausuntoa Mercosur-kauppasopimuksen yhteensopivuudesta EU-perussopimusten kanssa, mikä viivästyttää kauppasopimuksen voimaantuloa. Mercosur-sopimus uhkaa työntekijöiden oikeuksia ja työpaikkoja ELINTARVIKEMARKKINAVALTUUTET TU on ottanut käyttöön uuden ilmoituskanavan, jonka kautta elintarvikeketjun toimijat voivat ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista ja hyvän kauppatavan vastaisesta toiminnasta myös täysin anonyymisti. Uusi kanava mahdollistaa lisätietojen pyytämisen ja antamisen ilmoituksen kohteena olevasta asiasta ilman, että ilmoittajan henkilöllisyys paljastuu. Uuden kanavan tavoitteena on madaltaa kynnystä kertoa elintarvikemarkkinoiden toimintaan liittyvistä ongelmista. Ilmoituskanavan kautta saadut vihjeet ovat keskeinen tietolähde elintarvikemarkkinavaltuutetulle sen valvoessa markkinoiden toimintaa. Ilmoituskanavan kautta annettava vihje ei ole toimenpidepyyntö eikä johda automaattisesti asian vireille tuloon. Elintarvikemarkkinavaltuutettu arvioi jokaisen vihjeen osana valvontatoimintaansa ja voi vihjeen perusteella käynnistää oma-aloitteisen tutkinnan. Anonyymi ilmoituskanava elintarvikemarkkinoiden epäkohtien paljastamiseen
  • E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 E L I N TA E 11 1 ORPON HALLITUS antoi tammikuussa eduskunnalle esityksen lakimuutoksista, joilla helpotetaan määräaikaisten työsuhteiden tekemistä, lyhennetään lomautusilmoitusaikaa ja poistetaan takaisinottovelvollisuus pieniltä yrityksiltä. Lue lisää Elintakeen sivulta 4. Eduskunta ei ole vielä hyväksynyt lakimuutosta. 2 T YÖNTEKIJÄN IRTISANOMINEN helpottui. Orpon hallitus muutti lakia 1.1.2026 alkaen niin, että työntekijästä johtuvasta syystä työsopimuksen voi jatkossa päättää pelkän asiallisen syyn perusteella. Aiemmin työntekijän irtisanomiseen vaadittiin asiallinen ja painava syy. Jatkossa henkilöperusteinen irtisanominen on siis käytännössä helpompaa. Irtisanomisperusteen täyttymistä arvioidaan kuitenkin edelleen kokonaisharkinnalla, eikä irtisanomista saa tehdä vähäisestä tai syrjivästä syystä. 3 ORPON HALLITUS on sopinut kehysriihessä, että jatkossa työnantaja saa päättää säästövapaan pitämisen ajankohdan kuten muidenkin vuosilomien kohdalla, ellei muuta sovita. Tällä hetkellä viime kädessä työntekijä saa lain mukaan päättää, milloin hän haluaa säästövapaansa pitää. Lakimuutos on parhaillaan valmistelussa, eikä eduskunta ole vielä hyväksynyt sitä. Nämä asiat muuttuvat 2026 Tänä vuonna muuttuu jälleen moni palkansaajan elämään vaikuttava laki. Listasimme muutamia muutoksia. Lisää voit lukea SAK:n verkkosivuilta. teksti SAK kuva Karoliina Öystilä A J A N K O H TA I S TA Katja Korhonen työskentelee Valion Oulun lähettämössä. Kuva ei liity juttuun.
  • E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 E L I N TA E 11 4 NELIPORTAINEN T YÖT TÖMY YSTURVAN seuraamusjärjestelmä kiristyy 1.3.2026 alkaen kaksiportaiseksi. Jatkossa työtön menettää oikeutensa työttömyysetuuteen heti ensimmäisestä työnhakuun tai työvoimapalveluihin liittyvästä laiminlyönnistä. Työtöntä ei enää muistuteta ensimmäisestä laiminlyönnistä tai mahdollisesta virheestä, vaan seurauksena on suoraan työttömyysetuuden menetys seitsemäksi päiväksi. Toisesta laiminlyönnistä työttömälle asetetaan kuuden kalenteriviikon työssäolovelvoite eli oikeus työttömyysturvaan katkeaa toistaiseksi. Työttömyysturva palautuu kuuden viikon työskentelyllä tai palveluihin osallistumisella. Jatkossa työvoimaviranomainen lähettää työttömille ennakollisen tekstiviestimuistutuksen lähestyvistä määräajoista: alkuhaastattelusta, työnhakukeskustelusta ja täydentävästä työnhakukeskustelusta sekä työhön osoituksen mukaisen työpaikan hakemisesta ja työllistymissuunnitelmassa sovituista toimista. Maaliskuun 2026 alusta alkaen työnhaun voimassaolo päättyy, jos työtön jättää asioimatta työvoimaviranomaisen kanssa sen antamassa määräajassa ja edellyttämällä tavalla. Työnhaun päättyminen tarkoittaa myös työttömyysturvan katkeamista. Menettelyltä ei jatkossa siis enää edellytetä toistuvuutta. Työnhaun voi käynnistää uudelleen nykyiseen tapaan. Työvoimaviranomaisen tekemät osoitukset haettavasta työpaikasta, joita aiemmin kutsuttiin työtarjouksiksi, ovat olleet 1.1.2026 alkaen työttömiä velvoittavia heti työttömyyden alusta lähtien. Vuodenvaihteeseen saakka osoitukset ovat velvoittavia kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen. Mikäli työtön ei hae osoitettua työpaikkaa, seuraa siitä työttömyysetuuden menetys. Työvoimaviranomaisen osoittaman työpaikan hakemista ei jatkossa lasketa mukaan määrällisen työhakuvelvoitteen täyttämiseen. Työttömän on haettava lähtökohtaisesti sekä neljää työpaikkaa kuukaudessa että osoitusten mukaisia työpaikkoja. Molempien hakuvelvoitteiden laiminlyönnistä tulee erillinen työttömyysturvan seuraamus 1.3.2026 alkaen. Työttömällä on velvollisuus laatia ja julkaista nimetön työnhakuprofiili sähköisellä Työmarkkinatorilla 1.9.2026 alkaen. Työnhakuprofiilin tulee sisältää työnhaun ja työllistymisen kannalta olennaisia tietoja koulutuksesta, työkokemuksesta, muusta osaamisesta ja työtoiveista. Jos työtön ei itse laadi tai julkaise profiilia määräajassa, työvoimaviranomaisen tulee tehdä tämä. 5 KEL AN MAKSAMAT työttömyysturvaetuudet peruspäiväraha ja työmarkkinatuki yhdistetään 1.5.2026 alkaen työttömille maksettavaksi uudeksi perusturvaetuudeksi, jonka nimi on yleistuki. Yleistuki on tarveharkintainen, mikä tarkoittaa, että ansiotulojen lisäksi myös muut tulot, kuten pääomatulot, vaikuttavat yleistuen suuruuteen tulorajan ylittävältä osalta. Yleistuki on nykyisen työmarkkinatuen ja peruspäivärahan suuruinen eli 37,21 euroa/päivä vuonna 2026. Yleistuen maksamiselle ei ole enimmäisaikaa. 6 14 PROSENTIN ARVONLISÄVEROKANTA aleni 13,5 prosenttiin 1.1.2026 alkaen. Alennettuun alv-kantaan kuuluvat muun muassa elintarvikkeet, ravintolaja ateriapalvelut, rehuaineet, kirjat ja lääkkeet. 7 VIRVOITUSJUOMAVEROTUKSESSA OTETAAN käyttöön uusi veroporrastus 1.4.2026 alkaen. Uusi porrastus jakaa juomia aiempaa tarkemmin juoman sokeripitoisuuden mukaan. Väkevien alkoholijuomien alkoholivero nousee vuosina 2025–2027 1,3–1,8 prosenttia vuodessa ja yhteensä 4,6 prosenttia kolmen vuoden aikana. Lue lisää ja katso kaikki muutokset SAK:n listasta: Palkansaajan sosiaali­ vakuutusmaksut Palkansaajan maksut, % palkasta 2026 (2025): • Työeläkevakuutusmaksu 7,30 % • Sairausvakuutusmaksu – Sairaanhoitomaksu: 1,10 % (1,06 %) – Päivärahamaksu, jos palkkaja yrittäjätulo on vähintään 17 255 euroa/vuosi: 0,88 % (0,84 %) • Työttömyysvakuutusmaksu: 0,89 % (0,59 %) F A K TA
  • E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 Toisin kuin usein luullaan, monet perheet hyötyisivät myös taloudellisesti perhevapaiden jakamisesta tasan vanhempien kesken. Perheesi saattaa hyötyä taloudellisesti perhevapaiden jakamisesta tasan P E R H E V A P A AT teksti SAK U sein kuulee sanottavan, että äidin kannattaa jäädä kotiin hoitamaan lasta, jos isä tienaa enemmän. Tämä sitkeä oletus näkyy myös tilastoissa: vain noin neljä prosenttia perheistä jakaa vapaat tasan (2024) ja jopa noin joka viides isä ei käytä perhevapaita lainkaan (2019). Perhevapaat uudistettiin vuonna 2022. Uudistuksen myötä perhevapaiden jakamiseen kannustetaan, kun vanhempainvapaat jaetaan lähtökohtaisesti tasan molempien vanhempien kesken. Kumpikin vanhempi voi olla perhevapaalla noin 6,5 kuukautta. Lisäksi synnyttävällä vanhemmalla on käytössään päälle kuuden viikon mittainen raskausvapaa. Toiselle vanhemmalle voi vapaistaan siirtää noin 2,5 kuukautta. Uudistuksessa myös lisättiin perhevapaiden joustavampaa käyttöä. Isien perhevapaiden käyttö onkin uudistuksen myötä lisääntynyt. Vuonna 2024 isät käyttivät lähes 21 prosenttia perhevapaista, kun luku oli vuonna 2022 reilut 12 prosenttia. Vaikka käyttö on lisääntynyt, valtaosa perheistä ei jaa vapaita tasan, vaan isät luovuttavat edelleen suurimman osan päivistään äideille. – Perheiden miettiessä perhevapaiden jakamista on hyvä pitää mielessä, että jopa kaksi kolmasosaa työssäkäyvistä perheistä hyötyisi perhevapaiden jakamisesta taloudellisesti. Perheen taloutta on hyvä tarkastella kokonaisuutena eikä pelkästään lyhyen aikavälin bruttotuloina, muistuttaa SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz. Tämä johtuu siitä, että vanhempainvapaalta maksettavaa etuutta ja palkkaa verotetaan hieman eri tavoin. Suomessa puolisoita verotetaan erikseen ja verotus on progressiivinen – eli mitä korkeampi tulo on, sitä suurempi on verojen osuus. Verotuksen näkökulmasta työtuloja kohdellaan suopeammin kuin etuustuloja: jos palkka ja vanhempainraha ovat yhtä suuria, palkkaa verotetaan yleensä kevyemmin. Tällöin perheen yhteenlasketut käteen jäävät tulot muodostuvat usein vapaiE L I N TA E 13
  • E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 den tasaisemmalla jakamisella suuremmiksi. Samalla kun vapaat ja vastuu lapsen hoidosta jakautuvat tasaisesti, hyöty näkyy myös eläkekertymissä, urakehityksessä ja perheen kokonaistaloudessa. Eron perheen bruttoja nettotuloissa huomaa parhaiten havainnollistavien esimerkkien kautta. Esimerkissä 1 siivoojana työskentelevä vanhempi A tienaa kuukaudessa 2450 euroa ja varastotyöntekijänä työskentelevä vanhempi B tienaa kuukaudessa 2800 euroa. Jos vain vanhempi A käyttää vapaita, perheen bruttotulot kahdessa vuodessa ovat 99 620 euroa ja nettotulot 81 910 euroa. Jos vanhemmat jakaisivat vapaansa tasan, perheen bruttotulot kahden vuoden ajalta kasvaisivat 4130 eurolla ja nettotulot jopa 6150 eurolla. Esimerkissä 2 siivoojana työskentelevä vanhempi A tienaa kuukaudessa 2450 euroa ja insinöörinä työskentelevä vanhempi B tienaa kuukaudessa 5000 euroa. Jos vain vanhempi A käyttää vapaita, perheen bruttotulot kahdessa vuodessa ovat 152 420 euroa ja nettotulot 110 040 euroa. Jos vanhemmat jakaisivat vapaansa tasan, perheen kahden vuoden aikaiset bruttotulot vähenisivät 2140 euroa, mutta nettotulot kasvaisivat jopa 3990 eurolla. Esimerkeissä on kuvattu tilannetta, jossa lapsen hoitoaika kotona on 18 kuukautta ja kotihoidon tuki on 380 euroa kuukaudessa. Taloudellinen tasa-arvoteko – Tasaisemmin jaetut perhevapaat hyödyttävät perhettä muillakin tavoin. Kun molemmat vanhemmat osallistuvat yhtäläisesti lapsen hoivaan ja kotityöhön, vähenee yhden osapuolen vastuu arjen sujumisesta ja vanhempien arki tasapainottuu, mikä tukee parisuhdetta. Jaetut vanhempainvapaat vahvistavat lapsen suhdetta molempiin vanhempiinsa, kun lapsi saa viettää merkityksellistä aikaa vanhempiensa kanssa, Glantz sanoo. Perhevapaiden jakamisella on myös positiivisia vaikutuksia työelämän tasa-arvoon, kun työelämäkatkokset eivät koske vain toista vanhempaa, usein äitiä. Lyhyemmillä katkoksilla työuralla on positiivisia vaikutuksia myös eläkekertymän ja urakehityksen kannalta. Samalla vapaiden jakaminen edistää tasa-arvoa yhteiskunnassa ja muuttaa asenteita vanhemmuuden jakamisesta. – Kannustan tulevia vanhempia keskustelemaan perhevapaiden jakamisesta avoimesti. Perhevapaiden jakamisen taloudellisia vaikutuksia oman perheen tilanteeseen kannattaa arvioida Kelan sivuilta löytyvällä perhevapaavertailu-laskurilla, Glantz kertoo. Tämän jutun esimerkit ovat laskettu sillä oletuksella, että molemmat vanhemmat ovat työssäkäyviä. – Perhevapaiden jakamiseen liittyy tietysti muutakin kuin vain taloudellinen näkökulma. Rohkaisen erityisesti isiä avoimesti selvittämään perhevapaiden vaikutuksia ja hyviä puolia – niitä on monia. Isät tarvitsevat monella työpaikalla edelleen lisää kannustusta ja perhemyönteisiä ratkaisuja vapaiden pitämiseen, Glantz toteaa. Perhevapaiden jakaminen ei ole pelkästään tasa-arvoteko, se on usein myös taloudellisesti fiksua. • Tutustu perhevapaiden jakamisen hyötyihin osoitteessa www.perhenetto.fi. Esimerkeissä on käytetty lähteenä Kelan perhevapaavertailua. ”Kannustan tulevia vanhempia keskustelemaan perhevapaiden jakamisesta avoimesti.” E L I N TA E 13
  • E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 T yöntekijät, jotka tekevät työtä työsuhteessa Suomessa on vakuutettava työtapaturmaja ammattitautivakuutuksella. Vakuutuksen ottaa ja maksaa työnantaja. Myös kotitalous on vakuuttamisvelvollinen työnantaja silloin, kun se työllistää työntekijöitä ja maksaa palkkoja yhteensä yli 1500 euroa kalenterivuoden aikana. Vakuutuksessa ei ole työntekijän ikään perustuvia alatai ylärajoja eikä työansion euromääräistä vähimmäisrajaa. Vakuuttamiseen eivät vaikuta työntekijän kotipaikka tai kansalaisuus, eikä työnantajan kotipaikka tai kansallisuus. Poikkeuksia ovat Suomessa työskentelevät lähetetyt työntekijät, joihin EU-sosiaaliturva-asetusten tai sosiaaliturvasopimusten perusteksti TVK kuva Kati Oksman Työnantajan on pidettävä työpaikalla nähtävänä työtapaturmaja ammattitautilaki ja tieto siitä, mistä vakuutusyhtiöstä työtapaturmaja ammattitautivakuutus on otettu. Kuvituskuva, kuva ei liity juttuun. V A K U U T U S T U R V A Tunnetko työtapaturmaja ammattitautivakuutuksen? Työtapaturmaja ammattitautivakuutus on osa Suomen lakisääteistä sosiaaliturvaa. Vakuuttamisesta, korvattavista vahinkotapahtumista ja korvauksista säädetään työtapaturmaja ammattitautilaissa. Jokaisen vakuutetun on hyvä tietää turvasta ainakin perusasiat.
  • E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 teella ei sovelleta Suomen lainsäädäntöä. Heidän vakuutusturvansa määräytyy lähettävän maan lainsäädännön mukaan. Työnantajan on pidettävä työpaikalla nähtävänä työtapaturmaja ammattitautilaki ja tieto siitä, mistä vakuutusyhtiöstä työtapaturmaja ammattitautivakuutus on otettu. Korvattavat vahingot Työtapaturmaja ammattitautivakuutus korvaa vahinkotapahtumina nimensä mukaisesti työtapaturmat ja ammattitaudit. Työtapaturmalla tarkoitetaan tiivistetysti sanottuna työssä tai työmatkalla sattunutta tapaturmaa, josta aiheutuu tapaturmaan syy-yhteydessä oleva seuraus. Tarkemmin tapaturman, sattumisolosuhteiden ja syy-yhteyden vaatimuksista säädetään työtapaturmaja ammattitautilaissa. Ammattitauti on työstä todennäköisesti pääasiallisesti johtuvasta fysikaalisesta, biologisesta tai kemiallisesta tekijästä aiheutuva sairaus. Psyykkisen tekijän aiheuttamat sairaudet eivät ole korvattavia ammattitauteja. Korvaukset Vakuutuksesta maksetaan korvauksia työtapaturmasta tai ammattitaudista johtuvasta sairaanhoidosta, ansionmenetyksestä, pysyvästä haitasta ja kuntoutuksesta. Työtapaturman tai ammattitaudin aiheuttamasta kuolemasta maksetaan omaisille perhe-eläkettä. Korvauksista säädetään työtapaturmaja ammattitautilaissa, eikä niistä voi sopia vakuutusyhtiön ja työntekijän tai työnantajan välillä. Korvauksissa ei ole eurorajaa eikä pääsääntöisesti aikarajaa. Ensimmäinen lääkärikäynti sekä muut yksittäiset lääkärikäynnit ja niihin liittyvät vähäiset hoitotoimenpiteet, kuten esimerkiksi röntgentutkimus tai kipsaus, korvataan ilman maksusitoumusta. Työntekijä voi mennä hoitoon julkiseen tai yksityiseen hoitopaikkaan. Kuinka toimia, kun työtapaturma on sattunut Ilmoita tapaturmasta työnantajalle työpaikallasi sovittujen käytäntöjen mukaisesti niin pian kuin mahdollista. Saat korvausasian vireille työnantajasi tekemällä vahinkoilmoituksella, jonka tämän on tehtävä viipymättä viimeistään 10 arkipäivän kuluessa tapahtuneesta tiedon saatuaan. Varmista, että vahinkoilmoitukseen kirjoitettava kuvaus sattuneesta tapaturmasta vastaa omaa käsitystäsi siitä, mitä tapahtui. Mene lääkäriin heti tai mahdollisimman pian, mikäli vamma aiheuttaa oireita, jotka eivät häviä muutaman vuorokauden sisällä. Varmista, että lääkäri kirjaa tapaturmaa koskevat tiedot oikein ja että ne vastaavat sinulle sattuneen tapaturman kulkua ja tapahtumaolosuhteita. Työnantajasi vakuutusyhtiö voi tarjota erilaisia tapaturmavamman hoitoon liittyviä terveydenhoitopalveluita, jotka nopeuttavat vamman hoitoprosessia ja edistävät työhön paluuta. Kun korvausasiasi on tullut vireille, vakuutusyhtiö ilmoittaa siitä sinulle. Vakuutusyhtiö myös huolehtii siitä, että kaikki korvauksen ratkaisua varten tarvittavat asiakirjat ovat sillä mahdollisimman nopeasti käytettävissä. Vakuutusyhtiöllä on oma-aloitteinen velvollisuus suorittaa korvaukset, joihin sinulla lain mukaan ja saatujen selvitysten perusteella on oikeus. Vakuutusyhtiön on annettava korvausasiassasi päätös viivytyksettä, viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutusyhtiö on saanut asian ratkaisemiseksi riittävät selvitykset. Jos määräaika ylittyy, vakuutusyhtiö maksaa viivästyskorotusta. Vahinko vakuuttamattomassa työssä Työntekijällä on aina oikeus korvaukseen, jos hänelle sattuu työtapaturma tai aiheutuu ammattitauti, vaikka hänen työnantajansa ei olisikaan vakuuttamisvelvollinen tai tämä olisi laiminlyönyt vakuuttamisvelvollisuuden. Tapaturmavakuutuskeskus käsittelee korvausasian, jos työnantajalla ei ollut työtapaturmaja ammattitautilain mukaista vakuutusta työtapaturman sattuessa tai ammattitaudin aiheutuessa. Työnantajan tulee tehdä vahinkoilmoitus tapahtuneesta, mutta ilmoituksen voi tehdä myös vahingoittunut työntekijä. Vahingon käsittely voi käynnistyä myös hoitolaitoksen toimittamien asiakirjojen perusteella. • Lue lisää: www.tvk.fi ”Työntekijällä on aina oikeus korvaukseen, jos hänelle sattuu työtapaturma tai aiheutuu ammattitauti.”
  • E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Työtapaturmavakuutus turvaa työntekijää VUOSIT TAIN SUOMESSA tapahtuu yli satatuhatta työtapaturmaa, jotka korvataan lakisääteisestä työtapaturmaja ammattitautivakuutuksesta. Kaikkien työnantajien tulee ottaa työtapaturmaja ammattitautivakuutus. Jos työsuojelu ja työturvallisuus työpaikalla onnistuvat, työntekijä ei todennäköisesti juuri mietti vakuutusta, kun vahinkojakaan ei satu. Työtapaturmaja ammattitautilaissa määritellään, millaisista tapaturmista ja ammattitaudeista korvauksia maksetaan. Työtapaturman käsite on laissa erilainen kuin mitä tapaturmalla puhekielessä ymmärretään. Vakuutuksesta korvataan työtapaturman ja ammattitaudin aiheuttamia tutkimusja hoitokuluja sekä myös ansionmenetyskorvauksia ja ammatillista kuntoutusta. Maksettavien korvausten taso määritellään laissa, eikä korvausmääristä voi tehdä poikkeuksia. Korvausvastuut ovat vakavimmissa vahinkotapauksissa erittäin pitkiä. Vanhimmat työtapaturmat, joista maksetaan edelleen työntekijöille korvauksia, ovat sattuneet 1940-luvun alkupuolella. Näin toimit työtapaturman sattuessa Ilmoita työtapaturmasta työnantajalle, jonka velvollisuus on tehdä viipymättä tapahtuneesta ilmoitus vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiö lähettää sinulle ilmoituksen, että asia on otettu käsittelyyn, ja kysyy tarvittaessa sinulta lisätietoja. Vakuutusyhtiön on annettava asiasta kirjallinen päätös viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut kaikki asian ratkaisuun tarvittavat tiedot. Työturvallisuuden parantaminen on tärkeää Maksettavat korvaukset vaikuttavat pidemmän ajan kuluessa työnantajilta perittävien vakuutusmaksujen tasoon. Työturvallisuutta kehittämällä työtapaturmat ja ammattitaudit ovat vältettävissä. Työturvallisuuden kehittymisen myötä vahinkojen määrä on laskenut, mutta edelleenkin korvauksia maksetaan vuosittain 650 miljoonaa euroa työtapaturmista ja ammattitaudeista. Ne rahoitetaan vakuutusmaksuilla, jotka ovat myös yhteensä noin 650 miljoonaa euroa. Työtapaturmaja ammattitautivakuutus on osa suomalaista ansioperusteista sosiaaliturvaa, jonka sisällöstä ja tasosta neuvottelevat työmarkkinaosapuolet yhdessä sosiaalija terveysministeriön kanssa. • Kaikissa SEL:n ja ETL:n välisissä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksissa on sovittu ryhmähenkivakuutuksen ottamisesta. Kuva: Pinja Tuominen T YÖNTEKIJÄIN RYHMÄHENKIVAKUUTUS on työnantajan työntekijöillensä ottama henkivakuutus, jonka järjestämisestä, vakuutuksen sisällöstä ja laajuudesta työmarkkinajärjestöt ovat sopineet. Työnantajan on otettava työntekijäin ryhmähenkivakuutus, kun alan valtakunnallisessa työehtosopimuksessa edellytetään ryhmähenkivakuutuksen ottamista. Kaikissa SEL:n ja ETL:n välisissä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksissa on sovittu ryhmähenkivakuutuksen ottamisesta. Lähes kaikki työtapaturmaja ammattitautilain mukaan pakollisesti vakuutettavat henkilöt kuuluvat ryhmähenkivakuutukseen. Vakuutus on voimassa työja vapaa-aikana. Vakuutuksesta maksetaan kertakorvaus työntekijän kuoleman jälkeen, mikäli hänellä on vakuutusehdoissa mainittuja edunsaajia, joita ovat puoliso sekä alle 22-vuotiaat lapset. Korvauksen suuruus määräytyy kuolleen työntekijän iän ja huollettavien lasten lukumäärän perusteella. Jos kuolinsyynä oli tapaturma, maksetaan lisäksi 50 prosentin tapaturmakorotus. Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen kuolemantapauskorvaukset maksetaan keskitetysti Tapaturmavakuutuskeskuksen korvauspalvelusta. Korvausta on haettava kymmenen vuoden kuluessa edunjättäjän kuolinvuoden päättymisestä. Tapaturmavakuutuskeskuksen korvauspalvelu hankkii vainajaa ja hänen edunsaajiaan koskevat väestörekisteritiedot väestötietojärjestelmästä. Korvauspalvelu neuvoo tarvittaessa korvauksen hakemisessa. • Lue lisää vakuutuksesta ja korvaussummista: www.tvk.fi/trhv/vakuutusehdot Mikä on työntekijäin ryhmähenkivakuutus?
  • E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 teksti Taina Saarinen kuvat Kati Oksman K E H I T TÄ M I N E N Aloitteita tehdään, kun siihen kannustetaan Harvalla työpaikalla on enää aloitelaatikkoa taukotilan seinällä. Nykyisin aloitteet tehdään useimmiten työpaikalla käytössä olevaan sähköiseen järjestelmään. Aloitteiden tekeminen kiinnostaa, mutta vain, kun ääni tulee kuulluksi. F azerin myymäläleipomoiden työntekijät tekevät kuukausittain satoja työturvallisuuteen liittyviä aloitteita, kertoo Länsi-Suomen ja Häme–Keski-Suomen pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Pirjo-Riitta Anttonen. Tosin Fazerin myymäläleipomoissa on työntekijöitäkin noin 700 eri puolilla Suomea yli 140 toimipaikassa. – Fazerilla myös kannustetaan aloitteiden tekemiseen. Kynnys on matala ja aloitteet palkitaan, Anttonen kertoo. Sähköinen aloitekanava toimii hyvin. Anttonen kiittää työsuojelupäällikköä, joka ottaa havainnot ja aloitteet hyvin vastaan, ja pohtii Fazerilla kannustetaan aloitteiden tekemiseen. Kuvituskuva, kuva ei liity juttuun.
  • E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 sekä kehittelee esille nousseita asioita yhdessä työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Kirjatut havainnot pyritään käymään läpi omissa yksiköissä. Anttonen toteaa, että niistä tulisi keskustella kaikkien työntekijöiden kanssa ja tietysti ryhtyä mahdollisiin toimenpiteisiin. Ehdotetut asiat saadaan pääsääntöisesti kuntoon heti ja paikan päällä. Kun toisinaan kestää, se johtuu laajemmista selvityksistä tai kaupan puolen päätöksistä, jos niitä tarvitaan. – Koska myymäläleipomot sijaitsevat kauppojen sisällä ja useampia toimijoita toimii samoissa tiloissa, osa aloitteista voi liittyä tiloihin. Hyvät ideat jakoon Hyväksi havaittu käytäntö Fazerilla on kehitysideoiden ja positiivisten havaintojen nostaminen esille kuukausikirjeessä. Hyvät ideat on hyvä jakaa. Siltikin, että Fazer on iso yritys ja myymäläleipomot ympäri maata, leipuriyhteisö hajallaan ja käytännöt ja tilat ovat erilaisia. – Omat havainnot ja ideat voivat silti olla hyödyksi kaikkialla, Pirjo-Riitta Anttonen sanoo. Hän kertoo, että nostoja on toivottu vielä enemmän laadunvalvonnan ja tuotekehittelyn aloitteille. Digi ei aina ole helppo Sähköinen aloitelaatikko on monelle helppo käyttää, muttei kaikille. Jos ei arjessa tai työssä käytä tietokoneita, jäävät työturvallisuushavainnot Anttosen mukaan helposti kirjaamatta. Tietotekniikka voi tuntua vieraalta tai kirjoittaminen hankalalta, esimerkiksi jos työntekijän äidinkieli on muu kuin suomi. Havaintoja voi kuitenkin kirjata yhdessä työkaverin kanssa tai jättää ne esihenkilölle, joka kirjaa ne järjestelmään. – Myös kiire ja hektinen työtahti on haaste. Aloitteita ei aina ehdi kirjata. Pirjo-Riitta Anttonen kertoo työntekijöiden itse etsineen ratkaisuja vaikkapa tekemällä opetusvideoita, joissa käydään kohta kohdalta, miten havainnot ja aloitteet tehdään järjestelmään. On palkitsevaa nähdä, että voi vaikuttaa työympäristöönsä ja käytäntöihin, että omat, kirjatut havainnot lähtevät oikeasti liikkeelle ja että niitä kehitetään ja toteutetaan. – Nykyään tulee myös ratkaisuideoita, mikä on todella hienoa. Työntekijät ovat työpaikkansa käytäntöjen asiantuntijoita. Aloitelaatikolla hiljaista Naapurin Maalaiskanan Liedon tuotantolaitoksen pääluottamusmies Marko Frisk kertoo, että viikkopalaverit hänen, henkilöstöpäällikön ja tuotantopäällikön kesken ovat tällä hetkellä käytännössä talon ainoa aloiteväylä. Se ei kuitenkaan riitä, hän sanoo. – Olisi parempi, että havainnot, ehdotukset ja aloitteet menisivät yhden selkeän järjestelmän kautta ja kaikille tiedossa olevassa järjestyksessä. Siipikarjaan erikoistunut Naapurin Maalaiskana on perustettu vuonna 2013. Tuotannossa on 260 työntekijää, ja koko henkilöstömäärä on yli 300. Alkuvuosina talossa oli fyysinen aloitelaatikko ja silloin aloitteita tehtiin, mutta kun vastaukset kestivät, eikä niitä aina tullut ollenkaan, aloitteet Naapurin Maalaiskanassa aloitteita voi toki tehdä, mutta niin ei juuri tapahdu. Kuvituskuva, kuva ei liity juttuun.
  • E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 hiipuivat, Frisk kertoo. – Kun taloa on laajennettu, ei ole enää edes sitä seinää, jossa se laatikko oli. Aloitteita voi Naapurin Maalaiskanassa toki tehdä, mutta niin ei juuri tapahdu. Taukotilan seinästä löytyy QR-koodi, jonka kautta on tarkoitus ilmoittaa lähinnä turvallisuushavainnoista. Friskin mukaan koodia ei oikein mielletä aloiteväyläksi. – Erittäin vähän yhtään mitään. Epäselvyys vie innon Työntekijöiden passiivisuuteen aloitteiden suhteen on Marko Friskin mukaan syynä se, ettei tiedetä kenelle viestit menevät ja kuka ne käsittelee vai käsitteleekö. Aloitepalkkiota ei makseta, vaikka se hänen mukaansa kannustaisi tekemään aloitteita. – Varmaan pelätään lisätyötä. Ajatellaan, että jos kannustetaan aloitteiden tekemiseen, ihmiset alkavat tehtailla jotain ihan älyttömiä kahvikuppien väriasioita. Mutta kannattaisi kyllä kunnolla kokeilla, Frisk sanoo. Aloitteiden vastaanottaja Naapurin Maalaiskanassa on henkilöstöpäällikkö, tai pitäisi olla. Hän on taannoin ehdottanut, että Frisk ottaisi aloitteet käsiteltäväksi. Jopa kahden tonnin palkkiot Suomen ainoan margariinitehtaan, Raisiossa sijaitsevan Bunge Finlandin sähköiseen aloitelaatikkoon tulee viikossa yhdestä neljään aloitetta. Väkeä talossa on 109, josta puolet työskentelee tuotannossa. Sähköinen aloiteja niiden käsittelyjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2020. – Paperillakin voi aloitteen jättää, mutta en muista milloin viimeksi sellaista on tullut, sanoo Bungen tuotantopäällikkö Tomi Immonen, joka on myös yrityksen aloitetoimikunnan puheenjohtaja. Viime vuonna Bungella tehtiin 37 aloitetta, joista 19 palkittiin. Aloitepalkkio on 20–200 euroa. Kun aloitteesta seuraa selkeää säästöä tuotannossa, sen tekijä saa heti 200 euroa ja viisi prosenttia seuraavan vuoden aikana muodostuneesta säästöstä. – Näitä on muutama ollut. Keskimäärin kahden tonnin palkkioita. Suurin osa aloitteista Bungella liittyy työturvallisuuteen, tuotannon tehokkuuteen ja ergonomian parantamiseen. Usein 20 euron minimipalkkion saa, vaikkei aloite johtaisi toimiin. – Aloitteellisuus palkitaan. Kun näkee, että jotain asiaa on mietitty ja siihen on käytetty aikaa, Immonen sanoo. Kaikki aloitteet käsitellään Bungella aloite tulee järjestelmään anonyymisti ja menee Tomi Immosen sähköpostilaatikkoon esikatselmoitavaksi. Hän lähettää sen, jos tarpeen, asiantuntijoille kommentoitavaksi. Kaikki aloitteet käsittelee 3–6 viikon välein kokoontuva aloitetoimikunta. Kun aloite ottaa tulta ja hyväksytään, nimetään vastuuhenkilö sitä toteuttamaan. Käsittelyssä myös kirjataan näkyviin, miksi aloite on hyväksytty tai hylätty. Aloitetoimikunta valitaan kahdeksi vuodeksi. Jäseninä on edustus prosessi-, pakkausja kunnossapitopuolelta sekä toimihenkilöistä laatu-, tuotantoja tekniseltä osastolta. Aloitetoimikunta kokoontuu työaikana. Toimikunta voi myös pistää pystyyn kampanjan. Jos vaikkapa tuotannossa on hävikin kasvua, pyydetään aloitteita hävikin pienentämiseksi. – Näistä kohdennetuista aloitteista maksetaan ekstraa, Immonen kertoo. • Viime vuonna Bungella tehtiin 37 aloitetta, joista 19 palkittiin. Kuvituskuva, kuva ei liity juttuun.
  • E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 Kuvassa tuotannon puolella jutuntekoaikaan työskennellyt Kati Pirhonen. Muutakin kuin soppaa ja sosetta Valmisruokiin ja uuteen tehtaaseen satsannut kuopiolainen Kasvisgalleria haluaa kasvaa isommaksi jatkossakin. T Y Ö P A I K A L L A teksti ja kuvat Kati Oksman