• VUODEN 2024 ALUSTA JA AIKANA VOIMAAN USEITA LAKIMUUTOKSIA SUOMESTA TUKEA MALAWIN PIENELLE, MUTTA KASVAVALLE AMMATTILIITOLLE GALLUP | KOLUMNI | SELVITETTY TAPAUS | VAPAALLA 1? 24 SELLILÄISTEN OMA LEHTI STOP nyt! Lähes 300 000 työntekijää lakossa #PAINAVASY Y Irmeli Taskinen: Jäsenhankintaa tekevät kaikki jäsenet LUOT TAMUSHENKILÖ
  • E L I N TA E 3 15.–17.3.2024 Oulussa Perjantaina etkot, lauantaina torilla soppaa ja kisailua, keilailua, karaokepäivätanssit sekä illallinen ja iltabileissä Suvi Teräsniska! Voit ottaa keikalle ilmaiseksi mukaan seuralaisen, joka ei ole SEL:n jäsen. Varaa paikkasi 29.2.2024 mennessä: www.selry.fi/talvipaivat Suvi Teräsniska
  • E L I N TA E 3 Aluksi K enen leipää syöt, sen lauluja laulat”, toteaa vanha suomalainen sananlasku. Kenen lauluja laulat, hallitus? kysyttiin yhdessä selliläisten mielenosoituskyltissä STOP nyt! -suurmielenosoituksessa Senaatintorilla 1.2.2024. Kysymys on retorinen. Kenellekään ei varmasti ole jäänyt epäselväksi kenen lauluja pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus laulaa. Esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL:n tekemä vertailu paljastaa, että Orpon hallitusohjelman työelämän heikennykset on kopioitu lähes sanatarkasti elinkeinoelämän ja työnantajien ennen eduskuntavaaleja julkaistuista tavoitteista. TÄMÄ TUSKIN tuli yllätyksenä, sillä työnantajaliittojen rahoittama Pro Markkinatalous -yhdistys tuki 1,5 miljoonalla eurolla ehdokkaita ja puolueita viime eduskuntavaaleissa. Tukea saivat muutkin kuin nykyiset hallituspuolueet, mutta suurin osa tuesta meni niille. Työnantajapuoli onkin ollut hyvin tyytyväinen hallitukseen. Työntekijäpuolella sen sijaan on oltu tyrmistyneitä. Hallitusohjelman heikennykset ovat yksipuolisia, vain työntekijöiltä ja pienituloisilta leikataan. Hallituksen toimet ovat myös puhtaasti ideologisia. Valtiovarainministeriönkään laskelmien mukaan heikennyksillä ei ole merkittäviä vaikutuksia työllisyyden paranemiseen ja sitä kautta valtiontalouden kohentumiseen. JA KYLLÄ, myös ammattiliitot rahoittivat eduskuntavaaleissa ehdokkaita, jotka ajavat samoja tavoitteita kuin liitot. Vaalirahoitus on laillista ja etujärjestöjen tehtävä on ajaa jäsentensä etua ja yrittää vaikuttaa myös lainsäädäntöön. Suomalaista työelämää on rakennettu yhteistyöllä ja asioista sopimalla. Nyt hallitus ja työnantajat haluavat romuttaa sopimusyhteiskunnan ja rikkoa työelämän. Orpon väite, että ”uudistukset eivät muuta palkansaajien elämää”, ei yksiselitteisesti ole totta. Jos hallitus runnoo heikennyksensä läpi, työelämästä ja toimeentulosta tulee työntekijälle entistä epävarmempaa ja työnantajien sanelu lisääntyy työpaikalla. Tätä vastaan meidän on nyt yhdessä toimittava. Kenen lauluja laulat, hallitus? P Ä Ä K I R J O I T U S ”Orpon väite, että ’uudistukset eivät muuta palkansaajien elämää’, ei yksiselitteisesti ole totta.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 1/24 9.2.2024 S I S Ä L LY S Kannessa: Reko Salo oli yksi Hartwallin Lahden tuotantolaitoksen lakkovahdeista ammattiliittojen #PainavaSyy-toimintapäivänä 14.12.2023, jolloin lakossa oli noin 2000 elintarvikealan työntekijää 31 työpaikalla. Kannen kuva: Sami Turunen ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 #PainavaSyy-lakot ja STOP nyt! -mielenosoitus 13 Nämä asiat muuttuvat vuonna 2024 16 Kaikki kiertää kirjolohien kiertovesikasvatuksessa 21 Rakkaudesta käsin tekemiseen 26 Malawilaiset haluavat vahvemman ammattiliiton 30 Järjestösivut 34 Kurssikalenteri 36 25-vuotisjäsenlomat 38 Luottamushenkilö 40 Näin asioit A-kassan kanssa 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla ”
  • E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti S EL:n Talvipäiviä juhlitaan 15.–17.3.2024 Oulussa. Lehden mennessä painoon Talvipäiville oli ilmoittautunut jo yli 250 selliläistä ja vielä ehtii hyvin mukaan, sillä ilmoittautua voi helmikuun loppuun asti. – Nyt kannattaa lähteä työkaverin kanssa tai isommallakin porukalla Ouluun, sillä SEL:n Talvipäivistä on tälläkin kertaa tulossa hieno tapahtuma. Haluan kutsua erityisesti kaikki Oulun seudulla ja muualla Pohjois-Suomessa asuvat jäsenemme Talvipäiville, SEL:n järjestöpäällikkö Pekka Närhinen sanoo. Talvipäivät startataan käyntiin etkoilla, jotka ovat perjantai-illalla kello 19–22 Heidi’s Bier Barissa, jossa on selliläisen seuran lisäksi elävää musiikkia ja tietovisa. Lauantaina Talvipäivien ohjelmassa on kello 12 alkaen reipasta ulkoilua selliläisten toritapahtumassa, jossa on tarjolla maukasta soppaa ja leikkimielistä kisailua. Lähistöllä päivystää myös Toripolliisi, joka on kenties Oulun suosituin selfiekaveri. Samaan aikaan toritapahtuman kanssa paikallisessa keilahallissa keilataan naisten ja miesten harrasteja kilpasarjoissa. Ennen iltabileitä ohjelmassa on vielä karaokepäivätanssit sekä illallinen Radisson Blu -hotellissa. Lauantai-illalla SEL:n Talvipäivät huipentuvat iltabileisiin, jossa esiintyy yksityiskeikalla Suvi Teräsniska. Oululainen Suvi Teräsniska on monista hiteistään tunnettu suosittu laulaja. Iltabileet ja keikka ovat SEL:n jäsenelle ja seuralaiselle ilmaiset. – Voit ottaa Suvi Teräsniskan keikalle ja Talvipäivien iltabileisiin mukaasi ilmaiseksi myös seuralaisen, jonka ei tarvitse olla SEL:n jäsen, kunhan hän on yli 18-vuotias, Närhinen muistuttaa. Monet ammattiosastot tukevat jäsentensä osallistumista SEL:n Talvipäiville. Seuraa oman ammattiosastosi tiedotusta. Jos ammattiosastosi järjestää ryhmämatkan, ilmoittaudu Talvipäiville ammattiosastosi ohjeiden mukaisesti. Talvipäivien majoitushotelli ja päätapahtumapaikka on Radisson Blu Oulu, jonne SEL on neuvotellut Talvipäivien osallistujille jäsenetuhinnat. Majoitusvaraukset tehdään SEL:n kautta osoitteessa www.selry.fi/talvipaivat. SEL:n kesäfestarit ovat Seinäjoella 17.8.2024. Lähde SEL:n Talvipäiville Ouluun ja Suvi Teräsniskan ilmaiselle keikalle kaverin kanssa Olli Kohonen Toripolliisi päivystää myös SEL:n Talvipäivien toritapahtuman ajan. Patsaan on tehnyt kuvanveistäjä Kaarlo Mikkonen vuonna 1987.
  • E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti V uosi alkoi synkissä merkeissä, kun Etelä-Pohjanmaalla Alavudella muun muassa donitseja, vohveleita, tippaleipiä, korppuja ja pipareita leiponut Töysäläinen tuhoutui rajussa tulipalossa loppiaisviikonloppuna 5.–6.1.2024 perjantain ja lauantain välisenä yönä. Leipomon henkilökunta oli jo poistunut paikalta ennen tulipalon havaitsemista, joten henkilövahingoilta vältyttiin. Palon syttymissyy ei ole vielä tiedossa. Noin 10 000 neliön vuokratiloissa toiminut leipomo tuhoutui käyttökelvottomaksi. – Työntekijämme ovat tapahtuneesta erittäin surullisia. Osa on työskennellyt Töysäläisellä jopa useita kymmeniä vuosia, joten työpaikan yhtäkkinen menetys jättää ison aukon elämään, Töysäläisen työntekijöiden pääluottamusmies Markku Hautakorpi kertoi tulipalon jälkeisellä viikolla. Töysäläinen on työllistänyt Alavuden Töysässä noin 50 henkilöä, joista noin 40 työskentelee SEL:n Pohjanmaan aluesihteeri Markus Forslundin mukaan SEL:n työehtosopimuksella. Töysäläinen on kuulunut Elonen-leipomokonserniin vuodesta 2021, jolloin Elonen osti Malvialan, johon myös Töysän korpputehdas kuului. Elosen toimitusjohtaja Jari Elosen mukaan Töysäläisen työntekijöille pyritään ensisijaisesti järjestämään töitä konsernin muista toimipisteistä. SEL:n aluesihteeri Markus Forslundin tietojen mukaan muutamalle työntekijälle on tarjottu pariksi kuukaudeksi töitä tippaleivän valmistuksessa Töysässä, palaneen leipomon lähellä sijaitsevissa tiloissa, joita Töysäläinen on käyttänyt aiemmin leipomotuotteiden valmistukseen ja varastona. Lisäksi osalle työntekijöistä mahdollisesti tarjotaan töitä Elosen Ylistarossa sijaitsevasta Tasangon-leipomosta. Osaa Töysässä leivotuista tuotteista on valmistettu muissakin Elosen yksiköissä, mutta muutamissa tuotteissa Töysäläinen oli niiden ainoa valmistaja, joten toimituskatkokset tuotteissa ovat mahdollisia. Elonen on väläytellyt myös, että osaa tuotteiden valmistusta voitaisiin jatkaa alihankintana. – Toivomme, että leipomon toimintaa jatketaan täällä Alavudella. Tämä on pieni paikkakunta, jossa Töysäläinen on ollut iso työnantaja, ja tekemämme tuotteet ovat erittäin hyviä, Markku Hautakorpi summaa. Tulipalossa tuhoutuneen Töysäläisen työntekijät toivovat työpaikkojen säilymistä Alavudella Tomi Kosonen Töysäläisen tulipalo oli raju ja vaikea sammuttaa. Tehtaassa oli isot määrät uppopaistorasvaa ja muuta herkästi palavaa materiaalia, kuten pakkausmateriaaleja, Yle kertoi 6.1.2024.
  • E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti HKSCANIN EURAN yksikön siipikarjapakkaamon työntekijät pettyivät ja yllättyivät, kun heille tiedotettiin torstaina 11.1.2024 yhtiön aloittavan muutosneuvottelut, joiden tavoitteena on siipikarjapakkaamon toiminnan siirtäminen Eurasta joko Rauman tai Forssan tuotantoyksiköihin, tai molempiin. Euran yksikkö työllistää HKScanin Rauman ja Euran työntekijöiden pääluottamusmies Eliisa Raskin mukaan tällä hetkellä noin 18 työntekijää sekä kaksi ylempää toimihenkilöä. Muutosneuvottelut koskevat koko Euran yksikön henkilöstöä. Suunnitelmien toteutuessa Euran yksikön 19 työntekijälle voi tulla muutoksia työsopimuksiin, irtisanomisia ja tuotannon siirroista johtuvia lomautuksia. – Työntekijät tuntevat olonsa pahasti petetyiksi, sillä vielä samana aamuna heille oli kerrottu kesän jälkeen jatkuvien tuotteiden valmistuksesta, Raski kertoo. Torstain tiedotustilaisuuden jälkeen työntekijät kertoivat Raskille aloittavansa viikonlopun vieton, eli he marssivat ulos työpaikalta protestina työnantajan toiminnalle. Työntekijät palasivat takaisin töihin maanantaina. – Nämä ovat nyt kolmannet Rauman tai Euran yksikHKScan aikoo sulkea Euran pakkaamon, työntekijät protestoivat ulosmarssilla HKScanin Euran ja Rauman tuotantolaitosten pääluottamusmies Eliisa Raskin mukaan työntekijöiden tavoitteena Euran muutosneuvotteluissa on, ettei yhtään työntekijää irtisanota. Karoliina Öystilä köä koskevat muutosneuvottelut puolentoista vuoden sisään. Jos kertoisin nyt rehellisesti, mitä ajattelen tällä hetkellä, niin se on aika painokelvotonta tekstiä. Ei tässä ainakaan HK:n työnantajamielikuvaa paranneta, Raski totesi tuoreeltaan. Viimeksi muutosneuvotteluita käytiin keväällä 2023 ja ne johtivat 35 työpaikan vähenemiseen Rauman yksikön siipikarjaleikkaamossa. HKScanin Euran muutosneuvottelut alkoivat 17.1.2024 ja niiden on arvioitu kestävän kuusi viikkoa. Raskin mukaan työntekijöiden tavoitteena on, ettei yhtään Euran yksikön työntekijää irtisanottaisi. – HKScanin Suomen liiketoiminnoista vastaava johtaja Jari Leija kommentoi Satakunnan Kansalle, että ”me tarvitsemme tehtaillemme ne ihmiset”. Toivon, ettei se ole vain pelkkää PR-puhetta. HKScan kertoo tavoittelevansa muutoksella toiminnan tehostamista ja noin miljoonan euron vuotuisia säästöjä. HKScanin Euran tehtaan tiloissa on siipikarjapakkaamon lisäksi Mäkitalon Maistuvien ja Kivikylän Kotipalvaamon tuotantoa, kuten pizzojen ja annossalaattien valmistusta. HKScan on vähemmistöomistajana molemmissa yrityksissä.
  • E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti PIENITULOISILTA LAPSIPERHEILTÄ leikkaaminen on arvovalinta, jonka Orpon-Purran hallitus on tehnyt, vaikka useiden arvioiden mukaan sosiaaliturvan leikkaukset tulevat lisäämään ylisukupolvista köyhyyttä. On arvioitu, että hallituksen toimet tulevat sysäämään 17 000 lasta köyhyysrajan alapuolelle. KAHDEN LAPSEN ja kahden vanhemman perheeltä, jossa toinen vanhempi on työtön tai lomautettu, hallitus leikkaa ensimmäisen kahden kuukauden työttömyyden aikana noin 220 euroa kuukaudessa poistamalla työttömyysturvan lapsikorotukset. Jos työttömyys tai lomautus jatkuu vielä kahden kuukauden jälkeen, perheeltä leikataan lisäksi noin 300 euroa kuukaudessa porrastamalla ansiosidonnainen työttömyysturva eli yhteensä 520 euroa. Jos työttömyys jatkuu yli kahdeksan kuukautta, leikataan edelleen lisää. Nämä leikkaukset eivät vielä sisällä esimerkiksi asumistukeen tehtyjä leikkauksia. Mistä sinä tinkisit, jos jo valmiiksi pienestä toimeentulostasi leikattaisiin jopa 520 euroa kuukaudessa? Leikkaukset kohdistuvat myös työssäkäyviin ja yksinhuoltajiin. Osa-aikatyötä 2000 euron kuukausipalkalla tekevän kahden lapsen yksinhuoltajan perheeltä leikataan työttömyysturvan ja asumistuen heikennysten seurauksena lähes 400 euroa kuukaudessa. Miten sinä suunnittelisit työssäkäyvänä yksinhuoltajana arkesi ja toimeentulosi, jos toimeentulostasi leikattaisiin näin suuri summa kuukaudessa? LAPSUUDESSA KOETULLA köyhyydellä on välittömiä ja pitkäaikaisia seurauksia. Köyhyyden tiedetään olevan yhteydessä suurempaan riskiin jäädä ilman toisen asteen tutkintoa, saada maksuhäiriömerkintä sekä jäädä työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle. NYT JOS koskaan on aika kertoa Orpon-Purran hallitukselle, ettei Suomen tulevaisuutta turvata leikkaamalla perheiltä ja lapsilta. Varsinkin, kun leikkaukset heikentävät huomattavasti pienituloisten toimeentuloa ilman merkittäviä työllisyysvaikutuksia. On erittäin lyhytnäköistä leikata lapsiperheiltä tilanteessa, jossa syrjäytyminen ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntymässä ja syntyvyys on ennätysmäisen alhaalla. Hallituksen arvovalinta K O L U M N I S A N O T T U A 1062 ”Ei millään institutionaalisilla muutoksilla voi olla tulipalokiire. Hallituksen kannattaisi nyt perääntyä, sillä toimenpidekokonaisuus ei ole perusteltu edes kansantalouden tai työllisyyden kannalta.” Y HTE I S K U NTA P O LITI I K A N D OS E NT TI S AT U O JA L A , H S 21 . 1 . 202 4 ”Hakaniemen ay-mafiaa ei kiinnosta työpaikkojen säilyminen Suomessa, ei maamme kilpailukyky, ei talouskasvu, ei isänmaan eikä työntekijän etu. Sitä ohjaa vain ja ainoastaan itsekäs oman valtaaseman varmistelu. Onneksi maassa on vihdoin hallitus, joka ei taivu öykkäröinnin edessä.” E LI N K E I N O M I N I S TE R I W I LLE RY D M A N , X 28 . 1 2 . 2023 JUURI NÄIN! EI NÄIN! VUONNA 2020 VAHVISTETTIIN 1062 AMMATTITAUTITAPAUSTA, JOISTA TYÖIKÄISILLE 792. AMMATTITAUDEISTA 115 OLI KORONAVIRUKSEN AIHEUTTAMIA. LÄHDE: TYÖTERVEYSLAITOS TUULI GLANTZ Kirjoittaja on SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija. L U K U ”Lapsuudessa koetulla köyhyydellä on välittömiä ja pitkäaikaisia seurauksia.”
  • E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Kamppailu jatkuu V E L L U N B L O G I ”Meille tärkeiden asioiden puolustaminen on aivan yhtä tärkeää kuin on ollut aikanaan niiden saavuttaminenkin.” P oliittiset lakot Orpon hallituksen ajamien työelämän heikennysten estämiseksi jatkuvat. Hallituksen ykköstavoite heikentää työntekijän asemaa työpaikalla ja työntekijöiden ammattiliittojen asemaa yhteiskunnassa on tullut meille hyvin selväksi. MAAN TALOUDEN kuntoon laittaminen ja valtion velanoton taittaminen eivät ole hallituksen ykköstavoite, niillä vain perustellaan ideologisia heikennyksiä työntekijöiden asemaan. Jos tavoite on valtion velkaantumisen taittaminen, ei voi olla niin, että samaan aikaan kun sosiaaliturvaa leikataan todella rankasti, hyvätuloisille annetaan veronkevennyksiä. Hallituksen toiminta näyttääkin tavoitteelliselta eriarvoisuuden kasvattamiselta työelämässä ja yhteiskunnassa. Mieleeni tulee työministeri Arto Satosen työmarkkinaseminaarin salin seinällä ollut Raamatun lause ”Herran pelko on viisauden alku”. Nöyryyttäkö tässä meille opetetaan? TYÖLÄISET OVAT aikanaan ammattiliittonsa perustaneet, jotta yhdessä pystytään vaatimaan, yksin kun joutuu pyytämään. Nykyiset työehtomme, ansiosidonnainen työttömyysturva ja muu sosiaaliturva ei ole tullut pyytämällä. Ne on saatu aikaiseksi yhdessä vaatimalla ja vaatimusten eteenpäin viemiseksi on aikanaan myös jouduttu käymään raskaita lakkoja. Lienee luonnollista, että mitä ei ole ilmaiseksi saatu, ei ilmaiseksi anneta poiskaan. Tästä on vahvasti kysymys poliittisissa lakoissa, joita joudumme nyt toteuttamaan. Meille tärkeiden asioiden puolustaminen on aivan yhtä tärkeää kuin on ollut aikanaan niiden saavuttaminenkin. ME OLEMME nyt vedenjakajalla sen osalta, millaiset mahdollisuudet meillä on neuvotella työehdoistamme. Hallitus pyrkii heikentämään lakko-oikeuden rajoituksilla mahdollisuuksiamme, mutta vielä rajumpi seuraus tulisi olemaan hallituksen ajamilla paikallisen sopimisen lakimuutoksilla, jotka tulisivat tekemään yleissitovasta työehtosopimusjärjestelmästämme reikäjuustoa ja mahdollistaisivat yritysten välisen kilpailun työehtojen heikentämisellä. Väitänkin, että työehtojemme kannalta vaarallisin hallituksen esitys on paikallisen sopimisen lisääminen. On käsittämätöntä, että järjestäytyneet ja hyvin asiansa hoitaneet yritykset kannattavat esityksiä, joista hyötyvät järjestäytymättömät yritykset, jotka ovat valmiita keskinäiseen kilpailuun työehtojen heikennyksillä. SAMAAN AIKAAN kun hallitus pyrkii rajoittamaan maahanmuuttoa, se ajaa läpi lainsäädäntöä, joka avaa olennaisesti mahdollisuuksia ulkomaisen työvoiman hyväksikäytölle. Hallituksen homma alkaa näyttää työmarkkinoiden taksiuudistukselta, mennään ideologia edellä, seurauksista ei niin väliä. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
  • E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mitä ammattiliiton jäsenyys merkitsee sinulle? Vastaajat osallistuivat Turun Elintarviketyöntekijöiden ammattiosasto 144:n 120-vuotisjuhliin 27.1.2024. G A L L U P ” LIIT TO on työntekijöiden edunvalvontaa, johon en yksilönä pystyisi. Liiton voima ja kovin työkalu on sen jäsenten joukkovoima. Tarvitsen liittoa, koska yksin minulla ei olisi mitään sananvaltaa.” ALEKSI KILPIÄ elintarviketyöntekijä Jalostaja, Turku ” LIIT TO merkitsee yhteisöllisyyttä. Liitossa työntekijöillä on mahdollisuus toteuttaa yhteisiä tavoitteita. Liiton jäsenyys on myös jokaiselle työntekijälle tärkeä turva, jos tulee epäselvyyksiä työnantajan kanssa.” NIKO LEHTONEN prosessinhoitaja, 1. varatyösuojeluvaltuutettu Valio, Turku ”OLEN ollut 24 vuotta SEL:n jäsen. Ammattiliiton jäsenyys tuo työntekijälle tärkeää turvaa työelämässä. Liitossa on yhteisöllisyyttä sekä töissä että vapaa-ajalla.” KATJA PERÄLÄ pakkaaja Raisio, Raisio ” T YÖK AVERIT suosittelivat minulle, että kannattaa liittyä oman alan ammattiliittoon. Liityin SEL:n jäseneksi toukokuussa. Olen ollut tyytyväinen jäsenyyteen ja ammattiosaston tapahtumiin.” LAURA EKSTRÖM pakkaaja Raisio, Raisio BELGIALAISOMISTEISEN, globaalin panimojätin AB InBevin työntekijät eri puolilta Eurooppaa kokoontuivat osoittamaan mieltään joulukuussa työpaikkojensa ja olutmerkkiensä pelastamiseksi. Yhtiöllä on 170 000 työntekijää eri puolilla maailmaa ja se hallitsee massiivisten yritysostojen jälkeen yli 500 olutmerkkiä. Suomessa niistä tunnetuimpia ovat Budweiser, Beck’s, Corona ja Stella Artois. Yhtiö on vähentänyt tuotantoa ja työvoimaa Euroopassa kovalla kädellä ja esimerkiksi Diebelsin panimon työntekijät Saksassa pelkäävät, että yhtiön viime elokuinen ilmoitus tuotannon ja työvoiman leikkauksista puolella saattaa merkitä panimon pysyvää sulkemista ja sen olutmerkkien lakkauttamista. Työntekijät vaativat taloudellisesti kannattavalta yhtiöltä investointeja työntekijöiden hyvinvointiin ja palkkakehitykseen sekä paikallisten olutmerkkien kehittämiseen. Panimojätti AB InBev ajaa alas työpaikkoja Euroopassa ORPON hallitus aikoo muuttaa työriitalakia niin, että valtakunnansovittelija tai sovittelulautakunta ei voisi enää ylittää niin sanottua palkantarkastusten yleistä linjaa. SAK:n mukaan ehdotus on paitsi todella huono, myös Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten vastainen. SAK pitää vientiteollisuuden kilpailukyvyn varmistamista koko Suomen etuna. Kilpailukykyyn liittyy kuitenkin paljon muutakin kuin työvoimakustannukset. – Työvoimakulut ovat Suomessa muihin maihin vertailtuna erittäin kestävällä tasolla. Neuvottelutoimintaa ei tule rajoittaa suosimalla yksipuolisesti työnantajan näkemystä palkanmuodostuksesta, SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström korostaa. Työehtosopimusten alakohtainen kehittäminen on jo heikentynyt työnantajapuolen tiukan kustannuskoordinaation seurauksena. Jos valtakunnansovittelijan rooliksi jää työnantajapuolen tukeminen, jäävät alakohtaiset työelämän kehittämishankkeet tarkan kustannuslaskennan alle. SAK:n näkemys on, että työmarkkinatoiminta ja palkanmuodostus kuuluvat työmarkkinaosapuolille eikä siihen ole hallituksella mitään osaa puuttua. Hallituksen ajama palkkakatto suosisi yksipuolisesti työnantajia
  • E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 STOP nyt! vaati 300 000 työntekijää lakossa ja 13 000 torilla # P A I N A V A S Y Y Orpon hallitus pitää härkäpäisesti kiinni rajusta leikkauslistastaan, vaikka suomalaisten enemmistö ei gallupien mukaan kannata heikennyksiä ja poliittiset lakot laajenevat. Helmikuun alussa lakossa oli jo lähes 300 000 työntekijää ja Senaatintorille kokoontui 13 000 ihmistä vaatimaan hallitusta pysähtymään. Näpit irti sairausajan palkasta! ja muut selliläisten vaatimukset näkyivät ja kuuluivat STOP nyt! -mielenosoituksessa Helsingin Senaatintorilla 1.2.2024. E L I N TA E 11 teksti ja kuva Karoliina Öystilä S EL:n poliittiseen #PainavaSyy-lakkoon 1.–2.2.2024 osallistui lähes 4500 elintarvikealan työntekijää 21 työpaikalla. Lakon piirissä olivat lakkoon julistetun työpaikan kaikki SEL:n työehtosopimuksen alaiset työt, mahdollista hätätyötä lukuun ottamatta. Helmikuun alussa lakossa oli yhteensä lähes 300 000 palkansaajaa, joista yli 230 000 osallistui SAK:laisten ammattiliittojen julistamiin poliittisiin #PainavaSyy-lakkoihin ja noin 60 000 STTK:laisten liittojen lakkoihin. Työntekijät vaativat poliittisella lakollaan pääministeri Petteri Orpon hallitusta huomioi
  • E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 E L I N TA E 11 SEL:n poliittiset #PainavaSyy -lakot Viikolla 50 yhden vuorokauden lakossa 14.12.2024 oli noin 2000 työntekijää 31 työpaikalla: Arla, Sipoo Bunge, Raisio Eckes-Granini Finland, Turku Fazer Lifestyle Foods, Koria Fazer Myymäläleipomot: K-Citymarket, Pirkkala • Prisma, Halikko, Salo • Prisma, Hämeenlinna • Prisma, Järvenpää • Prisma, Kerava • Prisma, Lielahti, Tampere • Prisma, Malmi, Helsinki • Prisma, Mylly, Raisio • Prisma, Olari, Espoo • Prisma, Piispanristi, Kaarina • Prisma, Viikki, Helsinki Hartwall, Lahti Hartwall, Tattariharju, Helsinki Lantmännen Cerelia, Kotka Lantmännen Unibake Finland, Joutseno Leipomo Rosten, Voimakatu, Turku Linkosuon Leipomo, Kangasala Olvi, Iisalmi Pohjolan Peruna, Vihanti Porin Leipä, Pori Porin Leipä, Sarpi, Pori Sinebrychoff Supply Company, Kerava Vaasan, Vantaa Valio, Oulu Valio, Pitäjänmäki, Helsinki Valio, Suonenjoki Valio, Vantaa Viikolla 5 kahden vuorokauden lakossa 1.–2.2.2024 oli lähes 4500 työntekijää 21 työpaikalla: Arla, Sipoo Atria, Forssa Atria, Nurmo (pois lukien siipikarja) Best-In, Kuopio HKScan, Forssa HKScan, Mikkeli HKScan, Vantaa HoviRuoka, Kouvola Kasvis Galleria, Kuopio Pouttu, Kannus Saarioinen, Huittinen Saarioinen, Sahalahti Saarioinen, Valkeakoski + Delitalo Oy Saarioinen, Valkeakoski, keskuslähettämö Snellmanin Kokkikartano, Kerava Tapola, Tampere Valio, Oulu Valio, Pitäjänmäki, Helsinki Valio, Suonenjoki Valio, Turku Valio, Vantaa Katso lakossa olevat työpaikat: www.selry.fi/lakko maan työntekijöiden näkemykset ja neuvottelemaan aidosti ammattiyhdistysliikkeen kanssa hallituksen ajamista rajuista työehtojen, lakko-oikeuden ja työttömyysturvan heikennyksistä. – On aivan selvää, että Orpon hallituksen toimien ykköstavoitteena on työntekijän aseman heikentäminen työpaikalla ja työntekijöiden ammattiliittojen aseman heikentäminen yhteiskunnassa. Toisin kuin hallitus sanoo, toimien ykköstavoitteena ei ole valtion velkaantumisen taittaminen, sillä toimien vaikutukset valtiontalouteen tai työllisyyteen ovat käytännössä olemattomat, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo. Kuntosen mukaan työnantajajärjestöjen kynästä oleva Orpon hallitusohjelma alleviivaa, miksi työntekijöillä pitää jatkossakin olla oikeus puolustaa oikeuksiaan tarvittaessa myös poliittisella lakolla. – Koska hallitus ei suostu huomioimaan työntekijöiden näkemyksiä, meillä ei ole muita keinoja pyrkiä torjumaan hallituksen eteenpäin viemiä työntekijöiden oikeuksien ideologisia heikennyksiä kuin poliittiset lakot, Kuntonen korostaa. Viesti ei jäänyt epäselväksi SEL oli mukana SAK:n ja STTK:n koolle kutsumassa Orpon hallituksen ajamia työelämän ja sosiaaliturvan heikennyksiä vastustavassa STOP nyt! -mielenosoituksessa, joka järjestettiin torstaina 1.2.2024 kello 12–14 Senaatintorilla Helsingissä. Senaatintori oli täynnä, kun 13 000 ihmisen äänekäs joukko vaati hallitusta pysähtymään. Hallituksen toimia puolustaneille työministeri Arto Satoselle (kok.) ja kansanedustaja Miko Bergbomille (peruss.) ei varmasti jäänyt epäselväksi, mitä mieltä työntekijät ovat. Hallituksen ajamia huonosti perusteltuja ja yksipuolisesti kohdistuvia heikennyksiä työntekijöiden työehtoihin, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan ei hyväksytä. – Lakkolaisten ja mielenosoittajien viesti oli selvä: meitä ei ohiteta ja hallituksen on huomioitava myös työntekijöiden näkemykset, Kuntonen kiittää kaikkia lakossa olleita ja mielenosoituksessa Senaatintorilla terveisensä Orpon hallitukselle kertoneita. Neuvotteluita sanelun sijaan SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pitää hallituksen päätöksiä monin tavoin palkansaajavastaisina. – Suomalaista työelämää runnotaan nyt uusiksi ennen näkemättömällä tavalla, kun hallitusohjelmaan on suoraan saneltu lainsäädäntömuutokset, joilla työsuhteen ehtoja ja sosiaaliturvaa halutaan heikentää. Jos hallitusohjelma toteutuu sellaisenaan, jatkossa yhä useampi on työelämässä turvaton ja osaton, Eloranta sanoo. Järjestöt painottavat, että mielenilmausten ja lakkojen tarkoituksena ei ole hakea selkävoittoa hallituksesta, vaan peräänkuuluttaa aitoja neuvotteluita sanelun sijaan. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ei kiistä talouden sopeutustarvetta, mutta hallituksen keinot ovat täysin väärät. – Hallituksen toimilla sopeutus on epäoikeudenmukaista ja eriarvoistavaa. Jos hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet toteutuvat, epävarmuus työelämässä kasvaa, toimeentulo-ongelmat lisääntyvät ja kasaantuvat eikä palkkatasa-arvo toteudu koskaan. Suomi tarvitsee kasvua, mutta sitä ei pidä luoda työehtoja heikentämällä ja kurjistamispolitiikalla, Palola painottaa. •
  • E L I N TA E 13 Näin tuet #PainavaSyy-lakkoa ja lakossa olevia työntekijöitä Hartwallin Lahden tuotantolaitoksen lakkovahdit kertoivat SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntoselle työpaikan tunnelmista #PainavaSyy-toimintapäivänä 14.12.2023. SEL:n lakkoavustus on 100 € /päivä SEL:N jäsenille maksetaan lakkopäiviltä lakkoavustusta 100 euroa työvuorolta. Lain mukaan lakkoavustuksesta 16 euroa on verotonta. Lakkoavustuksen loppuosasta tehdään verohallinnon ohjeistuksen mukaisesti 40 prosentin ennakonpidätys, joten jäsenelle maksetaan käteen 66,40 euroa. Lakossa olevat SEL:n jäsenet hakevat lakkoavustuksen SEL:n eAsioinnin kautta lakon jälkeen. Tarkista, että tietosi ovat oikein ja lisää tilinumerosi osoitteessa www.selry.fi/easiointi. Ohjeet löydät osoitteesta www.selry.fi/lakkoavustus. Poliittiset lakot ovat laillisia työtaistelutoimia. Yksittäiselle työntekijälle ei voi tulla lakkoon osallistumisesta seuraamuksia. 1. JOS TYÖPAIKKASI on lakossa, osallistu lakkoon. Katso SEL:n lakkokohteet: www.selry.fi/lakko 2. ÄLÄ TEE muidenkaan ammattiliittojen lakonalaista työtä. Katso muiden liittojen lakkokohteet: www.sak.fi/liittotoimet 3. JOS LAKON piirissä oleva kauppa tai muu paikka on auki, älä asioi siellä lakon aikana. Katso muiden liittojen lakkokohteet: www.sak.fi/liittotoimet 4. OTA SELVÄÄ ja lue lisää osoitteista www.sak.fi/ painavasyy ja www.selry.fi/painavasyy. 5. JUTTELE TYÖKAVEREIDESI kanssa #PainavaSyy -kampanjasta, jaa tietoa somessa ja kerro, että tuet lakkoa. # P A I N A V A S Y Y Sami Turunen E L I N TA E 12 Osoita tukesi lakoille, joilla puolustamme kaikkien työntekijöiden oikeuksia ja vastustamme Orpon hallituksen työelämän heikennyksiä.
  • E L I N TA E 13 Nämä asiat muuttuvat 2024 Tänä vuonna muuttuu moni palkansaajan elämään vaikuttava laki. Listasimme keskeisiä muutoksia. teksti ja kuvat Karoliina Öystilä A J A N K O H TA I S TA Työttömyysturvan lapsikorotuksia ei enää makseta 1.4.2024 alkaen. Kuva on Turun elintarviketyöntekijöiden ammattiosaston tapahtumasta Turun Kauppatorilta viime maaliskuulta.
  • E L I N TA E 14 E L I N TA E 15 1 T YÖT TÖMY YSTURVAAN TULI vuodenvaihteessa ja tulee myöhemmin tänä vuonna Orpon hallituksen toimesta useita heikennyksiä: omavastuuaika piteni viidestä päivästä seitsemään päivään, lomakorvaus jaksotetaan ja indeksikorotukset jäädytetään. Lue lisää Elintakeen sivulta 37. 2 T YÖT TÖMY YSTURVAN L APSIKOROTUKSEN maksu loppuu kokonaan 1.4.2024 alkaen. Lapsikorotuksen määrä on maaliskuun loppuun asti 130–240 euroa kuukaudessa lasten määrän mukaan. 3 T YÖT TÖMY YSTURVAN 300 EURON suojaosa poistuu 1.4.2024 alkaen. Suojaosa tarkoittaa, että työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahan suuruuteen. Lakimuutoksen jälkeen työtulo vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden koko työtulon osalta. Suojaosaa ei enää oteta huomioon laskettaessa päivärahan määrää, kun ansiopäivärahan hakujakso alkaa 1.4.2024 tai sen jälkeen. 4 ANSIOSIDONNAISEN T YÖT TÖMY YSTURVAN työskentelyedellytyksen pituus kaksinkertaistuu 1.9.2024 alkaen. Nykyisin ansiosidonnaista voi saada puolen vuoden työskentelyn jälkeen. Syyskuun alusta alkaen ansiosidonnaiseen vaaditaan vuoden työtä. 5 T YÖSSÄOLOEHTO MUUT TUU 1.9.2024 alkaen tuloperusteiseksi eli se euroistetaan. Euroistamisen myötä ansiopäivärahaoikeus määrittyy tehtyjen työtuntien sijaan maksetun palkan perusteella. Palkkaraja on 930 euroa kuukaudessa. Syyskuusta alkaen ansiopäivärahaa saadakseen on työskenneltävä 12 kuukauden ajan siten, että palkka on kuukaudessa vähintään 930 euroa. Jos palkkaa on maksettu 465–930 euroa kuukaudessa, kertyy puolikas työskentelykuukausi. Työskentelykuukausia voi kerryttää 28 kuukauden ajan, mikä tarkoittaa kahta vuotta ja neljää kuukautta. Esimerkiksi opiskellessa työskentelykuukausia voi kuitenkin kerryttää pidemmältä ajalta. 6 VUOROT TELUVAPAAN L AKKAUT TAMINEN tulisi Orpon hallituksen esitysluonnoksen mukaan voimaan niin, että vuorotteluvapaan voisi aloittaa vielä 31.7.2024. Heinäkuussa alkanut vuorotteluvapaa voisi jatkua koko 180 kalenteripäivän enimmäismäärän. Jotta vuorotteluvapaa katsottaisiin aloitetuksi 31.7.2024 mennessä, vuorottelusopimus olisi toimitettava TE-toimistolle ja vuorotteluvapaan sijaisen työsopimuksen alkamispäivä tulisi olla viimeistään 31.7.2024. Hallituksen esitys vuorotteluvapaalain kumoamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle helmikuussa. Lakimuutokseen ja sen voimaantuloon voi vielä tulla muutoksia ennen eduskuntakäsittelyä tai sen aikana. 7 KEL AN MAKSAMAT etuudet pysyvät pääosin nykyisen suuruisina vuosina 2024–2027 eli niihin ei tehdä indeksikorotuksia. Kansaneläkeindeksin jäädytys koskee muun muassa työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusosaa. Indeksijäädytys ei koske esimerkiksi kansaneläkettä, takuueläkettä, perhe-eläkettä, vammaisetuuksia, toimeentulotuen perusosaa tai elatustukea. 8 NELJÄNNESTÄ TAI sitä useammasta lapsesta maksettava lapsilisä nousi vuodenvaihteessa 10 eurolla kuukaudessa ja yksinhuoltajakorotus nousi 10 eurolla kuukaudessa. Myöhemmin huhtikuussa alle 3-vuotiaan lapsen lapsilisää korotetaan 26 eurolla kuukaudessa. 9 L ÄÄKEKORVAUKSIEN VUOSIOMAVASTUU eli niin sanottu lääkekatto nousi 626,94 euroon vuonna 2024, kun se vuonna 2023 oli 592,16 euroa. Vuosiomavastuu on henkilön itse maksamien korvattujen lääkekustannusten vuosittainen yläraja. Kun omavastuu tulee täyteen, korvattavasta valmisteesta pitää maksaa vain 2,50 euron omavastuu ostoa kohden. 10 ASUMISTUKEA LEIKATAAN 1.4.2024 alkaen useilla eri tavoilla muun muassa 300 euron ansiotulovähennys eli suojaosa poistetaan. Perusomavastuu korotetaan 42 prosentista 50 prosenttiin. Asumismenojen korvaustaso laskee 80 prosentista 70 prosenttiin hyväksyttyjen asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Kuntaryhmät
  • E L I N TA E 15 1 ja 2 yhtenäistetään, jolloin helsinkiläisten asumistuki heikkenee. Samalla toimeentulotuesta maksettavien asumismenojen määrä tiukkenee. 11 T YÖL AINSÄÄDÄNTÖÖN EI tullut muutoksia vuodenvaihteessa, mutta myöhemmin vuoden 2024 aikana Orpon hallitus on ajamassa voimaan useita lakimuutoksia, joilla työntekijöiden työehtoja ja lakko-oikeutta heikennetään huomattavasti. Hallitus aikoo rajoittaa työntekijöiden oikeutta poliittisiin lakkoihin ja tukilakkoihin, korottaa lakkosakkoja roimasti sekä tuoda uutena henkilökohtaisen lakkosakon, jossa lakkoon osallistuneelle työntekijälle voidaan määrätä 200 euron sakko, jos lakko todetaan laittomaksi. 12 VUODELLE 2024 ja tuleville vuosille Orpon hallitus on suunnitellut useita työehtojen heikennyksiä kuten esimerkiksi: – Ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä ei saa palkkaa. – Työntekijän irtisanomiseen riittää ”asiallinen syy”, painavaa syytä ei enää edellytetä. Työlainsäädännöstä voi poiketa sopimalla työpaikalla heikommin ilman luottamusmiestä. – Alle vuoden määräaikainen työsopimus ei enää vaadi perusteltua syytä. – Työriitojen ratkomista hankaloitetaan rajoittamalla valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia. – Yhteistoimintalain velvoitteet poistuvat alle 50 hengen yrityksiltä. – Irtisanotun työntekijän takaisinottovelvoite ei enää koske alle 50 hengen yrityksiä. – Muutosneuvotteluiden vähimmäisajat puolitetaan kaikissa yrityksissä. – Lomautuksen varoaikaa lyhennetään. Ammattiliitot vastustavat kaikkia Orpon hallituksen esittämiä työntekijöiden lakko-oikeuden, työehtojen ja työttömyysturvan heikennyksiä. Ammattiliitot yrittävät torpata hallituksen esitykset poliittisilla #PainavaSyy-lakoillaan. 13 ORPON HALLITUS aikoo lakkauttaa aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin 1.8.2024 alkaen. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin lakkauttava laki tulisi voimaan 1.6.2024. Tämän jälkeen aikuiskoulutustukea voisi myöntää vain opintoihin, jotka alkaisivat ennen 1.8.2024. Siirtymäaika kestäisi vuoden 2025 loppuun, jonka aikana olisi mahdollista hakea lisää tukioikeutta sekä tuen maksua, jos sekä opinnot että tukikausi alkaisivat viimeistään 31.7.2024. Palkansaajan sosiaalivakuutusmaksut Palkansaajan maksut, % palkasta 2024 (2023): Työeläkevakuutusmaksu ? 17–52-vuotiaat työntekijät: 7,15 % (7,15 %) ? 53–62-vuotiaat työntekijät: 8,65 % (8,65 %) ? 63 vuotta täyttäneet työntekijät: 7,15 % (7,15 %) Sairausvakuutusmaksu ? Sairaanhoitomaksu: 0,51 % (0,60 %) ? Päivärahamaksu, jos palkkaja työtulo on vähintään 16 499 €/vuosi: 1,01 % (1,36 %) Työttömyysvakuutusmaksu: 0,79 % (1,50 %) F A K TA Ammattitutkintostipendejä voitaisiin myöntää 31.7.2024 mennessä suoritetun tutkinnon perusteella. Stipendiä tulisi hakea vuoden sisällä tutkinnon suorittamisesta. Hallituksen esitysluonnoksen sisältöön ja ehdotettuun voimaantuloaikatauluun voi vielä tulla muutoksia. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle helmikuussa. 14 VEROVAPAAN KOTIMAAN kokopäivärahan määrä nousi 1.1.2024 alkaen 51 euroon (48 euroa vuonna 2023), osapäivärahan 24 euroon (22 euroa) ja ateriakorvauksen 12,75 euroon (12 euroa). Verovapaa kilometrikorvaus nousi 57 senttiin kilometriltä (53 senttiä). 15 ASUNNON JA työpaikan välisten matkojen vähennys pienenee vuonna 2024, koska omavastuu nousee 750 eurosta 900 euroon ja tilapäiset korotukset jäävät pois. Matkakuluvähennyksen enimmäismäärä on 7 000 euroa, kun se vuonna 2023 oli 8 400 euroa. Jos henkilö on ollut osan vuotta työttömänä tai perhevapaalla, työmatkakulujen yleinen omavastuu pienenee 80 euroa jokaista täyttä etuuskuukautta kohti (70 euroa kuukautta kohti vuonna 2023). Omavastuu on aina kuitenkin vähintään 160 euroa. 16 VIINIEN JA väkevien juomien alkoholivero nousi ja oluen verotus aleni 1.1.2024. Keskimäärin alkoholijuomien valmistevero kiristyi noin kahdella prosentilla. Tupakkavero laajenee vuonna 2024 nikotiinipusseihin ja vastaaviin markkinoille mahdollisesti tuleviin tuotteisiin. Lähteet: SAK ja A-kassa
  • E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 E L I N TA E 16 Finnforel sijaitsee Varkaudessa paperitehtaan kupeessa. Työpaikalla eletään muutosaikaa, sillä kirjolohen tuotanto kolminkertaistuu keväällä vuodentakaisesta. teksti ja kuvat Kati Oksman Kaikki kiertää kirjolohien kiertovesikasvatuksessa T Y Ö P A I K A L L A
  • E L I N TA E 17 F innforel tunnetaan Saimaan tuore -tuotemerkistä. Varkaudessa kirjolohet kasvatetaan lopulliseen teuraskokoonsa ja jalostetaan käyttövalmiiksi tuotteiksi. Tämän kaiken tekee noin 50 SEL:n teollisuuden työehtosopimuksen alaisissa töissä työskentelevää ammattilaista, joista kalankasvatuspuolella työskentelee tällä hetkellä vajaa parikymmentä ja jalostuspuolella reilut 30 työntekijää. Hollolassa sijaitsee emokalalaitos, jossa tuotetaan mätimunia ja haudotaan mädistä poikasia. Hollolasta poikaset siirretään neljän kuukauden iässä eteenpäin joko Huutokosken jatkokasvatuslaitokseen noin 30 kilometrin päähän Varkaudesta tai suoraan Varkauteen. Huutokoskelta kirjolohet siirretään Varkauteen 7–8 kuukauden iässä. Teuraskoon kalat saavuttavat noin 12–15 kuukauden iässä. Finnforelin toimitusjohtaja Jussi Mekkosen mukaan Varkauden kiertovesikasvatuslaitos ei ole ainoa, mutta ainutlaatuinen maailmassa. – Muista kala-alan toimijoista meidät erottaa se, että olemme saaneet kirjolohen kasvamaan hyvin suljetuissa oloissa. Olemme tehneet oikean lajivalinnan maanpäälliseen kasvatukseen, vaikka toki kehitettävääkin on. Lisäksi meillä on koko arvoketju omissa käsissämme, kun muualla käytetään tyypillisesti alihankintaa ketjun eri osissa. Finnforelin visio on tuottaa proteiinia globaalisti kasvavan väestön tarpeisiin kestävästi ja vastuullisesti, tavalla, joka ei ole riippuvainen ilmastonmuutoksen vaikutuksista, kuten riittävästä viljelysmaasta. – Myös ravintosuositukset tukevat ajatusta kalan syömisestä, ja meillä Suomessa kalaa tuotetaan vastuullisesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen, Mekkonen summaa. Tuotanto kasvaa Viime vuonna tuotanto oli miljoona kiloa kirjolohta. Vuonna 2021 aloitettiin kalankasvatuspuolen laajentaminen ja uusien kasvatusaltaiden käyttöönoton valmistelu alkoi viime kesänä. Kun uusi tuotantokapasiteetti otetaan kevään aikana kokonaan käyttöön, nousee tuotantomäärä noin 2,8 miljoonaan kiloon. Yksinkertaistettuna tuotantoprosessi menee niin, että kun kirjolohet on kasvatettu noin 685-grammaisiksi, ne tainnutetaan, verestetään, jäähdytetään ja siirretään jalostuspuolelle, jossa kalat fileoidaan, ruodotetaan, trimmataan ja pakataan eteenpäin vähittäiskauppaan sekä horeca-sektorille. Töitä tehdään pääsääntöisesti maanantaista lauantaihin. Työt tehdään yhdessä vuorossa porrastetusti aamuviideltä alkaen. ? Jalostamotyöntekijä ja varatyösuojeluvaltuutettu Jyri Räsänen latoo fileitä pakkauskoneelle.
  • E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Vasemmalla: Jalostamotyöntekijä Robert Neubauer on Saksasta kotoisin. Oikealla: Pentti Jouhilahti ja Teemu Laasanen työskentelevät kasvattamolla. Kalankasvatustyössä tarvitaan muun muassa hyvää fyysistä kuntoa, tarkkaavaisuutta ja huolellisuutta. Lisäksi teknisestä osaamisesta, kalojen biologian tuntemuksesta ja kokonaisuuksien hahmottamisesta on etua. Alhaalla: Olli Vauhkonen (vas.), nykyään Finnforelin kunnossapitopäällikkönä toimiva Olli Pöllänen (kesk.) ja kalankasvatusjohtaja Aleksei Khoduev (oik.) kertoivat lokakuussa kirjolohien kiertovesikasvatuksesta SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntoselle (toinen vas.) ja Itä-Suomen aluesihteeri Veijo Kukkoselle. Olli Vauhkonen aloitti Finnforelilla työt sen käynnistysvaiheessa 2017–2018. Vauhkosen mukaan kalankasvatuspuolella tehtävät työt ovat monipuolisia ja työntekijöiden osaamista pyritään kehittämään niin, että he osaisivat tehdä mahdollisimman laajasti eri työtehtäviä. Karkeasti jaoteltuna kalankasvatuspuolella työtehtävät voidaan jakaa kalankasvatukseen ja tuotantoon. Tuotantopuolen vuoroissa tehdään teurastamiseen liittyvät työt. Teurastuksessa kirjolohet tainnutetaan sähköllä, jonka jälkeen robotti pistää kalat verestykseen. Tämän jälkeen kalat jäähdytetään ennen siirtoa jalostukseen. Toisinaan verestys tehdään yhä ihmisvoimin. Kasvatusvuorossa työntekijät keskittyvät pitämään kalojen olosuhteet optimaalisina muun muassa niin veden lämpötilan, laadun kuin ruokinnan osalta. Työtehtäviin kuuluu esimerkiksi rehusiilojen täyttämistä, kalojen siirtämistä altaasta toiseen koon mukaan, ruokinta-asetusten muuttamista, veden laadusta huolehtimista sekä sekalaisia huoltoon ja laitoshygieniaan liittyviä töitä. Myös kunnossapidon työntekijöillä on erittäin tärkeä rooli kokonaisuudessa tekniikan suuren määrän vuoksi. Kokeneimmilla ja monitaitoisimmilla kalankasvatuspuolen työntekijöillä työhön kuuluu myös päivystys eli varallaolo. Päivystys kestää viikon ja se alkaa siitä hetkestä, kun viimeinen kalankasvatustyöntekijä on lopettanut työvuoronsa ja päättyy siihen, kun ”Hävikkiä ei synny, kaikki kalan osat hyödynnetään sataprosenttisesti tavalla tai toisella.”
  • E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 ensimmäinen palaa aamulla töihin. – Käytännössä päivystäjä päivystää illat, yöt ja viikonloput puhelimen ja tabletin kanssa, hänen on vastattava automaation hälytyksiin ja riennettävä töihin – vaikka kolmelta aamuyöllä. Päivystäjän tulisi tarvittaessa ehtiä työpaikalle noin 30 minuutissa. Hän ei voi lähteä esimerkiksi hiihtolenkille tai elokuvateatteriin, joten se on vähän niin kuin avovankilassa olisi, Vauhkonen naurahtaa. Tällä hetkellä varallaolovuoro osuu päivystäjälle keskimäärin kuuden viikon välein, noin 8–9 kertaa vuodessa. Uuden oppiminen motivoi Yksittäisja perhekokoon pakatut kirjolohifileet ovat yrityksen päätuote, mutta valikoimissa on muitakin tuotteita muun muassa sesongin mukaan. Tällä hetkellä esimerkiksi jauheliha on uutuustuote, jota tehdään paljon. – Meillä ei synny hävikkiä, sillä kaikki kalan osat hyödynnetään sataprosenttisesti tavalla tai toisella, pääluottamusmies Kirsi Ranimäki kertoo. Prosessista ylijääviä raaka-aineita käytetään esimerkiksi liemien ja lemmikkiruokien valmistukseen. Ranimäki aloitti pääluottamusmiehenä tammikuussa edellisen pääluottamusmiehen lopetettua Finnforelilla. Tea Hämäläinen oli Finnforelin historian ensimmäinen pääluottamusmies, ja oli ollut tehtävässä noin 1,5 vuotta, kun SEL vieraili työpaikalla jutunteon merkeissä lokakuussa. – Aloitimme edellisen pääluottamusmiehen kanssa luottamustehtävissä samaan aikaan ja siirryin nyt varapääluottamusmiehestä varsinaiseksi, Varkauden elintarviketyöläisten ammattiosaston puheenjohtajanakin toimiva Ranimäki kertoo. Ranimäki työskentelee jalostamon puolella kolmena päivänä viikossa. Hänen työnkuvaansa kuuluvat muun muassa omavalvontaan liittyvä näytteiden otto ja niiden tuloksista raportointi. Lukuisten näytteiden avulla voidaan osaltaan varmistaa tuotteiden laatu ja elintarviketurvallisuus. Ranimäki tykkää työssään sekä luottamustehtävissään siitä, että koko ajan tulee uusia asioita, jolloin oppii uutta ja siitä, että asioiden tekeminen muuttuu ja kehittyy. Työsuojeluvaltuutettuna vuodesta 2018 Finnforelilla toiminut Olli Vauhkonen kertoo, että haastetta luottamustehtävään on tuonut se, että uudella yrityksellä ei ollut olemassa valmiita rutiineja, joihin nojata. Vasemmalla: Työsuojeluvaltuutettu Olli Vauhkonen taustallaan 500-kuutioinen kirjolohiallas kalankasvatuslaitoksen vanhalla puolella. Oikealla: Tea Hämäläisen ja Juha Kajasjärven työt ovat jalostamon puolella. Hämäläinen on sittemmin lopettanut työt Finnforelilla. Alakuva: Halyna Teslenko kollegoineen viimeistelevät fileet tarvittaessa siistiksi veitsillä, jonka jälkeen fileet jatkavat koon mukaan lajiteltavaksi ennen pakkaukseen päätymistä. ?
  • E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 – Käytännössä olemme lähteneet työsuojelupäällikön kanssa nollista liikkeelle työsuojeluasioissa. Tämä on jatkuvaa kehittämistä ja pikkuhiljaa mennään koko ajan parempaan päin, Vauhkonen kertoo. Tuoreena ilonaiheena molemmilla luottamushenkilöillä on työsuojeluorganisaation kasvaminen ja laajentuminen kaikkiin yksiköihin. – Ensimmäinen varatyösuojeluvaltuutettu Jyri Räsänen työskentelee jalostamon puolella, toinen varatyösuojeluvaltuutettu Hannu Nevasalo Huutokosken laitoksella ja uusi työsuojeluasiamies Jimi Mäkiranta Hollolan poikaslaitoksella. Kaikki he kuuluvat myös työsuojelutoimikuntaan. – Työntekijöillämme on laaja ikähaitari; 18-vuotiaasta eläkeikäisiin. Tavoitteeni työsuojeluvaltuutettuna on, että kaikki työntekijämme olisivat terveitä ja toimintakykyisiä täältä eläkkeelle jäädessään, Vauhkonen sanoo. Pääluottamusmiehenä Ranimäki pitää vahvuutenaan sitä, että ihmisten on helppo tulla juttelemaan hänelle asioista ja rohkaisee siihen jatkossakin, että huolista ja ongelmista puhuttaisiin mieluummin liian varhaisessa vaiheessa ennen kuin ne ehtivät kasvaa isoiksi. Ranimäki kehuu myös työntekijöiden yhteishenkeä. – Kaikki auttavat täällä toisiaan. Tuore pääluottamusmies kertoo, että järjestäytymisasteen nosto on yksi asia monien joukossa, jota tulee kehittää. Hän toivookin, että saisi lisää uusia jäseniä liittoon esimerkiksi ammattiosaston toimintaa markkinoimalla. Ennen nykyistä työtään Ranimäki muun muassa asui muutamia vuosia Kiinassa ja Australiassa sekä pyöritti omaa lahjaja paperitarvikeliikettä. Pääluottamusmies liittyi SEL:iin pian Finnforelilla töiden aloittamisen jälkeen huhtikuussa 2018. – Entisenä yksityisyrittäjänä tiesin, että on aika turvatonta, jos ei kuulu ammattiliittoon. Liittoon kuuluminen tuo turvaa. • Finnforel, Varkaus ? Perustettu vuonna 2015, kalan jalostus aloitettu 2018 ? Liikevaihto: 4,4 miljoonaa (vuonna 2022) ? Tuotantopinta-ala: 15 000 m 2 ? Henkilöstömäärä: 75, joista 50 tuotannon työntekijää Varkaudessa. Huutokoskella työntekijöitä on neljä ja Hollolassa kuusi. Lisäksi Helsingin konttorilla henkilöstöä on kymmenkunta. ? Kalanrehua Raisiossa tuottava Fennoaqua on Finnforelin tytäryhtiö. F A K TA Vasemmalla: Jalostamotyöntekijä Kyle Goulding. Myös jalostamon puolella pyritään vaihtamaan säännöllisesti työpisteitä, ettei työpäivän aikainen fyysinen kuormitus ole liian yksipuolista. Oikealla: Jalostamotyöntekijä Jani Kostilainen. Vasemmalla: Jalostamopuolen tiiminvetäjä Mikko Korhonen ottaa pakkauslinjan toisessa päässä pakatut kirjolohifileet vastaan ja siirtää ne eteenpäin lähettämön puolelle. Oikealla: Matti Kesänen työskentelee jalostamolla.