• NUMERO 7 – JOULUKUU 2016 www.elakelaiset.fi Seuraa meitä myös Facebookissa: www.facebook.com/elakelaisetry ELÄKELÄISET RY TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Joulukorttirahat olemme tänä vuonna lahjoittaneet Hyvä joulumieli -keräykseen. Eläkeläinen-lehden perinteiset joulutervehdykset sivuilla 20–35. Eläkeläiset ry ja lehti kiittävät lämpimästi kaikkia tervehtijöitä ja tervehdysten kerääjiä! ” Me, maailman ihmiset, emme ole erilaisia. Me olemme samanlaisia, meillä on samat tarpeet ja tunteet, reagoimme samoin, kun joudumme uhatuiksi ja reagoimme samoin, kun tunnemme itsemme hyväksytyiksi ja rakastetuiksi. Miksi haemme eroavaisuutta, kun meidän pitäisi hakea yhtäläisyyttä, ymmärtää kaikkinainen samanlaisuutemme?” Tuula-Liina Varis Kolumni Sivu 15 Sivu 21 Sivu 44 Yayoi Kusama Tasapainoliikkeitä tulossa Kuva: Kirsti Palonen
• 2 – Nro 7 joulukuu 2016 ELÄKELÄINEN SUOMI 100 – TYÖLLÄ RAKENNETTU Pääkirjoitus HANNU PARTANEN Puheenjohtajan palsta MARTTI KORHONEN Elämme vuoden pimeintä aikaa. Valitettavasti elämme myös heikompiosaisten kannalta pimeintä ja raskainta aikaa miesmuistiin. Maan hallitus leikkaa ja kurjistaa ennennäkemättömän epäoikeudenmukaisesti. On tyhjänpäiväistä väittää, ettei tälle linjalle olisi vaihtoehtoja. Kyllä niitä on. Kyse on valinnoista. Nyt esimerkiksi kaivosyhtiö Terrafameen riittää pumpattavaksi satoja miljoonia euroja, hävittäjähankintoihin miljardeja. Tarjolle tuodaan verohelpotuksia yrityksille, verohelpotuksia suurituloisille. Lause “sitä saa mitä tilaa” on kääntynyt paradoksiksi. Emme me ole tällaista tilanneet, mutta silti ruoska vain heiluu. Elämme myös aikaa, jossa soteja maakuntahallintouudistus etenee kovalla vauhdilla. Eläkeläisjärjestöinä olemme tehneet valtakunnan tasolla kovasti töitä sen eteen, että vanhusneuvostot säilytetään ja myös esittäneet niille entistä merkittävämpää ja vaikuttavampaa maakunnallista roolia. Nyt kannattaa eri yhteyksissä nyt olla aktiivinen niin kuntien kuin maakuntienkin valmisteleviin tahoihin. Nyt on mitä suurimmassa määrin vaikuttamisen paikka. Elämme myös aikaa, jossa valmistaudutaan ensi kevään kuntavaaleihin. Näissä vaaleissa päätetään kuntalaista kaikkein lähinnä olevista asioista. Kyse on palveluista. On siis todella tärkeää, että olemme mukana vaaleissa. Ehdokkaina, tukiryhmissä, äänestäjinä: tavalla, jonka itse kukin kokee ja näkee tärkeäksi. Mutta missään nimessä ei kannata jäädä pelkäksi sivustakatsojaksi. Sataprosenttisen varmaa nimittäin on, että kuntien ja kaupunkien valtuustot tulevat joka tapauksessa valituiksi. Mutta se, kuka ja ketkä siellä päättävät meitä koskevista asioista, on omissa käsissämme. Eläkeläisiä on puolitoista miljoonaa, mutta riskinä on koko ajan se, ettei meitä huomioida päätöksissä. Ja mitä vähemmän meidän asioillemme löytyy ymmärtäjiä päätöksentekijöiden joukossa, sitä suuremmaksi kasvaa riski joutua paitsioon. Meidän on oltava vahvoja, ja yhdessä me olemme sitä. Se on voimamme: käyttäkäämme sitä oikein, kun demokratia antaa siihen mahdollisuuden. Elämme onneksi myös valoisien ajatusten aikaa. Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta. Olen saanut tavata eri puolilla maata valtaisan määrän hienoja ihmisiä, käynyt lämpimiä keskusteluja, kuullut hyviä ajatuksia, kerännyt voimaannuttavia kokemuksia. Teidän kaikkien kanssa on hienoa toimia. Olen iloinen ja ylpeä siitä, että meidän ihmiset ymmärtävät sanat solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus aidosti ja syvällisesti. Se näkyy kaikessa toiminnassamme: ketään ei jätetä. Hyvää loppuvuotta ja antoisaa joulun aikaa! Ensi vuonna taas tapaamme. Yhdessä pystymme vaikuttamaan S iinä missä joulun läheisyys lämmittää mieltä ja herkistää omaatuntoa, kylmää sydäntä ja repii sielua eduskunnan valtion vuoden 2017 talousarvion käsittelyn seuraaminen. Sipilän hallitus runnoo keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen enemmistön turvin läpi poikkeuksellisen epäsosiaalisen talousarvion. Hallituksen leikkuri iskee taas perusturvaan. Kansaneläkeindeksin 0,85 prosentin alennuksen kohteena ovat kansaneläkkeet ja takuueläkkeet, eläkeläisten asumistuki, vammaisetuudet, sairauspäivärahat, työttömyysturva, lapsilisät ja kotihoidontuki. Kaikki tämä tulee jatkeena jo päätetyille sairausvakuutuskorvausten heikennyksille ja omavastuiden korotuksille. Veroratkaisut ovat eduskunnalle esitettyjen vaikutusarvioidenkin mukaan epäreiluja. Kaikkien pienituloisimpien verotus ei pienene lainkaan. 1 500 euron kuukausituloilla saa lisää käteen kuusi euroa, noin 3 500 euroa ansaitseva 16 euroa ja mitä enemmän ansaitsee, sitä enemmän vero kevenee. Hallitus ohjaa rahaa yli 7000 euroa kuukaudessa tienaavien ansiotulojen verotuksen keventämiseen, miljoonaperintöjen verojen laskemiseen sekä hyvätuloisten yrittäjien verotuksen keventämiseen. Päätöksillään hallitusrintama tietoisesti haurastuttaa hyvinvointivaltiota ja lisää sosiaalista eriarvoisuutta. Päätökset satuttavat kipeimmin pienituloisia ihmisiä. Pitkällä aikavälillä kasvava eriarvoisuus koskettaa meitä kaikkia ja tuottaa pahoinvointia. Se kostautuu koko yhteiskunnalle. Kun vielä maailmanlaajuinen poliittinen toimintaympäristö on poikkeuksellisen epävakaa ja ennustamaton, olisi Suomessa syytä vahvistaa yhteiskunnan sisäistä eheyttä eikä murentaa sitä, kuten hallitus nyt tekee. Hallitus on puhtaan markkinalähtöisen ja yrityskeskeisen oikeistolaisen ideologiansa vanki. Sipilän johdolla keskusta on kadottanut täysin alkiolaisen sosiaalisen omantuntonsa. Kokoomuksessa omantunnon paikalla on tunnetusti raha, joten heille meno sopii. Perussuomalaisille riittää ministeriautojen kyyti ja toistuvat julkijupakat omiensa yhteyksistä rasismiin ja väkivaltaan. Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017. Alkamassa on merkittävä juhlavuosi, joka näkyy koko vuoden koko Suomessa. Valtiollisen juhlavuoden teemana on yhdessä. Järjestömme arvostaa korkealle juhlavuoden ja liittää sen osaksi omaa toimintaansa. Valmistautuminen Sotkamon Vuokatissa 13.–15. kesäkuuta 2017 pidettäviin Eläkeläiset ry:n kesäpäiviin on jo käynnissä. Tapahtumamme on rekisteröity osaksi juhlavuoden virallista ohjelmaa. Päiviemme teemaksi on valikoitunut järjestön edustajakokouksen päätöksellä Suomi 100 – työllä rakennettu. Korostamme kaikkien sukupolvien työn ja arkisen aherruksen merkitystä, johon maamme vauraus ja hyvinvointi perustuvat. Jokainen vuorollaan ja paikallaan on tuohon työhön osallistunut ja osallistuu. Tämän päivän eläkeläinen tunnistaa itsensä tuosta sukupolvien ketjusta. Samalla, kun huolehdimme osaltamme siitä, että tuo ketju jatkuu ja kannattaa tulevat polvet, korostamme, että yhteiskunnalla on viimekätinen vastuu myös tämän päivän eläkeläisväestön hyvinvoinnista. Sen on vastattava niin eläkekuin hoivalupauksestaankin. Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus turvalliseen ikääntymiseen, hyvään vanhuuteen ja arvokkaaseen kuolemaan. Kiitän lämpimästi kuluneesta toimintavuodesta järjestömme kaikkia jäseniä ja ystäviä, kaikkia toiminnassamme mukana olleita ja sitä tukeneita ja avustaneita. Eläkeläistoiminta on tekijöittensä näköistä, kotikutoista ja sen lähtökohtana ovat jäsenistön tarpeet ja toiveet. Toiminta perustuu yhdistysaktiivien vapaaehtoiseen työhön ja yhdessä tekemiseen. Toivon rauhallista joulua ja iloista joulumieltä kaikille. Yhteinen toimintamme jatkuu hyvin ansaitun joululoman jälkeen. Kylmää kyytiä joulun alla Suomi 100 – työllä rakennettu
• Nro 7 joulukuu 2016 – 3 ELÄKELÄINEN Suomi 100 – työllä rakennettu – tilkuista peitoksi on projekti, joka tarjoaa jäsenistöllemme yhteistä tekemistä kevätkaudeksi 2017. Osana kesäpäivien yhteisiä valmistelupuuhia on askarrella tilkkuja, tilkuista isoja tilkkuja tai pieniä peittoja ja lopulta suuri peitto. Samantyyppinen ja pidetty hanke oli ”historialakanoitten” valmistus järjestön 50-vuotisjuhlille vuonna 2009. Tilkkujen parissa askartelu antaa yhdistysväelle aiheen yhteiseen keskusteluun, muisteluun, ideointiin ja käsillä tekemiseen. Tilkkuhommia voi tehdä yhdistyksen viikkokerhossa, käsityökerhossa tai vaikkapa muistikerhon kokoontumisessa. Julkaisemme tilkkuteoksen valmistusohjeen tässä lehdessä. Ohjeen on laatinut Kansan Sivistystyön Liiton KSL ry:n kulttuurintuottaja Jutta Lithovius. Ohjetta voi pyytää myös kirjallisena Eläkeläiset ry:n toimistolta, Tuija Aali, puh. 020 743 3610, tuija.aali@elakelaiset.fi. Värikäs peitto Vuokattiin Kaikki yhdistykset kutsutaan mukaan tilkkutalkoisiin Katso tarkemmat tiedot ja ohjeet sivulta 5! Vuokatin valmistelut vauhdissa Syksyn kursseilla on valmistauduttu monin tavoin Vuokatin kesäpäivien ohjelmistoon ja järjestelyihin. Musiikkitanssija liikuntakursseilla on valmisteltu ohjelmaa. Matkavastaavien neuvottelupäivillä perehdyttiin tapahtuman päiväjärjestykseen. Samaan aikaan työpajakurssilla harjoiteltiin esiintymisja kädentaitoja. Tilkuista peitoksi. Vuokatin kesäpäiville valmistuvan suurtyön osasia alettiin valmistaa mm. Kuntorannan marraskuisella työpajakurssilla.
• 4 – Nro 7 joulukuu 2016 ELÄKELÄINEN Liikuntakampanjassa loppukiri • Vielä ehdimme kerryttää liikuntasuorituksia liikuntapasseihimme: kampanja päättyy tammikuun 2017 lopussa, jolloin paikallisyhdistyksen edustaja kerää passit talteen ja toimittaa tarkistamansa passit Eläkeläiset ry:n toimistolle helmikuun aikana. • Passit osallistuvat yhdistysten välisiin kilpailuihin ja arvontoihin. • Puolisentoista kuukautta on siis aikaa harrastaa itselleen mieluisaa liikuntaa, joko ulkona tai sisällä. Liikuntasuorituksiin voi kirjata hiihdon, luistelun ja kävelyn lisäksi vaikka lumilinnan rakentamisen. Liikunta voi olla myös hyötyliikuntaa, jollaiseksi sopii hyvin esimerkiksi joulusiivous. Kirjoitus ja valokuvauskilpailut • Suomi 100 -työllä rakennettu -kirjoituskilpailu päättyi vuoden 2016 lokakuussa. Kilpailuun osallistui 40 kirjoittajaa. Kirjailijat Tuula-Liina Varis ja Niina Hakalahti toimivat tuomareina. Tulokset julkistetaan helmikuun Eläkeläinen-lehdessä. • Valokuvauskilpailuun ehtii vielä mukaan: se jatkuu vuoden 2016 loppuun. Kilpailun otsikkona on Yrjö Lintusen 100-vuotisjuhlavuosi ja teemana Elämää 100-vuotiaassa Suomessa. • Kuvauskilpailuun osallistutaan digitaalisilla kuvilla. • Kuvauskilpailun tuomareina toimivat kuvaaja Martti Lintunen, Kansan Arkiston kuva-arkiston hoitaja Pia Pursiainen sekä toiminnanjohtaja Hannu Partanen. • Tarkempia kilpailuohjeita saa pyytää Eläkeläiset ry:n toimistolta. Kesäpäiväohjelmiin valmistautuminen • Pyysimme alustavat ilmoittautumiset Vuokatin kesäpäiväohjelmistoon marraskuun loppuun mennessä. Jonkin verran ilmoittautumisia olemmekin jo saaneet, mutta lisää postia odotamme saapuvaksi Eläkeläiset ry:n toimistolle mahdollisimman pian. • Toimistolta voi pyytää postitettavan ilmoittautumislomakkeen. Kesäpäiväohjelmiin voi ilmoittautua myös käyttäen Eläkeläiset ry:n verkkosivuilla olevaa sähköistä lomaketta. • Kansantanssin opettajan pitäisi saada tietää tanssiparien määrä ja sekaparien osuus, esiintymisasun väri ja onko kyseessä kansallispuku vai jokin muu asu. Siksi kysymme tätä tietoa ilmoittautumisen yhteydessä. • Kaikkiin kesäpäivien ohjelmiin voi vielä ilmoittautua: suurkuoroon, voimisteluesitykseen, kansantanssiin, senioritanssiin ja pienesityksiin. • Joukkoesitysten esiintymisasut eivät aiheuta osallistujille tai yhdistyksille kalliita hankintoja ja ovat käyttökelpoisia vaatteita kesäpäivien jälkeenkin. Voimisteluesitykseen kuuluu vaaleanvihreä t-paita, vaaleat housut sekä jalkineet. Asu on nähtävissä Eläkeläiset ry:n verkkosivujen aineistopankissa olevalla videolla. Senioritanssijoista miehet ja heidän paikallaan tanssivat naiset pukeutuvat Suomen lipun sinisiin t-paitoihin ja naiset valkoisiin, hameen ja housujen tulee olla väriltään tummat. Suurkuoron laulajilla ja säestäjillä on valkoiset puserot ja tummat hameet tai housut. • Kaikista esiintymisohjelmista järjestetään vielä kevätkaudella kurssit Kuntorannassa. Senioritanssin yhteisesitykseen osallistuminen edellyttää kurssin käymistä. Katso koulutuskalenteri, tämän lehden sivulla 45 • Kaikista esiintymisohjelmista järjestämme alueelliset kurssit maalis-huhtikuussa. Niistä ilmoitamme myöhemmin. • Eläkeläiset ry:n toimistolta on tilattavissa suurkuoron harjoitusäänite ja nuotit, kansantanssin musiikkiäänite sekä video. Voimisteluesityksen harjoitusvideo on katsottavissa Eläkeläiset ry:n verkkosivujen Aineistoa ohjaajilla -sivuilla. Voimistelun äänitettä sekä esityksessä käytettävää kuminauhaa voi tilata Eva Rönköltä. Senioritanssin kirjallisen ohjeen ja äänitteen voi tilata ohjaajilta Aira-Liisa ja Juhani Sorsalta Eläkeläiset ry:n toimiston kautta. Muita kesäpäivien väliaikatietoja • Majoitusvarausten perusteella kesäpäivien osallistujamäärä on tällä hetkellä noin 2200 henkeä. • Mahdollisia muutoksia tehtäessä osallistujia pyydetään olemaan yhteydessä suoraan Katinkullan myyntipalveluun, hotellimyynti.katinkulta@holidayclub.fi tai puh. 030 686 3000. • Mikäli ryhmän osallistujamäärä supistuu, myyntipalvelu pyytää olemaan yhteydessä mahdollisimman pian, jotta huoneita voidaan vapauttaa myyntiin. • Lähetämme matkavastaaville infokirjeen alkukeväästä. • Kesäpäivien oheistapahtumien tiedot täsmentyvät kevään aikana. TIINA RAJALA Kesäpäivätiedotuksia ja muistutuksia Eläkeläiset ry:n kesäpäivät 2017 ovat osa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden Suomi 100 -ohjelmaa. Eläkeläiset ry:n kesäpäivät Vuokatissa 13.–15.6. 2017 Paltamon Eläkeläisten monitoiminaiselta Arja Jauhiaiselta sujuu niin laulu kuin liikuntakin. Kuva: Tuomas Talvila – Kurssilaisten arvioiden mukaan valitut laulut sopivat Vuokatin ”Itsenäisyys ja suomalainen työ” -teemoihin erinomaisesti, kertoo Sauli Malinen. Kuva: Tuomas Talvila Keravan Eläkeläisten liikuntaryhmän ohjaaja Oili Liukkonen (oikealla) on tässä kuvassa mukana Keravan monikulttuurisessa liikuntatapahtumassa. Kuva: Eva Rönkkö
• Nro 7 joulukuu 2016 – 5 ELÄKELÄINEN Syksyn kursseilla on valmistauduttu monin tavoin Vuokatin kesäpäivien ohjelmistoon ja järjestelyihin. Musiikkitanssija liikuntakursseilla on valmisteltu ohjelmaa. Matkavastaavien neuvottelupäivillä perehdyttiin tapahtuman päiväjärjestykseen. Samaan aikaan työpajakurssilla harjoiteltiin esiintymisja kädentaitoja. Kuntorannan musiikkikurssilla oli aivan huippuporukka, ylistää vetäjänä toiminut Sauli Malinen. – Monet laulajat olivat tutustuneet Vuokatin kesäpäivien harjoituslevyyn ja laulun stemmoihin jo etukäteen, joten saimme esityskelpoisia lauluja taitavien säestäjien kanssa nopeasti valmiiksi. – Kaikki etukäteen harjoituslevyn ja nuotit tilanneet kehuivat niitä erittäin hyödyllisiksi, jatkaa Malinen. Esitettävät laulut eivät hänen mukaansa kaikki ole siitä helpoimmasta eikä tutuimmasta päästä, mutta itse asiassa juuri se sai erikoiskiitosta kurssilaisilta. – Enemmistö tuntui olevan sitä mieltä, että valitut laulut sopivat Vuokatin ”Itsenäisyys ja suomalainen työ” -teemoihin erinomaisesti. – Lisäksi kaikki laulut on sovitettu niin, että jos ei halua tai pysty laulamaan toisia ääniä, voi vallan mainiosti laulaa alkuperäistä melodiaa. – Kurssin lopuksi saimme esiintyä ja esittää kesäpäivien ohjelmistoa maanantai-iltana Kuntorannan ravintolassa muille paikalla olleille. Antti Vainikainen ohjasi hienosti kuoroa ja soittajia. Yleisön taputuksille ja jopa bravo-huudoille ei meinannut tulla loppua, joten saimme esittää vaikka emme olleet siihen osanneet varautua vielä ylimääräisen laulunkin, Sauli Malinen ihastelee. ”Yksi parhaista kursseista” – Täytyy kertoa, että tämä oli yksi parhaista musiikkikursseista, joilla olen ollut, kehuu puolestaan kurssille osallistunut Arja Jauhiainen Paltamon Eläkeläisistä. – Sauli Malinen ja Ahti Sepp ohjasivat meitä ammattitaidollaan laulujen maailmaan monen vuoden takaa tutuiksi tulleiden soittajien säestäessä. Ja niin laulut ja soitot lähtivät luistamaan. – Joukossa oli paljon tuttuja ystäviä, mutta mikä parasta, porukkaan oli tullut myös uusia laulajia ja näin ollen syntyi uusia tuttavuuksia. Liikuntakurssi oli järjestetty samaan aikaan, joka omalta osaltaan toi uusia ystäviä ja käytännöllistä oli, että päästiin samoilla kyydeillä kulkemaan. Jauhiainen toteaa useamman musiikkikurssin kokemuksella, että yhdessä laulaminen antaa tosi paljon miellyttäviä tunteita henkisellä tasolla. – Se on varmasti aivotoiminnalle hyvää lääkettä. Samoin alkulämmittelyt ja hengitysharjoitukset muokkaavat äänen kehittymistä laulutekniikkaan. Näitä oppeja voi ja kannattaa hyödyntää omissa laulutilaisuuksissa. – Laulu ja soitto yhdistävät ihmisiä ja antavat sisältöä elämään. Joten rohkeasti vaan mukaan musiikkikurssille, sieltä saa oppia, ei tarvitse olla mikään valmiiksi oppinut esiintyjä, Arja Jauhiainen innostaa. ”Oikea tekemisen meininki” Kuntorannassa oli mukana myös Oili Liukkonen Keravan Eläkeläisistä. Hän ohjaa Keravalla liikuntaryhmää, joka harjoittelee kohti kesäpäivien liikunnan yhteisesitystä. –”Vuokattijumpaksi” sitä epävirallisesti kutsun, vaikka itse kesäpäivien esitys kyllä on enemmänkin tanssillinen. Yhdistysten välisen yhteistyön hengessä keravalaisten ryhmään on liittynyt ja liittymässä liikkujia myös Järvenpäästä ja Tuusulasta. Vielä ehtii mukaan, sillä varsinaiset kesäpäiville tähtäävät harjoitukset alkavat tammikuussa, Oili Liukkonen kertoo. Kuntorannan kurssista ja esiintyjien yhteistyöstä siellä hänellä on pelkästään hyvää sanottavaa. – Erityisen hienoa oli havaita, että kurssin opettajat Kuntorannassa olivat niin innostuneita ja ammattitaitoisia. Esitys on kunnolla suunniteltu, ja siitä tuli ihan oikea tekemisen meininki. Oili Liukkonen on tuore Eläkeläiset ry:n jäsen ja näin ollen vasta tarttunut myös liikuntaryhmän ohjaajan tehtäviin. Hän ei ole liikunnan ”ammattilainen”, mutta lähti mukaan puhtaasta innostuksesta. – Liikunnan terveyttä ylläpitävä vaikutus on hirmuisen tärkeä, ja vielä korostuu, kun ihmiselle tulee lisää ikää. – Eikä liikunnan tarvitse välttämättä olla kaameata viiden tunnin päivittäistä rehkimistä salilla. Pienelläkin hyötyliikunnalla pääsee vauhtiin, hän kannustaa. TUOMAS TALVILA • osallistujat pohtivat omaa rooliaan 100-vuotiaan Suomen rakentajana • osallistujat hahmottavat yhteistyön merkityksen • osallistujat valmistavat ”omannäköisensä” tilkun juhlavuoden teemaan liittyen • kaikkien osallistujien valmistamat tilkut kiinnitetään toisiinsa ja kootaan peitoksi • Vuokatissa yhdistysten tekemät peitot / jäsenten tilkut kootaan yhdeksi suureksi tilkkupeitoksi • tilkkupeitolla tuomme esiin yhteistyön merkityksen 100-vuotiaan Suomen rakentamisessa • tilkkuja voi tehdä vielä Vuokatissakin Tilkkuteoksen tarvikkeet • tilkkutyössä käytetään ensisijaisesti kierrätysmateriaaleja • aineksina voi käyttää esimerkiksi kangastilkkuja, lankoja, liimaa, nauhoja, nappeja yms. • tarkemmat ohjeet, kuten esimerkiksi tilkkujen koko, ovat vieressä TIINA RAJALA 100 vuotta työllä rakennettu – tilkuista peitoksi Ohje työpajan vetämiseen omassa yhdistyksessä Tilkuista peitoksi työpajassa lähdetään ensin ideasta ja muistoista. Sen jälkeen lähdetään tekemään itse tilkkua. ALOITUS: Miltä tuntuu? Valitse pussista sellainen esine, joka herättää sinussa muistoja. Varaa pussiin noin 30 esinettä Pareittain jaetaan oma muisto, jonka esineen tunne sinussa herätti. (Aikaa 10 min) IDEAN JA MUISTON LÖYTÄMINEN: Tehdään oma elämänviiva. Piirretään suurelle paperille oma elämänviiva. Elämänviivaan kirjataan merkitykselliset tapahtumat ja hetket, kuten opinnot, harrastukset, työkokemus, luottamustoimet, vapaaehtoistyö, äitiys-/isyysloma, varusmiespalveluaika tai muut merkitykselliset elämäntilanteet. Jokainen saa itse valita, mitä tapahtumia haluaa sisällyttää elämänviivaansa. Varaa isoja papereita ja värikyniä (Aikaa 30 min) Tarkastele elämänviivaasi mikä hetki on ollut sinulle merkityksellinen ja jota haluat lähteä työstämään tänään? Pohdi hetki yksin, ympyröi tai merkitse valitsemasi aihe viivallesi. Kerro parillesi aiheesi ja keskustele hetki elämäviivan tekemisestä heränneistä ajatuksista (Aikaa 5 min) MUISTOSTA TILKKUTEOKSEKSI: Tilkkujen tekeminen. Valitsemasi aihe mielessä valitse sopiva kangastilkku pohjaksi työllesi. Tilkun koko 25 x 25 cm. Anna luovuuden viedä ja lähde kuvittamaan aihettasi tilkulle erilaisilla materiaaleilla mm. napeilla, langoilla, kankailla, nauhoilla, kirjomalla… Varaa kankaita, lankoja eri paksuisia, neuloja, virkkuukoukkuja, puikkoja, liimaa, nauhoja, nappeja … (Aikaa n. 2 tuntia) Valmiit työt kiinnitetään yhteen tilkkupeitoksi esim. ompelemalla, harsimalla, liimanauhalla. Yhdistyksessä koottu tilkkupeitto tai oma tekemä tilkku tuodaan mukana Vuokatin kesäpäiville. Vuokatissa kaikki peitot kootaan yhdeksi isoksi 100 vuotta työllä rakennettu – tilkuista peitoksi teokseksi Tilkkuteosten tekoa ja muita kädentaitoja harjoiteltiin Kuntorannan työpajakurssilla. Tilkkuteoksen tavoitteet ja sisältö “Huippuporukkaa” – Kesäpäivien ohjelmien valmistelut vauhdissa Kuntorannassa oli vauhti päällä. Kuva: Tiina Rajala
• 6 – Nro 7 joulukuu 2016 ELÄKELÄINEN Sähköisen postilaatikkouudistuksen valmistelijoiden pitäisi panna jäitä hattuun, kehottaa Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö. – Uuteen järjestelmään ei pitäisi rynnätä suinpäin. Ainakin vanhemmille ikäluokille pitäisi varata automaattisesti mahdollisuus asioida viranomaisten kanssa tavalla, johon he ovat tottuneet ja oppineet. Muussa tapauksessa syrjäytyminen yhteiskunnan normaalista toiminnasta saa vielä uudet kasvot, varoittaa Kivistö. Hallituksen päätöksen mukaan viranomaiset lakkaavat lähettämästä – ja ilmeisesti myös vastaanottamasta, Kivistö huomauttaa – paperille kirjoitettuja kirjeitä. Jokaisella pitäisi maan hallituksen päätöksen mukaan olla vuoden 2018 alussa sähköinen postilaatikko. Kaikki nykyään paperilla toimitettava viesti siirtyisi tietokoneilla tai älypuhelimilla hoidettavaksi. – Perheellemme läheinen henkilö eli 97-vuotiaaksi ja sairasti viimeisen 10 elinvuottaan Levyn kappale -dementiaa. Vaimoni hoiti hänen asioitaan, mutta kerran hänelle tuli aiheeton karhukirje laskusta, joka oli asianmukaisesti maksettu. Kun vaimoni selvitti asiaa, vastasi ystävällinen pankkivirkailija, että ”äitinne olisi pitänyt naputella omalla koneellaan kyseinen maksu”, jotta se olisi voitu hyväksyä, Kivistö kertoo. – Hups! Omalta koneeltaan? Ihmisellä ei ollut koskaan ollut omaa tietokonetta älypuhelimesta puhumattakaan. Sairautensa vuoksi hän ei kyennyt puhumaan eikä painamaan edes sairaalavuoteen yhteydessä olevaa hälytysnappia. Ja nyt nämä ”viisaat” vaativat, että kaikkien suomalaisten, myös muistisairaiden vanhusten, on asioitava viranomaisten kanssa sähköisesti. Kivistö huomauttaa, että sähköinen postilaatikko ei toimi sähköpostilla vaan pankkitunnusten avulla toimivassa asiointipalvelussa. – Palvelun käyttäjät voivat valtuuttaa jonkun toimimaan puolestaan. Se edellyttää silloin myös pankkitunnusten luovuttamista toisen käyttöön. Asia voi olla kunnossa silloin, kun esimerkiksi luotettava lähiomainen on lähellä ja hänellä on mahdollisuus auttaa. Läheskään aina tämä ei ole mahdollista. Ulkopuolisen valtuutetun käyttö luo varsinaisen apajan ei vain viranomaispostin vaan myös pankkitilien mahdollisille väärinkäyttäjille. Varsinkin yksinäiset vanhukset jäävät entistä pahempaan loukkuun. Ikäsyrjintä saa jälleen uuden ulottuvuuden. Kivistö toteaa suunnitelman tekijöiden sanovan ottavansa huomioon sen, että kaikilla ei mahdollisesti ole varaa hankkia laitteita. – Kyse ei ole vain varoista vaan ennen kaikkea siitä, että kaikilla ei ole tarvittavia taitoja ja uskallusta hoitaa tärkeitä asioita sähköisesti. Vaikka taitoja ja välineitä olisikin, on monilla sellaisia motorisia ongelmia, esimerkiksi käsien vapinaa, ettei tietokoneen hiiren käyttö ole mahdollista. Kuinka moni heistä hoksaa anoa erivapautta paperipostin käyttöön? – Hoitajamitoituksen heikennysaikeiden peruminen oli hieno uutinen ja iso saavutus kansalaisvaikuttamiselle, kommentoi Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen. Hallitus perääntyi marraskuun puolivälissä suunnitelmastaan alentaa vanhainkotien ja muun ympärivuorokautisen hoivahenkilöstön mitoitusta. Hoitajamitoitus pysyy ennallaan nykyisen vanhuspalveluiden laatusuosituksen mukaisena eli 0,5 hoitajaa vanhusta kohden. Hallituksen ajamaa hoitajamitoituksen laskua ovat poliittisen opposition lisäksi vastustaneet voimakkaasti mm. lähija perushoitajaliitto Super ja lukuisat sosiaalija terveysalan järjestöt, mm. Eläkeläiset ry. – Se, että hallitus nyt joutui perääntymään, on voitto yhteiselle vaikuttamistyöllemme, Partanen kiittää. Samalla hän muistuttaa, että hallitus hakee edelleen ohjelmansa mukaisesti 70 miljoonan euron säästöjä julkiseen talouteen vuoteen 2019 mennessä. Uuden esityksen mukaan tämä hoituu henkilöstömitoituksen täsmentämisellä ja hoitajamitoitukseen laskettavan henkilöstön uudelleenmäärittelyllä. – On huolestuttavaa, että 70 miljoonan säästö aiotaan joka tapauksessa repiä samalta kohderyhmältä, sanoo Partanen. Hän toteaa, ettei Eläkeläiset ry voi kannattaa esimerkiksi henkilöstön uudelleenmäärittelyn kautta tapahtuvaa säästökikkailua. – Mikäli miljoonaluokan leikkauksia tehdään vanhustenhuoltoon, se näyttäytyy vääjäämättä hyvinvointitappiona ja elämänlaadun heikentämisenä hoitolaitoksissa, joissa henkilöstö jo nyt työskentelee jaksamisen äärirajoilla. ”Jatkoa seurattava tarkkaan” Myös Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö huomauttaa, että heikoimmassa tapauksessa mikään ei muuttuisi 0,4-suhteesta, ja puuttuva hoitohenkilökunnan osa täytettäisiin henkilökunnalla, joka ei kuulu ammatilliset vaatimukset täyttävään hoitohenkilökuntaan. – Jatkossa on syytä tarkkaan seurata, miten tavoite toteutetaan. – Hallituksen perääntyminen niin tässä kuin aiemmassa asumistukiasiassakin kuitenkin osoittaa, että järjestöjen aktiivisella työllä on saavutettu tuloksia, Kivistö kiittää. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n puheenjohtaja Matti Hellsten johtaa Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:tä vuonna 2017. Hellsten valittiin kuuden järjestön yhteistoimintaorganisaation puheenjohtajaksi keskiviikkona 23.11. Helsingissä Eläketurvakeskuksen tiloissa koolla olleessa EETUn syyskokouksessa. EETUn puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain vuorotteluperiaatteella. Vetovastuussa olevan järjestön puheenjohtaja toimii EETUn puheenjohtajana ja toiminnanjohtaja sihteerinä. Kuluvana vuonna puheenjohtajina ovat olleet Eläkeläiset ry ja sen puheenjohtaja Martti Korhonen. Toimintavuonna 2017 EETUn keskeiset tavoitteet liittyvät eläkeläisten ja ikäihmisten toimeentuloon, palveluihin, kuulluksi tulemiseen sekä asemaan ja arvostukseen. Vaikuttamistyön tukena hyödynnetään EETUn teettämän Huomisen kynnyksellä 2016 -tutkimuksen tuloksia sekä aiempia ohjelma-asiakirjoja ja kannanottoja. EETU seuraa ja vaikuttaa aktiivisesti lainsäädännön kehitykseen. Painopisteitä vuonna 2017 ovat työeläkeuudistuksen vaikutusten ja kansaneläkejärjestelmään liittyvän eläketurvan riittävyyden seuraaminen sekä soteja maakuntauudistus. ”Ikääntyneille on tärkeää, että he voivat saada kulloisenkin toimintakyvyn ja elämäntilanteen kannalta tarpeelliset, laadultaan hyvät palvelut. Palvelujen hinnoittelu ei saa muodostua esteeksi palvelujen käytölle”, toimintasuunnitelmassa linjataan. Soteja maakuntauudistukset luovat myös tarpeen EETUn alueellisen toiminnan kehittämisen arvioimiselle. ”Tämä työ on jo laitettu alulle”, totesi toimintasuunnitelman esitellyt EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko. TUOMAS TALVILA Kalevi Kivistö: Sähköisen postilaatikon valmistelijoille jäitä hattuun Hallitus perui suunnittelemansa hoitajamitoituksen leikkauksen ”Iso saavutus kansalaisvaikuttamiselle” Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n jäsenjärjestöillä oli yhteisosasto 55plus-messuilla viikonloppuna 11. – 13.11. Helsingin Messukeskuksessa. Messuilla mm. esiteltiin EETUn teettämää Huomisen kynnyksellä -tutkimusta. 55plus-messut olivat osa Meidän viikonloppu -kokonaisuutta Messukeskuksessa. Kävijöitä tapahtumassa oli yhteensä 38 000. EETU ry mukana messuilla Alueelliset työpäivät jälleen alkuvuodesta 2017 Eläkeläiset ry järjestää tammihelmikuussa kaikissa aluejärjestöissä alueelliset työpäivät yhdistysten edustajille . Tilaisuuksia on Yhteensä 16, (Jokilaaksoissa ja Savossa 2 ja muissa aluejärjestöissä 1). Kuhunkin tilaisuuteen kutsutaan kaksi edustajaa per yhdistys ja kaksi aluejärjestön edustajaa. Kussakin tilaisuudessa on mukana järjestön työntekijä. Järjestö tukee aluejärjestöä tilaisuuksien kustannuksissa 9 euroa per osallistuja. Aluejärjestö huolehtii soveltuvan paikan ja tarjoilun sekä tiedottamisen. Järjestö tiedottaa tapahtumista myös vuoden 2017 ensimmäisessä yhdistyspostikirjeessä. Alueelliset työpäivät 2017 (Aika, aluejärjestö ja paikkakunta) Ma 23.1. Kaakkois-Suomi, Kouvola (Anjalankoski) To 26.1. Helsinki, Malmi Ma 30.1. Uusimaa, Vantaa Ma 30.1. Savo pohjoinen, Kiuruvesi Ti 31.1. Savo eteläinen, Varkaus Ti 31.1. Varsinais-Suomi, Turku To 2.2. Kainuu, Kajaani Pe 3.2. Lappi Rovaniemi Ma 6.2. Jokilaaksot pohjoinen, Kempele, Ti 7.2. Jokilaaksot eteläinen, Ylivieska Ke 8.2. Pohjois-Karjala, Joensuu (Eno) To 9.2. Keski-Suomi, Jyväskylä Ti 14.2. Satakunta, Pori Ma 20.2. Pohjanmaa, Mustasaari Ti 21.2. Etelä-Häme, Lahti To 23.2. Pirkanmaa, Orivesi EKL:n Hellsten johtaa EETUa ensi vuonna
• Nro 7 joulukuu 2016 – 7 ELÄKELÄINEN Kalevin kynästä SOTE-uudistuksen keskeiset tavoitteet – terveyserojen kaventaminen, hoitoketjujen eheyttäminen ja kustannustehokkuuden parantaminen – ovat hyviä ja perusteltuja. Sen sijaan se tapa, jolla uudistusta nyt toteutetaan, johtaa siihen, että näitä tavoitteita ei saavuteta. Uudistuksen esitettyyn toteuttamistapaan on syytä suhtautua kriittisesti mm. seuraavista syistä: 1. Esitetty maakuntahallinto ei ole maakuntaitsehallintoa. Valtio antaa maakunnille tehtävät ja rahat, joilla tehtävät on toteutettava. Maakunnalla ei ole omaa tulopohjaa eikä aidon itsehallinnon edellyttämää mahdollisuutta mitoittaa tehtävien volyymia ja tuloja sillä tavalla yhteen, että se voisi omilla päätöksillään säädellä kumpaakin elementtiä. 2. Uudistuksen kahdessa aikaisemmassa yrityksessä järjestämisvastuu ja tuottamisvastuu kuuluivat eri organisaatioille. Siksi niiden erottaminen oli siinä rakennelmassa mielekästä. Nyt ne kuuluvat samalle toimijalle eikä vastuiden erottamisessa ole mieltä. 3. Vastuu palvelujen tuottamisesta, joka asiakkaan kannalta on se tärkein asia, ei lakiesityksessä ole maakunnan valtuustolla vaan virkamiehistä koostuvalla palvelulaitoksella. Tärkein asia ei siis ole demokraattisen päätöksenteon piirissä. Vielä kauempana siitä ovat palvelujen tuottajat, koska julkisuuslaki ei koske yhtiöitä eivätkä luottamusmiehet saa edes tietoa siitä, mitä yhtiöissä päätetään ja miten niissä toimitaan. 4. Ns. valinnanvapaus tuo kentälle hyvin monenlaisia palveluntuottajia, julkisia, yksityisiä ja palveluja tuottavia järjestöjä. Sen seurauksena myös julkiset ja järjestöjen tuottamat palvelut on kilpailusyistä pakko yhtiöittää. 5. Yksityisten palveluntuottajien keskeinen intressi on asiakkaiden hankinta. Sen seurauksena palveluketjut pirstoutuvat ja uudistuksen päätavoite – hoitoketjujen eheyttäminen – jää saavuttamatta. Monien tuottajatahojen toimiminen samalla kentällä ja palveluketjujen pirstoutuminen luovat oikean ”himmeleiden himmelin”, kuten THL:n emerituspääjohtaja, prof. Jussi Huttunen tilannetta luonnehtii. 6. Hoitoketjujen pirstoutuminen ja yritysten voimaperäinen asiakashankinta johtavat myös kustannusten kasvuun. 7. Sosiaalitoimen istuttaminen järjestelmään on erityisen hankalaa. Se olisikin järkevämpää jättää muiden Pohjoismaiden tapaan kuntien vastuulle. 8. Sosiaalitoimessa joudutaan tekemään paljon viranomaispäätöksiä esim. lastensuojelussa, mielenterveystyössä ja vanhusten hoitoon sijoittamisessa. Yrityksen työntekijät eivät voi tehdä viranomaispäätöksiä. Näin menetettäisiin toiminnasta virkavastuu ja asiakkaiden mahdollisuus hakea tahdonvastaisiin päätöksiin muutosta. Oikeusturva joutuu uhatuksi palveluissa, jotka ihmisten elämän ongelmatilanteissa ovat kaikkein tärkeimpiä 9. Tarjonta erilaistuu: asutuskeskuksissa tulee nykyistä runsaammin tarjontaa, haja-asutusalueilla taas tarjonta palvelujen keskittämisen seurauksena pienenee. Syrjäseuduilla on usein vain yksi palveluntuottaja, jos sitäkään. Sen seurauksena alueellinen eriarvoisuus kasvaa. On hämmästyttävää, että myös ne poliittiset päätöksentekijät, jotka ovat pitäneet alueellisen tasa-arvon toteuttamista tärkeänä, hyväksyvät tällaisen linjan. 10. Eli: demokratia heikkenee, kansalaisten eriarvoisuus kasvaa ja kustannukset nousevat – tätäkö halutaan? KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. 10 teesiä sotesta Vielä ehtii hakea kehittämisrahaa yhdistyksille Paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt voivat hakea Eläkeläiset ry:ltä toiminta-avustusta viikkokerhojen ja ystävätoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen tai toiminnan kehittämiseen. Tämän ns. toimintatonnin hakuohje, hakulomake ja lomakkeen täyttöohje on lähetetty yhdistyspostissa. Hakemus tulee laatia huolella ja lomakkeen kaikki kohdat tulee täyttää. Hakemus on toimitettava toimistolle 16.1.2017 mennessä. Lisätietoa toimintatonnista ja apua lomakkeen täytössä: Eläkeläiset ry:n talousvastaava Heli Grönroos, puhelin 020 743 3611. Toimintatonnilla toteutettua Mänttä-Vilppulassa: Laulaen halki maakuntien Mänttä-Vilppula Eläkeläiset ry:n tälle vuodelle ystävätoiminann kehittämiseen saama toimintatonniraha mahdollisti näyttävästi toteutetun maakuntalaulujen lauluillan Mänttä-Vilppulassa. Tilaisuuden järjestivät yhdessä yhdistyksemme ja maahanmuuttajat. Paikkakunnallamme asuu maahanmuuttaneita yli 200 ja heistä yli 100 on jo saanut oleskeluluvan. Maahanmuuttajien myötä myös Mänttä-Vilppula on kansainvälistynyt, joka näkyy pikkukaupunkimme katukuvassa. Odotimme maakuntalauluillalta, että se antaisi sysäyksen paikallisten asukkaiden ja maahanmuuttajien tutustumiseen. Vaikka ei ole yhteistä kieltä, onhan: ilmeet, eleet, hymy, kosketus, laulut, musiikki. Tarvitaan aloitteellisuutta, rohkeutta, kutsumista, erilaisten tapaamisten järjestämistä. Illan tilaisuuden avasivat yhdessä kaupungin maahanmuuttokoordinaattori Mervi Minni ja yhdistyksemme puheenjohtaja Ada Juvonen. Olimme koonneet maakuntalauluista vihkosen, jonka jokainen mukana ollut sai omakseen. Laulujen sanat ovat keskimäärin yli 20 vuotta vanhempia kuin Suomen itsenäisyys. Laulujen syntyaikaan suomalaisetkin olivat ilman omaa maata ja myös me olemme joutuneet lähtemään useina aikoina hakemaan turvaa ja parempaa elämää kielitaidottomina vieraaseen kulttuuriin. Maakuntalaulujen osuus toi monitasoisesti esille maahanmuuttajien ja heidät vastaanottaneiden ihmisten välistä yhteistyötä, joka sulautui myös hienosti YK-päivän sanomaan. Musiikista vastasi suosittu, yli 20 vuotta yhdessä esiintynyt Lauluyhtye Ämmät, joka vuorotellen omaa ohjelmaansa esittäen ja yhteislauluja laulattaen loi mukavan välittömän tunnelman innostaen yleisön mukaan yhteislauluihin. Tuntui siltä, että Lauluyhtye Ämmien ohjelmisto ja maakuntalaulujen sanat yhdessä lähensivät paikkakuntalaisia ja maahanmuuttajia. Iloitsimme siitä, että tilaisuus kiinnosti niinkin runsaslukuista maakunta-lauluista ja maahanmuuttajista kiinnostunutta laulavaa joukkoa. Päätimme tämän hienon lauluiltamme laulamalla vielä upean Euroopan tunnussävelmän ”Kun rakkaus voittaa”. Seija, Pirkko ja Ada Lauluyhtye Ämmät: Merja, Minna ja Seppo Kansainvälisyyttä ja eri-ikäisyyttä mukavasti yhdessä laulellen.
• 8 – Nro 7 joulukuu 2016 ELÄKELÄINEN Sipilän hallitus lupaa äänestäjille sote-uudistuksessa tasavertaisia palvelujen tarjoamista sekä valinnan vapauden lisäämistä. Tuoreen kyselyn mukaan vain joka neljäs kyselyyn osallistuneista uskoi näihin lupauksiin. Eniten niihin uskoivat hyväpalkkaiset yli 4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevat. Tulevatko nämä kauniit lupaukset toteutumaan? Taisto Leinonen on Anjalankosken eläkeläiset ry:n sihteeri ja taloudenhoitaja. Hänen mukaansa valinnanvapaus ei tuo tasa-arvoa. – Jos ihminen ei enää itse pysty päättämään asioistaan, mikä on hänen vapautensa valita? Jos peruspalvelut alistetaan maakuntahallinnon alle, köyhyysrajan alapuolella oleva eläkeläinen jää siinä leikissä toiseksi. Roskakoriin voisi laittaa koko nykyisen sotesotkusuunnitelman ja miettiä koko asia uudelleen. Siihen on nyt sotkettu politiikkaa liikaa ja itse ihminen on unohdettu poliittiseen peliin. Eeva Hänninen on Anjalankoksen eläkeläisten puheenjohtaja. Hänen mielestään itse avuntarvitsija on unohdettu, eikä valinnanvapaus tule toteutumaan tasapuolisesti. – Esimerkiksi muistisairaita vanhuksia on paljon. Virkamiehet eivät tiedä hevon herttaista, mikä on tämän maan pieneläkeläisten todellinen tilanne. Poliittiset virkamiehet on sotkettu tähän sotesoppaan, joka on tullut jo nyt hirvittävän kalliiksi, eikä mitään valmista ole tarjolla. Seppo Sinisalo on Pyhtään eläkeläiset ry:n johtokunnan jäsen, Eläkeläiset ry:n valtuuston jäsen sekä Pyhtään vanhusneuvoston puheenjohtaja. Sinisalon mielestä kunnalliset päättäjät on jätetty sotevalmisteluista täysin sivuun. – Esimerkiksi vanhusneuvoston tietoon ei ole tullut, missä vaiheessa valmistelut ovat, vaikka tätä soppaa on hämmennetty jo 12 vuotta ja silti ollaan alkutekijöissään. Maakuntahallintoa ei olisi pitänyt sotkea sotevalmisteluihin. Kuka vanhus pystyy valitsemaan vapaasti, meneekö hän hoitoon Kuopioon, Lappeenrantaan vai Helsinkiin? Eläkeläisyhdistysten luotava yhteyksiä päättäjiin Kotkan eläkeläisten sihteeri Marita Lousaari jäi eläkkeelle Rakennusliiton palveluksesta. Hän ihmettelee, että jos päättäjät eivät itsekään tiedä, mihin sotea ollaan viemässä, miten hän voi selittää sen toisille. – Jos tavalliselta ihmiseltä kysyy, mitä mieltä olet tulevasta sotesta, helposti saa vastaukseksi, että mikä ihmeen sote? Ministeri Rehulan puheista en ole saanut mitään selvää, mitä hän yrittää meille kertoa. Valinnanvapauspuheet luovat ihmisille turhaa Kymenlaaksossa hallituksen sotesuunnitelmat epäilyttävät – Koko Kotkansaarella ei ole enää vuosiin ollut päivätansseja. Viime syksynä vieraanamme oli Kontulan eläkeläiset ja pidimme tanssit täällä Laulumiesten talolla. Ihastuimme paikkaan ja päätimme kokeilla päivätanssien järjestämistä. Tämä on nyt ensimmäinen kerta ja hyvältä näyttää. Näin myhäili Kotkan eEläkeläiset ry:n puheenjohtaja Pertti Hellgren 13. lokakuuta Kotkan Laulumiesten talolla ensimmäisten päivätanssien merkeissä. Tahdin takasi Metsolan aikamiespojat -orkesteri ja parketilla oli tungosta heti, kun Aamu Airistolla -valssin alkutahdit kajahtivat, ja käsivarsi kietoutui kaulaasi sun… Taustavaikuttajana tanssien taustalla on Terttu Hellgren, joka valmentaa 12-jäsenistä tanssiryhmä Komeettaa. Ryhmä nappasi viime syksynä Oulussa mestaruuden TUL:n isännöimässä Veteraanien kulttuurikilpailuissa. Mestaruus irtosi Kotkan ruusu -ryhmätanssiesityksellä. – Eäkeläiset ry:n Vuokatin kesäpäiville valmistelemme parhaillaan Yksinäinen saarnipuu -esitystä. Tavoitteena on myös, että meiltä osallistuu 15-henkinen jumpparyhmä. Terttu oli yhtenä vetäjänä myös Kuntorannassa 21.-25.10. pidetyillä liikuntakursseilla yhdessä Eva Rönkön ja Raija Puumalaisen kanssa. Tanssiryhmä Komeetta esiintyy kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa. – Mitä enemmän olemme esillä, sitä enemmän toimintaamme tulee mukaan uusia jäseniä, Terttu sanoo. Keittiömestareilla vaativa tehtävä Sanotaan, että armeija marssii vatsallaan, mutta ei päivätanssitkaan suju ilman välipalaa. Seija Salmivaara ja Arja Kuoppala ovat toimineet kolmisen vuotta Kotkan eläkeläisten tapahtumissa takuuvarmoina keittiömestareina. Seijan mukaan on vaativa homma, kun ikäihmisille laittaa mieleistä ja maistuvaa ruokaa. – Muutaman kerran vuodessa teemme Arjan kanssa ravintolapäivä-ateriat. Kun valmistamme ateriat alusta loppuun, se vaatii kolmen päivän työn ostoksineen, esitöineen ja varsinaisen ruoan valmistamisineen. Tänne päivätansseihin teimme pullat ja leivät itse. Seija muutti Kotkaan Pyhännältä 52 vuotta sitten. Hän työskenteli päiväkodissa 38 vuotta. Äitienpäivänä presidentti myönsi Seijalle äitienpäivämitalin 28 vuotta kestäneestä sijaisvanhemmuudesta sekä tukihenkilönä toimimisesta. –Kun on tarpeeksi sosiaalinen, niin sitä joutuu kaikkeen. Tämä eläkeläisten keittiömestarina toimimisen pesti jäänee lyhyemmäksi kuin sijaisvanhemmuus, Seija naurahtaa. Arja Kuoppala työskenteli ravintola-alalla keittäjä-kylmäkkönä saman työnantajan palveluksessa 37 vuotta. – Olemme tunteneet Seijan kanssa toisemme vuodesta 1967 lähtien, jolloin muutin Kerimäeltä tänne Kotkaan. Parasta tässä keittiömestarina toimimisessa on se, että saamme ihan vapaasti toteuttaa omia suunnitelmiamme. Meiltä kysytään, mitä teiltä on tulossa, eikä suinkaan komenneta tekemään joitain tiettyjä ruokia, Arja sanoo. JD Jalalla koreasti päivätansseissa ja Vuokatissa ”Mitä enemmän olemme esillä, sitä enemmän toimintaamme tulee mukaan uusia jäseniä.” ”Käsivartesi kiedon kaulaasi sun.” -Seija Salmivaara (vas.) ja Arja Kuoppala toteuttavat itseään keittiömestareina. Sote puhutti Kotkassa Pertti Hellgreniä (vas.), Marita Lousaarta, Taisto Leinosta, Seppo Sinisaloa ja Eeva Hännistä. Kuva: Juha Drufva
• Nro 7 joulukuu 2016 – 9 ELÄKELÄINEN Sosiaalija terveysministeriö on myöntänyt Ylä-Savon sosiaalija terveyshuollon kuntayhtymälle valinnanvapauskokeilua varten 1,5 miljoonaa euroa. Ensi vuoden alusta alkavassa kokeilussa Ylä-Savon Sote jatkaa yhtenä palveluntuottajana ja rinnalla toimivat yksityiset palveluntuottajat. Vieremän Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Esko Martikainen ja sihteeri Leila Partanen eivät hurraa kokeilulle ainakaan vielä. –Naapurikuntien asukkaat käyvät Vieremällä lääkärissä, kun omissa terveyskeskuksissa ei pääse lääkäriin ja täällä joutuu jonottamaan pääsyä omalle lääkärille. Sonkajärveläisetkin kävivät Vieremällä lääkärissä, kun siellä ei ollut lääkäriä lainkaan, Leila partanen toteaa. –Kuntayhtymä Iisalmen kanssa toimi aikoinaan hyvin, mutta Paras-hanke tuli ja rupesi sotkemaan kuvioita, kun kaikki yhdeksän Ylä-Savon kuntaa niputettiin yhteen ja Ylä-Savon Sote tuhosi kuntayhtymämme, Esko Martikainen sanoo. Hän epäilee myös valinnanvapauden toteutumista, koska Iisalmen terveyskeskus on enemmän tukossa kuin Vieremällä. –Vieremän takaperukoilta on Iisalmeen matkaa 50–60 kilometriä ja Vieremällekin 35 kilometriä. Siitä voi sitten valita, kumpaan pääsee tai menee lääkäriin. Taksia ei kuitenkaan saa vapaasti valita, koska taksin pitää olla Kelan hyväksymä, linja-autovuorotkin on lakkautettu, ainoastaan kouluautot kulkevat aamulla ja iltapäivällä joillakin sivuteillä. Partanen ja Martikainen toivovat, että vieremäläiset saavat pitää vasta valmistuneen terveyskeskuksen Vieremällä. –Onneksi meillä ovat terveyskeskuslääkärit pysyneet pitkään, eikä lääkäripulaa ole ollut. Nyt on hammaslääkärilläkin vastaanotto Vieremällä. Martikaisen ja Partasen mukaan Vieremällä on tilanne sellainen, että Sotkanhelmen palvelukeskukseen ja palvelutaloon on akuutissa tilassa useita vanhuksia viikkojakin odottamassa pääsyä hoitoon. Vanhuksia on vaikeaa hoitaa kotona, koska useammalla ei ole kotona hoidon vaatimaa välineistöä eikä usein hoitajaakaan. – Vanhukset eivät aina hallitse näitä nykyisiä puhelimiakaan, jotta voisivat soittaa apua tarvittaessa. Esko Martikainen huomauttaa, että tulevan maakuntahallinnon rahoitus on vielä auki, koska niillä ei ole verotusoikeutta. Leila epäilee, mistä ne kolmen miljardin säästöt otetaan muualta kuin palvelujen hintoja nostamalla. – Myös kuntien kiinteistöjen kohtalo on edelleen auki. Sotkanhelmen palvelukeskuksessakin on ehkä jo isomman ”vuosiremontin” aika edessä. Leila Partanen muistuttaa, että terveydenhoito toimisi paremmin, jos potilas tutkittaisiin vastaanotolla perusteellisesti ja ohjattaisiin heti tutkittavaksi eteenpäin, ettei vaiva tai sairaus pahenisi, vaan hoitoon pääsisi mahdollisimman pian. – Onhan Kuopiossa monenlaisia tutkimusmahdollisuuksia. Silloin tulisi vähemmän kustannuksia kaikille osapuolille. Monet eläkeläiset varsinkaan eivät voi käyttää yksityisiä palveluja, kun varat eivät riitä. Jossain paikassa hoitojen pitää tapahtua ja jossain vanhusten asua. Kyltin muuttaminen lääkäriin ovipielessä ei vielä hoidon laatua paranna. Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA Ylä-Savossa ei vielä hurrata valinnanvapauskokeilulle Kotkan Eläkeläisten menestyksekäs Komeetta-ryhmä on esiintynyt monissa tilaisuuksissa. Kuvassa ollaan lavalla Lieksassa. Kuva Aimo Röpetti. toivoa, joka jää toteutumatta. – Vuonna 2020 meille luvataan antaa vähän enemmän narua valinnanvapauden nimissä. Ennaltaehkäisy jää kuntien harteille, koska se ei ole tarpeeksi tuottavaa bisnestä. Lisäksi ennaltaehkäisy on erittäin laaja käsite niin fyysisesti kuin henkisestikin. Pertti Hellgren on Kotkan eläkeläisten puheenjohtaja. – Sipilän hallitus on 70-prosenttisesti oikeistohallitus ja se tekee enemmistöpäätöksillä mitä haluaa. Se ei ole ottanut opposition esityksiä käsittelyyn lainkaan, ja siksi asiat ovat pahasti solmussa. Muutokset ovat niin nopeita ja äkkivääriä, että täytyy juosta yhä nopeammin pysyäkseen edes paikallaan. – Toivomuksia ja haaveita voi esittää, mutta ei tiedä, milloin ne joutuvat mappi ööhön. Sipilän hallituksen suunnitelmat muuttuvat kuin ruokaja dieettiohjeet, mikä milloinkin on muodikasta ja terveellistä tai kuolemaksi. Pertti Hellgren jäi eläkkeelle kirvesmiehen töistä. Hänen mielestään jokaisessa Eläkeläiset ry:n yhdistyksessä tulisi miettiä tarkoin, millaiset mahdollisuudet on paikallisesti vaikuttaa päättäjiin. – Suhteet päättäjiin ovat erittäin tärkeitä asioiden eteenpäin viemiseksi. Sote on niin Helsinki-keskeistä, että täältä kauempaa ei sinne eläkeläisten ääni helposti kuulu, jos suoria suhteita päättäjiin ei ole. Kymenlaakso jää heittopussiksi, kun etelä ja pohjoinen riitelee keskenään. Säästötavoitteet jäävät haaveeksi Seppo Sinisalo teki timpurin töitä yli 50 vuotta ympäri Suomea ja oli Moskovassa rakentamassa Tretjakovin taidegalleriaa. Hän kertoo, että pari vuotta sitten Pyhtään kunta ulkoisti Attendolle kaikki terveyspalvelut ensimmäisenä Suomessa. – Lääkäri vaihtuu koko ajan ja kaikki palvelut ovat sekaisin. Hammashuollossa ei saa pitkäaikaishoitoa. Siksi olen käynyt Viipurissa hammaslääkärissä. Ikäihmiset eivät uskalla mennä vieraalle lääkärille, kun lääkäri koko ajan vaihtuu. Eeva Hänninen kertoo, että päiväkotiapulaisena hän pyyhki neniä ja pyllyjä 35 vuotta. Taisto Leinonen oli Suomessa ja ulkomailla reissuhommissa sähköasentajana 46 vuotta saman työnantajan palveluksessa. Anjalankoski kuuluu Kouvolaan, ja siellä Leinosen mukaan peruspalvelut toimivat kohtuullisesti. – Vanhustenhoitoa kammetaan liikaa kodinhoidon puolelle, vaikka ihmisellä ei olisi enää edellytyksiä asua kotonaan. Ministeri Rehulan linjahan on, että vanhukset asuisivat kotona teknologian turvin, että nappia painamalla yksinäinen vanhus pärjäisi kotona. Pertti Hellgren muistuttaa, että Kymenlaaksossa on 15 vuoden kuluttua yli 11 000 eläkeläistä enemmän kuin nyt. Täytettyään 90 vuotta ihminen siirtyy raskaaseen kotihoitoon. – Kotkan keskussairaala sai viisi vuotta sitten pallolaajennushoidon valmiiksi, ja nyt sitä ollaan täältä ajamassa alas. Sote-uudistuksen kolmen miljardin säästötavoite saattaa jäädä kaukaiseksi haaveeksi. JUHA DRUFVA Sipilän hallituksen soteuudistuskaavailuissa ei ole suurta uudistusjuhlan tuntua. Suomen itsenäisyysajan suurimmassa yksityistämishankkeessa on epävarmuuden ja rahastuksen makua. Laaja joukko kansalaisia ei usko palvelujen paranevan eikä valinnanvapauden koskevan heitä itseään. Soteuudistusta vaivaa uskottavuuden puute. Jopa Espoon kaupunginvaltuusto päätti 31.10. kantanaan, että soteuudistusta ei pitäisi toteuttaa hallituksen esittämässä muodossa. Äänin 37-25 tehty päätös perustui kokoomuksen Heikki Sepän esitykseen. Vuosittaisen yli 20 miljardin euron sotejättipotin ympärillä on halukkaita osingoille tulijoita. Yksityisen puolen pelaajiksi ovat ilmoittautuneet ainakin Osuuspankki-Pohjola, S-ketju, Pihlajalinna, Terveystalo, Mehiläinen, Attendo, Coronaria ja muut suuret ulkomaiset yhtiöt. Julkisten sosiaalija terveyspalvelujen tilalle Suomeen on syntymässä vakuutusyhtiöiden ja pääomasijoittajien omistama suuri järjestelmä, joka tuottaa palvelut niille, joilla on vakuutus. JUHA DRUFVA – Onko Suomeen on syntymässä vakuutusyhtiöiden ja pääomasijoittajien omistama sotejärjestelmä, joka tuottaa palvelut niille, joilla on vakuutus, kysyvät Leila Partanen ja Esko Martikainen. Sote-uudistusta vaivaa uskottavuuden puute ”Virkamiehet eivät tiedä hevon herttaista, mikä on tämän maan pieneläkeläisten todellinen tilanne.”
• 10 – Nro 7 joulukuu 2016 ELÄKELÄINEN Olisikohan aika päivittää puhelin helppokäyttöiseen älypuhelimeen? Olisikohan aika päivittää puhelin helppokäyttöiseen älypuhelimeen? Kuulutko siihen porukkaan, jotka tykkäävät, että nykyaikainen tekniikka pikemminkin hankaloittaa kuin helpottaa elämää? Moni älypuhelin tuntuu tätä nykyä turhankin fiksulta. Välillä tuntuu, että niillä voi hädin tuskin soittaa. Uusia malleja ja toimintoja ilmestyy kiihtyvään tahtiin, eikä älypuhelinviidakosta selviä eksymättä. Yksinkertaista, ei monimutkaista Me tiedämme Dorolla, että älypuhelimen tulee pysyä sinun ajatuksiesi perässä, olitpa sitten aloittelija tai tottunut tekniikan käyttämisessä. Siksi kehitimme Doro Liberto ® 825:n ja Doro 8030:n – helppokäyttöiset älypuhelimet sinun tarpeisiisi. Olemme tehneet huolella jokaisen yksityiskohdan: miten puhelin istuu käteen, miltä se kuulostaa ja kuinka auttaa sinua löytämään puhelimestasi tarvitsemasi. Kaikki käsien ulottuvilla Pois jäi sekavuus! Jäljelle jätettiin toiminnot, joita käytät eniten. Erityisen hyvän äänen ansiosta keskustelut sujuvat paremmin. Doro Liberto ® 825 ja Doro 8030 -Älypuhelimissa on lisäksi kätevät turvaja aputo iminnot, joiden avulla ystävät ja sukulaiset voivat auttaa sinua tarvittaessa etänä. Kehity älypuhelinten pro-käyttäjäksi Me autamme sinua kehittymään älypuhelinten ammattilaiseksi. Eikä siihen mene silmänräpäystä pidempään. Doron tekniikan avulla kaikki käy hetkessä. Älypuhelinkoulumme ansioista saat vähän etumatkaa, ja opit vinkin jos toisenkin. Opit esimerkiksi käyttämään puhelintasi GPS-laitteena reissun päällä sekä Wifiä netissä surffaamiseen. Älypuhelinkoulu löytyy osoitteesta http://www.doro.fi/alypuhelinkoulu “ Puhelimen käyttö on niin yksinkertaista, ettei minun enää tarvitse pyytää muilta apua!” Madelein Månsson Aerobic-ohjaaja ja DJ Löydät meidät useilta hyvinvarustetuilta operaattoreilta ja muilta jälleenmyyjiltä. Lisätietoa www.doro.fi Osta Doro älypuhelin tänään MAINOS
• Nro 7 joulukuu 2016 – 11 ELÄKELÄINEN KUNTAVAALIT 2017 Ehdokas käytä ilmoituvälineenä Eläkeläinen-lehteä, jäseniä 33 000:tta, kaikki saavat jäsenetuna lehden, tavoitat kauttamme äänestäjät. Ennakkoäänestys kotimaassa 29.3-4.4.2017. Vaalipäivä sunnuntai 9.4.2017. Hinta 2 €/pmm msto alennus bruttohinnasta -15%. Eläkeläiset ry:n jäsenet alennus bruttohinnasta -50%. Lehti ilmestyy: nro 1 helmikuu 13.2. nro 2 maaliskuu 20.3. Varaukset ja aineisto viimeistään 10 päivää ennen lehden ilmestymistä. Ota yhteyttä: Marja-Leena Laitinen 050 53 23 444 m-leena.laitinen@kolumbus.fi www.elakelaiset.fi 30 euroa postikulujen kanssa niin kauan kuin kirjaa riittää. Kustantaja: ”Taisto Tammelan esikoisteoksessa hehkuu metsän taika vesineen, kasveineen, eläimineen”. Tilaus p.040 553 6647 tai taisto@taistotammela.fi Kirja myynnissä myös Kittilässä Eräkeskus Aihkissa ja Sami Alamaunu p.040 020 0532, Meltauksen Kyläkaupassa sekä Rovaniemellä Cityn Kirjassa ja Rinteenkulman kauppakeskuksessa. ”SUON NELJÄ VUODENAIKAA ja muita kertomuksia” Lahjatarjous lehden lukijoille Eläkeläiset ry:n uusi talousvastaava Heli Grönroos aloitti työnsä järjestön toimistolla 24. lokakuuta. Grönroos (s. 1962) valittiin talousvastaavaksi Eläkeläiset ry:n pitkäaikaisen taloussihteerin Anitta Kosken siirryttyä eläkkeelle. – Asiakaspalvelu on lähellä sydäntäni ja talousvastaavan tehtävässä pääsen harjoittamaan tätä taitoa monipuolisesti, Heli Grönroos sanoo. – Minulle on karttunut yli kolmenkymmenen vuoden työuran aikana kokemusta hyvin laaja-alaisesti. Kiinnostukseni taloushallinnon työhön alkoi vuonna 1982 Helsingin Kauppiaat Oy:ltä, jossa työskentelin palkanlaskijana. Tästä urapolkuni jatkoi kulkuaan yksityisten yrityksien kautta tilitoimistomaailmaan ja lopulta järjestömaailmaan Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöön, jossa työskentelin ensin kirjanpitäjänä 5 vuotta ja 7 vuotta talouspäällikkönä. – Työni lisäksi olen hoitanut luottamustehtäviä Suomen Punaisessa Ristissä ja Vapaaehtoisessa Pelastuspalvelussa, Vapepassa. Kuulun myös SPR Korson osaston Vantaan ensihuoltoryhmään. Viikonloput ja lomat mökkeilemme Kuopion Kortejoella yhdessä perheen ja koiramme kanssa. Kauniin Kallaveden rannalla vapaa-ajan vietto on hyvää vastapainoa arkiselle aherrukselle. –Olen saanut paljon tukea aloittaessani talousvastaavan tehtävissä niin Eläkeläisten toimihenkilöiltä, hallitukselta kuin jäsenistöltäkin. Kaikki ovat tukeneet ja auttaneet. En voi muuta kuin kiittää ja todeta, että täällä on tosi kannustava työilmapiiri. – Haluan toivottaa kaikille lehden lukijoille rauhallista Joulua ja hyvää alkavaa Uutta Vuotta 2017. Heli Grönroos aloitti talousvastaavana Pohjoismaisten eläkeläisjärjestöjen yhteistyötoimikunta NSK vaatii maiden hallituksilta toimenpiteitä kaatumisonnettomuuksiin ehkäisemiseksi niin, että niiden määrä saadaan nopeasti pienenemään. ”Käyttöön on otettava nollavisio: pitkän tähtäimen tavoite, että kukaan ei kuole tai loukkaannu vakavasti kaatumisonnettomuuksissa”, esitti Sigtunassa Ruotsissa lokakuun lopulla koolla ollut NSK:n seminaari julkilausumassaan. Seminaarin aiheena oli Kaatumisonnettomuuksien ennaltaehkäisy ja hyvinvointiteknologia. Julkilausumassa todetaan teknologian tarjoavan monia erilaisia keinoja onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Tällä saralla tehdään myös paljon tutkimusja kehitystyötä. ”Olemme varmoja siitä, että hyvinvointiteknologian käyttö vanhusten kodeissa lisääntyy, ja pidämme tätä kehitystä myönteisenä. Kehitystyön ja tekniikan käyttöönoton on kuitenkin tapahduttava yhteistyössä tekniikkaa käyttävien ikäihmisten kanssa.”. ”Ikäihmisellä on oltava itsemääräämisoikeus ja ratkaisuvalta siihen, missä määrin hänen kodissaan käytetään hyvinvointiteknologiaa.” Julkilausumassa painotetaan, että ikäihmisten kaatumisonnettomuudet ovat suuri yhteiskunnallinen ongelma pohjoismaissa. Niistä aiheutuu suuri määrä inhimillisiä kärsimyksiä, hoitokustannuksia yhteiskunnalle, ja moni onnettomuus myös valitettavasti johtaa kuolemaan. Kaatumisriski kasvaa iän myötä, ja kun ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa, kasvaa myös kaatumisonnettomuuksien määrä. ”Siksi on erityisen tärkeää, että kaikissa pohjoismaissa ryhdytään järjestelmällisesti ehkäisemään kaatumisonnettomuuksia”, julkilausumassa vedotaan. Suomessa kaatumisonnettomuuksissa kuolee vuosittain välittömästi noin 1000 iältään yli 65-vuotiasta ja lisäksi 700 yli 70-vuotiaista kuolee kaatumisen yhteydessä saamiensa vammojen seurauksena. Yleisin onnettomuuspaikka on koti ja sen välitön ympäristö Pohjoismainen yhteistyötoimikunta Nordiska samarbetskommittén piti Sigtunassa myös syyskokouksensa. NSK on kahdeksan eläkeläisjärjestön yhteistyöelin. Järjestöt toimivat kuudessa eri pohjoismaassa. Suomesta siihen kuuluvat Eläkeläiset ry ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry. TUOMAS TALVILA Vapaa-ajalla Heli Grönroos ja Tellu-koira viihtyvät ulkona. Pohjoismaiset eläkeläisjärjestöt: Otetaan käyttöön kaatumisonnettomuuksien nollavisio! Seminaarin osallistujat pääsivät kokeilemaan norjalaisyrityksen kehittämää Assistep-rappurollaattoria. Testaamassa Haukur Ingibergsson. Eläkeläiset ry:tä edustivat NSK:n seminaarissa järjestön varapuheenjohtaja Irmeli Mandell ja valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö. Kuva: Tuomas Talvila Eläkeläiset ry verkossa: www.elakelaiset.fi www.facebook.com/elakelaisetry
• 12 – Nro 7 joulukuu 2016 ELÄKELÄINEN Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen aluejärjestö sai ensi kosketuksen Verkko ja vempaimet hallintaan -hankkeeseen jo keväällä arkistokurssilla Kempeleessä, kun hankekoordinaattori Petra Ählström sitä kävi esittelemässä. Jo tuolloin näki eläkeläisten innostuksen hanketta kohtaan. Pudasjärvellä Nettitreffit-opetuspäivät pidettiin 14.-15.11. Pohjantähdessä. Paikalla oli 11 nettitreffiläistä. Osanottajamäärä yllätti paikallisen yhdistyksen, jouduttiin rajoittamaan halukkaiden lukumäärää. Ei kuitenkaan ole mitään huolta, järjestämme uudet treffit 18.-19.1.2017. Mukaan otetaan yhdellä kerralla 8-15 henkilöä, jolloin henkilökohtainen opetus voidaan järjestää paremmin. Jokilaaksojen alueella kouluttajana toimii Ilpo Kämäräinen. Hänellä on hyvä ote asiaan. Aluksi hän kartoitti, mitä kurssilaiset odottavat päiviltä ja mistä kurssilaiset haluavat enemmän tietoa. Hän on kouluttanut jo neljää yhdistystä ja uusia koulutuksia on tulossa. Eeva oli hyvin tyytyväinen opetuksen laatuun ja opettajaan. Eeva käyttää nettiä paljon, tekee laskuja ja sai opastutusta sähköisen laskun tekemiseen ja esimerkiksi roskapostin tyhjentäminen tuli tutuksi. Hän kommentoi opettajan olleen selväsanainen mies. Sirkka taas sai laitettua sähköpostin toimimaan ja monta muuta asiaa tuli tutuksi. Käytännön pulmatilanteisiin löytyy usein ratkaisu: Sirkalla ei hiiri toiminut oikein hyvin, mutta patterin vaihtamisen jälkeen sekin ongelma poistui. Näin tutussa piirissä uskaltaa kysyä asioita, jotka askarruttavat mieltä. Sirkan mielestä myös opettaja oli erinomainen, koulutuspäivät eivät menneet hukkaan. Leena on käyttänyt tietokonetta ja sähköpostia paljon, lähettänyt liitteitä ja käyttänyt muutenkin nettiä. Hänkin sai uutta tietoa netin käyttöön. Esimerkiksi kirjoitettujen laulun sanojen sekä kuvien liittäminen tietokoneelta ”tikulle” tuli hänelle tutuksi. Hänelle päivät olivat hyvin positiivisia. Treffipäiviltä saivat kaikki uutta tietoa: ne, jotka ovat vähemmän käyttäneet nettiä ja ne, jotka ovat aikaisemmin käyttäneet nettiä. Kannattaa olla aktiivinen ja ilmoittautua tammikuun kurssille. HILKKA TIHINEN Pudasjärven Eläkeläiset Syksyn aikana vauhtiin päässyt Eläkeläiset ry:n Verkko ja vempaimet hallintaan -hanke tuottaa yhdistyksille Nettitreffit-koulutusta täysi höyry päällä eri puolilla maata. Eläkeläiset ry:n yhdistyksissä on tartuttu ripeästi sähköisen asioinnin ja nettiselauksen opiskeluun. Nettitreffit-koulutukseen on paikoin ollut tungokseen asti tulijoita. Koulutuksessa opastetaan verkkopalvelujen käyttöön ja sähköiseen asiointiin. Pureudutaan arjen ongelmiin laitteiden ja palvelujen suhteen. Laitetaan kuntoon sähköpostit ja asiointitilit, avataan yhteydenpito-ohjelmista Skype ja sosiaalisessa mediassa vaikkapa Facebook. – Lapset ovat puhuneet netin ilmaisista puheluista, nyt minäkin voin ottaa ne käyttöön, on moni iloinnut, sanoo kouluttajana Oulun seudulla toiminut Ilpo Kämäräinen. – Minulla on 30 kilometrin matka apteekkiin reseptin uusintaan, omakantapalvelusta verkon kautta saan sen eri näppärästi tehtyä sähköisenä verkkopalveluna, iloitsee Keiteleen Eläkeläisten nettitreffikoulutuksessa mukana ollut Teija Turpeinen. Monelle koulutuksessa olleelle on tullut paljon ahaa-elämyksiä, vaikkapa ruokareseptien, neulontaohjeiden tai vaikka elokuvien katselujen muodossa. Samoin eläkeläisetuisen junalipuntai laboratorioaikojen varaaminen tulee tutuksi. Ikäihmisillä on usein luulo, että netin osaaminen on vaikeaa, tai ajatellaan, että olen niin tyhmä, etten osaa. Onneksi tällaiset ennakkoluulot hälvenevät kaksipäiväisen nettitreffikoulutuksen aikana. Moni iloitsee juuri siitä, että yksinäisyys poistuu, kun avaa koneen ja alkaa hallita some-maailmaa. – Eläkeläisten Nettirehveille on ollut tilausta ja pidän sitä todella hyvänä asiana, iisalmelainen Aimo Mursu kommentoi. Tilaisuus on helppo järjestää. Kannattaa ottaa yhteyttä hankekoordinaattori Petra Åhlströmiin, puhelin: 050 308 0560, sähköpostiosoite: petra.ahlstrom@elakelaiset.fi RAUNO JÄÄSKELÄINEN Kirjoittaja on nettitreffikouluttaja. ”Nettirehveistä” iloa ja hyötyä arkeen Suomen Työväen Urheiluliitto, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Suomen Työväen Musiikkiliitto ja Työväen Näyttämöiden liitto järjestävät yhteistyössä joka toinen vuosi veteraanien valtakunnallisen kulttuurikatselmuksen. TUL:n Tampereen piiri vuoro on järjestää vuoden 2017 tapahtuma 11.-12.11. Tampereella. Tapahtumapaikkoina tulevat olemaan Pyynikin palloiluhalli sekä Tampereen Puistotornin kiinteistö Hämeenpuistossa. Pyynikin palloiluhallilla järjestetään lauantaina 11.11. avajaiset sekä tanssija ohjelmakokonaisuudet ja sunnuntaina 12.11. tapahtuman loppunäytös, jossa on mahdollisuus nähdä katselmuksen parhaita paloja. Katselmuksen musiikkija lausuntalajit järjestetään Puistotornin tiloissa ja karaokea lauletaan ravintola Teatteri-Kulmassa. Lauantain iltatilaisuus on perinteikkäässä Puistotornin Konsussa. Lounasta tarjoillaan Pyynikin palloiluhallin viereisessä Tampereen Tredun Santalahdentien toimipisteessä. Kaikki tapahtumapaikat on saatu mahdollisimman lähelle toisiaan ja näin hotellimajoituskin on Hotelli Cumulus Hämeenpuistossa sekä Forenom Oy:n huoneistohotelleissa Puutarhakadulla ja Hämeenkadulla. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kulttuurin harrastaminen on iäkkäiden ihmisten terveyden vaalimisen kannata yhtä tehokasta kuin ohjattu liikunta. Yhdessä harrastaminen tuottaa parhaimman hyödyn. Katselmukseen osallistumisen kynnys on pyritty pitämään mahdollisimman matalana niin kustannusten kuin lajivalikoiman kuin tilojenkin suhteen. Näin se palvelee myös niitä ikäihmisiä, joilla ei muutoin ole mahdollisuuksia osallistua vastaavanlaisiin tapahtumiin. Tapahtuman kutsu ja lopullinen tapahtumainfo julkaistaan maaliskuussa 2017. Tiedustelut: puhelin 045 77302122 tai jukka.nieminen@tul.fi. Teija Turpeinen Keiteleen nettitreffeillä kertoi, että syrjäkylän asukkaalle tulee säästöä kun asioi verkon kautta. Nettitreffit Pudasjärvellä: Tutussa piirissä uskaltaa kysyä tietotekniikasta asioita, jotka askarruttavat mieltä Pudasjärven Eläkeläisten Nettitreffeillä saivat uutta tietoa kaikki: sekä nettiä vähemmän käyttäneet että ne, joille perusasiat olivat jo tuttuja. Veteraanien kulttuurikatselmus ensi syksynä Tampereella
• Nro 7 joulukuu 2016 – 13 ELÄKELÄINEN – Pelejä ei pidä pelätä vaan pelata. Niiden avulla voi oppia paljon, sanoo Kajaanissa Eläkeläisten talolla kokoontuvan atk-opastuskerhon vastaava vetäjä Juhani Kemppainen. Joka tiistai vanhaan, kaupungin tuella toimivaan puutaloon Yläkaupungin Kalliokadulla hipsii ikäihmisiä läppäreiden, tablettien, ipadien tai älykännyköiden kera. Niitä on ostettu itse tai ostaneet lapset ja talossa saa henkilökohtaista opastusta laitteiden käyttöön. Kajaanin Eläkeläiset olivat toiminnan käynnistäjinä, mutta opastus on kaikille ikäihmisille avointa ja maksutonta. Erikoisen hyvä avaus on, että opastajina ovat Kajaanin Klubitalon Tönärin nuoret Arjen Pelastajat. –Meiltä on tilanteesta riippuen mukana jopa puolenkymmentä opasta ja minä vastavana, Juhani Kemppainen kertoo viritellessän omia laitteitaan esityskuntoon. Tällä kertaa hän alustaa vartin tietokonepelistä ja loppuosa tunnin sessiosta käytetään henkilökohtaiseen laitteiden käytön neuvontaan. –Tietokonepeleihin liittyy paljon ennakkoluuloja, osin ne ovat paikallaankin mutta pääosin turhia. Peleistä on paljon hyötyä kun saadaan se muuri ensin murrettua, Juhani Kemppainen sanoo. –Ensimmäinen etu tulee jo siitä, että pelatessa oppii ihan huomaamattaan käyttämään konetta paremmin. Oma nopeus ja suoritusvarmuus kasvaa, teknisiä asioita oppii lisää, hän korostaa. Netti on täynnä kaikenlaisia maksullisia pelejä, mutta niiden lisäksi on runsaasti maksuttomia. Juhani Kemppainen ottaa hyväksi esimerkiksi monipuolisen Älypää-sivuston, joka löytyy laaja valikoima sanaristikoihin asti. Tämäkin sivusto tyrkyttää mainoksia, joilla se rahoitetaan mutta ne voi klikata sivulta pois. –Älypäässä on esimerkiksi visailu, jossa voi valita oman lähtötason osaamisensa mukaan ja sitten nostaa vaikeustasoa sen mukaan kuin pärjää. Seniorit on huomioitu siten, että voi saada vastattavaksi kysymyksiä oman aikakauden asioista, KemppaiKajaanissa murretaan pelimuuria ”Tietokonepeleihin liittyy paljon ennakkoluuloja. Osin ne ovat paikallaankin mutta pääosin turhia.” nen kertoo. Yksi tämän ”aivovoimistelun” hyviä puolia on, että kisaamisen ohella kasvaa oma yleistieto. Sivustolta löytyy hyvinkin erilaisia pelejä. –Itse pelaan välillä mahjongia, joka ei Suomessa ole vielä niin kovin yleinen mutta maailmalla suosittu. Siinä puretaan erilaisia kottipinoja ja vaikeusasetta löytyy aina lisää sitä myötä kun oma hahmotuskyky kehittyy, Juhani Kemppainen korostaa. –Kuten tuosta PokemonGo-villityksestä näkee niin tietokonepeli voi myös saada ihmiset liikkeelle. Näiden ajanvietepelien ohella on jo melkoinen määrä hyötykäyttöön suunniteltuja pelejä ja peliympäristöjä joita on tehty Kajaanin ammattikorkeakoulussakin. Niistäkin kerrotaan teematilaisuuksissa, joita on tarkoitus pitää kerran kuukaudessa, hän suunnittelee. Pääasiana tiistain tunnin sessioisssa on kuitenkin nuorten antama henkilökohtainen opastus, joka lähtee aivan perusasioista. Sitten on opiskeltu selaimia, hakukoneita ja vaikkapa facebookin käyttöä. –On löytynyt uusia ja vanhojakin tuttuja facebookin kautta. Ja olen käyttänyt myös Skypeä, jolla on kätevä soittaa ”näköpuheluja” vaikka ulkomaille asti, naurahti Elsa Seljarinne, joka tutkaili uuden tablettinsa ominaisuuksia Teuvo Kelan kanssa. Useissa kaupungeissa on yleensä kaupungin keskustan kattavia vapaita langattomia verkkoja, joiden kautta nettiyhteys toimii paikassa kuin paikassa. Kajaanissa sellaista ei ole, mutta Kalliokadulla asia ei ole ongelma. Kun opastuksessa mukana oleva kaupungin entinen akt-päällikkö Erkki Kemppainen virittää oman reitittimen niin langattomat nettiyhteydet pelaavat. AKI RÄISÄNEN Teuvo Kela tutkivat Tiistain klo 10 kokoontuvassa kerhossa atk-opastusta käy hakemassa jopa parikymmentä ikäihmistä kerrallaan. Etualalla Teuvo Kela ja Elsa Seljarinne tutkivat Elsan uuden tabletin toimintaa. Kuva: Aki Räisänen Erkki Kemppainen laittoi reitittimensä toimimaan jotta nettiyhteydet pelaavat. Pokémoneja Kuntorannassa Ehyt ry:n Sanni Nuutinen (kuvassa) ja Eläkeläiset ry:n Verkkoja vempaimet hallintaan -hankkeen Petra Åhlström kokeilivat Pokemon Go -peliä Kylpylähotelli Kuntorannan pihapiriissä Syystärräyksillä. Oheinen näkymä tallentui Åhlströmin kännykän ruudulle.
• 14 – Nro 7 joulukuu 2016 ELÄKELÄINEN Järvenpään Seurojentalolla kävi kova hyörinä 20. lokakuuta Järvenpään eläkeläiset ry:n järjestämässä monikulttuurisessa kokkauspäivässä. Tarjolla oli kahden euron hintaisia ruoka-annoksia, joiden tekijät olivat neljästä maanosasta ja neljästä maasta: Kuubasta, Somaliasta, Japanista sekä Suomesta. Kahden tunnin aikana Seurojentalolla kävi reilut kuusikymmentä ruokailijaa. Järvenpääläiset Taisto ja Sinikka Ojamaa kehuivat kaikkia ruokalajeja, mutta nostivat ykköseksi Sonn Nakain japanilaisittain valmistaman fileeratun kasslerin, ja varsinkin sen herkullisen täyteläisen kastikkeen. Taisto Ojamaan ehdoton kotimainen lempiruoka on karjalanpaisti perunamuusilla. – Työjärjestyksemme on, että minä teen perunamuusin ja vaimo paistin. Laitan muusiin paljon pieniksi paloiteltua raakasipulia, voita sekä hieman maitoa. Aina on muusiani kehuttu, Taisto Ojamaa totesi. Sonn Nakai muutti Suomeen Japanista 1970. Neljä vuotta sitten hän jäin eläkkeelle graafikon työstä. Ruoanlaitto on hänen intohimoinen harrastuksensa. – Ruoan maun lisäksi tärkeää on kaunis kattaus, koska miellyttävä atmosfääri parantaa myös ruoan makua. Japanilaisen aterian kanssa pitää olla aina riisiviiniä. Mieli rauhoittuu, kun ruoan painikkeeksi ottaa hieman viiniä. Tällaisia monikulttuurisia kokkauspäiviä pitäisi järjestää useammin. Tämä on mielestäni hyvä teko, joka tekee ihmiset hyväntuulisiksi. Tätä kautta myös moni muu hyvä tarkoitus toteutuu, Sonn Nakai pohdiskeli. Yona Modoi muutti Suomeen Kuubasta 20-vuotiaana vuonna 2000 ensin Joutsenoon. Viimeiset yhdeksän vuotta hän on asunut Keravalla ja työskentelee Järvenpäässä Ehjä ry:n ohjaajana. – Muutin Suomen markan aikaan, se on jäänyt hyvin mieleen. Yona tarjoili kokkauspäivänä Javier Gonzalesin kanssa kuubalaista moros y kristianos tamales -arkiruokaa salaatin kera. – Autamme Ehjä ry:ssä Suomeen yksin tulleita 18-21-vuotiaita maahanmuuttajia. Valmistuin viime vuonna ammattikorkeakoulusta sosionomiksi. Toimin myös maahanmuuttajanaisten liikunnanohjaajana. Ryhmässä käy ainoana suomalaisena Tarja Felin. Hänen kauttaan saimme idean tulla tänne monikulttuuriseen kokkauspäivään. Somaliasta Suomeen muuttaneet Banseeye Ubah ja Masuud Ali tarjoilivat muun muassa kolmionmuotoisia tonnikala-basilikapiirakoita. – Tämä on Somaliassa hyvin tavallinen arkiruoka, Banseeye Ubah totesi. Monikulttuurinen kokkauspäivä ylitti järjestäjien ja kokkien odotukset niin komeasti, että päätettiin järjestää samanlainen tapahtuma jälleen kevättalvella. -Täällä on ollut mukavan rento tunnelma, että tulee todella hyvä mieli, tapahtuman pääorganisaattori Tarja Felin ihasteli tilaisuuden loppuminuuteilla. JUHA DRUFVA Järvenpäähän on otettu kaupunginvaltuuston päätöksellä 98 nuorta maahanmuuttajaa, joilla ei ole ollut Suomeen tullessaan vanhempia mukanaan. Osa heistä osallistui kesällä Järvenpään Eläkeläiset ry:n Rantapuistossa järjestämiin mölkkyja petanki-peleihin. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Veikko Laine kertoo, että Järvenpään Eläkeläiset ry:ssä on tutustuttu maahanmuuttaja-perheisiin Järvenpään maahanmuuttajatoimisto Verson kautta. Verso palvelee maahanmuuttajia ja alueen asukkaita maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Palvelua on mahdollista saada englannin, arabian ja turkin kielillä sekä muihin kieliin tulkkaus tarvittaessa. Yhdistyksen johtokunnan jäsen Tarja Felin käy maahanmuuttajanaisten liikuntaryhmässä kenialaisen ja syyrialaisen maahanmuuttajanaisen kanssa. – Olen tehnyt reilun vuoden monikulttuurisuustyötä. Ollessani viime syksynä käsityökurssilla Kuntorannassa tutustuin Eläkeläiset ry:n monikulttuurisuustyön suunnittelijaan Eva Rönkköön. Kurssin jälkeen Eva soitti ja kysyi, tulisinko mukaan monikulttuurisuustyöhön. Suostuin ja menin miltei välittömästi monikulttuurisuuskurssille Kuntorantaan. Veikko Laine kävi Kuntorannan kurssin tämän vuoden maaliskuussa ja oli Tarja Felinin kanssa myös marraskuussa pidetyllä kurssilla. Kulttuurit muuttuvat Monikulttuurisuustoiminnan peruslähtökohta on, että kulttuuri on opittu yhteisön tapa toimia, jota ohjaavat kirjoittamattomat säännöt, yhteisesti hyväksytyt arvot ja uskomukset. Kaikissa kulttuureissa tapahtuu muutoksia, eikä suomalainenkaan kulttuuri ole muutoksilta välttynyt viimeisten 150 vuoden aikana. Syvälliset muutokset kulttuurissamme alkoivat vuonna 1850, kun Suomeen ryhdyttiin perustamaan kansakouluja. Suomalaiset naiset saivat äänioikeuden 1906. Oppivelvollisuuslaki astui voimaan 1921 koskien sekä tyttöjä että poikia. Vuoden 1929 lain mukaan aviomies ei enää edustanut vaimoa eikä vuoden 1948 jälkeen aviollinen uskottomuus ole ollut rikos. Sen jälkeen housut ovat olleet hyväksytty vaate myös naisille, homoseksuaalisuus ei ole enää rikos eikä sairaus. Laki sukupuolten tasa-arvosta astui voimaan 1986 ja kymmenen vuotta myöhemmin raiskauksesta tuli rikos myös avioliitossa. Nämä ovat faktoja, joista lähdetään maahanmuuttajien kanssa liikkeelle. Aivan kitkatta ei monikulttuurisuustoiminta ole kuitenkaan sujunut. Veikko Laineen mukaan kielimuuri aiheuttaa epävarmuutta vanhempien yhdistysten jäsenten keskuudessa. –Versolta saamme tarvittaessa tilaisuuksiimme tulkin. Kerhoja, bocciaa, karaoketansseja Järvenpään Eläkeläiset ry on vanhin, yli 50 vuotta toiminut järvenpääläinen eläkeläisyhdistys. Yhdistyksessä on 80 maksavaa jäsentä, joista noin puolet käy säännöllisesti kerhoissa. Myllytien toimintakeskuksessa. Kevätkauden kerhopäivät alkavat 11. tammikuuta. Ohjelmassa on yhteislaulua, tietokilpailuja, tuolijumppaa ja kahvittelua. Jokainen kerholainen saa esittää runoja, laulua yms. jos haluaa. Kerhon ilmoituksia on säännöllisesti Viikkouutisissa ja joskus myös Keski-Uusimaassa. Veikko Laineen mukaan muiden yhdistysten tapaamisten lisäksi Seurojentalo on yhdistyksen käytössä kuukauden kolmantena keskiviikkona. Muutaman kerran vuodessa Seurojentalolla järjestetään suositut päiväiltamat sekä karaoketanssit. – Talviperjantaisin järjestämme bocciaa, kesällä tiistaisin ja perjantaisin pelataan mölkkyä ja petankia. Käsityöja askartelukerho kokoontuu maanantaisin. Lisäksi pidämme muistija opintokerhoja, Veikko Laine toteaa. JUHA DRUFVA Monikulttuurinen kokkauspäivä oli menestys Järvenpään eläkeläisillä vilkasta monikulttuurisuustoimintaa Kokkauspäiväläisiä edessä vasemmalla Tarja Felin, Yona Modoy, Banseeye Ubah, takana Masuud Ali (vas.), Veikko Laine, Sonn Nakai ja Javier Gonzales. Kuva: Juha Drufva
• Nro 7 joulukuu 2016 – 15 ELÄKELÄINEN Tuula-Liina Varis N äinä aikoina melkein missä tahansa tilaisuudessa keskustelu kääntyy käsittelemään Suomeen tulleita pakolaisia – ikävä kyllä useammin kielteisessä ja vihamielisessä hengessä kuin hyvää tahtoa osoittaen. Olen itsekin joutunut tällaiseen tilanteeseen, kun olen ollut puhumassa uudesta romaanistani Huvila, jonka tapahtumat keskittyvät itsenäisen Suomen historian synkimpiin vuosiin eli 1930-lukuun. Teokseni keskeiset henkilöt eivät ole ”toimijoita” eivätkä ”osallisia”, he ovat kolme naista, jotka elävät eristynyttä elämää maaseudun rauhassa ja saavat tietoa maan ja Euroopan tapahtumista lähinnä radiosta ja lehdistä. Kuitenkin nuo tapahtumat mullistavat, osin tuhoavat heidänkin elämänsä. Asenneilmastoltaan nykyaika vertautuu 30-lukuun. Pakolaisvirrat ovat nostaneet populistisen, rasistisen, jopa tunnustuksellisesti natsistisen politiikan suosiota. Uhrin syyllistäminen on tehoava poliittisen vaikuttamisen keino, aivan kuten 30-luvulla. Silloin olivat syytettyinä juutalaiset, nyt Afrikan ja Aasian maista henkensä hädässä pakenevat ihmiset, joilla on eri uskonto ja eri ihonväri kuin meillä eurooppalaisilla valkoisilla. Vihapuhetta ryöppyää joka lähteestä, eritoten netissä, jonka mielipideviemäreitä on mahdotonta tukkia. Disinformaatio kukoistaa tietämättömyyden, pelon ja ennakkoluulojen ilmapiirissä. Elämme taas aikaa, jolloin etsitään erilaisuutta, eriarvoisuutta, kaikkea, joka korostaa muualta tulevien ihmisten toiseutta täällä valkoisen väen valtakunnassa. Ja kun erottelemaan ruvetaan, niitä ”toisia” löytyy lähempääkin kuin muista maanosista. Kaupungeissa kerjäävät Romanian romanitkin ovat jotain aivan muuta ihmislajia kuin me, vaikka he ovat EU-maan kansalaisia ja kotoisin keskeltä Eurooppaa. Viha eskaloituu, se tiedetään täällä entisessä skinikaupungissa, jossa, kuten eräs humaani komisario sanoi, pahimmillaan ei tarvinnut olla kuin liperiläisen näköinen, kun tuli turpiin. Edes pitkäaikainen asuminen Suomessa, sopeutuminen, menestyminenkään ei suojele maahanmuuttajaa rasistisilta kommenteilta tai pahemmalta. Jopa pienet lapset joutuvat rasistisen syrjinnän ja häpäisyn kohteeksi kouluissa. Se ei kerro suomalaisista lapsista, se kertoo heidän vanhemmistaan ja siitä, mitä ajattelua he lapsilleen välittävät. Maahanmuuttajia demonisoidaan yksilöön katsomatta, ja muissa maissa tapahtuneet terroriteot lasketaan myös Suomeen tulleiden, samaa uskontoa tunnustavien ihmisten synniksi. Häpeällisintä on, että tätä vihaan yllyttämistä harjoitetaan jopa korkealla poliittisella tasolla. Me, maailman ihmiset, emme ole erilaisia. Me olemme samanlaisia, meillä on samat tarpeet ja tunteet, reagoimme samoin, kun joudumme uhatuiksi ja reagoimme samoin, kun tunnemme itsemme hyväksytyiksi ja rakastetuiksi. Miksi haemme eroavaisuutta, kun meidän pitäisi hakea yhtäläisyyttä, ymmärtää kaikkinainen samanlaisuutemme? Sen ymmärtämiseen tarvitaan hyvää tahtoa, mikä merkitsee kykyä asettua toisen ihmisen osaan, kykyä kuvitella itsensä samaan asemaan, vaikkapa pakolaisen asemaan. Kohta on joulu, hyvän tahdon juhla. Jouluevankeliumin sijaan suosittelen William Shakespearea, joka jo 1600-luvulla ymmärsi ihmisten rodusta ja uskonnosta riippumattoman samanlaisuuden. Näytelmässä Venetsian kauppias juutalainen kauppias Shylock ilmaisee sen näin: ”Eikö juutalaisellakin ole silmät? Eikö juutalaisellakin ole kädet, elimet, jäsenet, aistit, aistimukset, tunteet? Eikö hän syö ruokaa siinä kuin kristitty, eivätkö aseet haavoita häntä yhtä lailla, sairaudet heikennä yhtä lailla, lääkkeet paranna yhtä lailla, eikö hän tarkene kesäisin ja palele talvisin yhtä lailla kuin kristitty? Jos meitä pistetään, emmekö vuoda verta? Jos meitä kutitetaan, emmekö naura? Jos meidät myrkytetään, emmekö kuole? Ja jos meille tehdään vääryyttä, emmekö sitä kosta? Jos olemme kaikessa samanlaisia, niin sitten siinäkin.” Muutettavat muuttaen samat kysymykset voisi esittää Suomeen tullut pakolainen tai kerjäläinen. Rauhaisaa joulua! … ja ihmisillä hyvä tahto Tampereella kohtasivat monet kulttuurit, kun Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan aluejärjestö piti marraskuussa seminaaria monikulttuurisuudesta. Tunnelma oli iloisen innostunut ja uusia ajatuksia herättävä. Pätevinä alustajina olivat SPR:n Hämeen piirin monikulttuurisuusvastaava Anu-Rohima Mylläri ja Eläkeläiset ry:stä Eva Rönkkö. Mikään ei olisi toteutunut ilman seminaarin primus motoria Pekka Lehtosta, joka seminaariohjelman valmistelun lisäksi valmisti makuhermoja kutkuttavaa vietnamilaista keittoa. Tilaisuuden avasi perulais-bolivialainen Andidos ryhmä, joka viritti mielet oivalliseen tunnelmaan kauniilla lauluillaan. Pekka Lehtonen kertoi aluksi monikulttuurisesta Suomesta. Hän totesi, että Suomi on vastaanottanut eri kulttuureista muuttaneita 1800-luvun lopulta alkaen. Ensin tuli Venäjän tataareja, vuoden 1917 jälkeen venäläisiä vallankumousta paenneita, 1970-luvun alussa chileläisiä sotilasjuntan vainoamia ja 1990-luvulla somaleja. Ja keitä olivat Pauligit, Stockmannit, Fazerit, Finlaysonit? Kaikki maahanmuuttajia! Anu Mylläri painotti, että tärkeintä on puhua Suomessa asuvista ihmisistä heidän nimillään. Maahanmuuttajaksi nimitteleminen on estävä tekijä. Itse ihminen unohtuu, jos aina puhutaan siitä, mistä hän on muuttanut. Kaikissa kulttuureissa on koko kirjo vaikutteita eri puolilta maailmaa. Erilaisuus on helpompi ymmärtää, kun puheeseen löydetään samankaltaisia aiheita, siltoja ystävyyteen ja vuorovaikutukseen. Tärkeää on oppia kuuntelemaan, olemaan läsnä. Maalaisjärki on ystävätoiminnassa tärkeintä. Olisi hyvä järjestää myös tilaisuuksia, joihin voi vain tulla ilman erillistä syytä. Ensivaikutelma on tärkein. Jos koet, ettei sinua hyväksytä, jäät omaan ryhmääsi eikä vuorovaikutus toteudu. Seminaarissa ideoitiin Pirkanmaalle ensi vuoden elokuuksi monikulttuurisuusleiriä. Kutsuisimme omien yhdistysten jäsenten lisäksi maahanmuuttajia vieraaksemme. Viettäisimme aikaa yhdessä suomalaisessa luonnossa. Emme järjestäisi minuuttiohjelmaa, vaan tärkeintä olisi olla yhdessä. Hyvänä uutisena kuulimme, että Lempäälän Kuokkalan koulussa halutaan ottaa opetusohjelmaan myös rauhankasvatus. Sillä tuetaan suvaitsevaisuutta ja eri kulttuurien ymmärtämistä. Samaa toivottiin kouluihin ympäri Suomea. Teksti: TATJAANA HUHTALA Kuvat: PENTTI SUNTINEN Anu-Rohima Mylläri SPR:n Hämeen piiristä painotti alustuksessaan ihmisten kuulemista ja vuorovaikutusta. Maahanmuuttajat pitäisi ottaa nopeasti osaksi arkisia yhteisöjä. Tampereella teemana kulttuurien kohtaaminen Seminaari aloitettiin latinalaisamerikkalaisin sävelin. Esittäjänä oli Andidos-ryhmä.
• 16 – Nro 7 joulukuu 2016 ELÄKELÄINEN Kun saavuimme Kuntorantaan, ilma oli syksyisen kaunis, aurinko paistoi ja oli aivan tyyni sää. Ruokapöydät notkuivat antimista, meitä odottaen. Sitten saimme tutustua ohjaajiimme Samuliin ja Jouniin. Seuraava päivä alkoi jumpalla Jounin ohjaamana. Päivällä lähdimme risteilylle hiljaisella sähkökäyttöisellä veneellä, kohteena halkaistusaari ja syväkanava. Ja taas ilma oli ”kesän kaunein”: sanoi laivan kapteeni. Loppuviikolla kuntoilimme päivisin ja iltaisin tanssimme. Opimme myös itsepuolustuksen alkeita ja tasapaino juttuja. Monet saivat apua Samulin parantavista käsistä. Tuhannet kiitokset Kuntorantaan ja erikoiskiitokset Samulille ja Jounille. Irma Kettunen tiedotusvastaava Lieksan Seudun Eläkeläiset ry Työllä rakennetussa itsenäisessä Suomessa on häpeäpilkkkuna köyhien eläkeläisten suuri joukko, toteaa Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestö. ”Hallitusohjelman tavoite toimeentuloja terveyserojen kaventamiseksi ei ole edennyt. Päinvastoin: Viimeaikaiset toimenpiteet syventävät kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kurimusta. Pienimpien eläkkeitten leikkaukset, sote-maksujen korotukset sekä Kelan lääkeja matkakorvauksiin tekemät heikennykset osuvat täsmäiskuina heikoimmassa asemassa olevien vanhusten elinehtoihin”, todetaan aliejärjestön kannanotossa. Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen aluejärjestön mielestä pienimpien eläkkeitten tasokorotus olisi hieno juhlapäätös 100-vuotiaalle Suomelle. Aluejärjestön syyskokouksen valitsema aluejärjestön puheenjohtaja on Viljo Kumpulainen Laukaan Eläkeläiset ry:stä ja varapuheenjohtaja Lauri Hautanen Muuramen Eläkeläiset ry:stä. Rovaniemellä 24.11. pidetty Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestön syyskokous valitsi aluejärjestön puheenjohtajaksi edelleen Maija Ekorren Tervolasta. Varapuheenjoihtajana jatkaa rovaniemeläinen Kari Puolakka. Kokouksessa hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa ja keskustelussa painotettiin sote-suunnitelmien seuraamisen ja päätöksiin vaikuttamisen tärkeyttä. Kokouksen mielestä sosiaalija terveyspalvelut on tuotettava pääsääntöisesti julkisen sektorin toimesta, joka on demokraattisesti valvottua ja vähentää näin korruption riskiä sekä takaa kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun. Suunniteltua yhtiöittämisja yksityistämispakkoa ei hyväksytä, koska se johtaisi kustannusten nousuun ja valinnanvapauteen vain niille, joilla on siihen riittävästi rahaa. Se lisäisi myös korruption mahdollisuutta, sillä julkisuuslaki ei koske osakeyhtiöitä. ”Rentous on löytynyt”. Lieksan Seudun Eläkeläiset nauttivat kuntolomastaan Kuntorannassa. Olin mukana Jokilaaksojen Aluejärjestön järjestämällä ”tärräysmatkalla” Kuntorannassa järjestettyjen Syystärräysten ensimmäisellä jaksolla. Kun tapahtumasta on julkaistu varsin kattava kuvaus Eläkeläinen-lehdessä, tyydyn vain kertomaan, miten matka laajan toiminta-alueemme puitteissa onnistui. Jokilaaksojen Aluejärjestö rajoittuu (karkeasti ilmaistuna) alueelle Pyhäjärvi-Sievi-Kalajoki-Raahe-Oulu-Ii-Pudasjärvi-Kuusamo-Utajärvi-Muhos-Tyrnävä-Pyhäjärvi. Yhteisen kuljetuksen järjestely alueelta on varsin ”haastavaa”. (Niin se on varmasti myös esimerkiksi Lapin alueelta).Bussimatkamme edestakaisn Varkauden Kuntorantaan oli noin 1 100 kilometriä. No, eihän tuosta matkan pituudesta haittaa ollut, kun matkalle valikoitui sopivat taukopaikat ja Suorsan Liikenteen hoitama palvelu pelasi joustavasti. Oli oikein hyvä, että alueen eteläinen osa sai kootuksi matkalle niin suuren joukon iloisia positiivisella mielellä olevia matkalaisia. Kiva oli olla mukana yhteisellä tärräysreissulla. Palvelut Kuntorannassa toimivat mainiosti myös hoitojen osalta. Jopa Eevansalin estradilla krampannut säärilihakseni sai pikahierontaa, josta avusta haluan kiittää henkilöä, joka jäi minulle vain muistoksi siitä että apua voi löytyä ihan yllättäen. Kuntorannan palveluja aktiivisesti käyttäneenä olen vakaasti sitä mieltä, että Kuntorannassa tulee hyvälle tuulelle. Siellä tapaa useimmiten myös tuttuja ja jos ei entisiä tuttuja ole, niin siellä voi ottaa aloitteet omiin käsiin ja kokeilla, eikö uusia tuttavuuksia syntyisi. No tietysti joskus tapaa ihmisiä, jotka eivät seuraa kaipaa, mutta se asia selviää hyvin pian, kun kokeilee ”kepillä jäätä”. Erilaisia tapahtumia (syystärräykset, kaamoksen kruunajaiset, erilaiset kurssit) kannattaa paikallisyhdistysten ja aluejärjestöjen hyödyntää. Se on parasta ”lääkettä” myös Kuntorannan käyttöasteeseen. Tapahtumista saa myös hyvää mieltä, sekä kivoja kokemuksia eläkepäivien piristämiseksi. Veikko Kettunen Oulun Työväen Eläkeläiset ry ”Kuntorannan tapahtumia ja palveluja kannattaa hyödyntää” Lieksan Seudun Eläkeläiset kuntoa etsimässä Keski-Suomen Aluejärjestö: Eläkeläisköyhyydestä on päästävä Lapin Aluejärjestö: Soten lähtökohdaksi julkinen sektori Oulun Työväen Eläkeläiset ja Muhoksen Eläkeläiset ehtivät kuluneena syksynä vierailla Kuntorannassa Syystärräysten lisäksi myös tuetulla lomalla. Kuvassa ollaan kiertämässä kanavalenkkiä joukolla, jossa ilkähaitari oli 65–94vuotta. Kuva: Seija Revonoja ”Uuttakin tarjolla” Kylpylähotelli Kuntorannassa on tarjolla monipuolisia hoitopalveluita, muistuttaa hotellinjohtaja Harry Pirttimäki. –Aika paljon uuttakin, muun muassa parturi-kampaamopalveluita, pystymme nyt asiakkaillemme tarjoamaan, Pirttimäki kertoo. Kuntorannan hoito-osaston alihankkijat: Parturikampaamo Edna, Yousaf Aeddna, Taidemyynti Ateljee, Päivi Virkkunen, Asahi Health terveysliikunta, Päivi Virkkunen, Hierontapalvelu, Arvi Karvonen Kauneuspalvelut, Sari Rytkönen, Kiinalaiset terapiahoidot, Xin Guoping Mittaukset, UKK ja motoriset-, liikkuvuus ja lihastestit. Shiki Method-kehotyyppi analyysi. Lämpöhoidotja kylvyt. Erikoishieronnat, vesijumpat ja ohjatut liikunnat. Samuli Kinnunen, Jouni Hartikainen, Joonas Karhu. Johannes Esselström, Kaisa Mäkinen. Tiedustelut ja tilaukset puh. (017) 560 1403, myynti@kuntoranta.fi
• Nro 7 joulukuu 2016 – 17 ELÄKELÄINEN 09 276 360 fennokauppa.fi Muista myös Eläkeläiset ry:n jäsenetu -10% norm. hintaisista tuotteista 2016 TERVEYDENHUOLLON ERIKOISKAUPPA ? FENNOKAUPASTA Terveyden ja hyvinvoinnin lahjat Voimassa 9.1.2017 asti. KATSO KAIKKI TARJOUKSET VERKOSSA! MEDIPLAST FENNO OY 25 € 27 € 5 € 30 € POHJOISEN LUMILLE ELÄKELÄISEDUILLA • Lapland Hotelsin peruutusturva on tukenasi, jos matkasi peruuntuu yllättävän esteen vuoksi. Peruutusturva kattaa matkan peruutuksesta syntyneet hotellikulut. Kysy meiltä lisää! • Myöhäinen huoneen luovutus veloituksetta lähtöpäivänä (klo 14). Eläkeläiset ry:n jäsenille lisäedut ovat saatavilla majoituksen yhteydessä ja ovat voimassa vain yksittäisvarauksiin. Ylläksen hissilippu etu voimassa, kun lippu ostetaan Ylläs-Ski Oy:ltä. • 10 € ravintolaseteli / vrk / huone ravintolapalveluihin • 10%:n alennus Lapin Safarien viikkoohjelmista • 10%:n alennus Ylläs Ski Resort Äkäslompolon, Pallaksen, Luoston ja Oloksen hissilipuista, välinevuokrista sekä hiihtokoulusta Palvelemme sinua numerossa 016 3232 www.laplandhotels.com -10% ETU MAJOITUSHINNOISTA Varaustunnus: ELÄKELÄINEN OULU | TAMPERE | LEVI | YLLÄS | ROVANIEMI I OLOS PALLAS | HETTA | KILPISJÄRVI | SAARISELKÄ | LUOSTO Summassaarentie 180, 43100 Saarijärvi www.summassaari.? Varaa nyt! P. 030 608 50 myynti@summassaari.? Lanka 0,0828 /puh + 0,032 /min. Gsm 0,192 /min. Sis. alv 24%. Summassaarentie 180, FI-43100 Saarijärvi +358 (0)30 6085 100 • fax +358 (0)30 6085 200 KYLPYLÄHOTELLI SPA HOTEL 321 /hlö/kahden hengen huoneessa 351 /hlö/yhden hengen huoneessa Sis. 23.–26.12., jouluiset puolihoitoruokailut, perinteistä jouluohjelmaa, kylpylä ja kuntosali. Uudenvuoden tarjous KAKSI YHDEN HINNALLA 175 2 vrk/2 hlö Sis. kahdelle majoitus, aamiaiset, uudenvuodenaaton illallinen, ilotulitus, tanssilippu, kylpylä. Voimassa 30.12.16-1.1.17 tai 31.12.16–2.1.17. Loppuvuoden juhlat Summassaaressa! Keväthanget kutsuvat Tunturikeimiöllä on tarjolla viihtyisää majoitusta, maittavaa kotiruokaa sekä yli 250 km liukkaita latuja maan kauneimman latuverkoston äärellä Muoniossa. Tervetuloa nauttimaan Tunturikeimiön rauhasta ja rennosta tunnelmasta! Puh. 0500 209 630 www.tunturikeimio.fi Olemme myös Facebookissa! TK_elakel2016_84x100.indd 1 2.8.2016 9:55:32 Eläkeläinen-lehden aikataulut 2017 NUMERO AINEISTO LEHTI toimitukseen ilmestyy Helmikuu nro 1 30.1. 13.2. Maaliskuu nro 2 6.3. 20.3. Toukokuu nro 3 28.4. 15.5. Kesäkuu nro 4 12.6. 26.6. Syyskuu nro 5 28.8. 11.9. Lokakuu nro 6 2.10. 16.10. Joulukuu nro 7 20.11. 7.12. YHDISTYKSET HUOMIO: MUISTATTEHAN KEVÄTKOKOUSILMOITUKSET! Eläkeläinen -lehden ensimmäinen numero ilmestyy helmikuussa viikolla 7, maanantaina 13.2. 2017 Muistattehan toimittaa kevätkokousilmoitukset Erja Isakssonille erja.isaksson@elakelaiset.fi tai puhelin 020 743 3614 perjantaihin 3. helmikuuta mennessä! Huomioittehan, että lehden numero 2 ilmestyy vasta 20. maaliskuuta! Älä anna pimeän yllättää! Tilaa Eläkeläiset ry:n turvaliivi. Liivit päällä sekä näymme että teemme omaa järjestöämme tunnetuksi. Neljä eri kokoa Hinta: 8 €/kpl + postituskulut Tilaukset: toimistonhoitaja Tuija Aali, puhelin 020 743 3610 tuija.aali@elakelaiset.fi
• 18 – Nro 7 joulukuu 2016 ELÄKELÄINEN Kokkolan kaupunginteatterin Iltatähtiesitys antaa vanhainkodin asukkaille oikeutta iloon, muisteloihin ja haaveisiin musiikin innoittamana. Esitys ajoittuu vuoteen 1986, Koiviston ollessa presidenttinä ja nousukauden vallitessa valtakunnassa. Vanhainkoti Iltatähdessä vanhuuttaan viettävät Hertta, Olga ja Eeva heräilevät uuteen aamuun, kun radiosta kajahtaa tuttu iskelmä. Sekös saa mummoihin eloa, kivut ja jäsenten natinat kaikkoavat kun he pistävät tanssiksi ja laulavat. ”Musiikki liikuttaa meissä suuria tunteita ja herättää muistoja. Musiikki laittaa meidät liikkeeseen ja tanssiin. Musiikki yhdistää meidät toisiimme”, esityksen ohjaaja ja toinen sovittaja Tero Heinämäki toteaa näytelmän käsiohjelmassa. ”Musiikki ja laulut toimivat kuin ulkoistettu muisti, tietopankki”, hän perustelee musiikin taikaa. Ja niin se erinomaisen bändin soittama toimiikin mainion, vanhuksia arvostavan ja kunnioittavan, humoristisen esityksen dynamona. Musiikki tuo lohtua ja eloa rutiineiden täyttämään arkeen. Raila Leppäkosken kirjoittama ja Heinämäen taiten ohjaama esitys on humaani puheenvuoro ihmisen ikuisesta, rakkauden ja lohdun kaipuusta ikään katsomatta, erinomaisten näyttelijöiden tulkitsemana. Kokkolan kaupunginteatteri on tarttunut tärkeään ja ajankohtaiseen aiheeseen, vanhusten asemaan vanhainja hoivakodeissa. Esitys korostaa vanhusten yksilöllisyyttä ja heidän iän tuomaa ihmisyyttä, hiljaista tietoa ja jopa oveluutta. Niitä inhimillisiä ominaisuuksia, jotka eivät katoa silloinkaan, kun Alzheimer sekoittaa ajan, paikan ja todellisuudentajun vanhuksen mielessä. Persoonallisuudeltaan hyvin erilaiset huonetoverit intoutuvat musiikin myötä kertomaan elämänvaiheistaan, toiveistaan, pettymyksistään ja unelmistaan. Joita heillä kaikilla edelleenkin on. Rakkaita pettymyksiä rakkaudessa ja muita elämän koukeroita. Tragikoominen esitys naurattaa, mutta saa myös ajattelemaan näiden sympaattisten mummojen kautta ylipäätään vanhusten ihmisen osaa säästöjen kurjistamassa ja vanhuksia hylkivässä poliittisessa todellisuudessamme. Rivien väliin on ripoteltu pieniä vihjeitä nykypolitiikkojemme härskeistä, epäinhimillisistä toimista suhteessa vanhusten hoitoon. Mainioin mummoista on Outi Kärpäsen pitelemättömän herkullisesti ja taitavasti esittämä, karjalaistaustainen, suorasanainen Hertta. On hienoa katsoa, kuinka Kärpänen häpeilemättä antaa niin sanotusti palaa. Hertta on esityksen totuuden torvi, mutta tarvittaessa myös empaattinen. Leena Roustin esittämä Eeva ei koskaan ole ollut naimisissa. Nyt miehet kiinnostavat sitäkin enemmän seksinkaipuisen mummon roolissa. Hän ei arkaile tarttua miesten housunpuntteihin ja unissaan hän harrastaa kuumaa seksiä ties keiden kuuluisuuksien kanssa. Esityksen mystisin vanhus on harhainen, Helena Puskan esittämä iäkäs Olga, joka luulee olevansa venäläinen ruhtinatar. Puskan roolisuoritus on hämmentävä kauneudessaan ja hauraudessaan. Olga tekee lähtöä milloin kruunajaisiin, milloin mihinkin juhliin ja pelkää perheensää puolesta. Hän vaatii vanhainkodin henkilökunnalta ja huonetovereiltaan ruhtinattarelle sopivaa käytöstä ja palveluja. Upea on hänen laulu ja tanssikohtaus, ja liikuttavan kaunis kohtaus, jossa Olga lähtee viimeiselle matkalleen. Petter Kevin näyttelee mainiosti ruokaa ja hoivaa jakavan, nuoren, salskean sivarin roolinsa. Jose Viitala sukeutuu pastorin rooliin uskottavasti. Tosin rooli on kirjoitettu ja ohjattu turhankin kliseiseksi, mutta etevänä näyttelijänä Viitala tekee hahmostaan mainion karrikatyyrin. Näiden lisäksi esityksen miehet taipuvat uskomattoman notkeasti moniin eri rooleihin, joista räväkkä puvustus ja musiikkiesitykset ja tanssit tekevät toinen toistaan hauskempia ja eläväisiä aikansa kuvajaisia. Jani Honkaselkä sukeutuu muun muassa turkkilaisen lääkärin, Elviksen ja Kekkosen rooleihin aivan suvereenisti, häikäisevästi näytellen. Hän laulaa puhtaasti ja hienosti tulkiten. Esityksen 20 laulun säestyksestä ja muusta musiikista huolehtii näyttämön taka-alalle sijoitettu, Jukka Hännisen johtama 5-henkinen bändi saksofonilla varustettuna. Bändi ja erinomainen saksofonisolisti soittavat hyvin, moniin eri musiikinlajeihin suvereenisti taipuen. Esitys piirtää myös historiallista, orientaalista ja poliittista ajankuvaa musiikkivalintojen ja vanhusten elämäntarinoiden myötä. Lavalle nousee niin Hitler kuin Kekkonenkin laulamaan ja tanssimaan. Annina Nevantauksen lavastus on karu, tyypillinen vanhainkodin interiööri. Mutta, laulujen ja tanssien aikana tila muuttuu nerokkaasti monenlaiseksi onnistuneen valaistuksen ja pienien lavastuksellisten kikkojen avulla. Sinänsä karussa tilassa tapahtuva esitys muuntuu tuon tuostakin visuaaliseksi juhlaksi. Eritysmaininnan ansaitsevat Ville Orttenvuoren tekemät tanssien koreografiat, joihin erityisesti miehet, mutta myös mummot musiikin huumaamina taipuvat notkeasti. Tua Hautamäen suunnittelemassa upeassa puvustuksessa on nähty valtavasti vaivaa. Se palkitsee kautta koko esityksen toinen toistaan hienoimmilla vetimillä. On hienoa, että teatteritaiteessa paneudutaan myös vanhusten asioihin ja iän tuomiin ongelmiin. Vaarana vanhusten elämään pureutuvassa draamassa on kliseisiin haksahtamien ja vanhuuden mukanaan tuomille fyysisille ja psyykkisille ominaisuuksille irvaileminen ja lapsenomainen lässyttäminen. Kokkolan Iltatähti ei kariudu näihin, vaan on raikas, hauska ja puhutteleva fantasia vanhainkodin toisenlaisesta arjesta älykkäällä huumorilla huurrutettuna. Sielläkin, kun voi tapahtua kaikkea hauskaa ja piristävää, jos se vain sallitaan. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Vanhainkoti Iltatähdessä kivut ja jäsenten natinat kaikkoavat, kun mummot pistävät tanssiksi ja lauluksi. Kuva: Kokkolan kaupunginteatteri/Päivi Karjalainen Hauska ja humaani musiikkikomedia
• Nro 7 joulukuu 2016 – 19 ELÄKELÄINEN Runopysäkki V uoden viimeinen runopysäkki tarjoaa niin naurua kuin kyyneleitäkin. Runopysäkin hienous on juuri tässä: monia sävyjä, monia ääniä, kaikki erilaisia, kaikki ainutkertaisia. Rudolf ”Limppu” Lindbladin runossa nauretaan lempeästi omalle vajavaisuudelle. Lindblad hallitsee riimittelyn, mikä on ennenkin tullut todetuksi. Mutta muodon lisäksi myös runon sisältö viehättää. Muistiongelma tai -sairaus koskettaa monia. Niinpä runon hyväntahtoisen humoristinen sävy on juuri se sävy, jota tarvitaan: ”Hetkinen, nyt pelaa kaali! / Se oli varmaan emmentaali.” Tulee mieleen myös vuosia sitten runopysäkillä julkaistu Ritva Kyyrön runo Herra Parkinsonin kanssa leivotaan tai saman kirjoittajan Soittaja -runo, jossa pohdittiin, tulisiko vapisevakätisestä kenties balalaikan soittaja. Lisäksi sain Lindbladin runosta mielleyhtymän tänä vuonna ilmestyneeseen kirjaan Elämäni (potilasrunoja) . Stina Niemen ja Aino Öhmanin runoteoksen alkuidea syntyi lääkärien saneluista. Sairaalan kielipalveluissa toimivat kääntäjät Niemi ja Öhman huomasivat, että sanelluissa teksteissä oli runollisia lauseita. Ja niistä he alkoivat rakennella runoja. Esimerkiksi tähän tapaan: ”Potilaalla todettu syntymä/Huusi heti./ Osastolle tullessa 8 vrk ikäinen poika, kotiutunut 4 vrk iässä.” Lindbladin runossa on loppusoinnut kohdallaan, Jukka Luukkosen runossa puolestaan toimiva vapaamittainen rytmi. On päiviä -runo käyttää toistoa tehokeinona. Luukkosen runopuukko vuolee lastun toisensa jälkeen, ja lastuja kerääntyy lukijan eteen pieni kasa. Vuolemisvertausta tekee mieli käyttää, koska runossa pysytään koko ajan saman aineksen äärellä. Mietityttävä kohta runossa on ”Istua rantakalliolla, /haapana perheen onnea katsellen.” Runossa voisi kenties olla jokin toinen vastaava luonnonelementti, johon sulaudutaan tai joksi muututaan, esimerkiksi lintuna kaarrellen, lehtenä ihollesi leijaillen.... Näin lukijan olisi helpompi virittäytyä siirtymään. Luukkosen runo on sopivasti avoin. Rytmillisesti se tuo hieman mieleen Claes Anderssonin runon Etydi suvituulelle. Elämän traaginen puoli Kaarina Mähönen on kirjoittanut joulurunon, jonka hän kertoo lähettävänsä ”karheana, tämänaamuisena”. Mähösen rohkea jouluruno on yhtä aikaa raadollinen ja herkkä. Joulusta kirjoitetaan usein saman kliseisen ja lapsellisen kaavan mukaan, tätä Mähönen ei nyt tosiaankaan tee. Kriittisiä ja kantaaottavia joulurunojakin toki on, olen joskus aiemminkin maininnut Arvo Turtiaisen hienon runon Ra(u)han juhla . Mähösen säe ”Ei tässä kulttuurissa olla tarkkoja, kun pyydystetään euroja” linkittyy täysin Turtiaisen kaupallisuutta kritisoivaan runoon. Kaarina Mähösen runossa nähdään jouluidyllin läpi maailman traagiset tapahtumat. Runo on rehellinen ja voimakas kaksoiskuva, joka muistuttaa, että maailma ei joulunakaan muutu idylliksi. Idylliä ei löydy Irja Pesosenkaan runosta. Pesonen on kirjoittanut lokakuun alkuun päivätyn runonsa loppuun huomautuksen: ”Eräs perhetragedia vei ajatukseni.” Taitavasti rajatussa runossa on harkittua niukkuutta, elliptisyyttä. Runossa on jännitettä. Mitä traagisemmasta asiasta on kyse, sitä vähemmän sanoja yleensä voi käyttää. Tästä on hyvä esimerkki nobelisti Wis?awa Szymborskan runo Syyskuun 11. päivän valokuva , jonka lakoniset säkeet ja tietynlainen pidättyneisyys synnyttävät lukijassa vahvan tunnekokemuksen. Ehdottaisin Irja Pesosen runoon otsikkoa. Se voisi sopia hienovaraiseksi lukuja tulkintaohjeeksi. Nyt loppuun lisätty huomautus tuo kyllä tietoa, mutta saman voisi hoitaa otsikollakin. … ja se kaunis puoli… Olavi Viikki kirjoittaa ikuisesta aiheesta; rakkaudesta. Runon sanomaan on helppo yhtyä. Rakkauden voima -runo onkin oikeastaan oodi rakkaudelle, sekä universaalille sellaiselle että myös yksilölliselle rakkaudenkokemukselle. Ensimmäisessä säkeistössä tuodaan kauniisti esiin, miten hienoa on herätä rakkaan ihmisen viereltä. Runouden yksi tehtävä onkin havahduttaa, saada meidät näkemään helposti itsestäänselvyyksiksi muuttuvia asioita. Runous toimii kuin suurennuslasi. Eräässä teoksessaan kirjailija Torsti Lehtinen kirjoittaa sienestysretkestä puolison kanssa. Saalista oli saatu ja siitä oli valmistettu herkullinen muhennos. Aterian jälkeen uutta sieniopasta tutkittaessa heräsi kauhea epäilys, oliko sienten joukossa sittenkin ollut suippomyrkkyseitikki. Myrkytysoireet ilmaantuisivat vasta 18 vuorokauden kuluttua… Myrkytyskuolemaa ei tullut, mutta Lehtinen kirjoittaa kokemuksestaan: ”Olimme saaneet rakastaa kolme viikkoa intohimoisesti elämää ja toisiamme...” Rakkauden voimassa on kysymys juuri tällaisesta kauniisiin ja merkityksellisiin asioihin havahtumisesta. Runossaan Olavi Viikki ammentaa perinteisestä ja aika juhlavastakin runosanastosta. Mutta elämässä – ja runoudessa – on sillekin paikkansa. Parempi olla vähän pateettinen kuin vähän kyyninen. Sain mitä tilasin Viimeksi toivoin lisää runojanne, ja kiitos, niitä onkin tullut mukavasti. Kaikki lähetetyt runot ovat tallessa, ja suuri osa niistä päätyy aikoinaan runopysäkille. Jos on lähettänyt kovin suuren runosatsin, sieltä lehteen valikoituu yleensä vain yksi runo. Tai jos on lähettänyt tarjolle kovin pitkän runon, se ei ikävä kyllä todennäköisesti koskaan pääse lehteen, tilanpuutteen vuoksi. Kaamos on kohta selätetty. Vuosi vaihtuu pian, mutta hyviä asioita, kuten runoutta ei onneksi tarvitse hyvästellä vanhan vuoden kanssa, vaan ne kuuluvat myös alkavaan vuoteen. Diagnoosi On joskus mukavaa vanhoja kelata menneitten aikojen kuvakirjaa selata tapahtumat hyvin mieleen palaa vaan nimet muisti usein salaa on siitä tehty oikein diagnoosi se ei tainnut olla skolioosi ? Hetkinen, nyt pelaa kaali ! Se oli varmaan emmentaali. Rudolf ”Limppu” Lindblad, Helsinki Rakkauden voima Vielä uuteen aamuun herätä sain. Myös vierelläin heräsi rakkaimpain. Näin yhdessä katsomme päivää uutta. Niin kauan kuin yhdessä herätä saamme, niin kauan kuin ilomme, surumme jaamme voimme luottaen odottaa tulevaisuutta. Aina kannattaa luottaa rakkauden voimaan. Se sielut saa samaa säveltä soimaan. Se kantaa myös maailman myrskyjen yli. Kun maailma kuohuu, sotakoneet kun pauhaa, eikä mistään tunnu löytyvän rauhaa, mielen rauhan ja lohdun tuo rakkaan syli. Olavi Viikki, Hankasalmi Säälin sinua maailma, kun kuljen joulunpolkua, näen kauhusta itkevän lapsen, näen uupuneen harmaahapsen. Näen naisen raiskatun ja nuoren miehen ruhjotun. Näen enkelkuoron rauniolla, sudet raatelevat vainiolla. On ihmislaumat kadonneet, meren aaltoihin hukkuneet. Joulu polun päässä lähestyy, yhä”Mariat”itseänsä myy. Lapsi itkee heinillä on pornokuvat tallin seinillä. Ei tässä kulttuurissa olla tarkkoja, kun pyydystetään euroja. Sytytämme kynttilöitä, valaisemme kaamosöitä. Toivotamme joulunrauhaa. polkua niin lämmmintä ja lauhaa. Kaarina Mähönen, Raahe On päiviä On päiviä jolloin tahtoisin olla jossain, jossain pois, jossain kaukana. Näkymättömissä, paikassa jossa kukaan ei minua huomaisi, kukaan ei minua häiritsisi. Paikassa, josta en näkisi ketään, en häiritsisi ketään. On päiviä, jolloin tahtoisin vain olla, ajattelematta, miettimättä. On päiviä jolloin on aivan sama sataako, vai annanko auringon paistaa, päälleni, sisimpääni. Antaisin sateen kastella alastoman ihoni. Kulkisin ja kuuntelisin sateen ääntä. Antaisin auringon kuivata ihokarvani, säteiden viipyä vartalollani. On päiviä. On päiviä jolloin tahtoisin unohtaa, unohtaa kaiken tuon rauhan, hiljaisuuden. Kaiken yksinäisyyden. On päiviä jolloin tahtoisin olla kanssasi hietikolla, niityllä, merenrannassa. Istua rantakalliolla, haapana perheen onnea katsellen. On päiviä jolloin tahtoisin pitää kädestäsi, kuunnella hengitystäsi, Tuntea läheisyytesi. Kokea rakkautesi. On päiviä jolloin mikään mahti maailman ei voi erottaa minua sinusta. On päiviä. Jukka Luukkonen, Helsinki Suurennuslasi Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi Lehvä keinuu puiston puussa askel johtaa toisen kohtaa Käsi käteen oma ovi tähän tehdään onnen koti Lehvä heiluu puiston puussa Missä harhaa askel Mitä kaipaa kotiin mieli Isän äidin kaksi pientä onneen tarvitsee vain hyvää mieltä Irja Pesonen, Helsinki
• 20 – Nro 7 joulukuu 2016 ELÄKELÄINEN Sodat ja katastrofit synnyttävät ulkoisten ruumiillisten vammojen lisäksi myös lukuisia henkisiä vammoja, joiden hoitaminen on paljon monimutkaisempaa ja pitkäaikaisempaa kuin pintahaavojen laastarointi. Jatkosodassa noin 16 000 suomalaista sotilasta vammautui henkisesti niin vakavasti, ettei heitä osattu asianmukaisesti hoitaa tai palauttaa takaisin siviilielämään. Mielen murtuminen aiheutti enemmän häpeää kuin näkyvämmät ruumiilliset vammat. Kuopiolainen teatterintekijä, eläkkeellä oleva englanninkielen erityisopettaja Matti Kivinen tarttui aiheeseen historiantutkija Ville Kivimäen tietokirjan Murtuneet mielet myötä. Suomalaisten sotilaiden psyyken kestämistä ja murtumista talvija jatkosodassa käsitellyt Kivimäen teos sai Tieto-Finlandian vuonna 2013. Matti Kivisen kuopiolaiselle Teatteri Kantille käsikirjoittamassa ja ohjaamassa näytelmässä Tärähtänyt päähenkilö myllykoskelainen paperityöläinen Veikko Johannes Virta lähetetään täydennysmieheksi Karjalan kannakselle alkukesällä 1944. Tuolloin Neuvostoliitto hyökkäsi massiivisella ylivoimalla maalta, mereltä ja ilmasta suomalaisten asemiin. Taistelumoraalin säilyttäminen oli niissä oloissa lähes mahdotonta. Myös näytelmän päähenkilö Veikko joutuu psyykkisesti traumatisoiviin tykistökeskityksiin, joissa oman mielen maltin tai psyykkisen kestävyyden säilyttäminen oli mahdotonta. Kehon ja psyyken toiminta lamaantuvat Veikolla lähes täydellisesti, eikä hänelle jäänyt jäljelle kuin pakokauhu ja hetkellisen selviytymisen yritykset. Näitä lihaskontrollinsa menettäneitä vapisevia hysteerisiä sotilaita alettiin kutsua ”tärähtäneiksi.” Sankarimyyttien takana Matti Kivinen halusi kertoa Veikko Virran tarinan kautta vaietuista ongelmista, sotavammoista, jotka on peitelty suureen ääneen puhuttujen sankarimyyttien taakse. Kivisen vanhin veli katosi sodassa, eikä se trauma ole kadonnut hänen sukunsa historiasta. Vuonna 1991 Kivinen teki aiheesta Yle TV1:lle draamaelokuvan Kirjeitä Stalinille, jossa käsitellään kipeää aihetta, sitä voisivatko rintamalla sodassa kadonneet ehkä vielä olla elossa Venäjän puolella. – Suomen armeija ei ollut varautunut hoitamaan sotatraumoja. Siksi hoitokeinot olivat kirjavia, ristiriitaisia ja usein myös syyllistäviä. Henkisestä vammautumisesta tuli eräänlainen poltinmerkki siihen kertomukseen, joka oli luotu kansallismielisyyden kohottamiseksi jo Topeliuksen ja Runebergin toimesta. Veikko Virran roolin esittäjä Jari Holopainen Tärähtänyt -esityksessä on ammatiltaan postimies. Teatterikärpäsen puraisemana hän on mennyt intohimoisesti roolinsa nahkoihin. – On aina hienoa löytää käsikirjoittajan työstämä hahmo. Koskaan kun ei tiedä, mihin se matka päättyy, kun roolia ryhtyy harjoittelemaan. En ole mikään imitaattori, joten etsin aina sitä henkilöä, jota esitän sisältä, en ulkoisesti. – Luulen, että tämä näytteleminen ja roolihahmojen sisään meneminen on samalla tietynlaista itsensä etsimistä. Roolihahmon kautta voi viestittää paljon myös omasta itsestään, omista arvoistaan ja elämännäkemyksistään, Jari Holopainen sanoo. JUHA DRUFVA Teatteri Kantin näytelmää Tärähtänyt voi tilata osoitteesta: matkivi@gmail.com Artie Music Oy on tehnyt Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn kanssa Suomalaisen elokuvamusiikin cd-sarjaa. Tähän mennessä julkaistut kuusi osaa kattavat äänielokuvan ensimmäiset vuosikymmenet vuodesta 1931 vuoteen 1951. Äskettäin ilmestynyt vol 6 käsittelee vuosia 1950-51. Cd-sarja sisältää tuttujen klassikoiden lisäksi harvinaisuuksia äänilevyiltä ja elokuvien ääniraidoilta. Levyjen restauroimisesta vastaa Timo Wuori Artie Musicista ja toimittamisesta KAVI:n suomalaisen elokuvan tutkija Juha Seitajärvi. Levyjen liitteinä on runsaasti kuvitetut, noin 24-sivuiset uutta tietoa sisältävät historiikit. Cd-sarja luo katsausta myös kotimaisten elokuvien nuottijulkaisuihin ja esittelee harvinaisia valokuvia muusikkoineen ja laulajineen. Sarjassa kuullaan laulettua 3050 -lukujen suosikkimusiikkia: polkkaa, jenkkaa, valssia, tangoa, rumbaa, foxtrottia, slowfoxia ja kotimaisia liedejä. Sarjassa kuullaan muun muassa Heikki Aaltoilan, Nils-Eric Fougstedtin, Harry Bergströmin, Tapio Ilomäen, George de Godzinskyn, Toivo Kärjen ja Georg Malmsténin sävellyksiä. Miestähtien, kuten Tauno Palon, Olavi Virran, Kipparikvartetin ja Leif Wagerin ohella sarja esittelee myös naistähtien, esimerkiksi Ansa Ikosen, Birgit Kronströmin, Assi Nortian ja Greta Fougstedtin esittämää musiikkia. Juha Seitajärven mukaan sarjan jokaisella levyllä on omat painopisteensä, jotka heijastavat kyseisiä vuosia. Ensimmäisessä osassa korostuu Malmsténin tuotanto ja iloinen ruotsalaissävyisyys, toisessa osassa varsinkin Harry Bergströmin tuotanto tuo mannermaista ja menevää tyyliä. Kolmas osa keskittyy sota-ajan todellisuuspakoisuuteen ja toisaalta propagandistiseen sotahurmioon, neljäs levy tuo puolestaan esiin romantiikkaa. Viides levy paneutuu sodanjälkeiseen aikaan ja siihen liittyviin lieveilmiöihin. Kuudes osa linkittää musikaaleillaan suomalaisen elokuvatuotannon Hollywoodiin. Ulkomaisia musiikkivaikutteita elokuvista Seitajärvi toteaa, että musiikin muoti-ilmiöt ja ulkomaiset vaikutteet levisivät Suomeen vahvasti juuri elokuvissa kuultujen kotimaisten kappaleiden välityksellä. – Ne levisivät meille tietysti myös äänilevyjen ja tanssipaikkojen välityksellä. Toisaalta levyjä ei myyty noina aikoina läheskään niin paljon kuin myöhempinä vuosikymmeninä. – Elokuviin musiikkia tehneet säveltäjät seurasivat aikaansa. Esimerkiksi George de Godzinskylla oli tapana katsoa ulkomaisia elokuvia ja tehdä muistiinpanoja. Tuon ajan kotimaisista säveltäjistä juuri hänen elokuvamusiikkinsa muistuttaakin eniten Hollywoodin säveltäjien tuotantoa. Seitajärven mukaan 30-40 -luvuilla naisen elokuvassa esittämän laulun levytti usein mies. – Naisten roolia onkin täydennetty levysarjassa otoksilla elokuvien ääniraidoilta. Esimerkkinä voisi mainita Ansa Ikosen Nainen on valttia -elokuvassa laulamat Heikki Aaltoilan hienot liedit. Suomalainen elokuva cdsarjan levyjä voi ostaa esimerkiksi Helsingistä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin keskuksesta ja elokuvateatteri Orionista sekä Digeliuksen ja Fifty-fifty Recordsin verkkokaupoista tai ottamalla yhteyttä Artie Musiciin Ari Hakuliseen puh. 0400-524 814. JUHANA UNKURI Tärähtänyt esitys tutkii sotasankaruuden kääntöpuolta – Sodan aikana syntyneitä mielenterveysongelmien on aika tulla julkisuuteen, sanovat teatterintekijät Matti Kivinen ja Jari Holopainen. Kuva: Juha Drufva Kotimaista elokuvamusiikkia cd-sarjana Eläkeläiset ry:n yleisesitteestä on tullut uusi painos. Näppärän kokoista, haitarimallista esitettä voivat yhdistykset tilata maksutta järjestön toimistosta erilaisissa tilaisuuksissa jaettavaksi, jäsenhankinnan tueksi jne. Yleisesitteestä uusi painos