• NUMERO 6–7/2013 Uusia tuulia vai ohimenevä puuska Sitra kiinnostui ikäihmisistä ja ETK laski, että eläkemenot kasvavat arvioitua hitaammin Eläketurvakeskus julkisti viime torstaina uudet laskelmat, joissa eläkemenojen kasvu arvioidaan aikaisemmin oletettua hitaammaksi. Se merkitsee myös sitä, että työeläkemaksujen korotuspaine hieman hellittää. – Mikään ”pommi” ei siis uhkaa eläkkeiden rahoitusta, kommentoi Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö laskelmaa. Ikääntyneiden asema ja toimet ovat alkaneet kiinnostaa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahastoa Sitraakin. Se on käynnistänyt laajan yhteistyön Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n sekä Turun ja Tampereen kaupunkien kanssa. Hankkeen tavoitteena on luoda sellainen palvelujärjestelmä ja lainsäädäntö, joka vapauttaa ikäihmisten voimavarat heidän itsensä ja läheistensä hyvinvoinnin edistämiseen. Sivut 3 ja 21 Eläkeläiset ry:n Oulun kesäpäivillä kyllä tiedettiin, mitä eläkeläiset oikeasti ovat ja mitä eivät ole. Onks´uutta tietoo päättyi Finlandia-talossa puhuttiin viisaita – Eläkeläisjärjestöt ovat yleisesti mitä mainioimpia esimerkkejä päihdehaittoja ehkäisevästä toiminnasta. Näin kehui projektipäällikkö Antti Honkonen (kuvassa edessä) EHYT ry:n Onks´uutta tietoo -hankkeen yhteistyökumppaneita Finlandia-talossa järjestetyssä IkäAkatemiassa. Tilaisuus oli hankkeen päätösseminaari. Seminaarissa kuultiin muitakin viisaita sanoja hyvinvoinnista, terveydestä, päihdehaitoista ja niiden ehkäisystä sekä yhteisöjen merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille. Hankkeessa koottiin tietoa järjestöjen hyvistä käytännöistä ja luotiin uusia toimintamalleja ja -muotoja. Vastapalvelukseksi hanke kertoi muun muassa ikääntyneiden alkoholinkäytön uusista riskirajoista. Sivu 6
• 2 – Nro 6–7 lokakuu 2013 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus HANNU PARTANEN Eläkkeiden pienuus suurin ongelma, yksinäisyys huolettaa aikaisempaa enemmän I kääntyneiden suomalaisten selvästi suurin harminaihe on eläkkeiden pienuus. Eläkkeiden riittämättömyyttä valittavat etenkin ne, jotka ovat jo eläkkeellä. Työelämässä olevat ajattelevat, että yksinäisyys on vakavin ongelma ja eläkkeiden pienuus toiseksi suurin. Näiden jälkeen harmeista suurimmiksi nousevat sosiaali- ja terveyspalvelujen niukkuus ja erittelemättömät taloudelliset vaikeudet. Tulokset ilmenevät äskettäin julkaistusta Huomisen kynnyksellä 2013 kysely 55-79 -vuotiaiden tulevaisuuden näkymistä. Kun vastaajilta kysyttiin käsitystä suurimmista ongelmista 10 vuoden kuluttua, niin selkeästi ylivertaista yhtä pulmaa ei noussut esille. Tämä kielii siitä, että ikääntyvät arvioivat tulevaisuudessa olevan monia kipeitä asioita, joista tulisi selviytyä. Tulevaisuuden ongelmista suurimmaksi nousee niukasti ennen muita sosiaali- ja terveyspalvelujen riittämättömyys. Tulos kertoo, että osa ikääntyvistä on huolissaan siitä, että heitä ei hoideta riittävästi kymmenen vuoden kuluttua. Nuorimmat, 55-59-vuotiaat, ovat selvästi eniten huolissaan eläkkeiden pienenemisestä seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, jolloin he itse ovat eläkeikäisiä. Kaikkien ikääntyneimpien, 75-79-vuotiaiden keskuudessa ykkösuhka on taloudellinen ahdinko. Ikäluokassa 60-74-vuotiaat ajatellaan, että ter- veys- ja sosiaalipalvelut tulevat olemaan riittämättömiä. Palvelujen riittämättömyyden rinnalle kipeäksi tulevaisuuden ongelmaksi nostetaan yleisesti myös palvelujen korkea hinta. Tuoreen tutkimuksen tulokset niin ikäihmisten tämän päivän kuin tulevaisuudenkin ongelmista ovat hyvin linjassa vuosien 2010 ja 2007 vastaavien kyselytutkimusten tulosten kanssa. Näkemykset eivät ole paljoa muuttuneet. Yksinäisyys nousee nyt aiempaa suuremmaksi ongelmaksi. Kyselytutkimuksessa selviteltiin myös eläkejärjestelmän ajankohtaisia asioita. Joustava eläkeikä saa edelleen vahvan kannatuksen. Lähes kolme neljästä (72 %) ilmoitti, että nykyinen vanhuuseläkkeen alaikäraja 63 vuotta on sopiva. Liian alhaisena sitä piti vajaa viidennes (17 %). Jotain muutoksen suunnasta kielii se, että vuonna 2010 alle kymmenen prosenttia piti alaikärajaa liian alhaisena. Alaikärajaa liian alhaisena pitävät etenkin ne, jotka ovat itse jo 63 vuotta täyttäneitä ja eläkkeellä. Nuoremmat, itse eläkeikää lähestyvät tyrmäävät kaavailut eläkeiän alarajan korottamisesta. Kyselyssä eläkejärjestelmän tulevaisuuden odotukset ovat ristiriitaiset ja melko synkät. Lähes puolet (46 %) iäkkäistä suomalaisista tyrmää ajatuksen, että eläkejärjestelmä tarjoaisi kymmenen vuoden kuluttua tarpeeksi kattavan tuen eläkeläisille. Vain viidennes (20 %) on luottavainen. Melko moni (34 %) ei kykene arvioimaan asiaa tai ei halua tehdä sitä. Lähes puolet (46 %) arvioi, että eläkkeitä tullaan alentamaan nykyisestä tasosta kymmenen vuoden kuluessa. Keskimääräistä vakuuttuneempia tästä ovat työelämässä mukana olevat ja lähivuosina eläkkeelle jäävät. Sama määrä (46 %) on kuitenkin luottavainen ajatellen oman eläkkeen tulevaisuutta. Loput ovat epätietoisia tai avoimen varautuneita. Tältä kohdin tutkimuksen tulokset ovat huolestuttavia, koska koko eläkejärjestelmä ja sen oikeutus perustuvat lopulta kansalaisten hyväksyntään ja luottamukseen. Nyt luottamus on tutkimuksen valossa koetuksella. Nykyinen meno, jossa elinkeinoelämän johtajat, johtavat virkamiehet ja poliitikot toistuvasti hyökkäävät eläkejärjestelmää vastaan ja kyseenalaistavat sen keskeisiä osia, rapauttaa luottamusta itse järjestelmään. Tutkimuksen tulosten valossa ikääntyneiden tulevaisuuden kuva näyttäytyy monelta kohdin epävarmalta ja osin pelottavaltakin. Luottamus on horjumassa sekä eläke- että palvelulupaukseen. Samaan aikaan ikääntyneet tutkimuksen mukaan kokevat, että he tulevat myös heikosti kuulluiksi yhteiskunnassamme. Tulosten toivoisi pysähdyttävän tämän päivän päättäjiä ja tulevaisuuden rakentajia. Vakavan miettimisen aihetta ne antavat myös eläkeläisjärjestöille. Päihdepolitiikkaa Puheenjohtajan palsta KALEVI KIVISTÖ Eläkeläiset ry, EKL ja EHYT ry järjestivät yhdessä projektin, joka koski ikääntyvien päihteiden käyttöä. Projektinpäätöstilaisuutena järjestettiin seminaari, jossa saatiin viimeisintä tietoa asiaa koskevista tutkimuksista. Seminaari sai ilahduttavasti huomiota myös mediassa. On yleisesti tunnettu tosiasia, että syrjäytyminen lisää päihdeongelmien riskiä. Kun tiedetään, että yksinäisyys on vanhusten vaikeimpia ongelmia ja kun myös sosiaalinen ja taloudellinen syrjäytymisriski tämän väestönosan keskuudessa on suuri, lisää se myös päihteiden ongelmakäytön riskiä. Tässäkin olisi hyvä ottaa mallia nuorisotyöstä. Etsivän nuorisotyön rinnalle tarvittaisiin etsivää vanhustyötä. * * * Yleisellä, koko väestöä koskevalla päihdepolitiikalla on tiettyjä perustotuuksia, jotka koskevat kaikkia. Asiaa koskevassa keskustelussa toistuvat samat argumentit ja vastaväitteet vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Alkoholipolitiikassahan pyritään päihteiden saatavuuteen vaikut- tamaan hinnalla, jota säädellään verotuksella, ja vaikuttamalla saatavuuteen antamalla keskiolutta väkevämpien myynnin yksinoikeus Alkolle ja säätelemällä saatavuutta esimerkiksi myymälätiheydellä tai aukioloajoilla. Alkoholiveroa on viime vuosina laskettu ja sittemmin useampaankin kertaan nostettu. Tarjonnasta taas on keskusteltu mm. keskioluen myynnin tai alkoholipitoisuuden osalta. Yleisin vastaväite näitä koko väestöön vaikuttavia toimenpiteitä vastaan on ollut väite, jonka mukaan alkoholipoliittiset toimet on kohdistettava vai siihen ryhmään, jolle käyttö aiheuttaa ongelmia ja jonka ongelmista yhteiskunnalle aiheutuvat suurimmat kustannukset. Toinen vaatimus koskee päihdepolitiikan sisältöä, sanotaan että rajoitustoimenpiteiden sijasta asia pitäisi hoitaa valistuksella ja ”eurooppalaisten tapojen” juurruttamisella suomalaisiin päihteiden käyttötapoihin. * * * Huomion kohdistaminen suurkuluttajien ryhmään on varmasti paikallaan silloin, Huomisen kynnyksellä 2013 kysely on Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n jäsenjärjestöjen TNS-Gallupilta tilaama tutkimus. Tutkimuksen perusaineistona on koko maan 55-79 vuotta täyttänyttä väestöä edustava 1116 henkilön aineisto. Se on kerätty kirjekyselynä touko-kesäkuussa. Eläkeläinen-lehti palaa tutkimukseen tarkemmin lehden seuraavassa numerossa. Tutkimuksen tuloksia arvioidaan ensi vuoden tammi-maaliskuussa järjestön Eläkeläisyhdistys lähidemokratian tukena – aluekierroksella. kun suunnitellaan ja toteutetaan haittoja korjaavia toimenpiteitä, joilla pyritään hoitamaan suurkuluttajien ongelmia henkilötasolla. Hoito on silloin tärkeämpää kuin rangaistukset. Väestötasolla asiaa tarkasteltaessa on kuitenkin kova tosiasia, että suurkuluttajien määrää ennustaa parhaiten kokonaiskulutuksen taso. Kokonaiskulutukseen taas vaikuttavat tehokkaimmin alkoholin hinta ja saatavuus. Jos siis halutaan ehkäistä mielessä ennalta suurkulutuksen aiheuttamia ongelmia, tapahtuu se tehokkaimmin pienentämällä kokonaiskulutusta säätelemällä alkoholin hintaa ja saatavuutta. * * * Entä sitten valistus? Vankkaan, tutkittuun tietoon perustuva valistus on varmasti paikallaan. Samalla on kuitenkin toistuvasti todettu niin meillä kuin muuallakin maailmassa, että valistuksen välittömät vaikutukset päihteiden käyttäjän toimintaan ovat vähäiset. Se ei suinkaan merkitse sitä, että valistuksella ei olisi merkitystä. Se vain toteutuu kult- tuurin muutoksena, joka tapahtuu hitaasti vaikuttamalla yleiseen mielipiteeseen ja päättäjien asenteisiin. Tupakointikulttuurin muutos ja tupakoinnin vähentyminen neljän viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana on siitä tyypillinen esimerkki. Oma ikäpolveni muistaa hyvin sen tuskan, jota ainakin tupakoimattomat tunsivat savuisissa kokoushuoneissa istuessaan ja passiivisen tupakoinnin aiheuttamia päänsärkyjä parannellessaan. Tilanne on tänään ratkaisevasti parempi. Valistus on tehonnut, mutta aikaa muutos on ottanut. Päihteiden hintaan ja saatavuuteen vaikuttamista ja valistusta ei pidäkään nähdä vaihtoehtoina. Niiden vaikutuksen aikaperspektiivi vain on erilainen. Molempia tarvitaan. Välittömiä vaikutuksia haettaessa pitää vaikuttaa hintaan ja saatavuuteen. Pitkän tähtäimen kulttuurin muutokseen pyrittäessä on syytä jakaa luotettavaa ja tutkittua tietoa, jonka varassa ihmiset voivat päättää omista valinnoistaan. På svenska s. 27
• Nro 6-7 lokakuu 2013 – 3 ELÄKELÄINEN Eläketurvakeskus päivitti laskelmiaan Eläkemenojen kasvu ennakoitua hitaampaa, eläkepommi jää suutariksi E läkemenot kasvavat hitaamminen kuin on aikaisemmin arvioitu. Työeläkemaksujen korotuspaine pienenee. Näin ovat laskeneet Eläketurvakeskuksen tutkijat päivitetyssä pitkän aikavälin laskelmassa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Laskelmat pohjautuvat uusiin väestö- ja työllisyysennusteisiin. – Mikään ”pommi” ei siis uhkaa eläkkeiden rahoitusta. Uusien arvioiden taustalla on mm. ennustettua nopeammin kasvanut keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä. Jos talous saataisiin parempaan vauhtiin, pienenisi myös eläkemaksujen nousupaine edelleen, kommentoi Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö laskelmaa. Koko talouden työeläkemeno suhteessa palkkasummaan oli 26,9 prosenttia vuonna 2012. Menosuhde kasvaa 2030-luvulle, jolloin se on 33 prosenttia. Tämän jälkeen menojen suhde talouden palkkasummaan alenee noin kaksi prosenttiyksikköä. Vuoden 2011 laskelmassa menosuhde oli korkeimmillaan 34 prosenttia. Uudet väestö- ja työllisyysennusteet ovat aikaisempaa myönteisempiä. – Ikääntyneiden ihmisten työllisyysasteet ovat nousseet. Myös maahanmuutto lisääntyy, mikä vaikuttaa työikäisten määrää kasvattavasti, kertoo Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Ismo Risku. Uuden tilanteen valossa 25 prosentin työeläkemaksujen taso riittää 2050-luvun loppupuolelle saakka. Aiemman arvion mukaan maksu olisi pitänyt korottaa runsaaseen 26 prosenttiin 2020-luvulla. Kun mukaan otetaan myös julkisten alojen eläkkeet, on kaikkien työeläkkeiden yhteenlasketuissa maksuissa nostopainetta vuodesta 2012 aina vuoteen 2080 asti vain noin 0,5 prosenttiyksikköä. Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet työeläkemaksu korottamisesta 24,4 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä. Eläkkeet jäävät edelleen ansiotasosta – Eläkkeiden tason ennuste on sikäli lohdul- linen, että eläkkeiden reaalinen taso ja ostovoima kasvavat, Kivistö sanoo. Vuonna 2012 Suomessa asuvien henkilöiden keskieläke oli lähes 1500 euroa kuukaudessa. Eläkkeiden ostovoima kasvaa jatkuvasti: vuonna 2060 keskimääräinen eläke on lähes 2600 euroa vuoden 2012 hintatasossa. Suhteessa yleiseen ansiotasoon eläkkeiden taso kääntyy kuitenkin laskuun 2010-luvun lopulla. Vuonna 2060 keskieläke on keskipalkasta 41 prosenttia, kun se vuonna 2012 oli 50 prosenttia. Alenemiseen vaikuttavat elinaikakerroin, julkisen sektorin eläke-etuuksien yhtenäistyminen yksityisen sektorin tasolle, työntekijän eläkemaksun nousu, joka vähennetään eläkkeen perusteena olevasta palkasta, ja Kelan eläkkeiden hidas kasvu, ellei siihen tehdä erikseen päätettyjä tasokorotuksia. Vaikka eläkeläisten elintaso ennusteen mukaan nousee, kasvaa työssäkäyvien ja eläkkeellä elävien välinen tulokuilu entistä leveämmäksi. Raision eläkeläisjärjestöjen ulkoiluttamistempauksen etujoukko. Matkalla ulos ja mielen virkeyteen Raisiossa tempaistaan yhdessä Raision Seudun Eläkeläiset ry:n jäsenet muiden Raision kaupungissa toimivien eläkeläisyhdistysten kanssa näytti 10.9.2013 esimerkkiä siitä, mitä vastuu lähimmäisestä tarkoittaa käytännössä. Yhdessä Raision seudun Invalidit ry:n, Raision Rinkka ry:n, Raision seurakunnan ja yksittäisten henkilöiden kanssa eläkeläisyhdistykset osallistuivat ikäihmisten ulkoiluttamiseen. Joka kevät ja syksy järjestetään Raisiossa kaikkien mukana olevien yhdistysten suuri yhteinen ulkoiluttamistempaus. Tempausta koordinoi Raision kaupungin liikuntatoimen terveysliikunnan työryhmä. Liikuntasuunnittelija Johanna Friman kertoo yhteistoiminnan järjestöjen kanssa jatkuneen jo useita vuosia. Tempauksella ilahdutetaan kaupungin ikäihmisten palvelulaitosten,asiakkaita. Runsaat sata asiakasta saa mielen virkeyttä ja voi nauttia ulkoilmasta. Tapahtuma on nyttemmin osa valtakunnallista Vie vanhus ulos- kampanjaa. Vanhustyön ohjaaja Karoliina Holappa Hulvelan palvelukeskuksesta sanoo, että oiminnan virkistävä vaikutus näkyy myös työyhteisössä. Tempaus tukee työyhteisön tavoitteita ja antaa tunteen laajemmasta yhteisöllisyydestä. Huolimatta laajasta vapaaehtoistyöstä ulkoiluttamisen tarve kasvaa. Moni asiakas tarvitsee kaksikin ulkoiluttajaa. Myös pyörätuolikalustosta on pulaa. Usein vapaaehtoistyöntekijän ja ulkoilutettavan välille syntyy ystävyyssuhde. Usealla onkin oma ulkoilukummi. Ulkoilutapahtuman jälkeen nautitaan kahvit joko laitoksen osastolla tai yhteisissä tiloissa. Ulkoilutapahtuma palkitsee myös vapaaehtoistyöntekijän: voi olla hyödyksi kanssaihmiselleen ja yhteisölleen. Ulkoiluttamistapahtuman lisäksi usealla Raision eläkeläisyhdistyksellä, myös Raision Seudun Eläkeläiset ry:llä, on omat säännölliset vanhusten ulkoiluttamistapahtumansa. Kolmas sektori kantaa varsin hyvin vastuuta yhteiskunnallisen palvelutuotannon säilymisestä. AIMO RUISNIEMI Ohjaajille aineistoa ekstranetissä Järjestön kotisivuilla myös videoita ja valokuvakansioita Eläkeläiset ry:n kotisivuilla Internetissä voi käydä nyt katsomassa myös videoita ja valokuvia toiminnasta ja tapahtumista. Sivuilla on kolme lyhyehköä videota, jotka liittyvät parhaillaan käynnistyvään Yhdistykset lähidemokratian tukena -hankkeeseen. Sen tavoitteena on lisätä kansalaistoiminnan vaikuttavuutta ja tuottaa uutta tietoa kansalaistoiminnasta. Mukana on kymmenen suomalaista opintokeskusta. Eläkeläiset ry:n yhteistyökumppani hankkeessa on Kansan Sivistystyon Liitto KSL ry. Se on tehnyt kolme videota, joissa Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö pohdiskelee, mitä eläkeläisyhdistykset ja kansalaiset voivat tehdä uuden vanhuspalvelulain toteuttamiseksi mahdollisimman hyvin ja kuinka kehittää ja tukea vanhusneuvostojen toimintaa. Kolmannessa videossa Kivistö esittelee Eläkeläiset ry:n ikääntymispolitiikkaa. Videot ovat jo ehtineet saada kiitosta. Pentti Suntinen Vammalan Eläkeläiset ry:stä lähetti järjestölle sähköpostin, jossa hän kiitteli hyvästä ideasta: – Tulipa käytyä Eläkeläiset ry:n www-sivuilla. On kiva, että sivuja on kehitetty oikeaan suuntaan niiltä osin, että sieltä löytyivät mainitut videot. Tämänkaltaista julkaisutoimintaa kannattaa kehittää myös jatkossa. Esimerkiksi minä ajattelin esittää omassa yhdistyksessämme, että katselemme syyskokouksessa keskustelun pohjaksi Kalevi Kivistön esittämät asiat. Videot ovat sopivan mittaisia keskustelujen herättäjiksi, Suntinen kirjoittaa. Ensi viikolla kotisivuilla avataan linkki, josta pääsee katselemaan kuvia järjestön toiminnasta ja tapahtu- mista. Ensimmäisistä kuvakansiosta löytyy kuvia Oulun kesäpäivistä ja Kuntorannan 45-vuotisjuhlista. Kuvat ovat selailukuvia, eivät painokelpoisia. Suurempia kuvia yhdistysten esitteisiin ja muuhun käyttöön voi kysyä järjestön tiedotussihteerilta Pekka Isakssonilta. Aivan uutuus eivät videot kotisivuilla ole, sillä Aineistoa ohjaajille -sivulla on ollut viime keväästä lähtien ohjausvideot kesäpäivien liikuntaohjelmasta. Ohjaajien on hyvä huomata, että sivuilta löytyy muutakin harrastusryhmille käyttökelpoista aineistoa. Aineisto ohjaajille -sivut on tarkoitettu harrasteryhmien ohjaajille. Niille saa käyttäjätunnukset koulutussihteeri Tiina Rajalalta, tiina. rajala@elakelaiset.fi Kotisivuilla on nyt myös videoita
• 4 – Nro 6–7 lokakuu 2013 ELÄKELÄINEN Jokilaaksojen aluejärjestö pohti On suunniteltava aik Itse rakennuskin ja sen tekniikka on elämys, totesivat kontulalaiset. Mainio retkikohde: Haltian luontokeskus Kontulan Eläkeläiset oli keksinyt mainion kohteen perinteiselle syysretkelleen: Suomen luontokeskuksen Haltian Nuuksion kansallispuiston kupeessa. Luontokeskuksessa kontulalaiset saivat tunnin opastetun tietoiskun Suomen luonnon momimuotoisuudesta ja ainutlaatuisuudesta. Juha Lappalaisen opastusta ryyditti huipputeknologia, jolla kohteet ja luonnonilmiöt tuodaan tosi lähelle kokijaa. – Hieno kohde. Suosittelemme eh- dottomasti muillekin yhdistyksille, sanoo Kontulan Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Sirkka Kuivala. Luontokeskuksen toiminnasta vastaa metsähallituksen luontopalvelut. Lisätietoja www.haltia.com, puh. 040 163 6200. Heinolan Eläkeläisten ryhmä eduskuntatalon portailla. – Kuva: Erja Isaksson. Heinolan Eläkeläiset kävivät eduskunnassa Heinolan Eläkeläiset ry:n ryhmä kävi syyskuun alussa tutustumassa eduskuntaan ja tapaamassa vaalipiirinsä kansanedustajia. Eduskunnassa ryhmä seurasi kyselytuntia. Ryhmää emännöi kansanedustaja Anna-Kaisa Pekonen (vas), Tapaamisessa edustajien kanssa olivat muka- na myös Timo Heinonen (kok), Tarha Filatov (sd) ja Sirkka-Liisa Anttila (kesk). Pekonen kertoi eduskunnan työstä, budjettivalmisteluista ja taloustilanteesta. Hän tähdensi erityisesti työttömyysturvan heikennysten torjumista ja kotihoidontuen saamista tasa-arvoisemmaksi. Hei- nonen oli huolissaan erityisesti kestävyysvajeesta. Anttilan kovasanainen hallituksen esitysten ryöpytys vähän yllättikin, sanoo vierailijaryhmää vetänyt yhdistyksen puheenjohtaja Olavi Lipponen. – Vastaanotto oli hyvä, mutta keskusteluun varattu aika lyhyt. Saimme sen- taan annetuksi oman kysymyslistamme edustajille. Toisena vierailukohteena heinolaisilla oli kasvitieteellinen puutarha. Sen laajuus ja kasvien määrä oli ensikertalaisille yllätys. – Tämä oli toinen käyntimme eduskunnassa ja päätimme jatkaa niitä, Lipponen sanoo. Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen aluejärjestö on tarttunut tosissaan aluejärjestön ja sen myötä yhdistystensä toiminnan kehittämiseen. Aluejärjestö järjesti syyskuun alussa Haukiputaalla kurssin toiminnan kehittämisestä, eikä ensimmäistä kertaa. Kurssi oli jatkoa kaksi vuotta sitten pidetylle Teemmekö oikeita asioita -kurssille. – Haluamme katsoa, oliko vuoden 2011 kurssista hyötyä ja millä tavalla. Onko yhdistyksissä ryhdytty tekemään niitä asioita, joista silloin puhuttiin ja onko keksitty uusia ideoita, sanoo aluejärjestön puheenjohtyja Teuvo Näätänen. Omana kokemuksenaan Näätänen arvioi, että edellisestä kurssista on ollut todella hyötyä hänen omassa yhdistyksessään. Uusia jäseniä on tullut mukavasti, viimeksi Haaapaveden markkinoilla, jossa yhdistys oli esittelemässä toimintaansa. – Vuoden 2011 kurssilla tähdennettiin tietotekniikan taitojen oppimista. Järjestön atk-koulutus on osoittautunut hyväksi ja se on helposti saatavilla, Näätänen sanoi. Hyviä tuloksia oli saavutettu muuallakin. Esimerkiksi Utajärvellä oli syntynyt atk-ryhmä ja järjestetty puutyökerho. Saavutusten joukkoon aluejärjestö saattaa laskea myös hyvin hoidettun emännyyden kesäpäivillä, vaikka päivistä ei kurs- silla juurikaan puhuttu. Aluejärjestö lahjoittaa kesäpäivätuotoista tuntuvan summan Kuntorannan remonttirahastoon. Se on erityisesti suuren suosion saavuttaneen Työväen Oulu -kiertoajelun ansiota. Yhdistykset aidosti suunnitteluun Nyt pidetyllä kurssilla keskityttiin erityisesti toiminnan suunnitteluun, yhdistysten yhteistyöhön ja jäsenhankintaan. Ajankohdan vuoksi kurssilla puhuttiin myös vanhusneuvostoista, jotka heinäkuun alussa voimaan tullut vanhuspalvelulaki muutti lakisääteisiksi. Kurssi työskenteli työryhmittäin. Niiden tiivissä työskentelyssä ja ryhmätöiden purkukeskusteluissa syntyi koko joukko hyviä esityksiä: – Toiminnan suunnittelu pitää aloittaa aikaisemmin, jo keväällä. Yhdistykset on otettava siihen mukaan aidosti niin, että niiltä kysytään toiveita ja esityksiä. Kotisivuille aloitelaatikot ja yhdistyksille erikseen kysely ennen toiminnan suunnittelua. – Pienistä yhdistyksistä on pidettävä huolta. Aluejärjestön on huolehdittava niiden välisen yhteistyön virittämisestä ja kehittämisestä. – Koulutuksessa on paneuduttava erityisesti
• Nro 6-7 lokakuu 2013 – 5 ELÄKELÄINEN jo toista kertaa, teemmekö asiat oikein kaisemmin, jalkauduttava ja huolehdittava pienimmistä johtokuntien ja jaostojen vetäjien kouluttamiseen. Aluejärjestöön on perustettava työryhmä suunnittelemaan ohjelmakokonaisuuksia yhdistysten aktivoimiseksi. Aluejärjestön johdon jalkauduttava Kurssilaiset kehottivat aluejärjestön työvaliokuntaa jalkautumaan yhdistyksiin ja kutsumaan koolle pienten naapuriyhdistysten yhteisiä palavereja. Aluejärjestön puheenjohtaja saattoi kertoa, että niin on jo tehtykin. Hän ja Aimo Törmälehto aloittavat yhdistyskierroksen Reisjärveltä. – Muutamia kutsuja on tullut vuoden aikana suoraan minulle, ja olen niitä mahdollisuuksieni mukaan noudattanut. Jos en ole päässyt paikalle, olen hankkinut tuuraajan. Näätänen kertoi. Pahoista aikeista varotettava ajoissa Myös järjestölle kurssilaisilla oli terveisiä Yksi niistä koski tiedottamista. Siitä oli puhuttu jo edellisellä kurssilla ja nyt siihen palattiin. – Tiedottamisessa pitää kiinnittää huomiopta siihen, että ei kerrota ainoastaan jo tapahtuneesta ja meneillään olevasta, vaan myös eläkeläisiä koskevista ministeriöiden, eduskunnan ja työmarkkinajärjestöjen kaa- Ritva Mörnen esittelee ryhmätyötä. Hänestä oikalla aluejärjestön puheenjohtaja Teuvo Näätänen. vailuista ja hankkeista. – Ainakin palvelujen supistamisaikeista on kyettävä varottamaan etukäteen, ryhmötöissä hoksautettiin. Vilkkaassa yleiskeskustelussa kerrottiin kokemuksia myös vanhusneuvostojen toiminnasta ja meneillään olevasta muurrosvaiheesta. Kokemukset olivat hyvin ristiriitaisia. Joissakin kunnissa oli syntynyt aiheellinen huoli uusien vanhusneuvostojen kokoonpanosta, kun paikat yritetään miehittää puoluepoliittisten voimasuhteiden mukaan. Hyviäkin kokemuksia oli. Niinpä muun muassa Pudasjärven vanhusneuvosto on nimetty eläkeläisjärjestöjen esitysten perusteella. PEKKA ISAKSSON Veikko Meriläisen (ylh.) vetämä kurssi keskusteli vilkkaasti. Helsinkiläisten aloite toteutui Haapavedellä Terveyskortissa näkyy hoitohistoria ja lääkkeet Teuvo Näätänen kertoi kurssilla mainion esimerkin siitä, kuinka järjestölle tehty aloite voi olla hyödyksi. Haapaveden Eläkeläisissä muistettiin, että helsinkiläiset yhdistykset olivat tehneet Eläkeläiset ry:n edustajakokoukselle aloitteen terveyskortin ajamisesta. Terveyskortti kulkisi potilaan mukana ja myös hänen omaisensa voisivat lukea sen. Terveyskorttiin pitäisi merkitä hoitopaikat ja -toimenpiteet sekä lääkitys. Asiaa lähdettin Haapavedellä ajamaan kaupungin yhdistetyn vanhus- ja vammaisneuvoston kautta. Se tarttui esitykseen ja teki ehdotuksen kortista perusturvalautakunnalle. – Perusturvaosasto painatti seniorikortin nimellä tälläiset terveyskortit, jotka kulkevat kaikkialle potilaan mukana. Niistä on ollut sekin hyöty, että monissa paikoissa hoitajat ovat ryhtyneet ottamaan oma-aloitteisesti yhteyttä potilaan tai asiakkaan omaisiin kertoakeeen, mihin hänet on tuotu, jos paikka on vaihtunut, Näätänen kertoi. – Tieto lääkityksestä on erittäin tärkeä. Esimerkiksi äidilleni oli määrätty vuosien kuluessa samaan vaivaan neljä eri lääkettä. On vanhuksia, jotka syövät päivässä kaksi kourallista lääkkeitä, eikä kukaan oikein tiedä eikä valvo niiden käyttöä. Vanhus- ja vammaisneuvosto on Haapavedellä vakiinnuttanut paikkansa. Kun siinä on mukana myös vammaishuollon asiantuntemusta, julkiset laitokset, liikkeet ja liikenöitsijät tilaavat siltä esteettömyskatselmuksia. Viimeksi niin on tehnyt Haapaveden opisto.
• 6 – Nro 6–7 lokakuu 2013 ELÄKELÄINEN Joka kymmenes yli 65-vuotias käyttää alkoholia yli riskirajan Aktiivinen elämä ja yhteisö suojaavat alkoholihaitoilta J oka kymmenes yli 65-vuotias käyttää alkoholia yli viikottaisen riskirajan. Vaikka sukupuolten erot ovat viime vuosina tasaantuneet, on riskirajan ylitys miehillä yhä selvästi yleisempää kuin naisilla: 20 prosenttia eli joka viides mies tekee niin, naisista 4,2 prosenttia. Luvut ovat FT Sirkka Immosen tuoreesta väitöstutkimuksesta. Espoon vanhuspalveluiden erityisasintuntijana työskentelevä Immonen alusti Finlandia-talolla syyskuun puolivälissä järjestetyssä IkäAkatemiassa. IkäAkatemia oli Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:n Onks´ uutta tietoa -ikähankkeen päätösseminaari. Hankkeen perustajia ovat EHYT:n lisäksi Eläkeläiset ry ja Eläkeläsiten keskusliitto EKL ry. Hanke on ajankohtainen erityisesti siksi, että nyt ovat jäämässä eläkkeelle ikäluokat, jotka ovat tottuneet aikaisempaa arkisempaan alkoholinkäyttöön. – Yleensä näyttää siltä, että alkoholin kulutus on vähentynyt, mutta ikäihmisten käyttö on lisääntynyt, Immonen summasi tutkimustuloksia. Riskiraja ei ole turvaraja Immosen tutkimuksen korkeat riskikäytön luvut saattava osittain johtua samasta asiasta, joka EHYT:n hankkeessa on huomattu: vain kolmasosa tietää riskirajat, jotka ovat ikääntyneillä paljon alhaisemmat kuin väestöllä keskimäärin. Seminaarissa riskirajat kerrattiin monella suulla: yli 65-vuotiaan riskirja on 7 annosta viikossa, kaksi annosta kerralla. Raja on sama tämän ikäisillä miehillä ja naisilla. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että riskiraja ei ole turvaraja. Alholihaittoja voi aiheuttaa vähäisempikin käyttö. Riskirajaan vaikuttavat muun muassa kunto, sairaudet, lääkitys, mieliala, kulutushistoria, juomatavat ja tottumukset, päihteiden merkitykset, käytön hallinta, elämäntilanteet ja riskitekijät kuten yksinäisyys, pelot, kipu ja ahdistus, sanoi A-klinikkasäätiön kehittämiskoordinaattori Sisko Salo-Chydenius. Monessa maassa riskirja on Eritoisasiantuntija Sirkka Immonen kertoi ikäihmisten alkoholinkäyttöä koskevista tutkimuksista, myös omasta väitöstutkimuksestaan. Taustalla seminaarin puheenjohtaja ylilääkäri Antti Holopainen. määritelty alhaisemmaksi kuin Suomessa. Salo-Chydenius kertoi, että yli 60-vuotiaalla riskikäytön rajana on kansainvälisten gerontologisten suositusten mukaan 3-4 annosta viikossa. – Ikä asettaa fysiologisia rajoituksia, mutta toisaalta tuo myös elämänkokemusten kautta saatua osaamista oman päihteidenkäytön hallintaan. Yksilöllisen rajan tunteminen on tärkeämpää kuin alkoholinkäytön määrä ja tiheys. nin malli sekä yhteisöllisyyttä lisäävät kisailut ja pelit. Hanke päättyy tämän vuoden lopussa. Sinä aikana viimeistellään vielä opintoaineisto eläkeläisyhdistysten käyttöön. – Aktiivinen elämä suojaa alkoholihaitoilta, sanoi hankkeen suunnittelija-kouluttaja Heidi Mäenpänen. Sekä tutkijat että hankkeen työntekijät tähdensivät, että järjestöillä on tärkeä asema alkoholihaittojen ehkäisyssä. Niissä on sellaista yhteisöllisyyttä, jonka ydin on toisten ihmisten kohtaaminen. Se auttaa sietämään myös ”elämän suuren surun”, jonka Salo-Chydenius runollisesti määritteli yhdeksi ikääntyvien alkoholinkäytön merkitysulottuvuudeksi. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalvi Kivistö esitti seminaarissa hankkeen päätössanat. Niiden keskeinen sisältö on luettavissa Puheenjohtajan palstalta, sivu 2. PEKKA ISAKSSON Aktiivinen elämä ja yhteisö suojaavat Hankkeen maakuntapilotteja ovat Eläkeläiset ry:n yhdistyksistä olleet Nokian Eläkeläiset, Raision Seudun Eläkeläiset ja Oulun Työväen Eläkeläiset. Niissä hanke järjesti tietoiskuja ja kokosi tietoa hyvistä käytännöistä. Yhdessä pilottien kanssa se kehitti myös uusia toimintamalleja. Tällaisia ovat muun muassa muistelu/elämäntarinoi- Mikä ihmeen riskiraja? Vuonna 1992 julkaistiin Lääkärilehdessä alkoholin suurkulutuksen riskirajat. Rajat asetettiin silloin tasolle, jolla tutkimusten mukaan alkoholin aiheuttamat sairaudet alkoivat selkeästi lisääntyä. Samalla haluttiin asettaa rajat kerralla juodulle alkoholimäärälle. Myöhemmin rajoja on täsmennetty. kun on todettu että alkoholin aiheutammat haitat riippuvat muun muassa iästä. Yksi hankkeen maakuntapiloteista on ollut Raision Seudun Eläkeläiset, jonka jäseniä seuramassa seminaarin antuia. Oikealla Paavo Penttinen, joka osallistui myös paneelikeskusteluun.
• Nro 6-7 lokakuu 2013 – 7 ELÄKELÄINEN Sälen ei ole sataman suurin alus, mutta yksi tyylikkäimmistä. Saimaa Kari Hakola tuntee vanhan aluksen kunnostuksen niksit ja tietää, että työn on jatkuttava joka purjehduskausi. Kari Hakola tuntee kunnostuksen niksit Perinnelaivat kutsuvat Saimaalle ja edemmäskin Saimaan rannoilta löytyy paljon vanhojen laivojen ja veneiden tuntijoita. Parikymmentä heistä kuuluu Saimaan Perinnelaivayhdistykseen. Yksi heistä on lappeenrantalainen Kari Hakola, Lauritsalan Eläkeläiset ry:n jäsen, eläkkeellä oleva automaatiomestari, jolle kiinnostus vesillä oloon on kotoa peräisin: – Lapsuudessa Pietarsaaressa oltiin meren äärellä ja laivat ja veneet olivat tuttuja. Nyt oma vene on ollut Saimaalla käytössä 23 vuotta, hän kertoo. Mutta suuremmalle joukolle on tuttu Kanavansuun Perinnelaivayhdistyksen moottoripurjealus (oikeammin purjetroolari eli kahvelirikattu ketsi) s/y Sälen, joka hankittiin kesällä 2009. – Tämä on yhdistyksen järjestyksessä toinen alus. Molemmat ne ovat olleet alun perin kalastuksessa huolto- ja kuljetusaluksina, nykyinen useita kymmeniä vuosia Ruotsin länsirannikolla ja se on kulkenut kanavia pitkin mm. Vänernin järvellä, Kari Hakola kertoo. Sälen (”Hylje”) rekisteröitiin ensimmäisen kerran helmikuussa 1930, joten aluksella on ikää kunnioitettavasti. Viime vuodet ennen Suomeen hankintaa se oli ollut sen verran huoltamatta, että peruskorjaus on ollut tarpeen. – Alus oli muutettu huvialukseksi, ja meidän oli tehtävä Lysekilissä Ruotsin länsirannikolla melkoisesti töitä sen saamiseksi merikelpoiseksi. Sen jälkeen alus tuotiin Ruotsin kanavia, Itämerta ja Saimaan kanavaa pitkin Lappeenrantaan. Matka kesti viisi viikkoa, Kari Hakola kertoo. Korjaustöitä tehdään jatkuvasti tarpeen mukaan. Alus on kuitenkin valmis purjehduskauden aikana halukkaiden vapaaseen käyttöön. Yhdistykset, yritykset ja yksityiset henkilöt ovat varanneet sitä lyhyille ja joskus pidemmillekin matkoille. Pelkästään Saimaalla purjehdittavaa ja nähtävää riittää. Maisemat vaihtuvat ja matkaan kuluu aikaa, esimerkiksi Lappeenrannasta Savonlinnaan noin 12 tuntia. Jos ei muuta keksi, aluksen kannella voi onkia, ruokailla tai vain löhöillä ja ottaa aurinkoa. Majoituksen voi järjestää myös maissa vaikkapa teltoissa. – Jäsenistämme joka toisella on vuokraveneen kuljettajan lupakirja, ja tarvittava yleensä kolmen hengen miehistö löytyy, kun ajoissa sovitaan. Matkustajia mahtuu alukselle 12, mutta yöpymään korkeintaan puolet siitä. Kustannuksia tulee siltä pohjalta, että tunnin aikana Volvo-diesel kuluttaa polttoainetta kymmenen litraa, Kari Hakola kertoo. Saimaan Perinnelaivayhdistyksen ja s/y Sälenin satama on Kanavansuun telakalla. Se on jo 120 vuotta toiminut mm. Tehdaspuu Oy:n entinen telakka. Nyt sieltä löytää paljon perinnettä: muun muassa muutaman yhä höyryllä toimivan vanhan aluksen ja toistakymmentä muuta vanhaa alusta. Tällainen on esimerkiksi UPM Kymmenen omistama s/s Hurma, jolla on ikää kunnoitettavat 112 vuotta. Teksti ja kuvat: AIMO RUUSUNEN Saimaa on Suomen suurin järvi ja Euroopan neljänneksi suurin makeavetinen luonnonjärvi. Sen koko on 4 400 neliökilometriä ja se on 75-76 metriä merenpintaa ylempänä. Saaria on 13 700. Saimaan vedet laskevat Vuoksen kautta Laatokkaan ja sieltä edelleen Nevaa myöten Suomenlahteen. Saimaalta on yhteys Suomelle vuokrattua Saimaan kanavaa pitkin Suomenlahdelle: alusten kulkeminen edellyttää VHS-radiota ja englannintai venäjän kielen taitoa, mutta ei viisumia (mikäli ei poiketa Venäjän puolella maissa) eikä luotsipalvelua. Perinnealukset Aluksella on kaikki merikeloisuuteen vaadittavat laitteet, tutka on tilauksessa. Perinnealukset ovat hyöry-, purje- tai polttomoottorialuksia, joita pidetään yllä mahdollisuuksien mukaan alkuperäisessä asussa, mutta purjehduskelpoisina. Perinneluksia on rakennettu myös uusia vanhojen mallien ja periaatteiden mukaan. Tällaisia ovat esimerkiksi kaljaasit Ihana (Luvia) ja Ansio (Kalajoki). Saimaan Perinnelaivayhdistys osallistui kaljaasi Ansion mastojen, puomien ja kahvelien sorvauksen lisäksi aluksen takilointiin. Takiloinnissa tarvittiin köyttä 1200 metriä.
• 8 – Nro 6–7 lokakuu 2013 ELÄKELÄINEN EETU eduskunnassa: Yle-vero pois pieneläkeläisiltä, netittömät ja lähipalvelut turvattava Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry kävi syyskuun puolivälissä esittämässä eduskuntaryhmille järjestön kannan valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen. EETU esittää Yle-veron poistetaan kerralla tai asteittan kaikilta enintään takuueläkettä saavilta ja eläketulovähennyksen nostamista 30 eurolla. Ryhmille luovutetussa kirjelmässä kannetaan huolta myös lähipalvelujen saatavuudesta kunta- ja soteuudistusten myllyrryksessä. Eläkeläisjärjestöt peräävätä lähipalvelujen turvaamista kaikissa olosuhteissa. Palvelujen saatavuuden edellytykseksi ei saa tulla valmius nettipalvelujen käyttöön. Kirjelmä on ohessa kokonaisuudessaan. ”Heinäkuun alussa voimaan tulleen vanhuspalvelulain ja sen pohjalta annettujen laatusuositusten mukaan tavoitteena on ikäystävällinen yhteiskunta. Siinä ikääntyvää väestöä arvostetaan. Ikä-ihmiset voivat osallistua sekä vaikuttaa elin- ja asuinympäristöään koskevaan päätöksentekoon ja tarvitsemiensa yksilöllisten tarpeiden mukaisten palvelujen valintaan sekä laatuun, palvelut toimivat, ovat riittävät ja hyvin saavutettavissa. Vanhuspalvelulaki luo hyvät lähtökohdat kehitykselle, mikäli yhteiskunnan ja ikäihmisten voimavarat riittävät sen toteuttamiseen Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n edustajina esitämme kannanottonamme vuoden 2014 talousarvioesityksestä seuraavaa: 1. Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien korottaminen Esityksessä on myönteistä se, että aiemmista päätöksistä poiketen talousarvioehdotuksessa 2014 ollaan kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korottamassa täysimääräisesti eikä edellisenä vuotena arvonlisän korotuksen korvauksena toteutettua ylimääräistä 0,7 %:n korotusta vähennetä vuoden 2014 indeksitarkistusta tehtäessä. 2. Eläkkeensaajien toimeentulon turvaaminen ja verokorotukset Talousarvioehdotus sisältää sekä sähkön että polttoaineiden verojen korotukset. Tutkimusten mukaan niiden suhteellinen vaikutus on suurin varsinkin pienituloisille eläkeläisille. Palkansaajien asemaa helpotetaan korottamalla sekä työtulo- että perusvähennyksen ylärajaa 30 EETUn kirjelmän ottivat vastaan kansanedustajat Jouko Jääskeläinen, Christina Gestrin, Osmo Soininvaara, , Inkeri Kerttula, Jari Lindström, Jouni Backman ja Sari Sarkomaa. Kirjelmää olivat luovuttamassa EETUn sihteeri Jukka Salminen, Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja Tapani Mörttinen, EETUn puheenjohtaja Hannes Manninen, Eläkeläisten puheenjohtaja Kalevi Kivistö, Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten, Kristillisen Eläkeliiton puheenjohtaja Ensio Koitto ja Svenska pensionärsförbundetin toiminnanjohtaja Veronica Fellman. eurolla. Työtulovähennystä vastaavaa korotusta ei kuitenkaan tehdä eläketulovähennykseen. Palkan- ja eläkkeensaajien verotuksen tasapuolisuuden turvaamiseksi esitämme eläketulovähennyksen korottamista 30 eurolla. 3. Yle-veron poistaminen enintään takuueläkkeen suuruista tuloa saavilta Järjestömme tavoitteena on yle-veron poistaminen enintään takuueläkkeen suuruista tuloa saavilta. Kun julkisuudessa on esitetty vahvaa kritiikkiä yle-veron tuoton kasvusta niin esitämme, että pienituloisille eläkeläisille ja palkansaajille kompensoidaan polttoaineiden ja energiaveron korotusten aiheuttamia menetyksiä poistamalla kerralla tai asteittain yle-vero enintään takuueläkkeen suuruista tuloa saavilta. 4. Lähipalvelut turvattava rakenneuudistuksissa Hallitus valmistelee parhaillaan soteuudistuksen sisältöä. Järjestömme kantaa suurta huolta lähipalvelujen tulevaisuudesta. Tutkimustemme mukaan noin 40 prosenttia väestöstämme on kokenut lähipalvelujensa heikentyneen jo toteutetuissa kuntaliitoksissa. Esitämme, että kunta- ja soteuudistuksissa turvataan kaikissa olosuhteissa lähipalvelut ja palvelut myös sellaisille asukkaille, joilla ei ole valmiuksia nettipalvelujen käyttöön. Samoin edellytämme, että julkiset tilat on avattava kansalaisjärjestöjen käyttöön. 5. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailutusta uudistettava Meneillään olevan hankintalain tarkistuksen yhteydessä on pyrittävä luomaan selkeät kriteerit, miten eri laatu- tai muut erityistekijät voidaan huomioida varsinkin sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailutuksessa. Viime vuosina kolmas sektori on menettänyt kilpailuasemiaan mm. virtuaali-tarjousten johdosta. Esitämme, että hankintalakia tarkistetaan em. tavalla ja siinä yhteydessä harkitaan vakavasti virtuaalitarjousten hyväksyttävyyttä. 6. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto leikkaamattomana sosiaali- ja terveysjärjestöille Raha-automaattiyhdistyksen tuotto on lain mukaan tarkoitettu kansalaisjärjestöjen yleishyödyl-liseen työhön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tätä arvokasta tarkoitusta toteuttavat työl-lään suomalai- set sosiaali- ja terveysjärjestöt. Edellytämme, että RAY:n tuotto on suunnattava leikkaamattomana sosiaali- ja terveysjärjestöjen kautta kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Lopuksi haluamme korostaa, että erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoinakin on kaikissa olosuhteissa pidettävä huolta kaikkein heikoimmassa asemassa olevista.” Ryhmät suopeita ”kohtuulliselle listaukselle” Kirjelmä perusteluineen sai tukea kansanedustajilta: paikalla olivat Sari Sarkomaa (kok.), Jouni Backman (sd.), Jari Lindström (ps.), Inkeri Kerola (kesk.), Osko Soininvaara (vihr.), Christina Gestrin (r.) ja Jouko Jääskeläinen (kd.). – Sote-asia pitää saada ratkaisuun. Oli malli mikä tahansa riittävän lähellä täytyy olla hyvät palvelut, se on olennaista kaikenikäisille, Sarkomaa totesi. – Tällä kertaa ei pyydetä liikoja. Hyvin kohtuullinen tämä teidän listauksenne, Backman arvioi. – Tulen kunnasta, jossa on valtavat säästötavoitteet. Ne koskevat kaikkia, mutta koitetaan olla mahdollisimman oikeudenmukaisia: ne joilla on selkärankaa kestää, kantavat suurimman taakan. Ne, joilla ei ole, pääsevät vähemmällä, Lindström kertoi. – Oikeudenmukaisuus on sitä, että pidetään huolta niistä, jotka eivät suulla suurimmalla huuda eli vähäosaisista ja pienituloisista, Kerola korosti. – Virtuaalitarjoukset oli minulle aivan uusi asia. Sosiaalija terveydenhuollon kilpailuttamisessa on paljon ongelmia, Soininvaara totesi. – Te olette olleet hyvin innova- tiivisia. Tässä on monipuolisia ehdotuksia, Gestrin arvioi. – Tarkasti tässä on kohdennettu viesti juuri siihen ryhmään, jossa oma ääni ei aina kuulu, Jääskeläinen pohti. – Olemme tyytyväisiä siitä, että vanhuspalvelulaki vihdoin toteutui tänä vuonna. Mutta, kuten kannanotossanne toteatte, laki ei yksin riitä vaan tarvitaan myös rahaa sen toteuttamiseen, kommentoi Anneli Lapintie (vas) kannanottoa myöhemmin. Teksti ja kuva: VESA TOIKKA
• Nro 6-7 lokakuu 2013 – 9 ELÄKELÄINEN Jaakko Teppo viettää elämänsä parasta aikaa Eläkemies Jaakko Teppo ottaa rennosti lomalla Kreikan Rodoksella. Kuva on vuodeta 2009. (Kuva: Jaakko ja Irmeli Tepon kotiarkisto) Koko kansan trubaduuri, kuusikymppinen Jaakko Teppo on lähdössä merkkivuotensa kunniaksi loppuvuodesta kiertämään maata – vielä kerran Lauluhommissa häntä ei tosin juhlakiertueellaan nähdä, mutta kunniavieraana kumminkin. Kuplettimestari Jaakko Teppo koki jotakin perin outoa kesäisellä keikalla Pohjois-Savon Siilinjärvellä vuonna 1994. Yhtäkkiä kitara putosi käsistä, eikä soitosta tullut sen koommin mitään. Trubaduuri pakkasi taas seuraavana päivänä Joensuussa kapsäkkinsä ja matkusti nyt keikalle pääkaupunkiin. – Keikka alkoi Helsingin satamasta. Se taisi olla Kirjaltajien Liiton juhlaristeily. Muistan, miten laivalla iski heti paniikki. Kitaransoittokaan ei onnistunut, koska vasen käsi meni kokonaan pelistä pois, Teppo kertoo. Sairauskohtauksestaan huolimatta hän veti risteilyllä sisulla läpi kaikki sopimuksen mukaiset setit. Vauhti hiljenee Päästyään laivakeikalta takaisin kotiin Jaakko Teppo meni oitis lääkärin vastaanotolle. – Lääkäri epäili halvauksen johtuvan jäykistä hartioistani. Vasta parin viikon kuluttua pääsin neurologille, ja totuus paljastui. Päässäni oli käynyt aivoinfarkti, eivätkä leikkaus- tai liuotushoidot olleet enää mahdollisia. – Tämän jälkeen sain onnistuneen lääkityksen, jonka varassa tässä vielä näyttöpäätettä näpytel- lään. Jaakko Tepon mukaan aivoinfarkti oli aikoinaan monen asian summa. Veromätkyt painoivat mieltä. Ylä-Savoon perustetun ilmaisjakelulehden, Piällysmiehen, konkurssi pahimpaan lama-aikaan oli raskas kokemus. – Elämä opetti minua karmealla, mutta ehkä itsestäni johtuvalla tavalla. Oli pakko hiljentää vauhtia ja vähentää kaikenmaailman bisneksiä. – Jos olisin pysynyt pelkästään kupletöörinä, voisi olla, että kiertäisin vieläkin, Teppo arvelee. Hän jäi työkyvyttömyyseläkkeelle 1995, eikä haikaile enää esiintymisistä. – Olen innostanut nuorempaa polvea huikeampiin suorituksiin kuin mihin itse aikoinaan ylsin. Kirjoitan omaksi vireydeksi pakinan kuukaudessa Heiliin. Muuten elän vaimoni tupajumina siivet supussa. Televisio siivitti läpimurtoa Jaakko Tepon läpimurto viihde-elämään osui maaliskuun lopulle 1977. Silloin Yle taltioi Kuopiossa Työttömien iltamat-nimisen tv-ohjelman. Teppo esitti lähetyksessä kupletin Työttömän veisu, ja pian levy-yhtiöstä tarjottiin jo levytyssopimusta. Trubaduurin ensimmäinen pitkäsoitto, Ruikonperän multakurkku, ilmestyi syksyllä 1980 myyden pian kultaa. Äänitteen avausraita on Tepon jo 17-vuotiaana sanoittama Onni ja Hilma. Tässä suosi- tussa klassikossa vanha pariskunta laittaa ikimuistoisesti tekohampaat yöksi samaan lasiin. Kappaleessa on myös yksi Suomi-kupletin nerokkaimmista säkeistä: ” Hajanaisten kenkies lotinaa, navetalta kuule minä en.” Debyyttialbuminsa jälkeen Teppo valmistui Kuopiossa puuinsinööriksi keväällä 1981, mutta insinöörin töihin hän ei kiireiltään joutanut. Esiintymisiä hänellä oli Uudeltamaalta Lappiin, ja suosiota siivittivät sittemmin lisää hitit, kuten Mikko-sika Mallorcalla, Ryynäs-Topi ja Pamela. – Lauluni ovat pieniä pätkiä lähelläni eläneistä ihmisistä. Sitä kautta ne tuntuvat eletyiltä totuuksilta, joita ne pääasiassa ovatkin. Sopivasti ripoteltuina niistä jokainen löytää itsensä, Teppo luonnehtii musiikkiaan. oikeasti. - Sekin lämmittää toki mieltä, kun laulujani lauletaan rahvaan parissa ja tekemäni Ruikonperän tarinat ovat ihmisten huulilla. Hän puhuu huumorista, johon hänen suosionsa perustuu. – Olen savolaiskarjalainen satiirikko, ja huumori on minulle monimutkainen asia. Sen esittäminen vaatii äidinmaidossa saatua ulkonäköä, sopivan kurjaa lapsuutta ja hurjaa luonnetta. – Uskottavuus on oleellista, vaikka sitten juttelisi yleisölle keikalla puuta heinää. Käyttämäni kieli ei tietenkään ole puhdasta savoa, eikä pohjoiskarjalaa. Opittua insinöörislangia tulee joskus väkisin sekaan. Erämessut  ja hillamarkkinat Jaakko Tepon marraskuussa starttaava 60-vuotisjuhlakiertue on nimeltään Huumorin ytimessä. Elämäkertashown ensi-ilta on Helsingissä Finlandia-talossa 24.11. Mestari itse osallistuu kiertueelle kunniavieraana. Tepon lauluja esittävät tapahtumassa muun muassa Sakari Kuosmanen sekä Ilja ja Johannes Tepon yhtye Kaukolasipartio. - Tämän jälkeen siirryn viettämään leppoisia eläkepäiviä raviurheilun parissa. Terveyshuolista piittaamatta elän elämäni parasta aikaa, Teppo mainitsee. Murrekoomikko Jaakko Teppo on myynyt urallaan yli 500 000 tuhatta äänitettä. Hän on kiertänyt Suomen lavat moneen kertaan, hän on esiintynyt etelän kuppiloissa ja areenoilla, Kolin erämessuilla ja Ranuan hillamarkkinoilla. Hänen elämästään on tehty musikaaleja, jotka ovat keränneet täysiä saleja ympäri maata. – Meikäläinen ei ole koskaan päässyt nauttimaan suurten tähtien tapaan menestyksestä. Vasta näiden musikaalien jälkeen olen tuntenut sisimmässäni, että Suomessa on ihmisiä, jotka arvostavat tekemääni työtä viihteessä ihan Raviurheilun pariin kiertueen jälkeen Teksti: KARI KUMPULAMPI Toisen polven karjalainen Jaakko Teppo on toisen polven karjalaisia. Hänen Helvi-äitinsä oli kotoisin Pohjois-Karjalasta, Lieksan Hattuvaarasta. - Vanhin veljeni kuoli sodan jälkeen ripulitautiin junamatkalla Lieksasta Helsinkiin. Siitä matkasta äiti ei selvinnyt nähtävästi koskaan, vaikka meitä palleroisia alkoikin sen jälkeen tulla lähes jokaisille otrille, Teppo kertoo. Hänen Eino-isänsä oli luovutetulta alueelta, Suistamon alattulaisia. - Suurperheen poikana isä joutui elättämään itsensä tietysti kaikenkarvaisilla hanttihommilla äitinsä jäätyä leskeksi jo ennen sota-aikoja. - Isä ei koskaan puhunut pahaa meille lapsille itänaapurista, mutta kaikki kantasuomalaiset eivät saaneet kiitosta suhtautumisestaan evakoihin. Tosin muutamista heistä tuli elinikäisiä ystäviä. Teppo on matkustellut rajan takana Suistamolla Laatokan Karjalassa. Hän tietää suunnilleen, missä hänen isänsä kotipaikka olisi, mutta kivijalkojen etsintä ei kiinnosta. - Jos isä eläisi, järjestäisin hänelle matkan kotipaikalleen. Vaistosin vielä hänen kuolinvuoteellaankin, mitä suuri ikävä hänellä oli Karjalaan. ”Murteet on kansan kulttuurin perimätietoo aijoimmillaan, ja ne kannattas säilyttee.” Jaakko Teppo teoksessa Haaska mies, Johnny Kniga 2008 Jaakko Teppo Syntyi 16.2. 1953 Iisalmessa. Asuu Joensuussa. Eläkkeellä vuodesta 1995 lähtien. Muusikko, trubaduuri, satiirikko. Julkaissut kuusi albumia ja useita kokoelmia. Kertoo lauluissaan ihmisten elämästä kuvitteellisen Ruikonperän kylän asukkaiden kautta. Kirjoittaa pakinoita, seuraa raviurheilua. 2000-luvulla Jaakko Tepon klassikoita ovat versioineet mm. Eläkeläiset, Happoradio, Kotiteollisuus, Nightwish ja Värttinä.
• 10 – Nro 6–7 lokakuu 2013 ELÄKELÄINEN Suoraveloituksesta suoramaksuun L askujen maksaminen muuttuu tammikuussa 2014, jolloin kotimaisesta suoraveloituksesta luovutaan kaikissa euroalueen maissa EU-asetuksen mukaan. Kotimaista suoraveloitusta ei voi tämän jälkeen enää käyttää laskutukseen tai laskunmaksuun. Suoraveloituksen korvaavat Suomessa ensisijaisesti e-lasku ja suoramaksu. Suomessa on n 37 000 suoraveloitusta käyttävää laskuttajaa( mm sähkö- puhelin-öljy-yhtiöt) ja suoraveloitusta käyttää kolmisen miljoonaa maksajaa. Muutos koskee heitä kaikkia. Ensisijaisesti suoraveloituksen tilalle suositellaan e-laskua. Niitä asiakkaita, joilla ei ole verkkopankkia käytössään, palvellaan suoramaksulla. Asiakkaan kannalta suoramaksu vastaa palvelutasoltaan ja toiminnallisuudeltaan nykyistä suoraveloitusta. Saat laskuttajalta tiedot laskusta esim postin kautta ja pankki maksaa suoramaksun tililtäsi eräpäivänä. Ohessa on Finanssialan Keskusliiton Kristiina Siikalan sangen kansantajuinen artikkeli suoraveloituksen päättymisestä. Mikäli artikkelin lukemisen jälkeen jäi kysymyksiä mielen päälle, kannattaa varmaankin ottaa yhteyttä omaan pankkiin. Jos oman pankkisi konttori on asuinpaikkakunnaltasi lähtenyt, kannattaa selvittää puhelimitse asiaa. ANITTA KOSKI Kristiina Siikala, Finanssialan Keskusliiton viestintäpäällikkö Suoraveloitus päättyy – miten maksan laskuni jatkossa? Laskuja suoraveloituksessa? Tarkkaile postiasi, niin tiedät, kuinka toimia, kun suoraveloitus päättyy tammikuussa. Suoraveloitus on ollut perinteinen, luotettava ja helppo tapa maksaa laskuja. Tammikuun lopussa suoraveloitus kuitenkin päättyy, kun asiaa koskeva Euroopan unionin asetus astuu voimaan 31.1.2014. Tämä vaatii jokaiselta tähän saakka suoraveloituksen kautta laskuja maksaneelta pientä huolellisuutta, jotta turhilta maksumuistutuksilta tai karhukirjeiltä vältytään, muistuttaa Finanssialan Keskusliitto. Prosessi lähtee käyntiin, kun laskuttajan kirje suoraveloituksen päättymisestä putoaa omaan postilaatikkoon. Siinä laskuttaja kertoo, millaisia laskuja he jatkossa lähettävät, ja milloin muutos tapahtuu. Lasku voi muuttua suoraveloituksesta joko e-laskuksi tai suoramaksuksi . Näitä kirjeitä laskuttajat postittavat syksyn aikana runsaasti. Marraskuuhun mennessä niiden tulisi olla perillä. Verkkopankin käyttö ratkaisee Uusi maksutapa määräytyy sen mukaan, onko asiakas käyttänyt verkkopankkia aktiivisesti vai ei. Jos verkkopankkia on käytetty, siirrytään e-laskuihin. Muussa tapauksessa maksut menevät tililtä suoramaksuina, kuten aiemmin suoraveloituksina E-lasku on verkkopankkiin tuleva sähköinen lasku. Suoraveloitukset muuntuvat e-laskuiksi, jotka maksetaan tililtäsi automaattisesti eräpäivänä. Myös suoramaksun pankki veloittaa tililtäsi automaattisesti eräpäivänä. Molemmat toimivat laskun maksajan näkökulmasta samaan tapaan: jos tilillä on katetta maksut lähtevät automaattisesti eräpäivänä. Asiakas voi kuitenkin harkita asiaa rauhassa ja jos uusi maksutapa ei miellytä, siitä voi kieltäytyä kahden kuukauden aikana. Jos haluaa palata paperisiin laskuihin, tulee olla yhteydessä laskuttajaan. Jos laskuttaja ei tarjoa e-laskua ja suoramaksupalvelua, saat suoraveloituksen tilalle jatkossa tavallisen paperilaskun postitse kotiin. Tarkkana ilmoitusten ja laskujen kanssa Syksyn aikana kannattaa tarkkailla laskuihin liittyvää postia ja katsoa, onko kirjeessä ehdotettu muutos itselle sopiva. Jos näin on, ei tarvitse tehdä mitään muuta. Mahdollisten muutostoiveiden kanssa ollaan yhteydessä omaan pankkiin tai laskuttajaan. Koska osa laskuttajista ei siirry e-laskuun ja suoramaksuun, kannattaa tarkkailla postia ta- vallistakin huolellisemmin. Näissä tapauksissa perinteiset suoraveloitukset muuttuvat takaisin paperilaskuiksi ja suoraveloituksen ennakkoilmoituksen sijaan postilaatikosta tipahtaa tavallinen lasku. Jos lomakkeen otsikossa on sana lasku ja summan kohdalla on maksettava rahamäärä, kyseessä onkin lasku, jonka maksamisesta tulee itse huolehtia. Toimi näin 1. Lue laskuttajilta tuleva posti huolellisesti. 2. Kun saat maksutavan muutoksesta kertovan kirjeen, katso muuttuvatko laskusi e-laskuiksi tai suoramaksuiksi. Jos hyväksyt ehdotuksen, sinun ei tarvitse tehdä mitään. Jos et, ole yhteydessä pankkiisi. 3. Huolehdi, että tililläsi on rahaa laskujen maksuun. E-laskuista ei tule kotiin ilmoitusta postitse, mutta saapuneista e-laskuista voit halutessasi saada ilmoituksen sähköpostiisi tai tekstiviestillä. Suoramaksuista saat postitse ilmoituksen, jossa kerrotaan, että lasku maksetaan tililtäsi automaattisesti. 4. Tarkkaile suoraveloituksessa olleisiin laskuihin liittyvää postia huolella. Suoraveloitus voi muuttua perinteiseksi paperilaskuksi, jonka maksamisesta tulee huolehtia itse. Lähde: Finanssialan Keskusliitto Sanastoa Suoraveloitus Sopimus, jolla laskuttaja saa veloittaa maksun suoraan asiakkaan tililtä. Päättyy 31.1.2014. E-lasku Verkkopankkiin tuleva sähköinen lasku, jonka asiakas voi halutessaan hyväksyä joka kerran erikseen maksettavaksi tai ilmoittaa pankille e-laskujen automaattisesta maksusta. Maksun tietoja ei tarvitse itse näpytellä. Suoramaksu Asiakas antaa pankille valtuutuksen maksaa lasku automaattisesti asiakkaan tililtä. Tulee käyttöön niille, joilla ei ole aktiivisessa käytössä verkkopankkia. Paperilasku Perinteisin laskumalli, jossa asiakas saa kirjeenä tilisiirtolomakkeen. Maksun voi maksaa verkkopankissa, automaatilla, pankin maksupalvelukuorella tai konttorissa. Verkkopankki Pankin internetissä toimiva järjestelmä, jolla on turvallista hoitaa oman tietokoneen kautta lähes kaikkia raha-asioita, esimerkiksi maksaa laskuja. Lähde: Finanssialan Keskusliitto Lankesivatpa savolaisetkin Lapin lumoon Kauas on pitkä matka, mutta laulellen sujui Savon aluejärjestön ruskaretki ihan mukavasti. Mukana retkellä oli 47 jäsentä kahdeksasta eri yhdistyksestä. Sää suosi matkalaisia. Aluksi tutustuimme Äkäslompolon historiaan diaesityksenä sekä kiertoajelulla paikallisen oppaan opastuksella.Kävimme Pakasaivon kaksipohjaisella järvellä, olihan se näkemisen arvoinen. Siellä Elämäntapa-Erkiksi itseään kutsuva henkilö kertoi saivon synnystä ja sen erikoisuuksista. Tutustimme Pallaksen maisemiin ja poikkesimme Enontekiön Hetassa, jossa meidät vastaanotti hotelli Hetan johtaja ja hän kertoi meille Hetan matkailumahdollisuuksista sekä tarjosi perinteistä porokeittoa. Palasimme Muonion kautta Äkäshotelliin. Seuraavana päivänä oli tutustuminen Levin matkailu- ja hiihtokeskuk- seen. Ravintola Sirkan Tähdessä söimme lounaaksi lohikeittoa ja sen jälkeen oli tutustumiskierros Levin tarjontaan paikallisen oppaan johdolla. Huh, huh, mitä rahalla saakaan, oli monen toteamus näkemästään. Lauantaina oli enää jäljellä tutustuminen Yllästunturiin. Upean maisematien kautta matkasimme Ylläsjärvelle, siellä aurinkoinen sää hemmotteli meitä ja nousimme gondolihissillä tunturin laelle. Monille ensikertalaisille näkymät olivat ainutlaatuiset, jotkut olivat käyneet aiemminkin. Sunnuntai oli huilipäivä ja sen jälkeen lähdimme kotimatkalle. Kiitos kaikille mukana olleille, etenkin matkanjohtaja Leo Ruotsalaiselle hyvin järjestetystä matkasta ohjelmineen. Yhdessä teimme siitä elämyksen, RAIMO HEIKKINEN Savolaiset tutustuivat monipuolisesti Länsi-Lapin matkailupalveluihin ruskaretkellään
• Nro 6-7 lokakuu 2013 – 11 ELÄKELÄINEN Avoin kysymys kesäpäivien maksuista Eläkeläinen ilmottautui Oulun kesäpäiville. Hän maksoi kaikki vaadittavat maksut. Sitten eläkeläisellä todettiinkin syöpä ja hänet leikattiin juuri ennen Ouluun lähtöä. Sairaalassa kului aikaa kaiken kaikkiaan kahdeksan viikkoa. Eläkeläinen yritti saada takaisin edes osaa maksamastaan summasta. Tähän ei suostuttu, koska papereissa luki, ettei ole mahdollista saada mitään takaisin millään perusteella. Miten tämä on mahdollista? Kenen asialla Eläkeläiset ry on? Eläkeläiset ry:n valtuusto totesi viime toukokuussa, että ”köyhällä ei ole varaa sairastaa.” Ei todellakaan ole varaa sairastaa, jos nekin rahat viedään, joilla olisi voitu maksaa edes yksi sairaalaviikko. Salpakankaan Eläkeläiset ry:n puolesta Sirpa Huokonen Vastaus Salpakankaan Eläkeläiset ry:lle Ihmelääke Ihan ensimmäiseksi Eläkeläiset ry haluaa esittää pahoittelunsa sairastuneelle jäsenellenne ja toivomuksen hänen vointinsa kohenemisesta. Kiitoksemme 11.9.2013 saamastamme viestistä ja sen sisältämistä huomioista. Viestissänne paheksuitte sitä, että Eläkeläiset ry ei miltään osin palauttanut kesäpäivien hotelli-, ruokailu- ja osallistumismaksuja yhdistyksenne vakavasti sairastuneelle jäsenelle. Tässä selvennystä tapahtumaan kohdistuneista maksuista ja sopimusehdoista. Ennakkoon maksetut majoitus- ja ruokailumaksut eivät miltään osin tulleet Eläkeläiset ry:n kukkaroon – ne menivät tapahtumaan liittyvien sopimusehtojen mukaan hotelleille ja ruokailut tuottaneelle ravintolalle. Vain osallistumisrannekkeen osalta raha, 25 euroa, tuli Eläkeläiset ry:lle. Koska Eläkeläiset ry tiesi, että hotellien ja ruokailun toimittajien asettamat maksujen peruutusehdot olivat sangen tiukat, pyrki järjestö kaikin sen käytettävissä olevin keinoin tiedottamaan maksuihin liittyvistä aikarajoista ja peruutusehdoista: sopimusehdot esiteltiin yksityiskohtaisesti matkavastaavien neuvottelupäivillä lokakuussa 2012, Iloisesti Oulussa -alueellisissa tapaamissa tammi-helmikuussa 2013 (joka Etelä-Hämeen aluejärjestössä järjestettiin 14.2.2013 Lahdessa) sekä matkavastaavien peruskurssilla helmikuussa 2013. Peruutusehdot niihin liittyvine päivämäärineen Yhdessä toisten kanssa viettämässä kesäpäiviä Oulussa. Keltaisista rannekkeista tunsimme toisemme missä liikuimmekin: ”Ahaa siinäkin on meikäläisiä,moikka vaan mistä sitä ollaan poissa?” Suut vetivät hymyyn, poristiin meäen kielellä,huastettiin suomee, savvoo, hiljaa ja kovvoo. Meillä kaikilla oli niin mukavaa ihanaa, kun saimme olla mukana. Me Torniosta oltiin 5 hengen joukkueella matkassa Aavasaksan Eläkeläisten kanssa, ottivat meät Kesoililta ja palauttivat samaan paikkaan. Viime lehdessä saamme vielä hekumoida kesäpäivistä kirjoitusten muodossa. Veti suun hymyyn katsoessa Paula Vaattovaaran kuvaa Ysikymppisen kuntoliikunnasta. Eläköön nuo teräsmummot! Toivon kaikkea hyvää kesäpäivillä olleille ja ohjelman esittäjille. Työtä on ollut paljon. Sitten kun vauhtiin päästiin, oltiin menossa tuetulle lomal- olivat lisäksi yksiselitteisesti kirjattuina jäsenyhdistyksille toimitettuihin varausohjeisiin ja ne olivat näkyvissä Eläkeläinen-lehden numerossa 6-7 lokakuussa 2012. Niistä muistutettiin jäsenyhdistyksiä vielä 14.2.2013 lähetetyssä yhdistyspostissa. Edellä mainittujen toimien lisäksi järjestö kehotti em. tilaisuuksia mukana olleita yhdistysten puheenjohtajia ja matkavastaavia välittämään osallistujille tietoa siitä, että viimekätisenä turvana maksujen edes osoittaisessa takaisin saamisessa, esim. sairastumisen sattuessa, toimii vain yksittäisen osallistujan oma henkilökohtainen kattava matkavakuutus. Valitettavasti Eläkeläiset ry:llä ei ole olemassa sellaista puskurivarantoa, josta käsin se voisi jäsenille maksuja palauttaa. Eläkeläiset ry ei näitä tapahtumia järjestäessään myöskään tee voittoa: osallistumisrannekkeista saaduilla tuotoilla pystytään kattamaan vain osa tapahtuman kuluista. Helsingissä 26.9.2013 Eläkeläiset ry Hannu Partanen toiminnanjohtaja Anu Mäki järjestösihteeri Vastaus on hieman lyhennetty versio vastauskirjeesta Salpakankaan Eläkeläiset ry:lle le Härmään.Meitä oli 12 hengen porukka, joka halusi viettää laatuaikaa.Erään iäkkään mukanaolleen lapsenlapsi oli kirjoittanut hakemukseen, että sairaaloinen mummo haluaa viettää aikaa ja virkistyä ystäviensä seurassa. Viikon aikana oli monenlaista mielen virkistystä.Halakojumpasta toimiviin testiin, onnellisuuden kriteereihin, karaoketansseihin ja Mantamyrskyyn. Vaikka ryhmässämme ikäeroakin oli, numeroita ei katsottu. Kunto oli kaikilla kohdallaan, se ei elämän menoa hidastuttanut. Olimme kuin teini-ikäisiä kaikki.Yksi ujo uros oli eksynyt meidän kanalaumaan. Tämä kaikki on ollut sitä ihmelääkettä. Lopuksi laitan tähän kortistani lainatut sanat Älä valvo. Hyvät yöunet kohottaa mieltä, muistia, kuntoa ja kauneutta. Irja Salmi Tornio Tuula-Liina Varis T aas on tehty tutkimusta vanhuksista, eikä tulos taaskaan ole yllätys. 55-80 vuotta ikää saaneille miehille ja naisille tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että he ovat elämäänsä paljon tyytyväisempiä, toimeliaampia ja onnellisempia kuin kuvitellaan. Meillä pidetään aina vain esillä kuvaa avuttomasta, terveysongelmaisesta, yksinäisestä ja jatkuvaa hoivaa tarvitsevasta harmaahapsesta, joka ei 65 vuotta täytettyään muuta tarvitse kuin ”käsipareja” itsestään huolehtimaan. Vähän lukuja asiaa koskevasta uutisesta (IS 2). Onnelliseksi elämänsä kokevia on 80 prosenttia vastanneista. Elämänsä onnellisinta aikaa koki elävänsä 63 prosenttia. Elämä on aktiivista ja täynnä toimintaa 78 prosentilla. Seksi on tärkeää 51 prosentilla. 51 prosenttia olisi valmis tekemään edelleen töitä. Kielteisiä asioita olivat yksinäisyys, jota poti 14 prosenttia vastanneista ja itsensä yhteiskunnalle taakaksi tunteminen (7 prosenttia). 36 prosenttia vastanneista koki, että ennen olivat asiat paremmin. Tutkimus on komeasti nimeltään Kan- Jokainen ikä on paras ikä sallinen senioritutkimus, ja sen ohjausryhmässä on toiminut mm. professori Pentti Arajärvi. Vastaajia oli 1003, heistä 52 prosenttia naisia ja 48 prosenttia miehiä. Jotain paljastaa se, että elävän elämän todellisuus on ihan muuta kuin stereotypiat vanhuudesta. Nimittäin sen, että vanhuksia ei kuulla, heidän omalle kokemukselleen ei anneta arvoa, heidät nähdään objekteina, joiden puolesta muut päättävät ja toimivat. Tutkimuksia tehdään, mutta poliittisessa päätöksenteossa niitä ilmeisesti ei oteta huomioon, ei ehkä luetakaan. Tämähän on muutenkin usein yhteiskunnallisten tutkimusten kohtalo poliittisessa apparaatissa. Ei niihin perehdytä, eikä niitä oteta varteen. Eläkeiän ylittäneet nähdään heterogeenisena ikäluokkana, jolla on yhteiset tarpeet, toiveet, elämäntyyli, yhteiset vaivat, yhteiset harrastukset, yhteiset arvot ja yhteinen elämänkokemus. Elämäntapojen ja arvojen kirjo on ikääntyneillä kuitenkin huomattavasti laajempi kuin esimerkiksi laumasieluista kehitysvaihettaan elävällä nuorisolla tai ruuhkavuosiaan elävillä keski-ikäisillä, jotka muun muassa työelämä pakottaa tiet- tyihin elämänkuvioihin. Tutkimuksesta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Pentti Arajärvi sanoi pitävänsä hälyttävänä erityisen vanhuspalvelulain säätämistä. Hänen mielestään vanhempien auttamisen pitäisi olla itsestään selvä asia. Niin minunkin mielestäni. Samoin kuin pitäisi olla itsestään selvä asia kaikkien apua tarvitsevien auttaminen, iästä riippumatta. Yhteiskunnan palveluja tarvitaan kaikissa ikäluokissa. Kaikki tarvitsevat niitä toisin ajoin, mutta mikään kokonainen ikäluokka ei tarvitse niitä kaikenaikaa. Ikäluokkiin määritteleminen ja aitaaminen on typerää ja haitaksi yhteiskunnan kehitykselle, mutta meillä karsinointi vain jatkuu ja tehostuu. Ehkä ennen pitkää saamme nuoriso- ja vanhuslakien lisäksi myös keski-ikäisten palvelulain. Kun oltiin huolissaan lapsista, perustettiin lapsiasiamiehen virka. Nuorison asioita varten on olemassa jos jonkinlaista asiamiestä ja byrokraattia valtion ja kuntien hallinnossa. Lausuntoja satelee ja näkemyksiä riittää, palavereja pidetään ja varmaan hyviäkin päätöksiä tehdään, mutta paljonko on konkreettisia ongelmia ratkaistu näiden omissa toimistoissaan esikuntineen istuvien virkamiesten toiminnalla? Kuten Arajärvi totesi, esimerkiksi vanhuuden yksinäisyyden ongelmaa ei ratkaista yksinäisyysasiamiehen viran perustamisella. Tarvitaan ihmisiä, eri-ikäisten ihmisten välistä vuorovaikutusta, tiloja, kohtalaisesti rahaakin. Kun resursseja on, vanhat ihmiset osaavat itsekin luoda elämälleen mielekkäitä ja juuri itselle räätälöityjä sisältöjä.
• 12 – Nro 6–7 lokakuu 2013 ELÄKELÄINEN Tehtaan varjosta televisiolamppujen loisteeseen Heikki Kahila kadonnutta aikaa etsimässä V uonna 1936 syntynyt televisiohistorian itseoikeutettu ikoni Heikki Kahila tuli tunnetuksi Ylen tv-uutisten uutisankkurina vuodesta 1962 alkaen. 1970-luvun lopulla hän siirtyi juontajaksi ja viihdetuottajaksi. Karismaattisen Kahilan arvostettu, pitkä ura urkeni suomalaisen television kehityksen rinnalla. Kiinnostavan työnsä myötä hän kohtasi ”kaikki” aikansa kuuluisuudet, politiikan, taiteen sekä viihteen merkkihenkilöt ja vallanpitäjät ajan tapahtumien vyöryssä. – Elämäni on ollut erittäin värikästä ja rikasta, hienojen hetkien kavalkadia. Näitä kokemuksistaan, yhtenäiskulttuurin suurista tarinoista, jotka ovat vaikuttaneet miljoonien suomalaisten elämään, Kahila on kirjoittanut kiinnostavan, koskettavan ja .hyvällä tavalla itseironisenkin kirjan Ääneen elettyä (Gummerus 2013). Kirja jakaantuu neljään osaan: lapsuuteen ja nuoruuteen Varkaudessa, TV-uutisten aikaan, TV- ja muun esittävän viihteen vuosikymmeniin sekä kolmeentoista Ylen jälkeisen vuoden ylettömän elämän kuvaukseen viihteen moniottelijana. toa. Oli pakko pitää huolta toisista. Näitä peruja myös työn kunnioitus kuuluu ikäluokkani arvoihin, kuten perusrehellisyys ja ahkeruuskin. Opiskelut jäivät vähäisiksi, vaikka tiedonjano on aina ohjannut Kahilan elämää. – Yksi elämäni suurimmista vaikuttajista oli Reino Johansson, joka värväsi minut orkesteriinsa basistiksi ja johdatteli kaikin tavoin musiikin pariin. Parikymppisenä nuorukaisena aloin kirjoittamaan kolumneja, juonsin tansseja ja erilaisia tapahtumia sekä hoidin seurojentalon orkesterivalintoja. Itsetuntoni kasvoi, sain roh- H eikki Kahilasta ja ”näköradion” pääkuuluttaja Teija Sopasesta kehkeytyi Suomen ensimmäiset julkkikset. - Ilmestyimme Teijan kanssa kasvoinemme uuden perheenjäsenen, television myötä iltaisin ihmisten koteihin. Se oli uutta ja mullistavaa. Vuonna 1965 television katselulupia oli 500 000 ja vuonna 1970 miljoona. Vuodesta 1975 lähtien minua uutisankkurina katseli 2,5 miljoonaa ihmistä joka ilta. Kun lopetin työni televisiossa vuonna 1977, katsojia oli jo 2,5 miljoonaa. Esiintymiseni myötä tullut julkisuus johti ylikontrolloituun käyttäytymiseen, ja henkilökohtainen elämäni katosi noin neljäksitoista vuodeksi kokonaan. Suomen television uutistoimituksen alkuaikoja Kahila muistelee lämmöllä ja hauskasti. Tuolloin uutislähetysten journalistinen vastuu oli uutisankkurilla, joten hän ainoa vakituisena juontajana joutui kokoamaan lähetyksen. – Uutistoimintamme oli somasti Saimaalla puksutellut paatti verrattuna tämän päivän 24 tuntia turboahdettuun Ylen uutiskoneistoon. – Minulla ja Teijalla oli pienet palkat. Niinpä ryhdyimme hankkimaan lisäansioita kaupallisilta areenoilta. Lähdimme keikoille varauksellisesti, sillä Yleisradio ”omisti” meidät, emmekä olisi saaneet esiintyä muualla. Televisiohistorian ikoni ja Kultainen elämäntyö-Venla. Venla-patsaan Heikki Kahila sai vuonna 2012. Kuva: Liisa Takala. Tuolloin järjestettiin juhannusjuhlia, jotka keräsivät kymmenien tuhansien yleisöjä. – Kun minua pyydettiin niille esiintymään tiedustelin, mitä siellä pitäisi tehdä? Kehotettiin vain ”olemaan”. Niinpä seisoin hiljaa keskellä lavaa, yleisö ensin vain tuijotti minua ja puhkesi sitten valtaisiin aplodeihin. Se tuijotus meni niin sanotusti ihon alle, eikä ollut kovin miellyttävää. Välillä koin ihmiskauhua nimikirjoitusten pyytäjien ja olalletaputtajien piirittäessä minua. Pitkän uransa aikana Heikki Kahila on välittänyt suomalaisille monenlaisia, traagisiakin uutisia. – Merkittävin maailmanpolitiikan kannalta oli Kuuban kriisi 1962. Maailma ei ole ollut koskaan niin lähellä ydinsotaa kuin silloin. Presidentti Kennedyn kuolema ja Etyk sekä kuulennot olivat suurimpia uutisia. – Mennessäni studioon tiesin, että Kennedyä on ammuttu. Lähetyksen lopussa sain tiedon, että hän oli siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Kerroin sen kansalle, ääni sortui ja itkettikin. K ahilan lapsuus ja nuoruus Varkaudessa kului sodan ja tehtaan varjossa. – Varkaus oli tyypillinen savupiippu-kaupunki. Kaikki pyöri yhden sammon, A. Ahlströmin tehtaan ja sen johtajan ympärillä. Varkaus oli Kemin ohella pitkään Suomen punaisempia paikkakuntia. – Sisällissodan haavat eivät olleet umpeutuneet. 90 punaisen surmien verijäljet eivät olleet vaalenneet. ”Huruslahden arpajaiset” , joissa joka kymmenes punainen ammuttiin, jätti pysyvät haavat. Anteeksiantoa ei suotu. Poliittinen ilmapiiri oli hyvin ristiriitainen. Tiedostin jo tuolloin voimakkaasti, että kaikissa suomalaiskotien ikkunoissa ei ole sinivalkoiset puitteet. Sodan alkaessa Heikki oli 3-vuotias. – Sota tarttui sieluun. Eränä aamuna isät olivat lähteneet. Oli vain väsynyt äiti sekä ainainen nälkä ja pelko. Mutta, sota opetti sosiaalista vastuuntun- keutta ja oivalsin, että on seistävä tekemisiensä takana. Vuonna 1956 Heikki Kahila näki Stockmannin ikkunassa ihmeellisen kapistuksen, näköradion. – Carl-Erik Creutz ja Kyllikki Forssell juonsivat, ja George de Godzinskyn orkesteri soitti. Se oli lumoavaa. Siitä hetkestä lähtien tiesin haluavani töihin televisioon. Serkkuni järjesti tapaamisen Erkki Raatikaisen kanssa. M ärkäkorva toimittajan alku matkusti bussilla Yleisradioon haastatteluun. 40 vuotta myöhemmin hän poistui sieltä limusiinilla, tuhansien työtuntien ja valtavan hienojen kokemusten saattelemana. – Työni oli antoisaa ja kiinnostavaa. Tuolloin radio ja televisio vielä hoitivat sivistystehtävää, eikä siellä esitetty mitään hilirimpsua ”hölötysjuontoineen”. Radio oli tuolloin johtava media. Tv kanavia oli vain kaksi. – Nykyään on kymmeniä ja kymmeniä tv- ja radiokanavia, mutta ohjelmien ja viihteen sisältö on kaventunut. Kaikki tv-kanavat, Teemaa ja TV 1. lukuun ottamatta ovat ilmoittaneet profiloituvansa 15-40 -vuotiaiden kanaviksi. Tällainen profilointihan on täydellisessä ristiriidassa suomalaisen väestörakenteen kanssa. 2 miljoonaa yli kuusikymmentävuotiasta on heitetty ohjelmatarjonnassa syrjään, Kahila tuohtuu. – Olen kuullut monien vanhempien ihmisten kommentteja nykyisestä ohjelmatarjonnasta, että eihän meille ole tarjolla enää yhtään mitään. Se on karmea totuus. ireä Kahila elää dynaamista vanhuutta esiintyen edelleenkin ja usuttaa eläkeläisiä nauttimaan eläkepäivistä. Kor o s t a n terveyden merkitystä ja kehotan liikkuman. Myös harrastukset, jotka vaikuttavat psyykeen ovat elämän eliksiiriä. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuuksia suoda itselleen henkisesti rikkaat ja antoisat eläkeläispäivät. Ikävää vain on, että Suomi on jakautunut sosiaalisesti ja taloudellisesti kahtia. Haastattelun lopuksi hän haluaa kertoa anekdootin, jonka heittää vielä yhdeksi elämänohjeeksi eläkeläisille. – Olin nuorena toimittajana haastattelemassa Arvo Ylppöä. Haastattelun päätteeksi hän kutsui huoneeseensa ja tarjosi konjakin. Siinä kallistellessamme Ylppö kertoi aina ennen ryhtymistään sulopuuhiin vaimonsa kanssa ottavansa konjakin jos toisenkin. Sitä hän suositteli toimittajallekin. – Tuijotin, silloin jo 90-vuotiasta Ylppöä lumoutuneena. Siispä minulla ei ole vieläkään mitään hätää!, 77-vuotias Heikki Kahila naurahtaa. V SISKOTUULIKKI  TOIJONEN Heikki Kahila: Ääneen elettyä. Gummerus 2013.
• Nro 6-7 lokakuu 2013 – 13 ELÄKELÄINEN Runopysäkki Ratkaisu vanhuspalveluihin Elämän myrskyissä Aamuteevee antoi ajatuksia Kouvolan kaupungin vanhusten terveydenhoidosta. Kodinhoitajille ei kuulunut tehdä muuta kuin ottaa murut pöydän alta jollakin konstilla pois, jos sinne oli sattunut vanhukselta tippumaan. Sain sen käsityksen haastateltavana olevan naisen puheista, että kysymys on ammattiylpeydestä, eikä työtehtävästä. Kodinhoitajat ovat korkeasti koulutettua väkeä, heiltä muualle ei aika riitä. Sitä todisti myös ammattiliiton asiamies. Tuuli tempoo aallonharjaa, vene syöksyy syvään aaltoin kuiluun, heti perään ylös takaisin. Ympärillä kuohaa, pärskii, reimari vain niiaa syvään aallon myötä tuulen mukaan Minulla on kana sitä tehtävää varten. Se nokkii tosi puhtaaksi pöydän aluksen ja munii joka aamu aamiaispöytääni munan. Minun kohdaltani siivoushommat on järjestyksessä, mutta Riihimäen kaupungin pitää kirjelmöidä niitä kuntia jotka liitetään. Heidän velvollisuutena on ostaa jokaiselle vanhukselle kana ennen kaupunkiin liittämistä. Eikö olekin hyvä ratkaisu vanhustenhoitopulmiin. Mauno A. Kumpulainen, Riihimäki Talven kun kahlaan nietoksessa keväisin nautin auringosta kesällä poimin kukkia kerään voimia syksyyn. Ikää tullut paljonlaisesti jalka niin laiskasti nousee muistoja sydän on täynnä kuvat nauhana kulkee. Lapset on lentäneet maailmalle kellon raksutus kuuluu. Yksin istun mietiskelen mitähän sulle kuuluu. Helena Koponen, Maavesi T eksti syntyy vasta, kun joku lukee sen. En muista, kuka näin vahvasti on kiteyttänyt, mutta olen väitteestä samaa mieltä. Juuri siksi kaipaamme lukijaa tekstillemme, siksi osallistumme kirjoittajapiireihin, kirjoitamme yleisönosastoon tai vaikka runopysäkille. Aika harva haluaa todella kirjoittaa vain ”pöytälaatikkoon”, useimmat meistä kaipaavat tekstilleen lukijaa tai kuulijaa, jotakuta, joka jakaisi ajatuksemme. Kirjoittaja ja lukija ovat kumpikin saajan ja antajan asemassa, jos pääsevät yhdessä keskustelemaan tekstistä. Joskus kirjoittajaa saattaa riivata jokin kauan sitten kuultu ymmärtämätön tai ajattelematon kommentti. Ikävät tai loukkaavat lohkaisut voivat säilyä muistissa kansakouluajoista saakka ja pahimmassa tapauksessa jopa estää kirjoittamisen. Runoilija Risto Ahti on verranut ihmisiä perhostenmetsästäjiin – valitettavasti nimenomaan hirviöperhosten metsästäjiin. Tällä Ahti tarkoittaa, että muistamme negatiiviset asiat ja palautteet ja kannamme niitä mukanamme. Sen sijaan kauniit sanat ja hyvä palaute unohtuvat helposti. Hirviöperhoset kansoittavat perhoskokoelmamme. okaisen kannattaa miettiä, kantaako turhia taakkoja mukanaan. Jos huomaa miettivänsä vaikkapa opettajan vuosikymmenten takaista ymmärtämätöntä palautetta, on aika vapauttaa itsensä siitä. On aika alkaa kerätä kauniita perhosia. Runo voi olla kuin proosaa Mauno Kumpulaisen Ratkaisu vanhuspalveluihin on teksti, jota voi pitää niin proosana kuin runonakin. Kirjallisuudentutkija Liisa Enwald on puhunut kirjallisuuden lajeista kammioina, joille on kyhätty hataria seiniä: hirsien Lokakuulla vaihdoin matot makuuhuoneeseen. Valkoiset, villaiset paimentolaiset, varpaita hyväilevät, pehmeät pörriäiset. Sinä kysyit onko se merkki talvesta, tulevasta kylmästä kaudesta, kun marraskuukin itkee jäisiä piikkejä ruutuun. Ei, se on merkki rakkaudesta, kun yön lämpimät jalat otat esiin peiton alta, astut aamuun. Eila Kolhanen, Nokia lomista näkyy aina aurinkoa ja toisia huoneita. Enwald muistuttaa, että voimme korkeintaan puhua ”lajien ominaispiirteistä, joiden määrä kirjoittamisen eri alueilla vaihtelee”. On olemassa tekstejä, joiden laji ratkeaa vasta tekstin yhteydestä. Esimerkiksi Bo Carpelanin Kleen taulun nimen tekstit on luokiteltu runoiksi, mutta yhteydestään irrotettuina niitä voisi yhtä lailla pitää proosana. Kumpulaisen Ratkaisu vanhuspalveluihin on lakonisuudessaan mainio. Kirjoittaja hallitsee sarkasmin esittäessään ikään kuin asiatyyliin, miten vanhuspalvelut tehokkaasti hoidetaan. Teksti osuu vieläpä erittäin ajankohtaiseen aiheeseen! Jos tekstiä haluaisi vielä muokata, voisi lopun retorisen kysymyksen kenties jättää pois. Voisi lopettaa sarkastisesti virkkeeseen: ”Heidän velvollisuutena on ostaa jokaiselle vanhukselle kana ennen kaupunkiin liittämistä.” Runossakin voi ”lainata” toisten tekstilajien tyyliä. Kumpulaisen tekstihän parodioi raportteja ja selvityksiä (jotka eivät kyllä valitettavasti aina kovinkaan paljon poikkea tuosta kanaratkaisusta). Claes Anderssonin tunnetussa runossa Patsasoppia peruskouluille naureskellaan valtiomiesten patsaille – ja ehkä samalla historiankirjoitukselle – viralliseen ja luokittelevaan tyyliin. Pienen kautta suurta Helena Koposen runo edustaa keskus- tai keskeislyriikkaa – termistä on tosiaan kaksi kirjoitusasua. Keskuslyriikkahan tarkoittaa runoutta, jossa runo rakentuu minän tuntojen ja pohdintojen ympärille. Koposen runossa kelataan elämää pikakelauksella: vuodenajat käydään läpi ensimmäisessä säkeistössä, toisessa säkeistössä siirrytään minän nykyhet- vierustassa karikivi ryhdikkäänä ottaa vastaan tyrskyt, pärskeet, hymyilee, ei mikään muutu, horjuta. Pyrin rantaan suojaiseen. Ei lipunnostoa, laskua ei leirinuotiota, laulua, yhteisruokailua, teltat vierivieressä silmänkantamattomiin. Kuka kuivaisi miljoonan lapsen koti-ikävän kyyneleet, leirin loppumiselle ei toivoa. Laitureita kaikkialla, jokaisessa, tieto kuka omistaa, roskaa kaikkialla, aallot kuohaa rantakiviin. Lea Nieminen, Inkeroinen Jouko Rissa Sumiainen Tunnen vieraaks itseni soudan myrskyyn takaisin itseäni etsimään. Hyvästit hirviöperhosille keen. Kolmannessa säkeistössä kellon raksutus paikantaa runon puhujan tiettyyn aikaan ja tilaan. Mukavasti jää myös auki, kuka on se ”sinä”, jonka kuulumisia runon puhuja miettii. Helena Koposen runo on kuin tiivistetty elämäkerta. Jouko Rissan runo Elämän myrskyissä on myös omanlaisensa elämän tiivistelmä. Runo on hyvin dynaaminen, myrsky kuvataan vaikuttavasti ja tarkasti – runoa lukiessa alkaa melkein pitää hatustaan kiinni. Kirjoittajalla on taito näyttää kuohut ja pärskeet lukijalle. Runo pitää otteessaan loppuun saakka, ja loppu myös yllättää hyvällä tavalla: ”Tunnen vieraaks itseni/soudan myrskyyn takaisin/itseäni etsimään.” Loppu kiteyttää oleellisen. Toisten määrittämä elämä ei sittenkään taida olla se, mitä tavoittelemme. Risto Ahti on todennut, että jos ei ole omaa taivasta, on vain muiden helvetti. Runon nimi voisi olla ehkä myös pelkkä ”Myrskyissä”. Runo on niin vahvasti symbolinen, että lukija oivaltaa kyllä viestin. Eila Kolhanen kirjoittaa runossaan suuresta asiasta, rakkaudesta. Mutta hän tekee sen pienen, arkisten asioiden kautta, kuten taitavat kirjoittajat osaavat. Runossa on selvä tilanne ja paikka, puhujatkin. Arkisen yksinkertaisena rullaava teksti kääntyy lopussa rakkaudentunnustukseksi. Näin juuri hyvä teksti rakentuu: pienestä ja suuresta, arkisesta ja ylevästä. Runon rytmiä ja sanottavan painavuutta voisi vielä korostaa erottamalla kolme viimeistä säettä omaksi säkeistökseen. Runojonoon mahtuu uutta Lea Nieminen kokoaa runonsa ”lei- ri”-sanan kahden merkityksen varaan. Näinhän runoilija toimii: tunnustelee sanojen merkityksiä ja lähtee rohkeasti seuraamaan niistä syntyviä mielikuvia. Niemisen runo alkaa tutulla leirikuvastolla, lipunnostot, leirinuotiot, yhteisruokailut – lukijalle tiputellaan kotoisia asioita. Huomio kiinnittyy kuitenkin siihen, että juuri niitä ei ole. Ja runon puolivälissä tapahtuu u-käännös: äkkiä ymmärrämme, millaisesta kauheasta leiristä nyt puhutaan. Tähänkin runoon voisi sopia kaksisäkeistöinen rakenne. Toinen säkeistö voisi alkaa siis sanoilla ”Kuka kuivaisi”. Runopysäkillä luimme jälleen keskenään hyvin erilaisia runoja – hyvä niin. Tämän vuoden puolella saamme vielä yhden runokattauksen joulukuun lehdessä. Jonkin verran on jo runojonoa eli julkaisuaan odottavia runoja, mutta uusia saa silti oikein mielellään lähettää. Arkistoin ne odottamaan sopivaa julkaisuhetkeä. Runoiloa syksyyn, Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi
• 14 – Nro 6–7 lokakuu 2013 ELÄKELÄINEN Perhekodissa vanhukset ovat kuin kotonaan Vanhusten laitoshoitopaikkoja pyritään vähentämään ja lisäämään yksilöllisempää palvelutarjontaa. Perhehoidon kysyntä kasvaa niin vanhusten, omaisten kuin virkamiesten parissa. Tampereella maksetaan pitkäkestoisesta perhehoidosta perhehoitajalle hoitopalkkiota henkilöä kohden 1100 euroa kuukaudessa. Lisäksi perhehoitajalle maksetaan kulukorvaus, jonka määrä on 700 euroa kuukaudessa asukasta kohden. Projektisuunnittelija Wilhelmina Karikko Tampereen kaupungilta kertoo, että uusia perhehoitajia ryhdytään valmentamaan tarpeen mukaan. – Perhehoito on hyvä mahdollisuus työllistyä, jos viihtyy vanhusten parissa, Karikko sanoo. Suomessa lienee tällä hetkellä perhehoidossa hieman alle 100 vanhusta. Tampereella ensimmäiseen vanhusten perhehoitajien koulutukseen osallistui viime syksynä kahdeksan perhettä. Kevään valmennukseen saatiin jo muutama perhe enemmän. Keväästä alkaen ikäihmisiä on ollut sijoitettuna perheisiin joko pelkästään päivisin tai lyhytaikaisesti. Jo syksyn aikana tullee pitkäaikainen perhehoito vaihtoehtojen joukkoon. – Pitkäaikaisena perhehoito on henkilöille, jotka eivät pärjää yksin kotonaan, mutta eivät tarvitse ympärivuorokautista laitoshoitoa. Perhehoito saattaa ehkäistä laitoshoitoon joutumisen kokonaan. Osavuorokautista perhehoitoa on päivä- tai yöpalveluna. Tilapäisenä perhehoitoa tarjotaan esimerkiksi omaishoidettavan hoitopaikkana omaishoitajan vapaan aikana. – Jos hoidettava on ollut laitoksessa hoitajan vapaan aikana, niin hän on saattanut kotiutua vähemmän omatoimisena. Perhehoidossa ei samalla lailla passata. Ja jos tilapäinen paikka on aina sama, se tekee olon turvallisemmaksi. Perhehoitajia on etsitty muun muassa tiedotustilaisuuksilla. Hoitajiksi haluavista valitaan henkilöt valmennukseen. – Jos kurssin aikana huomaa, ettei tehtävä tunnukaan omalta, voi hyvin luopua ajatuksesta. Myös vastuuhenkilöt arvioivat prosessin aikana, onko henkilöllä valmiuksia toimia perhehoitajana. Hoitoalan koulutusta ei edellytetä. Monessa kunnassa toivotaan vanhusten perhehoidosta helpotusta jatkuvaan hoitopaikkapulaan. Perhehoidon ei kuitenkaan odoteta ratkaisevan vanhusten hoitoa, mutta tuovan palvelutarjontaan yhden hyvän vaihtoehdon lisää. Pirkko Sarkola iloitsee, että perhekodissa henkilökunta ei vaihdu: Hänen äitinsää Aili Penkki pitää perhekodin pitäjää ja hänen puolisoaan lapsinaan. Penkki teki lapsuudesta eläkepäiviin asti raskasta työtä maatilalla. Hän on kasvattanut yhdeksän lasta, lapsenlapsia on 11 ja lapsenlapsenlapsia 18. Yksin oli turvatonta Kahvin ja pullan tuoksu on herättänyt Aune Niemisen päiväunilta. Kohta hän istuu pöydän ääressä kaikessa rauhassa ennen Aune Nieminen tuntee olonsa turvalliseksi perhekodissa. Päivät eivät käy pitkiksi ja kotiruoka maistuu hyvältä. Wilhelmina Karikko kertoo, että perhehoidettavan palvelutarve arvioidaan ja sen mukaisesti suunnitellaan tukitoimet. Perhehoitoon on saatavilla kaikki samat palvelut kuin kotiinkin kuten neuvontaa, sairaanhoitajan käynnit ja muita palveluja.
• Nro 6-7 lokakuu 2013 – 15 ELÄKELÄINEN kuin lähtee pihalle kylpemään aurinkoon. – En kaipaa tai tarvitse mitään muuta, minulla on kaikki nyt niin hyvin, Nieminen sanoo kyyneleet silmissään. Nieminen muutti Ulla Penttilän ikääntyneille tarkoitettuun perhekotiin asuttuaan sitä ennen yksin rivitaloasunnossaan. – Minua pelotti, sillä oloni oli niin turvaton. Usein kaaduin, ja minun piti hälyttää apua. Penttilän perhekodissa käy esiintyjiä ja kaikenlaisia hoitajia. Toiminta on virikkeellistä vaikkapa askartelua. – Välillä vaan istuskelee ja lukee lehtiä. Omassa keittiössä valmistetaan ruoka ja sitä kokoonnutaan yhdessä syömään. Jos ei juuri silloin ruoka maita, voi sitä lämmittää myöhemmin nautittavaksi. – Valmistuvan ruoan tuoksusta tulee kotoinen olo. Ullan tekemä ruoka on hyvää. Perhekodin ovet ovat avoinna läheisille Yksi Aune Niemisen uusista perheenjäsenistä 97-vuotias Aili Penkki haluaa myös kahvia ja jotain siihen kastettavaa. Penkin tytär Pirkko Sarkola kertoo, että äitinsä vielä kotona asuessaan kotipalvelun ruoat eivät maistuneet. Suurin osa meni roskiin. – Ei äidille maittanut ruoka yksin asuessaan. Me lapset pääsääntöisesti hoidimme äidin arkiaskareet ja käytimme ulkona. Hän asui toisessa kerroksessa eikä päässyt ilman apua kävelylle. Itkimme kotimatkat, kun oli äiti pitänyt jättää taas itsekseen neljän seinän sisälle, Sarkola muistelee. Sarkola kuvailee hyppineensä puoli metriä ilmaan sisarustensa kanssa kuultuaan, että äiti pääsee Ulla Penttilän perhekotiin. Kodinomaiseen hoivapaikkaan muuttaminen ei tuntunut isolta muutokselta, ja ajatus vakituisesta henkilökunnasta miellytti heitä kovin. – Ja elämä perhekodissa ei ole yhtä tiukasti aikataulutettua kuin laitoksissa. Sarkola kertoo äitinsä kotiutuneen nopeasti Penttilän perheeseen. Jopa niin, että Penkki luulee Penttilää tyttärekseen. Sarkola miettii, että omien tavaroiden ja esineiden mukaan tuominen uuteen kotiin edesauttoi kotiutumista. – Minäkin olen kotiutunut tänne hyvin. Käyn äitiä katsomassa ilmoittamatta lähes päivittäin. Sarkolaa miellyttää perhekodissa lisäksi hygieniataso ja virikkeiden tarjonta asukkaille erilaisten ohjelmien avulla. –Voi kun äiti olisi päässyt tänne jo aiemmin. Hän olisi parempikuntoisena saanut tästä vielä enemmän iloa. – Me sisarukset toivomme, että äiti saisi täällä nukahtaa pois. Vanhustenhoito on kutsumustyö Ulla Penttilä on miltei aina haaveillut, että ottaa vielä vanhuksia hoitoonsa. Hän on kasvanut perheessä, jossa saman katon alla eli kolme sukupolvea. – Meitä oli pitkän aikaa yksitoista ruokapöydässä, Penttilä sanoo kaataessaan kahvia ison ruokapöydän ääreen kerääntyneelle ryhmälle. Penttilällä on hoivakodissaan paikat seitsemälle vanhukselle, joiden hoitamisesta kunta solmii hänen kanssaan sopimuksen. Vanhukset tarvitsevat ympärivuorokautista palveluasumista, mutta he eivät ole sairaalahoidon tarpeessa. – Vanhusten yleinen vireystaso nousee nopeasti heidän tänne muutettuaan. Jos tulevat sairaalasta, jossa ovat maanneet vuoteessa vaipoissa, he ryhtyvät täällä käymään itse vessassa. Lääkityksiään muutetaan niin, että kaikki ylimääräinen jätetään pois. Oltuaan päivän aktiivisia he nukahtavat nopeasti ilman rauhoittavia eivätkä tarvitse unilääkkeitä nukkuakseen yönsä hyvin. Penttilä on koulutukseltaan kodinhoitaja, apuhoitaja, lähihoitaja ja sairaanhoitaja. Hän oli yli 20 vuotta kaupungilla töissä, kunnes havaitsi tarpeen vanhusten kodinomaiselle hoivalle. – Päätin ryhtyä pitämään perhekotia, jos löydän sopivan talon. 2006 keväällä tänne muutti ensimmäiset asukit. Koska Penttilällä on tehtävään soveltuva koulutus, hänellä voi olla hoidossaan seitsemän henkilöä. Ilman koulutusta perhekodissa voi olla enintään neljä hoidettavaa. – Kaikilta perhehoitajilta voitaisiin edellyttää vähintään lähihoitajan koulutusta, sillä vanhusten hyvä hoitaminen vaatii muutakin kuin maalaisjärkeä. Että tunnistaa, milloin vanhus esimerkiksi epätavallisesti käyttäytyessään tarvitsee lääkäriä ja milloin ei ole syytä huoleen. Penttilä sanoo, että perhehoitajan tulee ennen kaikkea pitää vanhuksista ja kotona olemisesta. Perhekoti on koti eikä laitos. – Omat asiat täytyy olla lisäksi kunnossa, sillä periaatteessa pitää tätä työtä jaksaa tehdä kellon ympäri. Ja asiakkaisiin sitoudutaan pitkäaikaisesti, kesken ei voi luopua leikistä. Yhdellä asukkaallani tuli juuri viisi vuotta täällä täyteen. MIA HEMMING Elojuhlan osanottajia seuraamassa yllätyksellistä tikkakisaa. Jurva yllätti: ei voittanut tikkakisaa Pohjanmaan elojuhlaa vietettiin venetsilaisten tapaan Kokkolassa Pohjanmaan Aluejärjestön elojuhlaa vietettiin totutusta poiketen keveissä ja iloisissa tunnelmissa yhteislaulellen ja kisaillen. Venetsialaiset ovat kokkolalaisten nimi huvilakauden päätäjäisille. Silloin palavat tuhannet lyhdyt huviloiden rannoilla, ammutaan raketteja, ilakoidaan, kun aletaan uuden kesän odotus. Koko Merenkurkun maailmanperintörannikko ja -saaristo on mukana juhlassa, jossa kukaan ei saa paukkeelta ja tulien loimulta unta ainakaan ennen puolta yötä. Aluejärjestön varapuheenjohtaja Heikki Lilja toivotti tervetulleeksi tapahtumaan osallistujat, 170 henkeä, ja pyysi palautetta tästä uudesta juhlan muodosta. Samalla hän muistutti SOTE- uudistusten tulleen voimaan, mutta kunnat yrittävät siirtää toteutusta rahanpuutteessa. Siksi on seurattava kunnan pääjien ja virkamiesten toimia entistä tarkemmin. Kun uusia vanhusneuvostoja valitaan, on eläkeläisyhdistysten oltava valppaana, että saamme niihin omia edustajiamme. Mikko Vehniäinen toivotti väen tervetulleeksi Ykspihlajan Palmahoviin, joka on Urheiluseura Ykspihlajan Reiman omistama rantamaja sataman lähelle. Tilaisuuden käytännön järjestelyt hoitivat Kokkolan ja Ykspihlajan Eläkeläiset yhdessä ansiokkaasti. Kokkolan Eläkeläisten lauluryhmä esitti 3 laulua hienosti ja sitten pääsi yleisökin laulamaan haitarin säestyksellä. Kuusi joukkuetta ilmoittautui tikkakisaan, josta tuli jännittä- vä. Tällä kertaa ei Jurvan joukkue voittanut, vaan Vaasa rimaa hipoen. Pietarsaarella oli sama pistemäärä mutta Vaasan joukkuella oli 1 kymppi enemmän. Voitto tuli tuomarin päätöksellä, josta kuulemma sai valittaa, mutta sitä ei oteta huomioon. Jurvalaiset jäivät kolmansiksi. Kisailuja jatkettiin henkilökohtaisilla suorituksilla ketjunheitossa ja ”nänninheitossa” maitotonkkaan. ”Nänni” on pitkä kumitutti, joka herkästi pomppaa tonkan kapeasta suuaukosta ulkopuolelle. Näin oli saatu huvilakausi päätettyä ja syksyn toimintakausi uudella innolla aloitettua Pohjanmaalla. Teksti: LEENA MÄKIPÄÄ Kuva: ANTERO AINASOJA Aavasaksan kuoro tunnelmoi johtajansa jäähyväiskonsertissa Noin kymmnenen vuotta Aavasaksan Eläkeläiset ry:n kuoroa johtanut Marja Mustakallio jättää kuoron johtamisen, koska hän omien sanojensa mukaan haluaa toisenkin vapaapäivän viikossa. Kuoron johtaminen siirtyy jonkun toisen vastuulle. Halusimme näyttää, mitä osaamme Marjan johdolla. Kuoron teemana oli Nuoruuteni laulut. Laulut olivat tuttuja 1940-, 1950- ja 1960-luvulta, muun muaessa Sataman valot, Edelweiss, Yksi ainoa ikkuna, Kaunis Veera ja monta, monta muuta laulua. Osa niistä esitettiin peräti neliäänisesti. Konsertissa esiintyi myös Ruotsin Juoksengista PRO-elä- keläisten kuoro. Sekin esitti lauluja samoilta. vuosilta. Meillä on ollut PRO:n kuoron kanssa yhteistyötä ennenkin. Se on luonnollista, kun järjestöömme kuuluu jäseniä Ruotsinkin puolelta, suomalaisia jotka olivat työelämänsä Ruotsin palveluksessa. Verotuksen vuoksi he eivät voi tulla kotimaahan, vaan ovat tuleet eläkkeelle siirryttyään tuohon rajan pintaan. Vain Tornionjoki erottaa meidät ja yhteistyö pelaa saumattomasti. Esiinnyimme Marjan jäähyväsikonsertissa kunnan auditoriossa, ja yleisöä oli tupa täynnä. Palaute oli myönteistä. Tuntui, että yleisö kaipasi juuri tällaista kevyen musiikin konserttia. Emme lopeta laulamista, vaan jatkamme sitä uuden johtajan johdolla Meän opistossa, johon tämä meän kuorokin kuuluu. Kiitokset Marja näistä vuosista, ikävähän meille tuli. Olimme jo niin tottuneet sinun vaativaan johtamistapaan. Vaan ymmärrämme, että sinua odottavat uudet haasteet elämässä. Lupaamme, että emme lopeta laulamista. Laulelemme edelleen Aavasaksan Eläkeläiset ry:n kuorossa. SULO SOINI
• 16 – Nro 6–7 lokakuu 2013 ELÄKELÄINEN Ryhmät, sooloesiintyjät ja kerhot tarvitsevat uusia ohjelmia ja ideoita Eläkeläiset ry kutsuu jäseniään ohjelmatalkoisiin Eläkeläiset ry kutsuu jäseniään ja ystäviään osallistumaan ohjelmatalkoisiin. Tarvitsemme ohjelmia, joita voi harjoitella ja esittää yhdistysten kerhoissa, ohjelmaryhmissä ja juhlissa. Kantakaa kortenne kekoon ja antakaa ideanne ja ohjelmanne yhteiseen käyttöön. Ohjelmien kerääminen alkaa nyt ja jatkuu ensi kesään saakka. Syksyllä 2014 kokoamme ohjelmistovihkosen talkoilla tuotetusta aineistosta. Talkoot on suomalaisille tuttu perinne. Meistä moni on osallistunut ainakin heinätalkoisiin, katto- tai muihin rakennustalkoisiin sekä laittanut kaupunkilaistalojen pihoja kuntoon asukkaitten yhteisissä kevät- ja syystalkoissa. Talkootyö on vapaaehtoista. Siitä ei makseta palkkaa, vaikka joskus talkoolaisille voidaan tarjota soppaa tai keittää kahvit. Olennaista on yhdessä tekemisen riemu ja valmiiksi saadusta työstä tuleva hyvä mieli. Tavallisesti talkoisiin ruvetaan silloin, kun halutaan saada rivakasti hoidettua jokin kertaluonteinen homma valmiiksi. Toisaalta on mittavampia talkooprojekteja, jotka vaativat pidemmän ajan. Helsingin Kulttuuritalo on kuuluisa esimerkki ison talkooponnistuksen tuloksesta. Ohjelmatalkoilla ei ole ihan niin mahtavaa tavoitetta, mutta joka tapauksessa ohjelmien tekeminen ja yhteen kokoaminen vaatii oman aikansa ja työnsä. Monenlaisia ohjelmia Tarvitsemme monenlaisia ohjelmia. On yhdistyksiä, joilta iltamat tai joulujuhlat syntyvät kuin itsestään – toisilta niiden tekeminen voi vaatia liikaa. Joskus meistä jokainen kaipaa Eläkeläiset ry:llä on hienoja ohjelmaryhmiä, kuten kesäpäivillä esiintynyt Extempero Haukiputaalta (kuva). Niitä olisi enemmänkin, jos ohjelma ja ideat saataisiin jakoon. vaihtelua ja uusia ideoita. Silloin yhteisestä ajatustenvaihdosta on iloa. Monenlaisilla ohjelmilla on käyttöä: – näytelmä, sketsi, pakina, puhe, runo tai runosikermä – laulu, kupletti tai muu sanoitus ja sävellys – liikunnallinen ohjelma, esimerkiksi laululeikki tai pieni kaikille tarkoitettu verryttelyohjelma – erilaiset tutustumisleikit – ohjelmakokonaisuudet juontoineen: iltamat, joulu- tai kevätjuhlat, teemapäivät tai yhdistyksen vuosijuhlat – viikkokerhon ohjelmamallit ja ideat kevät- ja syyskokousten piristeeksi Ohjeita ja ehdotuksia Otamme vastaan uusia ohjelmia, mutta ohjelmakokonaisuuksista käyvät myös vanhat. Jos tuotos ei ole omanne, tekijä on ehdottomasti ilmoitettava ja tekijänoikeuksista huolehdittava. Eläkeläiset ry pidättää oikeuden valita käyttökelpoisimmat ohjelmat ohjelmakoosteeseensa, muokata niitä tarvittaessa sekä välittää painettua ohjelma-aineistoa omakustannushintaan. Lähettämällä aineiston tekijä luovuttaa Eläkeläiset ry:lle aineiston käyttöoikeudet Kovin pitkillä teksteillä ei ole käyttöä. Lähettäkää ohjelmat sähköisessä muodossa. – perustakaa ohjelmakerho: kertokaa esimerkiksi tarina ja näytelkää se yhdessä; kirjoittakaa runo ja lausukaa se yhdessä; suunnitelkaa yhdistyksen seuraavan juhlatilaisuuden ohjelmakokonaisuus, harjoitelkaa se ja esittäkää juhlassa. Lähettäkää meille tuotoksenne ja kertokaa samalla, kuinka se syntyi. – ohjelmia voi tehdä yksin tai yhdessä. Yhdessä tekeminen on antoisaa: yksin tehtyjä ohjelmia voi vertailla, harjoitella, esittää ja muokata yhdessä – miettikää yhdessä, millainen juhla tai viikkokerhon ohjelma on toimiva; mikä on hauskaa tai tarpeellista; mikä tylsää; mitä kannattaa jättää pois Lähettäkää ohjelmanne kesäkuuhun 2014 mennessä osoitteeseen tiina.rajala@elakelaiset.fi Merkitkää ohjelmatietoihin selkeästi ohjelman tekijän tai tekijöiden nimi, yhdistys ja yhteystiedot. Kertokaa milloin ja miten ohjelma on syntynyt ja onko sitä aiemmin esitetty. Käyttökelpoisimmat ohjelmatuotokset palkitaan talkoohengen mukaisesti. Eläkeläinen-lehti on suosittu väline Eläkeläiset ry:n esittelyssä Tilaukset jakolehdistä tehtävä viikkoa ennen lehden ilmestymistä Eläkeläiset ry:n yhdistykset tilaavat Eläkeläinen-lehteä järjestön toimistolta aikaisempaa enemmän jakaakseen sitä messuilla, markkinoilla, tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Se on mainio juttu ja järjestön ja lehden tekijöiden hartaiden toiveiden mukaista. Jotta lehtien lähettäminen yhdistyksille suoraan painosta sujuisi tilaajien toiveiden mukaisesti ja järjestön kannalta mahdollisimman hyvin ja edullisestii, on tilaamisessa noudatettava seuravaa käytäntöä: Lehdet tilataan edelleen Elä- keläiset ry:n toimistosta toimistonhoitaja Satu Rautiolta. Tilaus on tehtävä viimeistään viikkoa ennen halutun numeron ilmestymistä joko puhelimitse tai sähköpostitse. Puhelinnumero on 020 743 3610 ja sähköpostiosoite satu.rautio@elakelaiset.fi Ilmestymispäivän jälkeen tehdyt tilaukset tulevat järjestölle kalliimmiksi, koska lähetetyistä lehdistä joudutaan silloin maksamaan ensin kuljetusmaksu painosta toimistoon ja sitten postimaksu toimistosta tilaajalle. Toimistolle tilataan vain pienehkö määrä lehtiä, joten siksikin tilausten tekeminen ennakkoon ja hyvissä ajoin on välttämätöntä. Tiedot lehden ilmestymisajoista löytyvät yhdistyspostissa lähetystä mediakortista, joka on myös kotisivuillamme kohdasta Eläkeläinen-lehti. Lehdessä seuraavan numeron ilmestymispäivä ilmoitetaan aina samalla sivulla, jolla ovat Syntymäpäiviä- ja Poisnukkuneita-palstat. Eläkeläinen-lehteä jaettiin myös kesäpäivillä Oulun Rotuaarilla.
• Nro 6-7 lokakuu 2013 – 17 ELÄKELÄINEN Eläkeläiset ry:n syksyn 2013 kurssikalenteri – Kuntoranta Käsityö- ja askartelukurssi VIELÄ EHTII ILMOITTAUTUMAAN 21.-24.10.2013 (3 vrk) Opettajana Sisko Rönkkö. Uusia ideoita kerhoihin; tuotteita yhdistysten joulumyyjäisiin. Hinta: 214 € (ph) / 250 € (th) Ilmoittautuminen heti! Sosiaalinen media (SOME) ja blogikirjoittamisen kurssi PERUUTETTU Veteraanien kulttuurikilpailut 2.– 3.11.2013 Porissa Muistutamme, että Veteraanien toisiin kulttuurikilpailuihin tulee ilmoittautua 30.9. mennessä. Kotisivut yhdistykselle 23.-25.10.2013 ( 2 vrk) VAIHDETTU ATK-TUKIHENKILÖKOULUTUKSEN TILALLE Laadimme helppokäyttöiset kotisivut yhdistykselle. Samalla kertaamme tekstin- ja kuvankäsittelytaitoja. Sopii niille, joilla on tietokoneen käytön perustaidot. Opettajana Petra Åhlström. Hinta: 142 € (ph) / 164 € (th) Ilmoittautuminen heti! Yhdistystoiminnan jatkokurssi 4.-8.11.2013 (4 vrk) Opettajina Martti Vaattovaara ja Anu Mäki. Kokous- ja neuvottelutaitoja, yhdistyslaki, yhdistyksen tärkeät asiakirjat ja arkistointi. Hinta: 262 € (ph) / 304 € (th) Ilmoittautuminen heti! Taloudenhoidon jatkokurssi 4.-8.11.2013 (4 vrk)Opettajana Anitta Koski. Vielä ehtii käsityö- ja askartelukurssille Taloudenhoidon perusteiden kertausta, kysymyksiä, atk-pohjainen kirjanpito, yhdistyksen varainhankinta. Hinta: 262 € (ph) / 304 € (th). Ilmoittautuminen heti! Matkavastaavien opinto- ja neuvottelupäivät 10.-13.12.2013 (3 vrk) Opettajana Anu Mäki. Kurssi peruskurssin käyneille matkavastaaville. Hinta: 184 € (ph) / 214 € (th). Ilmoittautuminen 8.11. mennessä! Onnellinen yhdistys 10.-13.12.2013 (3 vrk). Ilka Haarni, Veikko Väntänen ja Mervi Höylä. Yhdistyksen viikkokerhojen sisällön kehittäminen, tehtävien jako, ihmissuhdetaidot ja mielen hyvinvointi: kurssi toimihenkilöille, kerhojen vetäjille sekä muille yhdistysaktiiveille. Hinta: 184 € (ph) / 214 € (th). Ilmoittautuminen 8.11. mennessä. Onnellinen yhdistys on monipuolinen opintokokonaisuus, joka auttaa yhdistystoiminnan kehittämistä sekä siihen osallistuvien ihmisten omaa jaksamista. Mervi Höylä ja Veikko Väntänen johdattavat aiheeseen toiminnallisin menetelmin sekä keskusteluin. Heidän lisäkseen kurssia tulee vetämään Ilka Haarni Mielenterveysseurasta. Hänen aiheensa on mielen hyvinvointi ja ihmisen keinot itse tukea sitä. Ilka Haarni on koulutukseltaan sosiologi ja aiemmin tehnyt ansiokkaan eläkeikäisten toimintaa koskevan tutkimuksen Kolmas elämä. Eläkeläiset ry järjestää kursseja myös eri alueilla, esimerkiksi: – koulutusta muistikerhojen ohjaajille marraskuussa, Vantaa Ilmoitamme asiasta myöhemmin lisää. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä, viimeistään kuukautta ennen kurssia, osoitteeseen Eläkeläiset ry; Satu Rautio, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: satu.rautio@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/ kurssihakemus Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puoli- vai täysihoidon. Kurssituki Pienet ja vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kurssitukea, joka kattaa puolet kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Kurssikalenteriin voi tulla vielä muutoksia. Kalenteri julkaistaan myös Eläkeläinen-lehdessä, josta näkee mahdolliset muutokset. Alueellisista kursseista ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussihteeri Tiina Rajalalta, puh. 020 743 3617 tai 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Syksyn askartelukurssille 21.–24.10 (3 vrk) ehtii vielä, jos ilmoittautuu heti. Kurssilla saa uusia ideoita kerhoa ja vaikka yhdistyksen joulumyyjäisiä varten. Kurssilla opetellaan: – pienimuotoista kankaanpainantaa – pienimuotoista neulahuovutusta – askartelua jouluisin teemoin: esimerkiksi kranssien ja jyvätonttujen valmistusta Kurssille voi ehdottaa toivomuksiaan ja tuoda omia ideoitaan muille jaettaviksi. Kurssilla opitaan askartelemaan helposti saatavia ja edullisia materiaaleja käyttäen. Esineitä valmistetaan luonnonmateriaaleista, kuten koivunoksista. Mielen hyvinvointia ikääntyessä Suomen Mielenterveysseurassa on Raha-automaattiyhdistyksen tuella käynnistynyt eläkeikäisten mielen hyvinvointiin panostava hanke Mirakle – mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyville. Kolme hanketyöntekijää - projektipäällikkö Maria Viljanen ja suunnittelija Maija Hansen sekä allekirjoittanut – työskentelee vuoteen 2016 ikäihmisten mielen hyvinvoinnin edistämisen parissa eläkeikäisten omaa ääntä kuunnellen, heidän tarpeitaan ja näkemyksiään kysellen ja heidän kanssaan yhdessä toimien. ”On erittäin tärkeä, se auttaa jaksamaan jokapäiväisessä toiminnassa” Mielen hyvinvointi jää usein fyysisen toimintakyvyn varjoon, kun varttuneiden hyvinvoinnista puhutaan. Mielen hyvinvointi kuitenkin tukee toimintakykyä ja vahvistaa jaksamista merkittävällä tavalla. Moni eläkeikäinen on asian myös omakohtaisesti havainnut. Yli 60-vuotiaat pitävät kyselymme mukaan mielenterveyttä perustavana hyvinvoinnin lähteenä. Eräs vastaaja kiteytti mielenterveyden merkitsevän ”kykyä kohdata arjen haasteet ja ilot”. ”On sinut itsensä ja ympäristönsä kanssa. Ottaa iän tuomat muutokset vastaan levollisesti” Ikääntyvässä Suomessa suurten ikäluokkien ja sitä vanhempien sukupolvien mielen hyvinvoinnilla on kasvava merkitys. Harvoin julkisuudessa kuitenkaan puhutaan siitä, että mielen hyvinvointia voi vahvistaa kuten fyysisiä voimia ja kuntoakin. ”Ajattelemalla positiivisesti. Osallistumalla. Seuraamalla maailman menoa” Mielen hyvinvointiin vaikuttaa moni asia vanhuuteen kohdistuvista asenteista toimeentuloon ja palveluihin sekä elämäntilanteesta terveydentilaan ja ihmissuhteisiin. Yhdistystoimintaan osallistuminen on yksi monipuolisimmista mielen hyvinvoinnin lähteistä eläkeiässä. Niinpä te yhdistyksissä toimivat saatte riennoistanne kaupanpäällisiksi roppakaupalla hyvää mieltä ja jaksamista, kuten hyvin tiedätte. Mielen hyvinvoinnin arkisessa hoitamisessa harva iäkäs ihminen on muutenkaan aloittelija, sillä eletty elämä, erilaiset yhteiskunnalliset rakennemuutokset, henkilökohtaiset elämänmuutokset, kriisit tai menetykset ovat ennättäneet koulia ihmisiä ja kartuttaa ymmärrystä ja taitoja. Elämänkokemuksesta onkin hyvä ammentaa mielensä hyvinvointia ajatellessaan. Matkan varrella kertyneet elämäntaidot näkyivät myös kyselymme vastauksissa: useimmat varttuneet kertoivat huolehtivansa mielen hyvinvoinnista hyviksi havaitsemillaan keinoilla ja monipuolisesti. ”Teen mitä huvittaa, menen metsään, luen yhtä sun toista, lapset antaa uusia näkökulmia. Keitän hyvän teen” Teillä elämän konkareilla on paljon mielen hyvinvoinnin osaamista. Käyttäkää sitä ja jakakaa sitä toisillenne! ILKA HAARNI Mirakle-hanke Suomen Mielenterveysseura Kirjoittaja on opettjana Onnellinen yhdistys -kurssilla
• 18 – Nro 6–7 lokakuu 2013 ELÄKELÄINEN Eila Kohlanen esitti kirjoittamansa Muija ja morsian -runon. Matti Sivonen esitti Haanpään Pussisen akan. Kurssikuoro, johtajana Antti Vainikainen. Kuntorannan juhlissa kuultiin ja nähtiin: ikääntyminen on P elko suurten ikäluokkien eläköitymisen ja hoivamenojen kasvun aiheuttamasta kestävyysvajeesta on Eläkeläiset ry:n puheenjohtajan Kalevi Kivistön mukaan aiheeton. Kivistö kommentoi eläke- ja hoivakeskustelua puhuessaan Varkaudessa Kylpylähotelli Kuntorannan, 45-vuotisjuhlassa. Kuntoranta järjesti vuosipäivän kunniaksi monenlaista ohjelmaa syyskuun toisen viikon aikana. ”Vanhat herrat”, Erja ja Eliisa. Viikon huipensi lauantaina 14.6. järjestetty juhla. Sen ohjelmasta vastasivat Eläkeläiset ry:n musiikkikurssin ja Ohjelmia yhdistyksiin -kurssin osanottajat sekä Varkauden Eläkeläiset ry:n tanhuryhmä. Juhlan juonsi Raija Puumalainen, todellinen Kuntorannan asiantuntija. Korkeatasoista ohjelmaa riitti koko iltapäiväksi. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö vastasi juhlapu- heessaan kriistunnelmien litesojille. – Ensinnäkin on väitetty, että eläkerahat loppuvat. Toiseksi väitetään, että yhteiskunnan hoivamenot kasvavat hallitsemattomasti. Väitetään että näistä syistä kansantalouteemme syntyy kestävyysvaje, Kivistö totesi. – Eläkkeiden maksuun käytetään juoksevien eläkemaksujen ohella eläkerahastojen tuottoa, siitäkin vain osaa. Varsinaiseen pääomaan, joka on tällä hetkellä yli 150 miljardia euroa, ei ole tarvinnut koskea. Rahastot kasvoivat viime vuonna yhteensä noin 4 mrd eurolla. Työmarkkinaratkaisun yhteydessä sovittiin myös eläkemaksujen kehityksestä niin, että aikaisemmin tehdyistä rahoitussuunnitelmista voidaan pitää kiinni, Kivistö totesi. Huoleen hoivamenojen kasvusta Kivistö vastasi viittaamalla tutkimustuloksiin, jotka osoitta- Veijo Meriläinen tunnelmoi Tiet-laululla. vat ikääntyvien toimintak ja itsensä terveeksi kok suhteellisen osuuden kaksi taistuneen kymmenen viim kuluneen vuoden aikana. – Merkittävä havainto tu kin tutkimuksessa oli, että velujen tarve kasautuu vi siin elinvuosiin, mutta jak pitene. Tutkija tekikin sen topäätöksen ”että ikääntym tuomat haasteet yliarvioid Johtopäätös vastaa myös Airi Vaske esitti H hoidon.
• Nro 6-7 lokakuu 2013 – 19 ELÄKELÄINEN Varkauden Eläkeläiset ry:n tanhuryhmä. riemuvoitto eikä taloudellinen tappio kyvyn kevien inkermeksi uossaä paliimeikso ei n johmisen daan”. kan- sainvälisten tutkijoiden arvostetussa lääketieteen aikakauslehti Lancet’ssa tehtyä päätelmää, jonka mukaan ”ikääntyminen on riemuvoitto eikä taloudellinen tappio”, Kivistö sanoi. Kuntoranta vaikuttaa koko yhteiskuntaan Toimintakunnon paranemisen taustalla Kivistö näki kaksi asiaa ylitse muiden: liikunnan, varsin- Helmi Frästin kirjoittaman Helmin terapia- kin arkiliikunnan ja liikunnalliset harrastukset, sekä sosiaalisen aktiivisuuden, harrastukset ja kontaktit kanssaihmisiin. – Kuntorannan kurssitoiminnassa on vuosikymmenien aikana koulutettu tuhansia ja taas tuhansia järjestöjen ja harrrastuspiirien vetäjiä, jotka ovat kartuttaneet sosiaalista pääomaa omilla paikkakunnillaan. Kuntoranta on ollut ja on tästä eteenkin päin todella energisoiva paikka, jonka voimaannuttava vaikutus säteilee koko yhteiskuntaan. – Tätä Kuntoranta on ollut koko olemassaolonsa ajan. Aluksi asuttiin telttakylässä, vähitellen saatiin majoitustiloja neljän seinän sisälle, turvattiin ruokahuolto rakentamalla ja varustamalla ajanmukainen ravintola, rakennettiin harrastustiloja pienille ja isoille ryhmille, rakennettiin uimaosasto kuntoutusmahdollisuuksineen ja kaikki tämä upeassa suomalaisessa järvimaisemassa, jossa houkutus ulkoiluun on vastustamaton. – Kun kanta-asiakkaat ovat samassa elämäntilanteessa olevia eläkeläisiä, ja Eläkeläisiä isolla kirjaimella eli järjestömme jäseniä, ovat sosiaaliset kontaktit syntyneet mutkattomasti ja sosiaalinen pääoma – tuo toimintakyvyn ylläpitämisen avainasia – on karttunut kuin itsestään, Kivistö sanoi. Kuntoranta kuin toinen koti Monen muun juhlavieraan tavoin Kivistö kertoi myös henkilökohtaisempia muistoja Kuntorannasta. – Kävin ensimmäisen kerran Kuntorannassa noin 35 vuotta siten. Toimin silloin opetus- ja kulttuuriministerinä maan hallituksessa ja olin myös hallituksen sosiaalipoliittisen ministerivaliokunnan jäsen, joka valmisteli sen ajan suurta eläkeuudistusta. Niinpä olimme Eläkeläiset ry:n silloisen toiminnanjohtajan Leevi Raitaniemen kanssa tiiviissä yhteydessä ja niissä yhteyksissä heräsi ajatus vierailla Kuntorannassa. Paikalla olivat mm. paikallinen eläkeläisaktiivi Hugo Manninen ja äskettäin kotikuntansa Eläkeläisin liittyneet vanhempani. Päivä oli kaunis, Kuntoranta ympäristöineen parhaimmillaan. – Myöhemmin paikka oli vanhemmillenikin kuin toinen koti, jonka kursseille ja jossa vietettäville lomille suunnistettiin aina, kun muilta toiminnoilta ehdittiin. Ja usein ehdittiinkin. Viimeksi näissä merkeissä vietimme täällä äitini 80-vuotispäivää, jota isä ei enää ollut keskuudessamme viettämässä, Kivistö kertoi Kuntorannan historiaa Kivistö luonnehti upeaksi. – Sillä on edessään mittavia haasteita. Vapaa-ajan vieton tavat ovat myös eläkeläisväestön keskuudessa muuttuneet, tarjonta on lisääntynyt ja monipuolistunut ja myös ulkomaiset kohteet lähellä ja kaukana tarjoavat vaihtoehtoja Kuntorannalle. Uskomme kuitenkin, että Kuntorannan perustajien tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia, aikaisempaakin ajankohtaisempia, ja että perustajien perinne elää edelleen. (P.I.) Kalevi Kivistö sekä puhui että puhalsi. Birgitta Hast vakuutti, ettei itke lemmen tähden.
• 20 – Nro 6–7 lokakuu 2013 ELÄKELÄINEN Martti Anttonen (vas.) ja Simo Leino toivat Kuntorannalle lahjaksi Raili Antosen maalaaman taulun. Esko Kotilaisella (vas.) ja Risto Pulkkisella oli mieluisaa kerrottavaa onnitteluja vastaanottanille Kalevi Kivistölle ja Jarmo Ikäheimoselle. – Kun hätä on suurin, silloin on tultava avuksi, sanoo Eläkeläiset ry:n Uudenmaan Aluejärjestön varapuheenjohtaja Esko Kotilainen. Kotilainen ja aluejärjestön matkavastaava Risto Pulkkinen toivat Kuntorannan juhlaan järjestönsä onnittelut. Vähintään yhtä tervetullut oli tieto, että aluejärjestö on muistanut Kuntorannan remonttirahastoa 500 eurolla. – Toivomme, että muutkin aluejärjestöt ja yhdistykset reagoivat samalla tavalla Kuntorannan tilanteeseen, Kotilainen sanoo. Kotilaisen mielestä tämä on säilytettävä. Kuntorantaa muistettiin myös muuten. Satakunnan aluejärjestön puheenjohtaja Martti Anttonen ja aluetoimikunnan jäsen Simo Leino toivat kylpylähotellille lahjaksi Raili Anttosen maalaaman taulun. Siinä katsojan eteen aukee kovin tuttu rantamaisema. Persoonallisella tavalla Kuntorantaa onnittelivat Eläkeläiset ry:n musiikkikurssien pitkäaikaiset opettajat Reino Bäckström ja Sauli Malinen. He onnittelivat juhlakalua laululla, johon myös yleisö saattoi yhtyä. (P.I.) Kuntorantaa onniteltiin puhein, lahjoin ja lauluin Kuntoranta on Eläkelkäiset ry:n jäseniä ympäri maata yhdistävä tekijä. – Kuntorannasta syntyy tunne, että tämä on omaa ja yhteistä, vaikka täällä ei jatkuvasti kävisikään, Kotilainen sanoi kylpylähotellin juhlan alkamista odotellessaan. – Me kaikki yhdessä olemme osallistuneet Kuntorannan syntyyn ja elämään. Tämä on rakennettu talkoilla ja suureksi osaksi rahoitettukin keräyksillä ja erilaisilla vapaaehtoisuuteen perustuvilla tempauksilla. Tämä ei ole mikä tahansa rakennus, vaan kuuluu järjestön toiminnan ydinasioihin: Aarne Jäntin sooloesitys juhlassa. Sauli Malinen (vas.) ja Reino Bäckström lauloivat onnittelulaulun, johon myös yleisö yhtyi. Oikealla juhlan mainio juontaja Raija Puumalainen.
• Nro 6-7 lokakuu 2013 – 21 ELÄKELÄINEN Eläkeläiset ry palkitsi saavutuksista EETUn ja Sitran yhteishanke alkoi kurssi- ja muussa toiminnassa seminaarilla Antti Vainikainen oli yksi kuudesta Eläkeläiset ry:n palkitsemasta Kuntorannan-kävijästä. Eläkeläiset ry palkitsi Kuntorannan juhlassa kuusi järjestön jäsentä saavutuksista kurssi- ja muussa toiminnassa. Palkitut ovat osallistuneet aktiivisesti järjestön kursseille Kuntorannassa ja hyödyntäneet tietojansa ja taitojansa niin, että niistä on koitunut iloa ja hyötyä myös kanssaihmisille. Puheenjohtaja Kalevi Kivistö ja koulutussihteeri Tiina Rajala ojensivat ansioituneille Kuntorannan-kävijöille kunniakirjat ja kunkin oman alan tietokirjan. – Kuntoranta on vuosikymmenten ajan ollut Eläkeläiset ry:n järjestämien kurssien ensisijainen paikka. Täällä on opiskeltu järjestö- ja yhteiskunnallisia aineita, täällä on voimisteltu, tanssittu, soitettu ja laulettu. Täällä on kirjoitettu runoa ja proosaa, maalattu tauluja ja tehty käsitöitä. Uusi teknologia on tuonut mukanaan uusia kurssiaiheita, kuten tietokoneen käytön vertaisohjaajakoulutuksen sekä kotisivukurssit. – Vuosien varrella on tullut uusia kouluttajia ja uusia kurssilaisia. Heidän joukossaan on viime vuosina ollut Eläkeläiset ry:n monikulttuurisen toiminnan johdosta erikielisiä ja eri kulttuureista tulevia ihmisiä. Kuntoranta on ollut eläkeläisten oma, elinikäisen oppimisen sekä aktiivisen ja omaehtoisen tekemisen foorumi, Tiina Rajala sanoi palkitsemispuheessa. Palkitsemisessa ei sovellettu paremmuusjärjestystä vaan henkilöt lueteltiin sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Niin tekee myös Eläkeläinen-lehti: Kaarina Jokelainen Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry:stä on osallistunut monipuolisesti sekä tanssi- että käsityö- ja askartelukursseille. Hän ohjaa yhdistyksensä askartelukerhoa opettaen kursseilla saamiaan ideoita kerholaisille. Hän toimi vertaisohjaajana viime kevään ma- nifestipaja-kurssilla, jossa valmistettiin Oulun kesäpäivien rotestikulkueen rekvisiittaa. Ada Juvonen Mänttä-Vilppulan Eläkeläiset ry:stä on osallistunut monipuolisesti eri alojen kursseille taideaineista järjestöaineisiin. Hänen ominta alaansa on kirjoittaminen ja hän on julkaissut useita runokirjoja. Juvonen vetää kirjoittajapiiriä omassa yhdistyksessään ja toimii yhteistyössä alueensa kansalaisopiston kanssa. Juvosen vahvuuksiin kuuluu esiintymistaito, ja hänen ryhmänsä on vieraillut vanhainkodeissa ilahduttamassa niiden asukkaita lausuntaesityksillä. Rudolf Lindblad Kallio-Vallilan Eläkeläiset ry:stä on osallistunut Iso opinahjo Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö totesi juhlapuheessaan, että Kuntorannassa on koulutettu vuosien aikana tuhansia ja taas tuhansia järjestöjen ja harrastepiirien vetäjiä. Määrä tuntuu suurelta, mutta liioittelusta Kivistöä ei voi tässäkään asiassa syyttää. Varkaudessa koulutettujen Eläkeläiset ry:n vertaisohjaajien ja toimihenkilöiden määrä on pikemminkin viisi- kuin nelinumeroinen. Pelkästään viime vuonna Kuntorannassa järjestetyillä Eläkeläiset ry:n kurseilla oli 375 osanottajaa. Viime vuosina Kuntorannan kurssilaisten määrää on vähentänyt aluekurssien yleistyminen. Niillä oli vuonna 2012 lähes yhtä paljon osanottajia – 350 – kuin Kuntorannassa. Kurssilaisten yhteismäärä oli siis yli 700. (P.I.) sekä ilmaisutaidon että kirjoittajakursseille. Hän on kirjoittanut tuotteliaasti sketsejä, näytelmiä, runoja ja pakinoita. Lindblad vetää Eläkeläiset ry:n Helsingin aluejärjestössä kirjoittajapiiriä ja on toimittanut eläkeläisradiota. Hän on kaksikielinen ja kirjoittaa säännöllisesti ruotsinkielisen kolumnin Eläkeläinen-lehteen. Ritva Mörönen Oulun Eläkeläiset ry:stä on osallistunut viime vuosina aktiivisesti liikuntakursseille. Voimistelun lisäksi hän harrastaa muun muassa senioritanssia. Mörönen osallistui Oulun kesäpäivien järjestelytoimikuntaan ja hänen viimeaikaisiin saavutuksiinsa voi lukea, että hänen voimisteluryhmänsä osallistui kesäpäivien liikunnan kenttäohjelmaan. Matti Ruokolainen Lieksan Seudun Eläkeläiset ry:stä on osallistunut erittäin monipuolisesti sekä harraste- että järjestöaineiden kursseille. Hän on ansioitunut uuden teknologian käytössä ja laatinut yhdistykselleen upeat kotisivut. Ruokolainen opettaa vertaisohjaajana yhdistystovereilleen tietokoneen käyttöä. Antti Vainikainen Nokian Eläkeläiset ry:stä on liikunnallinen ja esiintymistaitoinen ja osallistunut näitä taitoja kehittäville kursseille. Hänen omin lajinsa on kuitenkin ehdottomasti musiikki – eikä ainakaan montaa musiikkikurssia ole pidetty ilman hänen osallisuuttaan. Hän sekä laulaa että johtaa kuoroa. Vainikainen juonsi järjestön 50-vuotisjuhlan kuorokonsertin ja hänen viimeaikaisia saavutuksiaan on Oulun kesäpäivien suurkuoron johtaminen. Hän toimii kuorosarjan tuomarina Veteraanien kulttuurikilpailussa Porissa 2.-3.11. Heinäkuussa voimaan tullut vanhuspalvelulaki on hyvä lähtökohta. Nyt vaaditaan työtä niin vanhusneuvostoissa kuin eläkeläisjärjestöissäkin, jotta lain hengen mukaisesti ikäihmiset tulevat kuulluiksi. Vanhusneuvostojen toimintaa mietittiin EETUn ja Sitran järjestämillä vanhusneuvostopäivillä lokakuun alussa. – Me eläkeläisjärjestöinä pidämme tärkeänä lain lähtökohtana hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista, Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n puheenjohtaja Hannes Manninen totesi avaussanoissaan. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran johtava asiantuntija Eeva Päivärinta muistutti, että Suomessa on paljon kuntia, joissa on ollut toimivat vanhusneuvostot jo pitkään. – Keskustelu keskittyy nyt itse vanhusneuvostoon. Mutta, miten vanhusneuvosto toimii ja osallistaa paikallisesti jäseniään ja jäsenten ympärillä olevia ihmisiä? Minkälaisia paikallisia toimintatapoja otetaan käyttöön?, Päivärinta kysyi. Turku kuuntelee ikäihmisiä – Olemme Turussa harjoittaneet osallisuutta ja kuntalaisvaikuttamista vuodesta 1977 lähtien. Tämän vuoden alusta uudella tavalla. Nyt se on kaikessa johtamisessa ja strategisissa tavoitteissa mukana, Turun kaupungin erityisasiantuntija Juha Rantasaari kertoi. Turulla on jo mallinnus, miten ikäihmisiä tullaan kuulemaan. – Ikäihmisiä ei pidä käsitellä massana, niin kuin ei mitään muutakaan ryhmittymää, vaan pitäisi nähdä yksilöiden kautta osaamista. Vanhusneuvosto aloitti Turussa toimintansa kesäkuussa. Valmistelussa on asiakas- ja kansalaisraateja. – Miten voimme löytää keinoja, joilla yksilöt voisivat vaikuttaa palveluihin jo ideavaiheessa, ei vain päätösvaiheessa, Rantasaari mietti. Hän korosti, että palvelut ovat ihmisiä varten eikä rakenteita varten. Tampereellakin tapahtuu Turun kaupunki on mukana EETUn ja Sitran hankkeessa, johon kuuluu myös Tampereen kaupunki. Tampereella keskitytään omaishoidontuen asiakasperheille suunnatun henkilökohtaisen budjetin kehittämiseen ja käyttöönottoon. – EETU ry:n ja Sitran hankkeessa tuetaan ja kannustetaan ikäihmisiä ja vanhusneuvostoja ottamaan vastuuta vanhuspalvelulain toteuttamisesta. Ikäihmisten omaehtoisuus, omaan asiantuntijuuteen luottaminen ja toistensa aktivointi vahvistavat heidän asemaansa vahvoina toimijoina yhteiskunnassa, Sitran johtava asiantuntija Tuomo Melin korosti. Uusia mahdollisuuksia – On haastava yhtälö, jos kasvava väestöryhmä kokee itsensä ulkopuoliseksi ja kokee, ettei tule kuulluksi päätöksenteossa ja valmisteluissa, Kansallisen senioriliiton toiminnanjohtaja Marjo Palomäki totesi. Vanhuspalvelulaki toi uusia toimintamahdollisuuksia järjestöille. Niitä tarjoaa nyt myös Sitran kanssa tehtävä yhteistyö, joka kestää kevääseen 2015. Neuvoja ja kannustusta Vanhempi toimittaja Hannu Hannu Lehtilä veti paneelin, johon osallistuivat Ole Norrback (Svenska pensionärsförbundet), Auli Väisänen (Kansallinen senioriliitto), Matti Hellsten (Eläkkeensaajien Keskusliitto), Ensio Koitto (Kristillinen Eläkeliitto) ja Kalevi Väisänen (Eläkeläiset). – Vanhusneuvoston valta riippuu ihan siitä, miten vanhusneuvosto pystyy käyttämään omaa valtaa, Norrback totesi. – Hoitoon ja hoivaan pääsy on tärkeää silloin, kun se on ajankohtaista. Vanhusneuvostojen tulisi pyrkiä viemään tätä eteenpäin, Väisänen totesi. VESA TOIKKA
• 22 – Nro 6–7 lokakuu 2013 ELÄKELÄINEN Pentti Haanpään elämäntarina rikkoo myyttejä Matti Salmisen (s.1956) kirjoittama teos ”Pentti Haanpään tarina” avaa aivan uuden sivun salaperäisen kirjailijan elämään ja ajatteluun, sekä paljastaa Haanpään rakkausseikkailut vuoden 1953 Kiinan matkalta ja sen jälkeen. Salminen teki kolme vuotta kirjallisuuden perustutkimusta etsiessään muun muassa Haanpään novelleja eri lehdistä. Niitä löytyi peräti 305, ja Salmisen mukaan niitä voi löytyä vielä lisääkin. Niistä Salminen on koonnut kirjastonäyttelyn Ouluun ja Helsinkiin. Salmisen mukaan Haanpään jäämistö on erittäin laaja ja sisältää sekä kaunokirjallista että henkilökohtaista materiaalia. Jäämistö hajaantui Haanpään kuoleman jälkeen moneen osaan. Ensimmäinen erä jäämistöä lähti Piippolasta Helsinkiin jo hautajaispäivänä 16.10.1955. Sen vei mukanaan Helsinkiin Otavan kustannustoimittaja Eino Kauppinen. Haanpään lesken Ailin luvalla Kauppinen tyhjensi Haanpään kirjoituspöydän sisällön pahvilaatikkoon, eikä aineiston sisällöstä tehty koskaan mitään paperia. Vuonna 1966 Kauppinen julkaisi elämäkertateoksen ”Pentti Haanpää 1905-30,” mutta toista osaa hän ei julkaissut koskaan. Salmisen mukaan Kauppinen suoritti Haanpäälle oikeistolaisen ”valkopesun.” Pentti Haanpään (1905-55) oli vaikea saada 1930-luvulla teoksilleen kustantajaa. Silti Haanpää ei tinkinyt omasta kirjailijankehityksestään, vaikka virallinen kirjallisuuseliitti Olavi Paavolaisen johdolla syöksi hänet ”nuoren neron” maineesta ”harhautuneen tendenssikirjailijan” karanteeniin: ”Ei henkilökohtainen katkeruus, vaan itse ajan tapahtumat, pulakausi kaikkine paikallisine ilmiöineen, hurraa-isänmaallisuuteen turvautuva lapuanliike väkivaltaisine tapauksineen ja sotakiihkoiluineen vaikuttivat voimakkaina ärsykkeinä Pentti Haanpään omaleimaiseen yhteiskunnalliseen ajatteluun.” Turtiainen totesikin, että 1930-luvun pulakauden ja lapualaiskauden päivänilmiöitä on tuskin missään muualla kirjallisuudessamme kuvattu yhtä suorasanaisesti ja kirpeän suolaisesti. Pääteokset julkaistiin vasta kuoleman jälkeen 1930-luvun pula-aika oli alle kolmikymppiselle Haanpäälle hänen yhteiskunnallisen ajattelunsa testauslaboratorio. Talouskurimuksen aiheuttamat tragediat löytyivät kotinurkilta, kun kansainvälinen kapitalismi tuli kylään myös Kairanmaalle. Suomi-neito jätti 30-luvulla heitteille äärioikeistolaisten hurraa-isänmaallisuuden pääomaedustajien avustuksella suuren joukon työmiehiä ja pe- Pentti Haanpään jutut syntyivät kapeisiin muistivihkoihin räti 15 000 maatilaa pakkohuutokaupattiin. Nämä tapahtumat löivät lukkoon Pentti Haanpään radikaalin maailmankatsomuksen, elämän karvaan ihanuuden. Pentin kahdesta veljestä Ollista ja Aimosta tuli SKDL:n kannattajia. Sodan jälkeen heidän toimestaan Leskelän kylään perustettiin SKDL:n paikallisosasto. Pentti kirjoitti Erkki Valalle 20.9.1949: ”Vanha kapitalismi keksi ´länsimaisesta sosialidemokratiasta´ vahvan sauvan, johon nojaten se voi jatkaa taivaltaan.” Otava julkaisi keväällä 1957 kolmena niteenä Pentti Haanpään jälkeenjääneet, julkaisemattomat teokset kolmessa osassa, jotka lukuisten juttujen lisäksi sisälsivät vuonna 1935 kirjoitetut romaanit ”Noitaympyrä” ja ”Vääpeli Sadon tapaus,” Haanpään kaksi pääteosta. Kustannustoimittaja Eino Kauppinen jätti näistäkin kokoelmista pois ne jutut, jotka eivät sopineet hänen oikeistolaiseen maailmankuvaansa. Ei Haanpää kuitenkaan puutteessa ja kurjuudessa joutunut elämään. Hän sai vuonna 1946 Valtion kirjallisuuspalkinnon 60 000 markkaa sekä Otavalta hyvän miehen lisää 50 000 markkaa ja kirjojensa tekijänoikeustuloja muutamassa vuodessa noin miljoonaa markkaa. Tuolloin metsätyömiehen päiväansio oli 351 markkaa, ja töitä riitti keskimäärin neljäksi kuukaudeksi vuodessa. Vuosina 1944-51 tehdastyöläisten tuntupalkat nousivat kahdeksankertaisiksi, mutta niiden reaaliarvo nousi voimakkaan inflaation vuoksi vain 40 prosenttia. Haanpään omat ihmiset Arvo Turtiainen kirjoitti Vapaassa Sanassa 23.10.1955 artikkelissaan ”Pentti Haanpään haudalla:” ”Maanteillä harmaan kiviaidan takana virtaa kohti hautausmaata yhä uusia ihmisiä, miehiä, naisia, nuorisoa, lapsia. Mikä on saanut liikkeelle nämä huivipäiset eukot, nämä auran kurjesta tai pöllipinojen äärestä lähteneen näköiset miehet? Koko pitäjä on liikkeellä, kaksi, kolme pitäjää. Haanpään omat ihmiset.” Turtiainen oli hautajaisista Helsinkiin palattuaan vakuuttunut, ettei Haanpää unohtunut Piippolan hautausmaalle, vaan hän elää, ja tarttuu lukijaa kädestä lihallisella, lämpöisellä kädellään ja hänet hetkessä suomalaisen kansan keskuuteen, omien ihmistensä joukkoon. Nämä Turtiaisen 58 vuoden takaiset mietteet tulevat jälleen lihaksi, kun lukee Matti Salmisen Haanpään tarinaa. Yhdessä 80 vuoden takaisen Ilmeitä isänmaan kasvoilla -novellikokoelman kanssa lukija saa moniin kysymyksiin todella ajatuksia herättäviä vastauksia. Joukosta löytyy jopa ennen julkaisematon juttu ”Herra tohtori, kirkko ja Porvarin jäniskoira.” Arvo Turtiainen kirjoitti viikko Haanpään Pyhännän Lamujärveen hukkumisen jälkeen 7.10.1955, eli viikkoa ennen Haanpään 50-vuotispäivää runon ”Pentti Haanpää:” Harmaita pilviä, virtojen juoksua, soilta pursun ja kanervan tuoksua, auringon pälviä, syksyn kuita, vanhoja ukkoja, tervaspuita; naisen naurua helmassa illan, juopunut jätkä korvassa sillan, korttisakki: pokka ja ventti. Siinä on meillä Haanpään Pentti. Hänessä miestä jokainen tuuma. Ihmislämpöä. Nauru kuuma. Teksti ja kuvat: JUHA DRUFVA Kiinan matka oli sodan lisäksi Haanpään ainoa ulkomaanmatka. Matti Salminen: Pentti Haanpään tarina. Into Kustannus 2013. Pentti Haanpää: Ilmeitä isänmaan kasvoilla. Toim. Matti Salminen. Into Kustannus 2013
• Nro 6-7 lokakuu 2013 – 23 ELÄKELÄINEN ”Aina pienen ihmisen puolella” Seija Hankonen tuntee Haanpään jäämistön Pentti Haanpään museo sijaitsee Piippolan kirjaston yhteydessä. Piippola liitettiin 2009 osaksi Siikalatvan kuntaa. Pentti Haanpää syntyi Piippolan Leskelän kylässä 14.10.1905. Leskelän kylässä on Suomen maarajan keskipiste, jonka myös aikoinaan Haanpää laskeskeli. Tänä syksynä Haanpää on jälleen kirjallisuuden keskipisteenä Matti Salmisen kirjoittaman ”Pentti Haanpään tarinan” (Into-Kustannus) ansiosta. Piippolalainen, eläkkeellä oleva kirjastonhoitaja Seija Hankonen on ollut Haanpää-seuran sihteerinä vuodesta 1983, kun seura siirtyi Oulusta Piippolaan. Vuonna 1998 Seija pelasti yhdessä miehensä Tapanin sekä Jussi Haanpään ja Erkki Kaurasen kanssa Haanpään jäämistön Haanpään tyttären Elsan ja hänen avomiehensä Ami Korhosen asunnosta Oulusta, Korhosen kuoltua. Vuonna 1997 kuollut Haanpään tytär Elsa luovutti hallussaan olleen Haanpään kirjallisen jäämistön Haanpää-seuralle. Elsa joutui luopumaan 1990-luvun alussa Haanpään kesäpaikasta Kortelaisesta. Otava, Osuuspankki ja kunta lähtivät mukaan Korpelaisen sää- tiöimiseen. Haanpää-seura hoitaa Korpelaista ja järjestää sinne esittelyretkiä. Seija pitää Korpelaista avoinna heinäkuussa parina kolmena sunnuntaina. – Matti Salminen käänsi ylösalaisin koko jäämistön tehdessään Haanpään elämäkertaa. Hän kävi täällä viitisentoista kertaa. Syyskuun 1. päivänä pidetyssä Haanpään elämäkerran julkistamistilaisuudessa Eino Kauppisen poika Matti luovutti Pentille kuuluvaa aineistoa Haanpään suvulle, joka puolestaan luovutti aineiston Haanpää-seuralle. Aineisto on ollut tutkijoiden ulottumattomissa lähes 60 vuotta. Ei mikään jätkämies Seurassa on tällä hetkellä sata maksavaa jäsentä. Seija kysyykin, mistä saadaan nuorempia jäseniä Haanpää-seuran toimintaan. – Tämä museo alkaa olla murheen kryyni. Kaksi alle 50-vuotista opettajaa on onneksi kiinnostuneita seurasta kyläyhdistyksen kautta. Täällä on monipuolista aineistoa sekä Haanpäälle kuulunutta esineistöä ja laaja lehtileikekokoelma, kirjojen ensipainokset ja runsaasti valokuvia. Seija kertoo, että Pen- Seija Hankonen ja mestarin muistikirja sekä kauppakassi. tin muistivihkot olivat kapeaa mallia, jotta ne mahtuivat kynän kanssa takataskuun. Pentti teki vihkoihin nopeita muistiin merkintöjä. Yhdessä muistivihkossa on seitsemästä novellista pätkiä, kuten Kiinalaisista jutuista sekä Junassa. -Pentti opetteli kirjesh– kin 20-vuotiaana ja hänellä oli pelikavereita ympäri maailmaa, kuten Kanadasta, Australiasta ja eri Euroopan maista. Kaikki pelit hän kirjasi muistivihkoihinsa. Englannin kielen hän opiskeli Kansanvalistusseuran kirjeopistossa 1920-luvun lopussa ja tilasi sen jälkeen useita englanninkielisiä lehtiä. Kaikkiaan Haanpää tilasi yli 30 sanoma- ja aikakauslehteä. Seija Hankonen sanoo, että myytit Haanpään jätkyydestä ovat karisseet sitä mukaa kuin hän on tutustunut Pentin jäämistöihin. Aktiivinen keskustelija Isoisä Juho Haanpään tuttaviin kuului kansankirjailija Pietari Päivärinta, joka Juhon lailla oli myös valtiopäivämies vuosien 1882 ja 1897 valtiopäivillä. Juho Haanpää oli perustamassa Suomen kirjailijaliittoa. – Minä löysin erilaisen Pentti Haanpään, millaista kuvaa hänestä on luonut esimerkiksi Eino Kauppinen 1966 ilmestyneessä Haanpään elämäkerrassa. Jämptimpää ja pikkutarkempaa miestä ei voi olla, millainen Pentti oli. Viina ja pelikortit olivat pakokeinoja äärettömästä tarkkuudesta. – Hänen tuotantonsa kestää vertailun aikakaudesta toiseen. Hänet on nostettu Kiven ja muiden kansalliskirjailijoiden eturiviin, vaikka 1960-70-luvuilla Haanpäätä pidettiin kirjallisuuspiireissä menneen talven lumina ja pelkkänä korpikansan kuvaajana ja metsänreunasta irvistelijänä. – Pentti oli aina pienen ihmisen puolella, joka taisteli koko elämänsä kaikenlaista pikkumaisuutta ja byrokraattista pakkoa vastaan. Kirkko ja armeija saivat osansa ajoittain ankarastakin kritiikistä. Hän ei ollut mikään erakko vaan kuului moniin yhdistyksiin ja osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Haanpää on haudattu Piippolan kirkkopuistoon. Hautamuistomerkin suunnitteli Martti Tarvainen vuonna 1972. Aili-vaimo haudattiin Pentin viereen 1970. Teksti ja kuvat: JUHA DRUFVA Kauhukuva suljetusta Suomesta Johanna Sinisalo: Auringon ydin. Romaani. Teos 2013. Johanna Sinisalon romaani Auringon ydin ei sijoitu tulevaisuuteen; se kuvaa Suomea sellaisena kuin se voisi olla, jos se olisi kehittynyt konservatiivisimpien ja kovimpien perinteisten arvojen pohjalta. Eletään vuosia 2013-2017, ja maassa vallitsee eusistokraattinen yhteiskuntajärjestys. Sana tarkoittaa hyvinvointivaltaa. Käytännössä Suomi on suljettu maa, jossa kaikki nautintoaineet on kielletty. Sukupuolten välisestä tasa-arvosta ei ole tietoakaan, päinvastoin, kehitystä on määrätietoisesti ohjattu siihen suuntaan, että naiset ovat kaikessa miehille alamaisia. Kuri on kova ja valtion propaganda voimallista. Naispuoliset kansalaiset ovat joko ”eloisia” tai ”morlokkeja”. Eloi, feminainen, on naisihanne, johon on päästy eläinjalostuksen menetelmin. Prosessi, jota kutsutaan domestikaatioksi, on ollut käytössä vuosikymmenet. Lopputuloksena on ”tyhmä blondi”, jota kiinnostaa vain oma ulkonäkö, kodinhoito, lapset ja erityisesti miehen, ”maskon”, miellyttäminen. Eloi kypsyy seksuaalisesti aikaisin, ja jo murrosikäisenä hänet pakollisessa pariutumiskoulutuksessa trimmataan naimakuntoon. Aviomies jatkaa hänen tottelevaisuuskoulutustaan koirankasvatusohjein. On tärkeää, että naiset ovat nöyriä seksipalvelijoita, sillä maskojen seksuaalitarpeiden tyydyttäminen on yhteiskuntarauhan paras tae. Yhteiskunnassa on myös pieni ryhmä ”miinusmiehiä”, jotka jäävät pariutumismarkkinoiden ulkopuolelle. Jalostuksesta huolimatta pääsee syntymään myös haitallisen älykkäitä morlokkeja, joita vaivaa tiedonhalu ja itsenäisen elämän tarve. He ovat jo lapsena pakkosteriloituja ”neutrinaisia”, ja heidän asemansa yhteiskunnassa on kehnoakin kehnompi. Morlokki on myös romaanin päähenkilö Vanna, joka parhaansa mukaan yrittää salata todellisen minänsä ja onnistuukin teeskentelemään eloita. Vannalla on aito eloi-sisar Manna, jonka katoamismysteeri on kirjan keskeinen juoniaines. Vanna oli ennen Vera ja Manna Meri, mutta he joutuivat vaihtamaan nimensä, sillä R-kirjain on käytössä vain kaikkivaltiaiden maskojen nimissä. Vannan pakotie todellisuudesta on chili, viimeinen nautintoaine, joka on löytänyt käyttäjänsä, kun huumaavat aineet on kielletty kahvia myöten. Chilikin liikkuu pimeillä markkinoilla, joilla touhuavat sekä Vanna että hänen ystävänsä ja myöhemmin rakastettunsa Jare. Chilissä on potkua, Sinisalo maalailee runsaan deskriptiivisesti sen vaikutuksia, joista merkittävin on kaiken ”maallisen” pois pyyhkäisevä tulinen tuska. Chilin parissa puuhailee myös mystinen gaia-ryhmä, joka kehittää yhä polttavampia lajikkeita, huippuna ”auringon ydin”, joka antaa käyttäjälleen shamaanin ruumista irtaantumisen ja toisiin ”sieluihin” siirtymisen kyvyn. Sitä Vanna tarvitsee selvittääksensä Mannan kohtalon. Sinisalo on punonut mutkikkaan ja jännitteisen tarinan. Vaikuttavinta kirjassa on kuitenkin eusistokraattinen yhteiskunnan kuvaus. Siinä ovat voimissaan ne arvot ja suuntaukset, joita jotkut kansalaiset ja piirit, jopa puolueet yhteiskunnassamme tälläkin hetkellä kannattavat: muun maailman rappiovaikutuksilta suljettu yhteiskunta, naisten ”perinteinen” rooli, elämäntapaa ja ajattelua säätelevät kiellot ja käskyt, joita tiukasti valvotaan. Sinisalon luoma Suomi on tosi Pohjois-Korea, jossa vain maskojen tarpeisiin luotu seksuaalimoraali on väljää. Valtio on korkein auktoriteetti, myös hengellisessä mielessä. Juuri näin hyvä science fiction toimii: se näyttää, millainen maailmamme voisi pahimmassa kehityksessä olla. Sinisalo käyttää autenttisia lähteitä kuvatessaan domestikaatioprosessia, chilin vaikutuksia ja sterilisoimislakeja. Vaikka lukija tietää, millaisen suosion natsien opit Suomessa 30-luvulla saivat, on kylmäävää lukea sterilisaatiota kansan ”huonon aineksen” lisääntymisen ehkäisemiseksi voimakkaasti puolustavaa artikkelia, joka todella on julkaistu Kotiliedessä vuonna 1935. TUULA-LIINA VARIS
• 24 – Nro 6–7 lokakuu 2013 ELÄKELÄINEN Aistillisuutta ja elämäntuskaa Claes Andersson: Syksyni sumuissa rakastan sinua (Jag älskar dig med mina höstliga dimmor). Suom. Jyrki Kiiskinen. WSOY. 76 s. Runous on kuin valo. Vaikka tiedämme mitä valo on, ei ole helppo kertoa, mitä se on. Runoudelle on sälytetty monenlaisia tehtäviä monine merkityksineen. Runoilijaa on pidetty laulajana, tietäjänä iänikuisena, jolla on salaista tietoa ja viisautta elämän syvistä virroista. Olen usein ihaillen ihmetellyt, miten Claes Andersson jaksaa kantaa harteillaan niin monta erilaista roolia: runoilijan psykiatrin, kirjailijan, poliitikon, muusikon ja ties minkä. Mikä näissä hänen tehtävissään voisi olla yhdistävä tekijä, se punainen lanka, jota seuraamalla pääsisi jyvälle monipuolisen lahjakkuuden salaisuudesta? Hänen kohdallaan pätee ainakin se, että runous on musiikillista ajattelua. Joitakin vinkkejä näihin pohdintoihin olin löytävinäni Anderssonin kahden vuoden takaisesta romaanista ”Oton elämä”, jonka lukemista suosittelen lämpimästi, kuten hänen tuotantoaan kaikkinensa. Claes Anderssonin uusimmasta, tarkkahavaintoisesta, riemastuttavan oivaltavasta ja herkästä runokokoelmasta Syksyni sumuissa rakastan sinua löysin näitä salaisuuden raottamisen jylisee runoissa aforistisesti lähes imperatiivissa. Kunnes esiin astuu hullutteleva, milteipä onnellinen runominä. ”Olen kukka linnunsilmässä ja linnun laulu muurahaiskeon yllä / Olen keon muurahaiset / Olen kaupunkien hulluus ja sekopäisyyksien silmä. . .” Ja kun väistämätön, jo mainittu muutto, kuolema ilmoittaa tulostaan, runoilija ei sure, vaan ryhtyy toimeen täynnään isoisän ja kaikkien kohtaamiensa naisten rakkautta. ”Mies joka tietää kuolevansa pyydystää hauen, tappaa / ja perkaa sen pojanpoikansa kanssa” … ”Aurinko on mennyt hetkeksi pilveen, pilvessä hän näkee / rakastamiensa naisten piirteet / Rakkaus on kuin jumala, se on joka paikassa, vaikkei uskoisikaan”. olla mukana?...” Paavo Haavikko kirjoitti: ”Kaiken se otti, minkä antoikin, elämä.” Romanissa ”Oton elämä” Andersson pohti vanhenemisen ja kuoleman lähestymisen aiheuttamia tuntoja. ”Nuorempana vallitsee elämässämme runsauden laki, kun elämää tuntuu olevan jäljellä loputtomasti. Vanhempana elämässä toteutuu niukkuuden laki. Elonpäivien huvetessa niitä käyttää entistä tarkemmin, ja alkaa miettiä niiden riittävyyttä.” Otto miettii kirjassa raivoissaan, että vanheneminen on itse asiassa helvetinmoista paskaa! Se pitäisi kieltää lailla, siitä pitäisi saada kuolemantuomio! Kuitenkin Otto tunsi suorastaan ”onnea” istuessaan kirjoituspöytänsä ääressä erilaisten kirjoitusten parissa. Niin tekee kovin romaanihenkilö Oton oloinen Anderssonkin. Runossa ”(Mitä näyttöruudun takana tapahtuu)” hän kirjoittaa: ”Tuijotan tyhjään näyttöruutua/ sen tummat kasvot tarkastelevat minua/ Mitä tyhjän ruudun takana tapahtuu?...” Syksyni sumuissa rakastan sinua on tihkuvan aistillinen, yhteiskuntakriittinen ja humoristinen tutkielma arjen tunteista ja tapahtumista ja kolkuttelevan kuoleman tunnoista. Muuton edellä. Hirtehisesti runoilija hieman uhkaileekin ja syyllistää omaisiaan päätyen kuitenkin helliin ja hyviin tunnelmiin listaten mukavanotettavia asioita ja esineitä: kirjapinot ja ”käsikirjoitukset vuoteesi alla”, ”prässätyt kasvit ja aaveet vintillä. Ne joita ihailit ja ne harvat joita itserakkaudessasi palvoit, huolet ja innostuksen aiheet ja aivan erityisesti unet. Anderssonin runoiksi sukeutuvat unitutkielmat, valveunet ja alitajunnan kuvajaiset ovat kiinnostavia ja täynnään symbolista omakuvaa. Hänen yhteyskuntatietoisuutensa ja sosiaalinen omatuntonsa julkaisemassa kirjassa epäiltiin Euroopan kääntävän selkänsä USA:lle ja varoitettiin Länsi-Eurooppaa ”ruotsittumisesta”. Näyttävien sukellusvenejahtien seurauksena Ruotsin yleinen mielipide muuttui nopeasti. Puolustusmenojen kasvattamista vaativien osuus nousi alle 20 prosentista yli 50:een. Kun vuonna 1980 alle 10 prosenttia piti Neuvostoliittoa uhkana, nousi heidän osuutensa sukellusvenejahtien jälkeen 40 prosenttiin. Samaan aikaan Neuvostoliittoa Ruotsille vihamielisenä pitävien osuus nousi alle kolmanneksesta 80 prosenttiin. Palmen tie liennytyksen polulla muuttui nopeasti kivikkoiseksi. Yksi mielipideilmaston muutoksen seurauksista oli Ruotsin ulkoministeri Lennart Bodströmin kohtalo. Hän rohkeni epäillä tapahtunutta ja armeijan raporttia. Hän totesi, ettei riittävää näyttöä sukellusveneiden kansallisuudesta oltu saatu, vaikka hän olettikin, että veden alla liikkuivat venäläisten alukset. Seuranneen mediamylläkän johdosta ulkoministeri joutui jättämään paikkansa. Vuosikymmen tapahtumien jälkeen Ruotsissa saatiin uutta tietoa tapahtumista ja niiden taustoista mm. USA:n enti- sen puolustusministeri Caspar Weinbergerin TV-haastattelusta. Niinpä Ruotsin hallitus antoi entiselle suurlähettiläälle ja Irakin YK-tarkastajalle Rolf Ekéukselle tehtäväksi selvittää asiaa. Hän otti avustajakseen Oslon Rauhantutkimuslaitoksessa työskentelevän Ola Tunanderin, joka julkaisi selvityksen taustaksi keräämänsä aineiston vuonna 2004 USA:ssa, Kanadassa ja Iso-Britanniassa julkaisemassaan kirjassa. Tämä perusteellinen teos kertoo, mistä oli kysymys. Sukellusveneet, joita jahdattiin – tai ”jahdattiin” – olivat Iso-Britannian ja USA:n armeijoiden aluksia. Niiden tarkoitus oli testata Ruotsin sotilaallista reagointikykyä. Ja niiden tarkoitus oli saada aikaan mielipideilmastossa muutos, joka sitten edellä kuvatulla tavalla tapahtuikin. Weinberger kertoi TV-haastattelussaan, että he testasivat säännöllisesti Ruotsin rannikkopuolustusta sukellusveneillään. Osa niistä myös naamioitiin näyttämään neukkuveneiltä. Brittien laivaston sukellusveneyksikön komentaja myönsi niin ikään heidän olleen samalla asialla Ruotsin vesillä. Norjalaiset meren pohjan jälkien ja potkuriäänien analyysit olivat osoittaneet jo aikaisemmin samaa, mutta sattumalta osasta ääninauhoja äänet olivat kadonneet. Eivätkä ihan kaikki ruotsalaiset olleet jutun juonesta aivan tietämättömiä. Kun yksi sukellusveneistä oli ajamassa ruotsalaisten virittämään miinakenttään, kertoi Tukholman rannikkopuolustuksen päällikkö, prikaatinkenraali Lars Hansson, että hän sai yllättäen määräyksen kahden tunnin aselevosta. Kun miinakenttään tulossa ollut sukellusvene oli päässyt rauhassa ulos, sai valmiustilan taas palauttaa. Kaksi päivää aikaisemmin Hårsfjärdenissä oli vaurioitunut yksi sukellusvene. Julkisuudessa sen väitettiin olleen venäläinen. Todellisuudessa se oli USA:n kalustoa. Eräs CIA:n virkailija kuvasikin myöhemmin tapahtumaa ”vedenalaiseksi U-2:ksi”. (U2 oli amerikkalainen vakoilukone, joka ammuttiin alas Neuvostoliiton ilmatilassa vuonna 1960.) Kuva: Boris Fagerström. vinkkejä runsaasti lisää, ellei hänen tarkoituksenaan sitten ole jujuttaa lukijaansa sarkastisella huumorillaan: ”…Unessa ei valita ystäviä, meidät valitaan… /Unessa kaikki muuttui todeksi ja uneksin olevani hereillä.” Tämän ajatuksen Yrjö Kallinen muotoili 1920-luvulla kysymykseksi, elämmekö unessa? Mitkä muistot kannattaa viedä kirjoihin, kun kaikki eivät sinne kuitenkaan mahdu? Onko valintojen tekeminen samalla myös unohtamista? Olemmeko isäntiä muistojemme valintamyymäläs- sä? Andersson tunnustaa, yhdessä kokoelman runossa, että André Giden elämäkerta oli ensimmäinen kirja, joka teki hänestä vähän selkeämmän, ja myöntää kirjoittavansa sille yhä jatkoa: ”Elämä antoi, minkä antoi ja vaati kaiken takaisin/ …Jos emme kuole tuleeko meistä yksinäisiä jyviä?/ Onko tulevaisuus sitä poissaoloa jossa minäkin saan Kokoelman päättää ihanien, hauskojen ja satiiristenkin rakkausrunojen aistillinen huuma tuttuine uhkauksineen ja suloisine havaintoineen. ”Asun sinussa melkein koko ajan/ otsalohkooni käpertyneenä/ Minä asun sinussa/ Nukut minussa alasti ja hengitän ihosi läpi/ Joskus olet niin lähellä että voisin tappaa sinut/ (jottet jätä)…” SISKOTUULIKKI TOIJONEN Näin meitä vedätetään Syyriassa on käytetty kemiallisia aseita, joiden käytön kansainvälinen humanitaarinen oikeus määrittelee sotarikokseksi. Siihen syylliset on syytä saattaa oikeudelliseen vastuuseen kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. Sillä on vakiintunut kansainvälinen asema, vaikka USA ei olekaan sen perustamissopimusta ratifioinut. Ulkopuolella ovat myös mm. Valko-Venäjä, Pohjois-Korea ja Saudi-Arabia. Sen sijaan sotilaallinen isku Syyriaan todennäköisesti vain lisäisi maan tavallisen kansan kärsimystä ja syventäisi koston kierrettä, jonka seurauksena sotarikosten tekeminen tuskin ainakaan vähenisi. Muistissa on kuva USA:n ulkoministeri Colin Powelista näyttämässä YK:n turvallisuusneuvostolle koeputkea, joka muka sisälsi todisteet Irakin joukkotuhoaseista. Niitähän ei koskaan löytynyt. Väitteet niiden olemassaolosta esitettiin syyksi Irakin sodan käynnistämiselle ja nuo väitteet Powelin ”todistuskappale” mukaan luettuna osoittautuivat valheellisiksi. Tapaus ei ollut ensimmäinen eikä varmaan viimeinenkään kerta, kun maailman yleistä mielipidettä on harhaanjohdettu. Varttuneempi väki muistaa varmaan 30 vuoden takaiset sukel- lusvenejahdit Ruotsin rannikolta. Tapauksethan alkoivat vyöryä, kun venäläinen sukellusvene harhautui vuonna 1981 reitiltä ja ajoi karille. Veneen kapteeni sanoi kompassin rikkoutuneen. Karilleajon jälkeen Ruotsin rannikolla alkoi varsinainen sukellusvenejahti. Ruotsalainen rannikkovartiosta väitti tehneensä vuosina 1982-85 joka vuosi kymmenkunta varmaa ja 15 – 40 todennäköistä havaintoa sukellusveneistä, joiden se sanoi olleen venäläisiä. Jahdista tehtiin näyttäviä mediatapahtumia. Parhaimmillaan 750 toimittajaa ja kuvaajaa seurasi Hårsfjärdenin vesillä helikoptereiden ja taisteluveneiden toimintaa. Mereen sijoitettiin miinoja ja laskettiin syvyyspommeja. Yhden sukellusveneen kerrottiin vaurioituneen. Jahti tuli ruotsalaisten olohuoneisiin television välittämänä. Näyttävä jahti järjestettiin vain pari viikkoa vasemmiston vaalivoiton ja Palmen pääministeriksi nousun jälkeen. Palme oli maailmalla tunnettu kansallisten vapautusliikkeiden puolustaja, liennytyksen edistäjä ja Pohjolan ydinaseettomuuden puolustaja. USA huolestui Palmen valtaantulosta ja yhteyksistä Länsi-Saksan demareihin. CIA:n KALEVI KIVISTÖ Ola Tunander,The Secret War against Sweden. US and British Submarine Deception in the 1980s. MPG Books Ltd, Bodmin, Cornwall 2004.
• Nro 6-7 lokakuu 2013 – 25 ELÄKELÄINEN Karhun kainalossa Karhun Kainalossa. Suomen kylmä sota 1947—1990. Jukka Tarkka. Otava, 495 sivua. Sodanjälkeisen Suomen historiasta on kirjoitettu yllättävän paljon. Siitä on osoituksena mm. Jukka Tarkan kirjan lähdeteosten luettelo, joka käsittää suuri kokoisen kirjan kymmenkunta tiheään painettu sivua. Jukka Tarkka on ottanut suuren urakan itselleen käydessään läpi mahtavan aineistomäärän ja pyrkiessään luomaan sen pohjalta luettavissa olevan yleiskuvan ajasta. Kirjaa ei silti ole Suomen sotien jälkeisen ajan lähihistorian kattava kuvaus. Siinä keskitytään pääosin vain Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden historiaan. Jukka Tarkka mainitsee saatesanoissaan, että laajan aineiston yksityiskohtaiseen arkistolähteiden tarkistukseen hänellä ei ole ollut mahdollisuutta ja siksi hän onkin turvautunut tutkijakollegoiden teksteihin luottaen niin todenperäisyyteen. Tästä on ollut seurauksena tahattomia virheitä. Tarkka varoittaa myös, ettei kaikkeen kirjoitettuun pidä luottaa sinisilmäisesti ja mainitsee esimerkkinä, että hän on käyttänyt lähdeaineistonaan kymmenkunnan tiedustelu-upseerin muistelmateosta ja muistuttaa, ”että ei ole olemassa epäluotet- tavampaa tietoa kuin tiedustelutieto”. Kaikista näistä varauksista huolimatta Tarkan kirja on hyödyllinen yleisesitys aikakaudesta. Siinä kahlataan läpi lähihistoriamme virstanpylväitä alkaen Pariisin rauhansopimuksesta ja yya-sopimuksen allekirjoittamisesta. Vuoden 1948 huhut kommunistien vallankaappaushankkeista sai oikeistovoimat ja myös presidentti Paasikiven liikkeelle. Tarkka toteaakin, että huhukin on realiteetti, kun se palvelee poliittista tarkoituksenmukaisuutta. Ennen muuta pelkäksi huhuksi myöhemmin todettua uhkakuvaa käytettiin kesän vaaleissa SKDL vastaan. Oikeisto oli yya-sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen vakuuttunut, ettei Neuvostoliitto tule puuttumaan suoraan Suomen sisäisiin asioihin. Lännen suuntaan Suomi oli kuitenkin varovainen. Suomi kieltäytyi Marshall-avusta, koska sen arveltiin vaarantavan suhteita Neuvostoliittoon. Silti Suomi aloitti jopa korkeimman poliittisen johdon ohittaen salaisen yhteydenpidon ennen muuta USA:n tiedustelupalveluun. Nato-yhteistyö kiinnosti suomalaisia erityisesti puolustusvoimien piirissä. Jonkinlaisena salaisena yhteytenä toimi yhteistyö Ruotsin kanssa, jolla oli suoremmat Nato-kontaktit. Pohjoismaiden neuvoston ja sitten YK-jäsenyyden kautta OEEC:hen, Eftaan Nordekiin olivat uusia virstanpylväitä länsiyhteyksien laajentamisessa. Kekkosen perusajatus, että luottamukselliset välit Neuvostoliittoon on parhain tae etenemiselle länsiyhteyksien rakentamiseen, osoittautui tulokselliseksi. Helsingin nuorisofestivaalia vastustaneiden ylilyönnit ja hulinoita sai Kekkosen pyörtämään päätöksensä pysymisestä festivaalin ajan Kultarannassa. Hän saapui suomalais-unkarilaiseen nuorison ystävyystilaisuuteen. Se tulkittiin presidentin kannanotoksi ja protestiksi vastamielenosoituksille. Tarkka kuvaa taistolaisliikkeen juuria ja vaikutusta erityisesti opiskelevan nuorison ja kulttuuripiirien keskuudessa. Silloisen Sosialistisen opiskelijaliiton — SOLin iskulausetta ”Eteenpäin O.W. Kuusisen viitoittamalla tiellä” Tarkka ihmettelee pitäen Kuusista perusstalinistina. Myöhempi tutkimus on kuitenkin selvästi osoittanut, ettei O.W. Kuusinen ollut suinkaan sellainen perusstalinisti, kuin hänen ajanhengen mukaisten puhetekstien perusteella voisi luulla. NKP:n vanhakantaisemmat to- 20€ Vain lut sis. postiku€) (ovh 29 verit pitivät Kuusista jo Hruštšovin aikana lähinnä sosialidemokraattina. Tšekkoslovakian 1968 tapahtumien jälkiseurauksena Suomeen saapui Neuvostoliiton suurlähettilääksi Aleksei Beljakov, entinen O.W. Kuusisen avustaja ja sittemmin NKP:n Keskuskomitean ulkomaanosaston varajohtaja. Beljakov kävi Suomessa 1968 SKP:n 50-vuotisjuhliin osallistuneen NKP:n valtuuskunnan mukana välittömästi Tšekkoslovakian tapahtumien jälkeen. Suomessa uskottiin, että hänen tehtävänään olisi ollut nimenomaan Suomen vallankumouksen edistäminen. Tarkka näyttää ottaneen nämä väitteet ja tulkinnat sellaisenaan. Hän jopa väittää Beljakovin osallistuneen kommunistisen puolueen poliittisen toimikunnan kokouksiin, mutta silti vältelleen tapaamisia SKP:n maltillisen puheenjohtajan Aarne Saarisen kanssa. Voin vakuuttaa, ettei Beljakov eikä kukaan muukaan suurlähettiläs koskaan osallistunut poliittisen toimikunnan varsinaisiin kokouksiin. Eri asia on tapaamiset poliittisen toimikunnan jäsenten kanssa, joita tapaamisia oli eri sosialististen maiden suurlähetystöjen tiloissa. Tšekkoslovakian kriisin aikana maan suurlähettiläs Zdenek Ur- ban kävi selostamassa maansa tilannetta poliittiselle toimikunnalle Kulttuuritalossa. Se aiheutti pienen ongelman, kun NKP:n valtuuskunta joutui odottelemaan tapaamisvuoroaan puolisen tuntia Kulttuuritalon ala-aulassa. Suomen sisä- ja ulkopolitiikan vaiheita Neuvostoliiton suhteiden taustaa vasten eritellessään Jukka Tarkka päätyy pohdiskelemaan suomettumisen sisältöä ja tulkintoja Brežnevin ja Gorbatšovin kaudella. Suomettumisen ytimenä oli yritys tyydyttää suurvallan turvallisuustarpeita sen imperialismin hillitsemiseksi ja toive siitä, että se riittäisi torjumaan myös messianismin. Tarkan mukaan se riittikin. Toinen maailmasota oli ajanut Suomen sotaan ja yhteistyöhön sekä Stalinin että Hitlerin kanssa. Tarkan mukaan suomalaiset olivat pakkoraossa, kun vaihtoehtoina oli saatana ja perkele. ”Jos he toisen maailmansodan aikana pystyivät torjumaan sekä saatanan että perkeleen, he olivat melkoisia velikultia myös kylmässä sodassa. Selvisivät vielä siitäkin”, päättää Tarkka yhteenvetonsa. OIVA BJÖRKBACKA
• 26 – Nro 6–7 lokakuu 2013 ELÄKELÄINEN Neitosia. Mao ja kirjoittaja Taivaallisen rauhan portilla. Shanghain Pullon avaaja -tornin näkymiä 474 metrin korkeudelta. Vieressä nousee uusi Shanghain Tower -tornitalo, joka ylittää parissa vuodessa tämän. Taustalla 50-kerroksisia taloja Kiinassa on menossa valtaisa rakentamisbuumi K iina on kaikilla mittareilla mitaten suuri maa. Ihmisiä on yli 1 347 miljoonaa. Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurin, mutta väestö asuu alueella, joka kattaa 30 prosenttia pinta-alasta. Maassa on tuhansia upporikkaita ja 350 miljoonaa ihmistä tienaa enemmän kuin EU:n keskipalkan. Maan sisäisiä siirtotyöläisiä 240 miljoonaa. Suurin osa on rakennuksilla tai työskentelevät tehtaissa jotka tekevät ulkomaalaisten firmojen tuotteet. Toisaltaan taas vastaavasti köyhiä on huikeat 500 miljoonaa. Osattiin ennenkin Kiinan muurilla käynti kuuluu jokaisen Kiinan-kävijän ohjelmaan. Pekingistä matkustimme bussilla 60 km ja loput köysiradan hissillä. Varsinainen muuri oli 940 metriä merenpinnan yläpuolella. Maisemat olivat huikeat ja muurin jyhkeys hämmästyttää. Kyseessä on ollut valtaisan työmäärän vaatinut urakka kun materiaalit on raahattu ylös jyrkille rinteille. Se on vaatinut miljoonia tekijöitä ja satojen työvuosien ajan. Pekingin Taivaallisen rauhan aukiolla seurasimme auringon laskun aikaan lipunlaskua. Katsojia oli tuhansia ulkomaisia ja paikallisia turisteja. Katsojajoukossa seurasivat tiukkailmeiset poliisit. Sotilasosasto marssi paikalle, laski lipun ja marssi pois. Tapahtuman jälkeen tori tyhjennettiin 15 minuutissa. Iltavalaistus koristi muistomerkkirakennuksia ja isokokoista Maon kuvaa Pekingistä lensimme Kiinan entiseen pääkaupunkiin, Xianiin, jossa on Qin-keisarin rakennuttama terrakotta-armeija, joka vartioi keisarin hautaa. Vuonna 1974 kaivoa kaivaessaan kolme miestä löysi erikoisen saviesineen. Sitä pidettiin pari vuotta oven pönkkänä, kunnes se joutui asiantuntijoiden käsiin. Tähän mennessä terrakottasotilaita on löytynyt lähes 8000. Jokaisella sotilaalla on erilaiset kasvonpiirteet. Myös sotahevosia ja aseita on löytynyt. Jo 50 miljoonaa ihmistä käynyt tutustumassa tähän Unescon maailman kulttuuriperintö kohteeseen. Laivaristeily Li-joella oli yksi matkani kohokohta. Sokeritoppamaisten kalkkivuorien reunustama joki upeine maisemineen sekä joella liikkuvat bambulautat, joilla turisteja kuljetetaan lähi kylien liepeillä. Viisituntinen matka päättyi pieneen Yangshuon kylään jossa vietimme yön. Kolmessa vuorossa seitsemänä päivänä viikossa Kaupungeissa näin runsasta uudisrakentamista. Kerrostaloalueet olivat todella suuria ja nostureita pyöri useinkin toistakymmentä ja talot 25–35-kerroksisia. Talot nousivat viikko ja kerros vauhtia. Ensin liukuvaluna ylös. Sitten pikkuhiljaa siirryttiin asuntojen sisätöihin. Usein näin korkeita talorykelmiä jossa oli vain seinät ja tyhjät ikkuna-aukot. Huonekoot olivat 55–94 neliötä. Töitä paiskitaan usein kolmessa vuorossa 7 päivänä viikossa. Työmaaparakkien pyykkinaruilla kuivui myös lasten vaatteita merkkinä siitä, että rakentajilla oli monesti perheet mukana. Tämä on maailmanlaajuinen ilmiö. Rakentajat itse joutuvat Shanghain kerrostieratkaisu on varsin mainio. Sillä turvataan liikenteen sujuminen 20 miljoonan asukkaan kaupungissa. asumaan puutteellisissa asuinoloissa. On arvioitu että Kiinassa maaseudulta siirtyy kaupunkeihin vuoteen 2020 mennessä 300 miljoonaa ihmistä! Joten asuntojen tarve on valtaisa ympäri Kiinaa. Rakennustyömailla näin myös bambutelineitä jopa isoissa kaupungeissa. Bambu oli samanpaksuista kuin meillä raudasta tehdyt telineet ja nippusiteiden kaltaisella kietaistu yhteen. Markkinatalouden lippulaiva Shanghain asukasluku hipoo 20 miljoonaan ja on jatkuvasti kasvamaan päin. Viimeisen 10 vuoden aikana on lukuisa joukko pilvenpiirtäjiä noussut entiselle vanhalle teollisuusalueelle. Ne kuvastavat omalla tavallaan Kiinan vaurastumista, joka on maailman huippuluokkaa. Liikenne Kiinassa on aivan oma lukunsa. Meikäläinen ei voi ymmärtää miten se yleensäkään oli mahdollista ilman kolareita. Autoja, skoottereita, polkupyöriä ja ihmisiä risteili missä sattui, mutta homma toimii! Periaate oli se, että jalankulkija väistää ja muilla on aina etuajo-oikeus. ja jokaisessa kulkupelissä on torvi ja sitä soitetaan jatkuvasti – ikään kuin tervehtien että täältä tullaan! Vaaratekijä, johon ei tottunut, ovat sähköpolkupyörät ja mopot, jotka liikkuivat äänettömästi ja niitä oli joka paikassa ja paljon Liikenne valtaisasta automäärästä huolimatta tuntuu pelaavan ihmeen hyvin. Teitä on rakennettu kymmenin kilometrein useampaan kerrokseen Kuvat ja teksti: TOIVO KOIVISTO Kallio-Vallilan Eläkeläiset ry johtokunnan jäsen
• Nro 6-7 lokakuu 2013 – 27 ELÄKELÄINEN Ordförandes kolumn Översättning: Anne Lindfors-Shaban KALEVI KIVISTÖ Pensionärerna rf, Pensionstagarnas centralförbund PCF och Förebyggande rusmedelsarbete EHYT rf organiserade gemensamt ett projekt kring användningen av rusmedel bland äldre. Som avslutning på projektet arrangerades ett seminarium där man fick ta del av den senaste kunskapen inom forskningen i frågan. Seminariet uppmärksammades glädjande nog även i medierna. Det är ett välkänt faktum att marginalisering ökar risken för rusmedelsproblem. Då man känner till att ensamhet hör till åldringarnas största problem, och då även risken för social och ekonomisk utslagning är stor i denna befolkningsgrupp, ökar detta också risken för missbruk. Man kunde även i detta fall ta modell av ungdomsarbetet. Vid sidan av uppsökande ungdomsarbete behövs uppsökande äldrearbete. * * * Den allmänna rusmedelspolitiken som gäller befolkningen i stort styrs av vissa grundläggande sanningar som gäller alla. I debatten kring frågan upprepas samma Om alkohol- och missbrukspolitik argument och motargument, år ut och år in, i decennier. Inom alkoholpolitiken strävar man ju efter att påverka tillgången genom att via beskattningen reglera priset, och genom att ge Alko monopol på försäljningen av all sprit starkare än mellanöl. Tillgången regleras till exempel genom butiksnätets täthet samt öppettiderna. Alkoholskatten har sänkts under de senaste åren och därefter höjts flera gånger. Utbudet har åter diskuterats bland annat vad gäller försäljningen av mellanöl samt alkoholhalten. Den mest allmänna invändningen när det gäller åtgärder som riktar sig mot hela befolkningen är argumentet enligt vilket alkoholpolitiska åtgärder bör inriktas på den grupp som har alkoholproblem och vilkas missbruk förorsakar betydande kostnader för samhället. Ett annat krav hänger innehållsmässigt samman med missbrukspolitiken och utgår från att man i stället för begränsningar borde sköta frågan genom upplysning och genom att få ”europeiska vanor” att slå rot i användningen av alkohol i Finland. Det är säkert på sin plats att fokusera på storkonsumenterna då man planerar och genomför insatser för att avhjälpa skador. Med insatserna strävar man efter att sköta storkonsumenternas behov på individplan. I dessa fall är vård viktigare än bestraffningar. Om man betraktar frågan på befolkningsplan är det dock ett obestridligt faktum att antalet storkonsumenter prognostiseras bäst utgående från den totala konsumtionsnivån. Den totala konsumtionen påverkas åter effektivast av alkoholpriset och -tillgången. Om man alltså syftar till att preventivt motverka de problem storkonsumtionen medför är det mest effektiva sättet att minska totalkonsumtionen genom att reglera priset och tillgången. * * * Upplysningen då? Det är säkert på sin plats med upplysning som utgår från säkra välgrundade fakta. Samtidigt har det dock flera gånger konstaterats, både hos oss och ute i världen, att upplysningens omedelbara effekt på missbrukarnas beteende är ringa. Det betyder dock ingalunda att upplysningen är meningslös. Upplysning leder till en kulturell förändring som sker genom att den allmänna opinionen och beslutsfattarnas åsikter långsamt påverkas. Ett typiskt exempel på detta fenomen är förändringen i rökningskulturen och tobaksrökningens minskning under de senaste fyra decennierna. Min egen generation kommer mycket väl ihåg vilken plåga det var, åtminstone för icke-rökarna, att sitta i rökiga mötesrum och sedan försöka bota den huvudvärk som den passiva rökningen lett till. Situationen är avsevärt bättre idag. Upplysningen har burit frukt, men det har tagit en lång tid. Man bör inte se åtgärder som påverkar pris och tillgång å ena sidan och upplysning å den andra som varandras alternativ. Båda behövs, men tidsperspektivet är olika då insatsernas effekt avses. Då man strävar efter omedelbara effekter bör man påverka priset och tillgången. Då man strävar efter en långsiktig kulturell förändring är det skäl att förmedla tillförlitlig forskningsbaserad kunskap med vars hjälp människor kan göra sina egna val. Limpan N är vi med frugan i medlet av september kom hem från en kryssning i Adriatiska havet hade vi hade en jäkla flunssa. Man får lätt en sådan när det är närmare tretti grader ute och båten är luftkonditionerad. Såsom alla vet går influensan över på sju dagar, men med de bästa mysinerna tar den bara en vecka. Eftersom vi inte hade ork att besöka läkare valde vi det förstnämnda alternativet. Det finns mycket att göra på stugan innan man bommar igen den på hästen, så vi åkte dit. Väl hemma öppnade jag datorn, för att printa ned möteshandlingarna, och hittade en påminnelse om att tidningen går i tryck i slutet på veckan, och att min kolumn ännu inte har kommit. Jag ringde Pekka för att fråga när den allra sista deadlinen var, och fick respit till veckans enda lediga dag, torsdagen och här sitter jag nu vid datorn och funderar. Efter två dagar på SITRAs och EETUS seminarium rörande den nya åldringslagen och åldringsråden, som nu blir lagstadgade i alla kommuner, skulle man ha hur mycket som helst att skriva om, men hur formulera sig på mitt lilla utrymme? Jag plöjde igenom möteshandlingarna, en dryg bunt A-fyror om vad de sakkunniga förkunnade från talarstolen och mina egna anteckningar, som vanligtvis när någon lägger ut texten om saker man känner någorlunda väl själv och därför känns långtråkiga, brukar vara rätt spydiga. Låtom oss ta några Guld och gröna skogar, men… exempel: – Pensionärsorganisationernas intresseorganisation EETU heter PIO på svenska, men vad fan heter SITRA? På frukostrasten fick jag veta att namn inte behöver översättas, men följande gång jag fick långtråkigt gjorde jag det ändå. SITRA är ju en förkortning av Suomen Itsenäisyyden Rahasto. Om man översätter det till svenska blir det ju Finlands Självstandighets Fond, vilket förkortad på samma sätt skulle bli FISFO. Det låter forstås litet fisförnämt, och det tyckte också den SITRA-gubbe, för vilken jag på kafferasten berättade mitt förslag. – På vårt svenskspråkiga gruppmöte hittade vi på en massa saker, som åldringsråden nu, när de blir lagstadgade, kunde åstadkomma. Jag skrev ned ett citat av salig mormor, som hon brukade säga om politikerna: “Dom lovar lovar oss guld och gröna skogar, men lovar så runt och håller så tunt.” Att det senare stämmer ännu i dag fick vi alla veta när kommunförbundets ledande lagkunnige lade ut texten om vad lagen innebär för kommunerna. Det var många goda ting för oss åldringar, men sade han, vad göra om det inte finns pengar i budgeten, och konstaterade, att lagen ännu inte innehåller repressalier för kommuner som inte har råd att förverkliga bestämmelserna. – När vi talade om hur svårt det är att få service på svenska i Helsingfors, sade ordföranden i Nykarlebys åldringsråd, att detsamma gäller de finskspråkiga i vår stad. De klagar på attt inte bli servade på finska. Jag genmälde att det runtom i landet finns importläkare som inte talar varken finska eller svenska tillräkligt bra. Under veckan kom också två nyheter om oss finska pensionärer, som i och för sig är inte så litet motstridiga. Först fick vi veta, att i jämförelse med andra länders pensionärer ligger de finska pensionärerna först på femtonde plats. Ett par dagar senare förkunnade TV-nyheterna att vi finska pensionärer reser utomlans i en aldrig tidigare skådad omfattning, och att vi alltid väljer de dyraste hytterna på kryssningsbåtarna. Det sistnämnda stämmer inte på oss, vi väljer alltid de billigaste, sade frugan, men orsaken till vårt val är nog en annan än priset. En innerhytt längst ned i båten gungar nämligen minst när det är sjögång på öppet hav, och att den dessutom är billigast är ju också ett plus på bankkontot. En orsak till att vi, och rätt många andra pensionärer har råd med små extravaganser såsom utlandsresor beror nog också på ett vi, när vi ännu jobbade, skralade ihop till en egen bostad och nu bor rätt billigt. Dessutom lärde vi oss på gamla dåliga tider i vår ungdom att leva under små omständigheter. Visst harmar det oss pensionärsaktivister att vi ligger så lågt nere på statistiken, och att Sverige ännu ligger etta och Norge tvåa. Litet plåster på såret är ändå att Danmark ligger efter oss. Hur danskarna förklarar sitt dåliga resultat vet jag inte, men här i Finland har nån lärd räknat ut att orsaken är, att landets nuvarande pensionärer har så låg utbildning, och att de äldsta inte hann med i arbetspensionsystemet. Annars träffade man en messa gamla bekanta på seminariet bl.a. Pertti Vuorio, som vi bytte böcker med. Han fick min senaste kåseribok och jag hans historik om Koverhars fackavdelnings historia. Nåja, nu börjar mina två matsedlar vara fullskrivna, så det är dags att sluta med en liten vitsig direktöversättningsfråga: – Vad är en sällskapskommun på finska. Den här gången får ni vänta på rätt svar till min nästa kolumn.
• 28 – Nro 6–7 lokakuu 2013 Syys- kokouksia Tampereen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 20.10.2013 kello 12.00 Tapiolassa, Karhunkatu 71, Kissanmaalla. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat.Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Eura-Säkylä-Köyliön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 21.10.2013 kello 15.30 Kauttuan kylätalossa, Kirjakuja 4. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta -------------Kokouksen jälkeen iltapäiväkerho. Tuo paketti arvontaan. ___________________________________________ Limingan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 22.10.2013 kello 12.00 Nuorisotalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Rajakylän-Länsimäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 22.10.2013 kello 12.00 Länsimäen Järjestötilassa, Kilpakuja 1 (käynti sisäpihan puolelta). Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Mukaan tulemalla vaikutat yhdistyksemme toimintaan. Johtokunta ___________________________________________ Tervolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 22.10.2013 kello 10.00 Järjestötalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt ja muut esille tulevat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Tikkakosken Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 22.10.2013 kello 15.00 Tikkakosken Veteraanitalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Nokian Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 23.10.2013 kello 12.00 Nokian Kerholassa, Souranderintie 13. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Rauman Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 23.10.2013 kello 11.00 Urholassa, Petäjäksentie, Rauma. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Martinniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 28.10.2013 kello 12.00 Vanhusten kerhohuoneessa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Pellon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 28.10.2013 kello 11.00 Kyllinkeitaassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Sodankylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 28.10.2013 kello 11.00 Kitisenrannassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Halikon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 30.10.2013 kello 10.00 Hehkun Majassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Iisalmen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 30.10.2013 kello 11.00 Nuorisotalossa, Kirkkopuistonkatu 25, Iisalmi. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ELÄKELÄINEN Kittilän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 30.10.2013 kello 12.30 Kittilän Työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt ja muut esille tulevat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Rovaseudun Eläkeläiset 2000 ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 30.10.2013 kello 10.00 Rovaniemen kaupungin eläkeläistilassa, Pohjolankatu 2. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Rytikarin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 30.10.2013 kello 11.00 Rytikarin Työväentalossa, Rytikatu 27. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kemin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 31.10.2013 kello 12.00 Pruntsissa, Kauppakatu 28. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Turun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 6.11.2013 kello 12.00 Jyrkkälän Monitoimitalossa, Nuorisotalonkuja 2. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Ylöjärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 6.11.2013 kello 11.00 Varikossa. Teollisuustie 24. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Palokan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 7.11.2013 kello 12.00 Tarmolassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Raahen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 7.11.2013 kello 13.00 Raahen Työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa vaikuttamaan yhdistyksen toiminnan sisältöön. Johtokunta ____________________________________________ Kuopion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 31.10.2013 kello 12.00 Ravintola Lounassalongissa, Kasarmikatu 12, Kuopio. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Hämeenlinnan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 11.11.2013 kello 12.00 Järjestösäätiön kerhotilassa, Birger Jaarlin katu 12, Hämeenlinna. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Porin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 31.10.2013 kello 12.00 Viikkarin Valkamassa, Juhana Herttuankatu 17, Pori. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kokkolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 11.11.2013 kello 12.00 Snellmankodissa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Loimaan ja ympäristön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 4.11.2013 kello 12.00 Loimaan Työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Tornionseudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 11.11.2013 kello 11.00 Åströmin kartanossa, Keskikatu 26, Tornio. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Lohjan Seudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 5.11.2013 kello 12.00 Lohjan työväentalossa, Kalevankatu 1. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Tikkurilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 5.11.2013 kello 11.00 Puistokulman alasalissa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa uudet ja vanhat jäsenet. Johtokunta ____________________________________________ Himangan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 6.11.2013 kello 12.00 entisessä pankin talossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Turun Työväen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 11.11.2013 kello 11.00 T-talossa, Vanha Hämeentie 29. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Voileipätarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Laajasalon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 12.11.2013 kello 14.15 Palvelutalo Rudolfin ruokasalissa, Rudolfintie 17-19, Laajasalo. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Arpajaiset. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Simon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 12.11.2013 kello 11.00 Nuorisotilassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Hyvinkään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 6.11.2013 kello 11.00 Hyvinkään Järjestötalossa, Munckinkatu 49. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Johtokunta ____________________________________________ Imatran Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 13.11.2013 kello 10.00 Kerhokeskus Koskiksessa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kalajoen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 6.11.2013 kello 12.00 Tähtelässä. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu.Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Korson Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 13.11.2013 kello 15.00 Metsokodin juhlasalissa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kemijärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 6.11.2013 kello 13.00 Kemijärven Työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Salpakankaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 13.11.2013 kello 12.00 Hedelmätarhantie 9, Hollola. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Nakkilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 6.11.2013 kello 12.00 Osuuspankin kokoustilassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa suunnittelemaan tulevaa toimintaa. Johtokunta – Kokouksen jälkeen jatketaan viikkokerholla. ____________________________________________ Vaajakosken Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 13.11.2013 kello 12.00 Vaajakosken nuorisotilassa, Urheilutalon alakerta. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
• Nro 6-7 lokakuu 2013 – 29 ELÄKELÄINEN Viherlaakson-Karakallion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 13.11.2013 kello 14.00 Viherlaakson palvelutalossa, Kievarinpolku 1, 3 krs. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Ykspihlajan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 13.11.2013 kello 13.00 Ykspihlajan Toimitalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Haukiputaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 14.11.2013 kello 11.00 Heitontalossa, Törmäntie 5, Haukipudas. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Myllypuron Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 14.11.2013 kello 12.30 Asukastalo Myllärissä, Kiviparintie 2 J, Helsinki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Piikkiön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 14.11.2013 kello 11.30 Pontelassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Rovaniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 14.11.2013 kello 11.00 kaupungin eläkeläistila Potkurissa, Pohjolankatu 2. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Vaarala-Hakunilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 14.11.2013 kello 11.00 Hakunilan nuorisotalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Oulun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 18.11.2013 kello 9.00 Aleksinkulmassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Jäsenkirjat mukaan. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Tapulin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 18.11.2013 kello 10.00 Tapulin nuorisotalossa, Ajurinaukio 5, Helsinki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Vartiokylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 18.11.2013 kello 12.00 Vartiokylän työväentalossa, Rusthollarinkuja 3, Helsinki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Vampulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 19.11.2013 kello 12.00 Vampulan Osuuspankin kerhohuoneistossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Lahden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 20.11.2013 kello 9.30 Kasisalissa, Sammonkatu 8, Lahti. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Malmin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 20.11.2013 kello 12.00 Malmin Työväentalossa, Takaniitynkuja 9, Helsinki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 21.11.2013 kello 13.00 Matinkylän korttelitilassa, Matinkatu 22, Espoo. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.30. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 21.11.2013 kello 13.00 Kinaporin palvelukeskuksen kerhohuoneessa, Kertsi 4. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Kankaanpään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 21.11.2013 kello 11.00 kaupungin nuorisotiloissa (Ketun Golo), Torikatu 9. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Kempeleen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 21.11.2013 kello 12.00 Kempeleen Työväentalossa, Koskelantie 24. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Kiimingin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 21.11.2013 kello 13.00 Jäälin Kotirinteessä, Mäntykuja 1. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Keravan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 25.11.2013 kello 11.30 Areenassa, Asemanaukio 5, 2 krs. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Vaasan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 26.11.2013 kello 12.30 Ajurinkatu 14. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.00. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 19.11.2013 kello 13.00 monitoimitila Arkin salissa, Iso-Myyri, Liesitori 1, Myyrmäki, Vantaa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kallaveden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 27.11.2013 kello 13.30 Suokadun päiväkeskuksen ruokalassa, Suokatu 6. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Jakomäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 19.11.2013 kello 11.30 Jakomäentie 6 b. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kontulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 27.11.2013 kello 11.00 Wanha Posti (Kontulan ostari), Keinulaudankuja 4. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Jyväskylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 19.11.2013 kello 10.00 Sepänkeskuksessa, Kyllikinkatu 1. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Kaarelan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 27.11.2013 kello 13.00 Kaarelantie 86, kerhohuone. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ ____________________________________________ Pyhtään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 19.11.2013 kello 10.00 Olkkarissa, Pyhtääntie 13. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Porvoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 28.11.2013 kello 14.00 Lundintalossa, Aleksanterinkatu 11. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 13.30. Jäsenet joukolla mukaan päättämään ensivuoden toiminnasta ja henkilövalinnoista. Tervetuloa. Johtokunta Kirkkonummi-Siuntion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 29.11.2013 kello 14.00 Palvelukeskuksessa, Rajakuja 3, Kirkkonummi. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 30.10.2013 kello 11.00 Partalanmäen Palvelukodissa, Jokikatu 2, Lieksa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Etelä-Hämeen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 4.11.2013 kello 10.00 Wanha Herra, Laaksokatu 17, Lahti. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta ____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Varsinais-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 12.11.2013 kello 11.00 Tarmon talossa, Virusmäentie 10, Turku. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.30. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ____________________________________________ Eläkeläisten Satakunnan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 21.11.2013 kello 11.00 Juhana Herttuankatu 17, Pori. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta. – Työvaliokunta kello 9.30. ____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 22.11.2013 kello 11.00 Tervolan Järjestötalossa, Paakkolantie 1245. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.30. Kokouksessa kansanedustaja Erkki Virtanen kertoo vanhuspalvelulaista. Tervetuloa. Aluetoimikunta ____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pohjanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 25.11.2013 kello 12.00 Snellmankodissa, Rantakatu 27, Kokkola. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus ja ruokailu omalla kustannuksella kello 11.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta ____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Kainuun Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 28.11.2013 kello 10.00 Hotelli Kajaanissa, Onnelantie 1, Kajaani (Kuukkeli). Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta ____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 28.11.2013 kello 11.00 Suopunki, Riihijärvenkatu 2 A, Suolahti. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta ____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 28.11.2013 kello 12.00 Kuljun Työväentalossa, Lempäälässä. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 11.00. Tarjolla keittoa ja kahvia. Tervetuloa. Aluetoimikunta ____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Savon Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous perjantaina 29.11.2013 kello 13.00 Kylpylähotelli Kuntorannassa, Kuntorannantie 14, Varkaus. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimkunta ____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Uudenmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 11.12.2013 kello 10.00 Puistokulmassa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu kello 9.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta Järvenpään Eläkeläiset ry, ks. sivu 30 Heinolan Eläkeläiset ry, ks. sivu 32
• 30 – Nro 6–7 lokakuu 2013 Ikääntyneiden aivohalvauspotilaiden kuntoutus tuloksellista Aivoverenkiertohäiriöt ovat merkittävä arjen vaikeuksia aiheuttava terveysongelma etenkin iäkkäillä ihmisillä. Tutkimustulokset osoittavat, että painokevennetyn kävelyn ja tehostetun kädenkäytön kuntoutus on varsin tuloksellista. Kansaneläkelaitoksen hankkeeseen liittyvässä tutkimus- ja kuntoutushankkeessa arvioitiin iäkkäille suunnatun aivohalvauskuntoutuksen tuloksellisuutta. Kuntoutukseen osallistui 270 kuntoutujaa, jotka olivat 65–85-vuotiaita ja sairastuneet aivoverenkiertohäiriöön. Kuntoutuksen vaikutuksia selvitettiin 3 kuukauden – 3 vuoden kuluttua sairastumisesta Asuntojen korjausneuvontaa jo yli 20 vuotta Vanhustyön keskusliitolla on 15 alueellista korjausneuvojaa, jotka avustavat sotainvalideja, veteraaneja ja muuta vanhusväestöä asunnossa tarvittavien muutostöiden toteuttamisessa. Neuvojat avustavat remonttitarpeiden kartoittamisessa, suunnittelussa, avustusten hakemisessa ja tarvittaessa myös muutostyöt suorittavan urakoitsijan etsimisessä. Korjausneuvonta on maksutonta, mutta remontin asiakas maksaa itse. Mahdolliset avustukset kattavat osan kustannuksista. Vanhustyön keskusliitto kehittää korjausneuvontaa koko vanhusväestöä palvelevaksi toiminnaksi. Vanhusten kotona asumisen edellytysten parantamisessa on paljon tehtävää. Vanhustyön keskusliitossa hyödynnetään useiden eri alojen asiantuntemusta. Näin haet neuvontaa Syys- kokouksia Järvenpään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 6.11.2013 kello 10.00 Nuorisotilassa, Myllytie 3. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Täyden palvelun toimisto Forum Hakaniemi Töölö Malmi Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää puh. 010 76 66620 puh. 010 76 66500 puh. 010 76 66530 puh. 010 76 66630 puh. 010 76 66590 puh. 010 76 66610 puh. 010 76 66570 puh. 010 76 66560 puh. 010 76 66600 puh. 010 76 66550 puh. 010 76 66580 (0,0828 €/puh + 0,1199 €/min) hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555 ELÄKELÄINEN • Ota puhelimitse yhteyttä korjausneuvojaan. • Korjausneuvoja käy puhelimessa keskustellen läpi asiakkaan perustiedot ja asunnon halutun muutostarpeen. • Mikäli keskustelussa todetaan, että muutostöiden tekemiselle on edellytyksiä, sopii korjausneuvoja tapaamisen. • Korjausneuvoja kartoittaa paikan päällä tilanteen, tekee mittaukset, selvittää muutostöiden vaihtoehdot ja niihin saatavat mahdolliset avustukset. • Korjausneuvoja tekee Pesutilojen muutos- ja korjaustyöt ovat hyvin tyypillisiä korjausneuvontakohteita. korjauksesta luonnoksen, laskee kustannusarvion ja auttaa hakemaan avustukset. • Korjausneuvoja auttaa tarvittaessa myös urakoitsijan saamisessa. Paljon on saatu aikaan Sotainvalidien ja veteraanien asuntoja on kunnostettu vuodesta 1991 lähtien jo yli 22 000. Näiden hankkeiden kustannukset ovat olleet yhteensä noin 190 miljoonaa euroa. Hankkeet ovat koskeneet eniten pesutilojen muutos- ja korjaustöitä. Kerros taloissa on tyypillistä poistaa amme ja korvata se suihkutilalla. Omakotitalossa jo sisäänkäynti portaineen muodostaa oman ongelmansa. Kodin esteettömyys on se eniten työtä aiheuttava tekijä silloin, kun jalka ei enää entiseen malliin nouse. Heikkokuntoinenkin voi asua kotona, kun tilat ja varustelutaso ovat asianmukaiset. Omassa kodissa halutaan asua, vaikka toimintakyky olisi heikentynyt- kin. Kotona asuminen mahdollisimman pitkään on myös yhteiskunnalle edullista. Suuriakin muutostöitä kannattaa tehdä, jos sillä vältetään laitokseen siirtyminen. Kun verrataan laitospaikan kustannuksia esimerkiksi keskimääräisen pesuhuoneen remontin kustannukseen voidaan todeta, että remontti maksaa itsensä takaisin jo muutamassa kuukaudessa. Lainsäädännössä on määritelty tukimuotoja erityisryhmien kotona asumiseen. Avustuksia ovat mm. seuraavat: • Korjausavustus vanhusväestön ja vammaisten asuntoihin • Sotilasvammalain mukainen korvaus • Vammaispalvelulain mukainen korvaus • Järjestöjen rahoitus • Kotitalousvähennys JUKKA LAAKSO Korjausneuvonnan päällikkö 040 5023 807 Malmin kauppatie 2600700 HELSINKI www.vtkl.fi Korjausneuvojat alueittain ETELÄ-POHJANMAA Harri Hietikko Päivölänkatu 38 60120 Seinäjoki 0400 260962 POHJOIS-KARJALA Lauri Takkunen Kirkkokatu 32 B 25 80100 Joensuu 050 5407035 HELSINKI Timo Vänskä Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki 050 4493395 POHJOIS-SAVO Pentti Heikkinen Sepänkatu 4 A 70100 Kuopio 0400 371586 KANTA-HÄME Kari Tahvanainen Laaksokatu 17 15140 Lahti 0500 494766 SATAKUNTA Taru Mäkelä Metsämiehenkatu 2 28500 Pori 0400 852727 KYMI Arja Hinkkanen Kauppakuja 2 47200 Elimäki 040 5452096 SISÄ-SUOMI Jukka Lampi Mämmensalmentie 72 44120 Äänekoski 0400 162494 PÄIJÄT-HÄME Kari Tahvanainen Laaksokatu 17 15140 Lahti 0500 494766 SUUR-SAVO Ismo Kortman Brahentie 42 A 12 52300 Ristiina 0500 651737 LAPPI Tapio Karhu Lempiniementie 22 90900 Kiiminki 040 5166738 UUSIMAA Henning Ekholm Susikuja 13 04130 Sipoo 0500 604782 POHJOIS-POHJANMAA JA KAINUU Tapio Karhu Lempiniementie 22 90900 Kiiminki 040 5166738 VAASA Kenneth Bäckström Bruksvägen 12 66270 Pörtom 0400 561956 PIRKKA-HÄME Voitto Niska Tietotie 1 37630 Valkeakoski 0400 649199 VARSINAIS-SUOMI Jani Malminen Hämeenkatu 14 L 7 20500 Turku 0500 908 660
• Nro 6-7 lokakuu 2013 – 31 ELÄKELÄINEN Pidä kiirettä, varaa nyt! Kaamoksen kaatajaiset 2014  Kuntorannassa Kansaneläkkeet ja rintamalisät aina 7. päivä 1. jakso 15.-19.1.2014, hinta 239,00€/henkilö/2hh, jäljellä muutamia hajapaikkoja Nyt  2. jakso 22.-26.1.2014 samaan hintaan 239€/henkilö/2hh Tule mukaan ja tuo ystäväsikin! Ohjelmassa: Kaatajaisten ohjelmassa mm. liikuntaa ohjatusti sisällä, ulkona ja kylpylässä, tanssia, yhteislaulua, ohjelmallisia illanistujaisia ja kosolti hyvää tuulta ja seuraa! Kaatajaisten mainioista toimintapajoista tiedotamme tarkemmin yhdistyspostissa, kysy niistä oman yhdistyksesi matkavastaavalta. Varauksia otetaan jo vastaan Kuntorannan myyntipalvelussa: Tuija Rahikainen puh. 017 560 1403, tai tuija.rahikainen@kuntoranta.fi U U TT A ! Hemmottelua & tanssin taikaa! Tervetuloa lämpimään – kylpylälomalle Kuntorantaan. Iloinen viihdeohjelma tansseineen tempaa mukaan lomatunnelmaan. Virkistäydy hellivissä hoidoissa ja rentoudu kylpylässä. Monipuolista toimintaa Saimaan rannalla, keskellä Itä-Suomea. Lomatarjoukset: MAJOITTUVA PIKKUJOULU 1 VRK alk. 65 € / hlö / 2hh Sis. pikkujoulubuffen ja ravintolan ohjelmamaksun. JOULULOMA 3 VRK Puolihoidolla, alk. 289 € / hlö / 2hh TEATTERIPAKETTI 1 VRK aamiaisella, alk. 65 € / hlö / 2hh Sis. lipun Varkauden Teatteriin, kylpylän käytön ja aamiaisen. AKTIVITEETTILOMA 6 VRK puolihoidolla 329 € / hlö / 2hh Jakso 3.-9.12.2013 JÄRJESTÖLOMA 2 VRK puolihoidolla alk. 119 € / hlö / 2hh JÄRJESTÖLOMA 3 VRK puolihoidolla alk. 159 € / hlö / 2hh Elävää musiikkia keskiviikkoisin ja perjantaisin Kela maksaa tästä kuusta lähtien kansaneläkkeen (vanhuuseläkkeen, työkyvyttömyyseläkkeen, työttömyyseläkkeen), rintamalisän ja ylimääräisen rintamalisän aina kuun 7. päivä kaikille näiden etuuksien saajille. Jos 7. päivä ei ole pankkipäivä, Kela maksaa etuuden edellisenä pankkipäivänä. Kela lähetti elo-syyskuun vaihteessa kirjeen kaikille Kelan asiakkaille, jotka saavat jotakin näistä etuuksista. Muiden Kelan eläke-etuuksien maksupäivät eivät muutu. Osassa etuuksista on edelleen käytössä porrastettu maksupäivä, jossa sukunimen alkukirjain määrää maksupäivän (A–K 4. päivä, L–R 14. päivä ja S–Ö 22. päivä). Myös työeläkelaitokset maksavat työeläkkeet asiakkailleen kuten aiemminkin. Kelan asiakkaan kannattaa tarkistaa, että tilillä on tarpeeksi rahaa, jos maksupäivän muutos vaikuttaa laskujen maksamiseen. Asiakkaan, hänen läheisensä tai edunvalvojansa ei tarvitse olla yhteydessä Kelaan. Eläkeläisten tapahtumakalenteri MARRASKUU- JOULUKUU • Majoittuvat Pikkujoulut PE-SU voimassa 15.11.-15.12.2013 • Puolihoidolla 116 € / hlö / 2hh Sis. aamiaiset, perjantain päivällisen ja lauantain joluillallisen sekä pikkujouluohjelman. TA M M I KU U 2 0 1 4 • KAAMOKSEN KAATAJAISET 2014 Tule hyvälle tuulelle keskellä pimeintä talvea! Mukavaa yhdessäoloa ja tekemistä (pajat), tanssia, laulua, liikuntaa sekä kylpylän rentouttavat poreet. • 1. jakso 15.-19.1.2014. Hinta 239 € / hlö / 2hh. • 2. jakso 22.-26.1.2014. Hinta 239 € / hlö / 2hh (2. Jakso toteutuu, jos saadaan riittävästi ilmoittautuneita ja 1. jakso täyttyy) Paikat täytetään varausjärjestyksessä, varaa omasi pian! Varausten vahvistukset 15.11.2013 mennessä. (Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.) Tarjoukset voimassa 22.12.2013 saakka, ei joulupyhinä. JOOGAN ALKEISKURSSI (1.-3.11.) täysihoito alk. 186 € / hlö / 2hh Vuoden 2013 tuetut lomat: Hyvinvoitilomat ry • hyvinvointilomat.fi Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry • mtlh.fi Solaris-Lomat ry • solaris-lomat.fi Kuntorannantie 14, Varkaus myyntipalvelu (017) 560 1403 myynti@kuntoranta.fi www.kuntoranta.fi
• 32 – Nro 6–7 lokakuu 2013 ELÄKELÄINEN PALVELUKSEEN HALUTAAN Syyskokouksia Heinolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 18.11.2013 kello 11.30 WPK:n talossa, Kymenkartanonkatu 2. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta Älä vietä jouluasi yksin … Joululoma • 2 hh:ssa 306 €/hlö • 1 hh:ssa 397,50 €/hlö? • Perhepaketti 795 €/2 aik. ja max 3 lasta alle 15 v. Hinnat sisältävät majoituksen 3 vrk 23.–26.12.13, jouluiset puolihoitoruokailut ja kahvitukset, perinteisen jouluohjelman Päivi Kautto-Niemen ja Jussi Niemen vetäminä, kylpylän ja kuntosalin käytön sekä tanssiliput. Kysy myös edullisia lisävuorokausia! Ota yHteyttä (030 608 50 tai myynti@summassaari.fi Lanka 0,0835?€/puh + 0,032 €/min. Gsm 0,192 €/min. Sis. alv 24%. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen OT TE EL LL L II •- S SP PA A HHO KKYY LL PP YY LL ÄÄ HH O OTTEELL Summassaarentie 180, FI-43100 Saarijärvi +358 (0)30 6085 100 • fax +358 (0)30 6085 200 Summassaarentie 180, Saarijärvi • www.summassaari.fi Myydään Kaamosta pakoon Thaimaa Lisäansioita Suoramarkkinointi Mega Oy on 1986 perustettu Suomen johtava Talentum-konserniin kuuluva telemarkkinointiyritys. Toimimme Suomessa 17 paikkakunnalla työllistäen yli 400 henkilöä. Aktiivinen eläkeläinen: Myytävänä täydellinen talo Hua Hinissä. Itse rakennuttanut, joko osa omistus tai kokonaisuus katso www.huafin.fi Lähemmät tiedustelut Kiinnostavatko lisäansiot joustavin työajoin? Työ on puhelimitse tapahtuvaa myyntityötä tarkasti valittuihin kohderyhmiin. Tässä työssä elämänkokemus on eduksi. Jouko Vironen 040 7301303 Täsmennys Tervanäytelmästä Soita rohkeasti ja kysy lisää lähimmästä Megasta! Forssa Puh. 045 7731 3801 Hämeenlinna Puh. 045 7731 3781 Kouvola Puh. 045 7731 3689 Oulu Puh. 045 7731 3859 Hamina Puh. 044 335 0736 Jyväskylä Puh. 045 7731 3752 Kuusankoski Puh. 045 7731 3739 Porvoo Puh. 045 7731 3653 Helsinki Puh. 045 7731 3601 Kerava Puh. 045 7731 3723 Lahti Puh. 045 7731 3667 Raahe Puh. 045 7731 3636 Hyvinkää Puh. 045 7731 3769 Kotka Puh. 045 7731 3707 Lohja Puh. 045 7731 3849 Riihimäki Puh. 045 7731 3621 Urjala Puh. 044 434 7318 Hakemuksen voi täyttää myös netissä: www.sm-mega.fi Kirjoituksessani lehdessä nro 5 syyskuussa 2013 Tervanäytelmän teossa ei vitkasteltu ”Olihan puuha, mutta antoisaa ja hauskaa” oli jäänyt vahingossa pois mainintaa, että se on SUOMUSSALMEN ELÄKELÄISET RY:n työstämä esitys. Sanelma Tauriainen Eläkeläisten asialla ja seurana 50 vuotta Joulu- ja uudenvuodentervehdys Eläkeläinen-lehteen Henkilön nimi Paikkakunta Hyvä Eläkeläinen-lehden lukija! Yhdistyksissä on parhaillaan menossa nimitervehdysten keräys lehtemme joulukuun numeroon. Jos tervehdysten kerääjä ei ole tavoittanut sinua, voit lähettää tervehdyksesi postin välityksellä suoraan toimitukseen. Tänä vuonna joulutervehdys on mainio tapa muistaa myös Eläkeläinen-lehteä, jonka näytenumerot ilmestyivät 50 vuotta sitten. Varsinaisesti lehti alkoi ilmestyä vuoden 1964 alussa. Listaan voit kerätä myös tuttaviesi tervehdykset. Kunkin tervehdyksen hinta on 5 €. Kirjoita tervehtijöiden nimet selvästi TEKSTATEN ja maksa tervehdykset tilille FI11 1012 3000 0714 70 käyttäen viitenumeroa 1818. Julkaisemme vain maksetut tervehdykset. Postita tervehdyslista ja tilitä rahat viimeistään 8.11.2013 Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 HELSINKI. Leikkaa irti ja postita 8.11.2013 mennessä Eläkeläiset ry:n toimistoon. Yhteensä € á5€
• Nro 6-7 lokakuu 2013 – 33 ELÄKELÄINEN 94 vuotta 28.9. Helvi Jauhola Tornio 26.11. Hannes Heikkilä Porvoo 92 vuotta 15.10. Olle Johansson Porvoo 90 vuotta 14.10. Kaarlo Hilonen Pyhtää 20.10. Sanelma Teerimäki Pihtipudas 20.10. Elsa Pollari Kokkola 25.10. Hellin Koivula Pori 13.11. Aune Vitikka Kokkola 30.11. Liisa Pyyhkälä Palokka 85 vuotta 16.10. Sirkka Tervonen Korso 17.10. Eino Kyllönen Kuhmo 19.10. Eerik Laaksola Pori 23.10. Yrjö Hyypiä Halikko 27.10. Niilo Repo Kajaani 16.11. Salli Putkonen Kajaani 17.11. Hilkka Tikkanen Lohja 22.11. Raakkeli Matinlompolo Pello 25.11. Eira Pasanen Pyhtää 6.12. Neija Välilä Palokka 80 vuotta 3.10. Sauli Niemi Hyvinkää 10.10. Sulo Okkonen Kajaani 26.10. Eila Elomaa Pori 28.10. Taisto Ilmari Haapaniemi Seinäjoki 29.10. Aini Siven Kaarela 7.11. Lilly Laine Tikkurila 14.11. Teuvo Hietala Kalajoki 25.11. Unto Keskiniva Porvoo 27.11. Paavo Rötkö Tikkurila 1.12. Nikolai Happo Kajaani 6.12. Anja Sainio Pori 9.12. Margit Saario Kokkola 75 vuotta 2.10. Tauno Tuukkanen Pori 8.10. Ritva Kervinen Pihtipudas 17.10. Esko Pirttijärvi Pori 28.10. Raili Välimaa Porvoo 7.11. Anita Iivonen Lohja 8.11. Tauno Lahtinen Halikko 8.11. Risto Rissanen Palokka 9.11. Teuvo Rupponen Korso 11.11. Urho Kumpulainen Tikkurila 11.11. Anni Vahlström Malmi 13.11. Markus Dahl Kokkola 17.11. Kaisa Hiltunen Kajaani 23.11. Talvikki Partanen Porvoo 27.11. Elvi Sinkkonen Korso 2.12. Elvi Makkonen Porvoo 3.12. Aarne Moilanen Kajaani 70 vuotta 29.8. Arja Kohtaniemi Reisjärvi 13.10. Henrik Fågelbärj Vasabygdens 20.10. Raija Åstrand Kokkola 4.11. Saara Putkonen Palokka 17.11. Sulo Kettunen Kajaani 18.11. Pauli Laukkanen Kajaani Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki IBAN IBAN IBAN IBAN FI11 1012 3000 0714 70 BIC NDEAFIHH FI80 8000 1900 1086 56 BIC DABAFIHH FI89 5541 2820 0116 00 BIC OKOYFIHH FI11 8000 1800 3273 56 BIC DABAFIHH Jäsenmaksutili Puh. 020 743 3610 vaihde, fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite:elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa:www.elakelaiset.fi Kalevi Kivistö puheenjohtaja Irmeli Mandell varapuheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400–570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040–839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040–582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Satu Rautio toimistonhoitajan sijainen jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 satu.rautio@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus maksatus osto- ja myyntireskontra 020 743 3611; 050–307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi 20.11. Irma Pietikäinen Lohja 24.11. Leif Backman Porvoo 25.11. Aino Udd Reisjärvi 4.12. Leo Moilanen Suomussalmi 9.12. Anni Dahl Kokkola 65 vuotta 11.10. Raili Korkeasalo Haukipudas 17.10. Jouko Huhta Suomussalmi 20.10. Paavo Rantsi Halikko 11.11. Erkki Mattila Malmi 4.12. Kyllikki Unkuri Lohja Yhdistysten jäsenet Ilmoittaisitteko yhdistyksenne jäsensihteerille muuttuneet puhelinnumerot, sähköpostit ja osoitetiedot. Tämä helpottaisi jäsensihteerin työtaakkaa. Erja Isaksson toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syys- ja kevätkokous-ilmoitukset 020 743 3614 erja.isaksson@elakelaiset.fi Pekka Isaksson tiedotussihteeri 020 743 3618; 040–742 2754 pekka.isaksson@elakelaiset.fi Eva Rönkkö monikulttuutisuustyön suunnittelija 040 501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi Kuntorannantie 14 78400 Varkaus puh. 017 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja info: Puh. 017 560 1403 myynti@kuntoranta.fi Tornionseudun Eläkeläiset Tauno Jaakkola Himangan Eläkeläiset Mauri Spak Sallan Eläkeläiset Siviä Kuorikoski Reisjärven Eläkeläiset Lauri Armas Vehkapuro Hyrynsalmen Eläkeläiset Veikko Ilmari Lapintaival Veikko Johannes Mäkeläinen Nakkilan Eläkeläiset Timo Juhani Heino Martinniemen Eläkeläiset Jorma Kalevi Mäläskä Eino Johannes Mustonen Malmin Eläkeläiset Terttu Annikki Markkanen Salon Eläkeläiset Aili Sofia Laaksonen Hyrylän Eläkeläiset Selma Elina Kinnunen Havukosken Eläkeläiset Uuno Viliam Rajala Lohjan Eläkeläiset Irja Liisa Sinikka Ryynänen Kolarin Eläkeläiset Jaakko Kalevi Kauppinen Jonne Aukusti Möykkynen Pellon Eläkeläiset Anja Harri Kokkolan Eläkeläiset Kerttu Hakola Piikkiön Eläkeläiset Maire Helena Laine Henni Annikki Vikström Ivalon Eläkeläiset Eeva Maija Annikki Suomalainen Seuraava lehti: Eläkeläinen 8/2013 ilmestyy 9.12. Aineisto lehteen on lähetettävä toimitukseen 18.11.2013 mennessä. Lehdessä julkaistaan lukijoiden ja lehden muiden ystävien ja yhteistyökumppanien joulu- ja uudenvuoden tervehdykset. Ne on lähetettävä viimeistään 8.11.2013 Eläkeläiset ry:n toimistoon. Julkaisija Eläkeläiset r.y Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Pekka Isaksson Tilaukset ja osoitteenmuutokset Satu Rautio puh. 020 743 3610; satu.rautio@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Tilaushinta 20 €/vsk Pohjoismaat 30 €/vsk Muut ulkomaat 35 e/vsk Ilmoitushinnat Mustavalkoinen 1,70 e/pmm Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan Toimitus ja toimisto: Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Järjestöaineisto: Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (Painettu) ISSN 2242-3338 (Verkkolehti)
• 34 – Nro 6–7 lokakuu 2013 ELÄKELÄINEN TUL:n veteraanijaosto täytti 30 vuotta Työväen Urheiluliiton veteraanijaosto juhli 30-vuotispäiviään Turussa 1.10. Juhlavastaanoton jälkeen järjestetylle juhlaristeilylle osallistui 300 TUL:n veteraania. Juhlapuheen piti TUL:n pääsihteeri Janne Ollikainen. Hän totesi veteraanijaoston työn tärkeyden, sillä veteraaniliikunta ei varsinkaan aiemmin ollut itsestään selvyys urheilujärjestöissä. Pääsihteeri piti liikuntajärjestöjen toimintaedellytysten kannalta välttämättömänä, että Veikkauksen monopoli säilytetään ja että toiminta pysyy Suomessa. Eevi Kaasinen lausui juhlassa runojaan. Erkki Partanen Eläkkeensaajien Keskusliitosta ja Tiina Rajala Eläke- läiset ry:stä osallistuivat TUL:n piirien veteraanijaostojen ja yhteistyökumppaneiden yhteiskokoukseen. Kokouksessa keskusteltiin järjestöjen yhteistyöstä. Sen ansiosta on onnistuttu välttämään järjestöjen suurten valtakunnallisten tapahtumien päällekkäisyys. Yhteistyön tiivistäminen myös alueellisessa toi- minnassa on toivottavaa. Yhteistyössä on järjestetty kulttuurikilpailut sekä liikuntatapahtumia, kuten Turun ulkoilupäivä 4.10. Paikallisessa yhteistyössä on tehty seuravierailuja. Kulttuurikilpailu Järjestöjen yhteistyössä toteutetaan jo toiset veteraanien kulttuurikilpailut. Ne pidetään Porissa 2.3.11. Järjestelyt ovat hyvässä vauhdissa ja ilmoittautuminen kilpailuun on päättynyt. Tälläkin kertaa Eläkeläiset ry:llä on osallistujaenemmistö kilpailussa. Lakeuden kisat TUL täyttää ensi vuoden tammikuussa 95 vuotta. Merkkivuoden pääjuhla pidetään Seinäjoella 6.8.6.2014. Liittojuhlien nimi on tällä kertaa Lakeuden kisat. Yhteistyökumppaneille tarjotaan mahdollisuus osallistua veteraanien liikunnan kenttäohjelmaan sekä oman ohjelman esittämiseen toritapahtumassa. TIINA RAJALA
• Nro 6-7 lokakuu 2013 – 35 ELÄKELÄINEN Leskirouva Katiska Edellisen krypton ratkaisu Ristikko Krypto 5/2013:n oikein ratkaisseista onnetar suosi Kyösti Haikaraa Pyhäsalmelta ja Sinikka Heinoa Viljakkalasta. He saavat yllätyspalkinnot ja tässä vielä lämpimät onnittelut! Ristikko 6–7/2013:n ratkaisut on lähetettävä 18.11.2013 mennessä osoitteella Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki. Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. Kuoreen ei saa panna muuta postia lehdelle tai järjestölle. Ratkaisijan nimi:.......................................................................................................... Osoite:........................................................................................................................... ...................................................................................................................................... Postitoimipaikka:.........................................................................................................
• 36 – Nro 6–7 lokakuu 2013 ELÄKELÄINEN KYLPYLÄLOMAT ELÄKELÄISILLE alk. HOTELLILOMAT ELÄKELÄISILLE alk. 40,- yö/huone 20,- yö/huone PARI PÄIVÄÄ IHANAA LOMAA OSUUSKUNTA Tradeka-yhtymä ja Rantasipi-hotelliketju tukevat Eläkeläiset ry:n jäsenten loma- ja virkistystoimintaa ja tarjoavat Eläkeläiset ry:n jäsenille mahdollisuuden yöpyä poikkeukselliseen erikoishintaan. Tervetuloa rentoutumaan ja viihtymään! TUETUT LOMAYÖT HOTELLEISSA 20,-/yö/huone Airport, Vantaa l Forssa I Sveitsi, Hyvinkää Pohjanhovi, Rovaniemi I Rukahovi, Kuusamo TUETUT LOMAYÖT KYLPYLÄHOTELLEISSA 50,-/yö/huone 40,-/yö/huone Laajavuori, Jyväskylä I Tropiclandia, Vaasa I Siuntion Kylpylä, Siuntio Aulanko, Hämeenlinna I Eden, Nokia Ikaalisten Kylpylä, Ikaalinen Imatran Valtionhotelli, Imatra Sis. 1 yön majoituksen 1 tai 2 hengen standard-huoneessa, buffet-aamiaisen, saunan, kylpylähotelleissa kylpyläosaston ja kuntosalin vapaan käytön (Vaasassa ei kuntosalia). Voimassa Eläkeläiset ry:n jäsenille 26.3.-31.12.2013 hotellikohtaisin rajoituksin. Katso hotellikohtaiset voimassaolot www.rantasipi.fi/osk-tuki. Tarjoushintaisia huoneita on rajoitettu määrä/hotelli/päivä. Varaukset tuotetunnuksella OSKTUKI www.hotellimaailma.fi tai 020 055 055