Eläkeläinen 4/2017 - Lehtiluukku.fi

NUMERO 4 – KESÄKUU 2017 www.elakelaiset.fi Seuraa meitä myös Facebookissa: www.facebook.com/elakelaisetry Väki kokoontui Vuokattiin Kesäpäivät keräsi Eläkeläiset ry:n väen Kainuun kauniisiin maisemiin. Tapahtumia ja tapaamisia riitti joka lähtöön. Sivut 7–25
2 – Nro 4 kesäkuu 2017 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus HANNU PARTANEN Puheenjohtajan palsta MARTTI KORHONEN Kirjoitan tätä jo ennen Eläkeläiset ry:n kesäpäiviä, sunnuntaina Ärjänselän rannalla, kivenheiton päässä Vuokatista. Kuuntelen samalla perussuomalaisten puoluekokouksen analyysiä. Ajatukset vaeltavat silti jo kohti kesäpäiviä. Tulee olemaan hienoa tavata teitä kaikkia siellä, nauttia ohjelmasta ja käydä ajatuksenvaihtoa. Luin viikolla professori Heikki Hiilamon kirjoittamaa tuoretta raporttia 15 reseptiä tuloerojen kaventamiseksi Mielenkiintoinen esitys, jossa on pohdittavaa todella paljon. Lisäksi se ravistelee omiakin ajatuksia siitä , miten taloutta tulevaisuudessa pitäisi hoitaa, jotta palvelut meille kaikille pystyttäisiin tarjoamaan ja kustantamaan. Mielenkiintoinen on esimerkiksi kysymys hoivaroboteista, joihin liittyy sekä eettinen että verotuksellinen ongelma. Eettinen ongelma on moniulotteinen. Halutaanko, että seurustelemme tulevaisuudessa robottien kanssa? Onko se inhimillistä ? Miten laite voi korvata ihmisen ja missä ? Kysymyksiä on paljon enemmän kuin vastauksia. Suomalainen yhteiskunta hakee tehokkuutta niin voimakkaasti, että sen nimissä hoitohenkilökunta oltaisiin valmiita ajamaan niin minimiin kuin mahdollista. Ei tällaiseen pidä mennä. Nyt jo tiedetään vanhustentalojen käyttävän eläimiä korvaamaan kontaktia, jota ihmiset eivät ehdi tarjota. Kun koneet tekevät enemmän ja enemmän työstämme, törmäämme kahteen perustavaa laatua olevaan asiaan. Ihmistyön hinta nousee, ja sen seurauksena nousee myös niiden asioiden ja palvelujen hinta, joissa henkilökuntaa tarvitaan. Samaan aikaan koneiden hoitaman tuotannon yksikköhinnat laskevat. Mikä olisi ratkaisu? Robottien verolle pano. On mahdotonta löytää muuta mallia turvaamaan niitä palveluja, joiden tekijäksi edelleen tarvitaan ihmistä . Ja ihmisiähän tarvitaan, sillä kone ei ole inhimillisesti ajatteleva ja tunteva ihminen, eikä se muutenkaan kykene kaikkeen. Tämä on perustavaa laatua oleva kysymys, johon meillä järjestönäkin on oltava selkeä ja tiukka kanta. Näiden robotteja, koneita ja ihmistä koskevien ratkaisujen aika on lähempänä kuin arvaammekaan. Hiilamon raportissa on paljon muitakin isoja asioita jotka koskettavat meitä kaikkia: perintövero, progressivinen kiinteistövero, sama tulovero pääomasta ja palkka-/eläketulosta, lapsilisät verolle, osallistumistulo perustulon sijaan jne. Suosittelen tutustumaan ja miettimään. Hyvät Eläkeläiset ry:n jäsenet, kaikille teille toivotan erittäin kaunista, virkistävää ja antoisaa kesää. Nähdään eri puolilla kaunista maatamme . Nautitaan suvesta. Pitäkää huolta toisistanne. Muistakaa monen ihmisen suurin ongelma, yksinäisyys. Ottakaa ihmisiä mukaan meidän yhteisiin hienoihin rientoihimme. Se on satavuotiaan maamme meille kaikille mahdollistama 100-vuotisteko. Tulevaisuuden suuria kysymyksiä P ari tuhatta eläkeläisaktiivia eri puolilta Suomea kokoontui kesäkuun 13.–15. päivinä Sotkamon Vuokatissa pidetyille järjestömme kesäpäiville. Tapahtuma oli perinteemme mukaisesti hyvin jäsenlähtöistä. Oma väkemme ja heidän erilaiset ohjelmaryhmänsä tuottivat pääosan tapahtumaohjelmista. Talkootyöllä oli merkittävä osuus tapahtuman käytännön toteutuksessa. Mukana olijat olivat aidosti oman kulttuurinsa tuottajia, toteuttajia ja yhdessä ylpeästi sen kantajia. Tapahtuma oli vastavoimaa markkinalähtöisen viihteen ja kulttuurin yksipuoliselle kuluttamiselle. Erityistä ihastusta herättivät tälläkin kertaa eläkeläisten suurkuoron ja orkesterin, kansantanssijoiden, voimistelijoiden ja senioritanssijoiden juhlaan valmistellut esitykset. Niissä paikallinen ja alueellinen aktiivisuus kasvavat koulutuksen ja ohjauksen keinoin näyttäviksi yhteisesityksiksi. Esitykset eivät ole vain kertakäyttöisiä, vaan mukana olijoiden voimin niistä edelleen jalostetaan monenlaisia ohjelmaesityksiä paikalliseen ja alueelliseen käyttöön. Näin kerran koetut ohjelmat siirtyvät tulevan toiminnan sytykkeiksi ja niiden viestit saavuttavat laajan jäsenkentän. Tapahtumamme kuului virallisesti Suomen itsenäisyyden juhlavuoden tapahtumien sarjaan. Sen teemana oli Suomi 100 – Työllä rakennettu. Teemalla halusimme korostaa jokaisen sukupolven työn ja arkisen aherruksen merkitystä, johon maamme vauraus ja hyvinvointi perustuvat. Tämän päivän eläkeläiset tunnistavat hyvin itsensä tuosta sukupolvien ketjusta. Samalla he aktiivisina kansalaisina edelleen antavat monin eri tavoin oman tärkeän panoksensa maallemme. Eläkeläiset ovat merkittävä voimavara suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Kesäpäivien osallistujat antoivat tapahtumateemaan liittyvän kesäpäiväjulistuksen. Se julkaistaan toisaalla lehdessämme. Lehti myös raportoi laajasti itse tapahtumasta. Siitä löytyy tietoa myös järjestömme verkkosivuilta (www.elakelaiset.fi) ja verkkosivujen kuvapankkiin on tulossa kooste tapahtumakuvista. Vuokatin viesti – rakennamme 100-vuotiasta Suomea H armaa on kaunista ja ikääntymispolitiikka on tarpeellista otsikoin Eläkeläinen – lehden vuoden 2002 tammikuun numeron pääkirjoituksen. Siitä on nyt runsaat 15 vuotta ja kyseessä oli ensimmäinen pääkirjoitukseni tässä lehdessä. Kirjoituksessa käsittelin väestön ikääntymistä megatrendinä ja yhteiskunnan kehityksen ja vaurastumisen terveenä kuvana. Samalla korostin, että hyvän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää yhteiskunnalta tietoista ikääntymispolitiikkaa. Järjestömme ensimmäinen ikääntymispoliittinen asiakirja hyväksyttiin vuonna 2003. Vuoden 2006 sääntöuudistuksessa järjetön tehtäväksi kirjattiin ikääntymispolitiikan luominen yhdessä jäsenistön kanssa. Väestön ikääntyminen on nyt ja lähivuosina edelleen ajankohtaista. Niin myös ikääntymispolitiikka on käypä käsite ja parhaimmillaan oiva väline ikääntymistä kunnioittavan ja arvostavan yhteiskunnan rakentamisessa ja eläkeläisten myönteisen identiteetin vahvistamisessa. Järjestön työ jatkuu ja kehittyy näissäkin merkeissä. Sisällöt ja muodot uudistuvat ja rikastuvat kulloistenkin toimijoitten myötä. Järjestön arvot ohjaavat työtä. Tämä jää viimeiseksi pääkirjoituksekseni, koska siirryn elokuun alusta eläkkeelle järjestön toiminnanjohtajan ja sen myötä lehtemme vastaavan toimittajan tehtävistä. Kiitän kaikkia lehden avustajia, tukijoita ja ennen kaikkea lukijoita yhteistyöstä ja kiinnostuksesta lehteämme kohtaan. Vaikka sähköinen viestintä lisääntyy ja kehittyy, julkaistaan Eläkeläistä tuttuna paperilehtenä myös tulevaisuudessa. Kiitän kaikkia järjestömme jäseniä tuesta ja yhteistyöstä. On ollut suuri ilo työskennellä Eläkeläiset ry:n yhteisössä. Reilut 27 työvuotta ovat olleet sisältöja muistorikkaita. Parasta kaikista on aina ollut mainioitten ihmisten kohtaamiset yhteisessä toiminnassa. Hannu Partanen Kiitos yhteisistä vuosista
Nro 4 kesäkuu 2017 – 3 ELÄKELÄINEN Eläkeläiset ry:n toimisto on kesälomien vuoksi suljettuna 3.–30.7. Toimisto avautuu jälleen maanantaina 31.7. Hyvää kesää! Kuva: Maire Varis Eläkeläiset ry:n valokuvakilpailun satoa.
4 – Nro 4 kesäkuu 2017 ELÄKELÄINEN Suomalainen työeläkejärjestelmä oli aiheena Eläkeläiset ry:n valtuuston huhtikuisen kokouksen jatkeeksi Kuntorannassa järjestetyssä valtuuston ja hallinnon seminaarissa. Aiheesta alustivat valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö, Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen, Eläketurvakeskus ETK:n ekonomisti Juha Rantala ja TELA:n erityisasiantuntija Janne Pelkonen. Kivistö kävi asiantuntevasti läpi suomalainen eläkejärjestelmän historiaa teemalla ”kehitystä ja sopeutusta”. TELA:n Janne Pelkonen käsitteli työeläkerahojen sijoittamista ja käyttöä. Hän sanoi ymmärtävänsä, että rahastot, joissa on rahaa melkein 190 miljardia euroa, ”herättävät joskus vähän intohimoja” ja että näitä rahoja välillä esitetään käytettäväksi milloin mihinkin hyvään tarkoitukseen. – Työeläkerahastojen perimmäinen tarkoitus on kuitenkin eläkkeiden maksu. Niiden merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa, kun rahastoihin joudutaan turvautumaan yhä enemmän. Pelkonen sanoi, että eläkemaksut ja rahastot ovat tällä hetkellä ”harvinaisen hyvässä kunnossa”. Uhkakuvana on kuitenkin mm. syntyvyyden lasku. – Se on pitkällä aikavälillä myrkkyä eläkkeiden rahoitukselle. Toiminnanjohtaja Hannu Partanen peilasi esityksessään Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n Huomisen kynnyksellä 2016 -kyselytutkimusta 55-84-vuotiaiden asenteista ja tulevaisuuden näkymistä. – Tulokset ovat suorastaan hälyttäviä. Luottamus eläkejärjestelmään ja oman eläkkeen tasoon horjuu. Partanen huomautti yleisen keskusteluilmapiirin jo pitempään olleen sen suuntainen, että eläkejärjestelmän koetaan olevan kriisissä. – Näin, vaikka tilastot ja tutkimukset toista osoittavatkin. – Suurten ikäluokkien piirissä myös koetaan syyllisyyttä väitteistä, joiden mukaan he eläkkeineen vievät mahdollisuudet yhteiskunnan kehitykseltä ja nuorten eläketurvalta. Eläketurvakeskuksen Juha Rantala käsitteli esityksessään eläkeköyhyyttä, eläkkeiden tasoja ja ostovoiman kehitystä. Hän sivusi myös julkisuudessa ajoin kuumana käynyttä indeksikeskustelua. – Työeläkkeiden indeksoinnin parantaminen ei ole kovin tehokas pienituloisuuden ehkäisijä. Sehän tarkoittaa, että keskija suurituloisetkin saavat korotusta. Pienituloisten kannalta tehokkaampi ratkaisu on takuueläke ja kansaeläke, joka vaikuttaa erityisesti heihin. TUOMAS TALVILA Seminaarin esitykset löytyvät Eläkeläiset ry:n kotisivulta www.elakelaiset.fi kohdasta ”Toiminta”. Seminaarissa puitiin eläkejärjestelmää Eläkeläiset ry:n Eläkejärjestelmä-seminaarin alustajat Kalevi Kivistö, Juha Rantala, Janne Pelkonen ja Hannu Partanen tarkastelivat tauolla Eläkeläinen-lehteä. Omana aikanaan kansaneläke oli Suomen historian suurin sosiaalinen uudistus. Nykyään sen taso on kansainvälisesti verrattuna alhainen. Kansaneläkettä saavat ne eläkeläiset, joiden työeläke on pieni. Kansaneläke on nykyisellään kattava: se takaa vähimmäiseläketurvan koko väestölle. Tasoltaan se on kuitenkin riittämätön. – Kansainvälisesti verrattuna Suomen kansaneläke on pieni, ja sen taso on viimeisten vuosikymmenien aikana huonontunut suhteessa väestön keskituloon, sanoo Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja, professori Olli Kangas. Suomalaiset eläkeläiset ovat kansainvälisesti verrattuna pienituloisia. Tätä selittää se, että Suomessa eläkeläisten työssä käyminen ja yksityiset eläkkeet ovat harvinaisempia kuin monissa muissa maissa. Köyhien eläkeläisten aseman helpottamiseen on eri tapoja, jotka voivat koskea sekä takuueläkettä että kansaneläkettä. Pelkkä takuueläkkeen nostaminen kohdistuisi vain kaikkein pienituloisimmille ja aiheuttaisi vähemmän kustannuksia kuin kansaneläkkeen korottaminen. Takuueläkkeen suuri korotus voisi kuitenkin johtaa kannustinongelmiin ja lisäisi tasaeläke-elementtiä suomalaisessa eläkejärjestelmässä. Eläkeläisköyhyyttä helpottaisi myös perhevapaiden tasaisempi jakautuminen naisten ja miesten kesken, sillä lyhyt tai rikkonainen työura johtaa pieneen työeläkkeeseen. Se on tällä hetkellä ongelma erityisesti naisilla: naisten työeläke on keskimäärin 66 % miesten eläkkeestä. – Eläkeläisköyhyyden poistamisessa kannattaa etsiä tasapainoa näiden eri vaihtoehtojen välillä, Kangas toteaa Kelan tiedotteessa. ”80-vuotias kansaneläke on kattava, mutta riittämätön”
Nro 4 kesäkuu 2017 – 5 ELÄKELÄINEN Kalevin kynästä P iispa Eero Huovinen puhui siunatessaan presidentti Mauno Koiviston hänen suurista käsistään. Puhe oli hienosti rakennettu, metafora kantoi läpi koko puheen. Oli Mauno Koivistolla kuitenkin muutakin suurta kuin kädet. Olimme saapuneet Rovaniemeltä Inarin järven rannalle Outi ja Asko Oinaan mökille ja valmistauduimme käymään yöpuulle. Tellervo Koivisto tuli huoneemme ovelle, nojasi ovenpieneen ja huokaisi: ”Manun monot jäi Helsinkiin”. 12 vuoden kausi tasavallan presidenttinä oli hiljattain päättynyt. Monet asiat, kuten pakkaaminen, olivat olleet toistakymmentä vuotta linnan henkilökunnan huolena, mutta nyt ne piti hoitaakin itse. Ja niinhän siinä pääsi käymään. Ratkaisua ei ollut aivan helppo löytää. Inarin kaupoissa oltiin kylä valmiita palvelemaan, mutta riittävän suuria monoja ei niistä löytynyt. Lopulta Rajavartiolaitos tuli apuun ja aamupuolella yötä tilanne oli pelastettu. *** Inarin järven jäällä hiihdellessämme Koivistoa askarrutti kovasti kehitys naapurimaassamme. Venäjän kielen hallitsevana hän oli lukenut Gorbat šovin muistelmia ja mietiskeli, löytyisikö Suomesta kustantajaa, joka voisi julkaista teoksen suomeksi. Teos julkaistiin varsin pian saksaksi ja myöhemmin myös englanniksi, mutta suomenkielisen version julkaisemiselle ei kustantajaa löytynyt. Onneksi kuitenkin toinen Gorbat šovin teos, Näin sen muistan, ilmestyi suomeksi, tosin paljon myöhemmin, vuonna 2015. Koiviston tuon ajan pohdinnoista syntyi sittemmin vuonna 2001 erinomainen kirja Venäjän idea. Perehtyminen Venäjän ideaan oli siinä mielessä tyypillistä Koivistoa, että hän syventyi jo opiskeluajoistaan lähtien asioihin juuria myöten, perusteisiin syventyen. Pienempiin yksityiskohtiin hän ei myöskään hallituksen sisäisissä kädenväännöissä halunnut takertua. Se herätti joskus hieman ihmetystä hallituskumppaneissa ja myös omassa puolueessa, jossa yksityiskohdista kamppailu oli usein liikaakin poliittisten voimainmittelöiden ydintä. Aikaisemmin kokemieni pääministereiden tyylistä poikkeava johtamistyyli vaati itseltänikin jonkin verran totuttelua kunnes opin, että näin juuri, suuriin linjoihin keskittyen, hyvän johtajan tuleekin toimia. Koiviston kiinnostus tieteenfilosofiaa kohtaan tuo mieleeni hauskan muiston yhdestä hallituskauden budjettiriihestä. Kiistaa oli mistäs muusta kuin lasten päivähoidosta ja kunnallisen päivähoidon laajentamista vastustettiin samoilla argumenteilla kuin Timo Soini nyt, lähes 40 vuotta myöhemmin. Vetosin asiasta tehtyihin tutkimuksiin ja totesin, että pitäisi luottaa mieluummin eksaktiin tietoon kuin mutu-tuntumaan. Kokoustauolla päivällispöydässä Koivisto totesi, että ”mä meinasin sanoo Kivistölle, että empiirinen ei oo koskaan eksakti. En mä sit kuitenkaan sanonu, kun lehret ois huomenna kirjoittanu, että Koivisto ja Kivistö ilmiriirassa päivähoitolaista”. Oikeassahan pääministeri oli, minun itsekin tutkimusmenetelmiä opettaneena olisi pitänyt puhua tutkitusta, ei eksaktista tiedosta. Humoristinen sananvaihto osoitti, miten hyvin Koivistolla oli tieteenfilosofian perusteet mielessä. *** Vakavampien kysymysten äärellä oltiin keväällä 1981, jolloin hallitus uhkasi hajota ns. sove-lakeja koskevaan kiistaan. Me SKDL:n hallitusryhmässä pidimme tiukasti kiinni siitä, että pienituloisimpien sosiaalija eläketurvaa ei saa verotuksella heikentää. Tällä erimielisyydellä yritti silloinen keskustajohtaja iskeä kiilaa meidän ja SDP:n väliin ja saada hallitus hajoamaan. Presidentti Kekkonen oli saanut asiasta kovin yksipuolista tietoa ja piti selvänä, että hallitusta on vaihdettava. Elettiin perjantaipäivää. Viikonvaihteen jälkeisenä maanantaina menin työpaikalleni opetusministeriöön muutaman minuutin yli kahdeksan ja sihteeri totesi, että pääministeri on pyytänyt ottamaan yhteyttä. Soitin ja sovimme, että tulen saman tien häntä tapaamaan. Siellä hän totesi tyytyväisenä, että olin viikonvaihteessa SKDL:n liittoneuvostossa todennut pääministerin etsineen kärsivällisesti sopua. Samalla hän kertoi perehtyneensä huolellisesti valtiosääntöön todeten, että hallituksen luottamuksen voi evätä vain eduskunta. Hän kertoi myös tulleensa siihen tulokseen, ettei hän tee mielipiteestämme sove-asiassa hallituskysymystä. Samalla päätimme vielä kerran asettaa työryhmän etsimään yhteistä ratkaisua. Työryhmä toimikin ja sen työn tuloksena viilattiin lakiesitystä niin, että täyden kansaneläkkeen suuruinen eläke pysyy edelleen verottomana ottamalla käyttöön eläketulovähennys ja mitoittamalla se täyden kansaneläkkeen perusteella. Hallitus ei näin joutunut sove-laeista äänestämään eikä sellaista erimielisyyttä syntynyt, joka olisi johtanut hallituskriisiin. *** Kriisin laukeaminen perustui siihen, että tässäkin asiassa pääministeri meni ongelman juuriin, valtiosäännön perusteisiin. Samalla se osoitti, että hänellä oli aito halu tehdä ratkaisu, joka voidaan yhdessä hyväksyä. Näin päästiin kesän yli syksyyn, jolloin hallituksella oli edessään uusi kriisi, tällä kertaa budjetista. Samaan aikaan presidentti oli eroamassa eikä maahan voinut päästää syntymään kahta kriisiä. Realiteetit ymmärrettiin ja siitäkin kriisistä selvittiin (vaikka se ei kaikkia miellyttänytkään). Suuret jalat pysyivät tukevasti maassa. KALEVI KIVISTÖ Kalevi Kivistö on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. Hän toimi kulttuuriministerinä Koiviston II-hallituksessa 1979–1982 Muistoja Manusta Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on lähestynyt toukokuussa jokaista Suomen kunnallishallitusta viestillä: kuntiin on saatava edustava ja toimiva vanhusneuvosto. Samalla EETU onnitteli kevään kuntavaaleissa valittuja luottamushenkilöitä. Maakuntiin perustuva sote-uudistus muuttaa kuntien tehtäviä lähivuosina. EETU haluaa muistuttaa kuntalain (27 §) mukaisten vanhusneuvostojen merkityksestä, kun kunnat kokoavat nyt uutta hallintoaan. Laki ei määrittele vanhusneuvostojen kokoonpanoa. EETU ry, eläkeläisväestöä edustavien valtakunnallisten eläkejärjestöjen yhteenliittymänä suosittelee, että vanhusneuvoston jäsenet valitaan ensi sijassa kunnan alueella vaikuttavien keskeisten eläkejärjestöjen paikallisyhdistysten esittämistä henkilöistä. Näin varmistetaan, että vanhusneuvostoilla on elävä yhteys kunnan ikääntyneeseen väestöön. EETUn mukaan vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. EETU korosti viestissään, että kuntakohtaiset vanhusneuvostot ovat edelleen tarpeellisia, myös niille riittää jatkossa laajasti tehtäviä kunnan vanhusväestön hyvinvoinnin turvaamisessa. Eläkeläinen-lehden numerossa 3 julkaistuissa kuntavaalituloksissa oli virheitä. Läpimenneiden Eläkeläiset ry:n jäsenten listasta puuttuivat Oulun Työväen Eläkeläisten jäsenten Anne Huotarin (vas.) ja Mikko Raudaskosken (vas.) nimet. Valituksi valtuustoon tuli myös Raili Peni (vas.) Hangon Eläkeläisistä. EETUlla painavaa asiaa uusille kuntapäättäjille Oikaisu: Täydennyksiä kuntavaalituloksiin Tietoyhteiskunnan kehitys on viime vuosien aikana siirtänyt yhä useampia julkisia ja yksityisiä palveluja sähköiseen muotoon. Digitalisaatio on myös maamme hallituksen hallitusohjelman läpileikkaava teema, joka huomioidaan lähes jokaisessa kärkihankkeessa. Parhaimmillaan sähköiset palvelut lisäävät kansalaisten mahdollisuuksia käyttää julkisia palveluja ajasta ja paikasta riippumatta. Näin ne myös edistävät yhdenvertaisuutta. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry haluaa kuitenkin muistuttaa, että läheskään kaikilla kansalaisilla ei ole mahdollisuutta käyttää tietotekniikkaa iän, toimintakyvyn rajoitteiden tai taloudellisten syiden takia. EETU ry vaatii, että tietoyhteiskuntaa kehitettäessä ja erilaisia julkisia ja yksityisiä palveluita rakennettaessa huomioidaan myös ikääntyneiden käyttäjien tarpeet. On kohtuutonta rangaista ikäihmisiämme siitä, ettei heillä ole tietokonetta, älypuhelinta tai internetyhteyttä. Yhdenvertaisuuslaki takaa kaikille kansalaisille oikeuden saada palveluita ikään katsomatta. Esimerkiksi pankkipalvelut on taattava myös niille kansalaisille, joilla ei ole käytössään internetyhteyttä. Hallitusohjelmassa yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi nostettu digitalisaation edistäminen ei saa johtaa ikääntyneiden kansalaistemme syrjimiseen. Digitalisaatio ei saa johtaa ikääntyneiden kansalaisten syrjimiseen www.elakelaiset.fi
6 – Nro 4 kesäkuu 2017 ELÄKELÄINEN Helppokäyttöinen älypuhelin, helppo tapa nauttia elämästä On aika lähteä ulkoilemaan ja tarkastella maailmaa uudesta näkökulmasta. Sudoku ja sanaristikot vaihtuvat luontoretkiin ja jäätelön syöntiin. Ota Doro-älypuhelin mukaasi ja sinulla on aina kätevä ja helppokäyttöinen apuväline kevätretkilläsi. MAINOS Ostaessasi puhelimen nyt, saat kaupan päälle kätevän suojakotelon Doro Liberto® 825 löytyy nettisivuiltamme osoitteesta www.doro.fi *Tarjous on voimassa vain osoitteessa www.doro.fi, niin kauan kuin tavaraa riittää. Osta Doron älypuhelin jo tänään! Madelein Månsson, 73 vuotta, DJ ja aerobic-ohjaaja Kävelevä tietosanakirja Muutaman kuukauden sisällä istuskelun jälkeen mieli alkaa haikailla ulos luontoon. Kun ulkoilet Doro-älypuhelimen kanssa, voit helposti tarkistaa sään ja etsiä jännittäviä retkikohteita. Voit käyttää Googlen hakutoimintoa liikkuessasi luonnossa ja selvittää vastaukset mielessäsi oleviin kysymyksiin puhelimellasi. Missä on lähin kahvila? Paistaako tänään aurinko? Missä kala syö parhaiten? Hakutoiminto löytyy Doro Liberto ® 825 ja Doro 8030 -puhelinten aloitusnäkymästä. Näin keväästä on helppo ottaa kaikki ilo irti. Tallenna mestariteoksesi Ikuista päivän parhaat tunnelmat. Doro-älypuhelimesta löytyy helppokäyttöinen kamera, joka on erinomainen apuväline parhaiden hetkien ja muistojen tallentamiseen. Parhaat kuvat saat ulkona luonnonvalossa. Älä säästele kuvien määrässä! Mitä enemmän otat kuvia, sitä todennäköisemmin onnistut ottamaan todellisen mestariteoksen. Ole älypuhelinten pro-käyttäjä Doro Liberto ® 825 ja Doro 8030 avaavat sinulle uusia mahdollisuuksia puhelimen käyttämiseen. Ne on kehitetty ajattelemaan kuin sinä, erityisesti, jos olet aloittelija teknisten laitteiden käyttäjänä. Olemme ottaneet huomioon pienimmätkin yksityiskohdat – lähtien siitä, miltä puhelin tuntuu ja kuulostaa aina siihen, miten se auttaa sinua löytämään tarvitsemasi toiminnot puhelimen loogisen valikkorakenteen avulla. Saadaksesi kaiken irti Doro-älypuhelimestasi, olemme pistäneet pystyyn Älypuhelinkoulun. Sen avulla opit kaiken älypuhelimen toiminnoista ja sovelluksista. Kokeile esimerkiksi suosittua Instagram-sovellusta, jossa voit jakaa upeat valokuvasi tuttujen nähtäväksi. “Tämä on muuttanut tapaani ajatella ja elää, ja se jos mikä on hauskaa!” LAHJAN ARVO: 38 €
Nro 4 kesäkuu 2017 – 7 ELÄKELÄINEN Kesäpäivät Vuokatissa Pari tuhatta Eläkeläiset ry:n jäsentä eri puolilta Suomea kokoontui kesäkuun 13.–15. päivinä Sotkamon Vuokatissa pidetyille järjestön kesäpäiville. Perinteisen hienoon tapaan oma väki ja heidän erilaiset ohjelmaryhmänsä tuottivat pääosan tapahtumaohjelmista. Talkootyöllä oli jälleen merkittävä osuus tapahtuman käytännön toteutuksessa. Kesäpäivät kuuluivat Suomen itsenäisyyden juhlavuoden viralliseen ohjelmaan. Teemalla Suomi 100 – Työllä rakennettu Eläkeläiset ry halusi korostaa jokaisen sukupolven työn ja arkisen aherruksen merkitystä, johon maamme vauraus ja hyvinvointi perustuvat. Vuokatin kesäpäiville kokoonnuttiin eri puolilta maata. Kesäpäivät tarjosivat iloista yhdessäoloa, tapaamisia, vanhoja ja uusia ystäviä, monipuolista ohjelmaa salin täydeltä. Kesäisiä päiviä Vuokatissa
8 – Nro 4 kesäkuu 2017 ELÄKELÄINEN Vuokatin kesäpäivien avajaisjuhlassa kainuulaiset valtasivat esiintymisareenan ja näyttivät, mistä päin ohjelmarintamalla tuulee. Alkajaisiksi lavalle asteli sarkanutussa, reppu rennosti olalla riippuen, itse sinisten ajatusten mies Konsta Pylkkänen (Vesa Kaikkonen). Konsta filosofoi, että joka ukko ja akka sitä vanhenee, viimein nyykähtää ja kanttuvei. Mutta sitä ennen on jokainen ihan käpsäkästi kiinni olemisen syrjässä. Sotkamon Eläkeläisten lauluryhmä esitti avaukseksi sikermän lauluja, jotka kertoivat Kainuun kauniista luonnosta ja sen sitkeistä asukkaista. Seuraavaksi vierailtiin Paltamon Rämsänrannan kylällä Petkelperän isännän Eemeli Tauriaisen satavuotispäivillä. Isäntä vakuutteli pitkän iän salaisuudeksi seksin. Kysyjä tiedusteli varovasti, koskahan isäntä lie moista touhua viimeksi harrastanut? – Se oli yheksäntoista ja kolmekymmentäkahdeksan, kuului vastaus. – No siitähän on jo jonkin verran aikaa vierähtänyt, kysyjä totesi. -– No en minä nyt tiijjä, kun kello on vasta 21.30, isäntä totesi. Suomussalmelaisen Retikka-kesäteatterin perustaja ja Kainuun tervaskannoksikin valittu Eero Schroderus esitti lyhyen oppimäärän kainuulaisuudesta. Eero kertoi olevansa emeritus osuuskaupan hoitaja, ja työskennelleensä useissa kainuulaisissa kunnissa. Hän uskoi tietävänsä jonkin verran kainuulaisten kuntien erityispiirteistä. – Onhan esimerkiksi Kuhmo todella iso kaupunki, kun linja-autoaseman ja rautatieaseman välikin on 70 kilometriä. Kuhmolainen salaviisaus on askarruttanut Schroderusta kauan, kunnes se hiljattain selvisi Kuhmon Osuuspankin edessä. – Olin nostamassa pankkiautomaatilta rahaa, kun eräs mies kertoi, että hänen vaimoltaan varastettiin pankkikortti. Kysyin mieheltä, että ilmoitit kai asiasta poliisille. –En ilmoittanut, mies vastasi. –No miksi et? –No kun tiliotteen mukkaan se rosvo kuluttaa kuukauvessa paljon vähemmän rahhaa kuin eukko. Ja niinhän se on, että kajaanilaiset ovat kuulemma niin sivistyneitä, että syntyperäinen kajaanilainen vastaa muissa Kainuun kunnissa alempaa yliopistotutkintoa. Schroderus veisteli, että Suomussalmea mainostetaan, että pysähdy Suomussalmella, Puna-armeijakin pysähtyi. Ja suomussalmelainen Kalle Moilanen todisti, että Suomussalmella kannattaa pysähtyä vaikka kuuntelemaan Kalle Moilasen huuliharpunsoittoa. Kalle soitti huuliharpulla Satumaa -tangon ja Väliaikaisen niin lupsakkaasti, ettei orkesteria olisi tarvittu Kallen huuliharpun soiton tahdissa tanssimiseen. Kävelypässit laittoivat ylimääräiset kävelykilometrit myyntiin Kuhmon laulukööri esitti haitaristi Veikko Määtän säestyksellä Eläkeläisten jenkan , Kainuun helmen ja Ranttilan Kallen rimppamasurkan . Kajaanin Eläkeläiset esittivät Terttu Hyyryläisen johdolla kansantanssi-esityksen Suliluikan , Ruotsin katrillin Viitasaarelt a sekä Oulu-valssin . Terttu Hellgrenin, Hannele Pitkä-Liukkosen ja Eva Rönkön laatima voimisteluesitys ”Kainuun metsistä maailmalle” ilmaisi suomalaista luontoa, kuusia, jylhiä vaaroja, syviä korpia, kaikkea sitä voimaa, jota maasAvajaisjuhlassa kainuulaiset näyttivät, mistä päin ohjelmarintamalla tuulee Sotkamon Eläkeläisten lauluryhmä esiintyi haitaristien Aimo Korhosen ja Taina Lahden säestyksellä. Huumorilla: Petkelperän isäntä Paltamon Rämsänrannan kylältä. Eero Schroderus esitti lyhyen oppimäärän kainuulaisuudesta. Kesäpäivät Vuokatissa
Nro 4 kesäkuu 2017 – 9 ELÄKELÄINEN Mies ja huuliharppu. Kalle Moilanen Suomussalmelta. tamme ja juuristamme saamme, joista on syytä olla ylpeitä. Esityksessä kuljettiin luonnon ja juhannustanssien kautta maaseudulta kaupunkiin. Näitä muutoksia kuvastivat musiikkikappaleet Kainuun maakuntalaulu , Kotiseutuni Pohjolassa sekä Dannyn Tuuliviiri. Kävelypässit kertoivat, että miljonääreiksi, kun kävellyt kilometrit muutetaan ensin metreiksi ja sitten askeleiksi. Senaatintorilta Vuokattiin on 620 kilometriä. Kävelypässien yhteiseksi askelsaldoksi kertyi 9,6 miljoonaa askelta, eli kolmasosa enemmän kuin olisi tarvittu. Ylimääräiset kävelykilometrit Kävelypässit myivät kesäpäivillä, tuottoa tuli 362 euroa. Tuotolla kustannetaan kuntoloma yhdelle tai useammalle varattomalle vanhukselle. Peräti 150 laulajan Suurkuoro esitti ”Työn lauluja” johtajanaan Antti Vainikainen ja Johanna Markke. Kappaleet olivat Yövartijat-valssi, Uusi jako, Tukilisä-jenkka, Isän ja äidin työlaulu, sekä Siirtotyöläinen . Martti Korhonen: Ketään ei jätetä -periaate musertumassa Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen totesi kesäpäivien tervehdyksessään, että hyvinvointivaltion periaatteena on ollut se, että ketään ei jätetä. – Nyt tämä periaate on musertumassa. Markkinaehtoista soten toimintamallia tarjotaan niille, joilla on varaa ostaa palveluja. Meidän Eläkeläiset ry:n lähtökohta on se, että huolehdimme vähävaraisista ihmisistä. Jokaisella on oikeus turvattuun elämään jokaisessa elämän vaiheessa. Sosiaalija terveyspalvelut eivät saa olla rahastuksen kohteita. Pitäkäämme siis yhteisvastuusta huolta, Korhonen Voimisteluesitys ”Kainuun metsistä maailmalle” ilmaisi suomalaista luontoa, kuusia, jylhiä vaaroja, syviä korpia, kaikkea sitä voimaa, jota maastamme ja juuristamme saamme. Aluejärjestöjen välinen Suomi 100 -tietovisa • kilpailussa oli kaksi vaihetta: alkukarsinta ja loppukilpailu, jotka sisälsivät yhteensä 30 kysymystä • alkukarsintaan osallistui yhdeksän nelihenkistä joukkuetta, joista kolme selvisi jatkoon: Lapin, Pohjois-Karjalan ja Savon aluejärjestöjen joukkueet. • kilpailu oli tasaväkinen ja joukkueiden järjestykseksi tuli seuraava yhden pisteen erolla toisiinsa: 1. Pohjois-Karjalan aluejärjestö, 2. Lapin aluejärjestö, 3. Savon aluejärjestö • kaikki voittajajoukkueiden jäsenet palkittiin kirjapalkinnoin Kiitämme kaikkia kilpailuun osallistuneita ja onnittelemme voittajia. Kiitämme myös runsasta yleisöä mielenkiinnosta. Eläkeläiset ry kiittää vielä erityisesti kilpailun juontajia ja tuomareita Juha Drufvaa ja Pekka Isakssonia. He olivat nähneet suuren vaivan laatiessaan kilpailuun sopivan vaikeat kysymykset. totesi. Loppupuheenvuorossaan Konsta Pylkkänen ihmetteli, kuinka paljon kaikenlaisia viestejä liikkuu avaran kirkkaassa syysilmassa. Eikä niitä huomaa, ellei laita antennia pärekatolle. – Silloin kaikki maailman ihmeet leviävät eteesi. Silti kaikki pääasiat pysyvät melko lailla ennallaan. Jos nämä kaikki asiat sekoitetaan konevispilällä, niin melkoinen sotkuhan siitä syntyy, Konsta tuumaili. Teksti: JUHA DRUFVA Kuvat: TUOMAS TALVILA Avajaisjuhlan jälkeen moni bussi suuntasi kesäillassa Katinkullan pihalta kohti Naapurinvaaran Huvikeskusta ja Kainuun Aluejärjestön järjestämiä tansseja Konsta Pylkkänen toimi avajaisjuhlanisäntänä. Kesäpäivät Vuokatissa
10 – Nro 4 kesäkuu 2017 ELÄKELÄINEN Lahtelainen Maarit Elomaa-Solkio Kiveriön-Kärpäsen Eläkeläisistä oli ensimmäistä kertaa Eläkeläiset ry:n kesäpäivillä. Ennakkopäivän maanantai-iltana Vuokatinvaaran retkellä hän kertoi, ettei päässyt toissa kesänä tulemaan Porin retkeilyja kulttuuripäiville. Nyt hän halusi tulla katsomaan, millaista menoa näillä kesäpäivillä on ilmassa. Ja heti hotellin aulaan päästyään hän tapasi siellä ystäviä toiselta puolen maata. – Minut sai lähtemään tänne halu katsoa ihmisten omia esityksiä. Lausun yhdistyksessämme runoja ja siksi on ihanaa nähdä ja kuulla täällä muiden esityksiä ja varsinkin nähdä se, miten he sen tekevät. Siitä saan varmasti paljon virikkeitä omiin esityksiini. Maarit kertoo, että iäkkäille ihmisille on mukava lukea runoja. – Heillä on elämänkokemusta. He pystyvät vastaanottamaan vaikeitakin aiheita, eivätkä helposti hätkähdä kuulemastaan. He tulkitsevat runon oman elämänsä perspektiivistä ilman kokemattoman ihmisen moralisointia. Pia Lindfors Kontulan eläkeläisistä oli ottanut varaslähdön yhdessä Maaritin kanssa ja tuli Vuokatille vuorokautta ennen kuin 48 muuta Kontulan Eläkeläiset ry:n jäsentä. Hänkin osallistui ensimmäistä kertaa Eläkeläiset ry:n kesäpäiville. Ensimmäinen virike Vuokatille lähtemiseen Pialle oli lyhyesti tämä: edullinen ja valmiiksi suunniteltu kesälomamatka. Pian ystävätär harrastaa tanssia ja esiintyi myös Vuokatin kesäpäivillä. – Olen kiinnostunut ystäväni tanssi-innostuksesta, vaikka itselläni ei tassu kunnolla nousekaan. Mielestäni tässä oli jo kylliksi syytä tulla tänne Vuokatille. Tansseja ja retkiä Sisko Uhlbäck Sotkamon Eläkeläiset ry:stä oli opastamassa Vuokatinvaaralle tehtyä retkeä ja hän oli alusta saakka mukana järjestämässä Sotkamon kesäpäiviä. Siskon vastuulla oli Vuokatinvaaran retken lisäksi muun muassa Urheiluopistolla hiihtoputkessa pidetyt hiihtokilpailut, sekä opistolla pidetyt työpajat. Sotkamon yhdistyksessä on tällä hetkellä 126 maksavaa jäsentä. Tansseja järjestetään kerran kuussa. Tahdittajina on Sotkamon hanuripelimannit. Tansseihin osallistuu keskimäärin 60 henkeä. – Vapputansseissamme oli reilusti yli 70 kävijää. Kerhot kokoontuvat säännöllisesti. Reissaamme toisten kainuulaisten yhdistysten vieraana säännöllisesti, sekä Kuntorannassa. Suomussalmen kesäteatteriin menemme 23. heinäkuut. Kesäpäivien arpoja myimme yli sata kappaletta. Parhaillaan jännitämme, myönnetäänkö meille tänä vuonna tuettuja lomia. Sisko oli Sotkamon kunnan palveluksessa koulukeittiöläisenä yli 40 vuotta. – Vieläkin 60-luvun koululaiset tunnistavat minut vastaan tullessaan ja sanovat, että sinä sitä et sitten ole muuttunut yhtään. Minä sanon aina, että mihinkäpä tästä joutaa muuttumaan, Sisko naurahtaa. Anja Romppainen on ollut 13 vuotta Sotkamon Eläkeläiset ry:n matkavastaavana. Hän kertoo olevansa yhdistyksen tansseissa aina ”tiskijukkana.” – Sisko paistaa makkarat sekä keittää kahvit ja minä vaan tiskaan astioita. Meillä on tällainen työnjako. Anja oli töissä Urheiluopistolla keittiön puolella 28 vuotta. Hänen mukaansa Eläkeläiset ry:n kesäpäivät ovat vastustamattoman hieno asia, koska tapahtumissa ihmisiin voi tutustua helposti, kun ihmisten välissä ei ole turhia jännitteitä. -Jo nyt olen ehtinyt tutustua täällä moneen eri puolilta Suomea tulleeseen järjestömme jäseneen vaikka kesäpäivät eivät ole vielä virallisesti edes alkaneetkaan, Anja sanoo. JUHA DRUFVA Edullinen ja valmiiksi suunniteltu kesälomamatka Anja Romppainen (vas.), Maarit Elomaa-Solkio, Pia Linfors ja Sisko Uhlbäck Vuokatinvaaran korkeuksissa. Kuva: Juha Drufva ”Sisko paistaa makkarat sekä keittää kahvit ja minä vaan tiskaan astioita. Meillä on tällainen työnjako.” Kiimingin eläkeläisten ohjelmaryhmä säväytti Vuokatin kesäpäivillä keskiviikkona hienolla ohjelmakokonaisuudellaan ”Pohjolan luonnonhaltijat.” Se on voimakas kannanotto luonnon suojelemisen palauttamiseksi kunniaan. Lavalla esiintyi erilaisia haltijoita ja kertoja esitteli haltijoiden erilaisia tehtäväalueita. Lähtökohtana on, että me ihmiset ja koko luonto olemme valossa ja valosta syntyneitä. Valon voima on valkoinen. Mutta vuosituhansien ja sukupolvien saatossa on valon ympärille kehittynyt varjoja, jotka himmentävät elämän voimaa. Uusin tulokas näiden varjojen joukossa on roskaprinsessa. Hänen periaatteenaan on, että heitä se vaan maahan, kyllä sen aina joku pois korjaa. Leikillisen esityksen vahvana ja vakavana viestinä oli, että maailmassamme on painostavaa saasteen tukahduttavaa uhkaa. Jos jatkamme näin, valon voima valkoinen himmenee ympäriltämme yhä nopeammin. Esityksen ohjaaja ja käsikirjoittaja Eija Keränen korostaa, että on aika nähdä oma maamme ja löytää juuret. – Omat esi-isieni juuret ulottuvat Kainuun maisemiin (Heikkinen), ja sinne on aina hyvä tulla. Olen usein miettinyt ammattiani nainen vaatturina. Löysin tiedon että sota-aikaan valmisti Heikkinen (nainen) ”palttoita” eli takkeja saksalaisille Kainuussa. – Vaatturin työhön olen lisännyt luovuutta haltijoiden työstämisellä. Haltija-aihetta toivottiin meidän jatkavan yhteistyöllä eteenpäin esimerkiksi kouluille, lapsille ja nuorille. Eija Keränen haluaa uskoa, että vielä tulee uusi aika, jolloin pellot kasvavat uutta puhdasta ja ravitsevaa viljaa. –Kun pellot avataan paketista, luomu kasvaa pelloilla, Eija haaveilee. Esityksessä äitimaana on Lahja Hanhela, solisevana tunturipurona Liisa Vesa, elämänpuutarhana Eila Salmela, roskaprinsessana Irma Lämsä, uutena aikana Liisa Hirvasniemi, valon voimana valkeana Sisko Kuopusjärvi, Itätuulena Laina Kemppainen ja musiikkisäestyksestä huolehtii Olli Aikioniemi. Eija Keränen kertoo, että tiimi on harjoitellut kevään aikana usein. Kuvaajana on toiminut Jorma Hanhela, ja koko ajan haltijoilla ovat mieshaltijat olleet tukena jämäkkänä rinnalla. Ohjelma on toteutettu yhteistyöllä ja talkoilla. Vuokatissa oli ensiesitys. Teksti ja kuvat: JUHA DRUFVA Pohjolan luonnonhaltijat hurmasivat yleisön Eija Keränen oli kertojana käsikirjoittamassaan ja ohjaamassaan esityksessä Pohjolan luonnonhaltijat. Kesäpäivät Vuokatissa
Nro 4 kesäkuu 2017 – 11 ELÄKELÄINEN Kajaanin harmonikkakerhon puheenjohtaja Eero Määttä oli Vuokatin kesäpäivillä tuttu näky hanureineen niin Katinkullan hotellin aulassa kuin soittamassa tanssimusiikkia. Siellä missä harmonikkakerholaiset musisoivat, he laittoivat kesäpäivien osallistujien tanssijalat vipattamaan. Kajaanin harmonikkakerho on soittanut Kajaanin Eläkeläiset ry:n tilaisuuksissa jo yli kymmenen vuoden ajan. Eero Määttä on myös Harmonikkaliiton valtuuston sekä liittovaltuuston puheenjohtaja. Kajaanin harmonikkakerho esiintyy keskimäärin 80 kertaa vuodessa palvelutaloissa ja eri laitoksissa sekä hyväntekeväisyystilaisuuksissa. Yhtye on julkaissut kolme äänilevyä: Haaveita Harmonikalla vuonna 1996, Kaunis on Kainuu 2005 sekä Valoa ikkunassa 2014. Yhtye on esiintynyt vuosina 2002 ja 2005 Yhdysvalloissa Michiganin osavaltiossa Finnfest-tapahtumassa. Kainuun Aluejärjestön järjestämien Naapurivaaran lavatanssien väliajalla tiistai-iltana Eero Määttä kertoi, että Kajaanin harmonikkakerhossa on 60 jäsentä, joista nuorimmat ovat alle kymmenvuotiaita ja vanhimmat yli 80-vuotiaita. Kaksirivisten alajaoston soittajat soittavat kansanmusiikkia ja pelimannimusiikkia. Kajaanilaisten lisäksi Naapurivaaran tansseissa esiintyi Sotkamon harmonikkakerho laulusolistinaan Helmi Kyllönen. – Olemme pitäneet 32 kertaa isänpäiväkonsertin ja yhteistoimintaa meillä on säännöllisesti seitsemäntoista eri harmonikkakerhon kanssa. Harmonikkaliitossa on eri puolilla Suomea 87 jäsenkerhoa ja liitossa on 4 200 jäsentä. Eero Määtän mukaan harmonikan taika on siinä, että soittimessa melodia on soitettavissa oikealla kädellä ja rytmi ja komppi vasemmalla kädellä. Bassonäppäimillä voi soittaa tarvittaessa sooloa ja diskanttinäppäimillä bassoa. – Haitari ei tarvitse sähköä ja se on monipuolinen tanssimusiikin soitin. Määtän mukaan haitarin soittaja jakaantuu kolmeen osaan. Hän soittaa melodiaa oikealla kädellään, bassoa ja komppia vasemmalla kädellään ja siinä välissä vetelee ilmaa haitarin palkeisiin. Määttä kannustaa isovanhempia kannustamaan lastenlapsiaan haitarin soiton pariin, vaikka konserttiharmonikka maksaakin reilut 20 000 euroa. – Parin tonnin käytetyllä haitarilla pääsee hyvin aloittamaan. Tärkeintä haitarin soiton opiskelemisessa on sitkeys. Ei kannata ostaa uutta soitinta, vaan vaikka vuokrata hyvälaatuinen soitin siksi aikaa, kunnes selviää, haluaako jatkaa soittamisen opiskelua vai ei. Tärkeintä on hakeutua opiskelemaan soittamista oikean kokoisen soittimen kanssa. Eero Määttä halusi kertoa, että tällä hetkellä iäkkäin Suomessa säännöllisesti esiintyvä harmonikan soittaja on Veikko Ahvenainen. – Veikko Ahvenainen konsertoi edelleen 88-vuotiaana vaimonsa Carina Norlundin kanssa. Veikko on eräs maailman kuuluisimpia harmonikkataiteilijoita. Uransa aikana hän on konsertoinut 40 maassa, muun muassa entisessä Neuvostoliitossa, Kiinassa, Japanissa, Yhdysvalloissa, Pohjoismaissa sekä Euroopassa. Vuodesta 1957 hän on soittanut noin 5 000 soolokonserttia eri puolilla maailmaa, Eero Määttä kertoo. JUHA DRUFVA Kajaanin ja Sotkamon harmonikkakerholaiset tahdittivat tansseja ja viihdyttivät yleisöä YLLÄ: Sotkamon hanuripelimannien solisti Helmi Kyllönen ihastutti tanssiyleisön hienovaraisilla tulkinnoillaan ikivihreistä tanssittavista kappaleista. Kuva: Juha Drufva Malmin mainiot naiset harjoittelivat keskiviikkona iltapäivällä hotellilla Ritva Huhtamäen johdolla Iltamien Senioritanssi-esitystä, johon osallistui 80 tanssijaa. Servin Maijan kakarat Pentti Kellokoski Oulun Varttuneet-kuorosta keskittyi keskiviikkona iltapäivällä kuoronsa harjoituksiin hotellin pihalla auringon paisteesta istuskellen. Pentti laulaa Oulun Varttuneet-kuorossa bassoa ja tarvittaessa säestää lauluja kitarallaan. Keskiviikon Iltamissa Pentti säesti kitaralla suomalaista kansanlaulua ”Servin Maija.” Kuoroa johti Ahti Sepp. Pentin mukaan ”Servin Maija” oli aikoinaan melkein soittoja laulukiellossa, koska se kertoi oman aikansa ilotytöstä tyyliin: ”Servin Maijan kakarat on marakatin sukua. Niitä on puussa ja niitä on maassa eikä niillä ollunna lukua.” – Nyt tämä laulu kuulostaa vain mukavalta rallatukselta, Pentti tuumaili. Kiimingin eläkeläisten ohjelmaryhmän jäsenet Sisko Kuopusjärvi (vas.), Liisa Vesa, Irma Lämsä, Olli Aikioniemi, Lahja Hanhela, Eila Salmela, Liisa Hirvasniemi ja Laina Kemppainen. Kajaanin harmonikkakerhon puheenjohtaja Eero Määttä ja Naapurivaaran keskiyön aurinko. Kuva: Juha Drufva Risto Leskinen (vasemmalla), Eero Määttä ja Hannes Leskinen säestivät ensimmäisten kesäpäivävieraiden saaapumista Katinkullan aulassa. –Jos humppa soi, jonottavien aika sujuu kuin siivillä, kolmikko tuumasi-soittajat vakuuttivat. Kuva: Tuomas Talvila Kesäpäivät Vuokatissa
12 – Nro 4 kesäkuu 2017 ELÄKELÄINEN Kesäpäivien Iltamissa nähtiin ja kuultiin peräti 15 esitystä. Juontajina toimivat Raija Puumalainen ja Antero Kyllönen. Avajaisiksi Varttuneet-kuoro Oulusta esitti Ahti Seppin johdolla neljän suomalaisen kansanlaulun potpurin, sekä laulun Servin Maija ja Tämä taivas, tämä maa. Kesäpäivien julistuksen luki Eläkeläiset ry:n valtuuston varapuheenjohtaja Mervi Höylä. Kontulan Eläkeläisten kymmenen hengen ryhmä esitti lavista, kittiläläinen Erkki Laakso lauloi kappaleen Vanha mustalainen. Kisällit Vaasasta vetäisivät räväkästi Pojat kun raitilla laulelivat, Kai muistat kannella kun fregatin sekä Hiljaiset sillat . Kotkan Eläkeläiset tanssivat Juha Watt-Vainion laulun Yksinäinen saarnipuu tahdissa kahdentoista tanssijan voimin. Koreografian esitykseen oli laatinut Terttu Hellgren. Kallion-Vallilan Eläkeläisistä Maija Halenius esitti runon Toukokuu ja Uudenmaan Eläkeläisten Ritva Kyllästinen herkisti yleisön koskettavalla tulkinnallaan Johanna Kurkelan Rakkauslaulusta. Turun Eläkeläisten Sirpa Aaltonen-Veikkolainen hurmasi esittämällään Lempin hahmolla. Lukanterin Lempillä Laitilasta oli kova haku päällä ja hän kertoi avoimesti, mitä kaikkea miesseuralaisen etsimisen ja hakemisen yhteydessä voikaan tapahtua ja sattua. Sirpan esitys hakee vertaistaan ammattinäyttelijöidenkin keskuudessa. Etelä-Espoon Eläkeläiset esittivät Hannele Pitkä-Liukkosen ohjaamana tanssiesityksen Nuoruuden muistoja sekä Saarenmaan valssin tahdittamina. Kempeleen Äkkinäiset-kuoro esitti Johanna Markken johdolla laulut Kotkan ruusu , Yksi ainoa ikkuna, Vanhaa viiniä sekä Satumaa . Senioritanssiin osallistui peräti 80 henkeä. Ikäinstituutin senioritanssiohjelmistosta koreografien Gun Svenlin & Co ja Anja Friarin tansseista kesäpäiväohjelmaksi olivat esitykseksi sovittaneet ja ohjanneet Aira-Liisa ja Juhani Sorsa. Molemmat tanssit Muurarin ja Jätkän humpan tahdittamina kuvastivat kesäpäivien teemaa ”Suomi 100 vuotta – työllä rakennettu”. Suomen kohoaminen monien tutkimusten osoittamaksi kärkimaaksi on tapahtunut – ei vain vihreän kullan – vaan viime kädessä todellisen työn tekemisen – eli jätkän hien Iltamien ohjelmisto tarjosi hauskuutta ja syvällistä tunnelmaa Ritva Kyllästinen herkisti yleisön koskettavalla tulkinnallaan Johanna Kurkelan Rakkauslaulusta.Sauli Malinen (oikealla) ja Ahti Sepp säestivät. Kontulan Eläkeläisten ryhmä esitti vauhdikasta lavista. Kotkan Eläkeläiset tanssivat Juha Watt-Vainion laulun Yksinäinen saarnipuu tahdissa Kesäpäivät Vuokatissa
Nro 4 kesäkuu 2017 – 13 ELÄKELÄINEN avulla. Kahdeksanhenkinen Joensuun Molli esitti kappaleet Kevät Karjalassa sekä Oman kullan silmät. Heimo Tahvanaisen haitarin säestämänä. Virkeät-kansantanssiryhmä Kokkolasta esiintyi kuuden parin voimin Reino Hakolan johdolla. Iltamatanssit soitti Lassin orkesteri sekä ensimmäistä kertaa esiintynyt Eläkeläiset ry:n oma rokkikokoonpano Meidän pändi. Iltamien ulosheittopoloneesin esittivät Sinikka ja Rieväkylän pojat. Teksti: JUHA DRUFVA Kuvat: TUOMAS TALVILA Sirpa Aaltonen-Veikkolaisen Lempi-hahmo kirvoitti yleisöstä makeat naurut. YLLÄ: Senioritanssiin osallistui peräti 80 henkeä. VASEMMALLA: Varttuneet-kuoro Oulusta. OIKEALLA: Raija Puumalainen ja Antero Kyllönen juonsivat illan. Iltamayleisö nautti monipuolisesta ohjelmasta. Kesäpäivät Vuokatissa
14 – Nro 4 kesäkuu 2017 ELÄKELÄINEN Hiihtokilpailun tulokset 1. Lapin Aluejärjestö I 17.45 Annikki Niskasaari 10.18 Mauno Lompolo 7.27 2. Kainuun Aluejärjestö 19.38 Tauno Juppi 10.45 Mirja Jokinen 8.53 3. Lapin Aluejärjestö II 20.50 Maija-Liisa Savolainen 12.44 Arvo Jylhä 8.06 4. Pohjanmaan Aluejärjestö 21.29 Kerttu Boren 11.18 Erkki Vähärautio 10.11 5. Savon Aluejärjestö 21.57 Mervi Höylä 14.50 Pertti Kosunen 7.05 6. Uudenmaan Aluejärjestö / Hakunila II 22.23 Liisa Kiiskinen 14.10 Esko Tuliniemi 8.13 7. Pohjois-Karjalan Aluejärjestö/ Lieksa 23.59 Anneli Moilanen 14.15 Veli Saharinen 9.44 8. Etelä-Hämeen Aluejärjestö 25.09 Hely Alakokkare 13.12 Heikki Honkanen 11.57 9. Uudenmaan Aluejärjestö/ Lohja 25.17 Anni Harju 14.00 Jorma Harju 11.17 10. Varsinais-Suomen Aluejärjestö Lumettomast Lounaast 25.26 Leena Laitinen 13.00 Pertti Nurmi 12.26 11. Pohjois-Karjalan Aluejärjestö / Joensuu 27.02 Eeva Surakka 14.44 Seppo Raassina 12.18 12. Jokilaakson Aluejärjestö Tervaskannot I 27.27 Kaisu Rämet 15.37 Lauri Kostekivi 11.50 13. Jokilaakson Aluejärjestö Tervaskannot II 33.36 Martti Saarenpää 15.36 Elsa Piri 18.00 Eläkeläiset ry:n aluejärjestöjen välinen hiihtokilpailu pidettiin Vuokatin hiihtotunnelissa kaksihenkisillä viestijoukkueilla. Asenne, suoritukset ja hiihtäjien asut olivat viimeisen päälle. Joukkueita oli mukana kaikkiaan 13. Vuokatin hiihtoputken tunnelin pituus on 1,2 kilometriä ja kierrokselle kertyy mittaa 2,4 km Viestin ensimmäisellä osuudella hiihdettiin perinteisellä tyylillä ja toisella vapaalla tyylillä Aluejärjestöjen joukkueiden hiihtokilpailu järjestettiin 14.6. Vuokatin urheiluopiston hiihtotunnelissa. Kuvassa osa värikkäistä hiihtäjistä. Se meni putkeen! Etelä-Hämeen Hely Alakokkare (vasemmalla) ja Pohjois-Karjalan/Joensuun Eeva Surakka valmiina kisaan. ”Leikkimielellä mennään, miten mennään, vaikka mentäis kontaten”, naiset nauroivat. Kylmiltään he eivät silti kisaan lähteneet, kummallekin kertyy talvessa 400–500 hiihtokilometriä. Kannustusta riitti. Pohjois-Karjalan Joensuun joukkueen Seppo Raassina ottaa maaliviivan ylitettyään onnittelut vastaan. ”Koville otti, mutta kukaan ei ohittanut minua!” Katso lisää kuvia hiihtokisasta: www.elakelaiset.fi kohdasta Kesäpäivät Vuokatissa ”Hiihto on aina kivaa kun sen ottaa siltä kantilta”, himankalainen Kerttu Boren Pohjanmaan joukkueesta kiteytti.Nuoruudessaan aktiivisestikin kilpaa hiihtänyt Boren kertoi nyt eläkkeellä nauttivansa rauhassa jokaisesta kilometristä. Kesäpäivät Vuokatissa
Nro 4 kesäkuu 2017 – 15 ELÄKELÄINEN Kansan Arkisto osallistui jo kolmatta kertaa Eläkeläiset ry:n kesäpäiville, ensimmäisen kerran Jyväskylässä kesällä 2009. Arkistonjohtaja Marita Jalkanen ja tutkija Kari Määttänen opastivat Vuokatin kesäpäivillä arkistojen tallentamista, sekä ottivat vastaan yhdistysten asiakirjoja arkistoon. Marita Jalkanen kertoi, että keskiviikkona iltapäivään mennessä kävijöitä oli ollut yli 300. Moneen arkiston kuvaan oli saatu tarkennuksia, kun ihmiset kävivät tunnistamassa kuvia. Lisäksi luovutettiin kymmenkunta uutta arkistoa. – Kaikki ovat olleet hyvin positiivisella mielellä. Menneisyyden murheita ei ole tänne tuotu mukana, vaan on mielenkiinnolla tarkasteltu kuvia, missä ja milloin ne on otettu ja ketä ihmisiä kuvissa on. Marita Jalkanen toivoo, että aina kun löytyy joku vanha asiapaperi tai peräti arkisto, otettaisiin yhteyttä Kansan Arkistoon. – Koskaan kun ei tiedä, kuinka tärkeästä tiedosta on kysymys, Marita Jalkanen korostaa. Kansan Arkiston pisteessä kävi vilske YLLÄ: Arkistonjohtaja Marita Jalkanen (vasemmalla) ja tutkija Kari Määttänen oikealla esittelivät vierailijoille vanhoja kuvia Kansan Arkiston pisteellä. OIKEALLA: Vanhat kuvat kiinnostivat. Tunnuksella Kohti Vuokattia kerättiin yhdistyksissä vuoden 2016 aikana kuntoilusuorituksia kuntopassiin. Kuntopassi 2016 -kilpailun tulokset ovat seuraavat: Sarja yhdistykset alle 100 jäsentä: 1. Hyrylän Eläkeläiset ry kerättyjä suorituksia 4 279 kpl 2. Kaarinan Eläkeläiset ry kerättyjä suorituksia 3 762 kpl Sarja yhdistykset 100-200 jäsentä: 1. Raision Seudun Eläkeläiset ry kerättyjä suorituksia 10 703 kpl 2. Kuopio-Kallaveden Eläkeläiset ry kerättyjä suorituksia 9 187 kpl Sarja yhdistykset yli 200 jäsentä: 1. Oulun Eläkeläiset ry kerättyjä suorituksia 13 520 kpl 2. Nokian Eläkeläiset ry kerättyjä suorituksia 6 552 kpl Kussakin sarjassa jaetaan kaksi palkintoa. 1. palkinto: Eläkeläiset ry toteuttaa yhdistyksessä kuntoliikuntatapahtuman 2. palkinto: Yhdistys saa lähettää kaksi jäsentään valitsemilleen liikuntakursseille Kuntorantaan Voittaneisiin yhdistyksiin otetaan yhteyttä kirjeitse. Kaikkiaan kilpailuun osallistui 96 yhdistystä: alle 100 jäsentä 34 yhdistystä 100-200 jäsentä 45 yhdistystä yli 200 jäsentä 17 yhdistystä Kymmenen yhdistystä lähetti kilpailulomakkeen suoritusmerkintöineen ilman yhdistystietoja. Näitten lomakkeitten suoritusmerkinnät eivät olisi vaikuttaneet kilpailun tuloksiin. KUNTOPASSI 2016 -KILPAILU Kiitokset Kiitos kaikille jumppareille ja ryhmien ohjaajille. Yhdessä toteutimme sen, mitä olimme vuoden aikana harjoittaneet ja teimme sen komiasti. Ilolla ja tunteella. Nyt on aikaa nauttia kesästä ja syksyllä taas jatketaan. Terttu Hellgren, Hannele Pitkä-Liukkonen ja Eva Rönkkö Paikallisen talkoootyön merkitys tapahtumalle on valtavan suuri. Sotkamon Eläkeläiset ry:n Helena Heikkinen, Esko Heikkinen, Antero Pasanen ja Lauri Komulainen liinoittivat pöytiä ennakkopäivänä Katinkulta-Areenalla. Kesäpäivät Vuokatissa
16 – Nro 4 kesäkuu 2017 ELÄKELÄINEN – Terroristitekoja vastaan taistellaan Euroopassa ja muualla läntisessä maailmassa parhaiten poistamalla syrjintää, pienentämällä tuloeroja ja varmistamalla yleisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen, toteaa Euroopan parlamentin jäsen Merja Kyllönen. – Hyvinvointivaltioita ei saa ajaa alas, sanoi Kyllönen puhuessaan Eläkeläiset ry:n kesäpäivien pääjuhlassa Sotkamon Vuokatissa. –Satavuotiaassa Suomessa riittää siivottavaa Merja Kyllönen puhui rauhan puolesta ”Erityisesti teitä tarvitaan – kertokaa lapsillenne ja lapsenlapsillenne, minkälaisen perinnön te haluatte antaa ja miksi.” Kesäpäivien pääjuhlan teema oli ”Suomi 100 – työllä rakennettu.” Juhlapuhuja, europarlamentaarikko Merja Kyllönen, Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen ja valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö. Kesäpäivät Vuokatissa
Nro 4 kesäkuu 2017 – 17 ELÄKELÄINEN Vuokatin kesäpäivien Suomi 100-pääjuhlan juontajina toimivat Raili Myllylä ja Hannu Partanen. Ennen jyväskyläläisen sekakuoro Iltatähtien avausesitystä Hannu Partanen muistutti mieleen sadan vuoden takaiset tapahtumat. – Suomen eduskunta hyväksyi heinäkuussa 1917 ns. valtalain, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut valta siirrettiin Suomen eduskunnalle. Venäjän väliaikainen hallitus kuitenkin vastusti lakia ja hajotti eduskunnan lakia vastustaneiden suomalaisten oikeistolaisten myötävaikutuksella. Tämä repäisi oikeiston ja vasemmiston poliittisesti irti toisistaan ja poliittiset jännitteet alkoivat kasvaa. Raili Myllylä totesi, että tullessamme tänne Vuokattiin kävellen, pyöräillen, autoilla tai junalla, näimme tänne tullessamme työllä rakennettua Suomea. – Näimme sitä rakasta kotimaatamme, jota haluamme rakentaa edelleen. Juhlaruno oli Eläkeläiset ry:n kirjoituskilpailun, Elina Sneckin voittajaruno, jonka esitti Pertti Hellgren Kotkan eläkeläisistä. Sneckin runot kertovat Karjalan evakoista ja viittaavat tähän aikaan ja huivipäisiin naisiin: ”Äiti kantoi kitisevää vauvaa, löysä sade valui pitkin kasvoja… Kun kaikki on tuhottu, on rakennettava uutta. Maasta olet sinä leipäsi saanut, maasta sinun pitää leipäsi saaman. Mutta kuinka hitaasti juurtuvat juuret, maa taipuu uusiin käsiin, mieli vieraisiin maisemiin.” Hannu Partanen jätti jäähyväiset Kansantanssin yhteisesityksen ohjelmakokonaisuus oli nimetty ”Työtanssien sarjaksi.” Se kuvasi, miten työllä ja ilolla on aikansa. Työn jälkeen kankaankutoja, kuppari, taulantekijä, puuseppä ja kupariseppä juhlivat katrillaten ja valssaten. Kainuulaisen pelimannin Ressan Lassin nuottiaarteista pomittu Pirtanauhan kutojan marssi johdatti työntekijät paikoilleen. Tauno Nevalainen kuiskasi esityksen aikana toimineensa Lieksan Seudun eläkeläisten kansantanssiryhmän harjoituksissa kahvinkeittäjänä yli kymmenen vuotta. Hänen mukaansa taustajoukkojen työ on eläkeläisten kulttuuritoiminnassa ensiarvoisen tärkeää. Kansantanssin yhteisesitystä säesti Rieväkylän poijat. Yhtye soitti reippaan kepeästi ja hyväntuulisen iloisesti. Tanssijoiden oli vaivatonta pysyä yhtyeen soiton tahdissa. Rieväkylän pojilla oli soitannossaan kertakaikkisen hyvä soundi. Elokuun alusta eläkkeelle jäävä Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen kiitti juontojen lomassa yhdistyksen väkeä lähes 30 vuotta jatkuneesta yhteistyöstä: – Seuraavalla kerralla osallistun Eläkeläiset ry:n valtakunnalliseen tapahtumaan vapaa-ajalla, eläkeukkona ja toivoakseni aktiivisena järjestömme rivijäsenenä. Koen, että on ollut etuoikeus saada työskennellä runsaat 27 vuotta tässä mainioitten ihmisten yhteisössä, Eläkeläiset ry:ssä. Kiitos siitä, Hannu Partanen totesi. Oman elämän kuvaus 100-vuotiaassa Suomessa Veijo Sotikov Joensuusta esitti Reppurin laulun Karjalankielellä. – Olen kotoisin Suistamolta. Olin jo lähes kouluiässä, kun jouduimme lähtemään ensimmäisen kerran sieltä pois, Veijo Sotikov kertoi ennen lauluesitystään. Raili ja Hannu esittelivät yli 30 yhdistyksen ahkeroiman tilkkupeiton tarinan. Hankkeen isänä ja äitinä on ollut Kansan Sivistystyön Liitto. – Peitolla voitaisiin peittää koko Talvivaaran kaivos. Teema, josta peittoa alettiin rakentaa, oli oman elämän kuvaus 100-vuotiaassa Suomessa nyt ja tulevaisuudessa, juontajat kertoivat. Suurkuoro esitti laulukokonaisuuden Suomi 100-vuotta lähes 150 laulajan voimin aloittaen Finlandia -hymnillä. Sen jälkeen seurasivat Sininen ja valkoinen, Koivuvalssi, Vanhan myllyn taru sekä Synnyinmaan rakentajat. Yhteislauluna laulettiin Juhlamarssi. Teksti: JUHA DRUFVA Kuvat: TUOMAS TALVILA myös asenteissa, jotta rauhanomainen kehitys pääsisi jälleen vauhtiin: Eurooppaan tulleille perheille osoitettujen asuinalueiden slummiutumisen salliminen sekä toisen ihmisen kulttuurin ja uskonnon suoranainen ylenkatsominen saa aikaan ainoastaan ongelmia. On myös anteeksiantamatonta sallia alkuperältään vaikkapa suomalaisten nuorten, kuin myös tänne pakolaisina tulleiden nuorten syrjäytyminen. Näköalattomuus ja arvottomuuden tunne ovat juuri se lannoite, joka ruokkii vihaa ja sitä kautta sellaisten järjestöjen kuin ISIL rekrytoinnin onnistumista Euroopassa. Kyllönen sanoi, että paluu Euroopan rauhan juurille olisi kansakuntien kannalta viisaampi ratkaisu, kuin jatkuva jännitteiden kasvattaminen lisääntyvän varustelun hengessä. – Julkista keskustelua seuratessa kannattaa pitää mielessään, että Euroopan puolustusteollisuudella menee heikosti. Vaikka se ei ole salaisuus, siitä ei ole puhuttu julkisesti. Alaan luetaan useita eri teollisuuden sektoreita, kuten esimerkiksi ilmailun ja merenkulun järjestelmiä sekä elektroniikkaa valmistava teollisuus. Ratkaisuksi puolustusteollisuuden hiljaiseen tukemiseen on nostettu Euroopan yhteisen puolustuksen vahvistaminen. – Euroopassa uhkiin varaudutaan puolustusrahastolla, vaikka virallinen konsensus on tähän saakka ollut se, ettei EU:n budjettivaroja käytetä puolustustarkoituksiin. Kyse ei ole mistään pienistä summista, budjettikaudelle 2021 –2027 on puolustusrahastolle korvamerkitty varoja 38,5 miljardia euroa. Kyllönen totesi, että viranomaisyhteistyön vahvistaminen ja riittävä resursointi, laajempi yhteistyö siviilikriisinhallinnassa ja kehitysyhteistyössä sekä ihmisten välisen eriarvoisuuden purkaminen vastaisivat enemmän tarpeisiin. – Euroopassa ohjattaisiinkin puolustusteollisuudelle suunnitellut varat suoraan siviilisektoreille ja laitettaisiin koko arvovaltamme peliin sen puolesta, että kasvava eurooppalainen eriarvoistuminen pysähtyisi ja kansainvälisen asevarustelun sijaan ryhdyttäisiinkin purkamaan jännitteitä, ratkomaan käynnissä olevia konflikteja ja vaatimaan jälleen kansainvälistä aseistariisuntaa. ”Nyt on puhallettava yhteen hiileen” – Nyt, jos koskaan aika on rakkaat kanssaihmiset sellainen, että kaikkien rauhaa rakastavien, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta haluavien, ihmisyyteen ja solidaarisuuteen uskovien on puhallettava yhteen hiileen rohkeasti, epäröimättä. – Erityisesti teitä tarvitaan – kertokaa lapsillenne ja lapsenlapsillenne, minkälaisen perinnön te haluatte antaa ja miksi. Kertokaa jälleenrakentamisen vuosista, älkää jättäkö pois sitä, että veren vuodattamisen jälkeen Suomea rakennettiin hiellä ja usein myös kyynelillä, mutta ennen kaikkea rakkaudella, jotta tulevilla polvilla olisi hieman helpompi elää, Kyllönen osoitti sanansa kesäpäiväyleisölle. Pääjuhlassa matkattiin laulaen, tanssien ja lausuen satavuotiaassa Suomessa ”Työtanssien sarja” täytti lavan ja levittäytyi myös juhlasalin keskiskäytävälle. Kesäpäivät Vuokatissa
18 – Nro 4 kesäkuu 2017 ELÄKELÄINEN Eläkeläiset ry haluaa kiittää kaikkia kesäpäiväohjelmien ohjaajia, tuottajia ja kaikkia ohjelmiin osallistuneita esiintyjiä. Musiikin, voimistelun, seniorija kansantanssin yhteisesityksiin osallistui yhteensä lähes 600 henkeä. Tämän lisäksi päätilaisuuksissa ja pienemmillä Esiintyjät esiin -foorumeilla esiintyi kymmenittäin lauluja sketsiryhmiin osallistuneita, tanssijoita sekä yksinlaulajia ja lausujia. Seuraavassa kiitoksia, kommentteja sekä ohjaajien terveisiä osa-alueittain: Musiikki Suurkuoroon ja orkesteriin osallistui lähes 200 henkeä eri puolilta Suomea sekä avajaisissa että Suomi 100-päätösjuhlassa. Sauli Malinen ja Ahti Sepp vastasivat ohjelmiston kokoamisesta ja sovituksista sekä ohjelmiston harjoittelusta. Suurkuoron kappaleet jakautuivat ”työn lauluihin” ja Suomi 100-ohjelmistoon. Suurkuoroa johti molemmissa esityksissä Antti Vainikainen. – Kaikki musiikkiosuudet sujuivat yli odotusten, sekä kuoro-osuudet että iltamien bändija tanssiorkesterin. Antti hoiti hienosti kuoron johtamisen, toteaa Sauli. Iltamien tanssimusiikki ”Meidän pändi” oli kesäpäivien uutuus. Sen ohjelmiston olivat koonneet, sovittaneet ja parilla bändikurssilla harjoituttaneet Sauli Malinen ja Kari Kuivalainen. He olivat mukana laulamassa ja soittamassa bändissä. Bändin ydinjoukosta mainittakoon oivallinen kosketinsoittaja, keravalainen Erkki Hepoaho sekä neljä mainiota laulusolistia: Antero Krekola, Eila ja Ismo Mikkonen Etelä-Espoon eläkeläisistä sekä Ritva Pakkanen Anjalankosken Eläkeläisistä. ”Meidän pändi” soitti suomipoppia ja -rokkia ja lisäksi pari englanninkielistäkin kappaletta. Tanssijoiden määrästä päätellen musiikki veti puoleensa ja myönteistä palautetta yleisöltä tuli välittömästi sekä jälkeenpäin. Lauri Luttisen vetämällä Lassin kesäpäiväorkesterilla oli esittää taattua tavaraa perinteiseen tyyliin. Iltamien tanssiyleisö sai tanssia tangot ja viimeiset valssit poski poskea vasten tutun kesäpäiväorkesterin tahdissa. Orkesterin ydinjoukkoa olivat Laurin lisäksi kemijärveläinen hanuristi Ville Aska ja oululainen Hannes Leskinen sekä jyväskyläläinen kitaristi Toivo Tuukkanen. Voimistelu ja tanssi Avajaisten kolmiosainen voimisteluesitys ”Kainuun korvista maailmalle” sai välittömästi ihailevaa palautetta: tähän asti näkemistäni paras ohjelma, totesi heti muutama avajaisia yleisönä seurannut. Koreografit ja ohjaajat Hannele Pitkä-Liukkonen, Terttu Hellgren ja Eva Rönkkö ovat antaneet omat kiitoksensa kaikille 100 voimistelijalle mutta Eläkeläiset ry:n puolesta kiitän vielä kaikkia ohjaajia ja osallistujia. Iltamien senioritanssin yhteisesityksen suunnittelusta ja ohjauksesta vastasivat Aira-Liisa ja Juhani Sorsa. Ohjelmiston kappaleet Muurari ja Jätkän humppa oli hauskasti nivottu kesäpäivien teemaan Suomi 100 – työllä rakennettu: Suomi on kohonnut yhdeksi hyvinvoinnin kärkimaaksi todellisen työn tekemisen – eli jätkän hien avulla. Yhteisesitykseen osallistui 80 tanssijaa eri puolilta Suomea. Ohjaajat kiittävät kaikkia osallistujia iloisesta mielestä ja hyvin harjoitellusta ohjelmasta. Suomi 100-päätösjuhlan kansantanssin teemana oli ”työn tanssit”. Ohjauksesta, suunnittelusta ja koreografiasta vastasi kansantanssin opettaja Sinikka Mäkelä. Ohjelmaan osallistui 110 tanssijaa. Sinikan kiitokset kansantanssijoille ovat tässä: Työllä ja huvilla on aikansa, yhteisellä harrastuksella taikansa. Ilolla ja hyvällä ololla ajattelen teitä Vuokatin kesäpäivien tunnelmissa. Aleksis Kiven sanoin: ” Tämä elämä käy laatuun, onhan se välimiten lystiäkin ja nostelee hieman kantapäitä”. Uutuutena kansantanssissa oli säestäjänä toiminut nelihenkinen pelimanniorkesteri Rieväkylän poijat. Orkesterissa soittivat Antti Huusari, hanuri, Erkki Mäkinen, viulu, Reino Kivimäki, mandoliini ja Veli Kivimäki, basso. Orkesterin soittoa kehuttiin taidokkaaksi ja nautittavan kepeäksi, kunnon pelimannimusiikiksi. Ohjaaja, juontajat ja muut esiintyjät Päätilaisuuksien käsikirjoituksesta ja ohjelmien harjoittamisesta vastasi ohjaaja, Jyväskylän Kaupunginteatterin johtaja Hilkka Hyttinen. Hilkka oli myös koostanut ja harjoituttanut Kainuun aluejärjestön ohjelmakokonaisuuden. Kiitämme Hilkkaa ja hän puolestaan kiittää kaikkia esiintyjiä ja juontajia. Jouhevista juonnoista vastasivat Vesa Kaikkonen, Raija Puumalainen, Antero Kyllönen, Raili Myllylä ja Hannu Partanen. Kiitokset kuuluvat avajaisten kainuulaisille esiintyjille, kaikkien päätilaisuuksien kymmenille laulajille, tanssijoille sekä juhlapuhuja Merja Kyllöselle. Kiitokset myös kirjoittajakilpailumme voittajalle Elina Sneckille, jonka runon juhlassa tulkitsi koskettavasti Pertti Hellgren. Esiintyjiä kiitettäessä pitää muistaa vielä ainakin Esiintyjät esiin -otsikolla yökerhossa esiintyneet tanssijat ja laulajat, auditoriossa runoja lausuneet esiintyjät sekä Novellikoukun ääneen lukijat. Kesäpäivien kaikilla treffeillä ja kaikissa pajoissa oli osallistujia, kiitoksia vetäjille ja osallistujille. Kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille, erityisesti Kansan Arkistolle (kuvakoosteet, opastukset jne.) ja KSL:n Jutta Lithoviukselle ja Tiina Huhtalalle joilta puolestaan kiitokset kaikille vapaaehtoisille tilkkupeiton kokoajille. Kiitokset kävelypässeille ja pyöräilijöille. Erityiskiitokset ansaitsevat kainuulaisten kesäpäivätoimikunta ja kaikki kainuulaiset talkoolaiset. Rentouttavaa kesää kaikille toivottaen Eläkeläiset ry:n puolesta Tiina Rajala Kiitokset esiintyjille ja ohjaajille Kesäpäivät Vuokatissa
Nro 4 kesäkuu 2017 – 19 ELÄKELÄINEN Ensimmäinen sija: Lea Nieminen (Inkeroinen), ”Yhteinen tanssi” Toinen sija: Toivo Koivisto (Helsinki), ”Aika vaatii joukkovoimaa!” Kolmas sija: Maire Varis (Pihtipudas), ”Muistoja mummolan ullakkokamarista” Kunniamaininta : Helena Koponen (Varkaus), ”Poika ja poni, ystävykset” Kunniamaininta: Osmo Metsälä (Kauhajoki), ”Vuosisatojen ohitus” Yhteinen tanssi valokuvakilpailun ykkönen Esittelimme jo Eläkeläinen-lehden toukokuun numerossa ”Elämä 100-vuotiaassa Suomessa” -valokuvakilpailun viisi kärkikuvaa. Nyt on kilpailu ratkennut ja palkintojärjestys selvillä. Tuomaristo valitsi kilpailun voittajaksi Lea Niemisen kuvan ”Yhteinen tanssi”. Se ja muut neljä palkintoja kunniamainintakuvaa ovat tällä sivulla. Kaikki kilpailun kuvat olivat esillä Vuokatin kesäpäivillä, jossa myös palkinnot jaettiin. Kilpailukuvat ovat nähtävinä verkossa, linkki kuviin löytyy Eläkeläiset ry:n kotisivulta www.elakelaiset.fi, kohdasta ”Kesäpäivät Vuokatissa”. Eläkeläiset ry:n valokuvauskilpailuun osallistui yhteensä 46 kuvaa 19:ltä eri kuvaajalta. Kilpailun tuomariston muodostivat valokuvaaja, valokuvauksen opettaja ja kirjailija Martti Lintunen, Kansan Arkiston kuva-arkistoyksikön tutkija Pia Pursiainen ja Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen. Kilpailun tasoa tuomaristo luonnehti erittäin korkeaksi. Eläkeläiset ry esittää suuret kiitokset kaikille kilpailuun osallistuneille kuvaajille. Kesäpäivät Vuokatissa
20 – Nro 4 kesäkuu 2017 ELÄKELÄINEN Siitä tuli upea! Eläkeläiset ry:n yhdistyksissä valmistauduttiin kesäpäiviin muun muassa askartelemalla tilkkuja ja niistä erikokoisia peittoja. Vuokatissa yhdistysten peitot koottiin yhdeksi suureksi tilkkutäkiksi Kansan Sivistystyön Liitto KSL:n järjestämässä työpajassa. Yhteenlaskettuna jättipeitosta tuli 120 neliömetrin laajuinen ja se oli esillä Katinkulta-Areenalla kesäpäivien päättäjäispäivän torstain ajan. Eräänlainen pop-up-teos siis. Sen jälkeen peitot jälleen irrotettiin toisistaan ja ne jatkoivat matkaansa yhdistysten miettimiin sopiviin sijoituspaikkoihin. Mm. Kuntoranta on saamassa lahjoituksena useamman täkin. Vuokatin suurtapahtuman teema oli Suomi 100 – työllä rakennettu. Tilkkupeitolla tuotiin esiin yhteistyön merkitys satavuotiaan Suomen rakentamisessa. – Tilkusta peitoksi -projekti ylitti odotukset, sanoi tilkkutyön ohjeen laatinut KSL:n kulttuurintuottaja Jutta Lithovius Vuokatissa. – Mukaan saatiin viitisenkymmentä yhdistyksissä valmistettua peittoa. Työ aloitettiin pienistä henkilökohtaisista tilkuista, ja jokainen tekijä löysi nyt itsensä yhteen liitetystä työstä. Lopputulos osoittaa, kuinka mahtava voima yhdessä tekeminen on. Kesäpäivät Vuokatissa