• Numero 4/2012 Eläkeläiset ry:n edustajakokouksessa Kuntorannassa oli lähes 200 edustajajaa ja seuraajaa. Ääntenlaskijoilla oli vähän töitä edustajakokouksessa Ääntenlaskijat pääsivät nipin napin näyttäytymään Eläkeläiset ry:n 18. edustajakokouksessa 22.­23.5. Kuntorannassa. Laskijoita tarvittiin vain äänestettäessä hallituksen yhden jäsen­varajäsenparin keskinäisestä järjestyksestä. Pari muutakin äänestystä käytiin, mutta ne olivat koeäänestyksiä. Kokous oli keskusteleva ja monipuolisesti kantaa ottava, arvioivat sekä järjestön puheenjohtajana jatkava Kalevi Kivistö että uudeksi varapuheenjohtajaksi valittu Irmeli Mandell. Helena Peltoniemi Ruovedeltä (oik.), Hilkka Tihinen Pudasjärveltä, Pertti Korhonen Malmilta ja Eira Nurmi Turusta ehtivät ensimmäisinä valtakirjantarkastajien Anitta Kosken ja Erja Isakssonin syyyniin. Laaja juttupaketti kokouksesta s. 3­13. Toimistomme on kesälomien vuoksi kiinni 2.7.­27.7. Toimisto avautuu 30.7. Hyvää kesää kaikille jäsenille ja yhteistyökumppaneille! Eläkeläiset ry
• 2 - Nro 4 kesäkuu 2012 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus HANNU PARTANEN Eläkeläisten verotuksen on oltava oikeudenmukaista Y li kolmannes eläkeläisistä maksaa veroa enemmän kuin vastaavan summan ansaitseva palkansaaja, ilmenee Veronmaksajien Keskusliiton vertailulaskelmista. Palkansaajia rankemman verotuksen kohteena ovat kaikki ne eläkeläiset, joiden eläketulot ovat 16 000­44 000 euroa vuodessa. Alarajalla kuukausieläke on 1 333 euroa. Se jää hivenen alle nykyisen keskimääräisen kuukausieläkkeen. Ongelma koskee isoa osaa eläkeläisiä, jotka saavat työeläkettä. Suurimmillaan eläkeläisen ja 53 vuotta täyttäneen palkansaajan verotuksen ero on 24 000 euron vuosituloissa. Siinä missä eläkeläinen maksaa tällaisesta vuositulosta veroa 22,5 prosenttia, maksaa palkansaaja 21,2 prosenttia. Verotuksen ero on 1,3 prosenttiyksikköä eläkeläisen tappioksi. Vertailussa palkansaajan verotukseen on sisällytetty palkansaajan lakisääteinen työeläkevakuutusmaksu. Eläketulon kasvaessa yli 44 000 euroa vuodessa vertailutilanne verotuksessa kääntyy eläkkeensaajan eduksi. Todella isoista eläkkeistä maksetaan nyt veroa vähemmän kuin vastaavan suuruisesta palkkatulosta. Hallitus puuttui tähän tilanteeseen kehysriihessä niin, että ensi vuoden alusta isojen eläkkeiden verotukseen tulee ylimääräinen kiristys, jolla ero poistetaan. Hallituksella ei löytynyt kehysriihessä tahtoa poistaa verotuksen epäoikeudenmukaisuutta tuloluokista 16 000­44 000 euroa samaan aikaan, kun oikaisu tehdään isojen eläkkeiden verotukseen. Hallituksen olisi ollut linjakasta noudattaa eläkeläisjärjestöjen vaalimaa periaatetta, että eläketulon verotus ei saa missään tuloluokassa olla vastaavan suuruista palkkatulon verotusta kovempi. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on julkisuudessa arvostellut hallituksen kehysriihen ratkaisua. Kamppailua käydään nyt sen puolesta, että hallitus palaisi elokuun budjettiriihessä asiaan. EETU vaatii, että hallitus laskee 16 000­44 000 euroa vuodessa saavien eläkeläisten verotuksen palkansaajien verotuksen tasolle. Tiedossa oleva verotuksen ongelma koskee isoa eläkeläisten joukkoa. Heidän oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu yhteiskunnassa edellyttää ongelman välitöntä ratkaisemista. Mikäli periaatteellista ratkaisua ei elokuun budjettiriihessä asiaan löydy, on vakavana uhkana, että eläkkeensaajien enemmistön verotus eroaa pysyvästi palkansaajien verotusta ankarammaksi. Nyt on tehtävä kaikki sen puolesta, että verotuksessa ei palata 2000 -luvun alun tilanteeseen, jolloin eläketulon verotus karkasi vuosien ajan palkansaajien verotusta kovemmaksi. Asiaan saatiin aikanaan ratkaisu eläkeläisjärjestöjen tiukan kamppailun tuloksena vuonna 2008. Siitä alkaen hallitukset ovat sitoutuneet tavoitteeseen, ettei eläketuloa veroteta kovemmin kuin palkkatuloa. Kataisen laajapohjaiselta hallitukselta odotetaan nyt tähän tavoitteeseen sitoutumista ja osoitetun ongelman poistamista. AURINKOISTA JA RENTOUTTAVAA KESÄÄ H aluan kiittää kuluneesta toimintakaudesta kaikkia Eläkeläinen -lehden lukijoita, Eläkeläiset ry:n jäseniä, ystäviä ja tukijoita. Järjestön toimintakausi huipentui toukokuussa pidettyyn edustajakokoukseen. Kokouksesta saatujen tuoreiden eväiden kanssa on hyvä suunnata eteenpäin. Useat yhdistykset ovat siirtyneet kesätoimintaan ja useat kesäteloille loikoilemaan ja lomailemaan. Nautitaan hyvillä mielin kesän iloista, auringosta ja leppeistä tuulista. Levätään ja kerätään voimia! Puheenjohtajan Pyritään vai tehdään palsta Kalevi Kivistö Vanhuspalvelulaki herätti ehkä eniten mielenkiintoa edustajakokouksemme monipuolisessa ja sisältörikkaassa keskustelussa. Tätä kirjoitettaessa myös EETU ry valmistelee lausuntoaan lakiluonnoksesta sosiaali- ja terveysministeriölle. Koska asia pysyy ajankohtaisena vielä kesäkauden yli ja saadaan toivon mukaan eduskunnan syysistuntokaudella käsittelyyn, lienee paikallaan palata vielä muutamaan keskeiseen kipukohtaan lain valmistelussa. Kipein niistä on kysymys henkilöstömitoituksista. Niitähän ei lakiluonnokseen tunnetusti tullut, vaikka asiasta vastuussa oleva ministeri ne hallituksen työn liikkeelle lähtiessä lupasi. Sen sijaan luonnoksessa esitetään hallitukselle asetuksen antovaltuutus siinä tapauksessa, että hoidon laatu ei muuten parane. Hoitosuosituksissa henkilökunnan ja hoidettavien keskimääräiseksi suhdeluvuksi esitetään 0.8. Suositus on toiminut siellä missä sitä on haluttu noudattaa, eikä ole toiminut, ellei halua ole löytynyt. Suurimmat vanhusten huollon laadun ongelmat ovat olleet siellä, missä hoitohenkilökuntaa on liian vähän. * * * Asetustietä on arvosteltu mm. siksi, että se olisi normina heikompi kuin laki. Asetus on alemmanasteinen normi lakiin verrattuna ja se voidaan antaa vain lain valtuuttamana. Mutta jos se annetaan, ei se sinänsä ole vähemmän velvoittava kuin lakikaan. Villakoiran ydin ei kuitenkaan ole siinä. Ongelman ydin on kahdessa asiassa. Ensinnäkin perustuslaki määrää, että kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään lailla. Hoidon antaminen hoitoa tarvitsevalle ikääntyneelle ihmiselle on nimenomaan heidän oikeuksiinsa kuuluva asia, josta on säädettävä lailla. Toiseksi: asetusta ei säädä eduskunta vaan sen antaa hallitus joko alan ministeriön, valtioneuvoston tai tasavallan presidentin päätöksellä. Tässä tapauksessa asetuksen antajana olisi sosiaali- ja terveysministeriö. Kun asiaa ei tuoda eduskuntaan, voidaan asetus antaa "vähin äänin" eikä asiasta käydä sellaista poliittista keskustelua kuin laista käydään monivaiheisen eduskuntakäsittelyn aikana. Hoitohenkilökunnan määrää koskevia normeja ovat vastustaneet ennen muuta Kuntaliitto ja valtiovarainministeriö. Kokemuksesta tiedän, että niiden vastarinta on paljon tehokkaampaa silloin, kun asiaa ei saada eduskuntaan julkiseen debattiin. Pelkään pahoin, että asetuksen antovaltuus on vain "viikunanlehti", jolla henkilökunnan mitoitusongelma lakaistaan pois näkyviltä lain käsittelystä. Olin aikanaan mukana hallituksen kuudessa budjettiriihessä ja usein niissä oli pöydällä tiukka ristiriita tarvittavista rahoista hyviin tarkoituksiin. Kun ongelma ei ottanut ratketakseen, esitti valtiovarainministeriön silloinen valtiosihteeri Teemu Hiltunen ärräänsä sorauttaen, että kirjoitetaan budjettitekstiin, että "pyritään". Hyvillä pyrkimyksillä on kivetty teitä ties mihin, mutta yleensä ainoaksi iloksi jäikin tuo budjettitekstin sana. Muuta ei sitten seurannutkaan. Syystä tai toisesta puhe siitä, että myöhemmin mahdollisesti voitaisiin asiaan palata asetuksen muodossa, on palauttanut mieleen Teemu Hiltusen neuvottelutaktiikan. * * * riippuvat kuitenkin kahdesta asiasta: rahasta ja valvonnasta. Rahan tarve on toistaiseksi arvioitu hyvin summittaisesti, mutta arvio tällaisenakin osoittaa, että uudistus sopii hyvin talouden raameihin. Kiperämpi asia on valvonta. Jo vanhassa läänirakenteessa, josta muistikuvani ovat vielä hyvin mielessä, sosiaalihuollon valvonnan voimavarat olivat hyvin niukat, yleensä yksi tarkastaja. Nyt kun lääninhallitusten profiilia on painettu alemmas ja samalla alueita suurennettu, ovat valvontaan osoitetut voimavarat vielä niukemmat. Lakiluonnos turvautuu erityisesti omavalvonnan tehostamiseen, johon myös omaiset voivat osallistua, mikä on hyvä asia. Kokemukset erilaisista itsesäätelyn järjestelmistä kuitenkin osoittavat, että myös ulkoista valvontaa tarvitaan. Siihen lakiluonnos ei tuo parannusta. Luottamus hyvä, kontrolli parempi. Tämä vanha periaate sopii hyvin myös vanhuspalvelujen laadun varmistamiseen. Uudessa lakiluonnoksessa on myös paljon parannuksia vuoden takaiseen luonnokseen. Erityisen monipuolisesti on käsitelty kunnan ja hoitolaitosten henkilöstön osaamiselle asetettavia vaatimuksia. Takeet siitä, että hyviä periaatteita noudatetaan
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2012 - 3 Kivistö jatkaa puheenjohtajana, hallituksen jäsenistä yli puolet uusia Edustajakokous rohkaisi jäseniä ehdokkaiksi kuntavaaleihin Eläkeläiset ry:n edustajakokous otti kantaa vanhuspalvelulain luonnokseen ja kuntavaaleihin, toivoi keskustelua eutanasiasta Eläkeläinenlehden sivuille ja hyväksyi järjestölle viestintästrategian. Järjestön puheenjohtajana jatkaa ministeri Kalevi Kivistö. Hallituksen kuudesta jäsenestä neljä on uusia. Edustajakokous järjestettiin perinteiseen tapaan järjestön omistamassa Kuntorannassa 22.­23.5. Kokoukseen oli saapunut 192 edustajaa ja seuraajaa. Täysivaltasia yhdistysten valitsemia edustajia oli 145 yhdistyksestä yhteensä 158. Lausumassa vanhuspalvelulaista kokous edellytti lakiluonnoksen täsmentämistä lausuntokierroksen jälkeen niin, että siinä määritellään selkeä subjektiivinen oikeus hoitoon, säännökset henkilöstömitoituksesta, kunnollinen valvonta ja takeet riittävästä rahoituksesta. Lain yhteydessä tulee myös omais- ja läheishoidon tuki ja palvelut saattaa kuntoon. eutanasiasta. Hyvä pohja siihen ovat Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen -ohjelman teesit ihmisarvon kunnioittamisesta, oikeudesta arvokkaaseen kuolemaan ja valinnanvapaudesta. Kokouksen mielestä on kuitenkin hyvin tarkoin harkittava, ottaako Eläkeläiset ry järjestönä kantaa eutanasiaan vai toteutuuko aloitteen tarkoitus niin, että järjestö ohjaa ja tukee jäseniään osallistumaan keskusteluun. Hyvä areena tällaisen keskustelun käynnistämiselle ja käymiselle on Eläkeläinenlehti, jonka tekijöitä edustajakokous kehottaa ottamaan eutanasian lehden yhden teemanumeron aiheeksi syksyllä 2012. Irmeli Mandell varapuheenjohtajaksi Asiakysymykset kokous päätti yksimielisesti. Uuden johdon valinnasta jouduttiin äänestämään. Vaalilla ratkaistiin hallituspaikka kahden Jokilaaksojen Aluejärjestön esittämän ehdokkaan, Maija Nurmisen ja Teuvo Näätäsen välillä. Vaalin tulos oli 134­13 Nurmisen hyväksi. Näätänen jäi varapaikalle. Tulokseen vaikutti myös halu toteuttaa tasa-arvoa: ilman Nurmista hallituksessa olisi ollut viisi miestä ja yksi nainen. Hallitukseen valittiin Maija-Liisa Nurminen (uusi) Oulusta, Raimo Heikkinen Varkaudesta, Martti Anttonen (uusi) Eurasta, Kyllikki Vilander (uusi) Rovaniemeltä, Pekka Saarnio Helsingistä ja Arvi Mara (uusi) Heinolasta. Hallituksen jäsenten henkilökohtaiset varahenkilöt ovat samassa järjestyksessä Ulla-Maija Kurka Liedosta, Ossi Haatainen Joensuusta, Eeva Hänninen Kouvolasta, Teuvo Näätänen (uusi) Haapavedeltä, Esko Kotilainen (uusi) Vantaalta ja Arja Jauhiainen (uusi) Paltamosta. Pitkää päivää tehnyt kokousväki verrytteli välillä Maija-Liisan Pitkän ohjaamana. Etualalla Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n edustaja Mirja Arajärvi. PEKKA ISAKSSON Terveyskeskusmaksu poistettava Eläkeläiset kehottaa omia jäsenyhdistyksiään ja kaikkia eläkeläisiä osallistumaan aktiivisesti syksyn kunnallisvaaleihin. Julkiseen keskusteluun on nostettava eläkeläisten ja ikäihmisten asiat. Kunnallispoliittisessa lausumassa rohkaistaan jäseniä asettumaan ehdokkaiksi ja vaalien jälkeen kunnallisiin luottamustehtäviin. ­ Väestön terveyserojen kaventaminen vaatii lisää voimavaroja perusterveydenhuoltoon. Terveyskeskusten resursseja on tuntuvasti lisättävä ja terveyskeskusten toimintaa on kehitettävä. Jotta kynnys terveyskeskusten palvelujen käyttöön madaltuu, on terveyskeskusmaksu poistettava, edustajakokous linjasi. Kokouksen hyväksymässä lausumassa asetetaan tavoitteeksi, että esitys maksun poistamisesta tehdään mahdollisimman monessa kunnassa jo ensi vuoden talousarviota valmisteltaessa. Kuntien tulee itse tuottaa peruspalvelunsa. Peruspalvelut isommissakin kokonaisuuksissa on toteutettava lähipalveluina. "Palvelujen siirtäminen vain nettiin on ikäsyrjintää" Yhteiskunnallisten ja yksityisten palvelujen järjestäminen niin, että palvelun saaminen riippuu asiakkaan oman tietotekniikan käyttämisestä, on Eläkeläiset ry:n puheenjohtajan Kalevi Kivistön mielestä suoranaista ikäsyrjintää. ­ Varsinkin vanhemmat sukupolvet, joilla ei ole välineitä eikä taitoja uuden tekniikan käyttöön, jäävät joko kokonaan vaille palveluja tai joutuvat maksamaan palveluista kohtuuttoman hinnan, Kivistö totesi avatessaan järjestön edustajakokouksen tiistaina Varkaudessa. ­ Ongelma koskee erityisesti pankkeja ja esimerkiksi Valtionrautateitä ja uhkaa koko ajan laajentua myös muille aloille. Henkilökohtaisen palvelun on oltava aina kohtuuhintainen vaihtoehto tietotekniikan käyttämiselle, Kivistö sanoi. Kivistö vaati yhteiskuntaa tarjoamaan riittävästi myös vanhemmille ikäluokille tarkoitettua tietotekniikan käyttökoulutusta. Tärkeää on hänen mukaansa pitää huolta siitä, että erilaisissa yhteiskunnan päätöksentekoelimissä on riittävästi ikääntyvien ihmisten ongelmat omakohtaisesti tuntevia jäseniä. Uusia tietokoneisiin ja niiden maailmanlaajuiseen verkostoitumiseen perustuvia tiedonvälitustapoja arvioitiin muutenkin kokouksessa. Omassa tiedottamisessa Eläkeläiset ry säilyttää edelleen lehden ja muut painotuotteet keskeisellä sijalla, kokous päätti hyväksyessään järjestölle viestintästrategian. Vanhuspalvelulain uuden luonnoksen parhaana antina Kivistö pitää huomion kiinnittämistä vanhusten hoidosta vastaavan henkilökunnan monipuoliseen pätevyyteen niin vanhuksia hoitavissa laitoksissa kuin kunnan palveluissa muutoinkin. ­ Samalla olemme olleet pettyneitä siihen, että jo hoidon laatusuosituksissa esitettyä hoitohenkilökunnan ja hoidettavien määrällistä suhdetta eli 0.8 hoitajaa hoidettavaa kohti ei vieläkään kirjattu lakiesitykseen. Asetuksenantovaltuus on viikunanlehti, koska asetuksen antamisen tiellä on ainakin yhtä korkea kynnys kuin se, joka on estänyt normin kirjaamisen lakiin. Vanhusten hoidosta puhuttaessa ei koskaan saa unohtaa omais- ja läheishoitoa. Omais- ja läheishoitajien taloudellinen tuki tulee saattaa kohtuulliselle tasolle koko maassa. Läheisiään hoitaville tulee taata tarvittavat tukipalvelut, jotta he voivat selviytyä usein hyvin raskaasta tehtävästään. Runsaasti aloitteita Kokoukselle oli tehty runsaasti yli 100 aloitetta. Suuressa osassa edellytettiin järjestöltä toimia sosiaali-, terveydenhuolto- ja vanhuspalvelujen säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Ajankohtainen oli myös järjestön kuuden helsinkiläisen yhdistyksen esitys, että Eläkeläiset ry osallistuu aktiivisesti keskusteluun eutanasian (armokuoleman) sallivan lain säätämisestä. Edustajakokous totesi aloitteen perustelluksi. Eläkeläiset ry voi ja sen tulee osallistua keskusteluun Kivistön puhe, s. 10­11 Järjestön viestintä, s. 12 Uusi johto, s. 14
• 4 - Nro 6­7 lokakuu 2011 ELÄKELÄINEN Alli Kuusisto (keskellä) esitti tukieurojen keräämistä Kuntorannan hyväksi ja Anitta Koski (vas.) keräsi. Puheissa puitiin vanhuspalvelulakia, Kuntorantaa ja tiedottamista Edustajakokous kävi erittäin laajan ja monipuolisen yleiskeskustelun. Keskustelussa käytettiin yhteensä 51 puheenvuoroa. Puhujia ei ollut aivan yhtä monta, sillä muutamalla puhujalla riitti sanottavaa useampaankin neliminuuttiseen puheenvuoroon. Puhehaluja olisi saattanut olla enemmänkin. Kokous torjui alkajaiksiksi jokilaaksolaisten esityksen, että puheaikaa ei rajoiteta. Eläkeläinen-lehti julkaisee tiivistelmän osasta puheita. Valinnassa on pyritty ottamaan huomioon alueellinen edustavuus ja aiheiden kirjo. Nopeimmin tulosta tuotti Kurun Eläkeläisten puheenjohtajan Alli Kuusiston esitys. Kuunneltuaan aikansa sinne tänne sinkoilevaa puhetta Kuntorannasta, hän kävi esittämässä, että kokouksen osanottajat lahjoittavat 10 euroa / henkilö Kuntorannan tukemiseksi. Sanottu ja tehty. Taloussihteeri Niinpä järjestön puheenjohtajaksi uudelleen valittu Kalevi Kivistö saattoi tehdä yleiskeskustelustakin yhteenvedon, jonka mukaan siinä esitetyt arviot edunvalvonnasta olivat linjassa järjestön tekemisten kanssa, ­ ovatpa ne sitten olleet omatoimisia tai yhdessä EETU:n kanssa aikaan saatuja. Ossi Väätäinen, Joensuun Eläkeläiset: Kaiken takana on ­ ei nainen ­ vaan arvovalinnat. Vanhuspalvelulakiin kohdistuu suuria odotuksia. Lakiin on saatava kuntia velvoittavia määräyksiä myös henkilöstömitoituksesta nykyisten suositusten sijaan. Aimo Polo, Vampulan Eläkeläiset: Järjestötoiminnassa on ehkä unohdettu yksi ryhmä. Naiset tekvät käytännön työt ja saavat myös helpommin uusia jäseniä. Huomioikaa naiset vaikka yhdellä ruusulla, nostakaa naiset toimimaan järjestöissä. Lea Itkonen, Varkauden Eläkeläiset: Tietoyhteiskunta on rakennettu numeroiden ja salasanojen varaan. Salasanoja ei saa tallettaa mihinkään laitteeseen. Numerojen valta on niin suuri, että yhden laskun laskun maksamiseen tietokoneella tarvitaan jopa 70 numeroa. Vaihtoehtoisesti laskun voi maksaa tiskiltä, mutta maksua vastaan. Tekniikka kulkee hirveällä vauhdilla. Mitä tulisi tehdä? Jos kaikkeen vaaditaan korttia, niin se pitäisi tehdä sellaiseksi, että sitä vilauttmalla selviää hyvin monenlaisista tilanteissa. Veikko Meriläinen, Jokilaaksojen aluejärjestö: Taloussuunnitelmassa pitää nostaa tiedotustoiminnan kuluja ja samalla nostaa ilmoitustuottoarviota. Jäsenhankintaan pitää kiinnittää erityistä huomiota. Anja Sarajärvi, Raahen Eläkeläiset ry: Eläkeläinen-lehti tyydyttänee suurta osaa jäseniä. Minusta lehden sarjakuvat ovat toistensa toistoa, ja Sennistä ja Safirasta maksetaan palkkio vielä Itävaltaan. Kilpailutetaankohan lehden painamista, kun lehti on ollut samanlainen pitkään? Christer Eriksson, Vasabygdens Pensionärer rf: Lehteen on saatava puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan palstat kokonaan ruotsiksi. Antti Piittala, Kankaanpään Eläkeläiset: Olen erittäin huolestunut pienituloisten eläkeläisten asemasta. Hintojen nousu vaikuttaa pientuloisiin erittäin voimakkaasti. Eläkkeiden tason madaltaminen aloitettiin taitetulla indeksillä. Christer Eriksson puolusti voimallisesti yhdistyksensä aloitetta Eläkeläinen-lehden pääkirjoituksen ja puheenjohtajan palstan kääntämisestä ruotsiksi. Tulosta syntyi: kokous päätti, että jompikumpi käännetään. Anitta Koski keräsi yleiskeskustelun aikana runsaat 1 600 euroa ennen kuin puhujat ehtivät montakaan kissaa sanoa. Yksi vitonen oli täsmälahjoitus uuden kiukaan hankkimiseksi rantasaunaan. Enemmänkin rahaa olisi tullut, mutta osa kokoustajista oli siirtynyt kokonaan korttikauteen. Kuntorannan ohella suosittuja puheenaiheita olivat vanhuspalvelulaki ja tiedottaminen eli asiat joita kokous käsitteli muutenkin kuin yleiskeskustelussa. Välillä hyvin kriittiseksi käyneen keskustelun jälkeen kaikista asiakymyksistä päätettiin yksimielisesti.
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2012 - 5 Äänestämään päästiin vain puheenvuorojen rajoittamisesta neliminuuttisiksi, julkilausumavaliokunnan kokoonpanosta sekä hallituksen yhden jäsenen ja varajäsenen paikan vaihtamisesta (kuvassa). Jouko Vuohiniemi, Ulvilan Eläkeläiset ry: Haluan kiinnittää huomiota kolmeen asiaan, jota liittyvät toisiinsa: kuntauudistukseen, palvelurakenneuudistukseen ja vanhusneuvostojen aseman. Vuonna 2007 voimaan tulleessa puitelaissa asetettiin tavoitteeksi elinvoimainen, toimintakykyinen ja ehjä kuntarakenne, kattava ja taloudellisesti hyvä palvelurakenne. Tavoite ei ole toteutunut. Syrjäseutu ja niiden asukkaat saattavat kärsiä, jos kuntien koko kasvaa liikaa. Ei ole mielekästä yhdistää maantieteellisesti valtavia alueita. On tarve uudistaa kaupunkiseutujen kuntarakennetta, mutta toivottavasti tämän vuoksi ei ajeta maaseutua toimimattomaan kuntarakenteeseen. Pentti Taronoja, Pihlavan Eläkeläiset: Suurituloiset johtajat saattavat saada eläkettä yli 2 miljoonaa euroa vuodessa. Onko eläkejärjestelmän tarkoitus taata rikkaiden rikastuminen myös eläkkeellä? Ilkka Kotiranta, Nokian Eläkeläiset: Minulla on tietty pelkotila vanhuspalvelulain suhteen. Ohjausryhmässä oli myös eläkeläisten edustus, mutta ryhmä esitti yksimielisesti, että lakiin ei tarvita henkilöstömitoitusta. Tällä hetkellä Suomessa on sata hoivapaikkaa erityi- varsinaisen kokouksen tehtävä on vahvistaa toimintakertomus ja ­suunnitelma sekä talousarvio. Olisiko mahdollisuus saada toimintakertomuksesta tiivistelmä jäsenten käyttöön. Veikko Meriläinen: Valtuusto teki Kuntoranta-päätöksen toukokuussa 2011 suppean tiedon varassa. Päätös tehtiin tilanteessa, jossa esitettiin voimakkaita uhkakuvia. Ei ole niin suuri hätätila kuin on annettu ymmärtää. Esitämme epäilyjen poistamiseksi, että tilintarkastajilta hankitaan lausunto, että sopimukset ovat osakkaita tasapuolisesti kohtelevia ja yhtiön edun mukaisia. Anna-Liisa Hettula, Kaarinan Eläkeläiset: Omaishoidossa kuntien intervallijaksost ovat usein pelkkiä makuutuspaikkoja ilman kuntoutusta. Hoitajat joutuvat pelkäämään, minkälaisessa kunnossa hoidettava niiltä palaa. Mirja Arajärvi, Kallion-Vallilan Eläkeläiset: Eutanasiasta aloitteen tehneiden yhdistysten ajatuksena on, että kun nykyään ihmiset pystytään pitämään hengissä erilaisilla keinoilla, on ihmisellä oltava oikeus valita myös kuolema. Laki eutanasiasta turvaisi potilaan aseman. Eutanasia ei voi olla vastaus vanhustenhoidon ongelmiin. Hannu Partanen, toiminnanjohtaja: Kuntorantaa käsitelleessä valtuustossa kuultiin tilintarkastajan, varatuomari Pasi Purasen perusteltu puheenvuoro, jossa hän kannatti hallituksen esitystä valtuuksien myöntämisestä Kuntoranta-järjestelyille. Meriläisen antama kuva ei ole totta. Kuntoranta oli huomattavasti nopeammin syliin kaatuva kuin näytään ymmärtävän Rauni Räsänen, Kittilän Eläkeläiset: Aluejärjestöjen merkitystä kuuluu vähäteltävän. Minä puolustan omaa aluejärjestöäni ja sen merkitystä koko laajan alueemme yhteiselle, ei yhtenäiselle,mutta moninaiselle ja värikkäälle toiminnalle. Onko voimien tuhlausta kokoontua 5­6 kertaa vuodessa kuulemaan mitä kuuluu Simoon tai Sodankylään tai Rovaniemelle? Aluejärjestö on tärkeä tiedon välittäjä ja yhdistysten innostaja myös suuriin tapahtumiin. Lea Itkonen Varkaudesta (keskellä) kävi puhumassa salasanojen ja numeroiden mahdista, kun on siirrytty tietokoneja korttikauteen. Hänen vierässään kokousaineistoon tutustuu Sirpa Rossi niin ikään Varkauden Eläkeläisistä. sessä tarkkailussa. Ongelmia aiheuttaa erityisesti henkilökunnan puute tai vajaus. Henkilöstömitoitus on tärkeä asia, ei saa kuitenkaan sitäkään koskevilla vaatimuksilla estää lain nopeaa valmistelua ja säätämistä. Veikko Kettunen, Oulun Työväeen Eläkeläiset ry: Sääntöjen mukaisesti valtuuston Jatkuu seuraavalla sivulla
• 6 - Nro 4 kesäkuu 2012 ELÄKELÄINEN Hilkka Pulkkinen yleiskeskustelussa: EETU tarvitsee oman toimiston ja työntekijät Kyllikki Vilander, Lapin aluejärjestö: Kulttuuri ja koulutus ovat tärkeä osa-alue järjestön pyrkimyksissä. Tärkeä virittää keskustelua, mitä merkitystä kulttuuriharrastuksilla on ikääntyvien hyvinvoinnille voimaannuttavina tekijöinä. Tarjoaako järjestö riittävästi kulttuuria, onko rahaa kehittää kulttuuritoimintaa ja voivatko yhdistykset lähettää riittävästi ihmisiä koulutukseen? Jorma Muhonen, Jyväskylän Eläkeläiset ry: Kela-korvauksien alentamista tulee vastustaa kaikilla tavoilla. Kelan maksukattoa on alettava reippaasti, olen kirjoittanut jopa sellaisen luvun kuin 500 euroa. Vanhuspalvelulakiin on tärkeä saada kirjaus kunnallisista vanhusasiamiehistä sen lisäksi että siinä säädetään valtiollisen vanhusasiamiehen viran perustamisesta. Aimo Röpetti, Kaakkois-Suomen aluejärjestö: Viestintästrategia-asiakirjaa on pohdittu sekä järjestöissä että yhdistyksissä. Meillä KaakkoisSuomessa oli omat kotisivut vain kahdella yhdistyksellä. Me päädyimme siihen, että aluejärjestö tekee omat sivut omana työnä ja yhdistykset saavat mahdollisuuden kertoa niillä toiminnastaan. Hilkka Pulkkinen, Kajaanin Eläkeläiset, järjestön hallitus: Tutkimusten ja selvitysten mukaan valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt ovat katsoneet tärkeimmäksi tehtäväkseen toimia edunvalvojina. Tutkimukset ovat samalla osoittaneet, että eläkeläisjärjestöt ovat heikkoja edunvalvojia, marginaalisesti pystyneet vaikuttamaan. EETU on kyennyt selkeästi vaikuttamaan valtakunnallisen tason päätöksenteon kautta. Sitä kuullaan muun muassa työryhmissä. Missä ovat eläkeläisjärjestöt työeläkejärjestelmien hallinnossa? Eikö niiden pitäisi olla siellä tasavertaisesti työmarkkinajärjestön kanssa? EETU:n toimintaa tulisi kehittää oman toimiston suuntaan omine työntekijöineen. Vuorottelujärjestelmä vie tehokkuutta edunvalvonnassa. Bo Gustafsson, Korson Eläkeläiset: Erikssonin esitys puheenjohtajan palstan ja pääkirjoituksen kääntämisestä lehdessä ruotsiksi on kannatettava. Puhutaan paljon, että vanhusten tulisi asua kotonaan mahdollisimman kauan. Neljä seinää voivat kuitenkin muodostaa vankilan, jotka katkaisevat kaiken yhteyden yhteiskuntaan. Siksikin tarvitaan palvelukoteja, joihin voi mennä. Lehdessä annetaan huonosti informaatiota pohjoismaisista yhteistyökokouksista. Ei ole myöskään juttuja, joissa verrattaisiin esimerkiksi eläkkeiden tasoa Pohjoismaissa. tyksissä hyväksi. Järjestön seitsemällä yhdistyksellä oli nettisivut, kun Pyhtää kiinnostui asiasta. Lähdettiin siitä, että kysytään niistä joltakin. Kysyttiin Porvoosta. Meni monta tuntia ja päivää, että pääsi sisälle hommaan. Kun mukaan tulee nuorempia, sen myötä tämäkin asia kehittyy. Kotisivuja kannattaa kehittää ja kannattaa käyttää omia sivuja. Mauno Palo, Kemin Eläkeläiset: Kiinnostus ratkaisee myös kotisivujen oppimisen. Timo Mustonen, Tampereen Eläkeläiset: Ikääntymispoliittinen ohjelma on todella erinomainen. Kannanotto maahanmuuttajien puolesta on rohkea ja ajankohtainen juuri nyt. Järjestön perinne nojaa työväenliikkeen perinteeseen ja saavutuksiin. Työväenliikkeen tavoite oli tasaarvo ja toimeentulo kaikille ihmisille. Maahanmuuttajille kuuluvat samat oikeudet kuin muillekin täällä oleville ihmisille. Pitää olla siinä rintamassa, joka kamppailee rasistisia ajatuksia vastaan, olla ehdottomasti suvaitsevaisessa rintamassa. Laila Vähälä, Salon Eläkeläiset: Toivon vanhuspalvelulain valmistelussa otettavan huomioon, että aina ei käsien määrä ole ratkaiseva tekijä. Jollakin osastolla tarvitaan jonakin aikana hyvin paljon hoitajia, jos hoidettavana on erityisen huonokuntoisia asiakkaita. Sitten saattaa tulla parempivoimaisia, ja hoitajien tarve väheneekin. On siis oltava liikkumavaraa myös henkilöstömitoituksessa. Matias Salmijärvi, Sallan Eläkeläiset: Tulin kuusi vuotta sitten valtuustoo. Kuntoranta on ollut esillä jokaisessa kokouksessa. Viime vuonna meille annettiin hyvä selvitys ja sillä perusteella tehtiin päätös. Asia on järjestetty ja hallitus on tehnyt niin kuin valtuusto on päättänyt. Nyt on annettava hallitukselle työrauha, olemme yleensä herkkiä arvostelemaan. Kauno Moilanen, Kuusamon Eläkeläiset: Mistä Kuntorannan tulojen puute johtuu? Eläkeläiset ovat hylänneet. Muutama vuosi sitten Kuntorannassa 55 000 majoitusvuorokautta vuodessa. Onko ylivoimaista, että emme pysty saamaan eläkeläisten voimin Kuntorantaa plussan puolelle? Se edellyttäisi, että jäsenet kävisivät siellä keskimäärin kerran neljässä vuodessa. (P.I.) Iltasella ehdittiin vähän tanssimaankin, mutta tanssivaksi kongressiksi ei kokousta voi nimittää, pikemminkin puhuvaksi. Kuvassa etualalla Mervi Höylä Kuopiosta ja Pekka Immonenen Tuusniemeltä. Kaisu Mäkinen, Keravan Eläkeläiset Vanhuspalvelulaissa on ainakin yksi hyvä asia ­ lain nimi. Ikälaki ei olisi kertonut, mistä on kysymys. Lakiin on saatava henkilöstömitoitus ja säädös vanhusasimiehestä. Ei saa jäädä niin sanottuja porsaanreikiä, sanktiot lain laiminlyönneistä ovat tarpeen. Jouko Pesonen, Valkeakoski: Maan hallitus toteuttaa oikeistolaista politiikkaa. Kataisen hallitus kantaa enemmän huolta eurooppalaisten pankkiirien tukemisesta kuin oman maan vähävaraisista. Pienituloisten verotusta kiristetään monin verroin enemmän kuin suurituloisten 100 miljoonan solidaarisuusvero. Kuntauudistus merkitsisi raskasta lähipalvelujen ja kunnallisen demokratian alasajamista. Aimo Mursu, Iisalmi: Miten suhtautua erilaisiin projekteihin? Yhteistyössä pitää olla silloin, kun voimme vaikuttaa kehittämistyöhön ikääntysmispolitiikkamme mukaisesti. Veijo Jankkila, Etelä-Hämeen aluejärjestö: Eläkeläinen-lehdessä pitää kertoa suurista eläkkeistä Niistä ja niiden saajista ei tiedetä niin paljon kuin pienistä eläkkeistä. Suomes- Ossi Haatainen käytti yleiskeskustelun ensimmäisen puheenvuoron. Aihe, vanhuspavelulaki, oli muidenkin huulilla. sa on 700 000 huonokuuloista, mutta YLE palvelee heitä huonosti. Viitottu puhe puutuu, tekstit liian nopeita. Pekka Isaksson, tiedotussihteeri: Sennin ja Safiran Itävallassa asuvalle piirtäjälle maksettava palkkio on niin pieni, että valuutan vuotamisesta Itävaltaan ei voi puhua. Lehden painattaminen kilpailutetaan joka toinen vuosi. Painokustannukset on onnistuttu pitämään kurissa, kuten muuten muidenkin painotuotteiden kustannukset. Ne tehdään suunnittelua ja kuvitusta myöten omana työnä. Itellan jakelumaksut ovat nousseet nopeasti. Yrjö Kauris, Pyhtään Eläkeläiset: Aloitevastaukset ovat kova tietopaketti, niitä pitäisi käyttää yhdis-
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2012 - 7 Hilkka Tihinen Pudasjärveltä ja Pertti Korhonen Malmilta: Kansalaismielipide on sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämistä vastaan Pudasjärven Eläkeläiset ry:n puheenjohtajan Hilkka Tihisen mukaan heidän kunnassaan ei ole tehty laskelmia, kuinka hyvä tulonlähde terveyskeskusmaksut ovat kunnalle. ­ Tuskin kunta siitä konkurssiin menisi, jos terveyskeskusmaksu poistettaisiin. Suurin osa on pieneläkeläisiä ja he ovat kasvava joukko, joten maksun poistamisella olisi heille suuri merkitys. Valitettavasti alle 9 000 asukkaan kuntamme talous ei ole parhaassa mahdollisessa kunnossa. Malmin Eläkeläisten Pertti Korhosen tiedossa ei ole, minkä verran terveyskeskusmaksut Helsingin kaupungille tuottavat. ­ Kyllä se maksu joutaisi poistaa. Onneksi Myllypuroon valmistuu uusi terveyskeskus, koska Itäkeskuksen terveyskeskus on aina tupaten täynnä. Sain jo elokuuksi hammaslääkäriajan uudesta terveyskeskuksestamme. Vuonna 1947 syntynyt Korhonen jäi työkyvyttömyyseläkkeelle metallitöistä vuonna 2004. ­ Kun työelämässä ollessa tottui sujuvaan työterveydenhuoltoon, oli kova pudotus eläkkeelle jäämisen jälkeen, kun terveyskeskukseen joutui lääkäriaikaa jonottamaan. Pudasjärvi kuuluu Oulun kaaren seutukuntayhtymään yhdessä Simon, Utajärven, Iin ja Vaalan kanssa. Hilkan mukaan tällä erää suurin vimma sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamisen taa vai toteutuuko aloitteen tarkoitus niin, että järjestö ohjaa ja tukee jäseniään osallistumaan keskusteluun esimerkiksi Eläkeläinen-lehden kautta. Pertin äiti joutui vuosikausia riutumaan vuodepotilaana. ­ Nuo vuodet herättivät monia ajatuksia ihmisen arvosta ja arvokkaasta kuolemasta. Timo Soini ja Päivi Räsänen tuomitsivat vihreiden viikonloppuna tekemän kannanoton eutanasian sallimisen puolesta. ­ Vastaheittona voisi Soinilta kysyä, miksi hän vastustaa aborttia esimerkiksi raiskaustapauksen johdosta. Minusta se on perin outoa ajattelua. Aamulehden maaliskuussa teettämän kyselyn mukaan 77 prosenttia suomalaisista olisi valmis hyväksymään armokuoleman parantumattomasti sairaan kohdalla. Hilkan ja Pertin mukaan on hyvä, että jokainen puolue ja jokainen suomalainen tekee eutanasiasta omat johtopäätöksensä ja kannanottonsa. -Lyhyesti sanottuna eutanasia on pitkän iän salaisuuden kääntöpuoli, Hilkka ja Pertti sanovat. Hilkka Tihinen Pudasjärveltä ja Pertti Korhonen Malmilta tulivat Kuntorantaan sen verran hyvissä ajoin, että aikaa jäi pieneen rupatteluhetkeen ennen kokousta. suhteen on ohitse. Valokki ja Yläkartano ovat Pudasjärvellä yksityisiä hoitokoteja. ­ Vanhustenhoito on kunnassamme hyvässä mallissa mutta lääkäripula on huutava, kun lääkäreitä ei kuntaan saada. Kurenkartano on uusi kunnan rakentama vanhainkoti. Pertin mukaan Itäkeskuksen terveyskeskuksessa ei suomalaisia lääkäreitä juurikaan ole, ja kielivaikeudet ovat usein kiusallisia, kun lääkärin ja potilaan välillä kaivattaisiin tulkkia. -Siirtolaisuudesta puheen ollen, kutsun itseäni elintasopakolaiseksi kotimaassani. Vuonna 1969 lähdin Juuasta Helsinkiin kun metsäkoneet tulivat eikä metsurille töitä Pohjois-Karjalassa ollut. Hilkan perhe muutti 1969 Ruotsiin. ­ Vain minä jäin Suomeen kun olin juuri mennyt naimisiin. Hilkan mukaan Pudasjärvellä ja Oulun kaaren seutukuntayhtymän kunnissa on käyty vilkasta keskustelua lehdissä ja netissä yksityistämisen haitoista ja mahdollisista hyödyistä. -Kansalaismielipide näyttäisi olevan selkeästi yksityistämistä vastaan. Pertin mielestä palvelusetelit ovat ovela keino vaikuttaa yksityistämisen puolesta. Eläkeläiset ry:n 18. edustajakokoukselle tehdyn armokuolemaa eli eutanasiaa käsittelevän aloitteen mukaan Eläkeläiset ry:n on järjestönä osallistuttava aktiivisesti keskusteluun eutanasian sallivan lain säätämisestä. Hilkan mukaan Pudasjärven eläkeläisissä on aihetta sivuttu kymmenhenkisessä opintokerhossa. ­ Itse olen samaa mieltä kuin Eläkeläiset ry:n hallituksen päätösesityksessä todetaan, että on hyvin tarkoin harkittava, otetaanko eutanasiaan järjestönä kan- Teksti: JUHA DRUFVA Kuva: PEKKA ISAKSSON Edustajakokouksen lausuma Eläkeläiset vaikuttamaan kunnalliselämään Järjestö kehottaa omia jäsenyhdistyksiään ja kaikkia eläkeläisiä osallistumaan aktiivisesti syksyn kunnallisvaaleihin. Julkiseen keskusteluun on ponnekkaasti nostettava eläkeläisten ja ikäihmisten asiat. Rohkaisemme jäseniämme asettumaan ehdokkaiksi ja vaalien jälkeen kunnallisiin luottamustehtäviin. Vaaleissa ja kunnallisessa päätöksenteossa ratkaistaan ikääntyneiden hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita. Päättäjiksi tarvitaan eläkeläisten ja ikääntyneiden arjen tuntevia ja heidän hyvinvointinsa edistämiseen sitoutuneita ihmisiä. Ihmisten sujuvalle ja turvalliselle elämänkululle on tärkeää, että kunnat huolehtivat hyvin vastuullaan olevista peruspalveluista. Kunnan on turvattava niiden saatavuus ja hyvä laatu. Palvelut on tarjottava joko maksutta tai kohtuuhintaisina niin, että kaikkein pienituloisimmatkin saavat ne. Palvelurakenteen on oltava väestöllisesti ja alueellisesti kattava niin, että ikäihmisten erityistarpeet otetaan painokkaasti huomioon. On kehitettävä lähipalveluja. Terveyskeskusmaksu on poistettava Eläkeläisten hyvinvoinnille ovat erityisen tärkeitä kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vanhuspalvelut. Kun ikääntyneen väestön osuus kasvaa, on kuntien erityisesti panostettava näihin palveluihin. Palveluketjut ennaltaehkäisyn, hoidon, hoivan ja kuntoutuksen välillä on saatava toimiviksi. Tämä edellyttää erimuotoisten avopalvelujen, kotipalvelujen ja laitospalvelujen rinnakkaista kehittämistä. Väestön terveyserojen kaventaminen vaatii lisää voimavaroja perusterveydenhuoltoon. Terveyskeskusten resursseja on tuntuvasti lisättävä ja terveyskeskusten toimintaa on kehitettävä. Jotta kynnys terveyskeskusten palvelujen käyttöön madaltuu, on terveyskeskusmaksu poistettava. Tavoitteenamme on, että esitys maksun poistamisesta tehdään mahdollisimman monessa kunnassa jo ensi vuoden talousarviota valmisteltaessa. Kuntien tulee tuottaa itse peruspalvelut Kuntien tulee itse tuottaa peruspalvelunsa. Peruspalvelut isommissakin kokonaisuuksissa on toteutettava lähipalveluina. Ulkoistaminen ja kilpailutus sopivat erityisen huonosti sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kilpailutus johtaa hinnan yksipuoliseen korostumiseen palvelun laadun kustannuksella. Tästä kärsii asiakkaiden lisäksi henkilökunta. Kilpailutuksen mahdolliset lyhyen aikavälin kustannussäästöt menetetään yleensä muutamassa vuodessa, kun markkina- ja kilpailutilanne yksipuolistuu. Voittajia ovat keskittymällä kasvua hakevat, aggressiivisesti voittoa tavoittelevat liikeyritykset ja kansainvälisessä omistuksessa olevat monialaiset pörssiyhtiöt. Häviäjiä ovat palveluja tarvitsevat kuntalaiset, veronmaksajat ja oman palvelutuotantonsa riisuneet kunnat. Kunnilla on ollut perinteisesti vankka asema osana julkista valtaa. Sen perustana on itsehallinto, jota on hoidettu kansanvaltaisesti. Markkinaehtoinen ulkoistaminen ja siihen liittyvä kunnan oman toimialan aktiivinen kaventaminen murentavat itsehallintoa ja kaventavat demokratiaa ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia lähiyhteisössään. Demokratia edellyttää vahvaa kansalaisyhteiskuntaa. Eläkeläistoiminta on yksi osa sitä. Kuntien on tuettava ja parannettava eläkeläistoiminnan edellytyksiä muun muassa toimitilojen, harrastusmahdollisuuksien ja toimintaavustusten muodossa.
• 8 - Nro 4 kesäkuu 2012 ELÄKELÄINEN Satakuntalaisilta yhdistyksiltä edustajakokouksessa viisi aloitetta Kuntien säästöt hallinnosta, ei ikäihmisiltä Edustajakokouksessa käsiteltiin yli sata aloitetta. Satakuntalaisista yhdistyksistä aloitteita oli tehnyt viisi. Rauman, Kankaanpään, Nakkilan, Eura-Säkylä-Köyliön ja Ulvilan yhdistysten aloitteissa kiinnitettiin huomiota eläkeläisten kunnallisen vaikuttamisen tehostamiseen. Eläkeläiset ry:n Satakunnan aluejärjestön puheenjohtaja Martti Anttosen mukaan lokakuun kunnallisvaalit tulevat saamaan poikkeuksellisen yleispoliittisen ilmeen. ­ Kuntaliitokset, sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleen organisointi, lääkkeitten Kela-korvaukset sekä lisääntyvä yksityistäminen saattavat vaarantaa sosiaali-moraalista tahtotilaa kuntien alaa koskevissa päätöksissä. Porin Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja Reijo Mäkinen sanoo, että kokonaisuutena ottaen Porissa sosiaali- ja terveysasiat ovat hyvin. ­ Jos tulevaisuudessa hoitajia on vähän ja eläkeläisiä paljon, silloin voi olla toisin. Vanhainkoti perinteisenä muotona varmaan katoaa, koska se on kallein hoitomuoto. Mutta ei ikäihmisistä saa tehdä hyyryläisiä, jotka kotonaan hoitavat toisiaan. ­ Vanhusneuvosto on hyvä asia, mutta siltä puuttuu päätäntävaltaa. Porissa viranhaltijoita kutsutaan vanhusneuvoston kuultavaksi. Viranhaltijoiden yhteistyössä olisi parantamisen varaa. Anttonen korostaa, että vanhusneuvostoille pitää taata lakiteitse lautakunnan tason valtuudet, jolloin niillä on lain suoja. -Silloin päättäjien on pakko kuunnella vanhusneuvostoja lausuntojen antajana. Ulvilan Eläkeläiset ry:n puheen- -Martti Anttonen Eurasta, Reijo Mäkinen Porista sekä Jouko Vuohiniemi Ulvilasta pienellä kokoustauolla. johtaja Jouko Vuohiniemi totesi Eläkeläiset ry:n edustajakokouspuheenvuorossaan, että vanhusväestön kannalta kunnalliset palvelut pitäisi säilyttää jo olevissa palvelupisteissä ja hakea taloudelliset säästöt hallinnon keskittämisestä ja organisaatioita yksinkertaistamalla. ­ On todennäköistä, että kuntaliitosten jälkeen esitetään vain yhtä vanhusneuvostoa. Kuntaliitoksissa mukana olleissa kunnissa on toimivat vanhusneuvostot ja tietämys sen kunnan eläkeläisten ja ikäihmisten oloista ja tarpeista sillä alueella. ­ Vanhusneuvostot tulee säilyttää liitoskunnissa siten, että sihteerinä toimii viranhaltija joka toimii tämän uuden kunnan kaikissa vanhusneuvostoissa. Reijon mukaan palvelusetelit ovat aiheuttaneet Porissa paljon keskustelua, koska niiden varjolla ikäihmisiä ohjataan yksityisiin terveyspalveluihin. ­ Asiakkaalle se tulee kalliimmaksi, koska palvelusetelin arvo on aika pieni. Porissa 20 vuoden kuluttua joka kolmas on yli 65-vuotias. Martin mukaan eläkeläisjärjestöillä on paljon kartoitettavaa, millaisia toimenpiteitä se edellyttää sosiaali- ja terveyspalveluissa. Eutanasia-keskusteluun Jouko toi Ulvilan Eläkeläiset ry:n yksimielisenä päätöksenä, että eutanasia pitäisi laillisesti hyväksyä. ­ Porissa hoitolaitosten Kela-korvauskysymykset ovat puhuttaneet, Reijo Mäkinen sanoo. Teksrti: JUHA DRUFVA Kuva: PEKKA ISAKSSON Edustajakokouksen lausuma: Vahva vanhuspalvelulaki on saatava voimaan pikaisesti Pitkäaikainen tavoitteemme vanhuspalvelulain säätämisestä eteni, kun vanhuspalvelulain valmistelun ohjausryhmä luovutti lakiluonnoksen huhtikuussa peruspalveluministerille. Luonnos lähtee lausuntokierrokselle. Eduskunnan käsittelyyn lakiesitys tulee syyskaudella ja voimaan se luvataan saattaa vuoden 2013 aikana. Järjestö on vaatinut, että säädettävän vanhuspalvelulain tulee olla riittävän vahva. Vain kuntia velvoittavalla ja riittävän täsmällisesti ohjaavalla lailla kyetään jokaiselle palveluja tarvitsevalle vanhukselle takaamaan hänen oman elämäntilanteensa edellyttämät laadukkaat palvelut asuinkunnasta riippumatta. Lain tärkeyttä ja kiireellisyyttä perustelevat laadukkaiden palvelujen merkitys niitä tarvitsevien vanhusten hyvinvoinnille, nykyisiin palveluihin liittyvät lukuisat vakavat ongelmat ja tasaarvon puute palvelujärjestelmässä sekä palvelutarpeen voimakas kasvu lähivuosina vanhusten määrän lisääntyessä. Ohjausryhmän lakiluonnos ei täytä kaikkia niitä vahvalle laille asetettavia ehtoja, joilla todellinen myönteinen muutos vanhuspalveluissa saadaan aikaan. Järjestö edellyttää lakiluonnoksen täsmentämistä lausuntokierroksen jälkeen niin, että siinä määritellään selkeä subjektiivinen oikeus hoitoon, säännökset henkilöstömitoituksesta, kunnollinen valvonta ja takeet riittävästä rahoituksesta. Lain yhteydessä tulee myös omais- ja läheishoidon tuki ja palvelut saattaa kuntoon. Järjestö vaatii lain valmistelemista ripeästi, jotta se saadaan voimaan mahdollisimman nopeasti. Taloudellisten suhdanteiden epävakaus ei saa siirtää pitkään odotetun, moneen kertaan luvatun ja perusteellisesti valmistellun vanhuspalvelulain säätämistä ja voimaan saattamista. Suolahden Pioneerit esittivät kokoukselle laulutervehdyksen. Pioneeritoiminnan veteraani Kari Puolakka ryhtyi jammailemaan taustalla.
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2012 - 9 Järjestöpoliittinen lausuma päätti yhteisistä askelista vuoteen 2015 Edustajakokous hyväksyi yksimielisesti myös järjestöpoliittisen lausuman. Siinä todetaan, että valtuuston toukokuussa 2011 hyväksymä uusi ikääntymispoliittinen ohjelma luo tuoreen ja kestävän perustan ikääntymispolitiikan syventämiselle ja vaikuttamiselle yhteiskuntaan. Toiminnan painopisteeksi lausumassa asetetaan yhdistystominta ja paikallinen edunvalvonta. Jo tiedossa olevien valtakunnallisten tapahtumien lisäksi lausumassa päätettiin järjestää syystärräykset syksyllä 2014 ja kulttuuri- ja retkeilypäivät seuraavana vuonna. Ohessa lausuma kokonaisuudessaan. koko toimintaympäristöön. Samalla kun eläkeläistoiminta on palkitsevaa, se on haastavaa. Jotta toiminta voi menestyä, on sen ajoittain uudistuttava. Tämä edellyttää nykyisten toimintatapojen arviointia ja valmiutta kokeilla uutta. Tulevaisuuteen voivat yltää vain sellaiset toimintatavat, jotka kiinnostavat nykyjäseniä sekä uusia eläkeläispolvia. Kunnissa tehdään ikääntyneiden hyvinvointiin vaikuttavat keskeiset päätökset. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja vanhuspalvelujen rinnalla kunnissa ratkaistaan niin julkiseen liikenteeseen, yhdyskuntarakenteeseen kuin kulttuuriinkin liittyvät asiat. Yhdistystemme roolia ikääntyneiden paikallisina edunvalvojina tulee vahvistaa. Yhteisin askelin vuoteen 2015 Yhteistapaamiset ovat tärkeitä valtakunnallisen järjestöyhteisön rakentamiselle ja jäsenistön yhteenkuuluvuudelle. Tapahtumiin valmistautuminen tuottaa aina uutta ja innostavaa toimintaa jäsenyhdistyksille. Järjestön lähivuosien keskeiset valtakunnalliset tapahtumat ovat: ­ lokakuussa 2012 Eläkeläiset pinnalla -risteily ­ kesäkuussa 2013 valtakunnalliset kesäpäivät Oulussa ­ syys-lokakuussa 2014 Syystärräykset Kuntorannassa ­ toukokuussa 2015 edustajakokous Kuntorannassa ­ kesällä 2015 valtakunnalliset kulttuuri- ja retkeilypäivät Vaikka kokouksen tahti oli välillä miltei hengästyttävän kiivas, ehti Sulo Kylmämaa sentään kertomaan juttuja vierustoverilleen Seija Kusminille Rytikarista. Ikääntymispolitiikkaa jäsenistön kanssa Edustajakokouksen päätöksen mukaisesti valtuusto hyväksyi järjestökäsittelyn jälkeen toukokuussa 2011 järjestön uuden ikääntymispoliittisen ohjelman Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen. Ohjelma on yhteinen puheenvuoromme suomalaisesta yhteiskun- nasta ja ikääntyneiden asemasta siinä. Samalla se on periaatteellinen kannanotto niistä arvoista ja lähtökohdista, joiden tulee mielestämme ohjata yhteiskunnan kehitystä. Järjestömme keskeisenä tehtävänä on luoda ikääntymispolitiikkaa yhdessä jäsenistön kanssa ja vaikuttaa tältä pohjalta yhteiskuntaan. Ohjelma luo tuoreen ja kestävän perustan tälle tehtävälle. Samalla se yhdessä Ajatusten helminauha ­opintoaineiston kanssa toimii välineenä järjestömme ikääntymispoliittisen pohdinnan syventämiselle. Yhdistystoimintaan iloa, vireyttä ja vaikuttavuutta Paikallisyhdistykset ja niiden hen- kilöjäsenet ovat eläkeläistoiminnan perusta. Ne ovat vapaaehtoisuuden ydintä. Yhdessä toimiminen ja harrastaminen synnyttävät ja ylläpitävät ystävyyttä ja välittämistä, vertaistukea ja arjen auttamista. Toiminnan omaehtoisuus on vastapaino kuluttamiselle. Se antaa tilaa yksilön ja yhteisön luovuudelle. Sen myönteiset vaikutukset ulottuvat lähiyhteisöihin ja Edustajakokouksessa tehdyn kyselyn tuloksia Järjestön toivotaan kehittävän erityisesti puheenjohtajien koulutusta, viikkokerhojen sisältöä ja vanhusneuvostyötä Sapiskaa saivat yhdistyksetkin Edustaja- ja liittokokouksissa kiitetään ja kritisoidaan järjestön johtoa, yleensä ehkä enemmän kritisoidaan. Sitähän varten kokoukset ovat, että niissä arvioidaan toimintaa. Jorma Ahvenainen Kotkan Eläkeläisistä oli loistava poikkeus. Hän haukkui yhdistyksiä. Näin: " Mistä myös olen erittäin huolestunut, niin Eläkeläisten paikallisyhdistysten välinpitämättömyydestä edustajakokouksen suhteen. Verukkaita olen kuullut vaikka minkälaisia, miksi ei lähetetä edustajaa kokoukseen: se on niin kallista eikä siellä voi vaikuttaa mihinkään. Uskallan väittää, että useissa yhdistyksissä laitetaan euroja palamaan varmaan paljon turhempaankin. Teille (paikalla olijoille) on tietysti tästä asiasta turha purnata, mutta niille yhdistyksille, jotka eivät ole edustajaa lähettäneet tähän kokoukseen, on asiasta muistutettava." E dustajakokoukseen osallistuneet haluavat, että Eläkeläiset ry:sssä kehitetäänm erityisesti jäsenjärjestöjen puheenjohtajien koultusta, yhdistysten viikkokerhojen sisältöä ja vanhustyötä osana edunvalvontaa. Tällainen oli vastausten kärki järjestösihteeri Anu Mäen laatimaan kyselyyn, joka jaettiin vastattavaksi kaikille edustajakokoukseen tulleille. Kyselyyn voi vastata nimettömänä ja sillä haluttiin täydentää yleiskeskustelussa esille tulleita toiveita, tarpeita ja mielipiteitä. Kyselyyn vastasi 133 osallistujaa, joista naisia oli 51 ja miehiä 80. Pari palautettua lomaketta oli täysin tyhjiä. Vastauksista selvisi että kokouksessa oli toimintavuosiltaan varsin monenlaista väkeä. 42 vastaajaa oli ollut mukana Eläkeläiset ry:n toiminnassa 1­5 vuotta. Tämä ryhmä olikin suurin. 6­10 vuotta mukana olleita oli 33, 11­15 vuotta toimineita konkareita 34 ja yli 15 vuotta toimineita veteraaneja- kin kokouksessa oli peräti 16. Lomakkeessa annettiin kymmenen toimintalohkoa ja pyydettiin vastaajia antamaan niille luvut 1­10 sen mukaan, kuinka tärkeinä he pitivät niiden kehittämistä. Järjestykseksi tuli 1. puheenjohtajien koulutus 2. viikkokerhojen sisällöt 3. vanhusneuvostotyö osana edunvalvontaa 4. aluetoimikuntien työ 5. eri eläkeläisjärjestöjen paikallinen yhteistyö 6. kotisivukoulutus 7. ohjelmaryhmien ohjaajakoulutus 8. opintokerho-ohjaajien koulutus 9. aineistojen tuottaminen ohjelmaryhmien tarpeisiin 10. paikallinen matkatoiminta Vastaajilta kysyttiin myös solidaarisuustoiminnasta. Kysymyksen taustalla on vuoden alussa päättynyt Auta mapuche -vanhusta. Yli- voimainen enemmistö, 83 prosenttia, oli sitä mieltä, että solidaarisuustyötä tulisi jatkaa. Lomakkeessa annettiin solidaarisuustyön kohteiksi muutamia vaihtoehtoja alueittain. Vastaajat asettivat ne seuraavan järjestykseen: 1. Afrikka (37 vastaajaa) 2. lähialueet, esim. Viro, Venäjä (20 vastaajaa) 3. jokin EU-maa (17 vastaajaa) 4. Etelä-Amerikka (11 vastaajaa) 4. muu kuin edellä mainittu (11 vastaajaa). Kuntavaalit lähestyvätj a lomakkeessa kysyttiiin sitäkin, kuinka Eläkeläiset ry voi tukea paikallisyhdistyksiä ja aluejärjestöjä syksyn 2012 kunnallisvaalityössä. Nyt ei annettu mitään valmiita vaihtoehtoja. Tässä toivomuksia siinä järjestyksessä, kuinka monissa vastauslomakkeissa ne mainittiin: ­ tiedon tuottaminen ehdokkaille ­ vaalimateriaalien tuottaminen; esim. Eläkeläinen-lehden vaalinumero, vaalilentolehtinen ­ vaalien esille tuominen Eläkeläinen-lehdessä ­ Eläkeläiset ry:n eläke- ja ikääntymispoliittisten tavoitteiden esille nostaminen ­ ohjeet vaalitilaisuuksien järjestämiseen ­ järjestön www-sivuille tietoa vaaleista ja vaaliteemoista ­ ehdokkaiden vaalimainosten julkaiseminen maksutta tai edullisesti Eläkeläinen -lehdessä ­ palstatilaa ehdokkaille Eläkeläinen -lehdessä ­ taloudellista tukea ehdokkaille ­ ehdokkaiden etsiminen Osa, 42 vastaajaa, ei vastannut tähän kysymykseen lainkaan, ja kaksi vastaajaa katsoi, että vaalityö ei kuulu Eläkeläiset ry:lle.
• 10 - Nro 4 kesäkuu 2012 ELÄKELÄINEN Kalevi Kivistö edustajakokouksessa: Työeläkeyhtiöiden hallintoon tarvitaan eläkeläisten edustus Työeläkeyhtiöiden hallinnossa tarvitaan ehdottomasti tehokkaampaa maksajien ja edunsaajien valvontaa. Hallintoon tarvitaan eläkeläisten edustus valvomaan sitä, että järjestelmän hallinto pidetään terveellä pohjalla, totesi puheenjohtaja Kalevi Kivistö avatessaan edustajakokouksen. Julkaisemme puheen hieman lyhennettynä. Lehden kolmannelle sivulla on juttu puheen siitä osasta, jossa Kivistö arvioi ikäsyrjintää nettipalveluissa ja vanhuspalvelulain luonnosta. Väliotsikot ovat toimituksen. Työmarkkinoilla reilusti reserviä Kestoteema viime vuosien ja varmasti myös lähitulevaisuuden eläkepoliittisessa keskustelussa on varautuminen ns. vanhushuoltosuhteen muutokseen. Muutoksen seurauksena seinälle on maalattu eläkepommin kauhukuvaa. Pelottelu on perustunut paljolti siihen, että työvoimamme määrä kääntyy laskuun samalla kun eläkeikäisten määrä kasvaa nopeasti suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Tosiasiassa kuitenkin työvoiman määrä on lisääntynyt kymmenessä vuodessa lähes 100 000:lla. Yli 7 % työttömyys osoittaa, että työmarkkinoilla on vielä reilusti reserviä. Ns. vanhushuoltosuhde ei siis heikkene ollenkaan niin kuin kaikissa niissä ennusteissa on arvioitu, joihin vaatimukset eläkeiän nostamisesta ja pelottelut eläkepommilla ovat perustuneet. On myös muistettava, että eläkepolitiikkaa tehdään pitkällä tähtäimellä. Vuoden 2030 jälkeen huoltosuhteemme jää eurooppalaisen keskiarvon paremmalle puolelle ja samalla työeläkkeiden maksupaine helpottaa. Eläkkeiden rahoitus on Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan turvattu ainakin vuoteen 2080 asti ja siksi pelottelu eläketurvan romahtamisella ja siihen perustuva sukupolvien vastakkainasettelu on perusteetonta. Meidän eläkejärjestelmämme näyttää kestävän tulevaisuuden haasteet hyvin. Muutoksiin pyritään reagoimaan työuria pidentämällä ja keinovalikoima ulottuu työelämään tulovaiheesta työelämässä pysymiseen ja eläkkeelle lähtöikään. Työelämässä pysymiseen vaikuttavat ratkaisevasti työolosuhteet, jotka huonoimmillaan vievät työkyvyn ja johtavat työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 52-vuotiaana. Vastuu on ennen muuta niillä, jotka työolosuhteista määräävät ja samalla kuitenkin aktiivisesti syyllistävät ihmisiä aikaisesta eläköitymisestä. Ne jotka saavat olla työssä ja joiden työkykyä työolosuhteiden ongelmat eivät ole vieneet jäävät tällä hetkellä eläkkeelle noin 64-vuotiaina. Liukuva eläkeikä näyttää toimivan ennustetulla tavalla eikä eläkeiän alarajan nostolle ole perusteita. Sen sijaan ns. elinaikakerroin, joka puree tulevien vanhuuseläkkeelle siirtyvien eläkkeitä ennustettua enemmän, on muodostumassa ongelmaksi, jossa nyt ja lähitulevaisuudessa vanhuuseläkkeelle siirtyvien kohtelun oikeudenmukaisuudesta on tulossa todellinen kysymys. Työeläkelaitosten hallintoon eläkeläisten edustus Kun työeläkejärjestelmää luotiin, oli yhtenä kiistakysymyksenä järjestelmän hallinto. Vaihtoehtona oli joko antaa työeläkkeet Kansaneläkelaitoksen hoidettaviksi tai antaa vastuu niistä yksityisille eläkevakuutusyhtiöille. Muun muassa työmarkkinajärjestöjen kannan mukaisesti jälkimmäinen linja voitti. Samalla kuitenkin rahastoitujen työeläkevarojen ­ jotka jo nyt ylittävät kaksinkertaisesti vuotuisen palkkasumman ­ hoito niin, että eläkevastuu kyetään kantamaan, on jatkuva ongelma. Aluksihan maksuista kertyneistä varoista merkittävä osa annettiin ns. takaisinlainauksena työeläkemaksuja maksaneille yrityksille käypää korkoa alempaan hintaan. Sijoittaminen tällä tavoin tuotti huonosti ja sisälsi omat riskinsä joidenkin lainaa saaneiden yritysten ajautuessa selvitystilaan. Vähitellen ryhdyttiin vaatimaan parempaa tuottoa rahastoiduille varoille ja yhtiöt alkoivat sijoittaa varoja kansallisille ja kansainvälisille pääomamarkkinoille. Silloin myös riskit kasvoivat. Nyt käydäänkin kiivasta keskustelua siitä, millä tavalla eläkevarojamme olisi hallittava, jotta riskit eivät kasvaisi liian suuriksi ja eläkkeiden maksu sitä kautta vaarantuisi. On jopa vaadittu eläkeyhtiöiden hallitusten koostamista vain rahoitusalan ammattilaisista. Samalla on tullut esille epäterveitä ilmiöitä eläkeyhtiöiden hallinnosta, ns. hyväveli-järjestelmistä, joilla johtajat valvovat ristiin toisiaan ja suhmuroivat sisäpiirikaupoilla ylimääräisiä etuja toisilleen kohtuuttomien palkitsemisjärjestelmien lisäksi. Työeläkeyhtiöiden hallinnossa tarvitaan ehdottomasti tehokkaampaa maksajien ja edunsaajien valvontaa. Rahastot on luotu työntekijöiden palkanmaksuvarasta Kalevi Kivistö puhui edustajakokouksessa eläkejärjestelmän kehityksestä ja muista ajankohtaiaista tavoitteista. Olimme edellisen kerran koolla kolme vuotta sitten Jyväskylässä, jossa edustajakokouksemme oli osa järjestön valtakunnallista 50vuotisjuhlaa. Juhlavuosia ovat viettäneet myös lukuisat perusjärjestömme, joista vanhimmat on perustettu jo ennen valtakunnallisen järjestön perustamista. Järjestäytyminen koettiin tehokkaaksi tavaksi puolustaa niiden eläkeikäisten ihmisten oikeuksia, jotka uhkasivat jäädä valmisteilla olleen kansaneläkelain ulkopuolelle. Tämä tosiasia kuvastaakin toimintamme tärkeintä vahvuutta, sen juurtumista kansalaisten omaan aktiivisuuteen ja etujensa puolustamiseen. Toiminta sai nopeasti edunvalvonnan rinnalle ja sitä tukemaan monipuolisen toimintamuotojen kirjon, jolla eläkeikäisten toimintakykyä pidetään yllä ja kohennetaan. Vireät ja toimintakykyiset eläkeläiset ovat parhaita asioittensa puolustajia. Eläkejärjestelmien kehittäminen on mittava yhteiskunnallinen tehtävä, joka tänä päivänä koskee lähes 1,5 miljoonaa suomalaista. Keskeiset tavoitteet: vähimmäiseläke eli nykykielellä takuueläke, ansioperiaate, jolla pyritään säilyttämään ainakin osa työelämässä hankitusta toimeentulon tasosta ja jota nykyinen työeläke noudattaa, sekä 65 vuoden eläkeikä, joka sisältyy nykyisen liukuvan eläkeiän haarukkaan, olivat esillä jo viime vuosisadan alussa, vuonna 1908 julkaistussa Invaliditeettikomitean mietinnössä. Kansaneläkelakia saatiin odottaa vuoteen 1937 ja senkin tarjoaman, omiin säästötileihin perustuvan turvan söi sota-ajan nopea inflaatio. Kansaneläkeuudistus, jonka valmistelu johti järjestömme synnyttäneeseen liikehdintään, tuli voimaan vuonna 1957. Työeläkejärjestelmä saatiin aikaan 1962 ja se taas syntyi eduskunta-aloitteiden pohjalta, koska silloiselta hallitukselta ei saatu asiasta esitystä. Ensimmäisenä täyden työeläkkeen, 60 % eläkkeen perusteena olevasta palkasta, sai riihimäkeläinen kirjanpitäjä Liisa Kunttu vuonna 1997. Työn hedelmien kypsymistä jouduttiin siis odottamaan lähes sata vuotta. täneelle kansalaiselle peruseläke, jota täydentämään luotiin tarveharkintaiset lisäeläkkeet, tukiosa ja ­lisä. Järjestelmä on ns. jakojärjestelmä, joka nykyisin työnantajan kansaneläkemaksun poistamisen jälkeen rahoitetaan verovaroista. Työeläke taas on syntynyt tarjoamaan aktiivi-iän ansioihin perustuvan, vakuutusperiaatteella toimivan eläkkeen, jonka rahoitus perustuu työntekijöiden palkanmaksuvarasta perittyihin vakuutusmaksuihin ensin kokonaan työnantajan maksamana ja sittemmin myös palkansaajan itsensä palkasta perittynä maksuna. Alkuvaiheessa kansaneläke oli ensisijainen, mitä osoitti se, että työeläkkeen tullessa tavoitetasolle, tehtiin siihen kansaneläkkeen edellyttämä vähennys. 1990luvulla ensisijaisuus käännettiin toisin päin, kansaneläke muuttui työeläkevähenteiseksi, jolloin työeläke alkaa tietyltä tasolta vähentää kansaneläkettä ja vähennys koskee myös kansaneläkkeen pohjaosaa. Kansaneläke menetti näin luonteensa koko kansan eläkkeenä ja se jäi vain täydentämään ansioeläkejärjestelmää. Työeläkejärjestelmää luotaessa keskusteltiin myös eläkkeiden kehityksen pitämisestä elintason yleisen kehityksen tahdissa. Aluksi kiisteltiin siitä, tuleeko eläkkeiden kehitys sitoa elinkustannusten vai ansiotason kehitykseen. Tämän kiistelyn voitti sitominen ansiotasoindeksiin. Sittemmin indeksi muutettiin 1970-luvun puolivälissä ns. puoliväli-indeksiksi, jolloin ansiotason ja elinkustannusten kehitys vaikuttivat eläkkeisiin yhtä paljon. 1990-luvun uudistuksissa siirryttiin ns. taitettuun indeksiin työeläkkeen tarkistuksen perusteena, jolloin ansiotason vaikutus eläkkeiden kehitykseen putosi puolesta yhteen viidesosaan. Kansaneläkkeiden tarkistus perustuu kokonaan elinkustannusindeksiin. Paluu lähemmäs puoliväli-indeksiä ainakin pienempien työeläkkeiden osalta on ollut järjestömme edunvalvonnan asialistalla muutoksesta lähtien. Hallitus asettikin eläkeläisjärjestöjen vaatiman 22-jäsenisen työryhmän, jonka jäsenistä kolme edustaa eläkeläisjärjestöjä. Työryhmän ehdotukset valmistunevat vuodenvaihteessa. Ne tulevat varmasti olemaan eläkepoliittisen keskustelun keskeinen aihe, ja niihin järjestömme on valmistauduttava ottamaan aktiivisesti kantaa. Eläkejärjestelmä kahdella raiteella Työeläkelain säätämisen jälkeen on eläkejärjestelmämme kulkenut kahdella raiteella. Kansaneläkkeellä on turvattu jokaiselle eläkeiän ylit-
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2012 - 11 Irmeli Mandell ilahtui edunvalvontapuheista ja lupaa osallistua Kuntoranta-talkoisiin otetuilla maksuilla turvaamaan heidän vanhuuden päivänsä. Siksi laitosten hallintoon tarvitaan ehdottomasti eläkeläisten edustus valvomaan sitä, että järjestelmän hallinto pidetään terveellä pohjalla ja että eläketurva pysyy vakaana eikä joudu alttiiksi pörssimaailman turbulensseille. keimpiä järjestön tehtäviä. Mandell tähdentää myös edustajakokouksen vastausta Vasabygdens Pensionärer rf:n aloitteeseen ruotsinkielisestä aineistosta Eläkeläinen-lehdessä. ­ Och om jag får dra lite hemmåt, så är jag väldigt nöjd det vid mötet fattade beslut om svenska språkets situation i organisationen! Här i Österbotten har ju svenskspråkiga majoriteten; vi finskspråkiga är i minoritet, så för oss betydde beslutet mycket! Jag litar att vår svensk förening får nu bättre möjligheter att växa, och jag tror att även vår organisationens andra svensk/tvåspråkiga föreningar har nytta av saken! Ratkaisujen yhteinen nimittäjä on ihmisarvo Ikääntymispolitiikkaa koskevien ongelmien ja niiden ratkaisemiseen tähtäävien tavoitteiden yhteisenä nimittäjänä on kysymys ikääntyvien ihmisten ihmisarvosta ja ihmisoikeuksista. Viimeksi ne kyseenalaisti hyvin kärkevässä äänilajissa pankkikonserni Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos, jolta on totuttu kuulemaan ­ kuten Ylen toimittaja hänen sanomisiaan luonnehti ­ oikeistokonservatiivisia näkemyksiä. Hänhän väläytti vanhojen ihmisten äänioikeuden rajoittamista tai poistamista ja vastusti yhteiskunnan investointeja heidän terveydenhoitoonsa ja sosiaaliturvaansa, koska heillä ­ hänen sanojensa mukaan ­ on niin vähän elinvuosia jäljellä. Oma ikääntymispoliittinen ohjelmamme tarjoaa näille puheille vaihtoehdon, joka lähtee jokaisen ihmisen ihmisarvon ehdottomasta kunnioittamisesta "riippumatta ihmisen asemasta, sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta tai 'hyödyllisyydestä' yhteiskunnalle. Kaikilla on oikeus saada osakseen arvostusta ja hyvää kohtelua." Ihmisten välinen tasa-arvo merkitsee oikeutta turvattuun toimeentuloon, sosiaaliturvaan, hoivaan ja huoltoon. Solidaarisuus, jonka haluamme ulottuvan yli sukupolvien, edellyttää huolehtimista yhteiskunnan heikommista jäsenistä ja siitä, että jokaisella on mahdollisuus elää ihmisarvoista elämää. Tämän päivän yhteiskunnassa vaatimukset merkitsevät ennen muuta ikääntyvien ihmisten täysien kansalaisoikeuksien tunnustamista ja ehdotonta vastalausetta Wahlroosin ja Hallaahon esittämille vaatimuksille. Kaikenlainen ikäsyrjintä on ehdottoman tuomittavaa. Järjestön uusi varapuheenjohtaja Irmeli Mandell on tyytyväinen, että edunvalvonta järjestön tärkeimpänä tehtävä nousi esille edustajakokouksen puheenvuoroissa ja päätöksissä. Mandell on valmis talkoilemaan Kuntorannan hyväksi ja haastaa myös muut toimijat siihen. Kokouksen tärkeimpänä yksittäisenä päätöksenä yhdistysten ja aluejärjestöjen toiminnan kannalta hän pitää viestintästrategiaa. Kuntoranta on yhteinen projekti ­ Jos joku asia on vielä nostettava erikseen tarkasteluun, on se Kuntoranta ja sen taloudellisen toiminnan tukeminen. Kuntorantahan on meidän yhteinen projektimme! Uuden johdon avulla uskon löytyvän keinoja Kuntorannan yleisilmeen kohentamiseen sekä talouden tasapainottamiseen. Mandell luottaa siihen, että järjestön jäsenistö on valmis monenlaisiin tehtäviin talkoohengessä: niinhän Kuntorantaa on aikaisemminkin kehitetty. ­ Uutteria ja aikaansaavia ammattilaisia jäsenistöstämme varmasti löytyy monenmuotoisiin tehtäviin. Olisiko siitä apua Kuntorannan kohentamiseksi? Lupaudun ainakin itse osallistumaan talkootyöhön ja uskon saavani mukaani myös muita alueemme toimijoita erilaisiin tehtäviin. Haastan myös muiden aluejärjestöjen ja yhdistysten toimijat mukaan. Mandell huomattaa, että sopimukset ja lainsäädäntö määrittelevät tällaiseen talkootoimintaan ja siihen osallistuvien kriteereitä; ­ Oma arvomaailmamme edellyttää myös työntekijöiden aseman huomioonottamista. Jos nämä ehdot täyttyvät ja ulkopuolisten mukanaolo tilapäisesti on mahdollista, niin miksipä ei ryhdyttäisi toimeen! Ja tärkeintähän on, että käytämme Kuntorannan palveluita, Mandell muistuttaa. Irmeli Mandellia miellytti kokouksen keskustelevuus ja edunvalvonnan korostuminen. Irmeli Mandell toimii tällä hetkellä Vaasan Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana. Eläkeläiset ry:hyn hän on liittynyt vuonna 2004. Sen jälkeen hän on ehtinyt toimia muun muassa Pohjanmaan aluejärjestön sihteerinä ja puheenjohtajana sekä oman yhdistyksensä matkavastaavana ja sihteerinä. ­ Ensi reaktioni kokouksen jälkeen oli tietenkin hämmennys saamastani luottamuksesta. Hilkalta (Hilkka Pulkkiselta) jää suuret saappaat täytettäväksi. Toivon kykeneväni minuun asetetut odotukset täyttämään: parhaani tulen tekemään. Kiitos kaikille kannustuksista! Yhteistyöllä pystymme yhteisiä tavoitteitamme edistämään, Mandell sanoo valinnastaan uuteen tehtävään. Mandell arvioi edustajakokouksen olleen keskusteleva, kuunteleva ja huomioonottava. ­ Miten moni olikaan valmistautunut esittämään mielipiteitään ja kannanottojaan meille kaikille tärkeistä asioista. Mielestäni ne olivat asiallisia ja edesauttavat jatkossa myös hallituksen työskentelyä:niiden ansiosta asetettiin järjestömme toiminnalle selkeät tavoitteet tuleville vuosille. Hallituksella on edessään työntäyteiset vuodet. Mandellin mukaan kokoustaukojen aikainen vuorovaikutuskin oli antoisaa ­ Oli sangen hedelmällistä kuulla muiden osallistujien mielipiteiden vaihtoa: usko yhteisiin tavoitteisiin vahvistui. ­ Pohdittavaakin jäi, muun muassa miten järjestömme voisi auttaa pienten yhdistysten toiminnan jatkuvuutta, kun nykyiset toimijat ikääntyvät ja jättävät tehtävänsä? Voimia esimerkiksi Kuruun! tuksia, vanhusneuvostojen aikaansaaminen kaikkialle maahamme, omaishoitajan aseman parantaminen. Näiden asioiden takana koin kaikkien kokousedustajien yksimielisesti olevan päätöksiä tehdessämme. ­ Pitkällä tähtäimellä on työskenneltävä yhdessä valtioneuvoston ja ammattiyhdistysliikkeen kanssa määrätietoisesti eläkeindeksin palauttamisesta 50/50 käytäntöön. Myös sen aikaansaamiseksi tähtäävä päätös kokouksessa sai kaikkien hyväksynnän. ­ Sen suhteen olen toiveikas yhteistyöstä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa EETUn kautta. Olen ymmärtänyt ainakin oman alueemme yhteistyöneuvottelukunnassa käytyjen keskusteluiden perusteella, että yhteinen tahtotila on saavutettavissa, vaikkakin ehkä viiveellä; mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! ­ Siinä on selkeät ajatukset siitä, miten alueilla ja yhdistyksissä olisi toimittava, että eläkeläisten asiat saadaan julkisuudessa esiin ja mikä merkitys sillä on toiminnalle, samalla se jäsensi järjestön viestinnän kannalta oleelliset tavoitteet. ­ Viestinnän toteuttamisessa unohdamme usein, että vain julkisuuden kautta voimme saada asiamme riittävän laajasti esiin. Niin saamme kerrotuksi toiminnastamme ja tavoitteistamme siten, että se houkuttelisi uusia toimijoita joukkoomme ja herättäisi päättäjät ottamaan huomioon eläkeläisten tarpeet ja kuuntelemaan eläkeläisten pyrkimyksiä. ­ Kun yhteiskunnassa siirrytään enenevässä määrin sosiaalisen median käyttöön, on pidettävä huolta siitä, että nykyinen vanhusväestö ei syrjäydy palveluiden ja tiedonvälityksen siirtyessä heille vieraaseen ympäristöön. Tässä on aluejärjestöillä ja yhdistyksillä merkittävä rooli koulutukseessa, mutta ennen kaikkea jäsenistönsä äänitorvena. ­ Aktiivisen yhdistystoiminnan merkitys on suuri myös jäsenhankinnassa, joka on edunvalvonnan ohella tär- Tärkein edunvalvontatehtävä on nyt vanhuspalvelulaki ­ Itselleni tärkeä monipuolinen edunvalvonta järjestön ensisijaisena tehtävänä korostui monissa puheenvuoroissa. Tästä on hyvä lähteä työskentelemään. Ajankohtaisimpana edunvalvonatehtävänä Mandell pitää vanhuspalvelulain aikaansaamista. ­ Sen tulee tapahtua niillä edellytyksillä, joita kokousedustajat esittivät: täsmennyksiä ja lisäyksiä resursseihin, selkeitä mitoi- Julkisuuden kautta viesti myös päättäjille Uusi varapuheenjohtaja pitää yhdistysten ja aluejärjestöjen toiminnan kannalta tärkeänä viestintästrategian hyväksymistä. Sähköpostihaastattelusta muokannut PEKKA ISAKSSON
• 12 - Nro 4 kesäkuu 2012 ELÄKELÄINEN Yhdistysposti myös sähköisesti, Eläkeläinen-lehteen säännöllisesti ruotsinkielsitä aineistoa Lehti ja painotuotteet edelleen perusvälineitä tiedottamisessa E läkeläiset ry:n viestinnän tärkein tavoite on luoda välineitä, joilla järjestön jäsenet ja muut ikäsihmiset saavat äänensä kuuluville. Näin määrittelee järjestön viestintää edustajakokouksen hyväksymä viestintästrategian, lajissaan järjestön ensimmäinen. Kokouksessa puhuttiin paljon tiedottamisesta sekä järjestössä että laajemmin yhteiskunnassa. Sekä puheenjohtaja Kalevi Kivistön avauspuheenvuorossa, viestintästrategiassa että yhdistysten aloitteissa kannetaan huolta, kuinka ikäihmisille käy, kun tietokoneet, internet ja sosiaalinen media ovat mullistaneet viestinätapoja. ­ Kehitys on otettava huomioon, mutta eläkeläisjärjestössä painettu ja puhuttu sana säilyvät viestinnän perusvälineinä, asiakirjassa vastataan. Niinpä järjestö julkaisee edelleen jäsenetuna jaettavaa Eläkeläinenlehteä ja kiinnittää huomioita painotuotteidensa laatuun ja sisältöön. Painotuotteiden rinnalla Eläkeläiset kokeilee sosiaalista mediaa ja rohkaisee jäsenistöä siihen. Asiakirjassa painotetaan paikallista ja alueellista viestintää ja tiedottamista. Aluejärjestöiltä ja yhdistyksiltä se edellyttää toimintasuunnitelmiin sisältyvää osiota tiedottamisesta. Niiden on myös valittava tiedottaja tai muuten määriteltävä, kenen tehtäviin tiedottaminen kuuluu. Järjestöltä asiakirja edellyttää vuosittain 2­3 alueellisen tiedottajakurssin järjestämistä, henkilökohtaista neuvontaa ja tiedotemallien laatimista. palkkaa osa-aikaisen ammattitaitoisen tekijän joko etä- tai lähityöhön. Aluejärjestön käsityksen mukaan se on halvampaa ja yhdistykset pääsevät paremmin esille netissä. Hallitus oli vastauksessaan toista mieltä ja totesi, että Jokilaaksojen aluejärjestön esittämä keskitetty malli siirtää tietotekniikkaan tutustumista ja tarvittavan taitotiedon oppimista koko järjestön kannalta taaksepäin. Sen edullisuudestakaan ei ole varmuutta. Valiokunnassa kerrottiin myös kielteisistä kokemuksista, joita on ti ja muut järjestön aineistot voidaan sijoittaa myös nettiin niin, että niiden käyttö vaatii käyttäjätunnusta, jolloin ne ovat vain Eläkeläisiet ry:n jäsenjärjestöjen käytössä. Ruotsinkielistä aineistoa lehteen ja nettiiin Viestintästrategian lupausta ruotsinkielisten ottamisesta huomioon kokous ryyditti vastauksella Vasabygdens Pensionärer rf:n aloitteeseen. Siinä esitettiin sekä Eläkeläinen-lehden pääkirjoituksen että Puheenjohtajan palstan julkaisemista myös ruotsiksi. Lisäksi esitettiin jäsenhakemus-ja jäsenmaksulomakkeiden kääntämistä ruotsiksi. Valiokunta ja kokous menivät pitemmälle kuin hallitus vastausesityksessään. Se olisi tyytynyt ruotsinkielisiin tiivistelmiin. Kokous halusi joko pääkirjoituksen tai Puheenjohtajan palstan kokonaisuudessaan ruotsiksi. Lisäksi toimiston on selvitettävä, miten järjestön kotisivuille saadaan ruotsinkielistä aineistoa laajemminkin kuin pelkkinä lomakkeina. Viestinästrategian hyväksymisen yhteydessä kokous hyväksyi ponnen huonokuuloisten ja kuulovammaisten ottamisesta huomioon. Ponsi perustui yleiskustelussa esitettyyn huoleen ja Jyväskylän Eläkeläisiä edustava Kari Jokisen esitykseen. Ponnessa järjestön hallitusta kehotetaan neuvottelemaan Yleisradio Oy:n kanssa huonokuuloisten palvelujen parantamisesta.(P.I.) Hyviä kokemuksia Yleiseskustelussa ja viestintästrategiaa käsiteltäessä kuultiin myös hyvistä kokemuksista ja tehtiin esityksiä tiedottamisen kehittämiseksi. Raili Myllylä Kajaanin Eläkeläisistä kertoi tekstiviesteihin perustuvasta tiedottamisesta, jota hänen johtamassaan yhdistyksessä on kokeiltu tänä keväänä. Tekstiviestien etuja ovat nopeus, edullisuus ja tarkasti rajautuva kohderyhmä. Vappu Miinalainen Lohjan seudun Eläkeläisistä esitti, että järjestö tekisi myös sellaisia esitteitä, joissa on tilaa yhdistysten omille tiedotteille. Tiedottamisesta huolehdittiin myös kokouksessa. Kynät rapisivat, kun edustajat tekivät muistiinpanoja kertoakseen yhdistyksissään kokouksen kulusta. saatu muun muassa Vapaa-ajattelijoiden liiton kokeilusta keskitetyllä mallilla. Lopulta viestintästrategia hyväksyttiin niin, että keskitettyyn malliin ei siirrytä. Hallitusta kehotettiin aloitevastauksessa kuitenkin seuraamaan kotisivujen ja nidien tekemisessä tarvittavien palvelujen kehitystä. Kotisivujen tekemistä tuetaan muun muassa koulututuksella. Rauman Eläkeläisten Pauli Liekari: Parhaita valtteja jäsenhankinnassa ovat tiedotus ja yhteistyökykyiset toimihenkilöt Hyvä tiedottaminen toiminnasta sekä yhteistyökykyiset ja aktiiviset toimihenkilöt ovat paras valtti jäsenhankinnassa, sanoi Pauli Liekari Rauman Eläkeläisistä yleiskeskustelussa. Liekarin luulisi tietävän. Hänen johtamansa yhdistys on useana vuonna hankkinut lähes sata uutta jäsentä. Yhdistyksen jäsenmäärä alkaa kohta hipoa tuhatta. ­ Tänä vuonna asetimme taas tavoitteeksi 100 uutta jäsentä. Tällä hetkellä uusia on hyväksyttä runsaat 70, Liekari kertoi kokoukselle ja sai raikuvat suosionosoitukset. ­ Yhdistyksen toiminnan tulee näyttää houkuttelevalta ja laadukkaalta. Mikäli toiminta on sisäänlämpiävää ja itsekeskeistä, on kyllä vaikea saa mukaan nuoria uusia jäseniä. Liekari tähdensi, että suuri jäsenmäärä on vain eduksi yhdistykselle. Se luo paljon toimintamahdollisuuksia ja lisää vaikutusmahdollisuuksia edunvalvonnassa. ­ Toiminnan tulee olla monipuolista: teemailtapäiviä, matkoja, teatterissakäyntejä, erilaisia kerhoja. Voidaan järjestää myös kaikille avoimia tilaisuuksia, joissa kerrotaan yhdistyksestä ja jäseneksi liittymisestä. Liekari kertoi raumalaisten asettaneen tavoitteen, että tänä vuonna kutsutaan kaikki uudet jäsenet tilaisuuteen, jossa yhdistyksen toimihenkilöt esittelevät itsensä. Liekarin mukaan myös tavoitteen asettaminen jäsenhankinnalle on tärkeää muulloinkin kuin jäsenhankinnan kampanja- ja kilpailuvuonna. Kotisivuista keskustelua Yleiskeskustelussa ja viestintästarategiaa käsittelleeässä valiokunnassa puhutiin kotisivuista. Kimmokkeen siihen antoi paitsi strategia, myös siihen aloitteina tehdyt muutos- ja lisäysesitykset. Jokilaaksojen aluejärjestö oli esittänyt, että järjestösssä siirrytään keskitettyyn yhdistysten kotisivujen tekemiseen, niin että järjestö Yhdistyskirjeet myös sähköisinä Kuusi helsinkiläistä yhdistystä oli tehnyt aloitteen, että yhdistyskirjeet on saatava sekä paperiversioina että sähköisinä versioina netissä. Näin siksi, että ne on helpompi saada siten koko johtokunnan käyttöön. Vastauksessa ja viestintästrategiassa todettiin, että yhdistyspos-
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2012 - 13 Hallituksen jäsenistä yli puolet uusia Edustajakokouksen valinnat sujuivat jouhevasti. Vaalivaliokunta kokosi yhdistysten esittämistä kymmenistä hallitus- ja valtuustoehdokkaista kokoukselle ehdokaslistan, joka meni sellaisenaan läpi. Yksi äänestys sentään tarvittiin. Vaalivaliokunta esitti kahdesta Jokilaaksojen aluejärjestön ja omien yhdistynsä esittämästä hallituskandidaatista valittavaksi Maija Nurmista Oulun Työväen Eläkeläisistä hallitukseen ja Teuvo Näätästä Haapavedeltä hänen varajäsenekseen. Osa jokilaakoslaisista halusi ehdokkaat toiseen järjestykseen. Avoimessa kättennostovaalissa vaalivaliokunnan esitys voitti ylivoimaisesti luvuin 134­13. Kukaan ei vaatinut suljettua lippuäänestystä. Niin hallitukseen tuli Jokilaaksoista Maija Nurminen. Tulokseen vaikutti sekin, että ilman Nurmista hallitus olisi ollut puheenjohtajat mukaan lukien räikeästi miesvaltainen luvuin 6­2. Bo Gustafsson Korsosta huomautti vastaisen varalta, että hallitukseen ei tullut yhtään ruotsinkielistä, kuten tapa on ollut. Varapuheenjohtaja Irmeli Mandell tunnetaan ja tunnustautui kaksikieliseksi, joten tämäkin tasa-arvoisuusehto täyttyi, ehkä nipin napin, mutta kuitenkin. Uusien jäsenten suureen määrään vaikuttivat vapaaehtoiset ja toimikausisääteiset poisjäännit. Hilkka Pulkkisella tulivat toimikaudet täyteen varapuheenjohtajana.Valtuuston varapuheenjohtaja Asko Apukka ilmoitti olevansa kotikunnassaan Sodankylässä niin monessa luottamustehtävssä, että kieltäytyi jatkokaudesta. Toivo Keränen siirtyi nyt hallituksesta valtuuston varapuheenjohtajaksi. PEKKA ISAKSSON Hallitus U=uusi Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen Kalevi Kivistö, Uusimaa Irmeli Mandell, Pohjanmaa (u) Varajäsen Maija-Liisa Nurminen (u) Teuvo Näätänen (u) Jokilaaksot Jokilaaksot Raimo Heikkinen Savo Martti Anttonen (u) Satakunta Kyllikki Vilander (u) Lappi Pekka Saarnio Helsinki Arvi Mara (u) Etelä-Häme Ossi Haatainen Pohjois-Karjala Ulla Kurka Varsinais-Suomi Arja Jauhiainen (u) Kainuu Esko Kotilainen (u) Uusimaa Eeva Hänninen Kaakkois-Suomi Kutsuttuina valtuuston puheenjohtajat: Valtuuston pj. Tamperelaista vaalivaliokunnan puheenjohtajaa Timo Mustosta (vas.) kiitetiin valiokunnan työn jouhevasta etenemisestä ja sen esityksen mainiosta esittelemisestä kokoukselle. Hänen kanssaan uusimaalaisten ehdokaslistaa tarkastamassa valiokunnan jäsen Raili Sarvi ja valiokunnan sihteeri Hannu Partanen. Valtuuston vpj. Marja Leena Makkonen Keski-Suomi Toivo Keränen (u) Pirkanmaa Valtuusto Puheenjohtaja: Marja Leena Makkonen, Keski-Suomi Varapuheenjoht.: Toivo Keränen, Pirkanmaa Jäsen Etelä-Häme Sirkka Toivonen Loppi Jarmo Röksä Hämeenlinna Veijo Jankkila Salpakangas Kaakkois-Suomi Seppo Sinisalo Pyhtää Aimo Röpetti Lauritsala Helsinki Mirja Arajärvi Kallio-Vallila Erkki Mattila Malmi Jokilaaksot Anja Sarajärvi Raahe Veikko Kettunen Oulun Työväen Eläkeläiset Elma Vesala Martinniemi Kainuu Raili Myllylä Kajaani Taisto Paloniemi Vaala Varajäsen Pasi Rytkönen, Salpakangas Airi Kalinainen Hämeenlinna Kerttu Ruotsalainen Heinola Marja Töyrylä Pyhtää Anneli Haimakainen Imatra Seppo Järvinen Vartiokylä Mirjam Alanko Jakomäki Raimo Mustikainen Pateniemi Sirkka Vengasaho Kiiminki Timo Kallio Haapavesi Tauno Juppi Kajaani Kauko Matila Vaala Jäsen Keski-Suomi Raija-Liisa Virtanen Jämsänkoski Kalervo Toffer Äänekoski Lappi Mikko Ekorre Kemi Rauni Räsänen Kittilä Niskala Martti Salla Pirkanmaa Maire Kauhanen Tampere Matti Tolvanen Lempäälä Jouko Pesonen Valkeakoski Pohjanmaa Mikko Vehniäinen Ykspihlaja Anna Ketonen Jurva Pohjois-Karjala Matti Ruokolainen Lieksa Hilkka Korhonen Joensuu Varajäsen Tuula Nieminen Laukaa Jorma Muhonen Jyväskylä Asko Apukka Sodankylä Lauri Luttinen Kemijärvi Annikki Rantakokko Kolari Anja Kuuskoski Tampere Sinikka Heino Hämeenkyrö Pentti Aittokallio Pirkkala Taisto Haapaniemi Seinäjoki Eeva-Liisa Paavola Lapua Pentti Pääkkönen Nurmes (Valtimo) Kauko Halonen Juuka Jäsen Satakunta Mauri Laine Rauma Terttu Viinamäki Nakkila Antti Piittala Kankaanpää Savo Seppo Voutilainen Suonenjoki Sirkka Jeulonen Kuopio (Kallavesi) Martti Tikkanen Kiuruvesi Uusimaa Olavi Kanerva Hyvinkää Kalevi Väisänen Porvoo Ritva Väyrynen Tikkurila Varsinais-Suomi Anna-Liisa Hettula Kaarina Jarmo Jokinen Halikko Eira Nurmi Turun Eläkeläiset Varajäsen Reijo Mäkinen Pori Keijo Järvenpää Huittinen Aimo Polo Vampula Lea Itkonen Varkaus Mervi Höylä Kuopio Pirjo Rönkkö Iisalmi Sakari Lehtinen Lohjan seutu Esa Vepsäläinen Karkkila Vappu Miinalainen Lohjan seutu Sinikka Sausvaara Parainen Tapio Manninen Piikkiö Kaija Kiesling Turun Työväen Eläkeläiset , ,
• 14 - Nro 4 kesäkuu 2012 ELÄKELÄINEN Merete Mazzarellan ainoat todelliset asiat "Eläkkeellä on aikaa rakkaudelle" Merete Mazzarella, 67 on älykäs ja sensuelli nainen, jonka itsetunto on kohdallaan. Niinpä hän uusimmassa kirjassaan ja muissakin omaelämäkerrallisissa teoksissaan sekä muutoinkin julkisuudessa yltää riemastuttavaan itseironiaan. Hän kirjoittaa avoimesti, herkästi ja hauskasti arimmistakin asioistaan ja tunteistaan oman elämänsä heijastuspinnalla. Ainoat todelliset asiat ­ Vuosi elämästä (Tammi, 2012) romaanissaan emerita kirjallisuuden professori luotsaa itseoikeutetusti taiteen ja kirjallisuuden merkitystä ja asemaa yhtä hyvin kuin ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä eläkeläisten näkökulmasta ja laajemminkin. Hän myös pohdiskelee, mitä työ merkitsee eläkkeelle siirtyneille, ja kuinka asenteet työtä kohtaan ovat vuosien saatossa muuttuneet. Mazzarella hehkuttaa avoimesti rakastumisen ja tuoreen avioliiton auvoisuutta ja kirjoittaa hersyvästi myös rakkaudenreitin mutkista ja kommelluksista sekä avioeron kipeydestä. "Sopimaton" rakkaus on mullistanut kirjailijan elämää monin tavoin, ja saanut hänet tarkistelamaan myös muita ystävyys- ja ihmissuhteitaan. Kyytiä saavat myös vanhenemiseen ja eläkkeelle jäämiseen liittyvät tabut ja uskomukset. "Vanhenemisestakin pitäisi nykyään tehdä jonkinlainen menestystarina", hän tuskailee. Menestymisen vaatimus kautta elämän, on Mazzarellasta vastenmielinen ajatus. Mutta hän myös muistuttaa siitä typerästä paradoksaalisuudesta, että työnantajat haluavat eroon iäkkäämmistä työntekijöistä. "Ikärasismi kukoistaa työmarkkinoilla pahemman kerran, kun jo 40-vuotiaita pidetään liian vanhoina." Kirjan teemoista suurimpana kukoistaa rakkaus, onnen ja oman kodin löytäminen, eroottisena, rakastavana ja rakastettuna naisena. Se, mikä elämässä lopulta on tärkeintä. Yksi Marilynin kuolemattomista lausahduksista oli "työ ja rakkaus ovat ainoat todelliset asiat, eikä ole hyvä, jos toinen niistä puuttuu". "Työ ei ole vain itsensä toteuttamista, vaan sen välttämättömänä pitäminen on sen tosiasian tunnustamista, jossa on mukana ymmärryksen ulottuvuus", Mazzarella muistuttaa. "Suomessa on paljon 60­70-vuotiaita terveitä eläkeläisiä, joilla olisi paljon annettavaa yhteiskunnalle. En ymmärrä, miksi ihmeessä tätä potentiaalia ei hyödynnetä." Myös eläkeläisten mielipiteet pitäisi Mazzarellan mielestä huomattavasti paremmin ottaa huomioon. Ikääntymistä Mazzarella on pohtinut hauskasti ja viisaasti aikaisemmissakin teoksissaan. Hänen lanseeraamassa tätienergia-termi Täti ja krokotiili -teoksessa on muodostunut jo käsitteeksi. Esseekokoelmassa Kun kesä kääntyy ­ vanhenemisen taidosta hän niin ikään tarttuu napakasti ikääntymiseen liittyviin asenteisiin ja tabuihin. Teos nousi Tieto-Finlandia -palkintoehdokkaaksi v. 2001. Mazzarella väistää tyylikkäästi akateemisen jargonin karikot. Kirjoitustyyli on, varmaankin ammatin jäänteinä, hieman opettavaista, mutta hän ei millään tavoin aliarvioi lukijoitaan Koskaan ei ole liian myöhäistä Uusimman kirjan ajallinen kaari on tapahtumientäyteinen vuosi, keväästä kevääseen. Mazzarella kirjoittaa ymmärtävänsä, että hänen iässään voi sairastua vakavasti ja kuolla koska tahansa. Mutta, luvassa voi olla viisitoistakin tervettä ja vitaalia elinvuota. "Ajankäytössä yhteinen aika ja hetkistä nauttiminen ovat etusijalla ja tärkeintä. "Pariskunnan tulevaisuutta, hänen sanojaan paremmin Mazzarellan mielestä kuvaa Jan Stenhammarin piirustus. Siinä pariskunta istuu ankealla kalliolla katsellen merelle. Toinen sanoo: "Jonakin päivänä me kaikki kuolemme. Toinen vastaa: "Mutta kaikkina muina päivinä emme. Tärkeimpiä ovat ne monet muut päivät. Ainoat todelliset asiat-kirja alkaa kertomuksella 102-vuotiaasta miehestä, joka muuttaa Englannista Uuteen Seelantiin, ettei tarvitsisi sitten 105-vuotiaana katua, ettei tullut tartuttua mahdollisuuteen muuttaa maapallon toiselle puolelle. SISKOTUULIKKI TOIJONEN ­ Olen tehnyt sekä oikein että väärin, Merete Mazzrella toteaa kirjassaan. Kuva: Karoliina Ek, Tammi. nuorten mielestä eläkeläisten rakkaus on kuin kahden jääkarhun tallustelua käsi kädessä." Uuteen kotiin Merete muutti aivan konkreettisestikin karistaen Helsingin huvilakadulla olevan lapsuuden kotinsa pölyt kannoiltaan. Töölön hän muutti uuden aviopuolisonsa, eläkkeellä olevan filosofian professori Lars Hertzbergin kanssa. "Eläkkeellä on aikaa rakkaudelle. Voi vaikkapa kylpeä yhdessä pienessä ammeessa kynttilänvalossa kuohuviiniä siemaillen", umpirakastunut vaimo kuvaa heidän pitkien keskustelujen, kirjallisuuden, taiteen ja pienten ylellisyyksien täyteistä elämäänsä. "Tässä elämänvaiheessa ymmärtää, miten arvokas asia rakkaus on. Aikaisemmissa suhteissani toiselle osapuolelle ei ehkä ole riittänyt tarpeeksi aikaa. Nyt sitä on vaikka kuinka paljon", Mazarella iloitsee. "Rakkauden puolesta olen valmis menemään vaikka läpi betonin." Merete seurailee tietoisena sitä, että "saamme yhä leikkiä, mutta olemme samalla kumpikin hyvin tietoisia elämän välttämättömyydestä ja vääjäämättömyydestä." Ainoat todelliset asiat -kirjansa nimen hän on napannut Marilyn Monroelta. Rakkautta läpi harmaan betonin Kypsässä iässä Merete näet rakastuu tulisesti, ja elämä suistuu raiteiltaan päätyen lopulta sille ainoalle oikealle radalle ja aikuistumiseen 64-vuotiaana. Pitkä avioliitto häntä parikymmentä vuotta vanhemman miehen kanssa päätyy eroon, huolehtimiseen ja ystävyyteen. Kirja asettaa myös viiltäviä kysymyksiä siitä, minkälainen vastuu ihmisillä on läheisistään ja ylipäätään toisistaan. "Olen tehnyt sekä oikein, että väärin", Mazarella tilittää avioeronsa kipuja. "Löysin ihmisen, jonka luona kotini on asuinpa missä tahansa. Enää ei ole epätavallista, että eläkeläiset rakastuvat, eroavat, avioituvat uudelleen ja löytävät uusia elämäntapoja", hän tähdensi kirjan julkistamistilaisuudessa. "Nyky- Tartu hetkeen! Mannerheimintien aamuruuhkia Onnea ikä kaikki Merete Mazzarella (s. 1945) FT, suomenruotsalainen kirjailija, kolumnisti ja kriitikko, pohjoismaisen kirjallisuuden professori emerita. Julkaissut tieteellisten teosten lisäksi muistelmia, esseekokoelmia, ja romaaneja, joista suurin osa on suomennettu. Kirjoittanut runsaasti artikkeleita, kritiikkejä ja kolumneja mm. Dagens Nyheteriin ja Hufvudstadsbladetiin. Taiteen valtionpalkinto v. 2002. Tollanderin palkinto ja mitali v. 2003 De nio -kirjallisuusseuran palkinto v. 2005. Vihittiin Uppsalan yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi v. 2006. Merete Mazzarella: Ainoat todelliset asiat: Vuosi elämästä (Tammi, 2012) Alkuteos: Det enda som egentligen händer oss: Ett år i livet (Scandbook AB, 2012) Kääntäjä: Raija Rintamäki
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2012 - 15 Laajasalon Leivoset, kelpo kuoro harjoittelemattakin. Huominen on arvoitus, joten eläkäämme tänään Laajasalossa juhlittiin leppoisasti yhdistyksen 40-vuotispäivää Eleanor Roosevelt on kirjoittanut mietelauseen: "Eilinen on historiaa, huominen on arvoitus, eläkäämme todellisuudessa tänään!" Arvoisa Eleanor tuskin saattoi kuvitella, että lause päätyisi motoksi pienen pohjoisen maan pienehkön eläkeläisyhdistyksen toimintakalenteriin. Niinpä vain päätyi, ja hyvin sopii. Valistunut arvaus on, että taivaasta ei motto tipahtanut, vaan yhdistyksen monitoiminainen ja matkavastaava Helka Uzal sen siihen kirjoitti. Laajasalon Eläkeläiset täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Syntymäpäiväänsä yhdistys vietti kesän toistaiseksi lämpiminpänä päivänä, toukokuisena lauantaina Laajasalon Patarummussa. Sateinen ja kolea päivä ei laajasalolaisille sopisikaan. Tarjolla oli mukavaa ohjelmaa ja mainio kalasoppa kahtena versiona, kirkkaana ja kermaisena, sekä tietysti täytekakkukahvit. Satunnainen vieraskin aisti, että juhlan leppoisuus ja lämpö eivät olleet juhlakoreutta. Yhdistyksessä on mukavaa myös arkisin. Siitä kertonee sekin, että yhdistyksen jäsen Pauli Pirhonen lahjoitti yhdistykselle 1 000 euroa Elma-vaimonsa muistona. Laajasalon Eläkeläisissä on hieman toistasataa jäsentä. Viime aikoina jäsenmäärä on ollut kasvussa. Toiminta on virkeää. ­ Se on vain piristynyt. Monesti kuulee yhdistysaktiivien valittelevan, että toiminta junnaa paikallaan, mikään ei kiinnosta. Meillä on toisin. Yhdistys ei ole voinut ottaa vastaan edes vieraita, kun kerho on aina niin täynnä omia jäseniä, kertoo puheenjohtaja Veli Koistinen. Kerho kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa. Väliviikoilla on käyty yhdessä keilaamassa tai teatterissa. Yhdistyksen matkatkin ovat aina täynnä. Niitä riittää: lähialuelle, Ahvenanmaalle, Pärnuun, Unkariin, ensi syksynä Italiaan Gardajärvelle. ­ Pitemmät ulkomaanmatkat ovat jäsenille omakustanteisia, mutta lähialuematkoja yhdistys tukee, Koistinen kertoo. Uuden aluevaltauksenkin yhdistys on tehnyt. Juhlassa esiintyi yhdistyksen kuoro, Laajasalon Leivoset. Mainiosti esiintyikin, vaik- Pauli Pirhonen (vas.) , yhdistyksen taloudenhoitaja Antti Jäntti ja sihteeri Laila Jäntti keskusteluun syventyneinä. ka sitäkään ei ollut pingotettu ­ tai juuri siksi. ­ Leivoset syntyi pikkujoulureissun innoittamana. Yhtään kertaa emme ole harjoitelleet, kertoo kuoron johtja Marja Leppänen. Mitäpä turhaa harjoittelemaan, jos onnistuu muutenki. Ja eilinenhän nyt joka tapauksessa on historiaa ja huominen arvoitus. PEKKA ISAKSSON Helka Uzal järjestää matkat ­ ja paljon muutakin. Ulla Salmela kertoi vauhdikkaasti Unkarin-matkasta. Veli Koistinen toi avajaispuheessaan terveiset juuri pidetystä edustajakokouksesta.
• 16 - Nro 4 kesäkuu 2012 ELÄKELÄINEN Runopysäkki Suomen suvi Sä saavuit suloinen aika, kesä kultainen kylille. Haihtui hanget, taittui talvi. Kukat kukkii, kasvaa ruoho, ne nousivat maan povesta. Vuokot valkoiset,esikot näyttivät kesän tulevan. Laulaa linnut,sirkuttavat. Vihertävät hiirenkorvat. Paistaa päivä, yöt valoisat. Armas aurinko ihana lämmön tuo ja rusketuksen, Ole onnestas iloinen, suomalaisesta suvesta. Pirkko Rönkkö, Ylöjärvi Ylimääräinen Joka kerta sama totiset kasvot puhumaton suu kohtaaminen pelottaa. Poika käpertyy ihmisenä valtaa tilaa hallitsee. Isä sitoutuu liekaan upottaa ihmisyyden kulkee perässä totisena. Minä ihmisromu Minut poistettiin yhteiskunnan tuotantolinjalta kahdeksantoista vuotta sitten, täysin toimintakuntoisena, mutta malliltani vanhentuneena. Siitä lähtien olen rapistunut sivuraiteella. Väljät laakerini ovat kuivuneet ja liikkeeni hidastuneet, mutta hallintalaitteeni toimivat vielä hyvin. Releeni raksuttavat, tosin hitaammin kuin nykyiset mikrosirut, mutta kuitenkin aivan tyydyttävästi. Jos olisin oikea kone minut olisi aikoja sitten romutettu, mutta olen ihminen, suomalainen eläkeläinen. Olen ollut mukana luomassa tämän maan hyvinvointia, jota tosin nykyisin pyritään purkamaan. Tiedän oikeuteni ja aion pitää niistä kiinni. Nauttia itsekkäästi loppuelämästäni ja rapistua hiljalleen, kunnes tulee aika poistua elämän näytelmästä ja palata aineen ikuiseen kiertokulkuun romuna krematorion sulatusuunissa. Rudolf Linblad, Helsinki Ajatuksia Parvekkeelle tuolille istahdin ja kaiteen yli kadulle katselen. Ilta-aurinko kultaa järvet lumoava maisema kesäkuun. Ilta on ja hyörinä päivän hiljenee ja lintujen laulukin vaimenee. Jokainen päivä - jokainen ilta auringonnousu ja -lasku ­ yön syliin silta. Yön syli unelmien ja haaveiden toteutuvien ja katoavien unelmienHetkeksi luotain ystävä lähti ­ jälleen palaa kuin taivaalla tähti. Anja Honkonen, Vaajakoski Sanoja ei kuulu nauru kadoksissa hylkäävät minut ylimääräisenä. Odottavat ruokaa tuskastuvat. Ilo on piilossa saavuttamattomissa. Kahdestaan kulkevat heidän ahdas maailmansa ei ota vastaan muita. Kosketus katoaa hymy karkaa pois sydän särkyy. Katoan surun syliin ylimääräisenä. Musiikki jatkaa kulkuaan Vivaldin kulku kesää kohti, niin pehmeää ja voimallista, antaen kantavuutta kevään hennoille siiville, lintumme livertäen täysin palkein, kesän huumaa antaen, mustarastas ja satakieli kevään onnesta nauttien; variksenpoikaset rääkkyen lisää emon kantamia herkkumatoja, peippo haluten sekaantua sirkuttaen lintukuoroon; Vivaldi jatkaa matkaansa syksyyn ja talveen; aistien ihmisten tunteet ja lintujen hiljenevän laulun; Maija-Liisa Kestilä, Oulu Suvi ja runo Meren muija kameran ajatuksesta, mutta pieni kertaus ei liene haitaksi. Toivosen ajattelussa runoilija on "kameran käyttäjä, runo ottaa kuvat". Lyyrinen zoomaus tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että runoilija muuttaa perspektiiviään tai siirtää kameransa toiseen paikkaan. Runossa voidaan esimerkiksi zoomata sisältä ulos, lähikuvasta yleiskuvaan, alhaalta ylös, pysähtyneestä kuvasta liikkuvaan kuvaan, aistista toiseen tai niin, että siirrytään fyysisestä psyykkiseen (näinhän juuri käy sekä Anja Honkosen että Pirkko Rönkön runoissa). Kuvakulma vaihtuu usein silloin, kun liikutaan säkeestä toiseen. Toivosen mukaan elokuvallinen ajattelu on ikivanhaa ja näkyy muun muassa vanhassa kiinalaisessa runoudessa. Pertti Niemisen suomentamassa Li Yun runossa runokameran käyttäminen näkyy hyvin: "Vuorijono/ja toinen vuorijono,/vuoret kaukana,/taivas korkealla,/huuruiset vedet kylmät. Muistelen sinua vaahteranlehtien punertuessa./Krysanteemi avautuu,/krysanteemi painuu umpeen,/pohjolan villihanhet lentävät korkealla,/armaani vain ei palaa./Oviverholla liikkuvat yksin tuuli ja kuu." Li Yu aloittaa laajalla visiolla, "kamera" esittää panoraamakuvan maisemasta. Ensin viivytään maisemassa, kunnes runoilija suuntaa kameran korkealle, ylös taivaalle. Sitten hän zoomaa alas: "kylmät huuruiset vedet". Kuudennessa säkeessä esitetään intiimi lähikuva: runoilija katsoo punertuvia vaahteranlehtiä ­ samassa säkeessä zoomataan myös sisälle, sydämeen. Myös lähikuvaan tarkennetaan: yksi kukka avautuu ja painuu umpeen Kuin katsottaisiin nopeutettua elokuvaa. Tämän jälkeen palataan yleiskuvaan, runon alussa puhuttiin korkeasta taivaasta, nyt taivas näytetään tarkemmin villihanhineen. Runon viimeinen säe rinnastaa hienosti sekä läheisen ja kaukaisen että intiimin ja universaalin. S uomen suvi on ollut innoituksen aihe lukemattomille runoilijoille, onhan se itsessään kuin runo Ensimmäisenä tulee mieleen Eino Leino ja runo Lapin kesä. Myös Pirkko Rönkkö runoilee Suomen suvesta. Runo Suomen suvi on kirjoitettu kalevalamitalla, mikä sopiikin Suomen kesän tunnelman tavoittamiseen. Olen ennenkin tunnustanut, että en ole kalevalamitan huippuasiantuntija. Onneksi kuka tahansa voi halutessaan tarkistaa mittaa vaikkapa KaRuSen nettisivujen trokeemankelilla. Pirkko Rönkön runon tunnelma on kesäinen ja valoisa. Rytmi kuvaa kesän kiihkeyttä. Lopussa viisaasti muistutetaan nauttimaan kesän ainutkertaisuudesta. Lyhyydessään kesä opettaa jokaisen hetken merkitsevyyttä. Anja Honkosen runo Ajatuksia sopii hyvin Pirkko Rönkön runon läheisyyteen, koska kesän kauneus on siinäkin tärkeässä osassa. Ajatuksia-runo muistuttaa sikälikin Suomen suvi-runoa, että myös siinä tehdään lopussa eräänlainen yhteenveto; maisemasta siirrytään henkiseen maisemaan. Myös Anja Honkosen runossa korostuu hetki, sen merkitys. Honkonen käyttää kielikuvia luontevasti, auringonnousut ja -laskut ovat siltoja yön syliin. Runossa on osin käänteinen sanajärjestys. Myös suora sanajärjestys voisi toimia koko runossa hyvin: Istahdin parvekkeen tuolille/katselen kaiteen yli kadulle... Koska kirjoittaja on muistanut käyttää tarpeeksi konkreettisia ilmauksia, pääsee runon tunnelmaan ja tilanteeseen mukaan. Runon loppu tuo vielä mukaan tärkeän ulottuvuuden. Rankkoja aiheita Nimimerkki Meren muijan runo Ylimääräinen kuvaa ahdistavaa perhe-elämää, erityisesti sitä, miten isä ja poika puhumattomuudellaan hallitsevat ja alistavat. Vaikuttavuutta lisää, että runossa käytetään taitavasti erilaisia rekistereitä. Ensin runoilija käyttää niinkin suurta sanaa kuin "ihmisyys" ja pian sen jälkeen puhutaan ruuan odottamisesta. Säe " Isä sitoutuu liekaan" on hurja. Samoin runon loppusäkeet: "Katoan surun syliin/ylimääräisenä." Hurjuus syntyy siitä, että suru on tavallaan pelastaja, lohdutus. Jos pitää paeta surun syliin, kertoo se paljon runossa kuvatun tilanteen vaikeudesta. Rankoilla aiheilla jatketaan Rudolf "Limppu" Linbladin runossa Minä ihmisromu. Runo tuo karusti esiin yhteiskunnassamme vallitsevan hyötyajattelun, kun ihminen ei enää'' tuota, hän on "romu" Rudolf Lindblad saa runoonsa voimaa käyttämällä ihmisestä tahallisen konemaisia ja teknisiä vertauksia. Runosta huokuu kuitenkin omanarvontunto: "Tiedän oikeuteni ja aion pitää niistä kiinni." Runossa on tyyntä arvokkuutta ­ se on hyvä muistutus elämän pyhyydestä ja jokaisen elettävän päivän merkityksellisyydestä. leni muistui Hannu Väisäsen Vanikan palat-romaanin kohtaus, jossa pieni poika kuulee Bachia radiosta. Musiikki jatkaa kulkuaan -runossa musiikin välittämää kokemusta kuvataan epäsuorasti ­ ja siksi siitä tulee vahvaa. Kirjoittaja ei sorru psykologisoimaan, vaan kirjoittaa elämyksellistä ja kokemuksellista tekstiä. Hienon runon saa vielä toimivammaksi pienellä hionnalla, esimerkiksi muuttamalla lauseenvastikkeet (antaen, livertäen jne.) aktiivisiksi verbimuodoiksi: antaa, livertää. Musiikki jatkaa kulkuaan on kaikkiaan mieleenpainuva ja persoonallinen runo. Tämän mielenkiintoisen runokattauksen myötä toivotan kaikille lukijoille kaunista ja rauhallista juhannusta ja kesää. Muistakaahan, että heinäkuun kuudes päivä vietetään Eino Leinon päivää, joka on samalla runon ja suven päivä. Runoja voi lähettää entiseen tapaan: Musiikin voimaa Maija-Liisa Kestilän runossa Musiikki jatkaa kulkuaan kuvataan musiikin voimaa hienosti aistihavaintojen kautta. Mie- Li Yu ja runokamera Olen ennenkin kirjoittanut kirjailija Markku Toivosen kehittämästä lyyrisen Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2012 - 17 Oulussa pilkittiin ja ulkoiltiin Maalis-huuhtikuun vaihteessa Oulun Eläkeläiset tempaisi pilkkimällä ja ulkoilemalla Vaaskelassa. Molempia suosi aurinkoinen kevätpäivä. Jo pitkään jatkuneet napakat yöpakkaset olivat tehneet lumipeitteisestä jäälakeudesta hankikantoisen, helppokulkuisen kisata. Auringon noustua yöpakkanen hellitti ja päiväksi saatiin nollankelit pilvettömältä taivaalta porottavan auringon ansiosta. Pilkkisaaliit jäivät heikoiksi. Olikohan syytä välineissä vaiko pilkkijöitten taidossa. Lukuisista pilkkijöistä vain kolmeella oli punnitukseen asiaa. Suurin ja painavin saalis oli Vilho Nevalalla, toisena Olavi Peltoniemi ja kolmas, jolla oli puntarille asiaa oli Väinö Tabel. Lopuille jäi saamisiksi loistava, aurinkoinen kevätpäivän anti. Pilkkikisa keräsi Vaaskelaan erittäin runsaasti muuten vain paikalle tullutta porukkaa. Mikäpä tullessa. Komea aurinkoinen kevätpäivä. Emännät pitivät huolen, että kenenkään ei tarvinnut lähteä tyhjin vatsoin kotiin ja Pentti Erkkilä palkitsi kaikki kisaan osallistuneet ja emännät. Seuraavana viikonloppuna kokoonnuimme Vaaskelaan taas keväisenä talvipäivänä. Väkeä oli ennätysmäisen paljon, mitä talvipäiviin tulee. Loistava aurinkoinen kevätpäivä. Tupa oli varmaankin tarjoilun takia ajoittain täynnä mutta varsinainen kuhina kävi grillillä makkaranpaisto paikalla. Lunta oli ennätysmäisen paljon. Autojen parkkipaikoistatahtoi olla pulaa. Veikko Rytkösen kommentti, että lunta ei ole ollut näin paljoa neljäänkymmeneen vuoteen, taisi osua oikeaan. Tosi hienoja yhdessäolon hetkiä. Keväiset terveiset täältä Oulun puolesta kaikille. Olavi Peltoniemi Nyt Oulussakin on vähemmän lunta kuin kuvanottohetkellä maalis­huhtikuun vaihteessa. Kerro mielipiteesi teknologiasta! K ÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti) järjestää ikäihmisille tilaisuuksia kokeilla ja arvioida erilaista tekniikkaa. Tilaisuuksia kutsutaan käyttäjäpaneeleiksi. Ne ovat yleensä kertaluontoisia, pienessä ryhmässä tapahtuvia kokeilu- ja keskustelutilaisuuksia. Käyttäjäpaneelien tarkoitus on tuoda esiin erityisesti yli 75-vuotiaiden näkemyksiä arkea helpottavasta teknologiasta. Tavoitteena on, että yritykset ottaisivat jatkossa entistä paremmin ikäihmisten tarpeet huomioon tekniikkaa. Oletpa sitten teknologiasta innostunut tai pikemminkin teknologiakriittinen, mielipiteesi on tärkeä! Käyttäjäpanelistiksi ilmoittautuminen ei velvoita sinua mihinkään. Kun olemme järjestämässä uusia käyttäjäpaneeleja, otamme sinuun yhteyttä kirjeitse tai sähköpostitse. Käyttäjäpaneelien aiheet vaihtelevat, ja voit itse valita, mihin haluat osallistua. Berätta dina tankar om teknologi! KÄKÄTE-projektet (Behändig teknologi för brukaren -projektet) anordnar tillställningar där äldre ges tillfälle att prova olika teknologier och ge sina egna synpunkter om dessa. Tillställningarna kallas brukarpaneler. Vanligtvis träffas samma grupp endast en gång för att diskutera en viss teknologi. Meningen med brukarpanelerna är att framhäva den äldre befolkningens synpunkter på olika teknologier, som kan underlätta vardagen. Speciellt hoppas vi på att höra vad ni som är över 75 år tycker och tänker. Målet är att producenter och företag bättre tar i beaktande de behov och önskemål de äldre har. Är du teknologienthusiast eller kanske mer skeptiskt inställd ­ din åsikt är viktig och vi vill höra den! Att registera sig förpliktigar inte till något. När vi arrangerar kommande brukarpaneler kontaktar vi dig per post eller e-post. Teman på brukarpanelerna varierar och du kan själv välja om och när du deltar. För mer information och registrering som brukarpanelist kontakta projektplanerare Hennariikka Intosalmi, tel. 050 360 1209, e-post hennariikka.intosalmi@vtkl.fi Lisätietoja Lisätietoja ja ilmoittautuminen käyttäjäpanelistiksi: projektisuunnittelija Hennariikka Intosalmi, puh. 050 360 1209, sähköposti hennariikka.intosalmi@vtkl.fi LIMPAN Ut till landet, ut till fåglarne O vanstående rubrik har jag lånat från en vårsång, som jag lärde mig i Snöstorps småskola när jag var krigsbarn i Sverige. Att den passar som rubrik på mina första vårkänslor inför denna, min sjuttionionde, vår beror på att årets första vårsyssla var att serva stugutomtens fågelholkar, och ersätta dem dem som hackspetten hade knacket stora hål i och använt som vinterbostad med nya. Som vanligt var jag sent ute och var tvungen att invänta en köldknäpp som frös vägytan tillräkligt hård för att bära bilen. Med mina skrala knän skulle det annars ha varit i det närmaste omöjligt att vada i den vårliga vägens på sina ställen nästan knädjupa gyttja. Visst börjar jag också vara litet gammal till att klättra i träd, man den bristen har jag ersatt med en förlängningsbar aluminiumstege. När man klättrar är man ju på sätt och vis nästan fyrfotad, och mina armar och händer är ännu nästan lika starka som i min krafts dagar. Litet jäklikgare var det förstås att klättra upp med en ny fågelholk under armen, men - som jag senare skröt för frugan - med övemänskliga ansträngningar klarade jag det också. Medan jag höll på med fågelholkarna hade frugan hunnit städa stugan efter mössens vintriga härjningar och slängt ut fällorna på verandan. Det var mitt jobb att ta loss liken, som jag sedan lade på en flack sten till proteinrik föda åt traktens nötskrikor. Visste ni annars att denna, vår minsta och i mitt tycke vackraste kråkfågel heter Garrulus Glandarius på latin? Efter dessa viktiga vårsysslor blev det bråtom att köra hem innan solen hunnit smälta vägens is. Vi klarade det med ett nödrop, fast det krasade nog betänkligt under hjulen i solsidans sista uppförbacke. När vi efter tre veckors intensiv pensionärsverksamhet, med radioprogram, skrivbarklubb, distriktstyrelse- och andra möten, hade tid att återvända till stugan, hade tjälen gått ur jorden och vägen torkat. Den stora gräsplanen, som jag hatar att klippa, var inte brun som under tidigare vårar utan vackert grön. Vid närmare undersökning visade sig grönskan bestå av mossa, vilket storligen gladde mig ända in i min lata själ. Mossa behöver man ju inte klippa, men tji fick jag. I skrivande stund har gräset vuxit igenom mossan till den grad att det börjar vara skäl att tanka gräsklipparen. Vid fortsatt inspektionsrunda hittade jag en massa ogjort arbete. Dörrar och fönster som behöver skrapas och målas, fällda trädstammar som måste kapas till ved och klyvas mm. mm. Först av allt måste vattenförsörjningen åtgärdas. Pumpen, boilern och alla rör som jag tömde för vintern skall skruvas ihop, och sedan måste jag klättra ned i brunnen för att skruva fast pumpens sugrör. Till det jobbet behövde jag åter min fina aluminiumstege och långa gummistövlar, det rådde nämligen vårligt högvatten i den på sjuttiotalet egenhändigt grävda brunnen. För att göra mitt lidandes historia kort räcker det väl att konstatera hur vi, efter sju sorger, åtta bedrövelser och oräkneligt många fula ord, före solnedgången hade både varmt och kallt vatten i såväl köks- som bastukranarna. Sedan hade vi tid att sitta på verandan och beskåda fågel-livet. Blåmesen hade anekterat två av de äldre holkarna, talgoxen en och i två av de nyare kamperade svartvita flugsnappare. Lärkan drillade i skyn och bofinken i den blommande lönnen. Ärlorna, som trippade på gården, verkade bygga bo en den längst bort belägna av de tre stocktravarna. Nåja, fast jag har den där nya yxan, som jag fick i julklapp tillsammans med svärsonens löfte om att ställa upp på vedtalko och därtill tänker köpa en hydraulisk vedklyvningsmaskin, hinner de nog få sina ungar flygfärdiga innan vi hinner långt, tänkte jag. I år tänker jag tillbringa största delen av sommaren på stugan. Visst är vi tvungna att en gång i veckan åka till stan för att vattna blommorna och kolla om det har kommit färska räkningar. Sedan skall jag förstås på kongress. Knappast på pensionärskongressen där jag bara är vcicedelegat utan på Livs kongress, där jag snart börjar vara den äldsta ännu levande funktionärspensionisten. Mormor, som skötte mig som liten när mamma jobbade till sjöss brukade ofta säga: ­ I den här åldern måste man kunna ta saker och ting så där sakta och saligt. Jag tror nog att jag i år skall försöka ta henne på orden. Rättelse: Vid korrekturläsning av ovanstående kom jag ihåg att också den i Lapplands barrskogsområde allmänna lavskrikan Cracles Infaustus räknas till kråkfåglarna.
• 18 - Nro 4 kesäkuu 2012 ELÄKELÄINEN Tampereen Eläkeläisten aloite yhteisestä tapahtumasta toteutui Monikulttuurinen ikääntyminen on värikästä meininkiä Tampereella Ilolla ei ole ikää eikä kulttuurirajoja ­ ei ainakaan Tampereen Hervannassa, jossa vietettiin Monikulttuurista ikäihmisten iltapäivää 29.5. Monenkirjavaa tapahtumaa oli suunnittelemassa ja järjestämässä 16 toimijaa. Hervannan vapaa-ajankeskus täyttyi 300 kävijästä sekä esiintyjistä ja yhdistysten näytteille panijoista. Monipuolisessa ohjelmassa oli puhetta sekä musiikki- ja tanssiesityksiä. Suurin osa ohjelmasta oli eläkeläisten itse tekemää, kuten Tampereen Eläkeläiset ry:n kuoron ja voimisteluryhmä Liekin esitykset sekä Hervannan seurakuntalaisten vironkielinen laulu. Maailmantanssi-ryhmä tanssi näyttävissä kreikkalaisperäisissä asuissaan eri maiden tansseja. Ohjelman päätti värikäs ja vauhdikas Rio dance, lasten rytmisen voimistelun ryhmä, joka kutsuttiin esiintymään Tampereen venäläinen klubi ry:n kautta. Yleisö pääsi osallistumaan: yhteislaulua oli Hannu Häkkisen säestyksellä ja piiritanssia Tampereen Eläkeläiset ry:n tanssijoiden vetämänä. Kävijät saivat temppuilla tasapainoradalla vanteiden ja jumppapallojen kanssa, tutkailla näytteitä eri kansojen käsityöperinteestä sekä syödä venäläisiä kaalipiiraita ja afganistanilaisia lihapullia. Eläkeläiset ry asetti tapahtumapaikalle Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen -toivomusten puun. Puun oksille oli valmiiksi ripustettu lapuille kirjattuja ajatuksia ihmisten yhdenvertaisuudesta, syrjinnän vastustamisesta, toimeentulosta ja palveluista. Ajatukset sisältyvät järjestön ohjelmaan. Kävijät saivat kirjoittaa ja ripustaa oksille omia ajatuksiaan ja toiveitaan ja samalla vastata kysymykseen "Miten minä itse haluan ikääntyä?". Oksille kertyneissä lapuissa toivottiin ennen kaikkea terveyttä, myönteistä ja turvallista vanhuutta, jossa hoitoa saa tarvittaessa. Ystäviä pidettiin tärkeinä, samoin harrastuksia ja virikkeellistä elämää: "Haluan maalata, maalata, maalata". Mukana oli toteamus siitä, että ihmiset ovat arvokkaita yli rajojen ja ettei lasten kasvatusta saa jättää television varaan. Tampereen Eläkeläiset ry:n Liekki-voimisteluryhmä esiintyi juhlassa. niyhdistyksestä kertoi, että yhdistys on toiminut 10 vuotta. ­ Yhdistys pitää yllä afganistanilaista kulttuuria ja käy vuosittain esittelemässä sitä ympäri Pirkanmaata. Lisäksi yhdistys järjestää jäsenilleen liikuntamahdollisuuksia: miehille pallopelejä ja naisille kuntosaliharjoittelua ja uintivuoroja. nistanista. Hän saapui Suomeen vuonna 2000 miehensä, neljän poikansa, kahden veljensä ja yhden siskonsa kanssa. Suomen Pakolaisapu ry valitsi hänet vuoden 2011 pakolaisnaiseksi. Malalai on ammatiltaan lääkäri. Hän on toiminut Suomessa jo seitsemän vuotta omassa ammatissaan terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Nyt hän on erikoistumassa naistentauteihin Tampereen yliopistossa. ­ Jouduin pakenemaan Afganistanista, koska maassani vallassa ollut taliban-hallinto ei antanut minun harjoittaa ammattiani. Koska kutsumukseni oli kieltoa voimakkaampi, jouduin jättämään kotini. Suomeen tultuaan Malalain oli suoritettava lääkärin pätevöitymistentit sekä opittava suomen kieli. Tämä oli melkoinen urakka ison perheen äidille. ­ Suomen kieli tuntui hyvin vaikealta ensiksi, mutta päivä päivältä puhuminen ja kielen oppiminen paranivat. Kutsuimme kotiimme lasten opettajia, naapureita ja muita ihmisiä, joihin olimme tutustuneet. Kuuden kuukauden opintojen jälkeen suoritin suomen kielen tentin ja sen jälkeen kolme vaativaa lääkärin pätevöitymistenttiä. Onneksi sain ne suoritettua pitkän opiskelutauon jälkeen. Sodan aikana ei ollut mahdollisuuksia teoriaopintoihin, ei ollut kirjoja, ei lehtiä eikä tietokonetta. Nyt Malalai puhuu ja kirjoittaa sujuvasti suomea. Hän kertoi puheessaan afganistanilaisista tavoista ja kulttuurista. Hän kertoi, kuinka tärkeä perhe ja suku on ihmiselle ja siitä, ettei ketään jätetä yksin. Vanhempia kunnioitetaan ja heistä pidetään huolta. Hän kertoi myös pakolaisen tunteista ja kokemuksista. ­ Kukaan ei lähde pakolaisek- Tuulahdus nu Kutsumus oli kieltoa voimakkaampi Tilaisuudessa puhunut vuoden 2011 pakolaisnainen Malalai Rahim on hänkin lähtöisin Afga- si omasta halust ta. Kukaan ei hal omasta syntymä viensä ja sukul omasta lapsuud tään, jos ei ole p ma siitä, että jo sen elämässä on ­ Olen kiitol minun ja perhee misesta. Tie ei po, mutta olen p sinnikkyyteni ja ni ansiosta. Itsemurha paluuta pa Afganistanilaisuus esillä Moni vierailija istahti hetkeksi afganistanilaisteltan pehmeälle ja koristeelliselle matolle nauttimaan teetä. Halutessaan sai kokeilla rummunsoittoa. Nokian afgaani- ja NAI-kulttuuriyhdistys olivat tuoneet paikalle tunnelmallisen telttansa lisäksi värikkäitä pukuja sekä valokuva- ja kirjanäyttelyn. Hamid Ahmadi Nokian afgaa- Hervannan seurakunnan virolainen lauryhmä (eturivissä keskellä) yleisön joukossa. Malalai kantaa pakolaisista, jo itseään heikomm Hän puhuu turv den ahdingosta uhrien julmasta ­ Olen huolis Euroopan Unio la olevista pak yksi viidestä pa tyy teollisuusm ta hakee vuosit kaa noin 2000­ vain yksi kolm maahan. Moni mahdollisuudet kommat. Kaikil paikkaa hakev samanlaiset ma ­ Varsinkin n elävät kotimaiss sa oloissa eikä dollisuuksia op han ja lasten tule perheet myyvä ottavat suuren l seen salakuljett kasta. Turvapaik vät matkan vaaro täkseen turvall han heidän on h kit. ­ Suomessa tu
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2012 - 19 Vuoden pakolaisnainen Malalai Rahim kertoi perheen ja suvun merkityksestä ja pohti pakolaisuutta. uoruutta. Ohjelman päätti värikäs ja vauhdikas Riodance. ja oppii suomalaisen kulttuurin, hän tottuu elämään rauhassa ja oppii jälleen hymyilemään. Jos hän saa kielteisen päätöksen viranomaisilta, hänen on palattava kotimaahansa. Siellä odottaa masennus, hengenvaarallinen elämä ja sota. Salakuljettajaa varten otetut lainat ovat maksamatta eikä ole taloa, missä asua. Monet ajattelevat itsemurhan olevan paluuta parempi vaihtoehto. Tampereella toukokuun alussa vuosi sitten. Vanhusasiamiehiä on kunnassa kaksi ja heidän lisäkseen yksi valvontakoordinaattori. ­ Meille molemmille on riittänyt töitä ja työ on tuntunut tarpeelliselta. Ensimmäisellä puolivuotiskaudella asiakkaita kirjattiin noin 500 henkeä. Suurin osa yhteydenotoista koski neuvontaa ja palveluun ohjausta. Seuraavaksi eniten oli palveluita koskevia palautteita. Vanhusasiamiehellä on mahdollisuus reagoida nopeasti ja tehdä valvontatarkastuksia yhdessä valvontakoordinaattorin kanssa. ­ Asiakastyöhömme kuuluvat sekä vanhusten koti- että laitoshoidon asiat. Kotihoidon piiriin kuuluvat omaishoito, vanhusten kotipalvelut sekä palveluasuminen. Teemme valvontakäyntejä sekä kaupungin ylläpitämiin että kaupungin ostopalvelupaikkoihin. Valvontakäynneillä kiinnitämme huomiota muun muassa henkilökuntamitoituksen riittävyyteen ja hoidon laatuun. Valvontakäyntien jälkeen raportoimme niistä. Valvontakäyntejä on tehty enimmäkseen vanhuspalveluista saadun palautteen perusteella. ­ Vanhuspalveluita koskevien ja muiden valitusten käsittely on myös osa asiamiehen työsarkaa. Valitusten suhteen emme toistaiseksi ole tehneet tiukkoja rajauksia, vaan kaikki on otettu vastaan, esimerkiksi puiston penkkien sijoittelusta alkaen. Vanhusasiamiehet eivät tee muistutuksia tai kanteluita vaan asiakas ohjataan kääntymään asiaankuuluvan viranomaisen puoleen. ­ Ohjaamme tilanteen mukaan asiakkaan eteenpäin oikean tahon puheille, kuten sosiaaliasiamiehelle. Tarkoitus on kuitenkin välttää asiakkaan pompottelua paikasta toiseen. Neuvonta, tiedottaminen ja palveluun ohjaus on tärkeä osa vanhusasiamiehen työstä. Asiat hoituvat tavallisimmin puhelimitse. Asikkaan asia saattaa joskus vaatia myös lisäselvityksiä. Tarvittaessa vanhusasiamiehen vastaanotolle voi varata ajan. Osan vanhusasiamiehen työstä muodostavat verkostot ja yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. Kaupungin palveluihin pyrittiin luomaan maahanmuuttajille sopivaa yksilö- ja ryhmätoimintaa Tukea ja toimintakykyä arkeen -hankkeessa. Maahanmuuttajat eivät toistaiseksi ole hakeutuneet vanhusasiamiehen palvelujen käyttäjiksi. ­ Meillä on ollut tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Mahdollisuuksien mukaan lisäämme yhteistyötä myös maahanmuuttotyötä tekevien yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa, Kemppainen kertoo. Teksti ja kuvat: TIINA RAJALA JUTUSSA MAINITTUJEN LISÄKSI MUKANA: Yhdessä Selviytymisen Tuki ry, Setlementtiliitto Uusi paikallisuus -hanke, kaupungin infopiste ­ kotitori (kylmänä), Maahanmuuttajien neuvontapiste /Alma-projekti, Tampereen kaupunki. Tampereen kaupungin liikuntatoimi, Hervannan ev.lut seurakunta, Pakolaisapu, Maailmantanssi ry, Pirkanmaan monikulttuuristen yhdistysten liitto taan vaan pakosluaisi lähteä pois ämaastaan, ystälaistensa luota, den ympäristöspakko. Olen varokaisen pakolain tragedia. linen Suomelle eni vastaanottaole ollut helppäässyt pitkälle a yritteliäisyyte- voi tuntua aremmalta Tampereen Elry ja Teemme yhdessä hanke pääjärjestäjinä Aloitteen tapahtuman järjestämisestä teki Tampereen Eläkeläiset ry. Sen kanssa toimeen tarttui Eläkeläiset ry:n monikulttuurinen Teemme yhdessä -hanke. Omaa toimintaansa esittelivät tässä jutussa aiemmin mainittujen lisäksi muun muassa Monikko ry, SPR:n Tampereen osasto, Eesti klubi, Hervannan Eläkkeensaajat, Pakolaisapu ry ja Suomi-Venäjä-Seuran Hervannan osasto. Tampereen kaupunki tuki tapahtumaa vahvasti. Kaupunki myönsi Hervannan vapaaaikakeskuksen tilat maksutta tapahtumapaikaksi. Kulttuuripalveluiden Tarja Järvinen osallistui järjestelyihin ja piti myös tapahtuman avauspuheen. a huolta niistä otka ovat häntä massa asemassa. vapaikanhakijoija ihmiskaupan a kohtalosta. ssani erityisesti onin ulkopuolelkolaisista. Vain akolaisesta päämaihin. Suomesttain turvapaik­3000 henkeä ja mesta saa jäädä ssa EU-maissa t ovat vielä heilla EU:sta turvailla pitäisi olla ahdollisuudet. naiset ja lapset aan turvattomisheillä ole mahpiskeluun. Rauevaisuuden takia ät asuntonsa tai ainan maksaaktajille pakomatkanhakijat tietäoista mutta pääsisempaan maahyväksyttävä ris- Anja Kuuskoski emännöi Tampereen Eläkeläiset ry:n esittelypöytää Vanhusasiamiehelle on kysyntää Tampereen vanhusasiamies Päivi Kemppainen neuvoi vanhusasioissa. Kemppainen on hoitanut tointansa nyt runsaan vuoden. Suomen kunnissa toistaiseksi harvinaisen vanhusasiamiehen toiminta käynnistyi urvapaikanhaki- Kaupungin vanhusasiamiehen Päivi Kemppaisen pakeilla riitti kyselijöitä
• 20 - Nro 4 kesäkuu 2012 ELÄKELÄINEN Kainuun sote tienhaarassa maakuntakokeilun päättymisen jälkeen Menoja karsitaan, palveluiden tarve kasvaa Kajaanilainen Tauno Ronkainen on ollut 8 vuotta vasemmistoliiton edustajana Kainuun kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnassa (sote) sekä neljä vuotta Kajaanin perusturvalautakunnassa. Marraskuussa hän jäi yksin esityksessään, että soten tulopohjaa olisi kasvatettava korottamalla kuntien maksuosuutta. Kunnat maksavat 60 prosenttia tulopohjastaan maakunnan palvelujen toteuttamiseen. Tänä vuonna vanhuspalveluissa rahamäärä on pienempi kuin viime vuonna. Kysymys kuuluukin, miten karsitaan, että peruspalvelut turvattaisiin. Viime vuonna Kainuun soten budjetti ylittyi yli 11 miljoonaa euroa. Kainuulaisista yli 21 prosenttia on 65 täyttäneitä, Ristijärvellä ikäihmisiä on jo kolmannes asukkaista. Hoitotakuun tehostamisen vuoksi viime toukokuusta lähtien poliklinikkakäynnille on pitänyt päästä kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta. Yli 500 potilaan jonoa on purettu kesästä saakka ja ostopalveluja on jouduttu käyttämään budjetin raameja enemmän. ­ Sosiaali- ja terveystoimeen jouduttiin palkkaamaan lisää työntekijöitä ja sijaisia lähes 7 miljoonalla eurolla. Tänä vuonna vaaditaan 10 miljoonan euron säästöjä, joista puolet henkilöstömenoista. Se tarkoittaa 100 henkilötyövuotta. Ronkaisen mukaan Kainuussa soten palvelut tuotetaan tänä vuonna 94 prosentilla maan keskiarvosta. ­ Soten keskustalaiset ja kokoomuslaiset neuvottelijat eivät juurikaan käytä kuntien terveyskeskuspalveluita ja tuijottavat vain veroäyriä. Neuvottelijat ovat hyvätuloisia, se mielestäni vinouttaa päätöksentekoa. Kuntien saama valtionosuus koostuu pääosin sosiaali- ja terveystoimen tuesta, opetus- ja kulttuuritoimen tuesta ja verotulojen tasaukseen perustuvasta valtionosuuden tasauksesta. Kuntien käyttömenojen valtionosuus verotuloista ja valtionosuuksista vaihteli Kuntaliiton tilastojen mukaan vuonna 2006 maakunnittain Uudenmaan 18 prosentista Kainuun 47 prosenttiin ja kunnittain Kauniaisten 5 prosentista Ranuan 68 prosenttiin. Uudellamaalla verotulot olivat vuonna 2011 asukasta kohden 4338 euroa ja valtelyn mahdollisuudet ovat puhuttaneet. Kyseessä on ollut johtamisongelma, jossa työntekijöiden kannalta on jäänyt epäselväksi, mitä saat tehdä, mitä et saa tehdä vai onko ohjausta annettu lainkaan. Kaikki ei suinkaan selity pelkällä kiireellä. ­ Henkilökunnan sitouttaminen unohdettiin maakuntakokeilua aloitettaessa. Henkilökunnalle on kerrottava kaikki asiat ensin, ettei tarvitse lukea ikäviä asioita lehdistä. Terveyskeskusmaksu poistettava Tauno muistuttaa, että Kajaanin vasemmistoliiton kunnallisjärjestö on esittänyt terveyskeskusmaksun poistamista. ­ Kainuusta ei pidä tehdä köyhyyden mallimaakuntaa. Verotuloissa ei ole tapahtunut romahdusta vaikka UPM:n tehdas lähti. Yksi suuri menoerä Kainuun sotepalvelujen yhdistämisessä on ollut tietokoneohjelmien yhdenmukaistaminen. Siinä on Taunon mukaan palanut miljoonia euroja. Ympäri vuorokauden päivystävä sairaanhoitajapalvelu on saanut kiitosta. Kainuulaisen kunnan asukas voi soittaa palveluun mistä päin Suomea tahansa kaikkina vuorokauden aikoina. ­ Vanhuspalveluissa ja lastensuojelussa on ollut kuntien välillä eroja ennen sotea, nyt ne on yritetty yhdistää. Valvonnan ongelma asiassa kuitenkin vaivaa. Meneillään oleva köydenveto alijäämäisestä budjetista on Taunon mielestä surullista, koska pakon edessä budjetin ylittämisestä syyllistetään henkilökunta ja arvoasteikkoon nousee se, otetaanko rahaa pois päiväkodeilta, vanhushuollosta vai katujen korjauksilta. Taunon ja Railin mielestä valtion apujen pitäisi mennä suoraan kuntayhtymälle, eikä kierrättää kuntien kautta. Se helpottaisi soten budjetointia. Yksi poliittinen kähmintä jäisi pois. Kainuussa huudetaan työvoimapulasta vaikka maakunnassa on yli 5 000 työtöntä. Taunon mielestä on tunnustettava avoimesti se, mitä nuo tulevat säästötoimet aiheuttavat. -Palveluja tullaan karsimaan kun sata henkilötyövuotta karsitaan. Onko kuntien organisaatioissa käyty aidosti läpi, mitkä tehtävät ovat siirtyneet sotelle ja mitkä jääneet kuntien hoidettaviksi. Raili toteaa, että hyvien asioiden eteen on pitänyt tehdä paljon töitä, siksi olisi voitava nostaa sotesta ja maakuntakokeilusta esiin hyvät ja huonot puolet avoimesti ja rehellisesti ilman poliittisia eturyhmäpyyteitä. Rahoitusprosentit liian kireiksi Myllylän mukaan maakunnallista politiikkaa on vaikea tehdä, jos kaikilla on mielessään vain "meidän kunta." Tästä johtuen heti soten alussa 12 vuotta sitten kuntien omasta tahdosta rahoitusprosentit vedettiin kireiksi. ­ Ennen kunta sai Kainuun keskussairaalalta laskun jälkikäteen. Nyt soten aikana katsotaan ensin, minkä verran kunnilta rahaa tulee ja budjetti laaditaan sen mukaan. Esimerkiksi huostaanotoissa tehdään tasaukset kuntien kesken. Pikku kunta ei tarvitse kuin kaksi huumeongelmaista tai jonkin erikoisen sairaustapauksen, kun kunnan budjetti menee uusiksi kalliiden hoitojen vuoksi. Nyt näitä ongelmatapauksia tasataan. Varsinkin kesällä on ilmennyt henkilöstönsaantiongelmia. Lääkärivajauksen vuoksi sairaanhoitajat eivät voi työskennellä täysitehoisesti, koska heidän on tehtävä osittain myös lääkärin työt. Tämä johtaa potilaiden kuljettamisen paikasta toiseen, sinne missä sattuu vapaita hoitopaikkoja löytymään. ­ Pikkupaikkakunnille on vaikea lääkäreitä saada, koska puolisolle ei useinkaan löydy paikkakunnalta töitä eikä lääkäri voi erikoistua. Miinusta Raililta sote saa siinä, että suuret ylikansalliset pörssiyritykset jyräävät pienemmät kainuulaiset toimijat ja vaarana on suuryritysten monopoli. ­ Säästökuurin vuoksi kilpailutetaan ja suuret lyövät pienyrittäjät laudalta. Työttömien terveydenhuollon järjestäminen on ollut Kainuussa iso juttu. Monta turhaa sairaustapausta on voitu estää ennakolta. Terveydenhuollossa ei asiakasta voi ohjata yksityislääkärille. Tässä suhteessa kuntalaisten on opittava pitämään puolensa. Tauno Ronkainen muistuttaa, että Kainuusta ei pidä tehdä köyhyyden mallimaakuntaa. tionosuudet vain 595 euroa. Kainuussa asukasta kohti lasketut verotulot olivat 3028 euroa ja valtionosuudet 2448 euroa. Ronkaisen mukaan Kainuun maakunnan pitkät välimatkat vaikeuttavat palvelujen tuottamista. ­Kuhmon itärajalta Juntinperältä on Oulun keskussairaalaan yli 300 kilometriä. Julkinen liikenne on Kainuusta hävinnyt olemattomiin. Myös sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja vähennetään säästösyistä laskemalla ikäihmisten tulorajoja. Eikä Pali-liikennettä syrjäkylille järjestetä. koissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon tason ylläpitäminen. Kainuussa on asukasta kohti enemmän lääkäreitä kuin maassa keskimäärin. Tosin maakunnassa on 20 lääkärin vajaus. Geriatrian lääkäreistä ei ole pulaa. Suurimmat puutteet Heikkilän mukaan liittyvät soten piirissä töiden organisointiin. Eri työkulttuurien sulauttaminen ja yhteisten toimintatapojen löytäminen ei ole ollut helppoa. ­ Henkilökunnan sitoutuminen ja itsenäisen työsken- Puutteita töiden organisoimisessa Kajaanin Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Raili Myllylä on Kainuun maakuntavaltuuston jäsen. Hänen mukaansa Kainuun kunnat eivät olisi selviytyneet ilman sotea. Tampereen yliopiston tutkimuksessa vuodesta 2000 lähtien toteutetun Kainuun mallin säästöiksi kahdeksalle Kainuun kunnalle on arvioitu 100 miljoonaa euroa. ­ Myönteisintä on ollut eri- Raili Myllylä sanoo, että hyvien asioiden eteen on pitänyt tehdä paljont öitä. Teksti ja kuvat: JUHA DRUFVA