• Numero 4/2011 Kulttuuri- ja retkeilypäivät, sivut 17­32 Monien muiden esiintyjien tavoin lausuja Eira Roiha urakoi. Hellettä päätösjuhlassa. Sää todella suosi kulttuuri- ja retkeilypäiviä. Kokkolan Eläkeläisten kansantanssijat päätösjuhlassa. Liikuntaesitys Kyrönnimen kentällä. Kuvat: Pekka Isaksson Savonlinnassa iloittiin kulttuurista ja liikunnasta
• 2 - Nro 4 kesäkuu 2011 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus HANNU PARTANEN Toiveikkuutta ja hämmennystä epävarmuuden ilmapiirissä R unsas kaksi kuukautta eduskuntavaalien jälkeen maahan saatiin poliittinen hallitus. Hallitusneuvottelut olivat monivaiheisia ja yllättäviä käänteitä sisältäviä. Neuvotteluihin toi poikkeuksellista vaikeutta vaalitulos, jossa perussuomalaisten jytky-voito asetti eduskunnan voimasuhteet uuteen järjestykseen. Perussuomalaisten kieltäydyttyä yhteistyöhön perustuvasta hallitusvastuusta ja kokoomuksen halu pääministeripuolueeksi nostivat valtaan poikkeuksellisen laaja-alaisen kuuden puolueen "sikspäkin". Pääministeri Jyri Kataisen hallitus ulottuu oikeisto­vasemmisto -akselilla kokoomuksesta vasemmistoliittoon ja arvoliberaali­konservatiivi -akselilla vihreistä kristillisdemokraatteihin. Kun oppositiosta hallituksen haastaa Soinin vielä arvaamaton eduskuntaryhmä ja kokenut keskusta, on politiikkaan tiedossa mielenkiintoiset ajat. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen on uuden hallituksen hallitusohjelman kolmesta painopistealueesta ensimmäinen. Tavoitteena sitä on helppo tukea. Se vastaa myös Eläkeläiset ry:n arvioita yhteiskuntamme kipeimmistä ongelmista. Painopisteen tueksi luetellaan lista hyviä tavoitteita kuten tulo-, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, peruspalvelujen vahvistaminen ja ihmisarvoisen van- huuden turvaaminen. Mukana ovat myös ikäihmisten kannalta tärkeät ja eläkeläisjärjestöjen pitkään vaatimat vanhuspalvelulaki ja vanhusneuvostojen lakisääteistäminen. Köyhyyden lievittämisen kannalta satsaukset perusturvaan ovat aivan välttämättömiä. Työttömyysturvan perusosia korotetaan heti vuoden alusta 100 euroa ja toimeentulotuen perusosaan tulee kuuden porosentin korotus. Asumistukeen luvataan korotus myöhemmin. Pienituloisia auttaa myös kunnallisverotuksen perusvähennyksen korottaminen. Eläkeläisten kannalta on valitettavaa, että perusturvan korottamiseen ei sisälly takuueläkkeen eikä kansaneläkkeen tasokorotusta. Hallitusohjelman toinen ja kolmas painopiste ovat julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Haasteina nousevat esiin muun muassa julkisen talouden kestävyys ja valtion velka, työllisyys, yritysten kilpailukyky ja ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä talouskasvu. Ohjelman mukaan valtion tuloja ja menoja sopeutetaan 2,5 miljardia euroa vuoteen 2015 mennessä. Puolet summasta saadaan verotusta kiristämällä ja puolet menoleikkauksista. Valtiontalouden sopeuttamistarve on väistämätöntä, koska uusi hallitus saa edeltäjältään perinnöksi valtiontalouden kahdeksan miljardin alijäämän. Hal- litus pyrkii maltillisesti saamaan valtion velkasuhteen laskuun vaalikauden aikana. Verotuksen suuret linjaukset ovat kompromissi hallituspuolueiden toisistaan aika kaukana olevista verotavoitteista. Tavallisen kansalaisen kannalta on tärkeää, että verotuksen painotusta siirretään edes hivenen suurituloisten suuntaan ja pysäytetään tai ainakin jarrutetaan verotuksen liukumista tasaveroon. Pääomatulojen kahden prosenttiyksikön korotus ja lievä tulon suuruuden mukaan toteutuva porrastus ovat verorakenteeseen tervetulleita. Vaikka energia- ja haittaverojen korotukset vyöryvät pääosin tavallisten kuluttajien kannettavaksi, ovat ne kuitenkin parempi vaihtoehto kuin yleinen arvonlisäveron korottaminen. Kohdennetuissa haittaveroissa kuten alkoholi- ja tupakkaverossa kuluttaja voi omilla valinnoillaan vaikuttaa verotuksensa määrään. Valtiontalouden sopeuttamistoimiin sisältyvien leikkausten kohdentaminen on monella tavalla ongelmallista. Nyt kuntien valtionosuuksia leikataan 631 miljoonaa euroa. Vaikka kunnille luvataankin lisää rahaa muuta kautta, leikkaus tietää kunnille lisää taloudellisia vaikeuksia. Odotettavissa onkin kuntakohtaisia korotuksia kunnallisveroon ja palvelujen leikkauksia. Pahiten niistä kärsivät pienituloiset kuntalaiset kuten eläkeläiset. Ohjelmansa mukaan hallitus on myös valmis lisätoimiin, jos talouden sopeut- taminen ei etene toivotulla tavalla. Kun taloudellinen toimintaympäristö on epävakaa ja vaikeasti ennustettavissa muun muassa eurooppalaisen talouskehityksen kannalta, sisältyy tähän riski uusista veronkorotuksista ja menojen leikkauksista. Tätä epävarmuutta ei kuitenkaan politiikassa pääse pakoon, vaan sen kanssa on elettävä ja kamppailtava uusien, eteen tulevien ratkaisujen sisällöistä. Ei ole vaikea ennakoida, että käytännön päätöksenteossa eri hallituspuolueet, hallinnonalat ja niitä edustavat ministerit painottavat eri tavoin sovittuja painopisteitä. Eteen tulevissa poliittisissa kamppailuissa menestystä ja myös kansalaistoiminnan tukea toivoisi erityisesti niille, joiden tavoitteiden ja työn keskiössä ovat kansalaisten köyhyyteen ja eriarvoisuuteen liittyvien ongelmien ratkaiseminen. Ranskan kielessä on ilmaisu déjà vu, joka tarkoittaa tuttuuden tunnetta jossakin tilanteessa. Siinä ihminen tuntee kokeneensa nykyisen tilanteen jo aiemminkin, kokee että asia on jo ennen nähty. Sellainen tunne on viime viikkoina tullut hallitusneuvottelujen kulkua seuratessa. Tätä kirjoitettaessa ei vielä tiedetä, mikä on lopputulos. Nyt näyttää siltä, että se on joko viiden tai kuuden puolueen hallitus. * * * Uutisia seuratessa on mieleen tullut vuosien 1975-76 vaihde. Kekkonen presidenttinä hajotti eduskunnan kesän kynnyksellä 1975 ja ETYKiä isännöi Liinamaan virkamieshallitus. Ennenaikaiset eduskuntavaalit järjestettiin syyskuussa ja niiden jälkeen alkoivat sitkeät hallitusneuvottelut. Kun poliittista hallitusta ei saatu aikaan, joutui virkamieshallitus antamaan eduskunnalle myös budjettiesityksen. Siinä se esitti liikevaihtoveron korotusta. Molemmat vasemmistopuolueet torjuivat eduskunnassa budjetin lähetekeskustelussa lvv:n korotuksen. Kekkonen oli kutsunut eläkkeellä olevan maaherra Martti Miettusen muodostamaan hallitusta. Ohjelmaneuvottelut kuitenkin takkusivat pahasti ja neuvottelut olivat kestä- Puheenjohtajan Muistoja Pohjolasta palsta neet jo kaksi kuukautta. Kun hallitus ei ottanut syntyäkseen, kutsui Kekkonen puoluejohtajat presidentin linnaan. Presidentti oli tuskastunut hallitusneuvottelujen hitauteen ja antoi läsnä oleville puolueille kolme päivää aikaa hallituksen muodostamiseen. Ohjelmaan tarvittiin hänen mukaansa vain kaksi sanaa: työllisyyden hoitaminen. Niinpä sitten Kekkonen nimitti marraskuun 30. päivänä Miettusen ns. hätätilahallituksen, jossa olivat mukana linnassa "runnauspuhetta" kuuntelemassa olleet puolueet SDP, SKDL, Keskusta, Rkp ja LKP. Hallituksen nimityspäiväksi osui sunnuntai-ilta. Tulin hallitukseen kulttuuriministeriksi ja vaimoni Sirkka lähti pikahälytyksellä tuomaan minulle Jyväskylästä pukua ja valkoista paitaa, jotta saatoin mennä presidentin esittelyyn. Oululainen Kauko Hjerppe, josta tuli liikenneministeri, joutui samasta syystä menemään pukuostoksille asematunnelin kauppoihin. Niinpä hallitus saatiin kunnialla nimitetyksi. Hallituksen ensimmäinen ongelma oli budjetin käsittelyn loppuun saattaminen eduskunnassa. Ensimmäinen kompastuskivi oli suhtautuminen liikevaihtoveron korotukseen. Vasemmiston vaatimuksesta korotusesitys vedettiin budjetista pois ja se korvattiin erilaisilla pisteveroilla. Kalevi Kivistö Liikevaihtovero tuli kuitenkin uudelleen vastaan ryhdyttäessä valmistelemaan vuoden 1977 budjettiesitystä. Siihen korotusesitys taas ilmaantui ja SKDL ilmoitti sitä edelleen vastustavansa. Budjettineuvotteluja käytiin vuoden 1976 syksyllä Smolnassa yhtä pitkään ja hartaasti kuin oli käyty hallitusneuvotteluja. Budjettiesityksen valmistelu jumittui jälleen lvv:n korotusesitykseen. Kekkonen oli valtiovierailulla Norjassa ja oli ilmoittanut, ettei hallituksen ero tule kysymykseen ennen vierailun päättymistä. Miettunen pyysikin eroa heti Kekkosen palattua kotimaahan. Tilalle perustettiin Miettusen johtama keskustan vähemmistöhallitus, jota kokoomus tuki. Se vei budjetin läpi eduskunnassa ja korotti liikevaihtoveroa, ei yhdellä vaan kahdella prosenttiyksiköllä. * * * Puoluekenttä ja sen voimasuhteet muuttuvat, mutta tietyt ongelmat pysyvät. Verotuksen periaatteet ovat siitä yksi esimerkki ­ eikä suotta. Miksi verotuksen ongelmat sitten ovat niin vaikeita ja pysyviä? Verotusta voi suhteessa tuloihin periä kolmella tavalla: (1) progressiivisella verolla, jolloin veroprosentti on sitä suurempi mitä suuremmat ovat tulot, (2) tasaverolla, jolloin veroprosentti on kaikille sama, ja (3) degressiivisellä verolla, jolloin vero suhteessa tuloihin on sitä raskaampi, mitä pienemmät ovat tulot. Kun verotuksella halutaan tasata tuloeroja, turvaudutaan ensimmäiseen vaihtoehtoon, progressiviseen veroon. Tasavero taas jättää tuloerot ennalleen. Arvonlisävero eli entinen liikevaihtovero on taas esimerkki kolmannesta vaihtoehdosta, degressiivisestä verosta. Pienituloiset joutuvat käyttämään tuloistaan suuremman osan välttämättömyyshyödykkeiden kulutukseen kuin suurituloiset, jotka voivat säästää tai sijoittaa osan tuloistaan. Kun kulutuksen veroprosentti on sama, menee tuloista sitä suurempi osa veroihin, mitä suurempi osa tuloista käytetään kulutukseen. Tuloerot ovat kasvaneet nopeasti 1990luvulta lähtien. Siksi tuloerojen tasaaminen myös verotuksen avulla on perusteltua. Niin kauan kuin tuloerot ovat polttava yhteiskunnallinen ongelma, kuuluvat verotuksen tulonjakovaikutukset yhteiskuntapolitiikan tärkeimpiin ongelmiin. Siksi niistä joudutaan vuosikymmenestä toiseen vääntämään kättä.
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2011 - 3 Eläkeläiset ry:n entinen puheenjohtaja Matti Koskelo kuollut Eläkeläiset ry:n entinen puheenjohtaja Matti Koskelo on kuollut. Koskelo kuoli 5.5.2011 pitkän ja ankaran sairauden murtamana Terhokodissa Helsingissä. Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana Koskelo toimi v. 1994­2004. Eläkeläiset-lehden haastattelussa vuonna 2009 Koskelo piti puheenjohtajakautensa merkittävänä asiana työeläkejärjestelmän merkityksen korostamista. ­ Olin ja olen sitä mieltä, että suomalaisen järjestelmän peruseläke on työeläke. Kansaneläke on vähimmäiseläke. Suurin osa eläkeläisistä on työeläkeläisiä, Koskelo sanoi. Koskelo oli syntynyt Hyrynsalmella 4.1.1937. ­ Matin elämäntarinassa kuvastuu seitsemän vuosikymmenen historia nähtynä kainuulaisen pienviljelijä- ja työläisperheen kokemusten kautta. Matti oli vasta kaksivuotias, kun hänen isänsä kaatui talvisodan ensimmäisellä viikolla. ­ Vaikka elämä pientilalla oli niukkaa, muisteli Matti lapsuuttaan onnellisena aikana, sanoi Koskelon muistotilaisuudessa puhunut Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö. Kivistö luonnehti Koskeloa rakentajaksi sekä yhteiskunnallisessa toiminassa että henkilökohtaisessa elämässä. Koskelo työskenteli kansandemokraattisessa liikkeessä monissa tehtävissä ennen kuin suoritti loppuun opinnot, jotka olivat katkenneet varojen puutteeseen ja tilapäistöiden pakkoon.Yliopistollisen loppututkinnon suoritettuaan Koskelo työskenteli Kunnallistiedon palveluksessa ja Kuntien eläkevakuutuksen KEVAn osastopäällikkönä. Nuoruudessaan Koskelo työskenteli Puolan radiossa Hänen ilmiömäistä kielipäätään osoittaa, että hän käänsi myöhemmin puolalaisen sosiologin Jan Szczepanskin teoksen Sosiologian perusteet, jota monessa yliopistossa käytettiin alan perusoppikirjana. Puolasta palattuaan Koskelo sai tilaisuuden jatkaa opiskeluaan Bukarestin yliopistossa Romaniassa, jossa hän opiskeli romanian kieltä ja filosofiaa. Romaniassa vietetyt vuodet tekivät hänestä myös suuren Romanian kansan ja kulttuurin ystävän ja Suomessa vähän osatun kielen osaajan. Niinpä hän vielä eläkepäivillään teki historiallisen suurtyön tekämällä pohjatyön ensimmäiseen kielitieteelliset edellytykset täyttävään romania­suomi -sanakirjaan ja osallistumalla sen kirjoittamiseen.Sanakirja julkaisiin vuonna 2009. Valtuutettuja kokomassa kokousaineistoa. Eriarvoisuutta ja syrjintää vastaan myös uudella ohjelmalla Eläkeläiset ry vaatii toimia köyhyyden torjumiseksi E läkeläiset ry vaatii uudelta eduskunnalta ja uudelta hallitukselta toimia eriarvoisuuden vähentämiseksi ja köyhyyden torjumiseksi. ­Eläkkeissä se tarkoittaa kansaneläkkeen ja takuueläkkeen tason tuntuvaa nostamista. Kansaneläkkeen puolisovähennys ja eläkkeen varhennusvähennyksen vaikutus takuueläkkeeseen on poistettava, totesi järjestön valtuusto kokouksessaan Varkaudessa toukokuun alussa. Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtajan Hannu Partasen mukaan vaatimus eriarvoisuuden vähentämisestä on erityisen ajankohtainen juuri nyt. ­ Eduskuntavaaleissa kaikki puolueet tunnistivat Suomen keskeiseksi ongelmaksi yhteiskunnallisen eriarvoisuuden voimakkaan kasvun ja köyhien ja pienituloisten lisääntyneen ahdingon, Partanen sanoo. Valtuuston hyväksymässä lausumassa vaaditaan eduskuntapuolueita lunastamaan vaalilupauksensa ja asettamaan vaalikauden tärkeimmiksi tehtäviksi eriarvoisuuden vähentämisen ja köyhyyden voittamisen. hyvinvoinnin laitoksen tutkijan Jouko Karjalaisen alustus köyhyydestä ja eriarvoisuuden kasvusta Suomessa. Tuloerot tasoittuivat Karjalaisen mukaan Suomessa 1960luvulta 1980-luvun lopulle maailmanennätysluokkaa, mutta yhtä dramaattisesti ne ovat sen jälkeen kasvaneetkin. Tuloerojen kasvu alkoi 1990-laman jälkeen ja jatkui katkeamatta vuoteen 2008 asti. .Karjalaisen mukaan tuloerojen kasvattaminen on ollut suunnitelmallista. Se alkoi Lipposen ykköshallituksen aikana, jolloin ryhdyttiin puhumaan, että tuloerojen kasvu ei haittaa, jos köyhistä pidetään huolta. ­ Köyhistä ei ole pidetty huolta, Karjalainen tylytti. huuden turvaaminen jokaiselle. Se edellyttää kunnon eläkkeitä, laadukasta ja ihmisarvoa kunnioittavaa hoitoa, oikeutta valita asuinpaikkansa, asumismuotonsa ja elämäntapansa. ­ Suomessa on puolitoista miljoonaa eläkeläistä. Suuret ikäluokat ovat juuri jääneet tai jäämässä eläkkeelle. Eläkkeelle siirtyminen ei riipu vain iästä. Joka kuudes eläkeläinen on työkyvyttömyyseläkeläinen, ja vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikäraja on joustava. ­ Eläkeläiset ry arvostaa ihmisten oikeutta valita elämäntapansa ja tähdentää, että erilaisuus ei saa aiheuttaa eriarvoisuutta. Erilaisuus ei saa aiheuttaa eriarvoisuutta, ohjelmassa todetaan. lakiluonnos on Eläkeläiset ry:n mielestä riittävä pohja lain valmistelun loppuun saattamiselle ja lain säätämiselle voimaan vuoden 2012 alusta alkaen. ­ Lakiluonnoksen jatkovalmistelussa on huolehdittava, että laki todella takaa ikäihmisille subjektiivisen oikeuden hoivaan ja hoitoon. Lakiluonnosta on korjattava niin, että lakiin sisällytetään vanhustenhoidon laatusuositukset mukaan lukien henkilöstömitoitus niin laitoshuollossa kuin kotipalvelussakin, määrätään vanhustenhuollon viranomaisvalvonnasta ja säädetään lain rikkomisesta aiheutuvat rangaistukset sekä osoitetaan riittävät taloudelliset voimavarat lain toteuttamiselle, valtuusto vaati. PEKKA ISAKSSON Jokaisella on oikeus arvokkaaseen vanhuuteen Myös järjestön uudessa, valtuuston yksimielisesti hyväksymässä ikääntymispoliittisessa ohjelmassa kamppailu eriarvoisuutta vastaan nostetaan keskeiseksi tavoitteeksi. Eriarvoistumisen taustalla ohjelma näkee Suomessa 1990-luvun alusta noudatetun talous- ja yhteiskuntapolitiikan, joka on suosinut kilpailukykyä. Julkisten palvelujen yksityistäminen on voimistanut sen kielteisiä vaikutuksia. Ohjelmassa asetetaan keskeiseksi tavoitteeksi arvokkaan van- Henkilöstömitoitukset ikälakiin Valtuusto käsitteli myös peruspalveluministeri Paula Risikolle maaliskuussa jätettyä luonnosta ikälaiksi. Eduskuntavaaleissa kaikki puolueet ilmoittivat kannattavansa vanhuspalvelujen säätämistä tällaisella erillisellä ikälailla. ­ Jotta kaikki puolueet ja niiden kansanedustajat pääsevät lunastamaan tämän vaalilupauksen heti toimikautensa alussa, on uuden hallituksen ensitöikseen annettava lakiesitys ikälaiksi, valtuusto totesi hieman ironisesti. Lausuntokierroksella oleva Eläkeläiset ry:n toimisto on kiinni 4.­31.7.2011 henkilökunnan kesälomien vuoksi. Kaunista ja virkistävää kesää! Eläkeläiset ry Köyhistä ei ole pidetty huolta Eläkeläiset ry:n valtuusto käsitteli muutenkin suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumista. Kokouksen aloitti Terveyden ja Valtuuston kokouksesta laajemmin sivuilla 4­9
• 4 - Nro 4 kesäkuu 2011 ELÄKELÄINEN Uusi ohjelma puolustaa oikeutta arvokkaaseen ikääntymiseen E läkeläiset ry:n uusi ikääntymispoliittinen ohjelma puolustaa ikääntyvien oikeutta arvokkaaseen ikääntymiseen. Se edellyttää kunnon eläkkeitä, laadukasta ja ihmisarvoa kunnioittavaa hoitoa sekä oikeutta valita asuinpaikkansa, asumismuotonsa ja elämäntapansa. Järjestön valtuusto päätti ohjelmasta yksimielisesti toukokuun puolivälissä pitämässään kokouksessa. Päätöstä edelsi ohjelmaluonnoksen laaja jäsen- ja järjestökäsittely. Ohjelmassa nostetaan keskeiseksi tavoitteeksi kamppailu eriarvoisuutta vastaan. Eriarvoistumisen taustalla ohjelma näkee Suomessa 1990-luvun alusta noudatetun talous- ja yhteiskuntapolitiikan, joka on suosinut kilpailukykyä. Julkisten palvelujen yksityistäminen on voimistanut sen kielteisiä vaikutuksia. ­ Yhteiskunnassa on yhä enemmän eri-ikäisiä eläkeläisiä. He ovat monin tavoin erilaisia: kulttuurinen tausta, taloudellinen asema, asuinpaikka, terveydentila, tottumukset, koulutustaso, elämäntapa, tarpeet ja yhteiskunnallinen asema vaihtelevat. Eläkeläiset ry arvostaa ihmisten oikeutta valita elämäntapansa ja tähdentää, että erilaisuus ei saa aiheuttaa eriarvoisuutta, ohjelmassa todetaan. Suomi on vauraampi kuin koskaan. Silti eläkeläisköyhyys on lisääntynyt ja sen riski kasvaa. .Eläkeläinen jää EU:n köyhyysrajan alapuolelle kolme kertaa todennäköisemmin kuin työssä käyvä. Iäkkäiden yksin elävien eläkeläisten köyhyysriski on erityisen suuri. Tuloerot pienenivät Suomessa 1970- ja 1980-luvulla. 1990-luvun alusta lähtien varallisuuserot, palkansaajien tuloerot ja tuloerot eläkeläisten ja palkansaajien välillä ovat kasvaneet nopeasti. Niin ovat kasvaneet eläkeläistenkin keskinäiset varallisuus- ja tuloerot. Yhteiskunta on jakaantunut muutenkin keskenään yhä eriarvoisempiin ryhmiin. Suomalaisia jakavat myös kasvavat terveyserot. Nopea muutos viestinnässä ja tiedonvälityksessä on lisännyt iäkkäimpien ja vähän koulutusta saaneiden ikäihmisten ahdinkoa. Palveluja ja niistä tiedottamista on siirretty tietokoneille huolehtimatta vaihtoehtoisten palvelujen kehittämisestä. Jotkut palvelut, kuten pankkien kassapalvelut, on tehty kohtuuttoman kalliiksi. Ohjelma nostaa tuloerojen kasvun, eläkeläisköyhyyden ja hoivan puutteiden rinnalle isoksi yhteiskunalliseksi ongelmaksi yksinäisyyden. Yksinäisiksi kokee itsensä kolmasosa yli 80-vuotiaista. Yksinäisyys on myös 55­60-vuotiaiden, eläkeikää vasta lähestyvien suomalaisten yleisimpiä huolenaiheita. Iästä riippumatta se saattaa johtaa pysyvään syrjäytymiseenYhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen tehtävä on vaikuttaa myös yksinäisyyden syihin ja seurauksiin , ohjelma toteaa. Ohjelman mukaan Eläkeläiset ry ­ puolustaa ikääntyvien ihmisarvoa ja vastustaa kaikkea syrjintää, ­ toimii riittävän eläketurvan ja laadukkaiden palvelujen puolesta, ­ vaatii eläkeläisten äänen kuulemista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, ­ tukee eläkeläisten ja ikääntyneiden osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan, luo edellytyksiä eläkeläisten ja ikäihmisten omaehtoiselle harrastus- ja kulttuuritoiminnalle sekä kunto- ja terveysliikunnalle ja ­ auttaa yksinäisyydestä kärsiviä ikäihmisiä tukemalla ystävätoimintaa ja tarjoamalla heille tilaisuuksia yhdessäoloon. Eläkeläiset ry määrittelee itsensä edelleen sitoutumattomaksi kansalaisjärjestöksi, jonka toiminta perustuu tasa-arvoon, ihmisarvon kunnioittamiseen ja solidaarisuuteen heikoimpia kohtaan. Järjestö puolustaa erityisesti pienituloisten ja vähäosaisten eläkeläisten etuja. Ikääntymispolitiikaa ohjelma luonnehtii näkökulmaksi koko yhteiskuntapolitiikkaan ja tavaksi tuoda ikääntyneiden ihmisten tarpeet yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Eläkeläiset ry:n ikääntymispolitiikassa ikäihmiset itse osallistuvat yhteiskunnalliseen toimintaan ja valvovat omia etujaan. Ohjelma julkaistaan kokonaisuudessaan Eläkeläinen-lehden syyskuun numerossa. Syksyllä se ilmestyy myös kirjasena. (P.I.) Kymmeniä tilaisuuksia, yli sata lausumaa ja korjausesitystä Monet huolet askarruttavat Eläkeläiset ry:n ohjelma on tehty yhdessä jäsenistön kanssa Oikeus arvokkaassaan ikääntymiseen -ohjelmaa on valmisteltu vuoden verran. Sen aikna yli sata järjestön yhdistystä teki sen luonnokseen korjausestityksiä tai antoi lausuman sitä pohjustaneisiin virikeaineistoihin. ­ Ohjelma on todella tehty yhdessä jäsenten kanssa, Järjestö- ja jäsenkäsittelyn ansiosta ohjelmasta tuli terävämpi ja selkokielisempi, sanoi ohjelmaluonnoksen valtuustolle esitellyt Eläkeläiset ry:n tiedotussihteeri Pekka Isaksson. Eläkeläiset ry:n edellinen ikääntymispoliittinen ohjelma oli vuodelta 2003. Ohjelmaa ovat täydentäneet edustajakokouksissa vuonna 2006 ja 2009 hyväksytyt ikääntymispoliittiset aineistot. Jyväskylässä vuonna 2009 rinnan 50-vuotisjuhlien kanssa pidetty edustajakokous päätti myös ohjelman uudistamisesta. Ohjelma on luonteeltaan periaateohjelma, kuten järjestön valtuusto ohjeisti sen valmistelua vuosi sitten. Yksityiskohtaiset edunvalvontatavoitteet järjestö asettaa vuosittaisessa työsuunnitelmassaan ja muissa asiakirjoissaan yhdessä jäsenten ja yhteistyökumppanien kanssa. Uutta ohjelmaa pohjusti kuusi virikeaineistoa, joissa käsiteltiin muun muassa omaishoitajuutta, vapaaehtoistyötä, eläkkeitä ja niiden verotusta sekä koulutsta, liikuntaa ja kulttuuria. Virikeaineistoja kommentoi pitkälti yli sata yhdistystä. Ohjelman luonnosta käsiteltiin tämän vuoden alussa kaikissa aluejärjestöissä järjestetyissä tilaisuuksissa, joihin osallistui edustajia 130 yhdistyksestä. Lisäksi useat yhdistykset tekivät valtuustolle aloitteita, joissa ohjelmaluonnosta arvioitiin ja tehtiin siihen runsaasti yksityiskohtaisia korjausesityksiä. ­ Olemme saaneet hyvä ohjelman. Luonnos on kehittynyt kovasti jäsen- ja järjestökäsittelyssä, sanoi valtuustossa yhden ohjelmaa käsitelleen valiokunnan puheenjohtaja Anna-Liisa Hettula Kaarinasta. Valtuusto mietti myös, kuinka ohjelmaa v oidaan parhaalla mahdollisella tavalla käyttää Eläkeläiset ry:n ja sen yhdistysten toiminnassa. Ohjelma ilmestyy painettuna kirjasena ssyksyllä, ja siitä laaditaan myös opintoaineisto. Yhdistykset voivat jakaa ohjelmaa muun muassa laiotoksiin ja palvelutaloihin a käyttää sitä jäsenhankinnassa. Ohjelma julkaistaan Eläkeläinen lehden numeossa 5/2011. Nyt se on luettavissa järjestön kotisivuilta osoitteessa www.elakelaiset.fi. Aloitteita muun muassa H yvin monenlaiset asiat ja ongelmat askarruttavat Eläkeläösiety ry:n jäseniä. Suuria huolenaiheita ovat toimeentuloongelmien ja hoivan riittämättömyyden lisäksi omaisahoitajien asema, vanhuspalvelujen valvonta ja eläkeläisten vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnassa. Näin on pääteltvissä yhdistysten aloitteista, joita valtuusto sai käsiteltävkseen peräti 45 kappaletta. Kaikkiin vastattiin sääntöjen ja järjestön vkäytännön mukaisesti. Aloitteiden määrää lisäsi tällä kerlla hieman se, että myös kojrausesitykset ikääntymispoliittiseen ohjelmaluonnokseen tehtiin aloitteina. Niitä tuli 8 yhdistykseltä, osa kriittisiä ja osa kiittäviä. Ilahduttavan paljon oli yksityiskohtaisia ja hyvin perusteltuja korjaus- ja muutosesityksiä. Omaishoidosta huolta Omaishoitajien asema on jatkuvasti yksi suurista huolenaiheista. Siitä olivat aloitteita tehneet Iin Eläkeläiset, Karhulan Eläkeläiset, Karjaan-Pohjan Eläkeläiset ja Pyhäjärven Eläkeläiset. Eläkkeissä haluttiin omaishoidon tuen maksatuksen siirtämistä Kelalle ja tuen verottomuutta tai ainakin sen kohtuullisuutta. Lisäksi aloitteissa kiinnitettiin huomiota omaishoitajien työn raskauteen ja vaadittiin kuntia todella järjestämään lakisääteiset vapaapäivät ja hoidotteville vapaiden ajaksi turvallinen hoito. Valtuusto piti aloitteita tärkeinä ja totesi, että hallitusohjelmakaudella 2011­2015 omaishoidon teun saajien piiriä on laajennettava, tukea korotettava sekä omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa palveluja parannetta. Omaishoidon tuen maksatus tulee siirtää Kelalle yhdenmukaisilla kriteereillä, jolloin kuntienm velvoitteeksi jaa hoitajien tukipalveluista huolehtiminen. Valtuusto kuitenkin tähdensi, että viime kädessä hoito- ja palveluvastuu kuuluu aina yhteiskunnal-
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2011 - 5 Valtuuston lausumat vaativat eläkeremonttia ja ikälakia Lupauksista tekoihin ­ perusturvaa on korotettava Eduskuntavaaleissa kaikki puolueet tunnistivat Suomen keskeiseksi ongelmaksi yhteiskunnallisen eriarvoisuuden voimakkaan kasvun ja köyhien ja pienituloisten lisääntyneen ahdingon. Samaan aikaan, kun väestön rikkain kymmenys on tehnyt selvän irtioton muuhun väestöön, ovat köyhien leipäjonot pidentyneet ja niistä on tullut vakiintunut tapa paikata pahasti rapautunutta virallista sosiaaliturvaa. Eduskuntapuolueiden on lunastettava nyt vaalilupauksensa ja asetettava alkaneen vaalikauden tärkeimmiksi tehtäviksi eriarvoisuuden vähentäminen ja köyhyyden voittaminen. Ne on kirjattava uuden hallituksen ohjelmaan. Hallituksella ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmillä on suurin valta ja sen tuoma vastuu vaaleissa luvattujen poliittisten linjausten pitävyydestä. Yhteiskuntapoliittisten ratkaisujen on tuettava näitä tavoitteita. Se edellyttää perusturvaan merkittäviä korotuksia. Eläkkeissä se tarkoittaa kansaneläkkeen ja takuueläkkeen tason tuntuvaa nostamista. Samalla on poistettava kansaneläkkeen puolisovähennys ja eläkkeen varhennusvähennyksen vaikutus takuueläkkeeseen. Eläkeläiset ry:n valtuusto 17.­18.6.2011 Lupauksista tekoihin ­ ikälaki säädettävä pikaisesti Eduskuntavaaleissa kaikki puolueet ilmoittivat kannattavansa vanhuspalvelujen säätämistä erillisellä ikälailla. Jotta kaikki puolueet ja niiden kansanedustajat pääsevät lunastamaan tämän vaalilupauksen heti toimikautensa alussa, on uuden hallituksen ensitöikseen annettava lakiesitys ikälaiksi. Vanhusten hoidon vakavat puutteet ja ongelmat vaativat lainsäätäjältä poikkeuksellista ripeyttä. Siihen on hyvät tekniset mahdollisuudet, kun sosiaali- ja terveysministeriö julkisti jo vaalien alla luonnoksen ikälaiksi. Kysymys on nyt poliittisesta tahdosta. Lausuntokierroksella oleva lakiluonnos on riittävä pohja lain valmistelun loppuun saattamiselle ja lain säätämiselle voimaan vuoden 2012 alusta alkaen. Lakiluonnoksen jatkokäsittelyssä on huolehdittava, että lakiin todella sisältyy subjektiivinen oikeus hoivaan ja hoitoon. Luonnosta on korjattava niin, että lakiin sisällytetään vanhustenhoidon laatusuositukset mukaan lukien henkilöstömitoitus niin laitoshuollossa kuin kotipalvelussakin. Laissa on määrättävä vanhustenhuollon viranomaisvalvonnasta ja säädettävä lain rikkomisesta aiheutuvista rangaistuksista sekä osoitettava riittävät taloudelliset voimavarat lain toteuttamiselle. Anna-Liisa Hettula (pöydän päässä) johti yhtä ohjelmaa käsitellyttä valiokuntaa. Se hioi myös esitykset kokouksen antamiksi lausumiksi. omaishoidosta ja omavalvonnasta le ja omaishoito voi olla täydentävä hoitomuota ja siihen sitoutuminen vapaaehtoista. Kolmikannasta nelikantaan Kaakkkois-Suomen Aluejärjestö, Karjaan-Pohjan Eläkeläiset ja Saarijärven Eläkeläiset olivat huolissaan eläkeläisten ja eläkeläisjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksista yhteiskunnassa. Niiden mielestä eläkeläisten ääni kuuluu, jos eläkeläisjärjestöt pääsetvät mukaan kolmikantaneuvotteluihin. Eläkeläisten edustus voisi toteutua Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kautta. Valtuusto yhtyi aloitteiden tekijöiden näkemyksiin ja totesi Eläkeläiset ry:n kannalta olevna johdonmukaisya vaatia kolömikantayhteistyön laajentamista. Vastauksessa viitataan myös EETU ry:n joulukuussa 2010 hyväksymään Tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin 2011 ohjelmaan. Siinä vaaditaan EETU:lle vakiintuneen lausunnonantajan asemaa eläkejärjestelmää koskevassa päätöksenteossa. EETU:n ja työmarkkinajärjestö- Raahesta aloite omavalvonnasta Raahen Eläkeläiset oli tehnyt aloitteen vanhuspalveluiden omavalvonnan kehittämisestä. Se esitti, että Elkäkeläiset alkaa kehittää systemaattisia työmuotoja omavalvonnan lisäämiseksi vaikka projektiluonteisesti RAY-rahoiutuksella ja yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa. Valtuusto totesi, että vanhuspalveluiden tila ja valvonta ovat useissa paikoissa todella huonolla tolalla ja yhtyi aloitteiseen. Se velvoitti järjestön hallituksen laatimaan suunnitelman, miten Eläkeläiset ry voisi yhteistyössö EETU ry:n muiden jäsenjärjestöjen kanssa toteuttaa vanhuspalvelujnen oikeusturvaan ja om,avalvontaa liittyvää kouylutusta. Hallituksen on selvitettävä myös RAY:n tukeman projektin mahdollisuutta. jen keskusteluissa työmarkkinajärjestöjen edustjat eivät ole lämmeneet esitykselle, että kolmikanta muutetaan nelikannaksi. Ne ovat tähdentäneet olevansa valtion ohella maksajien edustajia ja katsoneet valmistelun ja sopimisen kuuluvan siksi yksin heille. EETU on vastannut, että mukaan tulisi saada myös edunsaajien näkökulma. Valtuuston mielestä kolmikantaista valmistelua ja sopimista on laajenttava niin, että eläkeläisjärjestöjen ääni saadaan kuuluviinm eläke- ja eläkeläisten sosiaaliturvan kysymyksissä. Valtuusto kehotti järjestön hallitusta työskentelemään aktiivisesti tavoitteen puolesta. (P.I.) Eläkeläiset ry:n valtuusto 17.­18.6.2011 Jäsenmaksu edelleen 14 /v Valtuuston sääntömääräisiin tehtäviin kuuluu tilinpäätöksen vahvistamisen sekä toimintakertomuksen, toimintasuunnitelman ja talousarvion lisäksi järjestön jäsenmaksusta päättäminen. Monta kertaa se on ollut kokouksen puhutuimpia ja kiistellyimpi aiheita. Niin ei ollut tällä kerralla, sillä hallitus esitti maksun pitämistä ennallaan. Niinpä henkilöjäsenmaksu on ensi vuonnakin 14 euroa. Siitä järjestön osuus on 8,05 euroa, yhdistys saa 3,80 euroa ja aluejärjestö 2,15 euroa. Yhdistyksilla ja aluejärjestöillä voi olla kannatusjäseninä yhteisöjä. Niiden jäsenmaksu on 33 euroa vuodessa. Järjestön osuus siitä on 6,50 euroa. Järjestön omien yhteisökannatusjäsenten jäsenmaksukin pidettiin ennallaan eli 300 eurossa. Jäsenmaksut ovat merkittävä tulonlähde sekä yhdistyksille että järjestölle. Järjestön osuutta tosin vähentää se, että jäsenmaksujen laskuttamisesta ja jäsenrekisterin ylläpidosta koituu melkoisesti myös kuluja. Viime vuonna jäsenmaksutuottoja kertyi järjestölle noin 167 000 euroa.
• 6 - Nro 4 kesäkuu 2011 ELÄKELÄINEN Valtuusto myönsi hallitukselle yksimielisesti valtuudet Kuntorannan aseman uudelleenjärjestelyyn Valtuusto antoi järjestön hallitukselle valtuudet toteuttaa Kuntorannan aseman uudelleenjärjestely järjestön yhteydessä sekä hakea Kuntorantaan uusia toimijoita ja omistajia joko järjestön kumppaniksi tai yksin toimijoiksi. Valtuusto päätti yksimielisesti myöntää hallituksen pyytämät valtuudet. Valtuusto myös kiirehti hallitusta toimeen ryhtymisessä. Kuntorannan perusongelma on viime vuosina ollut käyttöasteen alhaisuus. Sen vuoksi liikevaihto on pienentynyt ja taloudellinen tulos on jäänyt tappiolle. Valuusto kuunteli tarkasti selvityksen Kuntorannan esityksestä ja hallituksen päätösestiyksen perusteluineen. Asia käynnisti vilkkaan keskustelun, jonka jälkeen valtuusto antoi yksimielisestyi hallitukselle tarvittavat valtuudet. Valtuusto kuuli hallituksen esityksen ja toiminnanjohtaja Hannu Partasen perusteellisen esittelyn myös järjestön tilintarkastajaa Pasi Purasta, joka piti hallituksen esitystä valtuutuksista hyvänä ja tähdensi sillä olevan kiire. ­ Esitys on hyvä, koska se antaa hallitukselle joustavat mahdollisuudet toimia järjestön jäsenistön eduksi niin kuin järjestön säännötkin edellyttävät ­ Rahat ovat loppumassa ja RAY on päättänyt ohjata sosiaalisen lomatuen kokonaan lomajärjestöjen kautta. Nykytilanne vaarantaa koko järjestön olemassaolon, Puranen sanoi. Purasen puheenvuoro oli vastaus myös valtuuston jäsenen Armas Polon toivomukseen, että asia esiteltäisiin kentälle ennen valtuuston päätöstä. Valtuutetu totesivat, että aikalisää ei ole mahdollsita ottaa. ­ Emme tule kestämään vuotta 2012 nykykaltaisen Kuntorannan kanssa. Valtuutuspäätös on ainoa mahdollisuus, sanoi Matias Salmijärvi Sallasta. Maija Väisänen Joutsenosta toivoi, että valtuusto tekisi yksimielisen päätöksen valtuuksista. Väisänen kertoi olleensa mukana hallinnossa jo silloin, kun vuosituhanne alussa tehtiin päätöstä Kuntorannan yhtiöittämisestä. ­ Muistan, kuinka vaikea sekin päätös oli, vaikka Kuntorannan jättäminen järjestön suoraan omistukseern olisi merkinnyt arvonlisäveron ulottamista järjestön kaikkeen taloudelliseen toimintaan. Ada Juvonen Mäntästyä toivoi, että hallitus tekee valtuudet saatuaan kaiken mahdollisen, että Kuntoranta säilyy edelleen eläkeläisten virkistys-, koulutus- ja lomaviettopaikkana. Sitä tähdensi myös järjestön puheenjohtaja Kalevi Kivistö, joka totesi, että Kuntorannan pani alulle tietty sukupolvi, jonka kaikki lomatoiminta ja sosiaalinen toiminta keskittyivät Kuntorantaan. ­ Nyt ei näin ole, vaan eläkeläisillä on lomailua ja sosiaalista toimintaa Kuntorannan ulkopuolellakin. Toimintaympäristö, matkailuja lomabisnes, on muutenkin äärimmäisen hankala. Muistettakoon esimerkiksi Lomaliiton konkurssi, ja sen taustalla oli sentään koko mahtava SAK, Kivistö sanoi. (P.I.) Toiminnanjohtaja Hannu Partanen: Kuntorannan asemaa arvioitava rohkeasti uudelleen Järjestö omistaa nyt suoraan Kuntorannan kiinteistöt ja on vuokrannut ne itse omistamalleen liiketoimintayhtiö Kuntoranta Oy:lle. Yhtiön viime vuodet ovat olleet taloudellisesti raskaita. Omistajana järjestö on joutunut tukemaan yhtiön tappiollista toimintaa, jotta yhtiön oma pääoma on säilynyt osakeyhtiölain edellyttämällä tasolla. Järjestö on antanut vuosien aikana pääomalaina yhtiölle yhteensä 271 000 euroa. Kuluneen kahden tilivuoden aikana on turvauduttu vuokrahyvitykseen. Vuonna 2009 järjestön vuokrahyvitys yhtiölle oli 140 000 euroa ja viime vuona 112 000 euroa. Vuokrahyvitysten jälkeenkin yhtiö teki molempina vuosina tappiolliset tulokset. Samalla yhtiö veti myös järjestön tilinpäätökset molemmilta vuosilta miinukselle. Näin ei voi pitkään jatkua ilman, että tilanne uhkaa järjestön vakaana ollutta taloudellista asemaa. Yhtiön vaikeudet näyttäytyvät toistuvina kassaongelmina ja ne heikentävät myös järjestön rahoitustilannetta. Kun järjestö omistaa suoraan Kuntorannan kiinteistöt, ovat kiinteistöihin liittyvät investointivastuut järjestöllä. Kuluvien vuosien isoimmat investoinnit on toteutettu velkarahalla. Velkojen vakuutena on järjestön omaisuutta. Velat on laskettu hoidettavan Kuntorannan vuokratuotoilla, joilla tulisi varautua myös tuleviin investointitarpeisiin. Kun liiketoiminnan tuloksen teko yskii pahasti ja pitkäkestoisesti, aiheuttaa se yhtiölle vuokranmaksuongelmia ja se taas poikii omistajajärjestölle murheita lainojen hoidossa. Vaikka investointilainojen nykyinen taso 1,2 miljoonaa euroa ei olekaan mitenkään kohtuuttoman suuri, edellyttää niiden hoitaminen kuitenkin säännöllistä, ajallaan tapahtuvaa ja sovitun suuruista vuokratuloa järjestölle. Yhtiö ei näistä velvoitteistaan ole suoriutunut. Vuokravelka on tehtyjen järjestelyjen jälkeen kuluvan vuoden aikana edelleen kasvanut. Tilanteesta seuranneet rahoitushuolet ovat merkinneet myös sitä, että investoinnit Kuntorantaan kiinteistöihin on jouduttu laittamaan jäihin. Tämä kasvattaa tulevaisuuden investointipaineita ja samalla rahoituksellisesti uuden velan ottamisen tarvetta. Lomatoiminnan toteuttaminen edellyttää ajanmukaisia tiloja ja ne taas määrävälein tapahtuvia korjauksia ja uudelleen järjestelyjä. Investointeja on voitu vielä siirtää mutta ei niiden tarvetta voi poistaa. Välttämättömien investointien siirtämisessäkin on jo näkyvissä takaseinä. Kuntorannan kiinteistöjen omistaminen ja siellä oman liiketoiminnan harjoittaminen ovat järjestölle taloudellista toimintaa. Tältä toiminnalta pitää edellyttää taloudellista tulosta niin, että sen avulla voidaan taloudellisesti tukea järjestön sääntöjen mukaista yleishyödyllistä toimintaa. Nykyisessä tilanteessa ja rakenteessa on vaarana, että heikosti kannattava ja tappiollinen liitetoiminta kuormittaa järjestön nykyisiä resursseja liikaa. Samalla on vaarana, että rahavirrat kääntyvät pysyvästi väärin päin niin, että liiketoiminta syö varsinaisen toiminnan voimavaroja ja näivettää todellisen toiminnan edellytyksiä. Ei voi ole perusteltua, että järjestön muun varainhankinnan tuotoista katetaan, muuten kuin korkeintaan hetkellisesti, Kuntorannan tappioita. Kuntorannan toiminnan taloudelliset realiteetit, menestyvän toiminnan taloudellisten edellytysten hakeminen ja toimialan yleisissä puitteissa tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset (esimerkiksi muutokset sosiaalisessa lomatoiminnassa) edellyttävät, että Kuntorannan asemaa arvioidaan nyt rohkeasti uudelleen. Kaiken arvioinnin perustaksi tulee asettaa se, että järjestön sääntöjen mukaiset tehtävät asetetaan etusijalle ja taloudellinen toiminta nähdään välineenä näiden tehtävien tukemiselle. Taloudellisessa toiminnassa tulee välttää riskejä, joilla vaarannetaan perustehtävissä onnistumista. Jo olemassa olevia ja tunnistettavia riskejä on pyrittävä samalla nopeasti pienentämään. Sosiaalilomista enemmän s. 8
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2011 - 7 Maija Väisänen. Matias Salmijärvi. Eläkeläiset ry sijoitti paljon Kuntorannan välttämättömiin korjauksiin ja laajennuksiin 2000-luvulla. Kalevi Kivistö: Tavoitteena on sekä järjestön että Kuntorannan toimintaedellytysten parantaminen Kuntoranta on meidän paikka, jos käytämme sitä Eläkeläiset ovat niin järjestönä kuin järjestön jäseninä sijoittaneet Kuntorantaan paljon ­ varoja, talkootyötä ja tunnetta. Eläkeläisten sukupolvet ovat toisensa jälkeen ottaneet paikan omakseen. Yhteiskunnan kehitys on kuitenkin vähitellen monipuolistanut loman vieton mahdollisuuksia ja kurssipaikkojen tarjontaa. Kehitys on johtanut siihen, että jäsenistömme osuus Kuntorannan käyttäjistä on tasaisesti pienentynyt. Kuntorannan talous on siksi yhä suurempien haasteiden edessä. Joudumme etsimään uusia ratkaisuja, joilla turvaamme järjestömme perustoiminnan jatkuvuuden ja samalla Kuntorannan toiminnan kehittämisen. Kaikkien ratkaisujen lähtökohtana on Kuntorannan pysyminen meidän paikkana. Kuntorannan tulee olla jatkossakin ennen kaikkea Eläkeläiset ry:n jäsenistön käytettävissä. Sen pysyminen meidän paikkana riippuu meistä, siitä miten aktiivisesti me Kuntorantaa käytämme. Jäsenistön käytön aktivoimisessa on haastetta myös Kuntorannalle itselleen. Sen tulee tuottaa palveluja, jotka kiinnostavat jäsenistöämme ja tekevät paikasta houkuttelevan. Riippumatta hallinnollisista ratkaisuista tulee Kuntorantaa kehittää entistä puoleensa vetävämmäksi niin jäsenistöllemme kuin paikan muillekin käyttäjille. Eläkeläiset ry:n varsinainen toiminta ja Kuntoranta selvemmin erilleen ­ Eläkeläiset ry:n ja jäsenten kannalta Kuntorannan liiketoiminnan uudelleenjärjestelyllä tavoitellaan järjestön varsinaisen, sääntöjen mukaisen toiminnan turvaamista ja kehittämistä, sanoo toiminnanjohtaja Hannu Partanen. ­ Samalla kun uudistuksilla halutaan vapauttaa voimavaroja varsinaisiin järjestötehtäviin, vahvistetaan Kuntorannan mahdollisuuksia toimia nykyaikaisena ja kehittyvänä kylpylähotellina. Tavoitteena on, että Kuntorannan kehittyvät palvelut ovat järjestön jäsenistön käytettävissä myös tulevaisuudessa. ­ Uudelleen organisoinnissa järjestön varsinainen toiminta halutaan pitää nykyistä selvemmin erillään Kuntorannan liiketoiminnasta. Tätä tavoitetta tuetaan yhtiöittämällä Kuntorannan kiinteistöt erilliseksi järjestön omistamaksi yhtiöksi. Nykyinen liiketoimintayhtiö Kuntoranta Oy säilyy edelleen omana yhtiönään. ­ Perustettava kiinteistöyhtiö omistaa ja hallinnoi Kuntorannan kiinteistöjä sekä vastaa kiinteistöihin liittyvistä velvoitteista kuten investoinneista. Järjestön ja Kuntoranta Oy:n nykyinen keskinäinen vuokrasuhde muuttuu kiinteistöyhtiön ja liiketoimintayhtiön väliseksi vuokrasuhteeksi. kylpylähotellibisneksen. Kuntorannan kiinteistöjen omistaminen ei ole järjestölle itsetarkoitus. Jos varteenotettava ostajavaihtoehto kiinteistölle löytyy, niin kaupasta ollaan valmiita neuvottelemaan, Partanen sanoo. Rakenteiden uudistaminen voi edetä asteittain, vaihtoehtoisina ja toisiaan täydentävinä ratkaisuina. Ratkaisuihin vaikuttavat viranomaisten ennakkopäätökset esimerkiksi verokohtelussa ja eri yhteistyötahojen ja mahdollisten kumppaneiden valmiudet ja tavoitteet. ­ Järjestön edut parhaiten turvaavien ratkaisujen valmistelu vaati paljon käytännön työtä ja myös kärsivällisyyttä. Tärkeää nyt on, että valtuuston yksimielisellä päätöksellä on otettu suunta Kuntorannan aseman uudelleen järjestämiseen ja annettu hallitukselle valtuudet viedä asioita eteenpäin, Partanen sanoo. Kiinteistöjen omistaminen ei ole itsetarkoitus Valtuuston päätöksen mukaisesti järjestö selvittää myös mahdollisuudet hankkia kumppaneita niin kiinteistökuin liiketoimintayhtiöönkin. Kumppaneiden kautta haetaan uusia mahdollisuuksia ja pääomia Kuntoranta kehittämiseen. ­ Tässä vaiheessa ei ole poissuljettu myöskään vaihtoehto, että jokin ulkopuolinen taho ottaisi hoitaakseen koko
• 8 - Nro 4 kesäkuu 2011 ELÄKELÄINEN RAY ohjaa kaiken sosiaalilomien tuen lomajärjestöjen kautta Järjestön omat sosiaalilomat päättyvät vuoteen 2012 Kuntorannan aseman selvittämistä ja uudellenorganisointia vaatii myös Rahaautomaattiyhidstyksen päätös, että sen tuki sosiaaliseen lomatoimintaan eläkeläisjärjestöille loppuun vuoden 2013 alusta. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama sosiaalinen lomatoiminta muuttuu vuoden 2012 alusta niin, että lomatoiminta keskistetään tapahtuvaksi yksin lomajärjestöjen kautta. Eläkeläisjärjestöille RAY on luvannut tästä pääsäännöstä yhden vuoden poikkeuksen. Eläkeläisjärjestöt saavat lomaavustusta vielä vuodelle 2012. Tämän jälkeen Eläkeläiset ry:n kuin myös muiden eläkeläisjärjestöjen loma-avustukset loppuvat. Lisävuosi on eläkeläisjärjestöille välttämätöntä. Se antaa hieman aikaa muuttaa perinteistä toimintamallia ja sopeutua uuteen tilanteeseen. Vuoden 2012 aikana jäsenyhdistykset tulevat saamaan selkeät toimintaohjeet sosiaalisesta lomatoiminnasta vuodesta 2013 alkaen. Muutoksen jälkeen järjestö ohjaa lomatuen tarpeessa olevia omia jäseniään ja muita eläkeläisiä asioimaan varsinaisten lomajärjestöjen kautta. Järjestö tulee solmiman yhden tai useamman lomajärjetön kanssa kumppanuussopimuksen. Sopimusten puitteissa järjestö tulee jatkossa osallistumaan eläkeläisille suunnattujen lomien kehittämiseen sekä ohjaa eläkeläisiä näille lomille. Lomalaisten valinta ja lomatuen jako tapahtuu lomajärjestöissä. Samalla lomajärjestöt vastaavat lomatuotteista ja lomapaikkojen valinnasta. Viime vuonna Eläkeläiset ry sai RAY:ltä lomatukea 188 000 euroa. Sillä rahalla lomamahdollisuus kyettiin tarjoamaan 884 lomatuen tarpeessa olevalle eläkeläiselle. Lomavuorokausia heille kertyi yhteensä 4 420. Lomatukea hakeneita ja siihen oikeutettuja henkilöitä oli huomattavasti enemmän, mihin avustusraha riitti. Kuluvalle vuodelle lomatukea saatiin 190 000 euroa ja saman suuruisena avustuksen ennakoidaan olevan vielä viimeisenä avustusvuotena 2012. Muutos painaa Kuntorannan lomatoiminnan yksi perusta on aina ollut sosiaalisen lomatoiminnan toteuttaminen eläkeläisille. Vuosikymmenien aikana sitä on tehty RAY:n avustuksen turvin ja menneinä vuosina myös järjestön omalla tuel- Iso asia järjestölle ja jäsenyhdistyksille RAY:n lomatuki on ollut ja tulee jatkossakin olemaan erittäin tärkeä pienituloisille eläkeläisille. Se tarjoaa vuosittain lomamahdollisuuden tuhansille sellaisille eläkeläisille, joilla taloudellisista ja elämäntilanteen muista syistä johtuen ei olisi mahdollisuuksia loman viettoon ilman avustusta. Eläkeläisyhdistykset tekevät merkittävää työtä organisoidessaan eläkeläisten lomatoimintaa muodostamalla lomaryhmiä, auttamalla lomatuen hakemisessa ja tarjoamalla vertaistukea itse lomilla ja niihin liittyvillä matkoilla. Yhdistykset ovat luonteva perusta lomatoiminnan organisoimiselle, vaikka henkilön jäsenyys yhdistykseen ei olekaan lomatuen myöntämisen ehto. la. Nyt kun järjestön oma sosiaaliperusteinen lomatoiminta päättyy, joudumme arvioimaan uudelleen myös Kuntorannan asemaa ja tehtäviä järjestöyhteisössä. Oman sosiaalisen lomatoiminnan päättymisellä on myös vaikutuksensa Kuntorannan talouteen. Vuonna 2010 RAY:n lomatuki ja sosiaaliloma-asiakkaiden omavastuuosuudet olivat yhteensä 307 000 euroa. Kun päälle tuli vielä lomiin Lomahan on poikaa Vihdoikin. Olin haaveillut lomasta jo toistakymmentä vuotta, eli hyvää ei odota koskaan liian kauna. Maanantai-iltapäivällä poika toi minut Kuntorantaan. Oli kahden hengen huone, jonka sain yksin haltuuni. Ensimmäinen elämys: valkoiset lakanat ja tyynyliinat. Ikkunasta katsottuna valkoinen jatkui lumihangen myötä silmänkantamattomiin. Siitä se lomailu alkoi. Ilta kului asettuessa talon tavoille. Ensimmäinen yö meni petiä kokeillessa, oli pehmeä omaan petiin verrattuna. Tottumus on toinen luonto, eli sain unta omiksi tarpeikseni. Jopa päivisin nukuin tuntikaupalla. Lomailijoita oli vähän. Aamujumpalla päivät aloitettiin, tietysti aamupalan jälkeen. Oli tarjolla vesivoimistelua, opastettua lenkkeilyä. Lenkille ei ollut lähdössä muita kuin minä. Samoin oli makkaranpaiston laita. Kuitenkin lumikenkäkävelyyn oli lähdössä toinenkin tyttö minun lisäkseni. Eipä tuo haitannut. Ruoka-ajat menivät miettiessä, lihonko jos syön vielä tuon... Kotona olisin saanut miettiä päänsä pyörälle, mitähän minä tänään laittaisin. Nautin näistä vapaaherran päivistä. Iltaisin kahvikupin ääressä kävin kuuntelemassa vanhoja ihani valsseja. Joka ilta oli karaoke- tai levytanssit. Ei ollut ketään ennestään tuttua, mutta suupalttina sain kyllä puheseuraa. Laitankin nyt tanssi-iltojen pöytäseurueelle terveiseni. Lepäsin monelle viikolle eteenpäin. Tässä jälkeenpäin muistelut lomasta sekoittuvat taas arjen pyöritykseen. Otin myös käsihoitoa sekä kiinalaista jalkaterapiaa. Molemmat olivat tehokkaita. Kiitokset vielä loman järjestäjille sekä koko Kuntorannan henkilökunnalle. Inkeri Nuutinen Tervo liittyvää oheismyyntiä, oli sosiaalilomiin sidoksissa oleva myynnin yhteenlaskettu arvo lähes viidennes Kuntorannan koko liikevaihdosta. Järjestön lisäksi eräät lomajärjestöt ovat järjestäneet Kuntorannassa RAY:n tukemia lomia. Tavoitteena on, että Kuntoranta kykenee jatkossa paikkaamaan järjestöjen omien tukilomien aiheuttamaa lomavuorokausien menetystä lomajärjestöjen lisääntyvällä käytöllä. Omien sosiaalilomien päättymisen myötä poistuu yksi merkittävä historiallinen syy tarpeelle ylläpitää järjetön omaa lomapaikkaa. Muutokseen liittyvät suorat taloudelliset seikat kiirehtivät välttämättömyyttä arvioida Kuntorannan aseman uudelleen. Vähintäänkin ensimmäiset päättävät askeleet uudelleen järjestelyissä on otettava vielä kuluvan vuoden aikana ja kokonaisuuden pitää olla ratkaistuna vuoden 2012 loppuun mennessä. Ratkaisujen yksityiskohdista riippumatta tavoitteena on, että Kuntoranta on jatkossakin merkittävä paikka eläkeläisten ja muun sosiaalisen lomatoiminnan toteuttamisessa. HANNU PARTANEN Tätä pitää jatkaa Pirkanmaalaisilla iloinen päivä Lautsiassa Aurinkoinen toukokuun alun kevätsää toivotti liki 300 pirkanmaalaista eläkeläistä viettämään yhteistä päivää Lautsian lomakeskukseen Hauholle. Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan yhdistysten matkavastaavien ideoima ja toteuttama kevättapaaminen järjestettiin nyt toista kertaa. Talo tuli niin täyteen vieraita, että ruokailu piti järjestää kahdessa erässä. Toisen ryhmän ruokaillessa saattoi toinen ryhmä tutustua lomakodin kauniiseen ympäristöön, käyttää hyväkseen allas- ja saunaosastoa tai aloittaa ulkopelit, ketjun heiton, renkaan heiton ja ukonsuun. (On ainakin minulle aivan uusi peli.) Haitaristit Jouko Pesonen Valkeakoskelta ja Arvi Saarinen Ylöjärveltä viihdyttivät myös vieraita. Aluejärjestön puheenjohtaja Matti Tolvasen tervehdyssanojen jälkeen yhdistykset esittivät ohjelmaa: Hämeenkyrö-Viljakkalan yhdistyksestä oli kuoro, tamperelaisilta sketsi ja salon- Pirkanmaa satsaa yhdistysten koulutukseen Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan aluejärjestön kevätkokouksessa maaliskuun lopussa keskusteltiin vilkkaasti muun muassa siitä , millä tavoin aluejärjestön toivotaan tukevan paikallisyhdistysten toimintaa. Kokouksessa päädyttiin siihen, että tärkeintä on tukea yhdistysten kouluttautumista. Avustusta myönnetään hakemuksesta ottaen huomioon yhdistyksen koko ja taloudellinen tilanne. Aluetoimikunta kouluttautui itse yhdistysten verotusasioista toukokuussa kokeneen yhdistysaktiivin Seppo Kallion johdolla. Tanssin iloa ja kohtaamisia kitanssia, nokialaisiltakin oli runoa ja sketsi, Ylöjärven Arvi Saarinen esitti yksinlaulua. Kaikesta paistoi innostus, taito ja esittämisenilo. Oli tietenkin myös arpajaiset ja ulkopelien palkintojen jako. Tanssit tahditti komeasti kaksi hanuristia. Ihan lopuksi laulettiin Hämeenkyrö-Viljakkalan yhdistyksen kuoron kanssa Kultainen nuoruus. Päivä oli ilahduttanut ja virkistänyt, oli tavattu vanhoja tuttuja ja ystäviä ja tutustuttu uusiinkin ihmisiin. Oli vaihdettu kuulumiset ja pohdittu vähän maailman menoakin. Yleisesti todettiin, että tällaisia tapaamisia pitää ehdottomasti jatkaa. Maire Kauhanen
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2011 - 9 Tutkija Jouko Karjalainen: Köyhistä ei ole huolehdittu Eläkeläiset ry:n valtuustossa alustanut tutkija Jouko Karjalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo suuren käänteen suomalaisten tulonjaossa tapahtuneen 1990-luvun puolivälissä. ­ 1960-luvulta suomalaisten tuloerot pienenivät maailmanennätysvauhtia. 1990-luvun puolestävälistä ne ovat puolestaan suurentuneet lähes yhtä rajusti. Karjalainen jäljitti tuloerojen kasvun yhdeksi lähtöpisteeksi Paavo Lippoisen ykköshallituksen ajan. Silloin ryhdyttiin puhumaan, että tuloerojen kasvu ei haittaa, jos köyhistä pidetään huolta. ­ Ei ole pidetty, Karjalainen sanoo. Köyhyydern Karjalainen määrittelee vastentahtoiseksi tilanteeksi, joka rajoittaa olennaisesti mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan. ­ Köyhyys on ennen muuta taloudellista ahdinkoa, Karjalainen sanoo. Tulonjakoa mitataan Gini-kertoimella, jota ei pidä sekoittaa samannimiseen, erityisesti englantilaisten siirtomaaupseerien suosimaan viinaan. Eräänlainen yhteiskunnallisen sekavuustilan paljastaja Gini-kerroin kuitenkin on. Mitä alhaisempaa arvoa Gini-kerroin näyttää, sitä tasaisemmin tulot jakaanutvat. Gini-kertoimen nopea nousu kertoo yleensä, että yhteiskunnassa on alettu elää kuin pellossa ­ ainakin jotkut ovat. ­ Suomessa Gini-kerroin kasvoi prosenttiyksikön vuodessa 1990luvun laman jälkeen. Se tuntuu pieneltä luvulta, mutta se toistui vuosi vuodelta. Ylimmän tulonsaajakymmenyksen ja erityisesti huipputuloisen, ylimmän tulonsaajaprosentin tulot kasvoivat dramaattisesti, Karjalainen totesi. yhteiskunnasta paljon enemmän kuin pelkän tulonjakotilaston. ­ Eriarvoisuuden lisääntymisestä aiheutuu paljon kustannuksia yhteiskunnalle. Tuloerot kertovat myös yhteiskunnan eheyden ja jakaantumisen asteesta. ­ On huomttava myös se, että keskimääräisen tulotason kasvu ei enää lisää kehittyneissä maissa yleistä hyvinvointia, vaan kertoo tulonjaosta ja tuloeroista, Karjalainen sanoi. Kivaa ei ole kultaisissa häkeissäkään ­ Tulonjaon tasaisuus on kaikkien etu. Suomeen ei pidä päästää syntymään muista länsimaista tuttua tilannetta, jossa rikkaat elävät niin sanotuissa kultaisissa häkeissä eli tarkoin muusta yhteiskunnasta eristetyillä ja vartioiduilla alueilla. Tulonjaon tasaisuus on kaikkien etu. Karjalainen kysyi myös, kuinka päästä eteenpäin ja vcastasi kysymykseen muutaman kohdan ohjelmalla. ­ Siihen kuuluu yhteiskunnan antama koulutustakuu, työkyvyn saavuttamista ja ylläpitämistä edistävät palvelut ­ kuntoutus, päihdehuolto ja päivähoito, työn ja sosiaalisten tukien yhdistäminen ja matalat työhönottokynnykset. Eläkeläisissä paljon pienituloisia Köyhyys on iskenyt moniin ryhmiin, myös eläkeläisiin. Tällä hetkellä 60 vuotta täyttäneistä suomalaisista peräti 19 prosenttia eli joko viides on EU:n köyhyysriskirajan perusteella pienituloinen. Tähän ryhmään kuuluu siis noin 230 000 ikääntyvää ja vanhusta. Yhden hengen talouksia pienituloisista on 360 000. Joka kolmas yksin elävistä sinnittelee siis EU:n köyhiisriskirajan alapuolella. Suhteellisesti lähes yhtä suuri osa eli 31 prosenttia yksinhuoltajista kuuluu pienituloisiin. Tuloerojen seuraaminen kertoo OECD huolestui, gini lähti kasvuun Suomessa ollaan nyt tilanteessa, jossa jopa köyhien kurittamiseen paneutunut Kehittyneiden maiden järjestö OECD on huolestunut tuloerojen kasvusta. ­ Siihen on kolme selitystä. Ensimmäinen on, että OECD katsoo pohjoismaisen hyvinvointivaltion mallin sittenkin toimivan. Se ei kuitenkaan selitä sitä ristiriitaa, että Suomessa on toteutettu juuri OECD:n suosimaa politiikaa. ­ Kolmas selitys on, että OECD ­ Tulonjaon tasaisuus on kaikkien etu, Jouko Karjalainen sanoi. ei ymmärrä pohjoismaista mallia, jossa perusturvaa ja korkeaa palvelutasoa pidetään yllä korkeahkolla tuloverotasolla. Itse pidän tätä selitystä todennäköisenä. Tuloerojen kasvu jatkui katkeamatta 1990-luvun laman jälkeen aina vuoteen 2008 alkaneeseen taloustaantumaan ja sitä seuranneeseen lamaan asti. Niin tuloeroille käy aina laman oloissa, Karjalainen totesi. PEKKA ISAKSSON Hankasalmen Eläkeläiset Kajaanissa Lähtijöitä oli hyvä joukko ja matkaan otettiin mukaan reipas ja iloinen mieli. Perille päästyämme saimme viikon ohjelman, siinä oli tiivis jakso liikunnanohjaajan ohjattua vapaa-ajanohjelmaa. Matkavastaava oli kutsunut Kajaanin Eläkeläiset ry:n vierailulle ja niinpä he ottivat kutsun vastaan. Meillä oli rattoisa ilta laulun ja rupattelun merkeissä. Meidän naislaulajat lauloivat lopuksi Serenaadin miehelle. Viikko meni vauhdilla ja kiirettä pukkasi, kun vielä kevätpörriäinenkin tupsahti siihen, ihmekös tuo, nythän on kevät. Kotiinlähdön aika kuitenkin koitti ja kiitänkin nyt lopuksi omasta puolestani kaikkia mukana olleita. Toivotan lisäksi kaikille oikein hyvää kesän odotusta! HP Jämsänkoskella juhlittiin 40-vuotiasta Jämsänkosken Eläkeläiset juhlivat 40 vuotista taivaltaan Jämsänkosken Ilveslinnassa sankan jäsen ja ystäväjoukon kanssa. Muualta paikalle tulleet ovat aina kiinnostuneita kauniin linnamaisen rakennuksen historiasta .Kenraali Rudolf Walden rakennutti linnan espanjalaista linnaa esimerkkinä käyttäen. Ilveslinna valmistui ennen talvisotaa ja sotavuosina rakennuksessa oli sotasairaala. Ilveslinna on todella nähnyt monenlaisia taide- ja kulttuuritapahtumia. Juuso Waldenin aikana jopa työläisille tarjottiin Ilveslinnassa tuotantopäivällisiä. Ei ihme jos Juuson ajasta on nostalgisia muistoja. Juhla aloitettiin Biritan hanurilla soittamilla Nuoruusmuistoilla, niitähän meillä eläkeläisillä riittää. Tilaisuuden juonsi tottuneesti Kari Vuorenpää. Puheenjohtaja Eero Peutereen tervehdyssanojen jälkeen Ahti Virtanen musisoi huuliharpulla. Saara Saarikosken runonlausunnan jälkeen saapuivat Korven koulun lapsikuorolaiset ilahduttamaan laulullaan juhlaväkeä. Huhlapuheessaan Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, ministeri Kalevi Kivistö käsitteli mm. taitettua indeksiä, jonka korjaaminen tuntuu olevan iäisyyskysymys. Juhlapuheen jälkeen Eläkeläisten kuoro esiintyi Biritta Vuorenpään säestyksellä. Teuvo Vuorenpää kertoi yhdistyksen alkuajoista ja nykyisyydestä Tällähetkellä suurin ongelma on Jämsänkosken terveysaseman lakkauttaminen, joka tuottaa etenkin eläkeläisille haittaa ja lisäkustannuksia. Eläkeläisten aloitteesta kerättiin noin 3000 nimen adressi terveysaseman säilyttämisen puolesta. Adressilla pyyhittiin kuvaannollisesti takapuolta sillä eräät tahot olivat lakkauttamisesta jo päättäneet. Kari Vuorenpää ehti juonnon ohessa lurauttamaan laulun ja sen jälkeen Teuvo Vuorenpää ja Aarne Jäntti esittivät näytelmät Kun mamma oli nuori sekä Kaipaan Sinua nainen Ennen loppumarssia Kalevi Kivistö Raija -Liisa Virtasen avustuksella jakoi ansiomerkkit ja ruusut Ansiomerkin saivat Tuula Tikka, Alli Virtanen, Väinö Vehmanen ja Eero Peutere. Ruusuilla palkittiin seuraavat aktiivit: Irja Salminen, Pirkko Mustonen, Hilja Sneck, Aarne Leppänen, Martti Leppänen, Reijo Heikkilä ja Reino Welling. Hyvin onnistuneen ja mieliinpainuvan juhlan ruokaja kahvitarjoilusta sekä pöytien koristelusta vastasivat Jämsän Ammattiopiston opiskelijat ja opettajat. Heille kuuluu erityiskiitos! Reijo Welling Joutui armas aika Takana on kova, kylmä ja runsasluminen talvi, mutta siitä viis: Haapajärven Eläkeläiset ry otti ja järjestää tempaisi perinteiset kevätkarkelot Reisjärven Hipporannassa. Mukaan kutsuttiin Pyhäjärven ja Reisjärven Eläkeläiset. Ohjelmaa oli laidasta laitaan: ihanaa kanteleensoittoa, ylistyslaulu elämälle, runoa muutaman naisen voimalla, muusikko ja taikuri Pauli Raivio. Juhlan avasi meidän ikioma Armas Tervakoski, yhdistyksemme puheenjohtaja. Kanteletta soittivat Elvi Tulppo, Sirkka Tikkanen ja Laura Parkkinen. Taikuudesta huolehti Pauli Raivio, kuten myös tanssimusiikista. Haitari soi haikeesti; alan ammattilainen oli asialla. Siinä välissä juotiin kahvit. Keittiön puolella emännöivät Terttu, Esteri ja Enni. Sauna odotti kylpijöitä. Minusta erityisen mukaansatempaava oli kolmen naisen esittämä jenkka. Kyllä nainen on kaunis ihminen, peilikuvakin kertoo sen. Kekseliäskin ihminen on, ainakin tämä Erkki Saari, joka lauloi ja soitti kummallsita soitinta, jonka hän hallitsi kuin vanha tekijä konsanaan. Jännä vempeli oli tuo pyykkilautakokoelma. Ohjelmaa oli paljon muutakin mukavaa ja tietysti lopuksi tanssia. Kyllä meillä sopu säilyy ja yhteistyö Pyhäjärven ja Reisjärven yhdistysten kanssa vain tiivistyy. Syksyllä palaillaan toimiin reippaina kuin partiolaiset. Nyt ollaan lomalla niin kuin koululaiset konsanaan: saletisti natsaa. Aika ei todellakaan kulu, vaan se täyttyy. Hyvää kesää kaikille! Raili Kauppinen
• 10 - Nro 4 kesäkuu 2011 ELÄKELÄINEN Eläkeläisjärjestöjen yhteistyö tuottanut tulosta Eläkeläisten asiat kirjattu hallitusohjelmaan paremmin kuin koskaan Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n ja Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö pitää hallitusohjelmaa lupaavana eläkeläisten kannalta. ­ Eläkeläisten esitykset on nyt kirjattu hallitusohjelmaan ehkä paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Järjestöjen yhteinen esiintyminen on asiaa varmasti auttanut. EETU asetti hallitusohjelmaneuvotteluihin tavoitteet, jotka koskivat vanhuspalvelulakia, omaisja läheishoitoa, eläkeindeksien korjaamista ja eläkeläisjärjestöjen osallistumista eläke- ja ikäpoliittisten asioiden valmisteluun. Kaikista tavoitteista on merkintöjä uudessa hallitusohjelmassa. Vanhuspalvelulailla luvataan turvata "iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan". Jokaisella on oikeus palvelusuunnitelmassa määriteltyyn hoivaan ja kuntoutukseen. Jokaiseen kuntaan tulee perustaa vanhusneuvosto valvomaan päätösten toteutusta. Myös omaishoidon tukea luvataan kehittää lisäämällä tuen kattavuutta ja saatavuutta ja yhtenäistämällä tuen myöntämisperusteet. Omaishoitajille tarjottuja tukipalveluja samoin kuin kotiin vietäviä palveluja ja asumistukea luvataan kehittää. ­ Ohjelma jättää kysymysmerkiksi lain rahoituksen, jota kuntien valtionosuusmenojen leikkaus vielä kiristää. Hoidon laadun valvonnan kehittäminen kaipaa niin ikään vielä parantamista, Kivistö sanoo. Hallitusohjelmassa todetaan, että yhteisymmärrys työmarkkinajärjestöjen kanssa on löydyttävä mm. "riittävän eläketurvan, mukaan lukien indeksisuoja, varmistamiseksi." Ja edelleen luvataan asettaa "työryhmä arvioimaan työeläkeindeksijärjestelmän mahdollisia muutostarpeita. ... Varmistetaan, että eläkkeensaajien edustus on mukana selvitystyössä." Myös muita sidosryhmiä luvataan kuulla ja ottaa huomioon rahoitus, työeläkemaksut ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. ­ Tärkeää on, että indeksisuoja otetaan tarkasteltavaksi ja että eläkeläisjärjestöt pääsevät mukaan valmisteluun. Työ tulee olemaan haastava, koska työlle asetetut reunaehdot ovat melko vaativia, Kivistö sanoo. EETU:n kannalta oli erittäin myönteistä, että sen edustaja kutsuttiin hallitusneuvotteluihin asiantuntijaksi. Kalevi Kivistö toimittikin laatimansa muistion eläkeläisten keskeistä ongelmistya ja EETU:n niitä koskevista tavoitteista hallitusneuvottelijoille. EETU rty:n viimevuotinen sihteeri Veronica Fellman jokaa toukokuussa pidetyn kevätkokouksen osanottajille toimintakertomusta. Kokous kuuli myösd laajan selonteon EETU:n hallituksen ja työvaliokunnan kannaotoista hallistusohjelmaan toimitusjohtaja Lauri Kivinen että seminaarissa alustanut YLE:n julkaisujen asiakkuus-ja mediayksikön päällikkö Erik Bäckman totesivat YLE:n ohjelmien uskollimisimpien seuraajien löytyvän iäkkäämmistä ikäryhmistä. Sen sijaan nuoret suhtautuvat YLE:n ohjelmiin nuivasti. Keskustelua ja kritiikkiä seminaarissa aiheutti YLE:n johtajien viesti kanavien profiloinnista, jonka yhtenä tavoitteena on lisätä viihdyttävän sisällön määrää. Kokouksen osanottajat pitivät sitä vähintään arveluttavana kehityssuuntana maailmassa, jossa fakta-aineiston tärkeys ja merkitys korostuvat. Seminaarissa kuultiin Helsingin Sanomien poliittisen toimituksen toimittajan Teija Sutisen rehti arvio siitä, miksi eläkeläisjärjestöjen näkemykset yltävät niin harvoin valtajulkisuuden palstoille. ­ Syynä on se, että eläkeläisjärjestöjen edustajat eivät istu niissä pöydissä, joissa päätöksiä tehdään, Sutinen totesi. oikeus hoitoon samaan tapaan kuin lasten päivähohdon osalta on tehty. Myös kotona asuvien, palveluja tarvitsevien vanhusten oikeudet palveluihin samoin kuin omaisja läheishoitajien aseman parantaminen tulisi huomioida laissa. ­ Ikälakia ei voida käytännössä toteuttaa kustannusneutraalisti. Lain jatkovalmistelussa onkin erityinen huomio kiinnitettävä siihen, että lain toteuttamiselle taataan riittävät taloudelliset voimavarat, lausunnossa edellytetään Lakiluonnoksessa on huomioitu monia EETU ry:n ja sen jäsenyhteisöjen esittämiä asioita, jotka ovat ihmisarvoisen vanhuuden edellytyksiä. Myönteistä on, että luonnoksessa painotetaan muun muassa edistävää ja ennaltaehkäisevää toimintaa, omatoimisuuden tukemista, kuulluksi tulemista ikääntymisen eri vaiheissa, itsemääräämisoikeutta, osallisuutta sekä ohjaus- ja neuvontapalvelujen kehittämistä. Siinä huomioidaan ikäihmisten oikeus kuntoutukseen, jonka osalta on myös meneillään jatkovalmisteluja. Merkittävänä EETU pitää myös sitä , että lakiluonnoksessa taataan oikeus viipymättä saada selvitettyä palvelutarpeensa ja että se on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. ­ Yksittäisistä asioista luonnokseen sisältyvä esitys vanhusneuvostojen aseman lakisääteistämisestä on myönteinen asia, jota muun muassa EETU ry ja sen jäsenjärjestöt ovat pitkään ajaneet. vanhusneuvostoihin pitää saada edustukset kunnissa toimivista eläkeläisjärjestöistä, jotka on nähtävä alansa parhaina asiantuntijoina ikäihmisiä koskevissa asioissa. ikäihmisten yksilöllisyyden huomiointiin, iäkkään henkilön ikämääritelmä edellyttää perustelumuistion selvityksistä huolimatta lisäohjeistamista ja palveluntuottajien tasapuoliseen kohtelun varmistamiseen on kiinnitettävä huomiota. Lakiluonnoksessa jäävät avoimiksi voimavarakysymykset. Siinä ei ole huomioitu vanhustenhuollon laatusuosituksissa esitettyjä henkilöstömitoituksia. Ne pitäisi mielestämme lakiin kirjata. Voimaan astuessaan lakiluonnos edellyttää kunnissa runsaasti voima-varoja niin ikäihmisten palvelemisen, suunnittelun, suunnitelmien (yksilö, kunta, eri väestöryhmät, koordinointi), koulutuksen ja yhteistyön (hallintokuntien välinen, sidosryhmät) kannalta. Ikälakiin sisällytettyjä tehtäviä ei voida toteuttaa kustannusneutraalisti. Lakiluonnoksessa on myönteisiä asioita. Niiden toteutuminen edellyttää kuitenkin sitä, että kunnille on osoitettava rahoitusta lain täytäntöönpanoon. Muutoin lakiluonnoksen asettamat tavoitteet eivät toteudu lakiluonnoksessa esitetyllä tavalla, EETU arvioi. (P.I.) Lisäselvityksiä tarvitaan Lakiluonnokseen sisältyy avoimia ja ratkaisemattomia asioita. Tämä koskee sekä palveluja että lakiluonnoksen toteuttamista edellyttäviä voimavaroja. Lakiluonnoksessa on huomioitu henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus, mikä on myönteistä mutta ei yksiselitteistä. Tämä edellyttää muun muassa selkeitä käytänteitä ja henkilökunnan oikeusturvasta huolehtimista. Palveluihin liittyy useita lisäselvityksiä edellyttäviä asioita, jotka liittyvät muun muassa palvelutarpeen arviointiin ja sen seurantaan, Lausunto ikälakiluonnokseen EETUon antanut lausunnon valmisteilla olevasta ikälaista sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä. EETU:n mielestä lakiluonnos muodostaa riittävän pohjan lain valmistelun loppuunsaattamiselle niin, että lakiesitys voidaan saattaa eduskunnan käsiteltäväksi jo syysistuntokaudella 2011. Merkittävää on ollut se, että järjestöjen edustajat ovat olleet valmistelussa mukana ja järjestöjä on kuultu prosessin eri vaiheissa. Näin EETU toivoo meneteltävän lain jatkovalmistelussakin. EETU toivoo lakiin selkeitä laatua koskevia normeja, joita viranomaiset voivat valvoa. Henkilökunnan velvollisuus valvoa hoidon laatua ei ole yksin riittävä. ­ Laissa tulisi taata hoitoa tarvitsevien vanhusten subjektiivinen Eläkeläiset ry:n hallituksessa arvioitiin: Indeksistä tulee tuima vääntö Myös Eläkeläiset ry:n hallitus arvioi tuoreeltaan uuden hallituksen ohjelmaa ja piti sitä tyydyttävänä eläkeläisten kannalta. Eläkeläisten asioita on kirjattu ohjelmaan tarkemmin kuin aikaisemmissa ohjelmissa.Toimenpide-esityksissä on edelleen tällaisille asiakirjoille tyypillistä hattaraa. Myönteisenä pidettiiin erityisesti lupaausta, että eduskunta saa käsiteltäväksi ikälakiluonnoksen ja siihen sisältyy vanhusneuvostojen lakisääteistäminen. Tämän lupauksen uskottiin myös toteutuvan Hallitusohjelmassa on maininta työeläkeindeksistä ja lupaus työryhmän asettamisesta arvioimaan sen muutostarpeita. Eläkeläiset ry:n hallituksen mielestä aikomusta ei pidä tulkita niin, että hallituksessa olisi suurta halukkuutta parantaa indeksiä tai peräti palata puoliväli-indeksiin. ­ Indeksistä tulee kova vääntö. Ilmassa on selvästi halukkuutta jopa luopua indeksistä kokonaan, mikä olisi eläkeläisten kannalta todella huono ratkaisu. Indeksikeskustelussa on liikkeellä tosi vahvoja voimia, kuten EK ja Tela, arvioi Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen. Eläkeläiset ry:n hallitus käsitteli myös arvion Savonlinnan kulttuuri- ja retkeilypäiviltä. Tapahtuman todettiin onnistuneen todella hyvin, mistä kiitosta jaettiin kaikille tapahtuman järjestelyihin ja toteuttamiseen osallistuneille sekä osanottajille. (P.I.) Kevätseminaarissa puitiin mediaa EETU ry:n kevätkokous järjestettiin toukokuun alussa Helsingissä Yleisradion Isossa Pajassa. Kokoukseen liittyi median ja eläkeläisten suhteita puinut seminaari. Sekä kokousta tervehtinyt YLE:n
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2011 - 11 Vaasan digikerholla vilkas näyttelykesä: Vaasa, Savonlinnan, Pärnu Huhtikuun ajan Vaasan Kaupunginkirjaston aulassa oli Vaasan Eläkeläiset ry digikamerakerhon valokuvanäyttely, jossa yhdeksäntoista kerhon jäsentä esitteli neljäkymmentäneljä valokuvaa luonnosta, työstä, ihmisistä. Nelisen vuotta sitten viiden valokuvauksen harrastajan perustama kerho on kasvanut lähes kuusinkertaiseksi, viikoittain kokoontuvaksi ryhmäksi. Jäsenten oman harrastuksen lisäksi kerhon tavoitteena on yhteistyö ja kokemusten vaihto muiden vaasalaisten kamerakerhojen kanssa. Parhaillaan on käynnissä kuluvan vuoden kestävä kuuden vaasalaisen valokuvakerhon kilpailu Luonto-teemalla. Jokainen valokuvakerhon jäsen voi osallistua siihen kahdella kuvalla. Kilpailun tuomariston muodostaa ammattivalokuvaajien ryhmä. Yleisö valitsi suosikkinsa Kaupunginkirjaston näyttelyssä toteutettiin myös yleisön kesken kilpailu parhaasta näyttelykuvasta. 180 näyttelyyn tutustujaa osallistui kilpailuun asettamalla järjestykseen kolme mielestään parasta näyttelykuvaa. Useat vastaajat kertoivat myös valintansa perustelut . Hienoa.! Kii- Arpa suosi yleisökilpailussa Aila Haapalaa. tämme arvioista. Yleisön äänestyksen mukaan järjestys viiden ensimmäisen osalta muodostui seuraavaksi: 1) Elvi Kalamies, "Sinistä ja valkoista", 2) Markku Lieskoski, "Kuunsilta", 3. Erik Sjöblom, "Taivaan tulet", 4) Pentti Lehto, Elvi Kalamiehen Sinistä ja valkoista oli näyttelyssä kävijöiden mieleen. Se sai ykkössijan yleisöänestyksessä. "Sielunlintu", 5) Jarmo Bolmster, "Tyyntä myrskyn edellä" Yleisökilpailun osanottajien kesken arvottiin voittaja. Aila Haapala, joka valitsi parhaaksi kuvaksi Osmo Metsälän kuvan "Mutaatio" oli tämän kilpailun voittaja. Hän sai valitsemansa kuvan palkinnokseen. Onnittelemme! Näyttelyn kuviin voi tutustua yhdistyksemme kotisivuilta www.netikka.net/vaasa.elakelaiset. ry Näyttelykuvat olivat nähtävillä myös Savonlinnassa kulttuuri- ja retkeilypäivillä Hotelli Seurahuoneen ala-aulassa. Parhaillaan näyttely on esillä Vaasan ystävyyskaupungissa Eestin Pärnussa. Teksti: RONI UPPGÅRD Kuvat: ELVI KALAMIES , MARKKU MÄKIRANTA TUULA-LIINA VARIS Tehdään tästä numero R eittini työmatkoilla Helsingissä kulkee säännöllisesti postitalon nurkalla istuvan romanikerjäläisnaisen ohi. Yleensä olen jo valmiiksi varannut taskuuni häntä varten pari kolikkoa. Luulen, että hän on oppinut tuntemaan minut, ainakin hän katsoo tunnistavasti jo kaukaa, ja kun raha on tipahtanut pahvikuppiin, hymyilee aurinkoisesti vajaahampaisella suullaan ja elehtii sormenpäillään lentosuukon. Pidän naista vanhana, vaikka luultavasti minä olen meistä kahdesta se vanhempi rouva. Mutta köyhyys vanhentaa, vie hampaat ja painaa kumaraan. Juuri näitä kurjuuden ennen aikojaan vanhentamia romaninaisia kohtaan tunnen suurinta myötätuntoa. Romaniyhteisössä on tiukka hierarkia, ja miehet määräävät. Aktiivisista kerjäläisistä ylivoimainen enemmistö on eri-ikäisiä naisia, arvattavasti suurten perheiden äitejä ja isoäitejä, jotka ylläpitävät muitakin kuin itsensä. He ovat varsinaisia yhteisönsä vastuunkantajia. En millään jaksa uskoa, että he olisivat lähteneet kotikonnuiltaan kylmän ja tylyn pohjoisen pääkaupungin kadunkulmiin polvirukouksissa kerjäämään, jos ei olisi ollut huutava hätä ja pakko. Viime kerralla postitalon kulman rouva näytti poikkeuksellisen valoisalta, suorastaan iloisen ylpeältä. Tällä kertaa hän ei kerjännyt. Hän myi. Kaupan oli juuri ilmes- tynyt katukulttuurilehti Iso numero, joka on tehty nimenomaan vaihtoehdoksi kerjäämiselle, ei ainoastaan romanikerjäläisiä vaan muitakin ­ myös suomalaisia ­ hädänalaisia varten. Neljän euron hintaisesta lehdestä myyjä itse maksaa euron, loput kolme euroa hän saa pitää. Ison numeron esikuva on brittiläinen Big Issue -julkaisu ja muut katulehdet, joita asunnottomat ja muut syrjäytyneet myyvät englantilaisten kaupunkien kaduilla. Ensimmäinen Iso numero on kertaluonteinen vapaaehtoisprojekti, mutta julkaisulla on tulevaisuutta, jos näyttää siltä, että sen myynti onnistuu. Olisi kaikki syyt onnistua. Ei ainoastaan siksi, että Ison numeron myyminen antaa myyjilleen kerjäämistä vähemmän nöyryyttävän ­ ja onnistuessaan tuottoisammankin ­ mahdollisuuden elantorahojen ansaitsemiseen. Toinen erinomaisen hyvä syy ostaa Iso numero on se, että lehti on oikeasti laadukas, huolella toimitettu, tyylikkäästi taitettu ja täynnä monipuolista asiaa. Ja miksei olisi, sillä lehden takana on kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry. Parikymmentä Suomessa ilmestyvistä yli kahdesta sadasta kulttuurilehdestä on talkoohengessä osallistunut Ison numeron tekemiseen. Lehden artikkelit ja muut jutut ovat enimmäkseen noissa lehdissä aiemmin julkaistuja. Mutta ei pidä pelätä joutuvansa lukemaan ennen luettua. Kuten pääkirjoituksessa todetaan, kulttuurilehdet eivät ole mitään seiskoja tai seuroja vaan korkeasta laadustaan huolimatta ­ tai ennemminkin juuri sen takia ­ vähälevikkisiä laatulehtiä, jossa julkaistaan hyviä juttuja. Jo kunnioituksesta fiksua projektia kohtaan kannattaa luetella Ison numeron tekemiseen osallistuneet julkaisut: Ananda, Asukki, Filmihullu, FMQ, Illuusio, Jänkä, Kaltio, Kulttuurivihkot, Kuohu, Lapsen maailma, Maailmankuva, Maailman kuvalehti kumppani, Niin & Näin, Nukketeatteri, Nuori Voima, Sosiaalitieto, Taide & Design, Tuli & Savu, Tulva, Ydin ja Yliopisto. Lehdessä oli junalukemista pitkäksi aikaa. Sain tietää, miten Espanja on onnistunut hillitsemään romanien syrjintää, tulin tuntemaan runoilijan ja romaniaktivistin Paul Polanskyn, luin repparin Helsingin itäisistä, maahanmuuttajien asuttamista lähiöistä, Claes Anderssonin haastattelun addiktioista, artikkelin Helsingin kodittomien valokuvaprojektista, nukketeatterista, suomalaisen nykyelokuvan mieskuvasta... Teräviä kolumneja oli useita, ruokajuttuja, sarjakuviakin. Tätä lehteä ei tarvitse ostaa vain säälistä, mikä on tärkeä pointti sekin. Minulta meni projektiin kepeästi ojennettu vitonen, toiset ovat nähneet paljon enemmän vaivaa. Onnistuuko Iso nume- ro päämäärässään ja onko sillä tulevaisuutta, on nyt juuri, sen myyntiviikkoina, meidän ostajien käsissä. Kannattaa jättää se juorulehti tai naistenlehden nimellä kulkeva kiiltävä ja kallis myyntikatalogi väliin ja käyttää neljä euroa tähän parempaan tarkoitukseen. Jos kadunkulman romanirouva saa kaupaksi kaikki ne 20 lehteä, jotka hän kerralla voi ostaa myyntiin, hän on ansainnut 60 euroa, ja monen päivä on pelastettu. Ostaja taas saa sitä, mistä hänellä näinä eksytyksen aikoina saattaa olla pahakin puute: relevanttia tietoa omasta maasta ja maailmasta.
• 12 - Nro 1 helmikuu 2004 ELÄKELÄINEN Ihmisen arjen ankara laulu Hauraiden ihmisten ja hauraiden motiivien kudelma, ohjaaja Kari Heiskanen sanoo esityksestä. ­ Kuva Leena Klemelä/Pyynikin kesäteatteri Pyynikin Rauta-aika syväluotaa ihmisyyttä K esäteattereiden monenkirjavan ohjelmiston yksi kiinnostavimmista esityksistä nähdään Tampereella Pyynikin pyörivässä kesäteatterissa. Melko heppoisiakin esityksiä viime vuosina pyörittänyt teatteri palaa komeasti koskettavien esitysten linjalle, kun Pyynikille nousee Paavo Haavikon romaaniin perustuva Rauta-aika Kari Heiskasen ohjaamana. "Tämä on jotain aivan muuta kuin tuohivirsuja ja kanteleen soittoa", lupaa Pyynikin kesäteatterin toiminnanjohtaja Jari Nieminen. Ohjaaja Kari Heiskanen kyseenalaistaa räväkästi ja kantaaottavasti kansalliseepoksemme, myyttistä pölyä henkilöhahmojen yltä ravistellen. kysymyksiä: sotaa, kuolemaa ja rakkautta. Heiskanen hieman epäröi, kun häntä pyydettiin Rauta-ajan ohjaajaksi. Odotukset ennen ensi-iltaa teatteripiireissä ovat korkealla, ja harjoituksissa sateen vihmomalla näyttämöllä on tekemisen meininki. ­ Päätin pienentää tapahtumien mittakaavan ja siirtää sen pois historian hämärästä. Se tuntui välttämättömältä, sillä enhän voi tietää entisaikojen ihmisten elämisen ehdoista mitään, enkä siitä, millainen olemassaolon kokemus heillä on ollut. Nykypäivän kuvaston ja ilmiöiden kautta sain otteen ihmisiin, ja tapahtumien tarkastelulle syntyi näkökulma. Hänen mielestään Kalevalaa voi lähestyä myyttisyyden tai historiallisuuden kautta. ­ Se on runoelma, eivätkä sen tapahtumat viittaa mihinkään tiettyyn aikaan tai paikkaan, mutta maailmaa ei voi kuvata irrationaalisena, sillä jokainen kuvaus hakee väistämättä vertauskohtaa todellisuudesta. Historiallinen tarkastelukulma pakottaa purkamaan mahdottomuuksia, itsestäänselvyyksiä ja epäloogisuuksia. Heiskanen tähdentää, että Kalevalan henkilöillä ei ole moraalia, eikä heidän tekojensa motiivia kyseenalaisteta. Se on tuhoisa ja ylhäältä ohjattu elämänmalli. ­ Moraalin puuttuminen korostaa tulkinnassamme moraalista aspektia. Ihmiset ovat paljaina ja nähtävissä. Toivottavasti katsojat näin ollen alkavat mielessään kysellä toimintojen motiiveja, esimerkiksi sotaanlähdön mielekkyyttä tai vaikkapa naisen alistamista. Heiskanen on valinnut runollisuuden esityksen kerronnan kieleksi Haavikon lyyristä Kalevalan tulkintaa mukaillen. Esityksen suuret teemat: valta, rakkaus, kuolema ja onnen tavoittelu saavat kevyemmän muodon poeettisuuden kautta. ­ Miksi maailmassa on niin vaikeaa olla ja löytää onni? Mistä onni ylipäätään koostuu? Tarinassa on myös kauneutta ja komiikkaa. Hauskuus kumpuaa Kalevalan absurdiudesta ja selittämättömyydestä. Kauneus ja surumielisyys kulkevat käsikädessä. Esitys on hauraiden ihmisten ja hauraiden motiivien kudelma. H eiskanen on poliittisesti osallistuvan KOM-teatterin perustaja-jäseniä ja sen pitkä-aikainen taiteellinen johtaja. Hän on myös lahjakas ja syvällinen näyttelijä, joka on tehnyt unohtumattomia roolisuorituksia. Nähdäänkö siis Pyynikin hongistossa rajua yhteiskunnallista tulkintaa Nyky- Rauta-aika pohjaa Kalevalan, jonka tarinoista dramaturgi Seija Holma on nivonut yhteen uuden kokonaisuuden. Heiskasen tulkinta ottaa selkeän irtioton teoksesta, jonka monet muistavat Kalle Holmbergin ohjaamasta tv-sarjasta. Paavo Haavikko aloittaa romaaninsa toteamalla, "Unohtakaa Kalevala", Heiskanen kehottaa unohtamaan Holmbergin Rauta-ajan. Hän astuu Elias Lönnrotin ja Paavo Haavikon monumentaalisiin saappaisiin James Joycen Odysseuksen tavoin ­ arkistamalla. ­ Tuon tarinan lähemmäksi tätä päivää. Kalevalan maailmahan ei sijoitu mihinkään historialliseen aikaan, mutta se käsittelee isoja Pohjolan häissä vasemmalta Maija Leino, Marika Heiskanen, Ville Majamaa, Anneli Sauli, Annina Ärölä, Antti Mikkola, Tuomas Nuotio, Sanna Majanlahti, Janne Kallioniemi. Edessä Auvo Vihro. ­ Kuva Leena Klemelä/Pyynikin kesäteatteri
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2004 - 13 Suomen elämänmenosta? ­ Toivottavasti esitys vähintäänkin onnistuu julistamaan ja muistuttamaan siitä, kuinka ihmiskunta on aina ja kaikkialla syyllistynyt heikomman alistamiseen, sotimiseen ja väkivaltaan. Oma aikamme todistaa että taloudellisen voiton maksimointi on parhaiten suojattu arvo. Sen vuoksi ihminen voidaan alistaa, ja hänen ihmisyytensä kyseenalaistaa. Heiskasen mielestä myyttiset sankarit ovat vaarallisia. Heidän olemuksensa ja tekonsa voivat vaikuttaa piilossa, latentteina. ­ Idealisoitu sankari tai poliitikko alistaa totuuden tarkoituksenmukaisuudelle ja omille pyyteilleen. Kansakunta voi sokaistua tällaisten johtajien valossa ja alkaa tuhoamaan lähiympäristöään, hän muistuttaa hallitusneuvottelujen tuoksinassa. Siksi hän haluaa kyseenalaistaa Kalevalan sankareita Rauta-aika esityksessä. Rauta-ajan, kuten oman aikammekin ihmiset rimpuilevat ulkoisen pakon puristuksessa. Surumielinen, jopa ahdistavakin vaikutelma juontuu siitä, että draaman ­ eikä todellisuudenkaan - henkilöiden tekoja selitellä. He ovat kaikkien tuulten heiteltävinä irrationaalisesti. Sotaan lähdetään koska sotaan pitää lähteä. ­ Tällaisenahan maailma näyttäytyy. Mikä järkevä syy pakotti sadat tuhannet miehet Sommen ja Verdunin teurastuskentille? Entä maailmantalous toistuvine lamoineen, mikä voima sen saa aikaan? Yhdistyksen kansantanssijat. Elinvoimainen ja toivottu yhteistyökumppani Porvoon Eläkeläiset ry täytti 40 vuotta Porvoon Eläkeläiset esitteli monipuolista toimintaansa yhdistyksen 40-vuotisjuhlassa Hamarin työväentalossa toukokuun alussa. Napakka ja hauska juhlaohjelma oli yhdistyksen omien harrastukskerhojen ja esiintyjien tuottamaa ja esittämää. Kaikkea ei voitu edes esitellä livenä: laulajien, soittajien, tanssijoiden, lausujien ja näyttelijöiden lisäksi yhdistyksessä on innokkaita jumppaajia, kunnostaan hyvin huolehtivia tasapainokerholaisia sekä taitavia käsitöiden tekijöitä ja kuvataiteen harrastajia. Kun yhdistys vielä toimii aktiivisesti Porvoon eläkeläisten ja vanhusten edunvalvonnassa, se on arvostettu ja haluttu yhteistyökumppani. Se näkyi myös juhlassa, johon olivat tulleeet myös kaupungin muiden eläkeläisyhdistysten ja vanhusneuvoston edustajat. dyksen juhlaan tuonut kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustja Mikaela Nylander. Nylander painotti tervehdyksessään kansalaisjärjestöjen ja päättäjien dialogia. Siinä onkin näytön paikka Porvoossa, jossa kaupunki on leikannut tukea kolmannen sektorin toimijoille ja supistanut talouskriisissään myös ikäihmisten palveluja. Nylander lupaili, että tuen leikkaus on tilapäistä ja tähdensi, että julkisen vallan on aika ottaa enemmän vastuuta palveluista. Yhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Väisänen ja varapuheenjohtaja Leena Nurmikumpu kertoivat puheissaan ja tervehdyssanoissaa yhdistyksen monipuolisesta toiminnasta ja hieman myös historiasta. Yhdistyksen perusti pienehkö joukko valveutuneita porvoolaisia eläkeläisiä. Perustavassa kokouksessa oli paikalla viisi henkeä. Nyt yhdistyksen jäsenmäärä on siihen verrattuna yli 50-kertainen. Juhlassa puhui Eläkjeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö, joka jakoi myös Eläkeläiset ry:n ansiomerkit ansioituneille porvoolaisille yhdistysaktiiveille. Ansiomerkin saivat Helvi Lemmikki Eriksson, Hilkka Anneli Id, Irma Tuulikki Isoaho, Eero Ilmari Julkunen, SirkkaLiisa Kaukiainen, Inkeri Elisabet Keskiniva, Unto Matias Keskiniva, UllaMaija Lindroth, Terttu Miettinen, Rakel Gunvor Elisabet Savanala, Lea Anneli Palomäki, Aino Esteri Ruotsalainen ja Yrjö Toivola. (P.I.) H eiskanen on modernisoinut Rauta-ajan nyky-aikaan ja lapsuuden maisemiinsa keravalaisille taka-pihoille, mutta hän on aina kaihtanut Suomi-kuvien rakentelua. -Toivon mukaan esitys viittaa maailmaan ja maailmassa olemisen tapaan. Olen aina yrittänyt välttää tekemästä mitään suomalaista. Toivon, että se on näkynyt töissäni. Jokainen meistä on yhteisönsä tuote, ja meissä näkyvät niin hyvässä kuin pahassakin kaikki se, mitä kulttuurimme on. Yksikään kansakunta ei voi rakentaa tulevaisuuttaan vain menneisyyden varaan. Olennaista on jatkuva uuden muotoutuminen. Haavikon tekstin kautta Kari Heiskanen yrittää kuvata maailmaa sellaisena kuin se hänelle näyttäytyy. Epäoikeudenmukaisena, arkisena, kauniina, rakkaana. Jos siinä on jotakin sankaruutta, se on mahdollisuutena meissä kaikissa. Vuoropuhelua tarvitaan Porvoon Eläkeläiset ry:n asemaa sekä harrastus- että edunvalvontajärjestönä kiitteli kaupungin terveh- SISKOTUULIKKI TOIJONEN Rauta-ajan ensi-ilta oli perjantaina 17.6.2011. Esitykset 14.6.6.8.2011. Lavalle nousee muiden muassa Anneli Sauli, Pohjan Akkana. "Tämä on vanhalle kommunistille mahtava mahdollisuus näytellä kapitalistista riistäjää", Sauli vitsailee. Vuortopuhelua? Mikaela Nylander ja Kalevi Väisänen (edessä) odottavat ohjelman alkua Porvoon Eläkeläisillä on vahvaa ohjelmatoimintaa. Sketsikerho Hupakot oli jo lomatunnelmissa.
• 14 - Nro 1 helmikuu 2004 ELÄKELÄINEN Havaintokuva Saarijärvelle suunnitellusta yhteisökodistya. Saarijärven puinen yhteisökotihanke toisi tuulahduksen entisaikain asumisesta Omatoimitalo haluaa tarjota viihtyisän vaihtoehdon ikääntyvien asumiseen nen keulahahmo hankkeelle. Ennen eläkkeelle jäämistään hän on työskennellyt mm. YH-rakennuttajien toimitusjohtajana ja rakennusalan tutkimustyössä. Viime vuodet hän on toiminut mm. syrjäytymistä tutkivien EU-hankkeiden projektijohtajana. Nykyään tyylikäs herrasmies mieluusti kiertää eri paikkakunnilla esitelmöimässä yhteisö-asumisesta, joka tulevaisuuden asumismuotona herättää paljon kiinnostusta. Hän, jos kuka tietää, että asuntokeinottelu on yksi suurimpia keinottelun kohteita. tatiloineen kauniille Sivulanpellon alueelle Herajärven puistomaisemiin Sarvijärven keskustaan, Pesonen kertoi. Puutalo rakentaminen on ns. trendikästä ja toivottava, ekologisesti kestävä tulevaisuuden rakennusmuoto. Suomessa puukerrostalojen rakentaminen on vielä lapsenkengissään, mutta esimerkiksi Ruotsissa on rakennettu jo kokonaisia, viihtyisiä puukerrostalo kaupunginosia Erityisesti huolta on aiheuttanut puukerrostalojen paloturvallisuus, Pesonen kuitenkin tähdentää, että uudet puutalot ovat jopa paloturvallisempia kuin betonitalot. Hän on myös havainnut, että oma sauna ikääntyvien asunnoissa on hengenvaarillinen. Saarijärven Omatoimitaloon onkin tulossa yhteissaunat asukkaille. Omatoimi-talon tarpeellisuudesta on vallinnut Saarijärven poliittisten ryhmien välillä yksimielisyys, ja hankkeessa on meneillään myötätuulinen loppukiri. Saarijärven kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti alueen asemakaavan ja tontin varauspäätös saadaan elokuussa. Hyvää naapuruutta ­ Omatoimi ei ole vanhainkoti, hoivakoti eikä palvelutalo, mutta ei pelkkä asuintalokaan. Puutalokodit ovat tarkoitettu yli 55-vuotiaille toimintakykyisille ihmisille. Talossa jokaisella taloudella on oma asunto ja yhteisiä tiloja harraste- ja taidetoimintaa ja mm. ruokailua varten. Tärkeintä asumisessa on asukkaiden yhteistoiminta, joka luo yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kanssakäymistä. Tutkimusten mukaan se edistää asukkaiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä vähentää yksinäisyyttä. Pohjoismaissa ja Suomessakin on saatu hyviä kokemuksia yhteisöasumisesta, joka toki takaa asukkaille omaa rauhaa ja yksityisyyttäkin. Onnellisten ikääntyvien talo Omatoimi-talohankeen syntysanat lausuttiin, kun helmikuussa 2009 Saarijärvellä perustettiin vanhusneuvoston aloitteesta Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys. Jäseniä yhdistyksessä on jo noin 70, joista useat ovat Eläkeläiset ry:n jäseniä. - Tavoitteena on rakentaa noin 30 asunnon nelikerroksinen puukerrostalo tarpeellisine yhteistoiminReijo Pesonen on yhteisöasumisen puolestapuhuja. Saarijärven kaunis työväentalo täyttyi ääriään myöten Saarijärven Eläkeläiset ry:n järjestämässä 4ovuotisjuhlaseminaarissa. Tunnelma oli yhteistyöhenkinen ja poleeminen, sillä oman järjestöväen lisäksi juhlaan ja juhlaseminaariin oli kutsuttu Eläkeläisten etujärjestö EETUn edustajia. EETU:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö piti tilaisuudessa hienon, syvästi ja inhimillisesti eläkeläisten nykytilannetta ja tulevaisuutta linjaavan juhlapuheen yhteistyötä ja edunvalvontaa korostaen. Saarijärven mandoliiniorkesteri johtajanaan Esko Talvilahti ja kaunisäänisenä solistinaan Reino Linna viihdytti yleisöä suosikkimusiikilla. Juhlaseminaarissa esiin nousivat erityisesti eläkeläisiä askarruttava eläkkeiden taitettu-indeksi, työurien pidentäminen, vanhusten palvelut sekä asuminen, joita Kivistökin juhlapuheessaan käsitteli. Panelistit väänsivät teräväsanaisestikin peistä em. ja muistakin asioista eduskuntavaalien jälkimainingeissa. Saarijärven eläkeläiset ansaitsevat sulkia hattuunsa seminaarin järjestämisestä, sillä eri eläkeläisjärjestöjen yhteistyö ja asioiden ajaminen ja pohtiminen yhdessä on paitsi kannatettavaa, myös erittäin viisasta ja rakentavaa toimintaa. Kaunis ja käytännöllinen koti Arkkitehti Pekka Pekkalan kaunis talo toteutetaan asumisoikeusasuntoina. Asumisoikeusmaksu, joka oikeuttaa asunnon hallintaan, Humaanin asumisen puolustaja Seminaarin lisäksi juhlassa kuultiin Omatoimen hallituksen puheenjohtaja Reijo Pesosen kiinnostava esitelmä Saarijärven Omatoimi-talohankkeesta. Vireä ja aktiivisesti eri hankkeissa toimiva Pesonen, 72 ei halua olla vanhus, mutta myöntää olevansa iäkkään puoleinen. Toimitusjohtaja Pesonen on kokenut rakennusalan erityisasiantuntija, jonka ydintavoitteena on humaani asuntopolitiikka ja yhteisöasuminen. Siis paras mahdolli- Saarijärven mandoliniorkesteri viihdytti yleisöä
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2004 - 15 LIMPAN Hallucinationer och pensionsålder E Saarijärven Eläkeläiset oli keskinyt poikkeuksellisen ja mainion tavan juhlistaa yhdistyksen syntympäivää. Kuvassa yhdistyksen puheenjohtaja Eero Hämäläinen. on 15 prosenttia asunnon hinnasta. Loppuosa rahoitetaan ARAn korkotuetulla lainalla. Kelan asumistuki on samansuuruinen asumisoikeustalossa kuin vuokrataloissakin. Asukkaat ovat kotiensa herroja, kuten asunto-osakeyhtiöissäkin. Lisäbonuksena he saavat yhteisötoimintaa, jonka laadusta ja laajuudesta asukkaat päättävät keskenään. Omatoimi -yhteisö on tarkoitettu saarijärvellisten lisäksi koko seutukunnan ikääntyville, paluumuuttajille ja muillekin halukkaille. Aalto yliopiston tekninen korkeakoulu ja Oulun yliopiston arkkitehtiosasto tukevat hanketta yhtenä puukerrostalojen kehittämisprojektinaan. Puukerrostalon toteutukseen on luvassa apua myös Metsäteollisuus ry:ltä. Omatoimi-talon ja asumismuodon suunnittelussa on otettu alusta alkaen huomioon tulevien asukkaiden toiveet ja ikääntymisen aiheuttavat tarpeet. Asukkaat ovat keskeisessä roolissa kaikin tavoin kotinsa rakentamisessa. Tavoitteena on saada suunnitelmat valmiiksi vuoden 2012 keväällä. Jos kaikki menee niiden mukaisesti, aikaisintaan keväällä 2013 Saarijärven Omatoimi-talossa jo asustelee todennäköisesti tyytyväisiä ja toimeliaita eläkeläisiä viihtyisissä asuinnoissaan. Kyläkutsukin pullakahveille on jo saatu. n sak är säker, det kommer aldrig att bli knarkare av gamla jag. När jag vaknade efter bypassoperationen, totalt hjälplös och fast i en massa slangar och ledningar, hade jag dessutom helgalna hallucinationer, sådana som jag aldrig mera vill uppleva. De berodde troligen på alla de smärtstillande droger jag hade fått i mig under operationen. I ett vitt töcken ovanför mig svävade en massa underliga figurer, en del hotande och andra närmast skrattretande. Ett tu tre började det regna små ludna drakar, som när de landade på mitt nattduksbord förvandlades till djonker, som satte segel och började glida mot horisonten. Jag har alltid varit intresserad av hur djonkskepparna skotar sina segel, och försökte gripa en för att ta reda på saken. Det lyckades inte och nu kom en sköterska med mat. Jag försökte äta, men det var något fel på koordinationen i mina händer. Muggen med lock och sugrör var inte där jag såg den, och när jag äntligen fick grepp om skeden lyckades jag inte få den att träffa munnen, Sköterskan lade märke till min prekära situation och började mata mig. När jag sedan mätt och belåten slöt ögonen och började fundera på verkliga ting för att slippa se alla konstigheter, kom jag att tänka på min diskussion med kirurgen före operationen. Han berättade hur han skulle klyva min bröstkorg för att komma åt hjärtat. Jag sade att vikingarna i tiderna roade sig med att rista blodörn på tillfångatagna fiender på samma sätt och sedan hängde dem i träden med det blottade hjärtat till mat åt kråkor och korpar. "Jag tänker i alla fall reparera ditt hjärta on sy ihop dig med små nätta stygn," småskrattade kirurgen och lovade att jag, om jag skötte min kondis väl, ännu kunde se fram mot många aktiva år. När jag öppnade ögonen på nytt låg jag under asagudarnas världsträd Yggdrasil. I en grenklyka ovanför mig hängde Odin. Han hade överplats av jättarna, som ristade blodörn på honom och lämnade honom hängande. Trots att han var allsmäktig kunde han inte komma loss utan klagade på forn-nordiska: ­ Grymta vånde grisarne om de hviste hvad den gamle galten lider. Med grisarne menade han sina söner, som hörde hans klagan och med hjälp av sin farbror åskguden Thor gjorde slarvsylta av jättarna och befriade Odin, som hälbrägdagjorde sig själv och satte sig på sin vanliga plats vid bordsändan på kvällens gästabud i gudarnas hemgård Valhalla. Härvidlag kan det vara skäl att redogöra för Valhallas rutiner. Förutom Odin, hans fru Freja, söner, bröder och andra mindre gudar befolkades gården av fallna och återuppståndna hjältar, som valkyriorna samlade in på vikingarnas slagfält runt om i världen. Dessa övade sig dagarna i ända i vapenbrak och krigskonst inför den slutliga kampen mot ondskans makter vid världens undergång Ragnarök. Varje kväll höll Odin gästabud där man vid sidan om taktiksnack om dagens övningar åt vildgalten Särimners kött, som sköljdes ned med enorma mängder mjöd. Galten Särimner hade en gudomlig egenskap. Den var odödlig och hur mycket man än karvade kött av den, så växte det tillbaka innan följande kvälls festligheter. Hur dessa festligheter för övrigt gick av sta- peln finns tyvärr inga historiska fakta till hands. Själv har jag nöjt mig med min ungdomsidol Powell Rammels schlagertext, som gick ungefär så här: Opp och hoppa bror / slå på trumman Tor / det är dans uppå Valhall i natt / uti Fejas sal är det asabal / opp och hoppa fast Odin har spatt / Slå i mera mjöd / det må bliva min död / det är dans uppå Valhall i natt / uti Frejas sal är det asabal / opp och hoppa fast Odin har spatt... Medan jag funderade på hur texten fortsatte måste jag ha somnat. Jag vaknade vid att frugan rörde vid min kind och frågade om jag var vaken. När jag slog upp ögonen stod hela familjen runt sängen: fru, barn, barnbarn och barnbarnsbarn. Det kändes så högtidligt att jag fick tårar i ögonen när alla turvis tog mig i handen och önskade bättring. Barnbarnsbarnen nummer tre och fyra hade också ritat bilder år mig. Sexåringen Jero hade hört att jag inte skulle få köra bil på en tid och ritat en välutrustad släpvagn med öppen spis, telefonkiosk, kök, bastu och simbassäng. Om vagnen inte skulle fungera hade han dessutom ritat en hundralapp på väggen. Den skulle säkert räcka till taxi hem, tyckte han. Fyraåringen Jolles ritning var litet mera konventionell med stuga och bil. Din bil var ju grön, det kom jag ihåg, poängterade han. Nåja, fem dagar senare slapp jag hem och nu motionerar jag med min rollator. Inte för ett jag inte skulle kunna gå utan den, men det är bra att ha någonting att sitta på när man orkar gå bara korta stumpar åt gången. PS: Som konvalescent med begränsad rörelseförmåga är det svårt att hitta något dagsaktuellt att skriva om annat än i TV:n. Skall man vara riktigt hederlig, så har jag inte varit särskilt intresserad av regeringsbildarnas långdans på Ständernas hus, utan lyssnat på nyheterna därifrån bara med ett halvt öra. För en tid sedan reagerade jag i alla fall skarpt på en biprodukt till förhandlingarna. Arbetsgivarförbundet EK höll någon slags möte och tv-reportern frågade ordföranden vad som i nuvarande situation speciellt oroade arbetsgivarna . Svaret, att det inte verkar bli någon höjning av pensionsåldern, fick mig att ryta till: - Vänd dig mot auditoriet gubbfan! Du har en hel sal full av orsaker till att facket motsätter sig höjningen av pensionsåldern bakom dig. Vem av deltagarna på ert möte är beredd på att anställa över 40-åriga utsanerade jobbare? SISKOTUULIKKI TOIJONEN
• 16 - Nro 4 kesäkuu 2011 ELÄKELÄINEN Runopysäkki Aamujäykkyyttä ei ole illalla, illalla koko keho on toimensa tehnyt: valmis lepoon niin raukeana, raukeana. Tunnet kuinka keho kiittää, on kovin tyytyväinen, kun olet antanut sen toimia koko kroppa kunnossa taas. Ja mikä parasta: pään tietokone vireänä muistaa, muistelee ja uutta jo suunnittelee. Aamu huominen ja koko ihana tuleva päivä. Kuitenkin, pakko tunnustaa: iltavirkku olen. Edelleen. Mutta ­ joskus tuntuu, että keho ja mieli käyvätkin eri tahtiin. Tuula Nieminen, Laukaa, Leppävesi Päiväuni -Kraak! -Hys, hiljaa jo, on päivälepotuokio. -Mut ei se nuku, lentää vaan ja tulee meidän tarinaan. -Nyt tuutimaan! Tai olkoon... jatketaan: Siis ... papukaija satumaan tuo kaikki värit mukanaan. Vain silmät kiinni nähdä voi kuvat, jotka Kaija toi. Se siivillänsä silittää ja tuutulaulun virittää: Kraak kraak krooh Pian kuuluu yhtä tuhinaa, kun uni toistaan koskettaa. Hieronymus Huppel Minuuteni Olen kurkistanut minuuteeni Se on kuin kassakaappi ja avaimet hukassa On kiire siivota käyttötilat järjestää avainkaappi että pääsisin minuuteni arvokeskukseen Osaanko siivota pölyiset harhat päästäkseni katsomaan minuuden värikalvoa Voi mikä lomamatka omalla planeetalla Ahti Kansa Kotka Kaljan viemää Mies ohittaa leikkipuiston askellus kuin vuoden ikäisellä kävelemään lähtevällä, naiset kaljan pöhöttämät pysäyttävät, yhteiset on jutut puomilla parit kaljat, kohti ostaria, katseet alas luodut ohittavat päiväkodin, olleet hekin joskus jonkun rakkaat lapset. Lea Nieminen Inkeroinen Uni Oi! Luokseni saavu sininen uni, etten yksin ois. Kultasiivillä lentää voimme rakkauden onnelaan. Sirkka Rantanen Pori Kesällä runo marinoituu H yvää juhannuksen jälkeistä elämää kaikille - sekä teille, joiden mielestä kesä on nyt ohi ja teille, joiden mielestä se vasta alkaa. Kesä on kiihkeydessään ja lyhyydessään tunteita herättävä vuodenaika. Saamme lukea kiiltäväkantisista, taskukirjan verran maksavista naistenlehdistä, miten se ja se viettää kesää veneillen, omalla saarellaan yrttejä kasvattaen, downshiftaten (= muotisana sille, ettei olla koko ajan tuli hännän alla) ja niin edelleen. Oma elämä ja kesänvietto vaikkapa kerrostalokodissa saattaa tuntua näiden kesämenestystarinoiden rinnalla valjulta. Silloin kannattaa muistaa viisaan kirjailija-filosofi Torsti Lehtisen sanat: "onni ei ole velvollisuus." Torsti Lehtinen on myös todennut, että ainakin hän "on röyhkeästi juuri niin onneton kuin itse haluaa ja että onnellisuusolympialaisista tulisi päästä eroon". Oikeastaan tähän heti perään sopiikin todella hyvin Tuula Niemisen runo, jossa on kyllä onnellisuutta, mutta se on arjen viisasta onnea, eikä kilpailu- ja kulutushenkistä "muka-onnea". Runoa värittää elämänhalu ja -ilo. Runon tunnelmaan pääsee hyvin mukaan, sekä raukeuteen (mikä ihana tunne se onkaan) että seuraavan päivän iloiseen odotukseen. "Niin raukeana, raukeana" ­ toisto on hyvä tehokeino ja rytmittäjä. Runossa voisi ehkä käyttää ihan reilusti suoria sanajärjestyksiä, esimerkiksi: kuitenkin, pakko tunnustaa:/ olen iltavirkku. Huumori on lempeää ja sallivaa ja kiteytyy runon loppuun. Runo tuo esiin arjen kauneuden ja hetkiin tarttumisen taidon. Nimimerkki Hieronymus Huppelin runo Päiväuni on jännittävän mystinen. Varis lentää uneen, jossa se muuttuukin papukaijaksi... Hieronymus Huppel kuvaa hienosti unimaailmaa ja uneen vajoamis- ta, unessa varis voi olla papukaija, joka laulaa tuutulaulua: "Vain silmät kiinni nähdä voi/ kuvat, jotka Kaija toi." Runon kaksi viimeistä säettä kuvaavat nukkumista ja nukkuvaa ihmistä sekä unimaailman salaperäisiä mahdollisuuksia herkästi. Päiväuni onkin kaiken kaikkiaan persoonallinen runo ja myös sen graafinen ilme ja säkeiden asettelu tukee onnistuneesti runon sisältöä. Monta hyvää vaihtoehtoa Ahti Kansan runossa kurkistetaan minuuteen. Olen tällä palstalla ennenkin kirjoittanut siitä, että on hyvä, jos runossa sekoittaa abstrakteja ja konkreettisia asioita keskenään. Ja juuri näin Ahti Kansan runossa tapahtuu."Minuus" on vaikea, abstrakti ja monitulkintainen käsite, mutta Ahti Kansa kesyttää sitä konkreettisin vertauksin. Minuuteni-runossa on tyypillinen luovan ongelmanratkaisun tilanne. Siinä on nimittäin kaksi hyvää lopetusta. (Luovassa työssähän hyviä ja oikeita vaihtoehtoja voi olla monia, toisin kuin vaikkapa laskutoimituksen lopputuloksessa.) Runo voisi loppua jo sanaan "värikalvoa", mutta yhtä lailla nykyinen lopetus toimii, silloin sävy on vain hieman toinen. "Minuuden värikalvo" on hieno kuva. Minuus on jotakin vaikeasti hahmottuvaa ja määriteltävää, ja värikalvohan heijastaa valoa aina eri tavoin. Jos ihan yksityiskohtaisella tasolla runoa tarkastelee, niin ehkä kolmannen säkeen "ja"-sanan voisi napata poiskin. Joskushan jopa yksittäinen pilkku vaikuttaa rytmiin ja merkitykseen. Mutta siis kokonaisuudessaan ajatuksia herättävä, filosofinen runo. Sirkka Rantasen runo Uni on kuin pie- ni, yksin lausuttu huokaus. Jopa runon kapea muoto (lyhyet säkeet) tukevat tätä vaikutelmaa. Vaikka runossa käytetään tuttua runollista kuvastoa (kultasiivet, onnela), eivät nämä sanat tunnu pikku runossa liian mahtipontisilta. Itse asiassa syntyy hedelmällinen ristiriita, vähän kuin pieni maalaus olisi kehystetty suuriin barokkisiin kultakehyksiin. Uni-runo alkaa korskean lyyrisesti oihuudahduksella. Kuten usein runopysäkillä olen kirjoittanut, kaikkia sanoja voi runossa käyttää, ja tässä runossa "oi" on ihan paikallaan. Sirkka Rantasen Uni on kuin runon pukuun puettu haave. Runotreenausta Lea Niemisen runo Kaljan viemää leikittelee otsikossaan yhdellä tärkeällä kirjallisuuden keinolla, tekstienvälisillä viittauksilla. Romanttinen Tuulen viemää tulee mieleen kun luemme Lea Niemisen runon otsikon. (Pakinoitsijathan käyttävät usein juuri tätä samaa konstia.) Lea Niemisen runossa huomiota herättää hänen käyttämänsä näkökulma. Runossa ei ole nimittäin tuomitseva ote, vaan runoilija ikään kuin läpivalaisee kohteensa, näkee pintaa syvemmälle. Humalaisten yhdistäminen leikkipuiston ja päiväkodin kanssa samaan kuvaan on onnistunut ratkaisu. Kaljan viemää osoittaa, miten tehokasta on näyttää eikä selittää. Runopysäkillä oli tälläkin kertaa mielenkiintoinen ja kirjava kattaus erilaista runolyhyttavaraa. Osa nyt julkaistuista runoista oli lähetetty minulle jo kauan sitten, joten älkää luopuko toivosta oman runonne julkaisun suhteen. Kirjoittaminen on siitäkin syystä ihana harrastus tai elämäntapa, että siihen ei vaadita kovin kummoisia välineitä. Työn suorittamisen paikaksikin kelpaa niin kyl- pyamme, sammaleinen kanto kuin parveke. Ja jos ei kesällä paljoa ehtisikään kirjoitella, niin sitäkin enemmän voi tarkkailla ympäristöään, tehdä havaintoja, ajatella kaikenlaista ­ sehän nimenomaan on runoilijan työtä. Hauska ja hyödyllinen harjoitus on esimerkiksi erilaisten sanaryhmien miettiminen: mitkä sanat ovat jo hyvin vanhoja ja ehkäpä käytöstä poistuneita (lehtolapsi, salavuoteus, susipari) ja mitkä taas uusia ja vasta kieleen juurtuneita tai juurtumassa (salarakas, pissis, nörtti). Runoilijan kannattaa treenata kieltä kuten urheilija treenaa lihaksia. Tämä kaikki sitten marinoituu mielessä ja putkahtaa iltojen pimetessä runoina esiin. Ihanaa kesää kaikille! Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2011 - 17 Kulttuuri- ja retkeilypäivien avajaisissa yleisöä kutsuttiin välillä zumbaamaan. Kuva: Pekka Isaksson Eläkeläiset Savonlinnassa Helle helli, väki viihtyi Eläkeläiset ry:n kulttuuri- ja retkeilypäivien osanottajat nauttivat Savonlinnassa kesästä, kulttuurista ja liikunnasta sekä näkijöinä että tekijöinä. Kymmenet ryhmät ja sadat esiintyjät pääsivät esittelemään taitojaan tilaisuuksissa ja kulttuurikatselmuksissa. Säät todella suosivat tapahtumaa: ilmojen haltijat järjestivät kahden viileän kauden väliin lämpimän jakson, joka huipentui helteeseen. Tapahtuman aikataulun ansiosta omatoimiset ryhmät ja osallistujat pääsivät tutustumaan kauniiseen kesäkaupunkiin ja nauttimaan Saimaan-risteilyistä. Kulttuuri- ja retkeilypäiville osallistui niin paljon osanottajia kuin kaupungin juhlatilat antoivat myöten eli 1 600. Tulijoita olisi ollut enemmänkin, mutta jo nyt esiintyjät joutuivat urakoimaan iltatilaisuudet kahteen kertaan. Heille ja heidän ohjaajilleen kuuluu suuri kiitos poikkeuksellisen järjestelyn onnistumisesta. Savonlinnan varauksissa myöhässä olleita toivottavasti lohduttaa edes hieman tieto, että jo ensi vuonna järjestetään seuraava Eläkeläiset ry:n valtakunnallinen tapahtuma. Se on Eläkeläiset pinnalla - risteily Tallinnaan 9.­10.10.2012.
• 18 - Nro 4 kesäkuu 2011 ELÄKELÄINEN Marja Leena Makkonen (keskellä) luki avajaisissa kulttuurijulistuksen. Kuvassa kolme polvea Makkosia. Nuorin uupui ensin. Aamujumppaa torilla. Eläkeläiset ry:n kulttuuri- ja retkeilypäivät puolustivat aitoa vapaaehtoistyötä ja kulttuuria "En tahdo vain kuunnella, tahdon myös laulaa" Eläkeläiset ry:n kulttuuri- ja retkeilypäivät Savonlinnassa 7.­9.6. puolustivat aitoa vapaaehtoistyötä ja kulttuuria tunnuksenaan turkkilaisen runoilijan Nazim Hikmetin komeat säkeet "en tahdo vain kuunnella, tahdon myös laulaa". Säkeet sisältyvät kulttuurijulistukseen, jonka Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Marja Leena Makkonen luki päivien avajaisissa Kyrönniemen kentällä. Julistusta kuunteli 1600 kaikkialta Suomesta tullutta osanottajaa. Julistuksessa tähdennetään, että kulttuuri kuuluu kaikille, ja kaikilla on oikeus sitä myös tuottaa. ­ Täällä Savonlinnan kulttuuri- ja retkeilypäivillä me toteutamme yhdessä tätä periaatetta. Kaikki osallistujat saavat nauttia musiikista, runoudesta, liikunnasta, tanssista ja taiteesta. Sen lisäksi jokainen itse voi yksin ja yhdessä osallistua kulttuuritäyteisen tapahtumaohjelman toteuttamiseen, julistuksessa todetaan. Kulttuurin lisäksi julistuksessa liputetaan myös muun aidon vapaaehtoistyön puolesta. Eläkeläiset ry:n mielestä nyt on koko yhteiskunnassa nähtävissä merkkejä vapaaehtoistyön kunnianpalautuksesta. ­ Yhteiskunta ei kuitenkaan voi toimia pelkästään vapaaehtoisen auttamishalun varassa. Vapaaehtoistyö on parhaimmillaan antoisaa, mutta siitä ei saa tulla velvoite. Vapaaehtoistyö ei saa olla pelkästään ylhäältä ohjattua auttamistyötä vaan ennen kaikkea omaehtoista kansalaistoimintaa, Eläkeläiset ry muistuttaa. Savonlinnan tapahtuman koko kulttuuri- ja liikuntaohjelma oli viimeistä piirtoa myöten Eläkeläiset ry:n jäsenten itse tuottamaa ja esittämää. Tilaisuuksia esitellä harrastus- ja kulttuuritoiminnan antia oli runsaasti. Avajaisten lisäksi ensimmäisenä päivänä vietettiin runojen ja laulujen suvi-iltaa. Kulttuurikatselmuksiin osallistui kymmeniä kansantanssi-, senioritanssi- ja liikuntaryhmiä, laulajia, kuoroja lauluryhmiä, lausujia ja lausuntaryhmiä, sketsi- ja näytelmäpiirejä. Savonlinnassa järjestettiin myös taidenäyttely ja Vaasan Eläkeläiset ry:n digikamerakerhon valokuvanäyttely. Savonlinnalaiset voivat päivien aikana tutustua ja itsekin osallistua Eläkeläiset ry:n toimintaan. Tapahtuman keskimmäinen päivä aloitettiin reippaasti kello 6.30 kaikille avoimella aamujumpalla Savonlinnan torilla. Torilla oli myös eläkeläisryhmien non stop -ohjelmaa tilaisuudessa, jonka avasi Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, ministeri Kalevi Kivistö. Yhteensä Savonlinnassa esiintyi ja esittäytyi satoja kulttuurinharrastajia. Savonlinnan suosio yllätti järjestäjätkin niin, että iltatilaisuudet järjestettiin tuplana. Kaupungista ei löytynyt salia, jonne koko osallistujajoukko olisi mahtunut yhdellä kertaa. Kulttuuri- ja retkeilypäivät huipentuivat komeaan päätösjuhlaan Kyrönnimen kentällä. Juhlassa puhunut Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö totesi, että vanhusten hoitoon suhtautumisella mitataan se, miten ihmisarvo ymmärretään ­ Emme saa antaa yhteiskunnan vaipua halla-aholaiseen ihmisarvon ymmärtämiseen, koska sen johdonmukaisena tuloksena olisi toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten heitteille jättäminen. Jokaisella ihmisellä on oltava oikeus ­ ohjelmamme sanoin ­ turvalliseen ikääntymiseen ja hyvään vanhuuteen. Jokaisen ihmisarvo on yhtäläinen viimeiseen hengenvetoon asti, Kivistö sanoi. PEKKA ISAKSSON
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2011 - 19 Mirja Leppälä ja Elsa Juntunen lauloivat päätösjuhlassa arkkiviisun vanhaksi tulemisesta. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö (keskellä istumassa) osallistui ohjelmaan paitsi puhujana myös klarinetistina sekä avajaisissa että päätösjuhlassa ja vielä iltatilaisuuksissakin. Vaaralan-Hakunilan tanssiryhmä odottaa kansantanssiesityksen alkamista avajaisissa. Ensi vuonna Eläkeläiset pinnalla -risteilylle Savonlinnassa julkistettiin myös Eläkeläiset ry:n seuraava valtakunnallinen tapahtuma. Se on risteily Tallinnaan 9.­10. lokakuuta 2012. Risteilyalys on Tallink Silja Linen Baltic Princess. Matkanjärjestäjä on Matka-Vekka Oy. ­ Toivottavasti risteilylle saapuu yhtä suuri joukko kuin tuli tänne Savonlinnaan. Yhteistyökumppanien kanssa on sovittu, että Baltic Princess on risteilyn ajan kokonaan meidän, jos osanottajia on vähintään 1 300, kertoi toiminnanjohtaja Hannu Partanen kulttuuri- ja retkeilypäivien iltamissa. Etujoukkko on koossa. Matka-Vekan edustajat saivat kulttuuri- ja retkeilypäivien aikana 200 ennakkovarausta, vaikka risteilyyn on aikaa vuosi ja vartti. Eläkeläinen-lehti esittelee risteilyn ensi syksynä. Iltamat aloitettiin laulamalla yhdessä Kultainen nuoruus kulttuuri- ja retkeilypäivien kuoron ja orkesterin johtamana.
• 20 - Nro 4 kesäkuu 2011 ELÄKELÄINEN Kulttuuri- ja retkeilypäivät jalkautui Savonlinnan torille Tallukat oli yksi torilla esiintyneistä ryhmistä. Eläkeläisten kesätapahtuma jalkautui tapahtuman keskimmäisenä päivänä Savonlinnan torille tervehtimään ja liikuttamaan kaupunkilaisia. Kaunis kesäpäivä aloitettiin varhaisella kello 6.30:n aamujumpalla, johon osallistui sekä päivien osanottajia että savonlinnalaisia.Jumpan veti Raija Puumalainen. Savonlinnalaiset saivat kuunnella ja katsella eläkeläisten tanssi-, laulu- ja liikuntaryhmiä keskipäivällä alkaneessa non stop ­tapahtumassa, jonka avasi Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö. ­ Nämä kulttuuri- ja retkeilypäivätkin osoittavat, että nykypäivän eläkeläiset eivät ole mikään rasite, vaan yhteiskunnan todellinen voimavara. Ei ole kuitenkaan syytä unohtaa, että eläkeläisten elämässä on monia ongelmia. Ongelmista Kivistö nosti esille toimeentulohuolet, jotka liittyvät suureksi osaksi suomalaisen yhteiskunnan tuloerojen kasvamiseen. ­ Toimeentulo-ongelmat eivät riipu sukupolvesta, vaan yhteiskunnassa ovat huolestuttavasti lisääntyneet sekä lapsiköyhyys, opiskelijoiden ja nuorten toimeentulo-ongelmat , työttömien toimeentulohuolet ja eläkeläisköyhyys. Eläkeläisköyhyyden riski on kolmenkertainen muihin väestöryhmiin verrattuna. (P.I.) Aamujumppa veti torille myös miehiä. Torilla oli mukava rupatella ja kommentoida esityksiä.