Pääkirjoitus: Väreilyä ilmassa 2 | Sukkakeräys Ukrainaan ylitti tavoitteensa 3 | Konevitsan kirkonkello soi 27 2025 | 12. joulukuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi ”Olen löytänyt sanoista ja sävelistä voimaa selvitä elämän vaikeista hetkistä. Mitään ei voi verrata musiikin tuomaan onneen”, sanoo taiteilija Arja Saijonmaa. 24 Laulut kantavat 6 Joulu tervehdykset 14
K uluneen sanonnan mukaan mikään ei ole niin py syvää kuin muutos. Eläkeläistoiminnassa muutos tulee samassa tahdissa kuin uusia sukupolvia jää eläkkeelle. Uusilla jäsenillä on elämänkokemuk sensa ja työuransa tuomat tavat suhtautua vaikkapa jär jestötoiminnan digitalisointiin. Tänäkin vuonna yli tuhat uutta eläkeläistä liittyi jä seniksi paikallisyhdistyksiimme eri puolilla maata. Toi minnalle on siis tilausta ja yhdistystoiminnalla on tar jota eläkeläisiä kiinnostavaa toimintaa ja samaistumi sen kohteita. Kyselyjemme mukaan uusia jäseniä hou kuttavat etenkin retket ja matkat sekä erilaiset harras tusryhmät. Myös muuttoliike vaikuttaa eläkeläistoimintaan. Vaikka maaseudulla eläkeläisten suhteellinen osuus on suuri, asuu suurempi osa eläkeläisistä kaupungeissa. Iso väestöpohja antaa järjestötoiminnalle vahvemmat edel lytykset. Menneen vuoden aikana nähtiin usean maa seudun pienen yhdistyksen purkautuminen, kun taas uudet yhdistykset syntyivät lähelle kasvukeskuksia, Rii himäelle ja Kangasalle. SUOMEN HALLITUKSEN ylikireä talouspolitiikka ajaa järjestötoimintaa ahtaalle, kun valtionavustuksia leika taan. Samaan aikaan on leikattu eläkeläisille tärkeistä palveluista ja sosiaaliturvasta, mikä on herättänyt mo nissa huolta. Hyvinvointivaltion näivettäminen on vai kea pala eläkeläisille, jotka ovat itse olleet sitä rakenta massa. Yhteiskunnallinen tilanne voi herättää monissa halun niin sanotusti ”tehdä jotain”. Eläkeläisten aktivoitumi nen on kuluvana syksynä näkynyt tapahtumien osallis tujamäärissä, EETUn alueparlamenteissa ja liki puolen Väreilyä ilmassa PÄÄKIRJOITUS 6 | 2025 Kannen kuva Pia Pettersson Joululahjaksi rauhaa PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA K oska asun tässä ihan Joulupu kin naapurina niin rohkenin käydä toivomassa ensi vuodelle ja osin jo ennakkoon toteutettavaksi tällekin vuodelle rauhaa ja rauhoit tumista. Rauhaa toivoin erityisesti kaik kiin niihin maihin, joissa eletään so dan ja kuolemanpelon keskellä. Eri tyisesti Ukrainaan. Kerroin Jou lupukille, että meidän jäsenem me ovat jo ennakkona lähettäneet huikeat 1?400 sukkaparia lämmit tämään jouluksi ukrainalaisten jal koja. Rauhoittumista ja lähimmäisten huomioonottamista toivoin maapal lomme mahtimaiden johtajille. Eri tyisesti nostin esiin presidentit Pu tinin ja Trumpin. Sotaiset ja lähim mäisiä loukkaavat puheet johtavat varsin usein rauhattomuuteen ja jo pa uusiin sotiinkin. Lopuksi toivoin pukilta, että maamme poliittiset päättäjät ja eri tyisesti hallitus huomioisivat pää töksissään jatkossa myös heikoim massa asemassa olevat lähimmäiset. Tein sellaisen rohkean toivomuk sen, että ensi vuonna maamme on nekkaimmat ja varakkaimmat osal listuisivat reilusti valtion talouden tasapainottamiseen, eikä kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien kansalaisten tarvitsisi kärsiä nykyis tä enempää. Lupasin pukille, että me Eläke läiset ry:ssä teemme myös jatkossa työtä rauhan, rauhoittumisen ja lä himmäisten puolesta niin järjestönä kuin yksittäisinä henkilöinä. Hyvää ja rauhallista joulua. POIMINTA toista tuhannen villasukkaparin kutomisena Ukrai naan. Kulttuurivuoden teema näkyy esimerkiksi Po rin kulttuurikatselmuksessa ja valokuvauskilpailun ilahduttavana vilkkautena. TOIVOTTAVASTI AKTIIVISUUS johtaa myös elä keläisten äänen voimistumiseen yhteiskun nassa. Ensi vuonna Eläkeläiset ry toimii elä keläisliittojen etujärjestö EETUn puheen johtajana. Pyrimme vaikuttamaan siihen, että eläkeläisten asiat ja huolenaiheet ovat vahvasti esillä, kun yhteiskunnallinen kes kustelu kääntyy kohti kevään 2027 eduskun tavaaleja. JAN KOSKIMIES PÄÄTOIMITTAJA Toivottavasti aktiivisuus johtaa myös eläkeläisten äänen voimis tumiseen yhteis kunnassa. ”Kävelypässit pelastuivat rökäletappioilta, joita olimme etukäteen ounastelleet taitojemme tasosta tietoisina.” Pekka Isaksson Kävelypässien blogissa Lue blogia: elakelaiset.fi/lehtiartikkelit EETU ry 2026 ? 6 Eläkeläiset ry puheenjohtajajärjestönä Hoiva eriarvoistuu ? 4 Kenen vastuulle hoiva kuuluu ja kuka maksaa? Kulttuurikatselmus innosti ? 8 Porissa nähtiin komea kattaus esityksiä Koulutusta lähemmäs jäseniä ? 11 Eläkeläiset ry:n ja KSL:n yhteistyö tiivistyy Sirkkelinterät kuntoon ? 30 Irene Sarkkinen taitaa teroituksen salat Kalevin kynästä ? 11 Pensionären ? 13 Runopysäkki ? 28 Ristikko ? 39 W IL FR ED H IL D O N EN 2 Eläkeläinen 6/2025
AJASSA Joissakin korteissa näkyi iloisia kutojia, toisissa Suomen kartta paik kakuntineen. Jotkut kutojat olivat sukkiin kiinnittäneet pieniä lappusia kutojien nimen ja iän kanssa. Korttien tervehdykset liikuttivat jo toimistolla. Sukkien lämmön li säksi viestit lämmittävät varmuudel la niitä lukevien sydämiä myös Uk rainassa. Sukkaprojektin myötä monen mieleen muistui myös kokemuksia lapsuudesta ja elämästä sodanjälkei sessä Suomessa. Kotkassa asuva Eeva Hänninen esimerkiksi kertoi, mi ten vieläkin muistaa elävästi Ameri kasta lähetetyn apupaketin. Paketista hän sai hienon vihreän mekon, jonka pienessä taskussa oli rusinapaketti. Mekkoa hän kantoi pitkään, kunnes kangas kului puhki. Myös paketissa ollut vaaleapunainen jälkiruokajauhe nosti vieläkin kiisse lin maun suuhun. ENSIMMÄISET 150 PARIA villasukkia saimme matkaan jo lokakuun alussa. Pari viikkoa myöhemmin saimme vapaaehtosilta kuvia, joissa kahdelle osastolle oli paketit toimitettu. Palautteena sukkien saajat kysyi vät, onko joku kauppa lähetyksen ta kana, johon vapaaehtoiset vastasivat: suomalaiset mummot ovat ne teille neuloneet! Lokakuun lopussa saimme seuraa vat 450 paria matkaan. Loput sukka paketit ilmatiivisti pakattuina ja läm pimillä sanoilla saatettuina lähtivät kohti Ukrainaa marraskuussa. Kiitos jokaiselle ahkeralle neulo jalle! Toimisto huoneen lattia täyttyi pienemmistä ja isommista paketeista, joita lähetettiin joka puolelta Suomea. Lämpöä Ukrainaan Villasukkakeräys ylitti tavoitteensa monikertaisesti. EVA RÖNKKÖ E lokuussa käynnistyi Läm pöä Ukrainaan villasukka keräys. Kannustimme yhdistyk siä neulomaan lämpimiä sukkia lä hetettäväksi Ukrainaan, sotatal veen valmistautuville miehille ja naisille. Keräyksen tavoitteeksi laitoimme 500 sukkaparia, 2–3 paria per yhdis tys. Ajattelimme, että jos tavoite on ”riittävän korkea”, saisimme ehkä kolmisen sataa paria lähetettyä mat kaan. Olimme väärässä. Kun keräys päättyi lokakuun lopussa, tulos ylit ti kaikki odotukset. Toimistohuo neemme lattia täyttyi pienemmis tä ja isommista paketeista, joita lä hetettiin joka puolelta Suomea. Osa tuotiin jopa henkilökohtaisesti pe rille. Yhteensä keräys tuotti 1 400 paria villasukkia. Sukkakampanjaan osal listui 47 yhdistystä. USEISSA PAKETEISSA oli sukkien viereen laitettu kortti lämpimillä tervehdyksillä, monesti ukrainaksi käännettynä. Ensimmäinen sukkalähetys saapui perille Ukrainaan lokakuussa. Useissa paketeissa oli sukkien viereen laitettu kortti lämpimillä tervehdyksillä. Eläkeläinen 6/2025 3
YHTEISKUNTA Hoiva – perusoikeus vai etuoikeus? Moni meistä pysähtyy joskus miettimään: kuka huolehtii minusta, jos toimintakyky heikkenee? Entä kenestä minä voin tai jaksan huolehtia? Tässä artikkelissa luodaan myös katsaus siihen, minkälaisia hoivamalleja muissa Euroopan maissa on käytössä. LINA VAN AERSCHOT sosiaaligerontologian dosentti Tampereen yliopisto / Jyväskylän yliopisto Muistisairaus yhteiskunnassa -tutkimushankkeen johtaja Kotihoitaja auttaa asiakasta tämän kotona Helsingissä helmikuussa 2025. ULLA HALONEN tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto / Tampereen yliopisto H oiva eriarvoistuu. Viime vuosina julkisia palvelu ja on supistettu ja niitä on aikaisempaa vaikeam pi saada. Sekä kotihoito että ympäri vuorokautinen hoito kohdennetaan vain kaikkein huonokuntoisimmille. Muut saavat hankkia apua yksityisis tä palveluista tai turvautua läheisiin sä. Vilkasta keskustelua on käyty sii tä, kenen vastuulle hoivan järjestä minen kuuluu ja kuka sen maksaa. Suomen perustuslaki turvaa edel leen oikeuden välttämättömään huo lenpitoon, mutta vanhuspalveluissa ei ole subjektiivista oikeutta palve luihin, kuten vaikkapa lasten päivä hoidossa on. Vanhuspalveluja myön netään tarpeen arvioinnin perusteel la. Lainsäädäntö jättää runsaasti tul kinnanvaraa siihen, milloin palvelu jen myöntämisen kriteerit täyttyvät eli mitä on välttämätön huolenpito. Yhteistä alueilla on saatavissa ole EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA 4 Eläkeläinen 6/2025
suttu jopa granny exportiksi (suom. mummovienti). Toistaiseksi kyse on vielä määrällisesti marginaalisesta ilmiöstä, mutta yhdestä ratkaisusta kuitenkin. Perheiden hoivavastuu usein ka sautuu aikuisille tyttärille ja niille, joilla ei ole rahaa palveluihin. Varak kaat voivat aina valita palvelun sen sijaan, että tuottavat hoivan itse. Tä tä mahdollisuutta ei pienituloisil la ole, joten hoivasta täytyy selviy tyä oman työn tai muiden vastuiden ohella tai on jäätävä töistä pois. Siksi perheiden hoivavastuu käytännössä heikentää sukupuolten välistä ja yh teiskunnallista tasaarvoa. Vanhusten lähettäminen toiseen maahan tai epävirallisen työvoiman käyttö voi olla taloudellisesti edullis ta, mutta ei välttämättä takaa hyvää tai oikeudenmukaista hoivaa. Ei ole sosiaalisesti kestävää teetättää hoi vaa halvalla, välittämättä yhteiskun nallisista seurauksista. Alankomaissa vanhusten hoivaa on kehitetty jo pitkään, ja maa tun netaan monista kokeiluistaan ja uu sista malleistaan. Alankomaissa on universaali hoivavakuutusjärjestel mä, joka turvaa kaikille oikeuden pitkäaikaiseen hoivaan, jos toimin takyky heikkenee pysyvästi. Hoi vasta vastaavat sekä valtio että kun nat. Asiakkaat maksavat tuloihinsa suhteutettua omavastuuta, mutta palvelut eivät ole riippuvaisia hen kilökohtaisesta varallisuudesta sa malla tavalla kuin monessa muussa maassa, erityisesti Britanniassa. Alankomaista tunnettuja esimerk kejä ovat ”dementiakylät”. Niis sä asukkaat elävät pienissä ryhmä kodeissa kylämäisessä ympäristös sä, jossa on kauppoja, kahvila, kam paamo ja harrastusmahdollisuuk sia. Malli on saanut huomiota, koska se tukee identiteettiä ja aktiivisuut ta, ja lääkehoitoa on voitu vähentää. Esimerkki on inspiroiva, sillä hoivaa on kehitetty käyttäjien tarpeista kä sin eikä kustannussäästöjen lähtö kohdasta. Työvoimapula ja hoivan globaalit markkinat Hoivan tulevaisuuteen liittyy yhä enemmän kysymys myös työvoi masta. EU:n alueella pitkäaikaishoi van sektorilla työskenteli noin 6,3 miljoonaa ihmistä vuonna 2022. Ul komaalaistaustaisia työntekijöitä on arviolta 10–20 prosenttia, ja monis sa maissa he muodostavat palvelu järjestelmän selkärangan. Vanhoja ihmisiä on yhä enemmän Ihmiset elävät keskimäärin pidempään kuin koskaan aikaisemmin. Pitkäikäisyys on seurausta hyvinvointivaltion onnistumisesta: terveydenhuolto, koulutus ja sosiaaliturva ovat tehneet Suomesta yhden maailman turvallisimmista maista vanheta. Vai onko? ? Elinajan pitenemisen myötä vanhoja ihmisiä on yhä enemmän. ? Väestörakenne muuttuu, kun nuoremmat ikäluokat ovat pienempiä ja työikäisten ihmisten määrä pienenee suhteessa eläkeikäisiin. ? Vanhuus tuo mukanaan hoivan tarpeita – tavalla tai toisella lähes kaikilla. Ihmiset pysyvät terveinä ja toimintakykyisinä aiempaa pidempään, mutta samalla elämän loppupuolelle sijoittuva sairastamisenkin aika on pidentynyt. ? Erityisesti muistisairaiden ihmisten määrä lisääntyy, koska ikä on suurin riskitekijä muistisairauksille. ? Muistisairaudet ovat jo nyt suurin syy hoivan ja palvelujen tarpeille. Aikuisten lasten vastuu hoivasta? Viimeaikaisessa keskustelussa on nostettu esiin myös ajatus siitä, että aikuiset lapset voisivat vastata vanhempiensa hoivasta taloudellisesti ja että hoivan kuluja voitaisiin kattaa omaisuudella, ei vain tuloilla, kuten tällä hetkellä. Tähän kysymykseen liittyy monia eettisiä ja periaatteellisia kysymyksiä: ? Emmekö siis olekaan rahoittaneet hoivapalveluja maksamalla veroja? ? Mikä kaikki varallisuus täytyisi realisoida hoivamaksuihin – suvun maatila, isoäidin kultakorut vai huomioidaanko vain pankkitilille tai osakkeisiin kertyneet säästöt? ? Onko kaikki varallisuus käytettävä omaan hoivaan vai saako jotain säästää perinnöksi seuraavalle sukupolvelle? vien palvelujen niukkuus suhteessa tarpeeseen. Palvelujen puute on johtamas sa eriarvoisuuden lisääntymiseen. Pienituloisilla ei ole mahdollisuutta hankkia yksityisiä palveluja. Kaikilla ei ole perhettä tai muita läheisiä, jot ka voisivat tarjota hoivaa. Omaiset – hoivan kantajat Viimeaikaisessa julkisessa keskus telussa on toistunut ajatus omais ten vastuun lisäämisestä. On kuiten kin jäänyt epäselväksi, mitä tällä käy tännössä tarkoitetaan. Tutkimusten mukaan omaiset ottavat jo nyt pal jon vastuuta hoivasta ja tämä vastuu on kasvanut viime vuosina niin Suo messa kuin monissa muissakin mais sa. Itse asiassa jo nyt läheiset tuotta vat suurimman osan hoivasta. Suurin osa annetusta avusta on kotona asuvan vanhan ihmisen aut tamista ja tukemista arjen asioissa. Palvelujen on ollut tarkoituskin vas tata hoivasta silloin, kun avuntarpeet ovat vaativia. Päivittäisen – saati ym pärivuorokautisen – hoivan yhdistä minen työssäkäyntiin on vaativaa tai jopa mahdotonta. Liian raskaaksi se käy eläkeläisellekin silloin, kun hoiva on kuormittavaa ja sitovaa. Pienten lasten ja vanhojen ih misten hoivaan rakennettiin hyvin vointivaltion kehittämisen myötä palvelut, jotka mahdollistivat nais ten osallistumisen työmarkkinoil le. Lainsäädännöstämme poistet tiin jo 1970luvulla velvollisuus hoi taa omia vanhempiaan. Viime kädes sä vastuu välttämättömästä huolen pidosta kuuluu yhteiskunnalle. Jos aikuisten lasten vastuuta van hempiensa hoivasta halutaan nyt li sätä, täytyy miettiä inhimillisiä ja ta loudellisia seurauksia: Haluammeko ihmisten (naisten) jäävän pois töis tä hoitamaan läheisiään? Millaisia seurauksia sillä olisi työmarkkinoil le, kansantaloudelle, sukupuolten tasaarvolle? Entä ne vanhat ihmi set, joilla ei ole läheisiä – kuka heis tä huolehtii? Eurooppalaisia malleja – mahdollisuuksia ja varoituksia Vaativa ja intensiivinen hoiva turva taan palveluilla esimerkiksi Pohjois maissa ja useissa KeskiEuroopan maissa. Esimerkiksi Ruotsissa hoiva malli on samansuuntainen kuin Suo messa, mutta siellä vanhustenhoi vaan budjetoidaan enemmän rahaa. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi häviää kaikille muille hoivapalvelui hin käytetyn rahan osuudesta brut tokansantuotteessa. JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA Tutkimuksen mukaan omaiset tarjoavat paljon hoivaa myös niis sä maissa, joissa on julkisesti rahoi tettu palvelujärjestelmä, mutta näis sä maissa omaisten rooli ei ole tar jota intensiivistä hoivaa. Sitä vastoin maissa, joissa palveluja ei ole saata villa, omaiset tekevät enemmän in tensiivistä hoivaa. Näin on esimer kiksi EteläEuroopan maissa, joissa perinteisesti vastuu hoivasta kuuluu perheille. Italia on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa, jossa yhteiskunnan järjestämiä tai rahoittamia hoiva palveluja on saatavilla vain niukasti. Siellä useat vanhukset saavat hoi vaedun, jota voidaan käyttää hoi van järjestämiseen. Monet perheet palkkaavat vanhan ihmisen kotiin hoitajan, usein epävirallisilla työ ehdoilla. Tähän työhön tulee nai sia köyhemmistä maista, erityises ti EteläAasiasta ja ItäEuroopasta. Käytännössä he asuvat perheessä tai hoivan tarvitsijan kotona ja ovat työssä jopa ympäri vuorokauden. Työolot, työstä saatava korvaus ja työaika saattavat olla kohtuutto mia, etenkin jos kyse on lainsäädän nön ulkopuolella tehtävästä hoiva työstä. Saksassa puolestaan on ollut käy tössä jo vuosikymmeniä vakuutus malli, joka on osa sairausvakuutus ta. Perheet voivat valita, ottavatko he korvauksen palveluiden ostoon vai omaishoitoon. Koska palveluista jää merkittävä osa myös itse makset tavaksi, on Saksassa huomattu, että jotkut perheet lähettävät iäkkäitä vanhempia hoivakoteihin ItäEuroo pan maihin edullisemman hoivan pe rässä. Tätä ilmiötä on mediassa kut Palvelujen on ollut tarkoituskin vastata hoivasta silloin, kun avuntarpeet ovat vaativia. Päivittäisen – saati ympärivuorokautisen – hoivan yhdistäminen työssäkäyntiin on vaativaa tai jopa mahdotonta. Eläkeläinen 6/2025 5
YHTEISKUNTA Ennusteiden mukaan vuoteen 2050 mennessä tarvitaan vielä 1,6 miljoonaa uutta työntekijää, ja pel kästään vuosien 2022–2035 aikana hoivaalalle ar vioidaan syntyvän 4,3 miljoonaa työpaikkaa. Monissa LänsiEuroopan mais sa hoivaa tekevät siirtolaiset – työn tekijät erityisesti ItäEuroopasta ja yhä enemmän myös Ukrainasta ja Romaniasta. Tätä ilmiötä on kutsut tu care drainiksi (suom. hoivavuoto). Kun hoivatyöntekijöitä lähtee ulko maille ansaitsemaan parempaa palk kaa, heidän kotimaihinsa jää vähem män työvoimaa omien vanhustensa hoitoon. Mitä Suomessa pitäisi tehdä? Valmista ratkaisua haasteisiin ei tai da olemassa, muuten se olisi otettu jo käyttöön. Ensimmäiseksi on kui tenkin hyväksyttävä, että ihmisistä huolehtiminen maksaa. On turvatta va hoivapalvelujen riittävä rahoitus: satsattava kotihoitoon ja kaikkein huonokuntoisimmille on tarjottava ympärivuorokautista hoitoa. Myös uusia palveluja tarvitaan. Yhteisölliset asumisratkaisut voivat tarjota välimuodon kodin ja laitos hoidon välille, mutta niiden tulisi ol la saavutettavia jo ennen kuin hoivan tarve on ympärivuorokautinen. Läheisiä tulisi tukea niin, että hoi va ja työ voidaan yhdistää paremmin. Nykyinen omaishoitajajärjestelmä, jossa taloudellinen korvaus on pie ni ja tuki heikkoa, ei ole vaihtoehto työssäkäynnille. Tarvittaisiin jous tavampia ratkaisuja, kuten määräai kaisia vapaita, taloudellista kompen saatiota ja uusia kokeiluja esimerkik si osaaikaisesta hoivavapaasta kuten pikkukoululaisten vanhemmilla. Tästä ei pitäisi edes joutua puhumaan Elämän alkuvaiheessa on itsestään selvää, että lapsi tarvitsee hoivaa. Miksi elämän loppupuolella hoivan tarve ei ole yhtä lailla selvää? Jokai nen meistä tarvitsee hoivaa joskus ja suurin osa elämän viimeisinä aikoi na. Miksi on itsestään selvää, että ih minen on oikeutettu syöpähoitoihin, mutta ei yhtä selvää se, että huono kuntoinen ja sairas vanhus olisi oi keutettu hoivaan ja huolenpitoon? Keskustelu vanhuspalveluista ei ole vain budjettilinjaus, vaan ennen kaikkea kysymys on arvovalinnois ta. Haluammeko yhteiskunnan, jos sa vain etuoikeutetut saavat hyvää hoivaa, vai sellaisen, jossa jokaisella on siihen oikeus? Euroopasta löytyy innovaatioita, joista voimme oppia, mutta meidän on rakennettava ratkaisut suomalai sen hyvinvointivaltion arvojen poh jalta. Vanhustenhoito ei saa eikä pitäi si olla luksustuote vaan peruspalvelu. JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA Juhlavuotena otetaan kantaa ikäsyrjintää vastaan. TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA E läkeläisliittojen etujärjestö EE TU ry – Pensionärsförbundens intresseorganisation PIO rf täyttää ensi vuonna 20 vuotta. Kuu den valtakunnallisen eläkeläisjär jestön yhteenliittymä toimii eläke läisten ja ikäihmisten toimeentulon, palveluiden, kuulluksi tulemisen se kä aseman ja arvostuksen paranta miseksi. Yhtenä vuoden 2026 paino pisteistä on ottaa kantaa ja vaikuttaa yhteiskunnassa eri tavoin ilmenevää ikäsyrjintää vastaan. 28. marraskuuta koolla ollut EE TUn syyskokous hyväksyi ensi vuo den toimintasuunnitelman ja talous arvion sekä valitsi hallituksen. EETUlla on kuusi jäsenjärjestöä: Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläk keensaajien Keskusliitto EKL ry, Kansallinen senioriliitto ry, KRELLI Kristilliset eläkeläiset ry, Eläkeliitto ry ja Svenska pensionärsförbundet rf. Vuorotteluperiaatteen mukaises ti järjestön puheenjohtajuudesta vas taa vuonna 2026 Eläkeläiset ry. Kulu van vuoden puheenjohtajajärjestönä on toiminut Svenska pensionärsför bundet. EETU seuraa ja vaikuttaa ensi vuonnakin aktiivisesti lainsäädän töön, muun muassa eläkeuudistuk seen liittyvien lakien säätämiseen. Niin ikään EETU seuraa hallitusoh jelmaan kirjattujen ikäihmisiä koske vien tavoitteiden etenemistä. Perinteisen Eläkeläisparlamen tin sijaan EETU järjestää syksyllä 20vuotisjuhlaseminaarin, jossa käy dään asiantuntijakeskustelua väes tön ikääntymisen haasteista ja kei noista parantaa eläkeläisten hyvin vointia ja toimeentuloa. Keväällä 2027 pidettäviin edus kuntavaaleihin valmistellaan yhtei set tavoitteet. EETU vahvistaa tukea alueelliselle eläkeläisjärjestöjen yhteistyölle sekä vanhus ja ikäneuvostojen jäsenille. Tavoitteena on vaikuttamistyön hy vien käytäntöjen levittäminen kaikil le alueille. Syksyllä 2025 julkaistua Huomisen kynnyksellä kyselytutkimusta hyö dynnetään vaikuttamistyössä. Ennen syys kokouksen alkua eetulaiset saivat kuulla Pohjoismaisen hyvinvointikes kuksen erityi sasiantuntija Sara Illmanin (etualalla oikealla) esityksen. Pohjoismainen hyvinvoin tikeskus on Pohjoismaiden ministerineu voston toi mielin ja toimii Pohjoismaiden sosiaalialaa ja kansanterve yttä koskevan yhteistyön foorumina. EETU ry täyttää 20 vuotta Eläkeläiset ry on ensi vuonna EETUn puheen johtaja järjestö. 6 Eläkeläinen 6/2025
Kylmän yön jäljet Jarmo Smolander Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n valokuvakerho KAUDEN KUVA Etsivää vanhustyötä nyt todella tarvitaan! T yöelämässä vielä ollessani tein yhteistyötä SPR:n Satakunnan piirin kanssa maahanmuuttajatyös sä. Minulla oli tarve työssäni tukea ja kannus taa kuntia edistämään maahanmuuttoa ja kotou tumista, SPR:llä moninaiset maahanmuuttoon liittyvät avustus ja tukitehtävät. Nyt kun olen eläkkeellä on kohderyhmä hieman muuntunut. Tällä hetkellä isona haasteena on ikäihmis ten yksinäisyys. Olen mukana SPR:n alueellisesti koo tussa Osallistujien Satakunta yksinäisyysverkostossa, mikä käsittää Porin seudun. Edustan siis varsinaista kohderyhmää: ikäihmisiä. Verkostoon kuuluu myös hyvinvointialueen, kuntien, seurakuntien ja oppilaitosten edustajia. Viimeisimmäs sä tapaamisessa marraskuussa meitä oli koolla reilut 20. Learning cafe (oppimiskahvila) toimintatavalla työs timme ratkaisuehdotuksia. Ja niitähän syntyi. MAKSUTTOMIA ”olohuone”tyyppisiä tiloja on tarjol la useilla paikkakunnilla, mutta miten houkutella ikäih miset sinne mukaan? Tarvitaan muutakin kuin vertais tukea ja juttuseuraa, joskin niiden rooli on tärkeä. Olo KOMMENTTI TUULA TELIN Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja Ikäihmisten yksinäisyys haasteena huoneiden tulee sijaita kuntien keskustoissa, jolloin nii hin pääsee kohtuullisesti. Jos tapahtumat järjestetään tiettynä viikonpäivänä, voidaan myös kuljetuksia harkita. Isoissa kaupungeis sa olohuoneita tulee olla lähiöissä ja eri puolilla kuntaa, jotta ne ovat helposti saavutettavissa. Etsivää vanhus työtä nyt todella tarvitaan! Pop up tilaisuuksia myös ehdotettiin. Esimerkiksi Porin ydinkeskustassa on useita liikehuoneistoja ollut pitkään tyhjillään. Niitä voisi saada edullisesti tilapäis käyttöön. Kuntakeskustojen tyhjeneminen palveluista on tätä päivää. Sitä perustellaan taloudellisuudella ja te hokkuudella. TÄRKEÄÄ ON, että vuorovaikutus ja viestintä toimivat. Ikäihmisten on saatava tieto siitä, mitä milloinkin ta pahtuu ja missä. Monet ikäihmiset ovat joutuneet ta loudellisista syistä luopumaan päivittäisestä sanoma lehdestä. Onneksi on niin sanottuja ilmaisjakelulehtiä ja puhelin useimmilla käytettävissä. Ystävä ja kaveritoiminnan arveltiin auttavan ikäih misten osallistamiseen. Jos lähipiiristä/alueelta löytyy kaveri, joka innostaa ja kannustaa osallistumaan, niin hieno homma. Yhtä mieltä olimme siitäkin, että taloudellisesti niuk koina aikoina yhdessäoleminen ja yhdessätekeminen edistävät yhteistyötä niin julkisen sektorin kuin järjes töjen ja kohderyhmien kesken. Eläkeläinen 6/2025 7
JÄRJESTÖ Katselmus keräsi Poriin komean kattauksen ikäihmisten tanssia, musiikkia ja näyttämötaidetta. TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA K aikkiaan 39 esitystä ja laval la yhteensä liki 250 esiin tyjää nähtiin marraskuun puolivälissä seniorien Kult tuurikatselmuksessa Porissa. Suomen Työväen Urheiluliitto TUL:n, Eläkkeensaajien Keskusliit to EKL:n, Eläkeläiset ry:n, Suomen Työväen Musiikkiliiton ja Työväen Näyttämöiden liiton perinteisessä (ensimmäinen järjestettiin vuonna 2011) yhteistapahtumassa nähtiin ja kuultiin 11 tanssi, 15 musiikki ja 13 näyttämötaiteen esitystä. Tapahtuman suojelija, näyttelijä Seela Sella kannusti avajaistilaisuu dessa pitämään yllä kulttuuria, sekä fyysistä että henkistä, ”jotta meistä ei tule katkeria vanhuksia jotka ajat televat, että miksi en tehnyt sitä ja miksi en tehnyt tätä. Sellaiseksi van hukseksi en halua itse, enkä halua kenenkään muunkaan joutuvan. Ha luan, että vanhuus olisi kivaa, ja et tä otamme avoimesti vastaan kaiken mitä tulee. Näistä päivistä voimme kerätä hienoja pieniä muistoja”. Kulttuurikatselmuksen toinen päivä sunnuntai oli pyhitetty loppu katselmukselle, jonne valittiin lauan tain sykähdyttävimmät esitykset. ELÄKELÄISET RY:N yhdistykset oli vat katselmuksessa hyvin edustet tuina niin musiikki ja tanssilajeis sa kuin näyttämötaiteen sarjassakin. Mukana oli myös muun muassa jär jestön moninaisuustyön siipien suo jassa kehittynyt forssalainen Ukrai nan satakielet lauluryhmä. – Tämä tapahtumahan on oikea kulttuurin kukkatarha, ihasteli hel sinkiläinen Maritta Widberg tau olla Palmgrenkonservatorion kah vilassa. Hän osallistui näyttämö taiteen sarjaan sekä omalla lausun taesityksellään ( Lauri Pohjanpään Viisi jyvää) että Malmin Eläkeläisten sketsiryhmän (yhdessä Tuulikki Halosen ja Mirja Leppälän kanssa) esi tyksessä Kotiseutuni oi! – Olen Kulttuurikatselmukses sa mukana ensimmäistä kertaa. Val mistautuminen on ollut merkittävä prosessi – olemme harjoitelleet ryh män kanssa, ja omaa esitystänikin olen käynyt läpi jopa ohjaajan avus tuksella. Eli tänne on lähdetty tosis saan, Widberg nauroi. – Taiteen esittäminen on aikuisen ja ikäihmisen leikkiä. Se on ener gisoivaa ja luo pohjaa monille so siaalisille alueille. Laajemmin ajatel tuna tapahtuma muistuttaa siitä, mi ten tärkeä voimavara kulttuurin har rastaminen ja sen äärelle tuleminen on ihmisille ja koko yhteiskunnalle. WIDBERGIN, HALOSEN ja Leppälän kahviseurana istui Tuula Walden Turun Eläkkeensaajista. Hän osallis tui niin ikään näyttämötaiteiden sar jaan. – Olen tykännyt ihan hirveästi. On hienoa nähdä eri ryhmiä ja uusia ih misiä jotka esittävät asioita omista lähtökohdistaan. Olen tästä kaikesta imenyt valtavasti vaikutteita ja uut ta oppia. ? Katso kuvia ja video Kulttuurikatselmuksesta Eläkeläinen-lehden verkkosivulta: elakelaiset.fi/lehtiartikkelit ”Kulttuurin kukkatarha” Klaukkalan Eläkeläiset ry:n Mokomatkansantanssiryhmä. 8 Eläkeläinen 6/2025
Eläkeläiset ry:n yhdistykset olivat katselmuk sessa hyvin edustettuina. Kulttuurikat selmuksen suojelija, näyttelijä Seela Sella lausui Lauri Viitaa. Raision Seudun Eläkeläisten Aimo Ruisniemi esitti huuliharpulla tangon Tule hiljaa. Tuula Walden Turun Eläkkeensaajista (vasemmalla) ja Maritta Widberg, Tuulikki Halonen ja Mirja Leppälä Malmin Eläkeläisistä esiintymistauolla Palmgrenkonservatorion kahvilassa. Porin Palmgren konservatorion salissa ja luok kahuoneessa nautittiin koko lauantaipäivä kulttuuriesityk sistä. Näin maksat jäsenmaksusi 2026 HYVÄ ELÄKELÄISET ry:n jäsen! Eläkeläiset ry:n vuoden 2026 jäsenlaskutus alkaa helmikuussa. Saat laskun kotiosoitteeseesi tai verkkopankkiisi, jos olet tilannut elaskun. Käytä laskulla olevaa viitenume roa. Viitenumero muuttuu vuosittain. Laskulla oleva viitenumero on henkilökohtainen ja sil lä voi maksaa vain laskulla mainitun ihmisen jäsenmak sun ja mahdollisen tukimaksun. Pariskunta ei täten voi maksaa samalla laskulla molempien jäsenmaksua. Kun käytät viitenumeroa, maksuun ei tule lisätä mi tään viestiä. Älä siis maksaessasi kirjoita viestikenttään mitään. Eläkeläiset ry:n jäsenmaksu vuodelle 2026 on 22 euroa. Jäsenmaksu on saatavilla myös elaskuna. Elasku on helppo tapa maksaa laskuja, koska se saapuu suoraan omaan verkkopankkiisi. Elaskun käyttöönotto on sinul le maksutonta, ja tämä sähköinen verkkolasku sisältää samat tiedot kuin perinteinen paperinen lasku. Laskun voit maksaa tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Näin tilaat elaskun: 1. Kirjaudu verkkopankkiin. 2. Valitse Maksut > Elaskut > Lisää uusi laskuttaja eli Eläkeläiset ry. 3. Anna tarvittavat yksilöintitiedot eli vuoden 2025 jä senmaksulaskun viitenumero. Hienoa, nyt olet luonut elaskusopimuksen! Tästä läh tien laskut tulevat suoraan verkkopankkiisi, mistä voit helposti maksaa ne muutamalla klikkauksella – ja taas on muutama tärkeä asia vähemmän muistettavana. Eläkeläinen-lehteä kannattaa kaupata muillekin JÄSENLEHTEMME ELÄKELÄINEN haluaa tarjota moni puolisen ja mielenkiintoisen lukupaketin jokaiselle elä keläiselle, eläkeikää lähestyvälle ja muillekin eläkeläisten ja ikäihmisten elämän ehdoista kiinnostuneille. Jäsenil le lehti tulee vuonna 2026 tuttuun tapaan jäsenmaksuun sisältyvänä jäsenetuna. Mutta Eläkeläistä kehtaa kyllä kaupata myös muille, tu tuille ja tuntemattomille. Yhdistyksen jäsenet voivat esi merkiksi tilata sen joulu tai syntymäpäivälahjaksi ystä villeen. Useat yhdistykset ovat tilanneet lehteä palvelu taloihin, vanhainkoteihin, terveyskeskuksiin, kokoontu mistiloihin ja kirjastoihin. Lehti ilmestyy ensi vuonna 5 kertaa. Tilauksia voi tehdä lomakkeella, joka löytyy Eläkeläinenlehden verkkosivulta: elakelaiset.fi/lehtiartikkelit tai soittamalla tai laittamalla sähköpostia toimistollemme. Eläkeläiset ry:n verkkokauppa avattu ELÄKELÄISET RY:N verkkokaup pa on avattu. Kaupasta saat os tettua tuotteita Eläkeläiset ry:n ilmeellä. Kaupassa on myynnissä tpaitoja, mukeja, rep puja ja lippiksiä. Kauppa löytyy osoitteesta kauppa.elakelaiset.fi Verkkokaupassa ei myydä Eläkeläiset ry:n standaareja, adresseja ja kulutositevihkoja. Niitä voit tilata jatkossa kin toimiston kautta käyttäen mieluiten kotisivultamme löytyvää verkkolomaketta. Eläkeläinen 6/2025 9
JÄRJESTÖ YHDISTYKSEN ELINVOIMAN ja jatkuvuuden turvaami seksi kannattaa hyödyntää Eläkeläiset ry:n koulutuksia. Koulutuksista on hyvä kertoa yhdistyksen viestinnässä ja kerhoissa. Kurssimaksun ja matkakulujen kattaminen on pieni hinta, jos yhdistys saa sillä vuosiksi eteenpäin aktii visia luottamushenkilöitä tukemaan toimintaa ja jäsen hankintaa. On hyvä kirjata koulutuksiin osallistuminen yhdistyksen toimintasuunnitelmaan ja talousar vioon. Keskeisten luottamushenkilöiden osaaminen kannattaa pitää ajan tasalla. Palkka.fi -koulutus 15.1.2026 Teamsillä klo 13–14 Haluatko kehittää osaamistasi joustavasti verkossa Palkka.fi-ohjelman käyttöön liittyen? Tällä verkkokurssilla opit perusteet palkkojen laskennasta ja tulorekisteriin ilmoittamisesta. Älä jää vanhentuneiden työskentelytapojen varaan vaan hyppää mukaan oppimaan lisää. Kurssin hinta on 20 euroa. Koulutukseen mahtuu maksimissaan 10 kurssilaista. Kouluttajina toimivat Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Lisätietoja voi tiedustella Heliltä, puh 050 529 0399 tai heli.gronroos@elakelaiset.fi Ilmoittautuminen: Viimeistään 6.1.2026 verkkolomakkeella joka löytyy osoitteesta elakelaiset.fi/ toiminta/koulutus Yhdistystalouden tilinpäätöskoulutus 27.–28.1.2026 Malmilla Helsingissä klo 10–16 Tilinpäätöksen laatiminen vaatii ennakointia ja siihen valmistautuminen kannattaa aloittaa viimeistään tammikuussa. Tämä tilinpäätöskoulutus antaa sinulle varmuutta tilinpäätöksen laadintaan ja holli-ohjelman käyttöön. Koulutus sisältää ennakkotehtäviä, joten ilmoittauduthan kurssille ajoissa! Kurssin hinta on 50 euroa. Koulutukseen mahtuu maksimissaan 10 kurssilaista. Kouluttajina toimivat Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Lisätietoja voi tiedustella Heliltä, puh 050 529 0399 tai heli.gronroos@elakelaiset.fi Ilmoittautuminen: Viimeistään 6.1.2026 verkkolomakkeella joka löytyy osoitteesta elakelaiset.fi/ toiminta/koulutus Jokilaaksojen Aluejärjestö järjestää Tuftaaminen käsityötekniikkana -koulutuspäivän käsityökerhojen ohjaajille Aika: 28.1.2026 klo 10–16. Paikka: Suvikulma, Palosuontie 4, Oulu (Pateniemi). Koulutuksen tavoitteena on oppia tuftaaminen käsitöissä ja hyödyntää opittua taitoa oman yhdistyksen toiminnassa. Kouluttaja: Riikka Jokivirta. Osallistumismaksu: 20 euroa (maksetaan Jokilaakson Eläkeläiset ry:n tilille). Sisältää: koulutuksen, ruokailut, kahvin/teen ja kankaan Ilmoittautuminen viimeistään 16.1.2026: puhelin 050 5900 709 Tiina Flygare tai sähköposti tiina. flygare@ksl.fi. Mukaan mahtuu 16 ensimmäistä ilmoittautujaa. Jäsenrekisterikurssi Helsingissä 26.3. Paikka: Eläkeläiset ry:n toimisto, Malmin kauppatie 26, Helsinki. Aika: Torstai 26.3. klo 9–15. Hinta: 20 euroa. Lisätietoja: Heli Grönroos, puh 050 529 0399 tai heli.gronroos@elakelaiset.fi Ilmoittautuminen: Viimeistään 9.3.2026 verkkolomakkeella joka löytyy osoitteesta elakelaiset.fi/ toiminta/koulutus Jäsenrekisterikurssi Helsingissä 23.4. Paikka: Eläkeläiset ry:n toimisto, Malmin kauppatie 26, Helsinki. Aika: Torstai 23.4. klo 9–15. Hinta: 20 euroa. Lisätietoja: Heli Grönroos, puh 050 529 0399 tai heli.gronroos@elakelaiset.fi Ilmoittautuminen: Viimeistään 7.4. 2026 verkkolomakkeella joka löytyy osoitteesta elakelaiset.fi/ toiminta/koulutus Lisää koulutuksia tulossa! Seuraa koulutuskalenteria verkkosivuillamme: elakelaiset.fi/toiminta/koulutus Samasta osoitteesta löytyvät tarkemmat tiedot ilmoittautumisesta, peruutusehdoista ja kurssituesta. Kevätkauden 2026 koulutuksia ELÄKELÄISET RY:N koulutukset on tarkoitettu kaikille yhdistystoiminnasta kiinnostuneille jäsenille. Koulutuk siin osallistumalla saat valmiuksia toimia yhdistyksessä vapaaehtoisena luottamustehtävässä, kulttuurin tai lii kunnan harrastusryhmän tai matkatoiminnan vetäjänä tai vaikkapa kotisivujen päivittäjänä. Jos vapaaehtoise na toimiminen kiinnostaa sinua, kannattaa olla yhtey dessä oman yhdistyksen hallitukseen. Jos yhdistys päät tää lähettää sinut kurssille, hoitaa se yleensä myös kurs simaksun. Vapaaehtoinen, lähde kurssille! Koulutuksista virtaa yhdistykseen! 10 Eläkeläinen 6/2025
O piskeluajoistani on kulunut jo osapuilleen 60 vuotta. Siihen aikaan oli tapana tarkistaa opinnäytteet seminaariistunnoissa niin, että ensin tutkielmaa ruoti opiskelutoveri ja sen jälkeen pari professoria. Minulle osui ruodittavaksi tut kielma, jossa pyrittiin löytämään ratkaisu erikoissairaan hoidon jonoihin. Tutkielman laatinut opiskelutoverini oli töissä silloisessa Sairaalaliitossa, jossa ongelmaan ha ettiin ratkaisua. Ja sitä ratkaisua haetaan edelleen. Soteuudistuksen keskeisenä tavoitteena on ratkaista palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden ongelmat. Saatavuudella tarkoitetaan sitä, että palvelujen käyttö ei riippuisi asiakkaiden maksukyvystä. Saavutettavuudella taas sitä, että palveluverkko on riittävän tiheä niin, että matkan pituus ei estäisi palveluihin hakeutumista. Palveluja tulee olla tarjolla riittävästi kohtuulli sen matkan päässä ja niiden asiakasmaksujen tulee olla niin matalia, että kaikki palveluja tarvitsevat voivat nii tä käyttää. Sotealueiden rahoitusvaikeudet johtavat kui tenkin päinvastaiseen tulokseen: palveluverkon harvene miseen ja asiakasmaksujen nousuun. Lopputuloksena on jonojen kasvu, vaikka juuri siihen on ratkaisua etsitty vuosikymmenet. SATIIRISIA MIETELMIÄ kirjoittanut Samuli Paronen taitaa olla ainoa, jo ka ratkaisun avaimen on löytänyt. Hän kirjoitti, että ”asiantuntijan lausunnon mukaan köyhyys on ter veellistä. Lääkäri on sanonut hänel le, etteivät köyhät käy vastaanotoil la niin usein kuin varakkaat.” Ei muuta kuin kansa köyhtymään niin loppuu se alituinen lääkärillä ramp paaminen. Ja jonotkin lyhenevät. Ja sillä tiellähän edetään. Tutki muslaitos Labore on selvittänyt, millä tavalla hallituksen vero ja leikkauspäätökset vaikuttavat eri ihmisryhmi en ostovoimaan. Eniten paranee hyvätuloisten ostovoi ma. Keskituloisilla tulos on suunnilleen plusmiinus nol la. Eniten ostovoima laskee yksinhuoltajilla ja työttömil lä. Se laskee myös lapsiperheillä ja nuorilla. Köyhyydessä elävien lasten ja pienituloisten nuorten määrä lisääntyy kymmenillä tuhansilla. Eläkeläisiä pääministeri on luvannut suojata niin, et tä maksussa olevia eläkkeitä ei leikata. Pääministeri te kee välttämättömyydestä hyveen. Hallituksen voimat ei vät leikkaamiseen riittäisikään, koska maksussa olevil la eläkkeillä on perustuslain suoja. Mutta konstit on mo net. Leikkaamistahan se on eläkeiän alarajan korottami nenkin, koska se pienentää koko eläkeajalta kertyvää elä kettä. Leikata voidaan myös huonontamalla indeksiä ja kiristämällä eläkeläisten verotusta. Jo nyt veroprosentti on korkeampi koska palkansaajilta telmaksuna kerättä vä osuus pidätetään eläkeläiseltä verona. ELÄKKEIDEN VEROTUKSESTA löysin arkistoja penkoes sani lehtileikkeen vuodelta 1980. Siinä SKDL vaati ”pien ten eläkkeiden saattamista kaikilta osin verovapaiksi täy den kansaneläkkeen määrään asti”. Olin jäsenenä siinä silloista eläkeuudistusta valmistelleessa ministerivalio kunnassa ja vastuullani oli tavoitteen edistäminen. Ta voite toteutui ja on siitä pitäen pysynyt voimassa. Tämän ratkaisun voimassa pysymistä toivoisi erityi sesti vaalittavan. Parosen ratkaisu KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ Loppu tuloksena on hoito jonojen kasvu, vaikka juuri siihen on ratkaisua etsitty vuosi kymmenet. Eläkeläiset ry:n ja KSL-opintokeskuksen koulutusyhteistyö tiivistyy entisestään. TEKSTI ANU KORHONEN E läkeläiset ry:n ja KSLopin tokeskuksen koulutusyhteis työ tiivistyy entisestään, kun KSL:n koulutustuottaja Tiina Flygare käyttää jatkossa osan työajastaan Eläkeläiset ry:n tehtäviin. Hänellä on pitkä kokemus eläke läisten koulutusten suunnittelusta ja toteutuksesta – ja nyt tavoitteena on viedä koulutustoimintaa entistä vah vemmin alueille ja paikallisten yhdis tysten ulottuville. – Tarkoituksena on siirtää kou lutusten järjestämistä valtakunnal liselta tasolta aluejärjestöille, Tiina kertoo. – Aluksi kierrän aluejärjestöis sä sopimassa käytännöistä ja kerää mässä koulutustoiveita. Näin koulu tukset vastaavat paremmin paikalli sia tarpeita. Tiinan erityisosaamista koulutus tuottajana ovat esimerkiksi ryhmän ohjaustaidot, rentoutusmenetelmät, kokonaisvaltainen hyvinvointi ja pla netaarinen ajattelu. – Olen kouluttanut eläkeläisiä yli 30 vuotta, ja kaikkein eniten olen op pinut juuri heiltä, Tiina sanoo. ELÄKELÄISET RY:N toiminnanjoh taja Jan Koskimies kertoo, että yh teistyö KSLopintokeskuksen kans sa on myös vastaus niukkeneviin re sursseihin. – Nykyinen hallitus on tehnyt poikkeuksellisen suuria leikkauksia kansalaisjärjestöjen rahoitukseen. Se pakottaa meidät etsimään uusia rat kaisuja ja kumppanuuksia. KSL on meille keskeinen yhteistyökumppa ni, Koskimies sanoo. Aiemmin järjestön koulutukset to teutettiin valtakunnallisina tapahtu mina eri puolilla Suomea. Nyt suun ta on toinen: isot koulutukset korva taan useilla pienemmillä, jotka jär jestetään lähellä ihmisiä. – Näin saamme mukaan enemmän jäseniä, eikä kenenkään tarvitse mat kustaa kauas. Tämä on myös kustan nustehokkaampi ja osallistujille hel pompi tapa, Koskimies toteaa. Tavoitteena on vahvistaa aluejär jestöjen omaa osaamista ja rohkaista niitä koulutusten järjestäjiksi. Järjes tämisen byrokratia on vuosien mit taan kasvanut, ja monissa yhdistyk sissä tarvitaan tukea uusien käytän töjen omaksumiseen. ELÄKELÄISET RY:N ja KSLopinto keskuksen yhteistyö jatkuu tiivii nä. Eläkeläiset ry:n aluekierroksella tammihelmikuussa Tiina Flygare ja Eläkeläiset ry:n työntekijät kertovat aluejärjestöissä uudesta koulutusten aikakaudesta – ajasta, jossa jokaisella on entistä parempi mahdollisuus op pia, osallistua ja vaikuttaa. Vuonna 2026 Eläkeläiset ry:n alue järjestöille tarjotaan muun muassa seuraavia koulutuksia: Käsityötek niikat, Tulevaisuustarinoita ja ideoi ta yhdistyksen toimintaan sekä Nyt puhun minä – ei esiintymisjännityk seni! ? Yhteystiedot: KSL:n koulutustuottaja Tiina Flygare, puh. 050 590 0709, sähköposti: tiina.flygare@ksl.fi. KSL:n koulutustuottaja Tiina Flygare käyttää jatkossa osan työajastaan Eläkeläiset ry:n tehtäviin. – Olen kouluttanut eläkeläisiä yli 30 vuotta, ja kaikkein eniten olen oppinut juuri heiltä, Flygare sanoo. P IN JA N IK K I Koulutusta lähemmäs jäseniä Eläkeläinen 6/2025 11
JÄRJESTÖ Kaikki mukaan ikimuistoiselle risteilylle! Eläkkeellä hyvässä seurassa -risteily 15.–16.9.2026 Tähtiesiintyjänä Finlanders! P ET ER S EB A S TI A N JO K EM ED IA / TA LL IN K S IL JA HelsinkiTallinnaHelsinki Tallink Siljan Victoria I:llä ? Lähtö Helsingin Länsisatamas ta 15.9. kello 18.35 Victoria I lähtee Helsingistä ? Tallinnassa mahdollisuus nous ta maihin 16.9. kello 8 alkaen. Lai vaan nousu takaisin viimeistään kel lo 12.10. ? Paluu Helsingin Länsisatamaan 16.9. kello 16.00 Vuoden 2026 huipputapahtuma Eläkkeellä hyvässä seurassa risteily on Eläkeläiset ry:n vuoden 2026 pää tapahtuma. Risteilylle ovat tervetul leita kaikki jäsenemme ja toimintam me ystävät. Ei siis tarvitse välttämät tä olla jäsen lähteäkseen mukaan! Monipuolinen ohjelma hyvässä seurassa: ? Keskusteluja ajankohtaisista asioista, yhteistyökumppaneidem me esittelypisteitä ? Aamujumppa, tanssipaja, opas tusta boccian saloihin ? Yhteislaulutilaisuus, karaoke, bingo ? Kuvataidepaja – kokeile itse eri tekniikoita! ? Matkaseikkailuvisailu: Joukkueet ratkovat aivotreenitehtäviä. Parhai den tehtäviä ratkovat saavat palkin tojen lisäksi virkeän muistin. ? Yhdistysten omaa ohjelmaa Tule mukaan! Kerätkää yhdistyksessänne porukka ja lähtekää mukaan ikimuistoiselle risteilylle! Paikallisyhdistysten matkavastaa vat tiedottavat matkajärjestelyistä, ottavat ilmoittautumiset vastaan se kä keräävät maksut. Innostuitko? Innosta muitakin yhdistyksessäsi ja lähipiirissäsi. Jos matkapäätöstä ei vielä ole yhdistyk sessäsi tehty niin sinä voit kavereitte si kanssa kannustaa sen tekemiseen. Mukaan pääsee myös yksittäinen lähtijä! Tee oma varauksesi suoraan Pohjo lan Matkalle! Risteilyn myynti on käynnissä! ? Tiedustelut sekä varaukset: Pohjolan Matka pohjolanmatka.fi/ matkapaketit/risteily Matkamyynti ja asiakaspalvelu 0201 303 303 ? Yli 9 henkilön ryhmävarauksissa otathan yhteyttä: tuotanto@pohjolanmatka.fi 0201 303 420 Kulttuuria hyvässä seurassa -ohjelmahaku Risteilyllä on yhdistyksillä tilaisuus esittää omia ohjelmia. Kulttuuria hyvässä seurassa kavalkadi on ristei lyohjelmassa keskiviikkona 16.9. kel lo 10.30–11.45 laivan Starlighttilas sa. Toivotamme tervetulleiksi kai kenlaisia esityksiä: kuorolaulua, ru nolausuntaa, liikuntaryhmiä, soitin musiikki, yksinlaulua ym. Jotta saamme mahdollisemman monta yhdistystä mukaan ja erilai sia esityksiä näytille, on esitysten pi tuus maksimissaan 4–5 minuuttia. Yhdessä juontojen kanssa mahtuu kulttuurikavalkadiin 14 esitystä. Mi käli tarjonta on runsas, rakennamme ohjelmakokonaisuuden ilmoittautu misjärjestyksessä ottaen huomioon myös esitysten monipuolisuuden. Toimikaa näin: ? Ilmoittakaa esityksenne mukaan huhtikuun loppuun mennessä: joko verkkosivultamme osoitteesta elake laiset.fi/risteily löytyvällä sähköisellä lomakkeella tai Eläkeläiset ry:n toi mistolle Eva Rönkölle: eva.ronkko@ elakelaiset.fi tai puh. 040 5013 599. ? Evalta saa myös lisätietoja ohjel mahausta. ? Tieto esitysten järjestyksestä ja muista yksityiskohdista annetaan yhdistyksille kesäkuussa. 12 Eläkeläinen 6/2025
LEDARE JAN KOSKIMIES chefredaktör E nligt ett gammalt slitet uttryck är förändring det enda beständiga. I pensionärsverksamheten sker förändringen i takt med att nya generatio ner går i pension. De nya medlemmarna har var och en sitt eget förhållningssätt, baserat på sin livserfa renhet och tiden i arbetslivet, till exempel i fråga om di gitaliseringen av organisationsverksamheten, Även i år har över tusen nya pensionärer anslutit sig till någon av våra lokalföreningar på olika håll i landet. Det finns alltså en beställning på denna verksamhet och föreningsverksamheten erbjuder aktiviteter som intres serar pensionärerna och som de kan känna igen sig i. Enligt våra enkäter är det framför allt resor och utfär der samt olika hobbygrupper som lockar nya medlem mar. Pensionärsverksamheten påverkas också av flyttrö relserna. Även om pensionärernas relativa andel är hög på landsbygden bor en större del av pensionärerna i städerna. Ett större befolkningsunderlag utgör också en mer stabil grund för organisations verksamheten. Under det gångna året har vi sett hur flera små fören ingar på landsbygden upplösts med an däremot nya föreningar grundats i Riihimäki och Kangasala, i närhe ten av tillväxtcentra. FINLANDS REGERING för en över drivet stram ekonomisk politik som slår hårt mot organisationsverk samheten eftersom statsbidragen skurits ned. Samtidigt har man också gjort nedskär ningar i socialskyddet och i tjänster som är av stor vikt för pensionärer, vilket väckt oro. Nedmonteringen av välfärdsstaten är en svår bit för pensionärerna som själ va varit med om att bygga upp den. Situationen i samhället kan hos många väcka ett in tresse för att "göra något". Nu under hösten har många pensionärer aktiverat sig, vilket märkts i antalet delta gare vid olika evenemang, i PIO:s områdesvisa pensio närsparlament, och i de långt över tusen par yllesockor som stickats för att sändas till Ukraina. Kulturårets te ma märks bland annat vid kulturmönstringen i Björne borg och i ett livligt intresse för fototävlingen. FÖRHOPPNINGSVIS LEDER all denna aktivitet även till att pensionärernas röst i samhället stärks. Nästa år fungerar Pensionärerna rf som ordförande för pensi onärsförbundens intresseorganisation PIO. Vi strävar efter att hålla pensionärernas sak och frågor som oro ar pensionärsbefolkningen i fokus då samhällsdebatten allt mer glider in på riksdagsvalet som hålls våren 2027. Översättning: Anne Lindfors-Shaban Luften dallrar av förväntan PENSIONÄREN Förhopp ningsvis leder all denna aktivitet även till att pensio närernas röst i samhället stärks. Arbetspensionsindex höjer arbetspensionerna med ca 0,9 procent vid årsskiftet. Lönekoefficienten höjs med 2,3 procent. TEXT PENSIONSSKYDDSCENTRALEN S ocial och hälsovårdsministe riet har fastställt indextalen beträffande pensionsskyddet för år 2026. Nästa år är arbetspensionsindex 3104, vilket innebär att arbetspensio nerna höjs med 0,88 procent vid års skiftet. Lönekoefficienten blir 1,712 nästa år. Jämfört med år 2025 höjs lönekoefficienten med 2,33 procent. – För en arbetspensionstagare som nu får två tusen euro i månad en i pension före skatt innebär för ändringen av arbetspensionsindex en höjning på ungefär 18 euro, upp skattar nationalekonom Timopekka Hakola på Pensionsskyddscentralen (PSC). År 2024 var den genomsnittliga ar betspensionen 2 044 euro i månaden bland nya ålderspensionstagare in om arbetspensionssystemet. Finlän darnas genomsnittliga månadspensi on var 2 100 euro. Indexen tryggar pensionernas köpkraft Med arbetspensionsindex justeras löpande pensioner årligen för att trygga köpkraften. Med lönekoeffi cienten justeras begynnande pensio ner, när de inkomster som en person som ska gå i pension haft under ar betslivet uppräknas till nivån för det år då pensionen börjar. Indexjusteringarna påverkas av förändringen av konsumentprisin dex och förtjänstnivåindex som Sta tistikcentralen beräknar. I arbets pensionsindex har prisutveckling en en större vikt, medan inkomstut vecklingen betonas mer i lönekoeffi cienten. Vilka pensionsförmåner höjs med arbetspensionsindex? Med arbetspensionsindex höjs alla löpande arbetspensioner: ? ålderspension och partiell ålder spension ? invalidpension och rehabilite ringsstöd ? familjepensionen (efterlevande pension och barnpension) ? arbetslivspension ? rehabiliteringspenning för yrkes inriktad rehabilitering. Indexjusteringen görs för första gången året efter det då pensionen börjat. Om du t.ex. går i pension år 2025, justeras din pension för första gången med arbetspensionsindex i januari 2026. När lönar det sig att gå i pension? Det är alltid bäst att planera pensio neringen så att den passar ens egen livssituation. Bilda dig en uppfatt ning om hur stor pension du kom mer att få med hjälp av t.ex. arbets pensionsutdraget eller pensions räknare. Tänk på att beskattningen eventuellt förändras. Ta reda på hur arbetspensionen påverkar eventuell FPApension eller olika förmåner. Din arbetspension blir desto stör re ju längre du arbetar och ju senare du går i pension. Då ökar din pension på två sätt: du får en uppskovsförhöj ning av pensionen och tjänar in ny pension för tiden i arbete. Råd om din egen arbetspension får du hos din arbetspensionsanstalt. Arbetspensionerna höjs med nästan en procent Exempelkalkyl på höjningen av bruttopensioner av olika storlek År 2025 (€/mån) Ändring (€/mån) År 2026 (€/mån) 1?500 13 1?513 2?000 18 2?018 2?500 22 2?522 3?000 26 3?026 Eläkeläinen 6/2025 13
Joulutervehdykset Rauhallista joulua! Fredlig jul! J oulunodotus on eläkeläisyhdistyksissä vilkkaan toiminnan, varainhankinnan ja jä senhankinnan aikaa. Vuodenvaihde on mo nille luonteva aika jäädä pois työelämästä eläk keelle ja liittyä eläkeläisyhdistyksen jäseneksi. Jäsenhankinnan tueksi monissa yhdistyksissä osallistutaan tänäkin vuonna joulumyyjäisiin, tarjotaan joulupuuroa ja lauletaan yhdessä jou lulauluja. Eläkeläinenlehdessä julkaistavat jouluter vehdykset ovat perinteinen tapa toivottaa hy vää joulua toisille, eri puolilla Suomea asuville eläkeläisille. Eläkeläiset ry muodostaa monille tärkeän yhteisön, johon kuulua. Tervehdysten joukosta voi nähdä eläkeläisyhdistysten kirjon ja tunnistaa eri tilaisuuksista tai lehden sivuil ta tuttuja nimiä. Tervehdysten suuri määrä ker too hienolla tavalla yhteisöllisyyden voimasta. Kiitän kaikkia joulutervehdysten jättäjiä ja kerääjiä ja toivotan kaikille lukijoille Eläkeläinenlehden ja järjestömme puolesta rauhallista ja turvallista joulua! JAN KOSKIMIES ELÄKELÄISET RY:N TOIMINNANJOHTAJA EteläHäme Hämeenlinna Hämeenlinnan Eläkeläiset ry Sinikka Kumpulainen Erkki Kumpulainen Terttu Klemm Veijo Klemm Olavi Ruusunen Ritva Ruusunen Eeva Keskinen Tuija Nieminen-Kurki Salme Saarinen Pirjo Aro Riitta Tuomi-Rönkkö Ritva Ylitolonen Juhani Lehto Hämeenlinnan Vasemmistoliitto ry Jokioinen Terttu Palmu Jukka Palmu Susanna Palmu Silja Kallio Valma Lepistö Kari Lepistö Pirkko Aronen Eini Puolakainen Jouko Heinämäki Jaana Heinämäki Tarja Kirkkola-Helenius Jouni Helenius Henri Helenius Tuomas Helenius Petri Nylén Jukka Koivula Seppo Komulainen Eeva Kirkkola Pentti Kirkkola Marko Järvinen Miska Myllyoja Jukka Heinämäki Ari Kettunen Jari Ahlbom Jokioisten Apteekki Kotka Eeva Dufva Seija Salmivaara Lasse Salmivaara Eeva Hänninen Anneli Laakkonen Jouni Jalarvo Kirsti Lappi Liisa Paavola Riitta Timonen Pirjo Sinivaara Terttu Hellgren Leena Kainulainen Marita Lousaari Lahti Lahden Eläkeläiset Vuokko Kautto Pekka Kautto Eeva Marin Pirjo Savolainen Katariina Kutvonen Pirjo Salomaa Eeva Nieminen Silja Lappalainen Leena Laurila Viljo Leppänen Seppo Korhonen Kirsti Korhonen EteläHämeen aluejärjestö toivottaa Lämmintä Joulua ja Hyvää Uutta vuotta, eläkeläisystävät P IX A B AY 14 Eläkeläinen 6/2025
Anneli Malin Arja Rautaporras Pekka Rautaporras Aarre Päri Anja Ramsi Jarkko Teerioja Loppi Liisa Viholainen Jyrki Viholainen Eila Jokila Eero Vainio Liisi Melasalmi Vilho Vainio Kirsti Siltanen Merja Vainio Sirkka Toivonen Aino Peura Salpakangas Salpakankaan Eläkeläiset ry Ulla-Maija Piispanen Irma Tarvainen Irja Pirhonen Marja-Liisa Laine Sirkka-Liisa Viljamaa Anneli Kontturi Maire Patronen Helsinki Kaarela Aimo ja Helena Niiranen Helena ja Alvar Risberg Risto Isopahkala Niilo Luoto Erkki Häyrinen Raija Antikainen Eija ja Risto Pieviläinen Martti Laaksonen Ritva ja Ville Raili Partanen Liisa Siren Heimo Luoto Heikki ja Tarja Hietanen Leena Timoskainen Leena Virta Kallio-Vallila Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry Mirja Arajärvi Kyllikki Niemi Sisko Salonen Ritva Kontio Maarit Fred Toivo Koivisto Erkki Tolonen Marja Ylitapio Hannele Salava Tommi Nieminen Hilkka Vauhkonen Pirjo Kivilinna Ullamaria Pallasmaa Marketta Salin Ritva Sairanen Kontula Aila Ahola Oili Eronen Pentti Hampinen Eija Heiskanen Meeri Hämäläinen Marjo Hänninen Elli Juntunen Elsa Keinänen Marja Leena Keinänen Eila Kohonen Mailis Kouhi Kristiina Lindberg Riitta Lindholm Erkki Malmikumpu Seija Malmikumpu Ari Monto Jasmine Monto Eino Pajunen Tellervo Pulkkinen Vappu Saarela Hilkka Seppä Tarja Ventelä Raija Virtanen Seija Voutilainen Pihlajamäki-Pihlajisto Pihlajamäki-Pihlajiston Eläkeläiset ry Vartiokylä Vartiokylän Eläkeläiset ry Jokilaaksot Haapajärvi Haapajärven Eläkeläiset ry Haukipudas Pirkko ja Esko Kanniainen Anna-Maija ja Tapio Barck Armi ja Esa Laine Paula Mäenalanen ja Mauno Sipola Heikki Liikanen Seija Kusmin Raili Kaikkonen Helena ja Rauno Kurkela Marjatta ja Aatos Pussinen Matti Teräs Leena ja Edvin Mattila Yrjö Kääriä Pirjo ja Aulis Kropsu Raili Korvala Aino ja Antti Timonen Jouko Perätalo Eila ja Veli-Pekka Anttila Taisto Sutela Ii Iin Eläkeläiset ry Eila Fäldt Eero Fäldt Hilkka Kalliorinne Maija Kemppainen Urpo Ronkainen Eila Jämsä Tapani Teppo Matti Putaansuu Anja Mäkipaaso Pauli Paaso Timo Haapaniemi Heli-Hannele Haapaniemi Iin Järjestöyhdistys ry Kalajoki Kalajoen Eläkeläiset ry Vappu ja Ari Raudasoja Inkeri Luoto Airi Vierimaa Rauni Heininen Martta Lahtinen Laura Siironen Julia Heininen Lena Vatunki Eliisa Koivisto Lauri Seikkula Matti Ekonkari Jorma Männikkö Aarne ja Raili Samanen Elli Krapu Teuvo ja Terttu Hietala Kempele Kempeleen Eläkeläiset ry Toivo Piira Auli ja Jaakko Penttilä Sari Janatuinen Pirkko ja Kari Nyyssölä Voitto Polo Väinö Kanninen + Eeva Eila Pietilä Soile Lehtosaari Erkki Hyvärinen Kauko Alasuutari Aino Alasuutari Maire Liimatainen Kauko Goman + Marja Keränen Maritta Niiranen Pirjo ja Matti Myllylä Veikko Keränen Tuomo Vanhanen Riitta ja Juhani Keränen Hille Kauttio Mirja Aho Rauni Henell Kaisa Pekkala Ritva Lappalainen + Hannu Sonja Hepo-oja Raimo Kitti + Hilkka Reijo Sankilampi Ulla ja Paavo Kokko Elsi Kouvalainen Taimi Peltonen Ritva ja Esko Huotari Kuusamo Aira ja Pentti Kyyhkynen Marjatta ja Tarmo Polojärvi Irma ja Kauno Moilanen Ilmari Määttä Antti Karjalainen Leila Kultanen ja Markku Anne Kultanen ja Lauri Impi Kultanen Irene ja Pentti Käsmä Jarkko Tervola Aulis Saapunki Sinikka Leinonen Eila ja Leevi Uhlbeck Suoma ja Veikko Ervasti Kiiminki Jorma Hanhela Lahja Hanhela Marianne ja Tauno Honkanen Kalevi ja Ritva Kuha Arto Kouri Sylvi Haarahiltunen Liisa Vesa Irma Lämsä Sirkka Vengasaho Raimo ja Eila Mykkänen Laila Arbelius Sirpa Ämmänpää Leena Timonen Anna-Liisa ja Timo Heikkinen Sirpa Pätsi Ulla ja Reijo Timonen Raili ja Terho Kutilainen Seppo Hanhela Muhos Muhoksen Eläkeläiset ry Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö toivottaa eläkeläisystäville rauhallista joulua ja parempaa uutta vuotta 2026 Jakomäen Eläkeläiset toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Kontulan eläkeläiset ry toivottaa Joulun aikaa rauhaisaa, Vuotta hyvää alkavaa! Jokilaaksojen Aluejärjestö toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Kempeleen Vasemmisto ry Hyvää Joulua ja Onnellista uutta Vuotta! Kempeleen työväentalon bingotoimikunta toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Eläkeläinen 6/2025 15
JOULUTERVEHDYKSET Oulainen Oulaisten Eläkeläiset ry Leila ja Teuvo Näätänen Juhani Joentakanen Niilo Nikumatti Jari Harju Aira Kotka Vieno Vuoti Paula Jääskelä Raimo Kolppanen Marjatta Kolppanen Pauli Pesonen Anneli Rajaniemi Oulu Oulun Työväen Eläkeläiset ry Arvi Kostekivi Pekka Kostekivi Terttu Taajoranta Pirjo Höyhtyä Kari Kyyriäinen Eero Sirviö Pentti Kellokoski Kari ja Kaisa Närhi Kalevi Härkönen Ritva ja Raimo Kemppainen Hanski ja Tuulikki Leskinen Jarmo Niskala Pertti ja Outi Anttonen Ulla Pisilä Arja ja Reijo Pietola Ulla Pesonen Heikki Kainulainen Veikko Kettunen ja Päivi Saloranta Hilkka Kukkonen Jouni Tuomaala Eeva Stålnacke Merja Karjalainen Risto Airaksinen Antero Mikkonen Elsa Pajuluoto Marja-Leena Huovinen Pauli Lutjonen Viivi Latola Kari Halonen Anne Huotari ja Juha Haapala Ulla ja Ahti Sala Onerva Markoulakis Oulunsalo Oulunsalon Eläkeläiset ry Raili ja Tauno Korhonen Riitta Laakso Markku ja Maija Kaltio Ensio ja Kerttu Piirainen Elsa Kukkonen Anneli Stefanius Anneli Salo Kaino Moisanen Eila ja Sulo Mård Soile Ulander Pirkko Piispanen Eila ja Aarre Anttonen Rauno Hekkala Elsa Kaikkonen Esko ja Mirja Vahera Pateniemi Pateniemen Eläkeläiset ry Seppo Barck Arja ja Väinö Ek Kaarina ja Pentti Logren Irja ja Urpo Ojala Taimi ja Raimo Anttila Kari ja Kirsti Kivelä Matti Kilvelä ja Annikki Nissinen Aarno Saarela Veikko Isojämsä Jussi ja Eila Nyman Pudasjärvi Pudasjärven Eläkeläiset ry Leena Rantala Orvokki Juntunen Seija Vähkyrä Jukka Vähkyrä Jorma Syrjäpalo Hilkka ja Paavo Tihinen Rauha Kellokoski Arvo Suoperä Pirkko Päätalo Pyhäjärvi Erkki Lehvonen Eeva Jääskeläinen Kauko Siljander Reijo Laukkanen Anneli Laukkanen Pauli Sutinen Liisa Lapinkoski Marja Leena Våg Raahe Asko Leppikorpi Eila Taskila Irma Pasanen Sirkka Kankaala Veera Törmäkangas Jaakko Pyy Ritva Komulainen Samuli Ketola Irmeli ja Jorma Paakkari Viljo Lehmusketo Ilkka Koskela Ritva ja Antero Martinmäki Raija Lehtola Kalevi Alatalo Irma ja Viktor Liete Hely ja Olavi Muikkula Vuokko ja Alpo Pirneskoski Vieno ja Esko Korpela Seija ja Veikko Matero Sauli Saarela ja Marita Virtanen Eero Raivio Salme Knuutila Sirkka ja Esko Savolainen Hilkka Erikkilä Erkki Hakkarainen Terttu ja Lauri Honkanen Tyrnävä Tyrnävän Eläkeläiset ry Utajärvi Kaisu ja Matti Rämet Eero Väisänen Toivo ja Inkeri Perttunen Aino ja Matti Hiltunen Jorma Holappa Tauno Hiltunen Erkki ja Rauni Karhu Matti Holappa Veli Holappa Vappu ja Veijo Keinänen Emma ja Erkki Saarenpää Päivi ja Seppo Härkönen Leo ja Sirkka-Liisa Saarenpää Pentti Vimpari Hilkka Saaranen Kerttu Siira Tenho Savaloja Martti ja Seija Saarenpää Ylivieska Heleena ja Hannu Soukka Sirpa Savukoski ja Jouko Mustonen Helena ja Markku Jylkkä Hilkka Päivärinta ja Aimo Vähäkangas Anja ja Kauko Leppälä Marja-Liisa ja Simo Tuomikoski Sisko Isokääntä ja Reino Anttila Maarit Tokola Kainuu Hyrynsalmi Hyrynsalmen Eläkeläiset ry Kajaani Kajaanin Eläkeläiset ry Antero Kyllönen Paula Tokkonen Sirkka Heikkinen Aira ja Veli Nyyssönen Ritva Härkönen Jussi Mustonen Tapio Huotari Aki Räisänen Saara Toiviainen Margit Kannas-Tervonen Arja Hyrkäs Raili Myllylä Tuula Juppi Kaija Leinonen Paltamo Paltamon Eläkeläiset Ry Olavi Leinonen Sisko Laukkanen Puolanka Puolangan Eläkeläiset ry Aarne Kehänen Helena Kehänen Juha Mäkäräinen Anita Tyynelä Raija Sutinen Taina Hämäläinen Toini Parkkinen Eero Parkkinen Marjatta Mikkonen Marjatta Väisänen Eeva Kyllönen Tuulikki Väisänen Anneli Murtonen Kaija Laitinen Leena Karvonen Veijo Kyllönen Suomussalmi Suomussalmen Eläkeläiset ry KeskiSuomi Hankasalmi Hankasalmen Eläkeläiset ry Simo Tissari Hilja Paasolainen Kerttu Häkkinen Veikko Häkkinen Tapio Hult Leena Virtanen Helena Valkonen Rauno Vulli Irma Vulli Juhani Tiitinen Irma Koistinen Pekka Kauppinen Marja-Leena Kytölä Jari Kytölä Hellevi Halttunen Tuula Huttunen Kirsti Kovanen Leila Puntanen Ritva Viinikainen Antti Viinikainen Helvi Api Seppo Api Raili Janhonen Osmo Vilokkinen Eino Vilokkinen Hannu Vilokkinen Pasi Kuokka Pirjo Kumpu Antti Kumpu Matti Hämäläinen Pirjo Pellinen Tapio Pellinen Raili Hietala Rauni Lux Eila Pietiläinen Liisa Markkanen Sisko Kolehmainen Reino Kolehmainen Tauno Hämäläinen Vieno Kauppinen Anna Petrilä Pekka Petrilä Helka Rajala Mauri Suuronen Aulis Minkkinen Erkki Mehto Sirpa Mehto Inkeri Kurvinen Tapio Kurvinen Reijo Markkanen Jouko Siitari Kaisa Kolehmainen Taisto Kolehmainen Kirsti Åström Tommy Åström Martti Nykänen Maija Nykänen Sauli Sormunen Anneli Sormunen Pirjo Sepponen Kati Hintikka Ulla Linkotie Arvo Linkotie Jyväskylä Marja Leena Makkonen Seija Halinen Eliisa Korpikannas Oulun Eläkeläiset ry toivottaa hyvää joulua ja uutta vuotta kaikille eläkeläisystävillemme Kainuun aluejärjestö toivottaa hyvää Joulua ja onnea Uudelle Vuodelle 16 Eläkeläinen 6/2025
Raimo Niininen Pirkko ja Juha Jauhiainen Kari Jokinen Aarne Jäntti Olavi E. Kokkonen Tarmo Laitinen Jorma Böök Tahvo Eronen Irma Jokinen Vilho Mäkinen Mirja Lantinen Helka ja Väinö Tervo Arto Salmi Seija Janhonen Ulla Kautto Pirjo Järvi Riitta Tynjä Markku Hantunen Airi Ilomäki Simo Lönnblad Hannu Hukka Helena Hukka Raimo Saukko Anneli Silvennoinen Eila Kauppinen Irja Yksjärvi Varja ja Matti Oksanen Heikki Tervakangas Jämsä Jämsän Eläkeläiset ry Annen Pikkolo Oy Jämsänkoski Tapio Hakanen Kyllikki Kangas Kaija Karuveha Seppo Lampinen Raimo Lindeman Sinikka Lindeman Eila Oinas Eero Peutere Liisu Pakarinen Eila Salonen Marja-Liisa ja Veikko Vilenius Laukaa Valma Autio Terttu Hannula Sirpa Heinonen Arja Hujanen Väinö Hytönen Kalevi Karhu Maija-Liisa Karhu Kari Koivisto Paula Kumpulainen Viljo Kumpulainen Marjatta Lahtinen Tuula Lappalainen Tarja Leinonen Seija Majuri Pentti Nieminen Tuula Nieminen Otto Partti Riitta Partti Liisa Pynnönen Rauno Pöyhönen Tuula Pöyhönen Aija Räsänen Sinikka Siekkinen Kaarlo Silvennoinen Erkki Valtoaho Riitta Valtoaho Kaarina Vesterinen Ulla Viinikainen Palokka Saara Putkonen Anita Hokkanen Pentti Mähönen Pirjo Mähönen Kaija Järvelin Tuula Louhisalo Anita Puumalainen Margit Altti Riitta Tukio Kaarlo Valkonen Kari Lyhty Kirsti Koivunen Raimo Koivunen Risto Rissanen Pirkko Rissanen Mirja Meriläinen Martti Meriläinen Maisa Lahnajärvi Kari Nurminen Pihtipudas Maire Varis Maija Pulkkinen Helmi Lahentaus Toini Selin Kirsti Kumpulainen Maila Tyvimaa Irma Sutinen Kirsti Makkonen Leena Manninen Tapio Saastamoinen Simo Pennanen Niilo Pulkkinen Matti Ruotanen Veijo Pasanen Tuula Pennanen Väinö Aho Saarijärvi Saarijärven Eläkeläiset ry Suolahti Suolahden Eläkeläiset ry Kari ja Leena Holopainen Tuija Viik Erkki Heinänen Matti Höytö Jouko Jokimies Reino Kupari Marja-Liisa Savolainen Regina Närhi Unto Roth Maru ja Hessu Marketta Lehtinen Aino Oksanen Sirpa Martins ja Mari Koistinen Sirkka ja Simo Holopainen Eeva Riitta Kajanne Sumiainen Sumiaisten Eläkeläiset ry Säynätsalo Tuula Leppänen Arja Mänttäri Jarkko Mänttäri Kaarin Oikari Seppo Oikari Alpo Pulkkanen Helena Rantanen Pertti Rantanen Maire Seppänen Maija Tuominen Mari Tuura Äänekoski Äänekosken Eläkeläiset ry Lappi Aavasaksa Aavasaksan Eläkeläiset ry Salli Alahannu-Horneman ja Paavo Horneman Anja ja Veikko Rautio Annikki ja Ahti Rantakeisu Rauha ja Jukka Pirttimaa Kaisu ja Veikko Mikkola Seija Rautio Ulla ja Mikko Enbuske Annikki ja Kaarlo Savikuja Kastehelmi Jaako Sanni ja Matti Jaako Sirkka ja Eero Jaako Anja ja Eugen Parviainen Ivalo Ivalon Eläkeläiset ry Eira ja Esko Oikarinen Ritva Taskila Marjo-Riitta Mattus Terho Kinisjärvi Seija Semenoff Matti Kyllönen Eija Miranda ja Tapani Silventoinen Irja Jefremoff Kemi Mauri Blomster ja Pirkko Pehkonen Raija Kenttä Timo Salonpää Marja-Leena Laiti Suoma Perkaus Hilkka ja Tapani Tuulikki Hurtig ja Esko Toivanen Elina Paloniemi Tapio Siirilä Raija Siirilä Arto Laakso Erkki ja Saara Dianoff Kaisa Posti Raija Koskela Arja ja Kati Juvonen Paavo Miettinen Terkku Pohjanen Lauri Pohjanen Kati ja Markku Soppela Terttu Hiltunen Matti Holpainen Kemijärvi Kemijärven Eläkeläiset ry Kolari Voitto Vaattovaara Tuula ja Reijo Raappana Martti Nikumaa Kerstin Tuomala Annikki Rantakokko Pello Pellon Eläkeläiset ry Hannele ja Johannes Juuso Hilkka ja Eelis Matinlompolo Sirkka-Liisa Kari Leena Matinlompolo Anita ja Raimo Sirkka Oili-Marja Sirkka Tuula Koskela Taina Juopperi Ulla Alatalo Eila Marjakaarto Jari Harri Eero Keränen Pentti Pakisjärvi Reino Laitamaa Sinikka Rinnemaa Anna-Liisa ja Pekka Ylisirkka Posio Erkki Karasti Seija ja Taisto Tuomivaara Sirkka Luokkanen ja Jorma Lehikoinen Onni Oikarainen Eeva ja Kullervo Luokkanen Maire ja Martti Mulari Tuulikki ja Jorma Ronkainen Saara ja Ahti Moilanen Paavo Karjalainen Reeta Tuomivaara Seija ja Kullervo Huotari Anja Karjalainen Iikka Kaukua Kalle Sulin Erkki Ronkainen Rovaniemi Rovaniemen Eläkeläiset Ry Helene Ainasoja Marketta Alakurtti Raija Aula Aarno Autioniemi Marja Fagerström Rauni Hakkarainen Kerttu Hansen-Haug Antero Heikkinen Markku Huhtaniska ja Riitta Collin Sirkka Härkönen Martti Juopperi Kauko Juupaluoma Veijo Kallo Kaarina Kapraali Linnea Kilpeläinen Eila Kiviniemi Tapio Kiviniemi Inga Koivisto Leila Kolppanen Seppo Korhonen Raija Korkalainen Arttu Koskiniemi Leena Kovala Ulla Kämäräinen Kaarina Köykkäneva Reino Laine Anja Lakkala Kauko Lakkala Olavi Laukkanen Raili Laukkanen Riitta Marttila Aatos Nätynki Sirkka Ollila Helena Ollonen ja Ahti Niemi Seija Paadar Kaisu Pesonen Heikki Piirainen Jaakko Portti Seija Puhakka Kari ja Martha Puolakka Sinikka Pynninen Pirkko ja Lippo Riissanen Sirkka Rintala Elli Ristimella Liisa Ristioja Eeva Ritatörmä Maija ja Risto Sarriolehto Oiva Sipola Raili Tikkanen Eero Ulmanen Jukka Vaara Rauno Vasara Eläkeläiset ry:n Lapin aluejärjestö ry Toivottaa Hyvää ja Rauhaisaa Joulua Kemin Eläkeläiset toivottaa Rauhaisaa joulua kaikille kanssakulkijoille Eläkeläinen 6/2025 17
JOULUTERVEHDYKSET Liisa Vierelä Maarit Vierelä Pirkko Vierelä Anja Vuontisvaara Kalevi Välimaa Maire Välimaa Esko Yliaska ja Rita Polenina Irma Yliaska Sirkka Ylinärä Jouni Ylitalo Käsityökerholaiset Jalalla koreasti -kerholaiset Senioritanssi-kerholaiset Rytikari Rytikarin Eläkeläiset ry Risto Hautala Soile Hautala Aune Hautala Valma Kaniin Leena K. Ranta Toini Hiltunen Päivi Posti Maire ja Lauri Jokilahti Aki Ojala Tapani Halttu Airi Ruohonen Tuula Lampinen Esko Lampinen Kauko Mäkivuoti Sirkka Mäkivuoti Eija Saariniemi Mikko Saariniemi Rauha Tokola Tauno Ristimäki Marja Ristimäki Pirkko Sankala Markku Sankala Veikko Karvonen Esko Leppänen Aili Virtala Olavi Virtala Leena Jääskeläinen Ritva Väätäjä Risto Mononen Marjatta Ojala Salla Sallan Eläkeläiset ry Annikki Eskelinen Raija ja Heikki Kiiskinen Leena ja Matti Salmijärvi Valtteri Selkälä Marja-Leena ja Aaro Rontti Esa Vainio Leena ja Veikko Lehikoinen Helge Niva Maire Hautaniemi Tuomo Haurunen Simo Terttu ja Jouni Kalmakoski Leena ja Mauri Hentonen Maija Mäcklin Pirkko ja Markus Ylikärppä Pirkko Pietilä Taneli Kemppainen Heimo Kemppainen Saara ja Olavi Hamari Erkki Åman Helena Heinikoski Erkki Parpala Tuula ja Tauno Anttila Edna Hiltula Aila ja Pentti Hiltula Elina Mäkinen Sodankylä Sodankylän Eläkeläiset ry Ritva Kivelä Orvokki ja Hannu Koivula Sisko Uusitalo Riitta ja Ilmari Hokkanen Alli ja Teuvo Alamaunu Sirkka-Liisa Maunula Hilkka ja Asko Apukka Tervola Tervolan Eläkeläiset ry Kauko Tauriainen Maija-Liisa Kultapuro Susanna Kultapuro Eira Ylimikkotervo Leena Ranta Pertti Tauriainen Rainer Kolmonen Maija Ekorre Sirkka Pulkkinen Tuulikki Liimatta Hilkka ja Mauno Ollikkala Aino ja Alpo Kyngäs Pirjo ja Raimo Puikko Eila ja Pekka Tervo Laila Tapio Toini Ekorre Tornio Anneli Stoor Olavi Stoor Outi Kolehmainen Sulo Kolehmainen Aarno Alatalo Airi Alatalo Antti Herukka Laila Herukka Helli Rautio Taisto Rautio Marjo Hyöppinen Sauli Hyöppinen Marjukka Ruusunen Kati Kalander Soile Petäjämaa Taimi Sulkupuro Liisa Myllyoja Urpo Pussila Sirkka Rissanen Terttu Puhakka Aino Saukkonen Onni Saukkonen Jukka Kalander Hannu Hietala Riitta Leppikangas Mirja Rajala Matti Kantola Sirkka Gummerus Sirkka Bomström Sinikka Jänkälä Pirkanmaa Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan Aluejärjestö ry Kangasala Kangasalan Eläkeläiset ry Aaron Kallinen Aarno Karjalainen Jorma Mäntylä Timo Rautanen Pertti Salo Juha Sarastamo Reino Tuikkanen Lempäälä Lempäälän Eläkeläiset ry Hannu Vuorinen Anja-Riitta Vuorinen Heikki Kankaanranta Eevi Kankaanranta Mänttä-Vilppula Mänttä-Vilppulan Eläkeläiset ry Nokia Nokian Eläkeläiset ry Ilkka Kotiranta Pirjo Kotiranta Riitta Korpela Seija Sorsa Raimo Sorsa Airi Vaske Aila Tuominen Hannes Veijalainen Seija Nurminen Olavi Nurminen Eero Salonen Taina Ahonen Jukka Lehtinen Riitta Lehtinen Helge Nurmi Maritta Pukuri Voitto Vihanta Eeva Vihanta Leila Koivisto Pertti Koivisto Anneli Nokelainen Ritva Malinen Marja Nieminen Tuula Hakanen Leena Nurmi Juhani Nieminen Marja Keränen Taina Keränen Marja-Leena Torkki Matti Haapala Merja Salonoja Terttu Häyrinen Asko Häyrinen Sirpa Mäkelä Tarja Tulivuo-Kähkipuro Ritva Jalonen Aila Pekkola Jarmo Berg Eissen Reponen Pirkkala Pirkkalan Eläkeläiset ry Ruovesi Helena Peltoniemi Pauli Mäkinen Pirjo Pajunen Riitta ja Matti Rasinen Jokiska ja Matti Aune ja Matti Tolppanen Pirjo ja Erkki Viitanen Inkeri Juntunen Tatjaana Huhtala Tampere Tampereen Eläkeläiset ry Vuokko Mikkola Tarja Huosianmaa Irma Ilomäki Elisa Nordberg Airi Karjalainen Aarno Karjalainen Maija-Liisa Kaukoranta Arja Matilainen Anne Karinen Anne Raunio Anja Kivipensas Mäkinen Eila Elsa Randelin Aki Alakoski Tiina Alakoski Aune Miettinen Sinikka Tirkkonen Urpo Tirkkonen Sauli Harinen Raija Mäkirinta Tuulikki Lindén Paula Kunnas Mikko Leppänen Jukka Järvelä Lasse Uino Pekka Luodes Pirkko Lindholm Ulla Lehmuskoski Marjatta Lindholm Terhikki Parviainen Parviainen Raimo Seija Leivo Väinö Leivo Liisa Ruohonen Pekka Ruohonen Valkeakoski Valkeakosken Eläkeläiset ry Harri Asikainen Riitta Juhela Maija Kuivasto Ritva Martikainen Seppo Martikainen Kai Muukkonen Irja Petterqvist Reijo Puhilas Reino Rantala Pirkko Rantala Jari Salmi Mirja Salminen Airi ja Terho Taiminen Paula Vartiainen Timo Villberg TERVETULOA TUTUSTUMAAN KAUNEUSATELJEEN PALVELUIHIN Saat hiuksiin persoonallisen tyylin Kasvoille puhtaan ja hoidetun ihon Jaloille hyvän ja kevyen olon Käsiin kauniit kynnet Pohjolankatu 10 96100 Rovaniemi www.kauneusateljee.fi Tilausajot laadukkaalla kalustolla kaiken kokoisille ryhmille 0400 694 952 | rovaniemi@saagatravel.fi | saagatravel.fi HYVÄÄ JOULUA & ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! P IX A B AY 18 Eläkeläinen 6/2025
Pohjanmaa Irma Harjula Anita Peltola Pentti Purtola Sirpa Evwaraye Helena Järviniemi Jouko Ranta Erkki Kalliosalo Eija Emmes Ismo Ojala Juhani Kolppanen Henrik Fågelbärj Elli Lähdes Marjo-Riitta Ahonen Himanka Ulla ja Veikko Vähärautio Kerttu ja Tapio Borén Annaliisa Räisänen Maarit ja Eero Uunila Jorma Mattila Aira Rauhala Ritva Heiskanen Inkeri ja Heikki Spak Eila Rahkonen Sirkka Kordelin Väinö Spak Minna Sipilä Tarja ja Arvo Keiski Seija Tikkanen Eeva Lauri Pirkko ja Erkki Vähärautio Iiris ja Esa Hakkarainen Maire Yliparkas ja Matti Särkilä Irja Hietamäki Raimo Hietamäki Paula Hakkarainen Eila Viitasaari Esa Tuliniemi Jurva Taimi Koski Manne Koski Marjatta Varala Marjatta Peltola Osmo Peltola Hilkka Peltola Lasse Peltola Ritva Niemelä Jorma Niemelä Ritva Mukari Heino Mukari Anita Peltola Simo Peltola Ritva Purtola Pentti Purtola Annikki Majasaari Kari Majasaari Airi Lyyluoma Reima Lyyluoma Kalevi Männikkö Helvi Neuvonen Pentti Lintula Helinä Lähdesmäki Meeri Kalliomäki Jarmo Kalliomäki Kerttu Lyyluoma Raimo Lyyluoma Kaarina Haapaniemi Kauhajoki Kauhajoen Eläkeläiset ry Kokkola Pirkko Kultalahti Aili Mäntymäki Raija Lindqvist Irja Heikkinen Juhani Kolppanen Alpo ja Ulla Nordlund Reino ja Pirkko Honkaperä Hilkka ja Raimo Heikkinen Veikko Tikkakoski Tuula ja Matti Myllymäki Eeva Suvanto Raija ja Pekka Mäki Marjatta Viitala Satu ja Tapio Kangas Ossi ja Riitta Korkea-aho Tarja ja Kalevi Mäenpää Sirpa ja Jörgen Forsström Tanja Sillanpää Juhani Sillanpää Liisa ja Juhani Jäntti Maija Seppälä Kurikka Kurikan Eläkeläiset ry Eila Juvonen Alpo Juvonen Arja Välkkilä Seppo Välkkilä Antti Korkiamäki Ilmari Korkiamäki Eino Korpilahti Veikko Myllyniemi Pietarsaari Pietarsaaren Eläkeläiset ry Mirva Rantala Anna-Liisa Kotanen Hilkka Tilus Seppo Pietilä Gunnel Pietilä Tuula Öhman Pirkko Kalliosaari Liisa Kauppala Jukka Karvonen Leila Karvonen Lauri Lehto Sisko Lehto Tarja Ahonen Esa Ahonen Erkki Salmu Marita Salmu Taina Tulima Ritva Finne Helinä Sipinen Pentti Sipinen Eira Korva Seinäjoki Urpo Mokko Mirja Korpinen Marjatta Perälä Arja Laksola Liisa Ylimys-Ojala Erkki Kalliosalo Aune Kalliosalo Vaasa Vaasan Eläkeläiset ry Raimo ja Aila Vahtera Onni Peltonen Martti Kangasmäki Göran Puutio Pirkko ja Reino Peltoharju Olle ja Merja Ahlvik Brita Lahtinen Arne ja Paula Mäenpää Kerttu Ojajärvi Pekka Pörsti Tuula ja Antero Ainasoja Marja ja Juhani Österberg Erkki Åsvik Juhani Ilkka Irmeli Mandell Eeva Laaksoharju Raija Tuomaala Terho Tuomaala Seija Ossi Mariitta Järvinen Heikki Rokka Reijo ja Tertit Einola Senja Honkonen Elisabeth Tuomivirta Pekka Heinola Helena Oxman Seija Risberg Sirpa Evwaraye Antti Haarala Raili Rossi Tuula ja Raimo Pada Kaisu Peltonen Tuula Hagelberg Anneli Hautaketo Seija Kippola Heikki Kippola Annikki Niemistö Riitta Vainio Ismo Ojala Eija Ojala Raimo Peltola Marja-Liisa Vaarakorpi Kauko Peltonen Pirkko Peltonen Taisto Hakala Vasabygden Vasabygdens Pensionärer Astrid Smeds Rudolf Lövdahl Margareta Lundberg Kjell-Erik Källberg Stefan Håkans Klas Åkerholm Henrik Fågelbärj Karl-Johan Sand Heldine Eriksson Monica Ahlskog Anita Aalto Dick Rosenlund Ykspihlaja Ykspihlajan eläkeläiset ry Satakunta Eura-Säkylä-Köyliö Eura-Säkylä-Köyliön Eläkeläiset ry Maire Tanninen Anja Viitahalme Tuomo Viitahalme Vappu Leino Simo Lähteenmäki Hannele Hanhilampi Raija Virtanen Ari Puisto Minna Orava Veikko Peltola Telle Peltola Heimo Juhola Juhani Kouttinen Raimo Salo Merja Salo Säkylän Sähkö-Puisto Oy Kokemäki Kokemäen Eläkeläiset ry Pirkko Sillanpää Irene Järvinen Pirkko Vertanen Aino Savinen Tarja Savinen Anja Virta Paavo Vähätörmä Seija Korkeasalo Olli Nurmi Ritva Juutilainen Aila Myllymäki Anni Selin Raimo Erkkilä Seija Mäkinen Tuija Virta Juhani Oksanen Anneli Oksanen Tarmo Mäkelä Irmeli Mäkelä Lea Hakanen Anja Ylinen Seppo Lehtomäki Sirkka Rahtu Hillervo Talvitie Esko Saari Irmeli Mäki Terttu Tuominen Aino Salminen Raija Peltonen-Suominen Paula Valli Mikko Valli Jari Valli Armi Valli Nakkila Sirkka ja Pentti Tähti Terttu ja Reijo Viinamäki Pirkko ja Keijo Murro Maija-Liisa ja Matti Nieminen Irmeli Lindqvist Anja Patjas Heli Kujanpää Veijo Nieminen Aira Levonmaa Mikko ja Merja Sirpa Niittymaa Marja-Leena Lehtimäki Raija Laine Mervi Loimainen Pirjo Westergård Tuija Laine Irmeli Suomi Terttu Lamminen Seppo Salmi Pohjanmaan Aluejärjestö ry toivottaa Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2026! Jurvan Eläkeläiset ry toivottaa hyvää joulua ja uutta vuotta kaikille eläkeläisystävillemme Teuvan Eläkeläiset ry toivottaa hyvää joulua ja rauhaa vuodelle 2026 Eläkeläinen 6/2025 19
JOULUTERVEHDYKSET Pihlava Tanja Viitanen Tapio Valtanen Irma Lamminen Lauri Lamminen Leena Väkiparta Tauno Väkiparta Merja Koski Raimo Koski Päivi Davidsson Markku Davidsson Liisa Pietilä Irja Häyrinen Matti Kalliomäki Liisa Ljungman Arto Huhtanen Arto Prehti Rauno Huhmarniemi Alpo Valtala Greeta Valtala Aila Anosckin Terttu Valtonen Harri Schultz Jukka Danielsson Tuula Erkkilä Ritva Fager Aili Koskinen Ritva Kolminniemi Matti Hellman Erja Hellman Eila Laihanen Sirpa Kivimäki Matti Nissi Tiina Nissi Mirja Gröndahl Reijo Hyyrönmäki Kirsi Nikkanen Ritva Karinen Risto Jokisuo Hilkka Lindberg Anja Turunen Maija Mirtola Mervi Mirtola Markku Mirtola Leila Kerola Jaakko Mäkelä Aino Uusi-Kyyny Anne-Maj Ruusunen Harri Ruusunen Esa Pöllänen Esa Santikko Seija Pajunen Raimo Pajunen Kari Mäkirinta Tapani Rönnqvist Sauli Vanhatalo Terttu Karvonen Saara Salin Raimo Rautio Katja Koivuviita Kalle Formunen Ilse Rosnell Kristiina Mäkelä Irmeli Vuori Kalevi Stenbacka Airi Pudas Kirsti Vähähaka Timo Vähähaka Marja Airaksinen Seija Stark Kyllikki Luomajoki Maija-Liisa Jokinen Pentti Taronoja Katja Lengman Pentti Lengman Pori Porin Eläkeläiset ry Markus Aaltonen Eija Hakala Altti Jussila Anna-Liisa Jussila Mauri Kokko Tarja Korhonen Jouko Koskimäki Seija Laurell Lepomäki Maarit Pirkko Lindblom Pirjo Murola-Mäkinen + Jukka Mäkinen Anja Pasi Nieminen Seija Nolvi Jari Pajukoski Merja Saukkokoski Telin Tuula Jouko Tiikkainen Arto Träskelin Olli-Pekka Tuohiniemi Riitta Tuohiniemi Teuvo Urho Aila Viitala Rauma Isto Helo Pirjo Marjamäki Martti Laiho Anne Laiho Laila Heino Marjatta Lehtonen Marja-Liisa Lempelä Sirpa Leppälä Jarmo Grundström Johanna ViskariGrundström Seppo Saarinen Riitta Saarinen Anneli Liekari Pauli Liekari Simo Koskela Sirkka Suominen Irja Salo Riitta Äärelä Ulvila Ulvilan Eläkeläiset ry Jukka ja Eira Salonen Anneli Salminen Timo Selin Irma Hautaniemi Irmeli Kuusisto Seija Pyssysalo Seija Vidlund Tuulikki Pihlajamäki Pertti Multisilta Sinikka Fallström Pekka Fallström Aila Fallström Marja Sandberg Raija Letonsaari Vesa-Pekka Raune Margit Suominen Raija Hellsberg Anne Taavela Pekka Tuori Matti ja Seija Saarinen SavoKarjala Iisalmi Väinö Karppinen Elsa Vatanen Kaarina Korhonen Anja Väätäinen Anita Puurunen Anja Järvenpää Marjatta Kauppinen Veikko Heikkinen Anja Tikkanen Lauri Nissinen Aimo Mursu Leena Hiltunen Kirsti Puurunen Päivi Riekkinen Aino Tikkanen Esko Laukkanen Maila Aronen Joensuu Joensuun Eläkeläiset ry Joensuun Eläkeläiset ry:n Linssin Läpi -kerholaiset Joensuun Eläkeläiset ry:n Näprääjä-kerholaiset Leena Alm Timo Hiltunen Aune Ilves Veijo Kekkonen Ester Kinanen Hilkka Korhonen Vilho Korhonen Tuula Kukkonen Arvi Lavikainen Kirsi Lavikainen Juha Leppänen Satu Leppänen Esko Marjomaa Eevi Martikainen Seija Murtonen Matti Murtonen Hipsu Saarelainen Sirpa Savolainen Pauli Tahvanainen Viljo Tallus Kimmo Vartiainen Eeva Veijonen Keitele Annikki Lapveteläinen Irja ja Reijo Laukkanen Paula Vesterinen Toini Siekkinen Kalle Karhunen Eeva Räty Ritva Puusaari ja Keijo Kunelius Juhani Kolari Ulla Ylitalo Salme Qvick Kiuruvesi Reino Kumpulainen Hanna ja Martti Tikkanen Pirjo ja Pekka Fält Elina ja Tauno Blomberg Anneli Ohtonen Eeva ja Erkki Leena Tikkanen Tarja Pennanen Arja ja Timo Knuutinen Kaisa Hyvönen Elsa Sivonen Anja Aho Annikki Parkkinen Aila Rajakangas Eija Korhonen Pentti Pursiainen Marja-Leena ja Erkki Kärkkäinen Kaija ja Leo Ruotsalainen Aino Tikkanen Helka Lind Anna-Liisa Härkönen Sirkka ja Aimo Repka Jouko Pääkkö Anja Reinikainen Veikko Pennanen Kuopio-Kallavesi Ritva Hoffren Helena Stenroth Birgitta Juuti Kirsti Joki Olavi Joki Heimo ja Vieno Pirkko Kurikka Jouko Hämäläinen Helmi Kokkonen Laina Pellikka Liisa Liimatainen Juhani Tanski Hannu ja Liisa Vartiainen Sirkka Jeulonen Kalevi Karkkonen Hannu Miettinen Jouni Kääriäinen Elvira Subina Ludmila Akbulatova Leena Toivanen Inkeri Moilanen Lieksan Seutu Lieksan Seudun Eläkeläiset ry Tauno Nevalainen Olli Kähkönen Martti Vallius Kari Kiiskinen Anita Tienhaara Aino Stranden Raili Hakkarainen Maija Linna Tyyne Räisänen Irma Kettunen Leena Haapalainen Raija Piirainen Irja Puumalainen Matti Ruokolainen Merri Rieppo Anneli Moilanen Leila Puittinen Aaro Ruokolainen Aino Lohtander Oiva Itkonen Ritva Oinonen Viljo Pulkkinen Marja Turpeinen Toivo Pakarinen Rautalampi Rautalammin Eläkeläiset ry Suonenjoki-Iisvesi Suonenjoki-Iisvesi Eläkeläiset ry Tuusniemi Tuusniemen Eläkeläiset ry Raija ja Pekka Immonen Rauman Eläkeläiset ry toivottaa hyvää joulua ja tapahtumarikasta uutta vuotta kaikille yhdistysten jäsenille SavoKarjalan Aluejärjestö ry toivottaa eläkeläisystäville Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Kuopio Kallavesi Eläkelaiset toivottaa Rauhallista Joulua ja Onnea Vuodelle 2026 20 Eläkeläinen 6/2025