• Nyt kerätään taas joulutervehdyksiä! 3 | EETUn lähetystö eduskunnassa 11 | Vapaaehtoistyö valinkauhassa 15 2025 | 24. lokakuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Eero Siren löysi kotitalonsa vintiltä lapsena tekemänsä piirustukset. Syntyi kirja, jossa kuvataan sodanjälkeistä jälleenrakennuksen aikaa. 20 Aikamatka Malmille 5 Lähde mukaan jäsenristeilylle 12
• S uomessa ollaan huolissaan muuttotappioalueiden elinvoimasta. Keskustelu pyörii yleensä työpaikkojen ympärillä. Tällöin jäävät vähälle huomiolle eläkeläisväestön muuttoliike ja sen vaikutukset. Kaupungistuminen koskettaa myös eläkeläisväestöä. Monet eläkeläiset muuttavat lasten perässä kaupunkeihin. Toiset muuttavat terveyssyistä tai vanhuuteen varautumiseksi lähemmäksi julkisia sosiaalija terveyspalveluita. Jollekin houkuttimena ovat kaupunkien monipuoliset kulttuurija liikuntapalvelut ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Työikäisistä eläkeläiset eroavat kuitenkin olennaisesti siinä, että eläkeläisten muuton pontimena eivät ole työpaikat. Tämä on mahdollisuus, joka kannattaisi ottaa tosissaan etenkin niissä kunnissa, joista työpaikat ovat vähenneet. Kuntien kannattaisi satsata nykyistä enemmän ikäystävällisyyteen ja houkutella ikääntyneitä asukkaita elämänlaadulla. ELÄKELÄISISTÄ TUSKIN on muuttoliikkeen kääntäjiksi, mutta heidät kannattaisi ottaa kunnissa huomioon vakavasti. Eläkeläiset ovat monesta syystä kunnille hyviä asukkaita. Heillä on vakaa eläketulo ja he ovat ahkeria palveluiden kuluttajia. Eläkeläisväestö osallistuu aktiivisesti vapaaehtoistoimintaan luoden kuntaan myönteistä ”pöhinää”. Kuntien kannattaisi myös heittää pois mielikuva, jossa eläkeläiset ovat sote-palveluiden kustannuksia kasvattava kuluerä. Niistä kustannuksista vastaavat nykyisin hyvinvointialueet. Eläkeläisistä elinvoimaa kuntiin PÄÄKIRJOITUS 5 | 2025 Kannen kuva Tuomas Talvila Vastuullisuutta eläkekeskusteluun PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA T yöeläkejärjestelmän uudistamisesta käytyjen vaikeiden neuvottelujen jälkeen päästiin tammikuussa sopimukseen, jolla varmistetaan eläketason ja etuuksien rahoitus pitkälle tulevaisuuteen. Vaikka uudistukset ovat vasta tulossa voimaan, on keskustelu eläkkeistä käynnistynyt uudelleen. Osa poliittisista päättäjistä haluaisi paikata entisestään velkaantuvaa valtion taloutta eläkejärjestelmästä. Se tarkoittaisi eläke-etuuksien leikkaamista, vaikka ne eivät ole miltään osin ylimitoitettuja. Enkä voi ymmärtää miten eläkejärjestelmää heikentämällä valtion taloutta ylipäätänsä voi paikata. Eläkemaksua maksavat työnantajat ja palkansaajat. Työeläkkeet ovat siis lähtökohtaisesti myöhennettyä palkkaa. VALITETTAVASTI tällainen keskustelu rapauttaa monen nuoren uskoa ja luottamusta järjestelmämme kestävyyteen ja tulevaisuuteen. Hiljakkoin porvarilliset nuorisojärjestöt vaativatkin eläkeiän nostamista 70 vuoteen. Keskustelu johtaa valitettavasti myös vastakkainasetteluun eläkeläisten ja nuorten, ja mikseipä myös työelämässä olevien välille. Eläkejärjestelmällemme ja sen edelleen kehittämiselle tarvitaan laaja yhteiskunnallinen yksimielisyys ja tahtotila. Siksi on erittäin tärkeää, että keskusteluissa edetään faktaperustein, ei poliittisten intohimojen ja populististen ulostulojen tarpeista lähtien. POIMINTA Eliniän pidentymisen myötä eläkeläiset ovat entistä terveempiä. Ihmisen tekemä asuinpaikan valinta omille eläkevuosille voi tarkoittaa kunnalle jopa kymmenien vuosien ajaksi aktiivista ja tervettä asukasta ja veronmaksajaa. SUOMESSA TARVITAAN eläkeläisiä syrjivien asenteiden muutosta. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUn syyskuussa julkaistun Huomisen kynnyksellä -kyselytutkimuksen jopa kaksi kolmasosaa eläkeläisistä kokee ikäsyrjintää ja olevansa toisen luokan kansalaisia. Valitettavasti asenteissa ei ole tapahtunut muutosta myönteisempään suuntaan. JAN KOSKIMIES PÄÄTOIMITTAJA Eläkeläiset ovat monesta syystä kunnille hyviä asukkaita. Eläkeläisparlamentti Lahdessa ? 4 Ikäihmisten palvelut puhuttivat. Yhteydenpitoa älypuhelimella ? 8 Whatsapp on työkalu myös yhdistysten viestintään. Kaikki mukaan! ? 12 Ensi vuonna risteillään hyvässä seurassa. Koulutuksista virtaa yhdistykseen ? 16 Osaaminen kannattaa pitää ajan tasalla. Kiintotähti ? 25 Ellinooran tekstejä haluaa kuunnella. ”Valo säteilee kuulaana syksyn keltaisissa lehdissä, ja punahehkuisissa pihan vanhoissa pihlajissa.” Raija Westergård Iltapäivän auringossa -blogissa. Lue blogia: elakelaiset.fi/lehtiartikkelit Kalevin kynästä ? 15 Pensionären ? 19 Runopysäkki ? 26 Ristikko ? 39 W IL FR ED H IL D O N EN 2 Eläkeläinen 5/2025
• AJASSA Eläkeläinen-lehden joulutervehdysten keräys on käynnissä. Keräysaikaa on 17. marraskuuta saakka. E läkeläinen-lehden joulukuun numerossa julkaistavat jäsenten ja yhdistysten joulutervehdykset ovat arvokas perinne. Tervehdykset vahvistavat osaltaan järjestöllistä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tervehdyksillä on myös suuri taloudellinen merkitys järjestölle ja lehdelle. Tervehdysten kerääminen on kannattavaa myös yhdistyksille, sillä ne saavat itselleen osan keräämiensä tervehdysten tuotoista. Keräys on jälleen käynnissä, laitetaan keräyslistat siis kiertämään kaikissa mahdollisissa yhteisissä tapahtumissa! Joulutervehdysten keräyslistoja voi tulostaa kotisivultamme osoitteesta elakelaiset.fi/elakelainen-lehden-joulutervehdykset . Nimiä voi aivan mainiosti myös kerätä mille tahansa paperille. Muistakaa myös yhdistyksenne oma joulutervehdys: Se on hieno tapa kiittää jäseniä ja kaikkia Eläkeläinen-lehden lukijoita kuluneesta vuodesta ja suunnata kohti vuotta 2026! Voitte kerätä tervehdyksiä myös paikkakuntanne muilta yhteisöiltä ja yrityksiltä! IS TO C K .C O M / A LA S H I se kannattaa! Näin keräät tervehdyksiä ? PYYDÄ tervehtijöitä kirjoittamaan nimensä (etunimi sukunimi) joulutervehdyslistaan selkeästi tekstaamalla. ? HENKILÖTERVEHDYS maksaa 5 euroa. ? YHDISTYKSEN / yhteisön / yrityksen tervehdysvaihtoehdot ovat 100 euroa (kehystetty tervehdys yhdistyksen omalla tervehdystekstillä) ja 25 euroa (yhdistyksen nimi). ? TARKISTA listan tiedot ja lähetä ne Eläkeläinen-lehdelle viimeistään maanantaina 17. marraskuuta Lähettämisessä kannattaa käyttää kotisivultamme osoitteesta elakelaiset.fi/ elakelainen-lehden-joulutervehdykset löytyvää sähköistä joulutervehdyslomaketta. Silloin yhdistyksenne saa vähentää hankintakuluvähennyksenä 20 % keräämistänne tervehdystuotoista! ? TILITÄ RAHAT viimeistään maanantaina 17. marraskuuta Eläkeläiset ry:n tilille FI11 1012 3000 0714 70 käyttäen viitenumeroa 1818. Vain etukäteen maksetut tervehdykset julkaistaan. ? VOIT KERÄTÄ tervehdyksiä myös paikkakuntanne muilta yhteisöiltä ja yrityksiltä! Yritykset voivat halutessaan myös toimittaa oman valmiin tervehdysilmoituksensa (painovalmis pdf tai kuva), koko ja hinta sama kuin laatikkotervehdyksellä: koko 85 × 30 mm, hinta 100 euroa. ? LISÄTIETOJA: Eläkeläinenlehden toimitussihteeri Tuomas Talvila, puh. 050 570 9716, tuomas.talvila@elakelaiset.fi ? ELÄKELÄINEN-LEHTI kiittää! Tervehdykset julkaistaan Eläkeläinen-lehden numerossa 6, joka ilmestyy 12. joulukuuta Nyt tervehdyksiä keräämään, Yhdistykset saavat itselleen osan keräämiensä tervehdysten tuotoista. Eläkeläinen 5/2025 3
• YHTEISKUNTA EETUn eläkeläisparlamentti Lahdessa: Palvelulupaus, digi ja ikäihmisten arvostus puhuttivat TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA E läkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n tämän syksyn toinen alueellinen eläkeläisparlamentti järjestettiin Lahdessa 30 syyskuuta. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hallituksen II varapuheenjohtaja, professori Hanna Nohynek kertoi esityksessään ikääntyneiden palveluiden kehittämisestä hyvinvointialueella. Päijät-Hämeen hyvinvointialue palvelee yli 200 000:ta asukasta kymmenen kunnan alueella ja työllistää noin 8 200 työntekijää. Se operoi hieman päälle miljardin euron budjetilla, josta valtion rahoitusta tälle vuodelle on 954 miljoonaa euroa. Päijät-Hämeen pitäisi hyvinvointialuelain mukaan kattaa vuoden 2022 valmisteluvaiheesta tullut ja sen jälkeen syntynyt alijäämänsä kuluvan vuoden loppuun mennessä. Hyvinvointialue on useasti todennut, ettei tämä ole mahdollista ilman perustuslailla turvattujen palveluiden vaarantumista. Uutta alijäämää on tänäkin vuonna syntymässä, nyt arvioitu summa on noin 11 miljoonaa euroa. – Se on tietysti paljon, kun ajatuksena on ollut päästä plus miinus nollaan. Mutta tavoitteena aluehallituksessa ja -valtuustossa on tarkastella laskelmia ja saada valtiolta lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Päijät-Häme on ollut etukenossa, täällä on tehty paljon sellaisia uudistuksia, joita monet hyvinvointialueet ovat vasta nyt tekemässä, ja mielestämme meitä ei pitäisi tästä rankaista, Nohynek sanoi. 75 VUOTTA täyttäneitä on Päijät-Hämeen alueella jonkin verran koko maan keskiarvoa enemmän. Väestö vähenee täälläkin, arvion mukaan noin kolme prosenttia vuoteen 2030 ja seitsemän prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Samalla väestörakenne muuttuu merkittävästi, kun lasten, nuorten ja työikäisten määrä vähenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa, Nohynek esitteli tilastoja ja ennusteita. – Hyvinvointialueen perusta on kuitenkin kunnossa ja palvelut pystytään turvaamaan myös tulevaisuudessa. Muutoksia voi tulla palveluiden järjestämistapoihin tai -paikkoihin. Palvelulupauksen ikääntyneille Nohynek kiteytti näin: – Että mahdollisimman moni ikäihminen pystyisi mahdollisimman terveenä asumaan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Tähän tähtää kaikki tekemisemme hyvinvointialueella. ESITYS SYNNYTTI hyvää keskustelua muun muassa asumisratkaisuista, digipalveluiden toimivuudesta ja vanhusneuvostojen asemasta. Myös se puhutti, että moni kokee ikänsä vuoksi syrjintää ja tuntee olevansa toisen luokan kansalainen. Nämä kokemukset tulivat jälleen esiin myös EETUn tuoreessa Huomisen kynnyksellä 2025 -tutkimuksessa, jota tilaisuudessa oli jaossa. Tutkimukseen voi tutustua EETUn verkkosivuilla eetury.fi ja tämän lehden sivulla 6. Tutkimukseen viittasi myös kommenttipuheenvuoron pitänyt Lahden Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Vuokko Kautto. – Hyvä kohtelu, toisen ihmisen huomioon ottaminen ja ihmisyyden arvostaminen ei maksa paljon. Ja jo vanhempi käsite, herkällä korvalla kuuntelu, pitäisi opettaa jokaiselle ihmistyötä tekevälle heti ensimetreillä. – EETUn tutkimuksessa puhutaan myös yhteisön merkityksestä. Hyvä terveys ja toimivat ihmissuhteet auttavat meitä ikääntyviä tuntemaan itsemme tyytyväisiksi, jopa onnellisiksi. Eläkeläisyhdistyksillä on oma tärkeä tehtävänsä yksinäisyyden torjunnassa ja yhteisöllisyyden kokemisessa, Kautto totesi. Hyvinvointialueen vanhusneuvoston puheenjohtaja Inga-Maija Hyppölä oli huolissaan siitä, että ikääntyneitä ei kuunnella. – Päättäjät eivät hyödynnä vanhusneuvoston osaamista ja kokemusasiantuntijuutta. Jos meidät otettaisiin ihan asiallisesti päätöksenteon alkujuurille ja kuultaisiin, minkälaisia palveluja me haluamme ja tarvitsemme, niin säästyisi rahaakin. Jos ratkaisuja haettaisiin yhdessä, päästäisiin varmasti parempiin lopputuloksiin. ELÄKELÄISLIITTOJEN etujärjestö EETU – PIO ry järjestää syksyllä 2025 kuusi alueellista eläkeläisparlamenttia, joiden aiheena on eläkeläisten ja ikääntyneiden tarpeet ja palvelut hyvinvointialueilla. Ensimmäinen näistä pidettiin syyskuun puolivälissä Kuopiossa, toinen Lahdessa ja kolmas, ruotsinkielinen parlamentti, 23.10. Raaseporissa. Tilaisuudet on suunnattu EETUn jäsenjärjestöjen alueellisille luottamushenkilöille sekä hyvinvointialueiden vanhusneuvostojen jäsenille. Tulossa olevat alueelliset eläkeläisparlamentit ? 28.10. Kotka ? 29.10. Mikkeli ? 30.10. Helsinki ? Lisätietoja EETUn verkkosivuilla eetury.fi Palveluiden perusta on kunnossa Päijät-Hämeessä, mutta järjestämistapoihin voi tulla muutoksia, arvioi hyvinvointialueen hallituksen 2. puheenjohtaja, professori Hanna Nohynek. 4 Eläkeläinen 5/2025
• – Päijät-Häme on ollut etukenossa, täällä on tehty paljon sellaisia uudistuksia, joita monet hyvinvointialueet ovat vasta nyt tekemässä, totesi hyvinvointialueen hallituksen II varapuheenjohtaja, professori Hanna Nohynek. TUOMAS TALVILA E läkeläinen-lehti ehti EETUn eläkeläisparlamentin jälkeen kysyä Hanna Nohynekilta kommentin muutamaan ajankohtaiseen aiheeseen, ennen kuin tämän oli kiiruhdettava seuraaviin tehtäviinsä. Jos ajatellaan ikäihmisten palveluita, mikä on Päijät-Hämeessä se kaikkein suurin haaste? HN: Sen varmistaminen, että ikäihmiset saavat kotiin tarvitsemaansa apua ja hoivaa. Resurssit ovat kortilla, kaikkeen ei ole aikaa, kuinka työtä priorisoidaan? Tämä ei tietysti koske vain Päijät-Hämettä. Olen itse aikoinaan toiminut kotiavustajana Espoossa ja tiedän mitä se työ parhaimmillaan on. Silloin oli aikaa käydä kaupassa, istua kahvilla ja kylvettää, mutta niistä ajoista kotihoito on muuttunut ihan minuuttipeliksi. Työntekijälle joka haluaa tehdä työnsä hyvin se on varmaan todella raastavaa. Eläkeläisparlamentin kanssa samana päivänä julkistettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoraportti. Sen mukaan julkisesti järjestettyä kotihoitoa saavien ihmisten kokonaismäärä on Suomessa laskussa jo kolmatta vuotta peräkkäin, vaikka ikääntyneiden määrä kasvaa. Jos hyvinvointialue ei kykene tuottamaan riittävästi kotihoitoa, omaiset joutuvat kantamaan hoivavastuuta tai iäkäs jää ilman tarvitsemaansa apua. Minkälaisia ajatuksia raportti herättää? HN: Tämä on semmoinen suunta johon ei pitäisi mennä. Omaisten kontolle ei vanhushuoltoa voida laittaa, kyllä me tarvitsemme työikäiset ihmiset tekemään omia töitään. Sitä vartenhan meillä on sosiaalija terveydenhuoltojärjestelmämme. Asia pitää nostaa pöydälle. Minkälaista terveydenhuoltoa me haluamme? Tiedämme, että meillä esimerkiksi on runsaasti vähähyötyisiä hoitoja, jotka osaltaan syövät terveydenhuollon resursseja. Erilaisten Kela-kokeilujen mielekkyyttä voisi myös miettiä: Olisiko se raha käytettävissä johonkin muuhun? Nämä ovat tietysti maan hallituksen päätöksiä, eivät pelkästään hyvinvointialueiden. ”Kela-kokeilulla” viitataan kolmeksi vuodeksi käynnistettyyn valinnanvapauskokeiluun 65 vuotta täyttäneille. Siinä ikääntyneet asiakkaat voivat käyttää yksityisiä yleislääkäripalveluja julkisen terRahat ja palvelut KUKA Hanna Nohynek ? s. 1958 ? professori, LT ? THL:n ylilääkäri, Maailman terveysjärjestön WHO:n strategisen rokotusasiantuntijaryhmän (SAGE) puheenjohtaja ? Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hallituksen II puheenjohtaja (kesk.; sitoutumaton) veydenhuollon asiakasmaksun hinnalla. Mitä tästä ajattelet? HN: Lääkäriliitto oli kokeilua vastaan; sen mielestä nyt käynnistynyt malli ei tue riittävästi hoidon jatkuvuutta. Jo tälle loppuvuodelle valtion rahoitusosuus kokeiluun on 15 miljoonaa euroa. Se on paljon rahaa, jota voisi myös käyttää siihen, että meillä olisi riittävästi työntekijöitä kotihoidossa. Koska ikäihmiset haluavat asua kotona, jos vain se on mahdollista tuen turvin. Hallituksen lupaamaan omalääkärimalliin kohdistuu suuria odotuksia. Se tarkoittaisi sitä, että potilas pääsisi aina samalle lääkärille, ja lääkäri olisi vastuussa tietystä määrästä alueen asukkaita. Toisaalta senkin rahoituskuvio on edelleen auki. Mitä meiltä olet omalääkärimallista? HN: Kannatan sitä vahvasti. Kun samalla lääkärillä on mahdollisuus hoitaa ja seurata omat potilaansa, hän on paljon paremmin kartalla tilanteesta ja potilastyytyväisyyskin on yleensä parempi. On arvioitu, että omalääkärimalli pitkässä juoksussa myös säästää huomattavasti rahaa. Digitaalisia ratkaisuja tarjotaan toistuvasti ratkaisuksi palvelutarpeeseen. Toisaalta eläkeläisparlamentinkin puheenvuoroissa jälleen muistutettiin, että digitaalinen kieli ja laitteiden toiminta ovat monille ikäihmisille liian vaikeita? HN: Digi ei voi olla ainoa keino. Emme ole tekniikan kehityksessä vielä siellä asti. Nykyiset järjestelmät tarvitsevat liian usein sellaisten hieroglyfiohjeitten hallintaa, jota ei voi kaikilta ihmisiltä vaatia. Olen luottavainen siinä, että tekoälyn myötä laitteiden ja ohjelmien seuraava sukupolvi tulee olemaan paljon käyttäjäystävällisempi. Sellainen, että se esimerkiksi ohjautuu ihmisen omilla sanomisilla. Eläkeläinen 5/2025 5
• YHTEISKUNTA TEKSTI VESA TOIKKA H uomisen kynnyksellä 2025 -tutkimuksen mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon ikään perustuvaa syrjintää. Enemmistö 55–84-vuotiaista vastaajista (74 prosenttia) arvioi näin. Noin kaksi kolmesta (59 prosenttia) kokee, että ikääntyneitä kohdellaan nykyisin toisen luokan kansalaisina. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry julkisti syyskuussa seitsemännen kerran toteutetun Huomisen kynnyksellä -tutkimuksensa, jonka toteutti Verian. – Oma sairastuminen ja liikuntakyvyn menettäminen puolestaan ovat yleisimmät ikääntymiseen liittyvät pelot. Enemmistö 55–84-vuotiaista kertoi pelkäävänsä myös sitä, ettei sosiaalija terveyspalveluja saa riittävän nopeasti niitä tarvitessaan tai että läheinen sairastuu, Verianin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela totesi julkistamistilaisuudessa. VALTAOSA 55–84-vuotiaista odottaa sekä hyvinvointialueiden että kuntien ja valtion ottavan lisää vastuuta iäkkäistä ihmisistä. Selvästi pienempi osa asettaa lisävastuita ikääntyville itselleen, puhumattakaan heidän lapsistaan tai muista lähiomaisista. Kansalaisjärjestöille vastuuta vierittää vieläkin harvempi. – Tunne oikeudenmukaisuuden toteutumisesta ja siitä, että saa oman äänensä kuuluviin, on iäkkäille ja ikääntyville aivan yhtä hankalaa kuin aikaisemmin, Nurmela selitti. Huomisen kynnyksellä-tutkimus antaa monipuolista tietoa ikääntyneiden odotuksista tulevaisuutta kohtaan, käsityksistä heidän arjestaan ja luottamuksesta eri instituutioita kohtaan. – Tunne oikeudenmukaisuuden toteutumisesta ja siitä, että saa oman äänensä kuuluviin, on iäkkäille ja ikääntyville aivan yhtä hankalaa kuin aikaisemmin, Verianin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela avasi tutkimuksen tuloksia julkistamistilaisuudessa. A N N EL I V EL H O EETUn Huomisen kynnyksellä -tutkimus: Ikääntyvät pelkäävät sairastumista ja kokevat ikään perustuvaa syrjintää Enemmistö 55–84-vuotiaista odottaa hyvinvointialueiden, kun tien ja valtion ottavan lisää vastuuta iäkkäistä ihmisistä. Eläkeläisjärjestöt ovat vastaajien mielestä tarpeellisia myös tulevaisuudessa. 6 Eläkeläinen 5/2025
• Missä mennään? EVA RÖNKKÖ Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelija SIVUSTA POIMITTUA S yksyn maahanmuuttokeskustelua on joutunut seuraamaan surullisena. Aihe näyttäytyy pelikenttänä, jolla haetaan kärjistetyllä julkisella puheella pisteitä itselle. Tällainen peli ei ole vaaratonta, vaan vaikuttaa yleiseen ajatteluilmapiiriin, jonka vaikutukset puolestaan valuvat arjen kohtaamisiin. Polarisaatio kasvaa: Toiset saavat oikeutusta ajattelulle, että ”ei meidän kuuluu muuttaa toimintatapojamme, muuttajat tulkoot itse toimeen” (kunhan kotoutuvat tarpeeksi hyvin, kunhan osaavat itse suunnistaa yhteiskunnassamme ja kunhan järjestelmä ei kuormitu…). Moninaisuus on kuitenkin maahanmuuttoa paljon laajempi sosiaalinen ilmiö. Mitä enemmän kärjistyvä puhe yleistyy, sitä enemmän suljemme silmämme tuen tarvitsijoilta. Vastakkainasettelu myös ”antaa luvan” kohdella muuttajia huonosti. PERUSSUOMALAISTEN kansanedustaja Teemu Keskisarjan elokuun lopun tv-puheiden myötä oli selvästi nähtävissä, miten eri ikäiset hyvin työllistyneet ( ja siis kotoutuneet?) ihmiset reagoivat pahoinvoinnilla ja kirjoittivat someen ajatuksia elämisestä ja olemisesta Suomessa. Politiikantutkija Pasi Saukkosen mukaan kotoutumisen yksi ulottuvuus on yhteiskuntaan kuulumisen tunne. Loukkaava puhe ja väärien faktojen jääminen julkiseen keskusteluun murentavat hyvinkin asettuneiden muuttajien kiinnittymistä yhteiskuntaan. Keskisarjan tapaukseen liittyen toimittajilta voisi odottaa tiukempaa toimittajatyötä, erityisesti suorassa lähetyksessä ja ilmaan heitettyjen väitteiden perusteluja. Kiitos kuitenkin medialle myös faktantarkistuksista. MAAILMAA EI VOI kääntää takaisiin kuviteltuun yhtenäiskulttuuriin, vaikka sitä jotkut kuinka yrittävät. Toisaalta kohut laantuvat ja elämä jatkuu. Merkittävämpänä ongelmana näen sen, että palvelujärjestelmässämme on tekemätöntä työtä ja institutionaalista ohikatsomista. Ikääntyneille tarkoitetuissa palveluissa ei ole sisäistetty suomalaisen vanhusväestön moninaistumista. Tämä pitää yllä tottuneita toimintatapoja ja synnyttää eriarvoisuutta nähdyksi ja ohikatsotuksi tulleiden väestöryhmien välillä. Monet muuttotaustaiset iäkkäät kantavat syvää huolta arjessa pärjäämisestä ja elämisen epävarmuudesta. Tunnetta lievennetään etsimällä apua rajojen takaa synnyinmaasta. Iäkäs ihminen on muuton jälkeen hukassa. Miten arki ja palvelut toimivat ja keneltä saa tietoa niin, että se olisi ymmärrettävää – ei pelkästään kielellisesti mutta myös sisällöllisesti. Ikääntyneet muuttajat ovat lähes kokonaan kotouttamistoimien ulkopuolella, sillä kotouttamisen keskiössä ovat työllistyminen ja lapsiperheet. Toisaalta voi kysyä, hautaan astiko ihmisiä kotoutetaan? Milloin ajattelumme muuttuu siihen suuntaan, että väestö on moninaista ja yhteiskunnan olisi osattava elää, ajatella ja toimia siitä todellisuudesta käsin. ”Milloin ajattelumme muuttuu siihen suuntaan, että väestö on moninaista ja yhteiskunnan olisi osattava elää, ajatella ja toimia siitä todelli suudesta käsin.” HYVÄ TERVEYS ja toimivat ihmissuhteet ovat tutkitun ikäryhmän ensisijaiset onnen lähteet. Kyky toimia digitaalisesti lisää tyytyväisyyttä elämään. Digitaidot ovat vahvasti kytköksissä käyttäjän ikään ja koulutukseen. – Eläkeläisyhdistyksillä on valtavan tärkeä tehtävä yksinäisyyden torjunnassa, ihmisten yhteen saattamisessa ja liikkumiseen innostamisessa. Pyrimme myös jatkuvasti lisäämään eläkeläisten osaamista ja kiinnostusta tietoja viestintätekniikkaan sekä tietokoneisiin. Vaikka yhä useampi oppii käyttämään digitaalisia palveluita, vanhusvaltuutetun mukaan kaksi kolmesta yli 65-vuotiaasta tarvitsee edelleen muiden apua asioidessaan sähköisesti, arvioi EETUn puheenjohtajana toimiva Ulla-Maj Wideroos, joka on Svenska pensionärsförbundetin puheenjohtaja. Eläkeläisjärjestöt ovat vastaajien mielestä tarpeellisia myös tulevaisuudessa. Useampi järjestö on hyvä asia, koska tarpeet ovat erilaisia. ERITYISEN PALJON vastaajat kaipaavat apua sosiaalija terveyspalveluiden turvaamisessa (64 prosenttia). Toiseksi tärkeimmäksi asiaksi nousi asiointimahdollisuuksien turA IL EI N O / P IX A B AY Kolmen vuoden välein toteutettava, suomalaisten 55–84-vuotiaiden käsityksiä luotaava Huomisen kynnyksellä -tutkimus toteutettiin jo seitsemännen kerran. Onnen lähteinä ovat hyvä terveys ja toimivat ihmissuhteet Omassa kysymyksessään vastaajat arvioivat erikseen yhdentoista mahdollisen osatekijän vaikutusta onnellisuuteen silloin, kun ikääntyy. Listasta tuli poimia kolme omasta mielestään tärkeintä asiaa. Tulokset muodostuvat melko yksiselitteisiksi. Vaikka onni rakentuu monista osatekijöistä, niin ne asettuvat selvään järjestykseen. vaaminen myös muuten kuin digitaalisesti. Tutkimuksen perusaineistona on maamme 55–84 vuotta täyttänyttä väestöä edustava 965 henkilön aineisto. Se kerättiin kirjekyselynä 17.3.–30.5.2025. Tutkimus toteutettiin suomeksi ja ruotsiksi. ? Huomisen kynnyksellä -tutkimus löytyy EETUn verkkosivuilta: eetury.fi Kysely 55–84-vuotiaiden tulevaisuudennäkymistä HUOMISEN KYNNYKSELLÄ 2025 94 68 34 29 25 24 7 7 5 2 1 1 Hyvä terveys Hyvät ihmissuhteet Kiinnostavat harrastukset, toiminta, liikunta Lepääminen, rentoutuminen, ei kiire mihinkään Luonnosta nauttiminen Varakkuus, hyvä toimeentulo Hengellisyys Uuden oppiminen ja kokeminen Mahdoll. tehdä ansiotyötä mahdollisimman pitkään Sosiaalinen arvostus YhteiskunnallInen osallistuminen, mahdoll. vaikuttaa Ei mikään näistä Ei osaa sanoa 25 50 75 100 % Eläkeläinen 5/2025 7
• YHTEISKUNTA Vuosiin on mahtunut monenlaista iloa ja surua: lapsenlapsia on syntynyt ja uusia harrastuksia löytynyt, läheisiä on kuollut ja monenlaista sairautta ilmaantunut. Ryhmä on iloinnut yhdessä, ottanut osaa menetyksiin ja tukenut vaikeana aikana. Monet pilakuvat, vitsit ja muut hauskat jutut leviävät Whats appviesteinä. Jos lähettää niitä eteenpäin, toiset lähettävät takaisin muualta saamiaan viestejä. Monet niistä ovat ajankohtaisia, ja jotkut puhuttelevia tai ratkiriemukkaita. Suvun kesken Sukulaiset asuvat nykyään usein kaukana toisistaan, joskus jopa eri maissa, mutta Whatsappin avulla kuulumisia on helppo vaihtaa. Kun perheiden ja sukujen ryhmissä on mukana useampia sukupolvia, on vanhemmilla ja isovanhemmilla tilaisuus seurata lastensa ja lastenlasten elämää: työkuulumisia, kavereiden tapaamisia, harrastuksia ja päivittäisiä kommelluksia tai ilonaiheita. Ja joskus voi antaa hyvän neuvon, elämänkokemuksesta on hyötyä. Tai vain kannustaa tai lohduttaa, vaikka asuisi kuinka kaukana. Eräässä sukuryhmässä on mukana henkilö, joka harrastaa leipomista ja jakaa kaikki uudet yritelmät toisille kuvineen ja selostuksineen. Se saattaa käydä hieman rasittavaksi, mutta välikö sillä. Kuvathan voi aina halutessaan poistaa. Toisessa ryhmässä tapahtui jotain merkittävää: mies ja hänen velipuolensa löysivät toisensa. Mies oli ryhmässä mukana ja tiedusteli, tietääkö kukaan, mitä hänen toisessa maassa asuvalle velipuolelleen kuuluu, yhteys on katkennut vuosia aiemmin. Ryhmässä joku tiesi ja viestittely päättyi siihen, että velipuolikin on ryhmässä mukana, ja vierailukutsuja on esitetty puolin ja toisin. Aina ei tarvitse olla asiaakaan. Hyvän kesän, joulun, pääsiäisen tai vapun toivotuksia voi lähettää, ja onnitella syntymäpäivän tai nimipäivän johdosta. Muistaminen ilahduttaa. Whatsapp ei kaikille sovi. Jos on kovasti vieraannuttu, ryhmässä mukana oleminen voi tuntua kiusalliselta. On henkilöitä, jotka eivät halua pitää yhteyttä ja sekin tukee hyväksyä. Yhdistyksen työkalu Whatsapp on myös kätevä työkalu yhdistysten viestintään. Esimerkiksi yhdistyksen hallitus tai harrastusryhmä voi sen kautta pitää yhteyttä tapaamisten välillä. Kaikki pysyvät paremmin kartalla siitä, missä ollaan menossa. Ryhmä toimii, kun siihen kuuluvat henkilöt antavat kuulua itsestään ja lähettävät kuvia. Toiminta ryhmässä voi jonakin päivänä itsestään loppua, kun sen ei enää koeta olevan tarpeen ja niin on hyvä. DIGI Inkeri, Leila ja Pirjo sekä kuvan ottanut Liisa tapaavat harvoin, mutta ovat pitäneet yhteyttä Whatsappin kautta jo kuusitoista vuotta. Helppoa yhteydenpitoa älypuhelimen avulla Älypuhelimessa on yksi mahtava ominaisuus: Whatsapp. Se sopii erinomaisesti nykyiseen kiireiseen aikaan. Varsinkin siihen luodun ryhmän toiminnasta on paitsi iloa myös hyötyä. INKERI AALTO L uotettava ja maksuton Whatsapp-viestija videopuhelinsovellus mahdollistaa yhteydenpidon uudella tavalla. Soittaminen ei maksa mitään ja viestit tulevat ja menevät todella nopeasti, ne jäävät ja ne voi tarkistaa, jos epäilee unohtaneensa. Yhteydenpito tuttujen ja sukulaisten kesken on helpompaa kuin koskaan, sillä sitä on helppo käyttää niin puhumiseen kuin tekstiviestien lähettämiseen. Tarvitaan vain älypuhelin ja toisen henkilön puhelinnumero. Ryhmästä tukea Kuka tahansa voi perustaa myös ryhmän, johon liittää henkilöitä, joihin haluaa pitää yhteyttä. Jokainen tietenkin päättää itse, missä ryhmässä haluaa olla mukana. Näin isompikin joukko, kuten perhe, suku, ystäväpiiri tai muu ryhmä on koko ajan selvillä niistä asioista, joita ryhmä haluaa jakaa. Eräs vakavasta sairaudesta toipuvien ryhmä tutustui kuntoutuskurssilla ja päätti jatkossakin pitää yhteyttä. Perustettiin ryhmä, jossa sen jäsenet toivottivat toisilleen hyvää kesää, joulua, pääsiäistä ja muuta aina tilanteen mukaan. Erityisen merkitykselliseksi ryhmän teki se, että jos yhdellä oli sairauteen liittyvä pulma, hän kysyi toisilta neuvoa ja sai niitä. Kokemusten jakaminen ratkaisi ongelmia ja antoi tukea arkeen. Työkykyä edistävälle kurssille osallistuneet neljä naista ystävystyivät ja perustivat ryhmän. Kuulumisia on vaihdettu jo toistakymmentä vuotta. Tapaamisia on harvoin, koska he kaikki asuvat etäällä toisistaan. Whatsapp-sovelluksen saa ladattua puhelimen sovelluskaupasta ilmaiseksi. Whatsappia voi käyttää myös tietokoneella ja tabletilla. 8 Eläkeläinen 5/2025
• ”Valokuvauskerho kutsui ulkoilupäivän vieraakseen Näprääjien käsityökerhon. Syttyi liekki makkaranpaistoa varten, ja myös sellainen liekki joka lämmitti mieltä ja vahvisti yhdessäolon iloa!” Anita Kortelainen Joensuun Eläkeläiset ry:n Linssin Läpi -valokuvauskerho KAUDEN KUVA Kuinka tuttu onkaan kehotus: katso netistä! Kaikilla ei tähän ole mahdolli­ suuksia. N iihin aikoihin kun korona maahamme iski, todettiin minulla sydänsairaus. Sen takia – onneksi – olen säännöllisessä seurannassa. Jos nyt puolentoista vuoden aikaa voi säännölliseksi kutsua? Mutta miksei voisi? Kun on eläkkeellä, kuluvat päivät todella nopeasti, ei ennätä tehdä niitä asioita, mitä pitäisi. Sydänhoitajan kanssa oli rauhallinen tuokio viime viikolla, siis syyskuun lopulla. Punnittiin ja mitattiin ja otettiin sydänfilmi ja verenpaineet. Ei huolestuttavia muutoksia. Helpotti oloa ja elämää. SUOMEN VÄESTÖÖN kuului elokuun lopussa 1?000?148 vähintään 70-vuotiasta henkilöä, kertovat Tilastokeskuksen ennakkotiedot. 70-vuotiaiden ja tätä vanhempien osuus väestöstä oli nyt kaikkiaan 18 prosenttia, kun se vielä 1990-luvun alussa oli 9 prosenttia. Miehiä heidän joukossaan oli elokuussa 432?017 ja naisia 568?131. Osuuden nousu kertoo Tilastokeskuksen mukaan väestön ikääntymisestä. Sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat nyt 75–80-vuotiaita. KOMMENTTI TUULA TELIN Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja Palvelut digitalisoituvat – unohtuuko potilas? Miten me vastaamme tähän palvelutarpeeseen? Lisäämällä erilaisia digipalveluita ja viestejä? Kuinka tuttu onkaan kehotus: katso netistä! Kaikilla ei tähän ole mahdollisuuksia. Mitä siis heille? VIELÄ TÄNÄ SYKSYNÄ on Satakunnan hyvinvointialueen tarkoitus käynnistää harvaan asutulla Pohjois-Satakunnan alueella pilotti, jossa testataan liikkuvan terveyspalveluauton käyttöä. Auto on tarkoitettu terveyden edistämiseen ja pitkäaikaisten sairauksien hoitoon. Malli on Etelä-Karjalasta. Suunnitelmana on, että näytteenottoauto kiertää samanaikaisesti Pohjois-Satakunnan kuntia. Terveyspalveluauto toimii ajanvarauksella. Kiinnostavaa olisi tietää missä ja milloin terveyspalveluauto pysähtyy, ja missä siitä tiedotetaan? Koska palvelu käynnistyy ja miten sinne ilmoittaudutaan? Netti ei nyt vaan riitä! Monet ikäihmiset ovat taloudellisista syistä joutuneet luopumaan sanomalehden tilaamisesta, tietoteknisistä valmiuksista puhumattakaan. Etsivä vanhustyö olisi nyt tarpeen. Eläkeläinen 5/2025 9
• TEKSTI JUKKA KERONEN JA SONJA ILTANEN I kääntyneiden moninaisuus näkyy hyvinvointialueiden suunnitelmissa varsin vaihtelevasti. Tämä käy ilmi Vanhusja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n Moni-ikä -hankkeen tekemästä tuoreesta selvityksestä. Selvityksessä käytiin läpi 17 hyvinvointialueen lakisääteiset ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmat. Lisäksi tutustuttiin laajemmin Keski-Pohjanmaan, Lapin, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueiden asiakirjoihin. Useimpien alueiden hyvinvointisuunnitelmissa ei ole mainintoja ikääntyneiden moninaisuudesta. Kielija/tai kulttuurivähemmistöt mainittiin seitsemällä alueella. Kansalliset vähemmistöt mainittiin yläkäsitteenä yhdellä alueella, mutta romaneja ja saamalaisia ei erikseen yhdessäkään. Tätä tosin osaltaan selittää se, että Lapin hyvinvointialueella hyvinvointisuunnitelma on vielä tekeillä. Seksuaalija sukupuolivähemmistöt huomioitiin kolmen hyvinvointialueen tekstissä. Myös se, kuinka laajasti vähemmistöjä asiakirjoissa käsiteltiin, vaihteli merkittävästi. UUDET ALUEVALTUUSTOT ovat jo aloittaneet toimintaansa, ja monella hyvinvointialueella tulee ajankohtaiseksi myös hyvinvointisuunnitelmien päivitys. VALLI esittääkin, että kaikkien hyvinvointialueiden tulisi ottaa suunnitelmiinsa moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä vähemmistöjen huomioiminen, myös ikääntyvien ja vanhojen ihmisten näkökulmasta. Lisäksi tarvitaan konkreettisia suunnitelmia siitä, kuinka hyvinvointialueet aikovat edistää ikääntyneiden maahan muuttaneiden, kansallisten vähemmistöjen, seksuaalivähemmistöjen ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. IKÄÄNTYNEIDEN moninaisuuden huomioiminen on tärkeää, jotta ihmiset olisivat aidosti yhdenvertaisia palveluiden käyttäjinä. Hyvinvointialueisiin kohdistuvan selvityksen lisäksi Moni-ikä-hankkeessa on tavattu työpajoissa vähemmistöihin kuuluvia iäkkäitä ihmisiä. He nimesivät lukuisia palveluiden käyttöä vaikeuttavia tai estäviä tekijöitä. Esiin nousi se, että palvelujärjestelmää on vaikea hahmottaa ja palveluissa käytetty kieli on vaikeaa. ” Vaikka osaisikin suomea arkipäivässä riittävästi, koko prosessi voi mennä pieleen jonkin väärin ymmärretyn tai käytetyn sanan vuoksi.” Vähemmistöihin kuuluvilla ikääntyneillä on samoja huolia kuin kantaväestöönkin kuuluvilla, kuten pienituloisuus ja digiasioinnin hankaluudet. Näin tilannetta kuvasi eräs somalikielinen mies: ”Kaikki on siirtynyt verkkoon. Se on kaikkien ikääntyneiden ongelma, mutta kielitaidon puute lisää ongelmaa. Kun on tekemisissä ihmisten kanssa asiat hoituvat, koska pystyy käyttämään eleitä ja ilmeitä. Mutta nyt pitää olla yhteydessä Maisan kautta tai puhelimella. Kaikki eivät osaa käyttää älypuhelimia, tabletteja tai tietokoneita ja toinen ongelma on kielimuuri.” MONINAISUUDEN huomioiminen on tärkeää myös yhteiskunnan kannalta. Niukkenevan julkisen talouden aikana oikeaan aikaan annettu oikea palvelu säästää yhteiskunnan varoja. Ongelmia on yleensä halvempi hoitaa niiden alkuvaiheessa. Lisäksi resursseja hukkaantuu, mikäli asiakkaat asioivat paikoissa, joissa heidän tilannettaan ei voida auttaa. On siis myös veronmaksajien etu, että palveluita suunnitellaan ottamaan huomioon erilaiset asioijat. Kirjoittajat ovat VALLI ry:n Moniikä-hankkeen hankesuunnittelijoita. Hyvinvointisuunnitelmien päivitykset ovat mahdollisuus muutokseen. Hyvinvointialueilla iäkkäiden moninaisuus huomioidaan vaihtelevasti Ikäsyrjintä on kyselytutkimusten mukaan yleinen ongelma Suomessa. TEKSTI TUOMAS TALVILA V anhusasiavaltuutettu vaatii valtioneuvostolle laaditussa vuosikertomuksessaan konkreettisia toimia ikäsyrjinnän kitkemiseksi. Rakenteellisen ikäsyrjinnän vuoksi Suomessa on vallalla asenne, joka näkee iäkkäät kulueränä ja yhtenäisenä huollettavien joukkona. Iäkkäille ei ole tarpeeksi hoivapaikkoja, terveysongelmiin saa usein hitaasti hoitoa ja digitalisoituva yhteiskunta sulkee suuren joukon iäkkäitä ihmisiä arkistenkin palvelujen ulkopuolelle. Nämä ilmiöt vaarantavat vakavasti iäkkäiden perusja ihmisoikeuksien toteutumisen, vuosikertomuksessa todetaan. Ikäsyrjintä on vakava ja kyselytutkimusten mukaan yleinen iäkkäiden perusja ihmisoikeuksia vaarantava ongelma Suomessa. Ikäsyrjinnällä viitataan siihen, että henkilö tai ryhmä asetetaan heidän ikänsä perusteella lähtökohtaisesti muita huonompaan asemaan. Ikään perustuva syrjintä on kielletty perustuslaissa ja yhdenvertaisuuslaissa. – Rakenteellinen ikäsyrjintä painaa alas osaa ikääntyneistä ihmisistä ilman, että heillä on itsellään mahdollisuuksia kohentaa tilannettaan. Erityisesti tämä koskettaa kaikkein vaikeimmissa tilanteissa olevia iäkkäitä, sanoo vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo. Vanhusasiavaltuutettu tarkastelee vuoden 2024 vuosikertomuksessaan ikääntyneiden ihmisten oikeuksia toteutumista ja tilaa Suomessa. Valtuutettu katsoo, että rakenteellinen ikäsyrjintä vaikuttaa lukuisten yhteiskunnallisten ilmiöiden taustalla, jotka huonontavat iäkkäiden oikeuksien toteutumista. Vanhusasiavaltuutettu korostaa vuosikertomuksessaan, että useat iäkkäiden oikeuksia vaarantavat ongelmat ovat ratkaistavissa tai lievennettävissä suunnitelmallisella ja päämäärätietoisella ikäsyrjinnän torjumisella. – Rakenteellinen ikäsyrjintä painaa alas osaa ikääntyneistä ihmisistä ilman, että heillä on itsellään mahdollisuuksia kohentaa tilannettaan, sanoo Päivi Topo. Kuva on syksyltä 2024. Vanhusasiavaltuutettu perään kuuluttaa toimia ikäsyrjinnän kitkemiseksi Päättäjien ja viranomaisten on tunnistettava vallitsevat ikäsyrjivät asenteet ja rakenteet, jotta iäkkäiden asemaa voidaan parantaa. – Päätöksenteossa ei riittävästi ymmärretä eikä oteta huomioon iäkkäiden yksilöllisiä tarpeita. Ikääntyneiden on esimerkiksi vaikea saada erityisesti kotihoitoa ja ympärivuorokautista hoivaa, mitkä ovat olennaisia palveluja iäkkäiden terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Rakenteellinen ikäsyrjintä näkyy myös digitalisaatiossa, jossa iäkkäiden mahdollisuuksia oppia ja ylläpitää digitaitoja tai asioida ilman digipalveluja ei ole riittävästi turvattu, Topo toteaa. Ikäsyrjinnän vähentämiseksi päätöksenteossa on laadittava ohjeistus ikävaikutusten arvioinnin toteuttamisesta säädösvalmistelussa ja päätöksenteossa. Päätöksentekoon ja säädösvalmisteluun tarvitaan nykyistä enemmän ja monipuolisemmin tietoa iäkkäistä ja heidän asemastaan ja oikeuksiensa toteutumisesta erityisesti kaikkein iäkkäimmistä ja vaikeissa tilanteissa olevista iäkkäistä. Vanhusasiavaltuutettu painottaa sitä, että tutkimuksista ja tiedonkeruista on poistettava yläikärajat, jotta päätöksentekoon saadaan tietoa myös kaikkein iäkkäimmistä. ? vanhusasia.fi TU O M A S TA LV IL A YHTEISKUNTA 10 Eläkeläinen 5/2025
• Järjestön mukaan budjettiesitys kurittaa pienituloisia eläkeläisiä. E läkeläisliittojen etujärjestö EETU ry varoittaa vuoden 2026 talousarvioesityksen vaikutuksista ikäihmisiin. Järjestö korostaa, että eläkkeiden verotus ei saa olla palkkatuloa ankarampaa, ja vaatii turvaamaan ikäihmisten maksukyvyn, riittävät lähipalvelut sekä turvallisen ja esteettömän asumisen kaikilla alueilla. EETUn lähetystö luovutti tiistaina 7. lokakuuta eduskunnassa kannanottonsa valtion talousarvioon vuodelle 2026. Ikäihmisten asumisen turvaa heikentävät EETUn mukaan erityisesti ympäristöministeriön hallinnonalan leikkaukset. ”Valtion tukeman asuntotuotannon korkotukivaltuuksia vähennetään merkittävästi vuodesta 2027 alkaen. Suuri osa kerrosja rivitaloista sekä omakotitaloista ei vielä täytä esteettömyyden vaatimuksia. Ilman riittävää tukea monet pienituloiset eläkeläiset jäävät ilman kohtuuhintaisia asuntoja”. ”SOSIAALIJA terveysjärjestöjen avustusten leikkaukset heikentävät merkittävästi eläkeläisjärjestöjen toimintakykyä. Järjestöt tekevät ennaltaehkäisevää työtä, joka tukee ikääntyneiden terveyttä ja osallisuutta. STEA-rahoituksen leikkaukset uhkaavat tätä kustannustehokasta ja vapaaehtoistyöhön pohjautuvaa toimintaa”, EETU muistuttaa. Vaikka budjettiin sisältyy kuntien tehtävämuutoksia ja indeksitarkistuksia, on keväällä päätetty 75 miljoonan euron vähennys kuntien valtionosuuksiin EETUn mukaan vakava uhka lähipalveluille. ”Ikäihmisten arjen kannalta palveluiden saavutettavuus, kulttuurija liikuntamahdollisuudet sekä mahdollisuus osallistua paikallisyhteisöön ovat keskeisiä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämisessä”, kannanotto toteaa. HOIVAPAIKKOJEN riittävyyden EETU vaatii turvaamaan, sillä ympärivuorokautisen hoidon tarve kasvaa. Valitettavasti vuoden 2026 kapasiteetin on arvioitu pysyvän vuoden 2025 tasolla, mikä on eläkeläisjärjestöjen mielestä kestämätöntä. ”Sosiaalija terveyspalveluiden henkilöstöpula on todellinen uhka. Työperäisen maahanmuuton edellytyksiä on parannettava, jotta riittävä henkilöstö turvataan tulevaisuudessa. Omalääkärija omahoitajamallit voisivat parantaa palvelujen jatkuvuutta ja laatua, mutta ne vaativat riittävää resursointia.” ”Palvelujen keskittäminen heikentää saatavuutta erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Lisäksi terveydenhuollon asiakasmaksujen ja lääkkeiden omavastuiden korotukset kohdistuvat raskaasti pienituloisiin eläkeläisiin. Noin kolmasosalla eläkeläisistä bruttoeläke jää alle 1 500 euron kuukaudessa”, kannanotossa huomautetaan. EETU ry vaatii, että hallituksen esitykset tarkistetaan, jotta ikäihmisten maksukyky, asumisen turvallisuus ja lähipalveluiden saatavuus voidaan turvata kaikilla alueilla. Eläkeläisten hyvinvointi, osallisuus ja toimintakyky on asetettava keskiöön myös tulevissa talousarvioratkaisuissa. ? Talousarviokannanotto kokonaisuudessaan EETUn verkkosivuilla: eetury.fi/fi/lausunnot_ja_ kannanotot EETUa tilaisuudessa edustivat EETUn puheenjohtaja Ulla-Maj Wideroos ja toiminnanjohtaja Ilona Salonen Svenska pensionärsförbundetista, pj Raimo Ikonen Eläkeliitosta, pj Ilkka Kantola Eläkkeensaajien keskusliitosta, pj Matti Huutola Eläkeläiset ry:stä, KRELLI Kristilliset eläkeläiset ry:n pj Leea Hiltunen ja Senoriliiton pj Kari Kantalainen. Eduskuntaryhmistä järjestöjen viestiä olivat kuuntelemassa Otto Andersson (rkp), Pia Kauma (kok), Aki Linden (sd) ja Merja Eräpolku (kd). EETU eduskunnassa: Saavutettavat lähipalvelut ja hyvä asuminen ikäihmisten turvaksi ”Ilman riittävää tukea monet pienituloiset eläkeläiset jäävät ilman kohtuuhintaisia asuntoja.” Eläkeläinen 5/2025 11
• JÄRJESTÖ Tule mukaan! Eläkkeellä hyvässä seurassa -risteily on Eläkeläiset ry:n vuoden 2026 päätapahtuma. Risteilylle ovat tervetulleita kaikki jäsenemme ja toimintamme ystävät. Tälle risteilylle lähdemme suurella joukolla! Monipuolinen ohjelma hyvässä seurassa: ? Keskusteluja ajankohtaisista asioista, yhteistyökumppaneidemme esittelypisteitä ? Aamujumppa, tanssipaja, opastusta boccian saloihin ? Yhteislaulutilaisuus, karaoke, bingo ? Kuvataidepaja – kokeile itse eri tekniikoita! ? Matkaseikkailu-visailu: Joukkueet ratkovat aivotreenitehtäviä. Parhaiden tehtäviä ratkovat saavat palkintojen lisäksi virkeän muistin. ? Yhdistysten omaa ohjelmaa Tule kokemaan yhdessäolon iloa, nauttimaan monipuolisesta risteilyohjelmasta, maistelemaan herkullista ruokaa ja vierailemaan kauniissa varhaissyksyisessä Tallinnassa. Risteilylle porukalla! Kerätkää yhdistyksessänne porukka ja lähtekää mukaan ikimuistoiselle risteilylle! Paikallisyhdistysten matkavastaavat tiedottavat matkajärjestelyistä, ottavat ilmoittautumiset vastaan sekä keräävät maksut. Innostuitko? Innosta muitakin yhdistyksessäsi ja lähipiirissäsi. Jos matkapäätöstä ei vielä ole yhdistyksessäsi tehty niin sinä voit kavereittesi kanssa kannustaa sen tekemiseen. Mukaan pääsee myös yksittäinen lähtijä! Tee oma varauksesi suoraan Pohjolan Matkalle! Risteilyn myynti on käynnissä! Tutustu hinnastoon ja varaustietoihin viereiseltä sivulta. Tarkemmat tätä risteilyä koskevat matkaehdot Pohjolan Matkan sivuilla Kaikki mukaan ikimuistoiselle risteilylle! Eläkkeellä hyvässä seurassa -risteily 15.–16.9.2026 Tähtiesiintyjänä Finlanders! Helsinki– Tallinna–Helsinki Tallink Siljan Victoria I:llä ? Lähtö Helsingin Länsisatamasta 15.9. klo klo 18.35 Victoria I lähtee Helsingistä ? Tallinnassa mahdollisuus nousta maihin 16.9. klo 8 alkaen. Laivaan nousu takaisin viimeistään klo 12.10. ? Paluu Helsingin Länsisatamaan 16.9.2022 klo 16.00 P ET ER S EB A S TI A N JO K EM ED IA / TA LL IN K S IL JA 12 Eläkeläinen 5/2025
• Risteilyhinnat Henkilöhinta määräytyy hyttiluokan ja sen mukaan, montako henkilö hytissä majoittuu. Hyttiluokka Hinta / henkilö / matkustajia hytissä 1 2 3 4 Suite 360 € 180 € De Luxe ja De Luxe allergia 300 € 150 € A premium 196 € 106 € A2 ja A2 allergia 166 € 89 € A2 inva 166 € 89 € A3 166 € 89 € 66 € A4 166 € 89 € 66 € 54 € B2 ja B2 allergia 126 € 69 € B3 126 € 69 € 53 € B4 ja B4 allergia 126 € 69 € 53 € 44 € E2 111 € 64 € E4 111 € 64 € 48 € 39 € Hintaan sisältyy: ? Eläkkeellä hyvässä seurassa -risteily valitussa hyttiluokassa ? Monipuolinen ohjelmatarjonta ? Laivan viihdetarjonta Laivaruokailut lisämaksusta ? Buffet-illallinen 41,50 euroa Ensimmäinen kattaus 18.00–20.00, toinen kattaus 20.45–22.45. ? Meriaamiainen 19,50 euroa ? Buffet-lounas 30,50 euroa Tiedustelut sekä varaukset: Pohjolan Matka pohjolanmatka.fi/matkapaketit/risteily Matkamyynti ja asiakaspalvelu 0201 303 303 Yli 9 henkilön ryhmävarauksissa otathan yhteyttä: tuotanto@pohjolanmatka.fi, 0201 303 420 Maksuehdot Ennakkomaksu 20 euroa / matkustaja erääntyy maksettavaksi 27.2.2026, nettivarauksissa ennakkomaksu tulee suorittaa varauksen yhteydessä. Tekemällä varauksen Pohjolan Matkan kautta henkilökohtaisesti ennakkomaksu tulee maksettavaksi 27.2.2026: soittamalla 0201 303 420 tai sähköpostitse tuotanto@pohjolanmatka.fi Ajalla 28.2.–14.6.2026 tehdyistä varauksista ennakkomaksu erääntyy maksettavaksi seitsemän (7) päivän sisällä varauksen tekemisestä. Loppumaksu erääntyy 15.6.2026. Jos varaus tehdään 15.6.2026 tai sen jälkeen, erääntyy koko matkan hinta maksettavaksi heti. Tarkemmat tätä risteilyä koskevat matkaehdot Pohjolan Matkan sivuilla. Lisämaksulliset liittymäkuljetukset reiteiltä: ? Joensuu–Lappeenranta–Kotka–Helsinki ? Kajaani–Iisalmi–Kuopio–Mikkeli–Kouvola–Helsinki ? Eurajoki–Rauma–Turku–Salo–Lohja–Helsinki ? Oulu–Viitasaari–Jyväskylä–Joutsa–Heinola–Lahti–Helsinki ? Pori–Harjavalta–Forssa–Helsinki ? Pietarsaari–Vaasa–Tampere–Helsinki M A R KO S TA M P EH L / TA LL IN K S IL JA EV A R Ö N K KÖ Eläkeläinen 5/2025 13
• EVA RÖNKKÖ S yyskuun 20 päivä lauantai oli kansainvälinen maailmansiivouspäivä. Eläkeläiset ry:kin osallistui kotiseudun kunnostamiseen Roskat talteen -kävelykampanjalla. Useissa yhdistyksissä innostuttiin reippailun ja siivouksen yhdistämisestä. Liikkeellä oli kävelyryhmiä järjestömme eri alueilta, kuten esimerkiksi Vaajakosken, Porvoon, Nokian ja Klaukkalan Eläkeläiset ry:stä. Kävely tunnetusti parantaa hyvinvointia. Jos lenkille lähtee porukalla ja samalla pitää huolta omista kotikulmista on hyöty fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille moninkertainen. Innostavaa kävelyä syystoimintaan! Eläkeläiset ry:n yhdistysten tulokset Liikunnan haastekampanjaassa 2025 Laihian Eläkeläiset ry 42,07 Jurvan Eläkeläiset ry 32,20 Sumiaisten Eläkeläiset ry 31,04 Salon Alueen Eläkeläiset ry 24,58 Rovaniemen Eläkeläiset ry 18,96 Lahden Eläkeläiset ry 18,19 Havukosken Eläkeläiset ry 18,00 Rytikarin Eläkeläiset ry 15,90 Posion Eläkeläiset ry 15,27 Jakomäen Eläkeläiset ry 14,17 Salpakankaan Eläkeläiset ry 13,71 Oulunsalon Eläkeläiset ry 13,20 Klaukkalan Eläkeläiset ry 12,96 Pihtiputaan Eläkeläiset ry 12,11 Hyrynsalmen Eläkeläiset ry 11,95 Lohjan Seudun Eläkeläiset ry 11,55 Valkeakosken Eläkeläiset ry 11,16 Himangan Eläkeläiset ry 10,58 Loimaan Eläkeläiset ry 10,15 Leppävirran Eläkeläiset ry 10,14 Iin Eläkeläiset ry 9,94 Karjaan-Pohjan Eläkeläiset ry 9,81 Kankaanpään Eläkeläiset ry 9,21 Haukiputaan Eläkeläiset ry 8,93 Kuopio-Kallavesi Eläkeläiset ry 8,68 Kontulan Eläkeläiset ry 8,55 Pihlavan Eläkeläiset ry 8,40 Lieksan Seudun Eläkeläiset ry 8,37 Oulun Työväen Eläkeläiset ry 7,83 Tikkurilan Eläkeläiset ry 7,80 Vaajakosken Eläkeläiset ry 7,73 Paltamon Eläkeläiset ry 7,58 Kaarinan Eläkeläiset ry 7,50 Suomussalmen Eläkeläiset ry 7,46 Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry 7,25 Hämeenlinnan Eläkeläiset ry 6,95 Kokkolan Eläkeläiset ry 6,83 Nokian Eläkeläiset ry 6,76 Porvoon Eläkeläiset ry 6,66 Hyrylän Eläkeläiset ry 6,63 Ykspihlajan Eläkeläiset ry 6,28 Vaasan Eläkeläiset ry 6,05 Kiuruveden Eläkeläiset ry 5,91 Piikkiön Eläkeläiset ry 5,76 Laukaan Eläkeläiset ry 5,13 Iisalmen Eläkeläiset ry 5,06 Heinolan Eläkeläiset ry 4,95 Keiteleen Eläkeläiset ry 4,58 Järvenpään Eläkeläiset ry 4,38 Tornion Eläkeläiset ry 4,22 Kaarelan Eläkeläiset ry 4,06 Ulvilan Eläkeläiset ry 3,93 Ylöjärven Eläkeläiset ry 3,82 Hakunilan Eläkeläiset ry 3,79 Varkauden Eläkeläiset ry 3,71 Raision Seudun Eläkeläiset ry 3,65 Kolarin Eläkeläiset ry 3,30 Keravan Eläkeläiset ry 2,92 Pudasjärven Eläkeläiset ry 2,91 Kajaanin Eläkeläiset ry 2,85 Joensuun Eläkeläiset ry 2,54 Oulun Eläkeläiset ry 2,40 Jyväskylän Eläkeläiset ry 2,20 Kotkan Eläkeläiset ry 1,99 Karkkilan Eläkeläiset ry 1,55 Palokan Eläkeläiset ry 1,46 Lempäälän Eläkeläiset ry 1,30 Porin Eläkeläiset ry 1,22 Turun Eläkeläiset ry 1,22 Pihlajamäki-Pihlajiston Eläkeläiset ry 0,84 Puolangan Eläkeläiset ry 0,34 Kevään liikuntakampanjassa ennätysmäärä suorituksia L aihian Eläkeläiset ry saavutti Eläkeläiset ry:n yhdistysten ykkössijan Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n ja Eläkeläiset ry:n yhteistyössä järjestämässä liikunnan haastekampanjassa. Myös kakkostila meni Pohjanmaalle, hopealle tässä tasaisessa kisassa sijoittui kahden edellisvuoden voittaja Jurvan Eläkeläiset ry. Kolmanneksi tehokkain liikuntasaldo oli Sumiaisten Eläkeläiset ry:llä Keski-Suomen aluejärjestöstä. Haastekampanjassa kerättiin päivittäisiä liikuntasuorituksia maalisja huhtikuun ajan. Tulokset on laskettu niin, että kunkin yhdistyksen kampanjaan osallistuneiden jäsenten liikuntasuoritusten yhteismäärä on jaettu yhdistyksen jäsenmäärällä. Kaikkien mukana olleiden yhdistystemme tulokset alla. Laihialaisten suoritus oli sitäkin komeampi, kun se sijoittuu kolmannelle tilalle EKL:n ja Eläkeläiset ry:n yhdistysten yhteisessä tuloslistassa. Koko kilpailun voitti Polvijärven Eläkkeensaajat, toiseksi sijoittui Veitsiluodon Eläkkeensaajat. Tuloslista löytyy osoitteesta ekl.fi/toiminta/ liikunnan-haastekampanja ELÄKELÄISET RY oli liikunnan haastekampanjassa nyt mukana kolmatta kertaa. Mukaan innostui 71 Eläkeläiset ry:n yhdistystä ja 1 450 liikkujaa jotka keräsivät yhteensä 65 300 liikuntasuoritusta. Osallistujamäärät yhdistyksissämme nousivat jälleen hieman edellisvuodesta. Liikunnan iloa koettiin varmasti kaikissa yhdistyksissä tuloslistoista riippumatta. Kiitos kaikille osallistujille ja onnittelut mitalisteille! Nokian Eläkeläisissä yhdistettiin roskien keräily ulkoilupäivään. Ja siistiä tuli. Roskat talteen -kävelykampanja sai yhdistyksiä liikkeelle JÄRJESTÖ 14 Eläkeläinen 5/2025
• Y ksi valtion budjettineuvottelujen puhutuimpia uutisia oli hallituksen pyrkimys leikata sosiaalija terveysalan järjestöjen tukemiseen myönnettävistä avustuksista roppakaupalla: ensin valtiovarainministerin ehdotuksessa ronskimmin, sitten hallituksen budjettiriihessä hieman lievemmin. Leikkaus tämän hallituksen aikana olisi – jos eduskunta sen hyväksyy – noin kolmannes aikaisemmasta tasosta. Taktiikka tuli tutuksi niissä lukuisissa budjettineuvotteluissa, joihin aikanaan osallistuin sekä virkamiehen että ministerin roolissa. Valtiovarainministeriö laittaa pohjalle ronskin leikkausesityksen. Alan ministeriön ja edunvalvojien protestin jälkeen se on valmis hieman tinkimään isommasta leikkauksestaan. Näin protestoijat saadaan ”osavoitosta” tyytyväisiksi. Valtiovarainministeriö pääsee askeleen eteenpäin säästötavoitteissaan eivätkä toimialan pahimmat pelot toteudu. AIKAISEMMIN kansalaistoimintoja tuettiin rahapeliyh tiöiden tuotolla, jotka budjetoitiin omille momenteilleen. Rahapelitoiminta siirtyy lähivuosina niin sanottuun lisenssijärjestelmään, jolloin nyt monopoliasemassa olevat rahapeliyhtiöt saavat kilpailijoikseen kansainväliset peliyhtiöt. Lisääntyvä kilpailu tulee laskemaan kotimaisten yhtiöiden tuottoja, uusien yhtiöiden voitot menevät omistajille eivätkä niiden maksamat verot menetystä korvaa. Jotta muutos ei iskisi suoraan järjestöjen rahoitukseen, oli syytä siirtää rahapelien tuotot budjetissa yleiskatteellisiksi tuloiksi. Se muutti järjestöjen avustukset normaaleiksi budjettimenoiksi. Niitä budjetoitaessa kansalaistoiminta joutuu kilpailemaan tuesta muiden valtion tukea tarvitsevien kanssa ”samalta viivalta”. Eivät ne tuet olleet tältä kilpailulta suojassa aikaisemminkaan. Jos rahapelien tuottoja kertyi odotettua vähemmän, leikattiin edunsaajien avustuksia. Jos tuottoja kertyi odotettua enemmän, voitiin varojen käyttötarkoitusta laajentaa, kuten varsinkin kulttuurin puolella on tehty. Varoja voitiin myös siirtää niin sanottuihin säästövaroihin, jolloin hyvien tuottovuosien aikana estettiin edunsaajien hyötyminen. KILPAILUSSA MENESTYMISEN ratkaisee perustelujen painavuus. Niistä tärkein on vapaaehtoistyöhön perustuvan kansalaistoiminnan arvo. Vapaaehtoistyötä tehdään Suomessa noin 300–400 miljoonaa tuntia vuodessa. Jos lasketaan tunnin työn arvoksi 20 euroa, on vapaaehtoistyön yhteiskunnalle tuottama rahallinen arvo 6–8 miljardia euroa eli 2–4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vapaaehtoistyöllä paikataan myös julkisiin palveluihin jääneitä aukkoja; esimerkiksi täysin ilman tukia tehdyn omaishoidon vaihtoehtoiskustannus julkisena palveluna olisi 3–4 miljardia euroa. Varmaankin kaikkein arvokkainta kansalaistoimintaa on se työ, jota yhdistykset tekevät ikääntyvien toimintakunnon ylläpitämiseksi. Järjestöjen tarjoamat mahdollisuudet sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja erilaisiin harrastuksiin ovat parasta toimintakunnon heikkenemisen vastalääkettä. Sen tuottama arvo toteutuu elämän laadun kohentumisena ja sitä on vaikea rahassa mitata. Vapaaehtoistyö valinkauhassa KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ Näin protestoijat saadaan ”osavoitosta” tyytyväisiksi. ELÄKKEELLÄ HYVÄSSÄ seurassa -jäsenristeilyllä syyskuussa 2026 tanssimme avajaisjuhlassa taas yhteisvoimin. Tällä kertaa ovat vuorossa valssikuviot. Musiikkina on Eläkeläiset ry:n varkautelaisen, nyt jo edesmenneen kulttuuripersoonan Eino Puumalaisen säveltämä ja sanottama kappale Ystävien malja. Valssikoreografian ovat tehneet tuttuun tapaan Hannele Pitkä-Liukkonen ja Eva Rönkkö. Syyskuun lopussa ryhmä eri yhdistyksien liikunta-aktiiveja kokoontui tunnustelemaan, miltä uusi koreografia näyttää ja kuinka se omalle ryhmälle sopii. Samalla saimme hiottua askeleita ja siirtymisiä kuvioista toiseen. Tällä kertaa ovat risteilyaiheisesti esityksessä mukana siniset huivit ilmentämässä meren aaltoja. Syksyn 2025 ja kevään 2026 aikana koulutamme halukkaita ryhmien ohjaajia koreografian saloihin. Ja vaikka ette olisi varmoja, pääsettekö risteilylle, tämä kannattaa silti opetella: ohjelma sopii hyvin esitettäviksi vaikka oman yhdistyksen tai aluejärjestön juhlissa. Puumalaisen kappaleen on meille haitarilla soittanut nuori muusikko Anni Pelkonen. Jos omassa yhdistyksessänne löytyy laulajia, saatte mainion yhteisesityksen lauluryhmän säästäminä. Liikuntaesityksen koulutusta omalle aluejärjestölle voi tiedustella Eva Rönköltä eva.ronkko@elakelaiset.fi ? Lue Eläkkeellä hyvässä seurassa -risteilystä sivulta 12. Eläkeläiset ry:n salsaryhmä kokeili Ystävien malja -valssin kuvioita järjestön toimistolla lokakuun alussa. TU O M A S TA LV IL A Yhteisvalssilla risteilylle ELÄKELÄISET RY:N perinteinen Aluekierros pidetään jälleen tammi-helmikuussa 2026 kaikissa aluejärjestöissämme. Aluekierros käynnistyy torstaina 15.1. Savo-Karjalan aluejärjestöstä. Kaikkiin aluetapaamisiin kutsutaan kolme edustajaa jokaisesta aluejärjestön yhdistyksestä sekä kaksi aluejärjestön edustajaa. Aluejärjestöt huolehtivat kurssitilan ja ruokailun järjestämisestä sekä osallistujien paikalle saamisesta. Eläkeläiset ry huolehtii tilaisuuksien vetäjien kuluista sekä kurssiaineistosta. Aluekierroksella tullaan käsittelemään mm. toimintaa ikäystävällisten kuntien puolesta, Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUn puheenjohtajakauden tavoitteita, syksyn 2026 jäsenristeilyä, koulutuksia sekä Eläkeläinen-lehteä ja muuta viestintää. Lisätietoja tapaamisista antavat aluejärjestöjen puheenjohtajat ja Eläkeläiset ry:n järjestösuunnittelija Aaron Kallinen (puh. 044 751 1031, aaron.kallinen@elakelaiset.fi) Vuoden 2026 aluekierrospäivät ? 15.1. Savo-Karjala, Kuopio ? 27.1. Etelä-Häme, Lahti ? 30.1. Jokilaaksot Tyrnävä, ? 3.2. Keski-Suomi, Jyväskylä ? 4.2. Pohjanmaa, Kokkola ? 5.2. Pirkanmaa, Lempäälä ? 9.2. Uusimaa, Vantaa ? 10.2. Satakunta, Pori ? 12.2. Helsinki ? 16.2. Kainuu, Kajaani ? 17.2. Varsinais-Suomi (paikkakunta vielä vahvistamatta) ? 25.2. Lappi, Tervola Aluekierros jälleen tammi-helmikuussa Eläkeläinen 5/2025 15
• Eläkeläisen ääni kuuluviin -koulutukset Koulutuksissa saat uusia työkaluja eläkeläisten aseman edistämiseen kunnissa ja yhdistystoiminnan ja jäsenhankinnan voimistamiseen. Koulutuksia järjestetään eri puolilla maata ja ne ovat osallistujille maksuttomia. Ilmoittaudu koulutuksiin viimeistään viikkoa ennen koulutuspäivää verkkolomakkeella. Lisätietoa: Järjestösuunnittelija Aaron Kallinen, puh. 044 751 1031, aaron.kallinen@elakelaiset.fi Koulutusten ajat ja paikat: ? Ke 12.11. klo 10–15 Vantaa – Puistokulma, osoite Talkootie 4 ? To 13.11. klo 11–16 Kemi – TUL:n tila, osoite Nahkurinkatu 1, kulku Torikadun puolelta ? Ti 25.11. klo 10–15 Joensuu – Sepänpihan kerhotalo Rupla, Sairaalakatu 27 ? Ti 2.12. klo 10–15 Kokkola – Snellman-koti, Rantakatu 27 ? Ti 2.12. klo 10–15 Nokia – Kerhola (Polón-sali), Souranderintie 13 ? Ti 2.12. klo 10–15 Turku – Rakennusliiton koulutustila, Uudenmaankatu 6 Jäsenrekisterikurssi Turussa Aika: Keskiviikko 3.12. klo 9–16 Hinta: 45,-/kurssilainen. (Hinta ei sisällä lounasta.) Paikka: Rakennusliiton koulutustila osoitteessa Uudenmaankatu 6a, Turku Viimeinen ilmoittautumispäivä kurssille on 12.11. Lisätietoja: Heli Grönroos, puh 050 529 0399 tai heli.gronroos@elakelaiset.fi Eläkeläiset ry:n valokuvauskurssi pidettiin syyskuun alussa Tampereella Pispalan ja Pyynikin komeissa maisemissa. TO IV O KO IV IS TO JÄRJESTÖ ELÄKELÄISET RY:N koulutukset on tarkoitettu kaikille yhdistystoiminnasta kiinnostuneille jäsenille. Koulutuksiin osallistumalla saat valmiuksia toimia yhdistyksessä vapaaehtoisena luottamustehtävässä, kulttuurin tai liikunnan harrastusryhmän tai matkatoiminnan vetäjänä tai vaikkapa kotisivujen päivittäjänä. Jos vapaaehtoisena toimiminen kiinnostaa sinua, kannattaa olla yhteydessä oman yhdistyksen hallitukseen. Jos yhdistys päättää lähettää sinut kurssille, hoitaa se yleensä myös kurssimaksun. Eläkeläiset ry:n tulevia koulutuksia Vapaaehtoinen, lähde kurssille! 16 Eläkeläinen 5/2025
• Kevätkausi 2026 Palkka.fi-koulutus 15.1.2026 Teamsillä klo 13–14 Haluatko kehittää osaamistasi joustavasti verkossa Palkka.fi-ohjelman käyttöön liittyen? Tällä verkkokurssilla opit perusteet palkkojen laskennasta ja tulorekisteriin ilmoittamisesta. Älä jää vanhentuneiden työskentelytapojen varaan vaan hyppää mukaan oppimaan lisää. ? Kurssin hinta on 20 euroa. ? Koulutukseen mahtuu maksimissaan 10 kurssilaista. ? Kouluttajina toimivat Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Lisätietoja voi tiedustella Heliltä, puh 050 529 0399 tai heli.gronroos@elakelaiset.fi ? Viimeinen ilmoittautumispäivä on 6.1.2026 Yhdistystalouden tilinpäätöskoulutus 27.-28.1.2026, Malmilla Helsingissä klo 10–16 Tilinpäätöksen laatiminen vaatii ennakointia ja siihen valmistautuminen kannattaa aloittaa viimeistään tammikuussa. Tämä tilinpäätöskoulutus antaa sinulle varmuutta tilinpäätöksen laadintaan ja holli-ohjelman käyttöön. Koulutus sisältää ennakkotehtäviä, joten ilmoittauduthan kurssille ajoissa! ? Kurssin hinta on 50 euroa. ? Koulutukseen mahtuu maksimissaan 10 kurssilaista. ? Kouluttajina toimivat Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Lisätietoja voi tiedustella Heliltä, puh 050 529 0399 tai heli.gronroos@elakelaiset.fi ? Viimeinen ilmoittautumispäivä on 6.1.2026 Kursseille ilmoittautuminen ? Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti määräaikaan mennessä verkkolomakkeella joka löytyy verkkosivuiltamme osoitteesta elakelaiset.fi/toiminta/koulutus ? Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero sekä se, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen hänen paikallisyhdistyksensä. ? Mikäli vaihtoehto on kyseisellä kurssilla tarjolla, ilmoita, valitsetko puolivai täysihoidon. Ilmoittautumisen yhteydessä kannattaa myös mainita mahdollisista ruoka-aineallergioista tai erityisruokavalioista. Peruutusehdot ? Veloitamme 50 % kurssin hinnasta, jos kurssiosallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kolme viikkoa ennen kurssin alkua. ? Veloitamme koko kurssin hinnan, jos peruutus tehdään myöhemmin kuin viikkoa ennen kurssin alkua. ? Lääkärintodistusta vastaan veloitamme ainoastaan 30 euron toimistomaksun. ? Yhdistys voi vaihtaa osallistujan toiseen veloituksetta. ? Kurssien hinnat on ilmoitettu koulutuskalenterissa kunkin kurssin yhteydessä. Kurssituki ? Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea normaalihintaiselle kurssille kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi ilmoittautumislomakkeeseen. ? Tukea voidaan myöntää vain yhdistyksille, ei siis itsemaksaville kurssilaisille. ? Yhden päivän kurssille ei myönnetä tukea. ? Samalle yhdistykselle voidaan myöntää tukea vain kaksi kertaa vuodessa. YHDISTYKSEN ELINVOIMAN ja jatkuvuuden turvaamiseksi kannattaa hyödyntää Eläkeläiset ry:n koulutuksia. Koulutuksista on hyvä kertoa yhdistyksen viestinnässä ja kerhoissa. Kurssimaksun ja matkakulujen kattaminen on pieni hinta, jos yhdistys saa sillä vuosiksi eteenpäin aktiivisia luottamushenkilöitä tukemaan toimintaa ja jäsenhankintaa. On hyvä kirjata koulutuksiin osallistuminen yhdistyksen toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon. Keskeisten luottamushenkilöiden osaaminen kannattaa pitää ajan tasalla. Koulutuksista virtaa yhdistykseen! P IX A B AY Eläkeläinen 5/2025 17
• Eläkeläinen-lehden Syntymäpäiviä-palstalla julkaistaan maksutta paikallisyhdistysten lehdelle toimittamia merkkipäivätietoja. Julkaisemisen edellytyksenä on, että yhdistys tai muu tietojen lähettäjä on kysynyt merkkipäivän viettäjältä luvan tiedon julkaisemiseen lehdessä. Poisnukkuneita-palstalla tiedot julkaistaan omaisten/läheisten luvalla. Tällä käytännöllä Eläkeläiset ry haluaa vaalia jäsentensä yksityisyyden suojaa. Palstoille tarkoitetut tiedot pyydämme lähettämään lehdelle hyvissä ajoin (katso aikataulut) sähköpostilla osoitteeseen: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi KEVÄTKOKOUS­ ILMOITUKSET TIEDOT ELÄKELÄINEN­LEHDEN SYNTYMÄ­ PÄIVIÄ­ JA POISNUKKUNEITA­PALSTOILLE Eläkeläinen-lehden numero 1/2025 ilmestyy 14. helmikuuta. Tähän numeroon tarkoitetut kevätkokousilmoitukset tulee toimittaa lehdelle viimeistään maanantaina 20. tammikuuta. Kokousilmoitukset ja syntymäpäiviäja poisnukkuneitatiedot sekä lehteen tarkoitetut jutut ja kuvat osoitteeseen: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi 2026 Hoidon hankala tulevaisuus 4 | Yhdistystoimija on järjestömme sankari 13 | Liikuntatreffit innostivat Joensuussa 16 2024 | 9. helmikuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi ”Uskolliset fanit pitävät artistin radioaktiivisena,” ikoninen rokkari toteaa. 25 Pelle Miljoona 1 Ilmasto­ muistelu­ kilpailu alkaa 14 Rollaattorimarssi keräsi tuhansia Tampereella 8 | Järjestöt etsivät uutta rahoitusta 9 | J. Karjalainen ei petä 27 2025 | 3. kesäkuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Apulaisprofessori Elisa Tiilikainen on huolissaan säästötoimista, jotka tulevat heikentämään ikääntyneiden kotihoidon tilannetta entisestään. 4 Tutkimuksen kohteena vanhuusiän syrjäytyminen 3 Tutustu syksyn koulutuksiin 16 Kommentti: Järjestörahoitus löysässä hirressä 11 | Kevään koulutuskalenteri 18 | Liikunnan haastekampanja tulee taas 21 2025 | 14. helmikuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Huhtikuiset alueja kuntavaalit ovat meille kaikille tärkeät, painottaa Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Martti Korhonen. 4 ”Vaikuta, ole mukana, äänestä” 1 Valokuvaus­ kilpailu alkaa! 14 Omatiimimallista hyviä kokemuksia 4 | Jäseniämme ehdolla vaaleissa 8 | Ian Andersonin huilu soi 23 2025 | 4. huhtikuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Työväen Musiikkitapahtuma haluaa olla ikäystävällinen festivaali, sanoo toiminnanjohtaja Marianne Haapoja. 20 Sukupolvet kohtaavat Valkeakoskella 2 Nyt voi ilmoittautua Kulttuurikatselmukseen 3 ”Ikäihmisten näkökulma nousee kunnissa” 4 | Nyt neulotaan villasukkia Ukrainaan 10 | Kävelyfutisturnaus kutsuu 16 2025 | 5. syyskuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Osmo Hekkalan tie vei Piimäperältä maailman painimatoille. Hän korostaa terveysliikunnan merkitystä ikäihmisille ja kehuu eläkeläistoimintaa: ”Se on hieno yhteisö, jossa on kova toiminnan tohotus päällä”. 18 Raskaan sarjan mies 4 Syksyn koulutus­ kalenteri 14 JÄRJESTÖ Eläkeläiset ry:n jäsenlehti ELÄKELÄINEN ilmestyy vuonna 2026 viisi kertaa. Eläkeläiset ry:n jäsenille lehti tulee kotiin kannettuna, jäsenmaksuun sisältyvänä jäsenetuna. ILMESTYMISAIKATAULU 3 1 4 2 5 aineisto lehdelle viimeistään ilmestyy numero helmikuu 13.2 19.1. huhtikuu 10.4. 16.3. toukokuu 29.5 4.5. syyskuu 11.9. 17.8. joulukuu 11.12. 16.11. MIKSI VÄHENSIMME YHDEN NUMERON? Eläkeläinen on ilmestynyt kuusi kertaa vuodessa, ensi vuonna numeroita tulee viisi. Syynä on järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen, joka edellyttää myös Eläkeläiset ry:ltä säästötoimia. MIKÄ ON LUPAUKSEMME? Teemme ensi vuonnakin laadukasta paperilehteä jäsenillemme, kolme numeroa kevätkaudella ja kaksi syyskaudella. Lisäämme juttutarjontaa myös verkossa: Eläkeläiset ry:n ja Eläkeläinen-lehden uusituilla kotisivuilla pääset lukemaan mielenkiintoisia juttuja myös paperilehtien välillä sekä näköislehteä. Näköislehtiarkistostamme löytyvät kaikki Eläkeläinen-lehden numerot vuodesta 2009 lähtien. ? Tutustu: elakelaiset.fi/lehtiartikkelit Eläkeläinen tarjoaa paikallis yhdistysten ja aluejärjestöjen käyttöön maksuttomat Syntymäpäiviäja Poisnukkuneita-palstat sekä palstan kevätja syyskokousilmoituksille. Kokousilmoituksen hinta on vanhaan tapaan 50 euroa. TIEDOT ELÄKELÄINEN­LEHDEN SYNTYMÄ PÄIVIÄ­ JA POISNUKKUNEITA­PALSTOILLE Eläkeläinen-lehden Syntymäpäiviä-palstalla julkaistaan maksutta paikallisyhdistysten lehdelle toimittamia merkkipäivätietoja. Julkaisemisen edellytyksenä on, että yhdistys tai muu tietojen lähettäjä on kysynyt merkkipäivän viettäjältä luvan tiedon julkaisemiseen lehdessä. Kirjoittakaa syntymäpäivätiedot muodossa: 70 vuotta 27.8. Etunimi Sukunimi Yhdistyksen nimi Poisnukkuneita-palstalla tiedot julkaistaan omaisten/läheisten luvalla. Tällä käytännöllä Eläkeläiset ry haluaa vaalia jäsentensä yksityisyyden suojaa. Palstoille tarkoitetut tiedot pyydämme lähettämään lehdelle hyvissä ajoin (katso aikataulut) sähköpostilla osoitteeseen: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi E läkeläiset ry:n moninaisuustoiminnan taidekerhon näyttely Rajatonta luovuutta on esillä Keravan kirjastossa lokakuun loppuun saakka. Taidekerho alkoi hahmottua kun Suomeen saapui ensimmäisiä pakolaisia Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Moninaisuustoiminnassa mietittiin, kuinka voitaisiin auttaa iäkkäitä ihmisiä ja kääntää heidän ajatuksensa hetkeksi pois elämän vaikeista tapahtumista ja luoda turvallinen, tuttu ilmapiiri uuteen maahan. Taidekerhoa vetävän Nadezhdan ideana oli kannustaa ryhmäläisiä piirtämään, vaikka he eivät olleet koskaan piirtäneet tai luulivat, etteivät osaa piirtää. Parissa vuodessa osallistujien määrä on kasvanut tasaisesti ja monikansallisella ryhmällä on ollut jo useampi näyttely pääkaupunkiseudulla. Kuvataide on muuten mukana myös Eläkeläiset ry:n syksyn 2026 jäsenristeilyllä. Siellä on mahdollisuus osallistua Nadezhdan vetämään Kuvataidepajaan ja kokeilla kokeilemaan värien käyttöä ja erilaisia piirtämisen tekniikoita. Ennakko-osaamista ei tarvita. ? Rajatonta luovuutta -näyttely Keravan kaupunginkirjaston Taideseinällä, Paasikivenkatu 12, Kerava 31.10. saakka. Kirjaston aukioloajat: ma–to 8–20, pe 8–18, la 10–16. ? Eläkkeellä hyvässä seurassa -risteily syyskuussa 2026. Lue lisää sivulta 12. EV G EN IY A M A ZU R O VA Kukat kukoistavat Eläkeläiset ry:n moninaisuustoiminnan taidekerhon näyttelyssä. Väriä lokakuuhun Keravan kirjastossa 18 Eläkeläinen 5/2025
• LEDARE JAN KOSKIMIES chefredaktör I Finland oroar man sig för avfolkningsregionernas livskraft. Debatten kretsar för det mesta kring frågan om arbetsplatser. Mindre vikt läggs då vid pensionärsbefolkningens flyttmönster och dess verkningar. Urbaniseringen berör också pensionärsbefolkningen. Många pensionärer flyttar in till städerna där deras barn redan bor. Andra söker sig av hälsoskäl eller med tanke på ålderdomen närmare de offentliga socialoch hälsovårdstjänsterna. För somliga är det städernas mångsidiga kulturoch motionstjänster och fritidsutbudet som lockar. Pensionärerna skiljer sig däremot från människor i arbetsför ålder framför allt i det att arbetsplatserna inte är det avgörande vid flyttbeslut. Detta kunde ses som en faktisk möjlighet framför allt i de kommuner där arbetsplatserna minskat. Kommunerna kunde i stället satsa mer på äldrevänliga lösningar än vad som nu är fallet och locka till sig äldre invånare med bättre livskvalitet. PENSIONÄRERNA KAN knappast vända flyttrörelserna men kunde det oaktat seriöst beaktas i kommunerna. Pensionärerna är av flera skäl bra och goda invånare för kommunerna. De har en stabil pensionsinkomst och de utnyttjar flitigt olika tjänster. Pensionärsbefolkningen deltar aktivt i frivilligverksamheten och bidrar därmed till en positiv atmosfär i kommunen. Kommunerna borde också skrota föreställningarna om att pensionärerna utgör en utgiftspost som ökar kostnaderna för socialoch hälsovårdstjänsterna. Det är numera välfärdsområdena som bär ansvaret för dessa kostnader. Vi lever allt längre men samtidigt är pensionärernas hälsotillstånd bättre än förr. Människors beslut om bostadsort för de kommande pensionärsåren kan för kommunernas del innebära att de får aktiva friska invånare och tillika skattebetalare för kanske flera tiotals år. I Finland måste det ske en förändring i den diskriminerande attityden som riktar sig mot pensionärer. Pensionärsförbundens intresseorganisation PIO publicerade i september undersökningen På tröskeln till morgondagen och enligt enkäten upplever rentav två tredjedelar av pensionärerna åldersdiskriminering och de känner sig som andra klassens medborgare. Dessvärre har det inte skett någon förändring i positiv riktning i attityderna. Översättning: Anne Lindfors-Shaban Pensionärer bidrar till livskraftiga kommuner PENSIONÄREN ”I Finland måste det ske en förändring i den diskri­ minerande attityden.” P ensionärsförbundens intresseorganisation PIO rf varnar för hur budgetpropositionen för 2026 kommer att påverka de äldre. Organisationen betonar att beskattningen av pensioner inte får vara högre än löneinkomsternas och kräver att de äldres betalförmåga, tillräckliga närtjänster samt en trygg och tillgänglig bostad tryggas i alla regioner. Boendetryggheten för äldre försvagas i synnerhet på grund av nedskärningarna inom miljöministeriets förvaltningsområde. Räntestödslånen för statsunderstödd bostadsproduktion minskas betydligt från och med 2027. Ett stort antal flervåningshus, radhus och egnahemshus uppfyller ännu inte tillgänglighetskraven. Utan tillräckligt stöd blir många pensionärer med låga inkomster utan bostad till överkomliga kostnader. NEDSKÄRNINGARNA I understöden till socialoch hälsovårdsorganisationerna försvagar avsevärt pensionärsorganisationernas funktionsförmåga. Organisationerna arbetar förebyggande för att stödja de äldres hälsa och delaktighet. Nedskärningar i STEA-finansieringen hotar denna kostnadseffektiva och volontärbaserade verksamhet. Även om budgeten innehåller ändringar i kommunernas uppgifter och indexjusteringar, utgör den nedskärning på 75 miljoner euro i statsandelar till kommunerna från i våras fortsättningsvis ett allvarligt hot mot närservicen. Med tanke på de äldres vardag är tillgången till tjänster, kulturoch idrottsmöjligheter samt möjligheten att bidra till den lokala gemenskapen avgörande för att upprätthålla välbefinnandet och funktionsförmågan. DET MÅSTE säkerställas att det finns tillräckligt med vårdplatser, eftersom behovet av vård dygnet runt ökar. Tyvärr beräknas kapaciteten för 2026 ligga kvar på 2025 års nivå, vilket är ohållbart. Bristen på personal inom socialoch hälsovården är ett reellt hot. Förutsättningarna för arbetskraftsinvandring måste förbättras för att det ska finnas tillräckligt med personal i framtiden. Familjeläkaroch familjeskötarmodellerna skulle kunna förbättra tjänsternas kontinuitet och kvalitet, men de kräver tillräckliga resurser. Centraliseringen av tjänsterna försvagar tillgången särskilt i glesbygden. Dessutom slår höjningarna av klientavgifterna och självriskerna för läkemedel hårt mot pensionärer inom hälsooch sjukvården. För ungefär en tredjedel av pensionärerna är bruttopensionen mindre än 1 500 euro i månaden. PIO rf kräver att regeringens förslag revideras så att de äldres betalförmåga, boendesäkerhet och tillgången till närservice kan tryggas på alla områden. Pensionärernas välfärd, delaktighet och funktionsförmåga måste stå i centrum också för de kommande budgetbesluten. ? Ställningstagande i helhet: eetury.fi/svenska/utlatanden_ och_stallningstaganden PIO i riksdagen: Tillgängliga närtjänster och bostäder för seniorers säkerhet Även om budgeten innehåller ändringar i kommunernas uppgifter och indexjusteringar, utgör den nedskärning på 75 miljoner euro i statsandelar till kommunerna från i våras fortsättningsvis ett allvarligt hot mot närservicen. Eläkeläinen 5/2025 19
• KULTTUURI P iilotin 10-vuotiaana Helsingin Malmilla sijaitsevan kotitaloni vintin sahanpuruihin nipun piirustusvihkoja. Niissä oli muun muassa 4-vuotiaana tekemäni Seitsemän veljeksen kuvitus. Kuvat oli piirretty vuosina 1950–1952. – Vihot sisältävä pahvilaatikko oli aikakapseli, joka säilyi sahanpuruissa yli 60 vuotta. Työskentelin teattereissa eri puolilla Suomea, palasin eläkeukkona kotitalooni Malmille ja kaivoin laatikon esiin. Näin kertoo Eero Siren (s. 1946), kun hän nyt, syyskuussa 2025, istuu tuon samaisen kotitalon ruokapöydän ääressä ja kertaa tapahtumien kulkua. Siren on dramaturgi, joka on toiminut eri teattereissa myös ohjaajana, näyttelijänä ja teatterinjohtajana. Hän on syntyperäinen malmilainen, mutta tehnyt elämäntyönsä teattereissa Imatralla, Kokkolassa ja pisimpään Kemissä, jonka kaupunginteatterissa hän työskenteli eri tehtävissä vuodesta 1982 vuoteen 2010. – Pääsimme vaimoni Leenan kanssa eläkkeelle samana vuonna 2010. Palasimme Malmille tähän taloon, joka oli ollut vuokralla vuosikymmenet. Pidettiin remontti, rakennettiin uusi siiveke. Siinä yhteydessä tutkin vintin ja löysin piirustusvihot. Niitä oli laatikossa yli 20. Lapsena piirtämistään kuvista ja lapsuudenmuistoistaan Siren on nyt julkaissut kirjan Poika, joka halusi nähdä Hiidenkiven. Se kertoo nelivuotiaasta Eerosta, joka piirtää kuvia Seitsemästä veljeksestä. Hän kuvaa myös rintamamiestalon rakentamista ja isänsä sotamuistoja. Eletään sodanjälkeistä jälleenrakennuksen aikaa kesällä 1950. – Kirjalla on kaksi tekijää, muinainen lapsi, joka piirsi ja eläkeukko, joka kertoi tarinan. Kirjan nimi juontaa siitä, että Aleksis Kiven Seitsemän veljestä oli pikku-Eerolle valtava elämys. Isä Heimo ja äiti Meeri lukivat sitä hänelle iltaisin. ”Olin innoissani, ja ne olivat päivieni suurimmat hetket”, hän kirjoittaa kirjassa. Mielikohtauksiin kuului veljesten pako Hiidenkivelle. Suuri haave oli nähdä tuo ihmeellinen Hiidenkivi. Lopulta toiveesta tuli totta. – Kirjassa ei oikeastaan ole mitään keksittyä, kaikki se meni justiin noin, tekijä toteaa. KIRJA SYNTYI hieman kuin sivutuotteena. Siren oli tekemässä toista kirjaa, suomalaista teatterihistoriaa valottavaa teosta Maununtytär maantiellä, Oskar Krabben ja Aino Haverisen kiertue vuosina 1934–1935. – Digitoin siihen liittyviä valokuvia ja ajattelin, että samalla voin viedä digitaaliseen muotoon lapsuudenpiirroksiani. Ensin suunnitelmani oli tehdä niistä pieni moniste lapsenlapsille. Sitten mietin, että ehkä niistä saisi julkaistua omakustanteenkin, ja sitten, että jokin pienkustantamo voisi olla kiinnostunut…ja niin sitten kävikin. Poika, joka halusi nähdä Hiidenkiven -kirjan on julkaissut Atrain&Nord Kustannusliike. – Kuvien ympärille aloin kirjoittaa tarinaa siitä maailmasta, jossa ne ovat syntyneet. Pikku-Eero piirsi koko ajan. Hän kuvasi perheen rintamamiestalon rakentamista ja sen myötä sodanjälkeistä jälleenrakennuksen aikaa. Myös ”Stadin peesto” -kenttätykistöpatteristossa palvelleen isän kertomukset tuottivat kuvia. Veljekset Hiidenkivellä. Piirros 1950–51. Nukketeatteri on lähellä teatterimies Eero Sirenin sydäntä. Kotoa löytyy nukkeja eri puolilta maailmaa – Eero on vaimonsa Leenan kanssa käynyt noin viidessäkymmenessä maassa. Kuvassa oleva Nappi-nukke on ollut mukana monessa esityksessä. Poika, joka on nähnyt Hiidenkiven Eero Siren löysi kotitalonsa vintiltä lapsena tekemänsä piirustukset. Syntyi kirja, jossa kuvataan sodanjälkeistä jälleenrakennuksen aikaa. ”Kasvoin ja elin työväenkulttuurin keskellä.” TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA 20 Eläkeläinen 5/2025
• Sota oli ohi mutta läsnä, sillä aikuiset puhuivat siitä. Isän kertomusten lisäksi muisteltiin esimerkiksi sitä, miten kaupungissa oli juostu pommisuojaan ja miten äidin ensimmäinen kotikatu Inarintiellä Helsingin Vallilassa oli pommitettu raunioiksi. Eero piirsi ilmatorjuntakuvia ja kuvia siitä, miten desantteja pudotetaan laskuvarjolla. Hurjimmassa tarinassa sodassa kaatuneet jäätyivät talvella ja heidät kasattiin etulinjassa pinoihin kuin halot odottamaan siirtämistä taaemmaksi. Tästäkin löytyy kuva Eeron vihkosta numero 23. Nykypäivän näkökulmasta on tietysti kysyttävä, eivätkö tarinat tykkitulesta, desanteista ja jäätyneistä ruumiista pelottaneet ja kauhistuttaneet lasta. – Ei se sillä tavalla vaikuttanut, koska tiesin että sota oli ohi ja ne olivat vain tarinoita. Isä oli hyvin valoisa luonne ja jotenkin osasi puhua sodastakin niin, että se ei kauhistuttanut. Myöhemmin tietysti tajusin, ettei isä hirveimmistä asioista lasten kuullen kertonutkaan. Valtaosa jutuista oli sellaisia, että niissä sattui erilaisia hauskoja kommelluksia. Tarinansa oli myös vaarilla, joka oli punakaartilainen ja jonka veli oli sattumanvaraisesti teloitettu vankijonossa Forssassa järven jäällä. Eeron vihkoista löytyy piirroksia myös vuoden 1918 teloituksista. Historiasta syntyy etsimättä vertauma nykytilanteeseen ja Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. – 50-luvulla vallitsi vahva henki, että ei koskaan enää sotaa ja usko siihen, että ihmiskunta on kauheuksista kasvanut viisaammaksi. Nyt sitten olemme joutuneet huomaamaan, kuinka on jälleen käynyt. POIKA, JOKA halusi nähdä Hiidenkiven kuvaa aikaa ja ympäristöä, jossa kulttuuri oli hyvin vahvasti läsnä. – Elin ja kasvoin työväenkulttuurin keskellä, Eero Siren kiteyttää. Teatteria käytiin katsomassa esimerkiksi Tapanilan työväennäyttämöllä ja Vallilan työväentalolla. – Kulttuurihan on ollut työväenliikkeen keskeisiä asioita. Teatterissa käynti oli osa työväenliikkeen toimintaa ja käynti siellä oli osa työväenliikkeen kannattamista. KUKA Eero Siren ? Syntynyt 1946 Helsingissä ? dramaturgi, teatteritaiteen tohtori ? Imatran Teatteri 1973–1975: näyttelijä-ohjaaja, Nukketeatteri Vihreä Omena: näyttelijä 1975–1977, Kokkolan kaupunginteatteri: ohjaaja ja johtaja 1977–1982. Kemin kaupunginteatteri 1982–2010: dramaturgi, näyttelijä ja teatterinjohtaja. ? Asuu Helsingin Malmilla vaimonsa Leenan kanssa JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA Eläkeläinen 5/2025 21
• KULTTUURI – Mummon ja vaarinkin elämään olivat aina kuuluneet teatterikäynnit. Jo nuorena saksalaisen räätälin piikana mummo oli istunut Kansallisteatterin piippuhyllyllä ja nähnyt muun muassa Shakespearen Myrskyn – Suomen teatteritaiteen historiaan jääneen näytöksen, jossa tuuli ulvoi ja oikeaa vettä satoi näyttämölle. Poika, joka halusi nähdä Hiidenkiven -kirjalla Siren haluaa myös nostaa esiin lukutaidon ja lapselle lukemisen merkityksen. – Lapsille lukevia vanhempia kaivataan edelleen, hän sanoo. KUN EERO pääsi oppikouluun, alkoi uudenlainen elämänvaihe. Hän pääsi mukaan koulunäytelmiin ja kiikutti piirrosvihkonsa ja lelunsa vinttiin. Sangen varhaisessa vaiheessa Eerolle oli selvää, että hän suuntaisi teatterialalle. Koulun jälkeen hän pääsi parin yrityksen jälkeen opiskelemaan, ensin Helsingin yliopistoon ja sitten 23-vuotiaana Teatterikorkeakouluun. Työ vei mennessään, mutta 71-vuotiaana eläkeläisenä Siren väitteli nukketeatterin historiasta Teatterikorkeakoulussa vuonna 2017. Väitöskirjassaan Nukketeatteri ja näyttelijän maailma – taitteellinen elämäkertani hän on myös dokumentoinut lapsuuttaan ja sen kulttuurielämyksiä. EERO SIREN on Malmin Eläkeläiset ry:n jäsen kolmannessa polvessa. – Isä ja äiti olivat mukana 70-luvulla ja minä liityin heti kun pääsin eläkkeelle. Siren on käynyt pitämässä teatteriaiheisia esitelmiä Malmin Eläkeläisten tapaamisissa. – Mummo ja vaari menivät mukaan heti vuonna 1959, kun Malmin yhdistys ja Eläkeläiset ry perustettiin. Mummo muun muassa juonsi erilaisia tilaisuuksia. Kohokohtiin kuului tapahtuma, jossa Tapio Rautavaara oli laulamassa Malmin työväentalon näyttämöllä ja mummo pääsi samaan valokuvaan hänen kanssaan. TUOMAS TALVILA KIRJA Eero Siren: Poika joka halusi nähdä Hiidenkiven. Atrain&Nord 2025. 125 sivua. POIKA JOKA halusi nähdä Hiidenkiven on kiehtova kirja. Lukija pääsee aidon tuntuiselle aikamatkalle sodanjälkeisen jälleenrakentamisen Suomeen ja Helsinkiin. Vintiltä löytyneet Eero-pojan piirrokset tuovat menneet tapahtumat ovelalla tavalla lähelle, ja eläkeikäisen Eero Sirenin kirjoittama teksti jäsentää menneet tapahtumat tarkasti. Omien muistikuviensa lisäksi tekijä tukeutui myös isänsä Heimo Sirenin tunnollisesti pitämiin päiväkirjoihin. Se on onnistunut ratkaisu, sillä näin tarinan aikajana ja tapahtumien faktat on saatu kirjattua tarkasti. Aleksis Kiven Seitsemää veljestä käsitteleviä kuvia löytyi Eeron piirrosvihkoista niin paljon, että niistä muodostui kokonainen Kiven kirjan kuvitus. Se esitellään kirjan keskivaiheilla. EERO SIREN kirjoittaa ammattilaisen otteella napakan mittaisia selkeitä lauseita ja dramaturgina tietää, miten tarinaa kuljetetaan niin, että lukijan mielenkiinto säilyy herpaantumattomana. Kulttuurielämykset ovat vahvasti läsnä. Käydään teatterissa, ja elokuvissa: Helioksessa katsomassa Chaplinin Kaupungin valoja ja Kino Tapanilassa Bob Hope -komediaa Herrasmies villissä lännessä. Näkökulma on luonnollisesti helsinkiläinen – vastaavasta kulttuuritarjonnasta ei suurimmassa osassa Suomea osattu edes haaveksia. Kauniisti kuvattu on se, kuinka hitsari-isä iltaisin luki Eero-pojalleen, vaikka olikin hyvin väsynyt, kun leipätyön ohella rakensi taloa perheelle. Ja kun Eläkeläinen-lehden palstoilla nyt ollaan, tekee mieli mainita, että eläkeläisyyttäkin kirjassa kommentoidaan. ”Vaari oli päässyt eläkkeelle valtion konepajalta Vallilasta, missä hän oli ollut seppänä. Hän oli sitä mieltä, että eläkkeelle piti jäädä, kun ne oli Suomeen saatu. – Ottavaatten pois, jos niitä ei käytetä.” LE EN A LO TV O N EN Aikamatka sodanjälkeiseen Helsinkiin Tärkeä kuva ”KUVA ON katuteatteriesityksestä Ateenasta noin vuonna 2018. Olen siinä Nappi-nuken kanssa Ermou-kadulla, lähellä Dionysoksen teatteria, jossa länsimainen teatteri syntyi. Ermou on keskeinen kauppakatu Ateenassa ja katutaiteilijoiden katu. Kävelykadulla on soittajia, pantomiimikoita, eläviä patsaita, jonglöörejä, posetiivari Jorgos jne. Oli ikimuistoista saada olla Napin kanssa mukana.” ”Lapsille lukevia vanhempia tarvitaan edelleen.” JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA 22 Eläkeläinen 5/2025
• Etuja ja enemmän. -20 % -20 % -15 % -25 % -15 % -20 % -20 % -25 % -20 % Lastenhoito Kotisiivous Verkkokaupasta Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoista etupaikoista 33,64 € kertamaksulla. Tutustu ja liity jäseneksi ? tradeka.? /liity
• KULTTUURI Juha Jokela tähyilee yhteisön ja johtajuuden pulmia uudessa näytelmässään. VELI-PEKKA LEPPÄNEN TEATTERI Let’s Play Business, Helsingin kaupunginteatterin suuri näyttämö. Teksti ja ohjaus Juha Jokela. Esityksiä 16.12. asti. K äsikirjoittaja ja ohjaaja Juha Jokelan (s. 1970) näytelmistä on usein noussut kiihkeääkin kohinaa. Muistuu mieleen sellaisia kuin Mobile Horror, Fundamentalisti ja Esitystalous (I–III), ja viimeksi 2020 Dosentit Kansallisteatterissa. Huipputöitä kaikki. Jokelan uusin luomus on Let’s Play Business -näytelmä, jonka kantaesitys Helsingin kaupunginteatterissa on samalla hänen ensiohjauksensa siinä talossa. Jos Dosentit katsahti vapaan tieteen mahdollisuuksiin talouden pihdeissä, niin Business-teoksessa Jokela tähyilee taiteen, teatterin maailmaan. Nyt enemmänkin johtajuuden ongelmana – vaikka ainahan kyse on rahastakin. JOKELA PYSYY sikäli teemoissaan, että myös Business pui pienehköä yhteisöä, hierarkiaa, valtaa ja vallan kieltä. Nyt teatteriryhmä valmistaa esitystä HX-nimisestä konsulttiyhtiöstä, jossa asetelmat ovat menneet nurin niskoin itsevaltaisen johtajan Raimo Hemmingin vetäydyttyä syrjään. Sähäkkä nuori toimitusjohtaja Artturi ( Martti Manninen) ryntää uudistamaan yrityskulttuuria ja -kieltä – ja lanseeraa vaikka mitä ”impulssikennoa” ja rentoa ”jortsuvarttia”. HX-läisten, ”höksyjen”, perinnäistä menoa ja arvopohjaa puolustaa toimialajohtaja Hannu ( Santeri Kinnunen). Viestintäpomo Ressu ( Sanna June Hyde) seilaa vähän häilyvämmin. Jumalhahmona – varsinaisena Kolkko-Kaisana – kaikkien yllä vaanii HX:n hallitusta luotsaava Tuulikki Lund ( Wanda Dubiel). Samaan aikaan on se teatteriryhmä, samaisin näyttelijöin. Väliin työstetään näytelmää, väliin puhdistetaan teatteriryhmän sisäilmaa. Tasoja vaihdellaan äkisti, lennosta. Vaikuttaako monimutkaiselta? Niin katsomossakin. Tällainen sisäkkäinen kehystarina, teatteria teatterissa -kikka, on nyt vaikeasti perusteltavissa. Ja hankala toteuttaa juohevasti. Lupaavasti alkaneetkin teema-aihiot jäävät jotenkin kesken kun tulee jo kiire toiselle tasolle, toiseen kohtaukseen. Poukkoilu leimaa esitystä. Näytelmä ei tyystin kaadu mutta kompastelee rakenteeseensa. KIINTOISIMPIA juonilankoja keriytyy kun eräs työntekijä pähkäilee itsekseen, vuotaisiko hän HX:n ahdistavista ongelmista tietoa lehdistölle. Johtaneeko tuo johonkin, ja jos, niin mihin? Mainituista sekavuuksista huolimatta jotkut kohtaukset kantavat upeasti, eivätkä vähiten Jokelan loihtiman dialogin ansiosta. Jokelalla on kyky mukautua tarkasti kulloisenkin käsittelemänsä yhteisön kieleen ja puheenparteen. Niin nytkin, aito yritysjargon kukkii. Juonipaljastuksitta voi todeta, että näytelmän loppu pelastaa paljon, luonteeltaan reilu, kokoava ja suhteellistava yhteenveto. ULOSPANONA Business-näytelmä on mitä korein. Ketterästi liukuvat lavastukset, videoiden, äänen ja musiikin harkittu käyttö – toimii. Samoin kuin koreografiat muutamiin tanssijaksoihin. Kaupunginteatterin lentokentäksi nimitelty päälava ei synnytä autiota vaikutelmaa. Mutta parasta – jälleen kerran – ovat ihmiset, näyttelijäsuoritukset. Santeri Kinnunen sen kun petraa vaan: Jerusalem-näytelmän loistokas päärooli vastikään pienellä näyttämöllä, nyt firmajäärä Hannun osa. Muutosten vastustusta, vähättelyä, oman tuolin suojaamista – ja miten eläytyvästi! Ja Wanda Dubielin muuntautumiskyky! Hypyt hyisen Tuulikki Lundin ja näyttelijäseurueen johtajan välillä ovat vaikuttavaa ammattityötä. Muutaman mainitakseni. LET’S PLAY Business ei täysin vastaa odotuksiin. Myönnän odottaneeni iskevämpää ja raaempaa näkemystä, ja kielellisesti vieläkin hersyvämpää Jokelaa. Voisiko olla, että Juha Jokela on näytelmissään jo tarpeeksi rakentanut ja purkanut näitä yhteisöjen pattitilanteita? Että tuoreita näkövinkkeleitä on yhä vaikeampi ellei mahdoton löytää? En tiedä, ja siksi kysyn. Ulospanona Juha Jokelan Let’s Play Business -näytelmä Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä on mitä korein. Myös tanssijaksojen koreografiat toimivat, Veli-Pekka Leppänen kirjoittaa arviossaan. Parasta – jälleen kerran – ovat ihmiset, näyttelijäsuoritukset. O TT O -V IL LE VÄ Ä TÄ IN EN / H EL S IN G IN K A U P U N G IN TE A TT ER I Työelämää, ihmisten suhteita 24 Eläkeläinen 5/2025
• Saranat ja sardiinit Ensi-ilta 11.10. Tuntematon Sotilas | Uusintaensi-ilta 30.10. SYKSY 2025 Ikuisesti nuori Ensi-ilta 13.9. Lipunmyynti: 044 402 1539 | liput@mikkelinteatteri.fi Ryhmävaraukset (väh. 20 hlö): 044 402 1538 | Lippu.fi mikkelinteatteri.fi T yöväenkirjasTon ysTäväT ry Vuoden Työväentutkimus • Kapinarunoja • Kirjaesittelyjä Soppatykki • www.tyovaenkirjastonystavat.fi/stkp2025 STADIN 12. TYÖVÄENKIRJALLISUUSPÄIVÄT TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO, Sörnäisten rantatie 25 Aatosta jaloa marraskuun valoa 14.–15.11.2025 AKI RÄISÄNEN MUSIIKKKI Ellinoora: Melankolisten laulujen klubi. Warner Music Finland 2025 OULULAISSYNTYINEN Ellinoora Leikas oli viime kesän kotimaan festarien kiintotähti, artisti ja lauluntekijä, joka tähdenlennon sijaan on rakentanut uraansa jo yli 10 vuotta. Meriittilista on kova ja suosiokin. Nelinkertainen Emma-voittaja soittaa tähänastisen uransa suurimman konsertin, oletettavasti loppuunmyydyllä Tampereen Nokiaareenalla 22. marraskuuta nuorimpana kotimaisena sooloartistina. Teoston mukaan musiikkia kuunnellaan enemmän älypuhelimesta kuin autoradioista, ja ne kännykät todella soivat Ellinooraa. Hänen kappaleitaan on striimattu suoratoistopalvelu Spotifyssa yli 200 miljoonaa kertaa. Tältä syyskuun lopussa ilmestyneeltä uutuuslevyltä jo kesäkuussa lohkaistu Kultainen sukupolvi oli soinut albumin ilmestyessä jo liki 2 miljoonaa kertaa. Samuli Putron kanssa nätisti duetoitu Osuma vieläkin useammin. PAINEET TÄTÄ UUTTA, osin Lontoossa äänitettyä levyä kohtaan olivat tietysti suuret, koska Ellinooran aiemmat ovat purreet niin hyvin. Villi lapsi vuodelta 2016 ja Vaaleanpunainen vallankumous vuodelta 2019 keräsivät striimauksia tuplaplatinat, ja kolmas, Viimeinen romantikko vuodelta 2021, sekin platinaa. Albumi luokitellaan platinaksi kun sitä on striimattu 4 miljoonaa kertaa tai myyty yli 20 000 kappaletta. Ellinooran yksittäisiä hittejä ovat olleet vaikkapa Leijonakuningas tai Bäng Bäng typerä sydän. Ehdottomat pisteet hän saa siitä, että laulaa suomeksi, säveltää ja sanoittaa itse. Näin tekijä aina kirjoittaa lauluihin itseään. Vaikkapa tähän aikaan liiankin hyvin istuvan Ahdistuksen ajan, jossa on kiitostakin, vaikka laulu loppuu, että ”tänään en halua laulaa mukana”. Tärkeä taustatekijä Ellinooralle on nuoremman polven tuottaja Samuli Sirviö, joka myös säveltää ja soittaa kitaraa kiertueyhtyeessä. Melankolisten laulujen klubin kolmas valmis hitti on levyn päätösraita, töllöttimen Vain Elämää -ohjelmasta tuttu Matkalla. TEINITYTTÖTIRSKUTTELUN tai tyhjien kertosäkeiden toistelun sijaan Ellinooran tekstejä haluaa kuunnella. Ei se nyt ihan tavallista ole, että ilmeinen menestyskappale lähtee liikkeelle siitä, mitä ihmiselle tapahtuu tai kuvitellaan tapahtuvan heti kuoleman jälkeen. Näin alkaa 7 minuuttii. Koko kiekko on hyvin tuotettu ja Ellinooran laulu nostettu tarpeeksi pintaan, jotta niitä sanoituksia voi todella kuunnella. Esimerkiksi rauhallinen Sunnuntai toimii hyvin. Ellinoora ei satsaa volyymiin eikä alatyylin renkutuksiin vaan on kuuntelun arvoinen musiikintekijä. Kännykät soivat Ellinooraa Ellinoora ei satsaa volyymiin eikä alatyylin renkutuksiin. Ellinoora VAIVAAKO SELKÄ TAI JALAT? Tilaa interaktiiviset tukipohjalliset 43 €/pari p. 050 308 3910 www.ortomalli.com Myyntipäällikkö Niina Tuulaskoski puh. 041 313 1047, niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Ilmoita -lehdessä Eläkeläinen 5/2025 25
• KRISTIINA WALLIN Lähetä runosi osoitteeseen Rinnetie 13, 33430 Vuorentausta tai (mieluummin) sähköpostitse: kristiina.wallin@tpnet.fi RUNOPYSÄKKI T arvitsemme ikimetsiä ja ulapoita. Tarvitsemme lintujen läsnäoloa ja hyönteisten surinaa. Tarvitsemme musiikkia, maalauksia ja kirjoja, jotka kasaantuvat hyllyille ja pöydänkulmille todisteeksi siitä, että yhä me luemme ja ajattelemme. Me tarvitsemme runoja. Vallalla oleva vaatimus ihmisen mahdollisimman suuresta hyödyllisyydestä ja tuottavuudesta sotii ihmisenä olemisen perusperiaatteita vastaan. Emme me ole elämää suorittavaa mekaniikkaa, vaan tuntevia, ajattelevia ja jatkuvasti muuttuvia organismeja. Olemme osa kulttuuria, mutta myös osa luontoa. Väitän, että kaikkina aikoina ja kaikissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa juuri vahva suhde sekä kulttuuriin että luontoon on vahvistanut ja vahvistaa ihmisyyttämme ja sitä, mikä meissä on hyvää. Siksi me kävelemme metsissä ja rannoilla. Siksi me maalaamme, soitamme, luemme ja kirjoitamme. Sillä tavalla me prosessoimme maailmaa, opimme empatiaa, järjestelemme ajatuksiamme ja tunteitamme, saamme kosketuksen muistoihimme ja jopa aavistuksia unohdetusta. Lisäksi runoudella niin kuin muillakin taiteilla on arvo sinänsä. Runou den ei tarvitse olla hyödyllistä tavoilla, joita voimme mitata, vaan runouden kautta voimme tavoittaa jotakin mittaamatonta. Runouden ja muidenkin taiteiden arvoa pohdin myös tämänkertaisessa verkossa ilmestyvässä Runopysäkin rinnakkaisjutussa. Se löytyy Eläkeläiset ry:n ja Eläkeläinen-lehden uusituilla verkkosivuilla osoitteessa elakelaiset.fi/lehtiartikkelit. SISKO LAUKKANEN on saman asian äärellä, kun hän kirjoittaa runossaan Paloista koottua luovuuden merkityksestä. Runossa luovuus vertautuu valoon, joka tuo ”sisimpääni rauhaa, ymmärrystä, / anteeksiantoa ja / – mielen vapauden!”. Näin runo pureutuu luovuuden ytimeen ja näyttää, miten suuri merkitys luovuudella on yksittäiselle ihmiselle. Ajatusta on helppo laajentaa myös siihen, kuinka taide lisää kollektiivisestikin juuri noita positiivisia voimia. Niitä toden totta tarvitaan tässä maailmassa! Laukkasen runossa luovuus rakentuu paloista, joita runon puhuja leikkaa hahmottaakseen kuvioita ja tavoitellakseen tasapainoisia kokonaisuuksia. Mieleen tulee ensin jokin visuaalinen kokonaisuus, mutta eikö myös runon kirjoittaminen ole sitä, että ”Leikkaan paloja / hahmotan kuvioita”? Paloja elämästä, muistoista, havainnoista, kokemuksista, uutisvirrasta tai vaikkapa tunteista. Laukkasen runon toiseksi teemaksi nousevatkin tunteet: se, kuinka luovuus antaa mahdollisuuden eheytyä. Kuinka luovuuden äärellä voi eheyttää haavoitettua mieltä, ”-kiusattua, kiltteydestä rangaistua”. Kiltteyden tärkeä tematiikka nousee esiin vaikuttavasti. Tiiviisti ja kauniisti keskittäen Laukkasen runo tihentää luovuuden merkityksiä. EHEYTTÄVÄ VAIKUTUS on myös unella, sen näyttää Carita Kuitusen runo Unikuvia. Runon lopussa Kuitunen toteaa, että ”valvemaailmassa ei kukaan jaksaisi, / jos uni ei lepoa eikä voimaa antaisi.” Uni antaa myös mahdollisuuden kohdata rakkaita ihmisiä. Kun Kuitunen kirjoittaa ”siellä rakkaat nähdä saan”, ainakin minulle lukijana näkyviin tulevat myös kuolleet rakkaat. Uni murtaa kiinnostavasti todellisuutta ja lineaarista aikakäsitystämme. Kuitusen runo on tyyliltään hyvin proosamainen ja ehkäpä runokielen keinoin (vertaukset, metaforat jne.) se olisi voinut puhua vielä kerroksellisemmin. Unen kulttuurihistoriaan Kuitunen viittaa kertomalla enneunista ja profetioista, jotka ovat vaikuttaneet kokonaisiin kansoihin. Runon loppupuolella tulee vielä lohduttava ajatus siitä, kuinka painajaisista voi aina herätä. Monesti unet antavat myös kiinnostavaa materiaalia runon kirjoittamiseen! Tarvehierarkiaa Vallalla oleva vaatimus ihmisen mahdollisimman suuresta hyödyllisyydestä ja tuottavuudesta sotii ihmisenä olemisen perusperiaatteita vastaan. KULTTUURI Paloista koottua Leikkaan paloja hahmotan kuvioita tavoitteena kauniita, tasapainoisia kokonaisuuksia Samalla eheytän haavoitettua mieltäni, kiusattua, kiltteydestä rangaistua Luovuus, lasinpaloista sädehtivä valo tuo sisimpääni rauhaa, ymmärrystä, anteeksiantoa ja mielen vapauden! SISKO LAUKKANEN, PALTAMO Unikuvia On paikka johon käyn joka ilta, se on kaarisilta unen maailmaan. Siellä rakkaat nähdä saan ja vieraitakin kohdataan. Sanonta ken uniaan uskoo, se varjoaan pelkää, on liioiteltu. Kautta aikojen unista on ennustettu, profeetat niistä jo kertoivat ja kansalle pelkoa tai lohtua antoivat. Pahoja unia ei pidä pelätä, niistä voi aina herätä. Se vasta kamalaa ois, jos unta ei enää saada vois. Valvemaailmassa ei kukaan jaksaisi, jos uni ei lepoa eikä voimaa antaisi. CARITA KUITUNEN, ÄÄNEKOSKI TOISENLAISISSA ÖISISSÄ tunnelmissa ollaan Eero Räisäsen runossa Orpolapsi yössä. Voisi ajatella, että runossa painajaisesta on tullut totta, mutta kyse ei kuitenkaan ole unesta, vaan todellisuudesta, jossa ihmiskunta elää, sodasta ja sen hirveydestä. Räisänen näyttää voimakkaalla ja vaikuttavalla runokielellä sodan aiheuttaman tuhon: ”Savuaa rauniot, ja itkee ihminen / ja veren kyyneleiden / kyllästämä maa.” Sodan mielettömyys tulee näkyväksi lapsessa, joka vaeltaa yössä kodittomana. ”Ken hänet syliin ottaa, / lohduttaa ja kantaa”, kysyy Räisänen pysäyttävästi. 26 Eläkeläinen 5/2025
• säkeistön ujosta ja tunnustelevasta ihastuksesta siirrytään kiihkon ja kaipauksen kautta hellyyteen ja rauhaan. Rakkaus kypsyy ja kehittyy samaan tahtiin kuin rakastavat ihmiset vanhenevat. Viimeisessä säkeistössä Leinonen tuo koskettavasti mukaan myös luopumisen ajatuksen. Tietoisuus kuolemasta tuo rakkauteen vielä uudenlaista hellyyttä ja hyvästijätön väistämättömyyden. ”Rakkaus on kädestä pitämistä / Luopumista hyvästijättöä”, kirjoittaa Leinonen. ELÄMÄNKAARTA TUTKII myös Anne Fredriksson runossaan Tyyneyden onni?. Runon alussa lukija voi pysähtyä ihmettelemään elämän virtaa ja havahtua ajatukseen elämän yhä vain eteenpäin kulkevasta luonteesta. ”Mihin se vielä vie, tämänkin ihmisen elämän tie”, kirjoittaa Fredriksson. Runo näyttää elämään mahtuvat varjot ja harmauden, mutta myös ilon ja onnen. Runosta välittyy vastaanottavaisuus ja uteliaisuus elämää kohtaan, ymmärrys kohtaamisten ainutkertaisuudesta. Vaikka runon nimen kysymysmerkki vihjaa, ettei tyyneyden onni ole itsestään selvästi saavutettavissa, runo houkuttelee suhtautumaan elämään avoimesti: ”Avaa sydän, kuule ja katso, / tarkasta huolella / kaikilta puolilta.” Kantavaksi teemaksi nousee rohkeus nauttia elämästä ja luottaa siihen, että se tuo tullessaan hyvää ja kaunista. FREDRIKSSONIN RUNON positiivisuus on hyvä pitää mielessä, kun illat pimenevät ja syksyn varjot tummuvat. Syksy on myös hyvää aikaa keskittyä runojen kirjoittamiseen ja lukemiseen. Odotan runojanne sähköpostiin tai postilaatikkoon! Syysterveiseni lähetän Eeva-Liisa Mannerin säkeiden myötä kokoelmasta Niin vaihtuivat vuoden ajat (1964): ”Vuodenaikojen lähtö ja paluu, / lintujen laulu, äänien häipyminen, / aamu ja ilta, kevät ja syksy / alati hämmästyttävät minua.” ? Lokakuun Runopysäkkiverkko julkaisun runoilijat ovat Marja Hoefs runolla Joella, Helena Koponen runolla Tie ja Salme Saarinen runolla Syksy. Lue Eläkeläiset ry:n ja Eläkeläinen-lehden uusituilla verkkosivuilla osoitteessa elakelaiset.fi/lehtiartikkelit ”Olemme osa kulttuuria, mutta myös osa luontoa.” Orpolapsi yössä On hornan henget tihutyössä. Savuaa rauniot, ja itkee ihminen ja veren kyyneleiden kyllästämä maa. Saa niellä huokaukset avaruuden tähtivyö. Koditon lapsi yössä vaeltaa. On poissa äiti, isä? Ken hänet syliin ottaa, lohduttaa ja kantaa. Ken itkun tukahduttaa, sylin avaa, lämmön rakkauden antaa? Oi lapsi! Siipirikon linnunpojan lailla, tuhottu koti, pesäpuusi. Vaeltaa yksin yössä orpolapsi, kuin suojaa antais, rintaa vasten painettuna rakas lelu, nukke pieni. raunioiden aarre ainut on Kuin turvaten, hän siihen takertuu. Se lohtu ainut yössä lapsen lie. Ken käteen tarttuu, rauhan maahan vie, missä kuivua voisi kyyneleet ja silmät kirkkaat nähdä saisi, nousevan aurinkoisen aamun uuden kukkisi uusi ruusu kastepisaroin, loistaisi silmät, kukalle kuiskien Hymyillä voisi orpolapsen suu, Oi, siipirikot, kumpikin nyt kodin saisi. Laulais riemuin lintu pieni, linnullekin kasvais uusi pesäpuu. Sulaako koskaan ihmisrintain jää. Milloin kyynelille tulee sulku Päätyykö rauhaan koskaan ihmiskunnan tie. Mustia ruusujako huominenkin tuo? EERO RÄISÄNEN, PUDASJÄRVI Koskettava yksityiskohta on nukke, jota lapsi painaa rintaansa vasten: ”rakas lelu, nukke pieni, / raunioiden aarre ainut on.” Nuken merkityksellisyys piirtyy kipeästi esiin raunioita vasten ja lapsen hädän ja turvattomuuden voi todella tuntea. Runon loppupuoli kysyy, saavuttaako ihmiskunta koskaan rauhaa. Räisäsen runo on sointuisa ja lyyrinen. Harmoninen ilmaisu ja rankka aihe muodostavat hyvän kontrastin. Temaattisesti vahva runo! RAKKAUS ON yksi ihmisyyden hyvistä ja kannattelevista voimista. Olavi Leinonen näyttää runossaan Rakkaus on rakkauden elinkaaren ihastuksesta aina vanhuuden seesteiseen rakkauteen asti. Ja viimein luopumiseen, kuoleman ajatukseen. Runon rytmi rakentuu toteavista ja tiheistä parisäkeistä, joiden myötä tematiikka syvenee. Ensimmäisen Rakkaus on Rakkaus on ujoa hymyä Punastelua sydämen tykytystä Rakkaus on kiihkoa Kaipausta epävarmuutta Rakkaus on hellyyttä Hiljaisuutta rauhaa Rakkaus on kädestä pitämistä Luopumista hyvästijättöä OLAVI LEINONEN, PALTAMO Tyyneyden onni? Voi hyvänen aika mihin tämä elämä on kuljettanut, mihin kulkenut. Mihin se vielä vie, tämänkin ihmisen elämän tie. Valoja, varjoja, harmaata, mustaa. Kaikenlaista, myös elämän tuskaa. Iloa, onneakin, sekaan on mahtunut. Niistä harvoin ääneen on mainita tohtinut. Hyvähän se on, että elämä tuo eteen kaikenlaista. Ihan jokaiseen elämään monta kohtaamista. Ainutkertaista. Jos silmät ja korvat elämältä sulkee ja sydämen, Saattaa unohtaa elämän tien mäkisen. Avaa sydän, kuule ja katso, tarkasta huolella kaikilta puolilta. Hyvää ja kaunista, niin uskon on vielä tulossa. Sen myöhemmin saanet huomata. Siihen asti joka hetkestä nauti Kyllä se tulee – se tyyneyden kausi. ANNE FREDRIKSSON, HELSINKI K S EN IA S EN KO VA / K U V IA S U O M ES TA .F I Eläkeläinen 5/2025 27
• ELÄMÄ nionpään ja Ulla Kanniston kanssa esiintymässä vanhusten palvelutaloissa vuosittain 35 keikan verran. – Kuljemme sillä ajatuksella, että saamme tehdä hyvää mieltä ihmisille, ja viihdyttää palvelutalojen asukkaita pullakahvien voimalla, hän toteaa. VALOKUVAUS, MAALAUKSET, karikatyyrit, videot, elokuvat, musiikki, laulu, säveltäminen, lumen-/jääveistot, keikkamuusikko, ystävyyskaupunkitoiminta. Tämä lista kertoo siitä, kuinka monessa Raimo on ollut mukana ja sama vauhti näyttää jatkuvan, ehkä hiukkasen hidastettuna, vaikka kahdeksankymmentä vuotta tuli lokakuun alussa täyteen. – Eläkeläiset ry on kattojärjestömme, joka huolehtii eläkeläisten edunvalvonnasta, mutta mielestäni sitä pitää hoitaa myös paikallisella tasolla, päättää Raimo Emil. Raimo Emil Vahtera on kulttuurin ja taiteen moniosaaja, jolta eivät jää piiloon yhdistysja ystävyystoimintakaan. TI M O S U O M EL A Suurella sydämellä Raimo Emil Vahtera on Vaasan Eläkeläisten moniosaaja. TEKSTI REIJO EINOLA V aasalaisen Raimo Vahteran isä kuoli, kun Raimo oli 8 vuotias, ja äiti kasvatti perheen lapset. Leipomon paistopeltien putsaamisella juoksupojan hommilla alkoivat työt, jonka jälkeen ”oikea” työ ura alkoi Strömbergin tutkimuskeskuksessa kojeistajaharjoittelijana. Se muuttui nopeaan tahtiin valokuvaajan töihin, jota kesti 44 vuotta 7 kuukautta. Teollisuusja muut laaja-alaiset kuvaukset olivat täyspäiväistä työtä. Alusta alkaen myös ammattiyhdistystoiminta kiinnosti Vahteraa ja hän on toiminutkin tulenpalavasti edunvalvojana työpaikoillaan. RAIMON ÄITI oli mukana Vaasan Eläkeläisten kuorossa. Raimo kuljetti äitiään, ja jäi odottelemaan harjoitusten loppumista. Myöhemmin hän lähti itsekin mukaan eläkeläistoimintaan ja ehdotti, että perustettaisiin taide-/valokuvauskerho. Digikerho syntyi vuonna 2007. Hankittiin 2 televisiota ja kokoonnuttiin viikoittain Kotirannan työväentalon kellarissa. Valokuvauskilpailut, kuvausretket, luennot ja opetukset täydensivät viikoittaiset tapaamiset. Kerhon suosio ja toiminta kasvoivat räjähdysmäisesti ja tilan ahtauden vuoksi siirryttiin juhlasaliin. Tällä hetkellä mukana Digikerhossa on viitisenkymmentä jäsentä. RAIMO ON ollut Vaasan Eläkeläiset ry:n yhdistyksen toiminnassa suurella sydämellä musiikin, tanssien ja laulujen voimalla, hoitaen myös äänentoistotekniikkaa. Tiistaikerho on katselmuspaikka, jossa luentojen ja tiedottamisen lisäksi on musiikillista ohjelmaa. Tälläkin hetkellä Raimo kiertää ”Hoivamuusikoiden” Erkki Vai”Kuljemme sillä ajatuksella, että saamme tehdä hyvää mieltä ihmisille ja viihdyttää palvelutalojen asukkaita pullakahvien voimalla.” 28 Eläkeläinen 5/2025
• Patentoitu S. salivarius K12 maitohappobakteeri Kehitetty & valmistettu Suomessa. 1 purutabletti illalla hampaiden pesun jälkeen riittää. Terveessä suussa on oma suojaava mikrobisto. Streptococcus salivarius maitohappobakteerit asuttavat suun ja nielun alueen jo lapsena ja niiden tulisi pysyä suussa läpi elämän. Näiden luonnollisten suojabakteerien osuus voi romahtaa lääkitysten (erityisesti antibiootit ja kortisoni), sairauksien (esim. diabetes), kuivan suun ongelmien, huonon hammashygienian tai ruokavalion vaikutuksesta. Suun ei-toivotut bakteerit ovat riski sydänja verisuonitaudeille, ja ne voivat myös aiheuttaa ärsytysoireita suolistossa. Riski muistisairauksiin on myös todettu useissa tutkimuksissa. Suojaavat bakteerit voi palauttaa! Suomessa kehitettyjen ja valmistettujen ToothGuide®-purutablettien sisältämät S. salivarius K12 -bakteerit palauttavat suun mikrobiston jo 4 viikon käytön aikana jolloin: ToothGuide® PLUS-purutabletit ALE -15 % verkkokaupassa marraskuun 2025 loppuun. Saadaksesi edun voimaan käytä kassalla koodi ”eläkeläinen2025” Skannaa QR-koodi ja siirry suoraan gutguide.fi verkkokauppaan! • Plakkibakteerit vähenevät • • Ientulehdusbakteerit vähenevät • • Hiivojen lisääntyminen estyy • • Pahanhajuinen hengitys vähenee • • Syljen eritys lisääntyy • A pteekeista tai www.gutguide.fi Kysy lisää: info@gutguide.fi Ikääntyvän suun suojabakteerit. -15% -15% P yörä esiin autotallista, kypärä päähän ja kauppaan. Teen melkein kaikki kauppareissut pyörällä. Pieni aamuliikunta yhdistettynä halvan ruuan ”kärkkymiseen”. Käyn katsomassa melkein joka aamu, onko halpakoreissa (60 snt/kg) jotakin sopivaa ostettavaa. Käyn kahdessakin kaupassa, joskus jopa kolmessa, jotka ovat pienen matkan päässä toisistaan. Usein koreissa on hyvää ruokaa: hedelmiä, vihanneksia, marjoja. Keveiden tuotteiden hinta voi olla alimmillaan jopa vain 10 senttiä pakkaus. Vuoden mittaan kertyy suuri säästö ruokalaskuun. Ei ruokalaskussa säästäminen minulle välttämätöntä ole. Taskuni pohjalle jäi jotakin jo työvuosien aikana ja nyt tulee lisäksi eläke. Nuukuus vaan jotenkin ”jäi päälle” siltä ajalta, kun oli pakko kituuttaa asuntoveloista ja muista selvitäkseen. Aamuliikunta on tärkeä asia. Ruokalaskun säästöjä tulee ”sen siivellä”. POIKKEAN RUOKAOSTOSTEN jälkeen samassa rakennuksessa olevan Kuulotekniikka-yrityksen toimistoon. Kysyn neuvoja, kun olen opettelemassa kuulokojeiden käyttöä. Vähän väärä tekniikka laitteiden joka-aamuisessa asettelussa. Kömpelöt sormet. Mutta kyllä se alkaa sujua, kun tarpeeksi harjoittelen. Ja kysyn ammattilaisilta neuvoa. Kello 12 kävelen kaupunginkirkkoon. Siellä on Gradian (ammattikorkeakoulu) musiikin opiskelijoiden konsertti. Ensimmäinen kerta, kun testaan kuulokojeita musiikin kuunteluun konsertissa. Mukava kokemus. Laitanpa kalenteriin muitakin merkintöjä. Pelkästään tässä konserttisarjassa on syyskaudella yhteensä kahdeksan konserttia. ILLANSUUSSA LIIKUNTANA sauvakävely. Jyväskylän Harju sekä kampusalue Seminaarinmäellä. Sama mukava reitti monta kertaa viikossa. Sopivasti nousuja ja laskuja. Aivan tasaista ei ole missään. Hyvä, että on vaihtelua rasituksessa. Matkan varrella on Aalto-Alvarin uimahalli. Poikkean sisään ja ostan puolen vuoden seniorikortin. Hinta on 52 euroa. Se on halpa, sillä uimahallin ja sen saunan lisäksi ”kortti mahdollistaa monipuolisen liikuntapalveluiden käytön itsepalveluna. Kortin avulla voi kätevästi osallistua erilaisiin liikuntamuotoihin”. SAUVAKÄVELYN AIKA on pitkä jakso kesän mökkeilyn ja hiihtokauden välissä. Haaveilen hiihdosta. Se alkaa aikaisintaan joulukuussa. Monet menevät Laajavuoren tekolumelle jo aikaisemmin. Itse en viihdy tekolumella. Viime talvena pääsin hiihtämään kotikaupungin luonnon lumilla satana päivänä. Olisipa yhtä hyvä onni myös tulevana talvena. Mutta eipä huolta. Tarjolla on yllin kyllin muutakin terveysliikuntaa ja mielen hoitoa esimerkiksi konserteissa, jos hiihtokausi viivästyy. Ja siinä ohessa terveellisen syömisen suunnittelua ja halpojen elintarvikkeiden hankintoja. Terveysliikuntaa ja oheistoimintaa VESA NUOLIOJA Kirjoittaja on jyväskyläläinen eläkeläinen. TERVEYDEKSI Nuukuus vaan jotenkin ”jäi päälle” siltä ajalta, kun oli pakko kituuttaa asuntoveloista ja muista selvitäkseen.
• YHDISTYKSET läinen katu johti torilta nimenomaan venäläisten kauppiaideen kaupunginosaan. SEN JÄLKEEN poikettiin Apteekkikadulle ja ajateltiin, että sen varrella täytyy varmaan olla apteekkikin. Näin olikin. Olimme tulleet jo Raatihuoneen torille ja sen kulmassa on edelleen 1400-luvulla avattu Raeapteek, eli Raatiapteekki. Torilla ihailtiin vanhoja taloja ja tiirailtiin Raatihuoneen tornin huipulla kaupunkia vartioivaa Vanhaa Toomasta. Monet muistelivat, kuinka joulukuussa tori muuttuu hienosti valaistuksi Joulumarkkinaksi. Sinne voi tulla vaikka ostoksia tekemään tai lämmittelemään kuuman glögin, eli virolaisittan höögveinin neilikantuoksuisesta lämmöstä ja mausta. Kirjoittaja toimi kävelykierroksen oppaana. Pirkanmaalaiset vanhassa Tallinnassa Tallinnan vanhinta hyvin säilynyttä aluetta on 1200-luvulla rakennetun Pyhän Katariinan luostarin jäännökset, ja niitä reunustava Katariinan kuja. TEKSTI PEKKA LEHTONEN E läkeläisten Pirkanmaan aluejärjestö kutsui elokuun lopulla jäseniään lyhyelle matkalle Tallinnaan ja taas kerran bussi saatiin lähes täyteen osallistujia. Varsinaista matkaohjelmaa ei ollut, sillä kaikilla oli mielessä ohjelmaa muutenkin. Pieni opastettu kävelykierros kuitenkin järjestettiin ajatuksella, että kyllä mieluisasta matkakohteesta pitää jäädä muutama valokuvakin muistoksi. Ensimmäiset kuvat otettiin laivalla, sillä mereltä katsottuna vanhan Tallinnan kuva on ainutlaatuinen. Viime vuosina sen rinnalle on tosin ilmestynyt toinenkin mielenkiintoinen näkymä, uuden Tallinnan tornitalot. KUN MATKALAISET hajaantuivat kaupungille jokainen omaan mielikohteeseensa, pienellä porukalla tehtiin kierros vanhassa kaupungissa. Ensin pujahdettiin portista Viru-kadulle ja ihmeteltiin portin ulkopuolella myytävien kukkien määrää ja kauneutta. Sen jälkeen jatkettiin muurin viertä ja tuumailtiin, ettei sen yli todellakaan ollut helppo päästä silloin, kun muuri toimi kaupungin turvallisuustakuuna. Pian käännyttiin vanhankaupungin vanhimpaan osaan, 1200-luvulla rakennetun Pyhän Katariinan luostarin vierustan Katariinan kujalle. Luostarirakennus tuhottiin melkein kokonaan uskonpuhdistuksen aikoihin 1500-luvulla, mutta vanha kirkkosali on edelleen olemassa. Siellä järjestetään silloin tällöin konsertteja. Kujalta tultiin Vene tänavalle, eli Venäläisten kadulle ja mietittiin, miltä ajalta nimi on peräisin ja miksi kadulle on annettu sellainen nimi. Selvisi, että nimi on peräisin Keskiajalta, jolloin muurin sisäpuolella asui ennen kaikkea saksalaisia, skandinavisia ja venäläisiä kauppiaita. VenäVanhassa kaupungissa tehtiin pienellä porukalla kävelykierros. P EK K A LE H TO N EN 30 Eläkeläinen 5/2025
• Loimaan Eläkeläiset ry:n syyskausi on kulunut reippaasti kuntoilleen ja retkeillen. MARJA KOSKENMÄKI M einaa ihan henkästyttää, sanoi Loimaan Eläkeläiset ry:n aktiivijäsen Seppo, kun taas lähdettiin. Tällä kertaa kimppakyydein suunnattiin kohti Ypäjän Vehnämyllyä, jossa mylläri Simo Suonpää kertoi meille myllyn ja viereisen myllytuvan historiasta. Simo on kolmannessa polvessa myllärinä 1940-luvulla rakennetussa myllyssä ja tässä työssä on hänelle kertynyt jo yli 30 vuotta. Opastetun myllykierroksen jälkeen istuimme kahville tunnelmalliseen myllytupaan. Simo ei itse ehtinyt ollenkaan kahville, kun piti vastata kymmeniin kysymyksiin ja samalla hoitaa kakkoja piapojauhokauppaa Loimaan Eläkeläiset ry:n syyskauden toiminta aloitettiin reippaasti Juvan alueen kuntoilureiteillä elokuun lopussa. Seuraavalla viikolla olikin jo vuorossa tuolijumppa kaupungin liikunnanohjaajan vetämänä. Työväentalon juhlasaliin kokoontui mukava määrä porukkaa, mutta lisääkin mahtuu. Eläkeläiset ry:n Varsinais-Suomen aluejärjestön retki Loimaalle Sarka-museoon tehtiin 2.9. Osallistujia oli kaikkiaan sata ja opastettujen kierrosten järjestämiseksi matkanjohtaja Pertti Nurmi oli jakanut porukan pienempiin ryhmiin. Tutustuimme kahteen näyttelyyn: ”Ennen koneita” ja ”On se kone”.Yhteisen lounaan aikana ehdimme jutella kesän tapahtumista ja tuttavien kuulumisista. Muutama normikerho bingoineen ja Pekan tietovisoineen väliin ja sitten olikin jo maailman siivouspäivä 20.9.2025. Ja koska sattui olemaan myös ”Vie vanhus ulos” -viikko, yhdistimme nämä kaksi tapahtumaa. Tämän ikäisinä ihmisinä harrastamme mieluummin hyötyliikuntaa kuin suotta kävelyä. Aamulla tietysti satoi ja se supisti hiukan porukkaa, mutta kaupungilta lainatuilla roskapihdeillä, hanskoilla ja säkeillä oli käyttöä. Syyskuun viimeisenä kerhopäivänä Terveystalon edustaja kävi kertomassa, mitä tarkoittaa käytännössä Kela 65 -valinnanvapauskokeilu. Tämä oli syyskuu ja lokakuu näyttää yhtä kiireiseltä. Ei ihme, että henkästyttää. Mylläri-Simon kertomusta Ypäjän vehnämyllyn vaiheista kuunneltiin kiinnostuneina. M A R JA KO S K EN M Ä K I ”Meinaa ihan henkästyttää” JAAKKO RAITTILA KOTKAN ELÄKELÄISTEN ”Elokuun iloinen iltapäivä” 28.8. keräsi 30 osallistujaa kesäpaikka Mäenpäähän. Mukana oli myös uusia jäseniä Anjalankoskelta. Valmisteluryhmä oli ahkeroinut, ja tarjoilu onnistui erinomaisesti. Aktiivisena juontajana toimi puheenjohtaja Terttu Hellgren. Järjestettyyn ohjelmaan kuului yhteislaulua Markku Seppälän johdolla sekä pehmomoukarin heittoa Lasse Salmivaaran ohjaamana. Tuo liikuntalaji osoittautui jälleen arvaamattomaksi mutta mielenkiintoiseksi ja turvalliseksi. Syntyi tilanne, jossa ihmiset lämpenivät viileästä tuulesta huolimatta ja juttelivat vapaasti. Tapahtuman päättyessä oli aistittavissa valmistelutyön tulos: yhteinen hyvä mieli. Multian retki tarjosi reipasta liikuntaa ja sen päälle nokipannukahvit, makkarat ja mehut. K A IJ A H Ä N N IN EN Luontoretki kiinnosti Keski-Suomessa Pehmomoukari sai kyytiä Elokuun iloinen iltapäivä -tapahtumassa. M A R IT A LO U S A A R I Elokuun iltapäivä Kotkassa VILJO KUMPULAINEN KESKI-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖN luontoretki suuntautui Multian Kiiskilänmäelle 15. 9. Tapahtumaan osallistui75 henkilöä. Sää oli sumuisen kostea sekä hieman sateinen. Luontoon tutustujia keli ei kuitenkaan haitannut, ja reippaan liikunnan jälkeen oli tarjolla nokipannukahvit sekä makkarat ja mehut. Luontokohde oli myös liikuntaesteisille sopiva, paikalle pääsi yleisillä kulkuneuvoilla ja tästä järjestäjille kohdistui suuret kiitokset. Aluejärjestö on järjestänyt jo useana vuotena vastaavia retkiä eri luontokohteisiin. Tämä liikuntamuoto on koettu hyväksi jäsenistön yhteiseksi tapahtumaksi. Eläkeläinen 5/2025 31
• Matka Ruotsin puolelle tarjosi upeita nähtävyyksiä ja mukavaa yhdessäoloa. TEKSTI PAULA TOKKONEN KUVAT EERO PARKKINEN JA PAULA TOKKONEN K ajaanin Eläkeläiset ry retkeili Perämeren rannikolla Pohjolan Matkan räätälöimällä matkalla 19.–21. elokuuta. Retkelle osallistui 32 henkilöä pääosin Kajaanista, mutta mukana oli muutama osallistuja myös Hyrynsalmelta, Sotkamosta, Paltamosta ja Puolangalta. Retkelle lähdettiin varhain tiistaiaamuna suuntana Vaasa, josta seilasimme Merenkurkun yli Uumajaan Aurora Botnia -laivalla. Laivamatkan aikana nautimme runsaan Saaristolaispöydän antamista. Uumajaan saavuttuamme huokasimme hetken hotellissa, jonka jälkeen tutustuimme pikaisesti kaupunkiin. Keskiviikkoaamuna hotellille saapui oppaamme Kaarina Honkanen, jonka opastamana teimme kiertoajelun Uumajan keskustassa. Uumaja on kasvava kaupunki muun muasMatkalaisten yhteiskuva Nederluleån kirkon edustalla. Kainuulaiset rannikkokierroksella sa sen vuoksi, että siellä on yliopisto. Asukkaita Uumajan kunnassa on noin 135 000. Uumajasta matka jatkui Skellefteåån, jossa pysähdyttiin Sara-kulttuurikeskuksessa, joka on maailman korkeimpia puurakennuksia. Sen hotelliosassa on 20 kerrosta. Nimensä rakennus on saanut Skellefteåssa syntyneen kirjailija Sara Lidmanin mukaan. ÄLVSBYNISSÄ pääsimme ihailemaan Piitimenjoessa sijaitsevan Euroopan suurimman valjastamattoman kosken, Storforsenin kuohuja. Koski on noin viiden kilometrin pituinen ja sen kokonaisputoama on 82 metriä, josta kahden viimeisen kilometrin kohdalla putouskorkeus on 60 metriä. Kosken voimaa kuvaa se, että sekunnissa virtaavan veden määrä vastaa 4-henkisen perheen vuoden vedenkulutusta. Aivan mahtava kokemus; valtavat kuohut ja uskomaton äänimaailma! Luulajassa vietetyn yön jälkeen jatkoimme kaupunkikierroksen jälkeen matkaa Gammelstadin kirkkokylään, joka kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Sen sydän on keskiaikainen Nederluleån kivikirkko, jonka ympärillä on noin 400 pientä punaista mökkiä eli kirkkotupaa. Kivikirkko, punaiset mökit ja kapeat mukulakivikadut luovat historiallisen maalaismaiseman. Palasimme vielä Luulajaan ja jätimme hyvästit mainiolle oppaallemme. Toivomuksena esitimme, että voisimme vielä joskus toistekin käyttää hänen palvelujaan. Sitten päämääränä oli Haaparanta, jossa pysähdyimme tekemään ostoksia. Ostosten jälkeen jatkoimme Suomen puolelle Tornioon ja ruokailun jälkeen edelleen kohti Kajaania. Matka sisälsi tietysti paljon bussissa istumista, mutta vastapainona pääsimme nauttimaan upeista nähtävyyksistä ja mukavasta yhdessäolosta! Piitimenjoen Storforsen on Euroopan suurin valjastamaton koski. ARJA JAUHIAINEN K ainuun yhdistysten välinen onkikilpailu on järjestetty vuodesta 2015 lähtien. Jo perinteeksi muodostuneet Eläkeläiset ry:n Kainuun aluejärjestön yhdistyksien väliset onkikilpailut järjestettiin Paltamossa 6.8. Kiehimäjoen kauniissa maisemassa. Sää suosi onkijoita ja kannustajia, joita paikalla oli yhteensä nelisenkymmentä. Kisaan lähti mukaan 8 naista ja 16 miestä Kainuun kuudesta yhdistyksestä. muut toimivat kannustajina, kahvin keitossa ja makkaraa paistaen sekä kuulumisia vaihtaen. Juttuahan piisaa aina, kun yhdessä ollaan. Ensimmäiset kisat järjestettiin kesällä 2015 Suomussalmella, ja osa kilpailijoista on ollut mukana alusta alkaen. Yhdistykset järjestävät kilpailut vuoron perään, kukin omalla paikkakunnallaan. Naisten ja miesten sarjojen lisäksi kilpaillaan yhdistysten välisestä kiertopalkinnosta. Ja kun sen voittaa kolme kertaa, saa yhdistys palkinnon omistukseensa. Kolmen kärki ? NAISTEN SARJA: 1. Raija Holappa 1?450 g, 2. Saara Pöllänen 1?100 g, 3. Toini Parkkinen 920 g ? MIESTEN SARJA: 1. Esko Pöllänen 2?450 g, 2. Esko Räisänen 1?500 g, 3. Eero Pöllänen 1?400 g ? JOUKKUEET: 1. Suomussalmi 4?950 g, 2. Puolanka 2?840 g, 3. Kajaani 2?670 g, 4. Hyrynsalmi 875 g, 5. Paltamo 475 g, 6. Sotkamo 470 g Tällä kertaa Kainuussa ongittiin Paltamon Kiehimäjoen kauniissa maisemissa. TA R JA M IK KO N EN Paltamon Kiehimäjoen rannalla ongittiin kilpaa YHDISTYKSET 32 Eläkeläinen 5/2025
• No nyt on jännä paikka Uuden ajan kaskomme palkitsee huolellisen kuskin. Tutustu turva.fi/auto
• YHDISTYKSET Paikallisyhdistykset KANGASALAN ELÄKELÄISET ry:n kokous pidetään tiistaina 28.10. klo 15 alkaen Suoraman työväentalolla, osoite Tupatie 8, 36220 Kangasala. Kokouksessa päätetään yhdistyksen toiminnan uudelleenkäynnistämisestä ja valitaan toimihenkilöt. Paikalla Eläkeläiset ry:n järjestösuunnittelija Aaron Kallinen. Lisä tietoa: Pertti Salo, puh. 040 7297989, pertti.pertsa.salo@gmail. com KORSON ELÄKELÄISET ry:n syys kokous pidetään tiistaina 28.10. klo 14 alkaen Korson Asukastilassa, Korsontie 2, 2. krs. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 7 § määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus LIMINKA-LUMIJOKI ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään 29.10. klo 12 Lumijoen Työnlinnassa, Työväentie 7, 91980 Lumijoki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Hallitus ULVILAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous on 31.10. klo 14 Ulvilan Olohuoneella, Friitalantie 18, Hansakeskus. Esillä sääntöjen määräämät asiat käsiteltävänä. Tervetuloa. Hallitus PORIN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään maanantaina 3.11. klo 11.00. Satakunnan Vas:n kokoustilassa, Eteläpuisto 14, Pori. Käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus SALLAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 3.11. klo 10.00 alkaen Sallansuussa, Sallantie 4. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokouksessa käsiteltäväksi määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus. AAVASAKSAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään 4.11. klo 11.00 alkaen Kisanmajalla, Antunojan kuja 4, 95600 Ylitornio. Käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Hallitus RIIHIMÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 4.11. klo 14 alkaen Riihimäen kirjaston monitoimitilassa, Kauppakatu 16. Kokouksessa käsitellään syyskokoukseen määrätyt asiat. Tervetuloa. Hallitus. HIMANGAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 5.11. klo 11.30 Himankatalolla, Raumankarintie 2. Esillä sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus IIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 5.11. klo 12.15 Iin Järjestötalolla, Laurintie 3, 91100 Ii. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus YKSPIHLAJAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään 5.11. klo 12.00 Ykspihlajan toimitalolla. Kokouksen asialistalla sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Jäsenet sydämellisesti tervetuloa! Kahvitarjoilu. Hallitus. YLÖJÄRVEN ELÄKELÄISET ry syyskokous pidetään keskiviikkona 5.11. klo 11.00 Varikolla. Kahvit klo 10.30. Esillä yhdistyslain ja sääntöjen mukaiset asiat. Hallitus HAUKIPUTAAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 6.11. klo 10.00 Heiton Talossa, Törmäntie 15, Haukipudas. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Hallitus KIIMINGIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 6.11. klo 13.00 Jäälin kappelissa, Rivitie 9, 90940 Jääli. Esillä sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus UUDENKAUPUNGIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 6.11. klo 12 alkaen, Lehmuskuja 3, 23500 Uusikaupunki. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen määräämät syyskokousasiat. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Hallitus HEINOLAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 10.11. klo 10.00 alkaen Järjestötalolla, Tehtaantie 8, Heinola. Käsitellään säännöissä määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus PELLON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 10.11. klo 11.00 Kyllinkeitaalla. Käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus SALON ALUEEN Eläkeläiset ry:n syyskokous pidetään maanantaina 10.11. alkaen klo 12 Ikäkeskus Majakassa, Hornintie 5, Halikko. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kokouksessa kahvitarjoilu. Hallitus. TAMPEREEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 10. marraskuuta kello 12.00 Lamminpään osuuskuntatalolla, Vuorentaustantie 4, Tampere. Kokouksessa käsitellään esitys vuoden 2026 toimintasuunnitelmaksi ja talousarvio v. 2026 sekä valitaan uusi hallitus seuraavalle toimintakaudelle. Kahvitarjoilu! Hallitus HAAPAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään tiistaina 11.11. klo 11.00 Haapajärven Monitoimitalolla. Esillä sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu 10.30 alkaen. Jäsenet tervetuloa! Hallitus KUOPIO-KALLAVESI ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään tiistaina 11.11. klo 12 alkaen Suokadun toimintakeskuksen Turinatuvalla. Käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus LOHJAN SEUDUN Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 11.11. klo 12 Lohjan työväentalolla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat: valitaan yhdistykselle puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, hallituksen jäsenet ja varajäsenet, hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2026, valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja, päätetään kokousten koollekutsumistavasta, valitaan edustajat aluejärjestön kokouksiin. Kahvitarjoilu. Hallitus TIKKURILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 11.11. klo 10.00 Puistokulman alasalissa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu Tervetuloa! Hallitus UTAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry syyskokous 11.11.. Ruokatarjoilu alkaa klo 12.30 ja kokous klo 13.00. Esillä sääntöjen määräämät asiat syyskokoukselle. Paikka Uta-tupa, Kirkkotie 11, 91600 Utajärvi. Hallitus KAARINAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous keskiviikkona 12.11. klo 12.00 Vaparissa (Kyynäräkatu 3, Kaarina) Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu Hallitus KOKKOLAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona 12.11. alkaen klo 12.00 Snellmankodilla. Sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus SIMON ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona 12.11. klo 11.30 Toivon tuvalla. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät ja muut ajankohtaiset asiat. Kahvitarjoilu, Tervetuloa. Hallitus TORNION ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään ke 12.11. klo 12.00 alkaen Tornion Järjestötalolla, Kemintie 53. Käsitellään säännöissä syyskokoukselle kuuluvat asiat. Osallistujille tarjotaan lounas klo 11.30 alkaen. Tervetuloa! Johtokunta TURUN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona 12. päivänä marraskuuta klo 12.00 Tarmon talolla, Virusmäentie 10, 20300 Turku. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Hallitus HYRYLÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous on torstaina 13.11. alkaen klo 10.00. Paikka: Mäntymäki, Luurikuja 1, Hyrylä. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus HÄMEENKYRÖN-VILJAKKALAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous 13.11. klo 11.00 Torituvalla, Torikatu 8, 39200 Kyröskoski. Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä yhdistyksen nimen muuttaminen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus LIEKSAN SEUDUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 13.11. klo 9.00 Kulttuurikeskuksen monitoimisalissa. Esillä sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Hallitus NOKIAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään Nokian Kerholassa, Souranderintie 13, Nokia torstaina 13.11. klo 13. Asioina sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus. ROVANIEMEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään osoitteessa Piekkari, Pohjolankatu 2 A, eläkeläistilat Potkuri, Isomussalissa torstaina 13.11. klo 10.30. Käsitellään syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 10.00 lähtien. Tervetuloa. Hallitus SEINÄJOEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 13.11. kello 16.00 Jouppilan kerhotalolla, Jouppilantie 23, Seinäjoki. Kokouksessa käsitellään syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus VAAJAKOSKEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous 13.11. klo 14.00 Kirkkotie 15 (Veteraanitalo). Käsitellään syyskokoukselle KOKOUKSIA 34 Eläkeläinen 5/2025
• määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus KERAVAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 17.11. klo 12.00 Sampolan palvelukeskuksessa, Kultasepänkatu 7. Kokouksessa esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kokouskahvit klo 11.30. Tervetuloa. Hallitus VARTIOKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 17.11. klo 11.00 Vartiokylän Työväentalolla, Rusthollarinkuja 3. Esillä sääntömääräiset syyskokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus ETELÄ-VANTAAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous tiistaina 18.11. klo 12.00 Monitoimitalo Arkin salissa, os. Liesitori 1 A 3. kerros, Myyrmäki. Käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus JAKOMÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 18.11. klo 11.30. Paikka: Kerhotila, Kankarepolku 5 I. Aloitamme klo 11.00 kahvittelulla. Tervetuloa! Hallitus JOENSUUN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään 18.11. klo 12 Kerhotalo Ruplalla, Sairaalakatu 27, 80100 Joensuu. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus TERVOLAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 18.11. klo 11.00 Tervolan järjestötalolla Paakkolantie 1245, 95330 Tervola. Käsitellään säännöissä syyskokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus VAASAN ELÄKELÄISET ry:n syys kokous pidetään 18.11. klo 12.00 Arbetets Vännerillä, Ajurinkatu 14, Vaasa. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus IISALMEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 19.11. klo 11.00 Järjestö yhdistyksellä, Riistakatu 16 B. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus JÄRVENPÄÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 19.11. klo 15 Järvenpään Seuratalolla, Kartanontie 20. Kokouksen asialistalla sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa Hallitus KALAJOEN ELÄKELÄISET ry järjestää syyskokouksen 19.11. klo 12.00 Tähtelässä, Santaholmantie 3, 85100 Kalajoki. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaikki jäsenet tervetuloa mukaan. Johtokunta KALLION-VALLILAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona 19.11. klo 14.00 alkaen Kinaporin seniorikeskuksen kokoushuoneessa Kertsi 1, os. Hämeentie 58–60, 00500 Helsinki. Esillä ovat sääntömääräiset syyskokousasiat sekä yhdistyksen historiikin julkistaminen. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Hallitus KLAUKKALAN ELÄKELÄISET ry;n syyskokous keskiviikkona 19.11. alkaen klo 11.00, Työväentalo Männikkö, Kiikkaistenkuja 21, Klaukkala. Esillä: Sääntömääräiset asiat ja yhdistyksen taloussääntö. Kahvitarjoilu. Hallitus MALMIN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous järjestetään 19.11. klo 12–13 Malmin VPK-talolla, Askartie 8, 00700. Kokouksessa päätetään jäsenmaksujen suuruudesta, hyväksytään vuoden 2026 toimintasuunnitelma ja talousarvio, valitaan toiminnantarkastaja ja yhdistyksen hallitus vuodelle 2026 sekä edustajat aluejärjestön kokoukseen. Kokouskahvit. Tervetuloa. Malmin Eläkeläiset ry:n hallitus. NAKKILAN ELÄKELÄISET ry syyskokous pidetään keskiviikkona 19.11. klo 12.00 Osuuspankin kokoustilassa, Porintie 4, Nakkila. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus HAKUNILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 20.11. klo 11.00 Hakunilan nuorisotalossa, Laukkarinne 4, Vantaa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus. PORVOON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous 20.11. klo 14.00 Lundintalolla, Aleksanterinkatu 11. Kahvitus 13.30. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Hallitus RAAHEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 20.11. klo 13 Raahen työväentalon yläaulassa, Asemakatu 14, Raahe. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu klo 12 alkaen. Tervetuloa. Hallitus TURUN TYÖVÄEN Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään perjantaina 21.11. klo 12.00 T-talolla, Vanha Hämeentie 29, 20540 Turku. Kokouksessa käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat. Voileipätarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta LOIMAAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään maanantaina 24.11. klo 12.00 alkaen Loimaan työväentalolla. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu, tule mukaan päättämään asioista. Hallitus JYVÄSKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään 25.11. klo 11.00 alkaen Sepänkeskuksen Reaktorisalissa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa. Hallitus KAARELAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 26.11. kello 13.00 kerhohuoneessa, Kaarelantie 86, Helsinki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus KONTULAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona 26.11. alkaen klo 11.00 Kontulan nuorisotalo Luupissa, Ostostie 4, 00940 Helsinki. Käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus VARKAUDEN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous keskiviikkona 26.11. klo 10.00 Petäikössä, Petäikönkatu 9. Esillä syyskokoukselle säännöissä määrätyt asiat. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Hallitus PIIKKIÖN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään torstaina 27.11. klo 11.30 Pontelassa, Pontelanmäki 5, 21500 Piikkiö. Esillä sääntöjen määräämät syyskokousasiat. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Hallitus RYTIKARIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 26.11. klo 11.30 Veitsiluodon Työväentalolla, Rytikatu 27 Kemi. Käsitellään syyskokoukselle määrätyt asiat. Kokouskahvit tarjolla klo 11.00 alkaen. Jäsenet tervetuloa kokoukseen! Hallitus ELÄKELÄISET RY:N KANNATUSYHDISTYS ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 1.12. klo 10 Eläkeläiset ry:n toimistolla, Malmin kauppatie 26, Helsinki. Asialistalla sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Hallitus. OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 8.12. klo 13.00 alkaen osoitteessa Torikatu 10, 2. krs (kutsutaan myös OULU 10), Oulu. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 7§ syys kokouksen käsiteltäväksi määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kokouksen edellä. Jäsenet tervetuloa. Hallitus Aluejärjestöt ELÄKELÄISET RY VARSINAISSUOMEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 11.11. klo 11.00 T-talolla, Vanha Hämeentie 29, Turku. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 10.30. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus ELÄKELÄISET RY:N ETELÄHÄMEEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 13.11. kello 12.30. Paikkana Järjestösäätiön kokoustila, Birger Jaarlin katu 12, Hämeenlinna. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Hallitus ELÄKELÄISET RY:N POHJANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 20.11. klo 12.00 alkaen Laihialla Kansantalon yhdistyksen tiloissa, Laihiantie 36. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat (§ 7). Tervetuloa! Aluejärjestön hallitus JOKILAAKSOJEN ALUEJÄRJESTÖN syyskokous 21.11. klo 12 Tyrnävän Työväentalolla, Kirkkotie 6, 91800 Tyrnävä. Valtakirjojen tarkastus klo 11 alkaen. Ilmoita osallistujamäärä yhdistyksestäsi 16.11. mennessä, tarjoilujen järjestämisen vuoksi, sihteerille, puh.040 590 7143. Tervetuloa. Hallitus ELÄKELÄISET RY:N KESKISUOMEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 24.11. Aloitetaan keittolounaalla klo 12. Paikka: Jämsänkosken vanha pappila, Koskenväylä 6, Jämsänkoski. Esillä sääntömääräiset syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluehallitus ELÄKELÄISET RY:N LAPIN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 24.11. kello 13.00 Ylitornio Kisan majalla, Antinojantie, Kopanmäki. Tienviitta on. Valtakirjantarkastus 12.30 alkaen, ruokailu kello 12.00 lähtien. Tervetuloa. Aluehallitus SAVO-KARJALAN ELÄKELÄISET RY:N ALUEJÄRJESTÖN syyskokous pidetään 24.11. klo 10 Kuopiossa ravintola Käskynkän Wanhassa kirjastossa, Soikkokuja 12,70780 Kuopio. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Hallitus JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA Eläkeläinen 5/2025 35
• YHDISTYKSET ELÄKELÄISET RY:N PIRKANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n syyskokous torstaina 27.11. klo 11, valtakirjat klo 10.30. Paikka: Lamminpään Osuuskuntatalo, Vuorentaustantie 4, Tampere Käsitellään syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Työvaliokunta ELÄKELÄISET RY:N UUDENMAAN ALUEJÄRJESTÖN syyskokous maanantaina 24.11. klo 10.00. Valtakirjojen tarkistus alkaa klo 9.00. Paikka: Puistokulma, Talkootie 4, 01350 Vantaa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat, toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2026. Aluejärjestö tarjoaa syyskokouksen päätteeksi keittolounaan kokoukseen osallistujille. Kokousterveisin! Aluetoimikunta ELÄKELÄISTEN HELSINGIN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 25.11. klo 14.00, Kinaporin seniorikeskuksen Kertsi 4, Kinaporinkatu 9. Kokouksen alussa tarkastetaan valtakirjat. Esillä ovat syyskokouksen sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA Lapin aluejärjestön tilaisuus toi virkeyttä eläkeläisten arkeen. OLAVI STOOR S ataviisikymmentä eläkeläistä eri puolilta Lappia osallistui Lapin aluejärjestön järjestämään Virkeyttä eläkeläisten arkeen -tapahtumaan 8.9. Monitoimikeskus Kerkkäässä Ranualla. Aluehallituksessa on kannettu huolta kaakkoisen Lapin järjestöjen yhteyksistä aluejärjestöön. Tapahtuman järjestämisellä haluttiin ilmaista, että kannamme huolta koko Lapin eläkeläisitä. Ennen tilaisuuden alkua juotiin Kerkkään kouluruokalassa hyvät tervetuliaisnisukahvit. Sen jälkeen tilaisuus aloitettiin klo 10 reippaasti kaikkien tuntemalla yhteislaululla. Puheenjohtaja avasi ja toivotti kaikki tervetulleiksi ja kertoi Lapin Aluejärjestön jäsentilanteen. Meitä on 1 633 jäsentä kuudessatoista paikallisjärjestössä. Vierailijoina oli maakuntamme ulkopuolelta mm. sketsihamo Tyyne Ranuan tapahtumapäivään osallistui 150 eläkeläistä eri puolilta Lappia. Antoisa tapahtumapäivä Ranualla Kettunen, ”eläkeläinen ja terveyspalvelujen suurkuluttaja Siilinjärveltä”, toki vain etäyhteydellä. Hän kertoi sote-uudistuksen mukana tuomista haasteista. Myös Annelin tietovisa, muutama hauska tarina, sekä elvyttävä jumppa yhteislaulujen lomassa olivat paikallaan. Suomen ensimmäinen tangokuningatar Arja Sipola lauloi, toimi esilaulajana ja laulattajana humppapitoisilla lauluilla, mutta tietenkin myös voittokappaleellaan Kultaiset korvarenkaat sai osallistujilta raikuvat aplodit. Lounas oli perinteiseen lappilaiseen tapaan lohikeitto rieskoineen. Iso kiitos kouluruokalan emännille. Tauolla ja osin myös ohjelman aikana oli Punaisen Ristin verenpaineja verensokerimittauspisteellä kävijöitä jonoksi asti, Samoin TUL:n puristusvoiman ja rasvaprosentin mittauspisteessä. Kun kyselin mielipiteitä ihmisiltä, ne olivat poikkeuksetta myönteisiä päivän kokonaisantiin. Ö tököiden kuvaaminen oli välillä haastavaa, kun kipittivät tai lensivät karkuun tai piiloutuivat. Samoin niiden tunnistaminen. Mutta teki hyvää välillä pysähtyä pienen äärelle. Näin kertoo Joensuun Eläkeläiset ry:n Linssin läpi -valokuvakerhon vetäjä Anita Kortelainen kerhon kesäisestä projektista, jossa harjoiteltiin makroeli lähikuvausta ja ikuistettiin hyönteisiä. Samalla järjestettiin myös kilpailu kaikille valokuvauksesta kiinnostuneille harrastajille. Tuotoksista koottiin näyttely, ja kolme (ne ovat tämän jutun kuvituksena) palkittiin kunniamaininnalla ja kirjapalkinnolla. ? Ötökkä-valokuvanäyttely on esillä Joensuun Senioripihan Matti-talossa 14.11. saakka. A R JA JÄ M S EN Ötökkäkuvat näytteillä Joensuussa R IIA TU U N A N EN Kärpänen Hellepäivän suruvaippa R A IJ A H Ä M Ä LÄ IN EN Kuoriainen 36 Eläkeläinen 5/2025
• Julkaisija Eläkeläiset ry | Päätoimittaja Jan Koskimies | Tilaukset ja osoitteen muutokset Ulla Virtanen, puh. 020 743 3610, ulla.virtanen@elakelaiset.fi | Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa | Tilaushinta kotimaahan 30 euroa / vuosikerta, muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk | Toimitus ja toimisto Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki, puh. 020 743 3610, elakelainen-lehti@elakelaiset.fi | Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy, Niina Tuulaskoski, myynti päällikkö, puh. 041 313 1047, niina.tuulaskoski@saarsalo.fi | Syntymäpäivät ja pois nukkuneet, syysja kevät kokousilmoitukset elakelainen-lehti@elakelaiset.fi | Ulkoasu ja taitto Tuomas Nikulin | ISSN-L 0355-8290, ISSN 0355-8290 (painettu), ISSN 2242-3338 (verkkolehti) | Paino Sanoma Manu, Tampere 2025 Puheenjohtaja Matti Huutola puh. 044 493 9010 Varapuheenjohtaja Tuula Telin Toimisto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteen muutokset, kurssien ja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaalitilaukset, Eläkeläinen-lehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Jäsenvastaava Ulla Virtanen puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri Järjestösuunnittelija Aaron Kallinen puh. 044 751 1031 Moninaisuustyön suunnittelija Evgeniya Mazurova puh. 040 132 7307 Liikuntahankkeen suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Viestinnän suunnittelija Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 SYNTYMÄPÄIVIÄ 101 vuotta 13.12. Kerttu Niemonen, Reisjärvi 96 vuotta 21.6. Mirja Harju, Teuva 10.11. Eino Koivikko, Raision seutu 95 vuotta 15.11. Anni Takkula, Reisjärvi 93 vuotta 7.11. Veikko Saarinen, Loimaa 22.11. Hilkka Lindroth, Hyrylä 91 vuotta 14.11. Sirkka Mikkola, Loimaa 18.11. Sirkka Santala, Etelä-Vantaa 90 vuotta 13.10. Taisto Putous, Järvenpää 30.11. Saimi Laaksonen, Hollola 10.12. Leena Matinlompolo, Pello 85 vuotta 24.4. Maija Kannisto, Liminka 20.6. Jouko Iso-Heiniemi, Vaajakoski 6.8. Aino Pylkkänen, Siilinjärvi 29.10. Heimo Sirviö, Kajaani 23.11. Katja Toivonen, Salon alue 23.12. Perttu Hermanni Parviainen, Kajaani 80 vuotta 4.9. Sinikka Väkiparta, Hyrynsalmi 24.9. Ritva Vuoti, Liminka 22.10. Raimo Pihlaja, Teuva 31.10. Väinö Hytönen, Laukaa 2.11. Hellevi Salo, Hyrylä 5.11. Reijo Juhani Elovirta, Haukipudas 5.11. Veijo Jankkila, Lahti 6.11. Anneli Tiainen, Loimaa 19.11. Aila Jussila, Etelä-Vantaa 21.11. Annikki Rantakokko, Kolari 21.11. Raili Suontausta, Salon alue 1.12. Simo Koljonen, Reisjärvi 7.12. Brita Parkkinen, Pietarsaari 75 vuotta 10.9. Mervi Pusa, Tikkurila 19.10. Marja-Liisa Kangas, Hyrylä 28.10. Toivo Kela, Suomussalmi 28.10. Anna-Liisa Räsänen, Hyrylä 29.10. Anja Hanslin, Kajaani 31.10. Seppo Leskinen, Tikkurila 1.11. Pia Koskinen, Tikkurila 6.11. Tuula Pennanen, Pihtipudas 9.11. Reino Reensalo, Kalanti 16.11. Marketta Korva, Pietarsaari 18.11. Usko Heinonen, Loimaa 10.12. Airi Riikonen, Tikkurila 11.12. Ritva Kolminniemi, Pihlava 19.12. Ritva Vitikainen, Tikkurila 27.12. Silvi Korkmann, Tikkurila 70 vuotta 20.7. Aino Martinkauppi, Liminka 19.10. Riitta Saarinen, Hyrylä 25.10. Raija Teittinen, Laukaa 1.11. Sirpa Kivimäki, Pihlava 10.11. Airi Pudas, Pihlava 19.11. Raimo Peitsaho, Kajaani 3.12. Markku Pajuluoma, Suomussalmi 16.12. Eila Pietarinen, Hollola 21.12. Eeva Kainuulainen, Kajaani 27.12. Pertti Snicker, Liminka 65 vuotta 10.6. Silvo Nybacka, Lumijoki 5.12. Maija-Liisa Hakala, Kaarina SENNI JA SAFIRA Hyrynsalmen Eläkeläiset ry Ahti Hiltunen Jakomäen Eläkeläiset Tyyne Finne Järvenpään Eläkeläiset Einar Holmberg Pihtiputaan Eläkeläiset Tellervo Anttiroiko Seppo Ihalainen Sievin Eläkeläiset Olavi Koski Taimo Honkala POISNUKKUNEITA OIKAISU Hannu Kiuru, Heinola, täytti 23.9. 70 vuotta, ei 75, kuten edellisessä numerossa luki. Eläkeläinen 5/2025 37
• YHDISTYKSET Juhlapuheessa nousi esiin eläkeläisten rooli kunnissa. TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA L open Eläkeläiset ry vietti 50-vuotisjuhlaansa 10. syyskuuta Hunsalan työväentalolla Pilpalassa. Oman väen lisäksi mukana oli vieraita laajalti muista yhdistyksistä. Eläkeläisten rooli kunnissa nousi esiin Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtajan Jan Koskimiehen juhlapuheessa. –?Ikääntyneet ihmiset on kunnissa nähtävä hyvinä asukkaina, joita kunnan kannattaa aktiivisesti houkutella. Eläkeläiset ovat hyviä veronmaksajia, joilla on suhdanteista ja työllisyydestä riippumatta vakaa eläketulo. Monesti asuntolainat on jo maksettu ja rahat käytetään lähellä omassa kotikunnassa. Vaikka eläkkeet ovat yleensä palkkoja pienempiä, menee eläkeläisillä suurempi osa tuloista kulutukseen. – Voidaan myös miettiä, kuinka elävää olisi vaikkapa maamme kulttuurielämä ilman eläkeläisiä? – Ikäystävällisessä kunnassa on monipuolisesti kulttuurija liikuntapalveluita ja niihin eläkeläisalennuksia. Elinympäristö ja asuminen on esteetöntä, viihtyisää ja turvallista. Ikäystävällinen kunta antaa myös eläkeläisille mahdollisuuksia vaikuttaa, Koskimies painotti. LÄMMINHENKISESSÄ juhlassa saatiin seurata monipuolista ohjelmaa ja kuultiin vierailevien yhdistysten tervehdyksiä. Juhla alkoi yhteisellä ruokailulla ja päättyi kakkukahveihin. Kirsti Siltanen ja Sirkka Salo saivat juhlassa rintaansa Eläkeläiset ry:n ansiomerkit. TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA R eisjärven Eläkeläiset ry vietti 50-vuotisjuhliaan kesäisissä merkeissä 30. heinäkuuta Urjanlinnassa Maasydänjärven matkailualueella. – Puolen vuosisadan taival on komea saavutus, josta kunnia kuuluu edelliselle sukupolvelle. Mutta pikkuisen voimme kunniaa ottaa itsellemmekin, totesi yhdistyksen puheenjohtaja Eila Järvelä tervehdyssanoissaan. – Tärkeintä toiminnassa on hyvä yhteistyö ja se, että jokainen ihminen otetaan vastaan sellaisena kuin hän on. Paikalla oli runsaslukuinen yleisö, niin Reisjärven kuin naapuriyhdistystenkin väkeä. Juhlaa vietettiin monipuolisen ohjelman voimin. Musiikkia esittivät Raimo Urpilainen, Anita Ahola, Lena Savela, Vuohtolahti Surf band, Tuula Kari tulkitsi Eino Leinoa lauluillaan. Kanarialintu-sketsi hauskuutti yleisöä. Vierailevien yhdistysten tervehdyksinä nähtiin ja kuultiin Kokkolan Eläkeläisten ja Ykspihlajan Eläkeläisten esitykset. 50-vuotiaan yhdistyksen historiikkia esitteli sihteeri Seija Kukkola. Lopun yhteislauluna vedettiin osuvasti Taas on aika auringon. Kahvitarjoilun jälkeen oli vielä mahdollisuus pyörähdellä Urjanlinnan parketilla. Reisjärven Eläkeläiset juhlivat monipuolisen ohjelman voimin Juhlassa muistettiin ruusuilla pitkäaikaisia yhdistystoimijoita. Oman väen lisäksi mukana oli vieraita laajalti muista yhdistyksistä. Kuvassa lavalla runoja lausumassa karkkilalainen Sisko Poikkipuoli. Lopen Eläkeläiset juhli viisikymppisiään Hunsalan työväentalolla Lopen kunnan tervehdyksen tuonut hyvinvointija vapaa-aikajohtaja Sari Sortala kätteli Lopen Eläkeläisten puheenjohtajaa Aino Peuraa. 38 Eläkeläinen 5/2025
• KRYPTO RISTIKON 4/2025 RATKAISU 5/2025 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka RISTIKON 4/2025 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Sirpa Karjalainen, Kuopio ja Pauli Saarinen, Kerava. Onnittelut voittajille! Pienet palkinnot tulevat postissa. KRYPTON 5/2025 ratkaisut on lähetettävä 17. marraskuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinenlehti, Eläkeläiset ry, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana KRYPTO. Muistakaa lähettää joulutervehdykset Eläkeläinen-lehteen viimeistään 17. marraskuuta! Lisää tietoa sivulla 3. IS TO C K .C O M / A LA S H I Eläkeläinen 5/2025 39
• Asumaan hoivakotiin – Mainiokodit ovat täällä teitä varten Etsitkö hoivakotipaikkaa itsellesi tai ikääntyneelle läheisellesi? Olette nyt uuden äärellä. Kuljemme rinnallanne hoitopäätöksestä muuttoon ja jatkamme ikääntyneen ja läheisten tukena uudessa kodissa. Olet lämpimästi tervetullut Mainiokotiin. Meillä et ole koskaan yksin. Meiltä löytyy ympäri Suomea erilaisia ikäihmisille sopivia koteja ja asumisratkaisuja, joissa avun, tuen ja hoivan määrä mukautuu asukkaan yksilöllisiin tarpeisiin. Sen tuntee, kun tulee kotiin. Soita ja kysy lisää hoivakotiemme asukaspaikoista! mainiokodit.fi Ikääntyneiden asumisja hoivapalvelut Mainiokotien palvelunumero p. 020 581 300 Avoinna arkisin: ma klo 15–18, ti–pe klo 10–13