• Eläketurvan säilyminen huolettaa työikäisiä 6 | Tarkista televisiosi HD-valmius 11 | Boccia-pokaali Pietarsaareen 14 2024 | 18. lokakuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Martti Halme ponnisti 60-luvulla Tampereen Viinikasta jalkapallon Suomen mestariksi ja maajoukkueeseen. Nyt hän on palannut kotikaupunkiinsa ja toimii Tampereen Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtajana. 20 Tampereen maalivahti 5 Eläkejärjestöt yhdessä -liite keskiaukeama
• E läkkeisiin kohdistuu nyt painetta monelta suunnalta. Nuorisojärjestöt ehdottivat jokin aika sitten eläkejärjestelmän muuttamista siten, että eläkeindeksit jäädytettäisiin ja osa eläkemaksuista korvamerkittäisiin tuleville sukupolville ”korkoa kasvamaan”. Ehdotuksen voi nähdä huolena eläkkeiden riittävyydestä tulevaisuudessa, kun ikääntyneiden määrä kasvaa. Toisaalta ehdotus kertoo melko yksioikoisesta suhtautumisesta eläkkeisiin. Eläkkeissä ei ole kyse vain siitä, mitä kukin maksaa ja saa. Eläkejärjestelmän vahvistamiselle oleellista on työn tuottavuuden kasvu, syntyvyyden ja maahanmuuton kautta saatu työvoiman määrän kasvu, sekä eläkerahastojen tuotto. Nämä ovat asioita, joita työssäkäyvien sukupolvien tulisi kyetä ratkomaan. Sen sijaan sukupolvien vastakkainasettelu ei ole kestävää: kaikki me vanhenemme ja nuorisojärjestöjen aktiivitkin ovat itse eläkkeellä ennen kuin huomaavatkaan. ELÄKKEILLE ON perustellusti annettu Suomessa vahva asema. Perustuslain vallitsevan tulkinnan mukaan eläkkeet nauttivat omaisuudensuojaa. Omaisuudensuojan puitteissa eläkkeiden indeksikorotuksia voidaan väliaikaisesti leikata, ei enempää. Nykyinen Orpon-Purran hallitus haluaa myös ”uudistaa” eli heikentää eläkejärjestelmää. Toisin kuin nuorisojärjestöillä, hallituksella on valta myös toteuttaa ideansa. Tehtävä on ainakin alkuun annettu kolmikantaiselle työryhmälle, jolla on aikaa tämän vuoden loppuun. Eräs ehdotus on ollut Ruotsin mallin mukainen eläkeindeksien sitominen talouskehitykseen, jolloin täysimääräiset korotukset tehtäisiin nousukaudella, mutta ei laskusuhdanteessa. SAMAAN AIKAAN hallitus on jo päättänyt kiristää eläkkeiden verotusta, mutta palkansaajien verotusta kevennetään. Indeksien osittainen leikkaus tai verotuksen kiristys eivät ehkä yksittäisinä toimenpiteinä ole kovin suuria, mutta niiden yhteisvaikutus voi olla suuri. Onko vaikutus jopa niin suuri, että sen toteuttaminen olisi vastoin perustuslain omaisuuden suojaa? JAN KOSKIMIES PÄÄTOIMITTAJA Eläkkeitä ei voi leikata miten vaan Ystävyys, toveruus ja tuki 5 | 2024 Kannen kuva Annina Mannila Eläketurvan säilyminen huolettaa työikäisiä 6 | Tarkista televisiosi HD-valmius 11 | Boccia-pokaali Pietarsaareen 14 2024 | 18. lokakuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Martti Halme ponnisti 60-luvulla Tampereen Viinikasta jalkapallon Suomen mestariksi ja maajoukkueeseen. Nyt hän on palannut kotikaupunkiinsa ja toimii Tampereen Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtajana. 20 Tampereen maalivahti 5 Eläkejärjestöt yhdessä -liite keskiaukeama SENNI JA SAFIRA POIMINTA PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS Riittävä eläke on osa ihmisarvoa ja arvokasta vanhuutta.” Suomen kieli Kieli luo osallisuutta ja ylläpitää yhteiskuntaa. 8 Lammasjoogaa Liikkuminen voi olla riemastuttava kokemus. 29 Iloa ja toimintaa Karjaan-Pohjan Eläkeläiset juhli vuosiaan. 32 Työtä loppuun asti Eläkkeelle pääsi vasta työhön kykenemätön. 38 Vakiot Kalevin kynästä 15 Pensionären 19 Runopysäkki 26 Krypto 39 MEILTÄ KAIKILTA siirtyy jossain vaiheessa läheisiä hyviä ystäviä, tovereita ja tärkeitä tukihenkilöitä ajanlaskumme toiselle puolelle. Ystävyyttä ja yhteistä matkaa pysähtyy silloin miettimään ja muistelemaan syvällisemmin. Minun mielikuviini nousevat ensimmäisinä onnelliset ja hienot hetket. Eläkeläisjärjestön yksi tärkeimmistä tehtävistä on luoda toiminnallaan puitteet ystävien ja kavereiden tapaamisiin, joissa koetaan mielihyvää ja onnellisuutta. Yhdistystemme toiminta onkin mittaamattoman arvokasta niin yksittäisten ihmisten kuin koko yhteiskunnankin kannalta. Eläkeläisten mielekästä ja onnellista elon matkaa rakennetaan myös poliittisin ratkaisuin. Valitettavasti maamme hallitus on nyt päättänyt leikata tuettuja lomia järjestävien lomajärjestöjen rahoitusta niin, että ikäihmisten ensi vuoden kuntolomat on jouduttu perumaan kokonaan. Hallituksen päätös on harkitsematon ja asenteellinen. Leikkausvimmassa onnellisuus ja henkinen hyvinvointi ovat jääneet kokonaan arvioimatta. Kuluthan korvaantuvat henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisääntymisenä. Tuetulla lomatoiminnalla on erityisen tärkeä merkitys vertaistuen ja ystävyysverkostojen rakentamisessa. Mielekäs elon matka syntyy lähimmäisistä, hyvistä ystävistä, tukijoista, mutta myös poliittisin päätöksin. ”Koetin välttää iltalenkeillä liiallista tuloshakuista ja mielelle vaarallista kävelykiihkoa.” Hannu Partanen Kävelypässien blogissa Lue: elakelaiset.fi/blogit 2 Eläkeläinen 5/2024
• AJASSA E läkeläinen-lehden joulukuun numerossa julkaistavat jäsenten ja yhdistysten joulutervehdykset ovat arvokas perinne. Tervehdykset vahvistavat osaltaan järjestöllistä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Keräys on jälleen käynnissä, laitetaan keräyslistat siis kiertämään kaikissa mahdollisissa yhteisissä tapahtumissa! TERVEHDYSTEN KERÄÄMINEN kannattaa sikälikin, että yhdistykset saavat itselleen osan keräämiensä tervehdysten tuotoista. Nyt tervehdyksiä keräämään. Se kannattaa! IS TO C K ? Pyydä tervehtijöitä kirjoittamaan nimensä joulutervehdyslistaan selkeästi tekstaamalla. ? Henkilötervehdys maksaa 5 euroa. ? Yhdistyksen/yhteisön/yrityksen tervehdysvaihtoehdot ovat 25 ja 100 euroa. ? Tarkista listan tiedot ja lähetä ne Eläkeläinen-lehdelle viimeistään maanantaina 18.11. Lähettämisessä kannattaa käyttää kotisivultamme osoitteesta elakelaiset.fi/jarjesto/joulutervehdykset löytyvää sähköistä joulutervehdyslomaketta. Silloin yhdistyksenne saa vähentää hankintakuluvähennyksenä 20 % keräämistänne tervehdystuotoista! ? Mikäli yhdistyksellänne ei ole mahdollisuutta käyttää sähköistä lomaketta, voitte myös lähettää paperisen keräyslistan / -listat kirjepostissa viimeistään maanantaina 18.11. osoitteella: Eläkeläiset ry / Joulutervehdykset, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Siinä tapauksessa saa yhdistyksenne vähentää hankintakuluvähennyksenä 10 % keräämistänne tervehdystuotoista. ? Tilitä rahat viimeistään maanantaina 18.11. Eläkeläiset ry:n tilille FI11 1012 3000 0714 70 käyttäen viitenumeroa 1818. Vain etukäteen maksetut tervehdykset julkaistaan. ? Eläkeläinen-lehti kiittää! Tervehdykset julkaistaan Eläkeläinen-lehden numerossa 6, joka ilmestyy 13.12. Näin keräät tervehdyksiä Eläkeläinen-lehden joulutervehdysten keräys on käynnissä. Keräysaikaa on 18.11. saakka. Olemme 8. lokakuuta postittaneet paperisia keräyslistoja ohjeineen kaikille yhdistyksille. Lisää listoja voi monistaa, tulostaa kotisivultamme elakelaiset.fi/jarjesto/joulutervehdykset tai tilata Eläkeläiset ry:n toimistolta. Muistakaa myös yhdistyksenne oma joulutervehdys: Se on hieno tapa kiittää jäseniä ja kaikkia Eläkeläinen-lehden lukijoita kuluneesta vuodesta ja suunnata kohti vuotta 2025! Voitte kerätä tervehdyksiä myös paikkakuntanne muilta yhteisöiltä ja yrityksiltä! Yhdistykset saavat itselleen osan keräämiensä tervehdysten tuotoista. Eläkeläinen 5/2024 3
• YHTEISKUNTA Gerontologinen sosiaalityö eli vanhuksille suunnattu sosiaalityö on ala, jolle tar­ vittaisiin lisää ihmisiä, apulais­ professori Minna Zechner sanoo. VANHAT IHMISET TARVITSEVAT MYÖS SOSIAALITYÖTÄ Vanhuus ei korjaa sosiaalisia ongelmia. Ihmiset kohtaavat niitä ja elävät niiden keskellä. Tällaisia ongelmia ovat esimerkiksi köyhyys, haitallinen päihteidenkäyttö, rahapelaaminen, mielenterveyden häiriöt, kaltoinkohtelu ja hyväksikäyttö. Esimerkiksi toimeentulotukea ei ole suunniteltu pysyväksi etuudeksi. Eläkeläiset joutuvat kuitenkin nostamaan toimeentulotukea erityisesti vuoden alussa, kun Kelan maksukatto on nollaantunut. Päihdeongelmiin on tarjolla apua Suurten ikäluokkien vanhimmat edustajat täyttävät ensi vuonna kahdeksankymmentä. Ikäluokka käytti aikoinaan alkoholia selvästi enemmän kuin edeltävät sukupolvet. Ei siis ihme, että päihdeongelmat eläkeläisten keskuudessa ovat kasvaneet huomattavasti viimeisen viidentoista vuoden aikana. Vuosien myötä ihmisen fysiikka muuttuu ja toleranssit alenevat. Vanhana keho ei kestä alkoholia enää niin hyvin kuin vielä keski-ikäisenä. Zechner kertoo, että vanhojen ihmisten päihdeongelmat jaotellaan kahteen ryhmään. Toisilla päihdeongelma on ollut jo pitkään, ehkä hyvinkin nuoresta asti. Toiset taas ovat ajautuneet ongelmiin vasta eläkeläisinä. Ryhmät tarvitsevat erilaista tukea. Alkoholin haitallisen käytön voi laukaista esimerkiksi eläkkeelle siirtyminen ja sosiaalisten ympyröiden pieneneminen. Vastaava vaikutus on joskus puolison kuolemalla. Samalla tapaa peliriippuvuus voi käynnistyä vasta vanhemmalla iällä. – Ongelma saattaa syntyä jo siinä, ettei iäkkäiden päihdeongelmaa tunnisteta, Zechner kertoo. Tunnistamiselle on monta lukkoa. Usein oletetaan suoraan, että vanhat ihmiset eivät käytä päihteitä. Monet häpeävät ongelmaansa eivätkä kerro siitä. Aina ammattilaisetkaan eivät kehtaa kysyä asiasta. – Vanhojen ihmisten kanssa ajatellaan helposti, että ongelmana on muistisairaus. Mielenterveysongelma ja päihdeongelma voivat jäädä huomaamatta ja apu saamatta. Iäkkäiden ongelmia voi myös olla oikeasti vaikea tunnistaa. Ja vaikka ongelma tunnistetaan, kaikki päihdepalvelut eivät ota ikääntyneitä vastaan. TEKSTI KYÖSTI NIEMELÄ K un mediassa kerrotaan vanhojen ihmisten haasteista, ne liittyvät usein terveyteen ja hoivapalveluihin. Vanhuksia käsittelevissä jutuissa usein mainittuja asioita ovat esimerkiksi lääkkeet, muistisairaudet, hoitokodit ja vaipat. Mutta on myös paljon vanhuksia, joiden ongelmat ovat muualla. Helsingin yliopiston sosiaalityön apulaisprofessori Minna Zechner on pitänyt jo vuosia esillä sosiaalisia ongelmia ja niihin reagoimista. – Vanhuus ei korjaa sosiaalisia ongelmia. Ihmiset kohtaavat niitä ja elävät niiden keskellä. Tällaisia ongelmia ovat esimerkiksi köyhyys, haitallinen päihteidenkäyttö, rahapelaaminen, mielenterveyden häiriöt, kaltoinkohtelu ja hyväksikäyttö. Monia vanhusten ongelmia on aidosti vaikea hoitaa. Yksi erityisen hankala on köyhyys. Se uhkaa etenkin yksinasuvia yli 75-vuotiaita naisia. Kun keski-ikäinen työtön on köyhä, yhteiskunta voi auttaa tätä työpaikan saamisessa. Köyhyydessä elävät opiskelijat saavat yleensä myöhemmin elämässä töitä. Eläkkeellä olevilla pienituloisilla tai köyhillä ei ole vastaavaa tulevaisuutta edessään. Vielä hankalammaksi menee, jos aikaisemmista elämänvaiheista on jäänyt ulosottoja. – Jos 80-vuotias ei tule tuloillaan toimeen, tukijärjestelmät eivät tarjoa pitkäaikaista ratkaisua, Zechner sanoo. Julkisessa keskustelussa vanhusten tarpeiden monimuotoi­ suus voi jäädä piiloon, samoin kuin heidän panoksensa yhteiskunnassa. S U S A N A N LY LY Zechner on iloinen esimerkiksi Helsingissä järjestetyistä päihteitä haitallisesti käyttäville vanhuksille suunnatuista palveluista. Helsingin Kööri-vertaistukiryhmät on suunnattu eläkeläisille, jotka haluavat vähentää päihteiden käyttöä tai lopettaa sen. Päihde voi alkoholin lisäksi olla myös esimerkiksi lääke. Sininauhaliitto taas järjestää ympäri Suomea Pilke-toimintaa. Toiminta on tarkoitettu yli 60-vuotiaille, joilla on tai on ollut päihdeongelma. – Mitä enemmän näistä asioista puhutaan, sitä helpompi ihmisten on ottaa apua vastaan, Zechner sanoo. Vanhuksille suunnattu sosiaalityö voi olla antoisaa Gerontologinen sosiaalityö eli vanhuksille suunnattu sosiaalityö on 4 Eläkeläinen 5/2024
• päätyä konfliktiin. Apulaisprofessori opettaa Helsingin yliopistossa sosiaalityötä. Nuoret, jotka tulevat opiskelemaan sitä, kertovat yleensä haluavansa työskennellä lastensuojelun parissa. Lastensuojelu voi kuitenkin olla omalla tavallaan hyvin rankka ja kuormittava ala. – Ei gerontologinen sosiaalityökään ole kevyttä, mutta se ei välttämättä ole henkisesti yhtä raskasta, Zechner sanoo. Sosiaalityön asiakkaaksi päädytään joskus siksi että ihmiset ympärillä ovat huolestuneita. Zechner korostaa, että huoli-ilmoituksia kannattaa tehdä matalalla kynnyksellä. – Jos epäilee, että vanhalla ihmisellä on asiat huonosti, tämä ei esimerkiksi pysty maksamaan laskuja tai joku kohtelee kaltoin. Huoli-ilmoituksen voi tehdä nimettömänä. Monet eivät tiedä, että myös sosiaalisiin ongelmiin voi saada apua. – Ihmiset ovat aika huonosti tietoisia näistä palveluista. Zechner valittelee, että julkinen keskustelu vanhoista ihmisistä keskittyy usein rahasummiin, siihen miten paljon hoiva ja eläkkeet maksavat. Samalla vanhusten tarpeiden monimuotoisuus voi jäädä piiloon, samoin kuin heidän panoksensa yhteiskunnassa. – Ihmisarvoinen elämä tarkoittaa muutakin kuin kattoa pään päällä ja ruokaa. Pitää päästä kodin ulkopuolelle, saada nautintoja, osallistua kulttuuriin ja urheiluun sekä tuntea olevansa tärkeä osa yhteisöjä ja yhteiskuntaa. H U Y P H A N / U N S P LA S H ala, jolle tarvittaisiin lisää ihmisiä, Zechner sanoo. Työntekijöiden määrästä ei ole tarkkoja tietoja. Hyvinvointialueet ovat organisoineet sen erilaisilla tavoilla. Kun Zechner puhuu alan valinneiden ammattilaisten kanssa, nämä ovat yleensä valintaansa hyvin tyytyväisiä. – Vanhukset voivat olla mukava asiakasryhmä. Heillä on elämänkokemusta ja näkemystä. Haasteeksi muodostuu joskus se, että joidenkin vanhusten on vaikea ilmaista omaa tahtoaan. Silloin tarvitaan tarkkaa kuuntelemista, Zechner sanoo. Myös tilanteet, joissa jälkikasvu käyttää vanhusta taloudellisesti hyväkseen tai kohtelee muutoin kaltoin, ovat sosiaalityöntekijöille usein haastavia. Sosiaalityöntekijä ja omainen tai omaiset voivat Ihmisarvoinen elämä tarkoittaa muutakin kuin kattoa pään päällä ja ruokaa.” Eläkeläinen 5/2024 5
• YHTEISKUNTA TEKSTI JA KUVA TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA S uomalaisista työikäisistä 84 prosenttia on sitä mieltä, että palkoista perittävät työeläkemaksut ja kertyneet eläkevarat on tarkoitettu eläkkeisiin, ei muihin tarpeisiin. Tämä on ollut työeläkejärjestelmän kantava periaate vuosikymmenten ajan. Suomalaiset ovat kuitenkin huolissaan siitä, pidetäänkö eläketurvan periaatteista jatkossa kiinni. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan Verianilla teettämästä kyselytutkimuksesta. Pitempään eläkkeellä olleista yli 75-vuotiaista lähes kaikki, 94 prosenttia ajattelee, että työeläkerahat tulee käyttää vain eläkkeisiin. Heistä työikäisiä pienempi osa (42 %) pitää todennäköisenä, että työeläkejärjestelmän varoja käytetään tulevaisuudessa muuhun kuin eläkkeiden maksamiseen. Työikäisistä tätä pitää todennäköisenä 52 prosenttia. Keväällä 2024 tehdyn kyselytutkimuksen tuloksia julkaistiin syyskuun lopussa Telan tilaisuudessa (tela.fi/sukujuhlat). Tutkimuksessa kysyttiin 20–65-vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden näkemyksiä eläketurvasta ja eläkeuudistuksesta. – Tutkimuksen perusteella luottamus työeläkejärjestelmään nojaa vahvasti sen perusperiaatteiden kunnioittamiseen. Erityisesti työikäisten vastauksissa näkyy kuitenkin huoli siitä, pidetäänkö näistä peELÄKELÄISLIITTOJEN etujärjestö EETU ry:n kuusi jäsenjärjestöä järjestävät alueelliset eläkeläisparlamentit kuudella hyvinvointialueella syksyn aikana. Tilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki EETUn jäsenjärjestöjen piirijärjestöjen hallitusten jäsenet, hyvinvointialueen ja kuntien vanhusneuvostojen jäsenet ja eläkeläisyhdistysten puheenjohtajat. Muut kiinnostuneet voivat myös ilmoittautua tilaisuuteen. Ensimmäiset kolme tilaisuutta olivat Oulussa 19.9. (vastuujärjestäjänä Eläkeläiset ry), 3.10. Jyväskylässä (vastuujärjestäjänä Eläkeliitto) ja Vaasassa 14.10. (vastuujärjestäjänä Svenska pensionärsförbundet). Loka-marraskuussa ovat vielä vuorossa Seinäjoki 30.10. (vastuujärjestäjänä Kansallinen senioriliitto), Vantaa 31.10. (vastuujärjestäjänä KRELLI, Kristilliset eläkeläiset) ja Lappeenranta 5.11. (vastuujärjestäjänä Eläkkeensaajien keskusliitto). Lisätietoja ja ilmoittautuminen tapahtumiin EETUn verkkosivuilla: eetury.fi Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n syksyn ensimmäinen alueellinen eläkeläisparlamentti järjestettiin 19.9. Oulussa. Pohjois­Pohjanmaan hyvinvointialueen toimialuejohtaja Mervi Koski kertoi esityksessään alueen Ikäihmisten palveluista ja mm. teknologian hyödyntämisestä. TU O M A S TA LV IL A EETU ry:llä kuusi alueparlamenttia Eläketurvan säilyminen huolettaa työikäisiä Kyselytutkimus: Yli 80 prosenttia työikäisistä pitää tärkeänä, että työeläkkeisiin kerättävät varat käytetään eläkkeisiin – puolet pelkää, että siihen ei voi tulevaisuudessa luottaa. Ei kovinkaan / ei lainkaan todennäköistä Erittäin / melko todennäköistä Ei osaa sanoa 77 15 % % % 7 64 27 9 61 30 8 Kun olen eläkkeellä, voin luottaa siihen, että työeläkettäni ei leikata Eläkkeeni mahdollistaa tulotasoni kohtullisen säilymisen Luotan siihen, että kun olen eläkkeellä, uudet sukupolvet haluavat rahoittaa vuorollaan eläkettäni 6 Eläkeläinen 5/2024
• ToothGuide® sisältää suun ja nielun luonnollisia suojabakteereja senioreille. Syrjäyttää plakkia ja ientulehduksia aiheuttavia bakteereita. Ehkäisee hiivaa kuivassa suussa sekä astmaatikoilla että diabeetikoilla. Lisää syljen eritystä ja vähentää pahanhajuista hengitystä. Sisältää suuta suojaavia, luonnollisia S. salivarius K12 -maitohappobakteereita. ToothGuide®PLUS-purutabletti ( 1 tabletti iltaisin riittää ): Saatavilla hyvinvarustetuista apteekeista tai www.gutguide.fi Ikääntyessä kuiva suu, lääkitykset ja sairaudet altistavat ei-toivotuille bakteereille, reikiintymiselle ja ientulehduksille. ? ? ? ? riaatteista kiinni, kuvaa Telan viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Mikko Koskinen. Työmarkkinaosapuolet neuvottelevat parhaillaan eläkeuudistuksesta ja neuvotteluille asetettu määräaika on tammikuun 2025 loppuun mennessä. – Tutkimus antaa kattavan kuvan siitä, miten työikäiset ja jo pidempään eläkkeellä olevat ajattelevat työeläkkeistä, eläkejärjestelmästä ja sen kehittämisestä, Koskinen toteaa. Ennakoitavuus on suomalaisille tärkeää eläkkeessä Telan tutkimuslaitos Verianilla teettämä tutkimus selvitti, mitä työeläkkeen periaatteita suomalaiset pitävät tärkeinä ja mitä he odottavat omalta eläkeajaltaan. – Halusimme selvittää, poikkeavatko työikäisten ja pidempään eläkkeellä olleiden näkemykset eläkkeestä ja eläkejärjestelmästä toisistaan. Lyhyesti voisi todeta, että eläkejärjestelmän päälinjoista ollaan yhtä mieltä molemmissa vastaajaryhmissä. Eroja sen sijaan löytyy siitä, miten luottavaisesti vastaajat arvioivat tulevaa kehitystä, kertoo Koskinen. Suomalaiset iästä riippumatta pitävät kahta työeläketurvan periaatetta erityisen tärkeinä: että työeläkettä maksetaan sovitusti kuolemaan saakka (42 % työikäisistä ja 58 % yli 75-vuotiaista), ja että työeläkkeen määrään ei voida puuttua takautuvasti, vaan se on suojassa leikkauksilta (34 % työikäisistä ja 35 % yli 75-vuotiaista). Tämän lisäksi työikäiset arvostavat työeläkkeen pysyvyyttä ja sen tuomaa turvaa: 34 prosenttia pitää tärkeänä, että eläkekertymä säilyy työpaikkaa vaihdettaessa ja 30 prosenttia sitä, että jokainen on vakuutettu myös työkyvyttömyyden varalle. Yli 75-vuotiaat pitivät lisäksi tärkeinä indeksitarkistuksia, jotka suojaavat työeläkkeen ostovoimaa hintojen nousulta. Vastaajat saivat valita kolme tärkeimpänä pitämäänsä periaatetta yhdestätoista vaihtoehdosta. Huoli näiden periaatteiden pysyvyydestä on tutkimuksen perusteella ilmeinen erityisesti työikäisillä. Heistä 15 prosenttia luottaa siihen, että eläkkeitä ei leikata, ja 27 prosenttia ajattelee, että oma tuleva eläke riittää omiin tarpeisiin ja mahdollistaa tulotason kohtuullisen säilymisen. Luottoa enemmän kuin yhteiskunnan peruspalveluihin Tutkimuksen perusteella suomalaiset luottavat enemmän työeläkejärjestelmään kuin yhteiskunnan peruspalveluihin. Työikäisistä 59 prosenttia ajattelee, että työeläkejärjestelmä on edelleen olemassa, kun he pääsevät eläkeikään, mutta vain 34 prosenttia ajattelee, että yhteiskunnan peruspalvelut toimivat eläkkeellä. Työikäisistä kuitenkin vain 30 prosenttia luottaa siihen, että uudet sukupolvet haluavat rahoittaa vuorollaan eläkkeitä. – On vakava asia, jos kansalaisten luottamus yhteiskunnan keskeisiin sopimuksiin osoittaa murenemisen merkkejä. Näissä sopimuksissa on kyse vastavuoroisuudesta: olemme kansalaisina valmiita sitoutumaan sukupolvien välisiin ketjuihin, mutta odotamme, että myös valtio pitää sanansa. Työeläkerahat ovat tästä hyvä esimerkki. Suomalaiset haluavat, että ne on korvamerkitty eläkkeisiin, ja siitä pidetään kiinni, toteaa Koskinen. Sijoitusriskin lisääminen herättää epävarmuutta Osana eläkeuudistusta valmistellaan työeläkevarojen sijoitustoiminnan uudistusta, jossa lisättäisiin riskinottoa parempien tuottojen mahdollistamiseksi. Kysymys sijoitusriskin lisäämisestä aiheuttaa suomalaisissa epävarmuutta. Työikäisistä 27 ja eläkkeellä olevista 31 prosenttia on sitä mieltä, että työelävakuuttajien pitäisi voida ottaa enemmän riskiä. – Eläkkeiden rahoituksen vahvistaminen sijoitusriskin maltillisen lisäämisen avulla on työeläkevakuuttajienkin tavoittelema asia. Väestön ikääntyessä se on keino tasoittaa painetta, joka syntyy ikäluokkien kokoeroista. Varat ja niiden tuotot helpottavat pienten ikäluokkien kuormaa, Koskinen kuvaa. Suomalaiset kuitenkin tutkimuksen perusteella luottavat työeläkevakuuttajiin ja niiden kykyyn huolehtia eläkevaroista. Myös työeläkkeiden nykyistä toimeenpanon mallia pidetään ihmisten eläkkeitä turvaavana tekijänä. Työeläkkeitä hoitaa usea eläkeyhtiö ja eläkevakuuttaja. Työikäisistä 52 ja yli 75-vuotiaista 77 prosenttia näkee, että työeläkkeet ja eläkevarat ovat turvassa usean yhtiön ja vakuuttajan mallissa. Yli puolet työikäisistä ja peräti reilut 80 prosenttia eläkkeellä olevista pitää tätä toimeenpanon mallia tehokkaana ja toimivana. Kyselytutkimuksen tiedonke räys toteutettiin Verianin käyttämässä internetpaneelissa 19.3.–18.4.2024. Tutkimuksen vastaajajoukko oli 1?047 vastaajaa 20–65-vuotiaissa ja 1?036 vastaajaa 75 vuotta täyttäneissä. Tulosten luottamusväli kokonaistuloksen osalta on + 3,0 %-yksikköä 50 % tulostasolla kummassakin aineistossa. Tutkimusaineistot ovat edustavia vastaajien sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan. Hyvä terveys ja toimintakyky ovat suomalaisille tärkeintä eläkkeellä ? SUOMALAISET iästä riippumatta nostavat hyvän terveyden ja toimintakyvyn tärkeimmäksi asiaksi eläkepäivillä. Siinä missä työikäisistä vain 41 prosenttia uskoo jäävänsä eläkkeellä terveenä ja hyvinvoivana työikäisistä, pitempään eläkkeellä olleista yli 75-vuotiaista 61 prosenttia on tyytyväisiä toimintakykyynsä. ? YLI 75-VUOTIAISTA 59 prosenttia näkee, että eläkkeellä on edelleen mahdollista toteuttaa unelmia, joihin aiemmin ei ollut mahdollisuuksia. Työikäisistä tähän luottaa vain 35 prosenttia. ? MONI ASIA yhdistää eri-ikäisiä suomalaisia, kun heitä pyydettiin valitsemaan viisi asiaa, joita he pitävät tärkeinä eläkkeellä. Näitä ovat hyvä terveys ja toimintakyky (78 prosenttia 20–65-vuotiaista ja 84 prosenttia yli 75-vuotiaista nosti sen tärkeäksi) sekä toive taloudellisesta vakaudesta (nuoremmista 69 ja vanhemmista 60 prosenttia pitää sitä tärkeänä). Rauhallinen arki on tärkeää 41 prosentille molemmista ikäryhmistä. ? YLI 75-VUOTIAILLE turvallinen ikääntyminen ja itsenäinen asuminen ovat tärkeämpiä eläkeaikaan liittyviä asioita kuin työikäisille, vaikka kummallakin on merkitystä myös nuoremmille. Nuoremmista hieman useampi puolestaan pitää matkustelua itselleen tärkeänä eläkeajan asiana. ? MYÖS AIKA läheisten kanssa, mahdollisuus auttaa omia lapsia tai lapsenlapsia, aika harrastaa sekä laadukkaat palvelut ovat tärkeitä eläkeaikaan liittyviä asioita osapuilleen yhtä suurelle osalle nuorempia ja vanhempia vastaajia. Työikäisistä 59 % ajattelee, että työeläkejärjestelmä on edelleen olemassa, kun he pääsevät eläkeikään, mutta vain 34 % ajattelee, että yhteiskunnan peruspalvelut toimivat eläkkeellä. Eläkeläinen 5/2024 7
• TIINA RAJALA S uomen kielen professori ja suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja Tiina Onikki-Rantajääskö julkaisi elokuun lopussa raportin suomen kielen tilaa koskevasta selvityksestään. Sanna Marinin hallituksen oikeusministeriö oli asettanut selvityshenkilön kartoittamaan suomen kielen tilaa ja määrittelemään tarpeelliset kielipoliittiset tavoitteet. Tässä muutama poiminta Suomi osallisuuden kielenä – selvitys suomen kielen tilasta Suomessa 2020-luvun puolimaissa -raportista ja sen julkaisutilaisuudesta. Selvitys ei perustu tieteelliseen tutkimukseen vaan haastatteluista, kyselyistä ja kuulemisista saatuihin tuloksiin sekä selvityshenkilön niiden pohjalta muodostamaan näkemykseen. Selvityksen näkökulmia ovat suomenkielisten palveluiden saatavuus ja maahanmuuttajien pääsy osalliseksi suomen kieleen. Vastauksia saatiin esimerkiksi valtion ja kuntasektorin henkilöstöltä, palvelusektorilta, oppilaitosten henkilöstöltä ja opiskelijoilta sekä kolmannelta sektorilta. Loppuraportissa kiteytetään muutamia seikkoja suomen kielen tilasta ja annetaan suosituksia jatkotoimiksi. ”Suomi on ainut maa maailmassa, jossa suomen kieli on valtakielen asemassa virallisena kielenä. Siksi Suomen valtiolla ja suomalaisella yhteiskunnalla on erityinen velvollisuus huolehtia suomen kielen asemasta ja eritaustaisten suomenpuhujien kielellisistä oikeuksista. Suomen kielestä ei huolehdita missään muualla”, raportissa todetaan. Suomen kielen asemaa voi katsella eri näkökulmista: yhteiskunnan, kielen tai sen käyttäjien. Näkökulmissa korostuvat puheyhteisön näkökulma tai yksittäisen ihmisen kielelliset oikeudet. Raportin keskeinen lähtökohta on, että kieli mahdollistaa ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja ymmärtämisen. Suomen kieli on kansalliskielenä yhteiskuntaa ylläpitävä kieli. Se mahdollistaa demokraattisesti toimivan yhteiskunnan. Suomi osallisuuden kielenä Kieli on mukana lähes kaikilla ihmiselämän alueilla – silloinkin, kun siihen ei kiinnitetä erityistä huomiota. Ihminen rakentaa sen avulla minuuttaan sekä suhdettaan toisiin ihmisiin sekä ympäristöön, yhteisöön ja kulttuuriin. Koko yhteisöllinen elämä ja yhteiskunnan toiminta rakentuu kielen varaan. Kielen avulla paitsi ymmärrämme olemassa olevaa todellisuutta, luomme myös uutta. Kieli luo osallisuutta. Sen vastakohtia ovat syrjäytymisen eri tasot: vetäytyminen, kokemus siitä, ettei omaan elämään pysty vaikuttamaan, turvattomuus, huono-osaisuus sekä kuulumattomuuden ja osattomuuden kokemus ja tunne. Selvitykseen kuuluvan tilannearvion mukaan suomen kielen asema on tällä hetkellä hyvä. Sitä käytetään maan valtakielenä kaikilla tärkeillä yhteiskunnan käyttöalueilla. Professori Janne Saarikiven selvitykseen viitaten Suomen kieli on internet-sivujen määrällä laskettuna maailman 30 suurimman kielen joukossa, kuten myös julkaistujen kirjojen määrässä. Se on Suomen kansalliskielenä suo jattu hyvin lainsäädännössä. Lain säädännön lisäksi sen asemaa vahvistavat tasokas kielenhuolto sekä monipuolinen suomenkielinen media ja kulttuuritarjonta. Suomi ei näistä lähtökohdista katsottuna ole lainkaan uhanalainen kieli. Suomen kielestä on kuitenkin pidettävä huolta. Suomi on entistä monikielisempi maa ja Suomen kielen merkitys on nähtävä entistä tietoisemmin suhteessa muuttuvaan kielelliseen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Vuodesta 2014 lähtien suomenkielinen väestö on vähentynyt. Edellisen hallituksen julkaisemassa Kansalliskielistrategiassa (2021) todetaan, että kieliympäristön nopea muutos vaikuttaa suomen kielen käyttöön. Päämääräksi asetettiin vahvistaa suomen elinvoimaisuutta ja estää sen käyttöalan kaventuminen. Englannin monopoli huolettaa Suomi on monikielinen maa. Lainsäädännön perusteella suomi ja ruotsi ovat toisiinsa rinnastettavia kansalliskieliä. On myös muita kotoperäisiä kieliä, kuten alkuperäiskansa saamelaisten Inarin-, koltanja pohjoissaamen sekä karjalan kieli. On myös suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli, romanikieli, jiddiš ja tataari. Näillä on osittain lainsäädännöllinen erikoisasema. Monikielisyys ei ole suomen kielelle uhka, mutta englannin kielen käytön laajeneminen erityisesti korkeakouluissa huolestuttaa. Se luo paineita englannin käytölle laajemminkin yhteiskunnassa. Yksinomaisen englannin kielen käytön sijasta tulisi suosia monikielistä koulutusta ja -käytänteitä. Jatkotoimena selvityshenkilö suosittaa monikielisen Suomen kielipolittiisen strategian luomista. Kielen asemaan ei vaikuteta vain virallista kautta, kuten lainsäädännöllä tai opetussuunnitelmilla. Asenteet, arvostukset ja ideologiat vaikuttavat myös. Raportissa viitataan professori Janne Saarikiven huomioon siitä, että esimerkiksi Helsingin keskustassa herkkuja mainostetaan englanniksi mutta arkiset välttämättömyystarvikkeet mainitaan suomeksi. Moni suomenkielinen ajattelee, ettei maahanmuuttajien tarvitse osata suomea ja että suomen voi korvata englannilla maahanmuuttajien kanssa toimiessa. Näin ajattelevat monet hyväntahtoiset, kansainvälisyyteen myönteisesti suhtautuvat, kielitaitoset ja vapaamieliset kaupunkilaiset. Sanalla kansainvälinen tarkoitetaan yhä useammin samaa kuin englanninkielinen. Näin ollen asenteet ovat varteenotettava uhka suomen elinvoimaisuuden kannalta. Digitaalisten palvelujen kieli on vaikeaselkoista Raportissa todetaan, että digitaalisten palvelujen kieli on vaikeaselkoista – eikä asia kosketa vain ikäihmisiä. Englannin kieli on valtaamassa yhä uusia käyttöaloja ja kansalliskielten käyttöala voi kaventua. Digitaalisissa palveluissa ihmisten on pystyttävä asioimaan itsenäisesti. Se korostaa asiallisen, selkeän ja ymmärrettävän kielen tarvetta. Toimenpide-ehdotuksiin kuuluu ”Herkkuja mainostetaan englanniksi mutta arkiset välttämättömyys­ tarvikkeet mainitaan suomeksi”. Tähänkin professori Janne Saarikiven huomioon kiinnitetään huomiota tuoreessa suomen tilaa koskevassa raportissa. Suomen kieli voi hyvin, mutta siitä on pidettävä huolta Kieli luo osallisuutta. Sen vastakohtia ovat syrjäytymisen eri tasot: vetäytyminen, kokemus siitä, ettei omaan elämään pysty vaikuttamaan, turvattomuus, huono-osaisuus sekä kuulumattomuuden ja osattomuuden kokemus ja tunne. TI IN A R A JA LA YHTEISKUNTA 8 Eläkeläinen 5/2024
• Myrsky Tikanselällä Kirsti Honkanen Joensuun Eläkeläiset ry:n valokuvauskerho KAUDEN KUVA digitaalisten palveluiden kielen laadun varmistaminen. Tehtävässä voi käyttää hyödyksi selkokieltä. Kieltä hyödyntäviä automatisoituja palveluja tarvitaan molemmilla kansalliskielillä. Suomen kieli kuuluu kaikille Suomessa on annettava mahdollisuus kaikkien kielten rinnakkaiseloon. Sen lisäksi kaikille on taattava oikeus suomen oppimiseen ja mahdollisuus päästä osalliseksi yhteiskuntaan. Tämä vaatii kielitietoista, laaja-alaista ja pitkäjänteistä toimintaa. Suomessa on puoli miljoonaa muun kielen puhujaa, jotka on otettava nykyistä paremmin huomioon. Maahanmuuttajien on saatava mahdollisuus oppia suomea toisena kielenä. Monikielisille työpaikoille on saatava suomen kielen tukea. Koulutusjärjestelmässä on huolehdittava, että koulutuksesta valmistuvat voivat työskennellä asiantuntijoina ja esimerkiksi hoiva-alalla suomeksi. Kieltenopetus on kuihtumassa rahapulaan Selvityshenkilön suositus, että maahanmuuttajien suomen kielen oppiminen turvataan, on erittäin ajankohtainen. Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain, että ukrainalaisille tarkoitettu kieltenopetus on kuihtumassa rahapulaan. Monet vapaan sivistystyön oppilaitokset, kuten kansanopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot ovat osaltaan vastanneet suomi toisena kielenä -opetuksen nopeasti kasvaneisiin tarpeisiin. Valtio on myöntänyt niille erillisrahoitusta kotimaisten kielten ja kulttuurin opetuksen järjestämiseksi ukrainalaisille. Rahoitus on kuitenkin ollut riittämätöntä jo kaksi viimeistä vuotta. Oppilaitokset taustaorganisaatioineen ovat rahoittaneet koulutuksen itse. Ne ovat olettaneet saavansa tähänastisen käytännön mukaisen valtionavustuksen jälkikäteen. Nyt maamme hallituksen suunnittelemat leikkaukset vapaaseen sivistystyöhön huolettavat, sillä ne uhkaavat kuihduttaa ukrainalaisten ja muidenkin suomea toisena kielenä oppivien opinnot. Maamme nykyisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että jatkossa pysyvän oleskeluluvan saamiseen vaaditaan suomen tai ruotsin kielen taito. Helsingin kaupunginkanslian maahanmuuton ja kotoutumisen erikoistutkija Pasi Saukkosen mielestä lähtökohtaisesti on hyvä, että Suomessa asuvan pitää osata suomea tai ruotsia. Hänestä silloin pitäisi yhteiskunnan kuitenkin tulla vastaan järjestämällä kielikursseja tai ainakin rahoittaa niitä. Hallitus on leikkaamassa 60 miljoonaa euroa kotoutustoiminnasta. Aiemmin valtio kantoi selvästä suurimman vastuun kotoutumisen edistämisestä. Ensi vuodesta alkaen painopiste siirtyy erittäin vahvasti kunnille, mikä ei ole riskitöntä. Kunnilla on vaikeuksia kotoutumispalveluiden hoitamisessa valtion vetäytyessä vastuustaan. Suomeen muuttaneet ihmiset ovat keskenään erilaisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa he sattuvat asumaan. Suomi määrää maahanmuuttajille valtavan määrän velvoitteita mutta ei hoida omaa osuuttaan. Tämä alkaa Saukkosen mukaan näyttää kiusanteolta. Suomesta halutaan tehdä maa, johon ei haluta. Irvokkaalta tuntuu, että Suomen pääministeri on keksinyt syyttää maamme oppositiota siitä, että Suomi-kuva maailmalla on muuttunut entistä kielteisemmäksi. Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n koulutussuunnittelija. Suomen kieli kuuluu kaikille. Suomessa on annettava mahdollisuus kaikkien kielten rinnakkaiseloon. Sen lisäksi kaikille on taattava oikeus suomen oppimiseen ja mahdollisuus päästä osalliseksi yhteiskuntaan. Suomen kieli on kansallis kielenä yhteiskuntaa ylläpitävä kieli. Se mahdollistaa demokraattisesti toimivan yhteiskunnan.” TU O M A S TA LV IL A MONET hyvinvointialueet aloittavat riskiryhmiin kuuluvien influenssarokotukset lokakuussa. 85 vuotta täyttäneille suositellaan tehostettua rokotetta, jotta rokotesuoja olisi parempi ja kestäisi koko influenssakauden ajan. Influenssa voi olla vakava tauti, joka saattaa aiheuttaa erityisesti riskiryhmiin kuuluville vaarallisia jälkitauteja, kuten keuhkokuumetta. Influenssarokote ehkäisee viruksen leviämistä, ja suojaa sekä omaa terveyttä että lähipiiriä. Influenssakaudella 2024–2025 kansallisessa rokotusohjelmassa käytetään kaikille ikäryhmille tarkoitettua pistettävää VaxigripTetra-rokotetta sekä 2–6-vuotiaille tarkoitettua Fluenz-nenäsumuterokotetta. Lisäksi 85 vuotta täyttäneille sekä 50 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille tarjotaan tehosteainetta sisältävää Fluad Tetra -rokotetta. Rokote antaa heille todennäköisesti jonkin verran paremman ja pitkäkestoisemman suojan kuin Vaxigrip Tetra -rokote, jossa tehosteainetta ei ole. Fluad Tetran jakelu hyvinvointialueille on käynnistetty lokakuun alkupuolella. – Tiedämme aiemmilta kausilta, että varsinkin vanhemmilla ihmisillä perinteisten influenssarokotteiden suojateho heikkenee ajan mittaan, jonka vuoksi THL suosittelee hakemaan rokotuksen vasta vähän myöhemmin syksyllä. Näin suojateho kestää paremmin koko influenssakauden ajan, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. Suomessa kausi-influenssaepidemia ajoittuu yleensä marraskuun ja huhtikuun väliseen aikaan. Eniten tapauksia todetaan yleensä helmi-maaliskuussa. THL seuraa influenssatilanteen kehittymistä ja päivittää ajantasaista tietoa verkkosivuilleen säännöllisesti. Hyvinvointialueet tiedottavat alueellaan, miten riskiryhmien influenssarokotukset järjestetään sekä milloin ja missä rokotuksen voi saada. Riskiryhmien maksuttomat influenssarokotukset alkavat Eläkeläinen 5/2024 9
• YHTEISKUNTA Nyt esitetty leikkaus heikentää monen järjestön perus­ toimintaa.” S osiaalija terveysministeriö tiedotti syyskuun alussa järjestöjen avustuksiin ensi vuodelle tulevista leikkauksista. Niistä päätettiin hallituspuolueiden kesken budjettiriihessä. Taustalla on hallitusohjelmaan kirjattu avustusten leikkaus ja säästövaatimus, jota vielä kiristettiin viime kevään kehysriihessä. Tiedossa oli jo aiemmin, että suurin osa ensi vuoden leikkauksista, 60 miljoonaa euroa, kohdentuu määräaikaisiin hankkeisiin. Nyt päätettiin jäljelle jäävästä noin 20 miljoonan euron leikkauksesta, joka kohdennetaan yleisavustuksiin 3–15 prosentin leikkurilla siten, että suurimpia avustuksia leikataan eniten. Eläkeläiset ry:n yleisavustukseen tulisi ensi vuodelle 6 prosentin leikkaus. Tämä on suuri lovi, ottaen huomioon kustannustason nousun viime vuosina. YLEISAVUSTUS ON järjestöille kaikkein arvokkain avustuslaji, koska sillä katetaan järjestöjen ydintoiminnot ja mahdollistetaan muu toiminta ja sen kehittäminen, mukaan lukien muiden avustusten hallinto. Nyt esitetty KOMMENTTI KANNANOTTO JAN KOSKIMIES Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Avustuspolitiikkaa säästöt edellä leikkaus heikentää monen järjestön perustoimintaa. Yleisavustusten leikkaaminen on myös vastoin järjestöjen omaa toivomusta siitä, että ne voisivat itse vaikuttaa siihen, kuinka kunkin oma avustuskokonaisuus rakentuu. Monet järjestöt saavat yleisavustuksen ohella pienempiä STEA-avustuksia. Näiden eri avustusten niputtaminen yhteen vähentäisi byrokratiaa ja lisäisi järjestöjen autonomiaa. AVUSTUSPOLITIIKKAA TEKEVIEN toivoisi muistavan, että säästöjen ohella myös byrokratian vähentäminen ja järjestöautonomian vahvistaminen ovat hallitusohjelman tavoitteita. Nyt esitetyllä mekaanisella leikkurilla byrokratia päinvastoin kasvaa suhteessa avustusten määrään ja järjestöautonomia kaventuu. Järjestörahoitukseen on tulossa lisää leikkauksia vuosina 2026–27 noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. Niiden kohdentumisesta saamme lisätietoa alkuvuonna, kun Sosiaalija terveysministerin asettama selvitysmies antaa siihen ehdotuksensa. Toivotaan parasta mutta varaudutaan pahimpaan! Avoin kirje valtiovallalle, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle sekä Keravan ja Vantaan kaupungeille. V antaan ja Keravan hyvinvointialueen sekä Keravan ja Vantaan kaupunkien vanhusneuvostot ovat erittäin huolissaan vanhustenhoidon tilanteesta hyvinvointialueen rahoituskriisissä. Vetoamme vakavasti siihen, että ikäihmisten asianmukainen ja ihmisarvoinen hoiva ja huolenpito turvataan. Vanhusväestön määrä alueellamme kasvaa nopeasti. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 31 % vuoteen 2030 mennessä 6?400 ihmisellä. Yli 85-vuotiaiden, joiden hoivan ja hoidon tarve on merkittävä, määrä kasvaa puolestaan vuoteen 2030 mennessä 51% eli 2?400 henkilöä. Tästä syystä vanhuspalveluiden nykyisiä resursseja ei saa eikä voi leikata eikä palveluiden kehittämiseksi tehtyjä suunnitelmia vaarantaa. Nykyisillä resursseilla ei kyetä vastaamaan edes tämänhetkiseen vanhusväestön hoidon tarpeeseen. Hoivapalveluiden kriteerit ovat erittäin vaativat. Ympärivuorokautiseen hoitoon pääsevät vain todella huonokuntoiset ihmiset, ja kotiin annettavien palveluiden kynnys on korkea. Ikäihmisiä koskevien huoli-ilmoitusten määrä on hyvinvointialueellamme ollut jo nykyisellään hurja, yli 300 ilmoitusta kuukaudessa. Jos nykyisistä palveluista leikataan tai palveluun pääsyn kriteerejä nostetaan entisestään, yhä useampi vanhus jää kotiinsa ilman riittävää hoivaa ja huolenpitoa. Heitteillejätön riski on todellinen. Hyvinvointialueen virkahenkilöt ovat tehneet hartiavoimin töitä vanhuspalveluiden uudistamiseksi ja tehostamiseksi. Palveluketjuja on kehitetty, ostopalveluja karsittu, yhteistyötä eri ammattilaisten välillä lisätty, kotiin annettaviin palveluihin ja ennaltaehkäisevään työhön panostettu. Vanhusneuvostot ovat ilolla seuranneet osaavien ja innostuneiden vanhustyön ammattilaisten kehittämistyötä, joka on jo lyhyessä ajassa tuottanut hyvää tulosta. Tämän arvokkaan kehittämistyönresursseja ei saa vaarantaa. Säästöt vain moninkertaistavat tulevaisuuden kustannuksia. KAUPUNKIEN PITÄÄ tukea eläkeläisjärjestöissä tehtävää ennaltaehkäisevää vanhustyötä nykyistä voimakkaammin. Eläkeläisjärjestöt kohtaavat tuhansia ikäihmisiä säännöllisesti hyvinvointialueellamme, ja tekevät ilmaista vapaaehtoistyötä heidän toimintakykynsä ylläpitämiseksi. Järjestöjen ruohonjuuritason työ on myös kaupungeille kustannustehokas tapa auttaa kuntalaisiaan. Avustusjärjestelmiä tulee kehittää ja monipuolistaa niin, että se esimerkiksi huomioisi eläkeläisjärjestöjen sellaisen kehittämistyön, joka tukee etsivää ja löytävää vanhustyötä. Mielestämme sekä valtiovallan että kaupunkien pitää tulla vastaan ja tukea Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tehtävää työtä kaikin mahdollisin keinoin. Esimerkiksi ennaltaehkäisevä työ on sekä kaupunkien että hyvinvointialueen yhteistyöaluetta. Jotta hyvinvointialueemme selviää palveluvelvoitteestaan, on tärkeää, ettei liikaa tuijotettaisi organisaatiorajoja. Nyt jos koskaan pitää eri tahojen puhaltaa yhteen hiileen ja tehdä kaikki voitava, että tästä haastavasta tilanteesta selvitään kunnialla. Vantaalla 9.9.2024 Keravan ja Vantaan kaupunkien sekä Vantaan ja Keravan hyvin vointialueen (Vake) vanhusneuvostojen nimeämän yhteistyöryhmän puolesta, Raimo Huvila, Vaken vanhusneuvoston pj, Vantaan vanhusneuvoston jäsen Ulla Martikainen, Keravan vanhusneuvoston pj, Vaken vanhusneuvoston jäsen Risto Pyhältö, Vantaan vanhusneuvoston pj Mikko Raunio, Vaken vanhusneuvosto, Keravan vanhusneuvostojäsen Marja­Liisa Saares, Vaken vanhusneuvoston vpj, Vantaan vanhusneuvoston vpj Risto Tyrväinen, Keravan Vanhusneuvosto jäsen Vanhuspalvelujen rahoitus ja toiminta on turvattava 10 Eläkeläinen 5/2024
• Näin tarkistat televisiosi HD-valmiuden Suurimmalla osalla suomalaisista on jo HD-yhteensopiva televisio tai digiboksi. Oma valmius HD-sisältöjen vastaanottamiseen on kuitenkin tärkeää selvittää, jotta voi varmistua siitä, että televisio näkyy myös HD-siirtymän jälkeen. HD-valmiuden tarkistaminen on onneksi helppoa. Tarkista ensin, näetkö televisiosi kanavalistalla kanavien nimen ohessa kirjaimet ”HD”. Jos HD-kanavat näkyvät kanavalistauksessasi ja myös näet kyseisillä kanavilla sisältöä, kaikki on kunnossa eikä sinun tarvitse hankkia uutta televisiota tai digiboksia. Jos HD-kanavat taas eivät näy kanavalistauksessasi, sinun kannattaa tehdä kanavahaku. Jos et kuitenkaan näe HD-kanavia kanavalistauksessasi kanavahaun jälkeenkään, sinun pitäisi seuraavaksi tarkistaa, vastaanotatko televisiolähetykset antennivai kaapeli-tv-verkon välityksellä. Taloyhtiöissä tämän voi tarkistaa isännöitsijältä ja omakotitalossa voi riittää, että vilkaiset, onko katollasi harava-antenni. Taloyhtiössä asuessa on hyvä varmistaa isännöitsijältä, että niin sanotut HD-kanavaniput näkyvät taloyhtiössä. Toisin sanoen isännöitsijä on vastuussa siitä, että HD-kanavat päivitetään taloyhtiön antennijärjestelmään. Mikäli kuitenkin HD-sisällöt ovat isännöitsijäsi mukaan nähtävissä taloyhtiössä, mutta et näe HD-kanavia kanavahaun jälkeenkään, tulisi sinun hankkia HD-yhteensopiva televisio tai digiboksi. Uuden laitteen HD-virittimen tulisi sopia siihen verkkoon, jonka kautta vastaanotat televisiolähetykset. Kuitenkin lähes kaikissa uusissa myynnissä olevissa televisioissa ja digibokseissa on sekä antenniettä kaapeli-tv-verkkoon sopivat HD-virittimet. Voit kysyä myös myyjiltä neuvoa, heillä on velvollisuus kertoa myymiensä laitteiden ominaisuuksista. Vanhan television kierrätys on vaivatonta Jos olet hankkinut uuden HD-virittimellä varustetun television tai digiboksin, on aika kierrättää vanha laite. Toimivan vanhan television voi laittaa kiertoon, lahjoittaa tai myydä eteenpäin. Toimimattoman television voi puolestaan viedä kierrätykseen maksutta. Vanhat sähköja elektroniikkalaitteet voi viedä sähköja elektroniikkalaiteromun keräyspisteeseen. Lähimmän keräyspisteesi löydät osoitteesta www.kierratys.info. Keräyspisteiden lisäksi elektroniikkaliikkeet vastaanottavat vanhoja laitteita. Suomessa on myös useita kierrätyspisteitä, joihin voit luovuttaa televisiosi. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus ottaa vastaan niin toimivia kuin toimimattomia sähköja elektroniikkalaitteita. Toinen vaihtoehto on television myyminen esimerkiksi internetin kauppapaikoissa. Jos vanha televisio on älytelevisio, tulisi siihen tehdä tehdasasetusten palautus, jotta laitteeseen tallentuneet henkilökohtaiset tiedot häviävät. Suurimmalla osalla suoma­ laisista on jo HD­yhteenso­ piva televisio tai digiboksi. Oma valmius HD­sisältöjen vastaanot­ tamiseen on kuitenkin tärkeää selvit­ tää, jotta voi varmistua siitä, että televisio näkyy myös HD­siirtymän jälkeen. TR A FI C O M Tarkista ajoissa televisiosi HD-valmius Tv-kanavat siirtyvät keväästä 2025 alkaen HD-lähetyksiin. Näin Suomi siirtyy nauttimaan terävämmästä televisio kuvasta. Lue, mitä sinun tulisi tietää HD-siirtymästä ja miten voit tarkistaa oman televisiosi HD-valmiuden. ON HYVÄ MUISTAA, että apua on aina saatavilla. Voit kysyä apua lähimmäisiltäsi tai esimerkiksi tulla kuulemaan HD-siirtymästä 31. lokakuuta klo 8.30–10.00 Digija väestötietoviraston digituen tiimin ja Traficomin yhteistyönä järjestettävään Aamukahvi-tilaisuuteen. Tilaisuus järjestetään etänä ja sen aikana voit esittää kysymyksiä tai jakaa ajatuksiasi siirtymästä. Linkin tilaisuuden ilmoittautumiseen, sekä ajankohtaisimman HD-siirtymää koskevan tiedon löydät sivustolta hdtvopas.fi. Antenni-tv-verkkoon liittyvissä näkyvyysongelmissa apua ja neuvontaa tarjoaa Digita-info. Digita-info palvelee arkisin klo 8.00– 20.00. Sähköpostiosoite: info@ digita.fi ja puhelinnumero: 020 411 7676. Puhelun hinta Digita-infoon on lankapuhelimesta 8,35 senttiä puhelulta sekä 6 senttiä minuutilta ja matkapuhelimesta 8,35 senttiä puhelulta sekä 17,17 senttiä minuutilta. Hinnat koskevat kotimaan lankaliittymiä ja matkapuhelimia. Palveluun jonotus on maksullinen. Kaapeli-tv-verkon kautta tv-lähetyksiä vastaanottavat voivat olla yhteydessä omaan kaapeli-tv-verkon operaattorin asiakaspalveluun. Suomessa kaapeli-tv-verkon operaattoreita ovat mm. DNA, Elisa ja Telia. Apua HD­siirtymään on saatavilla TEKSTI TRAFICOM H D-siirtymässä on kyse muutoksesta, jonka jälkeen televisiolähetyksiä lähetetään pelkästään HDeli teräväpiirtolaadulla. Tämä tarkoittaa, että perusmuotoiset eli SD-lähetykset päättyvät. Muutos koskee ensimmäisenä Yleisra dion tv-kanavia, jotka siirtyvät pelkästään HD-lähetyksiin 31.3.2025. Kaupalliset kanavat puolestaan siirtyvät HD-lähetyksiin 30.6.2025. – HD-siirtymä on osa television teknologista kehitystä ja uusi jakelutekniikka on otettu käyttöön myös useissa muissa Euroopan maissa. Käytännössä uusi tekniikka mahdollistaa laajemman HD-tarjonnan antenni-tv-verkossa ja tuo näin tarkemman ja elävämmän kuvan sekä paremman äänimaailman laajemmin saataville meille kaikille television katsojille, kertoo päällikkö Suvi Juurakko-Lehikoinen Liikenneja viestintävirasto Traficomista. Television katsojan on tärkeää huomioida, että HD-siirtymä koskee nimenomaan antennija kaapeli-tv-vastaanottoa. Television katseluun antennitai kaapeli-tv-verkon kautta tarvitaan siis jatkossa televisio tai digiboksi, jossa on HD-viritin. Mikäli vastaanotat televisiolähetykset muulla tavoin, esimerkiksi internetin välityksellä, ei sinun tarvitse huolehtia HD-siirtymästä. Eläkeläinen 5/2024 11
• JÄRJESTÖ TEKSTI EVA RÖNKKÖ KUVAT EVGENIYA MAZUROVA E läkeläiset ry:n moninaisuustoiminnan johdolla järjestettiin syyskuun puolivälissä tapaaminen Ukrainasta Suomeen muuttaneille ikäihmisille. Päivä vietettiin Kanta-Hämeessä, Tammelassa Liesjärven kansallispuiston upeissa maisemissa patikoiden harjulla ja pitkospuilla. Mukana oli Ukrainasta muuttaneita naisia Forssasta, Klaukkalasta, Espoosta ja Helsingistä. Forssan Eläkeläisille yhteistoiminta ukrainalaisten kanssa on jo hyvinkin tuttua (kerroimme siitä Eläkeläinen-lehden numerossa 3). Kuluneen kesän aikana forssalaiset ehtivät luontoretkeillä kolmasti, ja jokaisella kerralla mukana oli myös ukrainalaisia eläkeläisiä. – Olemme kuulleet, että ukrainalaiset ovat viihtyneet retkillämme ja he kutsuvat meitä ystävikseen, kertoi Forssan Eläkeläisten sihteeri Hilkka Lundell. LIESJÄRVEN RETKI oli jatkoa keväiselle tapaamiselle Forssan yhdistyksessä, jossa paikkakunnalle muuttaneet ukrainalaiset vierailivat eläkeläiskerhossa. Tuolloin sovittiin, että järjestön moninaisuustyön tuella järjestetään yhteinen luontoretki ja sinne kutsutaan mukaan sodan jaloista paenneita iäkkäämpiä ihmisiä myös muilta paikkakunnilta. Forssan yhdistyksen puheenjohtaja Sirkka-Liisa Ilvonen oli suunnitellut Liesjärven tapaamisen sopivan pituiset kävelylenkit ja piti huolta ravitsevista ja maukkaista välipaloista. Ilvonen ja Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön ohjaaja Evgeniya Mazurova eli Zeniya ohjasivat vuorovedoin vetreyttävän alkulämmittelyn, jonka jälkeen lähdettiin liikkeelle kevyin askelin. VAIKKA ERI paikkakunnilla asuvat naiset eivät entuudestaan tunteneet toisiaan, oli tunnelma retkellä heti lämmin ja kotoisa. Kun tapaa muita samanikäisiä maanmiehiä ja -naisia ja tutustuu heihin, sosiaaliset kontaktit kasvavat. Kun on juteltu kasvokkain, on jatkossa helpompi kysyä tarvittaessa neuvoja ja apua arjen kysymyksiin niin toisilta kohtalotovereilta kuin moninaisuustyön ohjaajaltamme Zeniyalta. Retki tarjosi myös hyvän mahdollisuuden tutustua eläkeläisyhdistysten toimintaan ja siihen, miten suomalaisten iäkkäiden omaehtoinen tekeminen syntyy. Kun Karkkilasta tulleet ukrainalaiset nuotiotauolla kuulivat forssalaisten yhteistoiminnasta, nousi heilläkin kiinnostus tutustua Karkkilan paikallisyhdistykseen. Pikainen puhelu Karkkilan puheenjohtaja Eino Huotarille vahvisti, että ukrainalaiset ovat tervetulleita viikkokerhoon ja boccian pelaaminen voisi olla hyvä alku tutustumiseen. MAKKARAN PAISTAMISEN lomassa Espoon naiset kertoivat Espoon taidekerhosta ja liikuntaryhmästä. Irina Helsingistä kertoi tsaika-klubin tapahtumista, matkoista ja retkistä. Vaikka eri paikkakunnilla asuvat naiset eivät entuudes­ taan tunteneet toisiaan, oli tunnelma retkellä heti lämmin ja kotoisa. Päivä vietettiin Liesjärven kansallispuis­ ton upeissa maisemissa. Mukana oli Ukrainasta muuttaneita naisia Forssas­ ta, Klaukkalas­ ta, Espoosta ja Helsingistä. Ukrainalaiset ikäihmiset kohtasivat Liesjärvellä Päivässä riitti iloa ja naurua, vaikka monen tarinat Suomeen tulosta olivatkin rankkoja. Yhteistä tekemistä tarvitaan, jotta tavallisesta arjesta voisi taas saada kiinni.” 12 Eläkeläinen 5/2024
• Zeniya puhui myös Kiteellä ja Joensuussa säännöllisesti toimivista terveysja digiryhmistä sekä Kotkan kuorosta, jossa suomalaiset ja ukrainalaiset laulavat yhdessä. Virkistyksen lisäksi moni sai käsityksen venäjänkielisten iäkkäiden mahdollisuuksista ja innostui pohtimaan, mitä omalla paikkakunnalla voisi tehdä. Pienistä kohtaamisista syntyi retkillä uusia ideoita ja seuraavia suunnitelmia yhteiselle tekemiselle Iloa ja naurua päivässä riitti, vaikka tarinat monien Suomeen tulosta olivatkin rankkoja. Yhteisiä tekemisiä tarvitaan, jotta tavallisesta arjesta voisi taas saada kiinni. Hilkka Lundellin sanoin: ”Jälleen tuli todistettua, että (sanatonkin) yhteenkuuluvuus kantaa ja miten luonto ravitsee meitä kaikella tavalla. Pidetään näistä arvoista huolta!” TEKSTI TUOMAS TALVILA H allitus suunnittelee merkittäviä leikkauksia sosiaalija terveysjärjestöjen rahoitukseen, mikä vaikuttaa huomattavasti myös tuettuun lomatoimintaan. Sosiaalija terveysministeriö tavoittelee vuoden 2025 lomajärjestöjen avustuksista jopa 4,6 miljoonan euron säästöjä. Tämä merkitsee käytännössä kolmanneksen leikkausta sosiaalisen lomatoiminnan rahoituksesta. Leikkaukset kohdistuvat erityisesti aikuisille suunnattuihin tuettuihin lomiin. Lapsiperheiden lomat ministeriö on rajannut säästöjen ulkopuolelle. Tuettuja lomia järjestävä Solaris-lomat ilmoitti 17. syyskuuta peruvansa kaikki muut kuin lapsiperheille suunnatut lomat vuodelta 2025. Muun muassa eläkeikäisille suunnatut lomat ja yhdistysten ryhmälomat on toistaiseksi peruttu. ”Tämän (hallituksen avustusleikkausten) seurauksena aikuisten, mukaan lukien eläkeläisten, lomien järjestäminen vähenee merkittävästi. Joidenkin kohderyhmien tuetut lomat mahdollisesti loppuvat kokonaan. Lomatukien leikkaus koskettaa vuosittain tuhansia pienituloisia aikuisia, joiden hyvinvointia ja toimintakykyä tuettu loma tutkitusti parantaa”, Solaris-lomien tiedotteessa todetaan. Solaris-lomat avaa vuoden 2025 perhelomahaun normaalisti lokakuun aikana. Muita lomahakuja avataan tammikuussa 2025 siinä tapauksessa, että siihen saadaan joulukuussa avustuspäätös Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:lta. Solaris-lomat toteaa, että tuettujen lomien avustusleikkaukset iskevät ikävästi myös lomapaikkoihin ympäri Suomea, ja siten maakuntien elinvoimaisuuteen. ”Tästäkin näkökulmasta kannattaa muistuttaa oman alueen poliittisia päättäjiä siinä toivossa, että lomatoiminnan leikkauksia vielä peruttaisiin”, tiedotteessa vedotaan. NIIN IKÄÄN tuettuja lomia järjestävä Hyvinvointilomat ry kertoi 27. syykuuta hallituksen leikkausten tarkoittavan, että jopa 3 000 taloudellisesti heikossa asemassa olevaa senioria, erityisryhmiin kuuluvaa, työtöntä ja pienituloista palkansaajaa menettää mahdollisuuden kodin ulkopuoliseen lomaan. ”Jos leikkaukset toteutuvat alustavan suunnitelman mukaan, pystymme ensi vuonna järjestämään vain murto-osan nykyisestä määrästä aikuisille suunnatuista tuetuista lomista”, Hyvinvointilomien tiedotteessa todettiin. ”Hyvinvointilomat ry tekee parhaansa, jotta tuetut lomat tavoittaisivat jatkossakin ne, jotka niitä eniten tarvitsevat. Järjestömme on sitoutunut tukemaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä ja etsimme aktiivisesti uusia ratkaisuja ja rahoitusmalleja, jotta lomatoimintaa voidaan ylläpitää vaikeuksista huolimatta”, tiedotteessa linjattiin. ? Tietoja tuetuista lomista: lomajarjestot.fi Hallituksen esittämät avustusleikkaukset ovat vähentämässä merkittävästi tuettuja lomia. Isoja leikkauksia tuettuun lomatoimintaan Solaris joutui jo perumaan ensi vuoden eläkeläislomat. Hyvin vointilomat ry: ”Jos leikkaukset toteutuvat, ensi vuonna pystytään järjestämään vain murto-osa lomista.” Eläkeläinen 5/2024 13
• JÄRJESTÖ TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry:n kaksipäiväinen boccia-turnaus pidettiin Oriveden Kampuksella 12.–13. syyskuuta. Turnaus pelattiin kolmessa kuuden joukkueen alkulohkossa, eli joukkueita oli yhteensä 18, 11:stä yhdistyksestä eri puolilta Suomea. Turnaus huipentui perjantain mitalipeleihin joiden päätteeksi Eläkeläiset ry:n yhdistysten ensimmäinen boccia-mestaruus matkasi Pietarsaareen. Pietarsaaren Eläkeläisten joukkue voitti loppuottelussa Tampereen Miehet -joukkueen luvuin 13–1. Pietarsaaren joukkueessa heittivät Lauri Lehto, Mauri Niemi ja Martti Autio. Tampereen Miehistä loppuottelussa heittivät Risto Miettinen, Erkki Hilden ja Kalevi Turkka. Heidän lisäkseen joukkueeseen kuuluivat Sakari Mäkinen ja Martti Halme. Pronssiottelussa vastakkain oli – Kiva yhdessäolo ja onnistumisen tunne ovat tämän lajin huippujuttuja, totesivat Oriveden kampuksen Klemetti­halliin tuntumaa ottaneet rovaniemeläiset Maija Sarriolehto, Anja Lakkala, Kirsti Päivinen ja Ulla Kämäräinen kuin yhdestä suusta. MIKÄ? Boccia BOCCIA ON tarkkuuspallopeli, jossa pelaajan tavoitteena on pelata (heittäen tai vierittäen) omat pelipallonsa mahdollisimman lähelle maalipalloa. Mestaruuspokaali Pietarsaareen Eläkeläiset ry:n kaksipäiväinen boccia-turnaus tarjosi yhdessäoloa, kisajännitystä ja onnistumisen tunteita. Pietarsaaren Eläkeläisten joukkue (vasemmalta Lauri Lehto, Mauri Niemi ja Martti Autio) sai turnauksen lopuksi pidellä voittopokaalia. Oriveden turnauksessa oli mukana joukkueita yhteensä 18, 11:stä yhdis­ tyksestä eri puolilta Suomea. Boccia vaatii hyvää kehon hallintaa ja käsi­silmä­koordinaatiota. Pelissä pitää olla läsnä ja keskittyä omaan suoritukseen. kaksi Rovaniemen Eläkeläisten joukkuetta. Kolmannen sijan nappasi Rovaniemen Eläkeläiset III, joka voitti saman yhdistyksen I-joukkueen luvuin 11–3. Pietarsaaren Eläkeläisissä boccialla on jo pitkät perinteet. Selkeästi pisin peliura mestarijoukkueen pelaajista on Martti Autiolla. Eläkeläinen-lehden mitalipelien alla jututtama Lauri Lehto kertoi harrastaneensa lajia kymmenisen vuotta. – Laji pyörii meillä Pietarsaaressa hyvin. Harjoittelemme kaksi kertaa viikossa, ja mukana saattaa kerralla olla viisitoistakin harrastajaa. Pelipaikkana toimii Pietarsaaren TT-halli. Kesäaikaan lajia vedetään myös ulkosalla, jonne eläkeläisyhdistys on Eläkeläiset ry:ltä haetulla 500 euron suuruisella toimintatonnirahalla tehnyt kentän. Siellä heitetään muovipalloilla. Mikä lajissa kiehtoo? – Kai se on hyvän seuran veto, tietysti jonkinlainen urheilun ja voittamisen himokin, Lehto arvioi. Hän itse on liikuntaa ja urheilua aina harrastanut: lentopalloa, suunnistusta, hiihtoa. Rovaniemeltä oli Pirkanmaalle saapunut yöjunalla peräti kolme joukkueellista bocciaan hurahtaneita eläkeläisiä – Kiva yhdessäolo ja onnistumisen tunne ovat tämän lajin huippujuttuja, totesivat Oriveden kampuksen Klemetti-halliin tuntumaa ottaneet Maija Sarriolehto, Anja Lakkala, Kirsti Päivinen ja Ulla Kämäräinen kuin yhdestä suusta. 14 Eläkeläinen 5/2024
• Ä skettäin nousi pienoinen mekkala Ylen päätöksestä ryhtyä lähettämään myös somalinja arabiankielisiä uutisia. Sen väitettiin haittaavan Suomeen muuttaneiden maahanmuuttajien kotoutumista. Asian taustoittamiseksi on ehkä hyvä muistella vähän vanhoja. Suomessa elinkeinorakenne muuttui viivästyneenä ja sen vuoksi rymisten 1960-luvulla. Maatalouden ylituotanto ja metsätöiden koneellistuminen veivät pohjan maaseudulla yleiseltä pienviljelijä-metsuri-ammattiyhdistelmältä. Kun uusissa elinkeinoissa – teollisuudessa ja palveluissa – ei avautunut tarpeeksi nopeasti uusia työpaikkoja ja kun Ruotsissa oli samaan aikaan työvoimapula, oli 170 000 suomalaisen ratkaisu muuttaa Ruotsiin. Silloin kotoutumisen ongelmat kohtasivat suomalaisia heidän uudessa kotimaassaan. ”En finne igen” – ”jälleen suomalainen” oli ruotsalaisessa mediassa ensimmäinen olettamus, kun ongelmia syntyi. Pohjoismaisessa yhteistyössä jouduin tekemisiin kotoutumisen ongelmien kanssa mm. tiedonvälityksen ja kouluopetuksen ongelmista keskusteltaessa. Asia tuli esille muun muassa suunniteltaessa ns. Nordsat tv-satelliittia ja väännettäessä kättä suomalaislasten äidinkielellä tapahtuvasta opetuksesta Ruotsin kouluissa. Näihin ongelmiin kävin myös paikan päällä tutustumassa opetusta seuraamalla. NORDSAT-SATELLIITTIA suunniteltiin aikana, jona internetistä ei mitään tiedetty ja jolloin vain radion lyhyt aaltolähetyksillä ylitettiin rajoja muuallakin kuin raja-alueilla. Katsottiin että pohjoismaiden yhteisen satelliitin avulla suomalaissiirtolaiset voisivat seurata Suomen tv-lähetyksiä Ruotsissa. Useampi toimittaja ja tutkija varoitti riskistä, että vetoamalla Suomesta välitettäviin ohjelmiin Ruotsi laiminlöisi suomenkielellä lähetettävien ohjelmien kehittämisen. Varsinkin maahan äskettäin muuttaneiden perehdyttäminen uuden kotimaan yhteiskuntaan, sen oloihin ja palveluihin jäisi puutteelliseksi, koska uuden kotimaan kieli ei olisi vielä hallussa. Pidettiin tärkeänä, että tulokkaat voivat perehtyä alusta alkaen yhteiskuntaan ja sen toimintaan. Sitähän Ylekin nyt polemisoidulla päätöksellään tavoittelee. POHJOISMAISESSA yhteistyössä vaadimme silloin pontevasti, että suomalaisperheiden lapsille on annettava myös heidän äidinkielellään tapahtuvaa opetusta. Vaatimus toteutui (vain) puolittain niin, että luokissa, joissa oli suomenkielisiä oppilaita, kiersi apuopettaja tarkistamassa, oliko opetettu asia mennyt perille. Tutkijoiden mukaan maahanmuuttajien lasten suurin riski on jäädä puolikielisiksi niin, että sekä oman äidinkielen että uuden kotimaan kielen hallinta jää puutteelliseksi. Oppiminen ei onnistu ilman kunnollista kielen hallintaa, joka useimmille on mahdollista äidinkielellä. Siksi myöskään äidinkielen opetusta ei saa laiminlyödä. Puolikielisyys vaikeuttaa niin uuden oppimista kuin kotoutumistakin – ongelman torjuminen edellyttää sekä äidinkielen että vastaanottajamaan kielen hyvää hallintaa. Äidinkielen ja uuden kotimaan kielen hallinnan vaihtoehdot eivät ole joko-tai vaan sekä-että. Kotoutumisesta Kotoutumi­ sen ongelmat kohtasivat suomalaisia heidän uu­ dessa koti­ maassaan Ruotsissa”. KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ TEKSTI EVA RÖNKKÖ B occia-turnauksen toisen pelipäivän aamulla paikalla olleet järjestön työntekijät – Aaron, Tuomas ja allekirjoittanut – joutuivat tositoimiin. Otteluohjelmassa oli aukko, ja meidät haastettiin kilpailuiden ulkopuolella ystävyyspeliin. Vaikka paljon kaikenlaista on liikunnassa tullut tehtyä, olin itse ensikertalainen tässä lajissa. Myös Tuomas noukki nyt ensi kertaa bocciapallot käteensä. Kokenein pelaaja toimiston joukkueessa oli Aaron, jolla oli takanaan tuore ensimmäinen boccian pelikokemus appensa juhlissa. Utajärven joukkueen naisten ja miesten kanssa käydyn ottelun jälkeen oivalsimme, millä kaikilla tavoilla boccia vaikuttaa ja koukuttaa. Joukkuetoverin Tuomaan sanoin ”oli hyvä meininki ja pallon kanssa kurottelu venytti mukavasti tietotyöläisen jäykistynyttä kättä ja niskaa”. Aaronin päällimmäinen kommentti oli ihmettely siitä, että pallot eivät menneet ihan siihen, mihin niitä kuvitteli heittävänä. SIVULLISELLE yksinkertaisena näyttäytynyt peli osoittautuikin pelatessa käsi-silmä-koordinaatiota todella haastavaksi mutta sekä fyysisesti, psyykkisesti että sosiaalisesti kaiken ikäisille, myös ikäihmisille, sopivaksi. Boccia vaatii hyvää kehon hallintaa, johon tarvitaan lihaksista voimaa kehoasennon ylläpitoon, kun palloa tähdätään sopivaan koloon. Tähtäämisessä vaaditaan keholta myös hyvää tasapainoa, jonka ylläpidossa ovat kaikki lihakset mukana. Jos heittäessä mennään kyykkyyn, siitä reisilihakset tykkäävät. Pelivuorojen vaihtumisessa saa monta kertaa istua ja nousta, mikä toimii myös hyvänä jalkalihastreeninä. Vaikka kentän ympäri ei tarvitse juosta, nousee syke jo pelkästä jännityksestä: mihin toi pallo tällä kertaa pamahtaa. Psyykeäkin peli vaatii. Kun miettii pelitaktiikkaa ja sitä, mihin kannattaa seuraavaksi heittää, ei voi samalla pohtia illan kauppalistaa tai huomisen tekemisiä. Pelissä pitää olla läsnä ja keskittyä omaan suoritukseen ja joukkuekavereiden kannustamiseen. Läsnäolon taito ei tule itsestään, vaan sitäkin tulee harjoittaa. Boccia on siihen mainio peli. TÄRKEINTÄ ON pelaamisen ilo ja yhdessä turnaukseen osallistuminen. Boccian yhteisöllisyys on pelin voima, ja siksi sitä yhdistyksissä pelataan. Kun ensimmäinen turnaus nyt on takana, voi sanoa, että jatkolle on kysyntää. Yhdessäolon paikkoja tarvitaan, vaikka pelimenestys ei olisikaan tavoite. Yhdistykselle peliturnaukset ja muut järjestön tarjoamat tekemisen paikat ovat mahdollisuus matkoihin ja toisten yhdistysten tapaamiseen. Mainiota on sekin, että vaikka bocciassa on harjoituksella ja kokemuksella mahdollisuus kehittyä todelliseksi mestariksi, pelin makuun pääsee nopeasti myös vasta-alkaja. Pelaamaan voi mennä heti. Menkää tekin! Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n Liikuntaverstaat-liikuntahankkeen suunnittelija. Eva Rönkkö huolehti Eläkeläiset ry:n boccia­turnauksessa mm. tulospal­ velusta. Ystävyysottelussa hän pääsi myös ensikertalaisena kokeilemaan itse lajia. Kuvassa myös Lauri Lehto Pietarsaaren Eläkeläisten mestari­ joukkueesta. Ensikertalaisena bocciaa pelaamassa Eläkeläinen 5/2024 15
• JÄRJESTÖ Syksyn 2024 viimeiset koulutukset Kurssihinnat ja kurssituki ? Ilmoitamme kurssihinnat kunkin kurssin kohdalla, koska ne riippuvat kurssipaikasta. Hinnat sisältävät majoituksen kahden hengen huoneessa. Mikäli kurssilainen haluaa majoituksen yhden hengen huoneessa, hänen tulee suorittaa lisämaksu kurssipaikalla. Puolihoitohinnat sisältävät aamiaisen, iltapäiväkahvin ja päivällisen. Täysihoitohinnat sisältävät lisäksi lounaan. ? Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kursseille kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi hakemuskaavakkeeseen tai sähköposti-ilmoitukseen. Asiasta voi tiedustella koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Kursseille ilmoittautuminen ? Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti määräaikaan mennessä Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: https://link.webropol. com/s/elrykurssit ? Tiedustelut: Tiina Rajala, sähköposti: tiina.rajala@elakelaiset.fi, puhelin: 040 582 4319. ? Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. ? Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. ? Pyydämme ilmoittamaan myös, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon, jos vaihtoehto on. Peruutusehdot ? Veloitamme 50 % kurssin hinnasta, jos kurssiosallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kolme viikkoa ennen kurssin alkua. ? Veloitamme koko kurssin hinnan, jos peruutus tehdään myöhemmin kuin viikkoa ennen kurssin alkua. ? Sairaustodistusta vastaan veloitamme ainoastaan 30 euron toimistomaksun. ? Yhdistys voi vaihtaa osallistujan toiseen veloituksetta. KURSSIKALENTERI julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Yhdistystoiminnan jatkokurssi 29.10.–1.11. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Sopii peruskurssin käyneille tai muutoin kokeneille yhdistystoimijoille. Aiheita ovat muun muassa johtokuntatyö, yhdistysasiakirjat sekä kokouskäytännöt. Vetäjinä Aaron Kallinen ja Jan Koskimies. Osittain yhteistä ohjelmaa talouskurssin kanssa. Ensimmäinen kurssipäivä alkaa kello 14 ja viimeinen päättyy kello 11.30. Kurssin hinta: 270 € puolihoidossa. Ilmoittautu­ minen 21.10. mennessä. Yhdistystalouden jatkokurssi 29.10.–1.11. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Sopii peruskurssin käyneille taloudenhoitajille sekä toiminnantarkastajille. Aiheita ovat muun muassa yhdistyksen vuosikello, taloussääntö, tilinpäätös, toiminnantarkastus sekä kirjanpidon perusteiden kertaus. Vetäjinä Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Osittain yhteistä ohjelmaa yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Ensimmäinen kurssipäivä alkaa kello 14 ja viimeinen päättyy kello 11.30. Kurssin hinta: 270 € puolihoidossa. Ilmoittautuminen 21.10. Musiikkikurssi soittajille ja laulajille 1.–4.11. Seinäjoella Hotelli Almassa (3 vrk) Koulutus on tarkoitettu kaikille musiikista innostuneille, niin kokeneille kuin vasta-alkajille. Kurssilla musisoidaan yhdessä ja pidetään hauskaa. Ryhmien vetäjät saavat uutta ohjelmistoa omaa ryhmäänsä varten. Vetäjinä Sauli Malinen ja Ahti Sepp. Ensimmäinen kurssipäivä alkaa kello 14.30 ja viimeinen päättyy kello 12 mennessä. Kurs­ sin hinta: 350 €. Ilmoittautuminen 21.10. mennessä. Moninaisuuskurssi 5.11. Eläkeläiset ry:n toimisto Helsingin Malmilla Ihmiset ovat moninaisia monesta syystä. Koulutuksessa pysähdymme miettimään, mitä moninaisuus tarkoittaa, miten moninaisuus jakaa ihmisiä eri luokkiin ja miten se koskee ikääntyvää väestöä. Lisäksi mietimme, mitä moninaistuminen tarkoittaa yhdistystoiminnalle ja palvelujärjestelmälle. Koulutuksessa teemme käytännön harjoituksia ja käsittelemme aiheita ryhmäkeskustelujen kautta. Koulutus sopii vanhusneuvostojen jäsenille sekä muille yhdistysaktiiveille. Kouluttaja: moninaisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö. Kurssipaikka on Eläkeläiset ry:n toimitiloissa osoitteessa Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki. Kurssipäivän aika: kello 10–14. Kurssin hinta: 15 €. Ilmoittautumi­ nen 21.10. mennessä. Kerhonohjaajien kurssi 18.–19.11. Jyväskylä Kurssipaikka on Vesalan leirija Toimintakeskus. Ryhmän ohjaaminen, ryhmän kehitysvaiheet, kerhojen sisältöjen suunnittelu. Kurssin toteuttaa EKL. Kurssin hinta majoituksella: 150 €. Tiedustelut: jarkko. utriainen@ekl.fi / 050 436 3449. Alueelliset kurssit Vaikuttamista ja viestintää -opintopäivät marraskuussa: Katso viereinen sivu Yhdistykset ja aluejärjestöt voivat tilata järjestöltä muun muassa ? Kulttuuriaktivismin sekä Hyvä mieli ja rentoutuminen -koulutuksia ? Alueellisia verkkosivuja jäsenrekisterikursseja ? Järjestämme alueellisia työpajatyyppisiä liikuntakursseja Liikuntaverstaat-hankkeessamme. Muita koulutuksia Verkosta virtaa Eläkeläiset ry:n ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n välisen sopimuksen mukaan jäsenemme voivat osallistua EKL:n Verkosta virtaa -toiminnan koulutuksiin. Niihin pääsee tutustumaan verkostavirtaa.fi-sivuilla. Lisätietoja voi kysyä myös Juha Viitaselta, puh. 050 408 3376, sähköposti: juha.viitanen@ekl.fi 16 Eläkeläinen 5/2024
• Diabetes voi heikentää verenkiertoa ja vaurioittaa hermoja, mikä lisää jalkojen haavojen ja infektioiden riskiä. Jalkojen säännöllinen puhdistus ja rasvaus auttavat ehkäisemään vakavia komplikaatioita. VAIN APTEEKISTA Akildia® Multi-protective Cream 75 ml hoitovoide diabeetikon jaloille Akildia ® hoitaa diabeet ikon jalat Akildia® Footwash Lotion 200 ml ei-huuhdeltava pesuneste Enn en 28 päi vän jälkeen A iempina vuosina olemme järjestäneet Ikääntymispolitiikan opintopäivät -kurssin. Tänä syksynä järjestämme sen sijasta viisi alueellista vaikuttamisen ja viestinnän opintopäivää. Ne pidetään marraskuussa. Päivien aiheina ovat kuntaja aluevaalitavoitteet, vanhusneuvostoissa vaikuttaminen, viestinnän välineet, aloitteet, some-viestintä ja jäsenhankinta. TILAISUUDET OVAT osallistujille maksuttomia, mutta ruokailu on omakustanteinen. Kursseille ilmoittaudutaan verkkolomakkeella: elakelaiset.fi/toiminta/koulutus/ kurssille-hakeutuminen-hinnat Opintopäivien vetäjinä toimivat Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies, järjestösuunnittelija Aaron Kallinen ja ja tiedottaja Tuomas Talvila. Vaikuttamista ja viestintää -koulutuspäivät 2024 ? JYVÄSKYLÄ, keskiviikko 6.11. kello 11–16, Tietotalo, Kilpisenkatu 1 (Hannikaisenkadun kulmassa), 40100 Jyväskylä, Poliisimestaritila. Ilmoittautuminen 23.10. mennessä. ? TURKU, keskiviikko 13.11. kello 10– 15, T-talo, Vanha Hämeentie 29, 20540 Turku, kahvio. Ilmoittautuminen 30.10. mennessä. ? HELSINKI, torstai 14.11. kello 10–15, Eläkeläiset ry:n toimisto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki, Syke-tila. Ilmoittautuminen 30.10. mennessä. ? IISALMI, keskiviikko 27.11. kello 11–16, Kulttuurikeskus, Kirkkopuistonkatu 9, 74100 Iisalmi, Carl Collan -sali. Ilmoittautuminen 13.11. mennessä. ? OULU, torstai 28.11. kello 10–15, Järjestötalo, Pakkahuoneenkatu 19 (Mäkelininkadun kulmassa), alakerran kokoustila. Ilmoittautuminen 13.11. mennessä. Alueelliset Vaikuttamista ja viestintää -koulutuspäivät Ohjelma Jyväskylässä ja Iisalmessa aikataulu klo 11–16 10–10.45 Ohjelma ja esittäytyminen Kuntaja aluevaalit: tavoitteet ja kuinka niistä kerromme 11–11.45 Viestinnän välineet: aloitepohjat, lehti, some 11.45–12.30 Vanhusneuvostovaikuttamisen hyvät käytännöt 12.30–13.30 Lounas-/välipalatauko 13.30–14.15 Jäsenhankinta 14.15–15 Loppukeskustelu Eläkeläinen 5/2024 17
• JÄRJESTÖ Matkailu ja majoitus ? GREENSTAR HOTELS GreenStar Hotels tarjoaa Eläkeläiset ry:n jäsenille 13 %:n alennuksen edullisimmasta päivän huonehinnasta. Hinnan saa varatessaan majoituksen osoitteessa greenstar.fi käyttämällä varauskoodia GSLIITTO tai suoraan hotellien vastaanotoista. GreenStar Hotels Oy tarjoaa sopimushintaisia huoneita rajoittamattomasti (LRA Last Room Available). Hotellilla on oikeus tarkastaa jäsenyys. ? IKAALINEN SPA & RESORT Ikaalisten kylpylä tarjoaa jäsenillemme 20 %:n alennuksen majoituksesta su–ke, ja 15 % to–la koodilla ELA1959. Koodia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin, varaukset ikaalinenspa.fi tai 03 4511 / myynti@ ikaalinenspa.fi. Mainitse varatessa jäsenyytesi. Kaikkiin majoituksiin kuuluvat aamiainen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. ? KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI Kuopio Eläkeläiset ry:n jäsentarjoukset * Kylpyläloma 2 vrk 140 € / hlö / 2 hh * Kylpyläloma 3 vrk 184 € / hlö / 2 hh Hinnat sisältävät majoituksen (tulopäivä maanantai, tiistai tai keskiviikko), aamiaiset, päivälliset (buffet) sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön. Lisämaksu yhden hengen hotellihuoneessa 30 € / vrk. Samassa huoneessa lomailevat lapset 4–12 v. –50 % aikuisen hinnasta. Tarjous on voimassa 31.12.2024 asti (ei 23.–26.12.2024). Varattavissa koodilla ERY nettikaupasta osoitteesta www.rauhalahti.fi sekä myyntipalvelusta puh. 030 60 830 tai sähköpostilla myynti@rauhalahti.fi ? LOHJA SPA & RESORT 1 vrk kahdelle 139,00 € (norm. 204,00 €) sisältäen majoituksen päätalon huoneessa, puolihoitoruokailun, elämyskylpylän ja kuntosalin käytön. (Yhdelle tarjous 109,00 € yhden hengen huoneessa päätalossa). Tarjous on voimassa ma–to 31.12.2024 asti (ei juhlapyhinä). Varattavissa koodilla ERY Online osoitteesta www.lohjaspa.fi sekä myyntipalvelusta puh 030 60 840 tai sähköpostilla myynti@lohjaspa.fi ? TALLINK SILJA Eläkeläiset ry:n jäsenenä pääset suoraan Club One Silver -tasolle veloituksetta! Liittymällä Club One -jäseneksi nautit rahanarvoisista eduista niin maissa, kuin merellä. Club One kantaasiakasohjelma koostuu kolmesta eri jäsentasosta: Bronze, Silver ja Gold. Club One -jäseniksi liittyvät Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat myös erillisen alennuksen matkoista. Kulttuuri ? INTO-KUSTANNUS Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat Into Kustannuksen verkkokaupasta intokustannus.fi 25 %:n alennuksen kaikista myytävänä olevista kirjoista. Alennuskoodi verkkokaupassa on Eläkeläiset. ? ROCKWAY.FI Rockway.fi on Suomen suurin musiikinopetuksen verkkopalvelu, joka tarjoaa sinulle kaiken soittoharrastuksesi aloittamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Palvelu sisältää maan parhaat opettajat ja yli 15 000 opetusvideota mm. kitaralle, pianolle ja laululle. Voit myös opetella vaikkapa tekemään musiikkia tai viihtyä artistihaastatteluiden parissa. Eläkeläiset ry:n jäsenenä saat palveluun 1 kk ilmaiskokeilun ja 20 % alennuksen palvelun täysversiosta. Edun voi lunastaa täältä: www.rockway.fi/eläkeläiset Muut ? RUOHONJUURI Eläkeläiset ry:n jäsenille 5 % alennus Ruohonjuuressa. Koodi on RJKUMPPANI2024 ja se toimii verkkokaupassa ja myymälöissä. Lisäksi kaikille eläkeläisille annetaan 10 % alennus ensimmäisenä aukiolotuntina tehdyistä ostoksista. Jäsenedut Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat järjestön omien etujen (lehti, koulutukset, jäsentoiminta) lisäksi etuja seuraavilta yhteistyökumppaneilta. Lisäksi paikallisyhdistyksillä on omia jäsenetuja, joista löytää tietoa omasta yhdistyksestä. E läkeläisliitot ilmaisivat eduskuntaryhmille syvän huolensa veronkorotusten ja leikkausten yhteisvaikutuksista eläkeläisten arkeen ja talouteen. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry jätti eduskuntaryhmille kannanottonsa vuoden 2025 talousarvioon ja lainsäädäntöön 8.lokakuuta. EETU jakaa saman käsityksen kansan enemmistön kanssa Suomen vaikeasta taloudellisesta tilanteesta ja velkaantumisesta. – Talouden sopeutusja leikkaustoimenpiteitä tehdessä on kuitenkin huomioitava se, että eläkeläisillä on työikäisiä rajallisemmat mahdollisuudet nostaa henkilökohtaisilla toimillaan tulotasoaan. Useimmilla ei ole käytännössä tätä mahdollisuutta jo pelkästään iän ja terveyden vuoksi, muistutti EETUn puheenjohtaja Kari Kantalainen eduskunnan päättäjiä. Eläkeläisten verotus ei saisi olla palkansaajien verotusta korkeampaa. Nyt hallitus esittää eläketuloon veronkiristyksiä eläketuloluokissa 27?000–54?000 euroa vuodessa. Jo ennestään osalla eläkeläisistä veroaste on korkeampi kuin palkansaajilla, vaikka palkansaajien osalta luvuissa huomioitaisiin myös työeläkemaksut. Lisäksi kahden ylimmän eläketuloluokan vuosittainen alarajan tarkistus on jäädytetty. – Tämä päätös on eriarvoistava ja sotii verotuksen yhdenvertaisen kohtelun periaatetta vastaan. Eläkeläisten verotus ei saisi olla palkansaajien verotusta korkeampaa, painotti Kantalainen EETUn yhteistä linjaa. EETU KRITISOI myös suunnitelmia leikata kotitalousvähennystä, jolla arvioidaan olevan negatiiviset vaikutukset eläkeläisten arkeen. Kotitalousvähennyksen yhtenä tavoitteena on mahdollistaa ikääntyneiden asumisen omassa kodissa pidempään. Kuitenkin nyt esitetty leikkaus kotitalousvähennykseen kohdistuu erityisesti kotitalous-, hoivaja hoitotöihin, joihin osa eläkeläisistä tarvitsee ulkopuolista palvelua. Arviolta noin 200 000 eläkeläisen asumistukeen esitetään leikkauksia. Monen eläkeläisen kohdalla myös terveydenhuollon asiakasmaksujen ja lääkkeiden sairasvakuutusmaksun kalenterivuoden omavastuun korotukset tietävät lisäkuluja. Arvonlisäverotukseen tehtiin jo aikaisemmin kuluvana vuonna korotus. Kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden yhteisvaikutus voi olla eläkeläiselle vuositasolla useita satoja euroja. EETUn puheenvuorossa ilmaistiin myös huoli STEA-avustusten leikkauksien vaikutuksista. SOSTEn jäsenjärjestöt, joihin EETUn jäsenjärjestötkin lukeutuvat, tekevät vaikuttavaa ja ennaltaehkäisevää työtä, jolla edistetään ikääntyneiden suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Työ tapahtuu pääosin järjestöjen vapaaehtoisten kautta, minkä vuoksi järjestöjen taloudellinen tukeminen on kustannustehokasta valtiolle. HYVINVOINTIALUEITA koskeva uutisointi on ollut pääasiassa negatiivista: Yt-neuvotteluita, leikkauksia palveluihin, hyvinvointialueiden budjettien alijäämät, henkilöstöpula, jne. EETU kannustaakin kehittämään omalääkärija hoitajamallia, joka voisi tuoda säästöjä terveydenhuoltoon ja samalla parantaa hoidon laatua. – Olisi myös tärkeää, että hyvinvointialueuudistuksen onnistuneista käytänteistä voitaisiin välittää julkisuuteen enemmän positiivista tietoa, totesi EETUn puheenjohtaja Kantalainen. EETUn puheenvuoron lopuksi toivotettiin hallituksen kasvuriihi-hankkeelle menestystä. Kasvuriihi-hankkeen tavoitteena on etsiä keinoja ja ideoita talouskasvun saamiseksi. ? EETUn kannanotto hallituksen talousarvioesitykseen sekä lainsäädäntöön: eetury.fi EETU ry: Veronkorotuksilla ja sosiaalitukien leikkauksilla on kielteinen vaikutus eläkeläisten talouteen 18 Eläkeläinen 5/2024
• LEDARE JAN KOSKIMIES chefredaktör P ensionerna står nu under ett hårt tryck från flera olika håll. Ungdomsorganisationerna föreslog för ett tag sedan diverse ändringar i pensionssystemet. Enligt förslaget skulle pensionsindexen frysas och en del av pensionsavgifterna öronmärkas för de kommande generationerna, för att under tiden ”växa ränta”. Förslaget kan ses som en oro över huruvida pensionerna räcker till i framtiden då antalet äldre ökar. Å andra sidan vittnar förslaget om ett rätt inskränkt förhållningssätt till pensionerna. Pensionerna är inte endast en fråga om vad var och en betalar in i systemet och i slutändan erhåller. För att stärka pensionssystemet är det av central betydelse att arbetsproduktiviteten förbättras, att arbetskraftens tillväxt ökar genom större nativitet och invandring, samt att pensionsfondernas avkastning stiger. Dessa frågor bör de generationer som är i arbetslivet klara av att lösa. Det är däremot inte hållbart att olika generationer ställs emot varandra – vi åldras alla och plötsligt en dag är ungdomsorganisationernas aktiva ungdomar själva pensionärer, långt snabbare än de trott. I FINLAND är pensionernas ställning stark, och det på goda grunder. Enligt den gällande tolkningen av grundlagen omfattas pensionerna av egendomsskyddet. Inom ramen för egendomsskyddet kan pensionernas indexhöjningar temporärt frysas, men inte något mer. Den nuvarande regeringen med Orpo och Purra i spetsen vill också ”reformera”, det vill säga försämra pensionssystemet. Till skillnad från ungdomsorganisationerna har regeringen också makt att genomföra sina idéer. Nu till en början har uppdraget tilldelats en trepartsarbetsgrupp vars mandat löper till årets slut. Ett förslag som diskuterats är den svenska modellen med pensionsindex bundna till den ekonomiska utvecklingen, enligt vilken pensionshöjningar genomförs till fullt belopp under uppgångsperioder, medan inga höjningar görs under en lågkonjunktur. SAMTIDIGT HAR regeringen redan beslutat skärpa beskattningen av pensioner medan löntagarnas skatter sänks. Den partiella indexnedskärningen eller den åtstramade beskattningen är kanske inte särskilt stora om man betraktar de enskilda åtgärderna separat, men sammantaget kan följderna bli betydande. Kan effekterna eventuellt rentav bli så stora att de kan anses stå i strid med grundlagens bestämmelse om egendomsskydd? Översättning: Anne Lindfors-Shaban Man kan inte skära i pensionerna hur som helst En tillräcklig pension är en del av människo­ värdet och ingår i en värdig ålderdom.” PENSIONÄREN TEXT PENSIONSSKYDDSCENTRALEN N ästan hälften av pensionärsparen har meningsskiljaktigheter om penningärenden. Motstridigheter finns oftare hos dem som nyligen pensionerats än hos äldre pensionärer. De finns oftare hos de par som upplever ekonomisk knapphet. Finländska pensionärspars meningsskiljaktigheter om penningärenden har studerats för första gången i en forskningsartikel som publicerats i tidskriften Yhteiskuntapolitiikka. Enligt studien har över hälften av pensionärsparen aldrig meningsskiljaktigheter om penningärenden. En dryg tredjedel har motstridigheter sporadiskt, några gånger om året. Mindre än en tiondedel av pensionärsparen är oeniga återkommande gånger, minst en gång i månaden. Ålder och kön syns i hur motstridigheterna upplevs: ju äldre en person är, desto mer sällan upplevdes meningsskiljaktigheter om pengar. Dessutom uppgav kvinnor lite oftare än män att det inte fanns tvister om pengar. Sambopar uppgav oftare att det fanns återkommande meningsskiljaktigheter och gifta par däremot uppgav oftare att det fanns sporadiska meningsskiljaktigheter. – Att meningsskiljaktigheterna accentueras hos yngre ålderspensionärer kan förklaras av att de inte nödvändigtvis helt ännu har anpassat sig till de lägre inkomsterna efter pensioneringen, säger Riku-Petteri Wallin i forskningsartikeln från Åbo universitet. HUSHÅLLENS EKONOMISKA situation är en märkbar faktor som förklarar meningsskiljaktigheter om pengar. Tvister finns oftare hos dem som har en knapp ekonomi och belastas av skulder som ska betalas. När belastningen av skulderna ökar blir det vanligare med återkommande meningsskiljaktigheter. Hos pensionärsparen är återkommande meningsskiljaktigheter avsevärt allmännare då när det inte finns pengar kvar efter de nödvändiga utgifterna. Även inkomstnivån hänger ihop med hur allmänna meningsskiljaktigheterna om pengar är. Låga inkomster – under 1 500 euro i månaden – hängde ihop med speciellt upprepade meningsskiljaktigheter, däremot förekom det sporadiska meningsskiljaktigheter oftare hos dem i grupperna med högre inkomster. OM PARET har ett gemensamt konto är det enligt undersökningen ovanligare med tvister om pengar. Av pensionärerna med gemensamt konto upplevde 61 procent att det inte fanns några meningsskiljaktigheter, när andelen hos dem som bevarat egna separata konton däremot var 54 procent. – Ju mer gemensamma pengarna och kontoarrangemangen är hos paret, desto ovanligare är det med meningsskiljaktigheter, konstaterar specialforskare Anniina Kaittila från Åbo universitet. ÖVER 65-ÅRINGARNA är en betydande och ökande del av den vuxna befolkningen. Deras ekonomiska välbefinnande inverkar således på hela bilden av finländarnas ekonomiska välbefinnande. Hittills har man inte riktigt fäst uppmärksamhet vid pensionärspars penningärenden när tjänster utvecklats. Inom socialtjänsterna har stöd för ekonomin främst utvecklats för yngre familjer. – I framtiden vore det viktigt att erbjuda tjänster även för pensionärer som upplever ekonomiska påfrestningar och meningsskiljaktigheter om pengar. I utvecklingen av tjänsterna är det behövligt att beakta framför allt pensioneringsskedet, i vilket det enligt vår undersökning är vanligt med meningsskiljaktigheter, säger Riku-Petteri Wallin. Forskningsartikeln Rahaerimielisyydet suomalaisten vanhuuseläkeläisten parisuhteissa har publicerats i tidskriften Yhteiskuntapolitiikka. Tvister om pengar Pensionärspar har meningsskiljaktigheter om pengar oftast vid tiden för pensionering. När det finns knappt om pengar och skulderna belastar blir tvisterna allmännare.” Eläkeläinen 5/2024 19
• MAALIVAHTI SORSAPUISTOSSA Martti Halme ponnisti 60-luvulla Tampereen Viinikasta jalkapallon Suomen mestariksi ja maajoukkueeseen. Nyt hän toimii Tampereen Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtajana, pelaa bocciaa ja tekee päivittäin kävelylenkin Sorsapuistossa lintuja tarkkailemassa. TEKSTI TUOMAS TALVILA KUVAT ANNINA MANNILA Lintujen tarkkailu Tampereen Sorsapuistossa kuuluu Martti Halmeen päivittäisiin rutiineihin. 20 Eläkeläinen 5/2024