EETU otti kantaa budjettiin 14 | Nyt etsitään uusia retkikohteita 16 | Verkkokurssit täydentävät syksyn lähikoulutusta 20 ”Toimivalle demokratialle oleellista on tiivis yhteys kansalaisiin.” 2 Edustajakokous suuntasi kohti tulevaa 4 5/2021 | 15. lokakuuta 2021 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Yhteistyössä on voimaa Eläkeläiset ry:n uuden puheenjohtajan Matti Huutolan mielestä Suomeen tarvitaan nyt oikeudenmukainen eläkeuudistus. 12
Jotta kehitymme yhteiskuntana, on vältettävä keinotekoista ja tarkoitushakuista ikäryhmien vastakkainasettelua. Esimerkiksi riittävä toimeentulo, sosiaalija terveyspalvelut, syrjäytymisen estäminen, demokratian vahvistaminen ja puhdas ympäristö ovat asioita, joiden edistäminen kuuluu meille kaikille. Eläkeläistoiminta tarjoaa lukemattomille ihmisille tärkeän vaikuttamisen ja osallistumisen kanavan. Yhteisömme on kuitenkin kehityttävä jatkuvasti. Jäsenhankinnankin kannalta oleellista on monipuolinen ja aktiivinen paikallistoiminta. Toimeliasta syksyä! S uomi saa uuden demokratian tason ensi vuonna, kun aluehallintouudistus astuu voimaan. Kunnallisen ja valtakunnallisen päätöksenteon rinnalle tulevat hyvinvointialueet, joille siirtyy kunnilta vastuu sosiaalija terveyspalveluista. Kyse on demokratian kannalta yhdestä itsenäisyyden ajan merkittävimmistä uudistuksista. Mutta lisääkö uudistus demokratiaa? Se riippuu uudistuksen toteuttamistavasta. Toimivalle demokratialle oleellista on tiivis yhteys kansalaisiin. Suomessa luonteva tapa yhteyden toteuttamiseen on antaa kansalaisjärjestöille mahdollisuus kommentoida ja lausua mielipiteensä. Kunnissa voidaan esimerkiksi hyödyntää vanhusneuvostoja sekä ylläpitää yhteyksiä järjestöjen ja kunnanvaltuutettujen välillä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa päätösten valmistelua ja mitä monipuolisemmin kansalaisyhteiskuntaa kuullaan, sitä varmemmin saadaan kaikki oleelliset näkökohdat huomioitua. Jos tärkeitä näkökohtia sivuutetaan, voidaan epähuomiossa tehdä huonoja ratkaisuja, joita joudutaan jälkikäteen korjaamaan. Tämä voi tulla kalliiksi ja heikentää luottamusta päätöksentekoon. SUOMESSA KANSALAISET – ja myös kansalaisjärjestöt – ovat tottuneet kunnalliseen ja valtakunnalliseen vaikuttamiseen. Näin ei ole laita alueellisen vaikuttamisen osalta. Eläkeläisjärjestöt ovatkin huomauttaneet, että alueellinen kansalaisyhteiskunta ei synny itsestään. Hyvinvointialueiden on huolehdittava siitä, että niiden päätöksenteossa säilyy yhteys alueen kansalaisiin. Tarvitsemme lisää kansanvaltaa, emme lisää byrokratiaa. Eläkeläisten osalta hyvä malli olisi ottaa alueellisiin vanhusneuvostoihin mukaan alueella toimivien valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen edustus. Kuntien on puolestaan huolehdittava siitä, että järjestöillä on hyvät toimintaedellytykset. SUOMEN HISTORIAN ensimmäiset aluevaalit järjestetään tammikuussa 2022. On tärkeää, että eläkeläisväestö osallistuu vaaleihin aktiivisesti niin ehdokkaina, tukiryhmissä, osallistumalla keskusteluihin ja äänestämällä. Vaalien jälkeen kansalaisyhteiskunnan on seurattava tarkkaan uudistuksen toteuttamista, ja vaadittava kansanvaltaa. JAN KOSKIMIES, PÄÄTOIMITTAJA VASTA VALITTUNA Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana on ilo ja suuri kunnia ryhtyä edunvalvontaja järjestötyöhön! Kuopiossa kokoontuneessa edustajakokouksessa henki oli hyvä ja eteenpäin katsova. Vapaa-aikakeskusteluissa korostuivat henkilökohtaiset suunnitelmat ja tulevaisuus. Erityisesti isovanhemman tärkeästä tehtävästä ja roolista juteltaessa ryhti koheni ja kasvoille piirtyi ylpeitä isovanhempien ilmeitä. Yhteiskunnassa tarvitaan voimia, jotka tuovat vahvasti esille eläkeläisten ja ikääntyneiden ihmisten asiaa ja toimivat rakentavasti niiden hyväksi. Näin meidänkin on toimittava, yhdessä muiden kanssa. Kansanvallan ytimessä vai ulkokehällä? Yhdessä kulkien ja rakentaen 5/2021 Kannen kuva Tuomas Talvila SENNI JA SAFIRA POIMINTA Tarvitsemme lisää kansanvaltaa, emme lisää byrokratiaa.” PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS ”Pääsin puolisoni innostamana kuntosalihikoilussa hyvin alkuun.” Jorma Pikkarainen Kävelypässit-blogissa Lue blogejamme: elakelaiset.fi/blogit Ensi syksynä risteillään Kulje kanssain -risteily on Eläkeläiset ry:n päätapahtuma 18 Käsityö ottaa kantaa "Minkälasien jalanjäljen jätän jälkipolville" 22 Onnellinen näyttelijä Eläkkeelle jäänyt Aliisa Pulkkinen näyttelee täyttä häkää 24 Joulutervehdysten aika Keräysaika yhdistyksissä on nyt parhaimmillaan 29 Eläkeläiset koehuoneessa Lämpöviihtyvyystutkimus etsii ratkaisuja kuumuuteen 34 Vakiot Kalevin kynästä 17 Kurssikalenteri 21 Pensionären 28 Runopysäkki 30 Suolaista ja makeaa 32 Ristikko ja Krypto 46 EETU otti kantaa budjettiin 14 | Nyt etsitään uusia retkikohteita 16 | Verkkokurssit täydentävät syksyn lähikoulutusta 20 ”Toimivalle demokratialle oleellista on tiivis yhteys kansalaisiin.” 2 Edustajakokous suuntasi kohti tulevaa 4 5/2021 | 15. lokakuuta 2021 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Yhteistyössä on voimaa Eläkeläiset ry:n uuden puheenjohtajan Matti Huutolan mielestä Suomeen tarvitaan nyt oikeudenmukainen eläkeuudistus. 12 2 Eläkeläinen 5/2021
AJASSA Aihetta varovaiseen iloon Lempäälässä toiminta on viriämässä ja yhdistys saa uusia jäseniä. Koronan aiheuttaman katkon jälkeen eläkeläisyhdistyksissä ollaan nyt uuden nousun alussa. PEKKA ISAKSSON L empäälän Eläkeläiset ry:n puheenjohtajalla Jorma Kilpiöllä on pitkästä aikaa syytä iloita yhdistyksensä puolesta. – Toiminta on nyt viriämässä koronan aiheuttaman katkon jälkeen, ja aivan viime päivinä olemme saaneet myös uusia jäseniä, Kilpiö kertoo. Yhdistyksen matkavastaava Marja-Liisa Salminen arvelee, että silti kestää vielä pitkään ennen kuin toiminta saadaan rullamaan samalla tavalla kuin ennen koronaa. – Pitkä katko toiminnassa passivoittaa ihmisiä. Pitää kehitellä mielenkiintoisia avauksia, jotta väki saadaan sohvalta ylös. Nyt kaivataan yhdessäoloa Koronapandemian aina vain jatkuessa on kannettu huolta erityisesti lasten ja nuorten harrastustoiminnasta. Harrastusten katkeamisesta ovat kuitenkin kärsineet myös ikäihmiset. Pahimpaan korona-aikaan käytännössä kaikki eläkeläisyhdistysten perinteinen toiminta hiipui ja loppui. Jorma Kilpiö sanoo, että jäsenillä on suuri halu palata perinteisiin harrastuksiin ja kokeilla myös uusia toimintamuotoja. Erityisesti halutaan viettää aikaa yhdessä. Se on lääke ahdistukseen, kun piti olla tapaamatta muita. Erityisen pahaksi koettiin se, että tartuntariskin vuoksi ei voinut tavata lapsia ja lapsenlapsia ja muita sukulaisia normaalisti. Tehtiin se vähä, mitä voitiin Lempäälän Eläkeläisten toiminta kuihtui niin, että viime marraskuussa pidetyn syyskokouksen jälkeen kaikki toiminta jouduttiin peruuttamaan jouluruokailua myöten. Alkuvuodesta yhdistyksessä kokeiltiin boccian pelaamista ja lauluryhmän kokoontumisia rajoitusten suomissa ankarissa rajoissa. Tapahtumiin liittyvät riskit rassasivat mieltä, ja yhdistyksen johto katsoi parhaaksi pitää taukoa siihen asti, että rokotukset yleistyvät. Loppukeväästä ja kesän alussa päästiin vähän pelailemaan bocciaa ja petankkia. Yhdistyksen toimihenkilöt pyrkivät koronakurimuksen aikana pitämään yhteyttä jäseniin soittamalla ja kysymällä, mitä kuuluu ja onko kaikNyt halutaan erityisesti viettää aikaa yhdessä. ki hyvin. Kilpiö piti yhteyttä jäseniin myös nettisivujen ja Lempäälän-Vesilahden Sanomien järjestöpalstan avulla. – Minulta kysyttiin usein, koska yhdistyksen toiminta voidaan aloittaa. Kun piti mennä terveys edellä, niin ei voitu. Kuulin monesti, että pitää vaihtaa yhdistystä, kun teillä ei ole mitään toimintaa. Ehkä sitten toLempäälän Eläkeläiset pelaavat keskiviikkoisin bocciaa Kuljun työväentalossa. Jorma Kilpiö ja Eila Haukioja (oik.) seuraavat tarkasti, kuinka Tuula Salo onnistuu heitossaan. tesivat, että muillakin on kaikki toiminta seis. Marja-Liisa Salminen muistuttaa, että puhelin ei koskaan korvaa fyysistä läheisyyttä. Hän toivoo, että koronasta on opittu kuuntelemaan ja olemaan jollain tasolla lähellä niin nuoria kuin ikäihmisiä. Koronan aikana on nähty, kuinka vakavia ongelmia aiheutuu tukiverkon puuttumisesta tai pettämisestä. Retkiä, teatteria, matkoja, ensiavun alkeita ja nettioppia Lempäälän Eläkeläiset on syyskuussa käynnistänyt toimintansa perusmuodot. Lauluryhmä kokoontuu maanantaisin, keskiviikkoisin pelataan bocciaa ja torstaisin jumpataan. Joka toinen keskiviikko on toimintapäivä, jolloin harrastetaan myös muita pelejä ja vietetään aikaa rattoisasti yhdessä. Marja-Liisa Salminen kertoo, että syyskuussa pidetyssä jäsenkokouksessa toivottiin matkoja, teatterikäyntejä, päiväretkiä ja teemapäiviä. Teemoista kärkeen nousivat pienimuotoinen perehdyttäminen ensiapuun ja hieman laajempi nettija älylaitteiden koulutus. Ensiapupäivältä kaivattiin sellaisia perusohjeita, että ei tule tehneeksi tapaturmissa ja sairaskohtauksissa mitään väärää ennen kuin ammattilaiset saapuvat paikalle. Eläkeläinen 5/2021 3
EDUSTAJAKOKOUS Kuopion edustajakokous katsoi eteenpäin Uusi strategia antaa "tienviitat järjestön kehittämiselle". Kokousväeltä tiekartta sai kiitosta. EDUSTAJAKOKOUKSEN TEKSTIT JA KUVAT TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry:n Kuopiossa pidetty 21. edustajakokous katsoi vahvasti eteenpäin. Se hyväksyi järjestölle uuden strategian, jossa ”esitetään tienviitat järjestön kehittämiselle”. – Strategia-asiakirjan perusajatus on se, että saamme sekä itsellemme että järjestön ulkopuolisille selvitettyä mahdollisimman tiiviissä ja lyhyessä muodossa, keitä me olemme, mihin me tähtäämme ja mitä me teemme, totesi strategian edustajakokoukselle Kuopiossa esitellyt Kalevi Kivistö. Kokousväki hyväksyi strategian kiitoksin. Asiakirjan merkitystä korosti mm. Pertti Keränen Tervolan Eläkeläisistä. – Se on tie kohti tulevaisuutta, punainen lanka. – Todella harkittu ja mietitty, kiitos valmistelutyöstä, totesi Olli Salin Kallion-Vallilan Eläkeläisistä. Oulun Työväen Eläkeläisten Hannu Alakontiola vahvisti, että eläkepolitiikka ja hoivapolitiikka ovat sitä 4 Eläkeläinen 5/2021
EDUSTAJAKOKOUS ETEENPÄIN EDUSTAJAKOKOUS katsoi myös kannanotossaan, jonka otsikko on Alueellista demokratiaa vahvistettava. Edustajakokous vaatii järjestöjen ottamista vahvasti mukaan aluehallintouudistuksen toteuttamiseen. Suomi saa uuden päätöksenteon rakenteen aluevaltuustojen valinnan jälkeen ensi vuoden alussa, mutta uudistuksen onnistunut juurruttaminen luontevaksi osaksi maamme demokratiaa alkaa vasta silloin, kokous muistutti. Vanhusneuvostojen rooli nousee entistäkin tärkeämmäksi, keskustelussa todettiin. Tuula Telin Satakunnan Aluejärjestöstä kertoi, kuinka heidän maakuntansa yhteistyöelin Satakunnan Eläkeläisjärjestöjen Neuvottelukunta vastikään käsitteli hyvinvointialueiden vanhusneuvostoasiaa. – Päätettiin laatia Satakuntaliitolle kirje, jossa korostetaan kuinka tärydintä, johon pitää oikeasti paneutua. – Lisäksi strategiassa on yksinkertaisia, selkeitä osatavoitteita, jotka ovat varsin helposti toteutettavissa yhdistyksissämme. Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa, aktiivisuuden vahvistaminen: itse kukin voi tätä tehdä omalla alueellaan, Alakontiola kannusti. Strategiasta tarkemmin sivulla 10. Kokonaisuudessaan se löytyy kotisivuiltamme osoitteesta elakelaiset.fi/jarjesto/strategia Osallistutaan ja vaikutetaan ehdokkaina ja äänestäjinä." Edustajakokous hyväksyi järjestölle uuden strategian. Kokouksen julkilausumassa korostetaan järjestöjen roolia alueellisen demokratian toteuttamisessa. Porilainen Tuula Telin painotti puheenvuorossaan vanhusneuvostojen roolia. Telin valittiin kokouksessa Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtajaksi. keitä eläkeläisjärjestöt ovat maakunnan kehittämiselle. Olen kovasti tyytyväinen, että juuri samoja asioita tulee esille meidän kannanotossamme. Yritetään tavalla tai toisella saada uuteen maakunnalliseen vanhusneuvostoon eläkeläisjärjestöt mukaan. Marja-Leena Kärkkäinen Savosta muistutti, että kunnallisten vanhusneuvostojen toiminnassa on nykyisellään suuria eroja. Hän kuitenkin vakuutti, että ”kahvittelukerhoksi” alun perin leimaantuneen neuvostonkin on mahdollista kohota todelliseksi edunvalvojaksi ja tiedonantajaksi. – Se on hidas ja kivinen työ mutta siihen pääsee kyllä kun tekee kovasti töitä. Kärkkäinen painotti, että vanhusneuvostoille kertyvää tietoa on saatava levitettyä eteenpäin. – Se ei riitä, että niitä asioita vain siellä pohditaan. Pertti Keränen totesi että alueuudistus vie kunnilta pois ”puolet tehtävistä ja euroistakin”. – Kunnassa pitää kuitenkin toteutua turvallinen arki, jossa palvelut ovat hyvällä mallilla ja kuntalaisilla mahdollisuus vaikuttaa parempaan tulevaisuuteen yhdessä kuntapäättäjien kanssa. Olli Salin totesi, että kuntalaki velvoittaa opastamaan ja neuvomaan asukkaita kuntien palveluissa. – Helsingissä se oli tarkoitus tehdä digitaalisesti, verkossa. Vanhusneuvostossa vaadimme, että ikääntyneiden palveluopas julkaistaan myös paperisena versiona. Kun se nyt jälleen elokuussa saatiin tehtyä, painos loppui heti. Me vaadimme lisäpainosta. Kotihoidon asiakkaina olevat ikäihmiset saavat sen suoraan kotiin, muut saavat tilattua sen kotiinsa soittamalla seniori-infoon. Tornion Eläkeläisten Olavi Stoor visioi aluepolitiikan uutta nousua. – Koronan aikana ihmiset menivät mökille tekemään töitä. Muuttoliikettä pois ruuhka-Suomesta voitaisiin vauhdittaa maaseutuverohelpotuksella. Kaupunkien ruuhkat ja ongelmat vähenisivät ja maaseutu saisi virkeitä ihmisiä myös eläkeläisjärjestöjen toimintaan. Antero Kyllönen Kajaanista kannusti eläkeläisyhdistyksiä aktivoitumaan hyvinvointialueiden vaalien lähestyessä. – Nehän ovat jo tammikuussa. Osallistutaan ja vaikutetaan ehdokkaina ja äänestäjinä. Eläkeläiset ry:n 21. edustajakokous pidettiin 21.–22. syyskuuta Kuopiossa, Kylpylähotelli Rauhalahdessa. Kolmen vuoden välein pidettävä edustajakokous on Eläkeläiset ry:n ylin päätöselin. Päätösvaltaa siellä käyttävät jäsenyhdistysten edustajat. Kokouksessa oli mukana runsaat 120 edustajaa. Edustajakokous on ylin päätöselin Eläkeläinen 5/2021 5
EDUSTAJAKOKOUS E läkeläiset ry:n uudeksi puheenjohtajaksi edustajakokous valitsi rovaniemeläisen Matti Huutolan. Valinta oli yksimielinen, eikä Huutolalla ollut vastaehdokkaita. Huutola jäi viime syksynä eläkkeelle SAK:n hallituksen varapuheenjohtajan tehtävästä. Ennen SAK:ta hän oli työuransa aikana ensin kirvesmiehenä, sitten Rakennusliiton Lapin alueen toimitsijana ja vasemmistoliiton kansanedustajana. Huutola on Rovaniemen Eläkeläiset ry:n jäsen. Eläkeläiset ry:n vastavalitun puheenjohtajan mielestä Suomeen tarvitaan nyt oikeudenmukainen eläkeuudistus. – Tavoitteena on oltava eläkeläisköyhyyden poistaminen Suomesta niin nykyisiltä kuin tulevilta eläkeläisiltä, Huutola totesi linjapuheessaan. Lue uuden puheenjohtajan haastattelu sivulta 12. ELÄKELÄISET RY:N varapuheenjohtajaksi valittiin edustajakokouksessa Tuula Telin Porin Eläkeläiset ry:stä. Eläkeläiset ry:n aiemman puheenjohtajan, oululaisen Martti Korhosen yhtäjaksoinen kuuden vuoden toimikausi tuli täyteen. Korhonen valittiin edustajakokouksessa nyt valtuuston puheenjohtajaksi. Valtuuston varapuheenjohtajaksi valittiin Sirkka Kuivala helsinkiläisestä Kontulan Eläkeläiset ry:stä. Eläkeläiset ry:n hallituksen ja valtuuston toimikausi on kolmivuotinen. Matti Huutola uudeksi puheenjohtajaksi Tuula Telin on hallituksen uusi varapuheenjohtaja. Martti Korhonen johtaa seuraavan kolmivuotiskauden valtuustoa, valtuuston varapuheenjohtajaksi Sirkka Kuivala. Suomeen tarvitaan nyt oikeudenmukainen eläkeuudistus.” Martti Korhonen avasi edustajakokouksen kiitoksilla MARTTI KORHONEN avasi järjestön 21. edustajakokouksen Kuopiossa. Väistyvänä puheenjohtajana Korhonen esitti kiitoksensa kuusivuotisesta kaudestaan järjestön johdossa. – Haluan kiittää omasta ja hallituksen puolesta näistä vuosista joina olemme yhdessä saaneet viedä järjestöä eteenpäin. Luottamustoimien hienous on siinä että saamme tavata toisiamme ja tehdä yhdessä asioita. Sillä tavalla luomme järjestön sisimmän ytimen, ihmiset tekevät järjestön. Jäsenistölle kuuluu iso kiitos. Toimisto on ollut valtavana apuna tässä työssä, Korhonen sanoi. – Kun kuuden vuoden ajan tiivistän niin paras puoli on ehdottomasti tämä, että olen saanut teitä kohdata eri puolilla maata ja että olemme saaneen olla yhdessä. Edunvalvonnassa olemme myös tehneet kovasti töitä, alkaen näyttävästä Helsingin Kansalaistorilla pidetystä mielenosoituksesta. Siinä vastustimme suunnitelmia leikata eläkeläisten asumistukea. Sillä me saimme estettyä leikkauksen, joka olisi todella pahasti osunut kaikkein pienituloisimpiin. – Tässä kiteytyy toimintamme ydin: Pitää olla heikoimman, pienimmän ihmisen asialla. Ihmiset tekevät järjestön. Siinä on järjestötyön ydin.” Matti Huutola piti edustajakokouksessa ensimmäisen puheensa Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana. Edustajakokouksen lopuksi kukitettiin luottamushenkilöitä. Martti Korhonen kiitti jäsenistöä. 6 Eläkeläinen 5/2021
Eläkeläiset ry:n hallitus 2021–2024 Puheenjohtaja Matti Huutola, Rovaniemen Eläkeläiset, Lappi Varapuheenjohtaja Tuula Telin, Porin Eläkeläiset, Satakunta Jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä Leena Salo, Varkauden Eläkeläiset, Savo – Aimo Ruusunen, Imatran Eläkeläiset, Kaakkois-Suomi Heikki Mäkinen, Klaukkalan Eläkeläiset, Uusimaa –Vuokko Kautto, Lahden Eläkeläiset, Etelä-Häme Antti Perkkalainen, Kauhavan Eläkeläiset, Pohjanmaa – Pertti Keränen, Tervolan Eläkeläiset, Lappi Lahja Hanhela, Kiimingin Eläkeläiset, Jokilaaksot – Arja Jauhiainen, Paltamon Eläkeläiset, Kainuu Raija Raittio, Kaarinan Eläkeläiset, Varsinais-Suomi –Matti Ruokolainen, Lieksan Seudun Eläkeläiset, Pohjois-Karjala Ilkka Kotiranta, Nokian Eläkeläiset, Pirkanmaa – Marja-Leena Kytölä, Hankasalmen Eläkeläiset, Keski-Suomi Eläkeläiset ry:n valtuusto 2021–2024 Puheenjohtaja Martti Korhonen, Oulun Työväen Eläkeläiset, Jokilaaksot Varapuheenjohtaja Sirkka Kuivala, Kontulan Eläkeläiset, Helsinki Jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä aluejärjestöittäin JOKILAAKSOT Anja Sarajärvi , Raahen Eläkeläiset – Jaakko Pyy, Raahen Eläkeläiset Risto Nuutinen, Muhoksen Eläkeläiset – Liisa Hirvasniemi, Kiimingin Eläkeläiset Hilkka Myllykangas, Oulun Työväen Eläkeläiset – Terttu Taajoranta, Oulun Työväen Eläkeläiset Kauno Moilanen, Kuusamon Eläkeläiset – Pentti Kyyhkynen, Kuusamon Eläkeläiset UUSIMAA Simo Hyökki, Hyrylän Eläkeläiset – Anja Parviainen, Keravan Eläkeläiset Eino Huotari, Karkkilan Eläkeläiset – Antero Krekola, Etelä-Espoon Eläkeläiset Marja-Liisa Viljamaa, Etelä-Vantaan Eläkeläiset – Liisa Paasela, Porvoon Eläkeläiset LAPPI Veikko Rautio, Aavasaksan Eläkeläiset – Seppo Maijala, Kolarin Eläkeläiset Eila Kiviniemi, Rovaniemen Eläkeläiset – Tuomo Haurunen, Sallan Eläkeläiset PIRKANMAA Vilho Ponkiniemi, Hämeenkyrön-Viljakkalan Eläkeläiset – Marja-Liisa Salminen, Lempäälän Eläkeläiset Maire Kauhanen, Tampereen Eläkeläiset – Mirjami Paakeli, Ylöjärven Eläkeläiset SAVO Kirsti Puurunen, Iisalmen Eläkeläiset – Kalevi Tuovinen, Sonkajärven Eläkeläiset Sirkka Jeulonen, Kuopio-Kallaveden Eläkeläiset – Hannu Hyvärinen, Tuusniemen Eläkeläiset KAINUU Antero Kyllönen, Kajaanin Eläkeläiset – Sakari Korhonen, Sotkamon Eläkeläiset Anna Maija Sutinen, Puolangan Eläkeläiset – Arja Heikkinen, Hyrynsalmen Eläkeläiset SATAKUNTA Oili Lehtinen, Kankaanpään Eläkeläiset – Keijo Järvenpää, Huittisten Seudun Eläkeläiset Isto Helo, Rauman Eläkeläiset –Tuomo Viitahalme, Eura-Säkylä-Köyliön Eläkeläiset KESKI-SUOMI Tarja Leinonen, Laukaan Eläkeläiset – Matti Pöppönen, Vaajakosken Eläkeläiset Hannu Kaarlo Hukka, Jyväskylän Eläkeläiset – Väinö Aho, Pihtiputaan Eläkeläiset HELSINKI Marjatta Järvi, Vartiokylän Eläkeläiset – Maija-Liisa Suuronen, Pihlajamäen Eläkeläiset Olli Salin, Kallion-Vallilan Eläkeläiset – Heikki Hietanen, Kaarelan Eläkeläiset POHJANMAA Irmeli Mandell, Vaasan Eläkeläiset – Anita Peltola, Jurvan Eläkeläiset Henrik Fågelbärj, Vasabygdens Pensionärer – Juhani Kolppanen, Kokkolan Eläkeläiset VARSINAIS-SUOMI Aarre Lehtonen, Raision Seudun Eläkeläiset – Eira Nurmi, Kaarinan Eläkeläiset Raija Alanko, Uudenkaupungin Eläkeläiset – Ari Löytömäki, Loimaan Eläkeläiset ETELÄ-HÄME Viljo Leppänen, Lahden Eläkeläiset – Sirkka Toivonen, Lopen Eläkeläiset Juhani Lehto, Hämeenlinnan Eläkeläiset – Hely Alakokkare, Heinolan Eläkeläiset POHJOIS-KARJALA Kimmo Vartiainen, Joensuun Eläkeläiset – Sirpa Savolainen, Joensuun Eläkeläiset Viljo Pulkkinen, Lieksan Seudun Eläkeläiset – Aaro Ruokolainen, Lieksan Seudun Eläkeläiset KAAKKOIS-SUOMI Aimo Röpetti, Lauritsalan Eläkeläiset – Eija Kiviharju, Kotkan Eläkeläiset Eläkeläiset ry:n toimielimet ovat edustajakokous, valtuusto ja hallitus. Edustajakokous pidetään kolmen vuoden välein. Se valitsee järjestön valtuuston ja hallituksen. Edustajakokousten välisenä aikana päätösvaltaa käyttää valtuusto. Järjestön toimeenpaneva elin on hallitus, jossa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kuusi muuta jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Hallituksen puheenjohtajaa nimitetään Eläkeläiset ry:n puheenjohtajaksi ja hallituksen varapuheenjohtajaa Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtajaksi. Alla olevissa hallituksen ja valtuuston tiedoissa on puheenjohtajiston, jäsenten ja varajäsenten nimien lisäksi ilmoitettu heidän aluejärjestönsä ja paikallisyhdistyksensä. Valtuuston ja hallituksen toimikausi alkoi heti edustajakokouksen suorittaman vaalin jälkeen. Tässä ovat Eläkeläiset ry:n uusi hallitus ja valtuusto Eläkeläinen 5/2021 7
EDUSTAJAKOKOUS "Ilmastokysymys on myös meidän kysymyksemme" MINKÄLAISEN MAAILMAN jätämme lapsille ja lapsenlapsille? Tämä kysymys mielessään hämeenlinnalainen Juhani Lehto oli kaksi vuotta sitten perustamassa Ilmastoisovanhemmat-järjestöä. – Meitä oli muutama ikätoveri jotka totesimme, että ilmastotoimintaa yleensä tuodaan esille nuorten juttuna. Halusimme kertoa, että se on vanhempien ihmisten juttu myös. Meillä on pieni yhdistys ja verkosto jossa on ehkä parisataa ihmistä. Ja kun nuoret ovat Greta Thunbergin esimerkin mukaisesti joka perjantai eduskuntatalolla osoittamassa mieltään, meillä on aina paikalla myös vähintään yksi Ilmastoisovanhempien banderolli. Isovanhemmille on luonnollisesti erittäin tärkeää se, millainen tulevaisuus annetaan lapsille ja lapsenlapsille. – Jos asiaa katsoo sitä kautta, niin ilmastonmuutos on todella synkkä tulevaisuus. Näin se on myös isovanhempien ja eläkeläisten kysymys. Juhani Lehto on Hämeenlinnan Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana nostamassa ilmastokysymystä myös Eläkeläiset ry:n asialistalle. Edustajakokoukselle tekemässään aloitteessa Hämeenlinnan Eläkeläiset esitti mm. eläkeläisjärjestöille tehokkaampia esiintymisisä ilmastotekojen vaatimiseksi paikallisella, valtakunnallisella, eurooppalaisella ja globaalilla tasolla. Aloitteessa esitettiin yhteistyötä muidenkin ilmastoaktiivien järjestöjen, esimerkiksi juuri Ilmastoisovanhemmat ry:n kanssa. Edustajakokous kehotti vastauksessaan järjestön hallitusta toimimaan sen hyväksi, että Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n järjestöt tekisivät yhteistyötä tehokkaiden ilmastotekojen vaatimiseksi. Kokous kannusti paikallisyhdistyksiä osallistumaan kampanjointiin tehokkaiden ilmastotekojen vaatimiseksi ja tekemään yhteistyötä muiden ilmastoaktivismin piirissä toimivien järjestöjen kanssa. Lehto sanoo, ettei edes halua eläkeläisjärjestöjen laajenevan kaikkien mahdollisten yhteiskunnallisten kysymysten piiriin. – Mutta tämä lasten ja lastenlasten näkökulma on sellainen, jonka isovanhemmat tuovat esiin ihan perhepiirissäkin, niin miksei myös yhteiskunnallisena toimintana. "On tärkeää pitää meidän eläkeläisten puolta" – POSITIIVISET kokemukset. Kokous oli äärimmäisen hyvin valmisteltu, joten se sujui kiitettävästi. Ihmiset saivat keskustella riittävästi. Näin toteaa edustajakokouksen jälkitunnelmissa hankasalmelainen Marja-Leena Kytölä. Hän on Hankasalmen Eläkeläiset ry:n ja Keski-Suomen Aluejärjestön puheenjohtaja. Kokoukseen hän osallistui aluejärjestönsä edustajana. Kokouksen päätöksistä Kytölä nostaa esiin mm. sääntöuudistuksen aloittamisen. – On hienoa että uudistus nyt lähtee käyntiin, se on kuitenkin pitkä prosessi. Ajan hengessä pitää pysyä mukana. Paljon etukäteenkin puhuttanutjäsenmaksun korottamispäätös ( jäsenmaksua nostettiin 18 eurosta 20 euroon) oli Kytölän mukaan oikeaan osunut kompromissi. – Alkuperäisen esityksen mukainen neljän euron korotus olisi ollut liikaa. Kaikki varmasti tiedostivat sen, että järjestö tarvitsee tuloja, mutta siinä on myös toinen puoli. Nyt kannattaa uusien jäsenten hankkimisen lisäksi keskittyä vanhojen jäsenten hyvinvointiin ja siihen, kuinka saamme heidät pysymään mukana. Kokous sujui hyvin, mutta kokoustila ei Kytölältä täysiä pisteitä saa. – Oli ahtauden tuntua, ja penkkirivin keskeltä oli äärimmäisen hankala päästä liikkumaan minnekään. HANKASALMEN ELÄKELÄISIÄ edustaneen Leila Puntasen kokemus edustajakokouksesta oli niin ikään hyvin myönteinen. Hän oli kokousedustajana ensikertalainen. – Oli hienoa olla mukana ja tavata ihmisiä. Uutta näkemystä löytyi varmasti. Kokouksessa todella huomasi, miten tärkeää on pitää meidän eläkeläisten puolta. Tavallisen duunarin työeläkkeet eivät päätä huimaa. Leila Puntanen on ollut eläkeläistoiminnassa mukana pari vuotta. Hän on yhdistyksensä varapuheenjohtaja. – Ensimmäistä kertaa lähdin kokoukseen 89-vuotiaan äitini ja muutaman muun tutun naisen seuraksi. Olen ilolla mukana. Vaikka olemme pieni paikkakunta, niin ihan hyvin saamme väkeä liikkeelle. Ja tässä saan työskennellä aivan ihanien ihmisten kanssa. – Ja toimintaahan meillä riittää. Maanantaina lähdemme eläkeläisporukalla Leivonmäelle viettämään ulkoilupäivää. Luvassa on pannukahvia ja ryynimakkaroita porosta. Ihan hyvä, täytyy sanoa näin, Puntanen nauraa. Jäsenmaksuun kahden euron korotus ELÄKELÄISET RY:N jäsenmaksu vuodelle 2022 on 20 euroa. Edustajakokous päätti korottaa maksua kahdella eurolla nykyisestä 18 eurosta. Alkuperäisen hallituksen esityksen mukaan jäsenmaksua olisi korotettu neljällä eurolla, jonka jälkeen se olisi ollut 22 euroa. Jäsenmaksusta, sen merkityksestä ja siitä, kuinka korotukset vaikuttavat yhdistysten arjessa keskusteltiin tiistaina vilkkaasti. Neljän euron korotusta moni piti liian rajuna, joskin sillekin löytyi kannatusta. Samoin käytettiin puheenvuoroja, joissa esitettiin jäsenmaksun pitämistä entisellään eli 18 eurossa. Tiistai-iltana kokoontunut talousvaliokunta päätyi yksimielisesti esittämään jäsenmaksun korotusta 20 euroon vuodelle 2022. Sen kokous hyväksyi keskiviikkona yksimielisesti. JÄSENMAKSUN KOROTUKSEN taustalla on tarve vahvistaa järjestön taloutta. Korona-aika aiheutti järjestölle vakavia talousvaikeuksia. Tämä liittyi ennen kaikkea järjestön puoliksi omistamaan Lomakeskus Kuntorantaan, jolta katosivat asiakkaat ja joka jouduttiin sulkemaan pitkäksi ajaksi. Lopputulemana järjestö kuluvan vuoden keväällä irtautui Kuntorannasta kokonaan. – Kuntorannan myynti oli raskas toimenpide, mutta järjestön toiminnan turvaamiseksi se oli välttämätön. Meillä ei olisi ollut taloudellisia mahdollisuuksia sitä enää ylläpitää, toteaa Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies. Hän huomauttaa myös, että järjestöjen julkisen rahoituksen tulevaisuudessa on epävarmuutta muun muassa Veikkauksen tuottojen pienennyttyä. – Etsimme aktiivisesti keinoja talouden vahvistamiseksi ja uusien rahoituskanavien löytämiseksi. – Kun järjestön talous on vakaa, pystymme parhaiten tukemaan jäsenyhdistyksiämme mm. koulutuksella ja tiedotuksella. Tällöin jäsenyhdistykset puolestaan pystyvät toteuttamaan yhdessä päätettyä strategiaamme, Koskimies sanoo. Juhani Lehto kuvattiin edustajakokoustauolla Kylpylähotelli Rauhalahden aulassa. Taustalla Tapio Tapiovaaran mosaiikkiteos Eskon häämatka. Leila Puntanen (vasemmalla) ja Marja-Leena Kytölä tulivat edustajakokoukseen Hankasalmelta. 8 Eläkeläinen 5/2021
Y leiskeskustelu kävi vilkkaana edustajakokouksen ensimmäisenä päivänä. Päivi Posti kemiläisestä Rytikarin Eläkeläisistä vaati eläkkeisiin tasokorotuksia ja työeläkkeissä paluuta ns. puoliväli-indeksiin, jota käytettiin vuoteen 1995 saakka. – Olemme jääneet selvästi jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Ehdotankin: kaikki eläkeläiset Helsinkiin osoittamaan mieltä ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Lapin Aluejärjestön torniolainen puheenjohtaja Olavi Stoor kannatti Postin indeksiesitystä. – Me eläkeläiset olemme ainoa ryhmä, jonka elintasoa pudotetaan lainsäädännöllisesti. Armi Sundström Vihdin Eläkeläisistä esitti kattoa suurille eläkkeille. – Eläkeläisjärjestöjen tulee lähteä ajamaan eläkekattoa yhteistyössä ammattiyhdistysliikkeen kanssa. HÄMEENKYRÖN-VILJAKKALAN Erkki Moision mielestä työeläkeläisistä on tehty koronan maksajia. – Vähävaraiset saivat ilmaiset maskit, työntekijät saivat ilmaiset maskit työnantajalta ja verovähennyksen, työeläkeläiset eivät saaneet mitään. Taloudellisesti tämä ei ole merkittävä asia, mutta tasa-arvon kannalta kyllä on. Kaija Kiessling Turun Työväen Eläkeläisistä toi esille huolen omaishoidosta, kuntien budjetoinnista ja hoitajamitoituksesta – Viesti uusille valtuutetuille kunnissa on, että varsinkaan soten kohdalla ei saa alibudjetoida vaan budjetoinnin on oltava todellisen tarpeen mukainen – Kaikkein suurin asia on kysymys henkilökuntamitoituksesta. Riittämätön hoitohenkilökunta ylikuormittuu, mikä lisää myös potilaiden tyytymättömyyttä. Ilkka Kotiranta Nokian Eläkeläisistä kiitti sitä, että uusi valtakunnallinen vanhusasiavaltuutettu aloittaa työnsä marraskuun alussa. – Täytyy nostaa maan hallitukselle hattua, että se teki tämän työn ja perusti valtuutetun viran. MAILA HÖLTTÄ Keravan Eläkeläisistä sanoi, että ympäristöongelmat ja oikeus terveelliseen ja turvalliseen ympäristöön tulisi tuoda esitettyä vahvemmin esiin myös järjestön strategiassa. – Olemme tekemässä työtä ihminen edellä. Ihminen on kuitenkin osa luontoa, ja se pitäisi ottaa huomioon. Yhteistyö myös ympäristöjärjestöjen kanssa on tärkeää. Leo Ruotsalainen Hyrylän Eläkeläisistä totesi, että monet jäsenet ovat pahassa pulassa digitaalisten laitteiden ja palveluiden kanssa. – Järjestö on paljon asian hyväksi tehnytkin muun muassa koulutuksilla, mutta silti tarvittaisiin digiasioista enemmän tietoa ja tukea kentälle. Digiasioissa tarvittaisiin entistä enemmän tietoa ja tukea kentälle." Eläkkeet ja hoiva puhuttivat Vanhusasiavaltuutetun virka sai kiitosta, ympäristökysymyksille haluttiin lisää painoa. E dustajakokous vaatii järjestöjen ottamista vahvasti mukaan aluehallintouudistuksen toteuttamiseen. Suomi saa uuden päätöksenteon rakenteen aluevaltuustojen valinnan jälkeen ensi vuoden alussa, mutta uudistuksen onnistunut juurruttaminen luontevaksi osaksi maamme demokratiaa alkaa vasta silloin. Pohjoismainen demokratiamalli nojautuu vahvaan, alhaalta ylös rakentuvaan kansalaisyhteiskuntaan. Siihen kuuluu, että järjestöjä kuullaan ja otetaan mukaan päätöksentekoon jo varhaisessa vaiheessa. Järjestöillä on suora yhteys ihmisiin ja laaja käytännön asiantuntemus. Näin saadaan oleellisimmat näkökohdat mukaan päätöksiin, eikä niitä tarvitse jälkikäteen niin usein korjata KUNNISSA DEMOKRATIALLA on pitkät perinteet ja useassa kunnassa hyvät toimintatavat, joilla kansalaisyhteiskunnan osallisuus varmistetaan. Niitä toteutetaan muun muassa vanhusneuvostojen kautta antamalla eläkeläisjärjestöjen rooli niiden kokoonpanossa, sekä ylläpitämällä yhteyksiä valtuutettujen ja järjestöjen välillä. Jatkossa hyviä toimintatapoja pitää edelleen soveltaa sekä kuntatasolla että hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueet tarvitsevat rinnalleen alueellisen kansalaisyhteiskunnan. Sellainen ei synny itsestään, vaan sen kehittymistä on tuettava yhteiskunnan voimin. Aluevaltuustojen on varmistettava vanhusneuvostojen valinnassa kansalaisyhteiskunnan osallisuus, ja valittava niiden jäsenet alueella toimivien valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen esittämistä henkilöistä. Kuntien tehtävä puolestaan on tukea eläkeläisjärjestöjä toiminta-avustuksilla ja tarjoamalla korvauksetta esteettömiä toimitiloja. EDUSTAJAKOKOUS KANNUSTAA kaikkia eläkeläisyhdistyksiä keskinäiseen ja järjestörajat ylittävään yhteistyöhön alueellisen demokratian vahvistamiseksi. Hyvinvointialueiden päätöksenteossa on varmistettava kansalaisyhteiskunnan osallisuus, jotta aluehallintouudistus vakiinnuttaa paikkansa osana demokratiaamme. ELÄKELÄISET RY:N 21. EDUSTAJAKOKOUS 21.-22.9.2021 Alueellista demokratiaa vahvistettava KANNANOTTO Yleiskeskustelu kävi edustajakokouksessa vilkkaana. Puhevuorossa Vappu Miinalainen Lohjan Seudun Eläkeläisistä. Eläkeläinen 5/2021 9
EDUSTAJAKOKOUS E läkeläiset ry:n edellinen, vuonna 2018 pidetty edustajakokous antoi tehtäväksi valmistella järjestölle strategisen asiakirjan. Valmis strategia hyväksyttiin nyt Kuopiossa pidetyssä 21. edustajakokouksessa. – Strategia-asiakirjan perusajatus on se, että saamme sekä itsellemme että järjestön ulkopuolisille selvitettyä mahdollisimman tiiviissä ja lyhyessä muodossa, keitä me olemme, mihin me tähtäämme ja mitä me teemme, totesi strategian edustajakokoukselle Kuopiossa esitellyt KaEläkeläiset ry sai strategian: ”Tienviitat järjestön kehittämiselle” levi Kivistö. Strategia-asiakirjan alussa todetaan, että Eläkeläiset ry perustettiin ajamaan eläkeläisten etuja eläkejärjestelmien syntyvaiheessa. ”Perustamisesta lähtien olemme puolustaneet eläkeläisväestön etua ja vaatineet ikääntyvien palveluiden parantamista. Haasteinamme ovat muun muassa kansalaistoiminnan murros ja teknologian kehitys. Strategiassa esitämme tienviitat järjestön kehittämiselle.” – Strategian valmistelussa käytiin laaja järjestökierros yhdistysverstaissa, aluejärjestöjen kokouksissa ja muissa koulutustilaisuuksissa. Kalevi Kivistö totesi. – Näissä tilaisuuksissa kerättiin jäsenistön ajatuksia siitä, minkälaisia ovat toimintamme suurimmat haasteet, millä tavalla toimintaympäristön muutos tulisi ottaa huomioon, minkälaisia vahvuuksia ja toisaalta minkälaista korjattavaa ja puutteita he näkevät järjestössämme. Entä minkälaisia mahdollisuuksia ja uhkia näemme tulevaisuudessa. Kivistö huomautti, että strategian tekeminen on jatkuva prosessi. – Tässä meillä on nyt hyvä lähtökohta. Sitä mukaa kun toimintaympäristömme muuttuu ja tavoitteita saavutetaan tai ilmaantuu uudenlaisia haasteita, voimme strategiaa tarkistaa. Kuopion edustajakokous hyväksyi myös sääntöjen mukaisen toimintaohjelman edustajakokouskaudelle 2021–24. Se toimii strategian toimenpidesuunnitelmana. Eläkeläiset ry:n strategia ja toimintaohjelma 2021–2024 löytyvät kotisivultamme osoitteesta elakelaiset.fi/jarjesto/strategia Ihmisoikeuksien ja ihmisarvon turvaaminen Tasa-arvon edistäminen Solidaarisuus Mikä on meille tärkeää? ARVOT Keitä me olemme? IDENTITEETTI Mitä me teemme? MISSIO Mitä tavoittelemme? VISIO Eläkeläiset ry on Suomen ensimmäinen valtakunnallinen eläkeläisjärjestö. Olemme kehittyvä, yhteiskunnallisesti kantaaottava, tasa-arvon ja kaikkien yhtäläisten ihmisoikeuksien puolesta toimiva, puolueisiin sitoutumaton eläkeläisjärjestö. Olemme valtakunnallinen eläkeläisten oma osallistumisen kanava, avoin ja demokraattinen eläkeläisten yhteenliittymä ja pienituloisten puolestapuhuja. Edistämme eläkeläisten ihmisarvon turvaamista tukemalla toimenpiteitä, joilla edistetään eläkeläisväestön aineellista, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Tarjoamme eläkkeellä oleville vaikuttamis-, osallistumisja harrastusmahdollisuuksia. Edistämme yhteisöllisyyttä ja torjumme syrjäytymistä. IKÄYSTÄVÄLLINEN SUOMI joka turvaa ikääntyville kohtuullisen toimeentulon, laadukkaat palvelut ja turvallisen elämän. 10 Eläkeläinen 5/2021
Aloitteita tehtiin yli 60, sote-palvelut suurin ryhmä ELÄKELÄISET RY:N jäsenyhdistykset tekivät 21. edustajakokoukselle yhteensä 65 aloitetta. Tekijöinä on 29 yhdistystä ja seitsemän aluejärjestöä. Määrä oli huomattavasti pienempi kuin edellisessä edustajakokouksessa (182 kpl), minkä voi katsoa suurelta osin johtuvan vallitsevasta koronapandemiasta, joka on estänyt kokoontumisia ja siten aloitteiden valmistelua. Aloitteista valtaosa jätettiin nettilomakkeen kautta, kaksi aloitetta sähköpostitse ja loput perinteisesti paperipostilla. Lisäksi edustajakokous käsitteli kokoukseen tuotuja sekä kokousedustajien tekemiä aloitteita. Edellisten edustajakokousten tapaan runsaimmin aloitteita oli jätetty liittyen sosiaalija terveyspalveluihin (16 kpl) sekä eläkkeisiin ja toimeentuloon (12). Ajankohtainen soteja aluehallintouudistus näkyy huolena eläkeläisväestön vaikutusmahdollisuuksista tulevilla hyvinvointialueilla, minkä vuoksi etenkin vanhusneuvostojen asemaan ja kokoonpanoon liittyviä aloitteita oli jätetty suhteellisen monta (7 ). Ajankohtaisia aiheita ovat myös digitalisaatio, liikkuminen ja ilmastonmuutos. Järjestöllisiä aloitteita oli 12. Ne koskivat mm. koulutusten monipuolisuutta, selkokielistä tiedotusta, sääntöjen selkiyttämistä sekä järjestön taloutta. Kaikki jäsenyhdistysten lähettämät aloitteet käsiteltiin edustajakokouksen aloitevaliokunnissa. Aloitteista tehdyt päätökset ohjaavat Eläkeläiset ry:n edunvalvontaa, järjestötoimintaa ja strategian toimeenpanoa. Kootut aloitevastaukset on lähetetty kaikille paikallisyhdistyksille yhdistyspostissa 14.10. Sääntöuudistus käynnistyy ELÄKELÄISET RY käynnistää sääntöuudistuksen. Kuopion edustajakokous hyväksyi esityksen, jonka mukaan vuonna 2024 kokoontuva seuraava edustajakokous saa päätöskäsittelyyn esityksen järjestön ja sen jäsenyhdistysten säännöiksi. Edustajakunta sai selonteon sääntöuudistuksesta. Sen mukaan Eläkeläiset ry:n ja sen jäsenyhdistysten säännöt täytyy päivittää vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä sekä muuttuvaa yhdistyslakia. Koska uudistusprosessi on työläs, ja hintavakin, on kattavan uudistuksen oltava perusteltu. Yhdistyslakia on vuosien saatossa uudistettu. Lisäksi juuri nyt on meneillään laaja yhdistyslain muutoshanke. Tekeillä olevalla soteja maakuntahallintouudistuksella on silläkin vaikutus sääntöihin: voidakseen toteuttaa mielekästä ja vaikuttavaa alueellista edunvalvontatyötä on Eläkeläiset ry:n aluejärjestökartan vastattava tulevia uusia maakuntarajoja ja hyvinvointialueita. Valmisteltavaksi tuleekin mm. esitys aluejärjestöjen uusista toiminta-alueista. Valmistelun pohjana ovat uudet hyvinvointialueet. Viimeisin Eläkeläiset ry:n kaikkia järjestön tasoja koskeva sääntömuutos tehtiin vuonna 2006. 2018-2021: Juhlavuosi, korona, digitalisaatio EDELLISTÄ EDUSTAJAKOKOUSKAUTTA 2018-21 sävyttivät järjestön 60-vuotisjuhlavuosi 2019, maaliskuussa 2020 Suomeen levinnyt koronapandemia, järjestötyön digitalisaatio ja lomakeskus Kuntorannan myynti. Näin totesi Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies toimintakatsauksessaan. – Toimintaohjelman mukaisesti Eläkeläiset ry on tavoitellut laajempaa yleisöä ja ylisukupolvisuutta mm.matalan kynnyksen toiminnassa, josta esimerkkeinä juhlavuoden 2019 keskustelutilaisuudet, juhlanäyttely sekä yhteislaulutilaisuudet. Matalan kynnyksen toimintaa ovat edustaneet myös liikuntahankkeet Liikummetanssien ja Liikumme luonnossa. – Olemme laajentaneet näkyvyyttä ja toimintaa digitaalisessa maailmassa mm. Verkottuvat yhdistykset -hankkeessa sekä ottamalla käyttöön uusia viestintäkanavia. Kaikki jäsenyhdistykset ovat saaneet mahdollisuuden omiin kotisivuihin. Edunvalvonnan osalta valtuusto hyväksyi vuonna 2019 uuden ikääntymispoliittisen ohjelman ”Ikäystävälliseen Suomeen”. Sen tavoitteiden täytäntöön panemiseksi on suunnattu jäsenistölle edunvalvonnan koulutusta, kampanjoitu ikäystävällisen kunnan puolesta ja vaikutettu eduskuntaja eurovaaleissa 2019, Koskimies totesi. Edustajakokous käynnistettiin Kuopion Eläkeläisten lauluryhmän esittämällä Kulje kanssain -laululla. Laulamassa kuopiolaiset Sirkka Jeulonen, Kirsti Tuovinen ja Mervi Höylä sekä Anu Mäki ja Jan Koskimies Eläkeläiset ry:n toimistolta. Säestäjänä Matti Tissari. Kulje kanssain -laulun on säveltänyt ja sanoittanut porilainen jäsenemme Reijo Westerholm. Laulu on kahden vuoden takaisen Eläkeläiset ry:n sanoitusja sävellyskilpailun voittaja. Ilmoittautumisen jälkeen pyhäjärveläisellä Armas Niemellä (etualalla) ja kuusamolaisella Kauno Moilasella oli ennen kokouksen alkua aikaa pelihetkeen Kylpylähotelli Rauhalahden aulassa. Kirjailijat. Ada Juvonen Mänttä-Vilppulasta ja Aimo Ruusunen Imatralta esittelivät kokoustauolla teoksiaan. Ikääntymisen monet kasvot. Kokoussalin eteistä reunusti Satu Juvosen valokuvanäyttely, joka on syntynyt yhteistyössä monikulttuurista vanhustyötä tekevien järjestöjen kanssa. Eläkeläinen 5/2021 11
EDUSTAJAKOKOUS KUKA Matti Huutola › Syntynyt 1959 Rovaniemen mlk:ssa. › Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja › Työura: kirvesmies 19761984, mittakirvesmies 1984-1989, Rakennusliiton aluetoimitsija Lapissa 19901998, Vasemmistoliiton kansanedustaja 1.6.199818.3.2003, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja 2004-2020 › Perhe: Vaimo Raili, kolme lasta ja seitsemän lastenlasta › Harrastukset: "Yhteiskunnallisten asioiden ohella kovahko hikiliikunta: kuntosali, painonnosto, juoksu, hiihto ja pyöräily. Lukeminen." Matti Huutola kuvattiin Kuopion Rauhalahden maisemissa, Jätkänkämpän edustalla. 12 Eläkeläinen 5/2021
Lapin mies, heikomman puolella Eläkeläiset ry:n tuore puheenjohtaja Matti Huutola iloitsee siitä, että järjestötyö kiinnostaa eläkeläisiä ja että se työ myös osataan. Hän painottaa yhteistyön voimaa ja muistuttaa, että ajassa elävän eläkeläisjärjestön asialistalle kuuluvat myös mm. ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen torjumisen edellyttämät toimenpiteet. TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA M atti Huutola syntyi ja varttui Rovaniemen maalaiskunnan Lehtojärven kylässä. Huutola lähti Lehtojärveltä, mutta Lehtojärvi ei koskaan lähtenyt hänestä." Näin alkaa toimittaja Vesa Sompin kirjoittama kirja Matti Huutola Heikomman puolella (Otava 2020) – Kyllähän se noin on. Kotiseutu ja Lappi ovat minulle aina olleet se voimauttava paikka, missä on akut ladattu, Matti Huutola, tuore Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, vahvistaa. Kuluvan vuoden alussa, jäätyään eläkkeelle SAK:n kakkospuheenjohtajan tehtävistä, Huutola myös palasi Lehtojärvelle. – V uonna 1982 rakennettu talo odotti siellä synnyinkylässä koko ajan paluumuuttoa etelästä. Siellä on näiden vuosien aikana kaikki mahdollinen vapaa-aika vietetty MATTI HUUTOLA valittiin Eläkeläiset ry:n puheenjohtajaksi Kuopion edustajakokouksessa. Kokouksen sujuvuudesta ja positiivisesta hengestä Huutola sanoo olleensa vaikuttunut ja hieman yllättynytkin. – Kokous näytti sen, että järjestötyö kiinnostaa eläkeläisiä ja se työ myös osataan. Henki oli hyvä ja eteenpäin katsova. Kokouksen hyväksymä tulevaisuuteen suuntaava strategia kehittää järjestötoimintaa nykyajan vaatimusten mukaan. Huutolan mukaan on komeaa, että samalla kun Eläkeläiset ry on Suomen vanhin valtakunnallinen eläkeläisjärjestö, se on aina ollut myös eteenpäin katsova liike. – Meidän on tänäkin päivänä elettävä ajassa ja jatkuvasti mietittävä kuinka parhaiten ajamme eläkeläisten asiaa. – Edustajakokous linjaa uudessa strategiassa keskeisiksi tavoitteiksi toiminnan avoimuuden, ruohonjuuritason osaamisen vahvistamisen sekä tiiviimmän yhteistyön järjestömme sisällä ja järjestörajat ylittäen. On hienoa lähteä hallituksen puheenjohtajana edistämään kokouksen linjauksia. UUSI PUHEENJOHTAJA Huutola on Rovaniemen Eläkeläiset ry:n jäsen. Syvempi perehtyminen eläkeläistoimintaan on nyt alkanut. Edunvalvonnan asiaosaamista entisellä kansanedustajalla ja pitkäaikaisella SAK:n kakkosmiehellä kyllä riittää. Huutola on mm. ollut mukana kahden viimeisimmän eläkeuudistuksen neuvotteluissa. – Yhteiskunnallinen kontaktiverkostoni on aika laaja. Huutola arvioi, että Suomessa valmistaudutaan tällä hetkellä jo seuraaviin eläkeuudistusneuvotteluihin työmarkkinaosapuolten toimesta. – Sanoisin, että nyt ollaan ovella. Kun on seurannut viimeaikaista keskustelua eläkejärjestelmästämme, tämä näyttää selvältä. HÄN ITSE toteaa, että Suomeen tarvitaan nyt oikeudenmukainen eläkeuudistus. Tavoitteena on oltava eläkeläisköyhyyden poistaminen Suomesta niin nykyisiltä kuin tulevilta eläkeläisiltä. Ensinnäkin vähimmäiseläkkeiden on noustava selvästi, Huutola listaa. – Toiseksi sukupuolten palkkaero työelämässä ei saa kertautua eläkkeellä. Jos vuonna 2021 naisen euro on 84 senttiä, eli naisten palkat ovat 16 prosenttia miesten palkkoja pienemmät, ovat sukupuolten erot eläkkeissä vieläkin suuremmat. Naisen eläke-euro on vain 80 senttiä. – Kolmanneksi on otettava huomioon lyhyttä ja katkonaista työuraa tehneet, joilla työeläkettä on ehtinyt kertyä vain vähän: pienyrittäjät, freelancerit, itsensä työllistäjät, maahanmuuttajat. – Kaikki nämä ryhmät ovat tulevaisuudessa kasvavia ryhmiä. Jos heillä ei ole tulevaisuuden näkymää oikeudenmukaisesta eläkkeestä, tulee järjestelmämme nauttima oikeutus murenemaan. Huutola painottaa, että Suomessa on vuosien saatossa kyetty yhdessä sopimalla muokkaamaan eläkejärjestelmäämme ajan vaatimusten mukaan. Näin on tehtävä jatkossakin YKSI SANA toistuu Matti Huutolan puheessa ja linjauksissa taajaan. Yhteistyö. – Sen olen ay-puolella oppinut, että yksin on vaikea saada mitään merkittävää aikaan. – Yhteisen näkemyksen löytäminen vaatii myös kompromisseja. Mutta lopputulos on parempi kuin silloin, jos jokainen erikseen yrittää olla voittaja ja törmää seinään. Huutola kannattaa eläkeläisjärjestöjen yhteistyön tiivistämistä edunvalvonnassa. Eläkeläiset ry:n yhteistyön kättä hän tarjoaa myös muualle. – Tavoitteidemme etenemiseksi teemme yhteistyötä ay-liikkeen kanssa, mutta myös kaikkien muiden kanssa, jotka sitä kanssamme haluava tehdä. Ei pidä sulkea pois myöskään työnantajien organisaatioita. – ON KIVA palata yhteiskunnallisen vaikuttamisen pariin Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana, Matti Huutola sanoo. – Toivottavasti voin omasta kokemuksestani antaa pienen palasen heikompien hyväksi tehtävään työhön. – Ei eläkeläisköyhyys poistu vain eläkkeillä. Tarvitaan myös yhteiskunnan toimia siinä, että kaikki saavat tarvitsemansa palvelut ja ihmisarvoisen ikääntymisen. Ei voi olla niin, että riittävät palvelut on varattu suurituloisille, joilla on varaa täydentää julkisia palveluita yksityisillä palveluilla. – Eläkeläisten tuloerot eivät saa näkyä terveyseroina. Kenenkään ei tule joutua pelkäämään eläkevuosia ja sitä, että häntä ei hoideta. Kaikkien on voitava luottaa siihen, että työuran jälkeen eläkevuodet ovat säällisiä. – Eläkeläiset ry on perustamisestaan lähtien ajanut pienituloisille eläkeläisille parempaa toimeentuloa. Tämä vaatimus on tänään yhtä ajankohtainen kuin se oli 60 vuotta sitten. HUUTOLA PAINOTTAA, että Eläkeläiset ry on ajassa elävä eläkeläisjärjestö, joka ottaa kantaa yhteiskunnallisiin ilmiöihin ikääntymispolitiikan näkökulmasta. – Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen torjumisen edellyttämät toimenpiteet ovat ihmiskunnan yhteinen haaste. Suomi vaikuttaa omilla toimillaan osana Euroopan unionia siihen, että me vauraat maat täällä Euroopassa teemme tässä osamme. Kehittyyneen maan täytyykin olla esimerkkinä siitä, miten ilmastoa ja maapalloa suojellaan. Ilmastotoimet on Huutolan mukaan kuitenkin tehtävä niin, että niiden vaikutukset ikääntyneeseen väestöön otetaan huomioon. – Ikääntyneiden kannalta myönteistä on esimerkiksi joukkoliikenteeseen ja raideliikenteeseen satsaaminen. Eläkeläisyhdistykset tekevät hänen mukaansa usein jo nyt ilmaston kannalta hyviä ratkaisuja: tehdään asiat itse kertakäyttökulutuksen sijaan, kuljetaan kimppakyydeillä. – Nämä ovat pieniä mutta tärkeitä tekoja. Tästä meidän on hyvä parantaa vauhtia: näytetään muille järjestöille mallia siinä, että järjestötoiminta voi olla myös ilmastotekoja. Kokous näytti, että järjestötyö kiinnostaa eläkeläisiä ja että se työ myös osataan.” Eläkeläinen 5/2021 13
E läkeläisjärjestöt vaativat eduskunnalta päätöksiä, joilla määrätietoisesti jatketaan eläkeläisköyhyyden torjuntaa. Pienimpiä eläkkeitä on korotettava, ja otettava huomioon päätösten vaikutukset väestön ikääntymisen ja toimeentulon näkökulmasta. Näin todetaan Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kannanotossa valtion talousarvioon 2022. Verolinjauksissa on erityisesti huomioitava se, että välillisten verojen korottaminen kohdistuu kaikkein kipeimmin pienituloisiin. Niiden korotuksista tulee pidättäytyä välttämättömyyshyödykkeiden osalta. EETU:n mukaan vähimmäiseläkkeet eivät nykyisellään ole riittävällä tasolla, ottaen huomioon eläkeläisten ikääntymisestä johtuvat suuremmat menot. Eläkeläisköyhyys on myös sukupuolittunutta, koskettaen voimakkaasti vanhimpia naisia. VUODELLE 2022 ehdotettujen veromuutosten arvioidaan kasvattavan tuloeroja hieman: käytettävissä olevat tulot kasvavat kaikissa tuloluokissa pienituloisinta kymmenystä lukuun ottamatta, joilla käytettävissä olevien tulojen arvioidaan pysyvän ennallaan. Etenkin välillisten verojen korottaminen kohdistuu pienituloisiin. Mikäli niitä korotetaan, on esimerkiksi sähkön, ruuan ja polttoaineiden hinnankorotukset kompensoitava pienimpien eläkkeiden korotuksella, kannanotossa todetaan. EETU huomauttaa, että hoivahenkilökuntaa ei ole riittävästi hallitusohjelmassa luvatun 0,7 hoitajamitoituksen toteuttamiseksi. Hoitajamitoituksen toteutuminen on varmistettava riittävällä ja ennakoivalla hoivahenkilöstön koulutuksella. Alan palkkojen ja työolojen on oltava houkuttelevia. Myönteisenä EETU kirjaa sen, että vanhusasiavaltuutetun toimisto on saamassa tarvitsemansa resurssit. KOTITALOUSVÄHENNYKSEEN EETU vaatii oikeudenmukaisuutta. Vähennyksen keskeinen ongelma on, että siitä eivät hyödy pienituloiset kuten kansaneläkkeellä olevat. Heillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia hankkia vähennykseen oikeuttavia palveluita, eikä riittävästi verotuloja, joista vähennyksen voisi tehdä. Vähennys on myös epätasa-arvoinen asuntokunnan koosta riippuen, sillä pariskunta saa remontistaan tuplasti enemmän vähennystä kuin yksin asuva. Lisäksi kotitalousvähennys ei ulotu nykyisessä muodossaan taloyhtiössä tehtäviin korjausja kunnossapitotöihin ja tämä asettaa osakkaat eriarvoiseen asemaan omakotiasujiin nähden. EETU kannattaa kaksivuotista kokeilua, jossa hoiva-, hoitoja kotitaloustyön enimmäisvähennystä ja vähennettävää osuutta nostetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een on kannatettava. Myös öljylämmityksen korvaamisen osalta kotitalousvähennystä korotetaan vastaavasti vuosille 2022–27. SADAN EURON omavastuuosuuden poistaminen on erittäin tärkeää ja se tulee toteuttaa. Asia edesauttaa pientä työeläkettä saavien mahdollisuutta käyttää vähennystä. Kotitalousvähennyksen rinnalle tarvitaan EETU:n mukaan kotitalousavustus, joka vastaa perusteiltaan ja määrältään kotitalousvähennystä ja on suunnattu niille, jotka eivät nykymallin mukaan voi vähennystä käyttää. Tämä tukisi ihmisten kotona asumista ja sillä olisi positiivisia työllisyysvaikutuksia. Ilmastotoimissa on otettava ikääntyneet huomioon. Tätä toteutettaisiin mm. sellaisilla joukkoliikenteen ostoilla, jotka turvaavat ikääntyneiden mahdollisuus edulliseen liikkumiseen koko maassa. Kotien ja palveluasumisen jäähdytykseen on suunnattava korjausavustuksia ja julkista tukea. VEIKKAUKSEN TUOTTOJEN pieneneminen uhkaa monien järjestöjen rahoituksen tulevaisuutta. Vapaa kansalaistoiminta on kannanoton mukaan turvattava. EETU ry edellyttää valtiovallalta päätöksiä, joilla turvataan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset valittavasta rahoitusmallista riippumatta. Veikkauksen tuottojen mahdollinen siirtäminen yleiskatteellisesti valtion budjettiin ei saa vaarantaa vapaata kansalaistoimintaa osana demokratiaamme. Rahoitus ei saa olla riippuvaista taloussuhdanteista tai poliittisista suhdanteista. › Kannanotto kokonaisuudessaan: eetury.fi YHTEISKUNTA www.dreamcare.fi | Vanajantie 4, 13110 Hämeenlinna asiakaspalvelu@dreamcare.fi | 050-5230080 AP UA JO NE UV O .f i LIIKKUMISEN APUVÄLINEET TARJOUS 280 € (ovh 560€) Dietz Tomtar Basic PYÖRÄTUOLI kokoontaittuva 48 cm avustajan jarrulla info@apuajoneuvo.fi 040 124 4282 Maahantuonti, myynti ja vuokraus: Kuusiluoto Oy Kehittäjänkatu 16, 04440 Järvenpää Ta rjo us vo im as sa va in ra joi te tu n er än ASIAKASNEUVOTTELIJA Työaika: 6-40 h/vko. Kiinteä tuntipalkka +tuloslisät+päiväbonus+lounasetu Taloontulo bonus jopa 1500 € Myös mahdollisuus tehdä etänä kotoa www. .fi EETU ry: Ikääntyneiden toimeentulo ja vaikuttamismahdollisuudet turvattava valtion talousarviossa ELAKELAISET.FI ELAKELAISET.FI 14 Eläkeläinen 5/2021
JÄRJESTÖ Liikumme luonnossa -hanke korvaa yhdistyksille matkoista ja vaikkapa retkieväistä aiheutuneita kuluja. EVA RÖNKKÖ JA TIINA RAJALA K ymmenkunta henkeä kokoontui syyskuun loppupuolella Tampereelle Urheiluopisto Varalaan luontoliikuntakurssille. Kurssilaiset olivat enimmäkseen Tampereen seudulta, mutta oli Uudestakaupungista ja Helsingistäkin osallistujia. Kurssin nimeksi oli annettu Luonto antaa voimaa tämän vuoden Vanhustenviikon teeman mukaisesti. Kurssi järjestettiin osana Liikumme luonnossa -hanketta. Onneksi kurssin ajaksi sattui enimmäkseen hyvä ulkoilusää, sillä kurssiohjelmaan kuului sisäliikunnan lisäksi metsäja luontokävelyä, metsä-taijita ja -lavista. Lisäksi kurssilla puhuttiin luontoliikunnan terveysvaikutuksista ja siitä, miten luonto toimii rentoutusympäristönä. Kurssin vetäjä Mari Lehikoinen kannusti kurssilaisia etukäteen korostamalla, että liikuntaryhmät sopivat kaikenkuntoisille, kaikenikäisille ja kaikenkokoisille ja kaikki ”pärjäävät” aivan varmasti vaikkei olisi säännöllisesti kuntoillut. Kannustus pätee useimpiin muihinkin liikuntaryhmiin ja -kursseihin, kuten seuraavaan Varalassa pidettävään Kulje kanssain -kurssiin. Tämäkin kurssi liittyy osittain Liikumme luonnossa -hankkeeseen. Kurssin vetäjät Eva Rönkkö ja Hannele Pitkä-Liukkonen kertovat kurssin sisällöstä sivulla 20. Yhdistyksille tukea Tuemme Liikumme luonnossa -hankkeessa yhdistystemme omaa ulkoliikuntatoimintaa. Suosittelemme yhdistyksille uusien retkikohteiden etsimistä. Erityisesti kannatamme tutustumista kansallispuistoihin, retkeilyalueisiin ja muihin luontokohteisiin. Yhdistystemme tehtävänkuvaan sopii myös selvittää kohteiden esteettömyys. Voimme korvata yhdistyksille esimerkiksi retkikohteisiin matkustamisesta syntyneitä linja-autoja muita kuljetuskuluja, mahdollisista opastai koulutuspalveluista tai vaikkapa retkieväistä aiheutuneita kuluja. Korvaus myönnetään kulutositteiden perusteella. Tarkoitus on, että tuki jakautuu tasapuolisesti aluejärjestöittäin. Eva Rönkkö ja Tiina Rajala kertovat asiasta mielellään lisää ja heidän kanssaan kannattaa neuvotella etukäteen yhdistyksen luontoliikuntasuunnitelmasta. Hankkeellamme on myös seitsemän tukihenkilöä eri puolilta Suomea. Heiltä voi tiedustella toimintavinkkejä ja kokemuksia. Heidän yhteystietonsa löytyvät Eläkeläiset ry:n verkkosivuilta. Koulutusta Hankkeessa on suunniteltu järjestettäväksi tapaamisia, joihin liittyy pienimuotoisia koulutuksia. Tälle syksylle on kaavailtu parisen koulutusta Itä-Suomen suunnalle ja ensi kevääksi kolmisen koulutusta Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen sekä pohjoiseen eli Jokilaaksojen ja Lapin alueille. Kurssiuutuudeksi on suunniteltu verkkokurssia, joka tutustuttaa luonNyt kannattaa etsiä uusia retkikohteita Xxxxxxxxx xxxxxxxxx xxxxxxxxx xxxxxxx xxxxxxx xxxxx. Xxxxxx xxxxx xxxxx xxxx xxxx xxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx. Helsingin Aluejärjestön eläkeläiset viettivät perjantaina 17.9. aurinkoista ulkoilupäivää Salmen ulkoilualueella sienestyksen, pihajumpan, kahvittelun ja iloisen yhdessäolon merkeissä. Katso kuvia osoitteessa https://elakelaiset.fi/toiminta/liikumme-luonnossa/ TU O M A S TA LV IL A 16 Eläkeläinen 5/2021
E duskunnan kyselytunti lähestyi päättämistään. Puhemies totesi, että hän antaa vielä puheenvuoron edustajille Huutola, Karjula ja Kiljunen ja lopuksi edustaja Hyssälä. MATTI HUUTOLA, joka kertoo puhemiehen nokkeluudesta Vesa Sompin kirjoittamassa kirjassa Heikomman puolella (Otava 2020), valittiin juuri Eläkeläiset ry:n uudeksi puheenjohtajaksi. Matin ei ole tarvinnut ryhtyä sukunimensä edellyttämiin toimiin tuodessaan selkeästi esille linjaansa, jonka sisällön kirjan nimi tuo osuvasti esille. Työtovereidensa puolustajana työmailla ja Rakennusliiton tehtävissä ja lopuksi SAK:n toisena puheenjohtajana hän on voinut toteuttaa linjaansa nojautuen siihen voimaan, jonka järjestäytyminen työntekijöiden edunvalvojalle antaa. Kansanedustajana tuon linjan puolustaminen ulottui koko kansaan. Nyt järjestömme sai peräsimeensä Matin toteuttamaan linjaansa eläkeläisväestön toimeentulon ja elämän laadun parantamiseksi. VIIME VUOSIKYMMENINÄ tehdyt työeläkejärjestelmän uudistukset on suurelta osin neuvoteltu työmarkkinajärjestöjen kesken. Niissä neuvotteluissa Matti on edustanut työntekijäpuolta SAK:n neuvottelijana. Uudistuksilla on ennen kaikkea pyritty turvaamaan eläkkeiden rahoitus. Viimeisimmän uudistuksen arvioitiinkin turvaavan eläkkeet 2080 –luvulle asti. Näiden uudistusten jälkeen puheet ”eläkepommista” ovat vaimenneet, joskin rahoituksen ongelmia nostetaan herkästi esille – viimeksi ennustettua pienempään syntyvyyteen vetoamalla. Rahoituksen pitkän tähtäimen ongelmat nostettiin ainoana asiana mediassa esille myös juuri julkaistussa, tanskalaisen professori Torben M. Andersenin Suomen eläkejärjestelmää koskevassa arviossa. Itse arvio on monipuolinen ja se nostaa esille myös niin pieniä eläkkeitä saavien kuin indeksijärjestelmänkin ongelmia. ON TODENNÄKÖISTÄ, että suunnilleen kymmenen vuoden sykli eläkejärjestelmän tarkistuksissa toteutuu myös jatkossa, siksi on hyvä valmistautua uuteen kierrokseen hyvissä ajoin. Niinpä Matin kokouksen päätöspuheenvuorossaan ehdottama uusi eläkeuudistus tulee ajankohtaiseksi. Uudistuksen keskeiseksi tavoitteeksi tulee nostaa eläkeläisköyhyyden torjuminen. Vaikka eläkejärjestelmän kehittyminen on vähitellen tilannetta kohentanut, on muistettava, että edelleen on suuria eläkeläisryhmiä, joilla on vakavia toimeentulo-ongelmia. Heitä ovat ennen muuta ikääntyneimmät, joiden eläke ei ollut eläkkeelle siirryttäessä vielä ehtinyt karttua lain tavoitteiden edellyttämälle tasolle. Heitä ovat yksin asuvat, joiden jokapäiväisiä elinkustannuksia ei ole puolison eläke jakamassa. Yksin asuvista suurin osa on naisia, joiden työura on jäänyt katkonaiseksi tai sitä ei ole ollut. Heistä monien eläke koostuu pienen työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhdistelmästä. Kansaneläkkeen nopea pieneneminen työeläkkeen karttuessa vaikeuttaa kohtuullisen eläketurvan saavuttamista. Tähän ongelmaan myös eläkejärjestelmäämme arvioinut tanskalaisprofessorikin kiinnitti raportissaan huomiota – sen sijaan suomalainen media ei. ONNEA TEHTÄVÄÄN, Matti! Eläkeläisten edunvalvonnassa Huutola on ihan hyvä nimi. Hyssyttelyn voi jättää taka-alalle, vaikka Hyssälän Liisa onkin mukava ihminen. Huutola Onnea tehtävään, Matti! KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ nossa retkeilyyn. Kurssilla saa ideoita uusien reittien suunnitteluun, retkien valmisteluun, sisällön suunnitteluun sekä tietoa ”retkietiketistä” eli siitä, miten luonnossa on soveliasta toimia. Toimintatiedot talteen Meille on hyvin tärkeätä saada tietää yhdistystemme järjestämästä ulkoja luontoliikunnasta. Erityisesti korona-aikana toteutettua toimintaa on jäänyt kartoittamatta. Tarvitsemme tietoa hankkeemme rahoittajaa, Opetusja kulttuuriministeriötä varten – mutta tieto on hyödyksi myös meille kaikille. Hankkeelle on tehty webropol-kyselylomake, johon pääsee vastaamaan verkkosivuillamme olevan linkin kautta. Kaavakkeessa kysytään yhdistysten järjestämien ulkoliikuntatilaisuuksien määrää, osallistujamäärää sekä säännöllisesti kokoontuvien ulkoliikuntaryhmien ja niihin osallistuvien määrää. Olemme kiinnostuneita yhdistyksen aloittamista uusista luontoliikunnan toiminnoista sekä ”omista innovaatioista”. Jos sähköisen lomakkeen käsittely ei jostain syystä onnistu, lähetämme yhdistykselle pyynnöstä lomakkeen paperisena. Muistutamme vielä yhdistyksille ja henkilöjäsenille tarkoitetusta liikuntavihosta: vihkoon merkityistä suoritteista on tarkoitus tehdä kooste, joka lähetetään Eläkeläiset ry:hyn vuoden loppuun mennessä. Koosteiden perusteella yhdistys voi osallistua palkintojen arvontaan. Lähetämme tarkemmat ohjeet myöhemmin yhdistyspostissa. › elakelaiset.fi/toiminta/liikumme-luonnossa/ › luontoon.fi/etusivu Nyt kannattaa etsiä uusia retkikohteita Hyvä ulkoilusää suosi Varalan urheiluopistolle Tampereelle syyskuun loppupuolella kokoontuneita luontoliikuntakurssilaisia. › LUONTOON.FI antaa ajantasaiset tiedot kansallispuistojen ja muiden Metsähallituksen retkikohteiden palveluista. Sieltä löytyy tietoa myös esteettömyydestä. Metsähallitus ylläpitää kymmeniä esteettömiä ja helppokulkuisia retkikohteita, jotka soveltuvat myös apuvälineillä liikkuville tai helppoja reittejä hakeville. Sairauksien, vammojen, pienten lasten kanssa liikkumisen tai esimerkiksi ikääntymisen mukanaan tuomien haasteiden ei tarvitse olla este luonnossa liikkumiselle ja ainutlaatuisille elämyksille. TI IN A R A JA LA Eläkeläinen 5/2021 17
• Lähtö Helsingin Länsisatamasta tiistaina 13.9.2022 klo 18.30 -Tallinnassa mahdollisuus nousta maihin 14.9.2022 klo 8–12.00 • Paluu Helsingin Länsisatamaan keskiviikkona 14.9.2022 klo 16.00 TULE MUKAAN! Kulje kanssain -risteily on Eläkeläiset ry:n vuoden 2022 päätapahtuma. Risteilylle ovat tervetulleita kaikki jäsenemme ja toimintamme ystävät. Tule kokemaan yhdessäolon iloa, nauttimaan monipuolisesta risteilyohjelmasta, maistelemaan herkullista ruokaa ja vierailemaan kauniissa varhaissyksyisessä Tallinnassa. Risteilyn monipuolisesta ohjelmatarjonnasta jokainen löytää itselleen mukavaa ajanvietettä. Tarjolla on mm. jäsenistömme esittämää ohjelmaa, yhteislaulua, visailuja, ajankohtaisia luentoja, yhdistysten avainhenkilöiden tapaamisia ja tanssia elävän musiikin tahtiin. Tärkeät yhteiskumppanimme tulevat myös mukaan esittelemään toimintaansa ja palveluitaan. RISTEILYLLE PORUKALLA! Paikallisyhdistysten matkavastaavat tiedottavat matkajärjestelyistä, ottavat ilmoittautumiset vastaan sekä keräävät maksut. Innostuitko? Innosta muitakin yhdistyksessäsi ja lähipiirissäsi. Jos matkapäätöstä ei vielä ole yhdistyksessäsi tehty niin sinä voit kavereittesi kanssa kannustaa sen tekemiseen. MUKAAN PÄÄSEE MYÖS YKSITTÄINEN LÄHTIJÄ! Tee oma varauksesi suoraan Matkapojille. RISTEILYN MYYNTI ON AVATTU! Tutustu hinnastoon ja varaustietoihin viereiseltä sivulta. Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Helsinki-Tallinna-Helsinki Silja Europalla Tälle risteilylle lähdetään porukalla! MAKSUAIKATAULU YHDISTYKSILLE Ennakkomaksu 20 €/matkustaja erääntyy maksettavaksi 28.2.2022. Ajalla 1.3. – 30.5.2022 tehdyistä varauksista ennakkomaksu erääntyy maksettavaksi 7 päivän sisällä varauksen tekemisestä. Loppumaksu erääntyy 31.5.2022. MATKALIPUT/LÄHTÖSELVITYS Lähtöselvitys klo 16:00-18:00. Siirtyminen laivaan ja majoittuminen hytteihin klo 17:30 alkaen. Laiva lähtee Helsingistä klo 18:30. Lähtöselvitys tapahtuu terminaalin 2. kerroksessa lähtöselvitysluukuilta klo 16:00 – 18:00. Silja Europa lähtee Länsisataman vanhasta terminaalista T1. Tarkemmat tätä risteilyä koskevat matkaehdot Matkapojat Oy:n sivuilla www.matkapojat.fi/kuljekanssain 18 Eläkeläinen 5/2021
Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuh.19,2 snt/min. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alkaen-hintaisia paikkoja rajoitetusti. matkapojat.fi/kuljekanssain • puh. 010 2323 200 • ma-pe 9-16 Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla • Lähtö Helsingin Länsisatamasta tiistaina 13.9.2022 klo 18.30 -Tallinnassa mahdollisuus nousta maihin 14.9.2022 klo 8–12.00 • Paluu Helsingin Länsisatamaan keskiviikkona 14.9.2022 klo 16.00 MERK ITSE JO NYT PÄIVÄ T ALLAK KAAS I! Eläkeläiset ry:n vuoden 2022 jäsentapahtuma VARAUSTEN TEKEMINEN › Varaaminen alkaa jo tänä syksynä › Paikallisyhdistyksissämme kootaan lähtijät yhteen ja matkavastaavat tekevät ryhmiensä varaukset › hytit valinnan mukaan › ateriat laivalla valinnan mukaan › Eläkeläiset ry lähettää kaikille yhdistyksille tarkempia tietoja risteilystä 16.9.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilyn hinnasto ja varausohjeet postitetaan 14.10.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilylle voi osallistua myös pienellä porukalla tai yksin: seuraa ilmoittelua Eläkeläinen-lehdessä Merkitkää päivät kiireesti yhdistyksen ensi vuoden toimintakalenteriin! TULE MUKAAN! Tule kokemaan yhdessäolon iloa, nauttimaan monipuolisesta risteilyohjelmasta, maistelemaan herkullista ruokaa ja vierailemaan kauniissa varhaissyksyisessä Tallinnassa. Risteilyn monipuolisesta ohjelmatarjonnasta jokainen löytää itselleen mukavaa ajanvietettä. Tarjolla on mm. jäsenistömme esittämää ohjelmaa, yhteislaulua, visailuja, ajankohtaisia luentoja, yhdistysten avainhenkilöiden tapaamisia ja tanssia elävän musiikin tahtiin. Tärkeät yhteiskumppanimme tulevat myös mukaan esittelemään toimintaansa ja palveluitaan. Vastuullinen matkanjärjestäjä: … Eteenpäin, pystypäin, muistot kantaa, voimaa antaa, kulje kanssain näin… Sävellysja sanoituskilpailumme voittaja Kulje kanssain (säv. ja san. Reijo Westerholm) ELÄKELÄISET RY JÄSENTAPAHTUMA Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla Risteilyhinnat Henkilöhinta määräytyy hyttiluokan ja sen mukaan montako henkilöä hytissä majoittuu Executive 1:lle 415 € Executive 2:lle 215 € DeLux 1:lle 290 € DeLux 2:lle 145 € A 1:lle 140 € A 2:lle 69 € A 3:lle 49 € A 4:lle 39 € B 2:lle 59 € B 3:lle 43 € B 4:lle 35 € B2s 1:lle (kerrosvuode) 75 € B2s 2:lle (kerrosvuode) 44 € C 1:lle 89 € C 2:lle 49 € C 3:lle 36 € C 4:lle 29 € Hintaan sisältyy: • Eläkeläiset ry:n risteily valitussa hyttiluokassa • Monipuolinen ohjelmatarjonta • Laivan viihdetarjonta Laivaruokailut lisämaksusta. Kaikki kattausajat vahvistetaan myöhemmin. Teemme pöytävaraukset yhdistyksittäin. Alla olevat hinnat ovat voimassa vain etukäteen ostettaessa. Suosittelemme aterioiden ostamista etukäteen. Grande Buffet Buffet -illallinen sis. buffetjuomat 34 €/hlö Meriaamiainen 13 €/hlö Buffet-lounas sis. buffetjuomat 26 €/hlö Grill House ja Tavolata á la carte -ravintolat Illalliskuponki 34 €/hlö Lounaskuponki 26 €/hlö Kuponki käy maksuna laskun loppusummasta Laivaruokailut Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla • Lähtö Helsingin Länsisatamasta tiistaina 13.9.2022 klo 18.30 -Tallinnassa mahdollisuus nousta maihin 14.9.2022 klo 8–12.00 • Paluu Helsingin Länsisatamaan keskiviikkona 14.9.2022 klo 16.00 MERK ITSE JO NYT PÄIVÄ T ALLAK KAAS I! Eläkeläiset ry:n vuoden 2022 jäsentapahtuma VARAUSTEN TEKEMINEN › Varaaminen alkaa jo tänä syksynä › Paikallisyhdistyksissämme kootaan lähtijät yhteen ja matkavastaavat tekevät ryhmiensä varaukset › hytit valinnan mukaan › ateriat laivalla valinnan mukaan › Eläkeläiset ry lähettää kaikille yhdistyksille tarkempia tietoja risteilystä 16.9.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilyn hinnasto ja varausohjeet postitetaan 14.10.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilylle voi osallistua myös pienellä porukalla tai yksin: seuraa ilmoittelua Eläkeläinen-lehdessä Merkitkää päivät kiireesti yhdistyksen ensi vuoden toimintakalenteriin! TULE MUKAAN! Tule kokemaan yhdessäolon iloa, nauttimaan monipuolisesta risteilyohjelmasta, maistelemaan herkullista ruokaa ja vierailemaan kauniissa varhaissyksyisessä Tallinnassa. Risteilyn monipuolisesta ohjelmatarjonnasta jokainen löytää itselleen mukavaa ajanvietettä. Tarjolla on mm. jäsenistömme esittämää ohjelmaa, yhteislaulua, visailuja, ajankohtaisia luentoja, yhdistysten avainhenkilöiden tapaamisia ja tanssia elävän musiikin tahtiin. Tärkeät yhteiskumppanimme tulevat myös mukaan esittelemään toimintaansa ja palveluitaan. Vastuullinen matkanjärjestäjä: … Eteenpäin, pystypäin, muistot kantaa, voimaa antaa, kulje kanssain näin… Sävellysja sanoituskilpailumme voittaja Kulje kanssain (säv. ja san. Reijo Westerholm) Hinta/hlö Tiedustelut sekä varaukset 12.10.2021 alkaen Matkapojat Oy p. 010 2323 200 (ma-pe 9-16) ryhmat.tampere@matkapojat.fi www.matkapojat.fi/kuljekanssain Bussi (max 13m) + kuljettaja laivaan 290 € • Pelkkä kuljettajalippu laivaan 73 € / kuljettaja Hinta sisältää hyttipaikan sekä ateriat laivalla Eläkeläinen 5/2021 19
JÄRJESTÖ Verkkokurssit täydentävät syksyn lähikursseja YLÖS, ULOS ja Eläkeläiset ry:n liikuntakurssille! On aika tavata ja vaihtaa kuulumisia siitä, miten liikuntatoiminta teidän yhdistyksessänne on tauon jälkeen lähtenyt käyntiin. Kulje kanssain -liikuntakurssilla 19.-22. lokakuuta tarjoamme perustietoa kuntoliikunnasta, hyödynnämme uusimpia Luontoa aistien -materiaaleja sekä tanssihankkeessamme tuotettuja helppoja pikkutansseja. Oletko uusi ohjaaja yhdistyksessänne? Tältä kurssilta saat mukaasi pieniä taukoliikuntatuokioita, joilla kerhossa pääsee heti alkuun. Opetusmateriaalina käytämme Eläkeläiset ry:n monipuolista liikunta-aineistoa ja Työväen Urheiluliitto TUL:n kanssa yhteistyössä tuotettua Ikiliikuttaja-koulutusaineistoa. Ensi vuoden syyskuussa, Kulje kanssain -jäsenristeilyllä (lue siitä sivulta 18), voimme taas seistä vieri vieressä ja iloita yhdessä liikkumisesta. Risteilyn Esiintymisohjelma sopii myös uusille liikuntaryhmille. Riittää, jos sinulla on parisi, silläkin pääsee esiintymisohjelmaan mukaan. Tule kurssille oppimaan liikuntaesityksiä niin risteilylle, kuin myös omiin paikallisyhdistyksiin. Käytännön tekemisen ohella keskustelemme ohjaajan roolista iäkkäiden liikunnan innostajina ja kannustajina. Pohdimme yhdessä, missä eri muodossa liikuntaa voi yhdistyksissä toteuttaa, mitkä asiat askarruttavat. Tule mukaan ja teemme yhdessä liikunnasta iloisen asian. EVA RÖNKKÖ HANNELE PITKÄ-LIUKKONEN Lokakuun liikuntakurssi kokoaa yhdistysten ohjaajia yhteen ja suuntaa katseen kohti ensi syksyn risteilyä Nyt päästään taas liikuntakurssille! Kuva kurssilta muutaman vuoden takaa. SYYSKAUDEN KURSSIT jatkuvat. Tulossa ovat vielä Kulje kanssain -liikuntakurssi, musiikkija esiintymistaidon kurssit sekä viestintäja kotisivukurssit. Lähikurssit pidetään Tampereen Urheiluopisto Varalassa ja Kuopion Rauhalahdessa. Lähikurssien lisäksi ohjelmassa on verkkokursseja. Verkkokurssien aiheita ovat yhdistystoiminta ja taloudenhoito. Tarjoamme lisäksi kursseja, jotka tutustuttavat verkkoympäristössä opiskeluun. Näillä kursseilla opetellaan etäyhteysohjelmien sekä pilvipalvelujen käyttöä yhdistystoiminnan apuna. Yhdellä verkkokurssilla ideoidaan, miten etäyhteyksien avulla voi tuoda uutta ohjelmaa yhdistyksen kerhoon. Ohjelmaan kuuluu myös vertaisopastajien foorumi. Syyskauden kurssit löytyvätviereiseltä sivulta. Yhdistykset itse järjestämään kursseja Monet aluejärjestömme ja paikallisyhdistyksemme ovat tottuneet järjestämään kursseja itse. Eläkeläiset ry kannustaa muitakin jäsenyhdistyksiään kurssijärjestämiseen. Omien kurssien järjestämisessä on hyviä puolia: yhdistys voi valita itselleen parhaiten sopivan sisällön; valita jäsenistölle mieluisimman ajan ja paikan; itse järjestetty kurssi innostaa kaikkein parhaiten jäseniä osallistumaan. Kursseille voi hakea kurssitukea Kansan Sivistystyön Liitto KSL -opintokeskuksesta. Kurssituki on 30 € / jokaiselta 45 minuutin oppitunnilta. Tuki kattaa korkeintaan 50 % valtionapuun oikeuttavista kurssikustannuksista. Sellaisia ovat esimerkiksi koulutustilavuokrista, opintoaineistoista, tarjoiluista johtuvat tai kouluttajan matkaja palkkiokustannukset. Kurssituen saamiseksi koko ensi vuoden suunniteltujen kurssien kurssitunnit varataan yhdellä kertaa opintokeskuksesta 1.-30.11. Kurssitunteja varattaessa riittää, että suunniteltujen kurssien aihe ja kesto ovat selvillä. Kurssin tarkkaa ajankohtaa ei vielä tässä vaiheessa tarvita. Kurssin keston pitää olla vähintään neljä oppituntia ja osallistujia vähintään kahdeksan henkeä. Kurssiasiointi hoidetaan KSL:n sähköisessä Tiramisu-palvelussa. Sinne pääsee verkkosivujen osoitteesta ksl.fi/tukea-jarjestoille/kurssituki/ Kurssisuunnittelija Ksenia Peltovuori neuvoo, miten kurssin järjestämisessä edetään. Ksenia Peltovuori, puh. 040 725 6171, sähköposti: ksenia.peltovuori@ksl.fi Toimintatonnikin sopii kurssitoimintaan Niin sanottu Toimintatonni-avustus sopii myös kurssitoimintaan. Avustuksella voi hankkia koulutuspalveluita KSL:stä tai muilta toimijoilta. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi KSL:n tuottamat tilauskoulutukset tai avoimet kurssit. Toimintatonnia ei voi sen sijaan käyttää kursseilla, joille haetaan kurssitukea eikä Eläkeläiset ry:n tuottamaan toimintaan. Tänä syksynäkin ehtii järjestämään kurssin Kursseja ehtii järjestämään vielä tämänkin vuoden puolella, jos siihen on halua ja tarvetta. Jos yhdistyksen tarvitsemat kurssitunnit ovat jääneet varaamatta, niistä voi sopia Eläkeläiset ry:n kanssa. Järjestömme käyttöön on varattu tavanomainen kurssituntimäärä, josta korona-ajan vuoksi suurehko osaa jää käyttämättä. Asiassa kannattaa olla yhteydessä järjestön koulutussuunnittelija Tiina Rajalaan. Neuvomme ja opastamme mieluusti muutenkin yhdistysten kurssiasioissa. TIINA RAJALA Iloa ja hikeä uudesta pallopelistä UUTENA KOKEILUNA pelattu ”pehmeä lentopallo” sai suuren suosion ulkoliikuntapäivässä Vantaan Kuusijärvellä. Tapahtuman järjesti Tikkurilan Eläkeläiset yhdessä Vantaan maahanmuuttajapalveluiden kanssa. Pehmeämmässä sovelluksessa palloa lyöntien sijasta palloa heitetään joukkuetovereille tai verkon yli. Pallo otetaan joka kerta kiinni ja heitetään rauhassa pelikaverille. Pehmeä pallo on iäkkäämmillekin turvallinen tapa harrastaa joukkuepeliä. Aivan ihana peli, tätä voisi kyllä pelata meillä salissakin, kommentoi Margareetta Lindfors pelin jälkeen Myös Aila Moilaselle uusi peli oli hyvä kokemus. Vaikka ei olisi aikaisemmin lentopalloa pelannut, tämä onnistuu, sillä tätä peliä voi pelata alussa hitaammin. Kun pallon kanssa tulee tutuksi ja tietää, miten kentällä toimitaan, muuttuu peli myös nopeammaksi. Tikkurilan yhdistyksen puheenjohtaja Matti Savolainen lupasi ottaa selvää, löytyisikö Puistokulman isosta salista tilaa, jotta uutta peliä päätäisiin kokeilemaan uudestaan. Peliä oli opettamassa Sporttia kaikille ry:n Marina Robush. EVA RÖNKKÖ Itse järjestetty kurssi innostaa kaikkein parhaiten jäseniä osallistumaan.” 20 Eläkeläinen 5/2021