Eläkeläinen 05/2020 - Lehtiluukku.fi

Tunturien lumoa 24 | Vaiettua historiaa näyttämöllä 28 | ”Eläkeläisjärjestöt tuovat syvyyttä ja laatua palveluihin” 40 Marraskuussa tarjoamme verkkokoulutusta 17 5/2020 | 15. lokakuuta 2020 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Historioitsija Henrik Meinander painottaa, että suomalaisten perinteinen elinkaari on kokenut suuria muutoksia sodan jälkeen. 4 Kurkistuksia historian kaleidoskooppiin
sin riitä ratkaisemaan eriarvoisuutta palveluiden edessä. Sen täydennyk seksi tarvitaan muuta lainsäädäntöä, jolla poistetaan ihmisten taloudelli sesta asemasta, sosiaalisesta taustas ta sekä asuinpaikasta johtuvaa eriar voisuutta. TOINEN ISO asia, joka hiukan on jää nyt koronan varjoon, on vanhuspal velujen valvonta. Siihen on kiinnitet tävä jämäkämmin huomiota, ja hoi don ja hoivan laiminlyönnit on estet tävä. Meillä ei voi olla järjestelmää, joka antaa kohdella ikäihmisiä hei kosti. Arvokas vanhuus kuuluu jokai selle. Jos systeemi ei toimi, se on val vonnan kautta pantava toimimaan. Y hteiskunnan turvaverkot olivat lujilla keväällä koronakriisin iskiessä. Hyvinvointipalveluihin ja terveysviranomaisiin vuosien mittaan kohdistu neet leikkaukset olivat osasyynä siihen, että mo nin paikoin oltiin vaikeuksissa henkilöstön ja resurssien riittävyyden kanssa. Ehkä kaikkein vaikeinta on ollut niillä yksinäisillä elä keläisillä, joilla ei ole tietoteknisiä valmiuksia internetin, videopuheluiden ja älylaitteiden käyttöön. Kiitoksen an saitsevat siksi esimerkiksi ne kunnat, joissa soitettiin kaikille ikäihmisille kotiin ja tiedus teltiin vointia. Tämä tuki tuli varmasti tar peeseen ja esti ongelmia kärjistymästä. YHTEISKUNNAN TUKIVERKKOJEN pettäes sä korostuu myös järjestöjen tekemä työ. Jär jestöille ei tule ulkoistaa julkisia palveluita, mutta sosiaalisten suhteiden ylläpidossa ja terveyden edistämisessä järjestöjen työ tukee ja täydentää hyvinvointivaltiotamme. Kansa laisjärjestöillä on suora yhteys ihmisiin, ne kokoavat yh teen ja olemassaolollaan puolustavat ja suojaavat ihmisiä ja vievät heidän asiaansa eteenpäin. Kansalaisjärjestöt toimivat myös linkkinä ihmisten ja viranomaisten välillä. Järjestöjä kuullaan, ne antavat lau suntoja lakihankkeisiin ja osallistuvat uudistuksia val misteleviin työryhmiin. Järjestöjen aloitteesta ovat aika naan myös käynnistyneet monet yhteiskunnan uudistuk set. Järjestöjen oikeutus ja vahvuus ovat suora yhteys jä senistöön ja kontakti ihmisiin. YHTEISKUNNAN TOIVOISI todella näkevän järjestöjen tekemän työn arvon. Esimerkiksi eri eläkeläisjärjestöissä toimii kymmeniä tuhansia vapaaehtoisia, joiden tekemä työ on hyvinvointiyhteiskunnallemme korvaamaton ta. Järjestöjen kautta tapahtuva, usein huomaamaton ennalta ehkäisevä työ, ihmisten tavoittaminen ja yh teen kokoaminen on toimintaa, jonka jatkuvuudes ta kannattaa myös valtion kantaa huolta. Valtiovarainministeriön esityksessä valtion ensi vuoden talousarvioksi oli sosiaali ja terveysjär jestöjen julkista tukea leikattu rajusti. Eläke läiset ry on ollut muiden järjestöjen kans sa mukana vastustamassa voimakkaas ti järjestöjen tuen leikkausta. Onneksi näyttää siltä, että julkisen keskustelun ja poliittisen harkinnan seurauksena pelät tyjä leikkauksia ei ole tulossa. On huo jentavaa nähdä, että nykyinen Suomen hallitus antaa arvoa järjestöjen työlle. JAN KOSKIMIES, PÄÄTOIMITTAJA PÄIVITTÄISEN UUTISVIRRAN huo lestuttavia otsikoita seuratessa unoh tuu helposti, että yhteiskunnassa on tällä hetkellä menossa eteenpäin mo nia hyviä ja tärkeitä hankkeita. Kannatan vankasti esimerkik si soteuudistuksen edistämistä. So tejärjestelmän kauttahan meidän pi tää saada entistä toimivampia palve luja niitä tarvitseville ihmisille. Mo ni ikäihminen näitä palveluja kovasti tarvitsee. Olisikin tärkeää, että ikäih miset otettaisiin nykyistä paremmin mukaan myös uudistuksen valmiste lutyöhön. Eläkeläisjärjestöt ovat yhdessä ot taneet asiaan kantaa. Muistutamme myös siitä, että soteuudistus ei yk Eläkeläisen ääni kuuluu Sote ja vanhushoiva keskiössä 5/2020 Kannen kuva Juha Drufva Tunturien lumoa 24 | Vaiettua historiaa näyttämöllä 28 | ”Eläkeläisjärjestöt tuovat syvyyttä ja laatua palveluihin” 40 Marraskuussa tarjoamme verkkokoulutusta 17 5/2020 | 15. lokakuuta 2020 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Historioitsija Henrik Meinander painottaa, että suomalaisten perinteinen elinkaari on kokenut suuria muutoksia sodan jälkeen. 4 Kurkistuksia historian kaleidoskooppiin Digitaidot pelissä Ulkomaalaistaustaiset ikäihmiset testasivat kortteja. 16 Riittikö rakkaus? Ada Juvonen kirjoitti ”hullusta ja suuresta rakkaudesta.” 18 Hissi helpottaa arkea Jälkiasennettava hissi voi olla muuttoa parempi ratkaisu. 38 Makeaa lautasella Herkkuihin voi kätkeä kaikenlaista terveellistä. 36 Juhlat Melankärjessä Valkeakoskella oltiin ylpeitä vanhenemisesta. 40 Vakiot Kalevin kynästä 13 Kurssikalenteri 17 Limpan 21 Tuula-Liina Varis 27 Runopysäkki 34 SENNI JA SAFIRA POIMINTA Kansalais järjestöillä on suora yhteys ihmisiin.” PUHEENJOHTAJALTA MARTTI KORHONEN PÄÄKIRJOITUS ”Lääkärit ja lääketeollisuus näkevät asian hyvin eri tavalla kuin vanhukset itse ja heidän läheisensä.” Mirja Arajärvi Kirjeitä mummolasta blogissa. Lue blogejamme: elakelaiset.fi/blogit 2 Eläkeläinen 5/2020
AJASSA TEKSTI TUOMAS TALVILA KUVA TURKKA TUOMINEN O sana Eläkeläiset ry:n Toimintasyksy 2020 -kokonaisuutta on paikallisyhdistyksiä kannustettu käynnistämään syksyn toimintaansa ulkoilmassa ja järjestämään syysja lokakuun aikana kävelyja kuntoliikuntatreffejä. Näin teki muiden muassa varsinaissuomalainen Kaarinan Eläkeläiset ry, joka aloitti elokuussa vierailulla Kaarinan Hovirinnassa olevaan senioripuistoon. Kaupungin erityisliikunnan suunnittelija Päivi Mecklin esitteli osallistujille puiston lukuisia, juuri senioreille ja liikuntarajoitteisillekin suunnattuja laitteita, joilla jokainen voi harrastaa liikkumista omassa tahdissaan ja omien kykyjensä rajoissa. Seuraavalla viikolla kohteena oli Littoisten Verkatehdas. Siellä tutusttiin hyvin säilyneen ja suojellun tehdasmiljöön elämään. Itse tehdasrakennuksen lisäksi alue on kokonaisuudessaan säilytetty entisellään, vaikka käyttötarkoitukset ovatkin muuttuneet. – Retken lopuksi juotiin kahvit alueen vanhan kaivon kannella. Pysähdyimme myös Littoisten työväentalolle, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Raija Raittio. Viimeisin retki tehtiin Turkuun, Ruissalon Kasvitieteelliseen puutarhaan. – Upeiden oppaiden johdolla saimme tutustua eksoottisiin kasveihin eri puolilta maailmaa. Ja näitä kasveja oli todella paljon. Olimme aivan ihastuksissamme! Puutarhasta kaarinalaisten retki jatkui Honkapirtille syömään hernekeittoa ja lihapullia. – Kuljettajamme innostui vielä lopuksi esittelemään Ruissalon aluetta: Saaroniemen leirintäaluetta, hotellialuetta, jossa veteraanejakin kuntoutetaan ja lopuksi kävimme vielä Ruissalon Kansanpuistossa, jossa Ruisrockia on järjestetty jo vuosikymmeniä, Raija Raittio kertoo. Ruissalon Kasvitieteellisen puutarhan eksoottisten kasvien kirjo ihastutti retkeläisiä. Olimme aivan ihastuksissamme!” Syksy aloitettiin retkeilemällä Kaarinan Eläkeläiset vältteli kokoustiloja tutustumalla lähi seudun kohteisiin – korona rajoitukset huomioiden. Eläkeläinen 5/2020 3
YHTEISKUNTA H elsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander purkaa uudessa teoksessaan Kaleido skooppi Suomen historian kipupisteitä ja solmukohtia ja etsii historiamme suurta linjaa niin Zacharias Topeliuksen ja Johannes Virolaisen elämänkertojen kuin Unioninkadun historian kautta. Jo kirjan nimi antaa ymmärtää, että menneisyyden tapahtumat muuttavat muotoaan tarkastellessamme niitä uusista näkökulmista ja kertovat meille koko ajan uusia kertomuksia. Meinanderilta sopii kysyä, mitkä ovat ikäihmisten ja eläkeläisten kannalta merkittävimmät ”kaleidoskoopit”, eli elämänlaadun parannukset sodanjälkeisessä sekä 1960-luvun jälkeisessä Suomessa? – Ensimmäisenä tulee mieleen vuodesta 1949 lähtien maksetut vanhuuseli kansaneläkkeet, vuoden 1963 työeläkelaki, sekä tietenkin sosiaalija terveydenhuollon tason parantuminen. Esimerkiksi 1970-luvun jälkeen terveydenhuolto on objektiivisesti ottaen parantunut huomattavasti, vaikka nykyistä julkista terveydenhuoltojärjestelmää kritisoidaankin julkisuudessa ajoittain kiivaastikin. – Tämä johtuu siitä, että kansalaisten vaatimustaso terveydenhuollon suhteen on muuttunut kriittisemmäksi elintason kohoamisen, kaupungistumisen ja koulutustason paranemisen myötä. Toisaalta lääketiede on kehittynyt huimasti viimeisen 50 vuoden aikana. Toinen merkittävä muutos Meinanderin mielestä on tapahtunut siinä, että todella raskaat, kehoa kuluttavat ja rikkovat työt ovat teknologian kehityksen myötä vähentyneet huimasti. Elintasosairaudet ovat tulleet tilalle, mutta ne eivät lyhennä ihmisen elinikää kuten vakavat fyysiset rasitussairaudet. Sydänja verisuonisairaudet ovat vähentyneet selvästi. – Ravinnon monipuolistumisen myötä ja nämä edelliset seikat huomioiden on yhteissummana suomalaisten elinajanodote noussut 1940-luvulta naisilla 62 vuodesta peräti 84 vuoteen ja miehillä 55 vuodesta jo 78 vuoteen. Meinander muistuttaa, että nykyään 60–70-vuotiaat ovat neli-viisikymppisen näköisiä verrattuna 70 vuoden takaisen ajan ihmisiin. Siksi myös perinteinen suomalaisen ihmisen kolmikantainen elinkaari, eli nuoruus ja opiskelu, aikuisikä ja työelämä sekä lopuksi vanhuus ja eläkevuodet eivät enää oikein päde. – Koska Suomessa on lähes 1,5 miljoonaa eläkeläistä, he ovat erittäin merkittävä äänestäjäryhmä. Heidän ikäluokkansa on ollut perinteisesti poliittisesti ja yhteiskunnallisesti aktiivista ja on sitä paljolti edelleen. Tietenkin tämä eliniän pidentyminen on myös tulevaisuudessa merkittävä kysymys esimerkiksi eläkeiän nostamisen suhteen. SUOMALAISEN yhteiskunnan kehityksen kannalta Meinander pitää 1970-luvulla peruskouluun siirtymistä yhtenä merkittävämpänä ja kauaskantoisimpana sodan jälkeisenä uudistuksena. – Kun Ruotsissa peruskoulujärjestelmä käytännössä purettiin, se johHistorian kipupisteitä ja solmukohtia Historioitsija Henrik Meinanderin mukaan peruskouluun siirtyminen on ollut sodanjälkeisen Suomen kauaskantoisin uudistus. Historian kaleidoskooppi näyttää merkittäviä parannuksia myös ikäihmisten ja eläkeläisten elämänlaadussa. TEKSTI JA KUVAT JUHA DRUFVA Sadan vuoden takainen maailmantilanne muistutti paljon nykymenoa.” ti arvosanojen inflaatioon. Suomessa onneksi peruskoulujärjestelmä on säilytetty, se tuo tasavertaisuutta, sekä mahdollistaa sosiaalisen liikkuvuuden koulutuksen avulla. Lisäksi se on merkittävä yhteiskunnallisen luottamuksen ja yhteiskuntarauhan ylläpitäjä. SKDL esitti peruskouluun siirtymistä jo vuoden 1947 kulttuuripoliittisessa ohjelmassaan ja SDP:n puolelta sen aktiivisimpia ajajia oli viidesti opetusministerinä toiminut Reino Oittinen (1912–78). Hän toimi myös kouluhallituksen pääjohtajana vuosina 1950–72. KALEIDOSKOOPPI -kirjassaan Meinander katsoo, että maailman vuoden 1914 tapahtumat olisivat voineet kehittyä hyvin moneen suuntaan. Ne kuitenkin johtivat ensimmäisen maailmansotaan. – Saksan, Venäjän, Iso-Britannian sekä Itävalta-Unkarin välillä vallitsi tuolloin pattitilanne. Suomessa oli tuolloin jo yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, mutta eduskunta oli melko voimaton, koska Venäjän keisari pystyi hajottamaan eduskunnan mielensä mukaan. Suuri kysymys oli se, miten nämä muut demokratialta lukitut keisarija kuningaskunnat olisi saatu purettua rauhanomaisesti niin, että ne olisivat siirtyneet edustukselliseen demokratiaan ilman sotaa. – On muistettava, että Venäjän talouskasvu oli 1900-luvun alussa Euroopan nopeinta, ja se veti myös Suomen mukaan talouskasvuun. Saksassa myös ilman ensimmäistä maail4 Eläkeläinen 5/2020
mansotaa olisi reformistinen kehitys jatkunut. Rautatie kytki Suomen talouden tiiviisti Venäjän yhteyteen, samalla tietenkin myös sen turvallisuuspolitiikkaan. Meinanderin mukaan ei riitä, että katsotaan esimerkiksi kesäkuun 28. päivänä 1914 kajahtaneiden Sarajevon laukausten aiheuttaneen ensimmäisen maailmansodan syttymisen. Sodan syttymisen perimmäiset syyt muhivat jo 1890-luvulla alkaneessa nopeassa teknisessä kehityksessä sekä suurvaltojen jyrkkenevässä kilpailussa siirtomaiden hallinnasta. – Rautatiet, sähkö, puhelinverkot, painotekniikan ja tiedotusvälineiden nopea kehitys olivat merkittävää tekijöitä. Kaikki nämä yhdessä voimistivat erilaisia poliittisia vaatimuksia uudenlaisista poliittisista oikeuksista. Lisäksi 1900-luvun alku muistutti nykyistä aikaamme, kun uuden teknologian kehityksen vanavedessä syntyi suuria rikkauksia ja räikeitä tuloeroja eri yhteiskuntaluokkien kesken. Yhtenä merkittävänä tekijänä oli myös Saksan ja Venäjän liiton purkautuminen, joka oli ollut edullinen varsinkin Saksan kehitykselle. Olen kirjoittanut tästä artikkelin nimellä ”Pitkä 1900-luku.” Henrik Meinanderin mukaan Helsingin Unioninkadulla on lukuisia muistomerkkejä Suomen historian merkittävistä tapahtumista. KUKA? Henrik Meinander › syntynyt 19.5.1960 Helsingissä › Isä arkeologian professori Carl Fredrik Meinander, äidinisä taloushistorioitsija Hugo Edvard Pipping. › Väitellyt filosofian tohtoriksi Suomen ja Skandinavian historiasta. › Helsingin yliopiston filosofian professori vuodesta 2001. › Puoliso, neljä lasta ja lapsenlapsi Eläkeläinen 5/2020 5
Oliko ensimmäinen ja toinen maailmansota itse asiassa yksi ja sama sota, samojen poliittisten ristiriitojen ratkaisemisyrityksiä? – Pitää muistaa kuinka lyhyt aikakausi noiden sotien välillä oli, vain 20 vuotta. Veriset sodat olivat seurauksia, eivät syitä. Vuoden 1919 Versailles´n rauhansopimuksen ehdot olivat lopulta aivan erilaiset kuin ne ehdot, joilla Saksa alun perin hyväksyi aselevon marraskuussa 1918. Suomi sai puolestaan vuoden 1920 Tarton rauhansopimuksessa itselleen Petsamon. Saksahan rakensi tien Petsamoon 1940-luvun alussa, ja suunnitelmissa oli kai myös rautatien rakentaminen. HENRIK MEINANDER julkaisi viime vuonna teoksen Samaan aikaan – Suomi ja maailma 1968. Olemmeko edistyneet vuoden 1968 ihanteista ja päämääristä oikein mihinkään suuntaan? – Itä-Eurooppa on sen jälkeen vapautunut Neuvostoliiton vaikutusvallasta, eikä Neuvostoliittoa ja Varsovan sotilasliittoa enää ole. Näille maille tämä oli tärkeää. Kuitenkin samaan aikaan liberaalidemokratia on heikentynyt markkina-arvoltaan. Edustuksellisen demokratian arvostus on vähentynyt maailman mitassa. Suurpääoman ja autokratioiden valta on puolestaan huomattavasti kasvanut. – Suora demokratia on sosiaalisen median kautta lisääntynyt. Olen kuitenkin miettinyt paljon sitä, voidaanko satunnaisilla kokoontumisilla muuttaa pitkäjänteisesti yhteiskuntaa. Minusta edustuksellinen demokratia on tällä hetkellä epätahdissa kansalaismielipiteen kanssa. Tyytymättömyyttä osoitetaan esimerkiksi identiteettipolitiikan kautta. – Mutta kysymys kuuluu, vaikuttaako tällainen toiminta aidosti ennen kaikkea rakentavasti yhteiskunnallisiin uudistuksiin edustuksellisen demokratian kautta, koska edustuksellisen demokratian kautta tehtävät uudistukset vaativat pitkäjänteisyyttä ja lukuisia poliittisia kompromisseja. Samoin suuret ja yhteiskuntaa vahvistavat uudistukset vaativat aina talouskasvua, eli kasvavia resursseja, ja tämä on ainaista poliittista heiluriliikettä. – Se on melkoista arvausleikkiä, mitä edellytyksiä vaaditaan, että demokratian voimavarat säilyvät ja lisääntyvät, jotta kansanvalta pysyy vakaana. Esimerkiksi sosiaalidemokraatit, maalaisliitto ja osa edistyspuolueesta varmisti, että vuonna 1919 Suomesta tuli tasavalta eikä monarkia. Se oli merkittävä poliittinen teko. M iten tulevaisuudessa historioitsijat keräävät tietoja henkilöhistorioihin, kun kirjeenvaihto on yhä niukempaa kun viestit katoavat nettiavaruuteen? – Esimerkiksi USA imuroi suurin piirtein kaiken tiedonkulun, mitä netissä ja kännyköissä liikkuu. Itse olen lahjoittanut satatuhatta sähköpostikirjettäni arkistoon. Eli tämä valtava datamäärä säilyy ja paperiarkistoja digitalisoidaan. Tietoa on digimuodossa tarjolla valtavia määriä, on vain osattava tehdä oikeita valintoja, kun tietää, mitä etsii. Hyvään historialliseen tekstiin sisältyy kuvaus, kertomus ja analyysi. Mutta monisanaisuus ei lisää syvyyttä, useimmiten se on pelkkää jaarittelua. Johtopäätösten tekeminen on ammattihistorioitsijan perustehtävä, historian professori Henrik Meinander toteaa. J.V. Snellman katsoi, että historia ilmenee ainoastaan nykyisyydessä, ja sen vuoksi jokainen sukupolvi joutuu kirjoittamaan historian tulkinnan uusiksi. Henrik Meinander on samoilla linjoilla, koska menneisyys on koko ajan läsnä keskusteluissa, ja se muuttaa historian kulttuurikäsityksiä. – Esimerkiksi kirjoituksessani ”Katu poliittisena tekstinä” käsittelen Helsingin Unioninkatua. Tuskin on olemassa toista katua ja pääväylää Suomessa, johon olisi keskittynyt yhtä monta poliittista tapahtumaa ja historiallista muistomerkkiä sekä siksi myös kollektiivisia muistoja ja mielleyhtymiä kuin juuri Unioninkadun akselin varrelle. – Perinteisen historiatieteen menetelmin dokumentoitu ja laadittu kuvaus Unioninkadun eri vaiheista luo vankan pohjan historiallisten tapahtumien merkitysten muuttumiselle. Voidaan sanoa, ettei yhteinen tai kollektiivinen muisti ole mikään pysyvä suure tai ilmiö, vaan alati muuttuva ja eri painotuksia saava. Parhaillaan Meinander kirjoittaa Kalevi Sorsan (1930–2004) elämäkertaa, joka ilmestyy syksyllä 2022. Sorsa oli Suomen pitkäaikaisin pääministeri, 3653 päivää, eli tasan 10 vuotta, neljässä hallituksessa. – Sorsan arkisto on laaja. Hänen pääministerikautensa osuivat Kekkosen ja Koiviston hyvinvointivaltion rakentamisen kulta-aikaan. SDP oli avainasemassa politiikassa 197080 -luvuilla. Siksi Sorsan rooli on noiden vuosien tapahtumissa hyvin kiinnostava, ja 70-luvun puolivälissä ruvettiin puhumaan, tuleeko Sorsasta Kekkosen seuraaja. Neuvostoliiton hajoaminen oli tärkein syy, miksi niin ei käynyt, eikä Sorsasta tullut presidenttiä vuonna 1994, Meinander pohtii. JUHA DRUFVA Teoksia: Henrik Meinander: Kaleidoskooppi – Tutkielmia Suomen historiasta. Toimittaja: Ulla Paavilainen. Käännökset: Heli Tennilä ja Jouko Nurmiainen. Siltala 2020. Henrik Meinander: Samaan aikaan – Suomi ja maailma 1968. Toimittaja: Ulla Paavilainen. Kääntäjä: Kari Koski. Siltala 2019. Historian tulkinnat muuttuvat jatkuvasti On melkoista arvausleikkiä, miten demokratian voimavarat säilyvät ja kansanvalta pysyy vakaana.” YHTEISKUNTA – Suomalaisten elinkaari on kokenut suuria muutoksia sodan jälkeen, Henrik Meinander muistuttaa. 6 Eläkeläinen 5/2020
ME ELÄKEIKÄISET käytämme paljon sosiaalija terveyspalveluja. Monille kertyy lukuisia terveyskeskuskäyntejä vuodessa. Lisäksi on niitä, joille kotisairaanhoito, pitkäaikainen tehostettu palveluasuminen tai laitoshoito on välttämätöntä. Sosiaalija terveysministeriö antoi syyskuussa eduskunnalle esityksen sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksulain uudistamiseksi. Asia on kaikkien palvelujen käyttäjien, myös eläkeläisten kannalta mitä tärkein. Asiakasmaksut ovat olennainen tekijä, kun mietitään keinoja parantaa eläkeläisten toimeentuloa. Jos asiakasmaksuja nostetaan, pieniin eläkkeisiin tehdyt korotukset helposti mitätöityvät. Se, mistä palveluista ei peritä asiakasmaksuja, ja se, miten ja ketkä päättävät maksujen enimmäismääristä ja niistä poikkeamisesta, on iso yhteiskunnallinen kysymys. Maksulinjauksilla joko kavennetaan tai kasvatetaan väestöryhmien toimeentuloja terveyseroja. Ehkäisevää työtä ja perusterveydenhuoltoa voidaan vahvistaa tai heikentää maksujen avulla. LAKIESITYS LAAJENTAA palvelujen maksuttomuutta. Perusterveydenhuollon lääkärikäyntien maksuttomuuteen eivät uudistukseen varatut eurot riittäneet. Suunta on kuitenkin oikea: maksuja ei enää lain voimaantulon jälkeen perittäisi käynneistä perusterveydenhuollon sairaanhoitajan vastaanotolla ja avosairaanhoidon mielenterveystyöstä perusterveydenhuollossa. Myös alle 18-vuotiaiden poliklinikkakäynnit olisivat jatkossa maksuttomia. Terveysneuvonta ja -tarkastukset, seulontatutkimukset sekä äitiysja lastenneuvolakäynnit ovat edelleen maksuttomina. Maksukatto säilyisi nykyisellään, mutta sen kertymiseen laskettaisiin jatkossa myös suun terveydenhuolto ja terapiapalvelut sekä tilapäinen kotisairaanhoito ja tilapäinen kotisairaalahoito. LAKIIN ON tulossa säädökset pitkäaikaisten asumispalvelujen maksuista. Jatkossa kotiin annettavasta palvelusta ja palveluasumisesta perittäisiin maksut samoin perustein. Myös pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon maksut määrättäisiin yhdenmukaisesti. Asiakasmaksuja koskevat uudistukset tulevat esityksen mukaan voimaan 1.7.2021. Maksukaton kertymistä koskevat laajennukset toteutuisivat kuitenkin vasta 1.1.2022. SOTE-UUDISTUS EI ole vielä maalissa, ei edes kalkkiviivoilla. Sen takia on erinomainen asia, että hallitus haluaa korjata asiakasmaksulain kiireellisimpiä ongelmia. Mutta miten sote-uudistuksessa ratkaistaan päätösvalta asiakasmaksujen enimmäismääristä poikkeamisesta? Nyt kunta voi päättää enimmäismaksua alemmasta maksusta tai antaa palvelun maksutta joko kokonaan tai esimerkiksi kolmen käyntikerran jälkeen. Siirtyykö päätösvalta jatkossa maakunnalle vai palataanko valtakunnalliseen ohjaukseen? Palvelujen maksuttomuus laajenee NÄKÖKULMA KAIJA KALLINEN Kirjoittaja on eläkkeellä oleva SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija. ELÄKELÄISLIITTOJEN etujärjestö EETU vaatii, että ikäihmisille tärkeiden asioiden on näyttävä myös käytännössä sote-maakuntauudistuksen edetessä. Järjestöt muistuttavat myös, että uudistus ei yksin riitä ratkaisemaan eriarvoisuutta palveluiden edessä. Sen täydennykseksi tarvitaan muuta lainsäädäntöä, jolla poistetaan ihmisten taloudellisesta asemasta, sosiaalisesta taustasta sekä asuinpaikasta johtuvaa eriarvoisuutta. Jokaisessa sote-maakunnassa on jatkettava niitä hyviä palveluita ja käytäntöjä, jotka kunkin alueen kunnat ovat jo ottaneet käyttöönsä. Resursseja tulee suunnata myös kaikkien ikääntyneiden hyvinvointia edistävien järjestöjen toimintaan, kotija omaishoitoon sekä sote-palveluiden laadun valvontaan, todetaan EETUn kannanotossa. VIIME VUOSINA nähtyjä laiminlyöntejä vanhuspalveluissa ei EETU:n mielestä voi hyväksyä. Maakunnat on velvoitettava varmistamaan yritysten sekä julkisen että kolmannen sektorin tuottamien palveluiden omavalvonnan riittävyys. Yleistä tuottajavalvontaa ja ostopalveluihin liittyvää valvontaa on parannettava niin laitoskuin kotihoidossa. Kaikkien tahojen tuottamia sote-palveluita on valvottava huomattavasti nykyistä tehokkaammin, EETU vaatii. Tarvitaan myös kovempia sanktioita niille palveluntuottajille, jotka laiminlyövät sopimuksen tai rikkovat lakia. Ilmoitusvelvollisuutta havaituista epäkohdista on korostettava. Palveluiden kilpailuttaminen maakunnissa on tehtävä laatu edellä, kannanotossa todetaan. EETU RY vaatii vanhusneuvostoille todellista vaikutusvaltaa, jo sote-uudistuksen valmisteluvaiheessa. Kuntien vanhusneuvostojen on myös saatava vastaava suora edustus lautakuntiin ja valtuustoon ikäväestöä koskettavissa asioissa. Vanhusneuvostot tarvitsevat riittävät toimitilat, rahoituksen ja valmistelevan henkilökunnan. Vanhusneuvostojen kokoonpanossa on varmistettava elävä ja kattava yhteys kansalaisyhteiskuntaan ja maakunnan ikääntyneeseen väestöön. Luontevasti tämä toteutuu ottamalla niihin edustus maakunnan alueella toimivista valtakunnallisista eläkeläisjärjestöistä. Myös kuntien vanhusneuvostojen toimintaa ja asemaa on edelleen vahvistettava, sillä kuntien tehtäväksi jää ikäväestön kannalta tärkeä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksien turvaaminen ja vahvistaminen. EETU PAINOTTAA, että nyt ei ole oikea hetki hakea säästöjä ikääntyneiden järjestötoiminnasta. Resursseja tulee suunnata kaikkien ikääntyneiden terveyttä ja hyvinvointia edistävien järjestöjen toimintaan. ”Sote-järjestöjen tekemän työn merkitys on tunnustettava ja sidottava osaksi sote-uudistuksen tavoitteita jo valmisteluvaiheessa. Maan hallituksen on löydettävä kestävä rahoitusmalli hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tukevaan järjestötyöhön.” ”Eläkeläisjärjestöjen rahoitus on varmistettava valtion, sote-maakuntien ja kuntien kesken siten, että niiden työ ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi voi jatkua vähintään nykyisellä tasolla. Järjestöillä on myös oltava todellisia vaikutusmahdollisuuksia sote-maakunnan valmistelussa.” Tietoyhteiskuntaa ja palveluita kehitettäessä tulee huomioida ikääntyneiden käyttäjien tarpeet. Kaikissa olosuhteissa on turvattava palvelut myös niille, joilla ei ole valmiuksia tai mahdollisuuksia verkkopalvelujen käyttöön. Palveluita on tehostettava digitalisaation keinoin siten, että henkilökunnalla on nykyistä enemmän aikaa tarjota kasvokkaista palvelua sitä tarvitseville. Vanhusten fyysisen terveyden suojelu ei saa johtaa henkisen ja sosiaalisen terveyden laiminlyöntiin. Arvokkaaseen vanhuuteen kuuluu myös mahdollisuus olla yhteydessä sukulaisiin ja ystäviin, myös poikkeuksellisissa oloissa. Koronaepidemiasta on otettava oppia siinä, miten ihmisten välisiä yhteyksiä voidaan ylläpitää turvallisesti. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöelin. Sen jäsenjärjestöt ovat Eläkeliitto, Eläkeläiset, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Kansallinen senioriliitto, Kristillinen Eläkeliitto ja Svenska pensionärsförbundet. EDUNVALVONTA Vanhus neuvostoille on annettava todellista vaikutus valtaa jo sote uudistuksen valmistelu vaiheessa.” EETU ry: Ikääntyneet vahvasti mukaan Sote-uudistukseen Eläkeläinen 5/2020 7
YHTEISKUNTA TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA E dessä eläkevuodet, mitä kaikkea se tarkoittaakaan? Tästä otettiin selvää Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n, Eläkeläiset ry:n ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteistyössä järjestämässä valmennuspäivässä Lahdessa. – Eläkkeelle jääminen työstä on hirveän iso muutos, johon liittyy paljon ristiriitaisia tunteita. Yhdelle se voi olla juhlan paikka, toinen voi kokea suurta luopumisen tuskaa, kun eläkeikä lähestyy, toteaa järjestösuunnittelija Marja Raitoharju EKL:stä. – Joka tapauksessa eläköityminen vaikuttaa moniin asioihin. Eniten varmasti talouteen ja toimeentuloon, mutta isosti myös sosiaalisiin suhteisiin, kun siirrytään pois työkavereiden parista. Ja ihan valtavasti ajankäyttöön: Yhtäkkiä tulee kahdeksan tuntia päivässä aikaa ihan omalle itselle – miten sen ajan käyttää, on tärkeä kysymys. Marja Raitoharju ja toinen kouluttaja, Eläkeläiset ry:n järjestösuunnittelija Anu Mäki painottivatkin ennalta varautumista. Itse kunkin kannattaa hyvissä ajoin vielä työelämässä ollessaan miettiä minkälaiseksi oma eläkeaika muodostuu. ELÄKEPOLITIIKAN tavoitteena on turvata kohtuullinen, totuttu kulutustaso ja estää köyhyys. Oman eläkkeen suuruus kannattaa selvittää hyvissä ajoin, ettei tule yllätyksiä. – Pääsääntöisesti eläke on noin 50 prosenttia palkasta. Suosittelen kokeilemaan jonkun kuukauden ajan, miten sellaisella summalla tulisi toimeen. Siihenkin kannattaa varautua, että veroprosentti voi olla aika korkea. Toki eläkepäivillä myös jotkut menotkin pienenevät, Marja Raitoharju sanoo. Koulutuksessa käydään läpi eläkelajit ja myös etuudet, kuten senioriliput, muut eläkeläisalennukset ja esimerkiksi liikuntapalvelut. ANU MÄKI esitteli sosiaalija terveyspalveluja. Muutoksia on siinäkin Edessä eläkevuodet. Eläkkeensaajien Keskusliiton järjestösuunnittelija Marja Raitoharju (oikealla) ja Eläkeläiset ry:n järjestösuunnittelija Anu Mäki painottavat hyvää ennakkosuunnittelua ja ennalta varautumista. Mikä arjessasi muuttuu, KUN JÄÄT ELÄKKEELLE? Eläkeläiset ry ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL järjestävät valmennuspäiviä yhteistyössä ammattiliittojen kanssa. Lahdessa koolla oli SEL:n väkeä. 8 Eläkeläinen 5/2020
eläköitymisen myötä edessä. Työssä ollessamme olemme lakisääteisen työterveyshuollon piirissä. Työterveyshuolto voi olla hyvin kattavaakin, eläkeläiset ovat julkisten terveyspalvelujen varassa. – Omasta terveydestään kannattaa huolehtia, ja muistaa esimerkiksi influenssarokotukset, kun ikää tulee. – Jos elämä on mennyt normaaleissa uomissa, ei ihminen tule edes ajatelleeksi, että on olemassa myös sosiaalipalveluita. Mutta jos arki järkkyy, terveys ja ihmissuhteet reistailevat tai ihminen menettää elämänhallintansa esimerkiksi päihteiden vuoksi, on mahdollisuus päästä tuen ja avun piiriin, Mäki muistutti. Riskejäkin on. Eläkkeelle siirtyminen esimerkiksi altistaa alkoholin käytön lisääntymiselle. Samalla elimistön kyky sietää alkoholia vähenee iän myötä – Suomessa on myös eläkeläisköyhyyttä, eivätkä kaikki köyhyyttä kokevat osaa tai kehtaa hakea toimeentulotukea. Joko he eivät tunnista oikeutta siihen tai elävät vielä ajatusmaailmassa, jossa on häpeällistä mennä ”sossun luukulle”. SILLÄ, MINKÄLAISIA ovat viimeiset työssäolovuodet, on suuri vaikutus siihen, minkälaisiksi ensimmäiset eläkevuodet muodostuvat, sanoo Marja Raitoharju. – Oletko saanut lähteä työpaikaltasi arvostettuna työntekijänä, sellaisella tunteella, että olet saanut hoitaa oman sarkasi hyvin loppuun. Vai oletko joutunut pois yt-neuvottelujen kautta, tai onko muuten annettu ymmärtää, että nyt olisi korkea aika sinun siirtyä pois? – Tässä on viesti myös työpaikoille. Ikääntyvien työntekijöiden viimeisiin työvuosiin kannattaa kiinnittää huomiota. Kuinka heidän jaksamistaan voitaisiin tukea? Kuntien eläkevakuutus Keva muutama vuosi sitten teki kyselyn eläkeläisille siitä, mitä he kaipaavat työelämästä. Esille nousivat ihmiset, työkaverit, sosiaaliset suhteet. – Olisikin tärkeää että turvaverkkoa voitaisiin laajentaa jo ennen eläkkeelle siirtymistä. Voisi hyvissä ajoin katsella vaikkapa jotain harrastusta, jossa voisi myös tutustua uusiin ihmisiin. Pääasia, ettei erakoiduta. HARRASTUSTEN MERKITYS vahvistettiin myös osallistujien joukosta. – Harrastuksia kannattaa tosiaan suunnitella jo etukäteen. Parisuhteessa on hyvä olla jokin yhteinen tarina ja tekeminen ja sitten itselle joku oma juttu. Oman harrastuksen kautta löytyy myös tärkeä sosiaalinen verkosto, huomautti eräs osallistuja – Minä harrastan koko ajan, sen lisäksi että on kolme lastenlasta ja nelivuorotyö. Ajattelen, että sitten kun jään eläkkeelle, niin saan hetkeksi pysähtyä. Sitten jatkan harrastusteni parissa, ongelmia ei varmasti tule, tekemistä riittää, toinen osallistuja totesi. ”Edessä eläkevuodet” -valmennustilaisuuksissa esitellään myös Eläkeläiset ry:n, EKL:n sekä Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n toimintaa. – Kerromme järjestöistä ajatuksella, että voisivatko ne olla yksi tapa löytää mielekästä tekemistä eläkeläisen arkeensa, Anu Mäki sanoo. E läkeläiset ry ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL järjestävät ”Edessä eläkevuodet”-koulutuspäiviä yhteistyössä ammattiliittojen kanssa. Järjestöt toimivat kouluttajina ja tuottavat tilaisuuksiin koulutusja tiedotusmateriaaleja. Koulutuspäivät on suunnattu noin 1–5 vuoden sisällä eläkkeelle jääville tai juuri eläkkeelle jääneille liittojen jäsenille. Lahdessa oli vuorossa neljäs yhteistyössä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n kanssa järjestetty perehdytyspäivä. Vastaava järjestettiin SEL:n Lahden toimistolla jo alkuvuodesta, se keräsi 18 osanottajaa. Nyt tuosta määrästä jäätiin, mutta osallistujat olivat päivän antiin tyytyväisiä ja vilkasta keskusteluakin syntyi. Koulutuspäivissä käsitellään eläkeläisyyden tuomia muutoksia elämään, eläkeläisen etuja, edunvalvontaa eläkkeellä sekä eläkeläisjärjestöjä ja eläkeläistoimintaa. Hankkeessa ovat mukana ammattiliitoista SEL:n lisäksi Rakennusliitto, Teollisuusliitto ja JHL. Varmistunut on Rakennusliiton Helsingin koulutuspäivän ajankohta 21.11. – Tuntuu, että olemme tähän asti järjestetyissä tilaisuuksissa tavoittaneet juuri oikean kohderyhmän: 1-2 vuoden sisällä eläkkeelle jäävät tai juuri eläkkeelle jääneet, sanoo Eläkeläiset ry:n järjestösuunnittelija Anu Mäki. – Osallistujapalaute on ollut kiittävää. Osallistujat ovat olleet kiinnostuneita myös paikallisten eläkeläisyhdistysten toiminnasta, ennen kaikkea harrastusryhmistä ja matkoista. Sekin on käynyt ilmi, että eläkeläisjärjestöjä ei kovin hyvin tunneta. On hienoa, että olemme saaneet kertoa omasta toiminnastamme, toteavat Mäki ja EKL:n järjestösuunnittelija Marja Raitoharju. TUOMAS TALVILA – TULEVIA ELÄKEPÄIVIÄ olen miettinyt sen verran, että tiedän, että edessä ovat, sanoo heinolalainen elintarviketyöntekijä, pakastepakkaaja Anne Kivioja, 61. – Omien laskujeni mukaan ne ovat tulossa noin kolmen ja puolen vuoden päästä. – Olen 19-vuotiaasta asti tehnyt töitä. Jos eläkkeellä ollessani sitten satun heräämään kuudelta aamulla, saatan kääntää kylkeä ja jatkaa uniani. Olen ajatellut asian sillä lailla, että sitten minulla ei ole pakkoa mihinkään, eli voin tehdä, mitä huvittaa. – Omasta mielestäni olen jaksanut töissä oikein hyvin. Olen osaston vanhin, työkaverit ovat pääsääntöisesti 25–35-vuotiaita. Kun saan työskennellä näiden nuorten kanssa, unohdan välillä itsekin, että olen vanha, Kivoja nauraa. Eläkevalmennustilaisuuksissa hän ei ole aikaisemmin ollut. – Tästä Lahden SEL:n opastuspäivästä ajattelin, että mitään en tässä menetä vaan kaikki tieto on hyödyksi. Eikä tämmöisiä tapahtumia liian usein ylipäänsäkään tarjota. Tykkään siitä että tässä tilaisuudessa on rento tunnelma, asiat kerrotaan selkeästi ja jokainen voi kysyä vapaasti. Yhtäkkiä tulee kahdeksan tuntia päivässä aikaa ihan omalle itselle – miten sen ajan käyttää, on tärkeä kysymys.” Anne Kivioja ”Eläkkeellä voi ottaa rennommin” Koulutusta yhteistyössä ammattiliittojen kanssa Eläkeläinen 5/2020 9
YHTEISKUNTA Japanilainen ratkaisu: Julkisen sektorin velkaantumisesta ja väestön ikääntymisestä huolimatta Japani on nostanut tuottavuuttaan. TEKSTI TIINA TENKANEN J apani nosti työllisten määrää vuodesta 2000 vuoteen 2018 muun muassa eläkeikäisten naisten työpanoksella. Maa tasapainottelee tuottavuuden kanssa kuten Suomi. Japanilaisten yli 64-vuotiaiden naisten työllisyysaste nousi runsaalla kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosina 2000—2018, kertoo Työeläkevakuuttajat TELA:n johtava ekonomisti Risto Vaittinen tuoreessa Väestöliiton väestöpoliittisessa raportissa. Myös työikäisten naisten työllisyys nousi jopa 15 prosenttiyksikköä. Lukumääräisesti työllisten määrä kasvoi kahdella miljoonalla, kun samanaikaisesti työikäisten määrä väheni 10 miljoonalla. Vaittinen kirjoittaa raportissa, että vuonna 2018 Japanin bruttokansantuote henkeä kohti oli kolmekymmentä prosenttia korkeampi vuosituhannen alkuun verrattuna. Suomessa kasvu on ollut vajaat 20 prosenttia. Japanissa 65—74-vuotiaiden miesten työllisyysaste on Vaittisen mukaan 60 prosenttia ja naisten 38 prosenttia. Suomessa eläkeikäisten miesten työllisyysprosentti on 14 ja naisten 8. Japanin tilanne kiinnostaa Suomea, koska meilläkin väestö ikääntyy ja työvoimaa kaivataan lisää. Matalat tulot ajavat töihin Japanilaisten eläkeikäisten osallistumista työelämään kannustanee eläketulon niukkuus. Japanissa lähes neljännes yli 65-vuotiaista elää alle puolella kotitalouksien keskituloista. Suomessa vastaava osuus on noin viisi prosenttia. Suomen osuus heikkotuloisista eläkeikäisistä on reilusti alle OECD-maiden eli 36 teollisuusmaan keskiarvon. Suomi ja Japani kuuluvat OECD:hen. Japanissa yli 65-vuotiaiden tuloista lähes 40 prosenttia muodostuu palkoista ja reilut 50 prosenttia eläkkeistä. Maailman velkaantunein valtio Japanissa julkinen talous on ollut alijäämäinen viimeiset 25 vuotta. Samaan aikaan julkisen talouden nettovelka on kasvanut 120 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Myös Suomessa tuskaillaan julkisen sektorin alijäämäisyydestä. Tilastokeskuksen raportoimien ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen alijäämä oli 1,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Japani on maailman ikääntynein, mutta myös velkaantunein maa. Viime vuonna sillä oli velkaa 237,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomella on valtionvelkaa 59,4 prosenttia BKT:sta. Japanin 125-miljoonaisesta kansasta noin 35 miljoonaa on yli 65-vuotiaita. Osa eläköityneistä on työllistynyt uudelleen. Kuva on Tokiosta. P IX A B AY / M EG U R A W 64 5 Eläkeikäisten työpanos ratkaisee Täyden työuran tehneen keskipalkkaisen japanilaisen bruttokorvaustaso on reilut 34 prosenttia. Suomessa bruttokorvaustaso on Eläketurvakeskuksen mukaan noin 56 prosenttia. Japanissakin syntyvyys laskenut Japanin väestön syntyvyys kasvoi 2010-luvulle saakka, mutta jo 1980-luvun alusta lähtien alle 15-vuotiaiden määrä on vähentynyt. Tällä hetkellä yli 65-vuotiaita on 28 prosenttia väestöstä, mutta osuuden odotetaan kasvavan 40:een vuoteen 2060 mennessä. Vuonna 2017 Japanin vanhushuoltosuhde oli maailman korkein eli 45 vanhusta sataa työikäistä kohti. Suomessa huoltosuhde oli 34 vanhusta sataa työikäistä kohti, Italiassa 35. Suomen väestökehitys on ollut samansuuntaista Japanin kanssa, mutta hitaampaa. Vaittisen mukaan Suomen väestörakenne ei kuitenkaan muutu samankaltaiseksi kuin Japanin. Ruotsin väestörakenne on Japaniin ja Suomeen verrattuna erilainen korkean syntyvyyden ja maahanmuuton ansiosta. Seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana Japanin väkiluvun arvioidaan edelleen supistuvan, jolloin väkiluku alenisi noin kuudenneksella eli 20 miljoonalla henkilöllä. Japanin väkiluku on noin 125 miljoonaa. 10 Eläkeläinen 5/2020
Kansaneläkkeen tuloraja ja takuueläkkeen määrä Jos saat työeläkettä ja muita eläkkeitä vähemmän kuin 1 368,21 e/kk, kansaneläke voi täydentää eläketurvaasi. Parisuhteessa asuvalla työeläkkeen vastaava määrä on 1 226,13 e/kk. Kansaneläkettä voi täydentää lisäksi takuueläke. Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen (834,52 e/kk), jos kaikki hänen eläkkeensä ennen verotusta ovat yhteensä enintään 827,77 e/kk. Tuloraja ja vähimmäiseläke jäävät kuitenkin tätä pienemmäksi, jos henkilö on varhennetulla vanhuuseläkkeellä. Lisätietoja: kela.fi. Eläkeasioiden palvelunumero 020 692 202 ma–pe klo 9–16 Kattojärjestön mukaan on kuitenkin tärkeää, että järjestö toiminnan avustamista uhannut alasajo ei budjetti riihessä toteutunut. S OSTE ry:n mukaan oli tärkeää, että ensi vuotta uhannut järjestötoiminnan avustamisen merkittävä alasajo ei toteutunut, vaan työ ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi voi jatkua. Vuoden 2021 talousarvioesitykseen sisältyvä rahoitusratkaisu kuitenkin SOSTEn mukaan sumensi sote-järjestöjen tulevaisuutta. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan Rahapelituottojen alentuessa järjestäjien vuoden 2021 rahoitus turvataan. Rahapelitoiminnan tuottojen tuloutus jää kuitenkin arvioiden mukaan tulevina vuosina nykyistä alhaisemmaksi. Vuoden 2021 jälkeen kompensointia jatketaan, mutta jatkossa tuloutuksen alenemista ei ole mahdollista kompensoida täysimääräisesti. SOSTEn mukaan syyskuun puolivälissä pidetyn hallituksen budjettiriihen viestinnästä on saattanut syntyä käsitys, että hallitus kompensoi sote-järjestöille Veikkauksen tuoton aleneman budjettivaroin. ”Näin ei kuitenkaan ole. Sote-järjestöjen osalta kyse ei ole kompensaatiosta, koska tuottojen alenema paikataan valtaosin rahapelifuusion yhteydessä säästyneillä rahastoilla. Rahastoja on tähän saakka käytetty muun muassa nuorten työllistämiseen, mikä ei jatkossa ole samalla tavalla mahdollista”, SOSTEn 18.9. julkaisemassa tiedotteessa todetaan. SOSTEN MUKAAN rahastoja puretaan nyt arpajaislain hengen vastaisesti niin, että käytännössä syödään tulevien vuosien työhön säästettyjä rahoja kerralla. ”Tämä heikentää merkittävästi järjestöjen toimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa. Ratkaisu ei myöskään kohtele edunsaajia tasapuolisesti, sillä muille edunsaajille rahoitus kompensoitiin budjettivaroista.” ”Keskustelu tulevista ratkaisuista järjestöjen työn turvaamiseksi on käynnistettävä välittömästi. Pikaisella aikataululla on valmisteltava konkreettisia päätöksiä järjestöille jaettavien avustusten käytön joustavuudesta ja byrokratian keventämisestä samalla turvaten järjestöjen toiminnan autonomisuus. Rahoituspohjan vahvistamiseen liittyy keskeisesti myös arpajaislain uudistus Veikkauksen kanavointikyvyn vahvistamiseksi”, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa tiedotteessa. SOSTE SUOMEN sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 230 sosiaalija terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita yhteistyöjäsentahoja. Eläkeläiset ry on SOSTEn jäsenjärjestö. Hallitus oli koolla budjettiriihessä Säätytalolla Helsingissä 14.–16. syyskuuta. Säätytalon edustalla järjestetyssä mielenilmauksessa oli mukana mm. Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry, jonka puheenjohtaja Olli Salin (oikealla) avasi tilaisuuden puheenvuorojen sarjan. TO IV O KO IV IS TO SOSTE ry budjetista: Rahoitusratkaisu sumensi sote-järjestöjen tulevaisuutta KELA SELVITTÄÄ jälleen, kuinka monella työeläkkeelle jääneellä olisi oikeus saada työeläkkeen lisäksi kansaneläkettä. Suurin osa selvityksessä löytyneistä kansaneläkkeeseen oikeutetuista on 65 vuotta täyttäneitä, mutta mukana on myös nuorempia työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä. Kela ottaa yhteyttä asiakkaisiin, joilla voi olla oikeus kansaneläkkeeseen. Vanhuuseläkkeen alaikäraja on työeläkkeessä alempi kuin kansaneläkkeessä. Tämän vuoksi osa työeläkkeelle jääneistä ei huomaa 65 vuotta täyttäessään hakea kansaneläkettä, vaikka heillä saattaisi olla siihen oikeus. Kelan rekisteritietojen perusteella löytyi 13 804 asiakasta, jotka saavat niin pientä työeläkettä, että heillä saattaa olla oikeus kansaneläkkeeseen. Vuonna 2019 määrä oli 2 581. Asiakasmäärien merkittävä nousu johtuu kansaneläkkeeseen 1.1. 2020 tehdystä tasokorotuksesta, jonka vuoksi kansaneläkkeen voi saada hieman aiempaa suuremmilla eläketuloilla. Kela ottaa näihin asiakkaisiin yhteyttä viestipalvelun kautta, puhelimitse tai kirjeitse ja neuvoo kansaneläkkeen hakemisessa. Kansaneläkkeessä on 6 kuukauden takautuva hakuaika. Jos vanhuuseläke myönnetään työttömyysturvan lisäpäivien perusteella, takautuvaa hakuaikaa ei ole. Kaikki rekisteripoiminnassa löytyneet eivät kuitenkaan tule saamaan kansaneläkettä. Asiakkaalla saattaa olla muita tuloja, jotka vaikuttavat kansaneläkkeen myöntämiseen. Kansaneläkkeen saannin esteenä voi olla esimerkiksi ulkomailta saatava eläke, Kelan tiedotteessa todetaan. Kela selvittää kansaneläkkeeseen oikeutettujen määrän rekistereistään vuosittain. Vuonna 2019 tehdyn selvityksen perusteella kansaneläkettä alkoi saada lähes 1 407 asiakasta. Myönnetyn kansaneläkkeen määrä oli keskimäärin noin 100 e/kk. Kela selvittää jälleen eläketilannetta ”Vanhuuseläkkeen ala ikä raja on työeläkkeessä alempi kuin kansaneläkkeessä.” Kelan rekisteritietojen perusteella löytyi 13 804 asiakasta, jotka saavat niin pientä työeläkettä, että heillä saattaa olla oikeus kansaneläkkeeseen. P IX A B AY Eläkeläinen 5/2020 11
JÄRJESTÖ E läkeläiset ry:n Toimintasyksyyn 2020 on sisältynyt tekemistä ja ohjelmaa niin ryhmille (kokoontumisrajoitusten puitteissa, korona-turvaohjeet huomioiden) kuin yksittäisille jäsenillekin. Eläkeläiset ry:n kotisivuilla (elakelaiset.fi/toiminta/toimintasyksy2020) löytyy tietoa toimintasyksyn haasteista ja tuotoksista. KANNUSTAMME EDELLEEN yhdistyksiä liikkumaan ulkoilmassa ja järjestämään kävely/kuntoliikuntatreffejä jäsenistölle – valmistelkaa kokoontumisen ohjelma (kuka vetää, käveltävä reitti, tms.) – ilmoittakaa jäsenille kokoontumispaikka ja -aika – tiedottakaa tapaamisestanne (aika, paikka, yhdistys, tapahtuman yhteyshenkilön nimi) Eläkeläiset ry:lle sähköpostitse (onni.kari@elakelaiset.fi, asiakenttään liikuntatreffit): viemme tiedot myös järjestön kotisivuille OMAN JA ryhmäliikunnan tueksi materiaalia on tarjolla kotisivuillamme elakelaiset.fi > Toiminta/Liikunta. KIRJOITUKSIA KORONA-KUUKAUSISTA Osana Toimintasyksy 2020 -teemaamme olemme pyytäneet jäseniämme kirjoittamaan kokemuksistaan korona-kuukausina. Lue kirjoituksia kotisivultamme (elakelaiset.fi/ toiminta/toimintasyksy 2020) Lue tämän lehden sivulta 37 Kauko Niemelän tarina Asuntovaunukin jäi korona-eristyksiin. ANJALANKOSKEN JA Ykspihlajan Eläkeläisten musiikkitervehdykset ovat nähtävänä ja kuultavana osoitteessa elakelaiset.fi/toiminta/toimintasyksy 2020 KIRJOITA POSTIKORTTI ja lähetä se meille osoitteeseen Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A, 00100 Helsinki. Viestisi voi olla tervehdys yhdistyskaverille/kavereille, Eläkeläiset ry: lle, päättäjille tai kenelle parhaaksi katsot! Se voi olla sävyltään kannustava, kriittinen tai humoristinen. Kortteja luetaan ”Tärräytämmepä kumminkin”-livelähetyksessä 3.11. ”TÄRRÄYTÄMMEPÄ KUMMINKIN” -livelähetys verkossa (suoratoisto) on tiistaina 3.11. kello 11–13. Parituntisessa lähetyksessä esitellään ja palkitaan toimintaan osallistuneita, luetaan jäsenistön lähettämiä postikortteja, tarinoita ja terveisiä sekä kuullaan ja nähdään musiikillisia tervehdyksiä. Lähetystä voi netin välityksellä seurata yhdessä ja erikseen. Katseluosoitteen ilmoitamme noin viikkoa ennen lähetystä. Syksyn toimintaa. Vaasan Eläkeläiset lenkkeilivät sisäsataman alueella syyskuun puolivälissä. TOIMINTASYKSY 2020 Vielä ehtii ylös, ulos ja lenkille. Toimintasyksyn terveisiä nähdään ja kuullaan livelähetyksessä 3. marraskuuta. 12 Eläkeläinen 5/2020
YKSI JÄRJESTÖTOIMINNAN hienoimpia kokemuksia on tutustuminen upeisiin ihmisiin. Yksi heistä, Kalle Löövi, jäi juuri eläkkeelle Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avun johtajan tehtävästä. Lähes 15 vuoden kokemus yhteistyöstä toi mukanaan kokemuksia, joista monet jättivät pysyvän jäljen tapaan, jolla maailmaa katsoo. Kosovossa kohtasimme pommien runtelemia taloja ja kannustimme parhaamme mukaan suomalaisia auttajia työssä, josta ei haasteita puuttunut. Kabulissa ravistelin kengästäni narusilmukkaa, jonka Kalle rauhallisesti kääri rullalle. Vasta jälkeenpäin mietin, mihin naru oli alun perin kiinnitetty. Tienvarsipommiin? Louisianassa näimme, miten hirmumyrskyn nostattama tulva oli hajottanut talot säpäleiksi. Ja Kambodzassa soviteltiin lapsille proteeseja korvaamaan miinan vaurioittamia ruumiinjäseniä. Luonnononnettomuudet ja sotilaalliset konfliktit aiheuttavat vuosittain ihmishenkien menetyksiä, jotka ilmaistaan sadoissa tuhansissa. Vielä moninkertaisesti enemmän elämää tuhoavat sairaudet. Jo ennen koronaa malariaan ja tuberkuloosiin menehtyneiden määrä on ollut 10–13 miljoonaa. Mutta kun ne koskevat köyhien maiden köyhiä, käytetään niiden lääkityksen tutkimiseen vain 2 prosenttia lääketutkimukseen käytetyistä varoista. KAIKKIEN NÄIDEN ongelmien taustalta löytyy lopulta yksi perimmäinen syy: köyhyys. Köyhyys luo sen ympäristön, jossa sairaudet leviävät. Ei ole puhdasta vettä, ei riittävästi ravintoa, ei äitiysja lastenneuvoloita, ei asianmukaista hygieniaa, ei tietoa eikä varoja hankkia yksinkertaisimpiakaan lääkkeitä. Valtiot käyttävät terveydenhuoltoon sitä pienemmän osan kansantulosta mitä pienempi kansantulo on, varakkaimmissa maissa yli 10 %, USA:ssa maailman tehottomimpaan terveydenhoitoon 17 %, Suomessakin 9 %, mutta köyhimmissä maissa vain 1 % niiden pienestä kansantulosta. Suurin osa maailman aseellisista selkkauksista ja sodista käydään köyhissä maissa, niiden sisällä ja niiden välillä. Maanjäristyksien suurimmat tuhot aiheutuvat maailman nopeimmin kasvavissa suurkaupungeissa, joista neljä viidestä sijaitsee maanjäristysalueilla ja joiden hallitsematon kasvu aiheutuu juuri köyhän väestön nopeasta lisääntymisestä. Ilmastonmuutoksen kiihdyttämät säiden ääri-ilmiöt – kuivuus, tulvat ja hirmumyrskyt – kurittavat erityisesti maapallon köyhimpiä alueita. Niinpä luonnononnettomuuksien uhreista 96 % on kehitysmaissa. Siksi työ köyhyyden aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi on ihmisarvoisen elämän puolesta tehtävässä työssä kaiken perusta. NYKYNUORISON JA miksei vanhempienkin kielenkäyttöön kuuluu puhua asioiden juurisyistä, ongelmien perimmäisistä aiheuttajista. Kun me puhumme eläkeläisköyhyyden voittamisesta, liittyy puheemme inhimillisten ongelmien juurisyihin kaikkialla maailmassa. Mittakaava vaihtelee, mutta köyhyys tuottaa samanlaisia ongelmia missä se sitten esiintyykin. Tämä jälki jäi mieleen Punaisen Ristin vuosista. Kiitokset Kallelle kokemuksista, jotka eivät unohdu! Kalle Työ köyhyyden aiheuttamien ongelmien ratkaise miseksi on kaiken perusta.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. KALEVIN KYNÄSTÄ R A IM O VA H TE R A Koronaviruksen leviämisen torjunta on yhteinen asiamme. Eläkeläiset ry huolehtii järjestämissään kokouksissa ja tapahtumissa väljästä istumajärjestyksestä ja siitä että turvavälit huomioidaan myös ruokailuissa ja muissa tiloissa. Kokouspaikalla huolehdimme käsihygieniasta ja siitä, että kertakäyttökasvomaskeja ja kertakäyttökäsineitä on tarjolla. Eläkeläiset ry suosittelee vahvasti kasvomaskien käyttöä tilaisuuksissa. Eläkeläiset ry ohjeistaa, että kun yhdistys järjestää toimintaa ja tilaisuuksia, on aina hyvä muistaa turvallisuus: › mukaan tullaan terveinä › nyt emme kättele emmekä halaa tavatessa, mutta ”morostamme” kyynärpääkosketuksella/vilkutuksella/kumarruksella/niiauksella tai muulla iloisella tavalla kohtaamme ja otamme toisemme huomioon. › kaikki huolehtivat hyvästä käsihygieniasta. Yhdistys luo sille edellytykset: mahdollisuus käsien pesuun ja/tai käsidesiä käyttöön. › Eläkeläiset ry suosittelee vahvasti kasvomaskien käyttöä yhteisissä tilaisuuksissa › pidetään turvavälit, 1–2 metriä › tilat siivotaan ja puhdistetaan ennen tilaisuuden alkua ja sen jälkeen › poikkeusoloissa käytetään kertakäyttöastioita ja -aterimia Korona ja toimintamme Eläkeläinen 5/2020 13
JÄRJESTÖ TUOMAS TALVILA U tajärven Eläkeläiset ry:n porinakerhossa vietettiin syyskuun lopulla yhdistyksen 48-vuotisjuhlaa. Sen kunniaksi oli jäsenille katettu Utajärven Hyvinvointitalon kahvioonmakkarakeittolounas. – Olemme alkaneet järjestää pieniä juhlia kerran kuussa. Nyt oli yhdistyksen vuosipäivä, sitten tulevat römppäjuhla, Kaisun päivä, jota itse innolla odotan, ja tietysti joulujuhla, yhdistyksen puheenjohtaja Kaisu Rämet selvittää. Edullisen lounaan lisäksi porinakerhossa on myytävänä arpoja. Kaisu Rämet istuu yhdistyksen uuden maksupäätteen ja kannettavan tietokoneen kanssa ovensuussa ottamassa vastaan tulijoita. – Päivää ja tervetuloa, oliko herralla kortti, Rämet nauraa. Käteinenkin edelleen käy, mutta valtaosa kerholaisista maksaa mielellään pankkikortilla. SYYT MAKSUPÄÄTTEEN käyttöön ovat käytännönläheiset. Ihmisillä on nykyisin entistä harvemmin käteistä, ja odotusarvo on, että pankkikortilla voi maksaa kaikkialla. Toritapahtumien myyntikojullakin päätteestä on iso apu. – Tällaisen kannettavaan tietokoneeseen liitettävän maksupääteen hinta on 99 euroa. Me saimme tämän paikalliselta pankilta käyttöömme maksutta, kun opastamme tässä Utajärven Eläkeläisten puheenjohtaja Kaisu Rämet on tyytyväinen maksupäätteen käyttöönottoon. – Käteisen rahan kuljettelusta edestakaisin päästään eroon. Kortti käyttöön ja etäyhteydet koteihin Maksupääte joustavoittaa eläkeläis yhdistyksen raha liikennettä Utajärvellä, jossa myös kunta tukee ikäihmisten digi loikkaa. samalla ikäihmisiä pankkikortin käytössä, Kaisu Rämet kertoo. Päätteellä tehdystä talletuksesta yhdistys maksaa pienen palvelumaksun, mutta säästöä syntyy selvästi verrattuna käteisrahojen siirtelyyn ja tilittämiseen vanhalla tavalla. Eikä puheenjohtajan enää tarvitse ottaa kontolleen käteisrahan kuljettelua, ensin kotiin ja sieltä sitten pankkiin, konttorin aukioloaikojen puitteissa. – Olen tästä uudistuksesta erittäin iloinen, Rämet toteaa. SÄHKÖISTEN PALVELUIDEN kehittäminen on yksi Pohjois-Pohjanmaan itäosassa sijaitsevan Utajärven kunnan strategian keskeisiä tavoitteita. Koronaepidemian vauhdittamalla digiloikalla pyritään kunnan kotisivujen mukaan erityisesti tukemaan ikääntyvän väestön kotona asumista, hyvinvoinnin edistämistä sekä mahdollisuutta olla internetin kautta yhteydessä sosiaalisiin verkostoihin. Kunta esimerkiksi tukee valokuituliittymän maksuja yli 70-vuotiaille. Heille liittymän kuukausimaksu on 15 euroa tämän vuoden loppuun saakka. Normaali kuukausimaksu on 50 euroa, kertoo Utajärven Yrityspuiston toimitusjohtaja, kunnan johtoryhmän jäsen Vuokko Paso. Parhaillaan selvitellään mahdollisuuksia jatkaa kampanjaa ensi vuoden puolelle. Paso kertoo, että arvokasta tietoa ikäihmisten toiveista on kartoitettu kyselyllä. – Toivelistalla on ollut esimerkiksi, että pystyy soittamaan videopuheluita lapsenlapsilleen, katsomaan Yle Areenaa, osallistumaan jumalanpalvelukseen, pitämään yhteyksiä kavereihin. PASO KERTOO, että kotiin tuotavien palvelujen kehittämistä ideoidaan myös yhdessä järjestöjen kanssa. – Digivalmiuksia ja oppimiskykyä ihmisillä on, eikä ikä ole este jos on omaa halua ja intoa.Toki laitteiden helppokäyttöisyys on erittäin tärkeää., Paso toteaa. Esimerkkinä hän kertoo käyttävänsä omaa 90-vuotiasta anoppiaan. – Lapset ja lastenlapset hankkivat hänelle yhteydenpitoa varten kuituliittymän ja tabletin. Aiemmin hänellä oli ollut pelkkä näppäinpuhelin. – Hän innostui laitteesta ja yhteyksistä ja oppi käyttämään niitä erinomaisesti. Nyt hän katsoo leivontaohjeet netistä, puhuu kuvapuheluita ja seuraa tarkasti juoruja Iltalehdestä, Vuokko Paso nauraa. Tori tapahtumien myynti kojullakin maksu päätteestä on iso apu”. 14 Eläkeläinen 5/2020
goMoto 2.4 Tälläkin kaikki ajavat ilman ajokorttia. Kyllä! Saat ajaa ihan missä vain missä pyöräilisitkin – aja pyöräteillä, tien reunalla, pysäköi vaikkapa pyörätelineen viereen. Ei rekisteröintiä, ei pakollista vakuutusta: erittäin pienet käyttökulut. Hyvän maavaran ja neljän ison täysjousitetun(!) ilmakumirenkaan ansiosta pysyy tukevasti pystyssä huonollakin tiellä. Siksi ajaminen on helpompaa kuin polkupyörällä! Moottori on luokkansa tehokkain, silti pehmeätoiminen. Pakki, takapenkki ja avattavat ikkunat. Asiakkaamme Joel Juutilainen antoi palautetta:“Just niinkuin minulle tehty! Käytän laitetta kauppareissuilla ja myös vähän pidempiä matkoja teen ilman mitään ongelmia. Turengista Riihimäelle ja Hämeenlinnaan tapaamaan ystäviä.” Värit: MAX 25 KM/H 100 KM EI KORTTIA 3 490 € (112 €/kk) alk. NÄMÄVIEDÄÄN KÄSISTÄ! KATSOVIDEO: SKAND.FI TAKAPENKKI USB-PISTOKE TÄYSJOUSITETTU... WWW.SKAND.FI ERIKOISTARJOUS ELÄKELÄISEN LUKIJOILLE SOITA HETI: 02 480 9060 TÄYSIN UUDISTUNUT! LEIJONA 1300 Ei ajokorttia. Aito Leijona 1300 Plus -sähköskootteri on saatavilla vain meiltä. Et löydä vastaavaa mistään muualta. Plus-mallissa on hienot LEDpäiväajovalot ja automaattijarru joka tuo turvallisuutta ajoon ja pysäköimiseen, kuten premiumluokan autoissa. Ajaminen on paljon helpompaa ja pehmeämpää kuin millään kilpailevilla malleilla. Tehokas moottori vie turvallisesti ylös kaikista mäistä. Markkinoiden turvallisimmat akut. Ja kuten näet, designiin on satsattu erityisen paljon. Suunniteltu Suomen vaativiin keleihin, soveltuu erinomaisesti ympärivuotiseen käyttöön. Myös pakki. Kattava lisävarustelu: nastarenkaat, suojapeite, tuuliohjain, akkulämmitin. "On ollut todella helppo liikkua torille ja kaupungilla kaupoissa. Parasta on, että on saanut liikkua ilman että joutuu vaivaamaan muita, tuo todella paljon vapautta. Hyvää peliä on kiva mainostaa!" Heikki Leppänen / Lahti Värit: MAX 25 KM/H 100 KM EI KORTTIA 1 890 € (64 €/kk) alk. NYTTAKABOKSI €! VAIN NOPEIMMILLE! LISÄTIEDOT JA MYYNTIPALVELU: 02 480 9060 | MYYNTI@SKAND.FI | PUUTARHATIE 18, VANTAA | VERKKOKAUPPA AVATTU! NÄMÄ VIEDÄÄN NYT KÄSISTÄ! Soita 02 480 9060 tai tilaa verkkokaupasta skand.fi. Toimitamme valitsemasi sähköajoneuvon käyttövalmiina kotiovellesi, kaikkialle Suomeen. Olemme niin varmoja tyytyväisyydestäsi, että annamme tuotteillemme täyden 2 vuoden takuun ilman kilometrirajoitusta. Jokainen haluaa säilyttää yksilöllisen vapautensa liikkua, kaikkina aikoina. Laadukkaat laitteemme sopivat tähän täydellisesti. Olemme huomioineet kaiken, jotta voit kulkea itsenäisesti ja turvallisesti. Kiinnitämme aina erityistä huomiota tuotantoja toimitusketjumme hygienisyyteen. Meiltä löytyy myös kattava huoltoverkosto ja joustavat maksuvaihtoehdot. VARMISTA SINÄKIN VAPAA JA YKSILÖLLINEN LIIKKUMINEN! goMoto 2.4 Tälläkin kaikki ajavat ilman ajokorttia. Kyllä! Saat ajaa ihan missä vain missä pyöräilisitkin – aja pyöräteillä, tien reunalla, pysäköi vaikkapa pyörätelineen viereen. Ei rekisteröintiä, ei pakollista vakuutusta: erittäin pienet käyttökulut. Hyvän maavaran ja neljän ison täysjousitetun(!) ilmakumirenkaan ansiosta pysyy tukevasti pystyssä huonollakin tiellä. Siksi ajaminen on helpompaa kuin polkupyörällä! Moottori on luokkansa tehokkain, silti pehmeätoiminen. Pakki, takapenkki ja avattavat ikkunat. Asiakkaamme Joel Juutilainen antoi palautetta:“Just niinkuin minulle tehty! Käytän laitetta kauppareissuilla ja myös vähän pidempiä matkoja teen ilman mitään ongelmia. Turengista Riihimäelle ja Hämeenlinnaan tapaamaan ystäviä.” Värit: MAX 25 KM/H 100 KM EI KORTTIA 3 490 € (112 €/kk) alk. NÄMÄVIEDÄÄN KÄSISTÄ! KATSOVIDEO: SKAND.FI SUOJAA SATEELTA JA VIIMALTA! LEIJONA 1400 Täydellistä turvallisuudentunnetta nyt neljällä pyörällä, ja katso kuinka tyylikkäästi! Pehmeätoiminen luokkansa tehokkain moottori, sähköä säästävät kirkkaat LED-valot. Monista muista nelipyöräisistä poiketen kaikissa renkaissa on jousitus ja maavara on hyvä Suomen teille. Ei hankalia vaihteita, valitse vain ajatko eteenvai taaksepäin. Kyllä, tässä on myös pakki! USB-lataus puhelimelle tai naville. “Tykkään skootteristani kovasti! Käytän sitä joka paikassa, koska kävelyni on vähän huonoa. Tällä pääsen käymään Turun keskustassa, joka on noin 4 km päässä. Todella mukava laite! Ei ole mitään valitettavaa." Mari-Ella / Turku Värit: MAX 25 KM/H 55 KM EI KORTTIA VISIIRIKATTO VIHDOIN LISÄVARUSTEENA! VARMISTA HETI OMASI! 2 590 € (94 €/kk) alk. NYTTAKABOKSI 0€! MUISTA VISIIRIKATTO! KULKUNEUVOT TOIMITETAAN AJOVALMIINA! SISÄLTÄÄ KOTIPISTOKELATURIN UTAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry perustettiin 3.9.1972 Utajärven työväentalon lavalla pidetyssä kokouksessa. Syyskuun lopulla vietetty 48-vuotisjuhla osui siis melko lailla kohdalleen. Monin tavoin aktiivinen eläkeläisyhdistys hankkii varoja muun muassa keräämällä jätepaperia. Se toimitetaan Ekovilla Oy:n Kiimingin tehtaalle, jossa siitä valmistetaan rakennuseristettä. Tämänsyksyisiin tapahtumiin on kuulunut myös yhdistyksen varapuheenjohtajan, ex-kuorma-autoilija ja taksiautoilija Toivo Perttusen ideoima liikenneturvallisuustempaus. – Lainasin vävyn kuorma-autoa ja ajelin esittelemään sitä esikoululaisille. Samalla lahjoitimme Pohjois-Suomen kuorma-autoliiton kanssa näille tirriäisille heijastinliivit ja puhuimme liikenneturvallisuudesta. Olihan ne kuule hyvillään, Perttunen kuvailee. Utajärven Eläkeläisten varapuheenjohtaja Toivo Perttunen esitteli raskasta kalustoa liikenneturvallisuustempauksessa syyskuussa. Paperin keräystä ja raskasta kalustoa Eläkeläinen 5/2020 15
Ulkomaalaistaustaiset ikäihmiset testasivat Kuuloliiton Digitaidotpeliä. TEKSTI JA KUVAT EVA RÖNKKÖ J ade-toimintakeskuksessa kokoontui neljä arabiaa puhuvaa eläkeläistä yhteisen pelipöydän äärelle. Hanna Rantala Kuuloliiton Digitaidot-hankkeesta oli kutsunut ulkomaalaistaustaisia iäkkäitä kokeilemaan uutta Digitaidot-peliä, joka vahvistaa älypuhelimien monipuolista käyttöä arjen tukena. Rantala kyseli osallistujien älypuhelimen käyttötapoja ja sitä, mistä he saavat tarvittaessa tukea ja apua. Syntyi vilkas keskustelu, sillä puhelimia käytetään soittamisen lisäksi ahkerasti kontaktien hoitamiseen Facebookin ja muiden sosiaalisen median sovellusten avulla. Kun taidot loppuvat kesken, apua kysytään lapsilta. Yksi osallistujista kertoi pyytävänsä digitukea myös kirjastosta. Pajan ohjaajalle tämä oli uutta tietoa ja herätti kysymyksiä siitä, miten yksityisyydensuoja kirjastotyöntekijän kanssa turvataan. DIGITAIDOT-PELI ON muokattu Totuus tai tehtävä -pelin pohjalta. Korteissa on tehtäviä puhelimen käytössä ja kysymyksiä digiasioista. Kortit on jaettu värien mukaan eri aihealueiksi, kuten tiedonhakuun, eri ohjelmien käyttöön tai puhelimen hallintaan ja asetuksiin. Tulkin avulla tehtävät tulivat ymmärretyksi. Tahsin Alwan Shiltagille kortti antoi ensimmäiseksi kysymyksen: Olet lomamatkalla Sevillassa. Haluat mennä vessaan, mutta kahvilan henkilökunta puhuu vain espanjaa. Selvitä, miten kysyt ”Missä on vessa?” espanjaksi. Nopein vastaus tuli Muaataz Ahmedilta, joka ehdotti että käsimerkeillä asian saisi ilmaistua ja vessan löydettyä. Hanna Rantala kuitenkin opasti, miten puhelimesta löytyy sopiva ohjelma arabian-espanjan kääntämiseksi. Ei se kuitenkaan näin helppoa ollut, koska suoraa käännösohjelmaa ei heti löytynyt. Kun oikea käännös löytyi, havaitsivat ryhmäläiset iloisesti, että vessa-sana espanjaksi oli lähellä arabiaa ja helposti ymmärrettävä. RYHMÄLÄISET kiinnostuivat jatkamaan käännösten etsimistä myös JÄRJESTÖ Pelin kautta arjen digitaitoja oppimassa ”Iäkkäiden täytyisi käyttää puhelimia enemmän” Osallistujien kommentit: ”Oli tosi hauska oppia näin, tässä oli mukavasti keskustelua, oppimista ja pelaamista. Kivaa, kun teemme näitä asioita, voimme olla aktiivisempia, kun osamme käyttää sosiaalista mediaa ja muutakin, muuten istumme vaan kotona. Nämä digiasiat ovat tärkeitä, jotta osaan löytää tietoa museoista ja muista kohteista. Puhelimen kautta saan yhteyden suomalaiseen yhteiskuntaan. Iäkkäiden täytyisi käyttää puhelimia enemmän, näin tietäisimme mitä meidän läheiset tekevät. ” Kuuloliiton Hanna Rantalan kommentit: ”Pajan osallistujien digitaidot olivat todella hyvällä tasolla. Niin hyvällä, että tästä ryhmästä löytyisi mielestäni erinomaisia digitukijoita tukemaan muiden iäkkäiden oppimista. Myös vaativammalla tasolla. Se helpotti, sillä ohjaaminen ilman yhteistä kieltä oli erilaista. Tykkään tavallisesti kysyä tehtävien lomassa tarkentavia kysymyksiä ja opastaa osallistujia esimerkiksi kysymällä ”mistä etsit tuota tietoa”. Nyt tämän tyyppinen keskusteleva opastaminen oli hitaampaa ja riippui pitkälti arabiankielisen ohjaajan läheisyydestä. Ryhmän ohjaaja Hediil Said oli korvaamaton tuki. Kuuloliiton Digitaidot-hanke käynnistettiin sellaisten iäkkäiden tukemiseksi, joilla on kuulovamma. Olimme havainneet, että moni ikäihminen tarvitsee apua digitaitojen oppimisessa ja älylaitteiden käyttö on uutta. Tämä peli kehittyi asiakkaiden tarpeiden pohjalta keinoksi vahvistaa digitaitoja. Vieraskielisten iäkkäiden kanssa pelaaminen oli mukava kokemus ja herätti paljon ajatuksia. Digitaidot-peli toimisi mielestäni hyvänä keinona erikielisten oppijoiden kanssa mutta se edellyttäisi tehtävien kääntämistä ja ehkä pientä muokkaamistakin. Suomenkielisenä peli toimii tietenkin paitsi digitaitojen myös suomen kielen oppimismenetelmänä. ” suomeksi. Ohjaajalle näytettiin iloisesti suomenkielistä tekstiä: missä on museo? Ja jos sitä oli vaikea lausua, opittiin, miten käännösohjelmasta voi kuulla lauseen myös ääneen lausuttuna. Kysymyksiä nousi, kun tehtäväksi tuli ladata 112 Suomi -mobiilisovellus. Voinko ottaa yhteyttä hätäkeskukseen, jos en osaa suomea? Terve järki sanoi, että hätäkeskus on kaikkia varten. Jatkoidea oli kutsua hätäkeskuksen edustaja käymään ryhmään ja keskustelemaan yhdessä siitä, miten palvellaan sellaisia ihmisiä, jotka eivät puhu virallisia kieliä tai englantia. –Pajan osallistujien digitaidot olivat todella hyvällä tasolla, totesi Kuuloliiton Hanna Rantala. Digitaidot-peliä kokeiltiin yhteisen pelipöydän ääressä. Puhelimen kautta saan yhteyden suomalaiseen yhteis kuntaan.” 16 Eläkeläinen 5/2020
Eläkeläiset ry:n verkkokoulutus Järjestämme syksyllä koulutuksia etäyhteyden välityksellä. Verkkokurssit sisältävät lähiopetuskurssien tärkeimmät sisällöt. Kursseista voi valita haluamansa osuudet. Kurssit ovat osallistujille maksuttomia. Pyydämme ennakkoilmoittautumista sähköpostitse Onni Karille: onni.kari@elakelaiset.fi. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Yhdistystoiminnan ja taloudenhoidon jatkokurssi 17.–20.11. Yhdistystoiminnan osuudet: › tiistai 17.11. klo 10–11.30: Eläkeläiset ry:n valtuuston päätökset, toimintasuunnitelma sekä Ikäystävälliseen Suomeen -ohjelma › keskiviikko 18.11. klo 10–11.30: Hyvä kokous, äänestäminen ja vaalit › torstai 19.11. klo 13–14.30: Säännöt toimintaa ohjaamassa, yhdistyksen vuosikello › perjantai 20.11. klo 10–11.30: yhdistyksen tärkeimmät asiakirjat Yhdistystoiminnan ja talouden yhteiset osuudet: › tiistai 17.11. klo 13–14.30: Ohjeet yhdistysten toiminta-avustuksesta eli ”toimintatonnista” › keskiviikko 18.11. klo 13–14.30: toiminnantarkastus ja esteellisyys; johtokunnan vastuut ja velvollisuudet › torstai 19.11. klo 10–11.30: tulorekisteri ja suomi.fi-tunnistautuminen › perjantai 19.11. klo 13–14.30: arkistointi Ilmoittautuminen 10.11. mennessä. Ilmoittautuessa pyydämme kertomaan, mitkä osuudet valitset. Matkavastaavien peruskurssi 24.–26.11. › tiistai 24.11. klo 10–11.30: matkailun merkitys yhdistyksessä; päätöksenteko › keskiviikko 25.11. klo 10–11.30: matkanjärjestämisen ABC; sosiaalinen lomatoiminta › keskiviikko 25.11. klo 13–14.30: matkalaisen vakuutusturva › torstai 26.11. klo 10–11.30 ja 13– 13.30 peruskurssin kertausta ja täydennystä Tietoteknistä tukea muiden järjestöjen hankkeista Olemme neuvotelleet Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ry:n kanssa sopimuksen, jonka perusteella yhdistyksillemme tarjotaan koulutusta EKL:n Verkosta virtaa -hankkeesta. Lisää tietoa: verkostavirtaa.fi, puh. 050 441 2275 tai 050 408 3376 Alueelliset kurssit Tietotekniikkakoulutus: Voimme järjestää vertaisopastajakoulutuksen sekä muutamia nettiopastuspäiviä eri alueilla lähiopetuksena koronatilanteesta riippuen. Tietotekniikkakoulutuksissa pyydämme olemaan yhteydessä Tiina Rajalaan. Yhdistysverstaat: Jos haluatte järjestää yhdistyksessänne ”yhdistysverstas”-opastustapahtuman, pyydämme ottamaan yhteyttä aluetyön suunnittelija Anna Eskolaan, puh. 044 751 1031, sähköposti anna.eskola@elakelaiset.fi Opintokerhoille ”Mikä on minun jalanjälkeni? Kirjaile ajatuksesi, joka vie kohti luontoa, eläimiä ja ihmisiä kunnioittavaa maailmaa.” KSL-opintokeskus tarjoaa yhdistyksillemme mahdollisuutta osallistua käsityöaktivismiin perustamalla Jalanjälkeni-opintokerhoja. Kerhot ja niiden jäsenet saavat käyttöönsä tarvikepaketin. Kerhot voivat hakea opintokeskuksesta kerhotukea. Lisätietoja antavat kulttuurituottaja Jutta Lithovius, jutta. lithovius@ksl.fi tai puh. 0400 308 509 ja koulutustuottaja Tiina Huhtala, tiina.huhtala@ksl.fi tai puh. 050 590 0709. Jalanjälkeni-kulttuuriaktivismikampanjassa pohditaan käsityöaktivismin keinoin, miten valinnoilla ja päätöksillä voidaan vaikuttaa parempaan tulevaisuuteen ja maapallon hyvinvointiin. Osana kampanjaa tuotetusta tarvikepaketista löydät tarvikkeet ja ohjeet oman käsityöaktivismityösi tekemiseen. Käsityöaktivismitarvikepaketti mahdollistaa jokaiselle halukkaalle käsityöaktivismin kotona, kavereiden kanssa, opintokerhoissa ja koulutuksissa. Tarvikepaketin tilaaminen on helppo tapa aloittaa käsityöaktivismi. Paketti sisältää palan kierrätyshuopaa, villalankaa neljässä eri värissä, neulan, ohjeet sekä jalanjälkeni-lapun, jonka voi kiinnittää valmiiseen käsityöhön. Eläkeläiset ry tarjoaa maksutonta tietoteknistä tukea. Jos kaipaatte tukea esimerkiksi yhdistyksenne etäyhteyksien järjestämisessä tai muuta neuvontaa, voitte soittaa Jouni Ahoselle, joka päivystää lokakuussa vielä seuraavasti: sunnuntaina 25.10. kello 16–18 sekä tiistaina 27.10. kello 17–19. Jounille voi soittaa numeroon 044 7511033. Lisäksi olemme neuvotelleet Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ry:n kanssa sopimuksen, jonka perusteella yhdistyksillemme tarjotaan koulutusta EKL:n Verkosta virtaa -hankkeesta. Lisää tietoa: verkostavirtaa.fi, puh. 050 441 2275 tai 050 408 3376 Tietoteknistä tukea tarjolla Eläkeläinen 5/2020 17
PEKKA ISAKSSON A merikkalaisen kirjailijan Ernest Hemingwayn mielestä vain kolmesta aiheesta kannattaa kirjoittaa. Ne ovat työ, rakkaus ja kuolema. Ada Juvonen julkaisi viime keväänä romaanin, jossa on nimeä myöten yksi tuosta maagisesta kolmikosta väkevästi läsnä. Kahta muuta kirja sivuaa. Juvosen kirjan nimi on haastavasti Riittääkö rakkaus. Kirja vastaa kysymykseen koko 300 sivun mitallaan, ”mahdottomalla ja pelottavalla” kertomuksella ”hullusta suuresta rakkaudesta”. Lainaukset ovat Juvosen itsensä luonnehdinnasta kirjan sivuilla. Kirja piti julkistaa Mänttä-Vilppulan kirjastossa viime maaliskuussa, mutta tilaisuus jäi koronan vuoksi pitämättä. Ne pidettiin syksyllä. Tämä”Suuri ja hullu, mahdoton ja pelottava” Ada Juvonen kertoo elämänsä rakkaustarinan. Kirjan kirjoittaminen oli teknisesti helppoa mutta henkisesti raskas urakka. kin sopii jollakin tavalla kirjan rosoiseen sanomaan, vaikka oli suuri harmi kirjoittajalle. Riittääkö rakkaus on Ada Juvosen kolmas romaani. Kirjaan liittyy runokirja, jolla on provosoiva nimi: Rumat rakkausrunot. Alun perin oli tarkoituksena, että runot olisivat sisältyneet romaaniin. Juvosen vävyä on kiittäminen onnistuneesta ehdotuksesta, että runot julkaistaan erillisenä kirjasena. Kirjaan ne olisivat hukkuneet. Runokirjoja Juvonen on julkaissut viisi tämä viimeisin mukaan luettuna. Sekä proosa että runot ovat omaelämäkerrallisia. Ne ovat syntyneet tarpeesta pohtia vahvoja ja vaikeita aiheita ja vaiheita elämässä: suhdetta saarnaajaisään, seksuaalisuutta ja nyt pitkää ja raastavaa rakkaussuhdetta alkoholistimieheen, joka kirjassa on saanut nimen Jukka. Ensitekstit supistetun koulun köyhyydessä Ada Juvonen on kirjoittanut melkein niin pitkään kuin hän muistaa. Alkusysäyksen hän sai kansakoulusta. Se oli supistettu. Käsityötarvikkeita ei ollut antaa kaikille. – Opettaja pani minut kirjoittamaan aineita sillä aikaa, kun muut tekivät käsitöitä. Siitä tämä alkoi. Kun 16-vuotiaana lähdin Helsinkiin, kirjoitin ikävissäni päiväkirjaa. Minulla oli iso kasa sinisiä vihkoja, jotka olivat täyttyneet tasaiseen tahtiin. Vihkoille kävi onnettomasti. Adan palattua kolmen Helsingin-vuoden jälkeen kotiin hän eräänä päivänä huomasi, että äiti oli lukenut päiväkirjoja. Hän viskasi kaikki vihkonsa uuniin. Uudelleen hän aloitti päiväkirjojen kirjoittamisen odottaessaan ensimmäistä lastaan. Saako raittiusvirkamies rakastaa juoppoa Erityisen tarkkoja päiväkirjoja Juvonen piti siltä ajalta, jolloin Jukka tuli hänen, kirjan Marin, elämään. Sen vuoksi hän arvelee kirjan kirjoittamisen olleen teknisesti helppoa. Mikään muu ei ollutkaan helppoa. – Seksuaalisuuden pohtiminen tuli polttavaksi siksi, että vanhempani naittivat minut, tai myivät, jos asian ihan tarkasti sanoo. En ollut avioliitossani koskaan tyytyväinen. Kun tapasin Jukan, se oli todellinen järistys. Minun oli selvitettävä itselleni, miksi seksuaalisuus oli minulle niin vaikea asia. Järistys ei kouraissut vain tunne-elämää. Kun Ada tapasi miehen, hän oli Jyväskylän kaupungin raittiustoimenjohtaja, lajissaan muuten Suomen ensimmäinen. Se toi suhteeseen terävän lisäsärmän. Se ei ollut vain henkilökohtainen. – Raittiustyössä elettiin 1970-luvun alussa murrosvaihetta. Kuntiin ryhdyttiin perustamaan raittiustoimen virkoja. Minutkin, vaneritehtaan entisen työläinen, koulutettiin Joutsenon opistossa pikakurssilla, joka pätevöitti virkamieheksi. YhAda Juvonen on kirjoittanut ahkerasti päiväkirjoja. Niihin perustuu hänen uusinkin kirjansa. A D A JU V O S EN A R K IS TO 18 Eläkeläinen 5/2020
Nivelten hyvinvointiin GLUTEN FREE LACTOSE FREE Saatavilla hyvin varustelluista apteekeista ja luontaistuotekaupoista. Sisältää puhtaina aineina ja tarkkoina pitoisuuksina glukosamiinia, kondroitiinisulfaattia, orgaanisen rikin lähteenä toimivaa MSM:ää ja C-vitamiinia. Näistä rakennusaineista rustosolut voivat muodostaa uusia rustoproteiineja sekä nivelnestettä. Neljän tehoaineen yhdistelmä tukee nivelten hyvinvointia ja auttaa ylläpitämään toimintakykyä läpi elämän. www.arthrobalans.fi teiskunnallisessa keskustelussa törmäsivät tuolloin vahvat kannat. Osa keskustelijoista uskoi, että alkoholinkäyttö voidaan pitää hallinnassa valistustyöllä, osa piti siihen käytettyjä rahoja hukkaan heitettyinä. Tässä myllerryksessä kysyttiin helposti, saako raittiusvirkamies rakastaa juoppoa. Juha Hurme hätyytti kirjoittamaan loppuun Kirja on ollut henkisesti raskas urakka. Sitä ei ole helpottanut edes materiaalin paljous. Juvonen kiittää erityisesti kirjailija-ohjaaja Juha Hurmetta, joka on kahdestikin hätyytellyt häntä jatkamaan kirjoittamista. – Olin aikoinaan Sodankylässä kirjoittajakurssilla. Hurme opetti draamaa. Hän pyysi nähtäväksi kurssilaisten tekstejä. Minulla oli valmiina noin sata sivua tämän kirjan ensimmäisestä versiosta. Olin epävarma, mutta lopulta annoin liuskat Hurmeelle. Hän sanoi palautteeksi, että kirjoita hyvä ihminen tämä valmiiksi. – Siihen meni 20 vuotta. Ehkä kirja olisi jäänyt sittenkin julkaisematta ilman Hurmetta. Hän tuli pitämään luentoa Mänttään, sai kahvittelukutsun ja kysyi ensi töikseen, että missäs se kirja on. Niin minä pitkän hapuilun jälkeen kirjoitin kirjan loppuun. Riittääkö rakkaus etenee suureksi osaksi vuoropuheluina ja repliikkeinä. Se on ollut tyypillistä Juvosen muillekin teksteille. Hän on osallistunut monille kirjoittajakursseille, myös Eläkeläiset ry:n kursseille. Voi varmaan kysyä, Hurmeeltako vai muilla kursseilla hän on oppinut kirjoittamaan niin vaivattoman tuntuisesti repliikkejä. – En tiedä, mistä olen oppinut. En ole erikseen opetellutkaan, vaan semmoinen kirjoittamisen tapa on luonnollinen minulle. Riittikö rakkaus? Kun kirjan nimi kysyy, riittääkö rakkaus, voi kysymyksen esittää tässäkin pelkäämättä juonipaljastusta. – Ei riitä, ei tässä tarinassa. Voimat yksinkertaisesti loppuivat molemmilta. Lopulta elämää hallitsivat juoppohulluuskohtaukset. Jukka ei hakenut apua eikä ottanut vastaan tarjottua apua. – Rakkaus loppui – ja ei loppunut. Jukka eli eromme jälkeen kolme vuotta. Aina Jyväskylässä käydessäni kävin katsomassa häntä. Vielä on selvittämättä mummon afron alkuperä Se tarina on nyt kirjoitettu, mutta ovatko kaikki Ada Juvosen tarinat kirjoitettu. – Katsotaan, kuinka terveys kestää. Kirjoittamisen tarve ja aiheita minulla on. Olen tehnyt juuri niin kuin vanha kirjailijan ohje neuvoo. Olen elänyt elämän, josta voi kirjoittaa. Juvonen, jos kukaan, käy elinikäisen oppimisen malliksi. Uusia kirjoittamisen aiheita voi löytyä myös kahdelta kurssilta, joille hän on ilmoittautunut. – Autere-opistossa alkaa luovan kirjoittamisen kurssi. Siinä on opettajana paikkakunnan nuori pappi. Ajattelin katsoa, kuinka pappi opettaa luovaa kirjoittamista. Toinen kurssi vaikuttaa yhtä kiinnostavalta. Sen aiheena on sukututkimus. Se on kiehtonut Juvosta pitkään. Syy on suorastaan kutkuttanut. – Mummoni oli toista maata, kovin tumma ja hänellä oli musta kihara tukka, afrokampauksen mallinen. Minua kiinnostaa kovin, mistä hän oli saanut semmoiset piirteet ja onko sukututkimuksesta apua sen selvittämisessä. Ada Juvonen: Riittääkö Rakkaus, omakustanne, painopaikka M-Print Oy, 2020, sidottu 361 sivua: Rumat rakkausrunot, omakustannne, nidottu, 49 sivua. Tilattavissa suoraan Ada Juvoselta, puh. 040 0284279 ja Kulma Kirjakaupasta Mäntästä, puh. 044 5550959. Yhteishinta 40 euroa. Riittääkö rakkaus on Ada Juvosen kolmas romaani. Olen tehnyt juuri niin kuin vanha kirjailijan ohje neuvoo. Olen elänyt elämän, josta voi kirjoittaa.” Eläkeläinen 5/2020 19
EVA RÖNKKÖ HANNELE PITKÄ-LIUKKONEN L iikuntakerhot ovat olleet suosittuja ja yhdistyksen omaa liikuntatoimintaa on kaivattu monilla paikkakunnilla. Paikallisyhdistysten liikuntakerhojen ohjaajille olemme valmistelleet monenlaista materiaalia tasapainon, voiman ja koordinaation kehittämiseksi. Materiaalit löytyvät kotisivultamme elakelaiset.fi kohdasta Toiminta/Liikunta. Yhdistyksien liikuntakerhoissa vieraillessamme olemme usein kuullut, että ohjaajat kaipaavat sellaista videoaineistoa, jonka mukaan yhdistyksien kerhoissa voisi liikkua silloin, kun varsinainen ohjaaja on estynyt tulemasta tai sopivaa ohjaaja ei ole löytynyt. Otimme toiveen huomioon. Kuvasimme viime keväänä Kuntorannan liikuntakurssien opetustuokioiEVA RÖNKKÖ K aunis syyssää toivotti Tikkurilan Eläkeläiset ja Havukosken inkeriläiset Kuusijärvelle lämmöllä tervetulleeksi ulkoilemaan. Paikalle kokoontui lähemmäs 50 henkeä nauttimaan liikkumisesta, peleistä ja mukavasta yhdessäolosta. Kuusijärven ulkoilupolut on juuri uusittu ja erilaisia reittejä löytyy niin hyväkuntoisille kuin myös rauhallisemmin kävelijöille. Ulkoilupäivä aloitettiin monikulttuurisen toiminnan ohjaajien Katjan jumpalla ja Zhenyan tanssituokiolla. Yhdessä harjoiteltiin kesätanssiaskeleet, sillä Kuusijärven ranta tarjosi mainion ympäristön nauhoittaa koko ryhmän voimin esitetty kesätanssi ja lähettää siitä pätkä tanssihaasteeseen. Päivä jatkui kävelylenkillä, peleillä ja tietovisalla. Halukkaat pelasivat myös lentopalloa. Ulkoilijat toivat erilaisia ruokia mukaan ja nyyttikesteillä sekä grillimakkaralla saatiin vatsat kylläisiksi. Halukkaat pääsivät myös saunaan. – Kaikki tykkäsivät päivästä. Seuraavalla kerralla kun tapaamme taas, keksimme uusia tekemisiä, sanoi Tikkurilan Eläkeläiset ry:n jäsensihteeri Leila Renfors. JÄRJESTÖ Monipuolinen ulkoliikuntatuokio tarjosi jumppaa ja tanssiaskeleita. Kesätanssia Kuusijärven rannalla LIIKUNTA Liikunta-aineistoja on testattu ja toimiviksi havaittu mm. Kuntorannassa. Aineistoja yhdistysten liikuntakerhojen tueksi ta ja nyt niistä on valmistunut neljä erilaista ohjauskokonaisuutta. Yhdistysten käytössä on Hannele Pitkä-Liukkosen lämmitysja tuolijumppa sekä Eva Rönkön Keppija kuminauhajumppa. Tuokiot ovat noin 30–40 minuuttia pitkiä. Jos yhdistyksissä löytyy sopivaa tekniikkaa näyttää videoita isolle näytölle, voitte yhden videon tahtiin voimistella 3–4 viikkoa. Voimistelujen välissä voi käyttää myös Liikumme tanssien -hankkeen videoita. Tanssi tuo mukavaa vaihtelua kerhoihin. Yhdistysten liikuntavastaaville lähetetään kooste saatavilla olevista videoista, näin on helpompi löytää ja käyttää monipuolista aineistoa. Iloa liikuntatunneille saatte myös yhteisillä leikeillä, jotka kehittävät reagointia ja koordinaatiota. Usein pelin tuoksinassa myös nauruhermot saavat kyytiä. Liikunta on iloinen asia ja vain sillä pystymme syksyn pimeyden karkottamaan ja samalla saamme voimia jaksaa jos tuo covid-19 vielä kauan pyörii keskuudessamme. Ohjaajat voivat jakaa ryhmälleen tietoa, kuinka videot löytyvät ja myös kotona voi jumpata lyhyempien videoiden tahtiin, jos saleille ei pääse. 20 Eläkeläinen 5/2020