Eläkeläinen 05/2019 - Lehtiluukku.fi

Joutsenossa kokkailtiin yhdessä 16 | Kävelypässit testaavat ministerin 23 | Syksyn monipuolinen teatteritarjonta 26 5/2019 | 17. lokakuuta 2019 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti |? www.elakelaiset.fi Tarvitsemme kaupunkiluontoa Suomalaiset ovat vielä nuoria kaupunkilaisia. Olemme oikeastaan vasta nyt pysähtyneet miettimään, minkälainen on hyvä kaupunkiympäristö, sanoo ympäristöneuvos Sauli Rouhinen 6 Vinkit: Kotoisa olo uusille jäsenille 15
nen liikunta, jumppa, sopivantehoinen voimaharjoittelu ja ulkoilu edesauttavat sitä, että pysymme mahdollisemman hyvässä kunnossa mahdollisemman pitkälle. Hyvä kunto on mitä merkittävin niin fyysisen kuin henkisenkin jaksamisen kannalta. KIRJOITAN TÄTÄ syyspäivän tasauksen päivänä. Pimeys on tuossa nurkan takana. Mutta pimeyden jälkeen tulee jälleen valo. Yhdessä tekemällä ja toisiamme tukien viemme tämänkin syksyn ja talven kevätpäivän tasaukseen. Hyvä huomen tehdään yhdessä. Se on erinomainen tavoite meille kaikille alkavan talven toiminnassa. ASUMISPOLITIIKAN LÄHTÖKOHTANA tulisi olla, että koti on ihmisen perusoikeus. Iän myötä asumiselle asetettavat vaatimukset muuttuvat, ja kaikenikäisillä tulisi olla oikeus hyvään asumiseen, taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Hyvä asuminen ei voi olla rajattu vain niille, joilla on paksuin lompakko. Eläketurvakeskuksen tutkija Kati Ahosen mukaan omistusasujat ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä kuin vuokralla asujat (ETK:n tutkimuksia 2/2020). Eroa selittävät erityisesti vuokra-asujien kokemat toimeentulovaikeudet. Vuokralla asujista yli puolella on vaikeuksia kattaa asumismenot, kun taas omistusasujista tämä tilanne on vain noin joka viidennellä. Myös leipäjonoja tutkinut Tuomo Laihiala on nostanut asumismuodon tärkeänä eläkeläisköyhyyteen vaikuttavana tekijänä. Toimeentulovaikeuksia on etenkin vuokra-asunnossa yksin asuvilla (Yhteiskuntapolitiikka 4/2019). Omistusasunto lisää taloudellista turvaa ja elämän ennakoitavuutta. Tilanne voi kuitenkin Suomessa muuttua, kun muuttoliikkeen seurauksena asuntojen arvot laskevat suurten kaupunkien ulkopuolella. Vanhaa asuntoa ei enää saakaan myytyä, kun haluaa muuttaa. Vain harvalla on varaa muuttaa, jos se edellyttää kahden erillisen asunnon ylläpitoa. SUOMESSA HALUTAAN ihmisten asuvan kotona mahdollisimman pitkään. Tämä ei toimi, jos koti ja kotiin tuotavat palvelut eivät mahdollista hyvää asumista ja elämää. Ilman iän edellyttämiä palveluita ja asunnon varustelua voi koti pahimmillaan muuttua vankilaksi. Ihmiset ovat myös yksilöitä: toiselle muutto palveluasumiseen tai yhteisölliseen asumiseen voi olla onnenpotku, kun taas toiselle muutto vanhasta kodista ei ole mieluisaa. Eläkeläiset ry on vaatinut valtiolta korjausrakentamisen varoja kohdennettavaksi ikääntymisen edellyttämiin muutostöihin. Kerrostaloihin asennettavien hissien lisäksi on esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen myötä kiinnitettävä entistä enemmän huomiota kotien ja palveluasuntojen jäähdytykseen. Hallitusohjelmaan on kirjattu ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman laatiminen. On hienoa, että ikääntyminen saa asuntopolitiikassa erityishuomiota. Eläkeläiset ry tulee seuraamaan ohjelman laatimista ja antamaan siihen omat esityksensä. JAN KOSKIMIES PÄÄTOIMITTAJA KESKUSTELUA RIITTÄVÄN vanhushoivan toteutustavoista käydään – taas kerran. Erilaisia käsityksiä on siitä, millä saadaan muutoksia nykytilanteeseen. Onko hoitajamitoitus se keino vai onko tehokkaampi joku muu menettely? Yhtä totuutta ei todennäköisesti ole. Mutta se on selvä, ettei voida mennä tulevaisuuteen niin, että palvelujen määrä ja laatu laskevat. Tämä on sanottava ääneen ja tehtävä selväksi. Silloin kun hoidon tarve on olemassa, hoitoa on myös saatava, riittävästi. ELÄKELÄISET RY paikallisyhdistyksineen tekee arvokasta ennaltaehkäisevää kuntoutustyötä. KaikkinaiKoti on vanhanakin perusoikeus Hyvä huomen tehdään yhdessä 5/2019 Kannen kuva Annina Mannila Lettukestit Kuhmossa 20 Kuulumiset vaihtuvat ikäihmisten asioista. Ei sanoissa vaan teoissa 24 Maijaliisa Mattila tuntee pohjoismaalaiset ajattelutavat. Fado sopii suomalaiselle 31 Levyarviossa portugalilainen Claudia Picado. Yksinäisyyttä torjumaan 36 Tarvitsemme toisen ihmisen läsnäoloa ja myötätuntoa. Kohteena Vladivostok 38 Ikäihmiset pilottimatkalla . Vakiot Kalevin kynästä 15 Kurssikalenteri 19 Runopysäkki 28 Tuula-Liina Varis 33 Tupakatta 39 Krypto 47 SENNI JA SAFIRA POIMINTA Ihmiset ovat yksilöitä asumisessakin PUHEENJOHTAJALTA MARTTI KORHONEN PÄÄKIRJOITUS ”Meitä oli paljon, kun marssimme Vietnamin sotaa vastaan tai Chilen kansan puolesta.” Topi Berg Kirjeitä mummolasta -blogissa Lue blogejamme: www.elakelaiset.fi/blogit Joutsenossa kokkailtiin yhdessä 16 | Kävelypässit testaavat ministerin 23 | Syksyn monipuolinen teatteritarjonta 26 5/2019 | 17. lokakuuta 2019 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti |? www.elakelaiset.fi Tarvitsemme kaupunkiluontoa Suomalaiset ovat vielä nuoria kaupunkilaisia. Olemme oikeastaan vasta nyt pysähtyneet miettimään, minkälainen on hyvä kaupunkiympäristö, sanoo ympäristöneuvos Sauli Rouhinen 6 Vinkit: Kotoisa olo uusille jäsenille 15 2 Eläkeläinen 5/2019
P uitteet olivat komeat ja ohjelmatarjonta huipputasoista ja runsasta, kun Pohjanmaan ja Keski-Suomen aluejärjestöt juhlivat 60-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä Vaasan kaupungintalolla. Juhlasalin 350 tuolia olivat täynnä, ja väliajalla Vaasan kaupungin tarjoamat kakkukahvit maukas menestys. Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja Marja Leena Makkonen muistutti 60-vuotiaan järjestön keskeisistä arvoista, joita ovat yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus heikoimpia kohtaan. Hän painotti, että jäsenistö on järjestön rikkaus. – Teissä on Eläkeläiset ry:n vahvuus. Kiitos teille kaikille. KESKI-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖN varapuheenjohtaja Viljo Kumpulainen ja Pohjanmaan Aluejärjestön puheenjohtaja Seija Tikkanen toivottivat väen tervetulleeksi juhlaan. – 60 vuoden aikana on yhteiskunnassa tapahtunut valtavia muutoksia, sanoi Tikkanen. – Useimmat meistä muistavat hyvin tuon ajan 1959. Sodasta ei vielä ollut kulunut kovin pitkää aikaa, kun sitä tästä perspektiivistä katsoo. Tehtiin töitä kuin muurahaiset. Puhallettiin yhteen hiileen, alettiin rakentaa hyvinvointivaltiota. Alkoi myös eläkejärjestelmien kehittyminen. Eläkeläisjärjestöillä on ollut kehityksessä suuri rooli. JUHLAPUHUJA, KANSANEDUSTAJA Merja Kyllönen, haastoi miettimään sosiaalija terveyspalveluiden rakenteita uudesta kulmasta. – Monia asioita palvelurakenteissa voidaan parantaa lakipykälillä ja remontoida rahalla, mutta hyvin suuri osa asioista voidaan korjata ja muuttaa vain ihmisten arkisella toiminnalla, asenteita muuttamalla ja ajattelua avartamalla, Kyllönen sanoi. – Lopulta mikään ei muutu yhdelläkään lainsäädäntömuutoksella ellemme me ole valmiita miettimään uusiksi arkisia prosesseja, yhteistyömahdollisuuksia, kaikkien hallinnon rajojen fiksua ylittämistä, johtamismalleja ja arkisesti oman työn tekemistä. – Elämme 2020-luvun kynnyksellä ja tänäkään päivänä monessakaan paikassa kukaan ei koordinoi, vaikka joka päivä ajelutetaan samoja ihmisiä eri päivinä eri poliklinikoilla, eri tutkimuksissa päällekkäin ja pahimmillaan itse vaivat jäävät hoitamatta. Tai hoidetaan kyllä, mutta kotiutuksen turvallisuudesta ei kukaan ole kiinnostunut. Tai siitä onko kotiin päätyvällä ihmisellä ketään auttamassa, tukemassa kuntoutumisessa, ruokahuollossa tai apuvälinehankinnoissa, Kyllönen havainnollisti. KYLLÖNEN TOTESI, että on uskallettava käyttää tervettä järkeä eikä piilouduttava pykäläviidakon taakse. – Ja jos joku miettii, voiko ja saako sitä tervettä järkeä käyttää, niin yhtään ainutta direktiiviä ei löydy, joka olisi tehty arkijärjen käytön kieltämiseksi. Kaikki on pääsääntöisesti kiinni rohkeudesta tehdä ja toimia. TUOMAS TALVILA › Katso kuvia juhlasta kotisivultamme: www.elakelaiset.fi › Lisää juhlavuodesta seuraavalla aukeamalla Vaasassa juhlittiin komeasti ”Jäsenistö on Eläkeläiset ry:n rikkaus. Kiitos teille kaikille!” JUHLAVUOSI Kokkolan Eläkeläisten kansantanssiryhmä asteli lavalle Vaasan kaupungin juhlasalin käytävää pitkin. TUOMAS TALVILA Pykäläviidakon taakse on turha piiloutua. Yksikään direktiivi ei kiellä arkijärjen käyttöä.” Eläkeläinen 5/2019 3
JUHLAVUOSI H elsingin ja Uudenmaan Aluejärjestöt juhlivat 60-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä torstaina Keravalla. Keuda-talon Kerava-saliin kokoontunut juhlaväki sai nähtäväkseen ja kuultavakseen monipuolisen ohjelman, josta vastasivat alueiden yhdistykset. Ensin varsinasien ohejma nalkau oli Keravan Eläkeläisten oma tanssiorkesteri Capri hoitanut alkulämmittelyt. – Tämän maan rakentamisessa on tarvittu ihmisiä, käsiä ja järkeä. Niiden lisäksi on tarvittu apuvälineitä moneen lähtöön. Yksi tärkeimmistä esineistä on eräs vanhentunut, harmaantunut, ryppyinen ja usein huonolle hoidollekin jäänyt, nurkkaan heitetty välttämättömyys. Se on reppu, aloitti Uudenmaan aluejärjestön puheenjohtaja, reppuselkäinen Heikki Mäkinen tervetulopuheensa. – Reppu selässä on lähdetty savottaan, reppu selässä maalikyliin täydennystä hakemaan. Reppu selässä on lähdetty maata puolustamaan, ja reppu selässä on lähdetty ”Työssä on tarvittu ihmisiä, käsiä ja järkeä” Kerava-salissa juhlittiin 60-vuotiasta järjestöä. rakentamaan sitä Suomea, jossa nyt elämme. Reppu selässä on tultu niin Helsinki kuin Uusimaakin rakentamaan. Siinä repussa on ollut hyvät eväät, ja sitä ovat kantaneet ahkerat kädet, joilla on yhteiskuntamme perusta luotu. – Jossain vaiheessa koittaa hetki, jolloin reppu täytyy luovuttaa seuraaville, mutta se ei tarkoita sitä, että toiminta loppuu. 60 vuotta sitten syntyi tarve jatkaa yhteistä toimintaa ja tarve pitää työelämän taakseen jättäneiden tarpeista ja eduista huoli. 4.12. 1959 perustettiin ensimmäinen eläkeläisten keskusjärjestö, Eläkeläiset ry. 60-vuotinen taival on osoittanut, kuinka tärkeää eläkeläisyhdistysten toiminta on. ELÄKELÄISET RY:N puheenjohtaja Martti Korhonen muistutti juhlapuheessaan, että Eläkeläiset ry:n 60-vuotiseen historiaan mahtuu tuhansia ja taas tuhansia tunteja arvokasta talkootyötä, edunvalvontaa ja vaikuttamista, niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. –Kiitos kuuluu kaikille teille, jotka olette toiminnassa mukana –Tällä työpanoksella järjestö on ollut mukana rakentamassa hyvinvointiyhteiskuntaa. Työmme paremman huomisen puolesta jatkuu. Toiminta paremman yhteiskunnan rakentamiseksi on myös palvelus tuleville sukupolville. Jokainen meistä vanhenee ja tarvitsee palveluja jossakin vaiheessa elämäänsä, Korhonen muistutti. – KUN Eläkeläiset ry 60 vuotta sitten perustettiin, keskeisenä tavoitteena oli eläkkeen riittävän tason turvaamien kaikille. Tavoite on edelleen ajankohtainen, koska eläkeläisköyhyys on taaskin ongelmana. Edellinen hallitus jopa heikensi kansaneläkkeen ostovoimaa, Helsingin Aluejärjestön puheenjohtaja Mirja Arajärvi totesi juhlan päätössanoissaan. – Juhlaohjelmamme nosti esiin iloisia asioita, joilla järjestömme yhdistykset edistävät ikäihmisten hyvinvointia. Tätä ovat liikunta, kulttuuri, harrastukset ja yhdessäolo, sekä uusimpana myös monikulttuurisuus. Arajärvi totesi tutkimuksinkin todistetun, että liikunta ja monipuoliset harrastukset auttavat ikäihmistäkin pysymään terveempänä ja toimintakykyisenä. – Me olemme eläkeläistoiminnassamme olleet tutkimuksen edellä tässä asiassa. TUOMAS TALVILA › Katso kuvia juhlasta kotisivultamme: www.elakelaiset.fi Olemme eläkeläistoiminnassamme olleet tutkimuksen edellä.” TUOMAS TALVILA Keuda-talon Kerava-sali tarjosi hienot puitteet. Esiintymisvuorossa Karkkilan Eläkeläisten kuoro. 4 Eläkeläinen 5/2019
Joulukuussa juhlitaan Kulttuuritalolla Eläkeläiset ry 60 vuotta -pääjuhla järjestetään Kulttuuritalolla Helsingissä 4.12. Etukäteiskiintiöistä mahdollisesti vapautuvista paikoista tiedotamme maanantaina 28.10. Näin osanottajatilaukset etenevät Kullekin Eläkeläiset ry:n aluejärjestölle on jaettu osallistujakiintiö juhlatapahtumaan. Paikallisyhdistysten on toimitettava ilmoittautumisten pohjalta täytetty tilauslomake oman aluejärjestön puheenjohtajalle viimeistään 18.10. Aluejärjestöt toimittavat saamansa tilaukset Eläkeläiset ry:lle. Tilauksien laskutus Tilaus on sitova. Eläkeläiset ry lähettää laskun paikallisyhdistykselle. Eläkeläiset ry toimittaa tilauksen mukaiset ruokalipukkeet ja osallistumisrannekkeet tilaajalle, kun lasku on maksettu. Laskuun lisätään 5 euron postitusmaksu. Hinnat Osallistumisranneke 15 euroa/henkilö Aamiainen 8,90 euroa/henkilö Päivän ateria 10,50 euroa/henkilö Vieläkö ehtii mukaan? Julkaisemme Eläkeläiset ry:n kotisivuilla tietoja kiintiöistä mahdollisesti vapautuvista paikoista ja ohjeita niiden hankkimiseen maanantaina 28.10. Lisäksi tiedotamme asiasta kirjeitse paikallisyhdistyksille ja aluejärjestöille. Kulttuuritalo Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlatapahtuma järjestetään legendaarisella Kulttuuritalolla. Kulttuuritalo sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella lähellä Helsingin keskustaa. Osoite on Sturenkatu 4. Esteettömyys Kulttuuritalo toivottaa lämpimästi kaikki asiakkaat tervetulleiksi nauttimaan tapahtumista. Tiloja ja palveluja on kehitetty niin, että ne ovat myös liikuntaja toimintaesteisten saavutettavissa. Tarkemmat tiedot esteettömydestä löytyvät Kulttuuritalon kotisivulta kulttuuritalo.fi kohdasta Tietoa talosta–––Tietoa kävijälle. Myös Eläkeläiset ry:n toimistolla (puhelin 020 743 3610, arkisin klo 9–12) neuvotaan asiassa. Paikan päällä Kulttuuritalolla 4.12. lisätietoja ja apua antaa Kulttuuritalon ja Eläkeläiset ry:n henkilökunta. Striimaus Osa juhlapäivän tapahtumista striimataan, eli niitä on mahdollisuus seurata suoratoistona netistä. Lähetämme yhdistyksille tietoja/ohjeita katselua varten 5.11. lähtevässä yhdistyspostissa. › klo 8-10 Aamiainen (edellyttää ennakkotilausta, Kulttuuritalon ravintola Kitchen) › klo 10-15.30 Ovet Kulttuuritalolla avautuvat! Musiikkiesityksiä, näyttelyitä, miniluentoja, discotanssin huumaa, yhteislaulua, musiikkija pukukavalkadi 1950-luvulta nykypäivään, yhdessäolon riemua! Ohjelma Kulttuuritalolla 4.12.2019 › klo 11-12 Tanssin iloa -kavalkadi Aalto-salin näyttämöllä erilaisten tanssien ja tanssijoitten kirjoa) › klo 11-15.30 Päivän ateria (edellyttää ennakkotilausta, Kulttuuritalon ravintola Kitchen) › klo 14-15 Eläke arjen turvana -luento kokoustilassa Kultsa 1-3 ja Alvar-auditoriossa › klo 15.30-17 Eläkeläiset ry 60 vuotta -juhla Aalto-sali › klo 17.15-20 Juhlatanssit elävän musiikin säestyksellä!. Aalto-aula › Aulakahvioista saatavilla koko päivän virvokkeita ja haukattavaa Eläkeläiset ry pidättää oikeuden ohjelmanmuutoksiin. › Lisää tietoja juhlasta: www.elakelaiset.fi kohdassa Järjestö –––Juhlavuosi 2019 Pateniemen Honkapirtillä laulettiin juhlavuoden lauluvihko kannesta kanteen, sadan ihmisen voimin, loistavan talon bändin säestyksellä. Pateniemen Eläkeläisten järjestämä yhteislaulutilaisuus oli menestys. Juhlavuoden tapahtumasarjaan kuuluneessa keskustelutilaisuudessa Kokkolassa otsikkona oli Palvelut ja toimeentulo – eläkeläisen perusoikeudet. Keskustelun käynnistäjänä toimi Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö. Paikalla olivat myös Keski-Pohjanmaan sosiaalija terveyspalvelukuntayhtymä Soiten Palveluasumisen ja laitoshoidon palvelualuejohtaja Minna Mäkitalo-Rauma, kliininen asiantuntija Ulla Siironen ja ikäihmisten sosiaalityöntekijä Zikiti Klemets, jotka vastasivat yleisön kysymyksiin ikäihmisten palveluista. TUOMAS TALVILA Eläkeläinen 5/2019 5
YHTEISKUNTA K aupunkiluontoa tarvitaan. Se tarjoaa ihmisille viihtyisyyttä, terveyttä ja elämyksiä. Yhä enemmän on tieteellistäkin näyttöä siitä, miten tärkeitä nämä asiat ovat hyvinvoinnillemme ja toimintakyvyllemme. Näin sanoo eläkkeellä oleva ympäristöneuvos, Viherympäristöliiton puheenjohtaja Sauli Rouhinen. Maisema-arkkitehdit ottavat hänen mukaansa kaupunkisuunnittelussa nyt entistä enemmän huomioon sen, mitä luonto vaatii pärjätäkseen kaupungissa. Ja kun luonto pärjää, se pystyy tarjoaman kaupunkilaisille asukkaille näitä niin sanottuja ekosysteemipalveluja. –Tiedämme entistä enemmän niistä hyödyistä, mitä monimuotoinen luonto tarjoaa. Eikä tässä puhuta vain mielen virkistymisestä, vaan esimerkiksi allergioiden ehkäisystä. Mitä steriilimpi urbaani ympäristö, sen alttiimpia olemme erilaisille taudeille. Myös ilmastonmuutokseen varautuminen asettaa suunnittelulle uusia vaatimuksia. Sademäärien kasvu esimerkiksi asettaa uusia vaatimuksia hulevesien hallinnalle. On havahduttu huomaamaan, että kaupungeissa tarvitaan muutakin kuin asfalttipintaa. –Viheralan ratkaisu on, että sadevesi pidätetään kaupunkiluonnon hyväksi eikä johdeta viemäriin, jossa se muihin jätevesiin sekoittuneena aiheuttaa ongelmia. Ja onhan se yksinkertaisesti pöljää, jos sadevettä ei käytetä hyväksi, vaan sen sijaan kastellaan luontoa ja puutarhoja vesijohtovedellä. Uudenlaisessa kaupunkiympäristössä tarvitaan lisää viheralueita ja viherkattoja jotka pystyvät pidättämään sadevesiä. Se vaatii ihan uutta osaamista ja uutta ajattelua. Kehitystyötä tehdään juuri nyt paljon, Rouhinen sanoo. Uusia ratkaisuja tarvitaankin. Kaupungissa tyypillinen kansirakentaminen, jossa korttelipihan alla on esimerkiksi pysäköintitila, ei välttämättä ole ihanteellisin alusta viherrakentamiselle. Vettä kun voi kerralla tulla taivaalta paljonkin. Korttelipihat ovat usein myös aika varjoisia – Voi olla, että vesiheinä on ainoa laji joka siellä pärjää, Rouhinen naurahtaa. – Tämänkaltaisiin haasteisin haetaan ratkaisuja. HELSINGISSÄ ASUVA Sauli Rouhinen, 72, toimi yli 30 vuotta ympäristöministeriössä – ministeriön perustamisesta 1983 alkaen. Ensin ympäristönsuojeluneuvoston pääsihteerinä ja sitten kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteerinä. Alkuvuosien tärkeimpiä projekteja oli Suomen ensimmäisen Vihervuoden 1985 valmistelu. Niissä merkeissä Rouhinen ja professori Martti Markkula vierailivat vuonna 1984 Brittein saarilla Liverpoolissa, jossa kansainvälinen puutarhatapahtuma pohti, miten kaupunkien vihreydestä pitäisi huolehtia. Liverpool oli tuolloin raskaasti taantunut teollisuusja satamakaupunki, jossa rapistuvaa ympäristöä oli alettu elvyttää yrityshautomoilla ja viherrakentamisella. – Vierailimme vanhoissa työläiskaupunginosissa, joissa talorivistöjen joukossa ei näkynyt vihreää tupsuakaan. Sisäpihoille oli kuitenkin tehty pienen pieniä istutuspaikkoja. Tapasimme siellä vanhemman rouvan, jolla oli sellainen neliön kokoinen istutusalue. Mieleen on jäänyt kuinka hän sanoi, miten hirvittävän tärkeää hänelle on, että hän saa sormensa multaan. Hän oli niin uskomattoman onnellinen! Liverpoolin kokemus innoitti osaltaan Rouhista kehittelemään ajatusta nykyaikaisesta puutarhakaupungista. – Alkuperäinen puutarhakaupunkiajatus yli sata vuotta sitten oli, että yhdistetään kaupungin ja maaseudun hyvät puolet. Ajattelu sai silloin heti vastakaikua. – Sittemmin lähiöitä rakennettiin metsiin ajatuksella, että kaupunkeihin maaseudulta muuttavat ihmiset ovat ikään kuin lähempänä luontoa. Se tuntui luontevalta silloin, mutta nykypäivänä pitää asiat suunnitella eri lailla. – Maisema-arkkitehdit puhuvat sini-viherrakentamisesta, jossa myös kaupunkien puroja ja muita vesistöjä palautetaan eläviksi. Se on osoittautunut mahdolliseksi, jolloin virkistysarvot ovat ihan toisella tasolla kuin jos puro on pelkkä viemäri. KAUPUNKILUONTOA TARVITAAN ja luonto tarvitsee oman infrastrukViherympäristö on hyvä ympäristö Ympäristöneuvos Sauli Rouhista innoittaa ajatus nykyaikaisesta puutarhakaupungista. ”Juuri nyt tehdään tällä alalla paljon kehitystyötä”. TEKSTI TUOMAS TALVILA KUVAT ANNINA MANNILA Kaupunkiluontoa tarvitaan ja luonto tarvitsee oman infrastruktuurinsa. 6 Eläkeläinen 5/2019
Sauli Rouhinen › YTT, ympäristöneuvos › 72-VUOTIAS › SYNTYNYT Liperissä, varttunut Mikkelissä › ALUETIETEEN assistenttina Tampereen yliopistossa 9 vuotta. › VUODESTA 1983 ensin valtioneuvoston kanslian suunnitteluosastolle ja samana vuonna ympäristöministeriöön, jossa 12 vuotta ympäristöneuvoston pääsihteeri ja 20 vuotta kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri. › JÄI eläkkeelle 2015. › VIHERYMPÄRISTÖLIITON puheenjohtaja › ASUU vaimonsa kanssa Helsingissä › HARRASTUKSENA Qigong (Chi Kung), kiinalainen kehon energiaharjoitusmuoto KUKA? Eläkeläinen 1/2019 7
YHTEISKUNTA Ryhmärakennuttaminen on helkkarin hieno tapa tuottaa asuntoja. Kevyin eväin siihen ei kuitenkaan kannata ryhtyä. MAAN HALLITUS on kiinnittänyt huomiota myös ikääntyneiden asumiseen, ja sen tukemiseksi toteutetaan toimenpideohjelma. Mitä sellaisessa ohjelmassa kannattaisi ottaa huomioon? Sauli Rouhinen sanoo, ettei ole asiaa kokonaisuutena hahmotellut. Omiin kokemuksiinsa nojaten hän kuitenkin liputtaa monimuotoisuuden puolesta. – Vanhusten eristämistä pelkästään seniorien asuntoihin en osaa pitää hyvänä ratkaisuna. Tuntuu hyvältä, että meilläkin on omassa ryhmärakennuttamisyhteisössämme eri-ikäisiä ihmisiä. – Mutta asuivatpa ikäihmiset missä tahansa, niin totta kai esteettömyys täytyy ottaa huomioon. Tarvitaan apuvälineitä, täytyy päästä kulkemaan rollaattori tai kepin kanssa. –Toki esteettömyys on jo pitemmän aikaa ollut yksi normaali suunnitteluperiaate. Mutta tällaisessa 50-luvulla rakennetussa talossa ei esteettömyys toteudu, ja vanhojakin ihmisiä on tässä asukkaina. Rouhinen kiittää sitä, että ikäihmisten asumisen tarpeista ja esteettömyydestä on olemassa tutkittua tietoa ja opinnäytteitä. – Muun muassa Ikäinstituutti on tehnyt tässä tärkeää työtä. – Ympäristöministeriöllä on ollut tähän liittyvä laaja kehittämisohjelma, ja rakennusala kyllä seuraa asiaa. Mutta vanhojen rakenteiden muuttaminen on rahasta kiinni, ei se itsestään tapahdu. Ikäihmisten eristäminen ei tunnu hyvältä ratkaisulta Kuvateksti voi olla kuvan alla tai isoissa jutuissa myös kuvan päällä, jos löytyy kohta, missä se näkyy hyvin mustana tai valkoisena. tuurinsa, Rouhinen huomauttaa. – Ei voi vain sanoa, että istutetaan puu. Puu ei elä yksikseen, vaan se tarvitsee rinnalleen paljon muuta ekosysteemivarustusta. Mitä pienempi metsikkö, sen huonommat sen menestymismahdollisuudet. VIHREYS TOTEUTUU 50-luvulla rakennetulla kerrostaloalueella Helsingin Pohjois-Haagassa, jossa Sauli Rouhinen vaimonsa Seijan kanssa tällä hetkellä asuu. –Tämä on hieno ja valmis ympäristö, voi puhua todella puutarhakaupunginosasta. Tai metsäkaupunginosasta. Keskuspuistokin on hyvin lähellä. Näissä taloissa asuu vielä alkuperäisiä asukkaitakin. Nyt on kuitenkin selvästi menossa sukupolven vaihdos, lapsiperheitä muuttaa sisään. Rouhiset ovat asuneet Pohjois-Haagassa vajaat kaksi vuotta. Vaikka ympäristö on mieluisa, tämä on heille vain väliaikainen osoite. Loka-marraskuun vaihteessa toteutuu pitkäaikainen hanke, kun he muuttavat Sompasaaren asuinalueelle valmistuvaan ryhmärakennuttamiskohteeseen. Ryhmärakentamisessa tai -rakennuttamisessa rakennuttajana toimii perinteisen rakennusyrityksen sijaan joukko yksityisiä ihmisiä. – Meidän kohteessamme on mukana 39 perhettä. Liki neljä vuotta olemme tulevia kotejamme tässä yhteisössä suunnitelleet. Tunnemme kyllä nyt toisemme hyvin etukäteen. Tämä ei tule olemaan senioritalo, vaan mukana on kaikenlaisia perheitä: yksineläviä, nuoria lapsiperheitä, ja sitten meitä eläkeläisiä on muutamia. HANKKEEN TAUSTALLA on Koti Kaupungissa ry, vuonna 2007 perustettu yhdistys, joka määrittele tarkoituksekseen edistää kaupunkimaista kerrostaloasumista sosiaalisena ja ekologisena elämäntapana. Yhdistyksen ensimmäinen ryhmärakennutettu talo Malta valmistui Helsingin Jätkäsaareen syksyllä 2013. Sauli Rouhinen kertoo, että heidän ryhmärakennuttamissunnitelmansa on tehty valmiiksi suunniteltuun ”bulkkirakennukseen”, jossa on viisija kahdeksankerroksinen osa. – Me panimme suunnitelmat täysin uusiksi: jokainen huoneisto on periaatteessa niin kuin omakotitalo, yksilölliseksi suunniteltu. Tosi kivoja yhteistiloja tulee: kattopuutarha, kaksi yhteissaunaa (vain kahdessa yksityisasunnossa on oma sauna), monitoimitila jossa kunnon keittiö, askarteluhuone, kuntosali, vierashuone, Rouhinen luettelee. Hänen oma vastuualueensa on ollut kattopuutarhan suunnittelu. Sauli Roihinen sanoo, että ryhmärakennuttaminen on ”helkkarin hieno tapa tuottaa asuntoja ja yhteisölle yhteistiloja”. Mutta lisää saman tien, että kevyin eväin ei moiseen kannata ryhtyä. – Ei kannata elätellä sellaisia harPohjois-Haagan vehmas ympäristö heijastuu Rouhisten asunnon ikkunasta. 8 Eläkeläinen 5/2019
haluuloja, että ryhmässä pääsee asuntoon kiinni ikään kuin siivellä. Tai että ryhmärakennuttaminen tulisi jotenkin erityisen halvaksi. Rouhinen painottaa huolellisen ja asiantuntevan suunnittelun merkitystä. Muuten voi mennä pieleen. – Mukana pitää olla rakennusalan ammattilaisia, ja pitää palkata kunnon ryhmärakennuttajakonsultti. Meilläkin on porukassa viisi arkkitehtiä ja rakennusalan diplomi-insinöörejä. Ilman heitä olisi kyllä oltu aika heikoilla. –Rakennusfirmalla on tietysti oma arkkitehti, joka tekee lopulliset suunnitelmat, mutta meillä on oma neuvottelija siinä prosessissa. Lisäksi olemme palkanneet ryhmärakennuttajakonsultin eli projektipäällikön. Hän on hyvin kokenut ammattilainen. Sitten on valvoja ja erikseen vesivalvoja, jotta varmistetaan, ettei vahinkoja rakentamisaikana pääse syntymään. Tämänkaltaisen hankkeen rahoituksessakin on omat kuvionsa. Rouhistenkin pankki ilmoitti, että se ei anna lainaa tällaiselle yhtiölle, eikä myöskään yhtiön osakkaille. Pankki meni vaihtoon ja uudesta pankista rahoitus järjestyi. –Mutta hirveän varovaisesti pankit suhtautuvat, vaikka mehän olemme paljon sitoutuneempia kuin normaali asunto-osakeyhtiö. Ja aikamoiset vakavaraisuusselvitykset jouduimme tekemään, Rouhinen kertoo. HYVIÄ PUOLIA rakennuttamistavasta löytyykin sitten kosolti. –Kiinteistön käytettävyys on varmasti huippuluokkaa, kun se on yhdessä huolellisesti suunniteltu. Ja kun huoneistot suunniteltiin uusiksi, jokainen on voinut halutessaan lisätöinä korottaa laatutasoa. Entä sitten se hinta? –On turha luulla että ryhmärakennuttaminen ilman muuta tulee halvemmaksi. Mutta mitä enemmän käyttää aikaa suunnitteluun, sen paremmin pystytään pitämään kustannukset kurissa ja säästämään yhteishankinnoin, Rouhinen sanoo. –Meillä on tontti Hitas II -ehdoilla. (Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hintaja laatutason sääntelyjärjestelmä). Asetimme hyvin aikaisessa vaiheessa hankkeellemme kustannuskaton per neliö. Kustannusseuranta on ollut hyvin tarkkaa. Samassa korttelissa valmistuvan kovan rahan kerrostalon asunnot ovat selvästi kalliimpia. –Mutta mikään ei tule ilmaiseksi ja laatu maksaa. Meille tulee maalämpö, aurinkopaneeleita katolle, kattopuutarha. Nämä ekstrajutut eivät ole halpoja, mutta tietyllä aikavälillä niistä saadaan hyötyä. –Myös kattopuutarhasta. Toisin kuin yleisesti luullaan, se nimittäin säästää kattoa sään vaihteluilta eikä suinkaan ole kosteusongelmien lähde. Ja on toki älyttömän viihtyisä, Rouhinen iloitsee. Voiko ryhmärakennuttaminen yleistyä maassamme? Kyllä vaan, Rouhinen vastaa. –Kiinnostuneita porukoita on ympäri Suomea. Mielenkiinto rakennusalan piirissäkin on varsin isoa. Asiaa myös tutkitaan, useita opinnäytteitä on tehty ja tekeillä. –Rahoittamisessakin tilanne paranee – nyt on lainsäädäntöä, jossa ryhmärakennuttamisen vastuita on selkeytetty. Ja kun kokemuksia kertyy tästä muodosta, niin siihen uskaltaa lähteä. Rouhinen huomauttaa Helsingin kaupunginkin tällä hetkellä suosivan ryhmärakennuttamista varaamalla tontteja siihen tarkoitukseen. Kalasatamassa ja Arabianrannassa on myös senioritaloja, jotka ovat samalla periaatteella syntyneitä ja joissa on paljon yhteistiloja ja -palveluita. Mutta toimii konsepti muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi Keski-Suomessa Saarijärvellä on ryhmärakennuttamishankkeena toteutettu ikääntyvien yhteisötalo, jossa on 35 asuntoa ja yhteistoimintatilat yli 55-vuotiaille. MYÖS YHTEISÖLLISET ratkaisut – esimerkiksi yhteiset ruokailutilat tai yhteiskäyttöautot – ovat Rouhisen mukaan tulevaisuuden tapa toimia. Muistuttaen samalla, että yhteisöllisyyden ja yksityisyyden rajat ovat herkkiä eivätkä idealistiset toiveet ja ajatukset aina välttämättä toteudu. –Pelisäännöt kannattaa laatia tarkkaan, ettei yhteisöllisyydestä tule pakkopaitaa. – Ihmisen pitää halutessaan pystyä elämään täysin yksityistä elämää ja halutessaan yhteisöllistä. Muissa Pohjoismaissa ja esimerkiksi Saksassa tätä asiaa on pohdittu ja testattu tarkasti. ITSE ASIASSA Sauli ja Seija Rouhisella on kokemusta ryhmärakennuttamishankkeesta jo vuosikymmenien takaa – tosin tuota termiä ei silloin vielä käytetty. – Muutettuamme Tampereelta pääkaupunkiseudulle meille tarjoutui tilaisuus ostaa viiden muun perheen kanssa Helsingin Ylä-Malmilta purkutuomiota odotteleva vanha metodistikirkko. Se oli hirsirakennus, jossa ei ollut mitään mukavuuksia. –Tehtiin vesi, viemäri-, ja lämmitysjärjestelmät, uusittiin katto ja kaikki. Siitä tuli kyllä todella kiva. Tuon projektin kokemusten rohkaisemina Rouhiset myöhemmin uskalsivat lähteä Malmilla sijainneen, 1940-luvulla rakennetun kansanfunkkistalon omistajiksi ja asujiksi. –Kansanfunkkistalot olivat 30-luvulla yleensä rakennusmestareiden rakentamia. Niistä oli olemassa yhteispohjoismainen katalogi, tyyppipiirustukset olivat hyvin yleisluontoisia ja melko halvalla niitä tehtiin. Kun Aalto ja kumppanit tekivät näitä hienoja funkkistaloja, niin nämä olivat kansan versioita. Malmin talo oli Sauli Rouhisen mukaan ”aika erikoinen”, ja moni epäili etukäteen, että sen kanssa menevät sekä rahat että terveys. – Mutta me tiesimme jo, että kyllä niitä vanhoja taloja pystyy kunnostamaan. Rouhiset asuivat talossa 18 vuotta, viihtyivät – ja remontoivat koko ajan jotain. – Tulevaa Sompasaaren kohdetta suunnitellessamme laitoimme Malmin talon myyntiin jo hyvissä ajoin. Ajattelimme, että jos ei niin persoonallinen kohde tahdo mennä kaupaksi. Mutta se menikin nopeasti, ja niinpä sitten muutimme väliajaksi tänne Pohjois-Haagaan, Sauli Rouhinen kertoo. Ja seuraavaksi siis odottaa Sompasaaressa aivan uusi koti. Ja kattopuutarha. Mutta me tiesimme jo, että kyllä niitä vanhoja taloja pystyy kunnostamaan. –Kiinnostuneita porukoita on ympäri Suomea ja mielenkiinto rakennusalallakin on varsin isoa, Sauli Rouhinen arvioi ryhmärakennuttamisen tulevaisuudennäkymiä. Eläkeläinen 5/2019 9
Suomessa ei ole tällä hetkellä toimivia tai riittäviä työkaluja etnistaustaisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien henkilöiden muistitesteihin eikä riittävästi tietoutta kulttuurisensitiivisestä muistityöstä sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Näin todettiin Muistiasiantuntijat ry:n ETNIMU-toiminnan Helsingissä järjestämässä asiantuntijatilaisuudessa. ”Etnistaustaisten henkilöiden alkukartoituksen haasteet Suomessa” -tilaisuudessa hollantilainen Jennifer R. van den Broeke kertoi, miten Hollannissa muistitestejä on muokattu niin, että niistä hyötyvät myös vieraskieliset sekä lukutaidottomat. Paneelikeskustelussa nousi vahvasti esille ammattihenkilökunnan koulutustarve muuttuvassa yhteiskunnassa, jossa kulttuurien kirjo kasvaa. Panelistit korostivat yhdenvertaisuuslakia. Ammattihenkilöstön omat asenteet ja käsitykset eivät saa vaikuttaa, kun kohdataan normista poikkeavaa asiakasta. Esille tuli, että monessa kulttuurissa muistisairaus on tabu. Muistisairautta pidetään osana vanhuutta tai vanhuuteen kuuluvana ”höppänyytenä”. Yhteisöllisessä kulttuurissa se, mitä perhe ajattelee on tärkeämpi, kuin se miltä itsestä tuntuu. Tämä vaikuttaa siihen , miten henkilö toimii vastaanotolla. Panelistit toivat esille myös ammattilaistulkkipalveluiden tärkeyden terveyspalveluissa. SONJA MANU-RAJALA Ulkomaalaistaustaisten muistisairauksien kartoituksessa paljon parannettavaa K ati Peltomaa asuu hyvin hoidetussa 1950-luvulla rakennetussa kerrostalossa, johon on viime vuosina tehty erilaisia remontteja. Myös piha on siisti ja esteetön. Taloyhtiö sai Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARAsta esteettömyysavustusta kulkurampin rakentamiseen. Viimeisin remontti tehtiin Peltomaan omassa asunnossa. Kylpyhuoneen muovimaton kupruilu paljasti kosteusvaurion, joka oli korjattava – samalla menikin koko kylpyhuone uusiksi. – Naapurin kanssa tuli puheeksi remonttitarve ja hän mainitsi ARAn korjausavustuksesta”, Kati Peltomaa kertoo. Hän otti yhteyttä ARAan, josta sai tarkempaa tietoa avustuksesta. Katia kehotettiin ottamaan myös yhteyttä Vanhustyön Keskusliiton korjausneuvojaan, joka tulisi paikan päälle katsomaan tilanteen ja neuvoisi käytännön asioissa eteenpäin. Koska Kati Peltomaalla ei ollut aikaisempaa kokemusta remontin teettämisestä, oli korjausneuvojan rooli tärkeä: –Hän auttoi kaikessa, etenkin paperisodassa ARAn, urakoitsijan ja isännöitsijän suuntaan. Korjausneuvojan ammattitaidolla remontti toteutettiin siten, että se palvelee myös tulevina vuosina, jos liikuntakyky heikkenee. Peltomaata harmittaa, että ikäihmisille yritetään myydä ylihintaisia remontteja. Hänenkin ovellaan kävi myyjä. –Myyjä lähti nopeasti pois kun kerroin, millä hinnalla olin jo saanut tarjouksen Paikallinen urakoitsija hoiti remontin kuukaudessa ja kaikki sujui ilman kommelluksia. –Sain ARAlta remonttikuluihin korjausavustusta 50 prosenttia. Pienituloiselle eläkeläiselle korjausavustus on iso apu, Peltomaa iloitsee. Remontin hinnaksi tuli noin 9000 euroa, josta Katin osuudeksi jäi siis noin 4500 euroa. Kati Peltomaa suosittelee remontin tarpeessa olevia ikäihmisiä ottamaan yhteyttä Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojaan: –Korjausneuvojalta saa hyvät neuvot ja avun kaikkiin kysymyksiin, Kati Peltomaa kertoo. › Lisätietoja: www.ara.fi/korjausavustukset ARAn korjausavustus tukee ikäihmisten kotona asumista Kati Peltomaan kerrostaloasunnon kylpyhuone remontoitiin katosta lattiaan nykyaikaiseksi, esteettömäksi ja turvalliseksi. Remontti sujui mukavasti, ja hän sai Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksesta (ARA) korjausavustusta kuluihin 50%. TEKSTI JA KUVAT HELENA BERG, ASUMISEN RAHOITUSJA KEHITTÄMISKESKUS (ARA) Remontoitu kylpyhuone on nyt nykyaikainen, esteetön ja turvallinen. Kati Peltomaa YHTEISKUNTA Jennifer R. van den Broeke kertoi alustuksessaan hollantilaisista muistitesteistä, joista hyötyvät myös vieraskieliset sekä lukutaidottomat. S O N JA M A N U -R A JA LA 10 Eläkeläinen 5/2019
EETU RY:N puheenjohtaja Anneli Taina esitteli budjettikannanoton eduskuntaryhmille, minkä jälkeen ryhmien edustajat kiittivät ja kommentoivat kukin lyhyesti kuulemaansa. Kannanotto ja EETU ry:n terveiset luvattiin myös välittää eteenpäin muille kansanedustajille. EETU:n delegaation ottivat eduskunnassa vastaan kansanedustajat Ilmari Nurminen (sdp), Sari Sarkomaa (kok.), Paavo Arhinmäki (vas.), Sofia Virta (vihr.), Sanna Bergqvist (rkp), Mikko Kinnunen (kesk.) ja sosiaalipoliittinen sihteeri Nuutti Hyttinen perussuomalaisten ryhmäkansliasta. Edustaja Ilmari Nurminen (sdp) korosti, että Rinteen hallitus on korottamassa kansaneläkettä ja takuueläkettä. Kokoomuksen Sari Sarkomaa tyrmäsi verojen kiristämisen ja kannatt9i kotitalousvähennyksen säilyttämistä ennallaan. Paavo Arhinmäki (vas.) antoi tukensa EETU ry:n tavoitteelle saada tukea ikääntyneiden asuntojen öljylämmitysjärjestelmien muuttamiselle kestävän kehityksen periaatteiden mukaisiksi. Keskustan Mikko Kinnunen toivoi panostusta hoitoja hoivahenkilökunnan koulutukseen ja vihreiden Sofia Virta puolusti ratkaisuja, jotka EETU:n delegaation ottivat eduskunnassa vastaan kansanedustajat Ilmari Nurminen (sdp) (oikealla), Sari Sarkomaa (kok.), Paavo Arhinmäki (vas.), sosiaalipoliittinen sihteeri Nuutti Hyttinen perussuomalaisten ryhmäkansliasta sekä kansanedustajat Sofia Virta (vihr.), Mikko Kinnunen (kesk.) ja Sandra Bergqvist (rkp). Eläkeläisköyhyyttä vähennettävä, kotitalousvähennystä ei saa supistaa EETU ry – PIO rf › ELÄKELÄISLIITTOJEN etujärjestö EETU ry:n jäsenjärjestöinä on kuusi valtakunnallista eläkeläisliittoa. › EETU-LIITOILLA on yhteensä yli 1 200 paikallisyhdistystä, 70 alueja piiriyhdistystä ja 300 000 henkilöjäsentä. › EETU ry:n puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain. Vuonna 2019 Kansallinen senioriliitto ry toimii EETU:n puheenjohtajajärjestönä ja vuonna 2020 Svenska pensionärsförbundet rf. tukevat kotona asumista. Rkp:n Sanna Bergqvist peräänkuulutti lisää arvostusta hoitohenkilökunnalle. Kansaneläkkeeseen on tehtävä indeksitarkistukset EETU ry muistuttaa päättäjille, että vuonna 2016 kansaneläkeindeksiä leikattiin 0,4 prosenttia deflaatiokehityksen takia. Vuonna 2017 tehtiin 0,85%:n leikkaus kansaneläkeindeksiin ja indeksit jäädytettiin vuosille 2018 ja 2019. Kyseiset indeksien leikkaukset ja jäädytykset ovat vaikuttaneet negatiivisesti ikääntyneiden kansalaisten taloudelliseen asemaan. EETU ry vaatiikin, että kansaneläkkeeseen on tehtävä indeksitarkistukset vuodelle 2020. Hallitusohjelman mukaisesti tulee selvittää keinoja, joiden avulla voitaisiin korottaa pienimpiä alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla. Tehtäessä korotuksia takuuja kansaneläkkeeseen ja mahdollisesti työeläkkeisiin, on samalla pidettävä huoli siitä, että suomalainen työeläkemalli on oikeudenmukainen kaikkia kohtaan. Työeläkejärjestelmän on kannustettava työkykyisiä olemaan työelämässä mahdollisimman pitkään. EETU ry on useaan kertaan esittänyt toimenpiteitä eläkeläisköyhyyden poistamiseksi. Eläkeläisliitot pitävät tärkeänä, että Suomeen laaditaan pikaisesti eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelma. Pelkkä kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen tehtävä korotus ei ole riittävä toimenpide. EETU vaatii ratkaisua hoitohenkilökunnan vajeeseen Hallituksen on myös etsittävä viivyttelemättä ratkaisu kasvavaan hoitohenkilöstövajeeseen ja laitoshoidon ohella on panostettava kotiin vietäviin palveluihin. Eläkeläisliitot ehdottavat myös, että palvelu-, matka-, ja lääkemaksukatot yhdistetään yhdeksi maksukatoksi, jonka taso on korkeintaan kuukaudessa maksettavan takuueläkkeen suuruinen. Kotitalousvähennys on säilytettävä nykyisenä Vaatimuksiin kuuluu myös se, että eläkeläisten verotus ei saa olla kireämpää kuin työssäkäyvillä. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n mielestä kotitalousvähennysoikeus on säilytettävä vähintään nykyisellään ja yli 75-vuotiaille suomalaisille kotitalousvähennys voitaisiin myöntää korotettuna. Kotitalousvahänennystä vastaava tuki tulisi maksaa suorana avustuksen niille, jotka eivät voi tehdä vähennystä verosta. Hallituksen tavoitteena on hiilineutraali Suomi 2035 ja pian sen jälkeen hiilinegatiivinen. Tämä tärkeä tavoite ei saa EETU ry:n mielestä aiheuttaa eläkeläisille taloudellista tai terveydellistä ahdinkoa. Eläkeläisliitot muistuttavat, että monelle eläkeläiselle oma auto on välttämätön liikkumisväline. Talousarviossa esitetään bensiinin veron korottamista 6,3 senttiä ja dieselin 6,9 senttiä litralta. Näilläkin korotuksilla on suora kielteinen vaikutus vähävaraisten ikääntyneiden toimeentuloon. Suomalaisen mediaanieläke on vain 1490 euroa. Pienillä eläkkeillä on tällä hetkellä käytännössä mahdoton ostaa uudenaikaisia vähäpäästöisiä sähkötai hybridiautoja. Eläkeläisliitot esittävät, että hallitus selvittää mahdollisuudet luoda lainatai tukijärjestelmä, joka nopeuttaisi ikääntyneiden omistamien asuntojen energiaratkaisujen muuttamista kestävän kehityksen periaatteiden mukaisiksi. MATTI NIIRANEN › Kannanotto kokonaisuudessaan on luettavissa EETUn verkkosivuilta: www.eetury.fi Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry jätti eduskuntaryhmille kannanottonsa valtion vuoden 2020 talousarvioon. Eläkeläisliitot vaativat mm. eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelmaa, kansaneläkkeiden indeksien tarkastamista ja kotitalousvähennysten leikkausten perumista. P ET R I RY TK Ö N EN EDUNVALVONTA Eläkeläinen 5/2019 11
YK:N ALAISEN kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) viimeisimmät raportit ovat herättäneet valtiot ja ihmiset hakemaan ratkaisuja ilmaston lämpenemisen aiheuttamaan ekologiseen kriisiin. Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa ovat osoittaneet mieltään ja vaatineet poliitikoilta tarvittavia päätöksiä. Liikehdintä näkyy myös Suomessa. Monet suuret taloudet kuten Saksa, Kiina ja Intia ovat lähivuosina satsaamassa mittavasti ilmastonmuutoksen torjuntaan; puhtaaseen energiaan ja ekologisesti kestävämpään luonnonvarojen käyttöön. Toisaalta esimerkiksi oikeistopopulistien hallitsemissa Brasiliassa ja Yhdysvalloissa on ilmaston kustannuksella haettu lyhytnäköistä taloudellisesta ja poliittista hyötyä. Suomessa hallitus on asettanut kunnianhimoisia ilmastotavoitteita, joihin nyt odotetaan konkretiaa. ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA ja siihen sopeutuminen on nousemassa niin keskeiseen osaan yhteiskunnassa, että siinä on kuultava myös ikäihmisten näkökulmia. Eläkeläiset ry:n kesäkuussa kokoontunut valtuusto ottikin ensimmäistä kertaa järjestön historiassa kantaa ilmastonmuutokseen. Valtuusto totesi, että sään ääri-ilmiöitä, varsinkin pitkiä hellejaksoja tuottava ilmastonmuutos aiheuttaa terveydellisiä ongelmia varsinkin sairaille ja monia lääkkeitä käyttäville ikääntyneille ihmisille. Siksi osallistuminen ilmastonmuutoksen torjuntaan on yksi eläkeläistoiminnan tärkeä tavoite. Tämä kirjattiin myös järjestön tavoiteohjelmaan. Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen ja kääntäminen tulee viemään vuosikymmeniä. Lyhyellä aikavälillä on siksi sopeuduttava lämpenemisen haittavaikutuksiin. Eläkeläiset ry on vaatinut korjausrakentamisen määrärahoja kohdennettavaksi kotien ja palveluasuntojen riittävään jäähdytykseen, jotta helteet eivät käy sietämättömiksi. Toisaalta lämpötilan nollarajan nousu pohjoisemmaksi voi lisätä talvella mustaa jäätä ja ”pääkallokelejä”, mikä edellyttää katujen kunnossapitoa ja liukastumisten ehkäisyä. MONET TARVITTAVISTA ilmastotoimista ovat eläkeläisten kannalta myönteisiä. Joukkoliikenteeseen satsaaminen – raideliikenne, linja-autot ja taksit – parantaa monen eläkeläisen arkea. Hajautettu uusiutuvan energian tuotanto tukee työllisyyttä ja asumisen edellytyksiä koko maassa. Kaiken ilmastopolitiikan periaatteena tulee kuitenkin olla, että ilmastotoimia ei kohtuuttomasti sälytetä pienituloisille, vaan siirtymä vähähiiliseen talouteen tapahtuu sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Ilmastonmuutos on seurausta fossiiliseen energiaan perustuvasta talousjärjestelmästä, johon kuuluu massatuotanto ja -kulutus. Eläkeläiset, jotka ovat nähneet muunkinlaisia aikoja kuin nykyisen massakulutuksen, voivat osin toimia esimerkkinä yhteiskunnan rakentamisessa kestäväksi. Esimerkiksi Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan ehkä hieman yllättäen eläkeläisten ruokavalinnat kuormittavat ympäristöä kaikista ikäryhmistä vähiten. Moni eläkeläinen tekee arjessaan huomaamatta ilmaston kannalta hyviä valintoja: joukkoliikenne ja kimppakyydeillä kulkeminen, eläkeläistoimintaan liittyvä kotimaan matkailu kaukomatkojen sijaan, yhdessä ja itse tekeminen kertakäyttökulttuurin sijaan – kaikki tämä säästää luonnonvaroja ja on siten hyväksi myös ilmastolle. Eläkeläisiä ilmastomarssilla NÄKÖKULMA JAN KOSKIMIES Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja. Lyhyellä aikavälillä on sopeuduttava lämpenemisen haittavaikutuksiin. Kerava hakee Ikäystävällisten kaupunkien verkoston jäsenyyttä KERAVAN KAUPUNKI hakee maailmanlaajuiseen, Maailman terveysjärjestö WHO:n ylläpitämään ikäystävällisten kaupunkien Age Friendly Cities -verkostoon. Päätöksen taustalla on kaupunginvaltuutettu Maila Höltän (vas.) vuosi sitten tekemä ja 25:n muun valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite verkostoon liitymisestä. Maila Hölttä on Keravan Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja. Valtuustoaloitteeseen antamassaan vastauksessa Keravan sosiaalija terveyslautakunta totesi, että Keravan kaupunki pyrkii jo tällä hetkellä toiminnassaan ikäystävällisyyteen niin kaupunkisuunnittelussaan kuin sosiaalija terveyspalveluiden järjestäjänäkin. ”Ikäystävällisten kaupunkien verkoston jäsenyydellä ja siihen sitoutumisella olisi mahdollista jakaa hyviä käytäntöjä, oppia muilta ja nostaa Keravan kaupungin profiilia ikäystävällisessä toiminnassa”, vastauksessa sanotaan. Kaupunginvaltuusto merkitsi kuluvan vuoden syyskuun kokouksessaan vastauksen tiedoksi. Valtuuston päätöksen mukaan kaupunginjohtaja tekee WHO:lle hakemuksen ja mahdolliset kustannukset katetaan sosiaalija terveyslautakunnan määrärahoista. MAILA HÖLTTÄ on tytyyväinen aloitteen saamaan vastakaikuun. – Kiinnitin huomiota mm. siihen, että päätöksenteon tulee olla ikäystävällistä ja että päätöksenteossa ja siitä tiedottamisessa on käytettävä ikäihmisille sopivia muotoja. –Kansalaiskeskustelun digitalisointi ei saa johtaa ikäihmisten mielipiteiden sivuuttamiseen. Keskustelua on käytävä siten, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet kertoa mielipiteensä. Osallistumisen kannalta on ehdottoman tärkeää järjestää yhdistyksille ja muille toimijoille kunnolliset tilat korvauksetta. Maila Hölttä huomauttaa, että on paljon vähäisiltä vaikuttavia, arkea helpottavia asioita, jotka hyödyttävät niin vanhoja kuin nuoria. – Keravan vanhusneuvosto on kunnostautunut penkkien vaatimisessa ja saamisessa kävelyreittien varteen. Niitä ei tarvita pelkästään levähtämiseen, vaan niille voi asettaa painavia kasseja kuraisen tienpinnan sijasta. Monet ovat kyllä sitä mieltä, että penkkejä pitäisi olla vielä enemmän. – Liikennevalojen vaihtamiseen tarvittavat painikkeet voisi sijoittaa käyttäjäystävällisesti. Suojateille johtavien kiveysten reunat ovat rollaattorilla ja pyörätuolilla liikkuville liian jyrkkiä. Samoin monet luiskat. Katujen kallistuksiin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, jolloin pieniinkin syvennyksiin kertyy vettä. Talvikunnossapitokin on hankalasti liikkuvalle suuri ongelma. – Katukyltit ovat piilossa tai niitä ei edes ole. Pysäkkien katokset vuotavat, eikä niitä viitsitä korjata – ilmeisesti liian vähäinen ongelma, Hölttä aprikoi. – Harva tulee ajatelleeksi, miten vaikea on rollaattorilla ja pyörätuolilla päästä sisälle taloon, jonka ovi on painava, tuulikaappi liian kapea ja kynnykset ovat korkeat. LAAJEMMALLAKIN TASOLLA on Höltän mukaan paljon parannettavaa. – Pankkipalveluja tuskin saamme entiselleen. Pankkiautomaattien sijoittamiseen sen sijaan voi kiinnittää huomiota: niiden pitää olla sopivalla korkeudella. – Jättimäisiin mittoihin paisuneet kaupan keskusliikkeet pitää lainsäädännöllä velvoittaa rakentamaan myös pieniä lähipalvelupisteitä. Yhteiskunnankin kannattaisi uhrata verovaroja pienten kauppojen toteuttamiseen. Keravan Eläkeläisissä otetaan huomioon myös monikulttuurisuustyö. Höltän mukaan on tärkeää muistaa maahanmuuttajavanhukset ja muut vähemmistöt. –Heidän tilanteensa vaatii erityistä huomiota. Eläkeläiset ry kannustaa Eläkeläiset ry:n tavoitteena on kannustaa Suomen kuntia WHO:n ikäystävällisten kaupunkien ja kuntien verkostoon. Tavoitteen edistämiseksi Eläkeläiset ry:n valtuusto päätti kokouksessaan 10.6.2019 kehottaa paikallisyhdistyksiä aloitteellisuuteen ja lähestymään asiassa omia kuntiaan. Järjestö on laatinut aloitemallin, joka on lähetetty yhdistyksille yhdistyspostissa 5.9. Mallipohjaa voi täydentää omaa kuntaa koskevilla perusteluilla. Mallipohja on myös saatavissa sähköisessä muodossa järjestön nettisivuilta kohdasta Aineistoa yhdistyksille. TUOMAS TALVILA Maila Höltän aloite tuotti tulosta. 12 Eläkeläinen 5/2019
Syö & juo kotimaista, työllistät Suomessa! Ryhmälomatarjoukset myyntipalvelusta! Kuntorannantie 14, Varkaus www.kuntoranta.? Tule hyvälle tuulelle! Varaukset ja lisätiedot (017) 560 1403 tai myynti@kuntoranta.? Pidätämme oikeuden muutoksiin Teatteriloma 1 vrk alk. am, hlö/2hh 67€ 2 vrk alk. am, hlö/2hh 115€ Hinta sisältää teatterilipun Kunto rannassa esitettäviin Teatterituotannot.? :n näytökseen tai Varkauden Teatterin näytökseen, aamiaisen ja kylpylän vapaan käytön aukioloaikoina. Kysy myös puolihoitoa. Muistijooga 2 vrk ph, hlö/2hh 150€ 8.-10.11.2019 Puolihoito (aamiaiset ja päivälliset), muistijoogaohjaajana Merja Vihavainen, joogaohjaajana Kari Timonen. Katso lisää www.kuntoranta.? /ajankohtaistarjouksia -> esitteet viikonlopun ohjelmasta ja tietoa muistijoogasta. Aktiviteettiloma 4 vrk ph, hlö/2hh 220€ • Tervetulokahvi ja tuloinfo klo 15 • Aamiaiset ja päivälliset noutopöydästä • 2 x 45 min. ryhmäliikuntaa • 1 x 45 min. terveysaiheinen luento • 2 x 30 min. vesijumppaa • Minimi 20 hlöä/jakso yksittäisiä lomailijoita tai myös ryhmille 30.10.-3.11.2019 Katso lisää www.kuntoranta.? / ajankohtaistarjouksia Eläkeläinen 5/2019 13
JÄRJESTÖ TEKSTI JA KUVAT ANNA ESKOLA Puhtia yhdistysten toiminnan suunnitteluun YHDISTYSVERSTAAT Kuopio-Kallaveden Eläkeläisten tilaisuudessa mietittiin niin viestintäkysymyksiä ja näkyvyyttä kuin kerhotoiminnan vetovastuun hajauttamista nykyistä suuremmalle porukalle. Varkaudessa järjestetyssä verstaassa osallistujat keskittyivät suunnittelemaan vuodelle 2020 osuvaa 60-vuotisjuhlaansa ja juhlaohjelman valmistelua. Kontulan Eläkeläisten yhdistysverstaassa osallistujat suunnittelivat, miten jäsenistöä voisi laajemmin saada osalliseksi suunnittelemaan tulevaa toimintaa. Osallistujat keskustelivat myös tarpeesta saada vetäjille varahenkilöitä. Laukaan Eläkeläiset keskittyi yhdistysverstaassa ideoimaan uusia ohjelmanumeroita yhdistyksen kerhoon sekä uusista sisällöistä viestimistä. ELÄKELÄISET RY:N YHDISTYKSILLEEN TARJOAMAT yhdistysverstaat ovat räätälöityjä täsmäkoulutuksia, joiden aikana osallistujat ideoivat ja suunnittelevat yhdistyksen omaa toimintaa. Olisiko nyt aika pistää ideariihi pystyyn omassa yhdistyksessäsi ja tilata vetäjä omalle paikkakunnallesi? Ota yhteyttä aluetyön suunnittelija Anna Eskolaan (anna.eskola@elakelaiset.fi, p. 044 751 1031). 14 Eläkeläinen 5/2019
VINKKIPANKKI BUDJETTIRIIHESTÄ KERTOVIA uutisia kuunnellessa on usein tullut mieleen aamuöinen taksimatka joskus 1980-luvun alussa. Budjettiriihi oli kestänyt useita päiviä ja neuvottelujen loppurutistusta oli jatkettu aamuyön tunteihin. Olimme Arvo Aallon kanssa palaamassa budjettiriihestä, ja neuvottelun kulkua läpikäydessämme Arvo totesi, että ”kyllä ne onnen hetket näissä hommissa on harvassa”. Nyt sellainen hetki jonkun aikaa oli, koska olimme neuvottelussa saavuttaneet eräitä tärkeinä pitämiämme tavoitteita. Onnen hetki ei kuitenkaan kauan jatkunut. Parlamentaarisessa demokratiassa opposition tehtävä on kritisoida hallituksen tekemiä, opposition mielestä virheellisiä ratkaisuja. Niinpä rumputulta siltä suunnalta alkoi tulla tavan mukaan tuutin täydeltä. Kaikissa asioissa omankaan ryhmän mielestä ei aina ollut tarpeeksi edetty. Sitkeästi kuitenkin yritimme iloita saavutetusta ja saada siitä voimia uusien tavoitteiden puolesta toimimiseen. VANHOISSA TYÖVÄENLAULUISSAKIN ollaan ”onnemme tiellä”, jolla ruusutkin kukkivat. Tavoitteena ”kansojen onnen, huomenen uuden” toteuttaminen, jotta ”onnen orpo kansa” voi nostaa pystyyn pään, kun puute ja kurjuus on kukistettu ja sorron kahleet kirvoitettu. Silmissä siintää kansalaisten tasa-arvo, oikeudenmukainen tulonjako ja aito kansanvalta. Käytännön politiikassa niin talouden realiteetit kuin poliittiset ristiriidat asettavat monia rajoitteita sille, mitä kulloinkin voidaan saavuttaa. Ja vaikka tavoitteiden suunnassa edettäisiinkin, etääntyy tavoiteltu ’onnen tila’ koko ajan, koska asetamme aina uusia tavoitteita edellisten tultua saavutetuksi. Se on kehityksen ehto. Jos nykytilan ja tavoitteiden välinen jännite ja dialektiikka lakkaa, pysähtyy kehitys – ja kehitystähän me haluamme. KESTÄVÄ ONNI ei varmaankaan synnykään siitä tai tästä konkreettisesta saavutuksesta. Asiaa pohtineiden filosofien mielestä onni syntyy siitä, että näemme elämämme kokonaisuudessaan merkityksellisenä. Jos ihmisellä on syy elää, hän kestää melkein mitä tahansa. Järjestöelämässäkin tehdyn työn arvokkain osa on ihanteiden ohjaama työ, se antaa elämälle tarkoituksen. Perinteisissä työväenlauluissa tuo tarkoitus ilmaistaan syntyajankohtansa runouden kielellä ’puutteen poistamisen’ ja ’sorron kahleiden kirvoittamisen’ tavoitteina. Päämääränä on tasa-arvoisten kansalaisten muodostama yhteiskunta, jossa jokaisen ihmisarvoa pidetään yhtäläisesti arvossa. Yksittäisillä päätöksillä rakennetaan sitä tietä, jolla voidaan edetä näiden ihanteiden ja arvojen suunnassa. Me ikäihmiset toteutamme osaltamme näitä ihanteita rakentamalla ikäystävällistä Suomea. Onnemme tiellä Asiaa pohtineiden filosofien mielestä onni syntyy siitä, että näemme elämämme kokonaisuudessaan merkityksellisenä. KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. KALEVIN KYNÄSTÄ KOONNUT ANNA ESKOLA UUDEN IHMISEN liittyminen jäseneksi yhdistykseen on aina iloinen asia. Joissain yhdistyksissä uudet ihmiset osallistuvat alusta alkaen toimintaan aktiivisesti ja ottavat yhdistyksen toiminnan osaksi omaa arkeaan. Aina näin ei kuitenkaan käy. Mihin asioihin yhdistyksessä kannattaa kiinnittää huomiota, että uudet jäsenet tuntisivat itsensä tervetulleiksi ja kokisivat toimintaan osallistumisen mukavaksi? Top 5 Kotoisa olo uusille jäsenille 1) Henkilökohtaiset yhteydenotot Kun yhdistys saa tiedon uudesta jäsenestä, häneen kannattaa olla yhteydessä henkilökohtaisesti. Uusia jäseniä varten voi valmistella erillisen kirjeen tai sovittu vastuuhenkilö voi olla häneen puhelimitse yhteyksissä ja toivottaa tervetulleeksi. On myös hyvä, jos uudelle jäsenelle voi antaa kuluvan vuoden toimintakalenterin tai muun jäsentiedotteen, jonka avulla hän voi tutkailla, mitkä toimintamuodot olisivat hänelle mieluisia. 2) Uusien kasvojen tervehtiminen On monta tapaa huolehtia, että uudet tulijat kerhossa otetaan vastaan ja heitä tervehditään. Tervehtiminen voidaan antaa yhden tai muutaman ihmisen vastuulle – eritoten, jos he lähtökohtaisesti tuntevat ja muistavat kaikki kerhossa kävijät ja sitä myöten tunnistavat uudet tulijat. Yhtä hyvin asiasta voidaan huolehtia yhteisesti, jos päätetään, että ketään ei jätetä kerhossa yksin. Kuka tahansa voi mennä tekemään tuttavuutta ja todeta ”Me ei varmaan olla vielä tavattu” eikä tällöin tapahdu mitään vahinkoa, vaikka kyseinen ihminen ei olisikaan uusi jäsen – parhaassa tapauksessa parivaljakko saa toisistaan uuden ystävän. 3) ”Omista paikoista” luopuminen Kerhossa kannattaa sopia yhteisesti, että ketään ei häädetä siltä paikalta, jolle on jo ehtinyt istahtaa. Mitä tapahtuu, jos uusi ihminen saapuu kerhoon, istahtaa vapaalle tuolille ja vanha konkari toteaa hänelle pontevasti ”Se on muuten minun paikka”? On varsin todennäköistä, että tällainen kokemus karkottaa uuden jäsenen tehokkaasti. 4) Ensivierailu ei tee uudesta jäsenestä vanhaa konkaria Uusista jäsenistä kannattaa huolehtia ensivierailun jälkeenkin. Uusi jäsen voi pettyä, jos ensimmäisen vierailun yhteydessä hänelle rupatellaan ystävällisesti, mikäli toisen vierailun aikana hän huomaa edelliskerralla niin ystävällisten ihmisen asettuneen kuppikunnittain ja jättävän hänet ulkopuolelle. 5) Uusien illat Jos vuoden aikana yhdistykseen liittyy useita uusia jäseniä, heille kannattaa järjestää oma uusien ilta, missä uudet pääsevät tutustumaan johtokunnan jäseniin, kerhojen vetäjiin ja toisiinsa. Parhaassa tapauksessa uudet jäsenet voivat tällaisessa tilaisuudessa intoutua ideoimaan yhdistykseen aivan uuttakin toimintaa. Eläkeläinen 5/2019 15
JÄRJESTÖ Ikääntyneille julkaistiin omat ravitsemussuositukset vuonna 2010. Ikääntyneiden ravitsemus on tiiviisti yhteydessä toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Ravitsemustila heikkenee etenkin sairauksien yhteydessä. Huono ravitsemustila, vähäinen proteiinin ja riittämätön vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti kiihdyttää haurastumista, lihaskatoa, heikentää vastustuskykyä ja ennakoi sairastumiskierrettä ja laitostumista. Hyvä ravitsemustila tukee aivoterveyttä, toimintakykyä, nopeuttaa sairauksista toipumista ja mahdollistaa kotona asumisen pidempään. Tutkimusten mukaan heikko ruokavalio johtaa virheravitsemukseen, toimintakyvyn heikkenemiseen, lisää masennusriskiä ja nopeuttaa muistisairauden etenemistä, huonontaa mielialaa ja elämänlaatua. Lähde ja lisätietoja: Gerontologinen ravitsemus Gery ry L auritsalan Eläkeläisten Joutsenon toimintaryhmässä laitettiin– ja syötiin – syyskuun puolivälissä porukalla herkullista ruokaa. Uunilohta ja juureksia, kesäkurpitsalettuja, salaatteja, jälkiruokaa... Terveellinen ravinto ja liikunta kuluvat lappeenrantalaisen Lauritsalan Eläkeläiset ry:n tämän vuoden teemoihin. Ideaa toteutetaan ns. toimintatonnilla, kohdennetulla toiminta-avustuksella, jota yhdistys tälle vuodelle haki ja sai. (Ensi vuoden toimintatonnien haku Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistyksille ja aluejärjestöille on muuten parhaillaan menossa. Lisätietoja saa Eläkeläiset ry:n toimistolta). – Lauritsalan Eläkeläiset kävivät keväällä opettelemassa ravitsevan ja terveellisen ruoan tekoa Etelä-Karjalan Marttojen avustamana. Nyt täällä Joutsenon toimintaryhmässä jaamme noita oppeja, kertoo yhdistyksen aktiivi Aimo Röpetti. –Ajatus on, että jokainen osallistuu kokkailuun, samalla keskustellaan ravinnosta ja ruuasta. PULPIN SEURAKUNTAKESKUKSEN tilavassa ja hyvin varustellussa keittiössä riitti vilskettä. –Olisikohan pitänyt tuoda kotoa voita paistamiseen, se antaa väriä, nauraa Salme Äijö lieden ääressä. Hän kääntelee pannulla tiriseviä kesäkurpitsalettuja. – Ovat muuten tosi hyviä lettuja nuo, joku huikkaa vierestä. Leskeksi jäänyt Salme Äijö kertoo kotona kokkailevansa ahkerasti itse Lauritsalan Eläkeläisten toimintaryhmä kattoi pitkän pöydän. Kaikki maistui. Joutsenossa kokkailtiinx ravitsevaa syötävää päämässä, mutta halukkaita kerhossa kävijöitä riittää. Niinpä toiminta jatkuu Lauritsalan Eläkeläisten alaisuudessa. – Kaikilla ei ole autoa ja täältä Jousenosta on monelle hankala lähteä Lappeenrantaan tapahtumiin, Lauritsalan Eläkeläisten puheenjohtaja Onni Varis selvittää. – On hienoa, että oma toimintaryhmä kokoontuu. – Meitä on täällä joka torstai viitisentoista ihmistä. Laulellaan, turistaan ja keitetään kahvia, kertoo ryhmää vetävä Irma Tiainen iloisesti. –Tämä on kyllä niin mahtava porukka. – Se on ihana asia että tämä kerho on tässä lähellä, toteaa Eila Rautio. – Tähän pääsee parhaimmillaan pyörällä tai kävellen. EIKÄ AIKAAKAAN niin lohi ja juurekset ovat uunissa, kesäkurpitsaletut paistettuina ja salaatit sekoitettuina. Seuraa hetki iloista rupattelua ja mukavaa odottelua. Sitten syödään. Salin pitkä pöytä on katettu. Palanpainikkeeksi on Aimo Röpetin valmistamaa mehua. – Eikö ollut aika hyvää kaikki! Tämäntapaista voisi järjestää toistekin. Silloin tänne kannattaa tulla tutustumaan ja maistelemaan kauempaakin, joutsenolaiset pohtivat, kun jälkiruokakin on kadonnut kupeista. TUOMAS TALVILA itselleen. – Suosikkeja ovat kalaja broileriruoat ja erilaiset salaatit. Leena Rinkinen käsittelee uuniin menevää lohta tottunein ottein. Hän emännöi muutenkin Lauritsalan Eläkeläisissä, tansseissa ja muissa tapahtumissa. – Keittiöalan alan koulutusta ei minulla ole, mutta matkan varrella olen oppinut sen mitä olen oppinutLauritsalan Eläkeläiset on kuulu erityisesti laskiaisena tarjottavasta hernerokasta. – Se on niin hyvä hernekeitto, että koko kylä tietää, Aimo Röpetti maustaa vierestä. – Se tehdään ajan kanssa – ruokaahan ei saa kiireellä tehdä. VIIKOITTAIN PULPIN seurakuntatilassa kokoontuva Joutsenon toimintaryhmä on näppärä toimintamalli. Joutsenon oma yhdistys on leRavitsemus tiiviisti yhteydessä toimintakykyyn ja elämänlaatuun Pöytä on katettu. Kokkailun lomassa keskustellaan ravinnosta ja ruoasta. Oikealla Lauritsalan Eläkeläisten puheenjohtaja Onni Varis. TU O M A S TA LV IL A 16 Eläkeläinen 5/2019
MONISSA YHDISTYKSISSÄMME on valmistettu tauluja ristipistoja ja muita tekniikoita käyttäen. Tauluihin on kirjottu kuvia ja lauseita, jotka liittyvät vapaasti eläkeläistoimintaan ja esimerkiksi yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Johtava teema on ”rauhan puolesta kulttuurin ja sivistyksen keinoin”. Nopeimmat ehtivät vieläkin valmistaa taulun. Toivomme, että mahdollisimman moni yhdistys lähettää taulunsa näytteille asetettavaksi Kulttuuritalon juhlaan 4.12. Lähetämme tauluja koskevan kyselylomakkeen ja ohjeet 15.10. lähteneessä yhdistyspostikirjeessä. TIINA RAJALA Hyvä aika hakea avustusta Eläkeläiset ry rohkaisee kaikkia paikallisyhdistyksiä ja aluejärjestöjä hakemaan vuodelle 2020 toimintatonniavustusta sähköisesti. Sähköinen lomake löytyy Eläkeläiset ry:n kotisivuilta kohdasta Toiminta –––Toimintatonnihaku. Kun lähetät lomakkeen, saat sähköpostiisi kuittauksen, että hakemus on vastaanotettu. Rohkeasti vain kokeilemaan! Muistathan, että hakemuksen viimeinen jättöpäivä on 29. marraskuuta. Avustusta kannattaa hakea nyt jos koskaan, sillä meillä on mukavasti avustusrahaa tarjolla. HELI GRÖNROOS LAPIN MIES ja haitari. Kemijärveläinen Lauri Luttinen soittopeleineen on tuttu näky lukemattomissa Eläkeläiset ry:n, sen aluejärjestöjen ja paikallisyhdistysten tapahtumissa. Näin oli myös esimerkiksi elokuisessa kolmen pohjoisen aluejärjestön juhlassa Oulussa. Siellä Luttisen kokoama orkesteri säesti Lapin Aluejärjestön suuresitystä. Eläkeläiset ry:n kesäsekä kulttuurija retkeilypäivillä hän on ollut säestämässä suurkuoroja vuodesta 2002 lähtien. Vuonna 1944 syntyneen Lauri Luttisen muusikkoura pitää sisällään hengästyttävän pitkän ja komean listan orkestereita, esiintymisiä, säestyksiä ja levytyksiä. Hienona tunnustuksena tuli tasavallan presidentin viime vuoden joulukuussa myöntämä director musices -arvonimi. Televisiostakin Luttinen on tuttu. Hän säesti, yksin ja toisten muusikoiden kanssa, vuosina 1993–1998 ison määrän artisteja TV 2:n huippusuositussa Talonpojan ralli -sarjassa. LAURI LUTTINEN pääsi kokeilemaan MUSIIKIN VOIMA Lauri Luttinen kuvattiin elokuussa Oulussa Toppilan Möljällä, Eläkeläiset ry:n kolmen pohjoisen aluejärjestön juhlien yhteydessä. Luttisen johtama orkesteri säesti Lapin Aluejärjestön esitystä ”Syvät ovat rauhan kaivot päilyvät”. Lauri Luttinen ja haitari ovat erottamaton pari soittamista jo lapsuudenkodissaan. Perhe oli musikaalinen, ja Luttinen kertoo opetelleensa soittamaan korvakuulolta viisi-kuusivuotiaana. Tosimielessä rakennusmestari Luttinen alkoi opiskella musiikkia vasta kolmekymppisenä. Yksi keskeisiä kokoonpanoja Luttisen uralla on ollut vuonna 1974 Kemijärvellä perustettu Koillis-Humppa, josta muodostui lappilainen kestosuosikki ja joka neljä vuosikymmentä kestäneellä urallaan teki useita levyjä ja kiertueita Ruotsia myöten. KEMIJÄRVEN TYÖVÄEN Viihdeorkesteri ( joka on niittänyt menestystä mm. useissa Veteraanien kulttuurikilpailuissa) ja Lapin tiepiirin hanuripartio ovat myös kokonpanoja, joissa Lauri Luttinen on toiminut pitkään. Paitsi soittajana ja johtajana, Luttinen on toiminut Työväen Viihdeorkesterin puheenjohtajana vuodesta 1977 lähtien. Hän on tuttu näky myös Eläkeläiset ry:n musiikkikursseja säestävässä kokoonpanossa. Itsekin hän on toiminut kansalaisopiston soitonopettajana Savukoskella kymmenen vuoden ajan. ”KUN ON soittajaksi alkanut, niin pitäähän tätä niin kauan tehdä, kun vain kykenee”, Luttinen totesi alkuvuodesta Lapin Kansan haastattelussa. Samassa Lapin Kansan haastattelussa hän kertoi, että vaikka on saanut johtaa ja säestää isoja esityksiä isoissa konserttisaleissa, kaikkein mieluisimpia keikkoja hänelle ovat jo 70-luvulla alkaneet soittoja lauluhetket palvelutaloilla ja vanhainkodeissa. TUOMAS TALVILA Kemijärveläinen pitkän linjan muusikko on vahva tekijä myös lukemattomissa Eläkeläiset ry:n tapahtumissa. Ristipistoja – sivistyneesti näytteillä Kulttuuritalolla – vielä ehtii mukaan TU O M A S TA LV IL A Eläkeläinen 5/2019 17
JÄRJESTÖ KITTILÄN TYÖVÄENTALOLLA tanssittiin koko sydämen kyllyydestä, kun liikuntahankkeen tanssipajan vuoro oli siirtyä Lappiin, Kittilään. Opettaja Hilkka Suominen tanssitti meidän väkeämme niin tuoli-, piirikuin paritansseissa, ohjaten varmoin ottein ja lempeästi entuudestaan tuttuja tanssijoita. Monet kittiläläiset käyvät Hilkan tanssitunneilla viikoittain. – Sepä oli mukava päivä, meidän porukka tykkäsi tanssipajasta valtavasti ja sitä halutaan lisää, kertoi Annikki Niskasaari Kittilän Eläkeläisistä. – Tanssi on mielenkiintoista senkin takia, että iäkkäinä joudumme ponnistelemaan, että oppisimme sen, mitä opettaja tarjoaa. Sehän on aivotyöskentelyä, mutta samalla hiki virtaa paidan alla, sanoi Annikki. TANSSIPAJAN LISÄKSI pohjoiseen vietiin myös perusliikunnan opetusta. Seuraavana päivänä koulutimme Ikiliikuttaja-aineistolla aktiiveja viidestä yhdistyksestä. osallistujia yhteensä 23. Kurssi antoi runsaasti perustietoa iäkkäiden liikunnasta ja erityisesti käytännön harjoituksia mitä yhdistyksissä voimme tehdä. Kahvitauolla kuulimme palautetta, että koulutuspäivä toi intoa omaan liikkumiseen ja toisaalta kannusti osallistujia miettimään yhteistyötä ohjaajien keskeen. Kouluttajina huomasimme, että aluejärjestön järjestämään koulutukseen ihmisten on helpompi tulla, kun he tuntevat toisensa. Uusia asioita on helpompi Tanssin ja liikunnan riemua Kittilässä Keväthanget kutsuvat Tunturikeimiöllä on tarjolla viihtyisää majoitusta, maittavaa kotiruokaa sekä yli 250 km liukkaita latuja maan kauneimman latuverkoston äärellä Muoniossa. Tervetuloa nauttimaan Tunturikeimiön rauhasta ja rennosta tunnelmasta! Puh. 0500 209 630 www.tunturikeimio.fi Olemme myös Facebookissa! TK_elakel2016_84x100.indd 1 2.8.2016 9:55:32 Lattareita rennosti – tanssipaja Kuopiossa › Aika: 24.10.2019, klo 9.30–12.30 › Paikka: Liikuntaja Kamppailukeskus Liike, Väliköntie 4 › Opettaja: tanssinopettaja Harri Kokkonen (kuvassa) Pajassa tanssimme kaikkea kivaa pareittain ja yksin, lattareista muihin tyyleihin, mukaan lukien Easy Dance tanssiuutuutena iäkkäille. Kahvitarjoilu pajan lopussa Mukaan mahtuu 30 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä Pääset ilmoittautumaan (viimeistään 19.10.) Kuopion tanssipajaan sähköisellä lomakkeella: https://elakelaiset.fi/toiminta/liikumme-tanssien/ Voit myös ilmoittautua Eva Rönkölle, 040 501 3599, eva.ronkko@elakelaiset.fi ottaa vastaan tutussa porukassa, kun vieraassa ympäristössä, jännitystä on vähemmän. Lähialueen koulutuksiin on uusillakin jäsenillä helppo osallistua ja moni heistä saattaa innostua ohjaamaan omassa yhdistyksessä. Järjestön liikuntamateriaaleista saa siihen runsaasti apua. Annikin palaute tanssipajasta ja Ikiliikuttaja-koulutuksesta oli vilpitön. –Olemme pohjoisessa tottuneet olemaan aika omillamme emmekä välttämättä osaa edes haluta tällaisia mahdollisuuksia. Tulkaa taas käymään. Meille kouluttajina oli ihana tavata vanhoja tuttuja, siitä saa intoa tekemisiin. EVA RÖNKKÖ HANNELE PITKÄ-LIUKKONEN Tanssi on aivotyöskentelyä, mutta samalla hiki virtaa paidan alla, todettiin Kittilän työväentalolla. 18 Eläkeläinen 5/2019
Kurssit Kuntorannassa Näille kursseille voimme ottaa vielä muutaman osallistujan: Kurssi yhdistysten emännille ja isännille 4.–6.11. (2 vrk) Vinkkejä kätevien, maittavien ja terveellisten tarjoilujen järjestämiseen. Mahdollisuus suorittaa hygieniapassi. Tarjoushinta: 70 € (ph) / 80 € (th). Ilmoittautuminen välittömästi. Matkavastaavien jatkokurssi 4.–6.11. (2 vrk) Tarkoitettu yhdistysten matkavastaaville sekä kaikille hyvien matkojen ja retkien suunnittelusta kiinnostuneille. Kurssi sopii peruskurssin käyneille. Muitten aiheitten muassa teemana on järjestön tulevat tapahtumat ja sosiaalisten lomien hakeminen. Vetäjänä Anu Mäki. Tarjoushinta: 70 € (ph) / 80 € (th). Ilmoittautuminen välittömästi. Alueelliset kurssit Kansantanssikurssi Lieksassa 16.–17.11. Kurssi sopii sekä ohjaajille että tanssijoille. Kurssin vetäjinä ovat Sinikka Mäkelä ja Antti Huusari. Ilmoittautuminen 1.11. mennessä. Kurssin hinta: 10 €. Syksyn viimeiset kurssit LIIKKEITÄ JOKA LÄHTÖÖN Syyspuuhaa Kullankeltaiset lehdet ovat puissa ja syksyn tuoksu ilmassa. Taukojumpassa tarjoamme kerhoihin syyspuuhan jumppaa. Liikkeet ovat helppoja, saavat veren kiertämään. Tee harjoituksia seisten tai istuen, sisällä tai ulkona, yksin tai isommassakin porukassa. Tee liikettä mahdollisemman laajasti ja niin monta kerta, kun tuntuu hyvältä. Keksikää lisää syystöitä! LIIKKEET EVA RÖNKKÖ PIIRROKSET ENE RÖNKKÖ › Leikkaa talteen, sarja jatkuu! Liikkeitä joka lähtöön -sarjan aikaisemmat osat löytyvät osoitteesta www. elakelaiset.fi/liikunta. 1 3 1. Poimi omenia korkeista puista ja eri suunnilta. 2. Ota maasta perunasäkki ja nosta hyllylle. 4. Ota maasta sylin täydeltä lehtiä ja heitä mahdollisemman laajalle ja korkealle. LEIJONA 1300+ Ei ajokorttia. Aito Leijona 1300 Plus -sähköskootteri on saatavilla vain meiltä. Plus-mallissa on hienot LED-päiväajovalot ja automaattijarru joka tuo turvallisuutta ajoon ja pysäköimiseen. Ajaminen on paljon helpompaa ja pehmeämpää kuin millään kilpailevilla malleilla. Tehokas moottori vie turvallisesti ylös kaikista mäistä. Markkinoiden turvallisim? mat akut. Suunniteltu Suomen vaativiin, ympärivuotisiin keleihin! Myös pakki. Kattava lisävarustelu: nastarenkaat, suojapeite, tuuliohjain, akkulämmitin. Värit: MAX 25 KM/H 100 KM EI KORTTIA 1 890 € (tai 64 €/kk) alk. NYTTAKABOKSI €! VAIN NOPEIMMILLE! WWW.SKAND.FI 2v SKAND TAKUU LISÄTIEDOT JA MYYNTIPALVELU: 02 480 9060 | MYYNTI@SKAND.FI PUUTARHATIE 18, VANTAA TOIMITUS KOKO SUOMEEN! HUOMIO SENIORIT! NYT VOIT LIIKKUA VAPAASTI KUIN NUORENA – JA TYYLILLÄ! TÄYSIN UUDISTUNUT SUOSIKKI! Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä osoitteeseen Eläkeläiset ry; Anna Autio, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: anna.autio@ elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi Kalenteri julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n verkkosivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Tietotekniikkakoulutus: Voimme järjestää vertaisopastajakoulutuksen sekä muutamia nettiopastuspäiviä eri alueilla. Koulutukset on järjestettävä marraskuun puoliväliin mennessä. Tietotekniikkakoulutuksissa pyydämme olemaan yhteydessä Tiina Rajalaan. Yhdistysverstaat: Jos haluatte järjestää yhdistyksessänne ”yhdistysverstas”-opastustapahtuman, pyydämme ottamaan yhteyttä aluetyön suunnittelija Anna Eskolaan, puh. 044 751 1031, sähköposti anna.eskola@elakelaiset.fi 2 4 3. Haravoi pihasta lehtiä pitkillä vedoilla. Eläkeläinen 5/2019 19
JÄRJESTÖ KUHMON KAMARIMUSIIKKIFESTIVAALIEN aikaan on järjestetty parinkymmenen vuoden ajan urheilutalolla ja -kentällä Rompepäivät. Tapahtumaan Kuhmon Eläkeläiset osallistuvat lettukesteillä. Tänä kesänä kestit järjestettiin 18. – 20. heinäkuuta, ja porukkaa paikalla piisasi koko ajan. Kuhmon Eläkeläiset ry:n puheenjohtajan Matti Ryynäsen mukaan tapahtuma on yhdistykselle mainio rahanhankintatapahtuma sekä oivallinen tilaisuus houkutella yhdistykseen uusia jäseniä. Samalla kahden päivän aikana voi vaihtaa kuulumisia, mitä ikäihmisten rintamalla tapahtuu. – Kevätjuhlan järjestimme sisarjärjestöjen Kainuun-, Pohjois-Karjalan ja Jokilaakson porukoiden kanssa. Talvisaikaan syyskuun alusta toukokuun puoliväliin kokoonnumme kaupungin omistamalla tarinatuvalla. Maanantaisin on jumppaa, keskiviikkoisin laulamme ja perjantai-kerho on päätapahtuma. Kerran kuussa torstaisin teemme vierailuja muihin järjestöihin. Kuhmon Eläkeläisten puheenjohtaja Matti Ryynänen (vasemmalla) ja pitkäaikainen ex-puheenjohtaja Eino Määttä ehtivät kahden Lettukestipäivän vaihtaa monen ihmisen kanssa kuulumisia siitä, mitä ikäihmisten rintamalla tapahtuu. Kuhmon Eläkeläisten Lettukestit on mainio tienesti ja jäsenhankintatapahtuma Matti Ryynänen on ollut Kuhmon Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana viitisen vuotta. Sitä ennen hän oli yhdistyksen taloudenhoitajana. – Sanoin, että kun pääsen taloudenhoitajan virasta, otan vastaan minkä homman tahansa. Sain tämän X X X X X X X X X X X puheenjohtajuuden. Yhdistyksessämme on 230 jäsentä, ja uusia jäseniä on tullut tasaisesti. Ryynänen työskenteli 18 vuotta Hankkijalla pitäjäasentajana. Kuhmon kaupungin vesilaitoksella vierähti 29 vuotta. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2010. YHDISTYKSEN SIHTEERI Maija-Liisa Pääkkönen on ollut vanhustyössä, ja vuonna 1950 Kuhmossa syntynyt Marjukka Kinnunen työskentelee edelleen perushoitajana, jota on tehnyt yli 40 vuotta. Työpaikka on Hyvinvointi Sampo-Kalevalan kuntoutuskoti, jossa on myös Kelan asiakkaita kuntoutettavana. Marjukka Kinnunen aloitti 18-vuotiaana Helsingissä Koskelan sairaskodissa, sitten hän oli tarjoilijana toistakymmentä vuotta. Helsingissä meni yli 17 vuotta. – Tulin sitten Helsingistä ensin töihin tänne Honkalinnaan ja sitten siirryin Kalevalan kuntoutuskotiin. 40 vuoden aikana hoitotyö on kehittynyt valtavasti, niin lääkkeet kuin hoitomuodotkin. – Aluksi ajattelin jatkaa työuraa 65-vuotiaaksi, mutta se on hujahtanutkin 68-vuotiaaksi, Marjukka Kinnunen sanoo. Sylissä pojantytär Riina. Kun kaikki panostavat omaan työhönsä, kaikki sujuu. 20 Eläkeläinen 5/2019