• Ikääntyvä Eurooppa puhuttaa 4 | Rohkeasti mukaan kursseille 12 | Muista rahanarvoiset jäsenetumme 16 Ankkurit ylös ja jäsenristeilylle 3 ”Iäkkäiden palveluihin on myönnetty liian vähän rahaa vuosien ajan” 10 4/2022 | 2. syyskuuta 2022 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Menestyskirjailija Anneli Kanto, 71: Toivon esimerkkini kannustavan muitakin iäkkäämpiä kirjoittamiseen. 22 Luovaa työtä täyttä häkää
• roiden ja lehtien tarinat veivät mennessään niin, että itse rakentaminen unohtui pitkiksi ajoiksi. Saneeratessa muisteltiin taloa ja siellä asuneita henkilöitä. Talo muistettiin tilavaksi ja isolle perheelle hyvin rakennetuksi. Asukkaat olivat muisteloissa vahvoja, ystävällisiä ja lämpimiä persoonia. Oliko tässä koko totuus – mitäpä niitä kaikkia muistamaankaan. Aikapyörä menee jatkuvasti eteenpäin, kohti uutta ja hiukan hämmentävää, jopa pelottavaakin. Toivon mukaan myös nykyistä aikaa muistellaan sitten vanhana hyvänä aikana. Siitä kantavat pitkälti vastuuta keskeiset poliittiset päättäjät ja elinkeinoelämä. T ervetuloa syyskauden ensimmäisen Eläkeläinen-lehden pariin! Tämän numeron sivulta 4 pääsee tutustumaan Eläkeläiset ry:n ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteiseen Eurooppa-tiedotushankkeeseen. Teemalla Ikäystävälliseen Eurooppaan järjestämme EKL:n kanssa loka-marraskuun vaihteessa kolme kaikille avointa keskustelutilaisuutta. Mukana ovat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen ja Eero Heinäluoma sekä ihmisoikeusasioiden suurlähettiläs Rauno Merisaari Ulkoministeriöstä. Mielenkiintoisia puheenvuoroja on luvassa, joten kannattaa merkitä Turun, Lappeenrannan tai Jyväskylän tilaisuus jo kalenteriin, jos vain reitteihin sopii. Tilaisuuksista yhtä pääsee myös seuraamaan suorana lähetyksenä verkossa, joten meillä on mahdollisuus tavoittaa laaja yleisö asian äärelle. MIKSI EU-KUVIOISTA sitten kannattaisi olla kiinnostunut? Euroopan komissio julkaisi viime vuonna Vihreän kirjan väestön ikääntymisestä. On totta, että laajan paperin teemoista iso osa kuuluu kansallisen toimivallan piiriin. Jokainen jäsenvaltio päättää esimerkiksi eläkepolitiikastaan itsenäisesti. Euroopan laajuinen keskustelu on silti erittäin tervetullutta. Kuten Eero Heinäluoma haastattelussamme toteaa, Suomessa tehtävät päätökset ovat meille edelleen kaikkein tärkein asia. EU:ssa käytävä keskustelu kuitenkin usein osoittaa suuntaa ja luo minimistandardeja. Ikäystävällinen Suomi, ikäystävällinen Eurooppa. Pitenevän eliniän tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet ovat loppujen lopuksi yhteisiä. Toinen toistemme kokemuksista ja toimivista ratkaisuista voimme toivottavasti myös oppia. KUTEN VIIME NUMEROSSA tällä palstalla kerrottiin, Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja ja Eläkeläinen-lehden päätoimittaja Jan Koskimies on syyskuun alusta vuoden loppuun saakka vanhempainvapaalla. Minulla ilo ja kunnia toimia tuona aikana Janin sijaisena, näin myös tämän tutun Eläkeläinen-lehden va. päätoimittajana. Toivotan kaikille lehden lukijoille hyvää syksyn alkua! TUOMAS TALVILA VA. PÄÄTOIMITTAJA KESÄLLÄ TAVATAAN läheisiä ja ystäviä. Uusia tuttavuuksiakin syntyy. Yhdessä muistellaan menneitä. Pääasia on joskus saattanut jäädä jo unholaan, ja tilalle on tullut hyvä tarina. Ihmiset ja sattumukset kuitenkin yleensä muistetaan myönteisessä ja osin humoristisessa valossa. Sama pätee paikkoihin. Entistä, rikkumattoman kaunista maisemaa muistellaan. Mieli on aikojen saatossa pyyhkäissyt pois kuoppaiset ja kulkukelvottomat tiet ja kyläraitit ja takapihalla seisseet jätökset. Itse upposin kesällä muistoihin, kun saneerasin lähes 100 vuotta vanhaa isäni kotipaikkaa. Yläkerran purutäytteiden seasta löytyneiden tavaIkäystävälliseen Eurooppaan Aika kultaa muistot 4/2022 Kannen kuva Annina Mannila Ikääntyvä Eurooppa puhuttaa 4 | Rohkeasti mukaan kursseille 12 | Muista rahanarvoiset jäsenetumme 16 Ankkurit ylös ja jäsenristeilylle 4 ”Iäkkäiden palveluihin on myönnetty liian vähän rahaa vuosien ajan” 10 4/2022 | 2. syyskuuta 2022 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Menestyskirjailija Anneli Kanto, 71: Toivon esimerkkini kannustavan muitakin iäkkäämpiä kirjoittamiseen. 22 Luovaa työtä täyttä häkää SENNI JA SAFIRA POIMINTA Euroopan laajuinen keskustelu on erittäin terve­ tullutta.” PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS ”Nälän muistan ja katon rajassa orressa riippuvat pettuleivät.” Ale Koivuniemi Kirjeitä mummolasta ­blogissa Lue blogejamme: elakelaiset.fi/blogit Liikuntasosiologi Itkonen ”Parasta liikuntapolitiikkaa on useimmiten köyhyyden hoito.” 8 Luonnossa ”Tunnelma oli kuin sadusta, eikä kipeä nilkka vaivannut enää yhtään.” 14 Aikakapseli maahan Kapselin saa avata kesäkuun ensimmäisenä päivänä 2122. 18 Karaokeparatiisissa Aina voi laulaa sydämensä kyllyydestä. 30 Dragsvikin tiiliseinä Aika ja tutkijat muuttivat vankileiri­ helvetin muistot historiaksi. 34 Vakiot Kalevin kynästä 13 Kurssikalenteri 19 Runopysäkki 28 Pensionären 31 Suolaista ja makeaa 32 Krypto 43 2 Eläkeläinen 4/2022
• AJASSA Eläkeläiset ry:n jäsentapahtuma Kulje kanssain 13.–14.9. risteillään Baltic Queenilla. TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry:n syyskuinen Kulje kanssain -risteily toteutetaan Tallink Silja -varustamon uusimmalla risteilijällä, Baltic Queen -laivalla. Laiva on siis vaihtunut (alun perin Tallink Siljan risteilylaivamme oli Silja Europa), mutta muuten kaikki on ennallaan. Risteily toteutuu alkuperäisenä ajankohtana 13.–14.9. Lähtösatama eli Helsingin Länsiterminaali T2 (Tyynenmerenkatu 14, Helsinki) pysyy samana, samoin laivan lähtöja tuloaika. Risteilyn aikataulu › Tiistai 13.9. Helsinki–Tallinna klo 18.30–22.00 (Tallinnassa mahdollisuus nousta maihin 14.9. klo 8 alkaen. Takaisin laivaan nousu päättyy klo 12.10.) › Keskiviikko 14.9. Tallinna–Helsinki klo 12.30–16.00 Terminaali Helsingissä on Länsiterminaali T2, Tallinnassa D-terminaali. Tässä perustietoa risteilyn varanneille Liput jaetaan lähtöpäivänä 13.9. Länsisataman T2:n lähtöselvitystiskeiltä, jotka on aakkostettu matkan tilaajien sukunimien mukaan. Lähtöselvitysautomaatit tai laivayhtiön mobiilisovellus eivät ole käytössä tilausristeilyllä. Jos varaus on tehty vähintään 10 matkustajan ryhmälle, liput jaetaan satamassa Ryhmät-tiskiltä. Ryhmän tilaaja noutaa koko ryhmän liput ja jakaa ne ryhmänsä jäsenille. Lähtöselvitys ja lippujen jako risteilymatkustajille alkaa klo 15.30 ja loppuu klo 17.45. Laivaan nousun alkaa poikkeuksellisesti jo klo 16.30 ja päättyy klo 18.00. Matkanjärjestäjä Matkapojat ja Eläkeläiset ry suosittelevat kaikkia matkustajia olemaan satamassa hyvissä ajoin ennen laivan lähtöaikaa. Ja muistattehan, että risteilyllä tarvitaan voimassa oleva passi tai EU-henkilökortti. Jäsenristeilyllemme on lähdössä 1?100 iloista reissaajaa. Luvassa on parasta mahdollista seuraa ja monipuolista ohjelmaa. Esiintyjälistalla mm. Meidän pändi, liikunnallinen tanssiesitys ja yhdistysten ohjelmaa. Keskustelutilaisuudessa ministeri Kalevi Kivistö ja eläkkeellä oleva SAK:n eläkepoliittinen asiantuntija Kaija Kallinen pohtivat, kuinka eläkejärjestelmäämme voitaisiin parantaa. Entinen Venäjän kirjeenvaihtaja Pekka Lehtonen kertoo kirjastaan Myyttien ja utopioiden maa. Sävellysja sanoituskilpailumme voittaja, Kulje kanssain -laulun isä Reijo Westerholm vetää yhteislaulua. Jumppaa, tietokilpailua, tanssipaja, yhteistyökumppanimme esittäytyvät. Lisäksi on tarjolla laivan oma korkeatasoinen viihdeohjelma. Tähtiartistina Kati & Kuiskaus -orkesteri, taatusti tanssittavaa musiikkia! TA LL IN K S IL JA Baltic Queen toimii Kulje kanssain ­risteilyaluksena 13.–14. syyskuuta. Pian nostetaan ankkurit! Verkosta virtaa myös risteilyllä ELÄKKEENSAAJIEN Keskus­ liiton Verkosta virtaa ­toi­ minta kertoo Kulje kanssain ­risteilyllä maksuttomista vertaisopastajakoulutuksis­ taan sekä eri puolella Suo­ mea tarjolla olevista maksut­ tomista opastuksista niille, jotka kaipaavat apua älypu­ helimien, tablettien ja tieto­ koneiden käytössä. Lisäksi tarjolla on tieto­ tekniikkaopastusta eli ter­ vetuloa kysymään, jos jokin digiasia askarruttaa! Pistees­ sä myös vinkkejä älylaittei­ den käyttöön ja mahdollisuus osallistua leikkimieliseen vi­ deopelikeilauskilpailuun. › Kaikki yhteistyökumppaneidemme esittelypisteet löytyvät Baltic Queenin konferenssikannelta 5. Laivaan nousu Länsi­ terminaalissa alkaa jo klo 16.30.” Eläkeläinen 4/2022 3
• YHTEISKUNTA TUOMAS TALVILA E läkkeensaajien Keskusliitto EKL ja Eläkeläiset ry järjestävät loka-marraskuun vaihteessa kolme kaikille avointa keskustelutilaisuutta, teemana Ikäystävällinen Eurooppa. Tilaisuuksissa ovat mukana europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok) ja Eero Heinäluoma (sd) sekä ulkoministeriön ihmisoikeusasioiden suurlähettiläs Rauno Merisaari. Euroopan komissio julkaisi viime vuoden tammikuussa vihreän kirjan eli keskustelualoitteen väestön ikääntymisestä. Se kattaa itse asiassa eurooppalaisten koko elinkaaren: nuorten osalta paperi käsittelee pidentyvän eliniän kysymyksiä, työikäisillä työelämän tasa-arvoa ja ikääntyneiden osalta eläkkeiden nykytilannetta. Valtaosa näistä teemoista kuuluu VÄESTÖN IKÄÄNTYMISEEN TULEE VASTATA MYÖS EU-TASOLLA Euroopan komission Ikääntymisen vihreä kirja nostaa esiin EU-jäsenmaiden väestön ikääntymisen tuomia haasteita, mutta korostaa samalla myös ikääntymisen mahdollisuuksia. – Yhteiseuroop­ palaista otetta tarvitaan, myös hoivan ja terveyden kysymyksissä, europarlamen­ taarikko Sirpa Pietikäinen sanoo. 4 Eläkeläinen 4/2022
• – Suomessa tehtävät päätökset ovat meille edelleen kaikkein tärkein asia, europar­ lamentaarikko Eero Heinäluo­ ma toteaa. – EU:ssa käytävä keskustelu kuitenkin usein osoittaa suuntaa ja luo minimistandar­ deja. kansallisen toimivallan piiriin. Jokainen jäsenvaltio päättää esimerkiksi eläkepolitiikasta itsenäisesti. Sillä, mitä EU lausuu, on kuitenkin merkitystä ja siitä kannattaa olla kiinnostunut, europarlamentaarikot vakuuttavat. Eero Heinäluoma huomauttaa, että peruslähtökohta on iloinen ja hieno: Me elämme pitempään. – Olkaamme iloisia siitä, että meillä on enemmän vuosia käytettävissä. Kysymys on siitä, miten ne voitaisiin käyttää mahdollisimman hyvin, miten yhteiskunta voi ikääntymiseen varautua ja mitä pitäisi tehdä, jotta eläkeläisillä olisi hyvä toimeentulo ja hoiva. Ja toisaalta riittävästi väkeä töissä, jotta voidaan kustantaa tämä. Minusta vihreässä kirjassa on hyvin tunnistettu nämä kolikon molemmat puolet. SIRPA PIETIKÄINEN kritisoi asennemaailmaa, jossa ikääntyminen maalataan yhteiskunnan taakaksi ja ongelmaksi. – Ikääntyminen ei ole ongelma, mutta niin sitä edelleen usein käsitellään kunnissa, jäsenmaissa kuin EU:ssakin. Hyvin suuri osa ikäihmisistä on kuitenkin mukana esimerkiksi vapaaehtoistyössä, järjestöissä, politiikassa. Ja jos lasketaan esimerkiksi kaikki tunnit, jotka isovanhemmat hoitavat lastenlapsiaan, puhutaan valtavista panoksista yhteisten asioiden hoitoon. Pietikäinen peräänkuuluttaa ylisukupolvisuutta ja yhteisöllisyyttä. – Sen sijaan että eristetään eri ihmisryhmät omiin siiloihinsa, voidaan rakentaa ja räätälöidä palveluita, joista on hyötyä kaikille. Esimerkiksi sellainen kaupunkiympäristö, joka on helppokulkuinen ja esteetön ikäihmisille, on hyväksi muillekin. Eero Heinäluoma korostaa vapaaehtoistyön merkitystä. – Kun ihmiset itse ovat mukana hoitamassa omia asioitaan ja auttamassa kanssaihmisiä, se on aina edullisempaa ja usein myös tehokkaampaa kuin se, että kaikki vastuu laitetaan viranomaisille. Tätä ei ole riittävästi oivallettu vihreässä kirjassa. – Meillä Suomessa eläkeläiskerhot ovat tärkeä osa vapaaehtoistoimintaa. Yhteiskunnan tuki eläkeläisjärjestöille on tällä hetkellä riittämätön. Uskon, että siellä satsattu euro tuottaa kymmenkertaisen hyödyn, vaikkapa eläkeläisten digiopinnoissa. RIITTÄVÄ TOIMEENTULO ja toimiva terveydenhuolto ovat luonnollisesti iso osa keskustelua. – Meillä on valitettavasti edelleen merkittävä määrä eläkeläisköyhyyttä. Päätökset tässäkin ovat tietysti kansallisia, sanoo Eero Heinäluoma. – Kaikki eurooppalaiset ansaitsevat helposti saavutettavaa ja laadukasta hoivaa. Hoitajat taas ansaitsevat parempia työoloja ja enemmän hyvinvointia, tukea ja arvostusta. Erityisesti omaishoitajien asemaa on parannettava, toteaa Sirpa Pietikäinen. Pietikäinen sanoo olevansa tyytyväinen Euroopan parlamentin mietintöön eurooppalaisesta hoivasta, joka hyväksyttiin parlamentin täysistunnossa heinäkuussa. Hän toimi hoivamietinnössä parlamentin toisena pääneuvottelijana. – Se on ensimmäinen Euroopan parlamentin laaja kannanotto hoivaan, ja varsin kunnianhimoinen. › Vihreä kirja väestön ikääntymi­ sestä – Sukupolvien välisen so­ lidaarisuuden ja vastuullisuuden edistäminen ­kirja on ladattavissa osoitteesta: bit.ly/eu_vihrea_kirja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry ja Eläkeläiset ry järjestävät kes­ kustelutilaisuuksien sarjan. Onko Suomessa huomioitu seni­ oreiden tarpeet arjessa, asumises­ sa, palveluissa ja ympäristössä? Tervetuloa kuuntelemaan ja kes­ kustelemaan: Turku ja Lappeenran­ ta maanantaina 31.10.2022 sekä Jy­ väskylä keskiviikkona 2.11.2022. Vihreä kirja nostaa esiin ikääntymisen haasteita, mutta korostaa samalla mahdollisuuksia.” Eläkeläinen 4/2022 5
• YHTEISKUNTA Ikäystävälliseen Eurooppaan Lappeenranta ma 31.10.2022 klo 11–14 Kaupungintalo, Valtuustosali, Villimiehenkatu 1 Eero Heinäluoma europarlamentaarikko Timo Kokko toiminnanjohtaja EKL ry Eero Kivinen sosiaalipoliittinen asiantuntija EKL ry Turku ma 31.10.2022 klo 11–14 Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18 Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko Rauno Merisaari suurlähettiläs, ihmisoikeusasiat, Ulkoministeriö Matti Huutola puheenjohtaja Eläkeläiset ry Jyväskylä ke 2.11.2022 klo 11–14 Jyväskylän työväentalo, Aalto-Sali, Väinönkatu 7 Eero Heinäluoma europarlamentaarikko Timo Kokko toiminnanjohtaja EKL ry Eero Kivinen sosiaalipoliittinen asiantuntija EKL ry Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry ja Eläkeläiset ry järjestävät keskustelutilaisuuksien sarjan. www.ekl.fi www.elakelaiset.fi Onko Suomessa huomioitu senioreiden tarpeet arjessa, asumisessa, palveluissa ja ympäristössä? Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan! Euroopan komissio julkaisi viime vuoden tammikuussa vihreän kirjan eli keskustelualoitteen väestön ikääntymisestä. EERO KIVINEN V ihreät kirjat ovat asiakirjoja, joiden tarkoituksena on käynnistää unionin tasolla erityisiä aiheita koskevia keskusteluja. Keskustelusta voi seurata valkoinen kirja, joka koostuu mahdollisista lainsäädäntöja politiikkatoimista. Ikääntymisen vihreän paperin julkistamisen jälkeen asia ei valitettavasti tiedusteluista ja kehotuksista huolimatta näytä edenneen toimeenpanoon. EU-tasolla tarvitaan konkreettisia toimia ikääntyvän väestön kohtaamiin haasteisiin vastaamiseen. Sukupolvien välinen dialogi ja vanhenemisen arvostus Ikääntyneitä ja nuoria edustavien järjestöjen välille tarvitaan rakentavaa keskustelua sukupolvipolitiikasta. Ikääntyneet ja heidän järjestönsä voivat jakaa kokemustaan ja näkemyksiään nuorisojärjestöjen kanssa asioista, joista nuorilla ei ole vielä yhtä mittavaa kokemusta. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n nimissä ehdotettiin EU:n rahoittamaa hanketoimintaa juuri sukupolvien välisen dialogin edistämiseksi. Työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen tulee panostaa kaikissa jäsenmaissa, varsinkin silloin, kun työikäisillä on riski joutua varhaistai työkyvyttömyyseläkkeelle. Samoin työelämäkulttuuria tulee muokata niin, että ikääntyneitä työntekijöitä ei nähdä riskitekijöinä. Työssäjaksamista parantaa työEU­tasolla tarvitaan nyt konkreettisia toimia ajan jousto sekä esimerkiksi työntekijän omista lähtökohdista tapahtuva määräaikainen osa-aikatyö. Myös jo eläköityneet tarvitsevat mahdollisuuden työskennellä osa-aikaisesti. Ikääntyneiden yrittäjyyttä tulee tukea esimerkiksi seniorilainoilla ja sukupolvien välisellä mentoroinnilla. Digipalvelujen nykyisiä ja tulevia käyttäjiä tulee ottaa mukaan kehitystyöhön. Toimivinkin digitaalinen palvelu on hyödytön, jos se suunnitellaan ilman sitä käyttävien ihmisten panosta. Ikääntyneiden taloudelliseen hyvinvointiin panostettava jo ennen eläkeikää Nykyisellään köyhyyttä ja pienituloisuutta mitataan köyhyysrajaa soveltamalla, mutta vain siihen keskittyminen ei riitä. Köyhyyden vastaisissa ohjelmissa tulee huomioida ryhmäkohtaiset haasteet, esimerkiksi ikääntyneillä kasvavat terveydenhuollon kustannukset ja toimeentulon rajoittuvuus eläkkeisiin. Jäsenmaissa, joissa eläke on sidottu työuran aikaisiin ansioihin, kuten Ruotsissa ja Suomessa, tulee vähentää ei-haluttua pätkätyötä ja alityöllistymistä. Etenkin naisvaltaisilla aloilla työskentelevät ovat nykyisin lähes automaattisesti taloudellisesti epätasa-arvoisessa asemassa, kun eläkkeelle siirtyminen koittaa. Kattava, joustava ja kohtuuhintainen varhaiskasvatus on elinehto, jos halutaan helpottaa naisiin kohdistuvaa painetta jäädä perheen perustamisen yhteydessä pitkäksi aikaa pois työelämästä. Toinen elintärkeä järjestely on toimiva ja kattava perhevapaajärjestelmä. Kahden vanhemman perheissä järjestelmän tulee rohkaista molempia vanhempia viettämään vanhempainvapaata. Riittävän eläkkeen tulee ensisijaisesti tulla lakisääteisen eläkejärjestelmän kautta. Vapaaehtoiset eläkevakuutukset voivat täydentää ihmisen henkilökohtaista toimeentuloa, mutta ne eivät saa muodostua edellytykseksi taloudelliselle hyvinvoinnille. Hoiva-alan toimivuudesta Jäsenmaita tulee rohkaista sosiaalija terveydenhuollon maksujen kohtuullistamiseen ja maksuttomien palvelujen lisäämiseen. Maksut eivät saa missään vaiheessa muodostua esteeksi hoitoon hakeutumiselle. EU:n tulisi kannustaa jäsenmaita ottamaan käyttöön kohtuullinen hoitotakuu, jotta terveydenhuollossa panostettaisiin ennaltaehkäisyyn ja vältettäisiin ongelmien huononemista tarpeettomasti. Tässä voidaan hyödyntää myös digitaalisia etäpalveluita. Mahdolliset etähoidot voidaan helposti toteuttaa myös silloin, kun välimatkat hoitopaikkojen ja asutuksen välillä ovat pitkät. Vanhustenhoito on EU:n jäsenmaissa hyvin eriarvoisessa asemassa ja tilanteessa: Pohjoisja Keski-Euroopan jäsenmaissa on panostettu mittavasti julkisesti järjestettyyn hoivaan, kun taas Etelä-Euroopassa edelleen lapset ja suku ovat paljon suuremmassa vastuussa. Näiden kulttuurillisten ja poliittisten erojen vaikutuksia tulee seurata ja negatiivisia vaikutuksia lieventää. Järjestötyön tärkeys yksinäisyyden torjunnassa Vuoden 2008 talouskriisiä seuranneen leikkauspolitiikan myötä avustukset yksinäisyyttä torjuville järjestöille ja hankkeille eivät ole pysyneet kustannusten tahdissa. Erityisesti järjestöt, jotka tuottavat osallisuutta ikääntyneiden keskuudessa, eivät saa riittävää rahoitusta tehokkaaseen ja kattavaan työskentelyyn. Tilanne luonnollisesti korostui pandemian myötä. Järjestöt joutuivat ja pääsivät muuttamaan toimintatapojaan. Nykyisenkaltainen tilanne ei saa toistua tulevaisuudessa, vaan ikääntyneiden yksinäisyyden lievittäminen tulevaisuudessa vastaavissa olosuhteissa tulee ottaa vakavasti. Kirjoittaja on Eläkkeensaajien Kes­ kusliitto EKL:n sosiaalipoliittinen asiantuntija. Väestön ikääntyminen puhuttaa myös EU­tasolla. V LA D S A R G U / U N S P LA S H 6 Eläkeläinen 4/2022
• A hyvaika.fi Tule hakemaan tietoa ja ratkaisuja mm. Asumisen esteettömyydestä, ikäasenteiden pöllyttämisestä sekä kuulon, muistin, nivelten ja koko kehon hyvinvoinnista. HYVÄ IKÄ -MESSUT 28.–29.9.2022 Helsingin Messukeskus Vanhustyön ja vanhuusiän oma messutapahtuma – tule sinäkin! Avoinna ke-to klo 9-17, Liput 10€ (ovelta 12€) Vähän koulutettujen työttömyys eläkkeen kynnyksellä puolittui. S uomalaiset jatkavat työntekoa vanhuuseläkkeelle siirtymiseen asti selvästi aiempaa useammin. Työstä vanhuuseläkkeelle siirtyminen on yleistynyt kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä vuosina 2006–2017, mutta erityisesti matalasti koulutetuilla, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta. Vuonna 2017 lähes 60 prosenttia siirtyi vanhuuseläkkeelle työstä, kun vuonna 2006 osuus oli vajaat 40 prosenttia. Matalasti koulutetuista ja työntekijäammateissa olleista vähän alle puolet siirtyi työstä vanhuuseläkkeelle vuonna 2017, kun reilut kymmenen vuotta aiemmin lähes kolme neljästä poistui työelämästä ennen vanhuuseläkeikää. Eläketurvakeskuksen ekonomistin Satu Nivalaisen mukaan matalasti koulutetuilla työttömyys vanhuuseläkkeen kynnyksellä onkin lähes puolittunut tarkastelujakson aikana. Nivalainen arvioi ETK:n tiedotteessa, että kehityksen taustalla ovat vuoden 2005 eläkeuudistuksessa sovittu työttömyyseläkkeen poistuminen ja työttömyysputken ikärajojen korottaminen. – On yllättävää, että työttömyysputkeen tehdyt muutokset ovat lisänneet näin merkittävästi matalasti koulutettujen työskentelyä vanhuuseläkkeeseen saakka. Samalla sosioekonomiset erot työttömyydessä ovat tasoittuneet, sillä korkeasti koulutetuilla työttömyys ennen vanhuus eläkettä ei ole vähentynyt, hän toteaa. JULKISELLA SEKTORILLA työssä vanhuuseläkkeeseen saakka jatkaneiden palkansaajien työurat ovat olleet lyhyempiä kuin yksityisellä sektorilla koko ajanjakson 2006–2017. Julkisella sektorilla työurat ovat kuitenkin pidentyneet yksityistä sektoria enemmän. Urat julkisilla aloilla ovat pidentyneet nimenomaan loppupäästä: 53–68-vuotiaana tehdyt työvuodet ovat lisääntyneet. Nivalaisen mukaan juuri julkisella sektorilla työstä vanhuuseläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt. Sen sijaan yksityisellä sektorilla eläkkeelle siirtyminen ei ole myöhentynyt eivätkä työurat ole pidentyneet loppupäästä käytännössä lainkaan vuoden 2006 jälkeen, Nivalainen sanoo. Vuoden 2005 uudistuksessa siirryttiin joustavaan 63–68 vuoden vanhuuseläkeikään. 63 ikävuoden jälkeen kertyvän ns. superkarttuman toivottiin houkuttelevan pidentämään työuraa. – Jos superkarttuma olisi toiminut kuten tavoiteltiin, vaikutuksen olisi pitänyt näkyä nimenomaan yksityisellä sektorilla. SOSIOEKONOMISET EROT työurien pituudessa ovat supistuneet vuosina 2006–2017, koska matalasti koulutetuilla ja työntekijäammateissa olevilla vanhuuseläkkeeseen saakka työskentely on yleistynyt. Matalasti koulutetut ovat kuitenkin jatkaneet työssä alinta vanhuuseläkeikää pidempään entistä harvemmin. Sen sijaan korkeasti koulutetuilla ja työelämässä hyvässä asemassa olevilla vanhuuseläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt selvästi. – Alimman vanhuuseläkeiän jälkeen kertynyttä suurempaa eläkekarttumaa ovat siis hyödyntäneet erityisesti korkeasti koulutetut ja hyväosaiset. Tämä on voinut lisätä sosioekonomisia eroja eläkkeiden tasossa. Tutkimuksessa on tarkasteltu sosioekonomisia eroja vanhuuseläkkeelle siirtymisessä ja työurissa vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen ja ennen vuoden 2017 eläkeuudistuksen voimaantuloa. › etk.fi M A RT IN A D A M S / U N S P LA S H Suomalaiset jatkavat työntekoa van­ huuseläkkeelle siirtymiseen asti selvästi aiempaa useammin. Yhä useampi työskentelee vanhuuseläkkeeseen asti Eläkeläinen 4/2022 7
• HAASTATTELU PENTTI STRANIUS KUVA ESA NYKÄNEN H annu Itkonen on vastikään eläköitynyt liikuntasosiologian professori. Hän on tehnyt pitkän uran tutkijana, väitöskirjojen ohjaajana, tietokirjailijana ja aktiivisena osallistujana yhteiskunnalliseen keskusteluun liikunnan merkityksestä. Keskeiset työpaikat ovat olleet Joen suun yliopiston Karjalan tutkimuslaitos ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta. Itkosen viimeisin teos Liikkumisen sosiologia (2021) on yhteenveto liikuntakulttuurin merkityksestä ja liikkumisesta yleensä. Kirjasi herättää kysymyksen liikunnan merkityksen laajemmasta käsittelystä. Kerro vähän tästä nimivalinnasta? – Lähtökohta on se, että myös käsitteet ovat sosiologiassa jatkuvasti liikkeessä. Aikaisemmin puhuttiin esimerkiksi ”voimistelusta ja urheilusta”, sitten 1960-luvulla kuntoilun noustessa arvoon siirryttiin käyttämään termiä ”liikunta” ja ”liikuntakulttuuri”. Tänä päivänä voi ajatella, että kun liikkuminen on sinänsä ihmisen hyvinvoinnin selvä osa-alue, niin kaikki lasketaan eli kaikki fyysinen aktiivisuus edesauttaa väestön hyvinvointia, kunnon kohenemista ja terveyttä. Siksi on perusteltua puhua nimenomaan ”liikkumisesta”. Olet kirjoittanut liikunnasta useampia teoksia ja jo väitöskirjasi Kenttien kutsu (1996) herätti ansaittua huomiota. Mistä siinä oli kysymys? – Väitöskirjassani tein analyysia suomalaisen liikuntakulttuurin muutoksesta ja murroksesta. Sen keskeinen havainto oli kuntoliikunnan voimakas nousu yhteiskunnan yleisen rakennemuutoksen myötä, mutta myös se, että 1980-luvulta käynnistyi hyvin voimakas liikuntakulttuurin eriytyminen. Huippu-urheilu lähti ammattimaistumaan ja erkaantui perinteisestä urheiluelämän kansalaistoiminnasta. Syntyi myös vapaa-aikasektori, jolla harrastettiin paljon elämysja virkistysliikuntaa, jolla ei ollut paljonkaan tekemistä tavoitteellisen kilpaurheilun kanssa. HANNU ITKOSELLE on tutkijana ollut alusta pitäen selvää, että liikunta on yhteiskunnallinen ilmiö, mihin vaikuttavat myös kansalaisten yhteiskunnallinen asema, liikkujan kasvuympäristö ja sosiaalistuminen. Siksi on perusteltua tutkia näitä muuttuvia ja erilaisia olosuhteita ja edellytyksiä eri ihmisryhmien liikkumiselle. Tähän liikkumisen sosiologia -käsite sopiikin varsin hyvin, koska suurin osa ihmisliikuntaa tapahtuu aivan muualla kuin varsinaisilla urheilukentillä tai valmiissa erityistiloissa. Itkosen mukaan olennainen taustatekijä on siinä, miten yhteiskuntaa ”liikunnallistetaan” ja millaisia mahdollisuuksia luodaan. Silloin usein kuultu keskiluokkainen valituspuhe ”liikkumattomuudesta” menettää merkityksensä, sillä kaikki ryhmät eivät pysty, vaikka haluaisivatkin, liikkumaan samoin edellytyksin. Eräs osoitus Itkosen monipuolisuudesta on teos Varkautelaisten vuosisata (2004), joka on paitsi oivallinen teollisuuden ympärille muodostuneen kaupungin historia, myös mitä suurimmassa määrin tavallisten liikkuvien kaupunkilaisten ja työläisarjen historia. Toinen esimerkki kansainvälisen uran alkuvaiheista on Neuvostoliiton hajoamisen seurauksia liikunnan kenttää tutkiva ja Venäjän Karjalan liikuntakulttuurin murrokseen keskittyvä Liikettä Venäjän Karjalassa – Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta (2002), jossa allekirjoittanutkin oli mukana toisena tekijänä. Se on käännetty myös venäjäksi. Millaisia edellytyksiä nykyisin on eläkeläisten aktiiviselle liikkumiselle. Sanotaanhan että lapsi liikkuu luonnostaan, mutta entä vanhukset? – Suomessa on erittäin vahva julkinen sektori liikunnan ja urheilun alueella. Se luo hyviä perusedellytyksiä liikkumiselle eri ikäkausina. On tarjolla paljon liikkumista edesauttavia keinoja ja mahdollisuuksia. Se, että juuri fyysinen aktiiLiikkumisen sosiologia 2020-luvulla Hannu Itkoselle on tutkijana ollut alusta pitäen selvää, että liikunta on yhteiskunnallinen ilmiö, mihin vaikuttavat myös kansalaisten yhteiskunnallinen asema, liikkujan kasvuympäristö ja sosiaalistuminen. YHTEISKUNTA Parasta liikunta­ politiikkaa on useimmiten köyhyyden hoito!” Hannu Itkonen oli nuorena myös kilpaurheilija. – Nykyisin harrastan perusliikuntalajeja. Joka päivä pyrin jonkinlaisen fyysisen ponnistuksen tekemään. 8 Eläkeläinen 4/2022
• Soita 050 068 9545 Hammasproteesin korjaus ja valmistus Hammasteknikko Timo Kasurinen valmistaa korkealaatuiset proteesit Kajaanissa. Eläkeläinenlehden lukijoille -20% VAIVAAKO SELKÄ TAI JALAT? Tilaa interaktiiviset tukipohjalliset 38,50 €/pari p. 020 7402 702 www.ortomalli.com H Y V I N V O I N T I M AT K AT H Y V I N V O I N T I M AT K AT ”Kuvittele paikka, missä rannat ovat yhtä safiirisen upeita kuin Kroatiassa, vuoret jylhät kuin Sveitsissä, rotkot melkein yhtä syvät kuin Coloradossa, rakennukset yhtä elegantteja kuin Venetsiassa ja kaupungit yhtä vanhoja kuin Kreikassa..” 13.09.,20.09., 27.09., 04.10., 11.10. ja 18.10.! alk. 745€ /vko sis. retken Dubrovnikiin! SENIOREIDEN OMA MATKA 04. 11.10. 1065€ Retkiä ja kevyttä liikuntaa hyvässä seurassa! KYSY TARJOUSTA RYHMÄLLE ensi keväälle! MO MONTENEGRO NTENEGRO + D + DUBROVNIK! UBROVNIK! Montenegron matkojen erikoismatkatoimisto puh. 017 26 333 23 toimisto@tilausmatkat.info www.tilausmatkat.info GRAN CANARIALLA: 28.1. 04.02. KEHO KUNTOON joogalla ja jäsenkorjaushoidolla Tauritossa Puerto Ricossa: 01. 08. 02. PILATESMATKA alk. 995€ 08. 15.02. JOOGAMATKA alk. 995€ TILAUSMATKAT OY Mukavas ti Moilasen Mukana. .... PÄRNU kylpylä TERVIS SPA alk. 505€ 23. 29.10., 27.11. 03.12. bussi kulkee Kainuusta viitostietä etelään! Bussi mukana koko matkan! Lähdöt: UNKARIN MATKA 02. 08.10. bussi kulkee Kainuusta viitostietä etelään ja Finnairin siivin Budapestiin! Budapestiä, kylpylää, maaseutua ja linnoja! KIRJA Hannu Itkonen. Liikkumisen sosiologia. Vastapaino 2021, 192 s. HUIPPUJA kilpaurheilu dominoi liikuntakulttuuria tehokkaasti. Urheilutoimittajia on töissä median kaikilla kanavilla pilvin pimein. SMja MM-kisat sekä olympialaiset näkyvät ja kuuluvat kansalaisten arkipäivässä ehkä kohtuuttomastikin sotauutisten rinnalla. Huippu-urheilulla on vahva, tervettä kansallistunnetta mutta myös rasistista kiihkonationalismiakin innoittava voima. Tavallisten ihmisten liikunta jää usein syrjään kun journalismi painottuu huippuihin ja menestyjiin, mutta onneksi sitäkin tutkitaan yhä enemmän. Huolena on sekä vanhenevan väestön vähenevä liikunta että lasten ja nuorten liikuntakulttuuri. Aihetta onkin: joka toinen 7-vuotias lapsi harrastaa sentään vielä nykyisin liikuntaa miltei tunnin päivässä, mutta saman verran liikkuu enää joka viides 15-vuotias murrosikäinen poika ja vain joka seitsemäs 15-vuotias tyttö. Vanhetessa paikallaolo usein lisääntyy turhaankin. Tämän tilaston esittää kirjassaan Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori, vastikään eläköitynyt tutkija Hannu Itkonen. Liikkumisen sosiologia on kansainvälisestikin tunnetun Itkosen eräänlainen yhteenveto, mutta myös tietynlainen irtiotto pelkästä ”liikunta”-käsitteestä: ihminen kun liikkuu monilla kentillä ja periaatteessa monipuolisestikin elämänsä aikana. Lapsena luonnostaan, vanhuksena mahdollisuuksiensa ja terveydentilansa puitteissa. Liikkuminen on sitä fyysistä aktiivisuutta, jota tarvitsemme pysyäksemme ihmisenä kokonaisvaltaisesti, ajattelevana, mahdollisimman terveenä ja toimintakykyisenä. Tämä tiedostetaan laajalti ja myös tutkimuksella vahvistetaan. Liikkuminen ei ole pelkkää urheilua tai edes tietoista liikuntaharrastusta. Onko se sitten vähenemässä ja hiipumassa kun elämän helpottamiseksi keksitään ja tuotetaan koko ajan uusia välineitä, jotka usein edistävät myös ”liikkumattomuutta”? Osittain asia on näin, mutta Itkonen osoittaa myös sen, että laajaa liikkumisharrastusta voidaan edistää monin tavoin julkisella lainsäädännöllä, kampanjoilla ja konkreettisilla toimenpiteillä. Liikkumisen sosiologian aluksi tekijä katsoo aihettaan historiallisesti ”sosiologisin silmälasein”, mutta on koko ajan kiinni yhteiskunnallisissa ilmiöissä, muun muassa siinä, miten raskaat työt ovat vähentyneet ja harrastukset laajentuneet ruumiinkulttuurin puolelle. Itkonen on hyvinkin suvaitsevainen kaikkia liikunta-liikkumismuotoja kohtaan ja osoittaa siten laaja-alaisuutensa. Suuri osa kirjasta käsittelee liikkumista seuratoiminnan ja nuorisokulttuurin kautta, liikuntapolitiikkaa, ruumiillisuutta, liikuntatilojen monipuolistumista ja lopulta myös tulevaisuuden haasteita. Yhteiskunnallista näkemystä Itkonen tuottaa monessa yhteydessä. Eriarvoistuminen, syrjäytyminen ja ilmastonmuutos näkyvät liikuntakulttuurissakin: politiikka, erilaiset arvot ja arvostukset sekä muoti-ilmiöt ja markkinat vaikuttavat. Maksulliset harrastukset ja koululiikunnan vähyys saavat ansaittua kritiikkiä. Samoin vapaaehtoisen kansalaistoiminnan hiipuminen ja sen vähäinen arvostus. On miellyttävää lukea tekstiä, joka ei kikkaile teorioilla liikaa, vaan selvästi popularisoi aihetta, jonka Itkonen hallitsee suvereenisti. PENTTI STRANIUS Kirjoittaja on joensuulainen tutkiva journalisti (FL), kirjailija ja kuntoilija Liikuntasosiologin monet kentät visuus vähenee iän myötä, on osittain luonnollista. Lapsuus on leikin ja urheilun aikaa, korostetusti. Kansainvälisessä vertailussa suomalainen aikuisväestö liikkuu varsin paljon. Kun olen ollut kansainvälisissä konferensseissa mukana, voin sanoa, että Suomen luvut ovat kärkipäässä. – Jo tuo 1960-luvulla alkanut kuntoliikunnan olosuhteiden ja paikkojen rakentaminen on merkinnyt sitä, että ikääntyvä väestö liikkuu kansainvälisesti vertailtuna varsin hyvin ja monipuolisesti. Miltei kaikissa ikäryhmissä löytyy muuten noin viidennes sellaisia kansalaisia, jotka eivät hyvinvointinsa ja terveytensä vuoksi liiku tarpeeksi. Juuri tämä viidennes tulisi ottaa keskeisen huomion kohteeksi, heidän yksilöllinen tilanteensa tarkasteluun. Itse asiassa olen tässä yhteydessä todennut, että parasta liikuntapolitiikkaa on useimmiten köyhyyden hoito! Suhtaudut kirjassasi hyvin suvaitsevasti myös eri lajeihin, joita syntyy ja jopa markkinoidaan pilvin pimein. Onko olemassa lajeja, joita voisi kutsua elitistisiksi, vähemmän ”liikuttaviksi”? – Tämä on keskeinen kysymys myös sote-uudistuksen näkökulmasta. Kunnat joutuvat nyt priorisoimaan sitä, mihin liikunnassa satsataan. Olennaista on se, että kaikki liikkumisympäristöt olisivat liikuntaan kannustavia ja mahdollistaisivat laajan väestönosan liikkumisen. Julkisvallan tehtävä ei ole rahoittaa kaikkia mahdollisia, hyvinkin elitistisiä lajeja. Ne joilla on tarvetta sellaiseen harrastamiseen, saavat maksaa itse. – Poliittisessa päätöksenteossa pitää tehdä koko ajan liikkumisvaikutusten arviointia: turvallinen ympäristö, hyvät kulkuyhteydet, erilaiset reitistöt ja tilat sekä hintapolitiikka ovat niitä tekijöitä, jotka aktivoivat suurimman joukon. Lajeista sen verran, että esimerkiksi sähköpotkulautojen kohdalla on vaikea puhua liikunnan edistämisestä; siinä markkinat ovat vyöryneet päätöksenteon yli. Olet ollut nuoruudessasi itsekin kilpaurheilija. Kuinka liikut nyt eläkevuosien alkaessa? – Harrastan perusliikuntalajeja. Joka päivä pyrin jonkinlaisen fyysisen ponnistuksen tekemään. Lajit vaihtelevat vuosikierron mukaan kävelystä hiihtoon ja pyöräilyyn sekä melontaan. Mökkipuuhastelu on muuten mitä parhainta arkiliikuntaa, sitä perusliikkumista mistä kirjassanikin puhun. Sen vaikutus vaikka kesäkaudella on hyvinkin laajamittaista Suomessa. › Hannu Itkosen jäähyväisluento on julkaistu Liikunta ja tiede ­leh­ dessä 3 /2022: lts.fi/liikunta­tiede/ artikkelit/liikkumisen­sosiologi­ jattaa­kortteerin Eläkeläinen 4/2022 9
• S U O M E N M E R I M U S E O F I N L A N D S S J Ö H I STO R I S K A M U S E U M K Y M E N L A A K S O N M U S E O V anhusasiavaltuutettu Päivi Topo aloitti toimintansa tammikuussa ja hänelle tulleissa kansalaisten yhteydenotoissa on kuvattu täysin kohtuuttomia tilanteita, joita palveluiden puute on iäkkäille henkilöille aiheuttanut. Heidän oikeutensa ihmisarvoiseen elämään ja tarvitsemaansa hoitoon on jäänyt toteutumatta. Tilanteeseen on Topon mukaan päädytty huonojen päätösten seurauksena. – Iäkkäiden palveluihin on myönnetty liian vähän rahaa vuosien ajan. Näitä päätöksiä ovat tehneet maan hallitukset ja kunnat vaikka palvelujen puutteesta ja seurauksista on koko ajan saatu enemmän tietoa, Päivi Topo toteaa tiedotteessaan. VOLYYMIT IÄKKÄIDEN palveluissa ovat valtaisat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa tehdään päivittäin 115? 000 kotihoidon käyntiä. Ympärivuorokautisen hoivan asiakkaita on noin 50? 000. Pätevien hakijoiden puuttumisen vuoksi on jäänyt täyttämättä noin 5?000 työpaikkaa vanhuspalveluissa. Työntekijöitä eläköityy lähivuosina niin paljon, että heidän tilalleen tarvitaan 200?000 uutta tekijää. – Iäkkäiden jääminen ilman tarvitsemiaan palveluja on osoitus pitkään jat– Iäkkäiden jääminen ilman tarvitsemiaan palveluja on osoitus pitkään jatkuneesta ikäsyrjinnästä päätöksen ­ teossa, vanhus­ asiavaltuutettu Päivi Topo toteaa. M A R K K U LE M P IN EN / B R A N D P H O TO Vanhusasiavaltuutettu: Päättäjien on turvattava rahoitus vanhuspalveluihin Iäkkäille tarkoitettujen ympärivuorokautista hoivaa tarjoavien paikkojen määrä on ollut Suomessa vuosia liian pieni suhteessa niiden tarpeeseen. Tänä kesänä tilanne on entisestään pahentunut, kun olemassa olevia paikkoja on suljettu henkilöstöpulan vuoksi. kuneesta ikäsyrjinnästä päätöksenteossa. Tämä on uhka luottamukselle, johon koko hyvinvointiyhteiskunta nojaa. Suomalaiset maksavat mielellään veroja, jos kokevat saavansa niille vastinetta ja yhteiskuntarauhaa. – Tuoreet Tampereen yliopiston tutkimustiedot kertovat, että 65–84-vuotiaista vain 21?% luottaa saavansa tarvitessaan ympärivuorokautisen hoidon palveluita ja 39 % kotihoidon palveluita, Päivi Topo sanoo. – Työvoimapula koettelee kaikkia aloja emmekä voi tuudittautua siihen, että työikäiset läheiset jättävät työnsä ja siirtyvät omaishoitajiksi. Hyvin resursoidut vanhuspalvelut houkuttelevat alalle uusia työntekijöitä. Iäkkäiden määrä ja väestöosuus pysyy korkeana vuosikymmeniä. Nyt valtakunnallisten ja alueellisten päättäjien on varattava riittävä rahoitus kaikille vanhuspalveluille ja samalla turvattava koko sosiaalija terveydenhuollon toimivuus. Iäkkäiden palveluihin on myönnetty liian vähän rahaa vuosien ajan.” YHTEISKUNTA 10 Eläkeläinen 4/2022
• M eistä monen toiveena on asua omassa kotitalossa mahdollisimman pitkään. Vuosien edetessä on hyvä aloittaa varautuminen tulevaisuuden asumiseen, ettei tilanne yllätä. Kun asumismuotona on omakotitalo, on asialla erityinen merkitys, sillä omakotitalossa yleensä talon työt tehdään omatoimisesti ja kustannuksista vastataan täysin itse. Kauppalehti kirjoitti heinäkuussa, että omakotitaloasukkaista yli 65-vuotiaita asukkaita on joillain alueilla lähes 40 prosenttia, Mikkeli oli tilastoykkösenä. Kun elämme entistä pidempään, on selvää, että myös omakotitaloasukkaista yhä useampi on eläkeläinen. SUOMESSA ASUNTOPOLITIIKAN tavoitteena on, että voisimme asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Tuttu paikka on turvallinen, jos asiat ovat kunnossa. Asumistarpeen muuttuminen on hyvä tunnistaa ja tunnustaa. Jos on asunut koko ikänsä samassa omakotitalossa, tilanne voi hiipiä pikkuhiljaa omaan elämään ja jossain kohtaa huomaakin, ettei kaikki suju enää kuin ennen. Omakotitalo on antanut mielekästä ja hyödyllistä tekemistä: on tehty itseä varten kodin huoltotöitä, remontointia ja pidetty huolta pihoista kesät talvet. Kuntokin on pysynyt yllä. Monilla työuran jäätyä taakse aikaa on ollut jopa enemmän talotöihin. Mutta entä sitten, kun voimat alkavatkin hiipua tai terveyteen tulee muutoksia? Tämän takia on hyvä pysähtyä miettimään, mitä itse toivoo asumiselta tulevina vuosina. Apuna kannattaa käyttää kyselyitä tai soittaa vaikka järjestöjen asumisneuvontaan. Omaa tilannetta ja kotia kannattaa tarkastella monelta kantilta: onko koti turvallinen iän karttuessa, tarvitaanko kotiin muutostöitä tukemaan asumista ja mistä voi saada tarvittaessa apua kotiinsa, niin sisälle kuin ulkotöihinkin. Kenties oman paikkakunnan omakotiyhdistyksestä voisi löytää omakotitalkkaria avuksi? Asumisen muutostöiden tueksi on myös saatavilla erilaisia tukia, ja apua näiden selvittämiseen ja tuen hakemiseen. Jos omat asumistarpeet täyttyvät vielä parhaiten omakotitalossa, voi hyvillä mielin ryhtyä tarvittaviin toimiin, kuten talviaikaisiin ulkotöihin varautumisiin. Toisaalta, jos mieluummin haluaisi suunnata uuteen asumismuotoon, voi ryhtyä selvittämään vaihtoehtoja ja toteuttamaan muutosta. Tärkeintä on, että iästä riippumatta koti on turvallinen paikka, jossa on hyvä elää niin fyysisesti, sosiaalisesti ja psyykkisesti. ASUMISMENOIHIN ARVIOIDAAN kuluvan kotitalouden käytettävissä olevista tuloista noin 20 prosenttia. Yksinasuvilla naisella sähkötai öljylämmitteisessä omakotitalossa osuus on jopa 40–50 %. Viimeaikainen kustannusten nousu on ollut hurjaa, sähköt, vesija jätemaksut, vakuutukset ja kiinteistövero nousevat vuosittain. Kun lisää omakotitalon vuosittaiset kunnostuskulut, jotka toisina vuosina nousevat tuhansiin, jopa kymmeniin tuhansiin euroihin, on iäkkäämmällä ihmisellä varmasti paljon mietittävää. Miten saada rahat riittämään asumiskulujen jälkeen muuhunkin elämään? Sähkön hinnan jyrkkä nousu kurittaa tällä hetkellä myös monen eläkeläisen taloutta ja tuleva talvi voi pelottaakin. Miten selvitä sähkölaskuista sähkölämmitteisessä omakotitalossa, varsinkin jos juuri on käsillä sähkösopimuksen uusiminen. Asian vakavuudesta huolimatta on hyvä tarkastella tilannetta positiivisen kautta. Juuri eläkeläisethän voivat pärjätä tilanteessa, jossa valtio kutsuu meitä kaikkia energiasäästötalkoisiin. Moni on lapsuudestaan asti tottunut asumaan järkevästi omakotitalossa. Kodissa on pidetty riittävää lämpötilaa. Jaloissa on pidetty villasukkia ja lämmintä vettä ei ole läträtty. TOTTA KUITENKIN on, että monella tilanne voi olla nyt hyvin vakava. Miten selvitä tulevana talvena kovasta sähkölaskusta, jos ei pysty ennakolta säästämään rahaa? Tässä tilanteessa kannattaa muistaa, että meillä on Suomessa olemassa tukijärjestelmä, josta voi saada apua. Kannattaa rohkeasti olla yhteydessä, vaikka Kelaan, kertoa omasta tilanteesta ja selvittää mahdollisuus esimerkiksi asumistukeen. Asuminen on ihmisille perustarve ja Suomen perustuslain 19. pykälän mukaan jokaisella on oikeus asuntoon ja julkisen vallan tulee tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Omakotitaloasukkaista on pidettävä yhtä lailla huoli kuin muissa asumismuodoissa asuvista ihmisistä. Eri asumismuotojen tulee olla yhdenvertaisia. Nyt tarvitaan vahvempaa yhteiskunnan huomiota myös omakotitaloasukkaiden suuntaan. Tällä palstalla vaihtuvat kirjoittajat pohtivat ikääntymis­ ja eläkepolitiikan kysymyksiä. MARJU SILANDER Toiminnanjohtaja, Suomen Omakotiliitto IKÄPUHETTA On hyvä pysähtyä miettimään, mitä itse toivoo asumiselta tulevina vuosina Moni on lapsuudestaan asti tottunut asumaan järkevästi omakotitalossa. Jaloissa on pidetty villasukkia ja lämmintä vettä ei ole läträtty.” Eläkeläinen 4/2022 11
• JÄRJESTÖ Eläkeläiset ry:n syyskauden 2022 koulutuskattaus on jälleen monipuolinen. Kannustamme niin uusia kuin vanhojakin jäseniä mukaan kursseille. M aaliskuussa Oriveden Kampuksella järjestetylle Eläkeläiset ry:n liikuntakurssille osallistunut Airi Heikura kannustaa kaikkia liikunnasta kiinnostuneita tulemaan rohkeasti kursseille mukaan. Uudet ideat perusliikunnasta monipuolistavat niin omaa liikkumista kuin myös helpottavat yhdistyksen liikuntatuokioiden valmisteluja. Heikura osallistui Eläkeläiset ry:n koulutukseen nyt ensimmäistä kertaa. Hän on juuri aloittanut liikunnan ohjaamista yhdistyksessään, Etelä-Espoon Eläkeläisissä. – Sain kurssilta rohkeutta ja varmuutta ohjaajana toimimiseen sekä kokemusta, miten ohjata niin, että siitä tykätään. Kouluttajilta saatavan opin lisäksi Eläkeläiset ry:n kursseilla tutustuu uusiin ihmisiin ja kuulee, miten muissa yhdistyksissä toimitaan. – Se on rikkaus, kun kurssilaiset tulevat eri puolelta Suomea ja saamme oppia toinen toisiltamme, toteaa Airi Heikura. › Liiku iloksesi -liikuntakurssit lokakuussa Rovaniemellä ja Raaseporissa. Airi Heikura sai liikuntakurssilta rohkeutta ja varmuutta. Rohkeasti mukaan kursseille! Ikääntymispolitiikan opintopäivät Eläkeläiset ry:n syyskauden ensimmäinen kurssi, Ikääntymispolitiikan opintopäivät, pidetään Kuopion Kylpylähotelli Rauhalahdessa 28.–3.9. Kurssi sopii vanhusneuvostojen jäsenille, varajäsenille sekä muille ikääntymispolitiikasta kiinnostuneille. Kurssi alkaa keskiviikkona kello 13 ja päättyy perjantaina puolilta päivin. Aiheita ovat muun muassa toiminta kuntien ja hyvinvointialueiden vanhusneuvostoissa, edunvalvontatavoitteet ja eduskuntavaalit sekä omaishoidon kysymykset. Kurssilla keskustellaan vanhusneuvostotyön haasteista ja onnistumisista, tutustutaan Huomisen kynnyksellä -kyselytutkimuksen tuloksiin ja järjestömme toimintasuunnitelman tärkeimpiin kohtiin. Asiantuntijoina ovat alustamassa projektipäällikkö Anne Aholainen Pohjois-Savon sotekeskuksesta, aluevaltuutettu ja Iisalmen kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Kirsti Puurunen sekä aluevastaava Kukka-Maaria Maunula Omaishoitajat ry:stä. Toimistolta kurssia ovat vetämässä järjestösuunnittelija Aaron Kallinen ja koulutussuunnittelija Tiina Rajala. Kirjoituslukko auki, Iloa, innostusta ja improvisaatiota Järjestämme kaksi samanaikaista kurssia Oriveden Kampuksella pitkänä viikonloppuna lokakuussa 7.– 10.10.: kirjoituskurssin sekä ilmaisutaitoja ohjelmakurssin. Molemmat kurssit alkavat perjantaina kello 15 ja päättyvät maanantaina puolen päivän aikaan lounaaseen. Kirjoituslukko auki -kurssi on tarkoitettu kirjoittamista harrastaville jäsenillemme. Kurssilla keskitytään proosaan. Tavoite on avata kirjoittamisen lukkoja, saada kirjoittamiseen vauhtia ja säännöllisyyttä sekä antaa neuvoja ja tukea kirjoittajana kehittymiseen. Toisten kirjoittajien tapaaminen ja yhdessä työskentely tuo energiaa ja ideoita, kaivattua vetoapua. Osallistujilla on mahdollisuus saada halutessaan henkilökohtaista palautetta etukäteen lähetetystä tekstistään. Viikonlopun aikana tehdään kevyitä, leikkisiä kirjoitusharjoituksia, syvennytään novellin ja pitkän proosan rakennetekijöihin ja havaitaan, mitä proosan kirjoittaja voi oppia draamasta. Kurssin vetää kirjailija ja käsikirjoittaja Anneli Kanto. Iloa, innostusta ja improvisaatiota -kurssi on tarkoitettu ohjelmaryhmien vetäjille, esiintyjille sekä kaikille, jotka haluavat kehittää ilmaisutaitojansa. Kurssilla lähestytään ilmaisun perustaitoja ilon kautta, opitaan innostumaan ja innostamaan; tehdään pieniä harjoituksia, improvisoidaan ja harjoitellaan vuorovaikutustaitoja. Esiintyvät ryhmät ja niiden vetäjät haluavat oppia uutta, siksi kurssilla haetaan uusia eväitä tulevaan toimintaan. Kurssin vetää näyttelijä ja teatteriohjaaja Annikka Kaistinen. Viestintäja verkkosivukurssi – uutuutena Canva-koulutus Kurssi järjestetään Kuopion Rauhalahdessa 11.–14.10. Se sopii yhdistysten tiedottajille, kotisivujen ylläpitäjille ja muille viestintätaitoja tarvitseville. Kurssi alkaa tiistaina kello 15 ja päättyy perjantaina puolen päivän aikaan. Kurssilla käydään läpi tiedottamisen perusasioita ja tutustutaan sosiaalisen median viestintään. Lisäksi opetellaan luomaan toimivaa sisältöä yhdistysten verkkosivuille. Kurssin uutuutena opetellaan käyttämään ilmaista graafisen suunnittelun työkalua Canvaa. Koulutukseen sisältyy muun muassa some-kuvan ja painotuotteen teko ohjelmaa käytäen. Canva-osuus kestää päivän ja on valinnainen. Vaihtoehtoisesti toisessa ryhmässä keskitytään yhden päivän aikana valokuvaukseen ja kuvien käyttöön viestinnässä. Kurssin vetäjinä ovat tiedottaja Tuomas Talvila ja järjestösuunnittelija Aaron Kallinen. Hauskaa pelillistä liikuntaa – opetusta boccia-tuomareille Liikuntakurssi järjestetään Oriveden SYYSKAUDEN KURSSIEN ESITTELYÄ A IR I H A K A LA 12 Eläkeläinen 4/2022
• P ohjanmaa on tunnettu huonekaluteollisuudesta. Alueella oli vielä 60-luvulla paljon pieniä, usein perheyritysten ylläpitämiä verstaita, joiden tuotteet olivat laadukkaita ja usein myös esteettistä silmää hiveleviä. Markkinointi perustui paljolti suoramyyntiin, paikalliset autoilijat lastasivat kuorma-autoihinsa suosituimpia tuotteita ja kulkivat kauppaamassa niitä eri puolilla maata. Minulla oli 60-luvun alussa Härmän sairaalassa potilaskaverina jurvalainen Antero, joka kertoili kokemuksiaan myyntityöstään. Hän kertoi, että aina kun hän menee taloon, hän katsoo ensin, mitä lehtiä on pöydillä. Niiden nimikkeistä saattoi päätellä yhtä ja toista ja ennen kaikkea viritellä keskustelua myötäillen näin isäntäväen oletettuja mielipiteitä ja asenteita. Niin syntyi vähitellen kaupanteollekin otollinen ilmapiiri. TÄMÄ JOHDATUKSENA asiaan, joka on ajankohtainen tässäkin ajassa. Enenevässä määrin ihmisten asenteita ja mieltymyksiä mitataan erilaisilla mielipidetiedusteluilla, usein markkinointimielessä, usein myös yhteiskunnallista asenneilmastoa selvittämällä. Niissä toteutuu tutkijoidenkin selvittämällä tavalla käänteisesti Anteron kokemus. Vastaajalla on taipumus miettiä, millainen vastaus saattaisi parhaiten miellyttää kysyjää, millaisella vastauksella voisi antaa itsestään sosiaalisesti hyväksytyn vaikutelman. Niissä toteutuu ns. myötäilytaipumus. Kun puoluekannatusta mittaavia galluppeja alettiin toteuttaa, tutkijat havaitsivat, että tämä taipumus aiheuttaa sen, että tutkimus ei anna todellista kuvaa mielipiteiden jakautumisesta. Kun galluppeja tehtiin toistuvasti, voitiin niiden tuloksia vertailla vaalituloksiin. Kun gallupin ja todellisen tuloksen ero toistui, ryhdyttiin käyttämään ns. korjauskertoimia, joilla raakajakautuman lukuja korjattiin. Näin on vähitellen päästy tarkempiin ennusteisiin. NATO-KESKUSTELUSSA LUVATTIIN alkuvaiheessa järjestää kansanäänestys, mikäli asia tulee ajankohtaiseksi. Vauhti oli niin kova, että sitä ei ehditty järjestää. Sittemmin luvattiin tehdä gallup tavallista suuremmalla otoksella. Siihenkään ei ehditty. Tavalliset gallupit tehtiin noin 1?000–2?000 hengen suuruisilla otoksilla, vastaajina siis jokunen promille väestöstä. Keskustelun ilmapiiri loi otolliset edellytykset kyselytilanteessa ns. myöntämistaipumuksen toteutumiselle. Valtavirrasta poikkeavaa ja ”sotilaallista varustautumista vieroksuvat toimijat leimattiin sosiaalisessa mediassa usein höperöiksi ja jopa epäisänmaallisiksi”, kuten professori Kaarle Nordenstreng ja galluppeja toteuttaneen Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen toteavat (Kanava 5/2022). Korjauskertoimia ei kuitenkaan voitu laskea, koska varsinaista mittausta eli kansanäänestystä ei järjestetty. Kansanäänestyksen ehdoton etu niin tässä kuin muissakin vastaavan suuruusluokan asioissa olisi, että jokainen äänioikeutettu joutuisi omakohtaisesti pohtimaan omaa kantaansa – myös ratkaisemaan sen, ottaako asiaan kantaa. Kannan voisi ottaa äänestyskopin rauhassa tarvitsematta ajatella, miten se vaikuttaa äänen antajan sosiaaliseen hyväksyttävyyteen – ellei sitten itse haluaisi kantaansa julkistaa. Gallupit ja kansanäänestys Mielipide ­ tiedusteluissa toteutuu ns. myötäily­ taipumus.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ JÄRJESTÖMME valtakunnalliset kurssit järjestetään tänä syksy­ nä Kylpylähotelli Rauhalahdessa sekä Oriveden Kampuksella. KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI sijaitsee Kuopiossa, Kallaveden rannalla, noin viiden kilomet­ rin päässä Kuopion keskustasta. Keskustasta pääsee hotellin pihaan julkisen liikenteen linja­ autolla. Rauhalahti on esteetön, normaalisti varustettu kylpylä­ hotelli. Ympäristössä on laajat ulkoilualueet. Hotellin omistaa lomajärjestö Solaris­lomat ry. › rauhalahti.fi ORIVEDEN KAMPUS sijaitsee Pirkanmaalla, Tampereen seutu­ kunnassa, Oriveden taajamassa. Paikka sijaitsee pääradan var­ ressa. Etäisyys Oriveden ase­ malta on vajaat neljä kilometriä. Liityntäliikennettä järjestetään Nyssykkä­pikkubussilla, joka on varattava etukäteen. Paikal­ le pääsee myös taajamajunalla, jonka seisake sijaitsee noin kilo­ metrin päässä opistosta. Oriveden Kampuksen tilat ei­ vät ole rappusten vuoksi es­ teettömiä. Varustetaso on vaa­ timaton eikä huoneissa ole esimerkiksi televisiota. Opis­ ton pihapiirissä on kaupungin ui­ mahalli, jota kurssilaiset voivat käyttää alennettuun hintaan. Oriveden Kampus on kulttuuri­ opinnoistaan kuuluisan entisen Oriveden opiston paikalla ja si­ tä ylläpitää Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi. › orivedenkampus.fi Kampuksella 11.–13.10. Kurssi alkaa tiistaina kello 15 ja päättyy keskiviikkona puolen päivän aikaan. Kurssi on tarkoitettu liikuntaryhmien ohjaajille, liikunnallisten peliryhmien vetäjille, erityisesti boccia-pelin harrastajille. Kurssille osallistuminen ei vaadi ennakkotaitoja tai -tietoja eikä huippukuntoa. Myös niin sanotusti rapakuntoiset ovat tervetulleita! Kurssi sisältää monipuolista hauskaa kuntoliikuntaa, johon sisältyy liikunnallisia pienpelejä. Pelit on valittu niin, että ne ovat helposti toteutettavissa yhdistyksen kerhossa, sekä sisällä että ulkona. Erityisesti keskitytään boccia-peliin ja boccia.tuomareille on oma päivän kestoinen osuutensa. Niille, jotka eivät halua osallistua tähän osuuteen, järjestetään muuta liikunnallista ohjelmaa. Kurssi sisältää myös tietoa liikunnan terveysvaikutuksista. Kurssin vetäjinä ovat Mari Lehikoinen ja Erkki Partanen. Mari on opettanut aiemmin muun muassa viime syksynä järjestämällämme Luonto antaa voimaa -kurssilla. Hän on koulutukseltaan liikunnanohjaaja ja opettaja. Hiljattain hän on valmistunut myös terveystieteen maisteriksi. Mari sisällyttää kuntoliikunnan lisäksi optetukseensa tietoa liikunnan vaikutuksesta ikäihmisten terveyteen. Erkki Partanen on jäänyt eläkkeelle sisarjärjestömme Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n järjestösuunnittelijan tehtävästä. Erkki on järjestötyössään paneutunut boccia-pelien järjestämiseen eikä ole eläkkeelläkään malttanut luopua siitä. Hän huolehtii boccia-tuomareiden koulutusosuudesta kurssilla. Liiku iloksesi -liikuntakurssit Rovaniemellä ja Raaseporissa Otetaan liikunnasta virtaa ja vauhtia syksyyn ja tulevaan talveen. Tänä syksynä järjestämme kaksi alueellista liikuntakurssia, toinen pohjoisessa Rovaniemellä 4.–6.10. ja toinen etelässä urheiluopisto Kisakeskuksessa 26.– 28.10. Vetäjinä toimivat Eva Rönkkö ja Hannele Pitkä-Liukkonen. Liikuntakurssille ovat tervetulleita sekä uudet, vasta ohjaamista aloittavat, että jo kokeneet konkarit. Ja vaikka haluaisit liikkua vain itsesi varteen, sopii kurssi myös sinulle, sillä tarjoamme monipuolista liikuntaa niin sisällä kuin ulkona. Käytännön tekemisen ohella keskustelemme iäkkäämmille sopivasta liikunnasta, sekä ohjaajan roolista yhdistyksissä liikunnan innostajina ja kannustajina. Pohdimme yhdessä, missä eri muodossa liikuntaa voi omassa yhdistyksessä toteuttaa, mitkä asiat askarruttavat ja mitä jäsenemme toivovat. Hyödynnämme myös Liikumme luonnossa -hankkeen anteja, sekä tanssihankkeessa tuotettuja helppoja pikkutansseja. Saat kurssilta pieniä taukoliikuntatuokioita, joilla uusikin ohjaaja pääsee alkuun. Opetusmateriaa lina käytämme Eläkeläiset ry:n monipuolista liikunta-aineistoa. › Eläkeläiset ry:n kurssien hinnat, ilmoittautuminen, kurssituki: sivu 19. Kurssikalenteri kotisivullamme: elakelaiset.fi/toiminta/koulutus/ Syyskauden kurssipaikat Eläkeläinen 4/2022 13
• › Vesa Posti, eräopas Helsingistä Olen juristi ja nyt käyn eräoppaan koulutusohjelmaa. Jatkossa haluaisin toimia 3 päivää viikossa juristina ja pari päivää eräoppaana. Erikoisalaani ovat Etelä-Suomen kansallispuistot ja erityisesti olen perehtynyt Liesjärven kansallispuiston historiaan ja nykytilanteeseen. Haluan kertoa ryhmälle kansallispuiston kasvillisuudesta, eläimistä, leirintämahdollisuuksista, levähdyspaikoista ja kalastusmahdollisuuksista. Kansallispuiston eteläkärjessä sijaitsee Korteniemen perinnetila, jossa vieraat voivat tapahtumaja talkoopäivinä osallistua tilan töihin. Liesjärven kansallispuisto on helposti saavutettavissa myös julkisilla kuljetuksilla ja esimerkiksi nyt käyttämämme neljän kilometrin reitti on täysin esteetön. Tämän päivän reitin varrella meillä on kaksi nuotiopaikkaa, käymälät ja erinomainen reitin opastus. Pysähdyimme ensin Kaksvetisen kotaan, jossa paistoimme makkarat ja leivät. Melko suureen kotaan mahtui lähes koko ryhmämme. Toinen levähdyspaikka oli Peukalolammin laavu. Jotkut ryhmästämme halkoivat siellä polttopuita. Metsässä voi kuulla monta eri lintulajia ja puiston alueella elää mm muutama ilvestä, peuroja sekä susilauma. Lisätietoja Liesjärven kansallispuistosta saa mm osoitteessa luontoon.fi/liesjarvi › Jan Koskimies, Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Helsingistä Halusin olla mukana tällä retkellä ja kokea Eläkeläiset ry:n Liikumme luonnossa -ohjelmaa käytännössä. Olen nykyisessä toimessani melko uusi, ja arvostan mahdollisuuksia tutustua jäsenistöömme. Tällä kerralla pystyin huolehtimaan myös siitä, että mukaan pääsi yksi eläkeläinen Uudestakaupungista. Tällä tavalla eri ihmiset ja järjestöt kehittävät verkostoitumista. Liikumme luonnossa -hankkeemme on päättymässä, mutta haluamme jatkossakin kannustaa jäsenyhdistyksemme järjestämään luontoliikuntatapahtumia. Ne vaikuttavat myönteisesti ihmisten hyvinvointiin. › Michael Baumberger, uudehko jä­ sen Tikkurilan Eläkeläiset ry:stä Retket ovat mielestäni yhdistyksemme toiminnan suola ja luontoretket kiinnostavat minua kovasti. On kiehtovaa päästä helposti mukaan tutustumaan Suomen eri kohteisiin mukavassa seurassa. Minusta on tärkeää, että yhdistyksessämme lisätään ja kehitetään yhteistä toimintaa, johon on helppoa ja vaivatonta osallistua. › Sinä lukija ja luonnossa liikkuja Mietipä itse, millaisia kokemuksia sinulla ja kavereillasi on luonnossa liikkumisesta ja yritä houkutella muitakin kavereita mukaan luontoon! JÄRJESTÖ Luonnossa Liesjärven kansallispuistossa Toukokuun lopulla järjestetty Liikumme luonnossa -retki kokosi Tikkurilan Eläkeläiset ry:n ja Vantaan Monikulttuurisen ryhmän jäsenet yhteen. Retkelle Liesjärven kansallispuistoon osallistuivat myös Vantaan monikulttuurisen ryhmän jäseniä. TEKSTIT JA KUVA MICHAEL BAUMBERGER T oukokuun lopussa bussi vei yhteensä 45 Tikkurilan Eläkeläiset ry:n ja Vantaan Monikulttuurisen ryhmän jäsentä Liesjärven kansallispuistoon valtatie 2:n varrelle Tammelaan. Matkaseurueeseen liittyivät myös yksi jäsen Uudestakaupungista sekä Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies. Alla viisi eri näkökulmaa luontoretkeen. › Anneli Elo, Tikkurilan Eläkeläiset ry:n matkavastaava Jo talvella päätimme yhdistyksemme johtokunnassa, että keväällä 2022 haluamme tehdä retken luontoon. Eläkeläiset ry:n kotisivuilla olleen artikkelin perusteella valitsimme matkakohteeksi Tammelan Liesjärven kansallispuiston. Meillä Tikkurilan Eläkeläisissä on ollut jo pitkään yhteistyötä Vantaan Monikulttuurisen ryhmän kanssa ja siksi kutsuimme heidät mukaamme Liesjärvelle. Tällä tavalla saimme koko bussin täyteen. Vaikka sääennusteet ja retkipäivän sääolosuhteet olivat ajoittain hieman kehnot, retken mukaan lähti yhteensä 45 reipasta ulkoilijaa. Matkavastaavan tehtäviin kuuluivat mm. bussin ja eräoppaan varaaminen, eväiden hankinta ja osallistujista huolen pito. Matkojen järjestäminen on minulle mieluisa tehtävä, ja ennen kaikkea luontoretket inspiroivat minua. ELÄKELÄISET RY:N Keski-Suomen aluejärjestö järjesti 24. toukokuuta matkan Leivonmäen kansallispuistoon Mukana oli yhteensä yli 70 reippailijaa Jyväskylästä, Laukaasta, Vaajakoskelta, Sumiaisista ja Muuramesta. Olimme liikkeellä kahdella linja-autolla ja henkilöautoilla. Matkalle lähtijöiltä ei edellytetty jäsenyyttä, vaan kaikki halukkaat pääsivät mukaan. Perillä Kirveslammen puistossa oli helppokulkuisia ja sopivan pituisia reittejä. Siellä oli myös esteetön Harjujärven reitti, 700 metriä suuntaansa. Maisemat vaihtuivat mäntymetsästä suomaastoksi pitkospuineen. Harjujärven puolikota tarjosi hyvät olosuhteet makkaran paistolle, kahvittelulle ja seurustelulle hienoissa maisemissa. Viitoitukset kansallispuistoon ja pysäköintialueille olivat valitettavasti puutteellisia. Mekin ajoimme enKirveslammen puistossa oli helppo­ kulkuisia ja sopivan pituisia reittejä. Leivonmäen kansallispuisto tarjosi myös esteettömän reitin sin väärälle pysäköintialueelle, onneksi karttasovellus pelasti. Myös perillä olisimme kaivanneet selkeämpiä opastuksia. Ilmeisesti työ oli vielä vähän kesken. Puutteet eivät meidän päiväämme pilanneet, vaan kaikki nauttivat luonnon rauhasta, leppeästä tuulesta, maukkaista makkaroista ja toistensa seurasta. KAIJA HÄNNINEN VAAJAKOSKEN ELÄKELÄISET 14 Eläkeläinen 4/2022
• Jätä perintö joka säilyy. Tekemällä testamentin metsiensuojelun hyväksi olet mukana ylläpitämässä elämän jatkumista ikimetsissä ja lahjoituksestasi jää pysyvä jälki. Lisätietoja: www.luonnonperintosaatio.fi Toiminnanjohtaja Pepe Forsberg, p. 050 5522 588 pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi Luonnonperintösäätiö suojelee suomalaista luontoa. Pysyvästi. LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 / Po lii si ha lli tu s täkolmesta valitsi esteettömäksi rakennetun kulkureitin Kirkas-Soljosen rantaan näköalapaikalle. Hento tuulenvire kuljetti suoluonnon kitkeränsuloista tuoksua ja lakan vielä pienet raakileet elävöittivät polunpielen rahkasammalmättäitä. Pienen pieniä sammakonpoikasia kuhisi kaiken seassa niin pitkälle kuin katse kantoi. Tunnelma oli kuin sadusta, eikä minunkaan vielä aamulla kipeä nilkkani vaivannut enää yhtään tehdessämme matkaa välkkyvän veden äärelle. Olimme eriytyneet pieniksi ryhmiksi tilavalle näköalatasanteelle. Ilma oli kaunis, kaikki rauhallista ja hyvin. Kenelläkään ei tuntunut olevan valittamista. HETKESSÄ TUNNELMA tiivistyi, kun Mimmi, rohkein meistä, alkoi sadetakkinsa suojissa riisua vaatteitaan ja liukui suojakaiteen rakosesta veteen. Me lähimpänä olleet aloimme kuin vaistomaisesti suojata näkymää lähistöllä seisoskelleelta papparyhmältä. Mimmin bikinit kun olivat jääneet kotiin. Vaikka emme olisi malttaneetkaan, meidän täytyi pitää kiinni sovitusta aikataulusta ja aloittaa paluu odottavalle bussille. Autossa riitti tyytyväisyyttä pursunnutta kokemustenvaihtoa pitkään. Olimme jo pitkällä iltapäivän puolella ja sen tarpeita ennakoiden Mirja ja Topi olivat järjestäneet vielä pysähdyksen matkan varrella sijaitsevalle grillikodalle. Istuimme kuin kanat orrella seuraillen ja odotellen kun makkaranpaistohiillos hehkui sopivasti. Grillimakkaraa, juotavia ja keksejä tykötarpeineen oli tarjolla runsaasti. Kaikki maistui niin hyvältä ja tarjoilu kruunasi koko päivän saldon. Jatkoimme tyytyväisinä ja luottavaisina matkaa taitavan ja mukavan autonkuljettajan kyydissä takaisin aamuiseen lähtöpisteeseen. ARJA Seitsemisen kansallispuisto on yk­ si Suomen 40 kansallispuistos­ ta. Se sijaitsee valtion omistamilla mailla Ylöjärven ja Ikaalisten kau­ punkien alueella Pirkanmaan maa­ kunnassa. TO IV O R A U TA N EN Luonto kutsui Ylöjärven Eläkeläisiä Seitsemisen alue tarjosi retkeily mahdollisuuksia monenlaiseen tarpeeseen ja mieltymykseen. ANNEN JO aikaisin keväällä tilaama ja järjestelemä, hyvässä seurassa toteutettu Ylöjärven Eläkeläisten retki Seitsemisen kansallispuistoalueen rentouttavaan huomaan oli odotettu ja toivottu. Retkeä edeltänyt kahdentoista päivän hellejakso oli suosinut meitä jo vähän liikaakin. Juuri retkipäivänämme 6.7. säätilan oli ennustettu muuttuvan, sadetta ja ukkostakin oli luvassa. Loppumatkasta kohti Seitsemistä sadepisarat alkoivatkin piiskata bussin tuulilasia, mutta se ei huolettanut, emmehän ole sokerista. Perillä pinkaisimme bussista ensimmäisen eteemme osuneen rakennuksen katoksen alle sateelta suojaan. Taivas oli vetäytynyt kauttaaltaan tumman pilviverhon taakse ja muutama voimakas ukkosen jyrähdyskin halkoi ilmaa. Ennen Luontokeskuksessa nauttimaamme maittavaa lounasta kävimme tutustumassa pohjakerroksessa olleeseen Metsä-näyttelyyn. Ikihonka-osion äärellä tuli väkisinkin mieleen ajatus, miten lyhyt ihmisen aika täällä maanpäällä puuvanhuksiin suhteutettuna on. Säätila oli kuin tilauksesta täysin muuttunut. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja lämmitti aamupäiväisen vesisateen raikastamaa ilmaa. SEITSEMISEN ALUEEN omistaa ja sitä ylläpitää Metsähallitus. Sekä rakennukset että ympäristö ovat hyvässä ja siistissä kunnossa, henkilökunta ystävällistä ja auttavaista. Retkeilymahdollisuuksia on monenlaiseen tarpeeseen ja mieltymykseen, ja niiden mukaan meidänkin ryhmämme jakaantui maastoon. Noin puolet meistä kahdestakymmenesLuontopolku vei Kirkas­Soljosen rantaan. Tunnelma oli kuin sadusta, eikä vielä aamulla kipeä nilkka vaivannut enää yhtään.” POHJANMAAN aluejärjestön jäsenyhdistysten väki kokoontui kesäkuun ensimmäisenä päivänä ulkoiluja virkistyspäivään Teuvalle Parranvuoren maastoon. Taas kerran voimme todeta, että yhteisöllisyys on suuri voimavaramme. Sen todisti lähes 140 eläkeläisen leppoisa yhdessäolo. Leikkimieliset kisailut ja tietokilpailu, musiikin ja laulun voima, lenkkeily upeassa maastossa, iloinen rupattelu ja mukavat kohtaamiset. Nämä kaikki virkistävät ja vähentävät yksinäisyyttä. Päivän ohjelmaan kuului myös maukas lohikeitto LuontoParran ravintolassa ja makkaranpaisto kodassa. Ajoittainen sade kostutti päiväämme, mutta silti aurinkoinen olotila jäi. Teuvan Eläkeläiset ry kiittää lämpimästi jokaista päivään osallistujaa. Suuri kiitos monin tavoin järjestelyihin panostaneille. Yhdessä onnistuimme ja tästä on hyvä jatkaa toiveikkaana tärkeää eläkeläistoimintaamme. HELENA JÄRVINIEMI Lenkkeilyreitin varrella tapasimme ”eläkeläisen”, Teuvan vanhimman puun. Sen 400 vuoden ikään emme pääse, mutta tähtäin on yhteen sataan. Yhteisöllisyyden voimaa Teuvan Parranvuoren maastossa Eläkeläinen 4/2022 15
• JÄRJESTÖ Ikääntymisen monet kasvot – valokuvia ja kertomuksia -näyttely on esillä Vaasan Vaasan työväenmuseossa 1.9.–25.9. Lokakuussa on Joensuun vuoro, siellä näyttely on esillä pääkirjastossa 3.–15.10. K uvataiteilija ja valokuvaaja Satu Juvosen ja monikulttuurista vanhustyötä tekevien järjestöjen yhteistyönä syntynyt näyttely esittelee ikäihmisiä jotka ovat tulleet Suomeen omanlaisin poluin. Kesäkuussa näyttely nähtiin Helsingissä ja heinäkuussa Porissa. Savon kierros heinä-elokuussa hoitui Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistysten savolaisten yhteisvoimin. Vieremän, Kiuruveden ja Iisalmen yhdistykset kierrättivät näyttelyn tauluja paikkakunnalta toiseen ja hoitivat pystyttämisen ja purkamisen. Vieremällä avajaisiin saatiin apua myös paikkakunnalla asuvilta virolaisilta. Eläkeläiset ry kannustaa paikallisyhdistyksiään tilaamaan näyttelyä omalle paikkakunnalleen. Näyttelystä on saatavissa kaksi vaihtoehtoista kokoonpanoa: 20 ripustettavaa kuvaa tai 20 lattialla seisovaa roll-up-telinettä. Aikataulusta ja näyttelyn kuljettamisesta voi sopia Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelija Eva Rönkön kanssa, eva.ronkko@elakelaiset. fi tai puh. 040 501 3599 Ruohonjuuri Eläkeläiset ry:n jäsenille 5% alennus Ruohonjuuressa. Koodi on ELÄKE­ LÄISET ja se toimii verkkokaupas­ sa ja myymälöissä. Lisäksi kaikille eläkeläisille annetaan 10% alennus ensimmäisenä aukiolotuntina teh­ dyistä ostoksista. Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Eläkeläiset ry:n jäsenille tutustu­ mistarjous 2 vrk 144 € / hlö sisäl­ täen majoituksen 2 h hotellihuo­ neessa, aamiaiset, päivälliset sekä kylpylän ja kuntosalin käytön. 1 h huoneessa hinta 198 € / hlö. Tarjous on voimassa 6.6.– 31.12.2022 ma–pe (ei juhlapyhinä). Varattavissa koodilla ERY nettikau­ pasta osoitteesta rauhalahti.fi sekä myyntipalvelusta puh 030 60 830 tai sähköpostilla myynti@ rauhalahti.fi Lohja Spa & Resort Eläkeläiset ry:n jäsenille tutus­ tumistarjous 1 vrk kahdelle 129 € (norm. 190 €) sisältäen majoituk­ sen päätalon huoneessa, puolihoi­ toruokailun, elämyskylpylän ja kun­ tosalin käytön. (Yhdelle tar jous 99 € yhden hengen huoneessa pääta­ lossa). Tarjous on voimassa ma–to päi­ ville 31.12.2022 asti (ei juhla pyhinä). Varattavissa koodilla ERY nettikau­ pasta osoitteista lohjaspa.fi sekä myyntipalvelusta puh 030 60 840 tai sähköpostilla myynti@lohjaspa.fi Green Star Hotellit GreenStar Hotellit tarjoavat Elä­ keläiset ry:n jäsenille edullisen kiinteähintaisen majoituksen jo valmiiksi edullisista hinnoista va­ paa­ajan matkustukseen. GreenStar Hotellit ovat Joen­ suussa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Vaasassa. Hinnan saa varatessaan majoi­ tuksen osoitteessa greenstar.fi käyttämällä varauskoodia ELAKE­ LAISET (Huom. Eläkeläinen­lehden numerossa 3 oli virheellinen varaus­ koodi) tai suoraan hotelleista. Hotellilla on oikeus tarkastaa jäse­ nyys. Tallink Silja Tallink Silja tarjoaa jäsenillemme Club One Silverin jäsenyyden veloi­ tuksetta. Kampanja on voimassa 31.12.2022 asti. Club One on palkitseva kan­ ta­asiakasohjelma, jossa on kolme tasoa: Bronze, Silver ja Gold. Liit­ tyminen on sinulle ilmaista, ja nyt pääset jäsenetuna suoraan Club One Silver ­tasolle. Lisää vain liit­ tyessäsi 142273 :n sopimusetunu­ mero sille varattuun kenttään liit­ tymislomakkeella. Liity nyt Club One ­kanta­asiak­ kaaksi osoitteessa tallinksilja.fi/ liity­jaseneksi Käytä liittyessäsi sopimusetu­ numeroa: 142273 Lisätietoja: clubone.fi Muista rahanarvoiset jäsenetumme Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat järjestön omien etujen (lehti, koulutukset, jäsentoiminta) lisäksi etuja seuraavilta yhteistyökumppaneilta. EV A R Ö N K KÖ Ikääntymisen monet kasvot oli kesällä esillä muun muassa Iisalmen kulttuurikeskuksessa. Katsojapalaute Porista ”AIVAN IHANA aihe, jul­ kituonti vanhusten ole­ massaolosta ja maahan­ muuttajuudesta! Tosi koskettava! Ei ole koskaan tullut näin puhutteleva olo mistään näyttelystä. Olin palauttamassa vaan kirjo­ ja ja jäin ihmettelemään, mitäs mummoja ja pappo­ ja on Porin kirjaston seinät täys.” Ikääntymisen monet kasvot -näyttely kiertää Projektissa ovat mukana ovat Eläkeläiset ry, Suomen monikulttuurinen muistikeskus ry, Jade yhteisö ry, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry, Monikko ry ja Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry. › Ikääntymisen monet kasvot -näyttely 1.9.–25.9. Vaasan työväenmuseossa, Vapaudentie 27, Vaasa › 3.–15.10. Joensuun pääkirjastossa, Koskikatu 25, Joensuu 16 Eläkeläinen 4/2022
• Kaipaatko uusia haasteita? Pidätkö ihmisten kanssa juttelemisesta? RYHDY TUTKIMUSHAASTATTELIJAKSI! Haemme haastattelijoita ympäri Suomea tekemään henkilökohtaisia haastatteluja kiinnostavia tutkimusprojekteja varten ”Haastattelutyössä oppii ja saa sivistystä sekä syntyy näkökulmia asioihin.” Taloustutkimuksen pitkäaikainen haastattelija LISÄTIETOJA: Puhelimitse arkisin klo 9–15 Eija Karvinen, puh. 010 7585 218 Minna Rautiainen, puh. 041 5277 192 tai kotisivuiltamme osoitteesta: www.taloustutkimus.fi/tutkimushaastattelija Tulemme mielellämme kertomaan tarkemmin tutkimushaastattelijan työstä! Tiedustelut: eija.karvinen@taloustutkimus.fi OHJELMAA YHDISTYKSELLENNE! O sana Eläkeläiset ry:n Ikäystävällinen kunta -kampanjaa järjestö palkitsee vuosittain jonkin Suomen kunnan ”Ikäystävällisestä teosta”. Ehdokkaiden etsimiseksi Eläkeläiset ry kannustaa jäsenyhdistyksiään ”ilmiantamaan” sellaisia kuntia, jotka ovat teoillaan vuoden mittaan esimerkillisesti edistäneet ikäystävällistä Suomea. Ehdotusten perusteella Eläkeläiset ry valitsee joulukuussa palkittavan teon ja kunnan. Hyvistä esimerkeistä kerrotaan myös Eläkeläinen-lehdessä. Vuoden ikäystävällisen teon valinnalla Eläkeläiset ry korostaa sitä, että väestön ikääntyminen edellyttää kunnilta ajattelutapojen muutoksia ja uusia valmiuksia. Ikäihmisten osallisuus, demokraattiset vaikutusmahdollisuudet, palvelut, asuminen ja liikkuminen ovat esimerkkejä asioista, joissa ikäystävällisyys on tulevaisuudessa yhä merkityksellisempää. Ikäsyrjintä ja ikäsyrjäytyminen on estettävä. IKÄYSTÄVÄLLISESSÄ TEOSSA kyse voi olla kunnan tekemistä suurista tai pienistä, mutta esimerkillisistä teoista, joilla ikäihmisistä ja heidän osallisuudestaan pidetään huolta. Palkinnon ovat saaneet: 2019 Rautalampi (kunnan liikuntapalvelut ja penkkilenkki), 2020 Tampere (kotihoidon pysäköinti), 2021 Vaasa (pitkäjänteinen ikäystävällinen yhteistyö, asumisaluehankkeet). Ehdotuksia perusteluineen voi toimittaa Eläkeläiset ry:lle postitse, Kauppakaarre 1, 00700 Helsinki, tai sähköpostitse osoitteeseen elakelaiset@elakelaiset.fi lokakuun loppuun eli 30.10.2022 mennessä. Syyskokousilmoitukset lehteen ajoissa Eläkeläinen-lehden numero 5 ilmestyy 14.10. Muistakaa lähettää siihen tarkoitetut syyskokousilmoitukset viimeistään maanantaina 19. syyskuuta osoitteeseen: elakelainen-lehti@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja vanhempainvapaalla Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies on vanhempainvapaalla 1.9.–31.12. Hänen sijaisenaan, va. toiminnanjohtajana, toimii Eläkeläiset ry:n tiedottaja Tuomas Talvila. Yhteystiedot: tuomas.talvila@ elakelaiset.fi, puh. 050 570 9716. Jan Koskimies palaa toiminnanjohtajan työhön vuoden 2023 alussa. Ikäystävällisiä tekoja etsitään taas Tampereen kotihoidon pysäköinti palkittiin vuonna 2020. Pysäköintitun­ nuksen käyt­ töönotto antoi enemmän aikaa asiakastyöhön. Mikko Vessari Tampereen Lielahden kotihoidosta pysäköi au­ toaan joulu­ kuussa 2020. A N N IN A M A N N IL A -LEHDEN ILMESTYMISAIKATAULU 5 6 lokakuu 14.10. 19.9. joulukuu 9.12. 14.11. aineisto lehdelle viimeistään ilmestyy numero Eläkeläinen 4/2022 17
• JÄRJESTÖ TEKSTI JA KUVAT JAANA HAAPALUOMA-HÖGLUND U seissa Eläkeläiset ry:n yhdistyksissä on toteutettu erilaisia tempauksia kulttuuriaktivismikurssien innoittamina. Mainio esimerkki niistä on Oulun Eläkeläisten aikakapseli, joka kesällä pääsi päässyt oikealle paikalleen maan alle. Metallilieriö kaivettiin kesäkuun alussa maahan Oulun eläkeläisten kesäpaikan pihapiiriin Oulun Hietasaaren Vaaskelaan. Merkiksi kohdalle istutettiin omenapuu. Kapseli tarjoaa tietoa ja toivottavasti iloakin tuleville sukupolville, jotka saavat avata kapselin 100 vuoden kuluttua eli kesäkuun ensimmäisenä päivänä 2122. – Tuntuu hienolta, että saamme sadaksi vuodeksi arkistoitua tietoa, kertoo tempausta järjestämässä ollut Oulun Eläkeläisten Esa Erholtz. Sisällä kapselissa on esittelyitä Oulun eläkeläisten jäsenistä ja heidän elämästään, tietoa eläkeläisjärjestöstä, kuvia, aikamme sanomalehtiä ja muistitikulle laitettuja haastatteluäänitteitä. Idean aikakapseliin Erholtz sai viime lokakuussa kulttuuriaktivismikurssilla Oulussa. Kurssin vetäjä kertoi esimerkkejä, mitä kulttuuriteot voivat olla, ja Erholtzin mielessä välähti. – Kapseli alkoi muhia mielessäni heti. Idea on sukua sille, että ennen rakennusten sisään jätettiin muistoja rakentajien elämästä, kuten sen päivän lehti tai sen ajan rahat. – Halu tallentaa tämän hetken arkea lähti myös sen ymmärtämisestä, että elämme historiallisia aikoja. Ensin kärsimme korona-ajasta, sitten alkoi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, ja lopulta Suomi päätti liittyä Natoon. Tietysti Erholtz halusi kertoa tulevaisuuden ihmisille senkin, että Oulun eläkeläiset toimii järjestönä ja vieläpä hyvin. – TÄYTYY PITÄÄ yllä tietoa, jottei se unohdu. Joka vuosikokouksessa voisi sanoa, montako vuotta on jäljellä kapselin avaamiseen, lisää Oulun Eläkeläisten puheenjohtaja Sulo Penttilä. Kapseli on helposti löydettävällä paikalla, sillä tulevaisuudessa kapselin kohdalla kasvaa ja kukkii Pirja-lajiketta oleva omenapuu. – Kapseli saa olla sen juurakon suoTauno Sunila hitsasi aikakapselin kiinni ennen tilaisuutta. Oulun eläkeläis­ ten aikakapseli asetettiin maa­ han 1.6.2022. Kapselin laskivat Oulun eläkeläisten puheenjohtaja Sulo Penttilä (vas.), Oulun kaupungin­ valtuuston puheenjohtaja Juha Hänninen ja Oulun eläke­ läisten jäsen Esa Erholtz. Aikakapseli kaivettiin maahan sadaksi vuodeksi Oulussa Kapseli tallentaa tuleville sukupolville tietoa tämän hetken maailmantilanteesta ja vireästä eläkeläistoiminnasta. jissa turvassa. Ehkä maata ei hennota repiä auki niin helposti puun kohdalta, Penttilä sanoo. Kapseli laskettiin maahan seremonian saattelemana. Juhlassa esiintyi Oulun NMKY:n puhallinyhtye Vaskiveikot. Tunteikkaat puheet kuultiin järjestön puheenjohtajalta Sulo Penttilältä ja Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajalta Juha Hänniseltä. Erholtz antaa kiitosta kulttuurikurssille, jonka kautta idea kapseliin syntyi. – Siellä ymmärsi entistä laajemmin, mitä kaikkea kulttuuri voikaan olla. Kulttuuriaktivismin koulutus on Kansan Sivistystyön Liitto KSL­opintokeskuksen tuottamaa. Tampereella pidetystä aktivismin jatkokokurssista kirjoitimme Eläke­ läinen­lehden numerossa 3/22. 18 Eläkeläinen 4/2022
• Syksyn 2022 kurssikalenteri Valtakunnalliset kurssit Ikääntymispolitiikan opintopäivät 28.–30.9. Rauhalahdessa (2 vrk) Kurssi on tarkoitettu vanhus­ neuvostojen jäsenille sekä muille ikääntymispolitiikasta kiinnostu­ neille yhdistysaktiiveille. Aiheita ovat muun muassa toiminta kun­ tien ja hyvinvointialueiden van­ husneuvostoissa, edunvalvon­ tatavoitteet ja eduskuntavaalit sekä omaishoidon kysymykset. Hinta: 150 € puolihoito / 180 € täysihoito. Ilmoittautuminen 9.9. mennessä (lue lisää s. 12) Yhdistystoiminnan jatkokurssi 3.–6.10. Rauhalahdessa (3 vrk) Tarkoitettu puheenjohtajille, sih­ teereille sekä kaikille johtokun­ nan jäsenille. Sopii parhaiten peruskurssin käyneille. Syven­ nämme yhdistystaitojen tun­ temusta, opimme kokoustek­ niikkaa ja yhdistysasiakirjojen laatimista. Yhteinen osuus ta­ loudenhoidon kurssin kanssa. Vetäjinä Anna Autio ja Tiina Ra­ jala. Hinta: 225 € puolihoito / 270 € täysihoito. Ilmoittautumi­ nen 12.9. mennessä. Taloudenhoidon jatkokurssi 3.–6.10. Rauhalahdessa (3 vrk) Tarkoitettu taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille, mieluiten peruskurssin käyneille. Syven­ nämme perustaitoja sekä har­ joittelemme sähköisen kirjanpi­ to­ohjelman käyttöä. Yhteinen osuus yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Vetäjinä Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Hinta: 225 € puoli­ hoito / 270 € täysihoito. Ilmoit­ tautuminen 12.9. mennessä. Kirjoituslukko auki kirjoittajakurssi 7.–10.10. Oriveden Kampuksella (3 vrk) Kurssilla keskitytään proosaan. Tavoitteena on avata kirjoitta­ misen lukkoja ja antaa tukea kir­ joittajana kehittymiseen. Kevyi­ tä, leikkisiä kirjoitusharjoituksia. Mahdollisuus henkilökohtaiseen palautteeseen. Vetäjänä on kir­ jailija ja käsikirjoittaja Anneli Kanto. Hinta: 260 €, täysihoito. Ilmoittautuminen 16.9. mennes­ sä. (lue lisää s. 12) Iloa, innostusta ja improvisaatiota – ilmaisutaitoja ohjelmakurssi 7.–10.10. Oriveden Kampuksella (3 vrk) Harjoittelemme ilmaisun perus­ taitoja, kehitämme vuorovaiku­ tustaitoja ja hankimme uusia eväitä tulevaan toimintaan. Vetä­ jänä näyttelijä ja teatterinohjaa­ ja Annikka Kaistinen. Hinta: 260 €, täysihoito. Ilmoittautuminen 16.9. mennessä. (lue lisää s. 12) Musiikkikurssi 7.–10.10. Rauhalahdessa (3 vrk) Tarkoitettu laulajille ja soittajil­ le. Kurssilla on rytmikästä mata­ lan kynnyksen yhteismusisointia ja yhdessä olemista, ohjelmistoa musiikkiryhmille sekä teoriaa. Sopii kaikenikäisille, niin aloitte­ lijoille kuin pidempäänkin harras­ taneille. Vetäjinä Sauli Malinen ja Ahti Sepp. Hinta: 225 € puolihoi­ to / 270 € täysihoito. Ilmoittau­ tuminen 16.9. mennessä. Viestintäja verkkosivukurssi 11.–14.10. Rauhalahdessa (3 vrk) Tiedottamisen perusasiat, sosi­ aalinen media ja toimivan verk­ kosivusisällön luominen. Kurs­ silla on mahdollisuus perehtyä visuaalisen suunnittelun verk­ kopalvelu Canvaan. Vetäjinä tie­ dottaja Tuomas Talvila ja järjes­ tösuunnittelija Aaron Kallinen. Hinta: 225 € puolihoito /270 € täysihoito. Ilmoittautuminen 20.9. mennessä. (lue lisää s. 12) Hauskaa pelillistä liikuntaa – ja opetusta boccia-tuomareille 11.–13.10. Oriveden Kampuksella (2 vrk) Hauskaa ja monipuolista kunto­ liikuntaa. Mukana erilaisia se­ kä ulko­ että sisäpelejä, kuten bocciaa. Kurssilla on oma osuus boccia­tuomareille. Vetäjinä Ma­ ri Lehikoinen ja Erkki Partanen. Hinta: 170 €, täysihoito. Ilmoit­ tautuminen 20.9. mennessä. (lue lisää s. 12) Vanhusneuvostopäivät 17.–19.10. Lomakeskus Rajaniemessä Virroilla (2 vrk) Kurssi on tarkoitettu vanhusneu­ vostojen jäsenille ja varajäsenille. Kunnalliset ja hyvinvointialuei­ den vanhusneuvostot, vanhus­ neuvostotoiminta. Ohjelma on nähtävissä Eläkeläiset ry:n verk­ kosivuilla elakelaiset.fi/toimin­ ta/koulutus. Kurssi järjestetään yhteistyössä Eläkkeensaajien Keskusliiton EKL ry:n kanssa. Hinta: 70 €, täysihoito. Ilmoit­ tautuminen 26.9. mennessä. Alueelliset kurssit Liiku iloksesi -liikuntakurssit Rovaniemellä 4.–6.10. (3 päivää) ja Raaseporissa 26.–28.10. (2 vrk) Monipuolinen liikuntakurssi. Ve­ täjinä Eva Rönkkö ja Hanne­ le Pitkä­Liukkonen. Rovanie­ men kurssi pidetään Saarenkylän nuorisoseuran tilassa. Kurssihin­ ta 60 € sisältää välipalatarjoilun, majoitus ei kuulu hintaan. Ilmoit­ tautuminen 20.9. mennessä. Raaseporin kurssi pidetään Ur­ heiluopisto Kisakeskuksessa. Hinta: 180 € sisältää majoituk­ sen kahden hengen huoneessa. Ilmoittautuminen 5.10. mennes­ sä. (lue lisää s. 12) Jäsenrekisterikurssi Raaseporissa 26.–28.10. (2 vrk) Koulutus on tarkoitettu yhdis­ tysten jäsensihteereille ja pu­ heenjohtajille. Koulutuksen yh­ teydessä osallistujat saavat jäsenrekisterin yhdistyskäyttäjä­ oikeudet. Vetäjänä jäsenvastaa­ va Anna Autio ja Ulla Virtanen. Hinta: 180 €. Ilmoittautuminen 5.10. mennessä. Kulttuuriaktivismin kurssi 26.–27.10. (2 päivää) Jyväskylä ja Kuopio Järjestämme kaksi kulttuuriak­ tivismin kurssia yhteistyössä Kansan Sivistystyön Liitto KSL ­opintokeskuksen kanssa. Toi­ nen kurssi järjestetään Scandic Jyväskylä Stationissa ja toinen Kuopiossa Scandic Atlaksessa. Kurssin vetäjinä ovat kulttuurin­ tuottaja Riina Näsi ja koulutus­ tuottaja Tiina Huhtala. Hinta: 260 € (ilman majoitusta 130 €). Ilmoittautuminen 5.10. mennessä. Kansantanssin ohjelmistokurssi (2 päivää) Helsinki, Malmin Työväentalo 15. ja 21.10. Hinta 50 €, joka sisältää välipalatarjoilun. Ilmoittautumi­ nen 3.10. mennessä. Kokkola, Snellman­koti 29.– 30.10. Hinta 50 €, joka sisältää välipalatarjoilun. Ilmoittautumi­ nen 14.10. mennessä. Vetäjinä Sinikka Mäkelä ja Antti Huusari. Alueelliset verkkosivukurssit Järjestämme kolme alueellista verkkosivukurssia. Ilmoitamme ajat ja paikat myöhemmin. Alueelliset jäsenrekisterikurssit Voimme järjestää tarpeen mu­ kaan uusia jäsenrekisterikursse­ ja sekä verkko­opetusta rekiste­ riohjelma käytöstä. Alueelliset yhdistystoiminnan kehittämiskurssit Voimme järjestää yhden päivän kestoisia yhdistystoiminnan ke­ hittämiskursseja yhteistyössä aluejärjestöjen kanssa. Yhdistys­ toiminnan kehittämisen kurssil­ la perehdytään tapoihin kehit­ tää yhdistyksen toimintaa kohti uudenaikaista, avointa toiminta­ kulttuuria. Koulutuksessa pereh­ dytään mm. yhdistysten välisen yhteistyön lisäämiseen, yhdis­ tyksen strategian laatimiseen ja viestinnän kehittämiseen. Ota yhteyttä, jos haluat järjestää alueellasi tai paikkakunnallasi yh­ distystoiminnan kehittämisen kurssin. Kouluttajana toimii jär­ jestösuunnittelija Aaron Kallinen. Toimintatonnipäivät Järjestämme viisi alueellista opintopäivää toimintatonniavus­ tuksen hakemisesta, käytöstä ja raportoinnista. Ilmoitamme tar­ kemmat tiedot myöhemmin. Holli-koulutuspäivät Järjestämme mahdollisuuksien mukaan toimintatonnipäivien yhteydessä sähköisen Holli­kir­ janpitokoulutusta. Ilmoitamme tarkemmat tiedot myöhemmin. Kurssituki ja ilmoittautuminen Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssi­ maksusta. Kursseille ilmoittaudutaan kir­ jallisesti kurssi­ilmoittautumis­ kaavaketta käyttäen määräai­ kaan mennessä osoitteeseen Eläkeläiset ry; Jukka Mustakallio, Kauppakaarre 1, 00700 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpos­ titse: jukka.mustakallio@elake­ laiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: elakelaiset.fi Lisätietoja kursseista voi ky­ syä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Elä­ keläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL­opintokeskuk­ sen kanssa. Eläkeläinen 4/2022 19
• JÄRJESTÖ Y hteiskuntamme edelleen kehittämiseksi tarvitaan eläkeläisväestön vahvaa osallistumista. Eläkeläisten syrjäyttämistä ja ihmisarvon alentamista ei tule sallia. Kasvavassa eläkeläisväestössä on suuri mahdollisuus aktiivisina yhteiskunnan jäseninä, hoivatyön tekijöinä, vapaaehtoistyöntekijöinä, työvoimana ja ostovoimaisina kuluttajina. Maamme vahvuus on kyky yhteistyöhön ja sopimiseen, mikä korostuu vaikeina aikoina. Solidaarisessa yhteiskunnassa pidetään kaikki mukana ja taataan kaikkien toimeentulo, terveys ja palvelut. Eläkeläiset ry:n hallitus on hyväksynyt järjestön tavoitteet ensi kevään eduskuntavaaleissa. Haluamme olla mukana luomassa hyvinvointia sukupolvien yhteistyöllä. 1 Riittävä toimeentulo kaikille eläkeläisille Suomeen tarvitaan oikeudenmukainen eläkeuudistus. Painottamalla pieniä eläkkeitä voidaan eläkeläisköyhyys poistaa ja estää eläkeläisköyhyyden kasvu tulevaisuudessa. Entistä useammalla työssäkäyvällä on katkonainen työura ja siksi pieni työeläkekertymä: pätkätyöläisillä, lasten ja omaisten hoitajilla, itsensä työllistäjillä, luovan alan työntekijöillä ja maahanmuuttajilla. Nuoremmat sukupolvet tarvitsevat luottamuksen riittävään eläkkeeseen tulevaisuudessa. › KÄYNNISTETÄÄN eläkeuudis­ tuksen valmistelu. Tavoitteena on vähintään 1?000 euron elä­ ke kaikille. Keskeistä on kansan­ eläkkeen tasokorotus ja kan­ saneläkkeen ja työeläkkeen yhteensovittamisen lieventä­ minen. Myös pieniin työeläk­ keisiin tarvitaan euromääräisiä korotuksia indeksikorotusten li­ säksi. › ELÄKELÄISKÖYHYYDEN poista­ miseksi käynnistetään laaja oh­ jelma, jossa tarkastellaan eläkkei­ den lisäksi ikääntymiseen liittyviä menoja, kuten asumismenot, terveyskulut, asiakasmaksut, sekä lääke­ ja sairauskulukatot. › SELVITETÄÄN keinoja pienyrit­ täjien eläketurvan parantami­ seksi. › INFLAATION kiihtymisen aikaan­ saama ruoan ja energian kallis­ tuminen kompensoidaan elä­ keläisille. Vähintään tehdään indeksitarkistukset puolivuosit­ tain sekä kansan­ ja takuueläkkei­ siin että työeläkkeisiin. 2 Sote-palveluiden riittävyys varmistettava Vanhusten hoivaan tarvitaan lisää rahaa ja henkilökuntaa. Hoitajapulan umpeen kuromiseksi lisätään alan houkuttelevuutta ja koulutuspaikkoja sekä houkutellaan ulkomaista työvoimaa. Eläkkeellä olevia hoiva-alan ammattilaisia kannustetaan osa-aikaiseen työssäkäyntiin. Vanhuspalveluiden laatu ja riittävä valvonta varmistetaan ja kaikille järjestetään tarpeensa mukaiset palvelut kotona tai laitoksessa. Kotihoito ei saa merkitä vanhuksen hylkäämistä kotiinsa. Uusi teknologia tuo mahdollisuuksia palveluiden kehittämiseen. › YMPÄRIVUOROKAUTISEN hoi­ don tarjontaa tehostetun palve­ luasumisen yksiköissä lisätään. Samalla paine kotihoidossa hel­ pottaa. › JULKISTEN palveluiden maine hy­ vinä työpaikkoina palautetaan li­ säämällä resursseja ja paranta­ malla työehtoja. › PALVELUIDEN kehittämises­ sä otetaan huomioon yksilölliset tarpeet: parisuhdetilanne, sek­ suaali­ ja kielivähemmistöt sekä maahanmuuttajat. › OTETAAN käyttöön ikäkausittai­ set terveystarkastukset 65 ikä­ vuodesta lähtien. Palvelutarpeen arviointiin oikeuttavaa 75 vuoden ikärajaa lasketaan. 3 Ikäystävällisyys edistää hyvinvointia ja terveyttä Eläkeläisten aktiivinen osallistuminen yhteiskuntaan ja kansantalouteen on kaikkien etu. Digitalisaatio palveluissa ja päätöksenteossa ei saa johtaa ikääntyneiden syrjäyttämiseen. Elinympäristö ja asuminen toteutetaan ikäystävällisesti. Ottamalla ihmisten ikääntyminen huomioon kaavoituksessa, liikenteessä ja palveluiden sijoittamisessa luodaan hyvää, turvallista ja monisukupolvista elin ympäristöä. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on paljon keinoja terveyden edistämiseksi. › LISÄTÄÄN opastusta ja koulutus­ ta digitaalisiin välineisiin ja ­kana­ viin. Mahdollisuus kasvokkaiseen palveluun tarjotaan niille, joilla ei edellytyksiä digipalveluihin. › TUETAAN kuntia ikäystävällisen elinympäristön luomisessa. Mää­ ritellään selkeästi kuntien teh­ tävät asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja osoi­ tetaan niihin rahoitus. › EDISTETÄÄN kohtuuhintaista asuntotuotantoa. › EDETÄÄN kohti yhtenäistä valta­ kunnallista joukkoliikenteen elä­ keläisalennusta. 4 Eläkeläiset vahvistavat kansantaloutta Eläkeläisten vakaat tulot ja kulutus tasoittavat taloussuhdanteiden ja rakennemuutosten aiheuttamia vaihteluita. Eläkeläisillä on myös mahdollisuus suunnata kulutustaan lähialueen ja kotimaiseen tuotantoon ja palveluihin. Eläkeläisille on tarjottava mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä tai palkkatyötä eläkkeen ohella. Eläkeläisten vapaaehtoistyöllä omaishoitajina ja lastenhoidossa perheja lähipiirissään sekä kansalaisjärjestöissä on taloudellisesti suuri merkitys. › OTETAAN väestön ikääntyminen huomioon elinkeinopolitiikassa, yritysten ja palveluiden saavutet­ tavuudessa ja niiden markkinoin­ nissa. › TUETAAN eläkeläisten työssä­ käyntiä verotuksen keinoin. Mah­ dollistetaan myös työkyvyttö­ myyseläkkeellä olevien työnteko sitä haluaville. › TUETAAN vapaata kansalaistoi­ mintaa turvaamalla järjestöjen julkiset avustukset ja riippumat­ tomuus. 5 Ilmastotoimiin oikeudenmukaisuutta Sään ääri-ilmiöt, kuten kuumuus aiheuttavat iäkkäille ihmisille merkittävän terveysriskin. Kotien ja palveluiden muutostöihin sekä energiajärjestelmiin tarvitaan kohdennettua tukea. Joukkoliikenteen on oltava kattavaa ja edullista. Yksityisautoiluun tarvitaan kohtuuhintaisia vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille. › KOHDENNETAAN tukea kotien, palveluyksiköiden ja julkisten ti­ lojen sekä niiden energiajärjestel­ mien muuttamiseksi ilmastoys­ tävällisiksi. Pienituloisille luodaan verotuksen kotitalousvähennys­ tä vastaava rahallinen kotitalo­ usavustus muun muassa näiden muutostöiden tueksi. › JOUKKOLIIKENTEESEEN ja tur­ valliseen pyöräilyyn satsaaminen lisää eläkeläisten hyvinvointia. › SÄHKÖAUTOJEN hankintatu­ kien lisäksi tarvitaan tukea ben­ siini­ ja dieselkäyttöisten autojen muuntamiseen sähkö­ tai kaasu­ autoiksi. › JULKISTEN palveluiden tuotta­ jat toimivat esimerkkinä ilmaston kannalta kestävissä valinnoissa. Myös eläkerahastojen varat on si­ joitettava ilmaston ja ympäristön kannalta vastuullisesti. Hyvinvointia sukupolvien yhteistyöllä Eläkeläiset ry:n tavoitteet eduskuntavaaleissa 2.4.2023 20 Eläkeläinen 4/2022