• Valtuusto kokoontui turvavälein 4 | Moni jättää etuuksiaan hakematta 16 | Unohtumaton Anna Ahmatova 26 Nyt alkoi Toimintasyksy 2020 8 4/2020 | 10. syyskuuta 2020 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kun koronakevät peruutti kerhot, teatterit ja matkat, Sirkka Itäniemi päätti, että sohvaperunaksi hän ei jää. Lenkkeilyn kautta hän oppi uudella tavalla nauttimaan pienistäkin asioista. 10 Luonnosta löytyi uusi elämäntapa
  • tuksen eikä huolellisen suunnittelun pohjalta, niin puuhaa riittää. Sitä saa rakentaa, muuttaa, korjata ja rakentaa uudelleen. Tehokkuus ei ehkä ollut huipussaan, mutta mieli lepäsi. Kalastuskesän kohokohta oli, kun pojanpoika Urho, 3 v., sai elämänsä ensimmäiset kalat. Ne onnistumisen ilmeet ja ilmiselvät kalamiehen piirteet saivat myös papan onnelliseksi. Tuli testattua myös uutta valmistustapaa eli hölskyhaukea. Se osoittautui oivalliseksi reseptiksi, kannattaa tutustua ja kokeilla. Näillä eväillä kohti toimintarikasta syksyä. E läkeläistoiminta on käynnistynyt eri puolilla maata korona-epidemian aiheuttaman katkoksen jälkeen. Toimintaa vauhdittaa monin paikoin se, että viime kevääksi ja kesäksi suunniteltua toimintaa ja kokouksia on siirretty järjestettäväksi nyt syksyllä. Eläkeläiset ry kannustaa jäsenyhdistyksiään aktiiviseen toimintasyksyyn. Yhtä kireitä kokoontumisrajoituksia kuin keväällä ei nyt ole nähtävissä. Uusi aika vaatii kuitenkin sopeutumista, ja toiminnassa joudutaan uudella tavalla huomioimaan muun muassa käsihygienia ja turvavälit. Tärkeää on seurata viranomaisten ajankohtaista tiedotusta ja ohjeistusta. Turvajärjestelyistä on hyvä tiedottaa etukäteen tilaisuuksia järjestettäessä. ELÄKELÄISET RY:N valtuusto kokoontui elokuun lopussa Varkaudessa. Keskustelua valtuustossa herätti juuri toiminnan uudelleen käynnistyminen. Kuinka toimintatauon aikana patoutunut toiminnan tarmo saataisiin nyt hyödynnettyä? Kannanotossaan valtuusto korosti sosiaalisten suhteiden merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Eläkeläiset ry tukee paikallistoimintaa koulutuksilla, joihin ovat tervetulleita kaikki jäsenet, niin uudet yhdistysten toimihenkilöt kuin muutkin kiinnostuneet. Järjestön koulutuksissa huomioidaan turvallisuus, ja tilaisuuksien osanottajamäärä on tavanomaista pienempi. Koulutuksia järjestetään myös entistä enemmän etäyhteyksillä niille, jotka eivät halua osallistua paikan päällä. Eläkeläisten oma paikka lomakeskus Kuntoranta on myös avautunut jo kesäkuun lopussa, ja toivottaa eläkeläiset lämpimästi tervetulleeksi. Korona-kevään taloudelle aiheuttaman iskun jälkeen Kuntorannan omistuspohjaa on laajennettu, jotta palvelutarjontaa voidaan edelleen kehittää. SYKSYÄ VARJOSTAA valtiovarainministeriön budjettiesitys, joka sisältää merkittäviä leikkauksia eläkeläisjärjestöjen julkiseen tukeen. Eläkeläisliittojen etujärjestö eetu tulee olemaan aktiivinen hallituksen ja eduskunnan suuntaan, jotta syyskuussa budjettiriiheen kokoontuva hallitus ymmärtäisi järjestöjen tekemän työn merkityksen sosiaalisten suhteiden ja ihmisten osallisuuden mahdollistajana. JAN KOSKIMIES PÄÄTOIMITTAJA ERIKOINEN KEVÄT kääntyi erikoiseksi kesäksi. Korona rajoitti, mutta pisti myös hyödyntämään uusia ajankäytön mahdollisuuksia. Mökillä tuli oltua enemmän kuin koskaan. Hankin vanhan purjejollan ja pääsin nuoruuden tunnelmiin. Tuulen ja aaltojen nautittava kokonaisuus saa pään tyhjenemään turhista murheista. Metsätöissä taas tunsi kehon ja mielen kunnon kohoavan. Tuoreen puun tuoksu virkistää ja voimistaa. Rakensin myös pari laituria ja yhden terassin ylijäämäpuutavarasta. Kun toimeen tarttuu hetken innosToimintasyksy alkaa Hölskyhaukea ja puun tuoksua 4/2020 Kannen kuva Sirkka Itäniemi Valtuusto kokoontui turvavälein 4 | Moni jättää etuuksiaan hakematta 16 | Unohtumaton Anna Ahmatova 26 Nyt alkoi Toimintasyksy 2020 8 4/2020 | 10. syyskuuta 2020 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kun koronakevät peruutti kerhot, teatterit ja matkat, Sirkka Itäniemi päätti, että sohvaperunaksi hän ei jää. Lenkkeilyn kautta hän oppi uudella tavalla nauttimaan pienistäkin asioista. 10 Luonnosta löytyi uusi elämäntapa Kuntorantaa kehitetään Koronakevät koetteli lomakeskusta ankarasti. Nyt näkyy valoa. 14 Ikäystävällinen verkosto Eläkeläisyhdistyksen aloitteellisuus tuotti tulosta Oulussa. 17 Merimieshuoneet tukena Merimiesten ensimmäinen eläkejärjestelmä oli niukka. 18 Muuraustöissä Asko Korhonen oli jälleen­ rakentamassa hävitettyä Lappia. 20 Reissussa Rokua tarjosi mahtavia maastoja ja yhteenkuuluvuuden henkeä. 32 Vakiot Kalevin kynästä 11 Kurssikalenteri 13 Limpan 19 Tuula­Liina Varis 23 Runopysäkki 28 Ristikko 39 SENNI JA SAFIRA POIMINTA Kuinka patoutunut toiminnan tarmo saadaan nyt hyödyn­ nettyä?” PUHEENJOHTAJALTA MARTTI KORHONEN PÄÄKIRJOITUS ”Jos päätös olisi minun, Suomen kansallislintu olisi joutsenen sijasta kurki.” Pekka Isaksson Kävelypässien blogissa Lue blogejamme: elakelaiset.fi/blogit 2 Eläkeläinen 4/2020
  • AJASSA EVA RÖNKKÖ L iikunta on yksi toivotuimmista harrastusmuodoista Eläkeläiset ry:ssä. Jäsenistössämme on monenlaista liikunnallista osaamista, jonka varassa yhdistyksiemme liikuntakerhot toimivat. Vapaaehtoisten ohjaajien tueksi olemme vuosien varrella käynnistäneet monenlaisia liikuntahankkeita ja koulutuksia. Tänä vuonna päättyneessä Liikumme tanssien -hankkeessa järjestimme lähes 20 tanssipajaa eri puolella Suomea. Parhaat palat näistä pajoista ovat edelleen hyödynnettävissä järjestömme kotisivujen kautta. Keväällä julkaistu Kesätanssi (senkin löydät kotisivultamme) soveltuu hyvin vielä syksylläkin ulkoliikunnan yhteydessä tanssittavaksi. Liikuntatoiminnan kehittäminen järjestössämme jatkuu. Tällä kertaa ulkoliikunnan merkeissä. Opetusja kulttuuriministeriö myönsi kehittämistyölle Liikumme luonnossa kaksivuotisen hankerahoituksen, jonka turvin järjestämme ideointipajoSyksy on mainiota ulkoiluaikaa. P IX A B AY Ulos liikkumaan Helpointa on aloittaa kävelystä. Siihen saa syyskuussa mainiosti tukea Suomen Ladun kampanjasta Sauvakävelyn uudet tuulet. Sauvakävelyn uudet tuulet ­kiertue › 7.9. JYVÄSKYLÄ, Laajavuori klo 18 › 14.9. PORI, urheilukeskus klo 18 › 15.9. HELSINKI, Paloheinä klo 18 › 15.9. KAJAANI, Vimpelin urheilukeskus › 16.9. VANTAA, Hakunila klo 18 › 17.9. ESPOO, Oittaa › 19.9. SEINÄJOKI, Kyrösjärvi klo 12 › 21.9. MIKKELI, Kalevankangas klo 18 › 22.9. HÄMEENLINNA, Aulanko › 23.9. JOENSUU, Laulurinne klo 18 › 24.9. KUOPIO, Puijo Sauvatempauksen vetovas­ tuu on Tahko Pihkala ­seural­ la, joka on Suomen Ladun jä­ senyhdistys. Mukana ovat Itä­Suomen yliopisto, Ama­ zing Finland sekä terveysjär­ jestöt. ja aluejärjestön verkostoja hyödyntäen. Tavoitteemme on yhdessä miettiä, minkälainen ulkoliikunta sopii juuri omalle yhdistyksellenne ja minkälaista tukea siihen tarvitaan. Kumppaneina hankkeessamme ovat tul:n paikallisseurat, Suomen Ladun paikallistoiminta sekä Psykomotoriikkayhdistys. VAIKKA KORONAVIRUKSEN vaikutuksesta isompien kokoontumisten järjestämisen kanssa olemme varovaisia, voi pienemmissä porukoissa ulkoliikuntaa kuitenkin järjestää. Helpointa on aloittaa kävelystä. Siihen saa syyskuussa mainiosti tukea Suomen Ladun kampanjasta Sauvakävelyn uudet tuulet. Kampanjaa vetää liikuntaneuvos Tuomo Jantunen Tahko Pihkala -seurasta. Jantunen kehuu sauvakävelyä erinomaiseksi terveysliikunnaksi. ”Se on todettu lukuisissa tutkimuksissa sellaiseksi liikunnan harjoitukseksi, jolla saadaan terveysvaikutuksia kävelyä ja jopa hölkkää paremmin. Nämä tulokset saadaan siksi, että sauvojen avulla henkilö käyttää kokonaisvaltaisesti koko kehoaan ja lihaksistoaan. Eikä silloin tarvitse puhua raskaasta liikunnasta.” Nyt ollaan eri puolilla Suomea järjestämässä Tahko Pihkala -seuran johdolla sauvakiertue, jolla kerrotaan sekä uusista tutkimustuloksista että opastetaan oikean sauvomistyylin saloihin. Paikallisiin tapahtumiin ei ole osallistumismaksua mutta omat sauvat on hyvä ottaa mukaan. Tarkemmat tiedot löytyvät Suomen Ladun nettisivuilta kohdasta Ulkoilu?/?Sauvakävelyn uudet tuulet tapahtumakalenteri 2020. Oman paikkakunnan kävelytempauksesta voi kysellä myös Tuomo Jantuselta numerosta 0400 417272. Liikunta toiminnan kehittäminen järjestössämme jatkuu.” Eläkeläinen 4/2020 3
  • JÄRJESTÖ TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA V anhusten fyysisen terveyden suojelu ei saa johtaa henkisen ja sosiaalisen terveyden laiminlyöntiin. Arvokkaaseen vanhuuteen kuuluu myös mahdollisuus olla yhteydessä sukulaisiin ja ystäviin, myös poikkeuksellisissa oloissa. On erityisen kohtuutonta, jos edes lähiomaiset eivät saa tapaamismahdollisuutta”, totesi Varkauden Kuntorannassa 21. elokuuta koolla ollut Eläkeläiset ry:n valtuusto. ”Koronakevään 2020 aikana vaarallisen epidemian leviämistä saatiin maassamme kiitettävällä tavalla hillittyä. Karanteeninomainen eristys oli kuitenkin hyvin raskas osalle ikäihmisistä. Äärimmilleen eristys meni hoivakodeissa, joissa ulkopuolisten vierailut oli kielletty kokonaan.” ”Viime kevään kokemuksista on otettava oppia siinä, miten ihmisten välisiä yhteyksiä voidaan ylläpitää turvallisesti. Nykytekniikka antaa tähän mahdollisuuksia. Vastaisuuden varalle on keväällä hoivakodeissa kokeiltujen tapaamiskonttien pohjalta syytä kehittää uusia, turvallisten tapaamishuoneiden kaltaisia ratkaisuja”, valtuuston kannanotossa todetaan. ”Yhteydenpitoa voidaan tukea myös tietotekniikan keinoin. Suuri osa iäkkäimmistä ihmisistä tarvitsee kädestä pitäen apua ja tukea esimerkiksi älylaitteiden käytössä. Tällaista tukea olisi oltava tarjolla hoivakodeissa ja myös kotihoidossa.” Kannanotto kokonaisuudessaan on sivulla 6. ”Poikkeuksellisissa oloissa poikkeukselliseen aikaan” Eläkeläiset ry:n valtuuston yksipäiväinen kokous oli ”kokous poikkeuksellisissa oloissa poikkeukselliseen Valtuusto keskusteli toiminnasta ja taloudesta. Puhujavuorossa Viljo Pulkkinen Pohjois­Karjalan Aluejärjestöstä. Sosiaaliset kontaktit turvattava myös poikkeusoloissa ”Koronakevään kokemuksista on otettava oppia siinä, miten ihmisten välisiä yhteyksiä voidaan ylläpitää turvallisesti”, totesi Eläkeläiset ry:n valtuusto. aikaan”, kuten valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö totesi avauspuheessaan. Alkuperäisen aikataulun mukaan valtuuston oli määrä kokoontua kahtena päivänä toukokuun lopulla, mutta koronatilanteen vuoksi se jouduttiin siirtämään. Kivistö arvioi avauksessaan kehitystä kohti ikäystävällisempää Suomea. – Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korottaminen parantavat hiljalleen pienituloisimpien eläkeläisten asemaa. Samaa linjaa noudatetaan myös perusturvan parantamisessa ja työttömiä kurittavan aktiivimallin kumoamisessa. Juuri voimaan tullut henkilöstömitoituksen lakisääteistämisen korottaminen paljon puhutun 0,7:n tasolle luo voimaan tullessaan asteittain edellytyksiä hoivatyön laadun parantamiselle. Valmistelu pienten työeläkkeiden parantamiseksi on myös käynnissä. – Vielä suurempi haaste on kauan valmistellun, monesti kaatuneen sote-uudistuksen toteuttaminen. Sen osalta uudessa esityksessä on tehty tärkeä periaatteellinen ratkaisu, jolla palvelujen järjestämisvastuu osoitetaan selkeästi julkiselle vallalle. Palvelujen tuottamisessa voidaan käyttää apuna myös yksityisiä palveluntuottajia, mutta ohjausvastuu on selkeästi julkisyhteisöillä. Myös järjestöillä on edessään mittavia haasteita, Kivistö huomautti. – Kokoukseen valmistautuessamme lähetti valtiovarainministeriö kylmän suihkun niskaamme uhkaamalla leikata sosiaalija terveysalan järjestöjen valtionavusta kolmanneksen pois. Alan järjestöjen rahoitus on perustunut veikkausvoittovarojen tuottoon, johon korona iski melkoisen loven. On kohtuutonta rangaista siitä järjestöjä, joilla on tärkeä tehtävä myös koronan aiheuttamien inhimillisten ongelmien korjaamisessa. Järjestöjen rahoitukseen syntynyt aukko on paikattava yleisistä budjettivaroista niin kuin on tehty muillakin toimialoilla. Kokouksessaan valtuusto mm. vahvisti järjestön vuoden 2019 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, käsitteli kuluvan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä ensi vuoden toiminnan ja talouden suuntaviivoja ja antoi vastaukset paikallisyhdistysten ja aluejärjestöjen aloitteisiin. Valtuuston aloitevastauksissa korostettiin edunvalvonnan tärkeyttä sekä muun muassa kehotettiin aloitteellisuuteen yhdistysten toimitilojen puolesta. 4 Eläkeläinen 4/2020
  • TUOMAS TALVILA KESKUSTELUA VALTUUSTOSSA herätti toiminnan uudelleen käynnistyminen hankalan koronakevään jälkeen. Etelä-Hämeen Aluejärjestön ja Heinolan Eläkeläisten puheenjohtaja Hely Alakokkare kertoi, että Heinolassa ihmisten innostusta on kesällä hiljalleen käynnistelty kesäpaikassa Hopearannassa. – Meillä oli ”vanhusten juttupäivä”, jotkut kävivät uimassakin. Kanssakäyminen ja juttelu toisten ihmisten kanssa on kauhean tärkeää. Jos ei päästäisikään tapaamaan kasvotusten, kannattaa soitella puhelimella. Alakokkare iloitsi siitä, että Heinolan yhdistykseen on koronan aikanakin liittynyt mukaan kymmenkunta uutta jäsentä. – Jäsenhankintakampanjan jatkaminen on erityisen tärkeää, painotti Ilkka Kotiranta Pirkanmaalta. – Kannattaa miettiä, miten saamme vetovoimaa paikallisyhdistyksiin. Mikä on sellaista toimintaa, että ihmiset haluavat tulla siihen mukaan. Arja Jauhiainen Kainuusta kertoi, että aluejärjestön onkikilpailu heinäkuun lopussa oli menestys. – Rohkaistuimme sen järjestämään, ja väkeä tuli valtavasti vaikka satoi kaatamalla. Kainuun ja Savon aluejärjestöjen yhteiselle Rokuan retkelle osallistui 90 ihmistä. Tietysti varoen ja turvaohjeita noudattaen. Moni tuli kiittämään, että olipa kiva kun järjestitte tällaista. – Kyllä ihmiset kaipaavat tapaamisia kasvokkain, ei ainoastaan koneella, vahvisti Mervi Höylä, valtuuston varapuheenjohtaja Savosta. – Uusi tilanne asettaa kokoontumistiloillekin uusia vaatimuksia. Paikan pitäisi olla riittävän väljä, jotta turvavälejä pystytään pitämään. Pirjo Rönkkö kertoi, että Iisalmen torillakin oli jo ehditty pitää tapahtuma. – Laulettiin Eläkeläiset ry:n lauluvihkosta, paistettiin lettuja, pidettiin arpajaiset. Tutut kerhossa käyneet ihmiset tapasivat pitkästä aikaa toisiaan. Jäsenhankintakampanjaakin tietysti samalla käytiin. Siellä oli hirveän mukava tunnelma. Kannattaa miettiä, miten saamme vetovoimaa paikallisyhdistyksiin.” ”Ihmiset kaipaavat tapaamisia kasvokkain” Valtuusto oli koolla Kuntorannassa turvaohjeet huomioiden. Eläkeläinen 4/2020 5
  • JÄRJESTÖ KORONAKEVÄÄN 2020 aikana vaarallisen epidemian leviämistä saatiin maassamme kiitettävällä tavalla hillittyä. Karanteeninomainen eristys oli kuitenkin hyvin raskas osalle ikäihmisistä. Äärimmilleen eristys meni hoivakodeissa, joissa ulkopuolisten vierailut oli kielletty kokonaan. Sosiaalija terveysministeriökin myönsi, että koronapandemian alussa ohjeistus vanhusten hoivakotien vierailukiellosta oli epäonnistunut. Suositukset ja määräykset menivät sekaisin ja tilanne johti vierailujen kieltämiseen tai rajoittamiseen lainvastaisesti. Vanhusten fyysisen terveyden suojelu ei saa johtaa henkisen ja sosiaalisen terveyden laiminlyöntiin. Arvokkaaseen vanhuuteen kuuluu myös mahdollisuus olla yhteydessä sukulaisiin ja ystäviin, myös poikkeuksellisissa oloissa. On erityisen kohtuutonta, jos edes lähiomaiset eivät saa tapaamismahdollisuutta. Koronaviruksesta on tullut pitempiaikainen vitsaus. Viime kevään kokemuksista on otettava oppia siinä, miten ihmisten välisiä yhteyksiä voidaan ylläpitää turvallisesti. Nykytekniikka antaa tähän mahdollisuuksia. Vastaisuuden varalle on keväällä kokeiltujen tapaamiskonttien pohjalta syytä kehittää uusia, turvallisten tapaamishuoneiden kaltaisia ratkaisuja. Yhteydenpitoa voidaan tukea myös tietotekniikan keinoin. Suuri osa iäkkäimmistä ihmisistä tarvitsee kädestä pitäen apua ja tukea esimerkiksi älylaitteiden käytössä. Tällaista tukea olisi oltava tarjolla hoivakodeissa ja myös kotihoidossa. Henkilökunnalla on oltava aikaa varsinaisen hoitotyön lisäksi myös ikäihmisten tukemiseen ja auttamiseen sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä. Kesällä vahvistettu lakimuutos nostaa henkilökunnan määrää vanhustenhoivassa toteuttaen porrastetusti 0,7:n henkilöstömitoituksen. Muutos on enemmän kuin tervetullut. Yhdessä henkilöstömitoituksen parantamisen kanssa valvonta on hoivan laadun takaamisen edellytys. Sekä yksityisten palveluntuottajien että kuntien hoivakodeissa on riittävällä valvonnalla varmistettava turvallinen ja tasalaatuinen hoiva sekä puututtava mahdollisiin epäkohtiin. Varkaudessa 21. elokuuta 2020 Eläkeläiset ry:n valtuusto Valtuuston kannanotto: Vanhusten oikeus sosiaalisiin kontakteihin turvattava Ohjeet merkkipäivä­ lahjoituksen kerääjälle Täytä kotisivullamme (elakelaiset.fi/ tue-toimintaamme) oleva yhteydenottolomake tai soita toimistollemme (henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos, 050 529 0399), niin kerromme sinulle viitenumeron ja muut maksutiedot keräystä varten. Kerro merkkipäiväsi onnittelijoille Eläkeläiset ry:n tilinumero sekä keräyksesi viitenumero ja pyydä juhlavieraita tekemään tilisiirto näitä tietoja käyttäen. Mikäli onnittelijat käyttävät mainitsemaasi viitenumeroa, saat noin kaksi viikkoa merkkipäivän jälkeen tiedon siitä, kuinka suuren summan onnittelijat keräsivät. Vuosina 2020–2021 merkkipäiväkeräysten tuotot suunnataan eläkeläisten koulutustoimintaan ja siihen osallistumisen tukemiseen. RYHDY ELÄKELÄISET RY:N YSTÄVÄKSi Haluamme tarjota tukimahdollisuuksia myös sinulle, jotka et ole Eläkeläiset ry:n jäsen! Haluatko tukea Eläkeläiset ry:n työtä ikäystävällisen yhteiskunnan ja hyvän ikääntymisen puolesta? Ryhdy Eläkeläiset ry:n ystäväksi. Maksamalla 50 euron tukimaksun saat Eläkeläinen-lehden vuosikerran ja uutiskirjeemme. Vuoden lopussa lähetämme kaikille ystäville viestin, jossa kerrotaan, millaista toimintaa lahjoitusvaroilla on toteutettu. Vuosina 2020-2021 keräyksen tuotot suunnataan eläkeläisten koulutustoimintaan ja siihen osallistumisen tukemiseen. Ystäväksi voi ryhtyä myös yhteisö. TEE KERTALAHJOITUS Voit myös tukea Eläkeläiset ry:n toimintaa tekemällä kertalahjoituksen. Voit lahjoittaa haluamasi summan Eläkeläiset ry:n tilille fi?1110123000071470, käytäthän maksaessasi viitettä 20200. Vuosina 2020–2021 lahjoitusten tuotot suunnataan eläkeläisten koulutustoimintaan ja siihen osallistumisen tukemiseen. Eläkeläiset ry:llä on Poliisihallituksen 26.11.2019 myöntämä rahankeräyslupa RA/2019/1047, joka on voimassa 1.1.2020 – 31.12.2021. TUE TOIMINTAAMME – TEE MERKKIPÄIVÄ­ LAHJOITUS Haluatko pyytää läheisiäsi osoittamaan esimerkiksi syntymä päivä muistamiset sinulle tärkeään toimintaan? Tee merkki päivä lahjoitus Eläkeläiset ry:lle! 6 Eläkeläinen 4/2020
  • SYYSKUUSSA VOI viranomaisohjeistuksen (26.8.) mukaan järjestää myös yli 50 henkilön tilaisuuksia sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa, jos turvallisuus voidaan varmistaa. thl:n ja opetusja kulttuuriministeriön turvaohjeet löytyvät ministeriön sivulta: minedu.fi Eläkeläiset ry huolehtii järjestämissään kokouksissa ja tapahtumissa väljästä istumajärjestyksestä ja siitä että turvavälit huomioidaan myös ruokailuissa ja muissa tiloissa. Kokouspaikalla huolehdimme käsihygieniasta ja siitä, että kertakäyttökasvomaskeja ja kertakäyttökäsineitä on tarjolla. Eläkeläiset ry ohjeistaa, että kun yhdistys järjestää toimintaa ja tilaisuuksia, on aina hyvä muistaa turvallisuus: › mukaan tullaan terveinä › nyt emme kättele emmekä halaa tavatessa, mutta ”morostamme” kyynärpääkosketuksella/vilkutuksella/kumarruksella/niiauksella tai muulla iloisella tavalla kohtaamme ja otamme toisemme huomioon. › kaikki huolehtivat hyvästä käsihygieniasta. Yhdistys luo sille edellytykset: mahdollisuus käsien pesuun ja/tai käsidesiä käyttöön › pidetään turvavälit, 1–2 metriä › tilat siivotaan ja puhdistetaan enTU O M A S TA LV IL A Eläkeläiset ry:n valtuuston kokoukseen elokuun lopulla oli varattu käsi­ desiä, suu­ ja nenäsuojia ja kertakäyttökäsineitä. Korona ja toimintamme Koronaviruksen leviämisen torjunta on yhteinen asiamme. Eläkeläiset ry noudattaa hallituksen ja viranomaisten ohjeistusta ja ohjeistaa kaikkia yhdistyksiään tekemään samoin. ”Budjettiriihessä löydettävä kestävä rahoitusratkaisu”. – SOSIAALIja terveysjärjestöjen tekemää työtä yhteiskunnalla ei ole varaa menettää, eikä myöskään mahdollisuutta paikata. Valtioneuvoston on ratkaistava sote-järjestöjen tekemän yleishyödyllisen toiminnan rahoitusongelma syksyn budjettiriihessä, painottaa soste Suomen sosiaali ja terveys ry:n valtuuston puheenjohtaja Kari Mäkinen. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä (13.8.) sosiaalija terveysjärjestöiltä aiotaan ensi vuonna leikata peräti 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia tähän vuoteen verrattuna. vm:n esityksessä esitetään myönnettäväksi 253 miljoonaa euroa avustuksina yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, kun vastaavasti tänä vuonna myönnetty summa oli 380 miljoonaa euroa. sosten valtuusto keskusteli asiasta kokouksessaan keskiviikkona 19.8. – Toteutuessaan leikkaukset vaikuttaisivat merkittävällä tavalla monien, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai muuten tukea ja apua tarvitsevien ihmisten elämään: lasten, nuorten, iäkkäiden, päihdeja mielenterveysongelmaisten, vähemmistöjen, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja pitkäaikaistyöttömien, Kari Mäkinen toteaa. soste Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 230 sosiaalija terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita yhteistyöjäsentahoja. Eläkeläiset ry on sosten jäsenjärjestö. Sote­järjestöt huolissaan toimintansa rahoituksesta Toimintatonni­ avustuksen voi siirtää ensi vuodelle Koronavirustilanne on sekoittanut monen yhdistyksen toimintaa. Nyt on mahdollista hakea toimintatonni­avustukseen muutos­ ta: Yhdistys voi johtokuntansa päätöksellä hakea avustuksen käytölle jatkoaikaa siten, että avustus käytetään vuonna 2021. Tämän lisäksi yhdistys voi myös hakea avustuksen käyttötarkoituksen muutosta. Vapaamuotoiset muutoshakemukset pyydetään lähettämään osoitteeseen: he­ li.gronroos@elakelaiset.fi. Kertokaa lyhyes­ ti, miksi haette muutosta, ja jos haluatte muuttaa avustuksen käyttötarkoitusta, ku­ vatkaa uusi avustuksen käyttötarkoitus. Lähettäkää muutoshakemus viimeistään 30.11.2020. Lisäohjeistusta voi tiedustella Heliltä numerosta 050 529 0399. nen tilaisuuden alkua ja sen jälkeen › poikkeusoloissa käytetään kertakäyttöastioita ja -aterimia Eläkeläiset ry:n kurssit korona­aikana › katso sivu 12 Kevätkokoukset 2020 Koronan takia keväällä pitämättä jäänyt kevätkokous pitää viranomaisten ohjeitten mukaan järjestää syyskuun 2020 loppuun mennessä. Se kutsutaan koolle samalla tavalla kuin olisi tehty normaalistikin. Jos on kuitenkin niin, että yhdistys ei pysty kokousta järjestämään syyskuun aikana, niin sen voi kutsua koolle yhdistyksen ylimääräisenä kokouksena myöhemmin syksyllä, kuitenkin ennen syyskokousta. Tarvittaessa ylimääräisen kokouksen ja syyskokouksen voi järjestää samana päivänä. Eläkeläiset ry:n toimisto palvelee tuttuun tapaan, mutta etätyösuosituksen takia kirjepostin käsittelyssä saattaa olla viivettä. Yhteystietomme löydät sivulta 39. Lisätietoa › Tapahtumajärjestäjien tiedustelut ja neuvonta, Aluehallintovirasto, 0295 016 666 (ma–pe kello 8–11.30 ja 12.30–16), sähköposti: koronainfo@avi.fi › Tietoa, toimintaohjeita ja materiaaleja koronaviruksesta ja siihen varautumisesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla thl.fi › Tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta valtioneuvoston verkkosivuilla valtioneuvosto.fi › Lisätietoa koronaviruksesta saa myös puhelimitse numerosta 0295 535 535. Neuvonta palvelee arkipäivisin klo 8–21 ja lauantaisin klo 9–15. › Kysymyksiä voi lähettää myös tekstiviestitse numeroon 050 902 0163. Tekstiviestipalvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät esimerkiksi kuulovamman tai muun syyn vuoksi voi puhua puhelimessa. › Koronavilkku on thl:n tuottama mobiilisovellus, jonka avulla saat tiedon, jos olet sovelluksen arvion mukaan altistunut koronavirukselle. Jos sinulla todetaan tartunta, voit ilmoittaa siitä sovelluksella nimettömästi. Sovelluksen voit ladata maksutta älypuhelimeesi sovelluskaupasta (esim. App Store ja Google Play). Lisätietoja: thl.fi Eläkeläinen 4/2020 7
  • JÄRJESTÖ Kiitos, että saamme auttaa. Debora Oy | palvelemme valtakunnallisesti | asiakkaaksi@debora.fi | debora.fi | Soita 010 339 4400 Pieniä ja suuria tekoja. Auttamisen iloa. Debora tuo asiakkaan kotiin kattavat sosiaalija terveyspalvelut kotona asumisen ja arjessa selviytymisen tueksi. Palvelujemme avulla asiakkaamme kuntoutuvat ja voivat paremmin. Turvaamme yksilölliset palvelut kotiin monenlaisille asiakasryhmille sitoutuneen henkilöstön voimin. Ota yhteyttä ja pyydä maksuton kartoituskäynti. TUOMAS TALVILA R itva Pakkanen esittelee kappaleen ja vieressä istuva Markku ”Make” Seppälä vetäisee alkutahdit haitarillaan. Pakkanen puhkeaa laulamaan Veikko Juntusen kynästä lähtöisin olevaa nykyklassikkoa. Näin käynnistyy kymenlaaksolaisten musiikkitervehdys kaikille Eläkeläiset ry:n jäsenille ja ystäville. Esitysja videointipaikka on Markku Seppälän kotitalon pihamaalla komeileva grillikota. Musiikki on Ritva Pakkaselle ja Markku Seppälälle elämäntapa, ja duonakin he ovat epäilemättä monille tuttuja eläkeläisten tilaisuuksista ja vaikkapa Veteraanien kulttuurikatselmuksesta. Livenä heitä on mahdollisuus kuulla mm. Lomakeskus Kuntorannan joulutapahtumassa. – Minä saan kiittää musiikista vanhempiani, isä lauloi aikanaan kuorossa bassoa, äiti veti Anjalankosken Eläkeläistenkin musiikkiryhmää aikanaan, Ritva Pakkanen kertoo. Markku Seppälä on soittanut lukuisissa kokoonpanoissa – päivätyönsä ohessa. Eläkkeellä musiikille on jäänyt entistä enemmän aikaa. – Yhden miehen orkesterina käyn muun muassa palvelutaloissa lauleskelemassa ja laulattamassa. Ritva Pakkanen on nauttinut nyt eläkepäivinään suuresti myös laulamisesta rokahtavaa ohjelmistoa esittävässä Eläkeläiset ry:n Meidän pändissä. Musiikin ohella pitkäaikainen harrastus hänellä ja hänen miehellään Pekalla ovat vinttikoirat, joiden kanssa he ovat kiertäneet maailmalla näyttelyissä ja kilpailuissa. Eläkeläistoiminta on näille musiikkitervehtijöille tärkeässä roolissa. Markku Seppälän Pirjo-vaimo toimii Anjalankosken Eläkeläisten puheenjohtajana. › Musiikkitervehdys on kuultavana ja nähtävänä osoitteessa elakelaiset.fi/toiminta/ toimintasyksy-2020. Eläkeläiset ry:n Toimintasyksy 2020 kutsuu kaikkia videoimaan ja lähettämään oman musiikkitervehdyksensä. Tarkemmat ohjeet viereisellä sivulla. Säveltervehdys kodasta. Ritva Pakkanen ja Markku Seppälä Anjalankosken Eläkeläisistä eläytyvät esitykseensä. Musiikkitervehdys Anjalankoskelta – Heipä hei teille kaikille. Me ollaan Ritva ja Markku Anjalankosken Eläkeläisistä, ja koska ollaan suomalaisia tangohulluja, tässä tulee teille tällainen tango kuin Ruusunoksa ja kyyhkynen. 8 Eläkeläinen 4/2020
  • SYKSY KÄYNNISTYY ULKOILMASSA Kannustamme yhdistyksiä järjestä­ mään syys­ ja lokakuun aikana kä­ vely/kuntoliikuntatreffejä jäsenis­ tölle › valmistelkaa kokoontumisen oh­ jelma (kuka vetää, käveltävä reit­ ti, tms.) › ilmoittakaa jäsenille kokoontu­ mispaikka ja ­aika › tiedottakaa tapaamisestanne (aika, paikka, yhdistys, tapahtu­ man yhteyshenkilön nimi) Eläke­ läiset ry:lle sähköpostitse (onni. kari@elakelaiset.fi, asiakenttään LIIKUNTATREFFIT): viemme tie­ dot järjestön kotisivuille OMAN JA RYHMÄ­ LIIKUNNAN TUEKSI Liikuntaan liittyvää materiaalia on tarjolla järjestön kotisivuilla › elakelaiset.fi > yläpalkki TOIMIN­ TA > alavalikko LIIKUNTA TEKEMISTÄ KÄSILLE Huivi­kilpailu (ohjeet on lähetet­ ty kesäkuun yhdistyspostissa. Ne löytyvät myös kotisivultamme ela­ kelaiset.fi/toiminta/toimintasyk­ sy 2020) Essu­kilpailu (1 kilpailutyö/osallis­ tuja) › tehdään essu miehelle tai naiselle kierrätysmateriaalista › lähetä kuva essusta ja tiedot te­ kijästä (nimi, osoite, yhdistys) Eläkeläiset ry:lle joko sähköpos­ titse (tiina.rajala@elakelaiset.fi, asiakenttään ESSU) tai kirjeit­ se (Eläkeläiset ry/Rajala, Meche­ lininkatu 20, 00100 Helsinki) vii­ meistään 15.10.2020 mennessä. Kun lähetät kuvan, annat samal­ la Eläkeläiset ry:lle luvan julkaista sen kotisivuillaan ja/tai Eläkeläi­ nen­lehdessä KIRJOITTAJILLE Kerro kokemuksista korona­ kuukausina › otsikoi itse, kirjoita napakasti › lähetä tekstisi sähköpostitse (tuomas.talvila@elakelaiset.fi) tai postitse (Eläkeläiset ry/Tal­ vila, Mechelininkatu 20, 00100 Helsinki) viimeistään 15.10.2020 mennessä › kun lähetät tekstisi, annat samal­ la Eläkeläiset ry:lle luvan julkaista sen kotisivuillaan ja/tai Eläkeläi­ nen­lehdessä (julkaisemme teks­ tejä sitä mukaa kun ne saapuvat) LAUSUJILLE Lausu videolle runo, teemana on rakkaus (1 video/lausuja) › lähetä video Eläkeläiset ry:lle sähköpostitse (tiina.rajala@ela­ kelaiset.fi, asiakenttään LAUSU­ JA) viimeistään 15.10.2020 men­ nessä › kun lähetät videosi, annat samal­ la Eläkeläiset ry:lle luvan julkais­ ta sen kotisivuillaan (julkaisem­ me videoita sitä mukaa kun ne saapuvat) LAULAJILLE/LAULURYHMILLE Laulaa luikauttakaa lauluterveh­ dyksenne ja videoikaa esitys › lähettäkää video Eläkeläiset ry:lle sähköpostitse (tiina.rajala@ela­ kelaiset.fi, asiakenttään MUSIIK­ KITERVEHDYS) viimeistään 15.10. mennessä › kun lähetätte videon, annatte sa­ malla Eläkeläiset ry:lle luvan jul­ kaista sen kotisivuillaan (julkai­ semme videoita sitä mukaa kun ne saapuvat) KATSOTTAVAKSI RYHMÄSSÄ TAI KOTONA Eläkeläiset ry tuo nettiin ikäänty­ mispoliittisia asiantuntijahaastat­ teluja keskustelua/ajatuksia virittä­ mään, niitä voi seurata porukalla tai yksin kotona KIRJOITA POSTIKORTTI! Kirjoita postikortti ja lähetä se meille osoitteeseen Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A, 00100 Hel­ sinki Viestisi voi olla tervehdys yh­ distyskaverille/kavereille, Eläkeläi­ set ry:lle, päättäjille tai kenelle par­ haaksi katsot! Se voi olla sävyltään kannustava, kriittinen tai humoris­ tinen. Kortteja luetaan ”Tärräytämme­ pä kumminkin”­livelähetyksessä 3.11., ja tekstejä julkaistaan Eläke­ läiset ry:n kotisivuilla Toimintasyk­ sy­otsikon alla. Kynät sauhuamaan! Toimintasyksy huipentuu ”Tärräytämmepä kumminkin” live­lähetykseen (suoratoisto) 3.11. Lähetyksessä esitellään ja palkitaan toimintaan osallistuneita (esim. kuntopassi, lausujat, essujen ja huivien tekijät), luetaan jäsenistön lähettämiä postikortteja, tarinoita ja terveisiä, kuullaan ja nähdään musiikillisia tervehdyksiä eri puolelta Suomea. K U VA T P IX A B AY TOIMINTASYKSY 2020 Tekemistä ryhmille ja kotiin, katsottavaa netissä, kohtaamisia, kilpailuja Eläkeläiset ry tarjoaa yhdistyksilleen ja jäsenilleen monipuolisen toimintasyksyn 2020. Syksyyn sisältyy tekemistä ja ohjelmaa niin ryhmille (kokoontumisrajoitusten puitteissa) kuin yksittäisille jäsenillekin. Eläkeläiset ry:n kotisivuilla (elakelaiset.fi/toiminta/ toimintasyksy 2020) ja Eläkeläinen­lehdessä tiedotetaan syksyn mittaan tarjolla olevasta toiminnasta ja julkaistaan toimintasyksyn tuotoksia.
  • SIRKKA ITÄNIEMI H uhtikuu 2020. Kerhot peruutettu, teatterit peruutettu, retket ja matkat peruutettu. Karanteeni – mitäs nyt? Mutta onneksi ulkoilu ei ole kielletty. Minä, auttamaton sohvaperuna, päätin, että tähän en voi jäädä! Mutta kävely on tylsää, varsinkin, kun ei ole kaveria. Mutta keksinpä kaveriksi musiikin! Ostin langattomat kuulokkeet. YouTube on ehtymätön, sieltä löytyy musiikkia laidasta laitaan. Musiikkia kuunnellen matka taittui rattoisasti. Kilometristä aloitin, vähitellen niitä kertyi enemmän, jopa 10. Joka päivä. Mäki jonka ennen pääsin vaivoin ylös, menee nykyisin jo polkan tahdissa. Samalla löysin kevääseen heräävän luonnon. Metsätiellä otin aina kuulokkeet pois ja kuuntelin linnunlaulua ja tuulen huminaa. Kävelyni apuna on rollaattori. Siinä on hyvä tarvittaessa istua ja pitää huilitaukoja ja se on myös tukena, kun minulla on lievä tasapainohäiriö. Lenkkeily on tuonut tullessaan paljon hyvää. Unenlaatu on parantunut. Verenpaine on loistava. Elämän halu ja ilo on parantunut. Tämän innoittamana aloin kirjoittaa myös blogia, joka on nimeltään Musamuari (musamuari.com). Ajattelin jakaa iloani toisillekin. Luulenpa, että täällä Klaukkalan Harjulassa musamuari rollaattoreineen on jo tuttu näky. Olen kohdannut hymyileviä ihmisiä ja monet ovat alkaneet jopa tervehtiä. En ollut fyysisessä kosketuksessa kenenkään kanssa, ruokaostokset ja lääkkeet tuotiin kotiin ja nettikaupasta tilasin tavaroita. Kaikki kontaktit ystäviin ja sukulaisiin hoidettiin kännykällä ja reviiri oli pieni. En kuitenkaan kärsinyt yhtään tästä karanteenista. Opin siitä paljon. Opin olemaan kiitollinen elämästä ja pienistäkin asioista. Sain uuden elämäntavan ja toivon että se myös jatkuu koronan jälkeenkin. 20.8.2020 JÄRJESTÖ TOIMINTASYKSY 2020 Kirjoituksia korona­ajasta Osana Toimintasyksy 2020 ­teemaamme olemme pyytäneet jäseniämme kirjoittamaan kokemuksistaan korona­ kuukausina. Kaikki kirjoitukset ovat luettavissa kotisivullamme elakelaiset.fi/toiminta/toimintasyksy 2020. Lähdin liikkeelle ja löysin kevääseen heräävän luonnon Opin olemaan kiitollinen elämästä ja pienistäkin asioista.” 10 Eläkeläinen 4/2020
  • ”MITÄ NE on? Kerro!” Näin tokaisi – vähän vihaisesti – valtiovarainministeri Paul Paavela ministeriönsä ylijohtajalle, joka esitelmöi hallituksen iltakoulussa talouden näkymistä ja erityisesti monetaarisen ja reaalisen kilpailukyvyn tärkeydestä. Ylijohtaja selittikin huolellisesta tarkoittaneensa yhtäältä kykyä kilpailla hinnoilla ja toisaalta myytävien tuotteiden laadulla. ”Miksi et alun perin kertonut, mistä on kyse”, jatkoi ministeri. PAAVELAN TOKAISU on tullut mieleen, kun hallitus sanoo noudattavansa koronan torjunnassa hybridistrategiaa, jolla laaditaan tiekartta pandemiasta ulospääsylle tai kun ministeritkin puhuvat intersektionaalisesta feminismistä pitäen itsestään selvänä, että kuulija ymmärtää kuulemansa. Hybridi on ehkä tullut jossain määrin tutuksi, kun uusista autoistakin markkinoidaan hybrideinä niitä, joissa on kahdenlaiset voimanlähteet. Ensimmäinen hybridi onkin muuli, jonka perimä on yhdistelmä hevosta ja aasia. Kirjastojakin ryhdyttiin yhteen aikaan kehittämään hybridikirjastoiksi, joista kirjojen lisäksi voi lainata muutakin, vaikkapa kävelysauvoja. Hallituksen koronan torjunta koostuu testaamisesta, tartuntojen jäljittämisestä, altistuneiden eristämisestä (karanteenit) ja sairastuneiden hoidosta – siis usean toimenpiteen muodostamasta yhdistelmästä. Mitä lisäarvoa useimmille vieras termi tuo asian ymmärtämiseen? Vielä hassumpaa on puhuminen suunnitelmasta tiekarttana. Suomen kielessä tiekartta on yleensä auton hansikaslokerossa tai nykyisin navigaattorissa. Miksi korvata sana suunnitelma englannin kielestä (road map) sananmukaisesti käännetyllä termillä. Suunnitelma kertoo asian riittävän tarkasti ja se on helppo ymmärtää. Intersektionaalinen feminismi on herättänyt keskustelua, mutta enemmän termin vaikeaselkoisuudesta kuin sen ilmaisemasta tärkeästä asiasta. Se on vahinko. Käsitteellä yritetään ilmaista sitä, miten erilaiset yhteiskunnallista eriarvoisuutta aiheuttavat asiat vaikuttavat samanaikaisesti sukupuolten välistä eriarvoisuutta vahvistaen. Miksi ei voitaisi puhua eriarvoisuutta aiheuttavien syiden moninaisuudesta ja niiden kasautumisesta? Silloin päästäisiin suoraan asian ytimeen eikä energiaa kuluisi termistä aiheutuvien väärinkäsitysten oikaisemiseen. MIKSI ILMAISUJEN selkeys ja ymmärrettävyys on varsinkin poliittisessa puheessa tärkeää? Puhe, joka menee kuulijoilta ”yli hilseen”, aiheuttaa vain ärtymystä. Se etäännyttää asiaan perehtyneen ja tieteen termejä käyttävän poliitikon heistä, joille poliitikko sanansa suuntaa ja joita sanottavan tulisi ensisijaisesti puhutella. Vaikeatajuinen kielenkäyttö luo tarpeettomasti tilaa populisteille, kansan kiihottajille, jotka eivät puhu itse asiasta vaan todistelevat puhetavan osoittavan poliitikkojen vieraantumista kansasta. Selkeä ja ymmärrettävä ilmaisu on kansanvallan peruskivi. Mitä se on? Puhe, joka menee kuulijoilta ’yli hilseen’, aiheuttaa vain ärtymystä.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. KALEVIN KYNÄSTÄ Kerro omista kokemuksistasi › Kirjoita kokemuksista ja aja­ tuksista korona­kuukausina › Kirjoita napakasti › Lähetä tekstisi, ja halutes­ sasi tekstiä kuvittava ku­ va, sähköpostitse (tuomas. talvila@elakelaiset.fi, aihe­ kenttään sana KORONA) tai postitse (Eläkeläiset ry/ Tuomas Talvila, Mechelinin­ katu 20, 00100 Helsinki) vii­ meistään 15.10. 2020. › Kun lähetät tekstisi, an­ nat samalla Eläkeläiset ry:lle luvan julkaista sen kotisivuillaan ja/tai Eläkeläi­ nen­lehdessä (julkaisemme tekstejä ja niihin liittyviä ku­ via sitä mukaa kun ne saa­ puvat. › Lue kirjoituksia kotisivul­ tamme elakelaiset.fi/toi­ minta/toimintasyksy 2020 Otteita jäsentemme kirjoituksista ”YHTÄJAKSOISESTI olinkin mökillä 54 päivää. Pari kertaa rakkaat naapurini täydensivät ruokaym. varastojani ja myöhemmin tarjosin heille ’turvavälikaffet’ pihabaarissani.” EEVA-HELENA INOMAA ”VIERAILUKIELLOSTA johtuen lapsia ja heidän perheitään ei päässyt tapaamaan. Isoon arvoonsa nousivat viestit ja videon pätkät joita vaihdettiin. Huomasi, että on tärkeää omata jonkinlaiset taidot tietotekniikassa.” MARJA-LIISA VILJAMAA ”VAIKKA VALTIONEUVOSTO, topakan pääministerimme johdolla, onkin höllentänyt määräyksiä kesän mittaan, on meidän, erityisesti ikäihmisten, riskiryhmäläisten, syytä edelleen noudattaa aiemmin annettuja ohjeita turvallisuuden ja terveyden takaamiseksi.” TUULA KIVIJÄRVI Yhdessä ja lähekkäin ”Voi sitä ilon ja onnen päivää! Koronakevään 2020 jälkeen jälleen yhdessä ja lähekkäin: Iisa sekä mummo ja pappa”, kirjoittaa kuvan lähettänyt Tuula Nieminen Laukaan Eläkeläisistä. Eläkeläinen 4/2020 11
  • JÄRJESTÖ Nivelten hyvinvointiin GLUTEN FREE LACTOSE FREE Saatavilla hyvin varustelluista apteekeista ja luontaistuotekaupoista. Sisältää puhtaina aineina ja tarkkoina pitoisuuksina glukosamiinia, kondroitiinisulfaattia, orgaanisen rikin lähteenä toimivaa MSM:ää ja C-vitamiinia. Näistä rakennusaineista rustosolut voivat muodostaa uusia rustoproteiineja sekä nivelnestettä. Neljän tehoaineen yhdistelmä tukee nivelten hyvinvointia ja auttaa ylläpitämään toimintakykyä läpi elämän. www.arthrobalans.fi JATKAMME lähiopetusta ottaen huo mioon koronatilanteesta aiheutuvat rajoitukset ja turvatoimet. Kurssien turvajärjestelyt perustuvat Suomen hallituksen linjauksiin sekä thl:n suosituksiin. Seuraamme jatkuvasti viranomaisten antamia ohjeita ja suosituksia. Niiden perusteella tehtäviin kursseja koskeviin muutoksiin tulee varautua. – Kursseille saa osallistua vain terveenä. – Huolehdimme siitä, että koulutuksissa toteutuvat riittävät turvavälit. Siksi voimme ottaa koulutuksiin enintään 15 osallistujaa. – Huolehdimme käsihygieniasta ja siitä, että kertakäyttökasvomaskeja on tarjolla kaikille halukkaille. – Majoitamme koulutuksiin osallistujat yhden hengen huoneisiin ilman tavanomaista yhden hengen huoneesta veloitettavaa lisäkorvausta. Järjestämme syksyllä koulutuksia myös etäyhteyden välityksellä. Ilmoitamme niistä tämän kurssikalenterin lopussa, verkkosivuillamme, uutiskirjeessä sekä yhdistyspostikirjeessä. Verkkokoulutukset ovat osallistujille maksuttomia. Eläkeläiset ry:n kurssit koronaaikana TOUKOKUUSSA JÄRJESTIMME Eläkeläisten historia talteen -etäkoulutuksen yhdistyksen historiikkia suunnitteleville, jo kirjoittamisen käynnistäneille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Teams-yhteyden kautta pidetty parituntinen iltapäiväkurssi osoittautui hyvin suosituksi. Niinpä järjestämme nyt jatkoa: › Harrastamme ja tutkimme historiaa, peruskurssi 23.9. kello 13–15 › Harrastamme ja tutkimme historiaa, jatkokurssi 24.9. kello 13–15 Kurssit vetää Onni Kari, joka vastasi myös toukokuisesta kurssista. Nyt järjestettävä peruskurssi sopii vasta-alkajille ja jatkokurssille voi osallistua vaikkapa heti peruskurssin jälkeen. Jatkokurssi sopii myös niille, jotka osallistuivat Onnin keväällä pitämään koulutukseen. Ilmoittautumiset pyydämme Onnille 15.9. mennessä sähköpostitse: onni.kari@elakelaiset.fi KOULUTUS ON MAKSUTON. Se pidetään Teams-yhteyden välityksellä etäkoulutuksena. Etäkoulutuksen seuraaminen ei ole monimutkaista, ja opastus etäyhteyden käyttöön annetaan. Kouluttajamme Onni Kari on 27vuotias valtiotieteiden maisteri Helsingin Itä-Pasilasta. Hän on opiskellut pääaineenaan poliittista historiaa ja teki gradunsa Espoon työväenliikkeen historiasta. Onni Kari suorittaa parhaillaan siviilipalvelustaan Eläkeläiset ry:n toimistolla. Onni Kari Suosittu historia­ kurssi saa jatkoa A N S H U / U N S P LA S H 12 Eläkeläinen 4/2020
  • Eläkeläiset ry:n syksyn 2020 kurssi kalenteri Kursseille ilmoittaudutaan kirjalli­ sesti kurssi­ilmoittautumiskaava­ ketta käyttäen määräaikaan men­ nessä osoitteeseen Eläkeläiset ry; Onni Kari, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: onni.kari@ elakelaiset.fi. Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivu­ jen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen elakelaiset.fi. Kurssika­ lenteriin voi tulla muutoksia. Ka­ lenteri julkaistaan myös Eläkeläi­ set ry:n verkkosivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätie­ toja kursseista voi kysyä koulutus­ suunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL­opintokeskuksen kanssa. Kurssit Kuntorannassa Yhdistystoiminnan jatkokurssi 14.–18.9. (4 vrk) Tarkoitettu puheenjohtajille, sih­ teereille sekä kaikille johtokunnan jäsenille. Sopii parhaiten perus­ kurssin käyneille. Syvennäm­ me yhdistystaitojen tuntemus­ ta, opimme kokoustekniikkaa ja yhdistysasiakirjojen laatimista. Yhteinen osuus taloudenhoidon kurssin kanssa. Hinta: 70 € puolihoidossa ja 80 € täysihoidossa. Kurssille voi ot­ taa enintään 15 osallistujaa. Kurs­ si on täynnä. Taloudenhoidon jatkokurssi 14.–18.9. (4 vrk) Tarkoitettu taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille, mielui­ ten peruskurssin käyneille. Syven­ nämme perustaitoja sekä opet­ telemme käyttämään sähköistä kirjanpito­ohjelmaa. Yhteinen osuus yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Hinta: 70 € puolihoidos­ sa ja 80 € täysihoidossa. Voimme ottaa kurssille enintään 10 hen­ keä. Kurssi on täynnä. Liikunnan peruskurssi 28.9.–2.10. (4 vrk) Järjestämme liikunnan perus­ kurssin, jonka ohjelmassa on ul­ koliikuntaa, voima­ ja tasapaino­ harjoittelua, liikunnallisia pelejä sekä pieniä ohjelmia esitettäväk­ si. Kurssimateriaalina tarjoamme järjestön tuottamia liikunta­ai­ neistoja. Hinta: 130 € puolihoidossa ja 150 € täysihoidossa. Voimme ottaa kurssille enintään 15 henkeä. Il­ moittautuminen 11.9. mennessä. Matkavastaavien peruskurssi 28.9.–2.10. (4 vrk) Kurssi korvaa kevään peruuntuneen kurssin. Tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville sekä kaikille hy­ vien matkojen ja retkien suunnit­ telusta kiinnostuneille. Muitten aiheitten muassa vuoden 2021 Syystärräys­tapahtuma. Kurssil­ la alennettu hinta: 70 € puolihoi­ dossa ja 80 € täysihoidossa. Il­ moittautuminen 11.9. mennessä. Ikääntymispolitiikan opintopäivät 7.–9.10. (2 vrk) (Toukokuun lehdessä päivämäärässä oli virhe.) Kurssi on tarkoitettu vanhus­ neuvostojen jäsenille sekä muil­ le ikääntymispolitiikasta kiin­ nostuneille yhdistysaktiiveille. Aiheita ovat muun muassa jär­ jestömme puheenjohtajakau­ si ja vaikuttamistyö EETU ry:ssä, edunvalvontatyö ja Ikäystävälli­ seen Suomeen tavoiteohjelman toteuttaminen. Hinta: 70 € puo­ lihoidossa ja 80 € täysihoidos­ sa. Ilmoittautuminen 18.9. men­ nessä. Järjestöviestinnän kurssi 12.–16.10. (4 vrk) Kurssi on tarkoitettu yhdistysten tiedottajille sekä kaikille, jotka tarvitsevat viestintätaitoja toi­ minnassaan. Tiedottamisen pe­ rusasiat, sosiaalinen media, sel­ kokieli ja käytännön harjoituksia. Vetäjänä tiedottaja Tuomas Tal­ vila. Hinta: 70 € puolihoidossa ja 80 € täysihoidossa. Ilmoittautu­ minen 18.9. mennessä. Huovutuksesta huvia ja hyötyä – käsityö­ ja askartelukurssi 12.–16.10. (4 vrk) Teemme pienimuotisia käsitöitä eri huovutustekniikoita käyttäen. Käytämme huovutusta myös vaatteiden ja asusteiden ”tuu­ naamiseen”. Tuotamme muitakin pienimuotoisia käsitöitä, joita voi käyttää esimerkiksi yhdistyksen varainhankintaan. Kurssin vetä­ jänä on Sisko Rönkkö. Hinta: 265 € puolihoidossa ja 305 € täysi­ hoidossa. Ilmoittautuminen 18.9. mennessä. Musiikkikurssi 22.–26.10. (4 vrk) Tarkoitettu laulajille ja soittajil­ le. Uutta ohjelmistoa musiikki­ ryhmille, teoriaa yhdessä laulami­ sen ja soittamisen lisäksi. Sopii niin aloittelijoille kuin pidempään­ kin harrastaneille. Vetäjinä Sauli Malinen ja Ahti Seppo. Hinta: 265 € puolihoidossa ja 305 € täysi­ hoidossa. Ilmoittautuminen 1.10. mennessä. Ohjelmia kerhoon ja esiintymistaitoa 22.–26.10. (4 vrk) Uusia ideoita ohjelmaryhmille. Kurssi sopii myös kaikille, jotka haluavat kehittää esiintymistai­ tojaan. Vetäjänä näyttelijä Annik­ ka Kaistinen. Hinta: 265 € puoli­ hoidossa ja 305 € täysihoidossa. Ilmoittautuminen 1.10. mennessä. Verkkokurssit Verkkokurssit ovat osallistujille maksuttomia. Pyydämme ennak­ koilmoittautumista sähköpostit­ se, jotta voimme päättää sopi­ vasta ryhmäkoosta etäyhteys huomioon ottaen. Harrastamme ja tutkimme histo­ riaa, peruskurssi 23.9. klo 13–15 Harrastamme ja tutkimme histo­ riaa, jatkokurssi 24.9. klo 13–15 Poliittista historiaa opiskel­ lut maisteri Onni Kari vetää mo­ lemmat kurssit. Peruskurssi so­ pii vasta­alkajille ja jatkokurssille voi osallistua vaikkapa heti perus­ kurssin jälkeen. Jatkokurssi so­ pii myös niille, jotka osallistuivat Onnin keväällä pitämään koulu­ tukseen. Ilmoittautumiset pyy­ dämme Onnille 15.9. mennessä sähköpostitse: onni.kari@elake­ laiset.fi Yhdistystoiminnan ja talouden­ hoidon peruskurssit lokakuussa, ilmoitamme tarkan ajan myöhemmin. Matkavastaavien opinto­ ja neuvottelupäivät lokakuun loppupuolella, ilmoitamme tarkan ajan myöhemmin Kurssi on tarkoitettu peruskurs­ sin käyneille tai muuten kokeneille matkavastaaville. Kurssia ei tänä syksynä järjestetä lähiopetukse­ na. Kurssilla on hyvä tilaisuus sy­ ventää peruskurssin sisältöjä ja ratkoa matkavastaavan toimessa mahdollisesti kohdattuja pulma­ tilanteita. Tietotekniikka yhdistys­ toimijoitten työn tueksi Järjestämme etäyhteyskoulu­ tusta johtokuntien jäsenten ja muiden yhdistysaktiivien avuk­ si. Kurssilla opetellaan yhdistys­ toiminnassa tarvittavien asiakir­ jojen käsittelemistä etäyhteyden välityksellä, muun muassa pilvi­ palveluita hyödyntäen. Kurssi so­ pii esimerkiksi yhdistyksen ”toi­ mintatonnihakemuksen” täytön harjoitteluun. Kurssi järjestetään loka­marraskuussa. ilmoitamme tarkan ajankohdan myöhemmin. Kurssin vetäjänä toimii kevätkau­ della etäyhteysohjelmien käyttöä opettanut Maarit Fred. Järjes­ tämme lisäksi opetusta etäyh­ teysohjelmien, kuten Jitsi Meet ja Microsoft Teams, käytössä. Tietoteknistä tukea muiden järjestöjen hankkeista Olemme sopineet Eläkkeensaaji­ en keskusliiton kanssa, että jäse­ nemme voivat hakea tukea EKL:n koordinoimasta Verkosta virtaa ­hankkeesta. Lisää tietoa. ekl.fi/jasenille/verkosta­virtaa. Alueelliset kurssit Tietotekniikkakoulutus: Voimme järjestää vertais­ opastajakoulutuksen sekä muu­ tamia nettiopastuspäiviä eri alueilla. Tietotekniikkakoulutuk­ sissa pyydämme olemaan yhtey­ dessä Tiina Rajalaan. Yhdistys­ verstaat: Jos haluatte järjestää yhdistyksessänne ”yhdistysvers­ tas”­opastustapahtuman, pyy­ dämme ottamaan yhteyttä alue­ työn suunnittelija Anna Eskolaan, puh. 044 751 1031, sähköposti an­ na.eskola@elakelaiset.fi Elämäni eläkevuodet ­valmennus­ koulutukset: Eläkeläiset ry on mukana Ikäins­ tituutin koordinoimassa Elämäni eläkevuodet valmentajakoulutuk­ sessa. Kiinnostuneet ehtivät vielä mukaan Virroilla pidettävään kou­ lutukseen: 27.–28.10.2020 Virrat – viimeinen ilmoittautumispäivä 27.9. Lisätietoja koulutuksista an­ taa Saini Suutari, Ikäinstituutti, p. 040 526 2298, saini.suutari@ ikainstituutti.fi . Eläkeläiset ry:s­ sä asiaa hoitaa Tiina Rajala, puh. 040 582 4319, sähköposti tiina. rajala@elakelaiset.fi Ilmoittautuminen Eläkeläinen 4/2020 13
  • JÄRJESTÖ TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA V arkaudessa sijaitsevan Lomakeskus Kuntorannan varaustilanne on vaikean koronakevään ja -alkukesän jälkeen elpymässä, kertoo toimitusjohtaja Jarmo Ikäheimonen. – Syksylle siirtyi paljon kevään ja kesän peruttuja varauksia, joten lähiaika näyttää hyvältä. Hiljaisimman talviajan Kuntoranta pitää taukoa, mutta joulupakettia myymme kyllä. – Ensi vuodelle olemme jo rakentaneet runsaasti uusia tapahtumia alkaen maaliskuun alun Kaamoksen kaatajaisista, Ikäheimonen valottaa. KORONA ISKI Kuntorantaan rajusti. Maaliskuun puolivälissä ilmoittivat tuettua lomatoimintaa järjestävät lomajärjestöt, että kaikki perutaan toukokuun loppuun saakka. Myöhemmin peruutuksia jatkettiin kesäkuun loppupuolelle. Koronatilanteen vuoksi eläkeläisten ja muidenkin matkalaisten kulkeminen loppui kuin seinään ja mm. Eläkeläiset ry:n Syystärräys-tapahtuma peruttiin. – Myynti putosi maaliskuussa rajusti, ja huhtija toukokuussa se oli pyöreä nolla. Henkilökunta jouduttiin lomauttamaan kesäkuun lopulle saakka, vain myyntipalvelu oli auki päivän viikossa, Ikäheimonen kertaa vaikeinta aikaa. Heinäkuussa suomalaiset lomalaiset paikkasivat osan järjestölomien peruutuksista, mutta viime vuodesta jäätiin selvästi. – Onneksi Stora Enson Varkauden tehtaan huoltoviikko elokuun lopussa toi komennusmiehiä majoittumaan. JARMO IKÄHEIMOSEN yhtiö tuli kesällä Eläkeläiset ry:n rinnalle omistajaksi uuteen perustettuun Kuntorannan lomakeskus Oy:hyn. Ikäheimosen mukaan Kuntoranta pystyy omistusjärjestelyjen myötä paremmin vastaamaan uusiin haasteisiin, ja löytämään mukaan myös uusia toimijoita Kuntorannan kehittämiseen. – Olemme ideoineet uusia projekELÄKELÄISET ry:n aiem min kokonaan omistaman Kuntorannan omistuspohjaa laajennettiin kesällä. Tuolloin perustettiin uusi Kuntorannan lomakeskus Oy. Osakkaina uudessa yhtiössä ovat Eläkeläiset ry ja Jarmo Ikäheimosen TKK-palvelu Oy, jonka nimi sittemmin on muutettu Saimaan Majoitus Oy:ksi. – Vaikeassa markkinatilanteessa voimien yhdistäminen on järkevää. Olemme tyytyväisiä siihen, että saimme kumppanin, joka tuntee talon ja sen asiakkaat ja on kiinnostunut liiketoiminnan kehittämisestä nimenomaan eläkeläisväestön tarpeita ajatellen, toteaa Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies. Eläkeläiset ry jatkaa Koskimiehen mukaan vahvasti mukana Kuntorannassa. Lomakeskuksesta järjestö omistaa edelleen puolet, ja Kuntorantaa ympäröivistä maa-alueista suurimman osan. – Korona-epidemian aikaansaama tauko Kuntorannan liiketoiminnassa edellytti järjestöltä vahvaa taloudellista panostusta. Sijoituksen takaisin saaminen edellyttää kannattavaa liiketoimintaa, ja siihen pyrimme leveämmillä harteilla. Kuntorannan käyttö tulee siis myös jatkossa Eläkeläiset ry:n hyödyksi. KUNTORANTA ON vuonna 1968 perustettu Eläkeläiset ry:n lomakeskus Varkaudessa. Liiketoiminta on yhtiöi tetty. Eläkeläisyhdistysten lomien ja tilaisuuksien lisäksi Kuntorannassa järjestetään mm. erilaisia ryhmälomia, ja se on myös yksittäisten matkailijoiden käytettävissä. Kuntorannan yhteydessä toimii myös leirintäalue. › kuntoranta.fi Kuntoranta tähtää tulevaan Koronakevät koetteli lomakeskusta ankarasti. Syksyn varaus tilanne näyttää kuitenkin hyvältä ja ensi vuodelle on jo rakennettu runsaasti uusia tapahtumia, kertoo toimitus­ johtaja Jarmo Ikäheimonen. ”Voimien yhdistäminen on järkevää” KUKA? Jarmo Ikäheimonen KTM Jarmo Ikäheimonen aloitti Kuntoranta Oy:n toi­ mitusjohtajana vuoden 2019 toukokuussa. Ikäheimonen tuntee Kuntorannan pitkäl­ tä ajalta. Hän toimi yhtiön osaomistajana ja toimitusjoh­ tajana vuosina 2012–2014 ja on osallistunut vuodesta 2012 alkaen yhtäjaksoisesti yhtiön hallituksen työskentelyyn. Ikäheimosella on vankka majoitus­ ja ravitsemusalan kokemus ja laaja Saimaan alueen matkailun tuntemus. Hänen yhtiönsä operoivat mm. Hotelli Pietari Kylliäistä Savonlinnassa ja Center Hotel Imatraa Imatralla sekä leirin­ täalueita. tä teemalomien rahoittamisessa ja asiak kaiden tuojina. Tapahtumia Kuntorannassa järjestetään Ikäheimosen mukaan paikan vahvuudet huomioiden niin, että painopiste on majoituspaketeissa – Järjestämme ohjattuja, teemallisia lomia, joilla tahdomme palvella nimenomaan eläkeläiskävijöitä. – Hyviä asiakkaita meille ovat myös muut Kuntorantaa tapahtumajärjestäjät kuten tikanheittäjät, motoristiym. järjestöt jotka tarvitsevat paljon majoitusja tapahtumatilaa Jarmo Ikäheimonen toteaa Eläkeläiset ry:n jäsenten olleen Kuntorannan uskollisimpia asiakkaita. – Toivon että näin on jatkossakin. Tervetulossa porukalla tai yksin Kuntorantaan! teja vähällä käytöllä olevien tilojen tarjoamiseksi mm. toimistoja varastokäyttöön. Ennen koronan iskua Kuntorannassa oli jo päästy uudistusten vauhtiin. – Uusimme graafisen ilmeemme ja palasimme Kylpylähotelli-nimestä tuttuun Kuntorannan lomakeskus -logoon. Samalla ympärivuotinen majoitustoiminta keskitettiin Lomahotelliin eli rivitaloihin. Osa entisen Kylpylähotellin huoneista poistettiin käytöstä ja osasta tehtiin Kesähotelli. Aulan ja ravintolan ilmettä on virkistetty ja sama uudistaminen jatkuu huoneissa käytävä kerrallaan – rahoituksen salliessa, Ikäheimonen lisää. ELÄKELÄISET RY:N runsaat 50 vuotta sitten perustama Kuntoranta ei unohda juuriaan eikä käyttäjiään, Ikäheimonen vakuuttaa. – Kuntorannasta on tarkoitus kehittää entistä enemmän eläkeläisten oma paikka. Totta kai tuettuja lomia tarjoavat lomajärjestöt (Solaris, Hyvinvointilomat, Maaseudun Terveysja lomahuolto ja Nasy) ovat tärkeiEläkeläiset ry:n toiminnan­ johtaja Jan Koskimies. Järjestämme ohjattuja, teemallisia lomia, joilla tahdomme palvella nimenomaan eläkeläis­ kävijöitä.” – Kuntoran­ nasta on tar­ koitus kehit­ tää entistä enemmän elä­ keläisten oma paikka, sanoo toimitusjohta­ ja Jarmo Ikä­ heimonen. 14 Eläkeläinen 4/2020
  • www.dreamcare.? MAAHANTUONTI, MYYNTI JA VUOKRAUS: KUUSILUOTO OY | KEHITTÄJÄNKATU 16 | 04440 JÄRVENPÄÄ | INFO@APUAJONEUVO.FI S H O P R I D E R ® 040 124 4282 APUAJONEUVO.FI LIIKKUMISEN APUVÄLINEET huollot akut varaosat toimitukset Ikäinstituutin kampanja edistää turvallista ulkoilua Ikäinstituutin Vie vanhus ulos -kampanjassa 9.9.–9.10. edistetään turvallista ulkoilua yhdessä ikäihmisten kanssa. Tunnuksena on Ulkoilun ilo kuuluu kaikille! Valtakunnalliseen iäkkäiden ulkoilupäivä on vanhusten viikon torstaina 9. lokakuuta. Kampanja edistää niiden ikäihmisten ulkoilua, jotka tarvitsevat siihen apua ja seuraa. Osallistua voi jokainen, joka haluaa tehdä hyvää. Ikäinstituutti haastaa kuntaja järjestötoimijoita, hoitotyön ammattilaisia, omaisia, läheisiä ja vapaaehtoisia ulkoilemaan turvallisesti vanhusten kanssa sekä jakamaan ulkoiluvinkkejään ja -kokemuksiaan kampanjan verkkosivuilla vievanhusulos.fi ja sosiaalisessa mediassa. Kesäkuun alussa liikuntatuokiot laajenivat Facebookista ulkotiloihin. ELÄKELÄISET RY:N monikulttuurisen toiminnan ohjaajan Evgeniya Mazurovan joogaja jumppaohjaajan kokemus oli sopivasti hyödyksi, kun aloimme keväällä Facebookissa liikuntatuokiota venäjän kielellä. Jumpat aloitettiin keväällä puolituntisella tuolijumpalla kahdesti viikossa. Osallistujien toiveiden mukaan lisättiin hengitysharjoituksia ja hienomotoriikkaliikkeitä. Liikuntatuokiossa oli paikka myös meditaatiolle ja qigongille kiinalaiselle hyvinvointiliikunnalle. Viikoittain mukaan tuli 6–12 jumpparia monelta eri paikkakunnalta. Hyvää oli se, että kaikki tunnit tallentuvat Facebookiin ja halukkaat voivat treenata milloin vain. Palaute on ollut kiittävää. ”Kiitos jumppatuokioista! Erityisesti hengitysharjoitukset helpottivat oloani ja tunsin samalla valtavasti erilaisia tuoksuja”, sanoo Natalia Vantaalta. ”Oikein mielenkiintoisia ovat koordinaatioharjoitukset sekä tasapainoliikkeet baletin tyyliin. Tämä on ainutlaatuista eikä ollenkaan tylsää. Saan näistä harjoituksista energiaa”, toteaa puolestaan Antonina Kuopiosta. KESÄKUUN ALUSSA, kun koronatilanne helpotti, käynnistimme ulkoliikuntaryhmän Vantaan Havukoskella. Venäjänkieliset ryhmäläiset odottivat kovasti toistensa tapaamista, koska yksin oleminen keväällä oli ollut raskasta. Zhenya opetti osallistujille sauvakävelyä ja siitä tykättiin, koska sauvojen käyttämisen tekniokka oli uutta. Teimme ulkona myös muistiharjoituksia ja venyttelyä. Keuhkomme saivat treenausta ja raitista ilmaa. Keskustelut muistisairauksien ehkäisemisestä, verenkierron parantamisesta ja lihasten vahvistamisesta koettiin liikkumisen ohella tärkeäksi. EVA RÖNKKÖ › Ryhmä Facebookissa: Eläkeläiset ry ??-?????? Venäjänkieliset jumppahetket ovat keränneet myönteistä palautetta Ikä ihmisten kokemuksia pankkipalveluista selvitetään Vanhusja lähimmäispalvelukeskus valli ry:n Ikäteknologiakeskus selvittää parhaillaan ikäihmisten kokemuksia ja tarpeita pankkipalveluihin liittyen. Kysely on tarkoitettu 65 vuotta täyttäneille henkilöille. Kyselyyn pääsee vastaamaan vallin kotisivulla valli.fi. Samasta osoitteesta löytyy myös tulostettavat versiot suomeksi ja ruotsiksi. Ne voi täyttää käsin ja lähettää vallille postissa. Kyselyyn voi vastata myös paperilomakkeella (sis. postimaksu maksettu -vastauslähetys), joka sekin on saatavilla myös ruotsinkielisenä. Lisätiedot ja mahdollisten paperilomakkeiden tilaus: Kehittämispäällikkö Sari Vapaavuori, sari.vapaavuori@ valli.fi, puh. 0400 678858 Eläkeläinen 4/2020 15
  • YHTEISKUNTA UP / TIINA TENKANEN K elalta on haettu takuueläkettä koko ajan enemmän, kertoo suunnittelija Reeta Pösö Kelasta. Kela lähetti viime syksynä muistutuskirjeen niille henkilöille, jotka sen las-kelmien mukaan ovat oikeutettuja takuueläkkeeseen, mutta eivät olleet sitä hakeneet. Heitä oli Kelan laskelmien mukaan noin 15 000. Yli 65-vuotiaille maksettiin heinäkuussa asumistukea reilut 29 miljoonaa euroa. Syitä hakematta jättämiselle asiantuntijat eivät tiedä. Eläkeläisliittojen etujärjestö eetun puheenjohtaja Ole Norrback arvioi, että etuuden hakeminen on monelle vaikeaa. – Kaikilla ei ole tietokonetta ja hakemuksen kieltä voi olla vaikea ymmärtää. Monille byrokratia on liian vaikeaa, vaikka tarve etuuksiin olisikin, Norrback toteaa. Hän muistuttaa, että yksinäisillä saattaa olla vaikeaa löytää luotettavaa henkilöä, jolle voisi uskoa asioidensa hoitamisen valtakirjalla. Tasokorotus toi lisää hakijoita Kelan yhteydenoton jälkeen takuueläkkeiden saajien määrä nousi selvästi. Kun syyskuussa 2019 takuueläkkeen saajien määrä oli yli 103?500, vuoden loppuun mennessä takuueläkettä sai noin 6?000 henkilöä enemmän. Tämän vuoden puolella on myönnetty uusia takuueläkkeitä noin 7?300:lle. Heinäkuussa takuueläkettä sai kaikkiaan 113?600 henkilöä. – Hakijamäärää on voinut nostaa tämän vuoden puolella takuueläkkeeseen tehty tasokorotus, Pösö arvioi. Tänä vuonna takuueläkkeen määrä on enimmillään 834,52 euroa kuukaudessa. Eläkkeensaaja on oikeutettu takuueläkkeeseen, jos hänen muut eläketulonsa jäävät kuukaudessa alle 834,52 euron. Tulot lasketaan senttien tarkkuudella. Vuonna 2019 keskimääräinen takuueläke oli 179 euroa kuukaudessa. Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 2011. Täyttä takuueläkettä voi saada, jos ei saa mitään muita eläketuloja. Yli sata erilaista etuutta Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa tähdätään muun muassa etuuksien vaivattomampaan hakuun, toteaa johtava asiantuntija Marjukka Turunen Kelasta. Eläkeläisten etuudet, kuten takuueläke, eivät kuuH EI K K I S A U K KO M A A / LE H TI K U VA Kelan laskelmi­ en mukaan ta­ kuueläkettä voisi hakea vie­ lä useampi. Yhä useampi havahtuu hakemaan takuueläkettä Noin 77 700 henkilöä saa vanhuuseläkettä alle 800 euroa kuukaudessa Eläketurvakeskuksen tietokannan mukaan. Pienimpiä eläkkeitä joudutaan paikkaamaan muun muassa ta­ kuueläkkeellä ja asumistuella. Moni jättää etuuksiaan hakematta. 16 Eläkeläinen 4/2020
  • lu sosiaaliturvauudistukseen. Moni etuus voi kuitenkin koskea myös eläkeläisiä, esimerkiksi toimeentulotuki. – Kelan näkökulmasta tavoitteena on sujuvampi, nopeampi ja helpompi asiakkaiden palveleminen, Turunen vahvistaa. Kelan etuuksia, edun osia tai lisiä on yli sata. Asiakas hyötyisi etuusviidakon yksinkertaistamisesta. Turunen toteaa, että nykyjärjestelmäänkin voitaisiin tehdä muutoksia nope-asti melko pienillä lainsäädännön muutoksilla ja digitaalisuutta hyödyntämällä ilman, että asiakkaan täytyisi ymmärtää koko järjestelmää ja mitä tukia hänen pitäisi hakea. eetu ry:n Norrback suhtautuu myönteisesti Kelan kaavailuihin palvelujen sujuvoittamiseksi. Hän toivoo, että viranomaiset voisivat yksinkertaistaa etuuksien hakua ja myöntää niitä keskitetysti yhden luukun periaatteella. Etuuksia tulisi Norrbackin mukaan myöntää automaattisesti, sillä viranomaisilla on kaikki tarvittava tieto. – Automaatioon pitää mielestäni todella pyrkiä. Etuuksia voitaisiin yhdistää Sosiaaliturvauudistuksen on määrä olla valmis vuonna 2027. Uudistusta valmistelee parlamentaarinen komitea. Se tarkoittaa, että komitean jäseninä on asiantuntijoiden lisäksi kansanedustajia, joten päätökset saavat myös poliittisen hyväksynnän. Komitean puheenjohtajana toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjelmajohtaja, sosiaalipolitiikan tutkimusprofessori Pasi Moisio. Kelan Marjukka Turunen on sitä mieltä, että monia asiakkaan elämää helpottavia uudistuksia voidaan tehdä jo ennen määrävuotta. – Joitakin etuuksia voitaisiin yhdistää. Uudistukset edellyttävät Turusen mukaan joitakin lakimuutoksia esimerkiksi tiedonluovutuksesta eri viranomaisten kesken. Norrback näkee tilanteen toisin. Hän uskoo, että tietotekniikan avulla viran-omaiset pystyvät hoitamaan etuusasioita kansalaisten parhaaksi. – Pitää muistaa, että hallinto on kansalaisten palvelija. TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA OULUN kaupunginhallitus päätti elokuun alkupuolella, että Oulu liittyy maailmanlaajuiseen ikäystävällisten kuntien verkostoon. Päätös oli vastaus kuntalaisaloitteeseen, jossa Oulun Työväen Eläkeläiset ry esitti liittymistä Maailman terveysjärjestö who:n ikäystävällisten kuntien verkostoon (Age Friendly Cities and Communities). Aloitteen mukaan verkostoon liittyminen ei synnytä kunnalle suoria velvoitteita. Kunta määrittelee itse, miten se toteuttaa ikäystävällisyyttä. who:n verkosto voi kuitenkin arvioida mukana olevia kuntia tiettyjen kriteereiden pohjalta. Maailmanlaajuisen verkoston jäsenet voivat vaihtaa kokemuksia asiantuntijoiden kanssa ja jakaa hyväksi havaittuja käytänteitä. Ikäystävällinen kunta huomioi väestön ikääntymisen päätöksenteossaan ja asiakirjoissaan. ”Aloite on ajankohtainen ja tärkeä” Ikäystävällisyyden keskeisiä elementtejä ovat aloitteen mukaan päätöksenteko, elinympäristön kehittäminen kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisessa ja liikenteessä sekä julkisten palveluiden kehittäminen ikäihmisten tarpeet huomioiden. ”Sosiaalija terveyspalveluiden lisäksi myös kuntien vastuulla olevien liikunta-, kulttuurija vapaa-ajan palveluiden on oltava ikäystävällisiä. Palveluiden kehittämisessä on myös otettava huomioon ikääntyvän väestön moninaisuus”, Oulun Työväen Eläkeläisten aloitteessa todetaan. Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut toteaa lausunnossaan, että aloite on ajankohtainen ja tärkeä. 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa Oulussa nopeasti. Kasvu on seuraavalla kymmenvuotiskaudella noin 60 prosenttia eli noin 7 300 henkilöä. Sivistysja kulttuuripalvelujen ja vanhusneuvoston lausunnossa yhdyttiin hyvinvointipalvelujen kantaan ja todettiin lisäksi mm., että verkostoon liittyminen täydentää Oulun kaupungin kulttuuristrategiaa ja on osa kulttuuripääkaupungin tavoitteita. Oulu on hakenut Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026. ”Saavutettavuuden ja esteettömyyden lisäksi ikäystävällisessä suunnitteluprosessissa on huomioitava taide ja kulttuuri, joilla on suuri merkitys yhteisöllisyyden rakentajina ja hyvinvoinnin lisääjinä”, sivistysja kulttuuripalvelujen lausunnossa todetaan. Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Veikko Kettunen on tyytyväinen siihen että yhdistyksen aloite kantoi hedelmää. – On myönteistä, että kaupunkia kehitetään myös ikäihmisten näkökulmasta. Eläkeläiset ry kannustaa ikäystävällisyyteen Eläkeläiset ry kannustaa kaikkia Suomen kuntia osoittamaan sitoutumisensa ikäystävällisyyteen liittymällä who:n verkostoon. Järjestö on myös kannustanut paikallisyhdistyksiään tekemään aloitteita asiasta omissa kunnissaan. Toukokuussa 2018 pidetty Eläkeläiset ry:n 20. edustajakokous korosti, että väestön ikääntyminen tulee ottaa huomioon kaikessa yhteiskunnan kehittämisessä. Ikäihmiset ovat aktiivisia kuntalaisia ja elintärkeitä paitsi kunnan talouselämän kannalta, myös vireän ja sosiaalisen yhteisön synnyttäjinä, edustajakokous totesi. Ikäystävällisten kuntien verkostoon kuuluvat Suomessa jo mm. Tampere ja Turku, Kerava, ja se on tavoitteena mm. Vaasassa. Monille byrokratia on liian vaikeaa, vaikka tarve etuuksiin olisikin.” Oulu liittyy maailmanlaajuiseen ikäystävällisten kuntien verkostoon, Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n kunta­ laisaloitteen mukaisesti. Oulu liittyy ikäystävällisten kuntien verkostoon Eläkeläisyhdistyksen aloite tuotti tulosta. Eläkeläinen 4/2020 17
  • Summa riitti johonkin tiettyyn kulunkiin, mutta päivittäiseksi toimeentulon takaajaksi siitä ei yksinään ollut. TUULA VUOLLE-SELKI I känsä puolesta työnsä menettäneen merimiehen turva oli ennen vanhaan ensisijaisesti perhe. 1700-luvulta lähtien meriltä kotiutuneet vanhukset alkoivat saada tukea kotipaikkakuntansa merimieshuoneelta. Jotta merimiehen ammattia ylipäänsä sai harjoittaa, oli merimieshuoneen kirjoihin eli ”rulliin” kuuluminen pakollista. Tarve vakinaiselle eläkejärjestelmälle nousi ajankohtaiseksi 1800-luvulla, sillä merimieshuoneiden myöntämästä tuesta ei ollut toimeentulon takaajaksi. Laki vapaaehtoisesta merimiesten eläkekassasta vahvistettiin 1879. Merimieshuoneet muistuttivat avustustyönsä puolesta aiempien vuosisatojen käsityöläiskiltoja. Kun merimies tuli vanhaksi tai sairaaksi eikä enää voinut ottaa uutta pestiä laivalla, hän ilmoitti kaupungin merimieshuoneelle jäävänsä maihin ja kirjautuvansa ulos ”rullista”. Uran pituuden, suoritettujen maksujen sekä henkilön maineen perusteella merimiehelle, hänen leskelleen tai orvoiksi jääneille lapsilleen voitiin myöntää rahallista apua. SUMMA EI ollut suuren suuri. Se riitti johonkin tiettyyn kulunkiin kuten jauhotynnyrin ostoon, vuokranmaksuun, lääkärinlaskuun tai hautajaisten järjestämiseen, mutta päivittäiseksi toimeentulon takaajaksi siitä ei yksinään ollut. Selviytyäkseen merimiehet joutuivat turvautumaan kunnallisen köyhäinhoidon apuun. Suomessa ensimmäinen merimieshuone perustettiin Turkuun 1752. Vähitellen merimieshuoneita oli jokaisessa ulkomaankauppaa harjoittavassa kaupungissa. Merimieshuoneet toimivat pitkälti vakuutusperiaatteella. Tiettyjä ehtoja korvauksen saamiseksi vaadittiin; oli pysyttävä köyhyydessä ja naimattomuudessa ja muutenkin elettävä siveellistä elämää. Pikkukaupungeissa kontrolli toimi ja väärinkäytöksiä ei juuri ilmennyt. Merimieshuoneita voi pitää ensimmäisenä merimiesten eläkejärjestelmänä. VÄHITELLEN SYNTYI ajatus keskitetystä merimiesten eläkelaitoksesta. Vuonna 1879 säädetyn komiteamietinnön pohjalta eläkettä sai, kun oli ollut merimieshuoneen kirjoissa 20 vuotta. Eläkemaksuja tuli olla 25 vuodelta. Eläkkeen saamisen ikäraja oli 55 vuotta. Kaiken kaikkiaan jäsenmäärä jäi kauas tavoitteistaan. Nuoret merimiehet olivat olleet alalla niin vähän aikaa, ettei vapaaehtoiseen eläkelaitokseen liittyminen houkutellut heitä. Perheellisillä oli muitakin rahareikiä kuin eläkemaksut. VUONNA 1932 valtioneuvoston asettama komitea päätyi ehdottamaan merimiesten eläkelaitoksen ja merimieshuoneiden lakkauttamista. Vuoden 1937 kansaneläkelaki takasi nyt myös merimiehille toimeentulon vanhuuden varalta. Näin ollen ammattikohtaiset eläkelaitokset voitiin lakkauttaa. Kansaneläkkeet olivat luonnollisesti laiha lohtu ansioidensa mukaista eläkettä tavoitelleille merenkulkijoille. Vasta vuonna 1956 voimaan astunut merimieseläkelaki ja samana vuonna perustettu Merimieseläkekassa takasivat suomalaisilla ulkomaanliikenteen kauppa-aluksilla ja jäänmurtajilla työskenteleville merenkulkijoille lakisääteisen työeläketurvan. Aiheesta kirjoitettua: Hoffman, Kai 1974, Merimieskirstusta eläke­ laitokseen. Merimieseläkejärjestelmän histo­ ria vuosina 1748–1936. Merimieseläkekassan julkaisuja IV. Helsinki. Frigren, Pirita 2017, Sata vuotta merenkulki­ joiden sosiaaliturvaa. Albatrossi 2–3, s. 4–8. HISTORIA Korvauksen saamisen ehtona oli köyhyys, naimattomuus ja siveellinen elämä.” MUSEOVIRASTO Entinen merimies ja laivantimperi Antti Böök puolisoineen Oulussa 1932. Merimieshuoneet olivat merimiesten ensimmäinen eläkejärjestelmä 18 Eläkeläinen 4/2020
  • PENSIONÄREN P ensionärsverksamheten har kört igång på olika håll i landet efter det avbrott coronaepidemin orsakade. På många håll är det full fart då verksamhet och möten som planerades för våren och sommaren måste uppskjutas och i stället ordnas nu i höst. Pensionärerna rf sporrar lokalföreningarna till en aktiv höst. De omfattande begränsningar som i våras ställdes för sammankomster finns inte nu i sikte. Denna nya tid kräver dock att vi anpassar oss, och inom verksamheten måste vi beakta bland annat handhygien och säkerhetsavstånd på ett helt nytt sätt. Det är viktigt att följa myndigheternas aktuella meddelanden och anvisningar. Föreningarna gör också klokt i att redan på förhand informera om säkerhetsarrangemangen då man ordnar olika evenemang. PENSIONÄRERNA RF:S delegation sammanträdde i slutet av augusti i Varkaus. Diskussionen inom delegationen handlade mycket om verksamheten som nu skulle starta på nytt. Hur kan all den energi som samlats under de månader verksamheten låg nere nu kanaliseras? I sitt ställningstagande betonade delegationen de sociala relationernas stora betydelse för människans välmående. Pensionärerna rf stöder den lokala verksamheten med utbildningar, och vi välkomnar alla medlemmar, såväl föreningarnas funktionärer som andra intresserade, till kurserna. Vid organisationens utbildningar beaktas säkerheten, och deltagarantalet vid evenemangen är också lägre än normalt. För den som inte vill delta på plats ordnas kurser och utbildningar allt oftare också digitalt på distans. Kuntoranta, pensionärernas eget semestercenter, öppnade redan i slutet av juni och alla pensionärer är varmt välkomna. Coronavåren innebar ett hårt slag för ekonomin och Kuntorantas ägarbas har sedan dess breddats för att göra det möjligt att vidareutveckla serviceutbudet. FINANSMINISTERIETS BUDGETFÖRSLAG kastar en skugga över hösten då märkbara nedskärningar i det offentliga stödet till pensionärsorganisationerna ingår i förslaget. Pensionärsförbundens intresseorganisation PIO uppmanar alla till aktiv påverkan gentemot regeringen och riksdagen så att regeringen vid budgetmanglingen i september förstår betydelsen av det arbete organisationerna utför då det gäller att möjliggöra sociala relationer och arbeta för människors delaktighet. Översättning: Anne Lindfors­Shaban LEDARE JAN KOSKIMIES Chefredaktör LIMPAN RUDOLF LINDBLAD Skribenten är pensionär, bosatt i Helsingfors. Höstverksamheten kör igång Pensio­ närerna rf sporrar lokal­ föreningarna till en aktiv höst.” Å lderdomen är ingen fröjd och det fick jag med rågat mått erfara när jag röjde opp vår gamla bostad till försäljning. Jag låg på knä för att tömma nedersta hyllan i ett skåp, och när jag försökte resa mig slant greppet om diskbänkskanten. Jag föll raklång på köksgolvet och när jag försökte resa mig upp gjorde det så ont i högerbenet att jag var tvungen att bli liggande. Med stor möda ålade jag mig till sängkammaren. Där ktånglade jag mig upp i en gammal länstol varifrån jag fick tag i mobilen som låg på fönsterbrädet och ringde till min för några veckor sedan pensionerade son och bad honom hjälpa mig. Bilen stod nämligen med öppna dörrar och nycklarna i framför trappan. Han kom, parkerade och låste bilen, sedan funderade vi en stund hur vi skulle sköta saker och ting i framtiden innan jag ringde efter ambulansen. Den kom under tio minuter och när jag berättade vad som hänt sade en av de två skötarna att nu bär det av till malmsjukhuset. FRAMME I Malm fick jag sjukhuskläder, smärtstillande spruta, blev röntgad och fick bädd och mat. Sedan kom en läkare som berättade att jag hade ett brått på lårbenshalsen som skulle åtgärdas följande dag på Tölö sjukhus. Följande morgon åkte jag ambulans till Tölösjukhuset och framme blev jag först coronatestad av en sköterska i full skyddsutrustning och när jag senare konstaterades smittofri hamnade jag i en röntgentunnel och efter det fick jag veta att jag skulle åtgärdas följande dag. Då fick jag först en massa sprutor beövningsmedel troligen i ryggraden, vilket var en mycket obehaglig upplevelse och sedan hamnade jag på operationsbordet. Där blev mitt lår uppskuret, benet borrat, hopskruvat och hopsytt. Jag kände hela tiden vad de höll på med, men det gjorde inte det minsta ont. Efter följande dags undersökningar fick jag veta att min mage hade tagit så illa upp av den rostfria skruven att kallbrandsrisk hotade i tjocktarmen och följande dag skulle jag åka ambulans till Hartmansjukhuset i Mejlans för fortsatta åtgärder. Min tjocktarm opererades bort och min tunntarm syddes ihop med ändtarmen. Sedan blev det slangmatning och blöjbyxor. Vi låg tre gubbar med samma fel i ett litet rum och sket turvis i byxorna. Vi luktade säkert mycket illa, men jag har lyckligtvis förlorat luktsinnet. JAG HADE hela tiden telefonkontakt med pojken som vittjade min post och när det var besöksförbud på sjukhuset så lämnade han in mina och frugans obetalda räkningar till avdelningens kansli. Jag skrev under bankgirona och han befordrade dem följande dag till banken. Det kändes fint att åter vara en aktiv medlem i samhället. Rehabiliteringen gick också framåt. Jag fick en personlig ferrariröd rollator och en käpp med gripklo, som var till stor hjälp när man skulle plocka upp någonting eller tex. ta på sig strumporna, och fick under terapeutens uppseende lära mig använda dem. När jag efter några dagar fick lov hann jag ibland tom. på vessat innan skiten hann komma i byxorna. Efter allt som allt tre veckors sjukhusvistelse fick jag slutligen åka hem med invataxi och ett paket mindre blöjbyxor i väskan. Eftersom jag hade tio veckor bilkörningsförbud efter olyckan fick pojken ännu sköta mina matoch medicinköp. Han kuskade mig också på besök till sjukhemmet där frugan bor och har förtjänat ett stort tack för alla sina insatser. JAG SKREV ovanstående reportagemässiga kåseri för att varna alla pensionärer för vad som kan hända om man ramlar omkull. Stöd er på rollator, käpp och ledstänger eller vad ni nu har till hands. Det är den bästa garantin till ett lyckligt pensionärsliv. Vi luktade säkert mycket illa, men jag har lyckligtvis förlorat luktsinnet.” Mitt lidandes historia Eläkeläinen 4/2020 19
  • Muuraustöissä Lappi, Suomi ja naapuri­ maatkin tulivat tutuiksi Asko Korhonen muurasi 80­vuotiaaksi asti. Eläkepäiviään hän viettää Keravalla. Pitkän, työntäyteisen elämän salaisuutena Korhonen pitää myönteistä elämänasennetta. TEKSTI MAILA HÖLTTÄ KUVAT RIITTA TÖRMÄNEN JA KORHOSEN ARKISTO Asko Korhonen muuraa. Asko Korhosen viimeisin talo sijaitsi Hyrylässä. Suomalaisten sodan jälkeen Tuulomaan rakentama sairaala Vanha talo Patunan kylästä 20 Eläkeläinen 4/2020