Tavoiteohjelma: Ikäystävälliseen Suomeen 4 | Kulttuuritalolla juhlitaan 4.12. 14 | Väriä pöytään syksyn sadosta 38 4/2019 | 12. syyskuuta 2019 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti |? www.elakelaiset.fi Voimaa ja elämyksiä kulttuurista Ulla-Leena Alpin suurimmat esikuvat löytyvät kirjallisuuden parista 28 Eläkeläisten näkökannat kuuluville 9
Eläkeläiset ry:n parhaita puolia on juuri tämä yhteisen hyvän rakentaminen ja se tapa jolla ihmiset siihen sitoutuvat. Näistä tuhansia ihmisiä kokoavista tilaisuuksista kiitos kuuluu talkoolaisille. Mikä voisi olla parempaa yksinäisyyden torjuntaa kuin yhdessä oleminen ja yhdessä tekeminen. Minusta Eläkeläiset ry:n juhlavuosi kiteytyy tässä. Iloa, lämpöä, yhdessäoloa, toinen toisiamme tukien ja muita huomioiden. Tästä on hyvä jatkaa syyskauden toimintaan ja kohti joulukuista ja 60-vuotispääjuhlaa. EläkEläisEt ry:n UUsi tavoiteohjelma sisältää kattavan paletin toimenpiteitä, joilla rakennetaan ikäystävällinen yhteiskunta. Demokraattisessa ja perusteellisessa järjestökäsittelyssä yhdessä jäsenistön kanssa laadittu ohjelma toimii järjestön edunvalvontatyön keskeisenä pohjana. Toimitimme ajankohtaisen ja tulevaisuuteen katsovan tavoiteohjelmamme esitykset myös kaikille eduskuntapuolueille ja Säätytalossa hallitusohjelmaa laatineille hallitusneuvottelijoille. Näkyykö eläkeläisten asia sitten uudessa hallitusohjelmassa? Antti Rinteen hallituksen monet tavoitteet ovat ikääntyneiden kannalta myönteisiä. Pienten eläkkeiden parantaminen, vanhustenhoivan henkilöstömitoitus, julkisia palveluita vahvistava sote-uudistus, vanhusasiamiehen viran perustaminen sekä ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma ovat hyvää, ikäystävällistä politiikkaa. Se mitä nyt vaaditaan kansalaisyhteiskunnalta – myös eläkeläisjärjestöiltä – on valppautta siinä, että hallitus myös toteuttaa hyvät lupauksensa täysimääräisesti. Korulauseet on tehtävä todeksi. EläkEläisEt ry AJAA tavoitteitaan yhteiskunnassa niillä keinoilla, mitä kansalaisjärjestöillä on: aloitteilla, lausunnoilla ja kannanotoilla. Koulutamme jäsenistöämme ja tarjoamme materiaaleja paikallisen vaikutustyön tueksi. Verkostoidumme yhteiskunnassa ja toimimme yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Tekeekö vaikutustyö järjestöstämme epäilyttävän ”lobbarin”? Lobbareilla on eroa. Vahva kansalaisyhteiskunta, joka ajaa ihmisten etua, vahvistaa demokratiaa, kun taas liike-elämän korostettu valta kaventaa sitä. Kuinka kävikään viime vaalikaudella Sipilän hallituksen sote-uudistukselle, kun yksityisen hoivabisneksen edut laitettiin etusijalle? Tuloksena oli huonoa, perustuslain vastaista lainsäädäntöä, joka olisi toteutuessaan hyödyttänyt lähinnä yritysten voitontavoittelua. Edellisen hallituksen olisi kannattanut kuunnella bisneksen sijaan kansalaisyhteiskunnan ja asiantuntijoiden ääntä. Toivotaan, että nykyinen hallitus on tässä suhteessa viisaampi. JAn koskimiEs päätoimittaja nopEAsti kUlUU kesä. Tuntuu, että vuosi vuodelta nopeammin. Mutta hienosti mahtui tähänkin kesään tapahtumia omassa porukassa. Eri puolilla maata on ollut mahdollisuus tavata ihmisiä ja nauttia hienoista ohjelmista. Kesällä juhlatkin ovat hieman kevyempiä, mutta ohjelma aina tasokasta. Paljon on nähty vaivaa, paljon harjoiteltu. Lopputuloksia voi vain ihailla. On aina yhtä hienoa nähdä esiintyjien ilo ja riemu kun ohjelma napsahtaa kohdalleen. Yleisön aplodit raikaavat ja hyvä mieli on kaikilla. Syytä varovaiseen toiveikkuuteen Kun nyt kesä mennyt on 4/2019 Kannen kuva Annina Mannila Valtuusto koolla 10 Seminaari pohti järjestötoimintaa muuttuvassa ympäristössä. Ikäystävällinen teko 11 Ehdotuksia vuoden ikäystävälliseksi teoksi otetaan vastaan. Verstaskausi käynnissä 12 Yhdistysverstaskoulutuksia jälleen tarjolla, varatkaa omanne. Ranskalaiset korot 24 Tanssipajassa nautittiin klassikoista. Pässit taas tien päällä 40 Kävelypässitkin suuntaava tkohti 60-vuotisjuhlia. Vakiot Kalevin kynästä 13 Kurssikalenteri 23 Runopysäkki 32 Tuula-Liina Varis 37 Tupakatta 41 Ristikko 47 sEnni JA sAfirA poimintA Korulauseet on nyt tehtävä todeksi.” pUhEEnJohtAJAltA mArtti korhonEn pääkirJoitUs ”Turhaan välähti ja turhaan sanoin ajatukseni ääneen.” Topi Berg Kirjeitä mummolasta -blogissa Lue blogejamme: www.elakelaiset.fi/blogit Tavoiteohjelma: Ikäystävälliseen Suomeen 4 | Kulttuuritalolla juhlitaan 4.12. 14 | Väriä pöytään syksyn sadosta 38 4/2019 | 12. syyskuuta 2019 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti |? www.elakelaiset.fi Voimaa ja elämyksiä kulttuurista Ulla-Leena Alpin suurimmat esikuvat löytyvät kirjallisuuden parista 28 Eläkeläisten näkökannat kuuluville 9 2 Eläkeläinen 4/2019
Xxxxx xxxxxx xxxxxxx Yleisö viihtyi Varkauden torilla, jossa käynnistettiin 8. kesäkuuta kolmen aluejärjestön juhla. JUhlAkEsä Xxxxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxxx xxxxxx xxxxxxxxxx. TUOMAS TALVILA Kesätapahtumat olivat menestys – Eläkeläiset ry:n juhlavuosi jatkuu 60-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä on juhlittu kevään ja kesän aikan ympäri maata. Alueelliset juhlat, seminaarija keskustelutilaisuudet sekä yhteislaulutapahtumat ovat koonneet väkeä, ilahduttaneet ja keskusteluttaneet, tehneet järjestöämme tunnetuksi ja houkutelleet myös uusia ihmisiä toimintaan mukaan. Syksyn kuluessa tapahtumien sarja jatkuu, ja huipentuu 4. joulukuuta Kulttuuritalolla Helsingissä järjestettävään koko päivän juhlaan. Näistä tapahtumista, menneistä ja tulevista, kerromme tämän lehden sivuilla 14–19. Tervetuloa mukaan! Eläkeläinen 4/2019 3
yhtEiskUntA E läkeläiset ry:n valtuusto hyväksyi 10.6. järjestölle uuden, monipuolisesti valmistellun Ikäystävälliseen Suomeen -tavoiteohjelman. Tavoiteohjelman perusta on se, että arvokas ja turvallinen ikääntyminen on jokaisen oikeus. Muina päälukuina käsitellään toimeentuloa, palveluita ja ikääntyneiden osallisuutta yhteiskunnan kehittämisessä ja demokraattisessa päätöksenteossa. Ohjelma esittää toimenpiteitä, joilla turvataan kaikille Suomessa riittävä toimeentulo, yhdenvertainen osallisuus ja yhteiskunnan läpileikkaava ikäystävällisyys. Ikääntymispolitiikka koskee kaikkia, sillä tämän päivän työikäiset ovat huomispäivän eläkeläisiä. Sukupolvien vastakkainasettelun sijaan tarvitaan sukupolvet yhdistävää toimintaa, jolla yhteiskuntaan luodaan edellytykset hyvälle ikääntymiselle. ohJElmAn vAlmistElUtyötä vetänyt Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö näkee ohjelmalla kaksi päätavoitetta. – Yhtäältä siihen on tiivistetty järjestömme keskeiset tavoitteet ja se idea, minkä takia olemme olemassa. Toisaalta saadaan jäsenistölle kätevästi käytettävä käsikirja siitä, mitä konkreettisia tavoitteita pyrimme ajamaan. – Yleinen lähtökohta ja yhteinen nimittäjä on: Ikääntyneiden ihmisoikeuksien turvaaminen. Tähän kytkeytyvät Kivistön mukaan sekä eläkepoliittiset tavoitteet, palvelujärjestelmän kehittäminen että se, miten eläkeläisen elinympäristöä voidaan kehittää ikäystävällisemmäksi. Viimeksimainittuun liittyy varautuminen haasteisiin, kuten digitalisaatioon tai ilmastonmuutokseen ja sen aiheuttamiin säiden ääri-ilmiöihin. sUUrin osA tavoitteista ja vaatimuksista kohdistuu yhteiskuntaan. Luonnollisesti eläkepolitiikka ja palvelujärjestelmä riippuvat hyvin paljon viranomaisja poliittisista päätöksistä. – Mutta emme ole unohtaneet myöskään itseemme kohdistuneita tavoitteita. Mitä annettavaa omalla järjestötoiminnallamme on ikääntyneiden elämänlaadun parantamiseen? Ja miten torjua yksinäisyyttä ja ikäsyrjintää ihan käytännön tilanteissa, Kivistö havainnollistaa. – Ohjelman ensimmäinen jakso esittelee yleiset tavoitteet ja keskeiset haasteet. Sitten seuraavat ydintavoitteet: edunvalvonta ja palvelujärjestelmän kehittäminen. Lopuksi keskitytään ikääntyneiden osallistumisen vahvistamiseen ja elinolosuhteisiin parantamiseen. Näistä palikoista ohjelma muodostuu. ikäystävällisEEn sUomEEn -ohjelma määrittelee ikääntymisen myönteiseksi voimavaraksi. Eliniän keskimääräinen piteneminen ja toimintakyvyn säilyminen aikaisempaa korkeampaan ikään ovat osoitus yhteiskuntapolitiikkamme onnistumisesta. Julkisessa keskustelussa saavutus tosin esitetään usein uhkana, joka varjostaa nuorison ja koko kansantalouden tulevaisuutta. Kalevi Kivistö huomauttaa, että puolentoista miljoonan eläkeläisen joukko on tietysti hyvin heterogeeninen joukko. – Suuri joukko varsinkin kaikkein ikääntyneimmistä tarvitsee hyvin intensiivistä hoitoa. Mutta entistä isompi joukko on hyvin toimintakykyisiä. He tukevat monella tavalla yhteiskunnan toimintaa – esimerkiksi seuraavia sukupolvia perhepiirissä. Ja kaikkinaisen vapaan kansalaistoiminnan yhtenä vahvuustekijänä on pidetty sitä, että on yhä enemmän toimintakykyisiä vanhuksia. tAvoittEEnA on ikäystävällinen Suomi. Ollaanko menossa oikeaan suuntaan? – Sekä että, Kalevi Kivistö pohtii. – Jos ajatellaan vanhuspalveluja, niin on hirveän suuria ongelmia, joihin törmättiin viime talvena. Näyttää siltä, että markkinaistumisen Arvokas ja turvallinen ikääntyminen on jokaisen oikeus Eläkeläiset ry:n uusi tavoiteohjelma Ikäystävälliseen Suomeen esittää toimenpiteitä, joilla turvataan kaikille Suomessa riittävä toimeentulo, yhdenvertainen osallisuus ja yhteiskunnan läpileikkaava ikäystävällisyys. teksti ja kuva tUomAs tAlvilA Yleinen lähtökohta ja yhteinen nimittäjä on: Ikääntyneiden ihmisoikeuksien turvaaminen. 4 Eläkeläinen 4/2019
Emme ole unohtaneet myöskään itseemme kohdistuvia tavoitteita. Mitä annettavaa omalla järjestötoiminnallamme on ikääntyneiden elämänlaadun parantamiseen? myötä laatuongelmat ovat kärjistyneet. – Toisaalta varsinkin vähän pidemmällä tähtäimellä katsottuna eläketurva on keskimäärin parantunut. Aina pitää tosin muistaa, mitä keskiarvot peittävät alleen. Hyvin suuri määrä ihmisiä joutuu sinnittelemään ihan minimillä ja köyhyysrajojen alapuolella. EU:n tiukempi köyhyysraja on suunnilleen tuhat euroa kuussa. Niinpä vähimmäiseläkkeen pitäisi olla vähintään sillä tasolla. Vaikka parannuksia on nyt tulossa, paljon jää vielä tehtäväksi tässäkin suhteessa. – Omat haasteensa tuo ilmastonmuutos ja sen heijastuminen vaikkapa asumiseen. Se edellyttää paremmin varusteltuja asuntoja jotka ovat esteettömiä ja joissa on sellaiset jäähdytysja lämmitysjärjestelmät, että säiden ääri-ilmiöihin voidaan varautua. Vanhimmat ihmiset ovat tässäkin haavoittuvimpia. Asuntojen varusteluun ja parannuksiin on saatava riittävästi tukea. Entä kuuluuko ikäihmisten ääni päätöksenteossa? – Entistä enemmän pitäisi rohkaista vanhempia ikäluokkia osallistumaan vaaleihin ja hakeutumaan julkisiin luottamustehtäviin. Muissa pohjoismaissa ollaan minusta tässä selvästi aktiivisempia kuin Suomessa, Kivistö sanoo. – On tietysti erittäin tärkeää, että nuoria sukupolvia tulee koko ajan mukaan päätöksentekoon. Mutta yhtä tärkeää on, että ikähaitari näkyy. Oma elämänkokemus tuottaa parhaimman tiedon siitä, minkälaisia tarpeita eri ihmisryhmillä on. – Myönteistä on se, että suurimmassa osassa kuntia toimii vanhusneuvosto. Niiden tosiasiallisia vaikutusmahdollisuuksia ja toimintaoikeuksia tulisi lisätä. Vielä ne ovat enemmänkin lausunnonantajia. – Ja minkälainen tuleva sote-järjestelmä tuleekaan olemaan, on tärkeää saada vanhusneuvostorakenne myös sote-alueille. EläkEläisEt ry:n Ikäystävälliseen Suomeen -ohjelman valmisteluprosessi oli huolellinen. – Keskustelua käytiin ja aineistoa kerättiin jäsenistöltä, mutta myös suurelta määrältä maan parhaita asiantuntijoita, Kivistö kiittää yhteistyötä. › Ikäystävälliseen Suomeen -ohjelma on lähetetty paikallisyhdistyksille ja aluejärjestöille yhdistyspostissa 27.8. › Ohjelma löytyy kotisivultamme www.elakelaiset.fi kohdasta Järjestö. › Painettu versio on tulossa loppuvuoden aikana. Eläkeläiset ry:n uuden tavoiteohjelman valmisteluprosessi oli huolellinen. – Aineistoa kerättiin jäsenistöltä, mutta myös suurelta määrältä maan parhaita asiantuntijoita, Kalevi Kivistö kiittää yhteistyötä. Eläkeläinen 1/2019 5
yhtEiskUntA E läkkeiden pienuus, hoivapalveluiden heikko laatu, yksinäisyys ja sote-palveluiden heikko saatavuus ovat iäkkäiden suurimmat ongelmat Suomessa. Tämä selviää Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n teettämästä, toukokuussa julkistetusta Huomisen kynnyksellä 2019 -tutkimuksesta, jonka toteutti Kantar TNS Oy. Haastatellut ovat 55–84-vuotiaita. Puolet (51 prosenttia) kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että eläkkeiden pienuus on suurin yksittäinen ongelma. Toiseksi nousee hoivapalveluiden laatu (38 %). Vastaajista peräti 95 prosenttia oli sitä mieltä, että hoivapalveluiden laaturikkomuksiin pitää puuttua nykyistä herkemmin. 81 prosenttia puolestaan totesi, että ikääntyneiden hoivapalveluiden laatu on luvattoman heikko. Eläkkeiden pienuus on ongelmallinen asia varsinkin vähemmän koulutettujen, maatalousyrittäjien, työntekijöiden ja työttömien mielestä. Korkeakoulututkinnon suorittaneista vain 27 % pitää eläkkeiden pienuutta suurimpana ongelmana, johtavassa asemassa työskentelevistä tai työskennelleistä 31 ja ylemmistä toimihenkilöstä 30 %. sAirAstUminEn JA liikuntakyvyn menettäminen ovat suurimmat ikääntyvien kokemat pelot. 79 prosenttia pelkää sairastumista ikääntyessään. Liikuntakyvyn menettäminen huolestuttaa kolmea neljästä (75 %). Läheisen kuolema (45 %) pelottaa selvästi useampaa kuin oma kuolema (15 %) ja taloudelliset murheet (40 %) enemmän kuin yksinäisyys (30 %). Kovinkaan moni ei pelkää kokevansa avioeroa, parisuhdehaasteita tai psyykkisiä ongelmia. Sellaisia ihmisiä, jotka eivät pelkää yhtään mitään, on silti aika vähän, vain viisi prosenttia. Yksin asuvat pelkäävät muita useammin yksinäisyyttä, omaa sairautta sekä liikuntakyvyn menettämistä. Puolison kanssa asuvia askarruttaa läheisen ihmisen (puolison) kuolema tai sairastuminen. Sosiaalinen hyväosaisuus heijastuu tuloksiin. Useimmat asiat pelottavat vähemmän koulutettuja enemmän kuin niitä, joilla on enemmän muodollista koulutusta. pElkoJEn JA ongelmien vastapainoksi tutkimus myös kertoo, että valtaenemmistö 55–84-vuotiaista kokee elämänsä suhteellisen onnelliseksi. Hyvin harva, vain muutama prosentti, tunnustaa olevansa lähes onneton. Mitkä sitten ovat onnellisuuden edellytyksiä? – Hyvä terveys ja toimivat ihmissuhteet, siihen lisäksi jotain mielekästä tekemistä. Siinä se sitten melkein on, kiteytti Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela Huomisen kynnyksellä -tutkimuksen julkistamistilaisuudessa. EEtU ry:n Huomisen kynnyksellä -kyselytutkimus tehdään kolmen vuoden välein, ensimmäinen julkaistiin vuonna 2007. Iästä riippumatta vastaajat olivat tuoreimmassakin tutkimuksessa sitä mieltä, että ikäihmisiä pidetään toisen luokan kansalaisina. Ikääntyneet arvioivat, ettei heitä pidetä voimavarana vaan lähinnä kulueränä, eikä heidän etuja oteta tarpeeksi huomioon päätöksenteossa. – Joka kerta sanoma on ollut yhtä selkeä. Ikäihmiset kokevat, ettei heitä kuunnella, Kantar-TNS Oy:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela selitti. 70 % vastaajista koki, että nuoruutta ihannoidaan liikaa. – Nuoruuden ihannointi on nyky-yhteiskunnalle hyvin selkeä tunnusmerkki. Enpä osaa sanoa, miten tätä voisi korjata. Vanhuus ei ole enää viisautta. nyt sElvitEttiin ensimmäistä kertaa älylaitteiden käyttöä ja sosiaaliseen mediaan osallistumista ikäihPienet eläkkeet ikääntyneiden suurin huoli Huomisen kynnyksellä 2019 -tutkimus: Ikääntyneet tuntevat edelleen olevansa toisen luokan kansalaisia. Valtaenemmistö kokee silti elämänsä suhteellisen onnelliseksi. Nuoruuden ihannointi on nyky-yhteiskunnalle hyvin selkeä tunnusmerkki Kantar TNS Oy:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela esitteli Huomisen kynnyksellä 2019 -tutkimusta julkistamistilaisuudessa 15.5. TU O M A S TA LV IL A 6 Eläkeläinen 4/2019
Vanhusneuvostot maakuntien vaikuttajiksi I käihmisten neuvola, digipalvelut, henkilökohtaiset palvelusuunnitelmat ja edunvalvontavaltuutukset nousivat heinäkuussa Porissa keskeisesti esille, kun Satakunnan Vanhusneuvoston edustajat tapasivat maakunnan kansanedustajia. Evästysja keskustelutilaisuudessa pohdittiin laajalti ikäihmisten edunvalvontaa ja vaikuttamista uuteen sote-valmisteluun. Hallitusohjelmassa mainittu vanhusasiavaltuutettu on hyvä avaus turvaamaan vanhusten tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua. Uusi palaveri kansanedustajien kanssa on tarkoitus järjestää syksyllä. Samaan tilaisuuteen osallistui myös maakunnallisen nuorisovaltuuston, Satanuva, edustajia. Satanuvan toiminta käynnistyi helmikuussa 2019. Maakunnallisen vanhusasiavaltuutetun toimen perustamista pohdittiin Satakunnassa reilut 10 vuotta sitten, jolloin Vasemmistoliiton maakuntavaltuustoryhmä teki asiasta aloitteen. Aloitetta valmisteltiin laajassa yhteistyössä hyvinvointialan toimijoiden kanssa. Vanhusasiavaltuutettu koettiin tarpeelliseksi, mutta kunnilta ei löytynyt sitoutumista kustannuksiin. Ulkopuolista rahoitusta haettiin mm. Raha-automaattiyhdistykseltä ja Tekesiltä. Ei saatu. Hyvä aloite kariutui rahapulaan. SENK eli Satakunnan eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta on toiminut Satakunnassa vuodesta 2005. Eläkeläisjärjestöt ehdottivat maakuntahallitukselle useita kertoja maakunnallisen vanhusneuvoston asettamista, mutta ehdotukset ’merkittiin tiedoksi’. Kun vanhusasiavaltuutettua ei saatu, SENK nosti vanhusneuvostoasian uudelleen neuvottelupöydälle. Vuonna 2010 saatiinkin aikaan myönteinen päätös. Huhtikuussa 2010 maakuntahallitus päätti asettaa vanhusneuvoston ja nimesi siihen jäsenet. Puheenjohtajaksi valittiin maakuntajohtaja. vAnhUsnEUvoston rAkEnnE muodostettiin hyvin yksituumaisesti. SENK:n tuolloiset neljä järjestöä saivat kukin varsinaisen ja varajäsenen paikan. Kuntien vanhusneuvostot nimesivät kolmesta seutukunnasta edustajansa. Lisäksi Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Länsi-Suomen Diakonialaitos nimeävät jäsenet. Maakuntahallitus nimeää samoin oman edustajansa. Pysyvän asiantuntijan paikka on annettu Satakunnan Vanhustuki ry:lle. Sihteerin osoittaa Satakuntaliitto. Tällaisella rakenteella on saatu toimiva, reagointiherkkä vanhusneuvosto. Samanlaista rakennetta SENK ehdotti lakisääteiselle vanhusneuvostolle aiemman sote-valmistelun yhteydessä. Nyt tämä rakenneasia pitää uudelleen nostaa keskusteluun. Vanhusneuvoston toimikausi vastaa kunnallisvaalikautta. Vanhusneuvosto on nimennyt asioiden valmistelua varten sihteerin tueksi ns. pientyöryhmän. Siinä on tällä hetkellä kaksi SENK:n edustajaa ja kolme muuta jäsentä. Työryhmä samoin kuin vanhusneuvostokin toimii vapaaehtoispohjalta eli kokouspalkkioita tai matkakorvauksia ei makseta. Satakuntaliitto osoittaa kokoustilat ja tarjoaa kokouskahvit sekä tarjoaa näkyvyyttä omilla nettisivuillaan. Vanhusneuvosto järjestää 1-2 seminaaria vuosittain. Pääsääntöisesti ne on suunnattu kuntien vanhusneuvostoille. Tarpeen mukaan järjestetään isoja yleisöseminaareja. Seminaarit ovat maksuttomia. Tilaja luennoitsijakustannuksista vastaa Satakuntaliitto. Uutena on otettu käyttöön vanhusneuvoston jäsenten jalkautuminen kuntiin. Tämän vuoden ja ensi vuoden kuluessa on tarkoitus vierailla kaikissa 17:ssa kuntien vanhusneuvostossa. Kierros käynnistettiin toukokuussa Säkylässä. Tällä pyritään saamaan esille niin vanhustenhuollon kipupisteitä kuin hyviä käytäntöjäkin. sAtAkUnnAn vAnhUsnEUvosto ei suinkaan ole tehnyt tarpeettomaksi SENK:n olemassaoloa. Aiempien neljän eläkeläisjärjestön lisäksi ovat mukana parin viime vuoden ajan olleet kristilliset eläkeläiset ja ruotsinkielinen eläkeläisjärjestö. Järjestöt kokoontuvat noin neljä kertaa vuodessa. Puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain. SENK:lle laadittiin viime vuonna esite, jota tänä vuonna päivitettiin. Sitä jaetaan yleisötapahtumissa, esim. tänä kesänä SuomiAreenassa, missä SENK:llä oli yhden päivän ajan kansalaistelttapaikka. SENK:n kokouksiin kutsutaan tarpeen mukaan asiantuntijoita. SENK ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin tekemällä esityksiä kansanedustajille ja muille keskeisille päättäjille ja vaikuttajille. Kannanotot saatetaan tiedotusvälineiden tietoon. Aktiivisesti reagoidaan monenlaisiin alueellisiin ja valtakunnallisiin strategiaja ohjelma-asiakirjoihin, joihin pyritään saamaan mukaan ikäihmisten tavoitteita ja näkökulmaa. mAAkUnnAllinEn vAnhUsnEUvosto toimii parhaimmillaan hedelmällisessä yhteistyössä kuntien vanhusneuvostojen kanssa. Samalla se toimii ikäihmisten äänitorvena. Nyt kun valmisteluaikaa tuli lisää on aktiivisesti syytä osallistua ja seurata valmistelun etenemistä. Erityisen tärkeää on eläkeläisjärjestöjen huolehtia siitä, että vanhusneuvostojen rakenne vahvistetaan sellaiseksi, että eläkeläisjärjestöillä on niissä keskeinen asema. Aiempi malli, jossa jäsenet piti valita kuntien vanhusneuvostoista olisi monilla alueilla johtanut epätasa-arvoisiin valintoihin. Lisäksi niistä olisi isommissa maakunnissa muodostunut mammuttimaisia toimielimiä. Aito osallistuminen ja vaikuttaminen edellyttää tänä päivänä ennen kaikkea ketteryyttä. tUUlA tElin › Kirjoittaja on Eläkeläisten Satakunnan Aluejärjestön edustajana Satakunnan Vanhusneuvostossa ja SENK:ssä. misten keskuudessa. Älypuhelinta käyttää useita kertoja päivässä 64 % haastatteluun osallistuneista. Pöytätietokoneita, kannettavia tietokoneita ja tabletteja käytetään vähemmän. Laitteesta riippuen 24–32 % vastasi käyttävänsä niitä päivittäin. Älylaitteita käytetään monipuolisesti, mutta eniten pankkipalveluiden (80 %) hoitamiseen ja tiedonhankintaan (75 %). Älylaitteiden käyttäjistä 37 % kertoi käyttävänsä säännöllisesti Facebookia. Toisella sijalla sosiaalisen median palveluista oli YouTube (36 %) ja kolmantena Wikipedia (28 %). Haastatelluista 55–59-vuotiaista 80 prosenttia kertoi käyttävänsä älypuhelintaan useita kertoja päivässä, kun vastaavasti 80–84-vuotiaista 28 prosenttia teki näin. Nuoremmissa ikäryhmissä älylaitteilla oli selvästi enemmän käyttötarkoituksia. Huomisen kynnyksellä 2019 -tutkimuksen aineisto kerättiin maalis-huhtikuussa 2019. Tutkimukseen osallistui 996 henkilöä. Haastatellut edustavat hyvin maamme 55–84-vuotiaita, poissuljettuna Ahvenanmaa. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on 3,1 % suuntaan ja toiseen. hAAstAtEllUiltA kysyttiin mm. näkemyksiä ikääntymisestä, onnellisuudesta ja sen osatekijöistä, peloista ja toiveista, eläkeläisjärjestöistä, luottamuksesta eri instituutioita kohtaan ja ikäihmisten asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa. Vastaajilta kysyttiin, mihin asioihin eläkeläisjärjestöjen tulisi erityisesti keskittyä. Tärkeimmiksi mainittiin sosiaalija terveyspalvelujen turvaaminen, eläkeläisten verotus ja heidän eläke-etujensa turvaaminen. Tiedon saaminen eläkeläisiä koskevista asioista oli tärkein eläkeläisjärjestöjen tarjoama jäsenetu. Runsas viidennes vastaajista oli ollut mukana eläkeläisjärjestöjen toiminnassa. Pääosa vastaajista toivoi eläkeläisjärjestöilta enemmän aktiivisuutta ja ärhäkkyyttä edunvalvonnassa. tUomAs tAlvilA › Huomisen kynnyksellä 2019 -tutkimus löytyy osoitteesta www.eetury.fi Eläkeläisjärjestöjen tärkeimmiksi tehtäviksi mainittiin sosiaalija terveyspalvelujen turvaaminen, eläkeläisten verotus ja heidän eläkeetujensa turvaaminen EdUnvAlvontA Maakunnallinen vanhusneuvosto toimii parhaimmillaan hedelmällisessä yhteistyössä kuntien vanhusneuvostojen kanssa
EdUnvAlvontA ”Sairauksien ennalta ehkäiseminen on yhteisiä verovaroja säästävää yhteiskuntapolitiikkaa” Aimo Röpetti kiittelee ikäihmisten, pieneläkeläisten, työttömien ja vammaisten asioiden kohentamisen kirjaamista hallitusohjelmaan. –EtElä-kArJAlAn sosiAAlija terveyspiirin (Eksote) tarjoamista sosiaalija terveyspalveluista on valtaosalla ihmisistä hyviä kokemuksia. Lääkärien vastaanottoajat täsmäävät, eikä lääkärille tarvitse jonottaa pitkiä aikoja. Toiset lääkäriajat on viruneet, koska tällä alueella on todellinen pula lääkäreistä. Edes rahalla ei tahdo tänne saada lääkäreitä houkuteltua. Eläkeläiset ry:n Kaakkois-Suomen Aluejärjestön puheenjohtaja Aimo Röpetti pitää nykyistä sosiaalija terveysalan tilannetta kestämättömänä. Yle uutisoi elokuun alussa, että Eksote on kesän aikana tarjonnut työntekijöilleen mahdollisuutta pitää palkatonta virkavapaata, jos se onnistuu ilman sijaisen palkkaamista. Hyväksytyistä 70 työntekijän vapaapäivistä on kertynyt 30 000 euron säästöt. Tämä on ollut Eksoten yksi keino paikata kehnoa taloustilannettaan. Röpetti muistuttaa, että yhteiskunta maksaa yhteisesti kerätyillä verorahoilla lääkärikoulutuksen. – Olisiko tulevaan suureen sote-uudistukseen asetettava vastavalmistuneille lääkäreille vaatimus yhteiskuntapalveluvastuusta. Valmistumisen jälkeen heidän tulisi työskennellä tietty vuosimäärä julkisessa terveydenhuollossa, ennen kuin voisivat siirtyä yksityisten terveysfirmojen palvelukseen. Lääkärit ovat hanakoita jatko-opiskeluun. Myös hyvät mahdollisuudet jatko-opiskeluun voisi olla sidoksissa tähän yhteiskuntapalveluun. Nyt tarvittaisiin pitkäaikainen yhteiskuntasopimus Röpetin mukaan puolueiden suoranainen velvollisuus on solmia pitkäaikainen, useamman vaalikauden yltävä yhteiskuntasopimus siitä, miten esimerkiksi ikäihmisten palveluissa ilmenevät ongelmat ratkaistaan kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. –Hyvinvointivaltiota on ruvettava rakentamaan parlamentaarisesti ja suunnitelmallisesti, kuten hyvinvointivaltiota rakennettiin 1960–80 -luvuilla. Röpetti muistuttaa, että EU:n määrittelemä köyhyysraja on 1 200 Hyvinvointivaltiota on jälleen ryhdyttävä rakentamaan parlamentaarisesti ja suunnitelmallisesti. euroa kuukaudessa. – Tämän mukaan on aluksi sote-uudistuksessa myös päätöksiä tehtävä. Nykyisessä systeemissä ei ole mitään järkeä, jossa toinen käsi antaa ja toinen ottaa, kun terveydenhuollon palvelumaksut ja lääkekulut jatkuvasti nousevat. Mielestäni EETUn tehtävä on esitellä nämä lähtökohdat päättäjille. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön ( joista Eläkeläiset ry on yksi) yhteistoimintaorganisaatio, joka keskittyy edunvalvontaan. Kela mukaan soteuudistukseen Röpetti linjaa, että kaikkien puolueiden on pidettävä jatkossa nykyistä paremmin pienituloisten puolta. -Minun vaatimaton näkemykseni on, että ongelmien ja sairauksien ennalta ehkäiseminen on järkevää ja yhteisiä verovaroja säästävää yhteiskuntapolitiikkaa. Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana yhteiskuntapolitiikka on ollut ongelmien paikkailua ja epätoivoisia jälkikäteishoitoyrityksiä. – Kela pitää saada mukaan kokonaisvaltaiseen sote-uudistukseen. Kelan pitää saada lisää henkilökuntaa opastamaan kansalaisia, mitä oikeuksia kansalaisilla on saada erilaisia etuuksia kulloisessakin elämäntilanteessaan. Tällä hetkellä kansalaisella on kymmeniä mahdollisuuksia saada Kelalta erilaisia etuuksia, jos osaa vain niitä hakea. Näin totesi perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru. – Mutta jos ikäihmisellä ei ole nettiä, eikä kukaan ole häntä neuvomasyhtEiskUntA – Hyvinvointivaltiolle on luotava parlamentaarisesti kestävä suunta, kuten 1960-80 -luvuilla hyvinvointivaltiota rakennettaessa, Aimo Röpetti sanoo Saimaan kanavan rannalla. 8 Eläkeläinen 4/2019
sa, niin etuudet jäävät hakematta ja saamatta. Kelan periaatteena ei voi olla, että sitä saat mitä osaat pyytää, etkä yhtään enempää. Se ei ole demokratiaa. Röpetti kysyykin, kuka nämä edellisten hallitusten suureen ääneen vaatimat budjettisäästöt on maksanut. – Tietenkin työttömät, eniten sairastavat ikäihmiset, vammaiset, vajaatyökykyiset, vanhukset, pieneläkeläiset. Siksi yli vaalikausien ulottuva yhteiskuntasopimus, johon eduskunnassa sitoutuisivat kaikki puolueet, on myös yhteiskuntavastuun edellytys. – Lisäksi on selvitettävä, mihin esimerkiksi vastavalmistuneet sairaanhoitajat ja lähihoitajat katoavat, kun he eivät valmistuttuaan tule julkisen terveydenhuollon palvelukseen? Ihmisen on päästävä siihen työhön, mihin hänet koulutetaan. Työntekijäja työnantajaliittojen tulisi sopia pitempiaikainen sopimus, jolla nostettaisiin alan palkkatasoa ja arvostusta. Ja yhteiskunnan eli meidän veronmaksajien on siedettävä ja hyväksyttävä terveysja sosiaalialan palkankorotukset, jotta lisää käsiä saadaan julkiseen terveydenja vanhustenhoitoon. Silloin myös julkiset sote-palvelut paranevat ja siitä hyödymme me kaikki, eikä vain harvat ja valitut. Teknologian oltava ikäihmisille käyttökelpoista Röpetin mukaan myös Kaakkois-Suomessa kotihoito on iso ongelma, johon tarvittaisiin paljon lisää työntekijöitä. – Ei voi olla niin, että vanhusta piipahdetaan kotona vain hätäisesti katsomassa. On paljon vanhuksia, joiden paikka on muualla kuin kotona. Myös hoitokodeissa on paljon vanhuksia, joiden paikka olisi jo vuodeosastolla. – Ihmisen oikeus on saada olla oikeassa hoitopaikassa ja saada oikeaa asianmukaista hoitoa. Teknologiaa voidaan käyttää apuna, mutta teknologian on kotihoidossa oltava sellaista, että vanhus osaa sitä käyttää ja ymmärtää sen käyttötarkoituksen. Röpetti huokaa, että onneksi Rinteen uusi hallitus on ainakin alkumetreillä muuttamassa politiikan suuntaa siten, että se on huomannut Suomessa olevan yli 1,5 miljoonaa eläkeläistä, ja yli satatuhatta pieneläkeläistä, jotka tarvitsevat pikaista apua. – Mielestäni hyvä alku uudelle hallitukselle ja eduskunnalle on se, että ikäihmisten, työttömien ja vammaisten asioiden kohentaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Rinteen hallituksen ohjelmassa on siis ainakin vielä eväitä näiden esittämieni toiveiden toteuttamiseksi. Mihin aktiivisuus katoaa eläkkeelle jäädessä? Aimo Röpetti sanoo ihmetelleensä pitemmän aikaa, miksi kauan ammattiliitoissa toimineet aktiiviset luottamushenkilöt eivät jatka eläkkeelle siirryttyään edunvalvontaa eläkeläisjärjestöissä. – Minusta eläkeläisenä edunvalvonta on tärkeää sekä itsensä että lasten tulevaisuuden kannalta. Olen melko vakuuttunut, että nyt eläkkeelle siirtyvien lapsilla eläkkeet ovat 20–30 vuoden kuluttua yhtä pienet kuin suurimmalla osalla meistä nykyeläkeläisistä. Eli suurin osa eläkeläisistä on edelleen yhtä tiukoilla kuin nykyäänkin. – Eläkeläisten edut eivät hevin parane eikä indeksejä muutella ilman eläkeläisiltä itseltään tulevaa kovaa painostusta. Yhteistä venettä pitäisi soutaa yhdessä samaan suuntaan, niin ammattiliittojen kuin eläkeläisjärjestöjenkin. Ei palkansaajuus tai työläisyys lopu, kun eläkkeelle jää. Joulukuussa täysi bussilastillinen Kulttuuritalolle Outokummussa syntynyt ja kasvanut Aimo Röpetti teki Helsingissä putkiasentajan töitä vuosina 1964– 82. Lappeenrantaan hän siirtyi vuonna 1982 Rakennusliiton aluetoimitsijaksi ja jäi eläkkeelle vuonna 2007. Hän on Eläkeläiset ry:n hallituksen varajäsen. – Kaakkois-Suomesta meitä lähtee joulukuun neljäntenä päivä täysi bussilastillinen Kulttuuritalolle Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhliin. Kotkan yhdistyksestä kymmenkunta henkeä esiintyy isossa liikuntaesityksessä, Aimo Röpetti sanoo. JUhA drUfvA miksi EläkEläisJärJEstöJä on niin monta? Tähän kysymykseen törmää eläkeläistoiminnassa usein. Suomen vanhimman valtakunnallisen eläkeläisjärjestön Eläkeläiset ry:n lisäksi valtakunnallisia eläkeläisjärjestöjä ovat Eläkeliitto ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Kansallinen senioriliitto ry, Kristillinen Eläkeliitto ry sekä ruotsinkielinen Svenska Pensionärsförbundet rf. Eläkeläisiä on Suomessa kohta 1,5 miljoonaa, mikä on yli neljäsosa Suomen väestöstä. Näin suureen joukkoon mahtuu monenlaisia ihmisiä eri taustoista ja myös erilaisia näkemyksiä. Keskeisin yhdistävä tekijä heillä on elämänvaihe ja iän mukanaan tuomat haasteet ja erityispiirteet elämässä. Moni eläkeläinen toimii eläkeläisjärjestöissä. Eläkeläisten ”järjestäytymisaste” ei kuitenkaan ole läheskään yhtä korkea kuin työssäkäyvillä. Valtakunnallisiin eläkeläisjärjestöihin kuuluu yhteensä noin 300 000 ihmistä. Monet eläkeläiset kuuluvat myös useampaan kuin yhteen järjestöön. Työllisiä on Suomessa noin 2,7 miljoonaa. Ammattijärjestöjä on lukemattomia, ja työntekijöiden keskusjärjestöjäkin kolme: SAK, STTK ja Akava. Yrittäjiä puolestaan on reilu neljännesmiljoona. Myös yrittäjien, yritysten ja työnantajien etujärjestöjä on monia. Sama järjestöjen moninaisuus koskettaa oikeastaan koko kansalaisjärjestökenttää. Yhdistysten luvatussa maassa ei siis pitäisi kenellekään tulla yllätyksenä se, että puolentoista miljoonan eläkeläisen etuja ajamassa on useita järjestöjä, kukin omista näkökulmistaan ja lähtökohdistaan. EläkEläisJärJEstöillä on myös yhteisiä intressejä. Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt ovat muodostaneet yhteisiä tavoitteitaan ajamaan Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUn, jonka kautta tehdään suuri osa eläkeläisjärjestöjen valtakunnallisesta edunvalvonnasta. EETU antaa lausuntoja lakihankkeisiin ja valtion talousarvioon, edustaa eläkeläisiä erilaisissa työryhmissä ja toimielimissä ja ylläpitää yhteyksiä päätöksentekijöihin. EETU teettää myös kansalaisten mielipiteitä luotaavia kyselyitä päätöksenteon tueksi sekä järjestää keskustelutilaisuuksia ja seminaareja, kuten vuotuisen eläkeläisparlamentin. EETUn yhteisiä tavoitteita ovat muun muassa eläkeläisköyhyyteen puuttuminen, yhteiskunnan digitalisaation mukanaan tuomat haasteet ikäihmisille, monet vanhustenhoivan kysymykset sekä eläkeläisten demokraattisten vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen esimerkiksi vanhusneuvostojen kautta. Näiden kysymysten parissa riittää valtavasti työsarkaa. EETUssa päätöksenteko tehdään konsensuksella. Joskus ei yksimielisyyttä järjestöjen kesken löydy, ja silloin on hyvä, että eri eläkeläisjärjestöt voivat tuoda itsenäisesti omat näkökantansa esille. Tämä ei tarkoita, että eläkeläisjärjestöt riitelisivät keskenään. Päinvastoin, näin voimme erottavien kysymysten sijaan yhdessä keskittyä niihin asioihin, jotka meitä yhdistävät. Demokratiaan kuuluu kansalaisjärjestöjen moniäänisyys. Laaja järjestökenttä on merkki toimivasta ja aidosti kansalaislähtöisestä demokratiasta. Moniäänistä eläkeläisjärjestöjen joukkoa enemmän pitäisikin olla huolissaan silloin, jos eläkeläisiä edustaisi joka tilanteessa vain yksi järjestö ja yksi mielipide. Eläkeläisten näkökannat kuuluville näkökUlmA JAn koskimiEs Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja. Demokratiaan kuuluu kansalaisjärjestöjen moniäänisyys Eläkeläinen 4/2019 9
JärJEstö E läkeläiset ry:n valtuusto piti toisena kokouspäivänään 11.6. seminaarin, jossa pohdittiin muun muassa järjestötoimintaan osallistumisen muutoksia. Valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö totesi avausesityksessään, että yleisellä tasolla osallistumisaktiivisuus näyttäisi laskevan. Tilastojen valossa kansalaisyhteiskunta rapautuu, sen vetovoima ja mahdollisuudet heikentyvät. Toisaalta esimerkiksi monet sosiaalija terveysalan järjestöt ovat kasvattaneet jäsenmääräänsä. Koko järjestökenttää rapautuminen ei siis koske, Kivistö huomautti. –Osallistumisen muodot myös muuttuvat, eivätkä uudet tavat välttämättä näy tilastoissa. Tätä kautta voi kehityksestä tulla liiankin pessimistinen kuva. Sukupolvien erot osallistumisessa ovat selvät. –Kaikkein korkein järjestöaktiivisuus on vähän yli viisikymppisillä, ennen eläkkeelle siirtymistä. Toiseksi korkein aktiivisuus on eläkeikäisillä. Ikätilastoissa Kivistö näki sekä uhkan että mahdollisuuden. –Jos nuoret polvet eivät opi osallistumaan, perinne uhkaa katketa. Toisaalta, kun suuret ikäluokat ovat siirtyneet ja siirtymässä eläkkeelle, se antaa uusia mahdollisuuksia eläkeläisjärjestöjenkin jäsenhankintaan. EläkEläisEt ry:n aluetyön suunnittelija Anna Eskola alusti yhdistysten tilanteesta muuttuvassa ympäristössä. Hänkin nosti esiin sen, että erilaisia osallistumisen tapoja on lukuisia. – Ei kannata luoda turhaa muuria eikä jumiutua siihen, mikä meidät erottaa. Keskitytään asioihin, jotka yhdistävät. Silloin voimme paremmin rakentaa yhteistä maailmaa. –Maailman muutokset ja tulevien eläkeläisten toiveet kannattaa yhdistyksissä ottaa huomioon. Ei suljeta ovia sellaisilta ihmisiltä jotka olisivat valmiita tulemaan mukaan. m o n i k U l t t U U r i s U U s t y ö n sUUnnittEliJAn Eva Rönkön aiheena oli Ikääntymispolitiikka ja yhdenvertaisuus. – Emme ole normimummoja ja Valtuuston seminaarissa valotettiin järjestötoimintaa muuttuvassa ympäristössä -pappoja, vaan hyvin monenkirjavia ihmisiä – eri-ikäisiä, erilaisista taustoista tulevia, ajatteluja toimintatapamme ja kykymme saattavat olla hyvinkin erilaisia, erilainen etninen tausta, koulutus, varallisuus. Kuitenkin esimerkiksi hyvinvointipalvelut on rakennettu aika paljon ajatellen normimummoja ja pappoja. Omia vähemmistöjämme – esimerkiksi romaneja – ei palvelujen rakentamisessa ole otettu kovin hyvin huomioon. –Samaan aikaan meille on muuttanut yhä enemmän ihmisiä Suomen ulkopuolelta, ja hekin ikääntyvät. Kotouttamispalveluissa ajatellaan pääosin työikäisiä eikä etsitä eikä löydetä iäkkäitä, ulkomaalaistaustaisia ihmisiä. Yhdenvertaisuuskysymyksiä käsitellään Eläkeläiset ry:n Moninaisuus ja yhdenvertaisuus -oppaassa. Opasta voi tiedustella Eläkeläiset ry:n toimistolta. Sähköinen versio löytyy koyisivultamme www.elakelaiset.fi kohdasta Monikulttuurinen toiminta Jyväskylän kAUpUnginhAllitUksEn varapuheenjohtaja Eila Tiainen käsitteli kansalaisvaikuttamisen kanavia. –Ikäihmisten asioita on uutisoinnissa aika vähän ja aika vähän kuullaan ikäihmisiä heidän omissa asioissaan. Millä tavalla saadaan julkisuutta kunnan päätöksenteossa? Miten saada tässä kilpaillussa maailmassa oma viesti esille tiedotusvälineiden ja päätöksentekijöiden kuuluviin. Tiainen kehotti järjestöä ja yhdistyksiä kirkastamaan oman sanomansa ja brändinsä. –Keitä me olemme? Keitä ovat eläkeläiset, mitkä ovat heille tärkeitä asioita, mistä halutaan viestiä. Viestinnän täytyy olla päämäärätietoista toimintaa jossa otetaan huomioon kohderyhmä, viesti, oikeat kanavat ja ajankohta. tUomAs tAlvilA Valtuuston seminaarissa pohdittiin järjestötoiminnan muuttuvia muotoja. Osallistumisen muodot muuttuvat, eivätkä uudet tavat välttämättä näy tilastoissa. TU O M A S TA LV IL A Eläkeläiset ry:n valtuusto oli koolla Varkauden Kuntorannassa 10.–11. kesäkuuta. Kokous käynnistettiin laululla Arvon mekin ansaitsemme. 10 Eläkeläinen 4/2019
Ikäystävällinen kunta -kampanja Valtuuston kannanotto: Hallituksella ainekset rohkeaan ikääntymispolitiikkaan Eläkeläiset ry:n tavoitteena on kannustaa Suomen kuntia liittymään Maailman terveysjärjestö WHO:n ylläpitämään ikäystävällisten kuntien verkostoon (Age Friendly Cities and Communities). Tavoitteen edistämiseksi Eläkeläiset ry:n valtuusto päätti kokouksessaan 10.6.2019 kehottaa paikallisyhdistyksiä aloitteellisuuteen ja lähestymään asiassa omia kuntiaan. Järjestö on laatinut tämän tueksi aloitemallin, joka on lähetetty yhdistyksille yhdistyspostissa 5.9. Mallipohjaa voi täydentää omaa kuntaa koskevilla perusteluilla. Mallipohja on myös saatavissa sähköisessä muodossa järjestön nettisivuilta kohdasta Aineistoa yhdistyksille. Etsitään ikäystävällisiä tekoja! Eläkeläiset ry kannustaa ”ilmiantamaan” tahoja, jotka ovat teoillaan vuoden mittaan edistäneet ikäystävällistä Suomea. Ehdotusten perusteella Eläkeläiset ry valitsee vuoden ikäystävällisen teon, joka palkitaan joulukuussa Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa Helsingissä. Hyvistä esimerkeistä kerrotaan Eläkeläinen-lehdessä. Vuoden ikäystävällisen teon valinnalla Eläkeläiset ry korostaa sitä, että väestön ikääntyminen edellyttää koko yhteiskunnalta ajattelutapojen muutosta ja uusia valmiuksia. Ikäihmisten osallisuus, demokraattiset vaikutusmahdollisuudet, palvelut, asuminen ja liikkuminen ovat esimerkkejä asioista, joissa ikäystävällisyys on tulevaisuudessa yhä merkityksellisempää. Ikäsyrjintä ja ikäsyrjäytyminen on estettävä. Ikäystävällisessä teossa kyse voi olla suurista tai pienistä, mutta esimerkillisistä teoista, joilla ikäihmisistä ja heidän osallisuudestaan pidetään huolta. Ehdottaa voi niin julkisen sektorin, yritysten, järjestöjen ja vapaaehtoisten, kuin yksittäisten ihmisten tekoja. Ehdotuksia perusteluineen voi jättää Eläkeläiset ry:lle postitse tai sähköpostitse osoitteeseen elakelaiset@elakelaiset.fi 30.10.2019 mennessä. ” Hallitusohjelmassa on ainekset rohkeaan ikääntymispolitiikkaan. Siihen on kirjattu monia eläkeläisten vaatimuksia, kuten pienten eläkkeiden korotus, hoitajamitoitus, vanhusasiainvaltuutettu ja ikäystävällinen asuntopolitiikka ja kotitalousvähennyksen etuuden ulottaminen myös pienituloisimmille. Ohjelman henki on täysin toinen kuin edellisellä hallituksella, joka heikensi ikääntyneiden toimeentuloa ja aiheutti suurta epävarmuutta yhdenvertaisten julkisten palveluiden tulevaisuudesta. Nyt tarvitaan rohkeutta näkemysten toteuttamiseen, uudistaminen ei saa jäädä puolitiehen. Ikääntyminen on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa. Hallituksen kaavailema uusi ikäohjelma voi toimia uuden ajattelun käynnistäjänä. Kun lainvalmistelu tehdään huolella, vaikutukset arvioiden ja asiantuntijoita laajasti kuunnellen, saadaan hyvää lainsäädäntöä ja myönteistä kehitystä. hAllitUs lUpAA pieniä eläkkeitä saaville käteen jääviin kuukausituloihin 50 euron korotuksen. Korotuksen tulee olla alku eläkeläisjärjestöjen vaatimalle laajalle eläkeläisköyhyyden torjuntaohjelmalle. Eläkeläiset ry vaatii, että kenenkään ei tulisi joutua elämään köyhyysrajan alittavilla alle 1000 euron kuukausituloilla. Hallitus lupaa myös selvittää pienten työeläkkeiden saajien asemaa. Tämä on tärkeää, sillä nimenomaan pienen työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhdistelmää saavat ovat toimeentulossa väliinputoajia. He ovat myös työelämän muutoksen myötä kasvava joukko. Kotitalousvähennys uudistuu niin, että myös ne, joilla ei tulojen pienuuden vuoksi tule vähennettävää veroa, tulisivat saamaan etuuden suorana avustuksena. Tätä eläkeläisjärjestöt ovat yhdessä vaatineet. Rohkeutta tarvitaan nyt sote-uudistuksen toteuttamiseen julkiset palvelut edellä. Edellisen hallituksen markkinamalli laajoine yksityistämisineen on unohdettava. On pikaisesti tartuttava terveyskeskusten jonojen purkamiseen, vanhusten hoiva on saatava kuntoon ja säädettävä lailla riittävä hoitajamitoitus. Samalla olisi tehtävä periaateratkaisu siitä, että voitontavoittelua vanhustenhoivassa rajoitetaan. myöntEistä on myös ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma. Entistä iäkkäämmät ja huonokuntoisemmat ihmiset asuvat kotona ja tarvitsevat tukea elämän laadun varmistamiseen. Kotien kunnostamista esteettömiksi, turvallisiksi ja terveellisiksi on luvattu lisätä. Yhteisöllisen asumisen kehittäminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia ikääntyvien asumisen kehittämiseen turvalliseksi ja virikkeelliseksi. Selvää on, ettei kaikkia lupauksia voi toteuttaa saman tien, vaan edetään pienin askelin. Kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan on nyt vahdittava, etteivät lupaukset jää puolitiehen. EläkEläisEt ry:n vAltUUsto 10.6.2019 › Kunta voi osoittaa sitoutumista ikäystävällisyyteen liittymällä Maailman Terveysjärjestö WHO:n ikäystävällisten kuntien verkostoon (Age Friendy Cities and Communities). › Verkostoon liittyminen ei synnytä kunnalle suoria velvoitteita. Kunta määrittelee itse, kuinka se toteuttaa ikäystävällisyyttä. WHO:n verkosto voi kuitenkin arvioida verkostoon liittyneitä kuntia tiettyjen kriteereiden pohjalta. › Suomen kunnista verkostoon ovat jo liittyneet Tampere ja Kuopio. Vaasassa ja Keravalla valtuusto on suhtautunut myönteisesti vuonna 2018 tehtyihin aloitteisiin. › Tampereella ikäystävällisyys näkyy esimerkiksi säännöllisinä terveystarkastuksina, iäkkäiden äänestysja osallistumisaktiivisuutena, kahtena kunnallisena vanhusasiamiehenä sekä erilaisina ikääntyneiden neuvontaja palvelupisteinä. Ikäystävällisten kuntien verkosto Ehdotusten perusteella Eläkeläiset ry valitsee vuoden ikäystävällisen teon. – Nyt tarvitaan rohkeutta näkemysten toteuttamiseen, uudistaminen ei saa jäädä puolitiehen, Eläkeläiset ry:n valtuuston kannanotto evästi maan uutta hallitusta. Eläkeläinen 4/2019 11
JärJEstö Milloin olette viimeksi pysähtyneet pohtimaan yhdistyksenne toimintaa? Näppärä tapa ottaa aikaa yhteiselle ideoinnille, on yhdistysverstaan järjestäminen. Yhdistysverstaat ovat tiiviitä koulutuksia, joiden aikana osallistujat pääsevät suunnittelemaan yhdistyksen omaa toimintaa. Tarkat sisällöt muotoutuvat osallistujien toiveiden perusteella. Verstaalle on hyvä varata noin neljä tuntia. Ihanteellinen osallistujamäärä on noin 8–15 henkeä. Yhdistysverstaisiin voi osallistua esimerkiksi johtokunnan edustajia, harrastusryhmien vetäjiä tai muutoin vain yhdistyksen kehittämisestä kiinnostuneita henkilöitä. Yhdistysverstaiden vetäjänä toimii Eläkeläiset ry:n aluetyön suunnittelija Anna Eskola. › Kiinnostuitko? Ota yhteyttä ja kutsu verstas omaan yhdistykseesi: Aluetyönsuunnittelija Anna Eskola, 044 751 1031, anna.eskola@elakelaiset.fi Syksyn yhdistysverstaskausi on pyörähtänyt käyntiin yhdistysvErstAAt Ulvilan Eläkeläiset ideoi monipuolisesti yhdistyksen jäsenhankintaa, suunnitteli ulkoiluretkiä ja keräsi uusia vaihtoehtoja asiantuntijaluennoitsijoista. Hangossa järjestetyssä yhdistysverstaassa osallistujat miettivät muun muassa perinteisiin kuuluneen askartelutoiminnan jalostamista sellaiseksi, että askartelulla voisi ilahduttaa entistä useampia ihmisiä. Lisäksi tilaisuudessa mietittiin yhdistykselle sopivia liikuntaohjaajia ja -muotoja. 12 Eläkeläinen 4/2019
vinkkipAnkki työAikoJA mUistEllEssA selailin opetusministeriön historiaa. Kirjan sivuilla on hauska kuva opetusministeriön pikkujoulusta 1950-luvulta. Mukana oli koko poppoo, yhteensä parikymmentä henkilöä. Vielä 60-luvun alussa ministeriössä oli 22 virkamiestä, neljä vuosikymmentä myöhemmin (2006) heitä oli jo 350. Kehitys oli samanlainen koko valtionhallinnossa. Valtioneuvoston virkamieskunta kymmenkertaistui 1940-luvun lopun muutamasta sadasta 90-luvulle tultaessa noin 6 000:een. Taustalla on ollut valtion muuttuminen vain turvallisuustehtäviä hoitavasta ”yövartijavaltiosta” hyvinvointivaltioksi, jonka tehtävät ovat moninkertaistuneet. 50-luvulla poliittisista avustajista ei ollut tietoakaan. Mahdettiinko heitä tarvitakaan, koska esim. opetusministeriön kansliapäällikkö Arvo Salminen oli samaan aikaan kokoomuksen puheenjohtaja ja kansanedustaja. Ainakin yhden tahon poliittiset intressit tulivat viranhoidon ohella valvotuiksi. 1970-luvulla tilanne alkoi muuttua. Perinteisesti vain pääministerillä oli poliittinen sihteeri. 70-luvun alussa ministeriryhmät saivat poliittista luottamustaan nauttivan sihteerin, ja pian sen jälkeen jokainen ministeri sai sellaisen. Poliittisen valtiosihteerijärjestelmän perustaminen lisäsi heidän määränsä samalla kun ministerin mukana tulevien – ja hänen kanssaan lähtevien –erityisavustajien määrä on kasvanut. onko sittEn ministerien molempien avustajaryhmien – virkamieskunnan ja poliittisten avustajien – määrän kasvu ollut perusteltua? Välillä on paheksuttu hallinnon paisumista, nyt on muotia paheksua sitä, että myös poliittista ohjausta pyritään tehostamaan. Vastausta haettaessa on hyvä muistaa hyvän hallinnon perusteet. Parlamentaarisessa systeemissä hallinto toteuttaa niitä arvoja, joille kansa on vaaleissa antanut tukensa. Tässä onnistumista arvioi eduskunta antaessaan hallitukselle luottamuksen tai evätessään sen. Ministeri ja hänen poliittisesti nimetty esikuntansa kantavat poliittisen vastuun toiminnastaan. Toinen hyvän hallinnon pilari on hallinnon lainalaisuus ja päätösten perustuminen parhaaseen mahdolliseen tietoon päätettävästä asiasta. Päätöksiä valmistelevat ja niitä esittelevät virkamiehet vastaavat osaltaan ministerin päätösten laillisuudesta ja tietopohjan pitävyydestä, heidän vastuunsa on virkavastuuta. Jos he sen rikkovat, voi edessä olla viralta pano. Virkavastuusta he voivat vapautua esittämällä lainvastaisena pitämäänsä päätökseen eriävän mielipiteen. Hallinnon tehtävien lisääntyminen hyvinvointivaltion velvoitteiden lisääntyessä on johtanut virkavastuulla toimivan virkamieskunnan kasvuun. Demokratian vahvistuminen puolestaan edellyttää, että ministeri saa avustajakunnaltaan riittävän tuen poliittisen vastuun kantamisessa. virkAmiEhEllä on kuuliaisuusvelvoite, ministerin ohjeita tulee noudattaa. Rajat ovat laillisuuden rajat. Virkamieskunta on ministerille välttämätön voimavara, kunhan molemminpuolinen luottamus kyetään rakentamaan. Poliittinen avustajakunta voi parhaimmillaan tehostaa tiedonkulkua ja rakentaa luottamusta ministerin ja virkakunnan välillä; ongelmallisimmillaan se voi muodostua palomuuriksi, jonka läpi tieto ministerille kulkee kangerrellen. Muinainen työtoverini ministeriössä totesi mielestäni osuvasti sanoessaan, että ”suomalaisen virkamiehen perushyve on toimiminen niin, että oma (so. oman hallinnonalan) ministeri pärjää”. Luottamusta rakentamalla – puolin ja toisin – tästä hyveestä tehdään todellisuutta. Kaksi vastuuta Virkamieskunta on ministerille välttämätön voimavara. kAlEvi kivistö Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. kAlEvin kynästä koonnut AnnA EskolA syyskokoUstEn AikA alkaa olla käsillä. Jos kokouksessa valitaan uusia vastuuhenkilöitä tulevalle vuodelle, kannattaa kokemustiedon siirtäminen aloittaa pikimmiten. Top 5 Mestarit ja kisällit 1) Käykää yhdessä läpi, mitä kaikkea tehtävään on kuulunut nykyisellä vastuuhenkilöllä. Kalenteri, vanhat vuosikertomukset tai toimintasuunnitelmat toimivat hyvänä apuvälineenä. Läpikäynnin yhteydessä voi samalla luontevasti miettiä, onko tälle tehtävälistalle vuosien varrella ajautunut sellaisia hommia, jotka olisi hyvä vastuuttaa muille tai jotka eivät nykyhetkessä enää ole tarpeellisia. 2) Jos mahdollista, seuraajan kannattaa kulkea nykyisen vastuuhenkilön rinnalla – kisällinä mestarin vieressä – loppuvuoden ajan. Vierellä kulkiessa seuraajan on helpompi hoksata, mitä kaikkea hänen kannattaa kysyä edeltäjältään. Jos mahdollista, edeltäjä voi toimia mentorina seuraajalleen vielä tulevan vuoden aikanakin, vastuun jo virallisesti siirryttyä eteenpäin. 3) Käykää läpi vastuuhenkilön käytössä olleet ”työkalut”. Onko käytössä ollut näppäriä viestipohjia? Tarvitaanko tehtävää hoidettaessa sellaisia sähköisiä järjestelmiä, joiden osalta on tärkeä siirtää käyttäjätunnukset ja salasanat seuraavalle? 4) Huolehtikaa, että uusi vastuuhenkilö pääsee tutustumaan tarvittaviin yhteistyökumppaneihin. Pieni määrä juoruilua ei tässä yhteydessä tee pahaa: jos vanha konkari tietää, kenen kautta asiat saa rullaamaan, nämä vinkit kannattaa jakaa eteenpäin. 5) Muistakaa, että uudet ihmiset tuovat mukanaan uusia tapoja. Uutta tekijää on hyvä tukea antamalla tilaa tälle muutokselle. Vaikka uudet toimintatavat olisivat erilaisia ja vieraita, tämä ei silti tarkoita, että ne olisivat vanhoja tapoja huonompia. Yhdistysrekisteri uudistuu – kaikki yhdistykset saavat Y-tunnuksen Patenttija rekisterihallituksen (PRH) yhdistysrekisteri uudistuu 18.9. Uudistuksen yhteydessä kaikki yhdistykset ja uskonnolliset yhdyskunnat saavat Y-tunnuksen. Lisäksi kaikki tietojärjestelmät ja palvelut uudistetaan, PRH tiedottaa. Yritysja yhteisötunnus eli Y-tunnus korvaa yhdistyksille annetun rekisterinumeron. PRH antaa Y-tunnuksen kaikille yhdistyksille automaattisesti. Jos yhdistyksellä on jo ennen uudistusta Y-tunnus, sama tunnus säilyy. Yhdistyksen ei siis tarvitse tehdä mitään Y-tunnukseen liittyen. Y-tunnus on PRH:n tai Verohallinnon yritykselle tai yhteisölle antama yksilöivä tunnus. Siinä on seitsemän numeroa, väliviiva ja tarkistusmerkki. Se on muotoa 1234567-8. Yhdistykselle annetun Y-tunnuksen voi katsoa yhdistysrekisterin tulevasta tietopalvelusta tai ytj.fi-verkkosivustolta yrityshausta. sähköinEn ilmoittamispalvelu korvataan täysin uudella palvelulla, joka aukeaa 18.9. Sähköisessä ilmoittamispalvelussa voi muun muassa perustaa aatteellisen yhdistyksen, ilmoittaa nimenkirjoittajat ja hallituksen jäsenet sekä ilmoittaa yhdistyksen yhteystietojen, nimen, kotipaikan tai sääntöjen muutoksesta. Uusi yhdistysrekisterin sähköinen tietopalvelu avautuu niin ikään 18.9. Se korvaa nykyisen Yhdistysnetin ja NettiYrekan. Uudessa palvelussa voi hakea yhdistysten perustietoja ja ostaa otteita ja sääntöjä. Samalla myös paperiset ilmoittamislomakkeet uusitaan. Eläkeläinen 4/2019 13
Juhla Kulttuuritalolla 4.12. – tervetuloa mukaan! Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla järjestetään Kulttuuritalolla Helsingissä 4.12.2019. Tässä tietoja siitä, miten juhlaan pääsee mukaan. JärJEstö › klo 8-10 Aamiainen (edellyttää ennakkotilausta, Kulttuuritalon ravintola Kitchen) › klo 10-15.30 Ovet Kulttuuritalolla avautuvat! Musiikkiesityksiä, näyttelyitä, miniluentoja, discotanssin huumaa, yhteislaulua, musiikkija pukukavalkadi 1950-luvulta nykypäivään, yhdessäolon riemua! › klo 11-12 Tanssin iloa -kavalkadi Aalto-salin näyttämöllä erilaisten tanssien ja tanssijoitten kirjoa) › klo 11-15.30 Päivän ateria (edellyttää ennakkotilausta, Kulttuuritalon ravintola Kitchen) › klo 14-15 Eläke arjen turvana -luento kokoustilassa Kultsa 1-3 ja Alvar-auditoriossa › klo 15.30-17 Eläkeläiset ry 60 vuotta -juhla Aalto-sali › klo 17.15-20 Juhlatanssit elävän musiikin säestyksellä! Aalto-aula › Aulakahvioista saatavilla koko päivän virvokkeita ja haukattavaa Eläkeläiset ry pidättää oikeuden ohjelmanmuutoksiin. Ohjelma Kulttuuritalolla 4.12.2019 Taustatietoja Kullekin Eläkeläiset ry:n aluejärjestölle on jaettu osallistujakiintiö juhlatapahtumaan:: Helsinki 200, Uusimaa 150, Etelä-Häme 100, Kaakkois-Suomi 50, Savo 100, Pohjois-Karjala 50, Kainuu 50, Lappi 100, Jokilaaksot 100, Pirkanmaa 100, Satakunta 100, Varsinais-Suomi 100, Keski-Suomi 100, Pohjanmaa 100 osallistujaa. Huomioittehan, että kiintiöissä ovat mukana myös ohjelmien esittäjät. Paikallisyhdistysten kiintiöistä/paikoista sovitaan/on sovittu aluetoimikunnassa. Paikallisyhdistys lähettää oman paikkatilauksensa aluejärjestön puheenjohtajalle. Ohjeita osallistumiseen Jos haluat tulla Kulttuuritalolle juhlapäivän viettoon, kerro siitä omassa yhdistyksessäsi puheenjohtajalle tai matkavastaavalle! Jos oma yhdistyksesi ei olisikaan keräämässä lähtijöitä juhlaan, voit tiedustella matkaa alueen joltain toiselta paikallisyhdistykseltä. Lisätietoa tästäkin mahdollisuudesta saat oman yhdistyksesi puheenjohtajalta tai matkavastaavalta. Yhdistys tiedottaa juhlasta omille jäsenilleen sekä kokoaa ilmoittautumiset ja maksut juhliin tulijoilta. Ilmoittautumisten pohjalta yhdistys täyttää tilauslomakkeen. Tilauslomake on lähetetty yhdistyskirjeessä 27.8. Tulostettava lomake löytyy myös Eläkeläiset ry:n kotisivulta www.elakelaiset.fi kohdasta Toiminta/Aineistoa yhdistyksille (vaatii yhdistyksen edustajalta salasanan). Yhdistys toimittaa täyttämänsä tilauslomakkeen oman aluejärjestönsä puheenjohtajalle. Näin varmistetaan, että sovitut kiintiöt eivät ylity. Luettelo aluejärjestöjen puheenjohtajista on lähetetty yhdistyksille yhdistyskirjeessä 27.8. Aluejärjestöjen yhteystiedot löytyvät myös kotisivulta www.elakelaiset.fi kohdasta Yhdistykset alueittain. Aluejärjestö toimittaa saamansa tilaukset Eläkeläiset ry:lle. Paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt järjestävät yhdessä osallistujien kuljetukset Helsinkiin. Tilauksien laskutus Tilaus on sitova. Tilauksen pohjalta Eläkeläiset ry lähettää laskun paikallisyhdistykselle. Eläkeläiset ry toimittaa tilauksen mukaiset ruokalipukkeet ja osallistumisrannekkeet tilaajalle, kun lasku on maksettu. Laskuun lisätään 5 euron postitusmaksu. Hinnat Osallistumisranneke 15 euroa/henkilö Aamiainen 8,90 euroa/henkilö Päivän ateria 10,50 euroa/henkilö Poimintoja ohjelmasta Discotanssin huumaa! Löydä uudestaan sisäinen Travoltasi ja nauti tanssimisesta! Tanssittajana Tommi Peltonen. Näin Kultsa rakennettiin Kansan Arkiston kuvashow Kulttuuritalon rakentamisesta ja alkuvaiheista Kurkistus tulevaisuuteen Kansan Sivistystyön Liitto KSL –”Eläkeläinen vuonna 2059” – rakennamme yhdessä ”kuvan” tulevaisuuden eläkeläisestä Ristipistoja sivistyneesti! –yhdistyksissä valmistetut ristipistotyöt esillä Kulttuuritalon seinillä Työväenlauluja – yhdessä! – yhteislaulantaa Alvar-auditoriossa Miniluentoja – asiaa tärkeistä ikääntymispoliittisista teemoista Juhlatanssit – Eläkeläiset ry:n omat bändit soittavat ja omat solistit laulavat! Tapahtumassa ovat mukana myös Kävelypässit omine kujeineen. Tule mukaan, Disco-Tommikin tulee! Kulttuuritalon talkoot 9.9.1955. Kuva: Kansan Arkisto Laulamme jälleen yhdessä. 14 Eläkeläinen 4/2019
Juhlakesä käynnistyi Hopearannassa 60-vUotiAstA EläkEläisEt ry:tä juhlittiin 16.toukokuuta Heinolan Eläkeläisten upeassa kesäpaikassa Hopearannassa. Aurinko paistoi ja juhlayleisö kokoontui paikalle kesäiseen tunnelmaan. Heinolan Eläkeläisten ja Etelä-Hämeen Aluejärjestön yhdessä järjestämä tapahtuma käynnisti Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlavuoden alueellisten juhlien sarjan. Heinolan Eläkeläisillä ei enää ole pitkästi matkaa omaankaan tasavuotispäivään – ensi vuonna vietetään yhdistyksen 60-vuotisjuhlaa. – Täällä, talkoovoimin rakennetussa Hopearannassa, on torjuttu jäsenistön yksinäisyyttä, pidetty yllä vireää toimintaa ja kohennettu, totesi Heinolan yhdistyksen ja Etelä-Hämeen Aluejärjestön puheenjohtaja Hely Alakokkare avaussanoissaan. – Arvokas ikääntyminen ja turvallinen vanhuus ovat kaikkien oikeus. Paras lääke yksinäisyyteen on se, että lähdemme liikkeelle ja pääsemme mukavaan yhdessäoloon ystävien kanssa. Tämä yhdistys ja tämä paikka ovat antaneet meille siihen mahdollisuuden. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen esitti puheessaan huolensa siitä että Suomi on liukumassa kohti piittaamattoman ja kovan yhteiskunnan mallia. – Ahneudelle ja markkinauskolle on annettu liikaa tilaa. Se yhdistettynä yhteiskunnan sääntelyn ja valvonnan romuttamiseen on johtanut surullisiin ja karmeisiin uutisiin vanhustenhoivasta. – Eivät sairaat, vanhukset, vammaiset ja lapset saa olIkivihreät laulut kajahtivat Kontulan kevätjuhlassa Eino Grön oli tähtiesiintyjänä, kun Kontulan, Jakomäen, Myllypuron ja Rajakylän-Länsimäen Eläkeläisten ostaritapahtumassa juhlittiin keskiviikkona 22.5. kevätkauden päätöstä ja 60-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä Mukana olivat myös Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö, Kipakat-kuoro, Lavis-ryhmä ja kiinalainen ystävyysryhmä. Aurinkoisessa säässä läpi vietyä tilaisuutta seurasi Kontula-aukiolla noin 350-päinen yleisö. JUhlAvUodEn tApAhtUmiA Heinolan Eläkeläisten ja Etelä-Hämeen Aluejärjestön juhla tempaisi yleisön mukaansa. Tapahtuma myös käynnisti Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlavuoden alueellisten juhlien sarjan. la rahanteon ja keinottelun kohteena. Hyvinvointiyhteiskunta huolehtii myös heikoimmista jäsenistään. Eläkeläiset ry:n perustajat ja lukemattomat ihmiset järjestössämme sen jälkeen ovat olleet rakentamassa juuri tuollaista hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa ei ole huono-osaisuutta ja pahoinvointia. Korhonen huomautti, että eduskuntavaalien alla eläkeläisillä oli paljon ystäviä. – Mutta nyt poliitikkojen puheiden pitää konkretisoitua päätöksiksi, joilla eläkeläisten riittävästä toimeentulosta ja palveluista huolehditaan. Meillä on siihen varaa, Suomi on kuitenkin yksi maailman rikkaimmista maista. Puheiden jälkeen juhlayleisö sai nauttia yhdistysten tarjoamista monipuolisista ohjelmanumeroista. Osana juhlavuoden viettoa ovat yhdistykset ja aluejärjestöt järjestäneet seminaarija keskustelutilaisuuksia ikääntymispolitiikan aiheista. Keski-Suomen Aluejärjestön liikuntapäivä ja juhlaseminaari pidettiin 9.5. Saarijärvellä. Alustajana oli Jyväskylän yliopiston professori Teppo Kröger, joka luennoi aiheesta hoivapalvelut Suomessa. Asiantuntijaseminaareja ja keskustelutilaisuuksia Eläkeläinen 4/2019 15
JärJEstö JUhlAvUodEn tApAhtUmiA Nokialla juhlittiin kolmen alueen voimin pirkAnmAAn, sAtAkUnnAn ja Varsinais-Suomen aluejärjestöt järjestivät yhteisvoimin Nokian Kerholassa torstaina 6. kesäkuuta suurjuhlan Eläkeläiset ry:n keskusjärjestön 60-vuotistaipaleen kunniaksi. Paikalla oli runsaat 500 osallistujaa. Juhlan juontaja Pirkanmaan aluejärjestön puheenjohtaja Vilho Ponkiniemi totesi tervetuliaissanoissaan, että tämä on eläkeläisten kannalta monessa suhteessa ilon päivä. Ensimmäistä kertaa reiluun kymmeneen vuoteen on luvassa hallitusohjelma, jossa eläkeläisiltä leikkausten sijaan panostetaan palvelujen ja eläkkeiden parantamiseen. –Siinä on meille tämän juhlan lisäksi laulun aihetta ja kun vielä luontokin kukkii kauneimmillaan, on todellisen juhlan aika. Ponkiniemi kiitteli Ilkka Kotirantaa, joka oli toiminut yhteyshenkilönä kolmen alueen juhlan järjestämisessä. Nokian kaupungin tervehdyksen juhlayleisölle toi valtuuston puheenjohtaja Piila Paananen. Hän iloitsi myös uudesta hallitusohjelmasta, jossa ikäihmisten asemaa ollaan parantamassa huonontamisien ja leikkauksien sijaan. Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö totesi juhlapuheessaan, että Eläkeläiset ry syntyi tilanteessa, jossa ennen sotia perustettu kansaneläke oli menettänyt täysin merkityksensä. Tuolloin eläkkeellä sai kilon voita. Suuri osa eläkeläisistä eli äärimmäisessä köyhyydessä. Kivistön mukaan vaatimuksia voitiin edistää vain järjestäytymällä, ensin paikallisesti ja sitten kokoamalla paikallisia yhdistyksiä valtakunnallisesti. –Syntyi Eläkeläiset ry, jolle taas syntyi nopeasti maan kattava paikallisja aluejärjestöjen verkosto. Sittemmin valtakunnallisia järjestöjä on syntynyt lisää. Suurimmat Nokian Kerholan yleisöä ylhäältä katsottuna. niistä ovat tehneet yhteistoimintaa edunvalvonnassa EETU:n merkeissä. –EETU:n keskeisin tavoite on edelleen eläkeläisköyhyyden torjuminen. Vaatimus uudelle hallitukselle on eläkeläisköyhyyden torjuntaohjelman valmistaminen ja toteuttaminen. Oma järjestömme esittää kaikille eduskuntapuolueille toimittamissaan ehdotuksissa vielä yksityiskohtaisemmat tavoitteet, jotka kulminoituvat vaatimukseen tuhannen euron vähimmäiseläkkeestä. Uuden hallituksen linjauksella on nyt vihdoin luotu edellytykset sote-uudistuksen toteuttamiselle. Liikkeelle pitäisi päästä mahdollisimman pian, Kivistö totesi. Kivistö muistutti lisäksi, että ympärivuorokautisessa hoidossa tai kotihoidossa on 93 000 seniorikansalaista. Se merkitsee, että hoivan piirissä on 1,7 prosenttia väestöstä. Ympäri vuorokauden hoivaa antavissa yksiköissä heitä on alle prosentti suomalaisista. Ja osalla heistäkin on asiat kunnossa. -Viekö tämän kokoisen väestönosan, alle prosentin, hoidon kuntoon saattaminen tämän maan konkurssiin? No ei varmasti. Tahdostahan tässä on kysymys, Kivistö totesi. JUhA drUfvA Varkauden juhla: Hyvää syntymäpäivää, meille kaikille kolmEn AlUEJärJEstön – Savon, Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen – väki oli lauantaina 8.6. koolla Varkaudessa juhlimassa 60 vuotta täyttävää Eläkeläiset ry:tä. Kuntorannassa järjestetyn iltajuhlan avasi vauhdikas Meille kaikille -liikuntaesitys, SIG-yhtyeen Hyvää syntymäpäivää -kappaleen tahdissa. Lavalla oli Kotkan ja Varkauden Eläkeläisten yhteisryhmä. Eva Rönkön ja Hannele Pitkä-Liukkosen koreografioima ja ohjaama Meille kaikille sai ensimmäiset esityksensä Nokian ja nyt siis Varkauden aluejuhlissa. Se nähdään myös Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhlassa 4. joulukuuta Kulttuuritalolla Helsingissä. Kuntorannan juhlan puolestaan päätti Varkauden Eläkeläisten Yhdessä kaikkina vuodenaikoina -lauluja näyttämökooste. Yhdistyksen puheenjohtajan Leena Salon käsikirjoittamassa ja Annika Koistisen ohjaamassa esityksessä kuultiin ja nähtiin koko vuoden kierto. Meille kaikille -esitys avasi Varkauden juhlan. JU H A D R U FV A TU O M A S TA LV IL A 16 Eläkeläinen 4/2019
Yhteislaulut ovat kaikuneet eri puolilla Suomea EläkEläisEt ry 60 vuotta -tapahtumasarjan yhteislaulutilaisuus keräsi heinäkuussa väkeä Valkeakoskelle, Työväen Musiikkitapahtuman Sananvapauden torille. Työväenlaulut kaikuivat helteisessä säässä, taidokkaan Jonna Pirttijoki-Helasen haitarin säestyksellä (kuva oikealla). Yhdistykset ovat ottaneet juhlavuotemme yhteislauluvihkon ja -tilaisuudet omakseen. Tapahtumia on järjestetty lukuisia eri puolilla maata. Tällä sivulla muutamia poimintoja. › Katso juhlavuoden tulevia tapahtumia sivulta 19 Haapaveden Eläkeläiset kokoontuivat 16.6. kesäiseen yhteislaulutapahtumaan Vatjusjärven rannalle. IIsalmessakin tavattiin torilla. Juontaja Kari Kärkkäinen haastatteli Iisalmen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kaarina Korhosta laulutilaisuuden alussa. Toritapahtuma oli menestys. Yhteislaulutilaisuus Kuopion matkustajasatamassa 21.7. keräsi väkeä yli sadan laulajan verran. Laulu kantautui komeasti myös Satamatorin ympärillä oleviin ravintoloihin. Ihmisiä pysähtyi ohi kulkiessaan tai risteilylaivalta tullessaan kuuntelemaan ja laulamaan tuttuja lauluja. Oulun Työväen Eläkeläiset ry järjesti yhteislaulutilaisuuden yhdistyksen kesäkoti Kympissä. Sää suosi ja aurinko houkutteli paikalle lähemmäs 100 laulajaa. Koko Hietasaari sai nauttia lauluista. Kaikki 20 Eläkeläiset ry:n lauluvihkon sävelmää välijuontoineen käytiin läpi. A IM O M U R S U TE U V O N Ä Ä TÄ N EN TE RT TU TA A JO R A N TA TI IN A R A JA LA M ER V I H Ö Y LÄ Eläkeläinen 4/2019 17
JärJEstö JUhlAvUodEn tApAhtUmiA Oulussa juhlittiin kadulla ja näyttämöllä k0lmEn pohJoisEn aluejärjestön, Lapin, Kainuun ja Jokilaaksojen, yhteisen kaksipäiväinen kesäjuhla Oulussa elokuun alussa oli täynnä tapahtumia. Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlavuotta juhlistanut tapahtuma käynnistyi aamupäivällä kävelykatu Rotuaarilla monipuolisella ohjelmalla ja jatkui iltapäivällä Toppilan Möljällä Meri-Oulun kesäteatterinäyttämöllä. Illalla Oulun Eläkeläiset ry juhli yhdistyksen 60-vuotista taivalta kesäpaikassaan Vaaskelassa juhlatanssien merkeissä. Pohjoisten aluejärjestöjen 60-vuotistapahtuman pääjuhla oli Toppilan Möljällä keskiviikkona. Tiistai-illan pääesitys oli Lapin Aluejärjestön vaikuttava, sodan ja sitä seuranneen rauhan ajan tapahtumia ja tuntoja peilannut ”Syvät ovat rauhan kaivot päilyvät”. – Ohjelmakokonaisuuden laulujen harjoittelu aloitettiin jo vuoden 2017 syksyllä Reino Bäckströmin vetämillä kursseilla ja kerrattiin Lauri Luttisen johdolla syksyllä 2018, kertoo aluejärjestön puheenjohtaja Kari Puolakka. – Lauri oli koonnut myös säestävän orkesterin. Lausuntaosuudet on kirjoittanut Kyllikki Vilander, joka myös on esityksen ohjaaja. Helmikuun harjoituksissa Kemijärvellä osallistujia oli noin 50, joista suurin osa tietysti kuorolaisia. – Kuutisenkymmentä meitä oli lavalla Lapin alueen seitsemän yhdistyksen soittamisen, laulamisen ja runouden harrastajaa. Jaksoimme rientää harjoituksiin pitkienkin matkojen päästä ja kestää harjoitustunnit aivan uupumiseen saakka, Kyllikki Vilander kiteytti esityksen jälkeen, kaikkia esiintyjiä kiittäen. – Ehkä väsymys heijastui varsinaiseen esitykseenkin, koska siitä jotain jäi uupumaan, vaikka kaikki olivat täysillä mukana. Ei silti haitannut, vaikka ohjelmasta jäi pois alkusanoiksi ja johdatukseksi laatimani kertomus syistä, miksi ohjelma on tehty, ja mitä sillä on haluttu sanoa maailmassa, jossa näyttää unohtaneen sodan – Yhteistyössä on voimaa. Laulakaa, soittakaa ja esittäkää runoja yhdistyksissänne! Näin teette kulttuurisesti arvokasta työtä hyvien arvojen edistämiseksi, Kyllikki Vilander kannustaa. Yleisö seurasi ohjelmaa Oulun Rotuaarilla aurinkoisessa säässä. Lapin Aluejärjestön esitti ohjelmakokonaisuuden sodan ja rauhan teemoista. Turun Eläkeläisten Kööri avasi tapahtuman vetäisemällä merimieslaulusikermän, kun 60-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä juhlittiin keskiviikkona 21.8. Keskipäivän juhlassa Turun Varvintorilla. Lähialueen yhdistysten (Turku, Raisio, Kaarina, Piikkiö) yhteisvoimin järjestämässä juhlassa oli ohjelmaryhmien esityksiä, soppatykki ja kahvipiste, arpajaiset ja mukavaa yhdessäoloa. Eläkeläiset ry:n juhlavuoden näyttelykin oli teltan suojissa nähtävänä. Raision Seudun Eläkeläiset vierailivat juhlassa Aina-laivalla. Yhdistyksen puheenjohtaja Aarre Lehtonen hyppäsi kannelle ja kotimatka alkoi. Merihenkiset laulut soivat Turun jokimaisemissa 18 Eläkeläinen 4/2019
H Y V I N V O I N T I M AT K AT ”Kuvittele paikka, missä rannat ovat yhtä safiirisen upeita kuin Kroatiassa, vuoret jylhät kuin Sveitsissä, rotkot melkein yhtä syvät kuin Coloradossa, rakennukset yhtä elegantteja kuin Venetsiassa ja kaupungit yhtä vanhoja kuin Kreikassa..” Lähdöt: 23.9.,30.9.,7.10. 14.10. ja 13.04. 22.06. joka viikko! alk. 630€ /vko sis. retken Dubrovnikiin! LIITTYMÄLENTOJA MAAKUNNISTA! KYSY TARJOUSTA RYHMÄLLE JOKO MONTENEGROON, VENÄJÄLLE TAI VIROON! MONTENEGRO + DUBROVNIK! Venäjän, Karjalan ja Montenegron matkojen erikoismatkatoimisto puh. 017 26 333 23 toimisto@tilausmatkat.info www.tilausmatkat.info V E N Ä J Ä N M AT K AT GRAN CANARIALLA: PUERTO RICO: 28.1. 04.02. JOOGAMATKA alk . 865€ VUORISTO: 26.1. 01.02. MEDITAATIORETRIITTI 1090€ 02. 09.02. KEHO KUNTOON! 1085€ TILAUSMATKAT OY Mukava sti Moilase n Mukana ..... PIETARI 26. 29.09. OV 223€ 17. 20.10. ERÄMESSUT 293€ 05. 08.12., 29.12. 01.01. 293€ PÄRNU kylpylä EMMI 525€ 29.09. 05.10. LEIJONA 1300 Hoida arkiasiat kätevästi! Kehittynyt tekniikka takaa turvallisen liikkumisen. 1 890 € (alk. 64 €/kk) MAX 25 KM/H 100 KM EI KORTTIA UUDIST ETTU ULKONÄ KÖ! TOIMI NOPEA STI! RAJOITE TTU ERÄ! WWW.SKAND.FI ? LISÄTIEDOT JA MYYNTIPALVELU: 02 480 9060 MYYNTI@SKAND.FI | TOIMITUS KAIKKIALLE SUOMEEN ASIAKASNEUVOTTELIJA Työaika: 8-40 h/vko Kiinteä tuntipalkka +tuloslisät+päiväbonus+lounasetu Tutustu ja hae heti! www. .fi Vuodesta 1987. Lisätietoja p. 045 1299089 TOVERILLISIN HINNOIN! • Sähkötyöt, putkityöt • Ilmalämpö asennukset • Maalämpö asennukset LVIS Kylmähuolto HEINO 045 693 7656 matti.heino56@gmail.com Poimintoja juhlavuoden tapahtumista › 17.9. klo 12.00–15.30 Vammala, Seuratalo, Marttilankatu 35. Iloinen iltapäivä laulun, tanssin ja muun ohjelman merkeissä. Järjestää Vammalan Eläkeläiset ry › 23.9. klo 13 Kokkola. Snellmankoti, Rantakatu 27. Keskustelutilaisuus: Palvelut ja toimeentulo eläkeläisen perusoikeudet. Keskustelun käynnistäjänä Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö. Tilaisuuden järjestää Eläkeläiset ry yhteistyössä Pohjanmaan Aluejärjestön ja Kokkolan Eläkeläiset ry:n kanssa. Kahvitarjoilu. › 28.9. klo 12.30-14.30 Kotka, Kumppanuustalo Viikari, Mariankatu 24. Keskustelutilaisuus, teemana eläkkeiden rahoitus. Alustaa tutkija emeritus (Kela) Pertti Honkanen.Järjestäjinä Kaakkois-Suomen aluejärjestö ja Kotkan Eläkeläiset ry › 3.10. klo 11.00 Kerava, Keuda-talon Kerava-sali, Keskikatu 3. Helsinki+Uusimaa aluejuhla › 8.10. klo 12.30 Vaasa, Arbetets Vännerillä, Ajurinkatu 14 Vaasan Eläkeläiset ry järjestää kaikille avoimen yhteislaulutilaisuuden › 10.10. klo 11.00 Vihti, Puistola, Raasakankuja 1. Vihdin Eläkeläiset ry järjestää juhlavuoden yhteislaulutilaisuuden. Tilaisuuden aluksi juodaan kahvit. › 22.10. klo 14 – 16 Yhteislaulutilaisuus Keravan kirjastossa, Paasikivenkatu 12, Kerava. › 24.10. klo 12.30–14.30 Raahe, Raahen työväentalo, Asemakatu 14. Juhlakeskustelu Jokilaaksojen aluejärjestössä: Iäkkäiden sosiaaliturva. Keskustelun alustaa dosentti Jouko Kajanoja. › •14.11. klo 16-18 Pori, Yhteisötalo Otava, Otavankatu 5. Keskustelutilaisuus: Miten turvataan ikäihmisten sosiaalija terveyspalvelut, kun rahasta joudutaan taistelemaan? Alustaja: Sinikka Torkkola, yhteiskuntatieteiden tohtori, tutkija. Eläkeläinen 4/2019 19
JärJEstö U uden tietokoneen hankkiminen saattaa tulla eteen usemmastakin eri syystä. Joillekin uusi tietokone voi olla ensimmäinen oma kone. Joskus uskollinen, vuosia palvellut laite alkaa olla tuskaisen hidas, jolloin se on yksinkertaisesti vaihdettava uuteen malliin. Toisinaan käy niin, että käytössä oleva kone lakkaa toimimasta. Valitettavasti tietokoneiden käyttöikä on huomattavasti lyhyempi kuin vaikka autoilla. Yrityskäytössä tietokoneet uusitaan yleensä 2-4 vuoden välein, omassa käytössä ne kelpaavat joitain vuosia pidempään. Kun kävelee elektroniikkaliikkeeseen tai surffailee kauppojen sivuilla, on tietokoneita ja älylaitteita myynnissä niin montaa sorttia, että niistä on vaikea valita. Lisäksi niiden nimet ja kuvaukset ovat yleensä sekavia, eivätkä kerro tavalliselle käyttäjälle tarpeeksi. Monet eivät edes välttämättä osaa päättää, ostavatko seuraavaksi perinteisen kannettavan tietokoneen vai taulutietokoneen eli tabletin. Mikäli tietokoneet tuntuvat itselle vierailta, kannattaa pyytää joltain tietokoneita tuntevalta tutulta tai perheenjäseneltä mielipide ja valita tietokone jo ennen kauppaan menoa tai pyytää apuhenkilö mukaan ostoksille. Etukäteen kannattaa miettiä sitäkin, että joissain elektroniikkaliikEnnen kaikkea kannattaa miettiä sitä, mitä uudella laitteella aiotaan tehdä. Uuden tietokoneen hankinta tablettia enemmän tallennustilaa kuville, videoille sekä asiakirjoille. Pilvipalvelut tasaavat tallennustilan eroa jonkin verran, mutta monet haluavat säilyttää kuvansa omalla laitteella. Tietokoneeseen saa liitettyä ison näytön, mikäli näkökyky on heikentynyt merkittävästi. Näkövammaisille on olemassa myös ruudunlukuohjelmia, jotka voivat lukea näytöllä näkyvän tekstin ääneen. Älypuhelimissa ja tableteissa nämä helppokäyttötoiminnot ovat vakiovarusteena. Jos laite kulkee paljon mukana liikennevälineissä ja mökkireissuilla, tabletti on selvästi kevyempi vaihtoehto. Tablettitietokoneiden akku kestää myös paremmin kuin perinteisissä tietokoneissa. sAmAstA tAblEtistA on usein kaksi versiota: toiseen saa nettiyhteyden SIM-kortilla aivan kuten puhelimeen, eli internet toimii kaikkialla missä on toimiva matkapuhelinverkko. Nämä mallit tunnistaa 4G tai LTE -merkinnästä. Toinen versio tarvitsee langattoman WiFi-verkon internetiä varten. Näissä malleissa lukeekin WiFi. Jälkimmäiset ovat jonkin verran halvempia. Tablettitietokoneet ovat ohjelmistoltaan yksinkertaisempia kuin kannettavat tietokoneet ja niitä on käytännössä mahdotonta saada sekaisin. Laitteessa on “kotinäppäin”, jolla pääsee aina alkutilaan. Älypuhelimissa on samat ominaisuudet kuin tableteissa, mutta niillä voi lisäksi soittaa ja lähettää tekstiviestejä. Joissain tableteissa on myös tämä mahdollisuus, mutta ison tabletin pitäminen korvalla on pidemmän päälle raskasta. Tietokoneista, älypuhelimista ja tableteista on olemassa erikokoisia vaihtoehtoja. Ruudun koko on yksi tärkeimmistä kriteereistä valintaa tehdessä. Pienempää laitetta on kevyempi nostella, mutta isommalta ruudulta on helpompi lukea tekstiä siristelemättä. pAlJonko tiEtokonEEstA kannattaa sitten maksaa? Tavallinen käyttäjä ei tarvitse tuhannen euron konetta. Aivan halvinta tietokonetta ei myöskään välttämättä kannata ostaa, sillä sen käyttöikä voi heikon laadun vuoksi jäädä lyhyeksi. Alle 500 eurolla voi saada jo hyvän tietokoneen, varsinkin tarjouksesta. Jos paikkakunnallasi on vähän käytettyjä yrityskoneita myyvä liike, kannattaa sekin ottaa huomioon. Monet yritykset vaihtavat tehokkaat koneensa usein uusiin ja peruskäytössä ne voivat kestää vielä useita vuosia. JoUni AhonEn keissä myyjillä on provisiopohjainen palkka ja tehomyyjän kohtaamisen jälkeen ostaja saattaa poistua kaupasta huomattavasti tarvettaan kalliimman tietokoneen kanssa. EnnEn kAikkEA uutta laitetta hankittaessa tulisi miettiä, mitä tietokoneella aiotaan tehdä. Tietokoneita on paljon erilaisia, koska Ihmiset tekevät tietokoneilla eri asioita. Joillekin riittää laskujen maksu sekä satunnainen netissä surffailu. Joku toinen taas saattaa kirjoittaa kirjaa ja päivittää yhdistyksen nettisivuja. Jos laitteella on tarkoitus tehdä jotain työlästä, kuten käyttää vaikka kirjanpito-ohjelmia tai käsitellä kuvia tai videoita, kannettava tietokone on usein tablettia paremmin soveltuva vaihtoehto. Samoin paljon kirjoitusta harrastaville voi suositella kannettavaa, koska kirjoittaminen on helpompaa isommalla fyysisellä näppäimistöllä. Kannettavassa tietokoneessa on digi Valitettavasti tietokoneiden käyttöikä on huomattavasti lyhyempi kuin vaikkapa autoilla “Teknologia kuuluu myös ikäihmisille” –tEknologiA kUUlUU kaikille, myös ikäihmisille. Digitalisaatio ei saa syrjäyttää eikä eriarvoistaa. Siksi tärkeää on nostaa esiin ihmisten ja tarpeiden moninaisuus. Vanhusja lähimmäispalvelun liitto ry:n Ikäteknologiakeskus päällikkö Sari Vapaavuori puhui digiosallisuuden haasteista Eläkeläiset ry:n Savon aluejärjestön järjestämässä keskustelutilaisuudessa Kuntorannassa 30. 8. Hän muistutti että teknologialla toki on paljon myönteisiä vaikutuksia. – Mutta jos ihminen ei osaa, uskalla tai pysty käyttämään digilaitteita, hän voi jäädä hyvin monen palvelun ulkopuolelle. Yhteiskunnan ei tule lähteä siitä olettamuksesta, että kaikki digittää nykyisin ja että kaikki pystyvät käyttämään näitä palveluita. Myönteistä Vapaavuori näki hallitusohjelman suuntaviivoissa, että viranomaispalveluja kehitetään ajatellen myös niitä ihmisryhmiä, jotka eivät asioi sähköisesti. Vapaavuori kannusti ikäihmisiä rohkeasti opettelemaan uutta. – Sinnikkyys palkitaan. Jokainen voi oppia. Mutta pointtini on, että ketään ei pidä pakottaa, jos ihminen ei halua tai ei ole kiinnostunut. Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse ajatella olevansa jotenkin erityisen kömpelö tietotekniikan kanssa. –Olkaa armollisia itsellenne. Kaikki meistä joutuvat kipuilemaan digiasioiden kanssa. Se ei ole edes iästä kiinni. tUomAs tAlvilA 20 Eläkeläinen 4/2019