Eläkeläinen 02/2025 - Lehtiluukku.fi

Omatiimimallista hyviä kokemuksia 4 | Jäseniämme ehdolla vaaleissa 8 | Ian Andersonin huilu soi 23 2025 | 4. huhtikuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Työväen Musiikkitapahtuma haluaa olla ikäystävällinen festivaali, sanoo toiminnanjohtaja Marianne Haapoja. 20 Sukupolvet kohtaavat Valkeakoskella 2 Nyt voi ilmoittautua Kulttuurikatselmukseen 3
S osiaalija terveyspalveluiden uudistuksen lähtökohta oli vahvistaa peruspalveluita, jotta ihmiset pääsisivät hoitoon ajoissa ja näin vähennettäisiin kalliin erikoissairaanhoidon käyttöä. Taustalla oli ymmärrys siitä, että sairauksien ennalta ehkäisy on sekä yhteiskunnalle edullisinta että palveluiden käyttäjille inhimillisintä. Valitettavasti suunta on päinvastainen. Hyvinvointialueet pakotetaan niin kireisiin talousraameihin, että ne joutuvat leikkaamaan juuri niistä peruspalveluista, joita pitäisi vahvistaa. Terveyskeskuksiin ei pääse, vaivat pahenevat ja ihmiset hakeutuvat sairaaloiden päivystykseen. Lähipalveluiden karsiminen iskee erityisen kovaa siellä, missä välimatkat ovat pitkiä. Säästö on osin näennäistä, kun kelataksien ja sairaskuljetusten käyttö kasvaa. MYÖS PALVELUMAKSUJEN korotus sotii ennalta ehkäisyä vastaan. Valtaosa hyvinvointialueista on nostanut maksut enimmäismääriin: kiireetön lääkärikäynti terveyskeskuksessa maksaa 28,20 euroa, poliklinikkamaksu sairaalassa 66,70 euroa. Suomalaiset jaetaan kahtia: niihin, joilla on varaa lääkäriin ja niihin, jotka joutuvat valitsemaan ruoan, asumisen, lääkkeiden ja lääkärikäynnin välillä. Maksut ovat entistä useammille yksinkertaisesti liikaa: jo useampi kuin joka kuudes ulosotossa oleva asia on sosiaalija terveydenhuollon maksu. Kasvua edellisvuoteen oli 17 prosenttia. Hyvinvointia ennalta ehkäisemällä PÄÄKIRJOITUS 2 | 2025 Kannen kuva Annina Mannila ”Aikuisten Pisa-tutkimus” ? 14 Ikäryhmien välillä isoja eroja. Aluejärjestöt kierretty ? 16 Sote-palvelut ja digitalisaatio puhuttivat Runoraati Tampereella ? 22 Yleisökin pääsee osallistumaan Liiku kaatumatta ? 28 Katso ohjeet ennaltaehkäisyyn Ruokasuositukset ? 30 Monipuolisesti, kohtuullisesti, nautittavasti Haasteitakin jäi PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA S uomalainen työeläkejärjestelmä on ollut vuosikymmeniä vakaalle ja ennustettavalle pohjalle rakennettu. Eläkeuudistuksesta syntynyt työmarkkinajärjestöjen neuvottelutulos jatkaakin tätä periaatetta. Uhkia ja haasteitakin kuitenkin jäi. Ratkaisuun sisältyvissä eläkevarojen riskisijoituksien lisäämisessä ja toisaalta vakauselementeissä on sananmukaisesti riskinsä. Mikäli sijoitustoiminta ei tuota niin sitten ns. automaattisella vakaajalla sitä paikataan. Tämä on selkeä uhka, joka voi pysyvästi heikentää työeläkkeen. Me eläkeläisjärjestöissä olisimme halunneet, että neuvotteluihin olisi otettu mukaan myös eläkeläisköyhyys ja toimeentulo-ongelmat. Eduskunta käsittelee nyt neuvottelutulosta ja tavoitteena on, että uudistukset astuvat voimaan ensi vuoden alusta. Toivottavasti eduskuntakeskustelussa nousisivat esiin myös eläkeläisten toimeentulo-ongelmat, jotka ovat muutakin kuin eläkepolitiikkaa. Maailman onnellisimmassa maassa tulee olla maailman onnellisimmat eläkeläiset. Turhan usein kuulee etenkin nuorten aikuisten arvioivan, että heillä ei liene nykyisen tasoista eläketurvaa. Tämä väite on mielestäni väärä, ja se pitäisi oikaista kaikkien niiden tahojen, jotka ovat vastuussa ja ymmärtävät eläkejärjestelmän kestävyyden. Uudistuksia tehdään juuri siksi, että tulevaisuudenkin eläkkeet on turvattu. POIMINTA ”Hyvinvointireseptissä on mm. ohjeita ja vihjeitä liikunnasta, suorituskyvyn mittaamisesta ja ravinnosta.” Jorma Pikkarainen Kävelypässien blogissa Lue: elakelaiset.fi/blogit TÄSSÄ TERVEISIÄ Suomen hallitukselle: antakaa vihdoin hyvinvointialueille niiden pyytämä lisäaika tasapainottaa taloutensa. Sitä esittävät niin viranomaiset, lääkärit, tutkijat kuin kansalaiset. Uskokaa meitä – emme halua yksityisen hoidon kalliita kokeiluja, vaan julkisten peruspalveluiden turvaamista. Myös kunnilta toivoisi nyt vetoapua asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden eteen. Ikäystävällinen kunta huolehtii liikuntaja kulttuuripalveluista ja ottaa ikäihmiset myös mukaan päätöksentekoon. Monissa kunnissa on jo oivallettu, että seniorien liikuntapassien kaltaisiin ikäystävällisiin tekoihin kannattaa satsata. JAN KOSKIMIES PÄÄTOIMITTAJA ”Emme halua yksityisen hoidon kalliita kokeiluja, vaan julkisten perus palveluiden turvaamista.” Kalevin kynästä ? 17 Pensionären ? 19 Runopysäkki ? 26 Ristikko ? 39 W IL FR ED H IL D O N EN 2 Eläkeläinen 2/2025
AJASSA TUOMAS TALVILA J oka toinen vuosi eläkeläisryhmät kokoontuvat Kulttuurikatselmukseen yhteen näyttämään ja katsomaan, mitä yhdistysten kerhoissa harrastetaan. On laulua, tanssia, runojen lausumista ja paljon muuta. Kyseessä on kaikille 55 vuotta täyttäneille yksinesiintyjille ja ryhmille suunnattu tapahtuma, jonka järjestää Suomen Työväen Urheiluliitto TUL yhdessä Eläkkeensaajien Keskusliiton, Eläkeläisten, Suomen Työväen Musiikkiliiton ja Työväen Näyttämöiden liiton kanssa. Nyt on kulttuurikatselmusvuosi, tapahtuma pidetään 15.–16.11.2025 Porissa. Tapahtumapaikkana toimii Palmgren-konservatorio. Eläkeläiset ry tukee jäsenyhdistystensä Kulttuurikatselmukseen osallistuvia esiintyjäryhmiä maksamalla niiden osallistumismaksun. Matka-, majoitusja illanviettokuluistaan yhdistykset vastaavat itse. Ilmoittautuminen esityksiin on nyt avattu TUL:n verkkosivuilla osoitteessa tul.fi/tapahtumat/aikuisliikunta/seniorit/ Sieltä löytyvät myös tapahtuman aikataulu, säännöt, tietoa majoituksista jne. Paikalle jo perjantaina 14.11. saaJoukolla kohti Poria! Esiintyjien ilmoittautuminen marraskuun Kulttuurikatselmukseen on nyt avoinna. ”Eläkeläiset ry tukee jäsenyhdistystensä Kulttuurikatselmukseen osallistuvia esiintyjäryhmiä maksamalla niiden osallistumismaksun.” Kulttuuri katselmuksen lajit Tanssilajit ? tanssilliset ryhmät ? kansantanssit ? senioritanssit ? kantritanssit ja rivitanssit samassa sarjassa ? vanhat salonkitanssit Musiikki ? yksinlaulu ? lauluryhmät (yksiääniset): kaksi tai useampi laulaja ? lauluyhtyeet (moniääniset, 2–10 laulajaa) ? kuorot (moniääniset, yli 10 laulajaa) ? soitinsolistit ? soitinyhtyeet (enintään 10 soittajaa) ? orkesterit (yli 10 soittajaa) Näyttämötaide ? lausunta (yksin tai ryhmässä) ? sketsit ? pienoisesitykset (yksin tai ryhmässä) puville ryhmille järjestetään etkot eli vapaaehtoista ohjelmaa, ennen varsinaisen tapahtuman käynnistymistä. Tapahtuman ensimmäisen päivän 15.11. päätteeksi järjestetään Iltajuhla. Kulttuurikatselmuksen toinen päivä 16.11. on pyhitetty loppukatselmukselle, jonne valitaan lauantain sykähdyttävimmät esitykset. Ilmoittautuminen päättyy 19.10. TU O M A S TA LV IL A Vuonna 2021 Kulttuurikatselmus järjestettiin Kotkassa. Lavalla nähtiin tuolloin muun muassa Oulun Eläkeläiset ry:n Ranttali-kansantanssiryhmä. Eläkeläinen 2/2025 3
YHTEISKUNTA V EI K KO O LL IL A Tietoiskutilaisuus keräsi hyvin yleisöä Nurmijärven valtuustosaliin. Omatiimi mallista hyviä ensi kokemuksia Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen tavoitteena on keskittää asiakkaan hoitoa hänelle tutuille työntekijöille ja parantaa hoidon jatkuvuutta. HEIKKI MÄKINEN K eski-Uudenmaan hyvinvointialueella (Keusote) on jo ehditty saada hyviä kokemuksia omatiimimallista. Viime vuoden lopulla käyttöön otetussa mallissa on jokaiselle asiakkaalle nimetty hoitajasta ja lääkäristä muodostettu työpari. Näin pyritään luomaan pitkäaikainen hoitosuhde, jota voidaan tarpeen mukaan laajentaa erikoislääkäreillä ja muilla ammattilaisilla. Keusoten terveyspalvelujohtaja Susanna Pitkänen esitteli mallia Nurmijärvellä maaliskuun puolivälissä pidetyssä Mitä tiedät muuttuneista sosiaalija terveyspalveluista -yleisötilaisuudessa. Tietoiskutapahtuman järjestivät nurmijärveläiset eläkeläisja soteyhdistykset yh4 Eläkeläinen 2/2025
dessä vanhusja vammaisneuvoston sekä ikäihmisten asumisja kotipalveluja tarjoavan Nurmijärven Onnenkimpale -yhdistyksen kanssa. – Tavoitteena on keskittää asiakkaan hoitoa hänelle tutuille työntekijöille. On ihan arkitodellisuutta, ettei siihen sataprosenttisesti koskaan päästä. Mutta toimintamalli on luotu ja pääsääntöisesti toimitaan näin. Pitkänen kertoi, että jokaiselle hyvinvointialueen asukkaalle on sukunimen alkukirjaimen perusteella jo valikoitu omatiimi. – Kun asiakas on meihin yhteydessä, lähtevät tiimin ammattilaiset edistämään sitä, minkälaista apua ja osaamista tarvitaan. Mukana ovat omalääkäri ja omahoitaja ja muita ammattilaisia tarpeen mukaan, jos tarvitaan esimerkiksi psykiatrian tai päihdepuolen asiantuntemusta. Myös geriatria tuodaan tähän mukaan. Tavoitteena on hoidon jatkuvuus ja asioinnin yksinkertaistaminen. – Tämä myös vapauttaa ammattilaisten käsiä niin, että voidaan tarjota enemmän vastaanottoaikoja, Pitkänen totesi. Mallin toimivuus on hänen mukaansa alkanut jo näkyä asiakaspalautteessa. – Tammi-helmikuun aikana on positiivista palautetta saatu, eikä nettosuositteluindeksi eli NPS ole koskaan hyvinvointialueen aikana ollut näin korkealla. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue vastaa sosiaalija terveyspalveluista sekä pelastustoimen ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan alueella. MYÖS KEUSOTEN ikääntyneiden palveluista ja sosiaalipalveluista alustanut asiakasohjauksen päällikkö Leena Säkäjärvi viittasi parantuneeseen asiakastyytyväisyyteen. Yhteydenpito asiakkaiden ja palveluntarjoajien välillä on parantunut ja selkeytynyt. Ikääntyneiden palveluissakin lähtökohta on, että tarjolla on oma työntekijä koko asiakkuuden ajan. – Ajattelemme niin, ettei sellaista asiaa olekaan, josta ei voisi olla meihin yhteydessä. Kun varhaisessa vaiheessa päästään puhumaan huolenaiheista, ne ratkeavat yleensä helpommin. Invalidiliiton sosiaalija terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Saksanen esitteli tilaisuudessa vuoden alussa voimaan tullutta uutta vammaispalvelulakia. Lakiin sisältyy kolmen vuoden siirtymäaika. Siirtymävaiheessa noudatetaan sopimusten pitkäaikaisuuden vuoksi vielä myös vanhan vammaislain säädöksiä ja uusissa sopimuksissa vuoden alusta voimaan tulleita säädöksiä. Saksanen korosti, että lain pykälät ovat ehdollisia ja määrittävät vain noudatettavat minimiehdot. Siksi erittäin tärkeää on, että hakemuksissa tuodaan riittävän selvästi esiin asiakkaan henkilökohtaiset tarpeet, joilla saatavien palveluiden ja etuuksien määrää voidaan kasvattaa. – Lain tarkoituksena on turvata asiakkaan tarpeet, eikä toimia takalaitana niiden minimoiseksi. TIETOISKUTILAISUUDEN avasi Klaukkalan Eläkeläiset ry:n ja Nurmijärven yhteistyöryhmän puheenjohtaja Heikki Mäkinen. Eläkeläisja vammaisyhdistykset yhdessä vanhusja vammaisneuvoston sekä Nurmijärven Onnenkimpaleen kanssa etsivät aiheita, joita yhteistyöllä voisi edistää niin kunnan kuin hyvinvointialueenkin toimialueella. Mäkinen esitti huolensa siitä, että taloudelliseen lamaan vedoten yhteiskunnassa kohdistetaan säästötoimenpiteet kaikkein heikompiosaisiin ihmisiin, jotka pääasiassa ilman oma syytään ovat jo ennestään taloudellisesti ja/tai terveytensä puolesta heikommassa asemassa. Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä kiitti yhdistyksiä ainutlaatuisesta yhteistyöstä ja totesi, että esimerkkiä siitä voisi ottaa muuallakin. Kunnan ja hyvinvointialueen roolit ja asioiden hoito niiden välillä on pidettävä selkeänä, Mäkelä korosti. – Päällekkäisyyksien karsiminen on tärkeää, mutta on ehdottomasti estettävä se, että väliin jäisi railo, jota kukaan ei hoida. Yksikään apua tarvitseva ei saa pudota tällaiseen railoon, Mäkelä painotti. Yhteistyössä järjestetty tilaisuus keräsi kunnan valtuustosaliin seitsemisenkymmentä kuulijaa ja lisää oli etäyhteyden päässä Klaukkalan Tello-salissa. Tilaisuus striimattiin kunnan verkkosivuilla. Videotallenne on nähtävänä YouTubessa Nurmijärven kunnan kanavalla. ”Tavoitteena on hoidon jatkuvuus ja asioinnin yksinkertaistaminen.” Eläkeläiset ry kannustaa pitämään hyvää huolta eläkeläisväestöstä. TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry kannustaa hyvinvointialueita ja kuntia rakentamaan yhteiskuntaamme ikäystävälliseksi. Järjestö haluaa viedä ikäystävällisyyden teemaa vahvasti alueja kuntavaaleissa valittaville luottamustoimielimille ja vaikuttamistoimielimille kuten vanhusneuvostoille. – Näemme että kuntaja aluevaaleissa on eläkeläisillä iso mahdollisuus ottaa sitä valtaa, mikä heille kuuluu. On tärkeää saada kunnanvaltuustoihin ja aluevaltuustoihin päätöksentekijöiksi eläkeläisiä eli niitä ihmisiä, joille palvelut ovat oikeasti tärkeitä, sanoo Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies. Koskimiehen mielestä nyt olisi hyvä aika lopettaa puheet väestön ikääntymisestä taakkana, uhkakuvana ja kustannuksena. – Elinikä pitenee, ihmisten terveys paranee ja ikääntynyt väestö voi hyvin. Nämähän ovat myönteisiä tosiasioita. Eläkeläiset ry kannustaa kuntia kääntämään väestön ikääntymisen itselleen valtiksi. Kun hyvinvointialueet nyt kantavat sosiaalija terveyspalveluiden ison taloudellisen taakan, kunnat voivat keskittyä lakisääteiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. – Tässä on kunnilla iso mahdollisuus, jos tehtävä otetaan toisissaan. Eläkeläiset ovat pääsääntöisesti hyviä ja vakaita veronmaksajia ja ostovoimaisia kuluttajia, jotka tuovat kunnalle taloudellista hyötyä. Ihmisiä, joilla ei yleensä ole esimerkiksi isoja asuntolainoja enää maksettavanaan. Tuloista suurempi osa menee kulutukseen. – Kunnan kannattaa pitää huolta, että ikäihmiset voivat hyvin, nauttivat elämästään eivätkä karkaa kunnasta pois palveluiden perään. Eläkeläiset ry:n hahmottelema ikäystävällisyys koostuu useista osasista. – Kulttuurija liikuntapalvelut edistävät kaikenikäisten hyvinvointia. Siellä, missä julkinen liikenne on tärkeässä roolissa, voivat kunnat tehdä paljon esimerkiksi myöntämällä eläkeläisalennuksia. – Esteetön elinympäristö on turvallinen kulkea. Ja jotta se olisi myös sellainen, jossa mielellään elää ja kulkee, on huolehdittava viherympäristöstä ja levähdyspaikoista. – On tärkeää että kunnassa on tarjolla asuntoja joissa asukas viihtyy ja joista pääsee sujuvasti palveluiden pariin. Neljäntenä tekijänä Jan Koskimies nostaa päätöksenteon. – Vanhusneuvoston kaltaiset vaikuttamiselimet ovat tärkeitä. Mutta on olennaista, että ihmisiä aidosti kuullaan myös muissa yhteyksissä. Että päätöksentekijät ottavat esimerkiksi eläkeläisyhdistykset mukaan ja kuulevat ajatuksia ikäihmisiltä itseltään. Esteetön ja viihtyisä elinympäristö on tärkeä osa ikäystävällisyyttä. K S EN IA S EN KO VA / K U V IA S U O M ES TA .F I Ikäystävällisyys voi olla kunnalle valttikortti Eläkeläinen 2/2025 5
YHTEISKUNTA ”Korkeista palvelumaksuista ei hyödy oikeastaan kukaan”, huomauttaa Eläkeläiset ry. TERVEYDENHUOLLON korkeiden asiakasmaksujen vuoksi monet pientä eläkettä saavat joutuvat valitsemaan ruuan, lääkkeiden ja lääkärissäkäynnin välillä, varoittaa Eläkeläiset ry. ”Elämänlaatu heikkenee, jos terveyskulujen vuoksi ihmisellä ei ole varaa esimerkiksi terveyttä edistäviin liikuntaharrastuksiin tai arkea helpottaviin palveluihin. Pienituloiset ihmiset joutuvat hakemaan välttämättömiin kuluihin toimeentulotukea. Harkinnanvaraiset maksuhuojennukset eivät tavoita kaikkia tarvitsevia ja niiden edellyttämä hallinto on raskas”, todetaan järjestön hallituksen kannanotossa. Hyvinvointialueet ovat korottaneet palvelumaksuja lain mahdollistamiin enimmäismääriin. Korotuksien taustalla on, että hyvinvointialueille ei ole annettu niiden kipeästi tarvitsemaa ja asiantuntijoiden peräänkuuluttamaa lisäaikaa taloutensa tasapainottamiseen. Eläkeläiset ry:n mielestä palvelumaksut ovat epäoikeudenmukainen tapa rahoittaa palveluita. ”Ne ovat tasamaksuja, jotka tuntuvat suhteessa kaikkein eniten pienituloisten lompakossa. Paljon oikeudenmukaisempaa on pitää palvelumaksut pieninä ja rahoittaa palvelut verotuloilla. Terveyskeskusmaksut tulisi poistaa kokonaan.” ”Jos ihminen jättää korkeiden palvelumaksujen vuoksi menemättä terveyskeskukseen, kostautuu se aikaa myöten korkeampina kustannuksina, jos sairaus ehtii pahentua ja apu haetaan sairaalasta päivystyksen kautta. Erikoissairaanhoito tulee paljon kalliimmaksi kuin perusterveydenhuolto ja ajoissa tapahtuva ennaltaehkäisy.” Eläkeläiset ry toteaa, että korkeista palvelumaksuista ei hyödy oikeastaan kukaan. ”Asiakasmaksut ovat vuodessa noin 1,5 miljardia, mutta niillä katetaan vain noin kuusi prosenttia sosiaalija terveyspalveluiden kustannuksista. Palveluiden käyttäjän terveys ei niistä kohene, hyvinvointialueiden kulut erikoissairaanhoidossa kasvavat, ja kuntien toimeentulotukimenot kasvavat.” KATI TYYSTJÄRVI Tikkurilan Eläkeläiset ry, vpj Alueja kuntavaaliehdokas katityystjarvi.fi VANTAA • Terveyspalvelut toimiviksi • Lisää palveluasuntoja, ei yksinäisiä öitä • Järjestöille tukea yhteisölliseen toimintaan Alu evaali t Ku ntavaal it 2182 473 Mikko Raudaskoski erityisopettaja, eläkeläinen, Oulun kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen KOKEMUSTA JA NÄKEMYSTÄ Oulussa saatiin turvattua Honkapirtin tilalle väliaikaiset tilat Keskuskadulta ja sen jälkeen pysyvät tilat Kuivasojan koululta. Myös muille kaupungin alueille on turvattava asianmukaiset yhteisötilat.” 72 EHDOLLA OULUSSA # K U N TA V A A L IT # A LU E V A A L IT # 2 2 5 Saavutuksia: bussiliikenteen eläkeläisalennuksen pidennys tunnilla, 75 vuotta täyttäneiden tonttiliittymien auraus. Mikko Viitanen kaupunginja aluevaltuutettu, Oulun Eläkeläiset ry:n jäsen, Oulun Energian hallituksen jäsen 2287 ALUEVAALIT 97 KUNTAVAALIT EHDOLLA OULUSSA # K U N TA V A A L IT # A LU E V A A L IT # 2 2 5 Saavutuksia: bussiliikenteen eläkeläisalennuksen pidennys tunnilla, 75 vuotta täyttäneiden tonttiliittymien auraus. Mikko Viitanen kaupunginja aluevaltuutettu, Oulun Eläkeläiset ry:n jäsen, Oulun Energian hallituksen jäsen 2287 ALUEVAALIT 97 KUNTAVAALIT EHDOLLA OULUSSA # K U N TA V A A L IT # A LU E V A A L IT # 2 2 5 Saavutuksia: bussiliikenteen eläkeläisalennuksen pidennys tunnilla, 75 vuotta täyttäneiden tonttiliittymien auraus. Mikko Viitanen kaupunginja aluevaltuutettu, Oulun Eläkeläiset ry:n jäsen, Oulun Energian hallituksen jäsen 2287 ALUEVAALIT 97 KUNTAVAALIT EHDOLLA OULUSSA # K U N TA V A A L IT # A LU E V A A L IT # 2 2 5 Saavutuksia: bussiliikenteen eläkeläisalennuksen pidennys tunnilla, 75 vuotta täyttäneiden tonttiliittymien auraus. Mikko Viitanen kaupunginja aluevaltuutettu, Oulun Eläkeläiset ry:n jäsen, Oulun Energian hallituksen jäsen 2287 ALUEVAALIT 97 KUNTAVAALIT YLÖJÄRVELÄINEN ÄÄNESTÄ Viljakkalan vasemmistoliitto ERKKI MOISIO Kuntavaalit 2364 90 Aluevaalit JAAKKO PORTTI ASIA EDELLÄ. KAIKISSA PÄÄTÖKSISSÄ Maksaja: Jaakko Portti 040-5100 383 23 2081 Tukitili: FI39 8311 7713 3548 86 Rovaniemi kuntavaalit Lappi aluevaalit ”Oikeudenmukaisempaa on pitää palvelumaksut pieninä ja rahoittaa palvelut verotuloilla.” Terveydenhuollon palvelumaksut ovat tasamaksuja, jotka tuntuvat suhteessa kaikkein eniten pienituloisten lompakossa, Eläkeläiset ry huomauttaa. TU O M A S TA LV IL A Asiakasmaksujen korotukset uhkaavat väestön terveyttä 6 Eläkeläinen 2/2025
TEKSTI KELA IKÄÄNTYMINEN JA eläkkeelle jääminen voivat tuoda mukanaan erilaisia haasteita. Tarjoamme senioreille monipuolista taloudellista tukea, joka voi auttaa arjessa. Ymmärrämme myös, että asiointi verkossa voi olla joskus haastavaa, ja siksi meiltä saa digitukea. Voit myös aina soittaa meille tai tulla käymään palvelupisteessä. ? 1. Jos työeläke on pieni tai eläkeläinen ei saa sitä ollenkaan, Kela voi maksaa vanhuuseläkettä kansaneläkkeenä. Kansaneläkkeen lisäksi eläkeläinen voi saada takuueläkettä, jos hänen yhteenlasketut eläkkeensä jäävät hyvin pieniksi. ? 2. Eläkkeensaajan asumistukea voi saada vakinaiseen vuokratai omistusasuntoon, jos eläkeläinen on pienituloinen ja saa sellaista eläkettä, joka oikeuttaa tähän tukeen. ? 3. Toimeentulotukea voi hakea, jos tulot ja varat eivät riitä jokapäiväisiin menoihin kuten ruokaan ja lääkkeisiin. ? 4. Yksityislääkärikäyntien kustannuksista voi saada korvausta. Kela korvaa osan näistä kustannuksista. Matkakorvausta voi saada, kun matkustaa terveydenhuoltoon sairauden takia. Reseptilääkkeisiin, kliinisiin ravintovalmisteisiin tai perusvoiteisiin voi saada lääkekorvauksia. ? 5. Eläkettä saavan hoitotukea voi saada, jos eläkeläisellä on lääkärin toteama vamma tai sairaus, hänen toimintakykynsä on heikentynyt vähintään vuoden ajan ja hän tarvitsee vamman tai sairauden takia apua tai ohjausta. ? 6. Kela-asioita voi hoitaa monin eri tavoin, kuten OmaKelan kautta, puhelimitse (puhelinpalvelu ma–pe klo 9–16, eläkkeet: 020 692 202), kirjeitse tai palvelupisteissämme. Voit myös varata ajan puhelinpalveluun. Palvelupisteissämme saat lisäksi tukea verkkoasiointiin. Jos omien asioiden hoito on käynyt hankalaksi esimerkiksi sairauden takia, voivat läheisetkin olla avuksi Kela-asioissa. Voit valtuuttaa läheisesi hoitamaan Kela-asioitasi. Tämä vaatii valtakirjan, Suomi.fivaltuuden tai edunvalvontavaltuutuksen. 487 KUNTAVAALIT ÄÄNESTÄ EHDOKASTASI Airi Karjalainen Tampere Mainoksen maksaja: ehdokas 487 KUNTAVAALIT ÄÄNESTÄ EHDOKASTASI Airi Karjalainen Tampere Mainoksen maksaja: ehdokas 487 KUNTAVAALIT ÄÄNESTÄ EHDOKASTASI Airi Karjalainen Tampere Mainoksen maksaja: ehdokas 487 KUNTAVAALIT ÄÄNESTÄ EHDOKASTASI Airi Karjalainen Tampere Mainoksen maksaja: ehdokas Haapajärvi Oulu Raahe Väinö Anne Tarja Wassholm Huotari Ollanketo 2290 2210 2255 Palvelut oikeaan aikaan vauvasta vaariin ja mummoon. 15 21 104 Energisiä eläkeläisiä Pohteen aluevaltuustoon Tätä tukea Kela tarjoaa ikääntyville ja heidän läheisilleen MAALISKUUSSA KELA on saanut tavallista enemmän ilmoituksia kalastelutekstiviesteistä, joiden avulla rikolliset yrittävät saada haltuunsa suomalaisten henkilötietoja. Liikkeellä olevissa viesteissä vastaanottajaa pyydetään esimerkiksi muuttamaan omia sairausvakuutustietojaan. Viestissä oleva linkki ohjaa kuitenkin huijaussivustolle, jolle syötetyt tiedot päätyvät verkkorikollisten käsiin. – Nykypäivänä huijaussivustot voivat olla hyvin uskottavan näköisiä ja hyödyntää esimerkiksi viranomaisten logoja. Siksi onkin syytä muistaa, että Kelan verkkopalveluun voi kirjautua turvallisesti vain osoitteessa www.kela.fi. Osoitteen voi tallentaa esimerkiksi selaimen kirjanmerkkeihin, jolloin turvallinen kirjautuminen käy helposti, kertoo Kelan teknisen tilannekuvakeskuksen päällikkö Miika Mäki. Kela on linjannut, että se ei lähetä asiakkaille linkkejä tekstiviesteillä tai sähköpostitse. Kelan tai Kansaneläkelaitoksen nimissä tulevia linkkejä ei siis kannata avata. – Emme myöskään koskaan kysy henkilötai pankkitietoja tekstiviestitse tai sähköpostitse. Jos asiakas saa viestin, jossa pyydetään avaamaan linkki tai antamaan omia tietojaan, on aina syytä olla varuillaan, Mäki muistuttaa. Kalastelutekstiviestien lisäksi liikkeellä on myös muita huijausyrityksiä. Jos olet päätynyt epäilyttävälle sivustolle tai saanut viestin, jossa sinulta pyydetään henkilötietoja tai kirjautumista, toimi seuraavasti: ? Älä hätiköi. Jos saat yllättävän yhteydenoton, pysähdy aina harkitsemaan, ennen kuin toimit. ? Älä vastaa viestiin tai syötä tietojasi sivustolla oleviin kenttiin. ? Älä klikkaa viestissä tai verkkosivulla olevia linkkejä äläkä lähetä tietojasi eteenpäin. ? Jos epäilet, että pankkitunnuksesi ovat joutuneet vääriin käsiin, ota heti yhteyttä pankkiisi. Kela.fi-sivustolle on koottu ohjeet, joiden avulla Kelan verkkopalveluun voi kirjautua turvallisesti: Asioi turvallisesti OmaKelassa. Huijausviestejä liikkeellä Kelan nimissä Eläkeläinen 2/2025 7
YHTEISKUNTA ETELÄ-HÄME Hämeenlinna Juhani Lehto, Vas. ?? Tuija Nieminen-Kurki, Vas. ?? Loppi Eila Jokila, Vas. ?? Mikko Peura, Vas. ?? Sirkka-Helena Toivonen, Vas. ?? Riihimäki Erja Hirviniemi, Vas. ?? ?? Pauli Hirviniemi, Vas. ?? Lauri Levanto, Vas. ?? ?? Pirjo Rautanen, Vas. (sit.) ?? Päivi Sandberg, Vas. ?? ?? Arja Tylli, Vas. ?? ?? HELSINKI Outi Paulig, Vas. ?? JOKILAAKSOT Ii Sauli Keltamäki, Vas. ?? Teijo Liedes, Vas. ?? ?? Oulu Hannu Alakontiola, Vas. ?? ?? Anne Huotari, Vas. ?? ?? Kaarina Kailo, Vas. ?? ?? Risto Kalliorinne, Vas. ?? Mikko Raudaskoski, Vas. ?? Ulla Tervaskanto, Kesk. ?? Aarno Törmänen, Vas. ?? Tyrnävä Esko Huotari, Vas. ?? ?? KAAKKOIS-SUOMI Sirpa Minkkinen, Vas. ?? KAINUU Kajaani Aki Räisänen, Vas. ?? ?? Suomussalmi Terttu Huttu-Juntunen, Vas. ?? ?? Leena Manner, Vas. ?? ?? Taina Matero, Vas. ?? ?? KESKI-SUOMI Jyväskylä Timo Lahtinen, Vihr. ?? ?? Jukka Palm, Kesk. ?? Riitta Tynjä, SKP ?? ?? Laukaa Kari Koivisto, Vas. ?? Viljo Kumpulainen, Vas. ?? ?? Saarijärvi Marjut Pollari, Vas. ?? Viitasaari Hannu Glad, Vas. ?? Äänekoski Sirpa Martins, Vas. ?? ?? Kari Perälä, Vas. ?? Tiina Talso, Vas. ?? ?? LAPPI Kemi Sisko Korrensalo, Vas. ?? Tapio Siirilä, SKP ?? ?? Keminmaa Juhani Hiltunen, Vas. ?? ?? Kolari Reijo Kontinen, Vas. ?? Seppo Maijala, Vas. ?? Voitto Vaattovaara, Vas. ?? Pello Johannes Juuso, Vas. ?? Simo Helvi Hamari, Vas. ?? Paula Soutukorva, Vas. ?? Sodankylä Riitta Hokkanen, Vas. ?? ?? PIRKANMAA Hämeenkyrö Pekka Mäkipää, Vas. (sit.) ?? Vilho Ponkiniemi, Vas. ?? Ikaalinen Jukka Mattila, Vas. ?? ?? Kihniö Hannu Tiainen, Kyykystä Ylös -valitsijayhdistys ??, Pirkanmaan Sitoutumattomat ?? Mänttä-Vilppula Tiina Kytömäki, Vas. (sit.) ?? Pentti Paananen, Vas. ?? Juha Pohjalainen, Vas. ?? Anni Tiainen, Vas. ?? Nokia Ritva Malinen, Vas. (sit.) ?? Anne Nyman, Vas. ?? ?? Marja-Leena Torkki, Vas. ?? Tampere Ilkka Järvelä, Vas. ?? Airi Karjalainen, Vas. ?? Sinikka Torkkola, Vas. ?? ?? Sastamala Leena Saarela, Vas. ?? ?? Valkeakoski Harri Asikainen, Vas. ?? Jari Salmi, Vas. ?? Mirja Salminen, Vas. ?? Tuula Salminen, Vas. (sit) ?? Timo Villberg, Vas. ?? ?? Ylöjärvi Eija Moisio, Vas. ?? ?? Erkki Moisio, Vas. ?? ?? POHJANMAA Pietarsaari Marita Salmu, PRO PietarsaariJakobstad ?? Erkki Salmu, PRO PietarsaariJakobstad ?? SATAKUNTA Pori Sirpa Muurinen, Vas. ?? Tuula Telin, Vas. ?? ?? Jari Pajukoski, Vas. ?? Ulvila Vesa-Pekka Raune, Vas. ?? Pekka Tuori, Vas. ?? ?? Tuija Välimäki, Vas. ?? ?? SAVO-KARJALA Joensuu Hannu Levaniemi, Vas. ?? ?? Esko Marjomaa, Vas. (sit.) ?? ?? Petteri Tahvanainen, Vas. ?? ?? Kimmo Vartiainen, Vas. ?? ?? Timo Ventola, Vas. ?? ?? Eija Westerman, Vas. ?? ?? Kontiolahti Esko Turunen, Vas. ?? ?? Liperi Päivi Koskela, Vas. ?? ?? Varkaus Erkki Aali, Vas. ?? Ari Häkkinen, Vas. ?? Matti Semi, Vas. ?? ?? Sakari Kautto, Vas. ?? Mari Miettinen-Räsänen, Vas. ?? ?? UUSIMAA Espoo Gustavo Garcia, Vas. ?? ?? Tarja Kajari, SKP ?? ?? Jukka Karjula, Vas. ?? ?? Marja Koskenalho, Vas. ?? ?? Hannele Krohn, Vas. ?? ?? Hyvinkää Matti Lindfors, Vas. ?? ?? Olli Savela, Vas. ?? ?? Karkkila Eino Huotari, Vas. ?? ?? Martti Härkönen, SKP ?? ?? Matti Salminen, Vas. ?? Kerava Raija Havulinna, Vas. ?? ?? Tuija Husari, Vas. ?? Heli Karhu, Vas. (sit.) ?? Markku Liimatainen, SDP ?? Mikko Raunio, Vas. (sit.) ?? ?? Lauri Saloriutta, Vas. ?? Paavo Timonen, SDP ?? Riitta Törmänen, Vas. ?? Lohja Jukka Asikainen, Vas. (sit.) ?? ?? Porvoo Mikko Nieminen, Vas. ?? ?? Raasepori Martti Immonen, Vihr. ?? ?? Veikko Kauppinen ?? Jorma Larsson, Vas. (sit) ?? Harry Yltävä, Vas. ?? ?? Vantaa Kati Tyystjärvi, Vas. ?? ?? VARSINAIS-SUOMI Forssa Sirkka-Liisa Ilvonen, Vas. ?? Tapio Virtanen, Vas. ?? ?? Kaarina Pentti Kallio, Vas. ?? ?? Raisio Seppo Kalliotie, Vas. ?? Aarre Lehtonen, Vas. ?? Timo Ranki, Vas. ?? Aki Kaarnisto, Vas. ?? Leena Rihko, Vas. ?? Risto Rihko, Vas. ?? Seppo Meskanen, Vas. ?? Jarmo Merinen, Vas. ?? Fikret Mujkic, Vas. ?? Anne Sinilaakso, Vas. ?? Rauma Tapio Ailasmaa, Vas. ?? ?? Jäseniämme ehdolla vaaleissa Eläkeläinen-lehti pyysi yhdistyksiltään tiedot Eläkeläiset ry:n jäsenistä, jotka ovat ehdokkaina kuntaja aluevaaleissa vaaleissa 2025. Ehdokkaat on tässä listassa ryhmitelty Eläkeläiset ry:n aluejärjestöjen ja kuntien mukaan. Nimen perässä puolue ja lyhenne ?? = ehdolla kuntavaaleissa ja ?? = ehdolla aluevaaleissa. Rekisteröityjen puolueiden lyhenteet Kesk.= Suomen Keskusta SDP = Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue SKP = Suomen Kommunistinen Puolue Vihr.= Vihreä liitto Vas. = Vasemmistoliitto 8 Eläkeläinen 2/2025
EMPATIAA POLITIIKKAAN STOP vanhusten heitteillejätölle Kulttuurin ja julkisten palveluiden puolustaja neljättä kautta KAARINA KAILO Tietokirjailija, alueja kuntavaaliehdokas Itä-Oulun vasemmisto Terveysasemien, hoivapalvelujen, omaishoidon tuen ja luonnon puolustaja Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Keski-Uudenmaan aluevaltuuston ja -hallituksen jäsen OLLI SAVELA Kuntavaaleissa Hyvinkää 173 Aluevaaleissa Keski-Uusimaa 2201 Terveys on arvokkain omaisuus, jota itse Terveys on arvokkain omaisuus, jota itse pidämme yllä, kunnes ote lipsuu. pidämme yllä, kunnes ote lipsuu. Tukenamme on yhdessä rakennettu järjesTukenamme on yhdessä rakennettu järjestelmä, josta voimme hakea Kuntaja SOTE telmä, josta voimme hakea Kuntaja SOTE palvelut läheltä ja kohtuuhinnalla. palvelut läheltä ja kohtuuhinnalla. Terveys, turvallisuus, hyvinvointi Terveys, turvallisuus, hyvinvointi kuuluu kaikille, ei harvoille. kuuluu kaikille, ei harvoille. Lapissa 2 päivystävää Lapissa 2 päivystävää sairaalaa + omalääkäri sairaalaa + omalääkäri Tavoitteeni! Tavoitteeni! olastoor@gmail.com, +358405149406. https://www.facebook.com/profile.php?id=61573696239020 Tunne, kokemus, maalaisjärki Lappi Tornio 2091 45 ???????????? ????????????? ????????????????? ????????????????? ?????????????? Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti ? Vaalipäivä sunnuntaina 13.4.2025 klo 9–20 ? Ennakkoäänestys kotimaassa 2.–8.4. ja ulkomailla 2.–5.4.2025 ? Aluevaaleja ei toimiteta Helsingin kaupungissa, koska siellä sosiaalija terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä vastaa kaupunki itse. Aluevaaleja ei toimiteta myöskään Ahvenanmaan maakunnassa. ? Kuntavaaleja ei toimiteta Ahvenanmaan maakunnassa samaan aikaan kuin muualla Suomessa, vaan seuraavan kerran syksyllä 2027. Voit äänestää joko ennakkoon tai vaalipäivänä ? Tiedon ennakkoäänestyspaikoista löydät esimerkiksi oikeusministeriön tietoja tulospalvelusta. ? Tiedon vaalipäivän äänestyspaikastasi löydät sinulle lähetetystä äänioikeusilmoituksesta ja osoitehaun perusteella Digi-ja väestötietoviraston äänestyspaikkapalvelusta. ? Lisätietoa äänestämisestä saat maksuttomasta palvelunumerosta 0800 9 4700 (suomi ja englanti) ja 0800 9 4771 (ruotsi ja englanti) sekä WhatsApp-viestipalvelusta 050 438 8730. ? Äänestäminen tapahtuu alueja kuntavaaleissa samoissa äänestyspaikoissa. ? Aluevaaleissa äänestetään violetilla ja kuntavaaleissa valkoisella äänestyslipulla. ? Tietoa vaaleista oikeusministeriön vaalisivuilla: vaalit.fi Alueja kuntavaalit 2025 PJ ED R ZE JC ZY K / P IX A B AY elakelaiset.fi Eläkeläinen 2/2025 9
YHTEISKUNTA Pirkanmaan hyvinvointialue Ikäihmisten palvelut kuntoon Sinikka Torkkola Yliopistotutkija sairaanhoitaja pääluotto www.torkkolasinikka.fi Kotihoitoa, päivätoimintaa ja ympärivuorokautista hoitoa kaikille ikäihmisille yhdenvertaisesti ja riittävästi 545 2392 M ai no ks en m ak sa a Si ni kk a To rk ko la n tu kir yh m ä Tampere ELÄKELÄISTEN EDUNVALVOJA HELSINGIN VALTUUSTOON! Jokaisella pitää olla varaa HSL:n lippuun. Liikuntamahdollisuudet eivät saa olla rahasta kiinni. Helsingin vanhusneuvoston sihteeri 2013-2023. Vanhuspalvelujen asiantuntija. Lähiöaktivisti, palstaviljelijä, mummopyöräilija. OUTI PAULIG Helsinki 166 Ma ino ks en m ak sa ja: Ou ti Pa uli g ”Merkittävä tulonsiirto yksityiselle sektorille samalla, kun julkisen tuotannon palvelut ovat äärimmäisen haastavassa tilanteessa.” TUOMAS TALVILA E läkkeensaajien Keskusliitto EKL ja Eläkeläiset ry eivät kannata yli 65-vuotiaille suunnattua lääkärikäyntien valinnanvapauskokeilua. Järjestöt antoivat yhteisen lausunnon hallituksen esitykseen sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta. Hallitus on tekemässä kokeilua, jossa yli 65-vuotiaat pääsisivät yksityiselle yleislääkärille kolme kertaa vuodessa julkisen käynnin hinnalla, eli noin 28 eurolla. ”Vaikka näemme positiivisena hoitoonpääsyn edistämisen yli 65-vuotiaille, emme voi hyväksyä näin merkittävää tulonsiirtoa yksityiselle sektorille samalla, kun julkisen tuotannon palvelut ovat äärimmäisen haastavassa tilanteessa monella tapaa”, järjestöt toteavat. Järjestöt huomauttavat, että myös sosiaalija terveysalan asiantuntijatahot ovat ilmaisseet skeptisyyttä kokeilun onnistumisen mahdollisuuksia kohtaan. Esimerkiksi Lääkäriliitto on todennut tiedotteessaan 12.2., ettei kokeilu tulisi edistämään etenkään hoidon jatkuvuutta. Myös alueellisen tasa-arvon kohtalo huolestuttaa EKL:ää ja Eläkeläiset ry:tä. ”Suurin osa kokeilun piiriin kuuluvista palveluntarjoajista toimisi Eteläja Länsi-Suomen suurissa kaupungeissa. Korostamme tässä yhtä kokeilun merkittävää haastetta: alueellisen tasa-arvon suhteen kokeilun edut eivät toteudu hyvin. Kunnallisalan Kehittämissäätiön vuonna 2025 julkaistun Kuntailmapuntarin tuloksissa on nähtävissä sosiaalija terveyspalvelujen saatavuuden heikentyneen juuri pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tämän myötä kokeilun tarjoaman valinnanvapauden edistämisen ei voida olettaa toteutuvan merkittävästi suurten kaupunkien ulkopuolella”, lausunto toteaa. JÄRJESTÖJEN MUKAAN kokeilun toteuttamiseen suunniteltu rahamäärä olisi kohdallaan käyttää omalääkärisekä omahoitajamallin täytäntöönpanon kiirehtimiseen. ”Tämän ohella ehdotamme panostusta liikkuvien perustason palvelujen kehittämiseen, joilla haja-alueiden nyt suunnitellut palvelut voitaisiin jossain määrin korvata.” Järjestöt painottavat, että hallituksen kokeiluesitys ei auta hoidon saatavuuden perustavanlaatuisiin ongelmiin, kuten palvelutarpeen kasvuun tai henkilökunnan saatavuuteen. ”Kestävän ja tasa-arvoisen terveydenhuoltojärjestelmän kannalta olisi parempaa keskittyä sallimaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kehittää omia ratkaisuja etenkin henkilöstön saatavuuteen. Esityksen tuottaman palvelujärjestelmän sirpaloitumisen sijaan tulee sosiaalija terveydenhuoltoa viedä kohti selkeää yksikanavaista järjestelmää.” ”Ikääntyneille tarjottuja palveluita on jo siirretty yksityiseen tuotantoon, kun ikään perustuvan ajokorttiin tarvittavan lääkärinlausunnon myöntämisen perusteet muutettiin tämän vuoden alusta. Tältäkään pohjalta emme kannata ikään perustuvan terveydenhuollon siirtämistä enempää yksityiseen tuotantoon”, EKL ja Eläkeläiset ry lausuvat. EKL ja Eläkeläiset eivät kannata valinnanvapauskokeilua ”Hallituksen kokeiluesitys ei auta hoidon saatavuuden perustavanlaatuisiin ongelmiin.” PohjoisPohjanmaa Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Sote tarvitsee lähimmäisenrakkautta JOUNI JUSSINNIEMI Kuntavaalit Pyhäjärvi 4 Aluevaalit Pohjois-Pohjanmaa 2221 Katso Eläkeläiset ry:n vaalitavoitteet elakelaiset.fi ja Eläkeläinen-lehti 1/2025 10 Eläkeläinen 2/2025
Kerro, kerro kuvastin Raimo Vahtera Vaasan Eläkeläiset ry:n Digikamerakerho KAUDEN KUVA ”Mitä konkreettista pystyt sanomaan oman hyvin vonti alueesi palveluista parin vuoden kokemuksen jälkeen?” E rilaiset vaalikoneet ovat tätä päivää. Meille vakuutetaan, että suuri osa äänestäjistä tekee valintansa vaalikoneen vastausten perusteella. Eli etsitään ehdokasta, joka ajattelee ja vastaa samalla tavalla kuin sinä itse. Mutta. Vaalikoneet on suunniteltu tarkoitushakuisiksi ja niin toimiviksi, että saat olla tosi tarkkaavainen vastatessasi väitteeseen tai kysymykseen. Hyvinvointialueita koskevia kysymyksiä on runsaasti. Iso haaste onkin siinä, mitä konkreettista pystyt sanomaan oman alueesi palveluista parin vuoden kokemuksen jälkeen? Jos ja kun alueen talousnäkymät ovat todella heikot, onko kohtuullista vaatia palveluiden parantamista? Tai uusien tilojen rakentamista. Onneksi Eläkeläiset ry:llä on kattava lista vaatimuksista niin aluekuin kuntavaaleihinkin. TÄRKEITÄ OVAT peruspalveluiden ja lähipalveluiden turvaaminen. Ikääntyneet ihmiset tarvitsevat tärkeimmät sosiaalija terveyspalvelut kotinsa läheltä. Syrjäkyliäkään ei saa unohtaa. Palvelutarvetta on sielläkin. PalKOMMENTTI TUULA TELIN Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja Vaalikoneiden ohjausta velut sitten vaan pyörille ja menoksi! Tätä on Satakunnassa kokeiltu. On tarjolla ohjausta ja neuvontaa. Mutta riittääkö se? Tuskin. Perusja lähipalveluihin kuuluu myös omalääkärimallin ja omatiimimallin toteuttaminen. Hienoa, jos omalääkäritoiminta jälleen palaa. Oikeus ympärivuorokautiseen hoivaan on monelle ikäihmiselle elintärkeä asia. Tunne siitä, että sinusta huolehditaan. Yhteisöllinen asumismuoto ei sitä korvaa. Vanhusneuvoloista tarvitaan nykyistä tiukempi lainsäädäntö. Ei riitä, että neuvoloita “voidaan” perustaa, vaan on vaadittava, että niitä perustetaan. Lain sanoman pitää olla selkeä. KUNTALAISTEN hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien lakisääteinen tehtävä. Hyvinvointia edistävät mm. liikunta ja kulttuuri sekä yksinäisyyden torjunta. Näihin satsaaminen vähentää puolestaan terveydenhoitomenoja. Järkevää, eikö totta? Ikäystävällinen asuminen on ikäihmiselle tuiki tärkeä. Kodin tulee olla varustukseltaan ja toiminnoiltaan niin avara, että siellä pystyy tarvittaessa rollaattorilla liikkumaan. Kuntien on osoitettava järjestöille maksuttomia tai kohtuuhintaisia toimitiloja. Lisäksi yhdistyksille on suunnattava avustuksia, joita voidaan käyttää ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseen. Vanhusneuvostojen asemaa on parannettava niin hyvinvointialueilla kuin kunnissakin. Vanhusneuvostot on tehtävä tunnetuiksi ja kiinteäksi osaksi ikäihmisten vaikuttamismahdollisuuksia. Eläkeläinen 2/2025 11
YHTEISKUNTA KANNANOTTO AIMO RUUSUNEN J os on tietokone, taitoa sen käyttämiseen ja kärsivällisyyttä, voi perehtyä itseä koskeviin terveyspalveluihin vaikka kuinka perusteellisesti. Mutta entä jos ei ole edes älykännykkää tai taidot sen käyttöön vasta opettelussa, ja pitäisi nopeasti löytää yhteys johonkin palveluun? Apua voi tietenkin pyytää vaikka naapurilta, mutta oleellista on se, miten palvelujen tarjoajat itse tiedottavat. Lappeenrannassa kokoonnuttiin paikallisen Eetun eli Etelä-Karjalan eläkeläisjärjestöjen kutsusta kuulemaan, mitä tiedottamisessa on tarjolla ja tulossa. Kolme sen tekijää kertoi, miten Etelä-Karjalan hyvinvointialue (Ekhva) aikoo asiakkaitaan palvella. TUSKIN OLI alkuun päästy ja kuultu, että ”monikanavaisuudesta” aiotaan pitää kiinni vaikka tosin luopua asiakaslehdestä, kun yleisöltä jo tuli ehdotus: Olisi hyvä saada kaikki ikäihmisten tarvitsemat puhelinnumerot ”yhdelle aaneloselle” eli helposti saataville. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen asiantuntijat Karita Uitti, Heini Maijanen ja Simo Siirilä kehottavat ottamaan heihin rohkeasti yhteyttä tiedon kulkuun liittyvissä kysymyksissä. A IM O R U U S U N EN Miten päästä terveyspalveluihin käsiksi? Tilaisuuden jälkeen imatralainen Timo Mykrä pohtikin, että juuri puhelin on hänen kokemustensa mukaan varmin väline palveluihin käsiksi pääsemiseen. – Ei edes terveysasemalla käyminen puhumattakaan nettisivujen selaamisesta välttämättä auta. Pitää olla kärsivällisyyttä soittaa ja sitten kuunnella hissimusiikkia, se on kokemukseni mukaan varmin keino esimerkiksi lääkärille pääsyyn, hän sanoo. Hänen mielestään on pidettävä tarkkaan huolta siitä, ettei kaikki mene tietokoneohjelmien syövereihin. VIESTINTÄASIANTUNTIJA Karita Uitin mukaan asiakaslehti korvataan koko sivun ilmoittelulla paikallisissa lehdissä. Nettisivujen uudistamisessa kerätään käyttäjien kokemuksia, otetaan siis vastaan palautetta, tulee se millä tavalla tahansa. Uitin kollega Simo Siirilä kertoi huhtikuussa avattavasta neuvontaja päivystyspalvelusta ”Oma Ekhva”, jossa saa tunnistautumalla persoonallista apua tietyissä määräajoissa. Asiantuntija Heini Maijanen kannusti olemaan rohkeasti yhteydessä sekä viestinnän tekijöihin että suoraan palvelujen tarjoajiin. Asiakkaiden aktiivisuus on osa sitä työvälineistöä, jolla hommia kehitetään. Yleisöltä tuli toiveita tiedotusja koulutustilaisuuksista sekä yhteydenpidon lisäämisestä järjestöjen kautta. Asiantuntijat toivoivat, että tietoa ja toiveita tulisi eri kanavia pitkin kaikista niistä asioista, joihin hyvinvointialue voi vaikuttaa. Yhteydessä kannattaa olla myös päätöksentekijöihin niin maakuntakuin kuntatasolla. Perinteisiä kirjeitäkin saa lähettää. Vanhusasasiavaltuutettu ja järjestöt vetoavat yhdenvertaisuuden puolesta. VANHUSASIAVALTUUTETTU ja 21 valtakunnallista järjestöä, mukana myös Eläkeläiset ry, esittävät ratkaisuja, joilla ikääntyneiden asemaa voidaan parantaa digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Suomessa yli 300?000 iäkästä ihmistä on täysin vailla digitaitoja. Lisäksi vähintään yhtä moni ei pysty asioimaan itsenäisesti sähköisissä palveluissa. Yhteiskunnan digitalisoituessa tämä aiheuttaa merkittäviä haasteita. He, jotka eivät voi käyttää digitaalisia palveluita, kohtaavat suuria vaikeuksia arkisten asioidensa hoitamisessa. Moni on esimerkiksi joutunut jättämään palveluita käyttämättä tai etuuksia hakematta, koska viranomaisasiointi muutoin kuin sähköisesti on käynyt hankalaksi. Myös jokaiselle kansalaiselle välttämättömien tietojen saanti on vaikeutunut. Sellaisetkin iäkkäät, jotka aiemmin ovat pystyneet huolehtimaan itse asioidensa hoidosta, voivat joutua digitalisaation myötä riippuvaisiksi muiden avusta. Vanhusasiavaltuutettu ja 21 järjestöä vaativat, että ikääntyneiden ihmisten yhdenvertainen asema on turvattava digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Tähän valtuutettu ja järjestöt esittävät yhteisessä kannanotossaan muun muassa seuraavia keinoja. Digittömillä kansalaisilla tulee olla mahdollisuus asioida kasvokkain tai puhelimitse ja saada tietoa kirjeitse tai muutoin paperisena. Julkisten palvelujen saaminen muutoin kuin sähköisesti on säilytettävä yhdenvertaisena asiointikanavana. Digitukea perustaitojen oppimisessa ja niiden ylläpidossa on järjestettävä kaikille sitä tarvitseville ikääntyneille ihmisille. – Moni iäkäs kaipaa tukea digitaitoihinsa ja tarvitsee sujuvaa asiointia muutoin kuin digitaalisesti, sanoo vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo. – Kuntien pitäisi ottaa vahvempi rooli digituen järjestämisessä ja muun kuin digitaalisen asioinnin turvaamisessa. Näin kaikki iäkkäät pääsisivät yhdenvertaisemmin hoitamaan omia ja yhteisiä asioita. Lisäksi digipalveluista on tehtävä helppokäyttöisiä ja saavutettavia. Ikääntyneitä tulee kuulla palvelujen suunnittelussa. ? vanhusasia.fi ”Ikääntyneiden asema turvattava digiyhteiskunnassa” Asiakkailla suuri merkitys tiedonkulun kehittämisessä, korostettiin Etelä-Karjalan eläkeläisjärjestöjen tilaisuudessa. 12 Eläkeläinen 2/2025
OSANA SUOMALAISTA kulttuuriperintöä ovat lukuisat kansantalot, järjestötalot ja työväentalot, joita rakennettiin pääosin talkoovoimin, jo viime vuosisadan alkupuolella ja runsaasti myös sotien jälkeen, vielä 60-luvullakin. Nämä talot tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia meidän eläkeläisjärjestöillemme ja toisaalta taas eläkeläisjärjestöt ovat useiden talojemme tärkeä voimavara. Torniossa olemme onnistuneet rakentamaan Järjestötalolle yhteisön, jossa on mukana useita eläkeläisryhmiä, muita sosiaalialalla toimivia, terveyttä ja hyvinvointia edistäviä järjestöjä, hyväntekeväisyysjärjestö, kulttuurijärjestöjä, vapaan sivistystyön toimijoita, ammattiliittoja ja myös perinteisiä kansandemokraattisen liikkeen toiminnan jatkajia. Vuosituhannen vaihteessa Tornion Järjestötalon toiminta oli hiipumassa ja käyttöaste laskemassa talon suuruuden ajoista. Hyväksi onneksi talon silloinen omistaja Tornion Järjestöyhdistys huomasi ja ymmärsi asian tilan ja etsi ratkaisua käyttöasteen korjaamiseen. Yhdistys hakeutui Lapin Nuorisonliiton kautta seurantalojen toiminnallisuutta kehittävään ESRhankkeeseen ja lähti mukaan omalla ”Avaa ovi” -projektilla. Projektiin sijoitettiin vain muutama tuhatlappunen, mutta sitä kautta saatiin avattua polku pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseen talon erilaisiin toimintoihin. Taloon avattiin työttömien ja eläkeläisten ruokala, nettipiste ja aloitettiin kehitysvammaisille suunnattua päivätoimintaa sekä järjestettiin mm. järjestyksenvalvojaja hygieniapassikoulutuksia. Siitä alkoi talon uusi nousu ja sitä on kestänyt näihin vuosiin asti. Nykyisin talossa järjestetään vuosittain 1?500–1?700 tilaisuutta tai tapahtumaa ja talossa on vuosittain noin 32?000 kävijää ja kokopäiväisesti palkattu toiminnanjohtaja. MIKSI HALUSIN kertoa Tornion tarinan? Olen ollut vuosikaudet mukana Kansantalojen Liiton hallinnossa ja silloin tällöin on tullut esille, että jossakin päin Suomea on taas jokin työväentalo, kerhotalo, kansantalo tai järjestötalo sulkenut ovensa, myyty tai jäänyt vähälle käytölle. Suurin syy talojen sulkemiseen on toimijoiden ikääntyminen ja käyttöasteen putoaminen nollaan. Monella talolla vielä kuitenkin sinnitellään ja usealla paikkakunnalla on Eläkeläiset ry:n paikallinen järjestö talon voimavarana. Taloihin tarvitaan koko ajan uusia toimijoita ja tässä kohdin haluankin vedota meidän eläkeläisjäseniimme, että ottaisimme huoleksemme, että uudet nuoremmat jäsenemme saavat toiminnassa jalansijaa ja vastuuta kehittää ja uudistaa järjestön toimintaa ja tuoda omia ideoitaan esille ja toteutettavaksi järjestöissämme ja taloillamme. Tornion Eläkeläiset ry on erinomainen esimerkki siitä, että on luovuttu sloganista: ”meillä on aina tehty näin!” Vaikka yhdistyksen johdosMIELIPITEITÄ Kuinka julmia haluamme olla vanhuksillemme? Pidetään huolta taloistamme ja talojemme toimijoista Tornion Eläkeläiset ovat yhdessä Kumppanuuskeskus Luotsin kanssa toteuttamassa ikäihmisille suunnattuja virkistyspäiviä. Kuvassa osallistujia Tornion Järjestötalolla. S A U LI H YÖ P P IN EN sa on pian kahdeksankymppisiä, ei täällä olla vanhoissa poteroissa, vaan uudet tuulet ovat saaneet reippaasti puhaltaa. Yhtenä hyvänä esimerkkinä on kaiken muun vilkkaan toiminnan lisänä kaksi kertaa vuodessa järjestettävät karaokekisat, joissa miehet ja naiset kisaavat laulajamestaruudesta. Kisat ovat tuoneet Järjestötaloon uutta elämää ja tapahtuman tuotto palvelee sekä talon ylläpitoa maksetulla vuokralla että talon päätoimijaa, joka on järjestänyt kisayleisölle edullista lounastarjoilua. Kokonaisuudesta tuoton on kerännyt luonnollisesti eläkeläisjärjestö, joka on käyttänyt kertyneet varat oman toimintansa kehittämiseen. HALUAN INNOSTAA talojen toimijoita hakemaan avustuksia toiminnan kehittämiseen. Esimerkiksi Kansantalojen Liitto jakaa vuosittain saamistaan avustusvaroista useiden kymmenien tuhansien eurojen avustuspotin talojen toiminnallisuuden parantamiseen. Avustusta voi saada vaikka videotykin, valkokankaan, äänentoistolaitteiden, kahvinkeittimen, sähköhellan, jääkaapin, ilmalämpöpumpun tai melkeinpä minkä tahansa toimintavälineen hankkimiseen, kunhan se palvelee kaikkia talon toimijoita. Avustussummat vaihtelevat 500– 3?000 euron välillä. Toivoisin, että tämä huomioitaisiin taloilla toimivissa järjestöissä, myös Eläkeläiset ry:n paikallisissa yhdistyksissä. Pidetään huolta taloistamme ja talojemme toimijoista! Ollaan aktiivisesti mukana kehittämässä talojen toimintaa, pidetään oman eläkeläisjärjestömme kerhot, jumpat, bingot, virkistyspäivät, juhlat ja muut tapahtumat omilla taloillamme. Mennään mukaan – talolla tavataan! SAULI HYÖPPINEN Kumppanuuskeskus Luotsi ry:n puheenjohtaja aktiivinen eläkeläinen Tornio KIITÄN HELMIKUUSSA tehdystä välikysymyksestä koskien vanhusten ympärivuorokautista hoitoa. Ajatelkaa seuraavaa tilannetta: Olette yksin kotona ja teillä käy hoitaja kolme kertaa päivässä arkipäivisin. Perjantaina hän tulee kello puoli neljä. Hänellä on kova kiire seuraavaan paikkaan. Kello kuusi kompastutte vessan lattialle ja kopautatte samalla päänne. Puhelin on sängyn vieressä, ranneke kopautuksen jälkeen missä lie, tai sekin on sängyn vieressä. Lapset eivät ole tulossa käymään. Vessassa ei ole lattialämmitystä. Pissat tulee alle. Seuraavan kerran hoitaja tulee vasta maanantaina kello 12.00. Nälkä, jano, vilu ja itku tulevat varmasti. En haluaisi itkeä pissoissani vessan lattialla. Ylös lattialta en pääse millään. Olisiko kyse siitä, että meitä avun tarvitsijoita ei pystytä hoitamaan ihan tällä mallilla. Sodan jälkeen oli vanhainkoteja, joissa ainakin joku hoiti meitä illallakin. Nyt hoidetaan ihminen yksin sinne kotiin. Haluan ottaa käyttöön uuden termin, ja se on julmuusbarometri. Kuinka julmia haluamme olla vanhuksillemme? Jopa minä kielenkääntäjänä pystyn ongelman ratkaisemaan, jos halua asioiden ratkaisemiseen vain löytyisi. Ratkaisuni menee näin: Rakennetaan kevytrakenteisia ja talviasuttavia kontteja, joissa on omat makuuhuoneet, keittiöt, suihkuja vessatilat. Konttien pystytyspaikkoja löytyy Saimaan rannalta ja vaikka Veeran montusta. Hoitajia meille saadaan Suomesta ja ulkomailta. Ulkomailta tulleen hoitajan ei välttämättä tarvitse osata suomea. Hänen täytyy pystyä nostamaan meidät sieltä lattialta. Usein ulkomaalaisilla on kaunis hymy ja he ovat ystävällisiä ihmisiä. Minut on nostanut ylös kauppatorin jäätiköltä ulkomaalainen mies ja lopuksi hän vielä hymyili minulle. Kansallisuutta en tiedä, mutta apua tarvitsin ja sain. Kiitos tälle tuntemattomalle. SIRPA MINKKINEN Lauritsalan Eläkeläisten jäsen aluevaaliehdokas Lappeenranta Eläkeläinen 2/2025 13
TIINA RAJALA S uomi on aikuisten kansainvälisen PIAAC-taitotutkimuksen kärjessä, ilmenee vuoden 2024 lopussa julkaistusta tutkimusraportista. Eri ikäryhmien taitotasoissa on isojakin eroja, mutta kaikkien suomalaisten tulokset ylittivät OECD-maiden keskiarvon iästä riippumatta. Yhdessä asiassa Suomi ei erotu edukseen: ero maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön välillä on vertailun suurimpia. PIAAC on OECD:n tutkimusohjelma, joka kerää vertailukelpoista tietoa eri maissa asuvien 16–65-vuotiaiden perustaidoista ja niiden käytöstä. Tutkimukseen osallistui 160 000 ihmistä yhteensä 31 maasta. Suomesta osallistujia oli hieman yli 4 000. Vastausprosentti oli 34. Tutkimus toteutettiin edellisen kerran vuonna 2013. Pitkä aikaväli viimevuotiseen johtui koronapandemiasta. TUTKIMUKSESSA MITATTIIN aikuisväestön eri elämänalueilla tarvitsemia tiedonkäsittelyn perustaitoja. (PIAAC-lyhenne tulee englannin sanoista Program for the International Assesment of Adult Competencies.) Tutkimuksen kohteina olivat lukuja numerotaito sekä adaptiivinen ongelmanratkaisutaito. Sillä tarkoitetaan yksilöiden taitoa ratkaista useita ongelmia samanaikaisesti. Tutkimus toteutettiin kasvokkaisella lomakehaastattelulla, jonka jälkeen tehtiin tehtäviä tablettitietokonetta käyttäen. Suomalaisten lukuja numerotaito on PIAAC-vertailun paras. Japani asettui toiselle ja Ruotsi kolmannelle sijalle. Ongelmanratkaisutaidon kärkisijan Suomi jakaa Japanin kanssa. Suomen aikuisväestö sijoittui näin ollen kärkeen kaikilla taitotasoalueilla. Tiedonkäsittelyn perustaidot ovat tärkeitä, sillä ne ovat yhteydessä hyvinvointiin, poliittisiin vaikutusmahdollisuuksiin sekä luottamukseen. Suomessa 20–49-vuotiaiden taitotaso kaikilla osa-alueilla on vertailun korkein. Taidot ovat selvästi heikoimpia iäkkäimmällä ryhmällä eli 60–65-vuotiailla. Edellisessä tutkimuksessa 55–65-vuotiaiden taitotaso jäi OECD-keskiarvon alapuolelle. Tällä kertaa kaikkien ikäryhmien keskimääräinen taitotaso kaikilla taitoalueilla ylittää OECD-maiden keskiarvon. Naisten ja miesten keskimääräisissä taitotasoissa ei Suomessa ole suuria eroja. OSAAMISEROT KANTAVÄESTÖN ja ensimmäisen polven maahanmuuttajien lukutaidossa ovat Suomessa vertailumaiden kärkipäässä. Taitoerot ovat näkyneet myös nuorten Pisa-tutkimuksen tuloksissa. Maahanmuuttajien lukutaito on kuitenkin parantunut viime mittauksesta. Jos henkilön kotikieli on ollut sama kuin testikieli eli suomi tai ruotsi, ja jos hän on asunut pitkään Suomessa, osaamisero kaventuu. Ero kaventuu merkittävästi, kun taustatekijät, kuten koulutus, otetaan huomioon. Koulutustaso on vahvasti yhteydessä taitoihin. Toisen ja korkean asteen suorittaneiden keskimääräinen lukutaidon tulos on parantunut edellisestä tutkimuksesta, mutta alimmalla koulutustasolla tulos on pysynyt ennallaan. Vanhempien koulutustausta on selvästi yhteydessä taitojen tasoon sekä Suomessa että muissakin maissa. Suomessa koulutustason vastaavuus työtehtävien vaatimustason kanssa on vertailun paras. Ylikoulutettujen osuus on hiukan OECD-maiden keskiarvon alapuolella ja alikoulutettujen osuus keskiarvon tasolla. OECD:N TYÖja sosiaaliasioista vastaava johtaja Stefano Scarpetta pitää Suomen myönteisenä erityispiirteenä, että osaaminen on kymmenessä vuodessa parantunut kaikissa taitotasoissa ja koulutustasoissa. Hän pitää tilastollisesti merkittävänä taitotason paranemista vuosina 1989–1996 syntyneiden keskuudessa. Scarpetta lukee myönteisen kehityksen suomalaisen aikuiskoulutuksen ansioksi. Oppiminen ja taitojen kehittäminen jatkuu vielä työelämän aikana. Ihmisillä on aikuisinakin mahdollisuus kehittää osaamistaan ja tietojaan. Kaikki voivat hankkia lisäkoulutusta koulutustaustastaan riippumatta, millä on iso merkitys, Scarpetta toteaa tutkimuksen julkistamistiedotteessa. ”Aikuisten Pisa-tutkimuksessa” suomalaisten lukuja numerotaito on ykkönen. Ikäryhmien välillä on taidoissa kuitenkin isoja eroja. ”Ero kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten välillä oli Suomessa vertailun suurimpia.” Suomen aikuisväestö taitotutkimuksen kärkimaa Suomalaisten lukuja numerotaito on PIAAC-vertailun paras. Japani asettui toiselle ja Ruotsi kolmannelle sijalle. YHTEISKUNTA 14 Eläkeläinen 2/2025
Ko mm en tt i: Jä rje st ör ah oit us löy sä ss ä hir re ss ä 11 | Ke vä än ko ulu tu sk ale nt er i 18 | Lii ku nn an ha as te ka mp an ja tu lee ta as 21 20 25 | 14. he lm iku ut a | Elä ke läi se t ry :n jäs en leh ti | ela ke lai se t.fi Hu ht iku ise t alu eja ku nt av aa lit ov at me ille ka iki lle tä rke ät , pa ino tta a Elä ke läi se t ry :n va ltu us to n pu he en joh ta ja Ma rtt i Ko rh on en . 4 ”V aik ut a, ole mu ka na , ää ne stä ” 1 Va lok uv au s kil pa ilu alk aa ! 14 Ko ulu tu ks iss a ku ltt uu rip ain ot us en si vu on na 3 | ”E läk ke ist ä ei sa a te hd ä su ku po lvi rii ta a” 6 | Ru no n aik a ja aja tto mu us 34 20 24 | 13. jou luk uu ta | Elä ke läi se t ry :n jäs en leh ti | ela ke lai se t.fi Ke rav an Elä ke läi ste n ry hm ä on pe re ht yn yt sii he n, mi te n ta va ra t ja tu ot te et pa ka tti in ja ku lje te tti in en ne n va nh aa n ja mi te n ny t. 32 Pä rek ori sta mu ov ika ss iin 6 Jou lu ter veh dy kse t 18 Elä ket urv an säily min en huo lett aa työ ikä isiä 6 | Tar kist a tele visio si HD -va lm ius 11 | Boc cia -po kaa li Pie tars aar een 14 20 24 | 18. loka kuu ta | Elä kelä ise t ry:n jäse nle hti | ela kela ise t.fi Ma rtti Halm e pon nist i 60 -luv ulla Tam per een Viin ika sta jalk apa llon Suo me n me sta riks i ja ma ajo ukk uee see n. Nyt hän on pala nnu t kot ikau pun kiin sa ja toim ii Tam per een Elä kelä ise t ry:n vara puh een joh taja na. 20 Tam pere en maa liva hti 5 Elä kejä rjest öt yhd essä -liit e kes kia uke am a Edustajakokous: ”Hoidon jatkuvuus taattava” 4 | Vanhusneuvostot ikääntyneiden etujen puolesta 8 | Syksyn opinnot käyntiin 20 2024 | 6. syyskuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Anna-Riikka Carlsonin kaunokirjallisessa tietokirjassa hänen ja kirjailija Eeva Kilven ajattelu ja teot kohtaavat kauneuden, hellyyden ja taiteen kaarilla. 26 Rakas Eeva Kilpi 4 Ilmastoja ympäristömuistot tallessa 14 Ko m m en tt i: Y ht ei sk un ta so pi m us sa ks it ta va na 10 | M it en yh di st yk si ss ä lii ku ta an ? 14 | Sy ks yn ko ul ut us ka le nt er i 16 20 24 | 31 . to uk ok uu ta | El äk el äi se t ry :n jä se nl eh ti | el ak el ai se t. fi Ilm an om ai sh oi ta jia yh te is ku nt a ol is i ny ky is tä pa he m m as sa ho iv ak rii si ss ä, to te aa Si rp a Pu ha kk a. 4 El in tä rk eä om ai sh oi to 3 Tu nn e E U ja va ik ut a! 8 H oid on ha nk ala tu le va isu us 4 | Y hd ist ys to im ija on jä rje st öm m e sa nk ar i 13 | Lii ku nt at re ffi t in no st iv at Jo en su us sa 16 20 24 | 9. he lm iku ut a | Elä ke lä ise t ry :n jä se nle ht i | ela ke la ise t.fi ”U sk olli se t fa nit pit äv ät ar tis tin ra dio ak tiiv ise na ,” iko nin en ro kk ar i to te aa . 25 Pe lle M iljo on a 1 Ilm ast o m uis telu kil pa ilu alk aa 14 Ant eek si – siin äkö kai kki ? 9 | Elä kej ärj est elm ään luo tet aan ede lle en 11 | Åld erd om en är ing en frö jd 27 20 23 | 1. syy sku uta | Elä kel äis et ry: n jäs enl eht i | ela kel ais et. fi Kuo pio -Ka lla ves i Elä kel äis ten päi vär etk i Hie tas alo on ja pal jon mui ta kes än tap aht um ia. 32 Lai val la kau pun kip uis too n 4 Liik unt aver sta at alk ava t kie rtä ä 3 ”Elä kelä iste n ään i ratk aise e” 2 | Tuk ea Ukr ain an sot aa pak ene ville 10 | Luo nto liiku nta han ke onn istu i hyv in 16 20 23 | 10. helm iku uta | Elä kelä ise t ry:n jäse nle hti | ela kela ise t.fi Sisk o Poik kip uoli on teh nyt vaik utt ava n ura n esiin tym isla voill a. 18 ” Yks in tai yht yee n kan ssa ” 1 Retk eily päiv ät kuts uva t 12 Äänestä lisää kotimaista ruokaa kuntasi ja hyvinvointialueesi keittiöihin! Me kaikki hyödymme siitä työpaikkoina, verotuloina ja parempina palveluina. OECD:N TYÖja sosiaaliasioiden johtaja Stefano Scarpetta taitaa osua oikeaan nostaessaan esiin suomalaisen aikuiskoulutuksen merkityksen. Nähtäväksi jää, pysymmekö kansainvälisten taitotutkimusten kärjessä, vai onnistuuko maamme nykyinen hallitus tuhoamaan sen edellytykset. Pahaa jälkeä se saa joka tapauksessa aikaiseksi. Seuraukset aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta ja isoista leikkauksista vapaaseen sivistystyöhön näkyvät vasta viiveellä. Suomen menestys kansainvälisessä taitotasovertailussa on myönteinen asia. Liian tyytyväinen siihen ei kannata kumminkaan olla, kun taitotasoerot ikäryhmien välillä ovat isot. Vertailun iäkkäin ryhmä eli 60–65-vuotiaat, johon itsekin kuulun, pärjäsi vertailututkimuksessa kaikkein huonoimmin. Asia harmittaa ja huolettaa, olemmehan työikäisiä koko porukka. Oma ikäryhmäni ei enimmäkseen muodostu niin sanotuista diginatiiveista. Työelämän ja koko yhteiskunnan digitalisaatio on ollut niin nopea ja kokonaisvaltainen, että se aiheuttaa osaamishaasteita. Itselläni pelkkä tietotekniikan hallinta vaatii aikaa ja hidastaa tiedon etsintää ja käsittelyä. Kyllä työpaikkani nuoremmalla väellä on varmasti riittänyt ihmettelemistä IT-taidottomuudessani. Opastusta ei tunnu olevan ainakaan liiaksi tarjolla – ainakin sellaiseen pitäisi hakeutua aktiivisesti. Aikuisten taitotasotutkimus ei ulotu omaa ikäryhmääni vanhempiin ihmisiin. Opastuksen ja neuvonnan tarve on heille vielä kriittisempi kysymys kuin ikäisilleni. Kaikenikäisten ihmisen arjessa tarvitaan jatkuvasti monenlaista apua digitaalisten laitteiden ja palveluiden käytössä ja ymmärtämisessä. Ikääntyneellä väestöllä tarve korostuu. Silti digituki ei ole kaikkien saatavilla. Tähän on muiden mukana kiinnittänyt huomiota vanhusasiainvaltuutettu Päivi Topo. Suomalaiset kuuluvat Euroopan digitaitoisimpiin kansakuntiin. Osaamisen kasvusta huolimatta varsinkin iäkkäämmissä ikäluokissa on paljon ihmisiä, joilla on vain IT:n perustaidot tai ei niitäkään, käy ilmi digija väestötietoviraston raportista vuodelta 2023. Samat tulokset tulevat esiin Vanhustyön keskusliiton teettämän Senioreiden mediataidot-kyselyraportista vuodelta 2024. Digija väestötietoviraston tutkimus ulottui 89-vuotiaisiin asti. 65–74-vuotiaista vain puolella on vähintään digitaaliset perustaidot, ja heistäkin valtaosalla on ainoastaan perustaidot. 75–89-vuotiaisiin mentäessä enää 22 prosentilla on vähintään digitaaliset perustaidot, joista lähes kaikilla on vain perustaidot. Edellisestä mittauksesta digiosaaminen on kasvanut kuitenkin kaikissa ikäryhmissä. Tarvitaan enemmän tietoa ikääntyneiden digija mediataitojen tilasta sekä käyttötottumuksista, jotta heille voidaan tarjota heidän tarpeisiinsa vastaavaa mediaja digitaitoja kehittävää sisältöä ja toimintaa. Yhteiskunnan on huolehdittava digineuvonnan ja -opastuksen saatavuudesta. Pysymmekö kärkimaana? M A TI A S N O RT H / U N S P LA S H KOMMENTTI TIINA RAJALA Eläkeläiset ry:n koulutussuunnittelija VAIVAAKO SELKÄ TAI JALAT? Tilaa interaktiiviset tukipohjalliset 43 €/pari p. 050 308 3910 www.ortomalli.com Ilmoita Eläkeläinenlehdessä Saarsalo Oy, Niina Tuulaskoski puh. 041 313 1047 niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Eläkeläinen 2/2025 15
JÄRJESTÖ Eläkeläiset ry:n yhdistykset ovat jälleen mukana Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ry:n liikuntakampanjassa. Haastekampanja kestää kaksi kuukautta: 1.3.– 30.4. KAMPANJASSA KERÄTÄÄN ja merkitään päivittäisiä liikuntasuorituksia. Suorituksiksi kelpaavat kaikki sykettä nostattavat, kuntoa kohottavat tai ylläpitävät liikuntamuodot. Yhden suorituksen kesto on vähintään 30 minuuttia ja liikuntasuorituksia hyväksytään vain yksi päivässä. Näin ollen yksittäisen jäsenen suoritusten maksimäärä kampanjan ajalta voi olla 61. Kukin kampanjaan osallistuva yhdistyksen jäsen täyttää henkilökohtaisen liikuntakortin ja palauttaa sen oman yhdistyksen liikuntavastaavalle tai muulle vastuuhenkilölle heti kampanjan päättyessä eli huhtikuun lopussa. Yhdistys laskee, montako jäsentä osallistui kampanjaan ja liikuntasuoritusten yhteismäärän. Yhdistys lähettää toukokuun loppuun mennessä nämä tiedot Eläkeläiset ry:n toimistolle elakelaiset@elakelaiset.fi , viestin otsikoksi Liikunnan haastekampanja. Liikuntakortin voit leikata (tai jos käytössä on kopiokone, kopioida) itsellesi Eläkeläinen-lehden numerosta 1/2025. Kortteja voi tulostaa myös kotisivultamme elakelaiset.fi kohdasta Toiminta -> Liikunta. Liikuntahaaste puolivälissä TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry:n alueelliset opintoja työpäivät veivät toimiston työntekijät vieraiksi kahteentoista aluejärjestöön. Alueelliset opintoja työpäivät pidettiin Savo-Karjalassa 16.1., Pirkanmaalla 6.2., Kainuussa ja Uudellamaalla 10.2., Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa 11.2., Helsingissä 13.2., Etelä-Hämeessä 18.2., Keski-Suomessa 19.2., Jokilaaksoissa 21.2., Pohjanmaalla 27.2. ja Lapissa 28.2. Tunnelma kautta kerroksen oli hyvä ja erityisen ilahduttavaa on aina päästä tutustumaan eläkeläisten järjestötoimintaan tulleisiin uusiin ihmisiin. Alueja kuntavaalien lähestyessä kierroksella oli oivallinen ajankohta esitellä keskustella Eläkeläiset ry:n vaalitavoitteista. Yhdistystoiminnan kehittäminen ja jäsenhankinta puhuttivat jälleen, ja hyviä kokemuksia ja vinkkejä saatiin jaettua. Keskustelua käytiin myös järjestöjen valtionavustusten leikkauksista, sote-palveluista ja digitalisaatiosta. Kunnilta kaivattiin edullisia ja riittävän kokoisia toimitiloja yhdistyksille. Järjestöltä toivottiin tukea toiminta-avustusten hakemiseen ja raportointiin mm. toiminnan vaikuttavuuden kuvaamiseen. Jokainen paikallisyhdistys sai lähettää kolme edustajaa aluekierrostapahtumiin. Yhteensä aluekierrokselle osallistui edustajia 102:sta yhdistyksestä. Opintoja työpäivä järjestettiin kahdessatoista Eläkeläiset ry:n aluejärjestöissä. Pirkanmaalla oltiin koolla Lempäälässä Kuljun työväentalolla. TU O M A S TA LV IL A Sote-palvelut ja digitalisaatio puhuttivat aluekierroksella 16 Eläkeläinen 2/2025
A jankohtaisesta tilanteesta on uskallettua kirjoittaa tietäessään, että teksti tulee julki kolmen viikon kuluttua. Tämän päivän maailmassa asiat menevät tuossa ajassa mullin mallin. Siksi on parempi kirjoittaa asioista, jotka eivät hetkessä vanhene ja kuitenkin pysyvät ajankohtaisina. Löytyyhän niitäkin. Niinpä kaivoin kirjahyllystä Erasmus Rotterdamilaisen vuonna 1509 kirjoittaman kiistakirjoituksen, jolle hän oli antanut nimen Tyhmyyden ylistys (suomeksi 1974 ja 1997). Siinä on aihe, joka ei kolmessa viikossa vanhene. Erasmus kirjoitti aikansa tapaan antiikin kulttuurista omaksutulla tyylillä. Siinä kaikilla ilmiöillä oli omat jumalansa tai vähintään sankarihahmonsa. Sellaiset oli myös tyhmyydellä. Tyhmyyden isä oli Plutos, rikkauden jumala. Vastasyntynyttä ruokkivat kaksi suloista nymfiä, joista toinen on Tietämättömyys ja toinen Juopumus. Tyhmyyden palvelijoina ja hovineitoina toimivat mm. Itserakkaus, Imartelu, Aistillisuus, Vähäjärkisyys ja Ylellisyys. Järjelle on varattu vain pieni nurkkaus aivoista. Sen vastapainoiksi jumalat asettivat kaksi pelottavaa tyrannia, Vihan ja Himon. Niitä tukemaan asetetaan miljardöörit ja oligarkit, rikkauden jumalan lempilapset. Tuntuuko tutulta? Meidän Jumalamme sanottiin itse valinneen maallemme kansanjohtajan. Suurvallassa hän taas tyytyi vain raapaisemaan luodilla johtajan korvaa, jotta tämä voisi tehdä maastaan vielä suuremman. Imartelua tälle ei koskaan tule tarpeeksi. Järki jää alakynteen, kun vastassa ovat kuviteltujen juttujen kertominen, salaliittoteoriat tai puoskarointi. Erimielisyyksien ilmaantuessa Tyhmyys tarvitsee niitä ratkomaan ”miehiä, joilla on mahdollisimman paljon rohkeutta ja mahdollisimman vähän järkeä”. Kun tähän kaikkeen liittyy piittaamattomuus muiden kärsimyksistä, empatian puute ja matala moraali, on katastrofi valmis. ONKO SUOMESTA tullut yhden totuuden maa, kysyi kokenut toimittaja Paavo Rautio HS:ssa. Nykyisin kritisoidaan 1970-luvun ulkopoliittista keskustelua, jonka ilmatilaa hallitsi yksi totuus. Valtavirrasta poikkeava sai aikanaan herkästi ”neuvostovastaisen” poltinmerkin. Tänään maailmanpolitiikan ongelmia ja niiden taustaa pohtiva saa yhtä herkästi ”antisemiitin” tai ”putinistin” leiman. Yhden totuuden maassa keskustelu kuolee. Sananvapaus edellyttää, että erilaiset argumentit voivat vapaasti kilpailla ja paras argumentti voittaa. Paras argumentti on se, joka perustuu hyvin perusteltuun tietoon. Sitä on voitava vapaasti etsiä. Yhden totuuden maassa se torjutaan. Uutiset kertoivat, että Helsingin yliopistossa on eräiltä sellaisilta USA:n osin rahoittamilta tutkimushankkeilta vedetty rahoitusta pois. Syynä ovat eräät hankesuunnitelmissa esiintyneet sanat, joita USA:n nykyhallinto ei hyväksy. Yhden totuuden kulttuuria Amerikan malliin. Yhden totuuden maa tasoittaa tien tyhmyyden valtakuntaan. Tyhmyydestä KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ ”Paras argumentti on se, joka perustuu hyvin perusteltuun tietoon.” MAALISKUUN ALUSSA perustettu Riihimäen Eläkeläiset ry on Eläkeläiset ry:n uusin jäsenyhdistys. Yhdistyksen hallitus toivottaa Riihi mäen ja lähialueiden eläkeläiset tervetulleiksi mukaan toimintaan. – Täällä on nyt hyvä draivi, olemme tosi innoissamme uuden yhdistyksemme kanssa, kertoo tuore puheenjohtaja Päivi Sandberg. Riihimäellä on aikaisemmin ollut Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistys. Se oli perustettu vuonna 1971, mutta toiminta sittemmin hiipui. Nyt jatketaan näitä perinteitä. Ajatus oli muhinut Riihimäellä jo jonkin aikaa. Sandberg jutteli muun muassa ystävänsä Arja Tyllin kanssa. Molemmat ovat vastikään jääneet eläkkeelle ja tunsivat muita kaltaisiaan, joiden kanssa olisi hienoa järjestää yhteistä toimintaa. Sandberg kiittelee Eläkeläiset ry:n järjestösuunnittelija Aaron Kallisen antamaa tukea ja neuvoja suunnitteluja perustamisvaiheessa. – Mainostimme yhdistyksen suunnittelutapaamista lehdessä, ja sehän vetikin kahvilan täyteen. Perustava kokous pidettiin 3. maaliskuuta. Hallitukseen löytyi helposti innokasta väkeä. Sandberg kertoo, että sitä mukaa kun sana on levinnyt, hänen puhelimensa on soinut ja jäseniä on liittynyt mukaan hyvää tahtia. – Nyt suunnittelemme tulevaa toimintaa siltä pohjalta, mitä porukka haluaa. Naapuriyhdistys Lopen Eläkeläiset ry on jo kutsunut riihimäkeläiset vieraaksi retkelleen. Myös jyväskyläläisiä eläkeläisiä on ehditty tavata ja saatu vierailukutsu. – Olemme saaneet hirveän hyviä ja voimaannuttavia vinkkejä toiminnasta, Päivi Sandberg sanoo. ? yhdistykset.elakelaiset.fi/ riihimaki Riihimäen Eläkeläiset ry:n hallitus valittiin 3. maaliskuuta. Puheenjohtaja Päivi Sandberg toinen oikealta. Riihimäen Eläkeläiset ry uusin yhdistyksemme TAMPEREEN ELÄKELÄISET ry esittää, että Tampereen joukkoliikenne parantaa tiedottamistaan linjoista ja aikatauluista myös paperitulosteilla. Alueella liikennöivien bussien ajantasaiset tulostetut aikataulut tulisi yhdistyksen mielestä viedä kirjastoihin, lähitoreille ja marketteihin. ”Monet ikääntyneet käyttävät julkisia liikennevälineitä. Reitit ja aikataulut löytyvät kuitenkin vain Tampereen joukkoliikenteen nettisivuilta ja osasta pysäkkejä. Kaikilla ikääntyneillä ei ole välineitä eikä taitoa etsiä tärkeitä tietoja verkkopalveluista. Moni ei terveydellisistä syistä kykene käyttämään verkkopalveluita. Näkö on heikko tai sormet ovat kömpelöt”, Tampereen Eläkeläisten kevätkokouksen kannanotto toteaa. Tulosteet auttaisivat myös muita, joilla digilaitteiden käytössä on vaikeuksia. Tampereen Eläkeläiset: Joukkoliikennetiedot myös paperille Eläkeläinen 2/2025 17
JÄRJESTÖ H A N N EL E P IT K Ä -L IU K KO N EN Maaliskuun puolivälissä Kuopion Rauhalahdessa järjestetyille musiikki-, näyttämötaideja tanssillista liikuntaa -kursseille osallistuneet ja kouluttajat yhteiskuvassa. Tulossa syyskauden koulutuskalenteriin TIINA RAJALA S yyskausi alkaa valokuvauskurssilla syksyn väriloisteessa, hienoissa Tampereen Pyhäjärven maisemissa 3.–4. syyskuuta. Kurssin vetäjänä on Toivo Koivisto, jonka kanssa ideoidaan, miten valokuvausta voi käyttää paitsi omaksi iloksi, myös avuksi yhdistystoiminnassa. Tämän jälkeen, syyskauden loppupuolella, pidämme etäyhteydellä toisen valokuvakoulutuksen etäyhteydellä. Jälkimmäisellä kurssilla opettelemme kuvien järjestelyä, käsittelyä ja nettiin siirtämistä. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry tarjoaa yhteistyökurssina Taijin esittelykurssia syyskauden aikana. Kalenterimme täydentyy muilla harrastusaineiden kursseilla kevään aikana. Tarjoamme tavalliseen tapaan myös viestintäja järjestöllisiä koulutuksia. 16.–17. syyskuuta pidämme jäsenrekisterija kotisivukoulutukset Seinäjoella. Yhdistystoiminnan jatkoja talouskoulutukset pidämme Kuopion Rauhalahdessa 28.–30. lokakuuta. Matkailu ja majoitus: ? GREENSTAR HOTELS Eläkeläiset ry:n jäsenille 13 %:n alennus edullisimmasta päivän huonehinnasta. Hinnan saa varatessaan majoituksen osoitteessa: greenstar.fi käyttämällä varauskoodia GSLIITTO tai suoraan hotellien vastaanotoista. GreenStar Hotels Oy tarjoaa sopimushintaisia huoneita rajoittamattomasti (LRA Last Room Available). Hotellilla on oikeus tarkastaa jäsenyys. ? IKAALINEN SPA & RESORT Ikaalisten kylpylä tarjoaa jäsenillemme 20 %:n alennuksen majoituksesta su-ke, ja 15 % to-la koodilla ELA1959. Koodia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin, varaukset ikaalinenspa.fi tai 03 4511 / myynti@ ikaalinenspa.fi. Mainitse varatessa jäsenyytesi. Kaikkiin majoituksiin kuuluvat aamiainen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. ? KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, Kuopio Eläkeläiset ry:n jäsentarjoukset 2025 * Kylpyläloma 2 vrk 149 € / hlö / 2hh * Kylpyläloma 3 vrk 180 € / hlö / 2hh Hinnat sisältävät majoituksen (tulopäivä sunnuntai, maanantai, tiistai tai keskiviikko), aamiaiset, päivälliset (buffet) sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön. Lisämaksu yhden hengen hotellihuoneessa 35 € / vrk. Samassa huoneessa lomailevat lapset 4–12 v. –50 % aikuisen hinnasta. Tarjous on voimassa 31.12.2025 asti (ei jouluna eikä erikoistapahtumissa). Varattavissa koodilla ERY nettikaupasta osoitteesta rauhalahti.fi sekä myyntipalvelusta puh. 030 60 830 tai sähköpostilla myynti@rauhalahti.fi ? TALLINK SILJA Eläkeläiset ry:n jäsenenä pääset suoraan Club One Silver -tasolle veloituksetta. Liittymällä Club One -jäseneksi nautit rahanarvoisista eduista niin maissa, kuin merellä. Club One kanta-asiakasohjelma koostuu kolmesta eri jäsentasosta: Bronze, Silver ja Gold. Club One -jäseniksi liittyvät Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat myös erillisen alennuksen matkoista. Kulttuuri ? INTO-KUSTANNUS Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat Into Kustannuksen verkkokaupasta intokustannus.fi 25 %:n alennuksen kaikista myytävänä olevista kirjoista. Alennuskoodi verkkokaupassa on Eläkeläiset. ? ROCKWAY.FI Rockway.fi on Suomen suurin musiikinopetuksen verkkopalvelu, joka tarjoaa sinulle kaiken soittoharrastuksesi aloittamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Palvelu sisältää maan parhaat opettajat ja yli 15 000 opetusvideota mm. kitaralle, pianolle ja laululle. Voit myös opetella vaikkapa tekemään musiikkia tai viihtyä artistihaastatteluiden parissa. Eläkeläiset ry:n jäsenenä saat palveluun 1 kk ilmaiskokeilun ja 20 % alennuksen palvelun täysversiosta. Edun voi lunastaa täältä: rockway.fi/eläkeläiset Muut ? ONNI KOTISIIVOUS Eläkeläiset ry:n jäsenille 10% alennus Onni kotisiivouspalvelun säännöllisestä kotisiivouksesta. Alennuksen saa minimissään kahden tunnen kotisiivouksesta, kun teet toistaiseksi voimassa olevan siivoussopimuksen. Siivouspalvelu on saatavilla Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Oulun seudulla, Päijät-Hämeessä, Imatralla, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Savonlinnassa, Joensuussa, Kuopiossa, Jyväskylässä, Turun seudulla, Raumalla, Vaasassa, Seinäjoella ja Kokkolassa. Voit tilata siivouksen puhelimitse puh. 09 856 46541, sähköpostitse kotisiivous@onnion.fi tai verkosta onnion.fi/kotisiivous Saat edun käyttöösi mainitsemalla olevasi Eläkeläiset ry:n jäsen. Etu on voimassa koko vuoden 2025 Huom: Tradekan jäsenenä saat suuremman, 25 %:n alennuksen. Mainitse silloin olevasi Tradekan jäsen. Jäsenedut Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat järjestön omien etujen (lehti, koulutukset, jäsentoiminta) lisäksi etuja seuraavilta yhteistyökumppaneilta. Lisäksi paikallisyhdistyksillä on omia jäsenetuja, joista löytää tietoa omasta yhdistyksestä. Edunvalvonnan ja viestinnän koulutustakin on luvassa. Vanhusneuvostopäivät pidetään 21.–22. lokakuuta Turengin Kiipulassa. Järjestämme syyskauden aikana viidestä kuuteen vaikuttamisen ja viestinnän opintopäivää eri puolilla Suomea. Aiheina ovat muun muassa eläkejärjestelmä ja vanhusneuvostotyö. Koulutuskalenteri täydentyy ja tarkentuu Eläkeläinen-lehden numerossa 3. 18 Eläkeläinen 2/2025
LEDARE JAN KOSKIMIES chefredaktör U tgångspunkten för reformen av socialoch hälsovården var att stärka primärvården för att människor skulle få vård i god tid, och som en följd därav kunde då användningen av dyr specialsjukvård minskas. Denna tanke bottnade i insikten om att förebyggande av sjukdomar både blir billigast för samhället och är mest humant med tanke på dem som anlitar tjänsterna. Tyvärr går utvecklingen i motsatt riktning. Välfärdsområdena påtvingas så strama ekonomiska ramar att de i praktiken tvingas rikta nedskärningarna mot primärvårdstjänsterna som ju i stället borde stärkas. Då det är omöjligt att få mottagningstid till hälsocentralen förvärras krämporna och människorna söker sig i stället till akutjouren vid sjukhusen. Nedskärningarna i närservicen känns särskilt av i regioner med långa avstånd. Inbesparingen är till en del skenbar då användningen av FPA-taxi och ambulansskjutsar i stället ökar. LIKASÅ STÅR de höjda serviceavgifterna i strid med idén om förebyggande vård. Merparten av välfärdsområdena har höjt avgifterna till maxbelopp: ett icke-brådskande läkarbesök vid hälsovårdscentralen kostar 28,20 euro medan sjukhusens poliklinikavgifter höjts till 66,70 euro. Finländarna delas i två kategorier: de som har råd att anlita läkare och de som måste välja mellan mat, boende, läkemedel och läkarbesök. För allt fler människor är avgifterna helt enkelt oöverkomliga: av alla utmätningsärenden gäller mer än vart sjätte ärende socialoch hälsovårdsavgifter, vilket är en ökning på 17 procent jämfört med året innan. VÅR HÄLSNING till Finlands regering lyder: ge äntligen välfärdsområdena den tidsfrist de begärt för balanseringen av ekonomin. Bakom detta krav ställer sig såväl myndigheterna, läkarna, forskarna som medborgarna. Tro oss – vi vill inte ha några dyra försök som inbegriper den privata vården utan vi vill att den offentliga primärvården och basservicen överlag tryggas. I detta nu vore det önskvärt med draghjälp från kommunerna i syfte att trygga kommuninvånarnas hälsa och välfärd. En äldrevänlig kommun sörjer för motionsoch kulturtjänsterna och tar med de äldre kommuninvånarna i beslutsfattandet. I många kommuner har man redan kommit till insikten om att det lönar sig att satsa på äldrevänliga gärningar som exempelvis motionspass för seniorer. Översättning: Anne Lindfors-Shaban Välfärd genom förebyggande insatser PENSIONÄREN TEXT PENSIONSSKYDDSCENTRALEN F inländarnas pensioneringsålder har stigit snabbt under detta årtionde, och den goda utvecklingen fortsatte också i fjol. Enligt Pensionsskyddscentralens (PSC) färska statistik var den förväntade pensioneringsåldern 63,1 år i fjol, vilket är en ökning med 0,3 år från året innan. Som nypensionerade anses nya mottagare av sjukpension och ålderspension. – Nu har målet överskridits med över ett halvt år. Efter pensionsreformen år 2005 sattes målet att till och med år 2025 höja pensioneringsåldern till 62,4 år. Målet ansågs ambitiöst, men det uppnåddes redan i förtid, säger PSC:s utvecklingschef Jari Kannisto. Ökningen av pensioneringsåldern avstannade i mitten av 2010-talet. Sedan dess har den mest betydande orsaken till den nya ökningen varit höjningen av den nedre åldersgränsen för ålderspension, som ingick i 2017 års pensionsreform. Under de två senaste åren har lite under 58?000 personer pensionerats med arbetspension årligen. Sjukpension har beviljats närmare 18? 000 försäkrade och 40?000 finländare har börjat få ålderspension. UNDER DE senaste åren har partiell ålderspension blivit en populär pensionsform. År 2024 valdes den av 31?000 personer över 60 år. Största delen av dem fortsatte samtidigt i arbetslivet. Enligt PSC:s specialist kommer den goda uppåtgående trenden av pensioneringsåldern sannolikt att fortsätta. – För tillfället finns det inget i sikte som ger anledning att betvivla att den nuvarande utvecklingen inte kommer att fortsätta. Åldern för att ta ut ålderspension fortsätter att stiga och sysselsättningen bland äldre har hållit sig på en ganska bra nivå, säger Jari Kannisto. VISSERLIGEN HAR höjningen av åldersgränsen för ålderspension i någon mån ökat också antalet arbetsoförmögna i närheten av pensionsåldern. – Utvecklingen är naturlig, men kommer knappast att bli märkbart kraftigare under de närmaste åren. Som helhet har dock arbetsoförmåga fortsatt minska. Pensioneringsåldern fortsätter att stiga snabbt I fjol inleddes arbetspensionen i genomsnitt vid 63,1 års ålder. Målet för 2025 har redan uppnåtts och passerats med mer än ett halvår. Pensionsåldern höjs stegvis Den lägsta åldern för ålderspension höjs under de närmaste åren åldersklassvis med tre månader åt gången. År 2025 uppnås den lägsta åldern för ålderspension av dem födda 1.7.1960–31.3.1961. För dem är åldersgränsen 65 år. År 2027 uppnås åldersgränsen av dem födda år 1962. För dem är åldersgränsen 65 år. Födelseår Lägsta ålder för ålderspension 1960 64 år 6 mån 1961 64 år 9 mån 1962–1964 65 år ”40 000 finländare börjar varje år få ålderspension.” ”Vi vill inte ha några dyra försök.” Eläkeläinen 2/2025 19
Työväenmusiikkia kaikille Työväen Musiikkitapahtuman toiminnanjohtaja Marianne Haapoja toivottaa kaikenikäiset tervetulleiksi heinäkuussa Valkeakoskelle. TEKSTI TUOMAS TALVILA KUVAT ANNINA MANNILA 20 Eläkeläinen 2/2025