Eläkeläinen 02/2022 - Lehtiluukku.fi

Pyöräilykerho on kevään hitti 3 | ”Vanhusneuvostoihin saatava hyvä edustus” 7 | Digi: Kotisivut yhdistykselle 15 Ohjelmatärpit syksyn risteilylle 13 Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo on päässyt hyvin kiinni työhön. Yhteistyötä eläkeläisjärjestöjen kanssa hän pitää tärkeänä. 4 Ikäihmisten asialla ”Inhimillinen velvollisuutemme on avustaa ja auttaa” 2 2/2022 | 8. huhtikuuta 2022 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi
Turvallisuuden takaamisella on hintansa ja se on nyt vain maksettava. Vaikutus näkyy jo energiahintojen rajuna kohoamisena. Nämä korotukset kohdistuvat erityisesti pientä eläkettä saaviin vanhuksiin. Sähköja polttoainekulut vievät suhteettoman osan eläkkeestä. Maaseudulla vailla julkista liikennettä olevien eläkeläisten liikkuminen ja sosiaalinen kanssakäyminen käy jo kohtuuttoman kalliiksi. Hallitus valmistelee vuoden 2023 budjettia muuttuneessa tilanteessa. Uudelleen priorisoinnin ja vaikeiden ratkaisujen keskellä toivon, että heikoimmassa asemassa olevien tulevaisuudesta pidetään huolta. V enäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan 24.2. pirstoi Euroopan turvallisuusrakenteet ja murensi kansainvälisten suhteiden perusteita. Koko järjestelmä on käymistilassa ja epävarmuus suurta. Emme tiedä mihin tämä kaikki päättyy. Uudessa tilanteessa Suomi joutuu etsimään uutta turvaa ja liittolaisia Euroopasta, Pohjoismaista ja muusta kansainvälisestä yhteisöstä. Valtiojohto hakee määrätietoisesti uutta kansallista konsensusta turvallisuuspolitiikkaan. Luottakaamme siihen, että valtiojohto, jolla on paras tieto ja tilannearvio käytössään, tekee vastuullisia ratkaisuja sodan laajenemisen estämiseksi ja rauhan edistämiseksi. Suurin hätä on tietenkin ihmisillä Ukrainassa. Emme voi edes kuvitella millainen hätä on sodan jalkoihin jäävillä vanhuksilla, joilla ei ole edes mahdollisuuksia paeta. Pakolaisten määrä on noussut miljooniin ja käsillä on pahin pakolaiskriisi Euroopassa sitten toisen maailmansodan. Tämä voi muuttaa myös Suomen väestörakennetta pysyvästi. Meillä kaikilla on roolimme siinä, että sotaa pakenevat ja suojaa tarvitsevat ihmiset saavat apua ja kokevat itsensä vastaanotetuiksi. Inhimillinen velvollisuutemme on avustaa ja auttaa Ukrainaa ja ukrainalaisia, sekä mahdollisuuksien mukaan tukea kansalaisyhteiskuntaa ja sodanvastustajia Venäjällä. SUOMI ON SAANUT elää rauhassa yli 75 vuotta. Eläkeläistoiminnassa on kuitenkin mukana runsaasti ihmisiä, jotka muistavat sota-ajan. Heidän kokemuksensa ovat meille muille nyt entistäkin arvokkaampia. Meidän tulee huolehtia siitä, että oma yhteiskuntamme säilyy vakaana ja yhtenäisenä. Pitäkäämme siis toisistamme huolta ja tukekaamme toinen toisiamme. Emme halua ihmisten jakoa heihin ja meihin. Rauhaa ja kriisinkestävyyttä edistää osaltaan vahva kansalaisyhteiskunta, joka luo yhteisöllisyyttä ja toimii vastavoimana demokratian horjuttamiselle. Eläkeläistoiminta tarjoaa tuhansille ihmisille tärkeän yhteisön, jonka merkitys korostuu vaikeana aikana. Monissa eläkeläisyhdistyksissä ympäri maata vaihdetaan nyt ajatuksia ja mietitään auttamisen tapoja. Kaikki sodat onneksi loppuvat aikanaan. Toivotaan, että Eurooppa ja Suomi ovat silloin yhteiskuntina yhtenäisempiä ja kykeneväisiä ratkaisemaan aikamme suuria ongelmia, kuten ilmastonmuutoksen ja ihmisten eriarvoisuuden. JAN KOSKIMIES, PÄÄTOIMITTAJA KEVÄÄN ALOITTAMISEN kynnyksellä, Matinpäivänä 24.2. toive paluusta koronan jälkeiseen vakaaseen, toiveita täynnä olevaan arkeen mureni Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa. Venäjän järjetön ja raukkamainen hyökkäys Ukrainaan vei ennustettavan ja vakaan näkymän tulevaisuudesta. Suomi ja koko maailma suuntaa voimavaroja nyt turvallisuuden lisäämiseksi. Taloudelliset panostukset on rahoitettava jotenkin, mutta miten? Tapoja lienee kolme. Velanoton lisääminen, verojen ja palvelumaksujen korottaminen, tai pahimmassa tapauksessa hyvinvointipalvelujen leikkaaminen. Yhdessä sotaa vastaan Kovia aikoja 2/2022 Kannen kuva Markku Lempinen / Brand Photo Pyöräilykerho on kevään hitti 3 | ”Vanhusneuvostoihin saatava hyvä edustus” 7 | Digi: Kotisivut yhdistykselle 15 Ohjelmatärpit syksyn risteilylle 13 Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo on päässyt hyvin kiinni työhön. Yhteistyötä eläkeläisjärjestöjen kanssa hän pitää tärkeänä. 4 Ikäihmisten asialla ”Inhimillinen velvollisuutemme on avustaa ja auttaa” 2 2/2022 | 8. huhtikuuta 2022 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi SENNI JA SAFIRA POIMINTA Pitäkäämme siis toisis tamme huolta ja tukekaamme toinen toisiamme.” PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS ”Kyllä pässit heräsivät, lämpenivät ja virittelivät tulevia suunnitelmiaan.” Antti Honkonen Kävelypässien blogissa Lue blogejamme: elakelaiset.fi/blogit EETU vaatii täsmätoimia Hintojen nousua hyvitettävä myös eläkeläisille. 7 Solarislomat Tuettu loma oli monille korona-arjen suuri piristys. 10 Kulje kanssain risteily Tässä ohjelmatärpit, joiden perässä kannattaa hypätä laivaan. 12 Kansallispuisto kutsuu Järjestämme toukokuussa kaksi ohjattua retkeä keväiseen luontoon. 16 Muuttuva matka Menetetyn tilalle on elämässä aina tulossa uutta. 28 Vakiot Kalevin kynästä 13 Kurssikalenteri 19 Runopysäkki 24 Pensionären 30 Ristikko 39 2 Eläkeläinen 2/2022
AJASSA lähän on se tilanne, että aikanaan on tullut pyöräiltyä enemmänkin, mutta se on jäänyt. Osaksi juuri sen takia, että se tuntuu turvattomalta liikenteen seassa ja talven liukkailla keleillä. – Meidän ensimmäinen tavoitteemme on innostaa ihmisiä mukaan yhteisille pikku retkille niin, että pyöräily tuntuisi jälleen turvalliselta ja mukavalta. SENIORIT SATULAAN -hankkeeseen otetaan mukaan lisää yhdistyksiä. Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistyksissäkin on nyt hyvä hetki miettiä, voisiko pyöräilykerho olla yksi tulevan toiminnan muoto. Retkien ja liikenneturvallisuuden lisäksi ohjelmassa voi olla myös esimerkiksi pyörien kunnossapitoa ja huoltoa. Toiminnan sisältöhän kannattaa räätälöidä kävijöidensä näköiseksi. Eläkeläiset ry:n lisäksi Pyöräliiton hankekumppanina on Eläkeliitto. › Jos pyöräilytoiminnan organi sointi omassa yhdistyksessä kiin nostaa, ota yhteyttä: › Pyöräliiton hanketyöntekijä Mira Kokko, 045 114 1044, mira.kokko@pyoraliitto.fi › tai Eläkeläiset ry:n toimisto, elakelaiset@elakelaiset.fi KallionVallilan Eläkeläisten puheenjoh taja Olli Salin viihtyy pyörän satulassa. Hel sinkiläisyhdis tys on lähtenyt mukaan Pyörä liiton Seniorit satulaan hankkeeseen. Nyt otetaan pyörää sarvista Seniorit satulaan -hanke opastaa turvalliseen ja mukavaan pyöräilyyn hyvässä seurassa. Voisiko teidänkin yhdistyksessänne toimia pyöräilykerho? Hanke tarjoaa opastusta pyöräily porukoiden vetäjille.” TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry on mukana Pyöräliiton hankkeessa edistämässä pyöräilyharrastusta ja liikenneturvallisuutta. Kolmivuotinen Seniorit satulaan -hanke kannustaa ja tukee eläkeläisyhdistyksiä virittämään paikkakunnallaan pyöräilytoimintaa. Yksi idea voi olla pyöräilykerhon perustaminen paikallisyhdistykseen. Pyöräliitto tuottaa materiaaleja ja kouluttaa ohjaajia. Pyöräliiton hanketyöntekijä Mira Kokko etsii nyt kiinnostuneita kerhon vetäjiä eli vertaisohjaajia. – Tarjoamme Liikenneinfon eli minikoulutuksen, joka opastaa pyöräilyporukan vetämiseen. – Jos kerhon perustaminen kiinnostaa, tarttukaa rohkeasti pyörää sarvista ja ottakaa yhteyttä minuun, Kokko kannustaa. Hänen yhteystietonsa ovat tämän jutun lopussa. Koulutuksissa avustaa myös Suomen Pyöräilynohjaajat ry. Järjestöllä on käytössään 150 ohjaajan verkosto ympäri Suomea. – Meiltä löytyy tietoa lajitaidoista, liikenneturvallisuudesta, ryhmän ohjaamisesta ja hyvistä käytännöistä pyöräretkillä. On hienoa päästä kannustamaan ikäihmisiä yhteisen pyöräilyharrastuksen pariin, sanoo Pyöräilynohjaajien puheenjohtaja Matti Pesu. PILOTTIYHDISTYKSENÄ hankkeeseen on jo lähtenyt mukaan helsinkiläinen Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry. Yhdistyksen puheenjohtaja Olli Salin kertoo, että pyöräilyä kokeillaan aluksi pienellä porukalla, lähialueen pyöräteihin ja puistoihin tutustuen. – Helsingin itäisestä kantakaupungistahan löytyy nykyisin erittäin hyviä väyliä. Tsekkaamme myös sitä, miten turvallisia risteymät ja valojärjestelyt ovat pyöräilijän näkökulmasta. Turvallisuus onkin kaiken a ja o. Seniorit satulaan -hankkeen opastuksissa selviää sekin, minkälaiset ovat pyöräilijän liikennesäännöt, oikeudet ja velvollisuudet pari vuotta sitten uudistetussa tieliikennelaissa. Olli Salin puhuu pyöräilyinnostuksen uudelleenvirittämisestä. – Monella iäkkäämmällä ihmiselS A K A R I R Ö Y S KÖ Eläkeläinen 2/2022 3
YHTEISKUNTA 4 Eläkeläinen 2/2022
TEKSTI ANNELI VELHO KUVAT MARKKU LEMPINEN / BRAND PHOTO 15. tammikuuta työnsä aloittanut Suomen ensimmäinen vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo kertoo päässeensä hyvin kiinni lainsäädäntötyön seuraamiseen. Helmikuussa hän oli kuultavana liittyen sosiaalihuoltolain ja vanhuspalvelulain uudistamiseen, asiakasmaksulakiin ja lakiin yksityisistä sosiaalipalvelualan tuottajista. – Säädös maksimiajasta, jonka ihmistä voidaan pitää odottamassa, kun hänellä on todettu tarve joko kotihoitoon, lyhytaikaiseen ympärivuorokautiseen hoitoon, päivätoimintaan tai ympärivuorokautiseen hoivaan, on nyt kolme kuukautta. Tiedämme, että hoivapaikan saamisen kynnys on nostettu erittäin korkealle. Lisäksi hyvin monet tällaista paikkaa odottavista asuvat yksin omassa kodissaan. – Olen sitä mieltä, että kolme kuukautta on hyvin pitkä aika, Päivi Topo toteaa. – Ehdotin kuulemistilaisuudessa, että tätä vielä harkittaisiin ja lyhennettäisiin kuukauteen. Toinen asia, johon Topo otti kantaa, koski asiakasmaksulakia. Esityksessä määritellään, paljonko rahaa hoivapalveluissa asuvilla ihmisillä pitäisi jäädä omaan käyttöön. Hänen mielestään nuo summat olivat liian alhaisia. – Totesin, että niitä pitäisi nostaa, koska ne eivät kata esimerkiksi sellaisia tarpeita kuten silmälasit tai talvivaatteet. Konkreettisesti tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kun vapaaehtoiset lähtevät ulkoiluavuksi, niin moni hoivapakassa asuva ei voi lähteä ulos. Heillä ei ole sopivia talvikenkiä. Topo nosti vanhuspalvelulaista esille myös kohdan, jossa säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hän näkee sen äärimmäisen keskeisenä asiana sekä ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin että myös ikääntyvän yhteiskunnan näkökulmasta. – Ehdotin, että tämä tulisi kirjata selkeämmin siihen pykälään, jossa säädellään nyt kunnan velvollisuudesta. Siihen tulisi saada mukaan myös hyvinvointialueiden vastuu tässä asiassa. Myös hyvinvointialueet tulisi velvoittaa tekemään osansa iäkkäiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. VALTIOTIETEIDEN TOHTORI Päivi Topolla on takanaan noin 30 vuoden työkokemus ikääntymisen tarkastelussa eri kulmista: sosiaaligerontologian dosentuuri Jyväskylän yliopistossa, pitkä tutkijan ura ja toimiminen ETENEn (Valtakunnallinen sosiaalija terveysalan eettinen neuvottelukunta) pääsihteerinä. Vanhusasiavaltuutetun virkaan hän siirtyi Ikäinstituutin johtajan tehtävistä. – Nyt minulla on edessäni todella mielenkiintoinen tehtävä rakentaa vanhusasiavaltuutetun toimisto ja toimintatavat, joiden avulla iäkkäiden asioita edistetään. – Työvuosien aikana minulle on syntynyt paljon verkostoja, mutta niitä pitää myös koko ajan huoltaa ja päivittää. Monet pitkän linjan tekijät jäävät eläkkeelle ja uudet sukupolvet astuvat kehiin. Verkostojen ylläpitäminen on tässä tehtävässä korostuneesti esillä. – Yhteistyö Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUn ja eläkeläisjärjestöjen kanssa on tärkeää. Esimerkiksi, kun on keskeisiä lainsäädäntöhankkeita menossa, niin voimme siinä hyödyntää yhteistä voimaa. Voimme myös tehdä yhteistyötä tiedonkeruussa: koota olemassa olevaa tietoa tai kerätä uutta tietoa kansalaisilta tai viranomaisilta. VANHUSASIAVALTUUTETTU on valtionhallinnossa oleva, erillinen toimija. Samalla tavoin riippumaton ja itsenäinen kuin lapsiasiainvaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on valvova viranomainen, mutta vanhusasiavaltuutettu ja lapsiasianvaltuutettu eivät sitä ole. – Se on monelle iso pettymys. Minulle lähetetään esimerkiksi potilasasiakirjoja, mutta en todellakaan pysty IÄKKÄIDEN ASIAA EDISTÄMÄSSÄ Suomen ensimmäinen vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo on huolissaan ikäihmisten etuisuuksien voimakkaasta alikäytöstä. ”Asiointi on monelle tuen tarvitsijalle vaikeaa, eivätkä ihmiset tunne oikeuksiaan”, Topo sanoo. Valtiotietei den tohtori Päivi Topol la on taka naan noin 30 vuoden työ kokemus ikääntymi sen tarkaste lussa eri kul mista. Ihmiset kokevat arjessaan hyvin usein, että heitä kohdellaan eriarvoisesti, mikäli he eivät kykene käyttämään sähköisiä palveluita.” Eläkeläinen 2/2022 5
YHTEISKUNTA Minulla on edessäni todella mielenkiintoinen tehtävä rakentaa vanhusasia valtuutetun toimisto ja toimintatavat, joiden avulla iäkkäiden asioita edistetään.” niihin puuttumaan. En voi myöskään puuttua oikeuden päätöksiin, sillä ne eivät kuulu mandaattiini. Toki olen jo keskustellut eduskunnan oikeusasiamiehen ja yhdenvertaisuusvaltuutetun väen kanssa siitä, millä tavoin voin opastaa ihmisiä eteenpäin. Vanhusasiavaltuutettu edistää ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista. Paino on edistävässä työssä. Vanhusasiavaltuutettu ei voi edistää yksittäisten kansalaisten asiaa, mutta hän voi käyttää edistämistyössään sitä tietoa, jota hän yksittäisiltä kansalaisilta ja ammattilaisilta saa. Päivi Topon toimikausi on viisivuotinen. PÄIVI TOPO on aiemmin ollut mukana tekemässä isoa DigiIN-tutkimushanketta, jossa tarkasteltiin digitaalisia palveluita sekä ihmisten kykyä käyttää digipalveluita ja hankkia digilaitteita. – Ihmiset kokevat arjessaan hyvin usein, että heitä kohdellaan eriarvoisesti, mikäli he eivät kykene käyttämään sähköisiä palveluita. Tämä koskee esimerkiksi henkilökortin hankkimista, laskujen saamista, laskujen maksamista ja hakemuksia sekä julkisella että yksityisellä puolella. – Tämä meidän tulisi nostaa esiin jo ennen eduskuntavaaleja ja pitää vahvasti esillä seuraavalla hallituskaudella. Oma näkemykseni on, että digiopastusta pitäisi pystyä saamaan osaksi aikuiskoulutusta ja viedä asiaa eteenpäin sitä kautta. Nyt se on paljolti sen ansiokkaan työn varassa, jota järjestöt pystyvät tekemään erilaisilla rahoituksilla ja vapaaehtoisten suurin ponnistuksin. › Ryhdy seuraamaan vanhus asiavaltuutettua: Twitter: @vanhusasia Facebook: vanhusasiavaltuutettu Juttu on tehty Päivi Topon Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n hallituksen kokouksessa 16.2. pitämän alustuksen pohjalta. Ikävaikutustenarvioinnin käyt töönotto tavoitteena – Mitä ikävaikutustenarviointi pitäisi sisällään? Toivon, että näiden viiden vuoden aikana pystyn konkretisoimaan tätä asiaa ja viemään sitä eteenpäin yhdessä tällä puolen toimivien tahojen kanssa. – Olen vähän kateellisena seurannut, miten hyvin lapsivaikutustenarviointi edistyy. Valtion budjetissa on koottu yhteen lapsiin ja nuoriin liittyvät budjettikohdat. Tämä helpottaa lasten ja nuorten näkökulman näkemistä ja sitä, miten heidän tarpeensa pystytään huomioimaan resurssien jaossa. Päättäjille on tehty oppaita siitä, miten lapsivaikutusten arviointia sovelletaan käytännössä. On jo aika vakiintunut ajatustapa, että päätöksenteossa pitäisi asioita katsoa siitä kulmasta. Missä ovat hyvinvointialueiden vaikuttamisen paikat? – On selvää, että iäkkäiden oikeuksien toteutuminen sote-uudistuksessa tulee olemaan vanhusasiavaltuutetun työn kannalta ihan oleellinen asia. Pitää seurata tiiviisti ja ymmärtää, mistä kohdasta uusilla hyvinvointialueilla löytyvät vaikuttamisen paikat. Palveluiden saatavuus on siellä keskeinen ongelma. Ongelmana vanhustyön arvostus – Mediassa vanhustyötä on maalattu synkin sävyin ja suurella pensselillä. Valtaosa vanhustyöstä tehdään kuitenkin aivan hyvin. Saatavuudessa on ongelmia, mutta valtaosa ihmisistä saa sen palvelun, jota he tarvitsevat, jos he ovat palveluiden piiriin päässeet. Järjestöjen kyky toimia kunnissa ja hyvinvointialueilla – Järjestöjen toimintaedellytykset ovat valtavan tärkeä asia sekä paikallisesti että tässä STEA (Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus) -maailmassa. Korona on tehnyt valtavan loven osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuuksiin. Tämän korjaaminen on äärimmäisen tärkeä ja kiireellinen asia. Nimenomaan tähän liittyy kuntien ja hyvinvointialueiden keskinäinen yhteistyö: mitkä tahot siellä ottavat vastuuta siitä, että järjestöt pystyvät toimimaan kunnissa ja hyvinvointialueilla? Itsemääräämisoikeuslainsäädän tötyö – Yksittäisenä isona asiana on itsemääräämisoikeuslain laatiminen. Se on edennyt liian hitaasti ja ollut valtavan vaikea kokonaisuus. On näyttänyt siltä, että laki ei valmistu. Nyt suhtaudun siihen vähän toiveikkaammin, sillä sitä on pilkottu järkevämmiksi palasiksi. – Olen luvannut olla mukana rakentamassa kohtaa, jossa katsotaan itsemääräämisoikeutta silloin, kun asutaan hoivan piirissä, ollaan kotihoidon asiakkaita tai kun ollaan muistisairautta sairastavana muissa sote-palveluissa. Ikääntyneiden ihmisoikeudet Vuoden 2021 lopulla Suomessa vieraili Claudia Mahler, YK:n (Yhdistyneet kansakunnat) ihmisoikeusneuvostossa toimiva, itsenäinen asiantuntija. Hän oli tekemässä raporttia ikääntyneiden oikeuksiin liittyvästä lainsäädännöstä ja oikeuksien toteutumisesta Suomessa. – Ensi syksynä Mahler esittelee ihmisoikeusneuvostolle Suomea koskevan raportin ja suositukset. Saamme kehittämisehdotuksia iäkkäiden aseman kohentamiseksi. Niiden esillä pitämiseksi tarvitaan meidän kaikkien yhteistyötä. Lähde: Päivi Topon Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n hallituksen kokouksessa 16.2. pitämä alustus. Vanhusasiavaltuutettu ajankohtaisista kysymyksistä Päivi Topo pi tää yhteistyötä Eläkeläisliitto jen etujärjestö EETUn ja elä keläisjärjestö jen kanssa tär keänä. 6 Eläkeläinen 2/2022
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry vaatii hallituksen huhtikuisesta kehys riihestä täsmätoimia, joilla energian hinnan nousua hyvitetään myös eläkeläisille. H allitus ilmoitti 18. helmikuuta keinoista, joilla energian hinnannousua hyvitetään kansalaisille. Eläkeläisliittojen etujärjestö pitää erittäin epäoikeudenmukaisena päätöstä, jolla hinnan nousu hyvitetään suoraan vain palkansaajille työmatkavähennyksen parantamisen muodossa sekä maatalouteen vapauttamalla tuotantorakennuksia kiinteistöverosta määräajaksi. Samalla ilmoitettiin suosituksesta, että energian hinnannoususta aiheutuneet kohonneet asumisen kulut otettaisiin huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. EETU huomauttaa kannanotossaan, että energian kallistuminen iskee erityisen pahasti pienija keskituloisten kansalaisten kukkaroon. Heidän tuloistaan suhteellisesti suurin osa menee juuri energiakulujen kaltaisiin pakollisiin menoihin. Monille ikääntyneille välttämättömät palvelut ovat saavuttamattomissa ilman omaa henkilöautoa. Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen varattuja määrärahoja on vuosi vuodelta vähennetty ja se onkin monilla paikkakunnilla supistunut olemattomiin. – Hallituksen päätöksen jälkeen puhjennut Ukrainan kriisi ja sen ALUEELLISTEN vanhusneuvostojen jäsenistöä on täydennettävä ensisijaisesti hyvinvointialueilla vaikuttavien keskeisten eläkejärjestöjen alueellisten yhteistoimielinten esittämistä henkilöistä, vaatii Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry. – Näin varmistetaan, että vanhusneuvostoilla on yhteys hyvinvointialueiden ja niiden kuntien ikääntyneeseen väestöön, heitä edustaviin yhteisöihin ja niiden vapaehtoisuuteen perustuvaan erittäin monipuoliseen toimintaan. Siten taataan hyvinvointialueiden kehittämistyöhön aktiivisen ikääntyneen väestön osaaminen ja arjen tuntemus, toteaa EETUn puheenjohtaja Simo Paassilta. EETU ry vaatii vanhusneuvostoille todellista vaikutusvaltaa. Vanhusneuvostot tarvitsevat riittävät toimitilat, rahoituksen ja valmistelevan henkilökunnan. Vanhusneuvostojen kokoonpanossa on varmistettava tehokas, toimiva ja kattava yhteys kansalaisyhteiskuntaan ja hyvinvointialueen ikääntyneeseen väestöön. – Luontevasti tämä toteutuu ottamalla niihin edustus alueella toimivista valtakunnallisista eläkeläisjärjestöistä. Myös kuntien vanhusneuvostojen toimintaa ja asemaa on edelleen vahvistettava, sillä kuntien tehtävänä on ikäväestön kannalta tärkeä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksien turvaaminen ja vahvistaminen, puheenjohtaja Paassilta toteaa. Laissa hyvinvointialueista todetaan, että alueiden vaikuttamistoimielinten jäsenet valitaan hyvinvointialueen kunnissa toimivien vastaavien vaikuttamistoimielinten jäsenistä siten, että kustakin valitaan vähintään yksi edustaja. Lisäksi voidaan valita muita henkilöitä. Aluehallituksen on huolehdittava vaikuttamistoimielinten toimintaedellytyksistä. Hyvinvointialueiden vanhusneuvostojen kohdalla jäseneksi on valittava vähintään yksi edustaja alueilla toimivista kuntien vanhusneuvostoista. Lain mukaan voidaan valita myös muita henkilöitä. Vanhusneuvostoihin on saatava kattava edustus eläkeläisjärjestöistä EETU ry huomauttaa, että monille ikääntyneille välttämättömät palvelut ovat saavuttamattomissa ilman omaa henkilöautoa. EETU ry: Energian hinnannousua hyvitettävä myös eläkeläisille tuomat pakotteet ja vastapakotteet tulevat entisestään korottamaan energian ja polttonesteiden hintoja tulevaisuudessa. EETU vaatii hallitusta kehysriihessään miettimään tilannetta uudelleen ja osoittamaan hintojen nousun takia suoria tukimuotoja myös eläkeläisille, sanoo EETUn puheenjohtaja Simo Paassilta. EETU vaatii kannanotossaan myös luopumista Kela-korvausten jättileikkauksesta. › Lue EETU:n kannanotot koko naisuudessaan: eetury.fi P IX A B AY Työkyvyttömyys eläkkeelle ennätyksellisen vähän ihmisiä Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi laskuun jo ensimmäisenä koronavuonna 2020. Viime vuonna positiivinen kehitys jatkui ja uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä oli alhaisin koko 2000-luvulla. Vuonna 2021 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 17?500 henkilöä. Laskua edeltävään vuoteen oli 1 600 henkilöä eli reilut 8 prosenttia. Lähes joka kolmas työkyvyttömyyseläke myönnettiin osaeläkkeenä. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (33 %) olivat edelleen yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Toiseksi yleisin syy oli tukija liikuntaelinten sairaudet (32 %). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski samassa suhteessa molemmissa sairauspääryhmissä. Yleisimmistä sairauspääryhmistä vain kasvaimet nousi edellisvuoteen verrattuna. Myös ikäryhmittäin tarkasteltuna lasku oli tasaista. Vain yli 60-vuotiaiden määrä pysyi ennallaan. – Aika näyttää jääkö positiivinen kehitys pysyväksi vai onko kyse hoitovelasta, joka purkautuu koronan jälkeen. Yli 60-vuotiaiden kehitystä selittää vanhuuseläkeiän nousu, mikä mahdollistaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen entistä iäkkäämpänä, kertoo Eläketurvakeskuksen tilastoyksikön päällikkö Tiina Palotie-Heino. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 52 vuotta. Naisia siirtyneissä oli hieman enemmän (54 %) kuin miehiä. Naisten yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy oli mielenterveyden sairaudet. Miehillä tukija liikuntaelinten sairaudet olivat hieman mielenterveyttä yleisempi syy. Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä sai vuoden 2021 lopussa ennakkotietojen mukaan 125?000 henkilöä, noin 5 000 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. › Lisää Eläketurvakeskuksen sivuilla: etk.fi OIKAISUJA › Eläkeläinen-lehden numerossa 1 sivulla 12 oli sekä jutussa että kuvatekstissä kirjoitettu Kulje kanssain -laulun säveltäjän ja sanoittajan Reijo Westerholmin sukunimi virheellisesti muotoon Westerlund. › Syntymäpäiviä-palstalla sivulla 45 mainittiin Seppo Taipaleen Lievestuoreelta täyttäneen 25.2. 75 vuotta. Taipale täytti tuona päivänä 85 vuotta. Eläkeläinen 2/2022 7
Kaipaatko uusia haasteita? Pidätkö ihmisten kanssa juttelemisesta? RYHDY TUTKIMUSHAASTATTELIJAKSI! Haemme haastattelijoita ympäri Suomea tekemään henkilökohtaisia haastatteluja kiinnostavia tutkimusprojekteja varten ”Haastattelutyössä oppii ja saa sivistystä sekä syntyy näkökulmia asioihin.” Taloustutkimuksen pitkäaikainen haastattelija LISÄTIETOJA: Puhelimitse arkisin klo 9–15 Eija Karvinen, puh. 010 7585 218 Minna Rautiainen, puh. 041 5277 192 tai kotisivuiltamme osoitteesta: www.taloustutkimus.fi/tutkimushaastattelija Tulemme mielellämme kertomaan tarkemmin tutkimushaastattelijan työstä! Tiedustelut: eija.karvinen@taloustutkimus.fi OHJELMAA YHDISTYKSELLENNE! T yönantajien asenne vanhempia työntekijöitä kohtaan on muuttunut aikaisempaa myönteisemmäksi. Jo yli 70 prosenttia työnantajista uskoo, että useimmissa työtehtävissä työntekijä voi jatkaa 65-vuotiaaksi asti. Vielä 2000-luvun alkupuolella tätä mieltä oli noin puolet työnantajista. ETK:n erikoistutkija Noora Järnefelt pitää työnantajien asennemuutosta merkittävänä. Syitä muutokseen on useita. Yksi niistä on eläkeikä. – Työnantajien käsitys sopivasta eläkeiästä näyttää seuraavan vanhuuseläkkeen ikärajojen nousua. 65 vuoden ikärajaa piti vuonna 2021 sopivana useampi työnantaja kuin 62 vuoden ikärajaa vuonna 2004, Järnefelt kertoo Eläketurvakeskuksen tiedotteessa. Eläkeiän lisäksi työnantajien asenteisiin vaikuttaa väestön ikääntyminen. TOIMIALOJEN VÄLILLÄ on suuria eroja. Esimerkiksi informaatioja viestintäalan ja liike-elämän palvelujen työnantajista yli 80 prosenttia on täysin tai melko samaa mieltä, että heidän työtehtävissään voi jatkaa 65 vuoden ikään asti. Esimerkiksi rakennusalalla taas vain reilu 40 prosenttia työnantajista on samaa mieltä siitä, että työtehtävissä voi hyvin jatkaa 65-vuotiaaksi, eikä tässä ole juurikaan tapahtunut muutosta vuodesta 2011, ETK:n Noora Järnefelt sanoo. Suomalaisessa eläkeja talouspolitiikassa työurien pidentäminen on ollut jo pitkään keskeinen tavoite. Valtaosa työnantajista on samalla linjalEnemmistö työnantajista pitää työurien pidentämistä tärkeänä tavoit teena yhteiskunnassa mutat ei kuitenkaan oikein usko tavoitteen toteu tumiseen. Työnantajat suhtautuvat vanhempiin työntekijöihin aiempaa myönteisemmin Lähes kolme neljästä työnantajasta katsoo, että työpaikan tyypillisissä töissä voi jatkaa 65-vuotiaaksi. Enemmistö työnantajista ei kuitenkaan usko työurien pitenevän omalla työpaikallaan, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus. la. ETK:n tuore tutkimus kertoo, että lähes kaksi kolmesta työnantajasta pitää työurien pidentämistä tärkeänä tavoitteena yhteiskunnassa. Enemmistö työnantajista ei kuitenkaan usko tavoitteen toteutumiseen. Jopa 57 prosenttia työnantajista katsoo, ettei työurien piteneminen ole erityisen tai lainkaan todennäköistä omalla toimipaikalla. Lähde: Eläketurvakeskus etk.fi 8 Eläkeläinen 2/2022
I käihminen on sukupolvien ketjussa näköalapaikalla. Hänellä on omien ikävuosiensa aikana syntyneiden kokemusten lisäksi muistoja vanhempiensa ja isovanhempiensa elämäntavoista, taidoista ja elinoloista. Omilla lastenlapsilla taas on koko elämä edessä, ja se tekee tulevaisuudesta konkreettisen. Haastatellessani tutkielmaani varten joukkoa noin 70-vuotiaita suomalaisia naisia havaitsin, että heillä oli paljon sanottavaa sukupolvien ketjussa olemisesta, myös ajatuksia siitä miten tieto ja kokemus siirtyisi seuraavien sukupolvien käyttöön ja miksi tämä vuorovaikutus olisi tärkeää. Ikäihmiset muistavat miten edelliset sukupolvet johdattelivat heidän kasvuaan omalla olemuksellaan, kertomuksillaan ja taidoillaan, ja miten tärkeää se nyt jälkeenpäin ajatellen oli ollut. Tietoisuus tästä synnyttää monille tunteen vastuusta, halun viedä viestiä eteenpäin. Tulevaisuuteen ikäihmiset kurkottavat helpoiten havainnoimalla omia ja muiden lapsia ja nuoria ja vaikuttamalla heihin rakastavasti, samalla tiedostaen, että he itse eivät ole tulevan toteuttajia vaan ne nuoremmat, joita he haluavat tukea ja auttaa. Elämisen taitoa oli kertynyt niin työelämästä, järjestötoiminnasta kuin yksityiselämästäkin. Toisen maailmansodan jälkeen syntyneiden suuriin ikäluokkiin kuuluvien naisten sukupolvi on Suomessa vaikuttanut yhteiskuntaan paitsi sukunsa myös työelämän, politiikan ja järjestötoiminnan kautta. Hyvinvointivaltion synnyssä näkyy vahvasti heidän työnsä jälki. ELÄMISEN TAIDOSTA tai elämisen viisaudesta puhuminen osana yhteisöjen toimintaa poikkeaa yksilöille suunnatusta elämänhallintakeskustelusta siinä, että se liittää yksilön elämisen taidon kysymykset yhteisön kulttuuriperinnön arviointiin. Todettiin esimerkiksi, että suomalaisia naisia on usein ohjeistettu vaikenemiseen ja liialliseen itsellisyyden korostamiseen. Sota vaikutti monesti suurten ikäluokkien lapsuuteen vanhempien hellyyden ja läheisyyden puutteena. Haastatellut liittivät elämisen taidon henkiseen kasvuun, joka puolestaan tuottaa onnellisuutta ja positiivisuutta. Mutta myös tavallisen arjen ylläpitäminen kehittää ja vaatii elämisen taitoa. Yksi usein esille tullut suomalaisen elämäntavan piirre ainakin haastateltavien elinaikana oli suhde luontoon, aikuisten ja lasten yhteinen työskentely ja oleilu luonnossa. HAASTATTELUTUTKIMUKSEN YHTENÄ tavoitteena oli valaista sitä, mitä suurten ikäluokkien naiset ajattelevat sukupolvien välisestä vuorovaikutuksesta. Millaisten väylien kautta ikänaiset pääsevät kosketuksiin nuorempien kanssa? Ikääntyvät siirtävät kaikkein luontevimmin elämäntaitoaan omille lapsilleen, lapsenlapsilleen ja lähiympäristön lapsille. Haastatellut olivat kekseliäitä ja näkivät paljon vaivaa kertoakseen nuorille menneestä ajasta ja ollakseen linkki suvun perinteisiin. Ammatissa toimiminen oli ollut tavallista ja keskeistä haastateltavien naisten elämässä. Työelämän ja yhteiskunnallisen toiminnan kentällä eri ikäpolvien suhteet ovat haastattelujen perusteella ongelmallisempia kuin perheen ja suvun piirissä. Työja yhteiskunnallinen toiminta oli kuitenkin opettanut monille paljon naiseudesta ja siitä, miten naisena voi toimia. Tasa-arvo oli edennyt työpaikoilla heidän aikanaan, vaikka kaikesta syrjinnästä ei olla päästy. Työn ja julkisen toiminnan alueilla haastateltavat kokivat kuitenkin eniten esteitä kanssakymisessä nuorten kanssa. NAISEUDEN LISÄKSI myös ikä asettaakin esteitä työhön ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumiselle. Ikääntyvien tasa-arvon esteet olivat haastateltavien mielestä usein asenteellisia, ja niihin saattoi liittyä nuoruuden kritiikitöntä ihailua. Vanhusten hoivatyöstä on alettu puhua ennen kaikkea talouden ehdoilla. Osa julkisesta keskustelusta on omiaan lisäämään sukupolvien vastakkainasettelua esittämällä eläkeläiset taloudellisena rasitteena. Eläkeläisten panos kansantalouden kokonaisuudessa ja perheiden toimeentulossa on kuitenkin merkittävä ja moninainen. Aiempien sukupolvien kokemusten siirto on kulttuurin ja yhteisöelämän kannalta ensiarvoisen tärkeää. Työpaikoilla on hiljaisen tiedon ja kokemuksen siirto arvokasta. Haastateltavat esittivät useita ajatuksia siitä, miten sukupolvien välistä vuorovaikutusta voisi kehittää. Keinot ovat monasti konkreettisia. Työpaikoilla voisi tehdä paljon, ja eläkeläiset voivat olla resurssina nuoremmille. Asuinalueilla voidaan luoda tiloja ja mahdollisuuksia eri ikäisten luontevalle kohtaamiselle. Vanhushuollon uusien toimintamuotojen kehittäminen sosiaalija terveydenhuollon hyvinvointialueilla hyötyisi asenteiden muutoksesta. On irrottauduttava ikäsyrjinnästä ja vanhuskielteisyydestä, ja edettävä kohti eri ikäryhmiä yhdistäviä käytännön ratkaisuja. Ikääntyvillä itsellään voisi olla tässä työssä tärkeä rooli. Marja Holmilan tekemän selvityksen ”Sellaista elämänviisautta, jota olisi sopinut kyllä vähän laajemminkin kuunnella” Ikänaisten elämisen taito ja kokemukset asemastaan yhteiskunnassa – julkaissut tutkimuslaitos E2 Tutkimus. Selvitystä on esitelty Eläkeläinen-lehdessä 1/2022. Tällä palstalla vaihtuvat kirjoittajat pohtivat ikääntymisja eläkepolitiikan kysymyksiä. MARJA HOLMILA Tutkimusprofessori (THL, emerita) IKÄPUHETTA Ikäihmisten elämisen taito on yhteiskunnan voimavara Työelämä ja yhteiskunnallinen toiminta oli opettanut monille paljon naiseudesta ja siitä, miten naisena voi toimia.” Eläkeläinen 2/2022 9
Solaris-lomien toiminnan johtaja Aino Majava uskoo, että koronarajoitusten antamien kokemusten valossa lomajärjestöjen työn idea ja merkitys oivalletaan entistä laajemmin. Tuettu loma oli monille korona-arjen suuri piristys. TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA N yt on hyvä aika suunnitella ja hakea tuettua lomaa. Suomessa on turvallista lomailla, ja sillä tehdään hyvää suomalaisille yrittäjille. Jo loman suunnittelu ja odottaminen lisää hyvinvointia. Lomalla saa vertaistukea ja ystäviä. Ja loman muisteleminen on mukavaa sekin, sanoo Solaris-lomat ry:n toiminnanjohtaja Aino Majava. Solaris-lomat on yksi tuettua lomatoimintaa tarjoavista järjestöistä. Se järjestää täysihoitolomia kotimaassa perheille ja aikuisille, joilla ei muuten olisi mahdollisuutta lomaan kodin ulkopuolella. Tuettua lomaa voivat hakea kaikki Suomessa vakituisesti asuvat. Lomat myönnetään taloudellisin, sosiaalisin ja terveydellisin perustein. Lomat järjestetään Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n jakamalla tuella. Solarikselta sai viime vuonna tuetun loman runsaat 11 400 ihmistä. Heistä noin neljännes oli eläke ikäisiä. ELÄKELÄISET RY on Solaris-lomien jäsenjärjestö ja tuetut lomat ovat tärkeitä monelle eläkeläiselle. Aino Majava kannustaa eläkeläisyhdistyksiä levittämään sanaa lomatoiminnasta ja hakemaan aktiivisesti lomia. Parhaillaan on menossa vuoden 2023 tuettujen ryhmälomien haku. Niiden hakuaikaa on yhdistyksillä toukokuun puoliväliin. Yleisiä lomia voi hakea ympäri vuoden, tällä hetkellä haetaan loppukesän ja syksyn 2022 lomia. – Nyt on oikea aika miettiä lomaasioita, sanoo Solarislomat ry:n toiminnanjohtaja Aino Majava. Tuettuja lomia tarvitaan enemmän kuin koskaan Yhtä asiaa Majava korostaa. Hakulomakkeen perusteluosan täyttämiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. – Lomatuen voi saada vain kriteerit täyttävä hakija. On tärkeää, että hakemukseen kirjataan kaikki terveydelliset ja sosiaaliset syyt, joiden vuoksi tuettu loma olisi tärkeä. AINO MAJAVA aloitti Solaris-lomien toiminnanjohtajana elokuun puolivälissä 2019. Runsaan puolen vuoden kuluttua korona pyyhki tuettujen lomien kalenterin uusiksi. – Koronavuosi 2020 oli tosi haastava meille niin kuin kaikille muillekin. – Sinnikkäästi kuitenkin järjestimme lomia aina kun se oli mahdollista. Useaan kertaan niitä peruutettiin ja siirrettiin, ja siirrettiin uudestaan. Mutta asiakkaat jaksoivat meidän mukanamme ja uskoivat, että vielä sinne lomalle pääsee. Olen tosi kiitollinen sekä Solariksen henkilöstölle että asiakkaille siitä, että emme luovuttaneet. Korona on myös muistuttanut siitä, että lomaa ei tarvita ainoastaan työstä vaan arjen kuvioista ja eristyneisyydestä. Rajoitustoimet koronaepidemian hillitsemiseksi lisäsivät tarvetta entisestään. Tuettu loma oli valituille korona-arjen suuri piristys. Aino Majava uskoo, että koronakokemusten valossa tuettujen lomajärjestöjen työn idea ja merkitys oivalletaan entistä laajemmin. – Koronarajoitukset opettivat meille kaikille, miten ahdistavaa voi olla, jos ei pääse kodin seinien sisältä ihmisten ilmoille. LOMAJÄRJESTÖN TEHTÄVÄ on jo rahoittajankin edellytyksestä myös seurata ja osoittaa lomatoiminnan pitkäaikaisia vaikutuksia. – Ihmisten oman arvion mukaan elämänlaatu paranee ja tuntuu vaikuttavan vielä 2–6 kuukautta myöhemmin. Palautteesta näkyy, että viikon lomareissu on monelle eläkeläiselle tärkeä asia myös yksinäisyyden torjujana. – Eläkeläislomailijoille yhdessä tekeminen ja ohjelma on tosi merkityksellistä. Ryhmätoiminta, tanssi ja laulu ovat tärkeitä. Kaikki ryhmät mainitsevat, että tuettu loma helpottaa eristyneisyyttä ja yksinäisyyttä, yllättävänkin monilla myös kotitöiden raskautta. Tuetulla lomalla vaikuttaa myös olevan liikuntaa lisäävä vaikutus lähes kaikkiin ikäihmisiin. Eläkeläislomailijat myös sekä hakivat että saivat muita kohderyhmiä enemmän ystäviä tuetuilla lomilla. SOLARIS-LOMIEN toiminnanjohtaja Aino Majava on myös Lomajärjestöjen yhteistyöryhmä LYR:n puheenjohtaja. KUKA Aino Majava › SYNTYNYT Kajaanissa 1977 › SOSIOLOGI, VTM › SOLARIS-LOMIEN toiminnanjohtaja elokuusta 2019 alkaen › TYÖSKENNELLYT aiemmin viestinnän ja markkinoinnin johtotehtävissä sosiaalialalla, mm. A-klinikkakonsernissa ja ammattijärjestö Talentiassa › HARRASTUKSINA stand up -komiikka ja leipominen Tapasimme ennestään tuntemattomia ihmisiä, joista löytyi sielunkumppaneita.” Mies, ikäihmisten lomalla 2022 Solaris-lomien saamaa palautetta 10 Eläkeläinen 2/2022
K Y M E N L A A K S O N M U S E O Solarislomien toiminnanjoh taja Aino Maja va on myös Lo majärjestöjen yhteistyöryhmä LYR:n puheen johtaja. – Teemme paljon yhteistyötä, ja se on tiivistynyt koronan aikana. Merkittävänä asiana Majava mainitsee järjestöjen yhteisen sähköisen hakujärjestelmän. Lomaa voi samanaikaisesti hakea useilta järjestöiltä, mutta saada vain yhdeltä kerrallaan. Keskitetyn järjestelmän uudistusten myötä on entisestään kehitetty myös lomatoiminnan tulosten keräämistä. Nyt on aika hakea tuettua ryhmälomaa vuodelle 2023 SOLARIS-LOMAT RY järjestää tuettuja ryhmälomia yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Nyt on aika hakea yhdistyksellenne tuettua ryhmälomaa ensi vuodelle. Mikäli loman järjestäminen vuodelle 2023 yhdessä Solaris-lomien kanssa kiinnostaa, tietoa ryhmälomista ja sähköinen hakulomake löytyvät Solaris-lomien sivuilta solaris-lomat.fi. Hakuaikaa on 15.5.2022 saakka. Solaris-lomat valitsee yhteistyökumppanit syksyn aikana ja pyrkii ilmoittamaan päätökset lokakuun loppuun mennessä. Lomien myöntämisen edellytyksenä on, että Solaris-lomat ry saa STEAn avustusta vuodelle 2023. Lisätietoja tuettujen lomien järjestämisestä ja sisällöstä saatte Solaris-lomien kotisivuilta tai ottamalla yhteyttä lomasihteeri Pia Peräkylään, pia.perakyla@solaris-lomat. fi tai puhelin 043 824 3095. Lomajärjestöjen yhteistyöryhmä LYR › Hyvinvointilomat ry › Maaseudun Terveysja Lomahuolto ry › Nasy Naiset Yhdessä ry › Solaris-lomat ry › Svenska Semesterförbundet i Finland r.f Tuetulle lomalle haetaan kunkin järjestön kautta. Järjestöjen kotisivuilta löytyvät tarkemmat tiedot lomajaksoista ja hakuajoista jne. Hakea voi sekä sähköisesti että paperilomakkeella. Lomaa voi hakea useammasta järjestöstä samaan aikaan, mutta jokaiseen tehdään eri hakemus. Kaikkien lomajärjestöjen tuetuilla lomilla kävi vuonna 2021 liki 45 tuhatta ihmistä. › lomajarjestot.fi Eläkeläinen 2/2022 11
JÄRJESTÖ Syksyn Kulje kanssain -risteilyllä on luvassa mahtavaa seuraa ja huippuluokan ohjelmisto. TUOMAS TALVILA E nsi syksyn Kulje kanssain -risteilyvalmistelut ovat käynnissä. Ilmoittautumisia on tähän mennessä tullut hienosti, mutta mukaan mahtuu ja ehtii vielä hyvin! Ennakkovarausten ennakkomaksu 20 euroa / matkustaja erääntyi maksettavaksi 31.3. Tämän jälkeen peruuntuneita hyttipaikkoja kannattaa kysyä Matkapojilta. Hyttipaikkoja on saattanut vapautua sellaisissakin hyteissä, jotka aiemmin ovat olleet loppuunmyytyjä. Innokkaita lähtijöitä syksyn risteilylle on Lappia myöten. Rovaniemeltä on syyskuun 13. päivän aamuna starttaamassa runsaan 40 hengen porukka. TU O M A S TA LV IL A TA LL IN K S IL JA – Rovaniemeltä lähdetään uteliai suudella katsomaan, mitä kaikkea syyskuun risteilyllä tapahtuu. Kyllä jäsenemme jo odottavat laivamat kaa, sanoo Eila Kiviniemi. ”Hymyssä suin ollaan lähdössä risteilylle” Miten mukaan? › Kulje kanssain -risteily toteutetaan yhteistyössä Matkapojat Oy:n kanssa. Se ottaa vastaan varaukset ja vastaa niitä koskeviin kysymyksiin: Matkapojat Oy, puh. 010 2323 200 (ma–pe 9–16), ryhmat.tampere@matkapojat.fi, matkapojat.fi/kuljekanssain › Katso hinnasto ja lisätietoa tämän lehden sivulta 14. › Pääsääntönä on, että yhdistykset kokoavat lähtijät ja tekevät ryhmätilauksen. On hyvä tehdä yhteistyötä lähiyhdistysten ja aluejärjestön kanssa matkajärjestelyjen osalta. › Mukaan pääsee myös yksittäinen lähtijä! Tervetuloa! Tee varauksesi suoraan Matkapojille! Mukana on Rovaniemen Eläkeläisten jäsenten lisäksi muutama matkalainen myös naapurikunnista sekä Rovaniemen Seudun Eläkkeensaajista, kertoo Rovaniemen Eläkeläisten puheenjohtaja Eila Kiviniemi. – Hymyssä suin ollaan lähdössä matkaan. Mehän ollaan liikkuvaa sorttia. Uteliaisuudella lähdemme katsomaan, mitä risteilyllä tapahtuu ja näkemään vähän muitakin eläkeläisiä. Rovaniemeläisillä on laivalle tuomisinaan myös omaa ohjelmaa: lauluja risteilyn ohjelmallisessa illanvietossa esitettäväksi. Yhdistykset voivat edelleen tehdä alustavia esityksiä ohjelmista ja niihin osallistumisesta. Rovaniemen yhdistyksessä risteilyä on järjestetty selkeänä pakettina, johon kuuluvat junakyydit Helsinkiin ja takaisiin ja pääkaupungissakin bussikuljetus satamaan asti, Kiviniemi kertoo. – Matkavastaavamme Seija Paadar on tehnyt hienoa työtä järjestelyissä. ELÄKELÄISET RY:N vuoden 2022 päätapahtuma Kulje kanssain -risteily tehdään Silja Europalla 13.–14.9. välillä Helsinki–Tallinna–Helsinki. Risteilylle ovat lämpimästi tervetulleita kaikki jäsenemme ja toimintamme ystävät! Jäsenyyttä ei siis edellytetä. 12 Eläkeläinen 2/2022
O sallistuin opiskeluaikanani haastattelutietojen keräämiseen pohjalaisessa kunnassa, jonka väestöstä olimme tehneet oikeaoppisen otannan. Haastateltavakseni osui sodan jälkeen Inarista Pohjanmaalle muuttanut nuorehko, monilapsisen perheen äiti. Asumisolot kertoivat syvästä köyhyydestä. Vaikein ongelma oli kuitenkin yksinhuoltajaäidin sokeus. Näön menetyksen oli aiheuttanut Lapin sodassa maastoon jäänyt miina, joka oli keskellä lasten leikkejä räjähtänyt. TOIMIESSANI PUNAISESSA RISTISSÄ tutustuimme järjestön kenttätyöhön ja vierailimme useammassa maassa laitoksissa, joissa tehtiin proteeseja maastoon jääneiden miinojen vammauttamille. He olivat monesti maataloustyössä pellolle jätettyyn miinaan astuneita ja järkyttävän usein lapsia, joiden leikit miinan räjähtäminen oli katkaissut. Tällaiset viattomiin siviileihin kohdistuneet onnettomuudet halusi Punaisen Ristin kansainvälinen liike lopettaa tehdessään v. 1994 aloitteen kansainvälisestä sopimuksesta, jolla henkilömiinojen valmistaminen, käyttö ja varastointi kiellettäisiin. Kolme vuotta myöhemmin Ottawassa Kanadassa solmittiin valtioiden välinen sopimus asiasta. Maailman valtioista 80 % on sen allekirjoittanut ja ratifioinut. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 2011 viimeisenä EU:n jäsenmaana. Muut Pohjoismaat liittyivät siihen jo vuosina 1998 ja 1999. HILJATTAIN SUOMESSA on tehty kansalaisaloite sopimuksesta irtautumiseksi. Puolustusvoimien komentaja tosin totesi hyvin jämäkästi, että sopimuksesta ei irtauduta. Henkilömiinojen tehtävät on korvattu uusilla järjestelmillä, jotka eivät aiheuta maastoon jäädessään samoja ongelmia siviiliväestölle. On hyvä muistaa sopimuksen keskeinen tavoite: suojella siviiliväestöä, joka ei osallistu sotatoimiin. Tämä on punaisena lankana ns. sodan laeissa. Vuonna 1863 perustettu Punaisen Ristin kansainvälinen komitea kutsui ensi töikseen koolle kokouksen, jonka tuloksena oli sopimus sairaiden ja haavoittuneiden inhimillisestä kohtelusta ja heidän hoitajiensa suojaamisesta. Muutamassa vuodessa sopimus hyväksyttiin useimmissa Euroopan maissa. Oli syntynyt Geneven sopimusten sarjassa ensimmäinen. Ne koottiin v. 1949 neljäksi sopimukseksi, joita on täydennetty lisäpöytäkirjoilla näihin päiviin asti. SOPIMUKSILLA KIELLETÄÄN kaiken aseellisen ja muun väkivallan kohdistamisen siviiliväestöön. Ne kieltävät tarpeetonta kärsimystä aiheuttavat ja siviiliväestöä tuhoavat aseet, esimerkiksi joukkotuhoaseet (ydinaseet, kaasuaseet, kemialliset ja biologiset aseet). Ne määrittelevät myös suojamerkit, joilla varustettuihin rakennuksiin, ajoneuvoihin ja henkilöihin ei saa sotatoimia kohdistaa. Merkkejä ovat punainen risti, punainen puolikuu ja punainen kristalli. YK:n perustamisen jälkeen kansainvälinen lainsäädäntö on tullut kattavammaksi ja aseelliset interventiot ovat sallittuja vain YK:n valtuutuksella. Roomalaisilta on peräisin lentävä lause, jonka mukaan aseiden puhuessa lait vaikenevat. Eivät vaikene enää. Sodan lait Tavoite on suojella siviili väestöä, joka ei osallistu sota toimiin. KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ Kulje kanssain illanvietto Illanvieton ohjelmaan kuuluu lyhyt tanssillinen yhteisesitys, yksilöjaryhmäesityksiä sekä tanssia ”Meidän pändin” säestyksellä. Laula kanssain yhteislaulu ja kuoroilta Juontajana sävellysja sanoituskilpailumme voittaja Reijo Westerholm Kuinka Suomen eläke järjestelmää voisi kehittää? Keskustelutilaisuudessa mm. Kalevi Kivistö (ministeri, Eläkeläiset ry:n entinen puheenjohtaja) ja Kaija Kallinen (entinen SAK:n eläkepoliittinen asiantuntija, eläkkeellä). Bocciakisa, runokaraoke, tanssipaja, rappustreenit, tietovisa, järjestöaktiivien treffit... Yhteistyö kumppaneittemme järjestämää ohjelmaa Tälle risteilylle ovat kaikki ystävämme tervetulleita! Mukana on ainakin Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n, Työväen Urheiluliitto TUL:n, Kansan Arkiston, KSL:n ja Yrjö Sirolan Säätiön edustajia. TUL:n Aira Ikonen vetää tanssipajan. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n Verkosta virtaa -toiminta järjestää digipajan. SEL:n puheenjohtaja VeliMatti Kuntonen on laivalla ja mukana ajankohtaisissa keskusteluissa. Kaiken tämän lisäksi on tarjolla laivan oma korkeatasoinen viihdeohjelma. Luvassa taatusti tanssittavaa musiikkia! Kulje kanssain risteily Hieno ja moni puolinen ohjelma parhaassa seurassa! 5+1 tärppiä risteilylle! 1 2 3 4 5 + 1 Kaija Kallinen Reijo Westerholm Kalevi Kivistö VeliMatti Kuntonen Oikeus ohjelmanmuutoksiin pidätetään. Eläkeläinen 2/2022 13
Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuh.19,2 snt/min. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alkaen-hintaisia paikkoja rajoitetusti. matkapojat.fi/kuljekanssain • puh. 010 2323 200 • ma-pe 9-16 Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla • Lähtö Helsingin Länsisatamasta tiistaina 13.9.2022 klo 18.30 -Tallinnassa mahdollisuus nousta maihin 14.9.2022 klo 8–12.00 • Paluu Helsingin Länsisatamaan keskiviikkona 14.9.2022 klo 16.00 MERK ITSE JO NYT PÄIVÄ T ALLAK KAAS I! Eläkeläiset ry:n vuoden 2022 jäsentapahtuma VARAUSTEN TEKEMINEN › Varaaminen alkaa jo tänä syksynä › Paikallisyhdistyksissämme kootaan lähtijät yhteen ja matkavastaavat tekevät ryhmiensä varaukset › hytit valinnan mukaan › ateriat laivalla valinnan mukaan › Eläkeläiset ry lähettää kaikille yhdistyksille tarkempia tietoja risteilystä 16.9.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilyn hinnasto ja varausohjeet postitetaan 14.10.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilylle voi osallistua myös pienellä porukalla tai yksin: seuraa ilmoittelua Eläkeläinen-lehdessä Merkitkää päivät kiireesti yhdistyksen ensi vuoden toimintakalenteriin! TULE MUKAAN! Tule kokemaan yhdessäolon iloa, nauttimaan monipuolisesta risteilyohjelmasta, maistelemaan herkullista ruokaa ja vierailemaan kauniissa varhaissyksyisessä Tallinnassa. Risteilyn monipuolisesta ohjelmatarjonnasta jokainen löytää itselleen mukavaa ajanvietettä. Tarjolla on mm. jäsenistömme esittämää ohjelmaa, yhteislaulua, visailuja, ajankohtaisia luentoja, yhdistysten avainhenkilöiden tapaamisia ja tanssia elävän musiikin tahtiin. Tärkeät yhteiskumppanimme tulevat myös mukaan esittelemään toimintaansa ja palveluitaan. Vastuullinen matkanjärjestäjä: … Eteenpäin, pystypäin, muistot kantaa, voimaa antaa, kulje kanssain näin… Sävellysja sanoituskilpailumme voittaja Kulje kanssain (säv. ja san. Reijo Westerholm) ELÄKELÄISET RY JÄSENTAPAHTUMA Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla Risteilyhinnat Henkilöhinta määräytyy hyttiluokan ja sen mukaan montako henkilöä hytissä majoittuu Executive 1:lle 415 € Executive 2:lle 215 € DeLux 1:lle 290 € DeLux 2:lle 145 € A 1:lle 140 € A 2:lle 69 € A 3:lle 49 € A 4:lle 39 € B 2:lle 59 € B 3:lle 43 € B 4:lle 35 € B2s 1:lle (kerrosvuode) 75 € B2s 2:lle (kerrosvuode) 44 € C 1:lle 89 € C 2:lle 49 € C 3:lle 36 € C 4:lle 29 € Hintaan sisältyy: • Eläkeläiset ry:n risteily valitussa hyttiluokassa • Monipuolinen ohjelmatarjonta • Laivan viihdetarjonta Laivaruokailut lisämaksusta. Kaikki kattausajat vahvistetaan myöhemmin. Teemme pöytävaraukset yhdistyksittäin. Alla olevat hinnat ovat voimassa vain etukäteen ostettaessa. Suosittelemme aterioiden ostamista etukäteen. Grande Buffet Buffet -illallinen sis. buffetjuomat 34 €/hlö Meriaamiainen 13 €/hlö Buffet-lounas sis. buffetjuomat 26 €/hlö Grill House ja Tavolata á la carte -ravintolat Illalliskuponki 34 €/hlö Lounaskuponki 26 €/hlö Kuponki käy maksuna laskun loppusummasta Laivaruokailut Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla • Lähtö Helsingin Länsisatamasta tiistaina 13.9.2022 klo 18.30 -Tallinnassa mahdollisuus nousta maihin 14.9.2022 klo 8–12.00 • Paluu Helsingin Länsisatamaan keskiviikkona 14.9.2022 klo 16.00 MERK ITSE JO NYT PÄIVÄ T ALLAK KAAS I! Eläkeläiset ry:n vuoden 2022 jäsentapahtuma VARAUSTEN TEKEMINEN › Varaaminen alkaa jo tänä syksynä › Paikallisyhdistyksissämme kootaan lähtijät yhteen ja matkavastaavat tekevät ryhmiensä varaukset › hytit valinnan mukaan › ateriat laivalla valinnan mukaan › Eläkeläiset ry lähettää kaikille yhdistyksille tarkempia tietoja risteilystä 16.9.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilyn hinnasto ja varausohjeet postitetaan 14.10.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilylle voi osallistua myös pienellä porukalla tai yksin: seuraa ilmoittelua Eläkeläinen-lehdessä Merkitkää päivät kiireesti yhdistyksen ensi vuoden toimintakalenteriin! TULE MUKAAN! Tule kokemaan yhdessäolon iloa, nauttimaan monipuolisesta risteilyohjelmasta, maistelemaan herkullista ruokaa ja vierailemaan kauniissa varhaissyksyisessä Tallinnassa. Risteilyn monipuolisesta ohjelmatarjonnasta jokainen löytää itselleen mukavaa ajanvietettä. Tarjolla on mm. jäsenistömme esittämää ohjelmaa, yhteislaulua, visailuja, ajankohtaisia luentoja, yhdistysten avainhenkilöiden tapaamisia ja tanssia elävän musiikin tahtiin. Tärkeät yhteiskumppanimme tulevat myös mukaan esittelemään toimintaansa ja palveluitaan. Vastuullinen matkanjärjestäjä: … Eteenpäin, pystypäin, muistot kantaa, voimaa antaa, kulje kanssain näin… Sävellysja sanoituskilpailumme voittaja Kulje kanssain (säv. ja san. Reijo Westerholm) Hinta/hlö Tiedustelut sekä varaukset 12.10.2021 alkaen Matkapojat Oy p. 010 2323 200 (ma-pe 9-16) ryhmat.tampere@matkapojat.fi www.matkapojat.fi/kuljekanssain Bussi (max 13m) + kuljettaja laivaan 290 € • Pelkkä kuljettajalippu laivaan 73 € / kuljettaja Hinta sisältää hyttipaikan sekä ateriat laivalla 14 Eläkeläinen 2/2022
Sirkku Peltola ohjaus Henna Ruostila Mummun saappaassa soi fox 2.-23.4.22 Eräpyhäntie 937, 35220 Eräjärvi, Orivesi Veikko Huovinen-Arto Seppälä, ohjaus Eriikka Magnusson Ihmisten puheet 1.-9.7. ja 19.7.-12.8.22 Eräjärventie 946, 35220 Eräjärvi, Orivesi liput.erajarventeatterit.fi erajarventeatterit.fi, 040 350 1253, 050 436 8466 Ryhmille erilaisia teatteripaketteja ruokailu-kahvitus-kulttuurikohteita-kyläesittelyä Liput 20/18/1 0€ Liput enn. 20/18/1 0€ Ovelta 25/23/1 2€ Soita 050 068 9545 Hammasproteesin korjaus ja valmistus Hammasteknikko Timo Kasurinen valmistaa korkealaatuiset proteesit Kajaanissa. Eläkeläinenlehden lukijoille -20% AP UA JO NE UV O SÄHKÖPYÖRÄTUOLIEN VUOKRAUS info@apuajoneuvo.fi apuajoneuvo.fi p. 040 124 4282 Vuokraamme sähköpyörätuoleja ja sähkömopoja kaikenlaisiin tarpeisiin. VAIVAAKO SELKÄ TAI JALAT? Tilaa interaktiiviset tukipohjalliset 38,50 €/pari p. 020 7402 702 www.ortomalli.com TUOMAS TALVILA U seat Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistykset ovat jo ottaneet käyttöönsä Eläkeläiset ry:n tarjoamat uudet kotisivut. Eläkeläiset ry on rakentanut verkkosivualustan, jonka avulla parannetaan yhdistysten verkkonäkyvyyttä. Tavoitteena on antaa yhdistyksille hyvä alusta, jolla se voi tiedottaa omasta toiminnastaan, niin jäsenilleen kuin muillekin kiinnostuneille. Kotisivut parantavat potentiaalisten uusien jäsenten mahdollisuuksia löytää itselleen sopiva yhdistys. Yhdistyksille on tarjolla kaksi vaihtoehtoa: suppeat ja laajat sivut. Suppeat kotisivut Jo viime kesänä avasimme uudella alustalla sivut kaikille sellaisille yhdistyksille, joilla ei järjestön tietojen mukaan ollut aiemmin kotipesää verkkosivumaailmassa. Suorat linkit yhdistysten sivuille löytyvät Eläkeläiset ry:n kotisivulta osoitteesta elakelaiset.fi/yhdistykset-alueittain Nämä yhdistysten suppeat sivut sisältävät yhdistysten toimihenkilöiden yhteystietoja siltä osin, kun toimihenkilöt ovat antaneet tiedoillensa julkaisuluvan. Eläkeläiset ry kysyy lupaa vuosittain yhdistystietojen ilmoitus -lomakkeella ja muuttuneet tiedot päivitetään järjestön toimistolta käsin sivuille kerran vuodessa. Yhdistyksen aktiivit voivat myös ilmoittaa sivuilla yhdistyksen omista tapahtumista. Kunkin yhdistyksen sivustolla, tapahtumakalenteri-sivulla, on lomake tapahtumien ilmoittamista varten. Laajat sivut: Ylläpitäjille koulutusta Verkkosivualustalla on rakennettu toinen sivupohja niille yhdistyksille, jotka haluavat itse ylläpitää sivujaan. Tämä sivupohja on tarjolla sekä niille yhdistyksille, joille jo on avattu sivut suppealla sivupohjalla, että myös kaikille niille yhdistyksille, joilla on jo sivut olemassa, mutta jotka haluavat siirtyä käyttämään uutta alustaa. Uusien sivujen ylläpitoa voi opiskella itseopiskeluna ( jolloin tarjolla on kattava sarja opastusvideoita) tai lähikurssilla. Seuraava kurssi järjestetään 5.–6.5. Kylpylähotelli Rauhalahdessa, Kuopiossa. Kurssi sopii yhdistyksen viestintävastaaville ja kaikille yhdistyksen toimihenkilöille, joilla on kiinnostusta alkaa yhdistyksen kotisivujen päivittäjäksi. Kouluttajina ovat Eläkeläiset ry:n järjestösuunnittelija Aaron Kallinen ja tiedottaja Tuomas Talvila. Tarkemmat tiedot kurssista, kurssihinnasta ja ilmoittautumisesta löytyvät tämän lehden sivulta 19. Lisätietoja kotisivuista ja koulutuksesta: Eläkeläiset ry:n tiedottaja DIGI Ivalon Eläkeläiset otti uudet kotisivut käyttöönsä ensimmäisten yhdis tysten joukossa. Verkkosivu projekti etenee Moni yhdistys on jo ottanut käyttöön ja itse päivitettäväkseen Eläkeläiset ry:n tarjoaman uuden kotisivupohjan. Koulutusta uusien sivujen käyttöön on tarjolla toukokuussa. Tuomas Talvila, puh. 050 570 9716, tuomas.talvila@elakelaiset.fi Ivalossa hyviä kokemuksia Ivalon Eläkeläiset ry oli yhtenä pilottiyhdistyksenä ottamassa käyttöön Eläkeläiset ry:n laajempaa kotisivupohjaa. Pohjoisimman paikallisyhdistyksemme kotisivut otettiin käyttöön viime kesänä. Osoite on: yhdistykset. elakelaiset.fi/ivalo – Saimme Eläkeläiset ry:ltä erittäin selkeät ohjeet. Niiden varassa aloin päivittää sivuja suurin piirtein omin päin. Askel askeleelta edeten oppiminen sujui kyllä hyvin, kertoo yhdistyksen jäsensihteeri ja tiedottaja Eija Miranda Silventoinen. Uudet kotisivut ovat palvelleet yhdistystä kiitettävästi. Niitä täydentää yhdistyksen Facebook-sivu. Eija Miranda Silventoinen painottaakin tiedottamisen monikanavaisuutta. – Läheskään kaikki jäsenemmehän eivät käytä nettiä. Lähetämme edelleen myös paperista jäsenkirjettä. – Mutta yhdistyksille on tärkeää siirtyä nettiaikakauteen, koska siellä päästään tavoittelemaan myös uusia jäseniä, Silventoinen sanoo. Eläkeläinen 2/2022 15
JÄRJESTÖ Nuuksio kutsuu 6.5., Liesjärvi 27.5. Webinaarissa 13.5. käydään läpi luontoaiheisen ryhmäretken järjestämisen perusteita. E läkeläiset ry järjestää toukokuussa osana Liikumme luonnossa -hanketta kaksi opastettua päiväretkeä Etelä-Suomen kansallispuistoihin sekä retkeilyaiheisen webinaarin. Retki Nuuksion kansallispuistoon 6.5. Retkellä tutustumme Nuuksion kansallispuiston sydämessä sijaitsevaan Haukkalammen alueeseen. Haukkalammen alueessa on poikkeuksellisen komeita kalliomuodostelmia ja sympaattisia lampia, joita ihastelemme matkalla. Kuljemme retken aikana Punarinnan kierroksen, joka on 2 km mittainen rengasreitti. Reitti on helppokulkuinen, mutta ei esteetön. Siksi se ei sovellu esimerkiksi pyörätuolin tai rollaattorin kanssa kuljettavaksi. Reitin varrella on kaksi nuotiopaikkaa kahvittelua ja muuta herkuttelua varten. Nuotiopaikkojen yhteydessä on kuivakäymälät. Retken tarkemmat tiedot: › LÄHTÖAIKA: Perjantai 6.5.2022 klo 10.30 › LÄHTÖPAIKKA: Haukkalammen pysäköintialue (maksuton pysäköinti), Haukkalammentie 32, Espoo. › PALUU: Haukkalammen P-alueelle n. klo 14.30 › KULJETTAVA REITTI: Punarinnan kierros n. 2 km › HINTA: Tapahtuma on maksuton › MUKAAN TARVITTAVAT VARUSTEET: säänmukainen vaatetus ja ulkoiluun sopivat jalkineet, juomavettä, wc-paperia, omat eväät sekä halutessa kahvinkeittotai makkaranpaistotarvikkeet. › PAIKALLE PÄÄSEE bussilla Espoon Keskuksesta. › MUKAAN MAHTUU 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset 28.4. mennessä Eläkeläiset ry:hyn Jukka Mustakalliolle, sähköWebinaari 13.5. WEBINAARISSA KÄYDÄÄN läpi luontoaiheisen ryhmäretken järjestämisen perusteita eli miten löytää ja valita sopiva retkeilypaikka, miten retki kannattaa valmistella, mitä retkestä on hyvä kertoa etukäteen vieraille ja miten retkellä ryhmän opastaminen onnistuu sujuvasti. Webinaarin kesto on kaksi tuntia (klo 10–12) ja se toteutetaan videoyhteydellä. Webinaari on maksuton. Ilmoittautuminen 6.5. mennessä Eläkeläiset ry:hyn Jukka Mustakalliolle, sähköposti: jukka.mustakallio@elakelaiset.fi Lähde mukaan kansallispuistoretkillemme posti jukka.mustakallio@elakelaiset. fi, puh. 044 751 1032. Retki Liesjärven kansallispuistoon 27.5. Retkellä tutustumme Liesjärven kansallispuiston pohjoisosassa kulkevaan Peukaloisen polkuun. Reitti kulkee viehättävässä havumetsässä, joka on tunnettu rikkaasta linnustostaan. Reitin varrella on kaksi ihastuttavaa lampea ja suo, joita pysähdymme ihastelemaan matkalla. Peukaloisen polku on ympyräreitti eli palaa lopulta lähtöpisteeseensä Peukalolamminkankaan parkkipaikalle. Peukaloisen polku on tehty esteettömäksi koko matkaltaan ja on siksi leveä ja helppokulkuinen. Reitti soveltuu esteettömyytensä vuoksi myös esimerkiksi pyörätuolin tai rollaattorin käyttäjille. Reitillä on kaksi taukopaikkaa, jossa kummassakin on mahdollista keittää nuotiolla kahvia ja paistaa omia eväitä. Kummankin taukopaikan yhteydessä on esteetön kuivakäymälä. › Liesjärven retki on jo ehtinyt osoittautua niin suosituksi, että ryhmä on täynnä eikä uusia retke läisiä Liesjärvelle enää ole mahdol lisuutta ottaa. Liikuntahank keemme Lii kumme luon nossa jatkuu vielä tämän ke vään ja ehkä yli kesänkin. Vii me vuoden toukokuussa videoimme ais tiharjoituksia hankekumppa nimme Psyko motoriikka yhdistyksen kanssa Tarvas pään maisemis sa Espoossa. EV G EN IY A M A ZU R O VA 16 Eläkeläinen 2/2022
Kutsu kirjoittamaan ja kuvaamaan LUONNOSSA LIIKKUMINEN antaa mielekästä tekemistä ja luo merkityksellisiä kohtaamisia meitä ympäröivän luonnon kanssa. Luonnon keskellä aistit heräävät tuoden ajatuksia nykyisestä sekä muistoja menneestä. Keräämme talteen näitä hienoja hetkiä, jotka sykähdyttivät, koskettivat tai tuntuivat siinä hetkessä tärkeiltä. Kirjoita meille lyhyt teksti hetkistä luonnon keskellä. Voit ikuistaa tunnelman myös valokuvin. Koostamme kirjoituksista ja kuvista vihkosen yhdistysten luontoliikunnan järjestämisen innoitukseksi. Tekstin pituus on vapaa. Se voi olla muutaman sanan mietelmä tai pitempi tunnelmallinen kertomus, runokin. Tekstejä ja kuvia voi lähettää toukokuun loppuun saakka osoitteeseen elakelaiset@elakelaiset.fi. Viestin aiheeksi sähköpostiviestiisi laita ”Liikumme luonnossa -kirjoituskutsu”. Lisää viestiin: › kirjoittajan tai kuvaajan nimi › yhdistyksen nimi › paikka, jossa ajatukset syntyivät tai kuva on otettu Jätä perintö joka säilyy. Tekemällä testamentin metsiensuojelun hyväksi olet mukana ylläpitämässä elämän jatkumista ikimetsissä ja lahjoituksestasi jää pysyvä jälki. Lisätietoja: www.luonnonperintosaatio.fi Toiminnanjohtaja Pepe Forsberg, p. 050 5522 588 pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi Luonnonperintösäätiö suojelee suomalaista luontoa. Pysyvästi. LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 / Po lii si ha lli tu s EVA RÖNKKÖ ELÄKELÄISET RY tarjoaa huhtikuussa etäkoulutusta ikääntyvän väestön moninaisuudesta ja järjestömme monikulttuurisuustyöstä. Koulutus antaa eväitä edunvalvontatyöhön kunnissa ja innostaa uusia yhdistyksiä tulemaan mukaan toimintaan vieraskielisten ikääntyneiden kanssa. Etäkoulutukset ovat 21.4 ja 28.4. klo 10–12. Osallistuminen on maksuton ja koulutukseen on tilaa 20 hengelle. Ilmoittautumiset jukka.mustakallio@ elakelaiset.fi Koulutus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa keskitymme ulkomaalaistaustaisiin ikääntyneisiin ja siihen, miten muuttaminen vaikuttaa ja värittää arkea uudessa asuinmaassa. Jälkimmäisessä osassa käsittelemme edunvalvontakysymyksiä, jotka ovat osaa yhdistyksiimme perustoimintaa. Koulutus toteutetaan Teams-alustalla. JÄRJESTÖSSÄMME ON toimittu vieraskielisten iäkkäiden tueksi vuodesta 2007 lähtien. Monilla paikkakunnilla on ollut yhteistoimintaa ja toiminnasta saatuja hienoja kokemuksia. Muutamilla paikkakunnilla on yhteinen tekeminen muuttunut luontevaksi ja jatkunut jo monen vuoden aikana. Vuosien varrella osa yhdistyksistä on jäänyt sivummalle, mutta uusiakin on tullut mukaan. Aikaisempina vuosina olemme järjestäneet yhteistoiminnan tueksi tukihenkilökoulutuksia, jossa kokemuksia jakamalla uudet yhdistykset ovat innostuneet etsimään kontakteja ulkomaalaistaustaisiin ikääntyneisiin omilla paikkakunnilla. TÄNÄ VUONNA laajennamme koulutusta ja tarjoamme sen etäluentona ja keskusteluna, jotta tieto moninaistuvasta ikäväestöstä olisi helpommin saatavissa. Koulutuksessa moninaisuuskysymyksiä käsitellään käytännönläheisesti ja osallistujat pääsevät pohtimaan yhdessä, mihin asioihin onnistunut kohtaaminen ja positiivinen vuorovaikutus perustuvat silloin, kun ihmisillä on erilaiset taustat ja elämäntilanteet. Koulutuksen tavoitteena on herkistää osallistuja tunnistamaan moninaisuutta yhteiskunnassa ja eläkeläistoiminnassa. Lisäksi jaamme kokemuksia yhteistoiminnasta, jota eri paikkakunnilla on järjestetty. Moninaisuus meissä – koulutusta muuttuvasta ikäväestöstä Vastaa uusien jäsenten kyselyyn Eläkeläiset ry selvittää uusien jäsentensä toiveita toiminnasta uusien jäsenten kyselyllä. Linkki verkkokyselyyn on lähetetty sähköpostitse kaikille 1.1.2020 jälkeen liittyneille. Tarkkaile sähköpostiasi ja vaikuta vastaamalla kyselyyn. Kyselyssä kartoitetaan, mitkä ovat uusien jäsenten kiinnostuksen kohteet ja millaista toimintaa he toivovat omaan eläkeläisyhdistykseensä. Kyselyssä kysytään myös, minkälaisia juttuja uudet jäsenet toivovat Eläkeläinen-lehteen. Viimeinen päivä vastata kyselyyn on 30.4. Eläkeläinen 2/2022 17
JÄRJESTÖ MAX 40 KM/H 92 KM x EI KORTTIA* VOIMAA JA TYYLIÄ! 7 290 € alk. (213 €/kk) VÄLTÄ KEVÄÄN TOIMITUSRUUHKAT JA SOITA TÄNÄÄN 02 480 9060 UUDET ERÄT SAAPUNEET – VARMISTA HETI OMASI! Soita ja tilaa numerosta 02 480 9060 tai verkkokaupasta skand.fi. Toimitamme valitsemasi sähköajoneuvon käyttövalmiina kotiovel? lesi, kaikkialle Suomeen. Annamme tuotteillemme täyden 2 vuoden takuun ilman kilometrirajoitusta. Laadukkaat laitteemme so? pivat pohjoismaisiin keliolosuhteisiin täydellisesti. Olemme huomioineet kaiken, jotta voit kulkea itsenäisesti ja turvallisesti. Meiltä löytyy myös kattava huoltoverkosto ja joustavat maksuvaihtoehdot. LISÄTIEDOT JA MYYNTIPALVELU: 02 480 9060 | MYYNTI@SKAND.FI | PUUTARHATIE 18, VANTAA | VERKKOKAUPPA AVATTU! | SKAND.FI VALITSE SÄHKÖINEN VAPAUS LIIKKUA – SOITA 02 480 9060 PUHELINMYYNTI JA VERKKOKAUPPA AVOINNA, TOIMITUKSET KOTIOVELLE KOKO SUOMEEN *40 – 45 km/h -mallit vaativat mopokortin vuoden 1984 jälkeen syntyneiltä. xWMTC -testisyklin mukaan mitattu todellinen ajomatka. ªToimintamatka erikseen tilattavalla lisäakulla 1 990 € alk. (60 €/kk) MAX 25 KM/H 100 KM EI KORTTIA MAX 25 KM/H 55 KM EI KORTTIA ASIAKKAIDEN TOIVOMA VISIIRIKATTO LISÄVARUSTEENA! VARMISTA HETI OMASI! 2 790 € alk. (83 €/kk) MAX 25 KM/H 100 KM EI KORTTIA 3 990 € alk. (118 €/kk) LEIJONA 1400 Täydellistä turvallisuudentunnetta nyt neljällä pyö? rällä, ja katso kuinka tyylikkäästi! Pehmeätoiminen luokkansa tehokkain moottori, sähköä säästävät kirkkaat LED-valot. Monista muista nelipyöräisistä poiketen kaikissa renkaissa on jousitus ja maavara on hyvä Suomen teille. Ei hankalia vaihteita, valitse vain ajatko eteenvai taaksepäin. Kyllä, tässä on myös pakki! USB-lataus puhelimelle tai naville. "Leijona on todella miellyttävä ja nätti peli. Yhdellä latauksella ajaa monta kymmentä kilometriä. Tällä hoituu helposti kauppaja pankkiasiat sekä käynnit huoltoasemalla kahvilla." Erkki Oksanen / Renko Värit: LEIJONA 1300 Ei ajokorttia. Aito Leijona 1300 Plus -sähköskootteri on saatavilla vain meiltä. Et löydä vastaavaa mistään muualta. Plus-mallissa on hienot LED-päiväajovalot ja automaattijarru joka tuo turvallisuutta ajoon ja pysä? köimiseen, kuten premium-luokan autoissa. Ajaminen on paljon helpompaa ja pehmeämpää kuin millään kil? pailevilla malleilla. Tehokas moottori vie turvallisesti ylös kaikista mäistä. Markkinoiden turvallisimmat akut. Ja kuten näet, designiin on satsattu erityisen paljon. Suunniteltu Suomen vaativiin keleihin, soveltuu erinomaisesti ympärivuotiseen käyttöön. Myös pakki. Kattava lisävarustelu: nastarenkaat, suojapeite, tuuli? ohjain, akkulämmitin. "Olen todella tyytyväinen ostokseeni! Pääsen skootterillani helposti kotoa kaupungille ja ulos nauttimaan ympäristöstä, välillä ajelen pidempiäkin matkoja." Erland Eriksson / Norrala Värit: goMoto 2.4 Luotettava ja helppokäyttöinen, ympärivuotiseen Tälläkin kaikki ajavat ilman ajokorttia. Kyllä! Saat ajaa ihan missä vain missä pyöräilisitkin – aja pyöräteillä, tien reunalla, pysäköi vaikkapa pyörätelineen viereen. Ei rekisteröintiä, ei pakollista vakuutusta: erittäin pienet käyttökulut. Hyvän maa? varan ja neljän ison täysjousitetun ilmakumirenkaan ansiosta pysyy tukevasti pystyssä huonollakin tiellä. Siksi ajaminen on helpompaa kuin polkupyörällä! Moottori on luokkansa tehokkain, silti pehmeä? toiminen. Pakki, takapenkki ja avattavat ikkunat. Värit: TOIMI NÄIN: Soita ja tilaa numerosta 02 480 9060 tai verkkokaupasta skand.fi Toimitamme valitsemasi sähköajoneuvon käyttövalmiina kotiovel? lesi, kaikkialle Suomeen. Annamme tuotteillemme täyden 2 vuoden takuun ilman kilometrirajoitusta. Laadukkaat laitteemme sopivat pohjoismaisiin keliolosuhteisiin täydellisesti. Olemme huomioineet kaiken, jotta voit kulkea itsenäisesti ja turvallisesti. Meiltä löytyy myös kattava huoltoverkosto ja joustavat maksuvaihtoehdot. AJA EDULLISESTI SÄHKÖLLÄ! Luotettava ja helppokäyttöinen, ympärivuotiseen käyttöön sovel? tuva sähkömopo mahdollistaa va? paan ja mukavan liikkumisen ilman polttomoottorin pärinää pienillä käyttökuluilla! Uuden goMoton laadun kokee parhaiten ajamalla sillä itse. goMoto 4.3 avautuu kaukosäätimellä. Ovet avautuvat kunnolla ja tilavaan ohjaamoon on helppo istahtaa. Plus-malli lähtee käyntiin nappia painamalla. Uutuusmalli goMoto 4.3:ssa on kaksi tehokasta napa? moottoria. Suora voimanvälitys varmistaa, että laite kulkee vaivattomasti ympäri vuoden, kaikenlaisissa olosuhteissa ja nyt entistäkin energiatehokkaammin. Värit:
Kevään 2022 kurssikalenteri Valtakunnalliset kurssit Yhdistystoiminnan peruskurssi 2.–5.5. (3 vrk), Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kurssi uusille puheenjohtajille, sihteereille sekä kaikille johtokunnan jäsenille. Yhdistystoiminnan perustaidot ja -tiedot; jäsenrekisteriohjelman esittely; toimihenkilöiden tehtävät ja yhdistyslaki, järjestön tehtävät ja toimintasuunnitelma; toiminnan ajankohtaisasiat, kuten Kulje kanssain -jäsenristeily. Toiminnantarkastus ja toimintatonni yhteisenä osuutena taloudenhoitajien kanssa. Kouluttajat: Anna Autio ja Tiina Rajala. Kurssi alkaa kello 15 ja päättyy kello 11.30. Kurssin hinta: 245 € (puolihoito) / 290 € (täysihoito). Mahdollisuus osallistua verkkosivukurssille 5.– 6.5., yhteishinta 325 € (puolihoito) ja 355 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 19.4. mennessä Yhdistystalouden peruskurssi 2.–5.5. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kurssi uusille taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille. Yhdistyksen taloudenhoidon perustaidot ja tiedot: muun muassa taloudenhoitajan tehtävät yhdistyksessä, kirjanpidon perusteet ja sähköisen kirjanpidon ohjelma Holli. Paljon harjoituksia. Toiminnantarkastus ja toimintatonni yhteisenä osuutena yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Kouluttajat: Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Kurssi alkaa kello 15 ja päättyy kello 11.30. Kurssin hinta: 245 € (puolihoito) / 290 € (täysihoito). Mahdollisuus osallistua verkkosivukurssille 5.-6.5., yhteishinta 325 € (puolihoito) ja 355 € (täysihoito.) Ilmoittautuminen 19.4. mennessä Verkkosivukurssi 5.–6.5. (1 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Tule ja opettele päivittämään helppokäyttöisiä kotisivuja! Eläkeläiset ry on rakentanut verkkosivualustan jäsenyhdistystensä käyttöön. Alustalla yhdistys voi ylläpitää ja päivittää omia kotisivuja. Tällä kurssilla opettelemme näiden uusien sivujen päivittämisen perustoiminnot. Kurssi sopii kaikille yhdistyksen omien kotisivujen päivittämisestä kiinnostuneille. Kouluttajat: Aaron Kallinen ja Tuomas Talvila. Kurssille voi jatkaa yhdistystoiminnan ja taloudenhoidon kursseilta tai osallistua erikseen. Kurssi alkaa yhdistystoiminnan ja taloudenhoidon kurssien jälkeen kello 13 ja päättyy seuraavana päivänä kello 11.30. Kurssin hinta: 90 € (puolihoito) / 120 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 19.4. mennessä Alueelliset kurssit 3.–4.5. Kempele: Reippaita lauluja kevään merkeissä Tule harjoittelemaan yhdessä laulamista sekä oppimaan kevyesti äänenmuodostusta ja musiikin teoriaa. Ahti Sepp opettaa. Kurssi pidetään kello 10-15 Kempeleen Työväentalolla, Koskelantie 24. Kurssin hinta 50 € sisältää välipalatarjoilun. Kurssipaikan lähellä on mahdollisuus majoittua omalla kustannuksella. Ilmoittautuminen 19.4. mennessä. Kurssihinnat ja kurssituki Ilmoitamme kurssihinnat kunkin kurssin kohdalla. Hinnat sisältävät majoituksen kahden hengen huoneessa. Mikäli kurssilainen haluaa majoituksen yhden hengen huoneessa, hänen tulee suorittaa lisämaksu kurssipaikalla. Puolihoitohinnat sisältävät aamiaisen, iltapäiväkahvin ja päivällisen. Täysihoitohinnat sisältävät lisäksi lounaan. Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea normaalihintaisille kursseille kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi hakemuskaavakkeeseen tai sähköposti-ilmoitukseen. Asiasta voi tiedustella koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kir jallisesti määräaikaan mennessä Jukka Mustakalliolle: jukka. mustakallio@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus. Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. Pyydämme ilmoittamaan myös, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon niillä kursseilla, joihin kuuluu majoitus. Jos kurssiosallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen kurssia (ilman lääkärintodistusta), perimme 20 euron peruutusmaksun. KURSSIKALENTERI julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. ELÄKELÄISET RY:N kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Muita koulutuksia Verkosta virtaa Eläkeläiset ry:n ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n välisen sopimuksen mukaan jäsenemme voivat osallistua EKL:n Verkosta virtaa -toiminnan koulutuksiin. Niihin pääsee tutustumaan verkostavirtaa.fi-sivuilla. Lisätietoja voi kysyä myös Juha Viitaselta, puh. 050 408 3376, sähköposti: juha.viitanen@ekl.fi Eläkeläinen 2/2022 19
KULTTUURI TEKSTI KARI KUMPULAMPI M arja-Leena Tuurnan hiljattain ilmestynyt Matka yli vaihtelevien äärten on ensimmäinen elämäkerta Eeva-Liisa Mannerista, suurenmoinen teos. Tämä rakkaudella ja asiantuntemuksella laadittu kirja seuraa runoilijaa muistojen Viipurista Helsinkiin, sieltä Pirkanmaalle Orivedelle ja Tampereelle läpimurtovuosiin. Tuurnan teos jäljittää modernismin uudistajan, Mannerin, askeleita myös Espanjan Andalusiaan. Runoilija asui Málagan Churrianan kylässä muun muassa taidekeräilijä Sara Hildénin omistamassa talossa, Villa Pastorassa, vuosina 1963–1965. Väliin todella kurjissakin oloissa. Kattoremontti rapistuvassa Villa Pastorassa, 11 huoneen ”kummituslinnassa”, oli aina kesken. Lattia oli täynnä laastipalasia, putket tukossa, remonttimiehet häipyneet. Käärmeitä vilahteli. Kun avasi kaapin, ei tiennyt, mitä sieltä syöksähti, rotta vai kissa. Sara Hildén ei ollut kiinnostunut talostaan. Taiteilijoiden ja kirjailijoiden sopi hyvinkin käyttää sitä työtilanaan – mikäli se kelpaisi heille sellaisenaan. Runoilija oli kuitenkin kiintynyt Andalusiaan ja Churrianan karuihin oloihin. Tässä pikkukylässä hän kirjoitti monet pääteoksensa, kuten kokoelmat Kirjoitettu kivi (1966), Fahrenheit 121 (1968) ja Kuolleet vedet (1977). Manner työskenteli Malagassa kymmenkunta vuotta, mutta läheisin kaupunki ja sielunmaisema hänelle oli kuitenkin Viipuri; se oli hänelle muistojen alati pulppuava lähde, runouden sampo. Viipuriin Kannaksenkadulle hän aina palasi ylitse kaikkien elämänsä vaihtelevien äärten. Marja-Leena Tuurna kirjoittaa Manner-elämäkerrassaan: ”Viipuri merkitsi Mannerille kaiHauras ja älyllinen lyyrikko Eeva-Liisa Manner on sodanjälkeisen kirjallisuutemme merkittävimpiä lyyrikoita. Hänen runouttaan tunnetaan, ihminen säkeiden taustalla on jäänyt etäiseksi. Lapsuuden ja nuoruuden Viipuri seurasi runoilijaa kaikkialle. KIRJA MarjaLee na Tuurna: Ee vaLiisa Man ner. Matka yli vaihtelevien äärten. Tammi 2021. ken hyvän alkua, kadotettua rakkautta, syliä, jota hän kaipasi. Se oli unelma, jonka barbaarit olivat polkeneet jalkoihinsa. Mutta sieltä olivat myös lähtöisin yksinäisyys sekä elämän mittaiset järkytykset.” Isovanhempien huomaan Eeva-Liisa Mannerin vanhemmat Elsie Kukkonen ja Leo Manner tutustuivat toisiinsa Helsingissä kustannustalo Otavassa, missä he työskentelivät. Heidät vihittiin heinäkuussa 1921 ja joulukuussa heille syntyi lapsi, Eeva-Liisa. Elsie Manner kuoli vuorokauden kuluttua synnytyksestä maailmalla riehuneeseen influenssaan, espanjantautiin. Isä, Leo Manner, ei ottanut lasta huomaansa, ja niinpä Eeva-Liisaa hoidettiin puoli vuotta Helsingissä lastensairaalassa, Arvo Ylpönkin hoteissa. Vihdoin äidinäiti Maria Kukkonen pääsi hakemaan pienokaisen Helsingistä Viipuriin isovanhempien huollettavaksi. Isoäidistä tulikin tärkeä ihminen Eeva-Liisan elämään. Kokoelmassaan Tämä matka (1956), runossa Lapsuuden hämärästä, Manner kirjoittaa: ”Sukanharmaa Isoisä ja hameenharmaa Isoäiti / tupakanruskeassa talossa paperinvalkeassa kaupungissa / joka sitten paloi kuin paperilyhty ja lakkasi olemasta. Isovanhemmat ja koti Kannaksenkadulla merkitsivät Eeva-Liisalle turvaa, mutta elämäkerran mukaan puhumattomuus, ahdistus ja monien läheisten kuolema loivat synkkiä varjoja tulevan lyyrikon varhaislapsuuteen. Pahimmat pelot toteen Parikymppisen Eeva-Liisa Mannerin pahimmat pelot kävivät toteen talvisodan syttyessä marraskuussa 1939. Viipurin ankarat pommitukset joulukuun alussa, ihmisten ja eläinten valtava hätä, palava kaupunki raunioineen olivat näkyjä, jotka toistuivat lyyrikon teoksissa muunnelmin kautta koko tuotannon. Järkyttävin talvisodan kokemus Mannerille oli aavetykistä osuman saanut kuoleva hevonen Viipurin Teollisuuskadulla, sillalla. Hän palasi kauhunsekaiseen näkyynsä vuosikymmeniä myöhemmin Paetkaa purret kevein purjein -kokoelmassaan (1971), runossa Muiston pysyvyys. ”Sitten äkkiä mustiksi lakatut vaunut ajavat sillalle, / pyörä irtoaa, vaunut kaatuvat. Hevonen polvistuu ja / vapisee / ja silta on punainen.” Vuodenvaihteessa 1939–1940 koko Viipuri evakuoitiin. Eeva-Liisa lähetettiin Lempäälään, mistä hän muutti Helsinkiin. Vuonna 1941 hän kävi vielä Viipurissa vapaehtoisena korjaamassa osaltaan pommitusten jälkiä. Nyt hän koki ankaran järkytyksen EevaLiisa Manner Tampereella Ojakadulla. Portaat veivät parvelle, mis sä oli televisio, huopia, tyynyjä. Kuvan ikuisti Aamulehden kuvaaja Erkki Lahtinen 29.12.1963. VA P R IIK IN K U VA -A R K IS TO Liueta kosteaan, liukkaaseen pimeään, kutistua ja kuolla / pieneksi pohjattomaksi hetkeksi. Ote runosta Lapsuuden hämärästä 20 Eläkeläinen 2/2022