”Iso kuva hukassa sukupolvikeskustelussa” 7 | EETU ry:n kuntavaalitavoitteet 10 | Pysykäämme liikkeellä ulkoilusta nauttien 16 Finlaysonin tehtaan historia sai arvoisensa näyttelyn 20 2/2021 | 9. huhtikuuta 2021 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Tutkimusprofessori Anna Rotkirch painottaa, että yli 65-vuotiaita ei voi niputtaa yhteen ryhmään. Myöhäiskeski-ikä on uusi, tärkeä elämänvaihe. 4 Pitenevä elinikä on etuoikeus
mää. ”Pahin” on tosin ohi. Yöt nukutaan ja ulkoiluun on löytynyt rytmi. Joka lenkillä saa itsellekin aitoa uuden löytämisen iloa. Linnun laulu, sulavat vedet, maan tuoksu, uudet ihmiset joita kaupungissa riittää saavat riemun aikaan. Tässä on meidän reseptimme tämän ajan kurimukseen. Miksi kirjoitan tästä? Siksi, että nyt kun valoa on näkyvissä sekä luonnossa että koronarokotuksien muodossa, meidän on jaksettava vielä puristaa ja tukea toisiamme. Uskon, että kun kesä koittaa ja syksy saa niin me pääsemme kokoontumaan ja virittämään toimintaamme uuteen nousuun. Jaksamista ja kesän odotusta! V altioneuvoston tilaama tuore väestöpoliittinen raportti ”Syntyvyyden toipuminen ja pitenevä elinikä, linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle” esittää ajattelutavan muutosta yhteiskunnan suhtautumisessa väestön ikääntymiseen. Tutkimusprofessori Anna Rotkirchin laatima selvitys korostaa erityisesti nuorempien 65–74-vuotiaiden ”myöhäis-keski-ikäisten” eläkeläisten entistä parempaa terveyttä. Se esittää kaikille iästä riippumatta samoja mahdollisuuksia kouluttautumiseen, työntekoon ja kuntoutukseen ja ikäsyrjinnän poistamista. Väestön ikääntymistä ei pidä nähdä uhkana, vaan osoituksena yhteiskunnan onnistumisesta. ELÄKELÄISET RY on pitkään vaatinut sitä, että ikääntyminen nähtäisiin voimavarana. Ilman eläkeläisten panosta yhteiskunta ja kansantalous eivät voisi toimia. Työssäkäyvien lastenhoito vaikeutuisi, järjestötoiminta rapautuisi ja demokratia heikkenisi ehdokkaiden ja vaalityöntekijöiden puutteessa. Ikääntyneet myös usein kuluttavat paikallisia palveluita nettikaupan ja kaukomaiden sijaan, ja siten tukevat kuntien elinvoimaa. Ikäystävällinen kunta on Eläkeläiset ry:n ja myös eläkeläisliittojen etujärjestö EETUn tavoite kuntavaaleissa. Tämä tarkoittaa sellaista yhteiskuntaa, jossa ikääntynyt väestö on vahvasti osallinen. Eläkeläiset eivät ole yhteiskunnan ja väestön ulkopuolinen saareke, vaan elimellinen osa yhteiskuntaamme. Ikäryhmien välille ei tule vetää jyrkkiä rajoja. HYVINVOINTIYHTEISKUNNASSA kaikilla sukupolvilla tulee olla luottamus siihen, että heillä on vanhuuden koittaessa riittävä toimeentulo ja tarvitsemansa palvelut. Eläkejärjestelmää ja julkisia palveluita on kehitettävä siten, että tämä luottamus säilyy. Muuten ajaudumme yhteiskuntaan, jossa hyvätuloiset varautuvat yksityisillä lisäeläkkeillä ja sairausvakuutuksilla, ja rapautuvat julkiset palvelut jäävät pienituloisille. Näin ei saa tapahtua. Eläkeläisjärjestöillä on tärkeä rooli vaikuttaa päätöksentekijöihin niin, että yhteiskuntaa kehitetään sellaiseksi, jossa kaikki voivat ikääntyä luottavaisena. JAN KOSKIMIES, PÄÄTOIMITTAJA OLIMME AJATELLEET, ettemme laita nyt uutta koiraa. Molemmat kun matkustamme paljon minä näissä järjestötehtävissä ja vaimo töissä. Mutta koronatilanteen vuoksi huomasimmekin olevamme paikoillamme. Pohtimisen jälkeen päädyimme koiranpennun hankintaan. Se oli meille oikea ratkaisu. Pentu, Hurja nimeltään, toi elämään sisältöä ja uuden rytmin. Hurja on vanhaa työkoirarotua, Lancashiren karjakoira. Paimentava ja hiukan vahtiva sekä jyrsijöiden kauhu. Pieni suuri koira. Kaikkein parasta siinä on iloisuus, avoimuus ja ystävällisyys. Hurja on kaikkien kaveri. Nyt sitten mennään taas pentueläEläkeläisyys muutoksessa Hurja toi elämään uuden rytmin 2/2021 Kannen kuva Jussi Nukari / Lehtikuva ”Iso kuva hukassa sukupolvikeskustelussa” 7 | EETU ry:n kuntavaalitavoitteet 10 | Pysykäämme liikkeellä ulkoilusta nauttien 16 Finlaysonin tehtaan historia sai arvoisensa näyttelyn 20 2/2021 | 9. huhtikuuta 2021 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Tutkimusprofessori Anna Rotkirch painottaa, että yli 65-vuotiaita ei voi niputtaa yhteen ryhmään. Myöhäiskeski-ikä on uusi, tärkeä elämänvaihe. 4 Pitenevä elinikä on etuoikeus SENNI JA SAFIRA POIMINTA Ilman eläkeläisten panosta yhteiskunta ja kansantalous eivät voisi toimia.” PUHEENJOHTAJALTA MARTTI KORHONEN PÄÄKIRJOITUS ”Oi kevät, hyvä on ihmisen kävellä ja antaa sarastuksen hieroa unen rippeet silmistä ja sielusta.” Pekka Isaksson Kävelypässien blogissa Lue blogejamme: elakelaiset.fi/blogit Poikkeusajassa on kestämistä Malmin Eläkeläiset kertovat koronaajan tuntemuksistaan. 11 Vatulointi on vaarallista Pekka Isaksson pohtii esseessään Ruotsin ja Suomen koronateitä. 12 Rintamalla ja Pentinkulmalla Panu Rajala toimitti Väinö Linnan puhutut muistelmat. 24 Anteeksi antamisen arvo ”Voimme elää kaunasta vapaana ja nauttia elämän upeudesta.” 32 Vaivaisukot ovat ilmiö Nykypäivään asti puupatsaita on säilynyt 145 kappaletta. 38 Vakiot Kalevin kynästä 15 Kurssikalenteri 19 Runopysäkki 28 Pensionären 23 Ristikko 39 2 Eläkeläinen 2/2021
AJASSA E läkeläiset ry:n 21. edustajakokous pidetään 21.–22. syyskuuta. Alunperin kokous oli määrä pitää kesäkuun alussa. Eläkeläiset ry:n hallitus päätti uudesta ajankohdasta kokouksessaan 19.3. Hallitus oli päättänyt jo maaliskuun alussa, että alunperin 3.–4. kesäkuuta koolle kutsuttu edustajakokous peruutetaan koronaepidemian vuoksi. ”Eläkeläiset ry:n hallitus haluaa toimia vastuullisesti. Peruuttamisen syynä on Suomen pahentunut koronatilanne, ja siitä johtuvat jäsenyhdistysten huomattavat vaikeudet saada järjestettyä edustajakokousedustajien valitsemiseen tarvittavat sääntömääräiset kevätkokoukset. Näitä vaikeuksia ovat kevätkokousten järjestämisestä osallistujille syntyvä mahdollinen altistuminen koronatartunnalle, viranomaisten asettamat kokoontumisten osallistujamäärän rajoitukset, yhdistysten käytettävissä olevien kokoustilojen sulkeutuminen, sekä jäsenyhdistysten vähäiset edellytykset järjestää etäkokouksia jäsendemokratian vaarantumatta”, hallituksen 2. maaliskuuta tekemässä peruuttamispäätöksessä todetaan. SYYSKUUN KOKOUKSEN valmisteluaikataulu on sellainen, että yhdistysten ja aluejärjestöjen tulee toimittaa aloitteet, henkilöesitykset ja edustajien valtakirjat järjestölle 21.7. mennessä. – Ne voi mieluusti toimittaa aikaisemminkin – heti kun yhdistys on päätöksensä em. asioista tehnyt, sanoo Eläkeläiset ry:n järjestösuunnittelija Anu Mäki. Kokousaikataulujen muutoksista johtuen (oma vaikutuksensa on myös kuntavaalien siirtämisellä) on Eläke läinen-lehden numeron 3 ilmestymistä aikaistettu. Eläkeläinen-lehden seuraava numero 3 ilmestyy 21. toukokuuta (kesäkuun sijaan). Yhdistykset voivat käyttää tätä lehteä pitämättömien/ siirtyneiden kevätkokoustensa koollekutsumislehtenä. Numeroon 3 tarkoitetut kokousilmoitukset on lähetettävä viimeistään maanantaina 3. 5. osoitteeseen elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Lehti ei peri tästä uudesta ilmoituksesta ilmoitusmaksua niiltä yhdistyksiltä, joiden kevätkokouskutsu julkaistiin jo vuoden ensimmäisessä lehdessä. Tarkempi kutsu 21.–22.9. pidettävään edustajakokoukseen lähetetään yhdistyksille 8.4. lähtevässä yhdistyspostissa. Kutsu on julkaistu myös tässä Eläkeläinen-lehdessä. TU O M A S TA LV IL A Edustajakokous pidetään kolmen vuoden välein. Vuonna 2017 oltiin koolla Kuntorannassa. Edustaja kokous, valtuusto ja hallitus Eläkeläiset ry:n toimielimet ovat edustajakokous, valtuusto ja hallitus. Järjestön ylin päättävä elin edustajakokous pidetään kolmen vuoden välein. Se valitsee valtuuston ja hallituksen. Edustajakokousten välisenä aikana päätösvaltaa käyttää valtuusto. Järjestön toimeenpaneva elin on hallitus, jossa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kuusi muuta jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Hallituksen puheenjohtajaa nimitetään Eläkeläiset ry:n puheenjohtajaksi ja hallituksen varapuheenjohtajaa Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtajaksi. Edustajakokous siirtyy syksyyn Uusi ajankohta on 21.–22. syyskuuta. ”Eläkeläiset ry haluaa toimia vastuullisesti.” Eläkeläinen 2/2021 3
YHTEISKUNTA Tutkimusprofessori Anna Rotkirch esitteli selvitystä 2020-luvun väestöpoliittisista haasteista ja mahdollisuuksista tiedotustilaisuudessa 10. maaliskuuta. 4 Eläkeläinen 2/2021
TUOMAS TALVILA V altioneuvoston kanslian tilaama selvitys 2020-luvun väestöpoliittisista haasteista ja mahdollisuuksista julkistettiin 10. maaliskuuta. 180-sivuinen selvitys Syntyvyyden toipumi nen ja pitenevä elinikä sisältää tärkeitä ja mielenkiintoisia tietoja ja näköaloja Suomeen, jossa merkittävä määrä väestöstä on ikääntynyttä. Pitkäikäisyyden jatkuvan kasvun myötä on yhä harhaanjohtavampaa puhua 65-vuotta täyttäneistä yhteneväisenä ryhmänä. Aivan kuten lasten ja nuorten ikäryhmässä on hyvin erilaisia ikiä ja kehitysvaiheita, myös virallisen eläkeiän jälkeen on useita erilaisia vaiheita – ja niitä on runsaasti enemmän. – Niin sanotut myöhäiskeski-ikäiset, noin 65-74-vuotiaat, ovat varsin toimintakykykyisiä. He eivät ole huollettavia vaan päinvastoin usein auttavat muita, ja voisivat olla nykyistä suurempikin voimavara yhteiskunnalle, selvityksen kirjoittaja, Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch toteaa. Rotkirchin tukena hankkeessa ovat toimineet hallituspuolueiden valtiosihteereistä muodostettu ohjausryhmä ja itsenäinen Väestöpoliittinen tiedepaneeli. Selvitys käsitellään osana hallituksen puoliväliriihen valmistelua. ANNA ROTKIRCH muistuttaa, että pitenevä elinikä on etuoikeus. – Väestökehitystä on usein tapana surkutella ja voivotella. Tämähän on kuitenkin hieno muutos: elämme pidempään terveempinä ja toimintakykyisempinä kuin juuri mikään ihmisyhteisö ikinä, Rotkirch sanoo. Selvitys muistuttaa, että ajatusmalli 15–64-vuotiaasta ”työikäisestä väestöstä” on yhä useammassa yhteydessä aikansa elänyt. 68-vuotiailla on keskimäärin parikymmentä vuotta elinikää ja 15 prosenttia 68-vuotiaista osallistuu jo nyt työelämään. EU-maita koskevien väestöskenaarioiden perusteella työllisyysasteen ja tuottavuuden nostaminen on vahvin yksittäinen keino lieventää ikääntyvän väestön taloudellisia haasteita. Se edellyttää panostamista koulutukseen erityisesti miesten kohdalla sekä elinikäistä oppimista. Niinpä työllisyyspolitiikassa, kuntoutuksessa tai jatkuvassa oppimisessa ei ole enää syytä asettaa yläikärajaksi 65:ttä vuotta. – Uuden oppiminen on edellytys, jos ajatellaan että ihminen eläkeläisenä edelleen voisi olla työmarkkinoilla tai työllistyä uudelleen. Mutta elinikäisellä opiskelulla on myös itseisarvo. Se on hyvää tuottava mekanismi, joka edesauttaa tervettä ikääntymistä ja pitää muistin kunnossa, Rotkirch huomauttaa. JA KUN talousvaikutuksista puhutaan, muun muassa eläkeikäisten maksamien verojen, omaishoidon taloudellisten hyötyjen sekä eläkeikäisten muun taloudellisen aktiivisuuden kuten kulttuuritapahtumien ja kotimaanmatkailun ylläpidon taloudellinen merkitys olisi tärkeää huomioida, selvityksessä todetaan. Anna Rotkirch peräänkuuluttaa sukupolvien välistä poliittista ja taloudellista solidaarisuutta. Ikään perustuva syrjintä on keskeinen haaste, johon uusi ikäajattelu herkästi törmää. Edelleen 50 tai 65 ikävuotta nähdään rajapyykkinä katsomatta ihmisten tosiasiallista toimintakykyä ja osaamista. Käytännön esimerkki on se, että monet kyselytutkimukset tehdään 18–74-vuotiaille. Tällainen käytäntö kuitenkin merkitsee, että yli 312 000 äänioikeutettua ja lähes 6 prosenttia väestöstä suljetaan lähtökohtaisesti pois mielipidekyselyistä kuten puolueiden kannatuskyselyistä. – Minusta tällainen aikuisväestön rajaus on käsittämätön, Rotkirch puuskahtaa. Toisaalta ”ikäihmisistä” puhuminen yhtenä hahmottomana massana on virheellinen yleistys. – Ikäsyrjintäähän on sekin, että ei nähdä aidosti missä tilanteessa ja elämänvaiheessa ihminen on ja minkälaisia tarpeita hänellä on. Yli 55-vuotiaat pitäisi lukea ainakin kolmeen eri ikäryhmään. SELVITYKSESSÄ TODETAAN, että väestön ikääntyminen, joskus jopa suoraan ikääntyneet ihmiset, saatetaan nimetä julkisuudessa kansantalouden ongelmien syyksi. Vanhuutta koskeva julkinen keskustelu voi saada ikääntyneet tuntemaan itsensä torjutuiksi, ei-halutuiksi ihmisiksi, mikä aiheuttaa masentuneisuutta ja vetäytymistä. Tutkijat puhuvat sosiaalisesta näkymättömyydestä. Silloin ihminen kokee, ettei tule enää nähdyksi. – Olisi mielenkiintoista tarkemmin selvittää, mihin kaikkeen tämä ilmiö liittyy. Uskon että suomalaisen ajattelun vahva työkeskeisyys on yksi tekijä. Ihmisen asema nähdään vahvasti sen kautta, onko hän ansiotöissä vai ei, Anna Rotkirch pohtii. Tutkimusten mukaan ikääntymisen halveksunta kohdistuu erityisesti naisiin: esimerkiksi 55 vuotta täyttäneet naiset kokevat tutkimusten mukaan muita useammin työsyrjintää. Mitä sitten tehdä, jotta päästäisiin ”siivoamaan syrjinnän elementtejä pois yhteiskunnasta”, kuten VäestöLA U R A KO TI LA / VA LT IO N EU V O S TO N K A N S LI A IKÄAJATTELU UUSIKSI Myöhäiskeski-ikäiset 65–74-vuotiaat ovat varsin toimintakykyisiä. He eivät ole huollettavia vaan päinvastoin usein auttavat ja hoitavat muita. Pitenevä elinikä on etuoikeus. Vanhusväestön palvelutarve kuitenkin vääjäämättä moninkertaistuu lähitulevaisuudessa. Pitenevä elinikä on etuoikeus.” Eläkeläinen 2/2021 5
YHTEISKUNTA poliittisen tiedepaneelin puheenjohtaja, gerontologian professori Marja Jylhä totesi selvityksen julkistamistilaisuudessa? Yksi vastaus voi löytyä eurooppalaisen ikääntymisen verkoston suosituksista. Siellä ehdotetaan muun muassa, että lakeja ja säädöksiä valmisteltaessa tulisi tarkastella niiden mahdollisia ikääntyviä ihmisiä syrjäyttäviä vaikutuksia. Suomessa on jo olemassa samankaltainen suositus lapsivaikutusten osalta. KUTEN SANOTTU, pitenevä elinikä on etuoikeus. – Samalla tiedämme kuitenkin varmasti, että hyvin vanhoja ihmisiä on Suomessa pian moninkertaisesti. 85 vuotta täyttäneitä on todennäköisesti ainakin 300 000 vuonna 2035, Anna Rotkirch sanoo. Ja nykyisen väestöennusteen mukaan joka toisessa maakunnassa on jo ennen vuotta 2030 enemmän 75 vuotta täyttäneitä kuin alle 25-vuotiaita. Selvitys muistuttaa, että enemmistö yli 75-vuotiasta ei tarvitse ikääntyneiden palveluiksi ymmärrettävää kotihoitoa tai ympärivuorokautista hoitoa, vaan he käyttävät samoja palveluita kuin muutkin aikuiset. Kuitenkin jo nyt noin joka neljäs apua tarvitseva 75 vuotta täyttänyt ei koe saavansa sitä tarpeeksi. Raihnaisuuden ja avun tarpeen vaihe elämän loppuvuosina ei tule lyhenemään, ja vanhuksia on yhä enemmän. Pitkäikäisyys ja sairastavuus ovat lähivuosikymmenten suuri haaste sosiaalija terveyspalveluille. Vaikka terveys ja toimintakyky nousevat, viimeisinä elinvuosina tarvitaan paljon hyvää hoitoa. – On tärkeää kysyä, miten Suomi on varautunut tähän yhtälöön, Anna Rotkirch painottaa. Selvityksen mukaan toiveet ovat maahanmuuttoa edellyttävä vanhustenpalveluissa työskentelevien henkilöstömäärän kasvattaminen, terveysja sosiaalihuollon tuottavuuden nostamisessa ja digitalisaatiossa. Teknologian kaikkivoipaisuuteen Rotkirch suhtautuu kuitenkin epäillen. – Hoiva-ala on työintensiivinen, enkä tiedä, miten tilanne voisi ratkaisevasti muuttua. On myös selvityksiä, joiden mukaan teknologisaatio johtaa kustannusten nousuun. JOTTA IKÄÄNTYVIEN yhteiskuntien haasteeseen voidaan vastata, tarvitaan tarkempia mittareita, Rotkirch sanoo. – Julkisessa keskustelussa puhutaan usein pelkästään perinteisestä huoltosuhteesta, jossa lasketaan 65 Väestöpoliittisia linjauksia 2020-luvulle Ihmislähtöinen väestöpolitiikka Väestöpolitiikka tukee jokaisen hyvinvointia ja kestävää väestönkehitystä. Väestöpoliittisia linjauksia ja indikaattoreita tulee sisällyttää kestävän kehityksen ohjelmiin. Väestöja perhetietoja koskevaa tietopohjaa ja seurantaa on kehitettävä kansallisesti ja alueiden tukemiseksi. Lapsia – totta kai Lapsia – totta kai -linjaus tukee kaikkien ihmisten mahdollisuutta perheellistyä ja saada toivomansa määrä lapsia. Jokainen lapsi on tervetullut ja jokaiseen lapseen panostetaan. Lapsiperheiden tukeminen on myös paras investointi tulevien sukupolvien hyvinvointiin. Syntyvyyden olisi suotavaa toipua kohti 1,6 lasta naista kohti 2020-luvulla ja 1,8 pidemmällä tähtäimellä, mikä vastaa suomalaisten toiveita. Lapsiperheiden pienenevä väestöosuus ei saa merkitä, että niihin suunnataan vähemmän yhteiskunnallisia resursseja. Lasten kasvattaminen on myös kansantaloudellisesti tärkeä panostus. Inhimillisten voimavarojen politiikka Oppiminen, koulutus ja osaaminen ovat tärkeimmät yksittäiset keinot ikääntyvien yhteiskuntien kestävyyden parantamiseksi. Koulutuksella on myös itseisarvo: aivovoima on resurssi, joka kasvaa, kun sitä käytetään. Elinikäinen oppiminen, myöhäiskeski-iän työllisyyden tukeminen ja tavoitteellinen muuttopolitiikka edistävät inhimillisiä voimavaroja. Arvokas ja turvallinen vanhuus Hyvä huolenpito jokaisesta elämän viimeisinä vuosina on hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä. Hoivaköyhyys ja vanhuspalvelujen laatuongelmat on pyrittävä poistamaan. Sukupolvien välistä solidaarisuutta on edistettävä ja ikäsyrjintää torjuttava. Lähde: Syntyvyyden toipuminen ja pitenevä elinikä. Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle. – ELÄMME maailmanlaajuisen väestövallankumouksen vuosisataa, sanoo tutkimusprofessori Anna Rotkirch. Syntyvyys alenee, elinikä pitenee ja väestörakenne vanhenee. Globaali väestönkasvu saattaa taittua jopa 50 vuoden sisällä. – Suomessa pitkään jatkunut syntyvyyden lasku on kääntynyt varovaiseen nousuun. Samalla eliniän odote ei merkittävästi alentunut koronavuonna 2020. Siitä voimme olla ylpeitä Suomella on hänen mukaansa hyvät mahdollisuudet kohdata tulevia vuosikymmeniä. – Olemme hyvinvoiva valtio, joka jälleen kerran rankattiin myös maailman onnellisimmaksi maaksi. Suomi on tällä hetkellä maailman neljänneksi ikääntynein maa. Rotkirch kertoo, että monissa maissa tehdään jo vähenevän väestön politiikkaa. Sitä kannattaisi hänen mukaansa pohtia meilläkin systemaattisemmin. – Jossain vaiheessa väestön väheneminen on joka tapauksessa totta. Tietyillä alueillahan sitä on meillä tapahtunut jo pitkään. Kasvukeskuksiin muuttaminen on yleinen trendi. Jos alueelta väki lähtee, niin miten siihen sopeudutaan? Toki tälle kehitykselle voi tulla vastaliikkeitä, kuten monipaikkaisuus, etätyö ja mökkeily. Väestövallan kumouksen vuosisata vuotta täyttäneiden osuus suhteessa muuhun aikuisväestöön. Vanhushuoltosuhdetta voidaan kuitenkin laskea myös lukuisilla muilla tavoilla, jos mukaan otetaan työvoimassa olevien määrä tai jos otetaan arvioissa huomioon myös väestön nouseva koulutustaso. Mutta lasketaanpa suhde miten tahansa, joka skenaariossa vanhushuoltosuhde silti kärjistyy. – Ei ole sellaista taikatemppua, jolla käyrästä saataisiin tasainen. Tästä seuraa että pitää satsata moneen asiaan: sekä väestön määrään, että koulutukseen. On tuettava hyvinvointia, terveyttä ja työllisyyttä läpi elämän. Kyse on kokonaisuudesta. Laadukkaat vanhuspalvelut kohentavat myös vanhusten puolisoiden, heidän lastensa ja lastenlastensa perheiden elämänlaatua ja työtehoa. Sen voi myös olettaa vähentävän vanhenemiseen kohdistuvaa pelkoa. Vanhusten toimiva hoito voi merkittävästi lisätä kokonaisuutena luottamusta yhteiskuntaan, kuten myös koronapandemian aikaiset kokemukset ikäihmisten suojelemisesta eri maista osoittavat. Anna Rotkirch kertoo, että monissa maissa tehdään jo vähenevän väestön politiikkaa. 100 200 300 400 500 600 700 Lähde: Tilastokeskus, Jylhä ja Rotkirch 2021 Ikääntyneiden kolmen ikäryhmän koko 1990–2018 ja ennuste 2020–2070 tuhatta hlöä 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 65–74-vuotiaat 75–84-vuotiaat yli 85-vuotiaat On tuettava hyvinvointia, terveyttä ja työllisyyttä läpi elämän.” 6 Eläkeläinen 2/2021
Y hteiskunnallisessa keskustelussa on silloin tällöin merkkejä sukupolvien välisestä sodasta. Sitä virittelee usein se, että eläkeläisten tulot ovat muihin väestöryhmiin verrattuna vakaalla tolalla. Maksussa olevia eläkkeitä ei leikattu taannoisen finanssikriisin aikana. Niihin ei ole koskettu myöskään koronan takia. Nuorten tulokehitys on sen sijaan ollut heikkoa, ei toki kaikilla, mutta kuitenkin niin monilla, että se näkyy ikäluokkakohtaisissa tilastoissa. Se herättää ärtymystä. Tunnelmaa pilaa myös se, että syntyvyys alentui reilusti 2000-luvun toisen vuosikymmenen aikana. Se tuo eläkemaksuihin nousupaineita kaukaisemmassa tulevaisuudessa. Jos sukupolvisodan sytykkeitä on tarjolla, tulisiko ne tuikata tuleen ja antaa liekkien roihuta oikein kunnolla? Mielestäni ei. SUKUPOLVIEN VÄLINEN oikeudenmukaisuus ei tyhjene kysymykseen eläkkeistä, sillä sukupolvien välillä on myös monia muita tulonsiirtoja. Sota-aikaan asti ei tarvitse palata. Riittää, että miettii esimerkiksi koulutuksen rahoittamista. Koulutus rahoitetaan Suomessa käytännössä kokonaan verovaroilla. Opiskelijan on toki katettava itse omat elantomenonsa, mutta valtio tarjoaa siihenkin apua opintoja asumistuen muodossa. Koulutusmenot katetaan pääosin kulloistenkin työikäisten maksamilla veroilla. Siksi myös nyt eläkkeellä olevat ihmiset ovat aikoinaan rahoittaneet paitsi itseään iäkkäämpien eläkkeitä, myös nuorten koulutusta. Tilanne on sama myös nyt työssä olevien kohdalla – sillä erotuksella, että nuoremmat ikäluokat olivat 1970-luvun lopulla syntyneisiin saakka aina keskimäärin koulutetumpia kuin edeltäjänsä. Myös ikäluokkien koot eroavat toisistaan. Sitä on kuitenkin vaikea pitää yhdenkään ihmisen omana valintana tai vikana. JOTKUT HALUAISIVAT silti leikata maksussa olevia eläkkeitä, jos sillä voitaisiin välttyä eläkemaksujen nousulta tulevaisuudessa. Samalla logiikalla myös osa koulutuksen kustannuksista pitäisi voida periä jälkikäteen takaisin, jos julkisen talouden tasapainoa ei voisi muutoin korjata. Molemmat logiikat ontuvat. Luvatun suuruisina maksettavat eläkkeet pitävät yllä kokonaiskysyntää myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Se vakauttaa osaltaan työikäistenkin tuloja. Koulutus puolestaan parantaa yksilön tulo-odotuksia ja edistää samalla tuottavuuden kasvua. Korkeampi tuottavuus keventää vanhusten suuresta määrästä nuoremmille polville aiheutuvia rasituksia. Siksi Suomessa tarvitaan nyt sukupolvisodan sijaan ihan muita toimia. Koulutustaso tulee saada uuteen nousuun. Tutkimusja kehitysmenoja pitää lisätä ja työmarkkinoiden toimivuus varmistaa. Myös syntyvyyttä ja työperäistä maahanmuuttoa tukevaa väestöpolitiikkaa tarvitaan. Kun ne ovat kunnossa, myös nuorten tulokehitys lakkaa jumittamasta. Iso kuva hukassa sukupolvikeskustelussa VIERASKYNÄ SUVI-ANNE SIIMES Työeläkevakuuttajat TELA ry:n toimitusjohtaja POSTIN NIIN KUTSUTUN erityistalousjakelun ikäraja on ehdottomasti säilytettävä ennallaan tulevaisuudessa. Näin toteavat Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ry ja Eläkeläiset ry helmikuussa antamassaan yhteisessä lausunnossa Liikenneja viestintäministeriölle. ”Postinjakelussa on nyt huomioitu yli 75-vuotiaiden ja liikuntarajoitteisten henkilöiden erityistarpeet. Näin on ehdottomasti oltava myös jatkossa”, vaativat kaksi eläkeläisjärjestöä. Tällä hetkellä yli 75-vuotiailla ja liikuntaesteisillä on mahdollisuus saada päiväposti kotioven postiluukkuun tai sisäänkäynnin vieressä olevaan postilaatikkoon riippumatta siitä, millä alueella he asuvat tai kuinka kaukana postilaatikko nykyisin sijaitsee. Palvelu on tilattava erikseen Postilta. Postilain muutostarpeiden virkamiesvalmistelussa on noussut esille ikärajan nostaminen 80 tai 85 vuoteen tai koko ikärajan poistaminen, jolloin ainoastaan liikuntaesteisyys olisi eritysjakelun peruste. EKL JA ELÄKELÄISET RY huomauttavat, että ikärajan poistaminen lisäisi tulkinnanvaraisuutta ja käytännössä palvelua käyttävältä väestöltä vaadittaisiin todennäköisesti useammin todistusta liikuntaesteisyydestä tai muusta erityistarpeesta. ”Liikenneja viestintäviraston määräyksen mukaan postiyritys voi pyytää enintään kahden vuoden väliajoin postin saajaa esittämään lääkärinlausunnon, josta terveydentilan yksityiskohtia selvittämättä ilmenee, kykeneekö postin saaja noutamaan postinsa laatikosta tai onko postin saajan liikuntakyky huomioon otettuna kohtuutonta edellyttää päivittäistä postilaatikolla asioimista. Mielestämme yksityishenkilöitä ei voi velvoittaa toimittamaan postiyritykselle henkilökohtaisia terveydellisiä tietojaan”, eläkeläisjärjestöt toteavat. Järjestöt vastustavat ikärajan nostoa 80 vuoteen tai korkeammalle, vaikka myöntävätkin 75-vuotta täyttäneiden olevan keskimäärin paremmassa kunnossa kuin aiemmin. ”Monessa tapauksessa hyväkuntoiset yli 75-vuotiaat eivät erityispostinjakelua hae, joten he eivät järjestelmää rasita. Monella iäkkäällä, tilastoista huolimatta, niin sanottu päivän kunto ratkaisee sen, pääsisikö postia noutamaan kauempaa. Apua nuoremmiltakaan ei ole monelle enää tarjolla, joten erityispostinjakelu on elintärkeää”, toteavat EKL ja Eläkeläiset ry. Erityispostinjakelu on elintärkeää, toteavat EKL ja Eläkeläiset ry. TU O M A S TA LV IL A EKL ja Eläkeläiset ry: Postinjakelu yli 75-vuotiaille ja liikuntarajoitteisille on säilytettävä ennallaan Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ei tyhjene kysymykseen eläkkeistä” Eläkeläinen 2/2021 7
YHTEISKUNTA E läkeläisliittojen etujärjestö EETUn mukaan kuntavaalien siirto osoittaa vastuullisuutta epävarmassa tilanteessa ja on vaalien terveysturvallisuuden kannalta perusteltua. Vaikka ei ole takeita siitä, että kesäkuussa tartuntatilanne olisi parempi, on tuolloin suurempi osuus väestöstä rokotettu, ja osallistuminen vaaleihin siksi helpompaa. EETU kehotti jo tammikuussa yhteiskuntaa varautumaan vaalien siirtämiseen, mikäli näyttää siltä että vaalien terveysturvallisuutta ei kyetä riittävästi takaamaan. ”Vaalit eivät ole vain vaalipäivä. Vaalikampanjat ja ehdokkaiden ja tukiryhmien työ kohti vaaleja alkavat kuukausia ennen vaaleja. Monilla eläkeläisillä on työikäistä väestöä enemmän aikaa ja tarmoa osallistua, ja siksi nimenomaan eläkeläisten vapaaehtoistyö ja osallistuminen on merkittävä aktiivisten vaalien kannalta”, EETU toteaa. ”Vaaleihin ja vaalityöhön osallistuminen uhkaa epidemian vuoksi joka tapauksessa jäädä tavallista alhaisemmaksi, mutta vaalien uusi ajankohta voi parantaa tilannetta eläkeläisten ja riskiryhmien näkökulmasta. Demokratian kannalta on tärkeää, että kesäkuun vaalit ovat turvalliset osallistua kaikille.” K U N TA LI IT TO EETU ry: Kuntavaalien siirto vastuullinen ratkaisu Vaalit pidetään 13.6., kahden viikon ennakkoäänestys 26.5.–8.6. Tietoa vaaleista Kuntavaalien 2021 tärkeitä ajankohtia: › ehdokashakemusten jättöpäivä: 4.5. › ehdokasasettelun vahvistaminen: 14.5. › ennakkoäänestys: kotimaassa 26.5.–8.6., ulkomailla 2.–5.6. › vaalipäivä: sunnuntai 13.6. › tulosten vahvistaminen: 16.6. › valtuustot aloittavat työnsä 1.8. Kotiäänestys Kotona voi äänestää ennakkoon, jos äänestäjän kyky liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava omalle kotikunnalle viimeistään 1. kesäkuuta klo 16 mennessä. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestäjän kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja. Omaishoitajan äänestämisestä on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle samalla kun ilmoittautuminen kotiäänestykseen tehdään. Laitosäänestys Ennakkoäänestys järjestetään myös laitoksissa, kuten sairaaloissa, vanhainkodeissa ja vankiloissa. Laitosäänestyksessä voivat äänestää vain laitoksissa hoidettavana olevat tai niihin otetut henkilöt. › Tietoa vaaleista: vaalit.fi Eläkeläinen ilmestyy vielä ennen vaaleja Ehdokkaiden nimien julkaiseminen Eläkeläinenlehdessä 3/2021 Eläkeläinen-lehden numeron 3 ilmestymistä on aikaistettu alkuperäisestä ilmestymisaikataulusta. Lehti ilmestyy 21. toukokuuta, eli sopivasti kuntavaalien alla. Eläkeläinen-lehti julkaisee perinteiseen tapaan kaikkien niiden Eläkeläiset ry:hyn kuuluvien ehdokkaiden nimet, jotka yhdistyksemme ilmoittavat määräaikaan mennessä lehteen. Paras tapa on lähettää kerralla lista kaikista ehdokkaana olevista yhdistyksen jäsenistä. Aikaisemman aikataulun mukaisesti lähetetyt nimet ovat tallessa, niitä ei siis tarvitse lähettää enää uudestaan, jos muutoksia ei tule. Tarvittavat tiedot: Ehdokkaan nimi, kunta ja puolueen, valitsijayhdistyksen tai yhteislistan nimi. Yhdistykseen kuuluvat ehdokkaat on ilmoitettava viimeistään 3.5. toimittaja Tuomas Talvilalle, sähköposti tuomas.talvila@ elakelaiset.fi. Eläkeläinen-lehti 3/2021 ilmestyy 21.5. Edulliset ja tavoittavat kuntavaalimainokset Eläkeläinen-lehteen Mainosmahdollisuuksista antaa tietoja Eläkeläinen-lehden ilmoitusmyyjä Johanna Pelto, puh. 040 90 30 141, sähköposti: johanna@johannapelto.fi KOMMUNALVAL Vaalipäivä 13. kesäkuuta, ennakkoäänestysaikaa kaksi viikkoa Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 13. kesäkuuta 2021. Vuoden 2021 kuntavaalien siirtämisestä annettu laki tuli voimaan 29.3. Tarkoitus on vahvistaa demokraattisten oikeuksien ja terveysturvallisuuden toteutumista. Vaalipäivä on 13.6. Kotimaan ennakkoäänestysaika on nyt poikkeuksellisesti kaksi 26.5.–8.6. Kunnille on annettu ennakkoäänestyksen pidentämisestä johtuviin ylimääräisiin kustannuksiin. Aiemmin keskusvaalilautakunnalle jätetyt ehdokashakemukset kelpaavat edelleen. Hakemuksia voi muuttaa ja uusia hakemuksia jättää 4.5. asti. KUNTAVAALIT 8 Eläkeläinen 2/2021
Anne Huotari Oulun valtuustoon Hyvän arjen ja turvallisen elämän puolustaja Monipuoliset seniorikeskukset kaikkiin kaupunginosiin Erilaisia kohtuuhintaisia asumisvaihtoehtoja ikäihmisille Digitalisaatio ei saa olla ainoa vaihtoehto. Vanhusten hoivan resurssit kuntoon Luonto lähelle kaupungissakin Metsät, puistot, siirtolapuutarhat, viljelypalstat, viherpihat Rannat kaikille avoimiksi ulkoilualueiksi Julkinen liikenne kaikille Lippujen hinta ei saa olla liikkumisen esteenä. Kaupunginosat yhdenvertaisiksi Mirja Arajärvi Helsingistä ikäystävällinen OLETKO EHDOLLA KUNNALLISVAALEISSA 2021? Eläkeläinen-lehdellä tavoitat aktiiviset äänestäjät! VARAA JA VARMISTA MAINOSPAIKKASI NYT! Eläkeläiset ry:n jäsenenä saat -50% alennuksen kaikista ilmoitustiloista numerosta 3/2021, joka ilmestyy juuri sopivasti ennen vaaleja 21.5. Varaa ilmoitustila helposti suoraan netistä osoitteesta: johannapelto.fi/kunnallisvaalimainos Esimerkkikoot ja jäsenhinnat: 1/2 sivua 750 euroa 1/4 sivu 385 euroa 110 x 50 mm 123 euroa Lisätietoja ja varaukset: johannapelto.fi/vaalit2021 puhelin 040 9030141 johanna@johannapelto.fi N:o ETUUDET Joka kolmannen eläke silti alle 1 250 euroa kuukaudessa. SUOMALAISTEN keskimääräinen kuukausieläke nousi lähes 50 euroa vuonna 2020. Reaalisesti eläke on noussut reilut 200 euroa vuosikymmenessä. Joka kolmannen eläke jäi silti alle 1 250 euron kuukaudessa. Yli puolessa kunnista eläkkeensaajia on jo yli 40 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä asukkaista, tiedottaa Eläketurvakeskus. Vuonna 2020 keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 762 euroa kuukaudessa, lähes 50 euroa enemmän kuin vuonna 2019. Mediaanieläke oli 1 534 euroa kuukaudessa, lähes 40 euroa enemmän kuin vuonna 2019. Miesten keskieläke oli 1 983 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 579 euroa eli viidenneksen vähemmän. Kuukausieläke on kasvanut reaalisesti reilut 10 prosenttia eli lähes 220 euroa vuosikymmenessä. Tasaisesta kasvusta huolimatta kolmasosan eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Heistä selkeä enemmistö on naisia. Yli 3 000 euron eläkkeitä sai kahdeksan prosenttia eläkkeensaajista. Heistä valtaosa on miehiä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneillä miehillä on keskimäärin yhtä suuret eläkkeet (2 100 €, 2019) suurten ikäluokkien ja heitä hiukan nuorempien miesten kanssa. Naisilla uudet vanhuuseläkkeet (1 600 €, 2019) ovat vanhoja suurempia. 80 ikävuoden jälkeen sekä miesten että naisten eläkkeiden taso laskee selvästi. – Uusilla vanhuuseläkkeelle siirtyneillä oli pitkään edeltäviä ikäpolvia paremmat eläkkeet. Nyt erot ovat tasoittuneet, kun elinaikakerroin leikkaa alkavia eläkkeitä. Aiemmin oli myös anteliaampia eläkkeen laskentasääntöjä, kertoo tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino Eläketurvakeskuksesta. Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon. SUOMEN SUURIMMAT eläkkeet maksettiin Uudellamaalla, missä asuvat saivat keskimäärin 2 085 euron kuukausieläkkeen. Myös Ahvenanmaalla (1 879 €) maksettiin maan keskitasoa korkeampia eläkkeitä. Kaikki muut maakunnat jäivät alle maan keskiarvon. Keskimäärin pienimmät eläkkeet maksettiin maatalousvaltaisessa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa (1 530 €). Kuntatasolla Kauniainen oli jälleen omassa luokassaan 3 180 euron keskieläkkeellä. Espoo (2 373 €) ja Helsinki (2 186 €) ovat kakkosja kolmossijoilla. Suomen pienin keskieläke on Etelä-Pohjanmaan Isojoella (1 287 €). Keskieläke 1 762 euroa kuukaudessa SUOMESSA ON jo 1,5 miljoonaa omaa eläkettä saavaa henkilöä. Vuosikymmenessä eläkeläisten määrä on kasvanut 180 000 henkilöllä eli 13 prosenttia. Kaikista Suomen 16 vuotta täyttäneistä eläkettä saavia on kolmannes. Yli puolessa kunnista (57 %) eläkkeensaajia on yli 40 prosenttia ja joka viidennessä yli puolet 16 vuotta täyttäneistä asukkaista. Suomen eläkeläisvaltaisin maakunta on Etelä-Savo (45 %). Seuraavaksi tulevat Kainuu (43 %) ja Kymenlaakso (41 %). Ainoastaan Uudellamaalla (26 %) eläkeläisiä on alle 30 prosenttia. – Eläkkeensaajien osuus kasvoi hiukan kaikissa muissa maakunnissa paitsi Pirkanmaalla. Osuus kasvoi eniten Etelä-Savossa, jossa se oli suurin jo muutenkin, kertoo Palotie-Heino. Suomen eläkeläisvaltaisin kunta on Pohjois-Savossa sijaitseva Rautavaara (58 %), missä kolme viidestä 16 vuotta täyttäneestä on eläkeläinen. Vähiten on eläkeläisiä Oulun seudulla sijaitsevassa Limingassa (21 %) ja suurista kunnista Espoossa (22 %). TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLÄ on noin 192 000 henkilöä eli lähes kuusi prosenttia työikäisestä väestöstä. Määrä laski hieman vuodesta 2019. Työkyvyttömyyseläkeläisten väestöosuus 16 vuotta täyttäneistä oli suurin Kainuussa (9,0 %). Eläkeläinen 2/2021 9
S osiaalija terveydenhuollon uudistus tulee toteutuessaan muuttamaan palveluiden ja vaikutuskanavien rakenteita kuntavaalikauden aikana. Kunnilla on kuitenkin jatkossakin vastuu asukkaidensa hyvinvoinnista ja terveydestä. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry kannustaa kaikkia kuntia ikäystävällisyyteen ja ottamaan kaikessa toiminnassaan huomioon väestön ikääntymisen ja sen tuomat haasteet. Hyvinvoiva kunta huolehtii myös ikääntyneiden asukkaidensa hyvinvoinnista ja terveydestä niin palveluissa, asumisessa, kansalaisten vaikutusmahdollisuuksissa kuin elinympäristössä. Valtuusto kantaa kokonaisvastuun kunnan toiminnasta. Eri ikäryhmien osallistuminen ehdokkaina vaaleissa ja edustus kunnallisissa päätöksentekoelimissä on hyvin tärkeää. 1 HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KANNATTAA Kuntien tehtävä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Ikäihmisten hyvinvointia edistävät kulttuuri-, sivistys-, liikunta-, ja liikennepalvelut ovat tärkeitä investointeja ikäihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Palveluiden on oltava saavutettavia ja käyttäjille edullisia. Kuntien tulee olla aktiivisesti ja oma-aloitteisesti yhteydessä ikääntyneisiin asukkaisiinsa näiden hyvinvoinnin ja palvelutarpeen varmistamiseksi. 2 RIITTÄVÄT JA LAADUKKAAT SOSIAALIJA TERVEYSPALVELUT Sosiaalija terveyspalveluiden laadun takaamiseksi tarvitaan lisää valvontaa. Sote-uudistuksessa kunnat eivät saa unohtaa vastuutaan ihmisten hyvinvoinnista. Palveluissa on otettava huomioon yksilökohtaiset tarpeet, Suomen kaksikielisyys ja vähemmistöjen tarpeet. Liian korkeat palvelumaksut eivät saa muodostua esteeksi hakeutua ajoissa palveluiden piiriin. Kotihoidon resurssit on taattava ja omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava riittävin tukipalveluin. 3 ELÄKELÄISET MUKAAN VAIKUTTAMAAN Kuntien etu on ikääntyneiden aktiivisuus kuntalaisina, kuluttajina ja vapaaehtoistyön tekijöinä. Se tukee kunnan elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja asukkaiden terveyttä. Kuntien kannattaa tukea kansalaistoimintaa ja eläkeläisjärjestöjen toimintaedellytyksiä. Vanhusneuvostojen toimintaedellytyksiä on vahvistettava. Niiden hyödyntäminen jo asioiden valmisteluvaiheessa parantaa päätöksenteon laatua ja demokratiaa, kun kansalaisyhteiskunnan näkemykset otetaan vahvasti huomioon. 4 DIGITALISAATIOTA IKÄÄNTYNEIDEN EHDOILLA Kuntien digitaalisten palveluiden rinnalla on oltava mahdollisuus kasvokkaiseen tai puhelinpalveluun. Kuntien on järjestettävä opastusta digilaitteiden käyttöön ja otettava ikääntyneet mukaan digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Ikäystävällinen kunta kannustaa myös yrityksiä, kuten postia ja pankkeja, tarjoamaan edelleen lähipalveluita alueellaan, ja on osaltaan tässä työssä tukena. 5 LISÄÄ IKÄYSTÄVÄLLISTÄ ASUMISTA JA ELINYMPÄRISTÖÄ Kuntien on varmistettava, että ikääntyneille asukkaille on riittävästi sopivia esteettömiä asuntoja. Ihmisillä on oltava tietoa asuntojen korjausavustuksista. Ikääntyneitä ei saa eristää muista asukkaista, vaan tarvitaan monisukupolvisia yhteisöllisiä asumismuotoja. Kunnan elinympäristön liikennejärjestelyineen, puistoineen ja virkistysalueineen on oltava ikääntyneille turvallista ja viihtyisää. KUNTAVAALITAVOITTEET 2021 Hyvinvoiva kunta on ikäystävällinen Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöelin. EETU:n jäseninä ovat Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Kansallinen senioriliitto ry, Kristillinen Eläkeliitto ry ja Svenska pensionärsförbundet rf. EETU-järjestöillä on yhteensä noin 300 000 henkilöjäsentä. EETU:n puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain, vuonna 2021 puheenjohtajuusvuorossa on Eläkeläiset ry. 10 Eläkeläinen 2/2021
MAARIT AHOLA M almin Eläkeläiset ry kokoontui laskiaistiistaina Pukinmäen matonpesupaikalle. Kysyin muutamalta jäseneltämme, kuinka he ovat selviytyneet korona-ajasta ja miten ovat korvanneet sulkujen takia menettämiään harrastuksia ja tilaisuuksia tavata tuttuja ihmisiä suuremmassa ryhmässä. Kanssaihmisiä motivoivaa on näyttää iloista ilmettä, mutta vuoden koronatauon jälkeen arkielämään on tullut särmiä. Osa tuntee, että elämä hiipuu hiljalleen, kun etenkin pääkaupunkiseudulla rajoitukset ovat olleet kovat. Osa mukautuu lokeroonsa ja keksii uusia harrastuksia. Matkalla ruudun välityksellä Maikki ja Esko Vepsä löysivät koronaeristyksissä Youtuben matkatarinat ja ovat matkustelleet maailman kaupunkeja livekameroiden kuvaamina: ajelleet mm. Lontoon kaksikerrosbusseilla maisemia seuraten, käyneet Rio de Janeirossa Corcovadolla että Sokeritoppavuorella. 28 vuotta sitten he olivat oikeastikin siellä. Myös Netflixin sarjat ja elokuvat koukuttavat. Maikki on käynyt Saunaseurassa – siellä saunotaan kahdessa ryhmässä ainoastaan tuttujen kanssa, keskustellaan ja jäljitetään niitä, jotka eivät satu olemaan paikalla. – Kaipaan kaikkia harrastuksia. Pääsisipä teatteriin ja konserttiin. Kulttuurinälkä on melkoinen. Onneksi on juttutoveri 24 h, sanoo Maikki. Suunnitellut lääketieteelliset leikkaukset ovat tapahtuneet sovittuna aikana ja rajojen puitteissa, mutta jälkitarkastukset ovat jääneet. Maikki on käynyt myös koronatestissä ja luki jälkikäteen Omakannasta lääkärin kirjoittamaa: ”Potilas puhui keskeytyksettä. Potilas rempseän oloinen. Ei hengittämisen vaikeutta. ” Hän sai täydellisen lääkärintarkastuksen, kun ruuhkaa ei ollut. Tytär ja tyttären tyttäret soittelevat Tanskasta. Silloin on hyvä verrata meidän rajoituksiamme tanskalaisiin. Tanskassa kaikki on kiinni. Etätyötä tehdään, työpaikallekaan ei pääKORONA POIKKEUSAJASSA ON OLLUT KESTÄMISTÄ Vuoden koronatauko on tuonut särmiä eläkeläisten arkielämään. se kuin koronatestin kautta. Ulkona saa sentään liikkua. ”Olo on kuin vankilassa” Malmin eläkeläisten sihteeri Esko Airasmaa kertoo, että kesä meni hyvin ja herätti toiveikkuutta. Syyspimeät ja huonot kelit kuitenkin söivät toiveikkuutta ja olivat aikamoinen koettelemus. – Olo on kuin vankilassa. Lehdet ja uutiset ovat täynnä uutisia koronasta. Pojan perhe asuu Ruotsissa, ja heille on syntynyt myös uusi pienokainen tuottaa ikävää. Milloin tapaa fyysisesti? Kuinka kauan jatkuu, eikö lopu koskaan? Milloin saa rokotuksen, milloin pääsee matkustamaan? Kysymykset vilisevät päässä. Kesällä Esko kertoo liikkuneensa todella paljon ulkona. – Metsässä kävely auttaa. Mustikoita, juolukoita ja puolukoita poimittiin isoja määriä. Vain välttämättömimmät ostokset tehdään lähikaupassa, kotia on siivottu perusteellisesti. Laskiaistapahtuman keskusteluissa kyllä muistettiin sekin, että kaikki ei meillä ole aivan kehnosti. Tilanne Suomessa on sittenkin moneen muuhun maahan verrattuna hyvä, tautitapauksia vähän. Hallituksen ja terveydenhoidon päätavoite on ollut koronan leviämisen estäminen. Keskija Etelä-Euroopan maihin verrattuna meidän on ollut helpompi liikkua. Hallitus on luottanut kansalaisten oikeudentajuun ja omaan käyttäytymiseen. Maskisuositus on tästä hyvä esimerkki. Käsitöitä ja lukemista Inkeri Itkonen harrastaa Malmin Eläkeläisissä senioritanssia, joka on ollut lähes vuoden tauolla. Tanssiharjoituksia hän kaipaa kovasti. Aika on mennyt sisällä ollessa. – Käsitöitä ja lukemista, Inkeri kiteyttää. Lähellä kotiaan olevaa kasvimaata hän viljeli viime kesän, mutta siitä hän luopui. Tallinnasta hän ehti ostaa muutamia ristipistotyöpöytäliinapaketteja. Näiden pöytäliinojen ruusukuvioita hän nyt kirjoo. Tallinnaan ei pääse uusia ostamaan. Kertoi myös lukevansa ”roskaromaaneja”, Harlekiinisarjaa. Ne ovat myös Roihuvuoressa senioritalossa asuvan 91-vuotiaan äidin lempilukemista ja sieltähän ne kulkeutuvat tyttärille. – Ihan yksin ei ole tarvinnut olla, taloyhtiöstä löytyy pari ystävää. Käymme toistemme luona. Pelaan myös pasianssia tietokoneella. Aune Kana-aho, vanhin haastateltavista rullasi rollaattorilla tapahtumapaikalle. Hän oli saanut jo koronarokotuksen. Iloisella mielellä puheseurasta Aune alkoi kertoa iäkkäämmästä naapuristaan, joka ei ole halunnut ottaa vastaan tarjottua palvelua. Aune on hyvin huolissaan naapuristaan, mutta ei itsestään. Sellainen on tämä aika, joka rajoittaa elämää ja vaatii kestämistä kaikilta. Tällaiseen eläkeiän viettoon emme olleet varautuneita eläkkeelle jäädessämme. Me hyvinvointiyhteiskunnan elämän moninaisuuteen tottuneet eläkeläiset, joille matkustaminen oli helppoa, matkat edullisia ja harrastuksia tarjolla lukuisasti. Viime kevään malliryhmänä esiintyminen on kuitenkin aikaansaanut sen, että sairastuvuus on nyt ikäluokista pienimpiä. Kirjoittaja on Malmin Eläkeläiset ry:n viestintävastaava. Kaipaan kaikkia harrastuksia. Pääsisipä teatteriin ja konserttiin. Kulttuuri nälkä on melkoinen.” Grilli palveli laskiaistapahtuman osallistujia. Reima Tuomisto toimi makkaramestarina. Aune Kana-oja oli huolissaan naapurinsa jaksamisesta, mutta ei itsestään. M A A R IT A H O LA TE RT TU KO IV U N EN Eläkeläinen 2/2021 11
KORONA K oronatartunnat lisääntyvät Suomessa nopeasti. Laki liikkumisrajoituksista etenee takerrellen. Nyt on paikallaan katsoa uudelleen, mikä on ollut länsinaapurimme Ruotsin tie. Sitä on ihmetelty ja pilkattu. Entä jos näemmekin sitä katsoessamme peilin perällä itsemme? Voiko jotakin vielä oppia? Kun korona vuosi sitten iski, vastasivat Euroopan maat alkusokista toivuttuaan siihen erilaisilla ja -asteisilla rajoituksilla, pahimmilla alueilla pitkillä ulkonaliikkumiskielloilla. Ruotsi valitsi toisin. Se pidättäytyi aluksi miltei kokonaan rajoitustoimista. Sen sijaan korostettiin vapaaehtoisuutta ja kansalaisten henkilökohtaista vastuuta. Ruotsissa ajateltiin sen riittävän sellaisen strategian toteuttamiseksi, jonka valtionepidemiologi Anders Tegnell hahmotti. Siinä piti suojella riskiryhmiä ja kehittää laumasuoja, kun koronan annetaan levitä hallitusti. Linjaa perusteltiin myös maan talouden toimintaja kilpailukyvyn säilyttämisellä. Vasta koronalukujen noustua sietämättömän korkeiksi Ruotsissa ryhdyttiin viime syksynä päättämään tiukemmista rajoituksista. Linja tiukkeni edelleen, kun Ruotsi sai vihdoin tammikuussa säädetyksi pandemialain. Edelleen rajoitukset ovat lievemmät kuin Suomessa maaliskuussa käyttöön otetut. RUOTSIN KORONAPOLITIIKAN tulokset ovat olleet karut. Tartuntoja maassa on ollut 9.3. mennessä 780 018 (miljoonaan asukasta kohti 75 412) ja kuolemantapauksia 13 402 (miljoonaa asukasta kohti 1 296). Suomen vastaavat luvut ovat 75 545 (13 627) ja 817 (148). Ruotsin luvut ovat siis väkilukuun suhteutettuna 5,6ja 8,7-kertaaiset Suomeen verrattuna. Ruotsin poikkeuksellista koronapolitiikkaa on selitetty suunnasta jos toisestakin. Selitykseksi on tarjottu kollektivismia ja pyrkimystä arvopohjan yhtenäisyyteen, kuten teki kulttuurihistorian ja sosiologian dosentti Jari Ehrnrooth viime kesänä julkaistussa Yle-kolumnissaan Miksi Ruotsi epäonnistui ja alistui koronalle? Koko yhteiskunnan etua pidetään Ruotsissa tärkeämpänä kuin yksilön elämän suojelemista, Ehrnrooth kirjoittaa ja sinetöi väitteensä totaalidemokratian leimalla. Totaalidemokratioita olivat Itä-Euroopan kaatuneet kansandemokratiat ja sellaiseksi Ruotsikin on Ehrnroothin mukaan tulossa. Koronapolitiikkaa on selitetty myös ruotsalaisten itsevarmuudella, joka ei hae malleja muualta. Luottamusta ja kuuliaisuuttakin on tarjottu: kansalaiset luottavat viranomaisiin ja hallintoon ja vastavuoroisesti hallinto ja viranomaiset luottavat kansalaisten vastuuntuntoon. Niinpä on ajateltu, että kunnon kansalaiset ottavat neuvoista ja suosituksista vaarin ja suojaavat itse itsensä. Luottamus on muuten yksi Suomenkin koronapolitiikan kulmakivistä, samoin kuuliaisuus. LAAJOJEN, MUTTA ei ehkä kovin osuvien aatehistoriallisten ja kansanluonteen analyysien sijasta saattaa selitys Ruotsin valinnoille olla paljon maanläheisempi. Sellaisen tarjoaa tänä keväänä julkaistu K niin kuin katastrofi -kirja. Sen ovat kirjoittaneet Rami Kangas, Marko Nenonen ja Mari Välimäki. Kirjassa käsitellään lyhyesti myös Ruotsin koronapolitiikkaa. Rajoitukset jäivät viime keväänä Ruotsissa Suomen rajoituksia lievemmiksi yksinkertaisesta syystä: Ruotsissa ei ole samalaista valmiuslakia kuin Suomessa. Kirjoittajat muistuttavat, että tähän kiinnitti ensimmäisenä Suomessa huomiota pitkään Ruotsissa asunut Björn Wahlroos. Hän huomautti Helsingin Sanomien haastattelussa, että jos Ruotsissa olisi ollut valmiuslaki, Stefan Löfvenin hallitus olisi toiminut aivan samoin kuin Suomen hallitus. Ruotsin erikoisuus on se, että sen perustuslain mukaan poikkeusolot voidaan julistaa ainoastaan sodan, ulkoisen hyökkäyksen ja terrorihyökkäyksen vuoksi, mutta ei suuronnettomuuden, luonnonkatastrofin tai pandemian vuoksi. Niinpä Ruotsin hallinto on joutunut toimimaan vielä mutkikkaammassa lainsäädännöllisessä tilanteessa kuin Suomen hallitus. Sen vuoksi pandemialaki saatiin säädetyksi niin myöhään. OLEMME VIIME viikkoina nähneet, että myös Suomessa perusoikeuksiin puuttuminen on vaikeaa, jos ei haluta käyttää valmiuslakia – ja vaikka sitä käytettäisiinkin. Suomalaisten ei kannata kohautella kulmakarvojaan koPEKKA ISAKSSON ESSEE Veikö Ruotsin kuoppaiselle koronatielle ideologia, strategia vai silkka vatulointi Ruotsin hallinto on joutunut toimimaan vielä mutkikkaammassa lainsäädännöllisessä kehyksessä kuin Suomen hallitus.” Kirjoittaja on aateja oppihistoriasta väitellyt filosofian tohtori ja eläkkeellä oleva Eläkeläiset ry:n entinen tiedotussihteeri. 12 Eläkeläinen 2/2021
vin korkealle. Ehkä ei koronalukujenkaan suhteen, sillä viime aikoina tartuntojen määrä on noussut Suomessa nopeammin kuin Ruotsissa. Ruotsalaisten suhtautumista poikkeustilaan ja rajoituksiin ei määrittele kollektivismi ja yhteiskunnan edun asettaminen yksilön oikeuksien edelle. Päinvastoin taustalla on vahva yksilön oikeuksien ja vapauksien korostaminen ja kunnioittaminen. Ruotsia on yleensä pidetty – näemmä virheellisesti – jos ei aivan totaalidemokratiana niin kuitenkin hyvin kollektiivisena yhteiskuntana, joka pyyhkii yksilön oikeuksilla ja vapauksilla pöytää. Väite niiden vahvasta korostamisesta oikeusajattelussa ja -käytännössä saattaa tuntua yllättävältä. K niin kuin ka tastrofi -kirjan kirjoittajilla on kuitenkin esitettävänään koko joukko oikeusoppineiden ja -filosofien kirjoituksia näkemyksensä tueksi. VIELÄ YHDEN selityksen Ruotsin koronavaikeuksille on esittänyt Ruotsin Haaparannalla asuva toimittaja Pekka Juntti, hänkin Yle-kolumnissa. Juntti sairastui koronaan joulun aikana. Kolumni perustuu siitä saatuihin omiin kokemuksiin ja uutisja muuhun seurantaan. Juntin mukaan strategia ei selitä Ruotsin epäonnistumista. Se ei edes merkittävästi poikkea Suomen valitsemasta, vaikka erojakin on. Sekä Suomi että Ruotsi ovat johtaneet operaatiota pääosin suosituksilla: ”Suomen ja Ruotsin suurin ero on siinä, että Ruotsissa suositus tarkoittaa suositusta. Sitä voi noudattaa, jos haluaa. Suomen säikäytetty kansa ottaa suositukset käskynä ja valvoo, että naapurikin tottelee. Lisäksi on nähty, että poliitikkojen puheissa suosituksen ja velvoittavan määräyksen raja on hämärtynyt lukuisia kertoja” Juntti kirjoittaa. Juntti väittää, että Ruotsin epäonnistumisen selittää strategian puutteita paremmin sen heikko toteutus, vatulointi käytännön hommissa kunnissa, terveyskeskuksissa ja vanhustentaloissa. Muutamien muiden esimerkkien jälkeen Juntti kertoo omasta sairastumisestaan. Ensioireista testitulokseen kului kuusi päivää. Sen kaltainen viive on Haaparannalla yleinen. Koska nettijärjestelmään ei voi jättää suomalaista puhelinnumeroa, sai Juntti kirjeen kuusi päivää tuloksen jälkeen. Siinä neuvottiin ottamaan yhteyttä jäljitystiimiin. Vasta kolmantenatoista päivänä ensioireista Juntti sai yhteyden jäljittäjään. Siinä vaiheessa hän ja perhe olivat sairastaneet koronan omin päin. VATULOINTI ON vaarallista. Siihen ei juurikaan sorruttu Suomessa viime keväänä, ei päätöksenteossa eikä kenttätyössä. Muutamia kömmähdyksiä sattui vanhusten hoivapalveluissa, mutta niistä ei tullut maantapa. Terveydenja vanhustenhoidon kentällä jaksetaan edelleen työskennellä tehokkaasti. Poliittisten päättäjien ja aluehallintoviranomaisten on nyt ryhdistäydyttävä ja karkotettava vatulointi vallan kamareista, jonne se on hiipinyt talven aikana. KORONAROKOTUKSET OVAT edenneet Suomessa suunnitellusti rokotusjärjestyksen mukaan, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Alkuvuodesta ikääntyneiden ja riskiryhmien koronarokotukset ovat edenneet rinnakkain. Helsinkiläisen Toivo Koiviston, 76, koronarokotusvuoro oli keskiviikkona 3.3. ”Homma sujui varsin mallikkaasti Messukeskuksen tiloissa”, helsinkiläisen Kallion-Vallilan Eläkeläisten jäsen Koivisto kirjoitti Facebook-tilillään. ”Sisällä oli oppaita 10 metrin välein. Pari kertaa kelakorttia vilauttaen ohjattiin istumaan. Rokotuskoppeja oli 25. Viiden minuutin odotus ja ohjattiin rokotuspaikalle. Siellä vierähti aika nopeasti kun sattui niin mukavan oloinen henkilö. Siinä rupatellessa löytyi yhteinen harrastus – valokuvaaminen. Selfien otin tottakai, kun luvan sain” Koivisto kertoo, että itse piikkiä hän tuskin huomasi. ”Lopuksi ohjattiin istumaan turvavälein kymmeneksi minuutiksi. Toinen annospiikki sitten toukokuun loppupuolella samassa paikassa”. Facebookin kommenteissa Koiviston rokotepäivitys keräsi myönteisiä kommentteja. ”Olin piikillä myöskin tänään Myllypurossa, sanonnan mukaan kaikki sujui kuin tanssi. Kiitos henkilökunnalle”, kommentoi Sirkka Kuivala. Hän on Kontulan Eläkeläiset ry:n ja Eläkeläiset ry:n Helsingin Aluejärjestön puheenjohtaja. Mikä ja miten Koronavirusrokote antaa suojaa SARS-CoV2-viruksen aiheuttamaa COVID-19-tautia vastaan. Tauti aiheuttaa äkillisen hengitystieinfektion, jonka voimakkuus voi vaihdella oireettomasta erittäin vakavaan. Kunnat järjestävät rokotukset ja kertovat, mistä ja milloin koronarokotuksen voi saada. Kunnat tiedottavat kuntalaisille, kun koronarokotteita on saatavilla esimerkiksi ikääntyneille, riskiryhmään kuuluville ja myöhemmin myös muille halukkaille. Seuraa siis oman kuntasi viestintää. Tiedottamisen tavat ja se, miten koronarokotukseen voi varata ajan, vaihtelevat kunnittain. Koronarokotteita tarjotaan eri ryhmiin kuuluville rokotusjärjestyksen mukaisesti. Kun tietyn ryhmän rokotukset on aloitettu, ne jatkuvat niin pitkään kuin rokotuksille on tarvetta. Rokotuksen voi siksi saada vielä pitkään sen jälkeen, kun ensimmäinen mahdollisuus rokotuksen ottamiseen on tullut. Oma rokotusvuoro ei siis voi mennä ohi. Koronavirusrokotteet ovat maksuttomia kaikille Suomessa asuville. Lähde:THL Toivo Koivisto sai koronarokotteen ensimmäisen annoksen 3. maaliskuuta Helsingin Messukeskuksessa. ”Selfien otin tottakai, kun luvan sain”. Rokotukset etenevät TO IV O KO IV IS TO Mielipidekirjoitus tuotti tulosta Kaarinassa Varsinaissuomalaisen Kaarinan Eläkeläiset ry:n johtokunta teki maaliskuun alussa mielipidekirjoituksen paikalliseen Kaarina-lehteen rokotusaikojen tiedottamisesta. – Vanhusten on ollut vaikea saada tietää omaa rokotusajankohtaansa, kun tiedot ovat pääosin netissä tai tukkoutuneen puhelintiedon takana. Meille vinkattiin, että kaupungintalon seinällä olisi ilmoitukset. Miten sinnekin rollaattorilla huonojalkainen, lähiössä asuva vanhus pääsee talvikelillä, ihmettelee yhdistyksen puheenjohtaja Raija Raittio. – Mielipidekirjoituksemme kuitenkin tuotti tulosta, sillä sen jälkeen paikallislehdessämme oli kaupungin ilmoitus rokotusajoista, Raittio iloitsee. Eläkeläinen 2/2021 13
JÄRJESTÖ ELÄKELÄISET RY:N tämänvuotinen alueellisten opintoja työpäivien sarja vietiin läpi 28.1.–26.2. Paikallisyhdistysten ja aluejärjestöjen edustajille suunnattuja tilaisuuksia pidettiin yhteensä 15. Tilaisuuksista järjestettiin 4 lähikoulutuksena, 2 kokonaan etäyhteyksillä ja loput näiden yhdistelmänä. Pirkanmaan tilaisuus on vielä edessä. Osallistujia aluetyöpävillä on ollut kaikkiaan noin 200. Jokilaaksojen Aluejärjestön työpäivät järjestettiin Kempeleen työväentalolla. Esityksiä seurattiin videolta. EHYT ry tarjoaa Ensihuoli-koulutusta Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry suuntaa yhden maksuttomista Ensihuoli-koulutuksistaan eläkeläisjärjestöissä toimiville. Kaikille sopiva Ensihuoli-koulutus auttaa tunnistamaan omaa huolta ja ottamaan rohkeammin puheeksi, jos huomaa esimerkiksi läheisellä haitallista päihdeteidenkäyttöä tai pelaamista. Se vahvistaa kansalaistaitoja, vaikka ei huolta juuri sillä hetkellä olisikaan. Kouluttajina toimivat EHYT ry:n asiantuntijat. Verkkokoulutus järjestetään 4.5. klo 13–15. Ilmoittaudu mukaan: ehyt.fi/tapahtumat Linkki koulutukseen ja ohjeet lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse. Itse koulutukseen voi liittyä myös anonyymisti nimimerkillä. Lisätietoja voi kysyä myös puhelimitse, 0400 274833 / Sinikka Korpela tai 0400 274823 / Harri Jukkala. Holli-kirjanpito-ohjelmalle käyttöopas Eläkeläiset ry on tuottanut yhteistyössä Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n kanssa sähköisen Holli-kirjanpito-ohjelman käyttöoppaan. Opasvihkosen kanssa samaan pakettiin kuuluu muistitikku, joka sisältää Holli-ohjelman, käyttöohjeen ja mallitilikartan. Holli-oppaan hinta on 30 €, joka sisältää postituskulut. Tilauksen voi lähettää osoitteeseen jasenet@elakelaiset.fi tai välittää puhelimitse: 020 743 3610. Telan webinaari 15.4. luotaa eläkejärjestelmää ja järjestöjen näkymiä Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ja Työeläkevakuuttajat Tela järjestävät webinaarin eli netissä pidettävän seminaarin torstaina 15.4. klo 10–12.15. Aiheina ovat eläkkeiden rahoituksen kestävyys, suomalaisten luottamus eläkejärjestelmään, Eläkkeeltä töihin -hankkeen esittely sekä ajankohtaiset asiat. Paneelikeskustelussa keskustellaan siitä, miltä vuosi 2021 näyttää eläkeläisjärjestöjen näkökulmasta, käynnissä olevista merkittävistä uudistuksista ja kehittämishankkeista (sote) sekä ajankohtaisista eläkeja yhteiskuntapolitiikan asioista. Tilaisuus pidetään webinaarina ja chatin kautta on mahdollisuus esittää kysymyksiä koko webinaarin ajan. Osallistuminen on maksutonta. Webinaariin ilmoittaudutaan ilmoittautumislinkin kautta: lyyti.in/EETUn_webinaari_2021_1937 Verkosta virtaa myös Eläkeläiset ry:n jäsenille Verkosta virtaa -hanke/Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry tarjoaa tietotekniikan koulutusta ja neuvontaa myös Eläkeläiset ry:n jäsenille. Uusi vertaisopastajien koulutus alkaa 20. huhtikuuta. Lisää aiheesta voi lukea hankkeen verkkosivuilta verkostavirtaa.fi/koulutukset. Tietoja antaa myös EKL:n järjestösuunnittelija juha.viitanen@ekl.fi , puh. 050 408 3376. Aluekierros vietiin menestyksekkäästi läpi etänä ja lähikoulutuksena TU O M A S TA LV IL A 14 Eläkeläinen 2/2021
V uoden 1977 heinäkuun 10. päivän iltana olin tullut kotiin Jyväskylään viikonvaihteen maakuntakierrokselta. Menin ajoissa nukkumaan, koska varhain aamulla piti lähteä Helsinkiin ja opetusministeriöön. Sovimme Sirkan kanssa, että puhelimeen vastaaminenkin osaltani rauhoitettaisiin. Olin ehtinyt nukahtaa, kun puhelin soi. Sirkka vastasi ja tuntematon ääni pyysi minua puhelimeen. Kun Sirkka sanoi, ettei se nyt onnistu, kertoi soittaja olevansa ulkoministeriön päivystyksestä. Puhelimessa soittaja kertoi Aeroflotin kaapatun koneen laskeutuneen Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jonne hallitus kokoontuu vielä illan kuluessa. Lentoasemalle jo ehtinyt liikenneministeri Veikko Saarto soitti ja kertoi Ilmavoimien koneen tuovan minut Helsinki-Vantaalle. Perillä minut ohjattiin lentokentän bunkkeriin, jossa istuimmekin alkaneen yön ja seuraavan vuorokauden, kunnes sitten tiistai-aamuna tilanne laukesi. MIKSI MUISTELEN tätä tapahtumaa? Siksi, että nyt koronakriisistä puhuttaessa ihmetellään, miksi hallituksen ja ministeriöiden ohella puhutaan myös aluehallintovirastojen (avi) ja kuntien toimivaltuuksista. Miksi hallitus ei tee kaikkea? Siksi, että mm. kyseisestä kaappaustilanteen selvittämisestä otettiin opiksi. Muistan oikeusministeri Paavo Nikulan ilmoittaneen hallitukselle, että ministeriö laatii toimintasääntöjä vastaavien tilanteiden varalle. Ne tehtiin ja niissä vastuu tilanteen selvittämisestä osoitettiin poliisiviranomaisille. Niinpä poliisi hoiti vuonna 1990 tapahtuneet kaappaukset rutiininomaisesti ilman poliittisen johdon läsnäoloa. Lääninhallitusten yhtenä tehtävänä oli alueen kriisivalmiudesta huolehtiminen. Sitä varten pidimme Keski-Suomessakin asian kannalta keskeisten viranomaisten kanssa harjoituksia, joissa sotilaallisten kriisien ohella harjoitettiin mm. toimintaa suuronnettomuuksissa. Näistä harjoituksista selkäytimeeni jäi oppi, että onnettomuustilanteen operatiivinen toiminta pitää jättää ammattilaisten vastuulle. Virkamiesjohdonkaan ei sinne pidä lähteä sorkkimaan. Johdon tehtävä on pitää huolta siitä, että asiaan kuuluvat ammattitaitoiset yksiköt komennetaan paikalle hoitamaan tehtäviä, joihin heidät on koulutettu. NYT HALLITUSTA arvostellaan siitä, että se sysää vastuuta ulkorajojen terveystarkastuksista avien ja kuntien terveysviranomaisten kontolle. Juuri niin hallituksen pitääkin tehdä. Operatiivisen toiminnan suorittaminen on aina sitä parempaa, mitä lähempänä tapahtumapaikkaa sitä voidaan johtaa. Tähän asti ongelmana on ollut toimivaltuuksien ahtaus, ne kun on määritelty estämään yksittäisten tartuntatautien levittäjien maahan tulo. Heidät voidaan avin luvalla ohjata kunnan terveysviranomaisten tutkittavaksi ja päätös tehdään yksilöä koskevana. Perustuslakivaliokunnan tuore kanta mahdollistaakin päätöksen tekemisen myös ryhmiä koskevana. Parasta tietenkin olisi, että myös lakia selkeytettäisiin. VOIDAANHAN PÄÄTÖKSENTEKOA toki keskittää äärimmilleen. NKP:n politbyroo päätti jopa Johannes Virolaiselle annettavasta syntymäpäivälahjasta. Mutta kuinkas siinä kävikään? Vastuuta on hyvä jakaa Operatiivinen toiminta pitää jättää ammattilaisten vastuulle. KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. KALEVIN KYNÄSTÄ Eläkeläiset ry:n 21. sääntömääräinen edustajakokous pidetään 21.–22.9.2021 Kylpylähotelli Rauhalahdessa, Kuopiossa. Kokous alkaa tiistaina 21.9.2021 kello 12.00. Edustajakokouksessa on äänivaltainen edustusoikeus paikallisyhdistysten valitsemilla edustajilla. Aluejärjestön edustajalla on puheja esitysoikeus. Paikallisyhdistykset saavat lähettää edustajakokoukseen yhden edustajan kutakin alkavaa 300 jäsentä kohden, kuitenkin enintään kolme edustajaa. Aluejärjestöt saavat kukin yhden edustajan. Kunkin paikallisyhdistyksen edustajamäärä määräytyy 31.12.2020 Eläkeläiset ry:ssä olevaan jäsenrekisteriin merkittyjen jäsenmaksujen perusteella. Valittujen edustajien valtakirjat osoitetietoineen pyydetään toimittamaan Eläkeläiset ry:n toimistoon viimeistään 21.7.2021 mennessä. Kokouksessa käsitellään järjestön sääntöjen 8. pykälän määräämät asiat sekä hallituksen esitys järjestön strategiaksi. Esityksiä edustajakokoukselle voivat tehdä kaikki jäsenyhdistykset sekä valtuusto ja hallitus. Edustajakokoukselle tarkoitetut aloitteet tulee toimittaa kirjallisesti vähintään kahta kuukautta ennen kokousta hallitukselle. Aloitteiden tulee olla toimistolla viimeistään 21.7.2021 mennessä. Esitykset hallituksen puheenjohtajasta, joka on myös Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, ja varapuheenjohtajasta, valtuuston puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta, valtuuston varsinaisista jäsenistä ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistään sekä hallituksen jäsenistä ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistään pyydetään toimittamaan kirjallisesti järjestön toimistoon viimeistään 21.7.2021 mennessä. Kokousedustajien majoitus järjestetään kokouspaikka, samoin päiväruokailut ja kahvit. Kustannuksista vastaavat edustajien yhdistykset. Valtakirjojen tarkastus aloitetaan kokouspaikalla ensimmäisenä kokouspäivänä 21.9.2021 kello 9.00 alkaen. Eläkeläiset ry Martti Korhonen Jan Koskimies puheenjohtaja toiminnanjohtaja UUSI KUTSU Eläkeläiset ry:n 21. edustajakokoukseen Eläkeläinen 2/2021 15
Aja turvallisesti sähköllä, hauskaa ja turvallista liikkumista iästä riippumatta 1560 EMB 1200 Solar Kotimainen interaktiivinen tukipohjallinen Tutustu ja tilaa www.ortomalli.com Liikuntamateriaali Eläkeläiset ry on tuottanut Liikumme luonnossa -luontoliikuntahankkeessa liikuntavihon sekä jumppaohjeita sisältävän korttipakan. Niitä voi käyttää liikunnan virikemateriaalina sekä yksin että yhdessä liikuttaessa. Aineisto on toimitettu yhdistyksillemme. Lisää liikuntavihkoja voi tilata: elakelaiset@elakelaiset.fi, puh. 020 743 3610. Liikuntavihko sisältää tietoja liikuntasuosituksesta sekä ulkoliikunnan terveysvaikutuksista. Vihossa on ruudukko, johon henkilöjäsenet voivat merkitä päivittäiset liikuntaja ulkoilutapahtumansa 42 viikon ajalta. Merkintöjä voi tehdä kaikenlaisesMuun muassa Pateniemen Eläkeläiset ry:ssä on innostuttu ulkoliikuntaan. Maaliskuun hankien keskellä oululaisyhdistys kävi ottamassa tuntumaa myös ulkoliikuntalaitteisiin. S EI JA LA H TI Kuulumisia hankkeesta LIIKUMME LUONNOSSA JÄRJESTÖ Vaikka yhdistysten kokoontuminen on korona-aikana hankalaa, kukaan ei kiellä ihmisiä ulkoilemasta. Toistaiseksi pienissä porukoissakin ulkoileminen on enimmäkseen suositusten mukaista. Parempia aikoja odotellessamme pysykäämme liikkeellä ulkoilusta nauttien. TIINA RAJALA 16 Eläkeläinen 2/2021
Nivelten hyvinvointiin GLUTEN FREE LACTOSE FREE Saatavilla hyvin varustelluista apteekeista ja luontaistuotekaupoista. Sisältää puhtaina aineina ja tarkkoina pitoisuuksina glukosamiinia, kondroitiinisulfaattia, orgaanisen rikin lähteenä toimivaa MSM:ää ja C-vitamiinia. Näistä rakennusaineista rustosolut voivat muodostaa uusia rustoproteiineja sekä nivelnestettä. Neljän tehoaineen yhdistelmä tukee nivelten hyvinvointia ja auttaa ylläpitämään toimintakykyä läpi elämän. www.arthrobalans.fi MAAHANTUONTI, MYYNTI JA VUOKRAUS: KUUSILUOTO OY | KEHITTÄJÄNKATU 16 | 04440 JÄRVENPÄÄ | APUAJONEUVO.FI S H O P R I D E R ® LIIKKUMISEN APUVÄLINEET huollot akut varaosat toimitukset info@apuajoneuvo.fi 040 1244282 ta/liikumme-luonnossa. Sivuilla kerrotaan myös yhteistyökumppaniemme Suomen Työväen Urheiluliiton TUL ry:n, Suomen Ladun ja Suomen Psykomotoriikkayhdistyksen järjestämästä toiminnasta. Sivuillamme on lisäksi linkki, jonka kautta jäsenemme voivat kertoa omista ulkoliikuntavinkeistään. Yhteistyökumppaniemme järjestämää toimintaa Esimerkkejä yhteistyökumppaniemme järjestämästä toiminnasta, jota jäsenistömme voi hyödyntää: kotisivuillamme käytettävissänne on Psykomotoriikkayhdistyksen tuottama ”Talvisia aistihavaintoja”-videoaineisto. TUL järjestää aikuisliikuntakampanjan Liikkeelle: liikkeelle portaissa, huhtikuussa ja liikkeelle pyörällä, toukokuussa. Kampanjasta saa lisää tietoa osoitteesta tul.fi/aikuisliikunta/liikkeelle-kampanja. TUL:n Uudenmaan piiri: veteraanien retki Kuusijärvelle 28.4. TUL:n Varsinais-Suomen piiri järjestää Kuhankuonon patikkaretken 20.5. Suomen Latu jäsenjärjestöineen järjestää kävelykampanjan 10.–16.5. Suunnittelutapaamisia syyskaudella Syyskaudella, kun kokoontumisrajoitukset on toivottavasti kumottu, pääsemme järjestämään kasvokkaisia tapaamisia ja koulutuksia eri alueilla. Suunnittelemme yhdessä luontoliikuntaa jäsentemme tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. ta ulkoiluliikunnasta kävelystä lumitöihin tai uimiseen. Lyhyestäkin liikuntarupeamasta on hyötyä terveydelle ja hyvinvoinnille. Yhdistyksiä varten vihossa on oma ruudukkonsa. Kun yhdistykset ja niiden liikuntaryhmät pääsevät taas vapaasti kokoontumaan, ruudukkoon on tarkoitus merkitä mitä yhdessä on tehty, montako osallistujaa oli mukana ja tapahtuman päivämäärä. Syksyllä kotisivuillemme elakelaiset.fi/toiminta/liikumme-luonnossa tulee lomake, jolla yhdistykset voivat ilmoittaa kokoontumistilastonsa ja uudet ulkoliikuntaryhmänsä. Ilmoittaneiden yhdistysten kesken arvotaan pieniä palkintoja. Jumppakortteja on pakassa 24 kappaletta. Korteissa kuvatut liikkeet sopivat sekä ulkoettä sisäliikuntaan. Liikkeiden teemat noudattavat vuodenaikojen vaihtelua. Kotisivut Kerromme hankkeen kuulumisia kotisivuillamme: elakelaiset.fi/toiminLIIKUNTAVIHKO 2021 LYHYESTI Eläkeläinenlehti ilmestyy jo toukokuussa Eläkeläinen-lehden seuraava numero 3 ilmestyy aikaisemmasta ilmestymisaikataulusta poiketen jo 21.5. Tähän numeroon tarkoitetut jutut, kuvat, kokousilmoitukset ja syntymäpäiviäja poisnukkuneita-tiedot pyydämme toimittamaan osoitteeseen elakelainen-lehti@elakelaiset. fi viimeistään maanantaina 3.5. Lisätietoja lehdestä ja sen aikatauluista antaa tiedottaja Tuomas Talvila, puh. 050 570 9716. Syystärräykset 2021 peruuntuvat Koronaepidemian takia iso osa yhdistyksistämme ei pysty kokoontumaan kuluvan kevään aikana, tai yhdistysten toiminta on hyvin rajoitettua. Tästä johtuen Eläkeläiset ry:llä ei ole myöskään edellytyksiä järjestää Syystärräyksiä, joista uutisoimme lyhyesti Eläkeläinen-lehden viime numerossa. Pohdimme mahdollisuuksia tarjota jotain korvaavaa jäsenistöä aktivoivaa toimintaa syksyn toimintakauden käynnistämiseksi. Veteraanipäivät ja kulttuurikatselmus tulossa Yhteistyökumppanimme Työväen Urheiluliiton järjestämät Veteraanipäivät pidetään Kuopiossa 8.–9.6. Ilmoittautuminen tapahtumaan on 14.5. mennessä. Yhteistyötapahtumamme Veteraanien kulttuurikatselmus pidetään Kotkassa 20.–21.11.2021. Tapahtumaohjelma julkaistaan myöhemmin. Lisää tietoja saa TUL:n verkkosivuilta tul.fi/tapahtumat/ aikuisliikunta/veteraanit.
Lähes puolet järjestöjen tekemään kyselyyn vastanneista haluaa rokotteen, mutta moni vielä empii. TUOMAS TALVILA K oronarokotukset jakavat mielipiteitä ikääntyvien vieraskielisten joukossa. Lähes puolet järjestöjen tekemään kyselyyn vastanneista haluaa rokotteen, mutta moni vielä empii. Kuuden järjestön yhteistyössä tekemä kysely kartoitti vieraskielisten ikääntyvien ajatuksia koronarokotuksista. Kyselyyn vastanneista yli 50-vuotiaista vieraskielisistä liki puolet (47 %) aikoi ottaa rokotuksen. Noin neljäosa (24 %) vastaajista suhtautui rokotuksen ottamiseen kielteisesti ja liki kolmannes (29 %) ei vielä osannut sanoa, aikooko ottaa rokotteen vai ei. Moni kaipaa päätöksen tueksi vielä tietoa rokotteen turvallisuudesta ja hyödyistä. Kyselyyn vastaajista yli puolet kokee, että ei ole saanut riittävästi tietoa siitä, miten oma kotikunta järjestää koronarokotukset. Omalla kielellä asiointi koetaan tarpeelliseksi rokotuksiin liittyvissä asioissa. Ikääntyvien vieraskielisten parissa toimivat omankieliset ryhmänohjaajat keräsivät tietoa järjestöjen toiminnan piirissä olevilta yli 50-vuotiailta puhelinhaastatteluin. Lisäksi käytössä oli sähköinen kyselylomake. Tiedot kerättiin 4.2.–5.3. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 121 henkilöä. KORONAROKOTUKSESTA kieltäytyviä (29 vastaajaa) epäilytti eniten rokotteen turvallisuus. Hieman yli neljäsosa kieltäytyvistä ajatteli, ettei rokotus auta. Viidellä vastaajalla rokotuksesta kieltäytymisen syy oli jo sairastettu korona. Koronarokotteen ottamista empiviä vastaajia oli 35. Ylivoimaisesti suurin syy empimiselle oli rokotteesta saadun tiedon riittämättömyys. 86 % näistä vastaajista ajatteli, etteivät he olleet saaneet vielä riittävästi tietoa rokotteen turvallisuudesta tai hyödyistä. Viidesosa empivistä oli vielä epätietoisia rokotusjärjestelyistä. IKÄÄNTYVIEN tietolähteet koronarokotuksista vaihtelevat. Vastausten perusteella eniten tietoa koronarokotuksista saatiin suomalaisilta tvtai radiokanavilta tai sanomalehdistä, perheenjäseniltä, ystäviltä Koronarokotuksia annetaan rokotusvuorojen ja ajanvarauksen mukaisesti mm. Helsingin messukeskuksessa. Koronarokotukset jakavat mielipiteitä ikääntyvien vieraskielisten joukossa tai tuttavilta Suomessa tai etsimällä itsenäisesti suomalaisilta verkkosivuilta. Huomioitavaa on, että kyselyyn vastanneet kokivat, että he saavat enemmän apua tarvittaessa järjestöiltä kuin viranomaisilta. ”Keskusteluissa vieraskielisten asiakkaiden kanssa saa kuvan, että uutiset tai huhut rokotteiden haittavaikutuksista tavoittavat myös vieraskielisen väestön tehokkaasti, eikä heillä välttämättä ole kosketusta asiasta suomenkielisten piirissä käytyyn keskusteluun. Siksi olisikin tärkeää saada luotettavista viranomaislähteistä riittävästi näitä pelkoja suhteuttavaa tietoa – mielellään ainakin suurimmille kieliryhmille sekä selkosuomeksi”, kyselyn loppupohdinnassa todetaan. Kyselyn toteuttaneet järjestöt ovatkin ehdottaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:lle, että he ylläpitäisivät sivuillaan ajantasaista, selkokielistä koronatilannetta, koronarokotuksia ja -rokotteita käsittelevää diaesitystä, joita erikielisten etäryhmien ohjaajien olisi mahdollista käydä läpi ryhmäläisten kanssa. Näin vieraskielinen väestö saisi tarvitsemaansa ajantasaista ja omankielistä tietoa niiltä henkilöiltä, joihin he jo ennestään luottavat ja joiden puoleen usein kääntyvät kysymyksineen. TYÖRYHMÄN muodostivat ikääntyvien vieraskielisten parissa toimivat kuusi järjestöä: Eläkeläiset ry:n monikulttuurinen toiminta, Käpyrinne ry:n JADE-toimintakeskus, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n LÄHES KAIKKI haastattelijoina toimineet ohjaajat panivat merkille ikääntyvillä vieraskielisillä olevan tiedon vähyyden rokotusprosessista ylipäätään. Epävarmuutta koettiin muun muassa siitä, missä, milloin ja miten ikääntyvät voivat rokotuksen saada, miten tieto omasta rokotusvuorosta ilmoitetaan ja miten jokainen voi ilmoittautua rokotukseen. Useimmat ikääntyvistä eivät ymmärrä suomea tai englantia vaan tarvitsevat tietoa omalla äidinkielellään. Ohjaajien mielestä tietoa ei ole ylipäätään ollut riittävästi tai saavutettavasti saatavilla. Yleisin kysymys, jota ohjaajille esitettiin, koski rokotusten sivuvaikutuksia. Moni ohjaaja pani merkille, että haastateltavilla oli pelon, ahdistuksen, yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteita. Monet ikääntyvät ihmiset ovat yksin ja tarvitsevat apua rokotusprosessissa. Jotkut vastaajat totesivat, että elämän muut tärkeät näkökohdat ovat jääneet koronan jalkoihin, jolloin ongelmat ovat kasaantuneet. Esimerkiksi sosiaalija terveyspalveluiden saaminen kestää nykyään aiempaa kauemmin. Lääkäriin on vaikeaa sopia tapaamisia ja kirurgisia toimenpiteitä lykätään. Terveystilanne aiheuttaa koronaan sairastumisen pelon lisäksi huolta yleisestä hyvinvoinnista ja pärjäämisestä. › Koronarokotukset jakavat mielipiteitä ikääntyvien vieraskielisten joukossa -kysely on luettavissa Eläkeläiset ry:n kotisivulla osoitteessa elakelaiset.fi/toiminta/monikulttuurinen-toiminta/materiaali Tiedon tarve on suuri Omaisneuvo-toiminta, Suomen monikulttuurinen muistikeskus ry, Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry:n Kotona täälläkin -hanke ja Monikko ry. Työryhmän yhteisenä tavoitteena on edistää vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisten ikääntyvien asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, lisätä viranomaisten tietoisuutta kulttuurija kielivähemmistöistä sekä edistää ikääntyvien hyvinvointia ja osallisuutta vanhuspalveluissa. Omalla kielellä asiointi koetaan tarpeelliseksi rokotuksiin liittyvissä asioissa.” TO IV O KO IV IS TO 18 Eläkeläinen 2/2021
Hae Jalanjälkeni-tukea yhdistykselle Mikä on sinun jalanjälkesi, joka vie kohti luontoa, eläimiä ja ihmisiä kunnioittavaa maailmaa? Kuinka maailma makaa pandemian jälkeen? Tilaa Tilaa yhdistyksellesi ilmaiset materiaalipaketit ja kirjailkaa ajatuksenne tulevasta talteen. Kirjailkaa kotisohvalla tai porukalla. Kuvatkaa tekemänne työt ja toimittakaa ne meille! Maksamme yhdistyksellenne opintokerhotukea 150 euroa, kun toimitatte vähintään 5 kuvaa ”jalanjäljistänne”. Kysy lisää ja tilaa maksuttomat materiaalipaketit Tiina Flygare tiina. tiina.?ygare@ksl.? p. 050 5900 709 www.ksl.? Koronatilanteen vuoksi järjestämme lähiopetusta vasta syyskaudella. Syyskauden kurssikalenteri julkaistaan myöhemmin keväällä. Kevätkaudella järjestämme muutaman lyhyen verkkokurssin. EETU ry:n kuulumisia ja muita ajankohtaisasioita eläkeläistoimijoille 20.4. klo 10–12 › Jan Koskimies kertoo ajankohtaisasioita Eläkeläisliittojen Etujärjestön EETU ry:n puheenjohtajakaudelta › Kurssi on osallistujille maksuton. Ilmoittautuminen 16.4. mennessä. Kurssi uusille johtokunnan jäsenille 21.4. klo 10–12 ja 13-15 sekä 22.4. klo 10–12 ja 13–15 › Perustietoja järjestöstä; yhdistyksen johtokunnan tehtävät; jäsenasiat; yhdistyksen vuosikello › Vetäjinä Anna Autio ja Tiina Rajala. Kurssi on osallistujille maksuton. Ilmoittautuminen 16.4. mennessä. Yhdistysviestintä 28.–29.4. klo 10–12 › Tiedottamisen perusasioita; sähköinen ja verkkoviestintä. › Vetäjänä Tuomas Talvila. Kurssi on osallistujille maksuton. Ilmoittautuminen 23.4. mennessä. Kirjoittajan verryttelypäivä verkossa 3.5. klo 9.30–15 › Niina Hakalahti vetää tiiviin verkkokurssin kirjoittajien virkistykseksi. › Kurssin hinta: 40 €. Kurssille mahtuu enintään 12 osallistujaa. Ilmoittautuminen 26.4. mennessä. Pilvipalvelu ja etäyhteys yhdistystoiminnan tukena 5.–6.5. klo 10–12 › Miten pidämme toisiimme yhteyttä toisiimme, kun emme pääse tapaamaan? Miten kirjoitamme yhteisiä asiakirjoja ilman kokousta? › Maarit Fred opastaa etäyhteysohjelmien ja pilvipalveluiden käytössä. Kurssi on osallistujille maksuton. Kurssille mahtuu enintään 14 osallistujaa. Ilmoittautuminen 29.4. mennessä. Yhdistystalous uusille taloudenhoitajille 19.–20.5. klo 10–12 › Taloudenhoitajan tehtävät ja yhdistyksen vuosikello; toiminnantarkastus › Vetäjänä Heli Grönroos. Kurssi on osallistujille maksuton. Ilmoittautuminen 12.5. mennessä. Kevätkauden verkkokursseja Ilmoittautuminen kaikille kursseille: jukka.mustakallio@elakelaiset.fi Lisätietoja: Tiina Rajala, puh. 040 5824319, sähköposti: tiina.rajala@elakelaiset.fi Kursseilla käytetään Jitsi Meet -etäyhteysohjelmaa. Ilmoittautumisen yhteydessä lähetämme osallistumisohjeet ja -linkin. Eläkeläinen 2/2021 19
kotlantilaisen James Finlaysonin vuonna 1820 Tampereelle perustama tehdas sai vaatimattoman alun. Kehruutehtaasta ei tullutkaan suurta ja menestyvää. Vielä ei koittanut maailmalla puuvillateollisuuden kukoistuksen aika. Teollinen vallankumous Tampereella alkoi todella 1836. Silloin kolme pietarilaista liikemiestä osti Finlaysonin tehtaan ja uuden tehdasrakennuksen, mahtavan Kuusvooninkisen, rakennustyöt käynnistyivät. – Rakentaminen ja muutostyöt olivat jatkuvia, mainitsee museokeskus vapriikin Finlayson-näyttelyn vastaava, tutkija Mari Lind. Puuvillaa rahdattiin Tampereelle tehtaan alkuvuosikymmenet Yhdysvaltain etelävaltioiden orjaplantaaseilta ja tuotanto suunnattiin Pietarin markkinoille. – Finlaysonilla harjoitettiin alun alkaen globaalia kaupankäyntiä. Suomalaista oli sentään työväki. SIIVITTI KEHRUU TEHTAAN KIITOON Finlaysonin puuvilla tehtaan 200-vuotinen taival on merkittävä osa tamperelaisen ja suomalaisen teollisuuden historiaa. Finlayson kasvoi ajan myötä Pohjoismaiden suurimmaksi tehtaaksi ja arvostetuksi brändiksi. Museo keskus Vapriikissa Finlayson on saanut arvoisensa näyttelyn TEKSTI KARI KUMPULAMPI TEOLLINEN VALLANKUMOUS TYÖNTEKIJÖITÄ TEHTAASSA oli paljon, enimmillään heitä oli 1900-luvun taitteessa, yli 3?100. He olivat useimmiten nuoria naisia, pumpulinlikkoja. He tekivät puuvillapölyn keskellä raskasta, 12-tuntista työpäivää, ja saivat huomattavasti miehiä pienempää palkkaa. Kahdeksan tunnin työaika säädettiin 1917. Kutomossa oli kaiken aikaa kova melu ja moni kutoja kuuroutui. Kuulosuojaimet tulivat meluisilla työmailla lakisääteisiksi vasta 1970-luvulla. – Rankka työ näkyi. Väsyneiltä monet naiset näyttävät vanhoissa kuvissa. Tehdastyö toi kuitenkin vakautta, eikä naisten tarvinnut työskennellä piikoina ruokapalkalla. Aluksi Finlaysonilla käytettiin myös lapsityövoimaa. Nuorimmat tehtaalaiset olivat kymmenvuotiaita, yleensä 12–14-vuotiaita. Lapsityövoiman osuus Finlaysonilla oli suurimmillaan 1860-luvulla. – Lapsityövoima oli kaksipiippuinen juttu. Maalla lapset olisivat joutuneet joka tapauksessa kotona töihin. Finlaysonilla he saivat käyttöönsä rahaa, pääsivät kouluun ja oppivat pitämään puolensa, Mari Lind kertoo. FINLAYSONIN AINUTLAATUISUUTTA kuvastaa, että tehtaalla oli Tampereella oma sairaala, kirkko, palokunta, poliisi, pyhäkoulu, orpokoti ja jopa oma raha. Krimin sodan aikana 1853–1856 tehtaan raha kävi koko kaupungissa. Kilpailu työvoimasta oli kova ja niinpä työntekijöille rakennettiin tehtaan lähelle vuokra-asuntoja. Kuusvooninkisen moderni tehdas johdatti Finlaysonin menestyksen tielle 1830luvun lopulla. VA P R IIK K I Finlaysonin kuosiin kudottu pöytäliina 1920-luvulta. Finlayson-näyttelyn vastaava, tutkija Mari Lind. 20 Eläkeläinen 2/2021