Syystärräykset tulevat taas 4 | Kostamus oli ennennäkemätön hanke 6 | Arkkipiispa Tapio Luoma 18 Tule mukaan Eläkeläiset ry:n toimintaan! 21 1/2020 | 13. helmikuuta 2020 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Leena Railimo-Saareksen ensimmäinen työtehtävä Punaisen Ristin matkassa alkoi 40 vuotta sitten Kambodzhan ja Thaimaan rajalla sijaitsevalta pakolaisleiriltä. 34 Maailmalla auttamassa
2000-luvun alussa hallitusohjelmista poistui pohjoismaisen hyvinvointivaltion idea ja ilmapiiriä alettiin muokata puheilla yksilön vastuusta. Yhdessä tekemisen henki haipui. Seurauksena on ollut lisääntynyt voitontavoittelu ja keinottelu terveydenhoidossa ja vanhustenhoivassa, hyötyjinä lähinnä pääomapiirit. Hyvinvointivaltion vaalijoiden on syytä olla hereillä. Emme halua tyhjille lupauksille rakennettua pyramidiyhteiskuntaa, jossa pienituloiset maksavat kalleimman hinnan. SANNA MARININ (sdp) joulukuun 10. päivänä aloittanut hallitus otti omakseen edeltäjänsä Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelman. Eläkeläisten kannalta oleellista on hallitusohjelman eteenpäin katsova ajattelu; ikääntymistä ei nähdä ainoastaan kustannuksena, ja leikkausten sijaan hyvinvointivaltiota vahvistetaan – sosiaaliturvalla, palveluilla ja tulevaisuuteen suuntaavilla investoinneilla. Tiedotusvälineissä hallituksen eräs eniten huomiota saaneista tavoitteista on ollut lupaus pienimpien eläkkeiden korotuksesta, niin sanottu ”vappusatanen”. Vaikka korotuslupaus koskee usean vuoden ajanjaksoa, näkivät monet lupauksen petettynä jo ennen kuin ensimmäistäkään korotusta oli toteutettu. Vuoden 2020 alusta voimaan tullut 34 euron korotus täyteen kansaneläkkeeseen – ensimmäinen yli kymmeneen vuoteen – osoittaa, että pyrkimys parannuksiin on aito. Takuueläke nousi samalla 50 eurolla kuukaudessa. Näin yli 600 000 eläkeläistä saa vähintään pienen korotuksen. Tämä on merkittävä suunnanmuutos verrattuna edellisen, Juha Sipilän (kesk) hallituksen politiikkaan, jossa eläkkeitä heikennettiin indeksijäädytyksillä ja -leikkauksilla. KANSANELÄKKEEN SUHTEELLINEN merkitys Suomessa on pienentynyt, kun yhä useampi eläkeläinen on päässyt työeläkejärjestelmän piiriin. Kansaneläkkeen merkitys voi kuitenkin tulevaisuudessa kasvaa työelämän muutoksen myötä. Monilla pätkäja silpputöiden varassa työuransa tehneillä, maahanmuuttajilla, pienyrittäjillä ja itsensä työllistäjillä työeläkekertymä jää pieneksi, ja he tulevat eläkevuosinaan tarvitsemaan kansaneläkettä toimeentulonsa täydennykseksi. Korotuksista huolimatta Suomen vähimmäiseläketurva on matala, ja etenkin yksinasuvilla, vuokra-asujilla ja paljon sairastavilla rahat jokapäiväiseen elämiseen ovat tiukassa. Myös sukupuolten eläke-erot ovat suuret: naisen eläke-euro on vain 68 senttiä. Eläkeläisten toimeentulon ongelmat vaativatkin edelleen määrätietoisia toimenpiteitä. Eläkeläiset ry tulee yhdessä muiden eläkeläisliittojen kanssa tarkkaan seuraamaan, että hallitus ottaa ”vappusatasen” matkallaan loputkin askeleet, aina maaliin saakka. JAN KOSKIMIES PÄÄTOIMITTAJA PYRAMIDIHUIJAUKSET rakentuvat tyhjille lupauksille, jotka romahtavat ennen pitkää. Maksajina ovat usein ihmettä odottaneet pienituloiset ihmiset. Suomalaisen yhteiskunnan kaksi todellista ihmettä ovat demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen. Sisällissodan 1918 jälkeen rakennettu demokratia oli suuri saavutus, suurempi kuin ehkä moni tulee ajatelleeksi. Vastaavana saavutuksena voidaan pitää toisen maailmansodan jälkeen rakennettua, yhteiskunnalliseen vastuuseen nojaavaa pohjoismaista hyvinvointivaltiotamme. Vappusatasen ensimmäiset metrit Hyvinvointivaltio vai pyramidiyhteiskunta? 1/2020 Kannen kuva Sara Pihlaja/World Vision Syystärräykset tulevat taas 4 | Kostamus oli ennennäkemätön hanke 6 | Arkkipiispa Tapio Luoma 18 Tule mukaan Eläkeläiset ry:n toimintaan! 21 1/2020 | 13. helmikuuta 2020 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | www.elakelaiset.fi Leena Railimo-Saareksen ensimmäinen työtehtävä Punaisen Ristin matkassa alkoi 40 vuotta sitten Kambodzhan ja Thaimaan rajalla sijaitsevalta pakolaisleiriltä. 34 Maailmalla auttamassa Valmistautuminen on viisautta Testamentti, hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus ovat tärkeitä papereita. 10 Yhdistysverstaat pyörivät Nyt on hyvä hetki varata ideointikoulutus. 12 Digineuvojille on kysyntää Vapaaehtoisia opastajia tarvitaan. 14 50-luvun Suomi näyttäytyy värikuvissa Claire Aho tallensi ajan henkeä. 26 Kotoisia herkkuja Kaalit ja sipulit kunniaan. 32 Vakiot Kalevin kynästä 13 Kurssikalenteri 15 Limpan 17 Tuula-Liina Varis 25 Runopysäkki 28 Krypto 43 SENNI JA SAFIRA POIMINTA Korotuksista huolimatta Suomen vähimmäiseläke turva on matala.” PUHEENJOHTAJALTA MARTTI KORHONEN PÄÄKIRJOITUS ”Kuuma aalto yllättää aina.” Aili Pollari Kirjeitä mummolasta -blogissa. Lue blogejamme: elakelaiset.fi/blogit 2 Eläkeläinen 1/2020
TUOMAS TALVILA, TEKSTI JA KUVA E läkkeelle jäätyäni olen nauttinut siitä, että aamuisin ei ole kiire mihinkään. Syön aamiaista ja luen lehteä kaikessa rauhassa, Eija Leipäjoki kertoo. Psykologina Helsingin kaupungin psykiatrian poliklinikalla työskennellyt Leipäjoki jäi eläkkeelle viime kesänä. Sitä ennen hän ehti olla vuoden 2016 syksystä osa-aikaeläkkeellä, jolle jääminen hänelle tuolloin oli ikänsä puolesta mahdollista. Vaikka eläkkeelle olikin osa-aikaisuuden myötä pehmeämpi lasku, se oli silti yllättävän iso muutos – hyvässä ja huonossa, Leipäjoki sanoo. – Luopuminen on aina vaikeaa. Työroolinsa jättäessään ihminen huomaa, mitä kaikkea työ ja siihen liittyvät ihmiset ovatkaan antaneet, ja miten se on jäsentänyt aikaa, kun on ollut erikseen työpäivät, viikonloput ja lomat. – Tykkäsin työstäni, vaikka se toki välillä raskastakin oli. Sain urallani tehdä mielekästä työtä hyvässä porukassa. Siitä jäi hyvä mieli. Eija Leipäjoen mies on edelleen työelämässä. Syksyn tultua Eija alkoi miettiä, mitä eläkeläisenä voisi tehdä ja harrastaa. Toiminnan eläkeläisyhdistyksessä hän löysi puskaradion kautta. – Serkkuni oli jo mukana eläkeläistoiminnassa ja kehui sitä kovasti. Hän kannusti minua, että kannattaa käydä tutustumassa ja katsomassa. Googlaamalla Leipäjoki löysi kotikaupunginosassaan toimivan Vartiokylän Eläkeläiset ry:n. Tuore eläkeläinen nauttii kiireettömistä aamuista ”Eläkeläisyhdistyksestä olen löytänyt ihania ihmisiä ja mielenkiintoista toimintaa”, sanoo Eija Leipäjoki. AJASSA Eija Leipäjoki lähti mukaan eläkeläistoimintaan serkkunsa suosituksesta. – Minut otettiin valtavan positiivisesti vastaan. Sain urallani tehdä mielekästä työtä hyvässä porukassa.” – Menin eräänä päivänä tutustumaan ja se oli hyvä kokemus. Ihmiset olivat tosi ihania, olin suorastaan hämmentynyt siitä, miten positiivisesti minut otettiin vastaan. Jotkut kävivät halaamassakin, että tervetuloa, Eija Leipäjoki ihastelee. – Ja nyt olen eläkeläisyhdistykseni toiminnassa tällaisessa sisäänajovaiheessa, hän nauraa. Uuden toimintavuoden nyt alettua kulttuuritarjonnasta kiinnostunut Leipäjoki on viritellyt yhdistyksessä yhteisiä museovierailuja ja teatterikäyntejä. – Kiinnostuneita löytyikin heti. Porukalla käyminenhän on antoisaa sikälikin, että voidaan keskustella siitä mitä on nähty ja koettu. Monissa museoissa on ilmaispäiviäkin, jolloin vierailu ei ole kenelläkään rahasta kiinni. Vartiokylän Eläkeläisten toiminta on muutenkin miellyttänyt Eija Leipäjokea. – On esimerkiksi kiva, kun kokoontumisen aluksi on jumppaa, siinä saa aivotoiminnankin virkistettyä. Ja sitten on tanssia, laulua, kuoroa. Joku osaa lausua ihanasti, minusta on niin hauskaa, että ihmiset osaavat olla luovia! Itse olen vain tällainen puhetyöläinen, hän nauraa. KUKA? Eija Leipäjoki › SYNTYNYT Tampereella 1954, muutti opiskelujen jälkeen Helsinkiin. › ASUU miehensä kanssa Helsingin Puotilassa. › TYÖURA psykologina Helsingin kaupungin palveluksessa. › JÄI eläkkeelle heinäkuun alussa 2019 › VARTIOKYLÄN Eläkeläiset ry:n jäsen Eläkeläinen 1/2020 3
AJASSA Jaksot ja osallistujat (suluissa paikkakiintiö) › 31.8.–2.9. Lapin aluejärjestö (50), Pirkanmaan aluejärjestö (50), Helsingin aluejärjestö (50), Etelä-Hämeen aluejärjestö (30) › 2.–4.9. Savon aluejärjestö (40), Satakunnan aluejärjestö (40), Pohjanmaan aluejärjestö (40), Uudenmaan aluejärjestö (40), Pohjois-Karjalan aluejärjestö (30) › 4.–6.9. Jokilaaksojen aluejärjestö (50), Kainuun aluejärjestö (40), Keski-Suomen aluejärjestö (40), Varsinais-Suomen aluejärjestö (40), Kaakkois-Suomen aluejärjestö (30) Hinta › 119,50 € /henkilö, sisältää: majoitus 2?hh?–3?hh tai mökissä, aamiainen × 2, päivällinen × 2, iltapäiväkahvi × 2 (tulokahvi, iltapäiväkahvi toisena tapahtumapäivänä), kylpylän käyttö (ohjattua vesijumppaa määrätunnein), kuntosalin käyttö (ohjattua käyttöä määrätunnein), tärräysten tapahtumat ja muu ohjelma › Leirintäaluemaksu 14,00 €/vrk/paikka + henkilömaksu (aikuinen) 6,00 €/hlö/ vrk + sähkö joko mittarilla toteuman mukaan (hinta 0,40 €/kWh) tai kiinteä 6,00 €/vrk + 69 €?/?henkilö, sisältää ohjelman ja ruokailut › Päiväkävijämaksu 69 €?/?henkilö, sisältää ohjelman ja ruokailut Varaukset (ennen varaamista paikallisyhdistys selvittää oman paikkakiintiönsä) › Lomahotelli Kuntorannan myyntipalvelu puh. 017 560? 1403. Varauksia otetaan vastaan 17.2.–15.5.2020 välisenä aikana. Maksuaikataulu Kuntorannasta Poimintoja ohjelmasta › Iltamat, yhteislaulua ja tanssia › Kulttuurija retkeilypäivien 14.– 16.6.2021 tapahtumapaikkakunnan paljastus › Kilpailuja: › Puhujakilpailu, teema Ikäystävälliseen Suomeen -ohjelma, aikaa 5 min/puhe. Enintään 3 kilpailijaa/aluejärjestö › Lausuntakilpailu, teema rakkaus, 1 runo/lausuja. Enintään 3 kilpailijaa/ aluejärjestö. › Karaoke-kilpailu › Ryhmätietovisailu › Essu-kilpailu: kilpailija valmistaa essun sekä miehelle että naiselle. Enintään 3 kilpailijaa/aluejärjestö › Käsityönäyttely. Kullekin aluejärjestöllä tarjolla oma näyttelypöytä käsitöiden esillepanoa varten › Keskustelu ja kyselytunti Ikäystävälliseen Suomeen -ohjelmasta ja Eläkeläiset ry:n strategiasta › Ohjattua ulkoilua, vesiliikuntaa ja tutustumista kuntosaliin Tärräysten organisointi Aluejärjestö › kullekin aluejärjestölle on varattu 30-50 paikkaa, ks. edellä aluejärjestökohtaiset paikkakiintiöt › aluetoimikunta pitää yhdessä huolen siitä, että aluejärjestön kiintiö saadaan täyteen eli sopii paikkajaosta ja tiedottaa siitä paikallisyhdistyksille › aluetoimikunta sopii kenelle paikallisyhdistykset ilmoittavat osallistujistaan › aluejärjestö valmistelee kuljetuksen Kuntorantaan ja kokoaa maksut kuljetuksesta Paikallisyhdistys › yhdistys tiedottaa Syystärräyksistä jäsenilleen ja kokoaa kiintiönsä mukaisen ryhmän › yhdistys tiedottaa lähtijöistään aluejärjestölle (= aluejärjestön puheenjohtajalle/sihteerille/ matkavastaavalle) › yhdistys varaa paikat Kuntorannasta ja kokoaa osallistujien maksut Jokaisen aluejärjestön toivotaan tuovan tärräysten iltamiin noin kymmenminuuttisen ohjelmakokonaisuuden. Lisäksi toivotaan, että kaikista aluejärjestöistä löytyy kilpailijoita tapahtuman eri kilpailuihin. Syystärräykset 2020 Iloinen yhdessäolotapahtuma Syystärrykset tulee taas! Tärräyksissä Varkauden Kuntorannassa on mahdollista tutustua eri puolilta Suomea tuleviin jäseniimme, osallistua monipuoliseen ohjelmaan ja erilaisiin kilpailuihin, ulkoilla, uida, tanssia ja pitää hauskaa! Tapahtumassa myös kerrotaan millä paikkakunnalla kaikille jäsenille tarkoitetut kulttuurija retkeilypäivät järjestetään kesällä 2021. Olet lämpimästi tervetullut mukaan! Syystärräyksissä 2016 mm. jumpattiin, järjestettiin näyttely koristeasetelmista, paistettiin muurinpohjalettuja, pelattiin mölkkyä ja seurattiin monipuolista ohjelmaa. 4 Eläkeläinen 1/2020
LYHYESTI KSL-opintokeskus tarjoaa koulutusta ja palveluita Eläkeläiset ry on KSL-opintokeskuksen jäsenjärjestö. Lisätietoa opintokeskuksen järjestämistä koulutuksista saa osoitteesta ksl.fi/koulutuskalenteri tai puhelinnumerosta 040 197 4209. Eläkeläiset ry:n aluejärjestöt ja paikallisyhdistykset voivat myös tilata KSL:ltä tilauskoulutuksia sekä hakea kurssija opintokerhotukea. Opintokerhotuessa on ns. jatkuva haku eli tukea voi hakea opintokerhoihin koko vuoden ajan ja KSL-opintokeskus maksaa myönnetyn 100 euron tuen opintokerhohakemuksen saapumiskuukauden aikana. › Lisätietoja: ksl.fi, puh. 040 197 4209 Uusi Selkokirjat-esite ilmestynyt Selkokeskus on julkaissut uuden Selkokirjat 2019–2020 -esitteen. Selkokirjat on tarkoitettu ihmisille, joilla on syystä tai toisesta vaikeuksia lukea yleiskielistä tekstiä. Selkokirjoja on sekä suomenettä ruotsinkielisiä. Selkokirjat ovat hyödyllisiä esimerkiksi yhdistystemme jäsenille, jotka toimivat vapaaehtoisina ääneen lukijoina. Monet käyvät lukemassa iäkkäille ystävilleen tai vanhuspalvelulaitoksissa asuville. Selkokirjoista on apua myös ihmisille, jotka opettelevat suomea tai ruotsia vieraana kielenä. Selkokirjoja voi lainata hyvin varustetuista kirjastoista ja saavutettavan kirjallisuuden Celia-keskuksesta. › Lisätietoja: selkokeskus.fi Aluekierros jälleen vauhdissa Perinteeksi muodostunut Eläkeläiset ry:n alueellisten työpäivien kierros käynnistyi maanantaina 28.1. Pirkanmaan Aluejärjestöstä. Tilaisuuksia on yhteensä 15, (Savossa 2 ja muissa aluejärjestöissä 1). Tapaamisiin on kutsuttu kaksi osallistujaa kustakin paikallisyhdistyksestä ja lisäksi kaksi aluejärjestön edustajaa Työpäivillä käsiteltäviä asioita ovat jäsenhankintakampanja, strategiatyö, Eläkeläiset ry:n valtuuston kokous ja muut ajankohtaiset asiat. › Aluekierroksen tapaamiset 28.1.–28.2. 2020: 28.1. Pirkanmaa, Tampere; 31.1. Lappi, Kolari; 3.2. Pohjanmaa, Ylihärmä; 4.2. Etelä-Häme, Lahti; 6.2. Kainuu, Kajaani; 6.2. Helsinki, Helsinki; 7.2. Kaakkois-Suomi, Keltakangas; 10.2. Satakunta, Pori; 12.2. Pohjois-Karjala, Juuka; 14.2. Jokilaaksot, Kempele; 17.2. Keski-Suomi, Jyväskylä; 17.2. Uusimaa, Vantaa; 18.2. Varsinais-Suomi, Piikkiö; 27.2. Savo, Kiuruvesi; 28.2. Savo, Varkaus. Hyvä Eläkeläiset ry:n jäsen, näin maksat jäsenmaksusi Martti Korhonen vanhusja eläkeläisasioiden neuvottelukunnan puheenjohtajaksi Eläkeläiset ry:n jäsenlaskujen postitus jäsenille alkaa helmikuun puolivälissä. NÄIN MAKSAT jäsenmaksun: › Odota, että saat laskun kotiisi. Käytä laskulla olevaa viitenumeroa. (Aikaisempien vuosien jäsenmaksuviitenumeroa ei tule käyttää.) › Laskulla oleva viitenumero on henkilökohtainen ja sillä voi maksaa vain laskulla mainitun ihmisen jäsenmaksun ja mahdollisen tukimaksun. (Esim. pariskunta ei voi maksaa samalla laskulla molempien jäsenmaksua). › Kun käytät viitenumeroa, maksuun ei saa lisätä mitään viestiä. Älä siis maksaessasi kirjoita viesti-kenttään mitään. › Eläkeläiset ry:n jäsenmaksu on ennallaan 18 eurossa. Halutessasi voit maksaa lisäksi sopivaksi katsomasi summan tukimaksua. › Jäsenmaksujen käsikantoa tekevien yhdistysten jäsensihteereille muistutuksena, että odottakaa rauhassa laskua järjestöltä, älkää siis maksako Eläkeläiset ry:lle etukäteen mitään käsikantoja suoraan tilille. PULMIA? Jäsenrekisteriä, jäsenmaksujen perintää ja tilityksiä koskeviin tiedusteluihin vastaa Eläkeläiset ry:n jäsenvastaava Anna Autio. Puh. 044 751 1030 (parhaiten tavoitat arkisin klo 9–12), sähköposti: anna.autio@elakelaiset.fi. ELÄKELÄISET RY:N puheenjohtaja, valtiopäiväneuvos Martti Korhonen on nimitetty vanhusja eläkeläisasioiden neuvottelukunnan puheenjohtajaksi. Valtioneuvosto asetti joulukuun loppupuolella neuvoston seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 2020–2022. Sosiaalija terveysministeriön yhteydessä toimivan neuvottelukunnan tehtävänä on seurata ja edistää ikäihmisten elinolojen kehitystä ja tehdä niitä koskevia aloitteita, toimia yleisenä vanhuspoliittisena keskusteluja vaikuttamisareenana ja edistää eri toimijoiden yhteydenpitoa ja yhteistoimintaa ikäihmisten hyvinvoinnin kannalta keskeisissä asioissa. Neuvottelukunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 12 muuta jäsentä edustavat sosiaalija terveydenhuollon viranomaisia, kirkon viranomaisia, ympäristöministeriötä, valtakunnallisia eläkeläisjärjestöjä, vanhuksia ja eläkeläisiä koskevaa tutkimusta, vanhustyön ja omaishoitotyön tuntemusta sekä kunnallista päätöksentekoa. Neuvottelukunnan varapuheenjohtaja on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hyvinvointiosaston johtaja Tuire Santamäki-Vuori. VUODENVAIHTEESTA lähtien eläkeläiset ovat saaneet VR:n säästölipun entistä halvemmalla. Säästölipun voimaan astunut alennus on eläkeläisille –20%, eli sama kuin peruslipusta. Uusi, edullisempi hinnoittelu koskee kaikkia 30.12. lähtien ostettuja säästölippuja. Tähän asti VR:n säästölippu on ollut saman hintainen kaikille eikä siitä ole saanut alennuksia. Säästölippuja on tarjolla rajattu määrä kaikkiin junavuoroihin. Ruuhka-aikojen ulkopuolisille junavuoroille säästölippuja on kuitenkin saatavilla enemmän. Nyt voimaan tulevat säästölippujen alennusprosentit ovat samat kuin peruslipuissa ja alennus on voimassa sekä istumaettä makuupaikoille. Säästöliput ovat VR:n peruslipputuotteista edullisimpia ja niitä on saatavilla rajoitetusti eri vuoroille – mitä aiemmin lipun ostaa, sitä varmemmin säästölipun voi saada. Niiden loppuessa myyntiin tulevat perusliput, joista eläkeläiset luonnollisesti saavat edelleen alennuksen. Martti Korhonen VR:n säästölippuja on tarjolla rajattu määrä kaikkiin junavuoroihin. TU O M A S TA LV IL A VR:n säästölipustakin nyt alennus eläkeläisille Esimerkki lipun hintojen muutoksesta › Eläkeläiset (–20 %) › Helsinki–Tampere peruslippu: alkaen 18 € › Säästölipun normaalihinta: 8,90 € › Säästölippu alennuksella: 7,10 € Lähde: VR Eläkeläinen 1/2020 5
YHTEISKUNTA S uomalaiset miehittivät Kostamuksen aluetta jatkosodassa vuosina 1941–44. Se ei kuitenkaan tuottanut yhtä myönteisiä tuloksia kuin noin kahden miljardin euron arvoinen Kostamus-projekti vuosina 1977–85. Itärajan taakse Karjalaan rakennettiin suomalaisten voimin kaivoskaupunki. Kuhmon kaupungille se toi noin 300 miljoonan euron tulot. Kuhmosta oli parhaimmillaan 650 työntekijää Kostamuksessa. Rakennushankkeena Kostamus oli aivan omaa suuruusluokkaansa. Työntekijät asuivat viikot Kostamuksessa, ensin parakeissa ja sitten ensimmäisissä valmistuneissa asuintaloissa. Viikonlopuiksi mentiin kotiin Suomeen. Kostamuksessa oli suomalaisille rakentajille oma kirjasto, kaksi kulttuurisihteeriä, liikunnanohjaaja, pappi, terveysasema, sekä pankit ja kaupat. Peräti 3?000 neliömetrin suuruiseen Kostamus-Kievariin mahtui kerralla 1?400 asiakasta. VUONNA 1946 Kostamuksen rikas rautaesiintymä paikallistettiin aeromagneettisten tutkimusten ja Kirillovin veljesten amatöörivoimin. Ammattigeologit vahvistivat maan uumenissa olevan miljardi tonnia rautamalmia. Esiintymä oli 15 kilometrin pituinen ja sadan metrin paksuinen, mutta sen rautapitoisuus oli vain 31 prosenttia. Kolarin rautamalmin pitoisuus oli 46 prosenttia ja Kiirunan peräti 60 prosenttia. Neuvostoliiton suunnitelmataloudessa Kostamuksen kaukainen korpialue määriteltiin kannattamattomaksi. Ongelmana oli, että Kostamus ei ollut syvällä Siperiassa, vaan 30 kilometrin päässä Suomen rajasta. Toisin kuin muissa kaukana sijaitsevissa rakentamiskohteissa, Kostamuksessa ei voitaisi käyttää vankityövoimaa. Toisaalta rajan toisella puolen, Kainuun maakunnassa oli suomalaista työvoimaa. Vaikka Kostamuksen esiintymä oli Kiirunan kokoluokkaa, Moskovan näkökulmasta se oli vähäpätöinen. Pääministeri Aleksei Kosygin kertoi vielä vuoden 1971 Zavidovo-keskusteluissa presidentti Urho Kekkoselle, ettei tiennyt mitään Kostamuksesta. Silti varsinaiset keskustelut projektista aloitettiin Suomen kanssa jo samana vuonna. Kostamukseen suunniteltiin rakennettavaksi avolouhoksen lisäksi myös rikastamo jätealtaineen, pelletointilaitos, maantie ja rautatie rajan yli Suomeen, voimalaitos johtoineen, vesija jätevesihuolto sekä yhdyskunta yli 20?000 asukkaalle. POHJOIS-SAVOSSA syntyneelle ja Kajaanissa koulua käyneelle Urho Kekkoselle Kostamuksesta tuli ajan myötä kunniakysymys. Ja kesällä 1971 Kainuun-matkallaan Kekkonen lupasi maakuntalaisille, että Suomi osallistuu Kostamus-hankkeeseen. Kostamuksen projektin toteuttajaksi perustetun Finn-Stroi-yhtymän toimitusjohtajaksi vuonna 1972 vain 34-vuotiaana nimitetty rakennusinsinööri Risto Kangas-Ikkala huomauttaa muistelmateoksessaan Kohtalona Kostamus, että lopullisiin sopimuksiin päästiin kaupallisten neuvottelujen ja suomalaisten nuorten insinöörien osaamisen, ei politiikan avulla. Kostamuksessa Kekkonen on edelleen tunnettu hahmo. Karjalan tasavallan päämiehenä vuosina 2013–17 toimineen Aleksandr Hudilaisen (s. 1956) mukaan Karjalassa ei ole lasta, ukkoa tai mummoa, joka ei tietäisi, kuka oli Kekkonen. KOSTAMUKSEN kombinaatin peruskivi muurattiin 14.9.1978 presidentti Urho Kekkosen, pääministeri Aleksei Kosyginin, kauppaja teollisuusministeri Eero Rantalan ja ulkoministeri Paavo Väyrysen läsnä ollessa. Kekkonen totesi puheessaan, että ”pelkästään täällä Kostamuksessa tulee parhaimmillaan olemaan samanaikaisesti työssä yli 4?000 henkeä. Suunnittelutyössä on mukana Suomessa noin 300 arkkitehtiä, insinööriä, teknikkoa ja piirtäjää. Suomessa Finn-Stroin oman suunnitteluosaston lisäksi suunnittelutyöhön osallistuu 23 arkkitehtija insinööritoimistoa. Kostamuksen ensimmäisen rakennusvaiheen aikana vuosina 1977–82 täällä tehdään työtä suomalaisvoimin noin 12?000 miestyövuotta vastaava määrä. Kun lasketaan yhteen kaikkien tähänastisten rajantakaisten työmaiden suora työllistävä vaikutus niin päädymme noin 32? 000:een miestyövuoteen. Kun ote taan huomioon myös työkohteiden välillinen työllistävä vaikutus Suomessa, nyt käynnissä olevien rakennushankkeiden ansiosta lähes 80?000 ihmistä työllistyy.” Peruskiven muuraamisen jälkeenkin Kostamus-hanke oli runsaasti esil lä julkisuudessa. Jopa Tapio Kostamus oli omaa suuruusluokkaansa Itärajan taakse noussut kaivoskaupunki oli suomalaisessa rakennushistoriassa ennennäkemätön hanke. Kostamus-Kievariinkin mahtui kerralla 1?400 asiakasta. TEKSTI JA KUVAT JUHA DRUFVA Rikas rautaesiintymä paikallistettiin aeromagneettisten tutkimusten ja Kirillovin veljesten amatöörivoimin.” 6 Eläkeläinen 1/2020
1. Kostamuksen päätori. 2. Kosyginin ja Kekkosen neuvottelujen muistopatsas. 3. Kostamuksessa on rakenteilla paljon omakotitaloja. 3 2 1 Eläkeläinen 1/2020 7
YHTEISKUNTA Rautavaaran (1915–1979) viimeinen julkinen esiintyminen loppukesällä 1979 oli Kostamuksessa, jolloin Suomen rakennushistorian suurimmissa harjannostajaisissa oli paikalla yli 3?500 henkeä. Nykyään Severstal-konserniin kuuluva kombinaatti Karelski Okatysheli ”Karjalan Pelletti” louhii Kostamuksessa rautamalmia ja puristaa avolouhoksesta saatavan raaka-aineen pieniksi pelleteiksi. Ne kuljetetaan jatkojalostettavaksi joko Vologdan alueella sijaitsevaan Tsherepovetsiin tai Kokkolan satamaan. Vuosittain Kokkolan satamassa lastataan neljä miljoonaa tonnia rautapellettejä ulkomaille vietäväksi. Vuorokaudessa Kostamuksesta Kokkolaan kulkee 3–4 junaa ja kussakin junassa on 60 vaunua täynnä rautamalmia. Karelski Okatysh työllistää Kostamuksen 33?000 asukkaasta noin 6?500. Kostamuksen rautamalmiesiin tymien arvioidaan riittävän vuoteen 2046 saakka. Tällä hetkellä avolouhoksen laajuus on noin 2?×?4 kilometriä ja syvyys toistasataa metriä. Kostamuksen 1970-luvun hervantalaisen lähiön näköisen kaupunkimaiseman reunamille on noussut ja nousee rivija omakotitaloja. Niissä on Venäjälle epätyypilliseen tapaan oma lämmitys. Ne eivät ole riippuvaisia siitä, milloin kaupunki aloittaa ja lopettaa vuotuisen lämmityskautensa. Kostamuksen lämmitysputket tulevat Karelski Okatysh -kombinaatin öljykattilasta. › Kirjoittaja vieraili Kostamuksessa syksyllä 2019. Lähteitä: Inkeri Hirvensalo & Pekka Sutela: Rahat pois bolsevikeilta – Suomen kauppa Neuvostoliiton kanssa. Siltala 2017. Jyrki Koulumies: Kohtalona Kostamus – Risto Kangas-Ikkalan muistelmat. Siltala 2012. Markku Kokkola: Liikkeenhoitajien kerhosta E-senioreihin. E-seniorit ry. 2019. Vuosittain Kokkolan satamassa lastataan neljä miljoonaa tonnia rautapellettejä ulkomaille vietäväksi.” Raisa Protas on Kuhmon Eläkeläisten matkoilla tulkkina JÄÄTYÄÄN ELÄKKEELLE Raisa Protas muutti tammikuussa 2010 miehensä kanssa Kuhmoon. – Minun tuttuni asui jo Kuhmossa ja hän houkutteli mukaan Kuhmon Eläkeläiset ry:n toimintaan. Olen ollut paljon tulkkina yhdistyksen matkoilla, samoin Suomi –Venäjä-seuran Kuhmon osaston matkoilla. Raisa syntyi vuonna 1948 Pskovissa, lähellä Viroa. Hänen äitinsä oli inkerinsuomalainen. Raisan äiti puhui äidinkielenään suomea. – Äiti puhui kotona suomea, minä vastasin venäjäksi. Sitten kävin suomen kielen kursseja Kuhmon kansalaisopistossa. Vuoden vanhana Raisa muutti äitinsä kanssa Petroskoista kymmenen kilometrin päässä sijainneeseen kolhoosiin. – Kävin Petroskoissa ammattikoulun ja valmistuin parturi-kampaajaksi. Vitebskistä kotoisin olevan valkovenäläisen miehensä kanssa Raisa muutti Kostamukseen vuonna 1984. Kostamuksessa hän työskenteli parturi-kampaamossa, hänen miehensä oli kaivoksen pelletointilaitoksella nosturinkuljettajana. Raisalla ja hänen miehellään on edelleen asunto myös Kostamuksessa. – Vesi, sähkö ja yhtiövastike pitää maksaa. Käymme Kostamuksessa pari kertaa kuukaudessa. Nyt jo eläkkeellä oleva poikamme perheineen asuu Kostamuksessa. Hänen vaimonsa ei osannut suomea, ja siksi he eivät halunneet muuttaa Suomeen. Tyttäremme puolestaan asuu Oulussa. Kun presidentti Mauno Koivisto antoi inkeriläisille luvan muuttaa Suomeen, monet Raisan ystävät muuttivat, ja pian Raisa huomasi jääneensä yksin Kostamukseen. – Sitten piti muuttaa minunkin. Kirjoitin Petroskoihin ja minut kutsuttiin sinne yliopistoon kielikokeisiin. Piti todistaa, että äitini oli inkerinsuomalainen. Koti-ikävä ei ole ehtinyt tulla, kun käymme täällä Kostamuksessa niin usein. Raisa liittyi Kuhmon Eläkeläiset ry:hyn miltei heti Kuhmoon muuttonsa jälkeen. – Hyvin ottivat kuhmolaiset meidät vastaan. Raisalle ja hänen miehelleen on hiljaisuus ja luonnon läheisyys hyvin tärkeää. Siksi he viihtyvät hyvin niin Kuhmossa kuin Kostamuksessakin. Kuhmon Eläkeläisissä Raisa osallistuu muun muassa laulupiirin toimintaan. – Käyn joka päivä kahden tunnin sauvakävelyllä, kuten miehenikin. Sanaristikoita täytän venäjäksi, suomenkieliset sanaristikot ovat vielä minulle liian vaikeita, Raisa kertoo. Kostamuksessa Raisa Protaksen koti on kahdeksannessa kerroksessa, ja parvekkeelta avautuu hienot näköalat. Kostamus nousi keskelle korpea, 80 kilometrin päähän Muurmannin radasta ja 30 kilometrin päähän Suomen rajasta. Nuoria lapsiperheitä on kaupungissa paljon. 8 Eläkeläinen 1/2020
MIILA PETRASOVA (s. 1958) toimii Kostamuksen koulu numero 1:n vastaavana suomen kielen opettajana. Koulussa on 822 oppilasta ja 52 opettajaa. Petrasovan vastuualueena on suomen kielen opettamisen lisäksi kansainvälinen yhteistyö sekä etnokulttuuri, johon kuuluu muun muassa Karjalapäivät, karjalaiset perinteet, karjalaisuuden historia, tavat, kirjallisuus ja musiikki. Karjalan historiaa opetetaan alaja yläkoulussa teemalla ”Minun Karjalani ja minun historiani.” – Koulumme ensimmäisellä luokalla on peräti kymmenen oppilasta, jotka opettelevat karjalan kieltä. Alaja yläluokilla on kerran viikossa musiikkia ja kuvaamataitoa. Pitkää englantia on viisi tuntia viikossa ja pitkää suomea kolme kertaa viikossa. Matematiikkaa ja venäjää opiskellaan joka päivä. Yläkoululaisilla on liikuntaa kolme kertaa viikossa ja heillä myös lauantai on koulupäivä. Miila Petrasova kertoo olevansa amerikansuomalaista sukujuurta. – Vuonna 1899 syntynyt mummoni oli kotoisin Haminan läheltä. Hän muutti nuorena Amerikkaan ja tuli 1930-luvulla rakentamaan Karjalaa ja jäi Petroskoihin. Äitini syntyi vuonna 1938 Petroskoissa. Klaus-enoni oli syntynyt Amerikassa. Hän muutti 1990-luvulla Anjalankoskelle, mutta muutti ennen kuolemaansa takaisin Venäjälle. – Kotonamme puhuttiin suomea, opin puhekielen, mutta en osannut kielioppia. Opiskelin Petroskoin yliopistossa suomalais-ugrilaisella osastolla suomea, sekä karjalan ja vepsän kieltä. MIILA PETRASOVA kertoo, että syyskuun lopussa Kostamuksen koululla oli vieraina Oulusta Madetoja-lukiosta oppilaita ja opettajia kolme päivää. – Tanssittiin ja laulettiin. Kuhmon Eläkeläiset ry:n edustajat vierailevat säännöllisesti Kostamuksen koululla yhdessä Suomi–Venäjä-ystävyysseuran Kuhmon osastolaisten kanssa. Ohjelmassa on aina kielikylvyt koulun oppilaiden kanssa. Miila Petrasova pitää hyvin tärkeänä sitä, että eri luokkien oppilaat keskustelevat kuhmolaisten kanssa vapaasti pienissä ryhmissä. – Kielikylpyjen tarkoitus on tukea oppilaiden suomen kielen opiskelua. Ryhmässä kuhmolaiset kyselevät oppilaiden elämästä, perheestä ja harrastuksista. Opettaja ei ole paikalla. Ryhmissä käydään 40 minuuttia vapaata keskustelua, mitään määrättyä teemaa tai aihetta ei etukäteen anneta. Se on osoittautunut hyvin hedelmälliseksi opiskelumuodoksi. On tärkeää, että oppilaat kuulevat aitoa suomea. SUOMI–VENÄJÄystävyysseuran Kuhmon osasto on tukenut vuosittain rahallisesti alaluokkalaisten suomen kielen työvihkojen hankinnassa. Miila Petrasovan mukaan oppikirjat oppilaat saavat koulusta, mutta työvihkoihin ei ole joka vuosi ollut määrärahaa. – Siksi kuhmolaisten avustus on ollut meille hyvin tärkeää. Miila Petrasova muutti Kostamukseen lääkärimiehensä ja lastensa kanssa vuonna 1984. Muualla Venäjällä ei hevin ymmärretä, mitä tarkoittaa asua 30 kilometrin päässä valtakunnanrajasta. Miten joku voi mennä käymään uimassa ulkomailla tai joku voi ajaa Pietariin ulkomaan kautta. – Olemme viihtyneet täällä hyvin. Tämä on paljon rauhallisempi paikka kuin Petroskoi. Raja on lähellä ja täältä on helppoa matkustaa Suomeen. Kuhmon Eläkeläisten osallistuminen oppilaidemme kielikylpyihin on osoittautunut hyvin hedelmälliseksi opiskelumuodoksi, sanoo Kostamuksen koulu numero 1:n vastaava suomen kielen opettaja Miila Petrasova. Miila Petrasova opettaa Kostamuksessa suomen kieltä OMISTUSASUNNOSSA ASUVA ihminen on usein maksanut asuntolainansa pois ennen eläkeikää. Velaton asunto etenkin kasvukeskuksessa on arvokas omaisuus. Omistusasuja voi halutessaan käyttää kertynyttä asuntovarallisuutta esimerkiksi asumisja hoivapalveluiden ostamiseen niin sanotun käänteisen asuntolainan avulla. Erilaisia malleja ikääntyneiden asuntovarallisuuden hyödyntämiseen on pitänyt esillä esimerkiksi pankkeja ja rahoituslaitoksia edustava etujärjestö Finanssiala ry. Jokainen tekee tietenkin omistamallaan asunnolla mitä haluaa. Eläkeläisellä tulot ovat usein keskimääräistä pienemmät, eikä mahdollisuuksia säästämiseen aina ole. Ymmärrettävästi moni voi silloin päätyä myymään, panttaamaan tai vuokraamaan vanhan asuntonsa ja käyttämään rahat parhaaksi katsomallaan tavalla. ELÄKKEELLÄ OLO on myös elämänvaihe, jossa moni miettii muutoksia elämäänsä. Jollakin voi olla edessä muutto kaupunkiin lähemmäksi lapsia, yhteisöllisempään tai esteettömään asumiseen, toisella maaseudun rauhaan. Suurten kaupunkien ulkopuolella tilanne voi olla täysin toinen. Asuntomarkkinat ovat armottomat. Kovalla työllä maksettu ja ehkä itse rakennettukin asunto on muuttunut vanhuuden turvasta epävarmuustekijäksi, jonka myyminen tai muu hyödyntäminen ei tuosta vaan onnistu. Yhteiskunnassa voi olla järkevää pohtia, miten ihmisten asuntovarallisuus voisi tukea tulevaisuudessa erilaisten hoivapalveluiden rahoitusta. On kuitenkin oltava varovainen – ei tule synnyttää tilannetta, jossa hyvät palvelut on varattu niille, jotka sattuvat asumaan omistusasunnossa ja sellaisella paikkakunnalla, jossa asunnot ovat arvossa. Uhkana on, että palveluihin repeää kaksi kuilua: ensimmäinen vuokra-asujien ja omistusasujien välille ja toinen alueellinen kuilu kasvukeskusten ja niiden ulkopuolisten alueiden välille. Seurauksena on kasvavat erot palveluissa, terveydessä, hoivassa ja hyvinvoinnissa. POHJOISMAISEN HYVINVOINTIVALTION perusidea on, että palveluita saavat kaikki taustasta riippumatta. Julkisten palveluiden lähtökohtana tulee olla kunkin yksilölliset tarpeet – ei asuinpaikka, asumismuoto, tai niistä syntynyt varallisuus. Palvelulupaus koskee kaikkia, myös pienituloisia ja ilman asuntovarallisuutta olevia. Julkisen vallan on kannettava vastuu niistä riskeistä, joita yhteiskunnan muutokset ja talouden vaihtelut saavat aikaan. Ihmisten on voitava luottaa tulevaisuuteen ja hyvään elämään myös vanhana. Eläkeläisten välille ei saa synnyttää kuiluja, jotka lisäävät eriarvoisuutta ja toimivat vastoin tavoitetta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Palvelulupaus koskee kaikkia NÄKÖKULMA JAN KOSKIMIES Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja. Asuntomarkkinat voivat olla ovat armottomat.” Eläkeläinen 1/2020 9
lainen tai ystävä valtuutetaan hoitamaan asioita silloin, kun itse ei pysty eikä kykene. Esimerkiksi nämä ovat hyviä keinoja vaikuttaa omiin asioihinsa myös vanhuudessa. – Itsemääräämisoikeutta pidetään itsestään selvänä, kunnes tulee se hetki, että se kyseenalaistetaan. Missä kohtaa tulee se raja, ettei itse pysty päättämään omista asioistaan? Sitä ei voi etukäteen tietää, Merja Karinen sanoi. Valmistautuminen on paras keino vaikuttaa omiin asioihinsa tilanteessa, kun itse ei syystä tai toisesta pysty tahtoaan ilmaisemaan. Tällöin mielipiteet ja toiveet voidaan ottaa huomioon ja päätöksiä noudattaa. Testamentti Testamentilla määrätään, miten omaisuus jaetaan oman kuoleman jälkeen. Jos ei testamenttia ole, perijöinä ovat rintaperilliset ja jos heitä ei ole, lähisukulaiset siten kuin laissa määrätään. Jos rintaperillisiä eli omia lapsia on, heitä ei voi sivuuttaa. Rintaperilliselle kuuluu aina lakiosa eli puolet varsinaisesta perintöosuudestaan. Toisesta puolesta voi määrätä kuten itse tahtoo. Lapseton sen sijaan voi päättää jakaa koko omaisuutensa mielensä mukaan. Testamentin tekeminen on tarkkaa puuhaa; sitä koskevat monet muotomääräykset. – Esimerkiksi esteettömien todistajien on oltava yhtä aikaa läsnä vahvistamassa, että testamentin tekijä allekirjoittaa itse testamentin. Heidän tulee tietää, että kyse on testamentista, mutta sen sisältöä ei tarvitse antaa lukea. Todistajiksi voi pyytää täysin ulkopuoliset henkilöt, vaikkapa naapurit, Merja Karinen neuvoi. Jos muotomääräyksiä ei noudata, testamentti voidaan katsoa pätemätItsemääräämisoikeus ON IHMISOIKEUS Jokaisen kannattaa tehdä edun valvonta valtuutus henkilölle, johon luottaa.” Lakimies neuvoo jokaista valmistautumaan ajoissa sairauden, onnettomuuden ja vanhuuden varalle. EM M I KO R H O N EN / LE H TI K U VA INKERI AALTO J okaisen tulee tulla kuulluksi omassa asiassaan, lakimies Merja Karinen painotti puhuessaan tammikuussa Raisiossa. Yleisötilaisuuden järjesti Raision kirjasto Raision Seudun Eläkeläiset ry:n aloitteesta. Merja Karinen neuvoo jokaista valmistautumaan ajoissa sairauden, onnettomuuden ja vanhuuden varalle. Hän puhui testamentin tekemisestä, hoitotahdosta ja edunvalvontavaltuutuksesta, jossa läheinen sukuValmistautuminen on asiantuntijan mielestä paras keino vaikuttaa omiin asioihinsa tilanteessa, jossa ei syystä tai toisesta pysty tahtoaan ilmaisemaan. YHTEISKUNTA 10 Eläkeläinen 1/2020
ETUUDET tömäksi. Testamentista on olemassa malleja esimerkiksi netissä ja asiakirjaoppaissa, joita on kirjastossa. Aivan omin päin testamenttia ei kannata tehdä, vaan on hyvä kääntyä lakimiehen (tai pankin) puoleen. Testamenttia tulee säilyttää siten, että se on helposti löydettävissä omien papereiden joukosta tai sen voi viedä vaikka pankkiin säilytykseen. Sukulaisille kannattaa kertoa, mistä se löytyy. Testamenttia ei tarvitse maistraatissa vahvistaa. Sitä voi muuttaa milloin tahansa tai tehdä uuden testamentin. Uusin on voimassa. Testamentti tulee voimaan kuoleman jälkeen. Hoitotahto eli hoitotestamentti – Hoitotahto on henkilön tahdonilmaisu omasta hoidostaan, jos hän vakavan sairauden, onnettomuuden tai vanhuuden vuoksi menettää oikeustoimikelpoisuutensa. Siinä määritellään ne tilat, jolloin luovutaan potilaan elämää lyhytaikaisesti pidentävistä, keinotekoisista elintoimintoja ylläpitävistä hoitotoimista, Merja Karinen sanoi. Hoitotahdossa voi antaa määräyksiä siitä, miten tahtoo itseään hoidettavan ja kohdeltavan sairauden aikana tilanteessa, jossa ei voi ajatuksiaan ilmaista. Hoitotahdossa ilmaistaan oma tahto koskien elämän loppuvaiheen hoitoa. Siinä ilmaistaan se, miten haluaa meneteltävän, jos oma fyysinen tila heikkenee niin, että tarvitaan lääketieteellistä hoitoa elämän pitkittämiseksi. Siinä voidaan ottaa kantaa elvyttämiseen ja tehohoitoon, jos se johtaisi vain kärsimyksen pitkittymiseen. Siihen voi myös kirjata, kenen läheisen haluaa valtuuttaa tekemään päätöksiä, jos tarve ilmaantuu. Hoitotahdon pitää löytyä hoitopaikasta, joten se kannattaa toimittaa terveyskeskukseen tai sairaalaan omiin potilaspapereihin yhdistettäväksi. Sitä varten on olemassa valmiita lomakkeita, esimerkiksi THL:n sivuilta löytyy malleja. Hoitotahdon voi myös itse kirjoittaa Omakantaan: Kanta.fi. Kirjautumaan pääsee omilla pankkitunnuksilla. Hoitotahdossa voi ilmaista varsinaisten hoitotoiveiden lisäksi senkin, miten toivoo toimittavan eri tilanteissa. Itsemääräämis oikeus › Oikeus omiin mielipiteisiin, tahdonilmauksiin, tekoihin ja vakaumuksiin › Oikeus määrätä omasta elämästä › Oikeus määrätä itseensä liittyvissä asioissa › Oikeus tehdä omaan elämäänsä liittyviä valintoja › Oikeus tehdä omaan elämäänsä liittyviä päätöksiä ja toteuttaa niitä › Oikeus yhdenvertaisuuteen sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen › Oikeus saada tietoa itselle ymmärrettävässä muodossa › Oikeus osallistua itseä koskevaan päätöksentekoon Lähde: Merja Karisen esitys – Voin esimerkiksi esittää toiveita, että sängynlaitoja ei nosteta eikä liikkumistani rajoiteta ja pyytää laittamaan patjan lattialle putoamisen varalta. Tai voin pyytää, että saan kuunnella kevyttä rock-musiikkia, ei virsiä, Merja Karinen kevensi tunnelmaa. Edunvalvontavaltuutus Jos henkilö ei ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta, asioiden hoitaminen voi olla todella vaikeaa, jos hän ei syystä tai toisesta itse pysty hoitamaan niitä. Jos läheinen haluaa hoitaa vaikkapa pankkiasioita toisen puolesta, se on erittäin vaikeaa ilman valtuutusta. Lähiomaisille voi myös tulla tilanteessa riitaa. Joskus henkilö määrätään viranomaisen edunvalvontaan, eivätkä asiat silloinkaan suju aina hyvin. – Jokaisen kannattaa tehdä edunvalvontavaltuutus henkilölle, johon luottaa. Tämä voi olla lapsi, muu sukulainen tai ystävä. Itselläni on kaksi lasta ja olen tehnyt edunvalvontavaltuutuksen, jossa ensisijainen asioitteni hoitaja on poikani ja toissijainen tyttäreni. Tämä on hyvä tapa siltä varalta, että ensimmäinen on estynyt, Merja Karinen kertoi. Ennen valtuutuksen tekemistä tulee keskustella valittujen henkilöiden kanssa ja varmistaa, että he ovat tehtävään halukkaita. Valtuutuksessa määritellään ne asiat, joita valtuutettu voi hoitaa ja kerrotaan myös, millä tavalla. Näitä ovat mm. pankkiasiat, asuminen ja tärkeät hoitopäätökset. Edunvalvontavaltuutuksen voi kirjoittaa itse ja siihen tarvitaan kaksi esteetöntä todistajaa. Valtuutus tulee laatia muotomääräyksiä noudattaen ja siksi on suositeltavaa kääntyä lakimiehen puoleen. Maistraatin sivuilta löytyy neuvoja ja ohjeita valtuutuksesta ja sen laatimisesta. Edunvalvontavaltuutusta voi säilyttää omien papereiden joukossa siten, että se on helposti löydettävissä. Kun henkilön tilanne huononee, valtuutettu henkilö pyytää lääkärintodistusta, jossa asia todetaan. Valtuutus vahvistetaan maistraatissa ja siihen tarvitaan lääkärintodistus. Tällä tavalla asioiden hoito helpottuu ja henkilön itsemääräämisoikeutta voidaan kunnioittaa parhaalla mahdollisella tavalla. Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2020 TÄSSÄ ARTIKKELISSA käydään läpi muutamia muutoksia, joita Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan tuli vuoden 2020 alusta. Poiminnat on tehty Kelan julkaisemasta tiedotteesta. Lääkekattoon korotus Lääkekustannusten vuosiomavastuu (ns. lääkekatto) nousee hieman. Vuosiomavastuu on 577,66 e/kalenterivuosi (572 euroa vuonna 2019). Kun vuosiomavastuu ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta lääkevalmisteesta vain 2,50 euron omavastuun. Lääkkeiden peruskorvaus (40 % lääkkeen myyntitai viitehinnasta), alempi erityiskorvaus (65 % lääkkeen myyntitai viitehinnasta) ja ylempi erityskorvaus (100 % lääkkeen myyntitai viitehinnasta) säilyvät ennallaan. Myös alkuomavastuu (50 e), jonka asiakas maksaa kokonaan itse, säilyy ennallaan. Tieto lääkekustannusten vuosiomavastuun eli lääkekaton ylittymisestä siirtyi välittömästi Kelasta apteekkeihin 1.1.2020 alkaen. Asiakkaan ei tarvitse enää hakea Kelasta lisäkorvausta lääkekaton ylittävästä ostosta vaan hän saa korvauksen heti apteekissa. Korotuksia eläkkeisiin Täysimääräinen kansaneläke on yksin asuvalle 662,86 e/ kk ja parisuhteessa elävälle 591,79 e/kk (628,85 e/kk ja 557,79 e/kk vuonna 2019). Takuueläkkeen täysi määrä ja täysimääräinen eläketuki ovat 834,52 e/kk (784,52 e/kk vuonna 2019). Lesken alkueläke on 327,54 e/kk ja jatkoeläkkeen perusmäärä 102,00 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 60,27 e/kk. Eläkeläisen saama lapsikorotus alle 16-vuotiaasta huollettavasta lapsesta on 22,15 e/kk. Rintamalisän määrä vuonna 2020 on 50,68 e/kk ja ylimääräisen rintamalisän määrä on yksin asuvalle 257,19 e/ kk ja parisuhteessa elävälle 225,21 e/kk. Eläkkeensaajan asumistuessa muutoksia Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat 1,4 % kaikissa kolmessa kuntaryhmässä. Asumismenojen enimmäismäärä on: I kuntaryhmässä 8 360 e/v, II kuntaryhmässä 7 688 e/v ja III kuntaryhmässä 6 745 e/v. Omakotitalon kuukausittaisista kunnossapitokustannuksista huomioon otettava määrä suureni 43,28 euroon (42,85 e/kk vuonna 2019). Lämmityskustannuksena huomioidaan asuinkunnan mukaan1,32–1,60 e/kk/neliömetri. Huomioon otettavat vesikustannukset pysyvät ennallaan. Korotukset otetaan huomioon seuraavassa eläkkeensaajan asumistuen tarkistuksessa. Eläkkeensaajan asumistuen lisäomavastuun rajat ja prosenttiosuus muuttui vat myös vuoden vaihteessa. Lisäomavastuu on nyt 41,3 % siitä tulojen osasta, joka ylittää tulorajan. Korotuksia vammaisetuuksiin Vammaisetuuksien määrät suurenivat indeksitarkistusten takia hieman 1.1. 2020 alkaen Eläkettä saavan hoitotuki: perushoitotuki 71,21 e/kk, korotettu hoitotuki 155,15 e/kk, ylin hoitotuki 328,07 e/ kk, veteraanilisä 107,49 e/kk › Lisätietoja: kela.fi. Kelan asiakaspalvelu: Eläkkeet, puh. 020 692 202, avoinna arkisin klo 9–16. Paikallisverkkomaksu/matkapuhelinmaksu, jonottaminen on maksullista. Eläkeläinen 1/2020 11
JÄRJESTÖ ANNA ESKOLA, TEKSTI JA KUVAT YHDISTYSVERSTAISSA, Eläkeläiset ry:n tarjoamien ideariihimäisissä koulutuksissa, mielikuvituksen saa päästää valloilleen. Toimintaa ideoidessa on hyvä olla liikkeellä avoin mielin: yksi idea voi johtaa toiseen ja se vielä kolmanteen – sellaiseen, johon jäsenistö ihastuu. Tästä syystä on tärkeää, ettei ensimmäistä ideaa torpata heti kättelyssä. Yhdistysverstastoiminta pyörii vuonna 2020 totuttuun tapaan. Jos kaipaatte ideointikoulutusta omaan yhdistykseen tämän vuoden aikana, nyt on hyvä hetki ottaa yhteyttä ja varata koulutus. Tilaisuudelle olisi hyvä varata neljä tuntia, ihanteellinen osallistujamäärä on 8–15 henkeä. › Yhdistysverstastiedustelut: aluetyön suunnittelija Anna Eskola (anna.eskola@elakelaiset.fi, p. 044 751 1031). Ideat testiin YHDISTYSVERSTAAT Valkeakosken Eläkeläiset käsittelivät verstaassa muun muassa yhdistyksen vaikuttamistoimintaa. Hyrynsalmen Eläkeläisten verstaassa suunniteltiin ideoita kerho-ohjelman rikastamiseksi. Lapinlahden Eläkeläisten tilaisuudessa käytiin läpi jäsenhankinnan palikoita. Raision Eläkeläisissä hahmoteltiin uusia keinoja varainhankinnan lähtökohdiksi. Haapaveden Eläkeläiset ideoivat uutta toimintaa kotiseutumuseon kahvilatoiminnan vastuuvuorojen piristämiseksi. 12 Eläkeläinen 1/2020
VINKKIPANKKI ELÄKELÄISET RY:N 60-vuotisjuhlan monipuolisessa ohjelmassa oli mielenkiintoinen keskustelu Kulttuuritalon rakentamisesta. Työssä mukana olleet talkoolaiset muistelivat kokemuksiaan ja elävöittivät ainutlaatuisella tavalla talon syntyhistoriaa. Tilaisuuden jälkeen minulta kysyttiin, miten juuri Alvar Aalto valikoitui tai suostui talon suunnittelijaksi. Kun en osannut kysymykseen antaa kovinkaan tyhjentävää vastausta, yritin ottaa asiasta selvää mm. Göran Schildtin erinomaisen Aalto-elämäkerran avulla. KUORTANEELLA SYNTYNYT Aalto muutti vanhempiensa mukana 5-vuotiaana vuonna 1903 Jyväskylään. Maanmittari-isä arveli silloin jo koulukaupunkina tunnetun pikkukaupungin olevan lasten koulunkäynnille sopiva asuinpaikka. Aalto kävikin Jyväskylän Lyseon, joka oli monen myöhemmän nimimiehen opinahjo. Opiskeluaikanaan Aaltokin tempautui mukaan mm. tukemaan jääkäriliikettä, mistä syystä hän joutui v. 1916 santarmien pidättämäksi. Myöhemmin hän osallistui muun perheensä tavoin valkoisen armeijan taisteluihin. Hänen opiskeluajan ystävistään eräät, mm. Heikki Aho (Juhani Ahon poika) liittyivät punaisiin. Aallon asennoitumisen taustalla olivat kuitenkin jo kotitaustasta omaksutut liberaalit arvot. Hän uskoi, että hänellekin läheiset yhteiskunnalliset uudistustavoitteet voitaisiin saavuttaa parlamentaarisin keinoin ja uskoi työväenliikkeenkin johdon siihen pyrkivän. KUN KULTTUURITALOA ryhdyttiin suunnittelemaan, oli Aalto jo maailmankuulu arkkitehti. Hän oli suunnitellut Kansaneläkelaitoksen päärakennuksen ja siinä yhteydessä syntyi tärkeä kontakti. Yksi Kansaneläkelaitoksen johtajista oli Matti Janhunen, joka oli sitä ennen toiminut SKDL:n mandaatilla sosiaaliministerinä vuosina 1945–48. Kansaneläkelaitoksen rakennustoimikunnassa Jantunen tutustui hyvin Aaltoon. Kun Janhunen oli myös Kulttuuritalon rakennustoimikunnan puheenjohtaja, oli hänellä mietittynä luonteva ratkaisu Kulttuuritalon arkkitehdiksi. Aaltoa ei varmaankaan ollut vaikea suostutella tehtävään. Tietynlainen myötämielisyys työväenliikkeen yhteiskunnallisia tavoitteita kohtaan oli aikanaan vaikuttanut varmaankin osaltaan siihen, että hän suunnitteli Jyväskylän Työväenyhdistykselle toimitalon 1920-luvulla. Schildtin mukaan hänellä oli kansainvälisissä arkkitehtipiireissä hyviä, työväenliikkeen kumpaankin valtavirtaukseen kuuluvia ystäviä, jotka pitivät Aaltoa aateveljenään. Hän ”vastusti kaikkea poliittista tai ideologista pakkoa … mutta kunnioitti niitä, jotka olivat omaksuneet vasemmistoaatteet vapaaehtoisesti.” Sodan jälkeen hän toimi myös Suomi–Neuvostoliitto-seuran taidetoimikunnassa yhdessä Hella Wuolijoen, Johan Helon, Reinhold Sventon ja Cay Sundströmin kanssa. AALLON TAVOITTEENA oli arkkitehtuuri, jolla olisi elävä suhde yhteiskuntaan, joka omalta osaltaan johtaisi parempaan maailmaan. Kulttuuritaloa suunnitellessaan hänelle eivät varmaankaan olleet vieraita myöskään ne arvot, joita talon seinien sisällä on pyritty edistämään. Aalto ja Kulttuuritalo Aallon asennoitumisen taustalla olivat jo kotitaustasta omaksutut liberaalit arvot.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. KALEVIN KYNÄSTÄ KAIPAATTEKO MILTEI valmiiksi valmisteltuja materiaaleja, joiden avulla maustaa toimintaa kuluvan vuoden aikana? Välillä voi suunnata tietokoneelle ja etsiä internetistä sopivia aineistoja eri kerhojen piristykseksi. ANNA ESKOLA Top 5 Vaihtelua verkko aineistoista ENNAKKOILMOITUS ELÄKELÄISET RY:N VALTUUSTON KOKOUKSESTA Eläkeläiset ry:n valtuusto kutsutaan koolle sääntöjen 12 §:n mukaiseen varsinaiseen kokoukseen 25.–26.5.2020 Kylpylähotelli Kuntorantaan Varkauteen. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:n asiat. Lisäksi valtuusto käsittelee ja hyväksyy strategia-asiakirjan. Jäsenyhdistykset (paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt) voivat tehdä esityksiä valtuustolle. Valtuustolle osoitetut kirjalliset esitykset pyydetään toimittamaan järjestön toimistoon 16.3. mennessä, kuitenkin viimeistään 25.3.2020 kello 16.00. Sääntöjen edellyttämä ennakkoilmoitus kokouksesta postitetaan valtuuston jäsenille ja jäsenyhdistyksille 28.1.2020. Lisäksi ennakkokutsu julkaistaan Eläkeläinen-lehdessä 1/2020. Varsinainen kokouskutsu ja kokousasiakirjat lähetetään valtuuston jäsenille 5.5.2020. Eläkeläiset ry:n hallitus 24.1.2020 1 Tietovisat ja kompakysymykset Tekisikö mieli järjestää tietovisa kerhossa, mutta kysymysten pohtiminen tuottaa liikaa päänvaivaa? Netissä on runsaasti valmiita aineistoja tietovisojen pohjaksi, niitä voi etsiä esimerkiksi hakusanalla ”arvoituksia ja vastauksia”. Voitte myös sopia, että edellisviikon voittaja toimii seuraavan tietovisan vetäjänä ja etsii kysymykset – näin voitto ei lankea aina samalle ja kisailuihin saadaan vaihtelua. Tietovisakysymyksiä voi etsiä esimerkiksi Googlen hakukoneen avulla. 2 Opasvideot apuna teemakerhoissa Haluaisitteko perustaa uuden kerhon, mutta osaava opastaja puuttuu? Youtube on täynnä eri aiheita käsitteleviä opastusvideoita: jos viimeisin villasukka on neulottu turhan kauan sitten, käsityöharrastajat voivat kokoontua yhteen kertaamaan kantapään kutomista videolta tai jos kuvakaappauksen ottaminen älypuhelimella on digikerhossa asialistalla, ohjeet eri puhelinmalleille voi ensin etsiä verkosta. Youtubesta voi etsiä erilaisia videoita osoitteessa youtube.com. 3 Vinkkejä liikuntaan Vinkkejä ikäihmisille sopivaan liikuntaan on helppo löytää netin hakukoneilla. Runsaasti liikuntamateriaaleja on koottu myös Eläkeläiset ry:n nettisivuille, aineistoihin pääsee käsiksi osoitteessa elakelaiset.fi/toiminta/liikunta. 4 Aineistopankit hyötykäyttöön Eri tahot ylläpitävät verkossa monenlaisia aineistopankkeja, joiden avulla toimintaan voi saada jotain uutta. Esimerkiksi Vanhustyön keskusliiton Vahvike-sivulle on koottu runsaasti maksuttomia materiaaleja, aineistopankki sijaitsee osoitteessa vahvike.fi. 5 Leikin voimalla Erilaisia leikkejä ei kannata pitää vain lasten hupina. Hassuttelun lisäksi leikeistä voi olla paljon hyötyäkin. Jos kerhossa on esimerkiksi vuosien varrella muodostunut kuppikuntia, sopivia keinoja niiden purkamiseksi voi etsiä hakusanalla ”ryhmäyttämisleikkejä”. Eläkeläinen 1/2020 13
JÄRJESTÖ Runsaasti aineistoa tarjolla YHTEISTYÖKUMPPANIEN ja muiden tahojen tuottamat neuvontapalvelut ja aineistot: › Eläkkeensaajien Keskusliitto, Verkosta virtaa -hanke: verkostavirtaa.fi/koulutukset, Joonas Rentola, puh. 050 441 2275 › Enter ry (pääkaupunkiseutu): opastukset ja Opiskele itse -aineisto: entersenior.fi › Vanhustyön keskusliitto: seniorsurf.fi › Alueelliset tietotekniikkayhdistykset, kuten Joen Severi (Pohjois-Karjala), Mukanetti (Pirkanmaa), Kainuun Tietokoneyhdistys, SAVONETTI (Kuopio ja Pohjois-Savo) › Kalliolan kansalaisopiston vapaasti käytettävä Pedanet-aineisto: Pääsivu: peda.net/ kalliola ja Petra Åhlströmin tuottamat materiaalit: peda. net/kalliola/kk/dl/oppimateriaalit2 › Yleisradio on tuottanut Digitreenit-aineiston: yle.fi/digitreenit TIINA RAJALA, TEKSTI TUOMAS TALVILA, KUVA E läkeläiset ry kannustaa jäseniään digitaitojen hankkimiseen, vaikka ei saanutkaan hakemaansa avustusta Vertaistukea verkosta -hankkeeseen. Järjestömme haki avustusta Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:lta ikäihmisten tietoteknisten valmiuksien parantamiseen mutta jäi tällä kertaa ilman hanketukea. Jatkamme toimintaamme oppimismahdollisuuksien puolesta omien voimavarojemme rajoissa. Osallistumme ikäihmisten digitaitojen parantamiseen koulutuksen, vertaistuen, verkostoitumisen ja yhteistyön avulla. Käytettävissämme on Verkko ja vempaimet -hallintaan -hankkeessa tehty malli opastuspäivien järjestämiseksi sekä koulutettuja vertaisopastajia. Koulutus ja verkostoituminen – Järjestämme koulutusta vertaisopastajille. – Järjestämme viisi yhdistysten toivomusten mukaista opastustai teemapäivää. Toivomme osallistujista löytyvän uusia vertaisopastajia. Yhdistykset voivat olla yhteydessä koulutussuunnittelija Tiina Rajalaan, puh. 040 5824319, sähköposti: tiina.rajala@elakelaiset.fi – Kannustamme yhdistyksiä perustamaan tietotekniikan opintokerEläkeläiset ry osallistuu ikäihmisten digitaitojen parantamiseen koulutuksen, vertaistuen, verkostoitumisen ja yhteistyön avulla. Digitaitojen tarve kasvaa – toiminta jatkuu ilman hanketukea taamiseen. Toiminnan jatkuminen on vapaaehtoisten vertaisopastajien varassa. Heitä tarvitaan auttamaan ikäihmisiä, jotka ovat vasta-alkajia digitaitojen opettelussa. Hyvä opastuspaikka on vaikkapa yhdistyksen opintokerho. Vasta-alkajan pulmineen saattaa olla helpompi lähestyä vertaisopastajaa kuin alan ammattilaista – ja saattaa tulla myös paremmin ymmärretyksi. Vertaisopastajalta ei vaadita ihmeitä eikä hänen tarvitse olla ”valmis” vaan hän oppii opastustehtävänsä myötä. Järjestimme Verkko ja vempaimet -hankkeen loppupuolella koulutusta vertaisopastajille. Kokeneet vertaisopastajat Aarno Jalonen ja Maarit Fred toimivat kouluttajina. Uusia vertaisopastajia löytyi sekä pääkaupunkiseudulta että pohjoisempaa, hoja tai järjestämään opastuspäiviä. – Kannustamme vapaaehtoisia perustamaan Facebookja Whats appryhmiä tiedonvaihtoa ja neuvontaa varten. Kouluttajamme Maarit Fred, puh. 050 366 1172 ja Aarno Jalonen, puh. 040 031 1667 ovat lupautuneet antamaan neuvoja ryhmien perustamisessa. Hyviä kokemuksia Verkko ja vempaimet -hankkeesta Eläkeläiset ry:n päättyneessä Verkko ja vempaimet -hankkeessa kehitettiin toimiva ja suosittu nettitreffit-opastustapahtumamalli. Treffeillä sai tutustua tietotekniikassa tarvittaviin laitteisiin, ja siellä opittiin netissä asioimista ja tiedonhankintaa. Jatkotreffeillä opeteltiin pankkiasioiden hoitamista netissä, sähköistä tunnistautumista, kansalaispalveluverkon ja pilvipalvelujen käyttöä sekä tietoturvaan liittyviä asioita. Nettitreffit-opastusmalli sopii vapaaehtoisten vertaisohjaajien työvälineeksi, kun tietotekniikan opastustapahtumia järjestetään. Hankeaika ei kutenkaan riittänyt tarpeeksi monien vertaisopastajien mukaan saamiseen. Toiminnan jatkuvuus on vapaaehtoisten varassa Hankkeet kestävät aikansa. Kun ne loppuvat, loppuu helposti myös toiminta ja innostus uuden asian kohOulun ja Kemin suunnalta. Aarno Jalonen ja Maarit Fred haluavat rohkaista ja kannustaa omatoimisuuteen opastamisessa. – Kysymys on yhdessä oppimisesta, siitä että voimme auttaa toisiamme. Digiopastus voi olla luonnollinen osa toimintaa yhdistysten kerhoissa ja muissa tapaamisissa. Tai ehkäpä yhdistyksessä voitaisiinkin perustaa oma kerho opastusta varten, Fred vinkkaa. Jalonen ja Fred myös painottavat, ettei vertaisopastajan tarvitse olla mikään supernörtti. Perusasioiden käytännön arkiosaaminen riittää. – Ei tämä ole mitään rakettitiedettä. Riittää kun hieman enemmän osaava antaa ohjeita vierustoverilleen, Jalonen kiteyttää. – Kun yksi ensin opastaa toista, tämä voi sen jälkeen puolestaan opastaa muita. Kokeneet vertaisopastajat Aarno Jalonen ja Maarit Fred haluavat rohkaista ja kannustaa omatoimisuuteen opastamisessa. – Kysymys on yhdessä oppimisesta, siitä että voimme auttaa toisiamme. Vastaalkajan pulmineen saattaa olla helpompi lähestyä vertaisopastajaa kuin alan ammattilaista. 14 Eläkeläinen 1/2020
Kevään 2020 kurssikalenteri Kurssien hinnat Osuuskunta Tradekalta saamamme avustuksen tuella voimme tarjota järjestöaineiden ja viestinnän kurssit erittäin edulliseen hintaan. Myös liikuntakurssille pääsee puolet tavallista halvemmalla. Muiden kurssien hinnat määräytyvät Kuntorannan kausihinnaston mukaan. Kurssituki Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea normaalihintaisille kursseille kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi hakemuskaavakkeeseen tai sähköposti-ilmoitukseen. Asiasta voi tiedustella koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä osoitteeseen Eläkeläiset ry; Onni Kari, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: onni.kari@elakelaiset. fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: .elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus. › Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. › Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. › Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon. › Jos kurssiosallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen kurssia (ilman lääkärintodistusta), perimme 20 euron peruutusmaksun. Kurssikalenteri julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Kurssit Kuntorannassa Yhdistystoiminnan peruskurssi 24.–28.2. (4 vrk) Tarkoitettu uusille puheenjohtajille, sihteereille sekä kaikille johtokunnan jäsenille. Yhdistystoiminnan perustaidot ja tiedot: muun muassa toimihenkilöiden tehtävät ja yhdistyslaki, järjestön tehtävät ja toiminnan suuntaviivat. Kouluttajat: Anu Mäki ja Tiina Rajala. TARJOUSHINTA: 70 € puolihoidossa ja 80 € : KURSSI TÄYNNÄ Taloudenhoidon peruskurssi 24.–28.2. (4 vrk) Tarkoitettu uusille taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille. Yhdistyksen taloudenhoidon perustaidot ja tiedot: muun muassa taloudenhoitajan tehtävät yhdistyksessä, kirjanpidon perusteet, sähköisen kirjanpidon ohjelma, talouden suunnittelu ja toiminnantarkastus. Yhteinen osuus yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Kouluttajat: Anitta Koski ja Sirpa Halmela. TARJOUSHINTA: 70 € puolihoidossa ja 80 € täysihoidossa. KURSSI TÄYNNÄ Musiikkikurssi 27.2.–2.3. (4 vrk) Kurssi on tarkoitettu kaikille soittajille ja laulajille, aiempia opintoja ei tarvita. Uutta ohjelmistoa yhdistyksen kuorolle ja musiikkiryhmälle. Musiikin teoriaa yhdessä soittamisen ja laulamisen lomassa. Kouluttajat: Ahti Sepp ja Sauli Malinen. Kurssin hinta: 265 € puolihoidossa ja 305 € täysihoidossa. Ilmoittautuminen heti. Liikuntakurssi 2.–6.3. (4 vrk) Kurssi on tarkoitettu liikuntaryhmien ohjaajille, erityisesti uusille. Kurssilta saa uusia ideoita ja ohjelmia liikuntaryhmään ja kerhoon. Kouluttajat: Eva Rönkkö ja Hannele Pitkä-Liukkonen. KURSSILLA ALENNETTU HINTA : 130 € puolihoidossa ja 150 € täysihoidossa. Ilmoittautuminen heti. Matkavastaavien peruskurssi 23.–27.3. (4 vrk) Tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville sekä kaikille hyvien matkojen ja retkien suunnittelusta kiinnostuneille. Muitten aiheitten muassa syksyn Syystärräys-tapahtuma sekä vuoden 2021 Kulttuurija retkeilypäivät. Kouluttajat: Jan Koskimies ja Tiina Rajala. KURSSILLA ALENNETTU HINTA : 70 € puolihoidossa ja 80 € täysihoidossa. Ilmoittautuminen 28.2. mennessä. Järjestöviestinnän kurssi 23.–27.3. (4 vrk) Kurssi on tarkoitettu yhdistysten tiedottajille sekä kaikille, jotka tarvitsevat viestintätaitoja toiminnassaan. Tiedottamisen perusasioiden lisäksi aiheina ovat sähköinen tiedonvälitys, media sekä selkokieli. Kouluttaja: Tuomas Talvila. KURSSILLA ALENNETTU HINTA : 70 € puolihoidossa ja 80?€ täysihoidossa. Ilmoittautuminen 28.2. mennessä. Alueelliset kurssit Aluejärjestöt ja yhdistykset voivat olla aloitteellisia ja pyytää koulutuksia. Järjestömme voi tarjota koulutusta muun muassa seuraavista aiheista: › taloushallinto, sähköinen kirjanpito › tietotekniikka ja sen hyödyntäminen yhdistystoiminnassa: katso aihetta koskeva juttu viereiseltä sivulta › yhdistystoiminta, yhdistystoiminnan kehittäminen › tiedottaminen › tanssi ja muu liikunta Toimintasuunnitelmassamme on alueellisten, uusille jäsenille tarkoitettujen Tule mukaan! -koulutusten järjestäminen. Koulutusten on tarkoitus perehdytää uusia jäseniä järjestöömme ja sen toimintaan. Ensimmäinen koulutus järjestetään kevätkauden loppupuolella. Tiedotamme Tule mukaan! -koulutuksista myöhemmin. Koulutuksia tilattaessa pyydämme olemaan yhteydessä koulutussuunnittelija Tiina Rajalaan, puh. 040 582 4319, sähköposti tiina.rajala@elakelaiset.fi Yhdistysverstas on koulutus yhdistystoiminnan kehittämiseksi. Siitä vastaa alueellisen työn suunnittelija Anna Eskola, puh. 044?75?110?31, sähköposti anna.eskola@elakelaiset.fi Eläkeläinen 1/2020 15
JÄRJESTÖ Eläkeläiset ry:n jäsenet innokkaasti mukana vertaisvalmentajien koulutuksissa. TIINA RAJALA, TEKSTI JA KUVAT E läkeläiset ry on mukana Ikäinstituutin koordinoimassa Elämäni eläkevuodet – liikettä ja mielenvoimaa -hankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on tukea juuri eläkkeelle jääneitä ihmisiä elämänmuutokseen sopeutumisessa. Heille järjestetään valmennusta, jossa annetaan tietoa mahdollisuuksista pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Valmennuksissa kiinnitetään huomiota liikunnalliseen elämäntapaan ja mielen hyvinvointiin. Hankkeessa koulutetaan jo eläkkeellä olevista ihmisistä vertaisvalmentajia. Tarkoitus on perustaa vertaisvalmentajien vetämiä, uusille eläkeläisille avoimia valmennusryhmiä. Fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvien aiheiden lisäksi vertaisvalmentajilla on hyvä tilaisuus esitellä oman yhdistyksensä toimintaa. Valmennus on kahdeksan kokoontumiskerran kokonaisuus, joka sisältää yhteistä keskustelua, pohdintaa, liikunnallisia tuokioita ja ulkoilua. Valmentajakoulutuksia on tähän mennessä järjestetty viisi: viime vuonna neljä ja tämän vuoden ensimmäinen pidettiin tammikuussa Lappeenrannassa. Seuraavat koulutukset pidetään Porissa 27.–28.2., Vir roilla 2.–3.4. ja 23.–24.4. Kajaanissa. Valmennuskoulutukset ovat maksuttomia. Osallistujat saavat käyttöönsä monipuolisen valmennusaineiston. Vertaisvalmentajille tarkoitettu virkistyspäivä pidetään 15.5. pääkaupunkiseudulla. Valmentajakoulutuksesta kiinnostuneita pyydetään olemaan yhteydessä Ikäinstituutin suunnittelija Taru Tanskaseen, puh. 040 5793729, sähköposti: taru.tanskanen@ikainstituutti.fi. Eläkeläiset ry:ssä asiassa voi olla yhteydessä Tiina Rajalaan, puh. 040 582 4319, sähköposti: tiina. rajala@elakelaiset.fi Tähän mennessä jokaiseen valmentajakoulutukseen on osallistunut Eläkeläiset ry:n jäseniä. Heidän vetämiään valmennusryhmiä on ollut kolme ja lisää on suunnitteilla. Osallistujien kokemukset koulutuksista ovat olleet myönteiset. Muita hankekumppaneita ovat Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL, Sydänliitto ja Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Hanke on Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoittama. ANJALANKOSKEN Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Pirjo Seppälä osallisdistyksen kerhoon. Keväällä jonkin kerhokokoontumisen voisi siirtää sisätiloista Kymijoen rantaan. Porukka saisi ulkoilla, vähän kuin piknikillä, Pirjo kaavaili. Retkipaikka ei ole kaukana. Osa voi tulla kävellen ja tarvittaessa voi järjestää kyytejä. Retkipaikalla on penkkejä ja siellä voi vaikka tanssahdella musiikin tahdissa. Yhdistyksen kerhossa on harrastettu pienimuotoista jumppaa ja pelattu bocciaa. Nyt on tarkoitus ottaa Inkeroisten uusi kuntosali käyttöön. – Kyllä tällä kurssilla käsiteltyjä aiheita voi muutenkin käyttää ja soveltaa kerhossa vaihtelua tuomaan. Jotkut keskustelunaiheet olivat sellaisia, että niistä on helppo lähteä liikkeelle. Pirjo suunnitteli esittelevänsä eläkevalmennuksen ensin yhdistykselle ja kokeilevansa uusia ideoita ensin yhdistyksen omassa porukassa. Sen jälkeen voi miettiä, voisiko lähteä kokoamaan ulkopuolisille avointa valmennusryhmää. – Meidän sihteerimme Taisto voi varmaan ruveta minulle valmentajapariksi. Kyllä yhdistyksessä saa muutenkin tehtäviä jaettua. Meillä on ihania ihmisiä, Pirjo kehui porukkaansa. Lappeenrannan koulutukseen osallistui yhdeksän valmentajaksi aikovaa ja kolme kouluttajaa. Hyvin suunnitellut kaksi koulutuspäivää sisälsivät ulkoilua, liikuntavinkkejä, ohjausharjoituksia ja erilaisia toiminnallisia menetelmiä ryhmien vetämiseen. Keskustelujen aiheet vaihtelivat mielen hyvinvoinnista liikkumisen hyötyihin. Lisäksi koulutuksessa ehdittiin suunnitella paikallisia valmennuskokonaisuuksia. Osana eläkevalmentajakurssia ulkoiltiin Lappeenrannan Kehruusalin edustalla. Anjalankosken Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Pirjo Seppälä sai Elämäni eläkevuodet -vertaisvalmentajakoulutuksesta uusia ideoita. Elämäni eläkevuodet valmennus jatkuu Olen saanut ideoita, miten tuoda lisää liikuntaa ja ulkoilua mukaan yhdistyksen kerhoon.” tui Lappeenrannassa pidettyyn kaksipäiväiseen koulutukseen. Hänen mielestään kurssille kannatti tulla: – Tämä on ollut mielenkiintoista. Olen saanut ideoita, miten tuoda lisää liikuntaa ja ulkoilua mukaan yh16 Eläkeläinen 1/2020
Työaika: 6-40 h/vko Kiinteä tuntipalkka +tuloslisät+päiväbonus+lounasetu Voit myös tehdä etänä kotitoimistolta www.dreamcare.? EVA RÖNKKÖ TULE TÄYTTÄMÄÄN liikuntapankkiasi kevään liikuntakurssillemme Kuntorantaan 2.–6.3. Kurssi tarjoaa monipuolista oppia yhdistysten kuntoliikunnan ohjaamiseen ulkona ja sisätiloissa. Kurssin ohjelman suunnittelussa olemme ajatelleet uusia, vastaa ohjausta aloittavia jäseniämme mutta mielenkiintoista sisältöä on tarjolla kokeneillekin ohjaajille. Kouluttajina ovat Eva Rönkkö ja Hannele Pitkä-Liukkonen. Tarjoamme kurssilla valmiita tuntikokonaisuuksia, kuten keppija kuminauhajumppaa. Näillä pääsee ohjaamisessa alkuun. Kokeneille ohjaajille valmistelemme pieniä koreografioita. Luvassa on – alunperin liikunnallisten eläkeläismiesten Kävelypässit-ryhmälle suunniteltua, mutta toki kaikille sopivaa – helppoa rivitanssia. Opetamme kurssilla liikunnallista tekemistä ulkoilupäiville ja kerhoihin. Jaamme Liikumme tanssien -hankkeen parhaita paloja sekä harjoittelemme rytmija ryhtiharjoituksia sekä kehonhuoltoa. Osallistujat saavat Ikiliikuttaja-ohjaajakansiot, kuntopiirin ohjaamiseen liikekuvien kortit ja muuta materiaalia. Tuemme kurssilaisten osallistumismaksua Liikumme tanssien -hankkeen avustuksesta. Puolihoidolla kurssin hinta on 130 euroa ja täysihoidolla 150 euroa. Kannustamme yhdistyksiä lähettämään liikuntakurssille kaksi ohjaajaa liikuntatoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Älä epäröi kysyä tai ehdottaa omia toivomuksia, sillä yhdessä valmisteltu kurssi palvelee meidän ohjaajiamme parhaiten. Sisällöistä voi kysyä tarkemmin Eva Rönköltä, puhelin 040 501 3599. Tervetuloa liikuntakurssille tapaamaan ystäviä, solmimaan uusia suhteita ja verkostoitumaan toisten ohjaajien kanssa. Kurssi tarjoaa monipuolista oppia yhdistysten kuntoliikunnan ohjaamiseen ulkona ja sisätiloissa. Tietoa, taitoa ja lystiä liikuntakurssilta RITVA RANTAKOIVU, Kemin Eläkeläiset ry:n liikuntaja tanssikerhon vetäjä: ”Olen vetänyt nuoresta tytöstä lähtien tanssia ja vesijumppaa, parikymmentä vuotta lastentanssia ja luovaa tanssia Kemin työväenopistolla, myös aikuisten ryhmiä. Sitten tuli tauko, koska tein kolmivuorotyötä hoitoalalla enkä sen takia voinut ottaa omaa ryhmää ohjattavakseni. Sitten tulin mukaan Eläkeläiset ry:n toimintaan. Liikuntakurssilla innostuin, tuntui, että minulla on vielä annettavaa. Kurssi toi minut takaisin ohjaamaan. Sain hyviä vinkkejä siitä, miten iäkkäämpiä ihmisiä liikutetaan ja millaista jumppaa heille on hyvä suunnitella. Kemissä lähdin ensi alkuun opettamaan niitä ohjelmia, joita kouluttajat olivat suunnitelleet järjestön 60-vuotisjuhlaan. Lisäksi tein oman koreografian Georg Otsin Syysunelma-kappaleeseen. Jouluksi teimme joulumuorin siivoustanssin, kysyin siihen ideoita myös meidän ryhmäläisiltä. Kokeilimme alussa, minkälaisia liikkeitä mieleen tuli ja yhdes”Kurssi innosti jälleen ohjaamaan” sä muokkasimme sitä. Lopuksi tein kokonaisuuden valmiiksi. Yhdistyksen maanantaijumpassa meitä käy nyt lähemmäs parikymmentä naista. Kemin Eläkeläisissä oli ollut kahden vuoden tauko liikuntaryhmän vetämisestä, näin ei myöskään ollut esiintyvää ryhmää. Sain naiset innostumaan esiintymisestä ja esitimme yhdistyksen 60-vuotisjuhlassa yhteiset kappaleet Ihmisiä matkalla ja Hyvää syntymäpäivää sekä oman Syysunelman. Olen tyytyväinen niihin kursseihin, mitä on ollut, mutta aina niitä saisi olla lisääkin. Oma ryhmä on ihana ja siitä saa itse paljon vaikka se talkootyötä onkin. Ihmisten innostus auttaa jaksamaan tuntien suunnittelussa ja ohjaamisessa. Olisi kiva, että yhdistyksen liikuntaohjaajilla olisi kaveri, jonka kanssa voisi vastuuta jakaa ja keneltä saisi tarvittaessa tukea.” Jäsenhankintakampanja ja -kilpailu käynnissä Uusi vuosi Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistyksissä on käynnistynyt jäsenhankintakampanjan merkeissä. Tavoitteena on saada uusia jäseniä ja lisätä paikallisen toiminnan näkyvyyttä. Tämä on samalla hieno tilaisuus tehdä tunnetuksi järjestömme Ikäystävälliseen Suomeen -tavoiteohjelmaa. Jäsenhankintakampanjaan liittyy myös kilpailu, jossa paikallisyhdistykset kilpailevat kolmessa sarjassa. Svenska pensionärsförbundet johtaa EETUa Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n puheenjohtajajärjestönä vuonna 2020 toimii Svenska pensionärsförbundet rf. EETU:n puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain. EETU:n sihteerinä ja työvaliokunnan puheenjohtajana toimii tämän vuoden Svenska pensionärsförbundet rf:n toiminnanjohtaja Berit Dahlin. EETU ry on kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöelin. Sen jäseniä ovat Eläkeliitto, Eläkeläiset, Eläkkeensaajien keskusliitto EKL, Kansallinen senioriliitto, Kristillinen Eläkeliitto ja Svenska pensionärsförbundet. EETU:n jäsenjärjestöjen yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin 300?000. › eetu.fi Eläkeläinen 1/2020 17
A rkkipiispa Tapio Luoman mielestä aikamme kaikessa kyynisyydessään kaipaisi inhimillisten, pehmeiden arvojen rohkeaa esilletuomista. Vuoden 2018 kesäkuussa evankelisluterilaisen kirkon korkeimpaan virkaan asetettua teologian tohtori Tapio Luomaa on luonnehdittu valtakirkon sovittelijaksi. Hän muistuttaa, että kirkkokuntamme koostuu vajaan neljän miljoonan jäsenen hyvin heterogeenisesta jäsenkunnasta. Kirkon sisällä on nähtävissä ja tunnettavissa samanlainen laaja ajatusten kirjo kuin muuallakin yhteiskunnassa. – On tärkeää, että muistaisimme olevamme yhteisellä asialla. Kirkon hallinnollisissa tehtävissä olen tottunut siihen, että erimielisyyksistä huolimatta meillä on yhteinen halu ja tahto rakentaa kirkkoa niin, että se täyttäisi oman tehtävänsä parhaalla mahdollisella tavalla monimutkaisessa maailmassamme. Arkkipiispa ei halua asettua muiden yläpuolelle, pikemminkin hieman sivummalle pystyäkseen muodostamaan laajemman kuvan vallitsevasta tilanteesta ja tulevaisuudestakin. Luoma korostaa, että hänen ajattelunsa VALTAKIRKON SOVITTELIJA Köyhyyden ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi on tehtävä töitä. Kirkko ei voi istua kädet ristissä odottamassa pelastusta, sanoo arkkipiispa Tapio Luoma. TEKSTI SISKOTUULIKKI TOIJONEN KUVA ANNINA MANNILA – Kirkon pitää myös toimia yhteiskunnan eheyden hyväksi aikana, jolloin demokraattisen järjestelmän toimivuus ja demokraattinen järjestelmä on kyseenalaistettu, sanoo arkkipiispa Tapio Luoma. 18 Eläkeläinen 1/2020
ja näkemyksensä eivät saa olla liian dominoivia, vaan on kuunneltava herkällä korvalla vastakkaisiakin mielipiteitä. Arkkipiispa huomauttaa, että ei ole muuta inhimillisesti sivistynyttä tapaa hoitaa asioita kuin rakentava vuoropuhelu mitä erilaisimpien ihmisten välillä. Tämä koskee hänen mukaansa myös maailman politiikkaa, jonka valitettavimmat tapahtumat ovat seurausta dialogin kapeutumisesta tai katkeamisesta kokonaan. Rakentavaa dialogia todella tarvitaankin kirkon nykyisessä tilanteessa, kun jääräpäinen naispappeuden vastustaminen vanhoillisimmilla kirkon tahoilla jatkuu edelleenkin ja kirkosta eroamiset ovat lisääntyneet huomattavasti muun muassa kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsäsen kärkevien kannanottojen takia, vaikkei tämä virallisen kirkon ääni olekaan. Akuutti kipupiste on myös samaa sukupuolta olevien parien kirkollinen vihkiminen. Luoma sanoo olevansa avoin keskustelulle eskaloituneessa vihkimiskiistassa. – Jos kirkko päättää muuttaa käsitystään asiassa, tulen sen kanssa hyvin toimeen, hän sovittelee. REIPPAIN ASKELIN arkkipiispa kiirehtii Turun kauniiseen Arkkipiispantaloon, nykyiseen työpaikkaansa ja kotitaloonsa, selvästikin innostuneena tehtävästään. Hän myöntää kirkon ylimmän johtajan viran olevan todella vaativaa mutta myös antoisaa. Ensitöikseen arkkipiispana hän sanoi haluavansa tuoda uskonnon takaisin uskontoon. – Yleinen tietoisuus siitä, mitä uskonto syvimmiltään on, on ohentunut. Uskontoa ei voi ymmärtää, jos sitä ajatellaan vain loogisena maailmanselityksenä. Uskonto on jotain paljon, paljon syvempää ja kokonaisvaltaisempaa, sanoiksi pukematonta. –Kirkon elämää helposti tarkastellaan logiikan ja rationaalisuuden kautta. Tällöin unohtuu, että kirkko ei yksistään ole tekemisissä järjen ja inhimillisen kielen kanssa. Kristinuskon sanoma ei kaikilta osin lainkaan tottele rationaalisuuden vaatimusta. Tästä huolimatta arkkipiispa korostaa, että tieteellinen tinkimättömyys, luonnontieteellinen tietämys ja tieteellinen maailmankuva eivät sulje pois kristillistä maailmankatsomusta. Teologia ja luonnontieteet eivät ole toistensa vihollisia, hän muistuttaa. Tieteenfilosofia, kvanttifysiikka ja suhteellisuusteoria ovat askarruttaneet Luomaa opiskeluajoista lähtien. Hänen Oxfordin yliopiston julkaisusarjassa vuonna 2002 julkaistu väitöskirjansa pureutuu teologian ja luonnontieteiden kanssakäymiseen. Väitöskirja hyväksyttiin huippuarvosanoin ja se sai myös laajaa kansainvälistä huomiota. Edelleenkin arkkipiispa on aktiivinen keskustelija luonnontieteilijöiden kanssa. –Uskon ja tieteen vuoropuhelua tarvitaan, jotta osaisimme oikealla tavalla pitää huolta asuttavaksemme annetusta planeetasta. ARKKIPIISPAN MIELESTÄ kirkon tulee nostaa esiin yhteiskunnallisia ongelmia. ”Kirkko ei voi istua kädet ristissä ja odottaa pelastusta ylhäältä – köyhyyden ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi on tehtävä töitä”, hän jyrähti MTV:n Uutisissa. – Rikkaiden länsimaiden tarpeiden loputon tyydyttäminen on kestämätöntä maapallon tulevaisuutta ajatellen, hän sanoo. – Kirkon pitää myös toimia yhteiskunnan eheyden hyväksi aikana, jolloin demokraattisen järjestelmän toimivuus ja demokraattinen järjestelmä on kyseenalaistettu. Arkkipiispa harmittelee, että kirkkoa tarkastellaan useimmiten valtakunnallisen median esille ottamien asioiden kautta ja unohdetaan, miten kirkko toimii paikallistasolla. Se on inhimillistä kanssakäymistä eri elämäntilanteissa olevien seurakuntalaisten kanssa, jolloin arvohierakia on lähes päinvastainen kuin muualla yhteiskunnassa. Arkkipiispa on myös arvojohtaja. Hän oli mukana laatimassa kirkon strategiaa, jossa arvoiksi nostettiin usko, toivo ja rakkaus. – Meidän aikamme kaikessa kyynisyydessään tarvitsisi herättelyä, jolloin näitä ehkä hieman halveksittuja, inhiELÄKELÄISET RY:N valtuuston puheenjohtaja, ministeri Kalevi Kivistö on arkkipiispan isän, Veikko Luoman kaveri Kurikan ajoilta. Miehet pelasivat muun muassa lentopalloa paikallisessa TUL:n seurassa. Arkkipiispan isoäiti Aili Luoma puolestaan oli Kivistön äidin hyvä ystävä ja naapuri. Yhdessä he osallistuivat paikallisen Eläkeläiset ry:n yhdistyksen toimintaan. Vanhusten asiat ovat lähellä myös Tapio Luoman sydäntä. – Esiin ovat nousseet vanhusten hoitolaitoksissa ilmenneet ongelmat. Tämä huoli on valitettavasti edelleen ajankohtainen ja ongelmien ratkaisemiseen pitäisi pureutua entistä tehokkaammin. On muistettava, että vanhukset eivät ole yksi yhtenäinen joukko, vaan hyvinkin heterogeeninen kansanosa erilaisine tarpeineen. Luoma ihailee kansalaisjärjestöjen kuten Eläkeläiset ry:n kykyä vastata moniin sellaisiin haasteisin, joihin yhteiskunnan resurssit eivät välttämättä riitä. – Vanhusten yksinäisyys on suuri ongelma, kuten myös vanhuusköyhyys pieneläkeläisillä. On huolestuttavaa, mitä köyhyys, yhteiskunnan rattaista putoaminen aiheuttaa ihmisen sisimmässä. Muun muassa näihin asioihin tarvitsisimme yhteisvastuullisempaa otetta. On valitettavaa, jos vanhukset alkavat tuntea olevansa taakka, ikään kuin ylimääräinen kansanosa. Ihmisillä pitää olla ihmisarvo, olipa hän minkä ikäinen tahansa, myös kuollessaan. Ihminen tarvitsee arvokkaan lähdön. Samassa arkkipiispa kiinnittää myönteistä huomiota siihen, että nykyisessä hallituksessa on useita nuoria ministereitä. Samalla on tärkeä arvostaa osaamista, jonka kokeneet poliitikot tuovat mukanaan. ”Yksi toivotuimpia inhimillisiä tunteita on ilo. Jokainen ilon hetki on kiitollisuuden arvoinen”, arkkipiispa totesi joulutoivotuksessaan. Kuinka löytää iloa, kun niin monet asiat levottomassa maailmassamme huolestuttavat ja vetävät mielialaa alaspäin? – Eläessään ihmiset eivät voi noukkia vain herkkupaloja, vaan meidät on pakotettu ottamaan vastaan myös karvaita. Kun ajatellaan Suomea, tämä on lähtökohtaisesti erittäin upea yhteiskunta, meillä on monet asiat hyvin verrattuna vaikkapa pakolaisten tilanteeseen. Ei saisi antautua vain huonojen asioiden vietäväksi vaan pyrkiä hyvien ja huonojen asioiden balanssiin. Toivo ja ilo kuuluvat yhteen. Ilo on muutakin kuin pelkkä tunne, se on voima, joka kuljettaa. Muistan isoäitiäni, joka säteili elämän iloa ja voimaa vaikeuksistakin huolimatta. Arvokas vanhuus millisiä, pehmeitä arvoja tuotaisiin rohkeasti esille. Näiden seurannaisena tulevat oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja monet muut tärkeät arvot. MIKÄÄN TIUKKAPIPOINEN konservatiivi Kurikassa syntynyt, Vaasassa kasvanut Tapio Luoma ei ole ainakaan suhteessa viihteeseen. Hän on opiskellut laulua Kalevi Ollin johdolla ja suorittanut laulun I-tutkinnon ja taipuupa arkkipiispan bassobaritoni virsien ja messujen ohella tangoihinkin. – Tiesin jo viisitoistavuotiaana haluavani papiksi. Samalla musiikki, erityisesti laulaminen on kulkenut vahvasti mukanani. Kulttuuri kaikkinensa on antanut minulle hyvin paljon. Tämäkin liittyy siihen, että kaikki elämään ja uskoon liittyvä ei suinkaan ole rationaalista eikä loogista. Musiikki avaa minulle sellaisia todellisuuksia, jotka eivät ole puettavissa sanoihin. Se tuo elämään sisältöä, merkityksiä ja mahdollisuuden yhteisöllisyyteen. –Kotonani kuunneltiin paljon musiikkia radiosta, ja ollessani nuorena miehenä kuuluttajana radiossa pääsin tutustumaan kevyeen musiikkiin laidasta laitaan. Seinäjoen kirkkoherrana Tangomarkkinat tulivat tutuksi. Huomasin, miten paljon tangoilla on yhteneväisyyksiä hengelliseen elämään. Tangoissa voi tavoittaa myös jotain syvempää kaipuuta pyhyyteen toisen ihmisen kaipuun lisäksi. Kirkko on perinteisesti ollut tärkeä taiteen mesenaatti ja kirkkotaide on ollut tärkeä perusta taiteen eri tyylisuunnille. – Niin taiteessa kuin kirkon sanomassakin tavoitellaan jotain sellaista, jota reaalimaailma ei kykene antamaan. Taide antaa mahdollisuuden tarkastella olemassaoloa eri näkökulmista ja horisonteista kuin reaalitodellisuus. Taide on lähtökohtaisesti halua ilmaista jotain selittämätöntä. Aivan samoin kuin teologiakin. Kuinka esimerkiksi puhua Jumalasta, arkkipiispa huokaa. Uskon ja tieteen vuoropuhelua tarvitaan, jotta osaisimme pitää huolta asuttavaksemme annetusta planeetasta.” Eläkeläinen 1/2020 19
PENSIONÄREN SANNA MARINS (sdp) regering tillträdde den 10 december med samma regeringsprogram som föregångaren Antti Rinnes regering. Ur ett pensionärsperspektiv ligger det centrala i regeringsprogrammets framåtblickande synsätt – åldrande ses inte enbart som en utgift, och i stället för nedskärningar får vi genom socialskydd, service samt investeringar inriktade på framtiden en starkare välfärdsstat. Ett av de mål regeringen ställt upp som rönt mest uppmärksamhet i medierna är löftet om att höja de lägsta pensionerna, den så kallade ”valborgshundringen”. Även om löftet gäller en tidsperiod på flera år ansåg många att regeringen svikit sitt löfte redan innan ens några höjningar alls förverkligats. Från början av år 2020 höjs den fulla folkpensionen med 34 euro – den första höjningen på över tio år – vilket bevisar att man ärligt eftersträvar en förbättring. Garantipensionen steg samtidigt med 50 euro per månad. På detta sätt får över 600 000 pensionärer ens en liten höjning. Detta är en tydlig kursomläggning jämfört med den politik som Juha Sipiläs (centern) regering förde, där man sänkte pensionerna genom att frysa och skära ned pensionsindex. FOLKPENSIONENS RELATIVA betydelse har i Finland minskat då allt fler pensionärer numera omfattas av arbetspensionssystemet. Folkpensionen kan dock i framtiden åter få större vikt i takt med arbetslivets omvandling. Många vars arbetskarriär utgjorts av snuttjobb och ströjobb, liksom invandrare, småföretagare och egenföretagare har en låg arbetspensionstillväxt, och de kommer under sina pensionärsår att behöva folkpension som ett komplement till sin utkomst. Trots höjningarna ligger minimipensionsskyddet i Finland på en låg nivå, och framför allt ensamboende, personer som bor på hyra samt människor med höga sjukkostnader har svårt med att få pengarna att räcka till i det dagliga livet. Det förekommer också stora skillnader i pension mellan könen: en kvinnlig pensionärs euro är bara 68 cent. Därför krävs det fortsättningsvis målmedvetna åtgärder för att avhjälpa utkomstproblem bland pensionärer. Pensionärerna rf kommer tillsammans med de andra pensionärsförbunden att noggrant följa med regeringens insatser för att hjälpa ”valborgshundringen” under loppet och med att till slut ta sig i mål. LEDARE JAN KOSKIMIES Chefredaktör LIMPAN RUDOLF LINDBLAD Skribenten är pensionär, bosatt i Helsingfors. Valborgshundringen nu ute på banan Trots höjningarna ligger minimipensionsskyddet i Finland på en låg nivå” N är man sitter ensam dagarna i ända har man tid att minnas rätt mycket om vårt snart 65-åriga äktenskap. Jag räknade på fingrarna att när frugan kommer ut från långvården och flyttar in hit blir det Sirkkas och min elfte gemensamma bostad. Det var inte lätt att hitta bostad i efterkrigstidens Helsingfors. När vi gifte oss kom bodde vi först i mitt gamla pojkrum hos mina föräldrar i sjömansunionens lokal i Munksnäs. Det var inte lätt med svärmor och svärdotter i samma kök. Jag kände mig nästan som någon slags Förenta nationernas medlare när mamma och fruga turvis klagade på varandra och jag försökte mäkla fred mellan dem. När vår son Risto föddes blev det bara värre och slutligen flyttade Sirkka hem till sina föräldrar i Suonenjoki med pojken och sade att hon inte kommer tillbaka innan jag har skaffat oss en egen bostad. När jag berättade mina svårigheter på jobbet sade en som hette Alvi , att han hade ett nybyggt frontmannahus i Svedängen med tom övre våning som ännu inte var färdig. Efter en stunds funderingar beslöt vi att båda begära så stora förskott att pengarna skulle räcka till för att på talko bygga ett rum beboeligt. Vi fick våra förskott och satte igång. Köpte trävirke, spik, dörrar, fönster och andra behövliga saker och efter ett par veckor med flitigt jobbande på kvällar och veckoslut kunde jag välkomna Sirkka och pojken till vår nya bostad. Det blev en lycklig sommar när vi målade, tapiserade och inredde rummet med diverse möbler från släktingarnas vindskontor. JAG VAR vid dethär laget bilgummibranschens helsingforsavdelnings ordförande och medlem i LäderSkooch Gummiförbundets styrelse. Nu gick jag också med i FKP och blev några år senare svensk sekreterare i partiets Helsingfors och Nylands distrikt. Partiarbetet var sämre betalt än mitt tidigare jobb och för att klara ekonomin fick Sirkka jobb i partiets möbelbutik. Vi lyckades genom Sirkkas bror Antti hitta en tvårummare med centralvärme i hörnet av Båtsmannsgatan och Styrmannsgatan. Hyran var rätt liten och mamma, som nu bodde i Norr Haga skötte pojken på dagarna och jag förde honom dit med min tjänstemosse på morgnarna. När jag var på resa fick han vara där också på nätterna. Mamma var ju mycket förtjust i sitt första barnbarn. Allt var frid och fröjd fram till år 1952. På sommaren skulle det bli ungdomsfestival i Helsingfors och jag blev flyttad till festivalkommiten och Sirkka var med barn. Under festivaltiden var jag flyttad till allt i allo för den svenska delegationen som hade nästan 200 medlemmar och skulle bo på en skola i Alberga och äta i en restaurang vid Sandvikstorget. Det blev skralt med sömnen och Sirkka såg jag endast en gång och hann bara ropa hej och vinka åt henne. Jag har aldrig varit så i pisset som jag var under festivalen, men efter den började min semester och en dag senare åkte vi med Sirkka till Kvinnokliniken i Tölö. När jag försökte följa henne in körde en gammal barnmorska ut mig med orden: Du har gjort ditt, gå hem och lägg dig! När jag följande dag ringde till kliniken fick jag veta att vi hade fått en flicka som fick namnet Pirjo. Nu var det tid att fundera hur vi skulle klara ekonomin i framtiden. Jag beslöt att säga upp mig från partijobbet och söka mig tillbaka till mitt bättre betalda gamla yrke. När jag gjorde det blev jag uppkallad till partiets såkallade kaderavdelning och erbjuden arbete som distriktsekreterare för samfundet Finland-Sovjetunionen på Åland, med litet högre lön och billigare tjänstebostad så att Sirkka skulle kunna vara hemmafru så länge som barnen var små. Vi nappade på erbjudandet och det jobbet var ett verkligt äventyr i vårt samlivs historia, men mera om det i nästa nummer. Det blev en lycklig sommar när vi målade, tapiserade och inredde rummet med diverse möbler från släktingarnas vindskontor.” Flyttningar i bostadsbristens Helsingfors 20 Eläkeläinen 1/2020