ELÄKELÄINEN EETU:n eduskuntavaaliteesit 10 | Tule mukaan tanssipajoihin 18 | Kansallisteatterin syvällinen Kolme sisarta 24 Ruokaa rakkaudella Piian keittiöstä 32 1/2019 | 7. helmikuuta 2019 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti |? www.elakelaiset.fi Osuvia keinoja eläkeläisköyhyyden torjumiseksi ovat kansaneläkkeen tasokorotukset ja työja kansaneläkkeen yhteensovituksen lieventäminen, sanoo Kaija Kallinen. 6 Riittävä toimeentulo kuuluu kaikille
lisuuksia keksiä verukkeita ja jatkaa puutteellista toimintaansa. Yksityistämistä puolustellaan tehokkuudella, laadulla, hinnalla ja organisoitumisella. Lopputulos on kuitenkin usein päinvastainen: voittoa halutaan aina vain enemmän, ihmisarvo ja hyvä hoito jäävät bisneksen jalkoihin. Tähän on saatava muutos. Kyse on meidän kaikkien tulevaisuudesta ja siitä minkälaista hoivaa meistä itse kukin saa, kun sitä tarvitsee. Demokratiassa vaikutetaan ja tehdään muutos äänestämällä vaaleissa. Äänestetään niitä ehdokkaita, jotka kantavat meistä kaikista vastuun ja panevat suitset ahneudelle. ELÄKELÄISET RY PERUSTETTIIN vuonna 1959 ajamaan eläkeläis väestön asiaa. Samalla asialla olemme edelleen 60 vuotta myöhemmin, ja tehtävää riittää ehkä enemmän kuin aikoihin. Järjestön 60-vuotisjuhlavuosi 2019 näkyy ympäri Suomea erilaisina tapahtumina, joissa tuomme julki tavoitteitamme ja teemme eläkeläistoimintaa näkyväksi yhteiskunnassa. Edunvalvonnassa vuoden 2019 tärkeimmät ratkaisut tehdään eduskuntavaaleissa. Nykyisen hallituksen politiikka on ollut ikäväestölle kylmää; eläkeläisten toimeentuloa on heikennetty muun muassa jäädyttämällä kansaneläkeindeksi, korottamalla palveluiden asiakasmaksuja, sekä heikentämällä lääkekorvauksia. Eläkeläiset ry ajaa tähän muutosta – haluamme inhimillisen Suomen, jossa kaikki saavat riittävän toimeentulon ja tarvitsemansa palvelut. Järjestö kannustaa jäseniään vaalityöhön, sekä ehdokkaina että äänestäjinä, ja pitämään esillä ikäihmisten asiaa keskusteluissa vaalikentillä. Myös Eläkeläinen-lehti on vaalityössä tärkeä kanava. Eduskuntavaaleja ennen eduskunnassa ratkaistaan vielä sote-uudistuksen lopullinen kohtalo. Eläkeläiset ry on arvostellut sote-uudistusta eriarvoistavaksi, terveysbisnestä ja hyvätuloisia suosivaksi. Kokoomuksen hellimän niin sanotun ”valinnanvapauden” varjolla on ajettu julkisten palveluiden yksityistämistä ja pirstomista sekavaksi tilkkutäkiksi, josta ei enää ”Erkkikään” ota selvää. Jos uudistus tai edes osia siitä valmistuu tällä vaalikaudella, jää sotkusta seuraavalle hallitukselle paljon siivottavaa ja korjattavaa. HENNON TUKAN OMAAVANA miehenä tykkään pitää hiukseni lyhyenä ja siistinä. Siistimistarve selviää yleensä peiliin katsomalla. Myös Eläkeläinen-lehdellä on tullut aika katsoa peiliin. Viimeisimmästä lehden kokonaisuudistuksesta onkin jo vierähtänyt aikaa. Osana järjestön viestintäuudistusta on lehden ulkoasua nyt päivitetty ja erityistä huomiota on pyritty kiinnittämään selkeyteen ja luettavuuteen. Ulkoasua oleellisempaa on kuitenkin sisältö. Eläkeläinen-lehdessä tulee säilymään vankka ikääntymispoliittinen näkökulma, jolla osallistumme ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tiedotamme eläkeläisiä koskevista asioista. Kulttuuri-, terveys-, ja elämäntapateemoja pidetään vahvasti esillä jatkossakin, kuten myös järjestöllisiä asioita. Hyvää juhlavuotta ja kiinnostavia lukuhetkiä! JAN KOSKIMIES, PÄÄTOIMITTAJA TÄMÄ VANHA lännenelokuvien sanonta tulee mieleen kun lukee viime aikojen surullisia uutisia maamme vanhustenhoidosta. Tärkeään ja arvokkaaseen hoivaan on pesiytynyt käsittämätöntä piittaamattomuutta ja ahneutta. Valvontajärjestelmämmekin on vaikuttanut kädettömältä näin vakavassa asiassa. En millään jaksa ymmärtää, että epäkohdista kertovien asiakkaiden, henkilöstön ja omaisten viesteistä ei välitetä, tai että niihin ei reagoida. Ahneuteen ei kyetä puuttumaan jos valvonta, sanktiot ja asenteet eivät ole kohdallaan. Alan toimijoille on annettu liian paljon mahdolHyvää juhlavuotta! Rahat tai henki? 1/2019 Kannen kuva Annina Mannila ELÄKELÄINEN EETU:n eduskuntavaaliteesit 10 | Tule mukaan tanssipajoihin 18 | Kansallisteatterin syvällinen Kolme sisarta 24 Ruokaa rakkaudella Piian keittiöstä 32 1/2019 | 7. helmikuuta 2019 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti |? www.elakelaiset.fi Osuvia keinoja eläkeläisköyhyyden torjumiseksi ovat kansaneläkkeen tasokorotukset ja työja kansaneläkkeen yhteensovituksen lieventäminen, sanoo Kaija Kallinen. 6 Riittävä toimeentulo kuuluu kaikille Yhdistysverstaat 12 Ideat lentävät ja uusia ehdotuksia tarkastellaan avoimin mielin. Kaukaloiden legenda 22 Lasse Oksanen seuraa yhä kiekkokulttuuria antaumuksella. Uusi kansanmusiikki elää 25 Polskat ja valssit soivat osaavasti Säilyn pelimannien levyllä. Vakava sairaus yllättää 34 Kriisiin saa apua oikeasta, riittävästä tiedosta. Uusi liikuntajulkaisu 36 Eri lihasryhmät saavat juuri niille sopivia harjoitteita. Vakiot Kalevin kynästä 13 Kurssikalenteri 17 Runopysäkki 26 Tuula-Liina Varis 31 Tupakatta 37 Krypto 43 SENNI JA SAFIRA POIMINTA Nykyisen hallituksen politiikka on ollut ikäväestölle kylmää.” PUHEENJOHTAJALTA MARTTI KORHONEN PÄÄKIRJOITUS ”Jos vanhukset olisivat oikeasti asiakkaita, ei heitä kohdeltaisi näin.” Pekka Isaksson Kirjeitä mummolasta -blogissa. Lue blogejamme: www.elakelaiset.fi/blogit 2 Eläkeläinen 1/2019
J uhlavuoden ohjelmat ja tapahtumat avataan oman jäsenistön lisäksi kaikille kiinnostuneille: toiminta kertokoon hienosta järjestöstämme, sen kestävistä arvoista ja upeista aktiiveistamme. Muun muassa tällaista tapahtuu – Eläkeläiset ry valmistaa juhlavuotta varten yhteislauluvihon ja käsikirjoituksen yhteislaulutilaisuuden vetämistä varten. – Olemme mukana laulamassa myös Työväen Musiikkitapahtumassa Valkeakoskella. Musiikkitapahtuma järjestetään 25.–28.7. Järjestömme tilaisuus on 27.7. – 60-vuotiaasta järjestöstä kertova valokuvanäyttely kiertää maata. Paikallisyhdistykset voivat tiedustella näyttelyä kotipaikkakunnalleen ripustettavaksi esim. kirjastoon, kunnantalon aulaan, vanhusten palvelukeskukseen tms. paikkaan. Paikallisyhdistykset etsivät ja varaavat itse näyttelytilan. Juhlaa ja asiaa koko vuosi Eläkeläiset ry täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Varsinainen syntymäpäivä on 4. joulukuuta, mutta juhlimme koko vuoden! AJASSA Käsi kädessä. Liikuntaryhmien ohjaajakurssilla aloitettiin jo viime syksynä 60-vuotisjuhlan ohjelman harjoittelu, ohjaamassa Eva Rönkkö (selin). TUOMAS TALVILA › 6.2. Espoo Etelä-Espoon Eläkeläiset: kaikille avoin lauluilta ostoskeskus Isossa omenassa klo 18–20. › 19.2. Joensuu Eläkeläiset ry yhteistyössä Eläkeläiset ry:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestön ja Joensuun Eläkeläiset ry:n kanssa: Kes kus telu tilaisuus ”Yhdenvertaisuus ja ikäihmiset”. Klo 12.00 Kerhotalolla, Sairaalakatu 27. Keskustelun käynnistäjänä Panu Artemjeff, erityis asiantuntija, OM, Demokratia-, kielija perusoikeusasioiden yksikkö (DKY). › 16.5. Heinolan Hopearanta Eläkeläiset ry:n Etelä-Hämeen Aluejärjestö juhlii 60-vuotiasta järjestöä. Juhlapuhujana Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen. › 22.5. Helsinki Kontulan Eläkeläiset: kaikille avoin ohjelmallinen tapahtuma Kontulan ostoskeskuksessa, laulamassa Eino Grön. › 6.6. Nokia Pirkanmaa + Satakunta + Varsinais-Suomi: juhla Nokian Kerholassa. › 8.–9.6. Varkaus Kaakkois-Suomi + PohjoisKarjala + Savo: kaikille avoin tilaisuus Varkauden torilla, iltajuhla Kuntorannassa, jossa mahdollisuus myös yöpyä. › 6.–7.8. Oulu Jokilaaksot + Kainuu +Lappi: 6.8. kaikille avoin tilaisuus kävelykatu Rotuaarilla, lappilaisten ohjelmaa Toppilan Möljällä, Oulun Eläkeläiset ry: n juhlatanssit Vaaskelassa. 7.8. pääjuhla Toppilan Möljällä. › 27.7. Valkeakoski Työväen Musiikkitapahtumassa. › 9.9. Vaasa Keski-Suomi + Pohjanmaa: juhla Vaasan kaupungintalolla. › 3.10. Kerava Helsinki + Uusimaa: juhla klo 11.00 alkaen Kerava-salissa. Alueellisia tapahtumia ja juhlia – Aluejärjestöissä järjestetään seminaari-/keskustelutilaisuuksia ja alueellisia juhlia. Aluejärjestöjen muodostamat yhteistyöringit ja paikallisyhdistykset järjestävät juhlatilaisuuksia ja muita tapahtumia. – Yhdistysten kerhoissa valmistetaan ristipistoja muita kirjontatekniikoita käyttäen tauluja, joista kootaan näyttely Kulttuuritalolle 4.12. Eläkeläiset ry tukee taulujen tekemistä järjestämällä ”Ristipistoja – sivistyneesti” -kulttuuriaktivismin kursseja (lue kursseista lisää sivulta 16). – Juhlavuosi päättyy 4.12. Kulttuuritalolla Helsingissä järjestettävään koko päivän kestävään juhlatapahtumaan. Toiminta kertokoon hienosta järjestöstämme, sen kestävistä arvoista ja upeista aktiiveistamme.” Eläkeläinen 1/2019 3
AJASSA E läkeläiset ry 60 vuotta -tilaisuuksien sarja käynnistyi hienolla tavalla tammikuun puolivälissä. Helsingin Aluejärjestön järjestämässä keskustelutilaisuudessa kirjailija ja historiantutkija Sirpa Kähkönen puhui aiheesta ”Sotien ja kriisien vaikutus suomalaisten aineettomaan perintöön”. – Meillä on suvuissa hirveän paljon sotaan liittyvää vaiteliaisuutta, miehiä jotka ovat tulleet kotiin eri tavoin haavoittuneina, henkisesti tai fyysisesti. On kannettu puhumattomuuden taakkaa. Kähkönen viittasi mm. mikrohistorialliseen teokseensa Hugo 1918, joka valottaa sisällissodan tragediaa yhden suvun kohtaloiden kautta. Mikrohistoria kertoo tavallisten ihmisten elämästä, arjen historiasta, usein erilaisten marginaaliryhmien historiasta. Sota ja nimenomaan siviilien kokemus sodasta on aiheena myös useissa Sirpa Kähkösen romaaneissa. – Se, miksi olen kirjoittanut sodasta, liittyy konkreettisesti omaan kokemukseeni siitä, miten sota on haavoittanut naista. Molempia isoäitejäni se haavoitti henkisesti tosi pahasti. – Minulle on ollut tavattoman tärkeää jakaa ihmisten kanssa se kokemus, puhumattomuuden taakka ja häpeä, joka näihin vaiettuihin asioihin on liittynyt. Ne ovat edellisiä sukupolvia painaneet todella raskaana. Siksi minusta on tärkeää kirjoittaa kirjoja, jotta aineeton perintö siirtyy, kuten mikrohistorioitsijat sanovat. Juhlavuoden ensimmäinen keskustelutilaisuus innosti Kirjailija Sirpa Kähkönen: Kirjoittaminen on tärkeää, jotta aineeton perintö siirtyy. ELÄKELÄISET RY:N valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö saapuu Keravalle torstaina 14. helmikuuta. Kirjaston Pentinkulma-salissa klo 14 alkavassa keskustelutilaisuudessa Kivistö käsittelee ikääntymispolitiikkaa sekä eläkeläisten asemaa nyt ja tulevaisuudessa. Tilaisuus on kaikille avoin. Järjestäjä Keravan Eläkeläiset ry tarjoaa kahvit/teet ystävänpäivän merkeissä. › Keravan kirjasto, Paasikivenkatu 12, Kerava JOENSUUN KERHOTALOLLA 19.2. Kerhotalolla klo 12 alkavan tilaisuuden teemana on Yhdenvertaisuus ja ikäihmiset ja keskustelun käynnistäjänä erityisasiantuntija Panu Artemjeff opetusministeriön Demokratia-, kielija perusoikeusasioiden yksiköstä. Tilaisuuden järjestää Eläkeläiset ry yhteistyössä Eläkeläiset ry:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestön ja Joensuun Eläkeläiset ry:n kanssa. › Kerhotalo, Sairaalakatu 27, Joensuu – Kehottaisin jokaista teistä rohkeasti kirjoittamaan kaikesta siitä mitä te olette kokeneet ja nähneet. Kirjoittaminen on parhaita tapoja antaa perintöä myöhemmille sukupolville. Se, miten te kuvaatte asioita ei ole niin tärkeää kuin se, että te kuvaatte sitä, mikä kerran oli. Joskus ja jollekulle se muodostaa hienon kokonaisuuden, Kähkönen kannusti Kinaporin palvelukeskuksen juhlasaliin kokoontunutta yleisöä. KÄHKÖSEN ALUSTUSTA seuranneet yleisöpuheenvuorot osoittivat että tilaisuuden aihe oli tärkeä. – Sotaan liittyvät kokemukset ovat sellaisia, joista ei lapsille kerrota, totesi Kati Peltola, joka kertoi itse olevansa talvisodan lapsi. – Enkä ole kyllä itsekään kertonut lapsilleni ja lapsenlapsilleni. Koulussa ei näistä ole aikanaan puhuttu, mutta eipä kauhean paljon puhuta nytkään. Nykyiset lasten ja nuorten ikäluokat eivät saa tätä historiaa sen enempää tietoonsa kuin mekään aikanaan, Peltola pohti. TUOMAS TALVILA Ikääntymis politiikkaa Keravalla, yhden vertaisuutta Joensuussa Sirpa Kähkönen kertoi mm. mikrohistoriallisen teoksensa Hugo 1918 syntyvaiheista. Eläkeläiset ry 60 vuotta -tapahtumasarja käynnistyi 16. tammikuuta helsinkiläisen Kinaporin palvelukeskuksen juhlasalissa. Kehottaisin jokaista teistä rohkeasti kirjoittamaan kaikesta siitä mitä te olette kokeneet ja nähneet.” TU O M A S TA LV IL A 4 Eläkeläinen 1/2019
LYHYESTI Perinteeksi muodostunut Eläkeläiset ry:n alueellisten työpäivien kierros käynnistyi 28. tammikuuta Savon Aluejärjestöstä. Tilaisuuksia on yhteensä 15, (Savossa 2 ja muissa aluejärjestöissä 1). Tapaamisiin on kutsuttu kustakin paikallisyhdistyksestä kolme osallistujaa. Työpäivillä käsiteltäviä asioita ovat valtuuston kokous ja kokoukselle tehtävät aloitteet, järjestön uusi ikääntymispoliittinen ohjelma-asiakirja sekä Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlien valmistelujen tilanne ja eteneminen. Aluekierroksen tapaamiset 28.1.–26.2.2019 › Ma 28.1. Savo, Varkaus › Ti 29.1. Savo, Iisalmi › To 31.1. Pirkanmaa, Lempäälä › Pe 1.2. Kaakkois-Suomi, Kouvola › Pe 1.2. Helsinki, Helsinki › Ma 4.2. Uusimaa, Vantaa › Ke 6.2. Lappi, Kemi › Ke 6.2. Pohjois-Karjala, Juuka › To 7.2. Kainuu, Kajaani › Pe 8.2. Jokilaaksot, Kempele › Ti 12.2. Varsinais-Suomi, Turku › Ke 13.2. Satakunta, Nakkila › Ma 18.2. Pohjanmaa, Vaasa › Ke 20.2. Keski-Suomi, Jyväskylä › Ti 26.2. Etelä-Häme, Lahti Eläkeläiset ry:n toimistolla on parhaillaan käynnissä iso jäsenrekisteriohjelmiston vaihdos. Samalla uudistamme myös taloushallinto-ohjelmistomme. Pahoittelemme jo etukäteen tämän urakan aiheuttamaa palveluepävarmuutta ja ruuhkaa. Varsinkin kiireelliset sähköpostiasiat kannattaa merkitä selkeästi kiireelliseksi otsikossa. Olemme lähettäneet jäsenyhdistyksillemme kyselyn ohjelmiin osallistumisesta, erityisesti Kulttuuritalolla 4.12. pidettävän päätösjuhlan ohjelmiin. Tarvitsemme näitä tietoja juhlaohjelmiston suunnittelua varten. Kysely on tarkoitettu harrastusja esiintyjäryhmien vetäjille sekä mahdollisille ohjelmatoimikunnille. Jos harrastusryhmän ohjaaja ei vielä ole saanut kyselylomaketta, sen voi pyytää Eläkeläiset ry:n toimistolta. Toivomme, että täytetyt kyselylomakkeet palautetaan 15.2. mennessä toimistolle. Aluekierros vauhdissa Jäsenrekisteri uudistuu Muistutus juhla vuoden ohjelmiin ilmoittautumisesta Uusi tavoiteohjelma työn alla Yhdenvertaisuusopas on ilmestynyt Tutustu luonnokseen ja kerro mielipiteesi. ELÄKELÄISET RY KÄYNNISTI marraskuussa 2017 työn järjestön uuden ikääntymispoliittisen tavoiteohjelman laatimiseksi. Eläkeläiset ry:n hallitus hyväksyi luonnoksen uudeksi tavoiteohjelmaksi tammikuussa 2019. Nyt on jälleen jäsenkeskustelun aika. Tutustu luonnokseen ja kerro mielipiteesi tavoiteohjelman sisällöistä. Kaikki kommentit huomioidaan lopullisen ohjelman valmistelutyössä. Ikääntymispoliittisen ohjelman luonnos lähetetään kaikille yhdistyksille yhdistyspostissa 12.2. Yhdistyksiä kannustetaan tekemään ohjelmaan liittyviä valtuustoaloitteita. Kommentteja voi lähettää Eläkeläiset ry:n toimistoon sähköpostilla osoitteeseen elakelaiset@elakelaiset.fi tai postitse osoitteeseen Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki. Luonnos löytyy myös Eläkeläiset ry:n kotisivulta www.elakelaiset.fi/ jarjesto/tavoiteohjelma. Samassa osoitteessa on sähköinen kommenttilomake. Uusi ikääntymispoliittinen ohjelma on tarkoitus lopullisesti hyväksyä Eläkeläiset ry:n valtuustossa 10.– 11.6.2019. Painotuore opas tarjoaa tietoa ja pohdittavaa ikä ihmisten yhdenvertaisuudesta. ELÄKELÄISET RY ON julkaissut vanhusneuvostojen jäsenille, kuntien vanhuspalvelun ammattilaisille sekä kaikille iäkkäiden yhdenvertaisuusteemoista kiinnostuneille oppaan Moninaisuus ja yhdenvertaisuus. Eläkeläiset ry:n monikulttuurisuustyön suunnittelijan Eva Rönkön kirjoittamassa oppaassa tarkastellaan ikäihmisten yhdenvertaisuutta vähemmistöihin kuuluvien, pääasiallisesti Suomeen muuttaneiden henkilöiden silmin. Oppaassa on tekstien lomassa runsaasti tehtäviä jotka auttavat miettimään käsiteltyjä aiheita oman kunnan iäkkäiden kannalta. – Toivomme, että näitä tehtäviä pohditaan esimerkiksi paikallisyhdistysten johtokunnissa, Eva Rönkkö sanoo. – Opas on työkalu vanhuspalveluiden syvemmän yhdenvertaisuuden kehittämiseksi. Aineisto myös kytkeytyy työn alla olevaan Eläkeläiset ry:n ikääntymispoliittiseen tavoiteohjelmaan. Painettu Moninaisuus ja yhdenvertaisuus -opas on tilattavissa järjestön toimistolta. Nettiversio löytyy järjestön verkkosivuilta osoitteesta www.elakelaiset.fi/monikulttuurinen toiminta. › Tilaukset ja lisätietoja: Eva Rönkkö, 040 501 3599, eva.ronkko@elakelaiset.fi MONINAISUUS JA YHDENVERTAISUUS Opas vanhusneuvostoille YS TÄ VI Ä JA YH DE SS ÄO LO A mu ka na va iku tt am as sa YH DE NV ER TA ISU US SO LID AR ITY AN D DIV ER SIT Y er ila ise t lä ht ök oh da t oi ke ud en mu ka isu us so sia al in en es te et tö my ys el äm än eh to je n er ia rv oi su us va nh us pa lv el ut Krokotiilirokki soi Matinkylässä SOITTAJILLE JA LAULAJILLE suunnattu Rytmimusiikin kurssi musisoi antaumuksella Espoon Matinkylässä tammikuun loppupuolella. Innokkaat kurssilaiset harjoittelivat laajan ja monipuolisen ohjelmiston, ikivihreistä kappaleista uudempaan rytmimusiikkiin. – 60–70-luvun iskelmää ja vähän poppiakin. On Krokotiilirokkia, Laila Kinnusen Valoa ikkunassa, on Puhelinlangat laulaa, Dannyn ja Kirkan ohjelmistoa ja niin edelleen, kertoo Sauli Malinen, toinen kurssin vetäjistä. – Ohjelmistossa on bändillämme nyt jo 26 biisiä ja kaikki on sujunut hienosti. Suuri osa kurssilaisista oli Etelä-Espoon Eläkeläisten laulajia. Kosketinsoittimissa Erkki Hepoaho. Hänen lisäkseen bändissä soittivat kitaristi Seppo Määttä sekä kurssin vetäjät Sauli Malinen ja Kari Kuivalainen. TU O M A S TA LV IL A Eläkeläinen 1/2019 5
YHTEISKUNTA E läkeläiset ry perustettiin vuonna 1959 kansaneläkettä vaatineen liikkeen pohjalta. Siitä pitäen on järjestö korostanut kansaneläkkeen merkitystä ja vaatinut parannuksia pienimpiin eläkkeisiin. Ovatko nämä vaatimukset edelleen ajankohtaisia vuonna 2019? – Kyllä ovat, sanoo Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n palveluksessa työuransa tehnyt eläke-asiantuntija Kaija Kallinen. Eläkeläisten pienituloisuus ja suoranainen eläkeläisköyhyys ovat edelleen totista todellisuutta ja kansaneläke edelleen tärkeä. KALLINEN HUOMAUTTAA, että jo 1980ja 1990-luvuilla esitettiin arvioita, että kansaneläkkeen merkitys lähitulevaisuudessa kuihtuu pois, kun entistä useampi ihminen on pystynyt ansaitsemaan kohtuullisen työeläkkeen. Aivan näin ei ole kuitenkaan käynyt. – Tilastojen mukaan kansaneläkemeno ei ole supistunut kovin radikaalisti viimeisten 15 vuoden aikana. Sekin osoittaa, että isolla joukolla ihmisiä on edelleen niin pienet työeläkkeet, että he tarvitsevat kansaneläkettä sen rinnalle. Osaltaan vaikuttaa työelämän rakennemuutos. Pätkätyöläisyys ja monet uudet työn muodot sirpaloittavat työuria. – On liikaakin totuttu ajattelemaan, että kaikki on kunnossa, kun suurella valtaosalla ihmisistä kuitenkin on kohtuullisen tiiviit työhistoriat, Kaija Kallinen sanoo. – Se ei kuitenkaan oikeuta kääntämään katsetta pois niistä, joiden työura syystä toisesta koostuu pienemmistä pätkistä. Heidänkin tulevasta eläketurvastaan pitää huolehtia. NIILLE, JOILLA EI ole ollenkaan työeläkettä (heitäkin on Suomessa lähes sata tuhatta), on tarjottu keinoksi takuueläkkeen nostamista. Mutta siitä ei ole apua sille isolle joukolle, jolla on hyvin pieni työeläke ja sen rinnalla pääosa eläkkeestä tulee kansaneläkkeestä. Lähes puolella eläkeläisistä on eläke maksimissaan 1?400 euroa. Heidän toimeentulonsa kohentamiseksi avainasemassa on – pienimpien eläkkeiden tasokorotuksen lisäksi – kansaneläkkeen ja työeläkkeen yhteensovitus. Keinoja on tässä Kallisen mukaan kaksikin. Ensinnäkin voitaisiin pienentää prosenttia, jolla työeläke-euro vähentää kansaneläkkeen osuutta. – Nykyisellään lähes jokainen työeläkkeestä tuleva euro syö kansaneläkkeen osuutta viidelläkymmenellä prosentilla eli viidelläkymmenellä sentillä. Jos tuota prosenttia laskettaisiin vaikkapa neljäänkymmeneen – tai miten nyt valtiolta rahaa heruu – se antaisi lisää niille, joilla osa eläkkeestä tulee kansaneläkkeen kautta. Toinen keino olisi nostaa sitä pientä suojaosuutta, joka työeläkkeen puolella on. Tuloraja jolla saa täyden kansaneläkkeen on nyt 55 euroa 54 senttiä kuukaudessa. Tuota suurempi työeläke alkaa jo pienentää kansaneläkkeen osuutta. – Jos rajaa voitaisiin nostaa vaikkapa sataan euroon, niin se helpottaisi. Näiden kahden keinon yhdistelmä toisi lisää eläke-euroja pieneläkeläisille. Kallinen lisää, että tällaisten muutosten tekeminen on poliittisesti vaikeaa, koska se on kallista. – Kun kansaneläke rahoitetaan kokonaan verovaroin, on vahdittu entistä tiukemmin sitä, kuinka paljon valtio eläkkeisiin satsaa. Tästä kertovat osaltaan jo useampana vuotena nähdyt kansaneläkeindeksin jäädytykset ja leikkaukset. KAIJA KALLINEN PAINOTTAA, että toimeentulokysymyksiä tulee tarkastella kokonaisuutena. Eläkkeen suuruuden lisäksi vaikuttaa se, kuinka paljon eläkeläinen joutuu käyttämään varojaan erilaisiin välttämättömiin menoihin, kuten asumiseen tai terveydenhuollon asiakasmaksuihin. – Konkreettista olisi esimerkiksi se, jos kaikissa Suomen kunnissa pystyttäisiin päättämään, että terveyskeskusmaksuja ei peritä. Sillä olisi iso merkitys eläkeläisten toimeentuloon. – Valitettavasti kehitys näyttää menevän aivan toiseen suuntaan, jos sote-uudistus ja siihen liittyvät maksulait toteutuvat. Jos on pieni eläke ja sairastaa paljon, lääkekulut heikentävät toimeentuloa merkittävästi. Eläketurvan tulee olla heikomman puolella Kaija Kallinen painottaa, että toimeentulokysymyksiä tulee tarkastella kokonaisuutena. Eläkkeen suuruuden lisäksi vaikuttaa se, kuinka paljon eläkeläinen joutuu käyttämään varojaan erilaisiin välttämättömiin maksuihin ja kuluihin. TEKSTI TUOMAS TALVILA KUVAT ANNINA MANNILA Isolla joukolla ihmisiä on edelleen niin pienet työeläkkeet, että he tarvitsevat kansaneläkettä sen rinnalle.” 6 Eläkeläinen 1/2019
Kaija Kallisen mukaan keinoja kohentaa pienituloisimpien eläkeläisten asemaa löytyy mm. kansaneläkkeen ja työeläkkeen yhteensovittamisesta. Kaija Kallinen › 68-VUOTIAS › YHTEISKUNTATIETEIDEN maisteri › ASUU Helsingin Pitäjänmäessä › PUOLISO (myös eläkkeellä), 2 aikuista tytärtä ja 2 tyttärentytärtä › HIIHTÄÄ, sauvakävelee, pyöräilee kesäisin › ”LUKEMINEN on rakas harrastus. Käyn joka viikko Pitäjänmäen kirjastossa. Viimeksi luin Erkki Tuomiojan päiväkirjateoksen, se oli tosi mielenkiintoinen. Tietopuolisten kirjojen lisäksi luen paljon myös kaunokirjallisuutta.” KUKA? Eläkeläinen 1/2019 7
YHTEISKUNTA – Lääkekulujen omavastuiden alen taminen olisi osuvampi keino parantaa pientä eläkettä saavien toimeentuloa kuin työeläkeindeksin muutokset. Kallinen painottaa, että myös asumistuki on osalle eläkeläisistä tärkeä. Samoin eläketulovähennys, joka takaa sen, että pienimmistä eläkkeistä ei makseta veroa. Hän sanoo toivovansa, että kaikki eläkeläisjärjestöt ovat valppaina ja kiinnittävät näihin asioihin huomiota. – Sanon tämän sen takia, että kyllä kaikki menoerät valtion budjetissa ovat jokaisena vuonna luupin alla. Suomalaisen työeläkejärjestelmän kestävyys on kohtuullisessa kunnossa, Kaija Kallinen arvioi. – Järjestelmä on kuitenkin herkkä työllisyyden ja väestörakenteen kehitykselle. Nyt huolena on se, että jos syntyvyys jää alhaiselle tasolle, työikäisiä on tulevaisuudessa vähän. Muuttoliike on yksi tärkeä tekijä. Kokonaisuudessa on useita taustamuuttujia. Mikään ei kestä ajasta ikuisuuteen vaan järjestelmää pitää koko ajan tarkastella ja vaalia. Yksi työeläkejärjestelmän vahvuuksia on se, että eläkevarojen osittaisella rahastoinnilla on varauduttu ikärakenteen muutokseen ja eliniän pitenemiseen, Kallinen sanoo. Työeläkerahastojen valtaisa koko nousee toistuvasti esiin julkisessa keskustelussa. Niissä on nyt rahaa yli 200 miljardia euroa. Eikö näitä rahoja voitaisi käyttää esimerkiksi työeläkeindeksin parantamiseen tai muuhun hyvään tarkoitukseen? Kaija Kallinen toppuuttelee. Hän suhteuttaa lukuja huomauttamalla, että työeläkkeinä maksetaan vuosittain jo yli 27 miljardia euroa. – Viisaiden laskelmat sanovat, että rahastojen kasvu hidastuu ja vähän pidemmällä aikavälillä työeläkkeiden maksamiseen tarvitaan entistä enemmän rahastoja ja niiden tuottoja. – Rahastoilla on myös se tehtävä, että niiden tuotolla voidaan säädellä työeläkemaksun suuruutta. Rahoja ei makuuteta, vaan lakikin velvoittaa sijoittamaan näitä varoja tuottavasti ja turvaavasti. Emme voi kääntää katsetta pois niistä, joiden työura syystä toisesta koostuu pienemmistä pätkistä. Heidänkin eläketurvastaan pitää huolehtia.” KAIJA KALLINEN ON ollut eläkkeellä kohta neljä vuotta. Hän työskenteli 35 vuotta SAK:ssa asiantuntijana sosiaalipolitiikan kysymysten parissa. – Kun aloitin SAK:ssa oli ensimmäinen vastuualueeni perhepolitiikka eli lapsiperheiden sosiaaliturva. Mitä enemmän ikää karttui, sen enemmän tuli eläkeasioita kehiin. Monen vuoden komiteatyön jälkeen aikaansaatu perhe-eläkeuudistus oli ensimmäinen iso eläkepoliittinen asia. – Sen jälkeen alkoikin eläkepuolella sopeutuminen niukkuuteen. Kaikkien sen jälkeen tehtyjen eläkeuudistusten, ensin laman aikana 90-luvun alussa ja sen jälkeenkin, iso tavoite on ollut saada eläkekustannukset hallittua. Tietysti ammattiyhdistysliikkeellä ja SAK:lla erityisesti oli aina merkittäviä tavoitteita, joilla pyrittiin turvaa parantamaankin. Kaija Kallinen jäi eläkkeelle täyttäessään 65 vuotta. Hän luonnehtii itseään työsidonnaiseksi ihmiseksi ja myöntää, että oli hieman vaikeakin luopua mielenkiintoisesta työstä ja sen kautta syntyneestä verkostosta. – On minulla ollut välillä ikävä töihin, hän nauraa. Eläkkeellä Kallinen on jatkanut eläkepoliittisena keskustelijana ja kansalaisvaikuttajana. Hän on yksi niistä asiantuntijoista, jotka ovat olleet mukana Eläkeläiset ry:n uuden ikääntymispoliittisen ohjelman valmistelutyössä. – Silloin tällöin olen kirjoittanut asioista ja pyynnöstä ollut pitämässä alustuksia. Joka kerta kun joku pyytää, tulee sellainen mukava tunne, että jes, taas mentiin. Perhepolitiikasta eläkeasioihin Vuoden 2017 lopussa eläkettä sai kaikkiaan 1?586?000 henkilöä. Heistä 55 prosenttia (874?000) oli naisia. Kaikista eläkkeensaajista kolme viidesosaa sai pelkkää työeläkettä, kolmasosa sai työeläkkeen ohella myös Kelan eläkettä ja 6 prosenttia sai ainoastaan Kelan eläkettä. Pelkkää Kelan eläkettä saavien osuus oli yhtä suuri miehillä ja naisilla. Sen sijaan miehistä yli kaksi kolmasosaa (68?%) sai vain työeläkettä ja neljäsosa sai sen ohella Kelan eläkettä. Naisista runsas puolet (54?%) sai vain työeläkettä ja kaksi viidesosaa sai samanaikaisesti myös Kelan eläkettä. Eläkkeensaajista valtaosa sai vanhuuseläkettä. Vanhuuseläkkeensaajia oli vuoden 2017 lopussa 1?340?000. Perhe-eläkettä sai 270?000 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkettä 206?000 henkilöä. Maatalouden luopumiseläkettä tai luopumistukea saavia oli 12?000 ja osa-aikaeläkkeensaajia 7?000. Henkilö voi samanaikaisesti saada usean eri eläkelajin mukaista eläkettä. Kansaneläkeindeksi Suuri osa Kelan maksamista etuuksista tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaan. Tarkistus koskee kansaneläkkeen lisäksi takuueläkettä, perhe-eläkettä, rintamalisiä, sotilasavustuksen perusavustusta, vammaistukia, työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea, lapsilisiä, lastenhoidon tukia sekä sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahoja. Kansaneläkeindeksi seuraa elinkustannusindeksiä, jonka Tilastokeskus määrittää keskeisten hyödykkeiden hintatietojen perusteella. Eduskunta on päättänyt, että kansaneläkeindeksi pysyy vuonna 2019 vuoden 2018 tasolla. Päätös on hallituksen esityksen mukainen. Kansaneläkeindeksin jäädytys on osa valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2018–2021. Lähteet: Eläketurvakeskus, Kela, sosiaalija terveysministeriö Kolmasosa saa työeläkkeen ohella myös Kelan eläkettä Kaija Kallinen työskenteli 35 vuotta SAK:ssa. 8 Eläkeläinen 1/2019
KEVÄÄN EDUSKUNTAVAALIEN JÄLKEEN aloittavan uuden hallituksen erääksi suureksi tehtäväksi on ennakoitu sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Eläkkeet ovat tässä keskeisessä roolissa. Työelämä on Suomessa muutoksessa: palkkatyön ulkopuolella tehtävä työ lisääntyy ja työurat ovat entistä katkonaisempia. Eläkejärjestelmän tulee antaa riittävä turva myös niille, joiden eläketurva koostuu pienestä työeläkkeestä ja osasta kansaneläkettä. Tällaisia ryhmiä ovat varhain työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneet, pätkäja silpputyöläiset, lapsia kotona hoitaneet naiset, maahanmuuttajat, pienyrittäjät ja itsensä työllistäjät, freelancerit, taiteilijat ja luovan alan työntekijät. Eläkejärjestelmän tulee nauttia luottamusta myös työelämän muuttuessa kasvavien ryhmien joukossa. He ovat maksaneet työuransa aikana eläkemaksuja, mutta jäävät usein pääosin takuuja kansaneläkkeen tai mahdollisten omien säästöjen varaan. Jos kehitys jatkuu nykyisenlaisena, muodostuu eläkeläisistä yhä selvemmin kahden kerroksen väkeä. PIENET ELÄKKEET JÄÄVÄT jatkuvasti jälkeen suurista eläkkeistä. Eräs keskeinen syy tähän on eri eläkemuotojen lähtötason etääntyminen toisistaan. Ei-ansioeläkkeiden (mm. kansanja takuueläkkeet) lähtötasoon vaikuttavat ainoastaan niihin tehdyt indeksitarkistukset. Ansioeläkkeiden lähtötaso puolestaan määräytyy siten, että aiemmat palkkatulot tarkistetaan eläkkeellesiirtymisvuoden tasoon palkkakertoimen avulla. Tästä seuraa, että kansanja takuueläkkeiden lähtötaso jää jälkeen työeläkkeistä lähes samassa suhteessa kuin elinkustannusindeksi jää jälkeen ansiotasoindeksistä. Turun yliopiston professori Olli Kangas on huomauttanut, että Suomessa käteen jäävän minimieläkkeen taso suhteessa keskituloon on laskenut jo pitkään. Kun se oli 1980-luvun alussa lähes 50 prosenttia, jää minimieläke nykyisin enää noin kolmannekseen käteen jäävästä keskitulosta. Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa vastaavaa laskua ei ole tapahtunut. Takuueläkkeen käyttöönotto vuonna 2011 on korjannut tilannetta Suomessa vain vähän. KANSANJA TAKUUELÄKKEISIIN on aika ajoin tehty tasokorotuksia, mutta ne ovat olleet riittämättömiä korjaamaan alkavien eläkkeiden eriytymisen aiheuttamaa ongelmaa. Lisäksi, jos tasokorotukset tehdään vain takuueläkkeeseen, mutta pieniä työeläkkeitä täydentävät kansaneläkkeet jäävät ennalleen, jää yhä useampi eläkeläinen pelkän takuueläkkeen varaan. Sosiaaliturvan uudistamisen osana tarvitaan pitkälle tulevaisuuteen katsova ohjelma eläkeläisköyhyyden torjumiseksi. Työelämän muutos ei saa johtaa eläkeläisköyhyyden kasvuun tulevaisuudessa. Keskeistä on kansaneläkkeiden huomattava parantaminen. Välittömänä toimenpiteenä on peruttava kansaneläkeindeksin jäädytys ja korotettava takuuja kansaneläkkeitä, tavoitteena 1000 euron vähimmäiseläke. OLETKO EHDOLLA EDUSKUNTAAN? Eläkeläinen-lehdellä tavoitat aktiiviset äänestäjät. Eläkeläiset ry:n kaikki noin 30.000 jäsentä saavat lehden jäsenetuna kotiin postitettuna. VARAA MAINOSPAIKKASI 7.3. ilmestyvästä numerosta 2/2019 4.4. ilmestyvästä numerosta 3/2019 Esimerkkikoot: 2 x 50 mm (89 x 50 mm) hinta 190 € 2 x 120 mm (89 x 120 mm) hinta 450 € Muut koot 1,90 euroa/pmm. Eläkeläiset ry:n jäsenille alennus -50% bruttohinnasta. Eläkeläinen-lehti on arvonlisäveroton. Lisätiedot ja ilmoitustilavaraukset: Johanna Pelto p. 040 903 0141 johanna@johannapelto.fi N:o ”VUONNA 2019 PIDETÄÄN eduskuntaja EU-vaalit, ja mahdollisesti maakuntavaalit. On tärkeää, että vaaleissa valittavat edustajat pitävät eläkeläisten puolta. Vähävaraisia eläkeläisiä on autettava taloudellisesti ja tuettava elämänhallinnassa. Turvallisen ja virikkeellisen elämän turvaaminen ikäihmisille parantaa kaikkien ikäpolvien elämää”, todetaan aluejärjestön syyskokouksen kannanotossa. Aluejärjestö muistuttaa, että ”onnellisessa” Suomessa aivan liian moni eläkeläinen elää köyhyysrajalla ja heikolla ravinnolla. ”Vähävaraisten eläkeläisten eläketurvan parantamista on maamme hallitus jatkanut kuin hölmöläisten peittoa: näennäisesti on tarjottu pieniä lisäyksiä, mutta samalla otettu toisesta päästä raskaalla kädellä pois heikentäen entisestään arjessa selviämistä. Lääkkeiden omavastuuosuuksien kasvu esimerkiksi on johtanut siihen, että monet eläkeläiset joutuvat jättämään lääkkeet hankkimatta; eläke ei yksinkertaisesti riitä sekä ruokaan ja asumiseen että lääkkeisiin. Indeksijäädytykset puolestaan heikentävät ostovoimaa, ja nopeasti etenevä digitalisaatio oman elämän hallintaa”, kannanotto linjaa. ”Eläkeläisten joukkovoima on kasvanut eläkeläisten lukumäärän lisääntyessä. Tämä on käännetty eläkeläisiä vastaan. Nuoremmat ikäpolvet kokevat eläkeläiset uhkana, mikä heikentää heidän tulevia eläkkeitään. Tällä uhalla ja pelottelemalla syntyvyyden pienenemisellä pyritään nyt estämään eläkeläisten etujen parannuksia. Ummistetaan silmät siltä, että eläkeläiset ovat eläkkeensä ansainneet ja sitkeällä raadannalla rakentaneet maamme hyvinvointia. Eläkeläisten puolestapuhujaksi tarvitaan vanhusasiainvaltuutettu. Alueellisesti ja paikallisesti tulee vahvistaa vanhusneuvostojen toimintaa.” Eläkeläiset ry:n Satakunnan Aluejärjestö piti syyskokouksensa maanantaina 3.12. Nakkilassa. Kokous valitsi aluejärjestön puheenjohtajaksi edelleen Tuula Telinin Porista ja varapuheenjohtajaksi Terttu Viinamäen Nakkilasta. Satakunnan Aluejärjestö: Eläkeläiset aktiivisesti vaalikamppailuun Eläkeläiset ry:n Satakunnan Aluejärjestö kehottaa eläkeläisiä olemaan valppaina, osallistumaan vaalikamppailuun ja vaatimaan parannuksia niin pieniin eläkkeisiin kuin laadukkaaseen asumiseen, hoitoon ja hoivaankin. Yhä useampia ajetaan takuueläkkeen varaan NÄKÖKULMA JAN KOSKIMIES Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja. Työelämän muutos ei saa johtaa eläkeläisköyhyyden kasvuun.”
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry muistuttaa, että yhteiskuntamme ikärakenne on muuttumassa. Ikäihmisten määrä kasvaa nopeasti. Vuonna 2020 yli 65-vuotiaita ennustetaan olevan lähes 1,3 miljoonaa (22,6 % väestöstä) ja vuonna 2030 lähes 1,5 miljoonaa henkeä. Tuolloin on yli 65-vuotiaiden osuus väestöstämme yli neljäsosa (25,6%). Väestön nopea ikääntyminen asettaakin tulevalla hallituskaudella paineita ikäihmisten elinolojen ja palveluiden kehittämiselle. Kaikille ikäihmisille tulee turvata mahdollisimman toimintakykyinen ja taloudellisesti turvattu ikääntyminen sekä parantaa ikäihmisten osallisuutta. 1 Laaditaan Suomeen eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelma Pidämme tärkeänä, että Suomeen laaditaan pikaisesti eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelma. Keskeinen osa tätä ohjelmaa tulee olla riittävät kansaneläkkeen tasokorotukset. Tulevan hallituskauden kiireellisimpiä tehtäviä on myös kansaneläkeindeksi leikkauksen ja jäädytyksen peruuttaminen. Huolimatta siitä, että eläkeläisten keskimääräiset ansiot ovat viime vuosien aikana kasvaneet on osa eläkeläisistä jäänyt osattomaksi kasvun hedelmistä. THL:n arvion mukaan n 14–16 % eläkeläisistä elää suhteellisen köyhyysrajan alapuolella. Sosioekonomisista ryhmistä lukumääräisesti eniten pienituloisia on eläkkeensaajien ryhmässä, jossa pienituloisia on noin 174?000 henkilöä (Tilastokeskus). Pienituloisuus on Suomessa erittäin yleistä 75 vuotta täyttäneillä, joista 19,2 prosenttia kuului pienituloiseen kotitalouteen vuonna 2016. Yksinasuva suomalainen on pienituloinen, jos hänen rahatulonsa jää alle 14?420 euron vuodessa eli noin 1?200 euroa kuukaudessa. Pienituloisten eläkeläisten asema on viime vuosina entisestään pahentunut kansaneläkeindeksin leikkauksen ja jäädytyksen myötä. Kelan laskelmat osoittavat, että ilman vuonna 2017 voimaan tulleita tehtyjen indeksien leikkaamista ja jäädytystä niihin sidotut edut olisivat vuonna 2019 3,3 prosenttia suuremmat. Indeksin leikkaaminen on vaikuttanut ikääntyneiden kansalaisten taloudelliseen asemaan. Kansaneläkeindeksin leikkausten vaikutukset ilmenevät 14.2.2018 julkaistusta SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry:n selvityksestä. Selvityksen mukaan esimerkiksi yksinasuvan, täyttä kansaneläkettä saavan tulot olisivat vuonna 2018 18 euroa kuukaudessa korkeammat ilman indeksileikkauksia. 2 Eläkeläisten verotus ei saa olla palkansaajien verotusta ankarampaa Eläkeläisten verotus tulee pikaisesti laskea samalle tasolle palkansaajien verotuksen kanssa. EETU edellyttää, että verottoman eläketulorajan jälkeen ei eläkkeensaajien verotus saa olla palkkatulon verotusta ankarampaa. Eläkeja palkkatulon verotuksen vertailussa palkansaajan TyEL-maksun lukeminen veroksi on ongelmallinen, koska maksu ei ole veroa. Tästä tulkinnasta on luovuttava. Tätä esittämäämme kritiikkiä tukee muun muassa eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanotto (PeVL 30/2005 vp), jonka mukaan mainittua maksua ei voida pitää verona. 3 Esteettömyyttä ja ikäystävällisyyttä asuntopolitiikkaan Asuntopolitiikkaa on kehitettävä esteettömyyden ja ikäystävällisyyden periaatteiden pohjalta. EETU ry muistuttaa, että yli 65-vuotiaita suomalaisia on vuonna 2030 yli 1,5 miljoonaa. Vaikka väestön toimintakyky säilyy yhä parempana yhä pidempään, vaikuttaa ikääntyneen väestön kasvu myös toimintakyvyn rajoitteiden lisääntymiseen. Esteettömän asumisen tarve kasvaa jatkuvasti. Tästä huolimatta valtion budjetissa ikääntyneiden ja vammaisten ympärivuotisessa asumiskäytössä olevien asuntojen esteettömyyttä edistäviin korjauksiin ja hissien jälkiasennuksiin tarkoitetut avustusmäärärahat ovat jatkuvasti vähentyneet. Tarvitsemme lisää asuntoja, joissa ihmiset voivat asua ja elää omien toiveidensa ja tarpeidensa mukaista elämää myös ikääntyneinä. Väestön ikääntyminen lisää esteettömien asuntojen kysyntää: vuoteen 2030 mennessä tarvitaan arviolta noin miljoona esteetöntä ja turvallista asuntoa. Tällä hetkellä asuntokannassamme on valmiina vain noin kolmannes tästä tarpeesta. Siksi esteetöntä asuntokantaa on välttämätöntä lisätä olemassa olevia asuntoja korjaamalla. Esteettömyyttä edistäviin korjauksiin osoitetut avustuksia on lisättävä voimakkaasti tulevina vuosina. On itsenäisesti asuvien ikääntyneiden kannalta inhimillisesti tärkeätä mutta myös kansantaloudellisesti tarkoituksenmukaista tukea ikääntyneiden kansalaisten asumista omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kaikki keinot, joilla tuetaan ikäihmisten itsenäistä asumista omassa kodissaan, säästävät yhteiskunnan resursseja, kun palveluasumisen tarvetta saadaan vähennettyä. 4 Uusia keinoja iäkkäiden kansalaisten kotona asumisen tukemiseen Suomi ikääntyy ja vanhusväestön osuuden kasvu lisää myös yhteiskunnan palvelutarvetta. EETU katsoo, että ikääntyneiden suomalaisten itsenäistä asumista omassa kodissaan voitaisiin tukea myös kotitalousvähennystä uudistamalla. Pienituloisilla eläkeläisillä ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta kotitalousvähennykseen negatiivisen verotuksen takia. Näille eläkeläisille tulee luoda taloudellinen avustus, joka vastaisi perusteiltaan ja määrältään kotitalousvähennystä, mutta olisi verotuksellisesti nettomääräinen. Kotitalousvähennystä voitaisiin myöntää korotettuna yli 75-vuotiaille suomalaisille ja näin saataisiin monia myönteisiä vaikutuksia ikäihmisten itsenäiseen selviytymiseen mm. kotipalveluiden käytön lisääntymisen ja palveluasumisen mahdollisen lykkääntymisen myötä. 5 Kohtuullistetaan sosiaalija terveydenhuollon asiakkaiden maksutaakkaa yhdistämällä maksukatot Ikäihmiset ovat muita kansalaisia todennäköisemmin sosiaalija terveydenhuollon asiakkaita, joille asiakkuudesta koituu myös lisää kustannuksia. Valitettavan usein pienituloiset kansalaisemme säästävät lääkkeistään ja muista terveydenhuollon kustannuksistaan, jotta rahat riittäisivät muihin menoihin. Jos eläkkeensaaja jättää rahan puutteen takia lääkkeet ostamatta tai vaikkapa hampaansa hoitamatta ja sairastuu pahemmin, on tällä merkittäviä kustannusvaikutuksia yhteiskunnallemme. THL:n 23.2.2018 julkaiseman tutkimuksen mukaan kolme neljästä 65 vuotta täyttäneestä tarvitsee terveyskeskuslääkärin palveluita, pienituloisista suurempituloisia useammat. Useampi kuin joka kymmenes alimpaan tuloviidennekseen kuuluvasta ikääntyneestä jättää käymättä lääkärissä heikon taloudellisen tilanteen vuoksi ja suun terveyteen liittyvä palveluiden käyttö jakautuu voimakkaasti tulojen mukaan. Vuosittain satoja tuhansia terveydenhoitomaksuja päätyy vuosittain ulosottoon. Sairausvakuutuslain mukaiset matkakustannusten korvausten omavastuut ovat viime vuosien aikana kohonneet jatkuvasti. Tilanne on monien pienituloisten eläkeläisten kannalta kohtuuton. Vuonna 2018 käytössä on kolme eri maksukattoa: maksukatot palveluille (683 euroa), lääkkeille (605,13 euroa) ja Kelan matkoille (300 euroa). Ne ovat yhteensä 1?588,13 euroa. Palvelu-, matkaja lääkemaksukatot tulee yhdistää yhdeksi maksukatoksi, jonka tason tulee olla korkeintaan kuukaudessa maksettavan takuueläkkeen suuruinen. 6 lkääntyneiden oikeus kuntoutukseen turvattava Kuntoutus on elintärkeä osa ikääntyneiden sosiaalija terveydenhuollon hoitoketjua. lkäkuntoutuksen vaikuttavuudesta on myös runsaasti tutkimusnäyttöä. Vanhenemiseen liittyy monia muutoksia, jotka altistavat erilaisille sairauksille ja tapaturmille sekä niiden liitännäisoireille. Hoitamattomina ja ilman aktiivista kuntoutusta ne aiheuttavat toimintakyvyn vähenemistä ja palveluiden tarpeen kasvua. Tästä huolimatta tavoitteellinen kuntoutus ei vieläkään ole riittävästi mukana ikääntyneiden hoitoja palvelusuunnitelmissa. Ikäkuntoutusta tarvitaan tulevaisuudessa enemmän kuin koskaan. Ikääntyneiden kansalaisten oikeus kuntoutukseen on turvattava. Kuntoutuksen on kuuluttava kaikille ikään katsomatta ja sen tulee olla oleellinen osa ikääntyneiden kansalaisten terveydenja sairaanhoitoa. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n teesejä vuoden 2019 eduskuntavaaleihin
VUOSI 2019 TOI muutoksia. Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien euromääriin ei tule tänä vuonna indeksikorotusta, mutta esimerkiksi takuueläkkeeseen ja sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahoihin tehdään tasokorotus. Seuraavassa käydään läpi joitakin muutoksia Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan vuonna 2019 (lähde: Kelan tiedotteet). Täydelliset ja ajantasaiset tiedot löytyvät mm. Kelan verkkosivuilta. Eläkeläisen etuuksista löytyy tietoa osoitteesta www.kela.fi/elakkeet. Takuueläkkeeseen ja eläketukeen korotus, muut eläkkeet ennallaan Takuueläkkeen täysi määrä ja samalla eläketuki suurenevat 9,25 euroa. Vuonna 2019 niiden määrä on 784,52 e/kk. Kansaneläkeindeksiin sidottu kansaneläke säilyy ennallaan, samoin Kelan maksamat perhe-eläkkeet. Kansaneläkkeen määrä on sama kuin vuonna 2018 eli yksin asuvalle 628,85 e/kk ja parisuhteessa elävälle 557,79 e/kk. Lesken alkueläke on 324,33 e/kk ja jatkoeläkkeen perusmäärä 101,59 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 59,68 e/kk. Eläkkeensaajan asumistuessa muutoksia Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat 1,8 % kaikissa kolmessa kuntaryhmässä. Asumismenojen enimmäismäärä on I kuntaryhmässä 8?243 e/v II kuntaryhmässä 7?581 e/v III kuntaryhmässä 6?651 e/v. Omakotitalon kuukausittaisista kunnossapitokustannuksista huo mioon otettava määrä suurenee 42,85 euroon (42,32 e/kk vuonna 2018). Korotukset otetaan huomioon seuraavassa eläkkeensaajan asumistuen tarkistuksessa. Huomioon otettavat lämmitysja vesikustannukset pysyvät ennallaan. Töissä eläkkeensaajana Eläkkeellä oleva henkilö voi käydä töissä. Jos henkilö saa Kelasta kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä, hän voi vuonna 2019 ansaita enintään 784,52 e/kk. Se on yläraja, vaikka henkilö saisi myös työeläkettä, jonka ansioraja on korkeampi. Yrittäjillä otetaan huomioon yrittäjien eläkelakien mukainen työtulo tai yrittäjävakuutuksen puuttuessa tosiasiallinen yrittäjänä ansaittu työtulo. Jos ansioraja ylittyy, siitä on ilmoitettava Kelaan. Tällaisessa tilanteessa kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen yleensä keskeytyy. Lääkekatto laskee Lääkekustannusten vuosiomavastuu (ns. lääkekatto) pienenee yli 30 euroa. Vuonna 2019 se on 572 e/kalenterivuosi. Kun vuosiomavastuu ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta valmisteesta vain 2,50 euron omavastuun. ETUUDET EDUNVALVONTA Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2019 Kansallinen senioriliitto luotsaa EETU:a Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n puheenjohtajajärjestönä toimii vuonna 2019 Kansallinen senioriliitto ry. Puheenjohtajuus vaihtui EETU:n syyskokouksessa, jossa vuoden 2018 puheenjohtaja, Eläkeliiton Raimo Ikonen siirsi vetovastuun Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja Anneli Tainalle. EETU on edunvalvontaan keskittyvä kuuden valtakunnallisen järjestön yhteistoimintaorganisaatio. Sen jäsenjärjestöinä ovat Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Kansallinen senioriliitto ry, Kristillinen Eläkeliitto ry ja Svenska pensionärsförbundet rf. EETU:n puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain. Tapaaminen SAK:ssa Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n ja Eläkeläiset ry:n puheenjohtajat tapasivat joulukuun lopulla Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n johtoa. Tapaamisessa keskusteltiin eläkepolitiikan ja edunvalvonnan kysymyksistä. Kuvassa EKL:n puheenjohtaja Simo Paassilta (vasemmalla), Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen, SAK:n työ ja turva -osaston johtaja Sinikka Näätsaari, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja, järjestöjohtaja Matti Huutola. OPETUSHALLITUS ON myöntänyt kansalaisja työväenopistoille 3,6 mil joonaa euroa kertaluonteista valtionavustusta aikuisten perustaitojen ja digitaitojen kehittämiseen. Avustusta myönnettiin yhteensä 84 koulutushankkeelle, joista 53 on kansalaisja työväenopistojen hallinnoimia. Valtionavustus on osa opetusja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen yhteistä Digiaikakauden taidot -ohjelmaa, jonka tarkoituksena on ehkäistä eriarvoisuutta, antaa myönteisiä oppimiskokemuksia ja vahvistaa nykypäivän kansalaistaitoja. Koulutusten kohderyhmänä ovat tukea digitaitoihin tarvitsevat aikuiset, mm. työttömät, eläkeläiset sekä maahanmuuttajat. Ensimmäiset koulutukset käynnistyvät kansalaisopistoissa kevään 2019 aikana ja ne toteutetaan vuoden 2020 loppuun mennessä. Lisärahaa aikuisten digitaitojen kehittämiseen Eläkeläinen 1/2019 11
JÄRJESTÖ ”Ketterä kehittäminen” on nykyisin muuttunut jo miltei muoti-ilmaisuksi. Ajattelutapaa voi silti hyödyntää yhdistystoimintaa kehittäessä. Ideariihissä keksityt uudet kujeet kannattaa ottaa ripeästi testaukseen ja mahdollisiin epäonnistumisiin on hyvä suhtautua lempeästi. Epäonnistunutkin kokeilu on onnistunut oppimiskokemus ja parhaassa tapauksessa se antaa osviittaa siitä, mihin suuntaan kannattaa seuraavaksi pyrkiä. TEKSTI JA KUVAT: ANNA ESKOLA › Yhdistysverstastiedustelut: aluetyön suunnittelija Anna Eskola (anna.eskola@elakelaiset.fi, p. 044 751 1031). Kokeilukulttuuria ja ”ketterää kehittämistä” YHDISTYSVERSTAAT Yhdistysverstaissa, yhdistysten toiminnan kehittämiseen pureutuvissa koulutuksissa, ideat lentävät ja uusia ehdotuksia tarkastellaan avoimin mielin. Tai siihen ainakin pyritään. Tornionseudun Eläkeläiset kehittelivät verstaan aikana sisältöjä tulevien kerhokertojen varalle, ideoita riitti fillarin huollosta aina kierrätysmateriaalien tuunaustuokioihin asti. Aavasaksan Eläkeläiset ideoivat uutta ohjelmaa kerhoonsa erilaisista peleistä aina valehtelukilpailuihin asti. Haapajärven Eläkeläisten verstaassa innostuttiin kokeilukulttuuriajattelusta: uusia ideoita voi testata rohkeasti, jokaisen kokeilun ei tarvitse olla menestys. Kaarinan Eläkeläisten suunnitelmissa tanssin ja laulun lisäksi esiin nousivat muun muassa erilaiset retket ja ulkoilutapahtumat. Pellon Eläkeläisissä hahmoteltiin leikkisiä keinoja, joiden avulla ihmiset saataisiin tutustumaan kerhossa myös muihin kuin tavanomaisiin vierustovereihinsa. Mikkelin Eläkeläiset kaavailivat verstaassa paikallisten oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön virittelyä. 12 Eläkeläinen 1/2019
VINKKIPANKKI ALOITETAAN MYÖNTEISELLÄ uutisella. Olemme järjestömme kannanotoissa ottaneet kantaa vanhusasiamiehen viran perustamisen puolesta. Asiasta oli vireillä kansalaisaloitekin, mutta se ei saanut ihan riittävästi allekirjoituksia. Ajankohtakaan ei ollut paras mahdollinen, koska sen jättäminen eduskunnalle olisi osunut niin lähelle vaalikauden päättymistä, että eduskunta ei olisi sitä ehtinyt käsitellä. Vaalikauden vaihtuessa käsittelemättä jääneet aloitteet raukeavat. Mutta viran perustamisessa astuttiin kuitenkin ainakin puoli askelta eteenpäin. Eduskunta nimittäin hyväksyi Eduskunnan oikeusasiamiehelle (EOA) 250?000 euron määrärahan ”ikäihmisten oikeuksien toteutumisen valvontaan ja edistämiseen”. Määrärahalla EOA:n kansliaan voidaan palkata henkilö tätä valvontaa suorittamaan. Päätöksen perusteluissa painotetaan oma-aloitteista ja ennakoivaa valvontaa. Näin senkin vuoksi, että – kuten budjettimietinnössä todetaan – vanhukset ja heidän omaisensa kantelevat vain vähän. Aktiivinen oikeusasiamies voisi toteuttaa näin vahvistuvan esikuntansa avustamana niitä odotuksia, joita vanhusasiamiehen viran perustamiseen on liitetty. Ja aina kun huomaamme tai saamme kuulla vanhustenhoidon epäkohdista ja ongelmista, voimme kääntyä oikeusasiamiehen puoleen vapaamuotoisella kirjeellä, jossa havaitusta epäkohdasta kerrotaan. Nyt kun EOA on saanut tehtävään lisää voimavaroja, voimme perustellusti odottaa kantelujen tehokasta käsittelyä ja aktiivista, ongelmia ennalta estävää valvontaa. JA SITTEN UUTISOINNIN kritiikkiä. Yle teki vuodenvaihteessa uutisen, jossa se vertaili eri ikäryhmien maksamia veroja ja niiden saamia tulonsiirtoja. Tuloksena oli – vähän karrikoiden sanottuna – että lapset ja eläkeläiset elävät työssäkäyvien siivellä. Lasten osalta tilanne on selvä. Niin kauan kuin lapsityövoiman käyttö on ollut kiellettynä, ei heiltä ole edellytetty omien kustannusten kattamista. Ja hyvä niin. Pidämme aivan aiheellisesti sellaisia yhteiskuntia primitiivisinä, joissa lapsityövoimaa käytetään. Eläkeläisten osalta tilanne on toinen. Eläkkeiden pitäminen lapsilisien tapaan tulonsiirtoina on kummallinen ajatusvirhe. Maksetuista eläkkeistä 90 % on työeläkkeitä, joiden maksamisen jokainen palkansaaja on mahdollistanut siirtämällä osan palkastaan maksettavaksi vasta eläkeiässä työeläkkeenä. Yli 200 miljardin euron eläkerahastoista 65 % on nykyisten eläkeläisten ja juuri eläkkeelle siirtyvien maksamaa rahaa. Lisäksi eläkeläiset maksavat eläkkeistään veroja noin 5 miljardia euroa vuodessa. Toinen osa eläketurvasta perustuu sukupolvien väliseen sopimukseen. Työssäkäyvien eläkemaksuista osa käytetään eläkkeellä olevien eläkkeiden maksamiseen. Nyt eläkkeellä olevat ovat samalla tavalla maksaneet heitä vanhempien eläkkeitä ja nykyiset työntekijät saavat aikanaan osan eläkkeistään heitä nuorempien palkansaajien maksuista. Työeläketurva perustuu siis työssäkäyvien työiässä maksamiin maksuihin. Se ei ole veroilla kustannettua sosiaaliturvaa. Siksi Ylen uutisointi oli epäreilu. Vuodenvaihteen uutisia Eläkkeiden pitäminen lapsilisien tapaan tulonsiirtoina on kummallinen ajatusvirhe. KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. KALEVIN KYNÄSTÄ KÄYVÄTKÖ KERHOSSANNE samat esitelmöitsijät vuodesta toiseen, toistuvatko samat aiheet keskustelutilaisuudesta toiseen? Leikatkaa talteen oheinen vinkkilista erilaista luentoaiheista ideointinne pohjaksi. ANNA ESKOLA Top 10 luentoideat 1 Verkkorikokset ja nettihuijauksen tunnistaminen 2 Tähtitiedettä kaikille 3 Piilotettu paikallishistoria 4 Ikäihmisen seksuaaliterveys 5 Kansanvaellukset kautta aikojen 6 Tasa-arvon mallimaa? 7 Informaatiovaikuttaminen ja medialukutaito sosiaalisen median aikakaudella 8 Miten puhua masentuneelle? 9 Isovanhempana eroperheen lapsille 10 Yhteiskunnallinen musiikki vuosikymmenten varrelta ENNAKKOILMOITUS ELÄKELÄISET RY:N VALTUUSTON KOKOUKSESTA Eläkeläiset ry:n valtuusto kutsutaan koolle sääntöjen 12 §:n mukaiseen varsinaiseen kokoukseen 10.-11.6.2019 Kylpylähotelli Kuntorantaan Varkauteen. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:n asiat. Lisäksi valtuusto käsittelee ja hyväksyy ikääntymispoliittisen ohjelmaasiakirjan. Jäsenyhdistykset (paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt) voivat tehdä esityksiä valtuustolle. Valtuustolle osoitetut kirjalliset esitykset pyydetään toimittamaan järjestön toimistoon 29.3.2019 mennessä, kuitenkin viimeistään 10.4.2019 kello 16.00. Sääntöjen edellyttämä ennakkoilmoitus kokouksesta postitetaan valtuuston jäsenille ja jäsenyhdistyksille tammikuussa. Ennakkoilmoitus julkaistaan Eläkeläinenlehdessä numero 1/2019. Varsinainen kokouskutsu ja kokousasiakirjat lähetetään valtuuston jäsenille 7.5.2019. Hallitus Eläkeläinen 1/2019 13
JÄRJESTÖ Mistä digiopastusta? › Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf rohkaisee ikääntyneitä ihmisiä tarttumaan tietokoneisiin ja nettiin. Opastuspaikkakartalta löydät digiopastusta koko Suomen alueelta. www.seniorsurf.fi › ENTER ry on Uudellamaalla toimiva senioreiden yhdistys. www.entersenior.fi Hyvinkään Eläkeläiset ry:n ja Enter ry:n vapaaehtoiset järjestävät tietoteknistä opastusta. www.hyvinkaanelakelaiset.fi › SenioriVerkko edistää iäkkäiden yhteisöllisyyttä, osallistumista, vuorovaikutusta ja turvallisuuden tunnetta. www.senioriverkko.com › Vaasan Eläkeläiset ry:n Nettikerho www.vaasanelakelaiset.com Toimiiko sinun yhdistyksessäsi ittai digikerho tai muu ”verkkojen ja vempainten” vertaisopastusta antava ryhmä? Kerro meille (elakelainen-lehti@ elakelaiset.fi), julkaisemme yhteystietoja Eläkeläinen-lehden tulevissa numeroissa. E läkeläiset ry:n tietotekniikan opastuksia vuodesta 2016 alkaen järjestänyt kolmivuotinen ”Verkko ja vempaimet hallintaan” -hanke päättyy maaliskuussa. Toiminta on ollut erittäin kysyttyä ja tarpeelliseksi koettua, minkä vuoksi järjestössä mietitään nyt, kuinka jatkossa voitaisiin tukea jäsenyhdistyksiä it-osaamisen vahvistamiseksi. – Järjestö haki Sosiaalija terveysministeriön tuella toteutetulle toiminnalle jatkorahoitusta, mutta valitettavasti sitä ei myönnetty, kertoo Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies. Tarve yhdistysten tukemiseen itasioissa kuitenkin jatkuu. – Järjestötoiminta, toiminnasta tiedottaminen sekä viranomaispalvelut siirtyvät vahvasti nettiin, mikä edellyttää uuden opettelua. Vaikka hanke päättyy, ei yhteiskunnan digitalisaatio pääty tähän vuoteen. Tukea siis tarvitaan sekä nyt että tulevaisuudessa. ELÄKELÄISET RY TULEE tiedottamaan muiden toimijoiden järjestämästä opastuksesta. Esimerkiksi Vanhustyön keskusliitto, monet kansalaisja työväenopistot sekä kunnat järjestävät monenlaista opastusta. Myös Eläkeläiset ry tukee jäsenyhdistyksiään mahdollisuuksien mukaan. – Satsaamme tänä vuonna esimerkiksi siihen, että mahdollisimman moni yhdistys saisi käyttöönsä omat kotisivut. Kotisivut ovat nykyaikana olennainen kanava yhdistyksille kertoa olemassaolostaan ja toiminnastaan. Tulemme myös sisällyttämään it-asioita muuhun järjestämäämme koulutukseen. Jan Koskimies huomauttaa, että it-asioita ei nykyaikana voi erottaa täysin omaksi aihepiirikseen, vaan digitalisaatio liittyy oikeastaan ihan kaikkeen tekemiseen. – Tiedotuksen tai talouden kursseilla netti on itsestään selvä osa. Mutta kyllä netti tukee myös harrastusryhmien ja vaikkapa yhdistysten emäntien työtä, kun etsitään netistä uusia reseptejä. Verkko ja vempaimet -toiminnan seurauksena monissa Eläkeläisyhdistyksissä toimii jo vapaaehtoisia vertaisohjaajia, jotka tukevat muita yhdistyksen jäseniä. Joissakin yhdistyksissä toiminta on vakiintunut säännölliseksi ittai digikerhoksi, ku ten esimerkiksi Hyvinkään Eläkeläiset ry:ssä. – Vertaisohjaajien kautta opastus on usein kaikkein tehokkainta ja parhaiten saavutettavissa. Vertaisohjaajien verkostoa pyritään ylläpitämään ja vahvistamaan myös jatkossa. Verkko ja vempaimet -hankkeen myötä yhdistyksissä on kiinnostuttu yhdistystoiminnan digitaalisesta puolesta. – Kartoitamme jäsenyhdistysten näkemyksiä siitä, millaista tukea jatkossa tarvittaisiin ja kuinka eritysesti toimivaksi osoittautunutta vertaisohjaaja-toimintaa saataisiin tulevina vuosina lisättyä ja vahvistettua, toiminnanjohtaja Koskimies summaa. TUOMAS TALVILA Verkko ja vempaimet hallintaan -toiminta on ollut erittäin kysyttyä ja tarpeelliseksi koettua, minkä vuoksi Eläkeläiset ry:ssä mietitään nyt, kuinka jatkossa voitaisiin tukea jäsenyhdistyksiä it-osaamisen vahvistamiseksi. Eläkeläiset ry tukee jatkossakin jäsenyhdistyksiään it-osaamisen vahvistamiseksi. Hyvinkään Eläkeläiset ry:n ja ENTER ry:n yhteinen, kaikille senioreille avoin ja maksuton tietotekniikkaopastus käynnistyi viime syksynä Hyvinkään Järjestötalolla. Vertaisopastus jatkuu kevätkaudella 2019. A A R N O JA LO N EN TUOMAS TALVILA Verkko ja vempaimet -toimintaan tauko 14 Eläkeläinen 1/2019
”MIKÄLI HALLITUKSEN ESITYS uudeksi asiakasmaksulaiksi astuu esitetyssä muodossa voimaan, se on jopa hengenvaarallinen vähävaraiselle. Ikääntyneet ja monisairaat, joilla on pienet eläkkeet käyttävät eniten terveyskeskuspalveluja. Jos maksut nousevat kaavailun mukaan on luovuttava terveyspalvelujen käytöstä. Tämä on kuoleman vakava asia”, toteaa Eläkeläiset ry:n Savon Aluejärjestö 15. tammikuuta julkaisemassaan kannanotossa. Aluejärjestö toteaa, että hallituksen esittämässä asiakasmaksulaissa ei olisi nykyisenlaisia maksujen välikattoja. ”Nyt vuosimaksu on enintään 41,20 euroa vuodessa. Uuden esityksen mukaan terveyskeskuskäynniltä voitaisiin periä 20,60 euron maksu aina 683 euroon saakka vuodessa.” ”Maksukattoja syntyy ja kertyy hoidoista, lääkkeiden ostosta ja sairasmatkoista ja näiden vuotuinen omavastuuosuus voi nousta yhteensä 1?600 euroon. Savon Eläkeläiset ry:n Aluejärjestö esittääkin, että pitäisi päästä yhteen kattomaksuun kaikkien kulujen osalta, sekä lääkärija hoitajamaksuista tulisi luopua koko maassa. Tämä toisi todellisen tasa-arvotilanteen ja poistaisi räikeimmät eriarvoisuudet. Maksupalvelulakiahan perusteltiin sillä, että se yhdenvertaistaa ja tasa-arvoistaa terveydenhuollon yhdenvertaisuusongelmat.” ”Eläkeläiset ihmettelevät, miksi asiakasmaksuja ei käsitellä osana sote-lakeja. Nyt ilmeisesti markkinavoimaiset terveysyritykset lobbasivat asian erilliskäsittelyyn. Eduskunta joutui asian vuoksi yllätetyksi ja varsinkin kaavaillulta maakuntavaltuustolta kaapattiin maksujen määräysvalta pois.” ”Hallitus on puskenut ideologista sote-malliaan asiantuntijoiden huolista piittaamatta, eikä aiemmin ole edes arveltu, mitä hoidot tulevat maksamaan. Kun maakunnille ei hallituksen mallissa anneta verotusoikeutta, on sen seurauksena rahat kerättävä asiakasmaksuilla. Sotemaksut ovat Suomessa jo nyt Pohjoismaiden korkeimpia. Asiakasmaksujen nousu entisestään olisi täysin kestämätöntä, eikä meillä ole siihen varaa.” ”Vuonna 2017 yli 300 ?000 sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksua päätyi ulosottoon. Ankarimmin maksut iskevät vanhuksiin ja niihin, jotka tarvitsevat eniten hoitoa”, toteaa Savon Aluejärjestö. Eduskuntavaalipäivä on sunnuntai 14.4., ennakkoäänestys kotimaassa on 3.–9.4. Eläkeläiset ry:n vaalitavoitteet julkaisemme Eläkeläinen-lehden helmikuun uutiskirjeessä (tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi osoitteessa uutiskirje.elakelaiset.fi) ja Eläkeläinen-lehden numerossa 2 (ilmestyy 7.3.). Julkaisemme Eläkeläinen-lehdessä yhdistysten meille ilmoittamien, eduskuntavaaliehdokkaina olevien Eläkeläiset ry:n jäsenten nimet. Julkaisemme numerossa 2 ne nimet jotka on ilmoitettu lehdelle viimeistään 18.2. sähköpostitse osoitteeseen elakelainen-lehti@elakelaiset.fi ”Kuvittele paikka, missä rannat ovat yhtä safiirisen upeita kuin Kroatiassa, vuoret jylhät kuin Sveitsissä, rotkot melkein yhtä syvät kuin Coloradossa, rakennukset yhtä elegantteja kuin Venetsiassa ja kaupungit yhtä vanhoja kuin Kreikassa..” Lähdöt: 15.04. 26.06. ja 27.08. 14.10. joka viikko! alk. 630€ /vko sis. retken Dubrovnikiin! KYSY TARJOUSTA RYHMÄLLE JOKO MONTENEGROON, VENÄJÄLLE TAI VIROON! TILAUSAJOT MYÖS SUOMESSA! LAATOKAN KIERTOMATKA Sortavala-Syväri-Pietari-Terijoki 4 . 8.6. SORTAVALA-VALAMO 7.9.6. SOTAHISTORIALLINEN MATKA KANNAKSELLE 10. 15.06. ,19. 22.07. 595€ PITKÄ KARJALANKIERROS Kostamus Rukajärvi Petroskoi 24. 28.06. 485€ LYHYT KARJALANKIERROS Sortavala-Käkisalmi-Viipuri 01. 04.07. PETROSKOIN MATKA 11.14.7. KANTALAHTI-MURMANSK Petsamo-Kirkkoniemi 03. 08.09. 660€ K A R J A L A N M AT K AT MONTENEGRO + DUBROVNIK! MONTENEGROSSA: JOOGAMATKA: 04. 11.05., 05.-12.06., 03. 10.9. 895€ PILATESMATKA: 11. 18.5. 895€ TILAUSMATKAT OY puh. 017 26 333 23, Kauppakatu 55-57 toimisto@tilausmatkat.info www.tilausmatkat.info Venäjän, Karjalan ja Montenegron matkojen erikoismatkatoimisto H Y V I N V O I N T I M AT K AT Savon Eläkeläiset tyrmää maksukaton nostoaikeet Eduskuntavaalit huhtikuussa RIITTA SALMI-HYTTINEN JA Raimo Hyttinen liittyivät viime marraskuussa Rytikarin Eläkeläiset ry:n jäseniksi. Rytikari on kaupunginosa Kemissä, Veitsiluodon tehtaan mukana 1960ja 1970-luvuilla kehittynyt. – Aika huikeata meidän mielestämme on yhdistyksen musiikkitoiminta. Me laulamme Raimon kanssa molemmat mielellämme, joten siihen olemme valmiita osallistumaan. Kaikki muukin kiinnostaa, mitä yhdistyksessä puuhataan, tehdään reissuja ja muuta, sanoo Riitta Salmi-Hyttinen. Kemissä syntynyt ja siellä pitkään asunutkin Riitta on Rytikarin paluumuuttaja. Viitisentoista vuotta vierähti Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla, jonne hän aikanaan siirtyi työn perässä. – Oli töitä tarjolla Kemissäkin, mut ta etelä tarjosi siihen aikaan enemmän vaihtoehtoja. – Olen ammatiltani psykiatrian erikoissairaanhoitaja, tehnyt sitä ja paljon muitakin hoivaja akuuttipuoMUKANA OLLAAN Riitta Salmi-Hyttinen ja Raimo Hyttinen viihtyvät Rytikarin maisemissa. TU O M A S TA LV IL A Takaisin pohjoiseen ja eläkeläisyhdistyksen jäseneksi len töitä. Viimeksi ennen eläkkeelle jäämistä kiersin kotisairaanhoidossa. Aamulla lääkkeet pakattiin reppuun ja lähdettiin ajelemaan. – Raimon kanssa tavattiin vuonna 2005, Tallinnan laivalla. Se oli kertalyönti hänen puoleltaan, minä en sitä ihan heti tajunnut ottaa niin todesta, mutta ei mennyt kuin pari päivää risteilyn jälkeen niin se oli minun oven takana, Riitta muistelee nauraen. POHJOIS-KARJALASTA syntyisin oleva Raimo Hyttinen työskenteli Helsingissä postissa ja linja-autonkuljettajana. Pari vuotta sitten pariskunta muut ti viettämään eläkepäiviään Kemin Rytikariin. – Se oli jotenkin itsestäänselvyys. Tärkeä tekijä oli se että kun lapsenlapseni (9-, 7ja 5vuotiaat) ovat täällä, niin se ajatti minua tänne. – Meri on myös ollut minulle aina hirveän tärkeä. Asuin jonkin aikaa Espoossa, mutta tuntui etten pystynyt hengittämään siellä. Myös Raimo on viihtynyt mainiosti Perämeren maisemissa – Nämä rantaseudut ovat aivan mahtavia kulkea koirankin kanssa. – Kovia pakkasia on ollut, mutta sehän on vain asennekysymys, Pienen yhteisön henki on mieluisa. – Kaikki tervehtivät toisiaan Rytikarin raitilla, Raimo kiteyttää. Riitta Salmi-Hyttinen painottaa vapaaehtoistoiminnan merkitystä myös eläkeläistoiminnassa. – Arvostan kovasti tämän perän puuhaihmisiä joiden toimeliaisuuden ansiosta yhdistyksetkin pyörivät. TUOMAS TALVILA Riitta Salmi-Hyttisen elämänohje: ”Jos ei koskaan lähde puuttuu paluutkin”, kuten Souvareiden laulussa sanotaan. Eläkeläinen 1/2019 15
LIIKUNTAKURSSIN KANSSA SAMAAN aikaan pidetään yhdistystoiminnan ja taloudenhoidon peruskurssi . Nämä kurssit on tarkoitettu kaikille uusille johtokunnan jäsenille ja taloudenhoitajille. Opettelemme yhdistystoiminnan perustaitoja ja yhdistyslakia. Uutena opettajana on Eläkeläiset ry:n jäsenvastaava Anna Autio, joka kertoo jäsensihteerin tehtävistä sekä jäsenpalveluistamme. Lisäksi ohjelmassa on järjestön ajankohtaisia asioita. Taloudenhoidon peruskurssi sopii paitsi uusille taloudenhoitajille, myös toiminnantarkastajille. Kurssilla käsitellään taloudenhoidon perusasioita taloussuunnitelmasta kirjanpitoon, opetellaan sähköistä kirjanpitoa Aarno Karjalaisen opastuksella ja tutustutaan moniin ajankohtaisiin taloushallinnon asioihin. Yhdistystoiminnan ja talouden kursseilla on osittain yhteistä ohjelmaa. Matkavastaavien peruskurssi on 4.–8.3. Kotisivujen perusja päivityskurssit on siirretty pidettäväksi matkavastaavien kurssin kanssa samaan aikaan. Musiikkikurssilla 7.–11.3. on vielä tilaisuus opetella järjestön juhlavuoden ohjelmistoa. Samaan aikaan pidetään kurssi Ohjelmia kerhoon ja esiintymistaitoa . Tällä kurssilla voi harjoitella vaikkapa alueellisiin juhliin tai Kulttuuritalon pääjuhlaan suunniteltuja ohjelmia. Kurssilla on uusi opettaja, Pilvi Kallio-Meriläinen. Synttäripaja-kurssi 19.–22.3. on todella monipuolinen. Kädentaitojen pajassa pääsee tuftaamaan ja harrastamaan ristipistoja muuta kirjontaa. Valokuvapajassa harjoitellaan kuvausta sekä sisäettä ulkotiloissa sekä kuvan käsittelyä. Tanssipajoissa opetellaan kahdenlaista tanssia: perinteistä paritanssia sekä uudenlaista Senio-Rivitanssia. Senio-Rivitanssi on ikäihmisille kehitetty rivitanssin muoto, joka tukee fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Tarkemmat tiedot saa viereiseltä sivulta. TIINA RAJALA OLETKO KIINNOSTUNUT liikunnasta ja oman yhdistyksen liikuntatoiminnasta? Kevään liikuntakurssi Kuntorannassa on tarkoitettu juuri sinulle, joka haluat tietää enemmän, miten liikunnalla voimme tukea iäkkäiden arkea ja miten sitä voi käytännössä toteuttaa yhdistyksissä. Kurssin teemana on iäkkäiden monipuolinen kuntoliikunta. Opetusmateriaalina käytämme Työväen Urheiluliitto TUL:n kanssa yhteistyössä tuotettua Ikiliikuttaja-koulutusaineistoa. Kurssilla tutustumme iäkkäiden liikunnan eri osa-alueisiin, kuten voiman ja tasapainon ylläpitoon, koordinaation harjoittamiseen, muistin tukemiseen liikunnalla sekä venyttelyihin. Saat kurssilta pieniä taukoliikuntatuokioita, joilla uusikin ohjaaja pääsee heti alkuun. Harjoittelemme valmiiden jumppien ohjaamista, opettelemme pienen huivitanssin ja hauskuutamme itseämme peleillä ja leikeillä. Käytännön tekemisen ohella keskustelemme ohjaajan roolista iäkkäiden liikunnan innostajina ja kannustajina. Pohdimme yhdessä, missä eri muodossa liikuntaa voi yhdistyksissä toteuttaa, mitkä asiat askarruttavat ja jaamme onnistumisen kokemuksia. Kurssilaiset saavat mukaansa Ikiliikuttaja-oppaan sekä muuta järjesKurssilla liikunta on iloinen asia. Kurssilaiset saavat mukaansa mm. Ikiliikuttaja-oppaan. Liikuntakurssi helmikuussa Kuntorannassa Liikuntakurssin 25.2.–1.3.2019 ohjelma › MA 25.2. Tutustuminen › TI 26.2. Iäkkäiden liikunnan osa-alueet: Mallijumppa, kuntopiiri, koordinaatio, sauvakävely, venytyksiä › KE 27.2. Iloa liikunnasta: Niveljumppa, kehonhallinta, muisti ja liikunta, pelit ja leikit, ohjaajan rooli › TO 28.2. Ideoita yhdistyksiin: Tuolijumppaa, tasapainoa, pässijumppaa, keskivartalon vahvistamista, Liikumme tanssien -hankkeen materiaaleja › PE 1.3. Liikuntamateriaalit yhdistyksiin tön tuottamaa omaa materiaalia, kuminauhaja tasapainoharjoittelun aineistoja. Hyödynnämme kurssilla myös Liikumme tanssien -hankkeen tanssipajojen antia. Kurssi sisältää myös ulkoliikunnan tuokioita. Tule mukaan ja teemme yhdessä liikunnasta iloisen asian. EVA RÖNKKÖ JA HANNELE PITKÄ-LIUKKONEN Kevään muita kursseja JÄRJESTÖ EV A R Ö N K KÖ 16 Eläkeläinen 1/2019
Kurssit Kuntorannassa Liikuntakurssi 25.2.–1.3. (4 vrk) Tarkoitettu liikuntaryhmien ohjaajille ja ryhmien jäsenille. Monipuolista kuntoja terveysliikuntaa. Perehdymme Ikiliikuttaja-kuntoliikunnan ohjausaineistoon, jonka kurssilaiset saavat itselleen. Opettajina toimivat Eva Rönkkö ja Hannele Pitkä-Liukkonen. Hinta: 228 € puolihoito (PH) / 268 € täysihoito (TH). Ilmoittautuminen heti. Yhdistystoiminnan peruskurssi 25.2.–1.3. (4 vrk) Tarkoitettu uusille puheenjohtajille, sihteereille sekä kaikille johtokunnan jäsenille. Yhdistystoiminnan perustaidot ja tiedot: muun muassa toimihenkilöiden tehtävät ja yhdistyslaki, järjestön tehtävät ja toiminnan suuntaviivat. Opettajat: Anu Mäki, Tiina Rajala ja Anna Autio. Yhteinen osuus taloudenhoidon kurssin kanssa. Hinta: 228 € PH / 268 € TH. Ilmoittautuminen heti. Taloudenhoidon peruskurssi 25.2.–1.3. (4 vrk) Tarkoitettu uusille taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille. Yhdistyksen taloudenhoidon perustaidot ja tiedot: muun muassa taloudenhoitajan tehtävät yhdistyksessä, kirjanpidon perusteet, kirjanpito tietokoneella, talouden suunnittelu ja toiminnantarkastus. Opettajat: Anitta Koski, Heli Grönroos ja Aarno Karjalainen. Yhteinen osuus yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Hinta: 228 € PH / 268 € TH. Ilmoittautuminen heti. Matkavastaavien peruskurssi 4.–8.3. (4 vrk) Tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville sekä kaikille hyvien matkojen ja retkien suunnittelusta kiinnostuneille. Muitten aiheitten muassa teemana on järjestön tulevat tapahtumat. Opettaja: Anu Mäki. Hinta: 265 € PH / 305 € TH. Ilmoittautuminen 9.2. mennessä. Kotisivut / peruskurssi 4.–6.3. (2 vrk) Kurssilla opitaan laatimaan helppokäyttöiset kotisivut yhdistykselle. Kurssi edellyttää tietokoneen käytön perusteiden hallintaa. Opettaja: Jouni Ahonen. Hinta: 70 € PH / 80 € TH. Ilmoittautuminen 9.2. mennessä. Kotisivut / päivityskurssi 6.–8.3. (2 vrk) Kurssilla harjoitellaan yhdistyksen kotisivujen päivittämistä ja annetaan ideoita sivujen kehittämiseksi. Kurssi edellyttää tietokoneen käytön perusteiden hallintaa sekä mielellään hiukan kokemusta kotisivujen käytöstä. Opettaja: Jouni Ahonen. Hinta: 70 € PH / 80 € TH. Ilmoittautuminen 9.2. mennessä. Musiikkikurssi 7.–11.3. (4 vrk) Kurssi laulajille ja soittajille: Ohjelmia musiikkiryhmille, vinkkejä juhlavalmisteluihin. Sopii sekä vasta-alkajille että pidempäänkin harrastaneille. Opettajat: Ahti Sepp ja Sauli Malinen. Hinta: 265 € PH / 305 € TH. Ilmoittautuminen 15.2. mennessä. Ohjelmia kerhoon ja esiintymistaitoa 7.–11.3. (4 vrk) Uusia ideoita ohjelmaryhmille. Kurssi sopii myös kaikille, jotka haluavat kehittää esiintymistaitojaan. Opettaja: Pilvi Kallio-Meriläinen. Hinta: 265 € PH / 305 € TH. Ilmoittautuminen 15.2. mennessä. Synttäripaja – monitoimikurssi juhlavuoden kunniaksi 19.–22.3. (3 vrk) Kurssi sisältää pajatyöskentelynä kädentaitoja, valokuvausta sekä tanssia: › kädentaidot: ”ristipistoja – sivistyneesti”, vaatteiden tuunausta, kestokasseja sekä tuftausta › kuvaus: kuvausta sisäja ulkotiloissa, videointia ja kuvankäsittelyä › tanssi: perinteisiä lavatansseja – sekä SenioRivitanssia Voit kokeilla yhtä tai useampaa pajaa mielesi mukaan. Aiempaa oppineisuutta missään lajissa ei tarvita. Opettajat: Eeva Surakka, Elvi Pitkänen, Matti Väisänen, Kirsi-Maria Vinberg ja Raimo Vahtera. Hinta: 200 € PH / 230 € TH. Ilmoittautuminen 25.2. mennessä Järjestöviestinnän kurssi 6.–10.5. (4 vrk) Kurssi on tarkoitettu yhdistysten tiedottajille sekä kaikille, jotka tarvitsevat viestintätaitoja toiminnassaan. Tiedottamisen perusasioiden lisäksi aiheina ovat sähköinen tiedonvälitys ja media. Opettaja: Tuomas Talvila. Hinta: 228 € PH /268 € TH. Ilmoittautuminen 12.4. mennessä. Kirjoittajakurssi 6.-10.5. (4 vrk) Luovaa kirjoittamista runon ja proosan parissa. Sopii sekä vasta-alkajille että kokeneille kynäilijöille. Opettajat: Niina Hakalahti ja Pekka Isaksson. Hinta: 228 € PH /268 € TH. Ilmoittautuminen 12.4. mennessä. Alueelliset kurssit Kansantanssia kaikille, Rovaniemellä 9.–10.3. (2 pv) Kansantanssikurssi tanssijoille sekä ohjaajille tanssipareineen. Vetäjät: Sinikka Mäkelä ja Antti Huusari. Kurssiaika: 9.3. klo 10–16 ja 10.3. klo 9–15. Kurssipaikka: Saarenkylän Nuorisoseuran talo, Napapiirintie 10. Hinta: 50 €, joka sisältää kahvija lounastarjoilun molempina kurssipäivinä. Ilmoittautuminen: 22.2. mennessä. › Ristipistoja Porissa 15.3. katso sivu 19. Eläkeläiset ry:n kevään 2019 kurssikalenteri Kurssien hinnat Kurssien hinnat on ilmoitettu kunkin kurssin yhteydessä. Kuntorannassa pidettävien kurssien hinnat vaihtelevat kausihinnaston mukaan. Kurssituki Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi hakemuskaavakkeeseen, sähköposti-ilmoitukseen. Sähköisessä lomakkeessa on oma kohtansa tukihakemukselle. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä osoitteeseen Eläkeläiset ry; Anna Autio, Mechelininkatu 20 A, 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: anna.autio@elakelaiset.fi. Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi. › Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. › Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. › Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon. › Jos kurssi-ilmoittautuminen perutaan myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen kurssin alkua (ilman lääkärintodistusta), perimme 20 euron peruutusmaksun. Kurssikalenteri julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n verkkosivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Eläkeläinen 1/2019 17
JÄRJESTÖ Paikka: Saarenkylän nuoriso seura, Napapiirintie 10, 96900 Saarenkylä Aika: 19.2.2019 klo 11–14 › Pajassa liikutaan tanssien monella eri tavalla › Opettajana Pauliina Jääskeläinen › Kahvitarjoilu › Mukaan mahtuu 20–25 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä › Ilmoittautuminen 13.2. mennessä Opettajamme Pauliina Jääskeläinen on tanssinopettaja, tanssi-liiketerapeutti ja tutkija. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus tanssin opettamisesta lajeinaan baletti, flamenco, lastentanssi ja luova tanssi. Viime aikoina hän on keskittynyt tanssiin hyvinvoinnin lähteenä ohjaten luovaa liikettä palvelutaloissa ja työyhteisöissä. Tällä hetkellä Pauliina Jääskeläinen työskentelee Lapin yliopistossa tehden tutkimusta tanssi-liiketerapiasta työhyvinvoinnin ja organisaatioiden kehittämisen menetelmänä. Mitä tanssipajassa tehdään: Tanssipajassa tutustutaan tanssiin kahdesta eri näkökulmasta: taitojen opettelun näkökulmasta, sekä jokaisen omannäköisen, kokemuksellisen liikkeen näkökulmasta. Taidolliseen puoleen tutustutaan flamencon rytmien ja niihin liittyvien helppojen liikeyhdistelmien kautta, kuitenkin ilman turhia paineita ja otsanrypistyksiä. Luovaan liikkeeseen tutustutaan kehon kuulosteluun ja havainnointiin liittyvien harjoitusten kautta. Pajasta syntyneistä kokemuksista keskustellaan pajan aikana ja sen lopuksi. Mukaan tarvitset: Avointa ja uteliasta asennetta sekä ripauksen leikkimieltä. Lämmintä ja joustavaa kerrospukeutumista (että voi tarvittaessa vähentää ja lisätä vaatetusta). Retki-, jumppatai joogamaton tai muun vastaavan alustan loppurentoutusta varten. Rovaniemen tanssipajaan pääset ilmoittautumaan Eläkeläiset ry:n kotisivulla www.elakelaiset.fi tai puhelimitse Eläkeläiset ry:n toimistolle Anna Autiolle, puh. 020 743 3610. Raahen pajamme opettaja Samuli Ketola on eläkkeellä oleva koulutussuunnittelija, joka harrastaa tanssimista, tanssin opetusta ja yritystoimintaa. Uusia tanssipajoja helmikuussa, ilmoittaudu mukaan! Paikka: Raahen työväentalo, Asemakatu 14, 92100 Raahe Aika: 20.2.2019 klo 11–14 › Pajassa tutustutaan milongatyylillä humpan ja polkkamusiikin tanssimiseen › Opettajana Samuli Ketola › Kahvitarjoilu › Mukaan mahtuu 30 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä › Ilmoittautuminen 13.2. mennessä Opettajamme Samuli Ketola on eläkkeellä oleva koulutussuunnittelija, joka harrastaa tanssimista, tanssin opetusta ja yritystoimintaa. Hän tanssii ja kouluttaa itseään edelleen mielellään argentiinalaisen tangon, milongan, tangovalssin sekä afrokuubalaisten tanssien ja swing musiikin tahdeissa tanssittavia tansseja. Mitä tanssipajassa tehdään: Miten voimme tanssia polkkaja humppamusiikkia kevyemmin? Uusi tyyli ja tapa tanssia perustuu argentiinalaisen tangoon ja milongaan. Työpajaan voi tulla oppimaan viejän ja seuraajan rooleja, sukupuolella ei ole tässä merkitystä. Työpajaan osallistuvat tanssiohjaajat ja opettajat saavat halutessaan käyttöönsä Samuli Ketolan laatiman opetusohjelman. Mukaan tarvitset: Oppimisen kannalta on parasta jos ”parin vaihtoon” on valmis, mutta halutessaan voi tanssia pelkästään ”oman” parinsa kanssa. Varustaudu mukavilla tanssikengillä. Osallistuminen ei edellytä vielä eläkeläisikää tai jäsenyyttä Raahen Eläkeläisissä. Raahen tanssipajaan pääset ilmoittautumaan Eläkeläiset ry:n kotisivulla www.elakelaiset.fi tai puhelimitse Eläkeläiset ry:n toimistolle Anna Autiolle, puh. 020 743 3610. Rovaniemen pajamme opettaja Pauliina Jääskeläinen on tanssinopettaja, tanssi-liiketerapeutti ja tutkija. Ilmoittaudu mukaan tanssin pyörteisiin! Osallistuminen ei edellytä aiempia opintoja tai erityistaitoja, liikkuminen on pääasia. Eläkeläiset ry:n Liikumme tanssien -hanke järjestää maksuttomia tanssin työpajoja eri puolilla maata. Tanssillista liikuntaa ja flamencon rytmejä ikäihmisille Rovaniemellä 19.2. Milonga-polkan ja humpan tanssipaja Raahessa 20.2. 18 Eläkeläinen 1/2019
LIIKKEITÄ JOKA LÄHTÖÖN Selkäjumppa Uusi vuosi on päässyt vauhtiin ja taukojumpat kannustavat teitäkin liikkumaan. Tässä lehdessä tarjoamme selkäjumppaa. Liikkeet ovat helppoja, saavat veren kiertämään ja sopivat tehtäväksi yhdistysten kerhoissa. Tee harjoituksia seisten tai istuen, sisällä tai ulkona, yksin tai isommassakin porukassa. Tee liikettä niin monta kertaa, kuin tuntuu hyvältä ja mahdollisimman laajasti. LIIKKEET EVA RÖNKKÖ PIIRROKSET ENE RÖNKKÖ › Leikkaa talteen, sarja jatkuu! Liikkeitä joka lähtöön -sarjan aikaisemmat osat löytyvät osoitteesta www. elakelaiset.fi/liikunta. 1 2 3 4 1. Tee kaksi joustoa, toinen käsi ylhäällä ja toinen alhaalla. Vaihda kädet toisin päin ja jatka joustoja. 2. ”Hyvää huomenta”, pidä selkä suorana. 3. ”Kissaliike”, nojaa kädet reisiin, pyöristä ja notkista selkä. 4. Nouse varpaille 10 kertaa, kädet sivulla. Nautinnollista selkäliikuntaa! ”Ristipistoja – sivistyneesti” seuraavaksi Porissa ”Ristipistoja – sivistyneesti” -käsityöaktivismin kurssi pidettiin Vaasassa 19.1. Näillä kursseilla tehdään tauluja järjestömme juhlavuoden kunniaksi ristipistoin ja muita kirjailutekniikoita käyttäen. Aihetta voi soveltaa myös vaikkapa vaatteiden tuunaukseen tai kestokassien valmistukseen. Seuraava alueellinen ristipistokurssi järjestetään Porissa 15.3. Kaikille, myös vasta-alkajille, sopivan kurssin vetäjänä on Taika Rajala. Kurssiaika on kello 10–16, tarkka paikka ilmoitetaan myöhemmin. Hinta: 20 €, joka sisältää kurssitarvikkeet sekä välipalatarjoilun. Ilmoittautuminen 4.3. mennessä, katso ilmoittautumisohjeet sivulta 17. Diskopaja villitsi Vantaalla Eläkeläiset ry:n Liikumme tanssien -hankkeen uusi vuosi starttasi mielettömällä discotanssipajalla Vantaan Puistokulmassa. Karismaattinen opettaja Tommi Peltonen sai lanteet heilumaan ja kaiken ilon tanssista irti. Kolme tuntia meni kun siivillä! Lue lisää tulevista Liikumme tanssien -pajoistamme viereiseltä sivulta. Eläkeläinen 1/2019 19
PENSIONÄREN PENSIONÄRERNA RF GRUNDADES år 1959 för att driva pensionärernas sak. Sextio år senare arbetar vi fortfarande med samma frågor och vårt arbete tar aldrig slut – arbetsbördan har tvärtom ökat. Vi firar år 2019 organisationens 60-årsjubileum med olika evenemang runtom i Finland. Vid evenemangen lyfter vi upp våra mål och gör pensionärsverksamheten till en synlig del i samhället. De viktigaste frågorna inom intressebevakningen avgörs år 2019 vid riksdagsvalet. Den nuvarande regeringen har fört en politik som förhållit sig kallt och likgiltigt till äldrebefolkningen. Pensionärernas utkomst har försämrats bland annat genom frysningen av folkpensionsindexet, höjningarna av klientavgifterna för olika tjänster, samt de sänkta läkemedelsersättningarna. Pensionärerna rf vill få en förändring till stånd – vi vill ha ett humant Finland där alla har en tillräcklig utkomst och får de tjänster de behöver. Organisationen uppmanar alla sina medlemmar att delta i valarbetet, både som kandidater och vid valurnorna, samt att lyfta fram frågor som rör seniormedborgarna i diskussioner ute på valfältet. En viktig kanal i detta valarbete utgörs också av tidningen Eläkeläinen. Före valet ska dock riksdagen ta ställning till vårdreformen och besegla dess slutliga öde. Pensionärerna rf har kritiserat vårdreformen för att den ökar ojämlikheten och favoriserar den privata affärsverksamheten inom hälsovården samt höginkomsttagarna. Det s.k. fria vårdvalet som samlingspartiet så ivrigt driver är blott en förevändning för en privatisering av den offentliga servicen som sedan blir ett splittrat lapptäcke av olika tjänster som ingen blir klok på. Om reformen eller ens en del därav blir klar under denna valperiod kommer följande regering ha en hel del arbete med att städa rent i knutarna och reparera skadan. SOM EN MAN med tunt fint hår tycker jag om en snygg kortklippt stil. Behovet av att få håret klippt upptäcker jag genom att ta mig en titt i spegeln. Det har nu också blivit dags för tidningen Eläkeläinen att se sig i spegeln – det har nämligen redan gått 25 år sedan tidningen år 1994 genomgick en övergripande förändring. Som en del av organisationens arbete med att se över informationen och kommunikationen har tidningens layout nu uppdaterats och man har särskilt fäst vikt vid en klar och tydlig tidning som är lätt att läsa. Men viktigare än layouten är trots allt innehållet. Tidningen Eläkeläinen kommer fortsättningsvis att ha en tydlig äldrepolitisk linje som vi för fram i den aktuella samhällsdebatten, samtidigt som vi informerar om frågor som rör pensionärer.Vi kommer även i framtiden att i innehållet ta upp teman som rör kultur, hälsofrågor och livsstil, liksom frågor med anknytning till vår organisation. Jag önskar er alla ett gott jubileumsår 2019 och många intressanta lässtunder! Översättning: Anne Lindfors-Shaban LEDARE JAN KOSKIMIES Chefredaktör LIMPAN RUDOLF LINDBLAD Skribenten är pensionär, bosatt i Helsingfors. Jubileumsåret har inletts! Den nuvarande regeringen har fört en politik som förhållit sig kallt och likgiltigt till äldrebefolkningen.” F inlandisering är nuförtiden ett nedsättande uttryck, som en del västerländska politiker använder för att vi enligt deras åsikter bugar för Ryssland och inte är med i Nato, men som vi egentligen borde vara stolta över. Det kan nämligen i själva verket tolkas som idén till hela vår självständighet. När vi finländare i Gustav den fjärdes idiotiskt ledda krig förlorade Sverige och blev ryskt storfurstendöme föddes ju tanken: ”Svenskar är vi inte längre, ryssar vill vi inte bli, låtom oss alltså bli finländare.” Hur som haver blev jag i alla fall fly förbannad när Danmarks då redan pensionerade premiärminister Anker Jörgensen använde uttrycket på ett östersjöseminarium i Leningrad. Årtalet minns jag inte, men det var i alla fall lite före staden på nytt fick namnet St Petersburg. Seminariet var överstöket, och vi satt efter avslutningsmiddagen med våra glas grusisk konjak under näsan och pratade om ditt och datt. Jag hade just förklarat för Anker vad det är för skillnad på kolhoser och sovhoser när han sade, att ni finnar är så in i norden finlandiserade att ni vet allt om det ryska systemet. Jag tyckte det var för jävligt att en gammal statsman från ett skandinaviskt broderfolk använder det nedsättande uttrycket. Jag beslöt ge tillbaka och sade, att ni danskar skulle nog inte ha råd med ett sådant uttryck. Ni är så rädda för realsocialismen att ni har gått med i Nato tillsammans med Tyskland, landet som ockuperade er under det andra världskriget. – Om jag ville vara jävlig kunde jag förstås säga att ni är är danmarkiserade. Så jävlig är jag inte, men ett gott råd kan jag ju ge. Ni borde egentligen ha tagit lärdom av oss finnar. Vi var ju allierade med Tyskland under det såkallade fortsättningskriget, för att ta tillbaka de områden som vi förlorade i det sk. vinterkriget. Det kriget började ju för att Hitler i det sk. Ribbentropavtalet gav Stalin fria händer att erövra Finland. – Fortsättningskriget gick åt skogen det också. Vi blev ju tvungna att sluta fred med Ryssland och starta det sk. lapplandskriget för att driva ut tyskarna från norra Finland. Detta var för övrigt det enda kriget som Finland under hela sin självständighetstid har vunnit. När jag hade hasplat ur mig hela denna långa harang om finsk krigshistoria var jag tvungen att dra andan. Anker satt och tittade långt på mig. Han kanske funderade vad fan den där fackgubben tror sig vara, när han sitter där och undervisar en gammal statsman som jag om storpolitik. Jag hade i alla fall fått upp ångan till den grad att jag beslöt fortsätta jävlas: – Högsta chefen i Nato är ju i dag USAs president Ronald Reagan. Har ni danskar någonsin funderat på hur många ryssar den forna vildavästernhjälten har skjutit? Anker tittade förvånat på mig och sade: – Så vitt jag vet inte en enda… Men jag fortsatte min predikan med att säga: – Vår president Mauno Koivisto har skjutit rätt många, men hans krigstida vapen, ett snabbeldsgevär av märket Dektjarjev, finns i dag att beskåda i det finska krigsmuseet, och vår över tusentrehundra kilometer långa gräns mot Ryssland är en av Europas fredligaste gränser. – Den bilaterala handeln över gränsen är också rätt fördelaktig för oss finländare. När den övriga västvärlden kämpade med valutasvårigheter under oljekrisens dagar kunde vi betala för sovjetoljan med finska produkter, och exportindustrin rullade bättre än någonsin. När jag drog andan på nytt höjde Anker småleende sitt glas och sade: – Ett null till Finland. Vi skålade på detta och höjde ytterligare några skålar bl.a för att Östersjön också i fortsättningen skall förbli det fredens hav det ännu i dag är. Jag tyckte det var för jävligt att en gammal statsman från ett skandinaviskt broderfolk använder det nedsättande uttrycket.” Länge leve Finlandiseringen 20 Eläkeläinen 1/2019