• 120-vuotisjuhlanumero P ER JA N TA I 27.2.201 5 Nro: 30, 007450-15-9 Hinta 1,20 e (sis.alv) Suomen Sosiali­ demokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja Punainen jo vuodesta 1895
• 120-vuotisjuhlanumero Jari Soini Lehdessä nyt 4?7 Demokraatti 120 4?7 10?11 12?13 14 18?21 ?Täytyy olla valmis tulemaan ulos omista linnakkeistaan, jos tilanne sitä vaatii.? Niinistö: Suomessa vähätellään EU:n luomaa turvallisuutta Heinäluoma: Lehdistötuen poisto oli onneton päätös Rinne: Askelmerkit kohti vaaleja ovat kohdallaan Kaarin Taipaleen kolumni Demokraatin historiassa on sattunut ja tapahtunut 22?23 Haastaako some lehdistön? 24?26 Demokraatin vuosikymmenet: Punaisen viivan vaalit 1907 9?10 Eero Heinäluoma kertoo olevansa median suurkuluttaja. Suhde paperilehteen on kuitenkin muuttunut. Pääkirjoitus 120 vuotta takana ? entä edessä? T yömies-lehden ensimmäinen numero ilmestyi 2.3.1895. Tapahtumasta tulee siis maanantaina kuluneeksi 120 vuotta. Asialla olivat Helsingin työväenyhdistyksen radikaalisiiven edustajat, jotka olivat oppositiossa työväenyhdistyksen wrightiläistä linjaa vastaan. Näitä oppositiovoimia kutsuttiin ?rähisijöiksi?, ja heistä muutamat, kuten lehden perustajiin ja ensimmäiseen toimitukseen kuulunut Vilho Virta, levittivät kansan keskuuteen ?villioppia? eli sosialismia. Lehden ensimmäiseen toimitukseen kuuluivat Virran lisäksi Nils Robert af Ursin, Väinö Sohlman ja Aatami Herman Karvonen. Karvonen oli lehden ensimmäinen päätoimittaja. Lehden perustaminen liittyi työläisradikalismin nousuun, joka neljä vuotta myöhemmin johti Suo- men Työväenpuolueen eli nykyisen SDP:n perustamiseen Turussa 1899. Sanomalehdet olivat oleellinen osa viime vuosisadan ensimmäisen puoliskon poliittista toimintaa. Useimmilla edelleen ilmestyvillä suomalaisilla sanomalehdillä on poliittinen taustansa. Työmies ilmestyi perustamisensa jälkeen pian 6-päiväisenä, ja sen seuraaja Suomen Sosialidemo- Nopea journalismi nopeutuu ja hidas hidastuu. Lehtiuudistuksia tarvitaan tulevinakin vuosina. kraatti oli lopulta 7-päiväinen sanomalehti. Valtakunnallisten pää-äänenkannattajien lisäksi suurimmilla kansanliikepuolueilla oli myös maakunnallinen lehdistönsä. N n n n yt 120 vuoden jälkeen ollaan taas uudenlaisessa tilanteessa. Talouden ja politiikan murrokset ovat syöneet poliittisen lehdistön voimaa. Maakuntien poliittiset lehdet ovat lähes kokonaan poistuneet lehdistön kartalta. 2000-luvulla alkanut median digitalisoituminen muuttaa meitäkin. Uutisia ei enää lueta painetusta sanomalehdestä, vaan ne nähdään tai kuullaan sähköisistä uutisvälineistä ja erityisesti digitaalisista mediatuotteista älypuhelinten ja taulutietokoneiden avulla.
• 27.2. Nimipäivät tänään: Torsti (ruots.) Torsten Nimipäivät lauantaina: Onni, Sisu (ruots.) Runa, Rune Nimipäivät sunnuntaina: Alpo, Alpo, Alvi (ruots.) Albin Nimipäivät maanantaina: Fanni, Virva, Virve (ruots.) Fanny Aurinko nousee: Helsingissä 7.24 Oulussa 7.35 Aurinko laskee: Helsingissä 17.42 Oulussa 17.27 -1...0 0...2 2...3 Uutispäivä Arki 32?33 34?35 36?39 40 Perusturva parani vaalikauden aikana Vaalipäällikön katsaus, sarjakuvat ja tehtävät FSD julkaisi vaaliohjelmansa, Yhdistystoiminta Radio ja tv Tarja Halosen kolumni 18?21 Lehden varhaisiin vaiheisiin mahtui yhtä ja toista ? ja kyllä myöhemminkin on tapahtunut. Muun muassa väärät pukineet ovat tuottaneet päänvaivaa. Vaalikauden aikana tehdyt perusturvan korotukset ovat pienentäneet tuloeroja ja köyhyysriskiä. Suurin vaikutus on ollut esimerkiksi työttömyyspäivärahoja ja toimeentulotukea korottaneilla vuoden 2012 lakimuutoksilla, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koolle kutsuma arviointiryhmä toteaa. Perusturva ei arvioinnin mukaan kuitenkaan kata kohtuullista minimikulutusta, joksi määriteltiin yksinasuvalle asumiskulujen jälkeen 675 euroa kuukaudessa. Vuonna 2011 yksinasuvan perusturva kattoi 63 prosenttia kohtuullisesta minimikulutuksesta. Viime vuonna osuus oli 71 prosenttia. Noin neljännesmiljoona suomalaista on kokonaan perusturvan varassa. Vuonna 2013 perusturvan varassa oli 4,3 prosenttia suomalaisista, kun vaalikauden alkaessa vuonna 2011 osuus oli 3,9 prosenttia. Vaalikauden aikana asumistuki uudistettiin ja työttömyysturvan sovitteluun tuli suojaosuus. Lisäksi takuueläke tuli voimaan edellisen vaalikauden lopulla, maaliskuussa 2011. Kantola: Uskonnot pitää tuntea Keskustan kannatus kääntyi laskuun Suomelle MM-pronssia viestissä Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.) on eri mieltä kansanedustaja Maria Tolppasen (ps.) kanssa siitä, sopiko Ylen lukea koraania radioyleisölle. Kantola korostaa tiedotteessaan, että nykyään on tärkeää tuntea uskontoja. ? Uskontojen merkitys vahvistuu. Tässä muutoksessa on tärkeätä, että suomalaisille tarjoutuu mahdollisuus tutustua puolueettomasti islamin keskeisiin lähtökohtiin. Koraanin luenta radiossa palvelee tätä tavoitetta, Ilkka Kantola kirjoittaa. Ylen kyselyn mukaan keskustan kannatus on kääntynyt selvään laskuun. Kannatus on 24,9 prosentissa, kun se oli parhaimmillaan joulukuussa Ylen mittauksessa jopa 26,8 prosentissa. Tammikuusta kannatus väheni 1,1 prosenttiyksiköllä. Toisena on SDP 16,8 prosentilla ja kolmantena kokoomus 16,2 prosentilla. ? Kannatus on ollut niin korkealla, että joskushan sen täytyy lähteä alaspäin, sanoo tutkimusjohtaja Jari Pajunen Taloustutkimuksesta. Kyselyn virhemarginaali on 1,5 prosenttiyksikköä suuntaansa. Suomen naiset hiihtivät MMpronssia Falunin MM-kisojen 4x5 kilometrin viestissä. Suomen ankkuri Krista Pärmäkoski kävi viimeisellä osuudella tiukan kaksinkamppailun Ruotsin hiihtäjän kanssa mutta jäi lopulta tämän taakse. Maailmanmestaruuden voitti ylivoimaisesti Norja. Suomen ensimmäisen osuuden hiihti Aino-Kaisa Saarinen, toisen Kerttu Niskanen ja kolmannen Riitta-Liisa Roponen. Demokraatti STT STT STT Katso tuoreimmat uutiset osoitteessa Demokraatti.fi Tilaajapalvelu: Painetulle lehdelle jää oma osansa, mutta se on erilainen kuin ennen. Demokraatin toiminnassa tämä näkyy jo nyt niin, että verkkolehtemme Demokraatti.fi tuottaa oman toimituksensa voimin uutisia seitsemänä päivänä viikossa. Olemme siis palaneet 7-päiväisyyteen. Painettu Demokraatti keskittyy niin sanottuun ?hitaaseen journalismiin?, uutisten taustoihin, analyyseihin, syvällisempiin henkilöhaastatteluihin, kulttuuriin ja mielipidejuttuihin. Tällainen kehitys jatkuu. Nopea journalismi nopeutuu ja hidas hidastuu. Lehtiuudistuksia tarvitaan tulevinakin vuosina. antti.vuorenrinne@demari.fi (09) 701 0500 Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: ? Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: puh. 0200 30011 ? Pohjanmaa, varhaisjakelu: ? Tampere ja ympäristö: ? Muu Suomi: puh. 0200 55888 puh. 0800 96675 puh. 0200 71000 toimitus@demari.fi ? ilmo@demari.fi ? levikki@demari.fi ? etunimi.sukunimi@demari.fi ? Demokraatti.fi ? Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus ? Tampere Uutistoimitus (02) 277 0477 ? Vaasa Ilmoitusmyynti ? Mikkeli (03) 212 9455 Uutistoimitus (06) 317 4104 050 5543430
• 4 27.2.2015 DEMOKRAATTI 120 Presidentti Niinistö kysyy, miten kävisi, jos joku Demokraatti 120 Demokraatti 120 Suomessa vähätellään Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo painokkaasti, että Suomessa vähätellään Euroopan unionin tuottamaa ulkoista turvallisuutta. ? Minusta se on vakava virhe. Meidän ei kannata sitä vähätellä, Niinistö toteaa Demokraatin 120-vuotisjuhlahaastattelussa. Presidentti sanoo kyselleensä muun muassa eurooppalaisilta kollegoiltaan, voisiko EU jäädä sivusta seuraamaan, jos jonkin jäsenmaan aluetta loukataan. Kysymyksensä tueksi Niinistö esittää teoreettisen ajatusmallin. ? Jos jokin EU-maa tulisi valloitetuksi, olisiko ainoa seuraamus sitten uusi huippukokous, jossa todettaisiin, että meidän täytyy allekirjoittaa uudet perussopimukset tälle rauhan unionille, koska eräs meistä puuttuu. En oikein usko, Niinistö sanoo. Hän arvelee, että silloin oltaisiin perimmäisten kysymysten äärellä. ? Jos ajatellaan, että koko EU:n järkiperäinen tarkoitus ja pyhin arvo on rauha, niin voiko sellainen unioni jatkaa elämäänsä, jos se on ollut kykenemätön turvaamaan sitä rauhaa osassa aluettaan. Hän epäilee, että asiaa ei ole kovin paljon ajateltu EU:ssa eikä Suomessakaan. Ymmärretäänkö Venäjää? Demokraatti haastatteli tasavallan presidenttiä vain muutama päivä sen jälkeen, kun Ukrainan tulitauon oli määrä olla voimassa. Turvallisuusasiat olivat pinnassa. Haastattelu tehtiin Linnan perinteikkäässä keltaisessa salissa. Tosin näyttävän edustustilan seinät olivat peruskorjauksessa saaneet uuden kultaisen sävyn. Pian keskustelu siirtyy ajankohtaisiin asioihin eli Ukrainan tilanteeseen. Niinistön mukaan Euroopan unionissa Venäjää ymmärretään ?vaihtelevalla tasolla?. ? Joissakin maissa pyritään ainakin ymmärtämään venäläistä ajattelua enemmän ? ja ehkä ymmärretäänkin, tiedetään, mitä siellä on taustalla. Hän arvelee, että Yhdysvallatkin saattaa toimia joillekin Euroopan maille eräänlaisena ?epämuodollisena mielipidejohtajana?. Presidentti muistuttaa Barack Obaman sanoneen noin vuosi sitten, että ?Venäjä on vain alueellinen toimija?. Britannian puolustusministeri Michael Fallon puolestaan varoitteli tuoreeltaan Guardianlehden haastattelussa Venäjän vaarasta. Hänen mukaansa Venäjän presidentti Vladimir Putin on todellinen, olemassaoleva uhka Baltian maille. Ukrainan kriisistä ei Fallonin mukaan enää voida puhua kylmänä sotana vaan ?tilanne alkaa jo käydä kuumaksi?. ? Totean, että hän menee pidemmälle kuin baltit itse, jotka hekin ovat kyllä olleet huomattavan epäileviä, Niinistö kommentoi puolustusministerin lausumia.
• DEMOKRAATTI 120 27.2.2015 5 jäsenmaa valloitettaisiin EU:n luomaa turvallisuutta Sauli Niinistön presidenttikausi on nyt puolivälissä. Menneet kolme vuotta ovat hänen mukaansa tuntuneet mielekkäältä.
• 6 27.2.2015 DEMOKRAATTI 120 Asialliset suhteet Putiniin Viime elokuussa Niinistö tapasi presidentti Putinin Sotsissa. Uutiskameroiden netille taltioituneessa videopätkässä katsoja saattoi aistia Venäjän presidentin olemuksessa kireyttä. Niinistö ei usko elekielen sanomaan. Hänen mukaansa Putin ei käyttäytynyt mitenkään aiemmasta poiketen. Tapaaminen kesti lähes kolme tuntia. ? Otin siinä heti kättelyssä puheeksi Ukrainan ,ja saattaa olla, että hän odotti aloitettavan kahdenvälisistä asioista. ?Kuten aina avunantotilanteessa, niin kuin eurokokonaisuudesta on opittu, piikki on pidempi kuin se ensin näyttää.? Suhteitaan presidentti Putiniin Niinistö kuvaa ?hyvin asiallisiksi?. ? Hän selvittää asioita hyvinkin yksityiskohtaisesti ja oman ajattelunsa mukaisesti. ?Tiedän, että olet tästä eri mieltä? on lause, jota molemmat presidentit viljelevät keskenään. Tämä pelastaa turhalta kinaamiselta, joka ei Niinistön mukaan veisi asioita yhtään eteenpäin. Taloussuhteissa piilee mahdollisuuksia Suomen rooli Venäjän-tuntijana EU:ssa ei Niinistön mukaan ole vähentynyt, joskaan sen ?laajaalaisuudella ei ole nyt niin paljon käyttöä?, kun esimerkiksi sanktiot ovat tuoneet uusia käytäntöjä. Turvallisuuspolitiikassa Suomi voisi sen sijaan toimia suunnannäyttäjänä. Länsimaat ovat väläytelleet finlandisierungia (suomettumista) mahdollisena esikuvana Ukrainalle. ? Jonkinasteinen uusi malli Ukrainan pitää löytää suhteessa Venäjään. Ei välttämättä mitään Suomi-mallia, koska me olemme huonosti vertailukelpoisia, mutta kuitenkin. Ennen kuin maiden tulevista suhteista voidaan edes puhua, on Niinistön mukaan ratkottava isoja ja vaikeita taustakysymyksiä. ? Ensimmäinen ongelma liittyy Itä-Ukrainan alueitten statukseen, josta pitäisi löytää jonkinasteinen yhteisymmärrys. Seuraavana listalla on Krimin tilanne. Presidentti huomauttaa, että tulitauonkin merkitys on suhteellisen pieni, ellei han- Venäjä, Suomi ja Euroopan unioni Suomen Venäjä-politiikalla on ollut 1800-luvulta alkaen kaksi pääsuuntausta: myöntyväisyys ja vastarinta. Jopa 1800-luvun lopulla muotoutunut puoluejärjestelmä noudatti tätä jakoa. On sanottu, että molemmat suuntaukset ovat olleet Suomelle tarpeen. Onko näin? Presidentti Sauli Niinistö tulkitsee historiaa niin, että eri suuntaukset ovat vaihdelleet kulloisenkin tilanteen mukaan. Myönteisempi vaihe vallitsi vielä 1800-luvun puolivälissä. Sitten oli pitemmän aikaa kireämpää, ja sotien jälkeen oli taas myöntyväisempi linja vallalla. ? Voidaan tietenkin arvioida, onko se aina mennyt kohdalleen se meidän asemoitumisemme, mutta minusta tuntuu, että pääosin on, Niinistö sanoo. Hän muistuttaa, että kyse ei ole aina ollut suomalaisten ?itsesyntyisestä? asenteesta vaan myös siitä, mihin Venäjä kulloinkin on antanut aihetta. Mutta onko J.K. Paasikiven opeilla vielä käyttöä? ? Tilanne on aivan toinen, Niinistö vastaa. Hän sanoo, että Paasikiven aikana olosuhteet sotien jälkeen olivat kokonaan toisenlaiset kuin sitten Urho Kekkosenkaan aikana enää. ? Mauno Koiviston aikana tilanne muuttui aivan radikaalisti, ja tänä päivänä ollaan taas tässä tilanteessa. Niinistö jakaa suomalaisten enemmistön käsityksen siitä, että Paasikiven politiikka onnistui, mutta tähän aikaan sopivia johtopäätöksiä on vaikea vetää. Kekkosen aika jää plussalle Viime aikoina on kovasti kritisoitu Kekkosen ajan Venäjä-suhdetta ja suomettumisen ylilyöntejä. Tasavallan presidentti muistuttaa kuitenkin kolikon toisesta puolesta. ? Kekkosen kausissa on jäänyt vähemmälle huomiolle, että hän onnistui jollain tavalla ujuttamaan meidät asemaan, jossa me saimme huomattavaa taloudellista etua kanssakäymisestä. ? Jos vastapainona sitten on tämän päivän finlandisierung-kritiikki, kokonaisuutena Suomen saldo jäi vahvasti plussalle. Niinistö huomauttaa, että me suomalaiset tuhosimme saldoa sitten itse. ? Tulimme laiskoiksi ja jätimme itseämme kehittämättä. Kun Neuvostoliitto ja siinä sivussa sen kanssa käyty kauppa romahtivat, romahti myös Suomen talous. Presidentti Koivistoa on myöhemmin kritisoitu hänen varovaisesta suhtautumisestaan Baltian maiden itsenäistymisprosesseihin. Sauli Niinistö ei yhdy kritiikkiin. ? Olen valmistautunut siihen, että tämän viran hoitaja saa aina kritiikkiä. Odotan sitä omalta kohdaltanikin. Niinistön mukaan Koiviston 1990-luvun Venäjä-politiikkaa pitää arvioida niin, että kun tapahtui niin mullistavia asioita, siinä piti olla tiettyä varovaisuutta. Avautunut tilanne käytettiin kuitenkin hyväksi, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. EU:n ja Suomen Venäjä-suhde Koska EU-mailla on nykyisen perussopimuksen mukaan yhteinen ulkopolitiikka, se merkitsee myös yhteistä Venäjä-politiikkaa. Toisaalta Suomi ylläpitää myös kahdenvälisiä suhteita naapurimaahan. Tilanne ei tasavallan presidentin mielestä tuota niin paljon vaikeuksia kuin jossain saatetaan nähdä. Niinistö toteaa, että Venäjä tietää Suomen olevan EU:n jäsen ja olevan EU:n tekemien ratkaisujen takana ja myös itse tekemässä niitä. Venäjän tietämys tästä on Niinistön mukaan ?laajempaa kuin faktisen tiedon tietämistä?. ? Näin ollen se meidän asema myöskin tiedetään. Kahdenväliset suhteet ovat täysin hoidettavissa niissä puitteissa ja rajoissa, jotka EU:n politiikka ja vallitseva tilanne määrittävät. Euroopan unionissa Suomea pidetään edelleen Venäjän-tuntijana. ? Tätä kuulee siellä jatkuvasti. Toinen asia on sitten, kuinka paljon Suomi pystyy vaikuttamaan EU:n Venäjä-politiikkaan. ? Olemme ponnekkaasti korostaneet, siis ennen Ukrainaa jo, että EU:n suhteista Venäjään voivat molemmat hyötyä. Niinistö kertoo jo vuosia sitten sanoneensa, että kun sekä EU että Venäjä ovat jonkin verran menettäneet asemiaan, ne voisivat yhteistoiminnalla korjata tätä. Suomalaisia puheita on EU:ssa kyllä kuunneltu ja ymmärrettykin. ? Mutta tietysti sitten Ukraina on muuttanut kuvaa aika tavalla, Niinistö toteaa. Teksti Sari Saloranta Demokraatti sari.saloranta@ demari.fi Teksti Antti Vuorenrinne Demokraatti antti.vuorenrinne@ demari.fi Kuvat Jari Soini Demokraatti jari.soini@demari.fi kalia kysymyksiä alueista saada ratkaistua. Nyt tilanne on Niinistön mukaan paradoksaalinen. Samaan aikaan, kun tykit ja tankit ampuvat, Venäjä ja Ukraina käyvät kauppaa keskenään. Hiili ja kaasu liikkuvat. Tosin kuluvalla viikolla Venäjän kaasuyhtiö Gazprom ilmoitti katkaisevansa toimitukset, jos laskuja ei makseta. Sähköä tulee venäläisen sisämarkkinan hinnalla Kiovaan, kylläkin sillä ehdolla, että sieltä toimitetaan osa siitä Krimille. ? Ehkä näissä taloudellisissa suhteissa on sitten jotain pysyvää suhteiden rakentamisen mahdollisuutta, koska ne toimivat tällaisenakin aikana, Niinistö uumoilee. ?Piikki on pidempi kuin näyttää? Niinistö on huolissaan siitä, miten yhteiskunnan eheydelle käy, kun taloustilanne Ukrainassa vaikeutuu. Ukrainalaiset odottavat länneltä apua mutta joutuvat kenties pettymään. ? Vuosi puolitoista sitten aika moni lännestä kävi kertomassa Kiovassa, että me kyllä jeesamme teitä. Länsimaiden auttamismotivaatiota vaikeuttaa kuitenkin se, että korruptio kukoistaa yhä. Ukrainan pitäisi Niinistön mielestä panna asioitaan ?huomattavasti ponnekkaammin kuntoon?. Hän sanoo, että vasta sitten tulee mitattavaksi, mitä länsi pystyy maalle antamaan. ? Kuten aina avunantotilanteessa, niin kuin eurokokonaisuudesta on opittu, piikki on pidempi kuin se ensin näyttää. ?Kekkosen kausissa on jäänyt vähemmälle huomiolle, että hän onnistui jollain tavalla ujuttamaan meidät asemaan, jossa me saimme huomattavaa taloudellista etua kanssakäymisestä.?
• DEMOKRAATTI 120 27.2.2015 Presidentin on tartuttava hetkeen Sauli Niinistön presidenttikausi on nyt puolivälissä. Maaliskuun ensimmäisenä tulee kuluneeksi tasan kolme vuotta siitä, kun hän vannoi virkavalansa. Työ on Niinistön mukaan tuntunut mielekkäältä. Osittain tähän on vaikuttanut vaikea kansainvälinen poliittinen tilanne ? niin paradoksaalista kuin se onkin. Presidentin työssä on Niinistön mukaan, toisin kuin moni ehkä luulee - oltava koko ajan hetkessä kiinni. Asioihin on tartuttava heti. ? Ja semmoinen rytmi sopii mulle aika hyvin. Niinistö on ottanut tavaksi kutsua eduskunnan valiokuntia kylään keskustelemaan. Tapaamisten avoimuus ja luottamuksellinen ilmapiiri puolin 7 ja toisin on yllättänyt hänet myönteisesti. Myös presidentin yhteistyö maan hallituksen kanssa, ?tuo väliin vaikeaksi kuviteltu?, saa Niinistöltä kehuja. ? Siinä ei ole ollut mitään vaikeuksia. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan kanssa ollaan välillä useita kertoja päivässä puhelimitse yhteydessä, samoin pääministeri Alexander Stubbin. Presidentin aseman ikävänä puolena Niinistö kuittaa sen, ettei olekaan enää ?vapaa kuin taivaan lintu?. Valtionpäämies ei voi liikkua ilman turvamiehiä. ? Mutta kahleitakin oppii kantamaan. Se on aika pieni tekijä kuitenkin. ?Kaipaisin vuoden 1995 henkistä ilmapiiriä? Edellisen 1990-luvun laman aikana silloinen tasavallan presidentti Martti Ahtisaari puuttui peliin perustamalla työllisyystyöryhmän, jonka ehdotuksia otettiin myös Paavo Lipposen ensimmäisen hallituksen ohjelmaan. Sauli Niinistö oli mukana siinä hallituksessa ensin oikeusministerinä ja sitten Iiro Viinasen jälkeen valtiovarainministerinä. Niinistö muistelee, että presidentti Ahtisaarta moitittiin siitä, että työryhmän perustamalla hän hyppi tavallaan aidan yli. ? Vaikka silloinkaan sisäpolitiikka ei ehkä noin laajasti presidentille kuulunut, nyt se aita on vielä korkeampi, hän huomauttaa. Tämän nykyisen lama-ajan päättäjiä tasavallan presidentti kannustaa rohkeuteen. ? Yleisesti ottaen on hyvä aina, että poliittisessa toiminnassa on myös rohkeutta mennä vastavirtaan. Uudenvuodenpuheessaan Niinistö käytti esimerkkinä Liisa Jaakonsaaren vuonna 1995 lanseeraamaa niin sanottua Liisan listaa. ? Se ymmärrettiin kovin kevyesti niin, että kehottaisin laatimaan jotain listoja. Ei, otin sen esiin esimerkkinä rohkeudesta ottaa esiin asioita, jotka saattavat olla omalle itselle tai taustaryhmälle vaikeita. Liisan lista herätti aikanaan huomiota, koska Jaakonsaari esitti listallaan mm. sosiaalietuuksien leikkaamista, vaikka puolue oli oppositiossa. Toinen ajatus rohkeudesta on Niinistön mielestä se, ettei kenenkään pitäisi vaatia muilta luopumista jostain eduista, ellei myös itse ole siihen valmis. ? Täytyy olla valmis tulemaan ulos omista linnakkeistaan, jos tilanne sitä vaatii. 82x100mm_Demokraatti_tyovaenlehtipv.indd 1 25.2.2015 12:42:56 Yhteisymmärrykselle on tilausta Konsensus-sana on tasavallan presidentin mielestä saanut ?vähän ylimääräistä leimaa?. ? Puhuisin ihan suomen kielellä yhteisymmärryksen tavoittelusta. Yhteisymmärryksen henkinen ilmapiiri syntyi Niinistön mielestä kevään 1995 hallitusratkaisun yhteydessä. Hän sanoo kaipaavansa kovasti jotain samanlaista nytkin. ? Sitä kyllä silloin pidettiin ehkä vähän ainutkertaisena. Kokeneemmat pitivät. Itse en osannut silloin nähdä sitä välttämättä niin isona asiana kuin tänä päivänä, Niinistö toteaa. Tilitoimisto Kvalta ? Olen valmistautunut siihen, että tämän viran hoitaja saa aina kritiikkiä. Odotan sitä omalta kohdaltanikin, presidentti Niinistö toteaa.
• 8 27.2.2015 DEMOKRAATTI 120 Piirun verran punaisempi
• DEMOKRAATTI 120 27.2.2015 9
• 10 27.2.2015 DEMOKRAATTI 120 Eero Heinäluoma pohtii lehtien asemaa muuttuvassa mediamaailmassa ?Lehdistötuen poisto oli onneton päätös? ? Ajatteluni kulkee siten, että painettu lehti säilyy tulevaisuudessakin. Levikit laskevat jonkin aikaa, kunnes löytyy tasapaino, eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) sanoo. Heinäluoman mukaan paljon on kiinni yhteiskunnan päätöksistä. Terve yhteiskunta pyrkii säilyttämään moniarvoisen tiedonvälityksen. Heinäluoma katsoo, että moniarvoinen tiedonvälitys sai pahan kolhun lehdistötuen muuttamisessa. ? Viime vaalikaudella tehtiin onneton päätös, kun poistettiin parlamentaarinen lehdistötuki ja ryhdyttiin jakamaan puolueille yleistä viestintätukea. Tuen saa, vaikka puolueella ei olisi yhtään lehteä, hän toteaa. ? Se oli kyseenalainen ratkaisu, koska se johtaa helposti siihen, että lehdistölle tarkoitetut rahat menevät vaali-ilmoitteluun, puhemies ounastelee. ? Päätös on tehty ja se maito on nyt maassa, Heinäluoma kuittaa. Hän kuitenkin toivoo, että moniarvoista tiedonvälitystä tuettaisiin vaikkapa selvitysmies Tuomas Harpfin ehdotusten pohjalta. Oma kolo löytyy Eero Heinäluoman visiossa sanomalehti säilyttää merkityksensä ja sille löytyy oma kolonsa mediakentässä. Samalla on selvää, että sähköinen muutos jatkaa vauhdilla. Pikkuhiljaa kansalaisten enemmistö saa valtaosan uutisvirrasta sähköisestä mediasta. ? Elämme muutosaikaa ja painopiste siirtyy verkkoon. Se ei tarkoita, että painetun sanomalehden merkitys häviää. Voi kuitenkin olettaa, että kaikkien paperille painettujen lehtien levikit laskevat, puhemies sanoo. Heinäluoman mielestä käsissä pidettävän lehden tarjoama lukukokemus on ihan eri asia kuin netissä surffaaminen. ? Nettisaitteihin ei tule samanlaista rakkaussuhdetta kuin painettuun lehteen, hän lisää. Heinäluoman mukaan Suomessa muutos tuntuu kovemmalta kuin muualla. Suomi on painettujen lehtien määrässä ihan maailman kärkeä. ? Meillä on lehtien aamukanto, joka on harvinaisuus maailmalla. Lisäksi useisiin talouksiin tulee tilattuna enemmän kuin yksi lehti. ? Vastaisuudessa painetun lehden ja netin luonteva yhdistäminen on iso juttu. Se takaa suuremman lukijamäärän, Eero Heinäluoma sanoo. Samalla se on hänen mukaansa lehdentekijöille hyvin haastava asia. Nettimaailma on ankarasti kilpailtu. ? Klikkauksista kilpaillaan. Samaan aikaan painetun lehden pitäisi kuitenkin säilyttää tietty rauhallisuus ja ennen muuta luotettavuus, puhemies sanoo. Lehti vai läppäri? Miten on Eero Heinäluoma, aloitatko aamusi kahvinjuonnin lisäksi tarttumalla läppäriin vai sanomalehteen? ? Myönnän, että olen muuttunut. Minähän olen painetun lehden suuri ystävä, mutta viimeisen vuoden aikana tapani ovat muuttuneet, käytän iPadia. Se on minunkaltaiselleni tiedonvälityksen suurkuluttajalle helppo ratkaisu. Katson ensin tärkeimmät uutiset iPadista. ? Kun olen hakenut lehdet postilaatikolta, keskityn aamukahvin ohella niihin, Heinäluoma vastaa. Asiantuntijoiltakin puutaheinää Gallup-lukuja tuijotetaan Heinäluoman mielestä liikaa. Silloin, kun muutokset ovat alle prosentin, voi perustellusti kysyä, onko niillä käytännön merkitystä. ? Jopa politiikan tutkijat tekevät usein ihan puutaheinää-johtopäätelmiä gallup-numeroista katsomatta tarkkaan, millä ajanjaksolla kyselyt on tehty. ? Poliittisessa mielipideilmastossa on tapahtunut pysyvä muutos. Ihmisillä on radikaalisti vähemmän pysyviä vakaumuksia. Me olimme ennen sellainen yhteiskunta, jossa kansalaisilla oli vahvat puoluekannat ja yhteiskunnalliset vakaumukset. Protestimieliala ilmeni aiemmin äänestämättä jättämisenä. Puhemiehen mukaan Suomessa on erittäin suuri ryhmä kansalaisia, jotka eivät seuraa politiikkaa, ja vaikka seuraisivatkin, he voivat mennä ja tulla miten lystävät. Heillä voi olla kolme tai jopa neljä puoluetta, joita he voivat äänestää. ?Minähän olen painetun lehden suuri ystävä, mutta viimeisen vuoden aikana tapani ovat muuttuneet. Katson ensin tärkeimmät uutiset iPadista.? Ratkaisut kalkkiviivoilla Heinäluoma sanoo, että huhtikuun eduskuntavaaleissa voi käydä ihan kuinka tahansa. Vaalit ratkaistaan aivan vaalipäivien aattona. Viimeisellä viikolla heitto kannatuksessa voi olla jopa neljä prosenttiyksikköä puoleensa per puolue. ? Nyt ei tiedetä, mikä on se suuri kysymys, joka ratkaisee vaalituloksen. Neljä vuotta sitten keskusta romahti aivan kalkkiviivoilla, hän palauttaa mieliin. ? Poikkeus aiempaan on, että vaalin suuri kysymys on vielä auki. ? Minun veikkaukseni on, että eduskuntavaalissa voi muhia iso yllätys. 40 prosenttia kansalaisista ei osaa sanoa, ketä äänestävät, Heinäluoma huomauttaa. Hallitukseen pitää pyrkiä Näköpiirissä on vain vaikeita asioita. Viime aikoina on sosialidemokraattienkin keskuudesta kuulunut supatusta, jossa katsotaan, ettei halli- tukseen ole tarpeen ehdoin tahdoin tuppautua. Eero Heinäluoma on toista mieltä. ? Hallitukseen ja neuvotteluihin pitää pyrkiä, jotta omat tavoitteet voisivat toteutua. Eri asia on, voidaanko ehdoista aina sopia, hän sanoo. Heinäluoman mukaan Suomessa yliarvioidaan kansalaisten kiinnostus politiikkaan. Vaalikampanjat ovat liian pitkiä. Asiat puhutaan loppuun, jo varhaisessa vaiheessa. ? Yksissä presidentivaaleissahan kävi niin, että vaalipäivien alla ei oikein kenelläkään ollut enää mitään asiaa. Merkittävä sanomalehti kävi paremman puutteessa penkomassa ehdokkaiden roskapöntöt ja teki siitä ison jutun, Heinäluoma naureskelee. Liikkeellä vaalipäivänäkin ? Meillä vaalikulttuuri on erilainen kuin esimerkiksi eteläisessä Euroopassa. Suomessa äänestäminen koetaan juhlavana tapahtumana. Rennompaan suuntaan mennään, mutta se vie aikaa. Heinäluoma aloittaa eduskuntavaalikampanjansa virallisesti ensi sunnuntaina Hakaniemen torilla. Heänkin on käynyt vaalit, jos toisetkin. Vaalipäivä on sunnuntai 19.4. Suomessa ei perinteisesti vaalipyhänä enää kampanjoida. Poikkeuksiakin toki on, kuten Eero Heinäluoma. ? Minä olen liikkeellä myös vaalipäivänä, hän toteaa. Suomen eduskunnalla on paljon valtaa. Se on maailman kärkijoukossa. ? Jos joku edustaja, on hän sitten hallituspuolueesta tai oppositiosta kokee, ettei hänellä ole valtaa, hänen kannatta katsoa peiliin. Valtaa nimittäin on jokaisella kansanedustajalla, ja paljon, Eero Heinäluoma tekee selväksi.
• DEMOKRAATTI 120 27.2.2015 TurvalliseT rajaT ?näkökulmia rauhaan Keskiviikkona 4.3. klo 18-19.30 Paasitorni, Juho Rissanen -sali AlustAJAt Kari Hulkko Vapaa pääsy. Tervetuloa! ? Viime vaalikaudella tehtiin onneton päätös, kun poistettiin parlamentaarinen lehdistötuki ja ryhdyttiin jakamaan puolueille yleistä viestintätukea. Tuen saa, vaikka puolueella ei olisi yhtään lehteä, Eero Heinäluoma toteaa. Onko puhemies äänetön yhtiömies? Seppo Peltoniemi Demokraatti Pienestä pitäen meille on opetettu, että korkeinta valtaa maassa käyttää eduskunta, jossa lakeja säätää 200 vapailla vaaleilla valittua kansanedustajaa. Se ei ole ihan totta. Todellisuudessa valtaa käyttää 199 kansanedustajaa, koska puhemies ei saa äänestää. ? Puhemies on eduskunnassa puhetta johtaessaan puolueeton. Puhemiehen pitää ajatella kaikkia kansanedustajia, niin hallituspuolueiden kuin oppositionkin edustajia tasapuolisesti, Eero Heinäluoma korostaa. ? Itse asiassa on suuri helpotus, ettei puhemiehen tarvitse ottaa kantaa jokaiseen asiaan. Hallituspuolueiden enemmistö on äärimmäisen kapea. Pitää mennä kolme vuosikymmentä taaksepäin, jolloin Kalevi Sorsan (sd.) hallitus oli samanlaisessa tilanteessa. ? Kun äänet menevät tasan, ollaan kimurantissa tilanteessa. Perinne on ollut, että silloin äänestys uusitaan aikaa vievällä avoimella lippuäänestyksellä. Heinäluoman mielestä saattaisi olla tarpeen välttää avointa lippuäänestystä. ? Voi olla, että luottamusäänestys päättyy tasan, vaikka hallituksella olisikin enemmistö. Aina on muun muassa sairaustapauksia, joiden vuoksi joku kansanedustaja ei pääse äänestämään. Mikäli luottamusäänestys jouduttaisiin ratkaisemaan arvalla, se olisi puhemiehen mukaan perin erikoinen tilanne. Hallitus voisi kaatua arvalla. ? Se on tilanne, josta syntyisi melkoisesti keskustelua. Olisiko tässä semmoinen tilanne, jossa puhemies voisi äänestää, Heinäluoma kysyy mutta jättää vastauksen poliittiseen arviointiin. ? EERo HEinäluomA, eduskunnan puhemies ? sEPPo KääRiäinEn, puolustusvaliokunnan vpj ? ilKKA KAnERvA, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Keskustelua ohjaa merja Ylä-Anttila LähiTapiola Varainhoito onnittelee 120-vuotiasta Demokraattia! 11
• 12 27.2.2015 DEMOKRAATTI 120 Antti Rinne on ylpeä omasta porukastaan Askelmerkit kohti vaaleja ovat kohdillaan Antti Rinne muistaa hyvin ensimmäisen työkokouksen Vantaalla elokuussa. Työkokous oli sarjassaan ensimmäinen, jossa valmisteltiin SDP:n tulevaa eduskuntavaaliohjelmaa. Puolueen suhteellisen tuore puheenjohtaja yllättyi kokouksen hengestä ? myönteisessä mielessä. ? En muista kokeneeni sellaista SDP:ssä pitkiin aikoihin. Ihmiset keskustelivat innokkaasti, asettivat tavoitteita ja naurunremakka säesti välillä puheita. Häntä jännitti hieman, jatkuuko sama meno muuallakin. Huoli oli turha ? se jatkui. Se, että 150 ihmistä kokoontui perjantai-iltana Joensuussa vapaaehtoisesti pohtimaan SDP:n tavoitteita, kertoo Rinteen mielestä todellisesta sitoutumisesta. Esimerkkinä Rinne mainitsee tilaisuuden Forssan torilla, jolloin lauantaiaamuna SDP:n teltalla parveili porukkaa SDP:n aktiivien ympärillä. Paikalliset järjestäjät eivät tunteneet heistä puolia- kaan. Se kertoo kiinnostuksesta SDP:n sanomaa kohtaan. ? Sama hieno henki toistui jokaisessa piirissä. Jo sen takia nämä yhdeksän mennyttä kuukautta ovat olleet upeita, Rinne iloitsee. Vaaliohjelman tekoon osallistui lopulta yli tuhat ihmistä. ? Siinä kuuluu koko porukan ääni. Rehellinen puhe saa vastakaikua ?Hyvä pöhinä? alkaa näkyä gallupeissakin. Eilen julkistetussa Ylen gallupissa kannatus oli 16,8 prosenttia. Kahdessa edellisessä mittauksessa SDP oli päässyt yli 17 prosentin kannatukseen ? ja ohi kokoomuksen ja reilusti yli perussuomalaisten. Rinteelle yksittäistä galluplukemaa tärkeämpää on hyvä tunnelma kentällä. Hän on toki tyy- tyväinen, että mielipidemittaukset osoittavat oikeaan suuntaan. ? En toivokaan mitään kovin isoja harppauksia, sillä luottamuksen pysyvä palauttaminen ei tapahdu hetkessä. Ihmisille pitää antaa aikaa harkita meidän politiikkamme linjoja ja muodostaa oma kantansa. SDP:n puheenjohtaja luottaa rehelliseen puheeseen. ? Kyllä suomalaiset ymmärtävän meidän taloudellisen tilanteemme ja mitä Suomen nostamiseksi suosta vaaditaan, kun siitä kerrotaan rehellisesti. Se lisää luottamusta päätöksentekoon ? ja toivottavasti SDP:hen. Talouskasvu on kaiken hyvän perusta Rinne on kuunnellut herkällä korvalla Suomea kiertäessään, mitä ihmisten mielessä liikkuu. TaKari Hulkko Marja Luumi Demokraatti marja.luumi@ demari.fi ?Nämä yhdeksän kuukautta ovat olleet upeita.? Puheenjohtaja Antti Rinne haluaa kuunnella, mitä ihmisillä on mielessään. Juttukavereita riittikin Vantaan Korson aukiolla kolme viikkoa sitten, kun SDP kokoontui ehdokas- ja puheenjohtajapäivilleen. Päreet ovat ehtineet palaa kerran Suomen valtiovarainministerin salkku ei ole niitä kevyimpiä kantaa tässä taloustilanteessa. Antti Rinne ei kuitenkaan empinyt, kun tällainen ?näköalapaikka? eteen tuli SDP:n tuoreena puheenjohtajana. Mitään kovin suuria yllätyksiä itse työn hoitamisessa ei ole tullut vastaan. Työpäivät ovat pitkiä ja ?reissatakin saa jonkin verran?, mutta ne olivat hänelle tuttuja jo ay-johtajana. Kansainvälisillä areenoilla hän on halunnut keskittyä lähinnä osallistumiseen Ecofin-neuvoston ja euroryhmän kokouksiin, joissa Suomen valtiovarainministerin on hyvä olla tuomassa oma, tavallisten suomalaisten arjesta nouseva näkemys eurooppalaisiin päätöksiin. ? Tavoitteenani on ollut vaikuttaa asioihin erityisesti kotimaassa ? ja olen tässä mielestäni onnistunutkin, Rinne summaa. Kreikan vakuuksista jankattu pitkään Kreikan pelastamisoperaatiot ovat sävyttäneet tätä vaalikautta ja siinä eivät valtiovarainminis- terit ole päässeet helpolla. Verbaalista sanaharkkaa on käyty luonnollisesti eduskunnassakin ? viimeksi heti joulutauon jälkeen, kun salissa puitiin Kreikan tilannetta. Rinne näytti suivaantuvan aivan tosissaan, kun perussuomalaiset tivasivat kerta toisensa jälkeen Suomen vakuuksien perään. ? Tässä on tiliote, tulkaa hakemaan. Siinä näkyy, että meillä on tilillä erilaisina instrumentteina 930 miljoonan arvosta rahaa, hän patisti. Nyt Rinne jo naurahtaa. Hän oli etukäteen pyytänyt tiliotteen Valtiokonttorista. Kun salissa kukaan perussuomalaisista ei tiliotetta hakenut, se on toimitettu puolueelle postitse. Venäjään pidettävä välit kunnossa Valtiovarainministerinä Rinne on päässyt huomaamaan, että Suomen talouteen vaikuttavat hyvin yllättäväkin asiat ja niihin joutuu ottamaan kantaa. Ukrainan kriisi mietityttää kaikkia. Rinne katsoo tilannetta kuitenkin enemmän rauhan- kuin talousmiehenä. ? Tärkeintä on saada tappaminen loppumaan, jotta Ukrainan korruptoitunutta ja huonosti hoidettua taloutta voidaan kehittää, Rinne sanoo. ? Venäjän lainvastaiset toimet ovat ajamassa jo ennestään ?huonossa hapessa? olevan maan isoon katastrofiin, hän analysoi. Suomi on ollut selkeästi EU:n Venäjä-pakotteiden takana. Venäjän vastapakotteet ovat tehneet hallaa erityisesti suomalaiselle elintarviketeollisuudelle. Rinne korostaa, että Suomen täytyy jatkaa naapurin Venäjän kanssa vuoropuhelua, vaikka samaan aikaan on osoitettava, ettei sen toimintaa Itä-Ukrainassa voi hyväksyä. ? Sellaisessa politiikassa, että löisimme välit poikki totaalisesti Venäjän kanssa, ei ole mitään järkeä. Venäjä on naapurimme ja myös tärkeä kauppakumppani. ?Tässä on tiliote, tulkaa hakemaan.?
• DEMOKRAATTI 120 27.2.2015 13 ONNITTELEMME 120-VUOTIASTA DEMOKRAATTI-LEHTEÄ. louskasvu ja sen myötä uusien työpaikkojen syntyminen on kaikkien harras toive. ? Leikkaamalla ja veroja korottamalla jatkuvasti me rapautamme hyvinvointiyhteiskuntaa. SDP ei ole siihen valmis. Me haluamme luoda uusia työpaikkoja kestävällä talouskasvulla, Rinne korostaa. Rinteellä on noussut suuri huoli pienituloisista, niistä työntekijöistä, työttömistä tai eläkeläisistä, jotka kitkuttelevat taloutensa äärirajoilla. SDP:llä on heille lupaus. ? Olemme valmiita auttamaan erityisesti pienija keskituloisia verotuksen kautta. Se tarkoittaa sitä, että isompituloisten verotusta pitää kiristää. SDP puolustaa tässä tilanteessa julkisia palveluita, koska Rinteen mielestä vain niiden pitäminen korkealla tasolla auttaa pienentämään eriarvoisuutta. ?Ihmisille pitää antaa aikaa harkita meidän politiikkamme linjoja ja muodostaa oma kantansa.? 2013 2014 ssa tkimus tusy is stu uu ast y yt y vä yy Demokraatti-lehti juhlii 120-vuotista olemassaoloaan. Puheenjohtaja Antti Rinne pitää ensiarvoisen tärkeänä, että SDP:llä on oma pää-äänenkannattaja, johon voi luottaa. ? Me tarvitsemme edelleen median, jossa SDP:n oma viesti saadaan kerrotuksi aitona ja värittymättömänä, hän painottaa. Maailma on muuttunut siitä, kun Työmies alkoi ilmestyä. Myös SDP:n pää-äänenkannattajan välineet ja toimintamallit ovat luonnollisesti muuttuneet. ? Olen iloinen siitä, että lehtiyhtiön hallitus ja henkilöstö ovat lähteneet yhdessä kehittämään yhtiötä tässä ajassa, Rinne toteaa. Maailma on muuttunut myös arvoiltaan entistä materialistisemmaksi. Vasemmistolaisesti ajattelevalle medialle on Rinteen mielestä yhä suuri tarve. ? Moniarvoiselle keskustelulle kaiken bisnes-ajattelun keskellä pitää antaa mahdollisuus, Rinne korostaa. 1 ak Asi k Oma pää-äänenkannattaja on edelleen tärkeä 2011 2012 Va SDP on joidenkin mielestä ehkä hieman yllättäenkin noussut pienten ja keskisuurten yritysten ja yksinyrittäjien puolestapuhujaksi. ? Huoli siitä, miten pk-yritykset pärjäävät, nousi yllättävän vahvasti esille kaikissa piireissä, Rinne huomauttaa. Tämä hallitus on hänen mukaansa saanut liikkeelle uudistuksia, joilla pienyrittäjien arki helpottuu. Muun muassa arvonlisäveron alarajaa nostettiin, mutta tämä on Rinteen mielestä vasta alkua. Seuraavan hallituksen pitää jatkaa pienyrittäjäystävällistä linjaa. Rinne nostaa esille erikseen kaksi ryhmää, jotka ansaitsevat entistä parempaa huolenpitoa: Yksinasuvat pieni- ja keskituloiset sekä omaishoitajat. ? Yksinään asuvien taloustilannetta pitää kyetä korjaamaan verotuksen kautta. Muitakin keinoja voi löytyä. ? Omaishoitajat tekevät hyvin merkittävää työtä. Olemme luvanneet pitää huolta heidän jaksamisestaan ja taloustilanteestaan. Hoitajia pitää myös kohdella yhdenvertaisesti joka puolella Suomea. Ohjelma on valmis, nyt se pitää vain viedä eteenpäin, Rinne listaa. Antti Rinteen mielestä SDP on antanut Suomelle hyvät askelmerkit kohti parempaa tulevaisuutta. Pallo on nyt äänestäjillä. EPSI R at ing Niin moni kaipaa huolenpitoa htiöver ta ilu Parasta palvelua EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. Olemme olleet jo neljä kertaa peräkkäin sijalla 1. Emme aio kuitenkaan ylpistyä, vaan aiomme olla luottamuksen arvoisia huomennakin. Jatkamme rehdillä ja reilulla linjallamme. Tervetuloa Turvaan, ota yhteyttä! Vakuutusyhtiö Turva onnittelee 120-vuotiasta Demokraatti-lehteä. Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja tarjoamme erityisesti ammattiliittojen jäsenille etuja ja räätälöityjä tuotteita. Palvelemme numerossa 01019 5110 ma?pe 8?18 sekä verkossa osoitteessa www.turva.fi
• 14 27.2.2015 DEMOKRAATTI 120 Kolumni Kaarin Taipale Kirjoittaja on helsinkiläinen kaupunkitutkija ja kaupunginhallituksen jäsen. Kolumni Onnea ja menestystä Demokraatille! Kyllä, rouva kaupunkiministeri suomalaisesta asuu kaupunkialueilla, ja kaupunkilaisten osuus kasvaa edelleen. Läntisissä teollisuusmaissa kaupungistumisaste on 80 prosentin vaiheilla. Ennusteiden mukaan vuonna 2050 koko maailman väestöstä lähes 70 prosenttia on kaupunkilaisia. Helsingin seudulla on silloin asukkaita ehkä 600 000 nykyistä enemmän. Suomen haasteet on ratkaistava kaupungeissa. Talouden, tutkimuksen ja kulttuurin elinvoima syntyy kohtaamisista ja urbaanista vuorovaikutuksesta. Arvonlisä tuotetaan kaupungeissa. Siellä ovat torit, markkinat, pankit ja pörssit, yliopistot, tutkimuslaitokset, sairaalat, keskusvirastot, pääkonttorit, teatterit, konserttitalot, lentokentät ja satamat. Suomessa Helsingin seudun osuus koko maan bruttokansantuotteesta on yli kolmannes. Jo kaksi kolmesta n n n maata- Miksi meillä lousvaltaisempi kuin vanhat on yhä maaEU-maat, joissa maatalouden ja metsätaosuus on noin kaksi prosent- lousministetia bruttokansantuotteesta. riö mutta ei Vuonna 2013 maa-, metsä- ja kaupunkimikalatalouden eli alkutuotan- nisteriötä? non osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 2,9 prosenttia. Vertailun vuoksi pelkästään rakentamisen osuus oli 6,4 tai kiinteistöalan 12 prosenttia. Maaseutupolitiikan merkitystä lainkaan vähättelemättä totean, että meillä on silti yhä maa- ja metsätalousministeriö ? mutta ei kaupunkipolitiikkaa eikä kaupunkitalousministeriötä. Maankäytön ja liikenteen suunnittelua ohjataan ympäristöministeriöstä, asuntoasiat ovat milloin minkin ministerin salkussa, ympäristöpolitiikan kannalta keskeisiä energiakysymyksiä ratkotaan työ- ja elinkeinoministeriössä, ja kuntaministeri on aluehallintoministeri. Ministeriöiden yhdistelyyn liittyy aina poliittisia intohimoja. Jossakin maassa on perheministeri, toisessa kestävän kehityksen minissuomi on edelleen ILMAINEN NÄÖNTARKASTUS HUHTIKUUN LOPPUUN Tervetuloa olle! k i t p o n u l e v l a hyvän p Paasi-Optiikka Siltasaarenkatu 12, P. 050 5821021 www.paasioptiikka.fi info@paasioptiikka.fi teri, briteillä ilmastonmuutosministeri. Esimerkiksi Ranskassa, Kanadassa, Tanskassa, Sveitsissä ja Brasiliassa on ministeri kaupunkiasioille, Intiassa hänelle kuuluvat myös työllisyyskysymykset. Miksi ei Suomessa? n n n verkosto. Aikaisemmin oli ystävyyskaupunkeja, joissa käytiin vierailuilla. Nyt, samaan aikaan kun kaupunkeja vertaillaan lukuisilla mittareilla, ne liittoutuvat eri teemojen puitteissa, joita voivat olla ilmastonmuutoksen torjunta, hankintapolitiikka, energia tai vesihuolto. Kansainvälisissä järjestöissä kuten maailmanpankissa ja Euroopan unionissa onkin viime vuosikymmeninä oivallettu kaupunkien merkitys yhteisten ongelmien ratkaisijoina. YK:ssa UN-Habitat keskittyy kaupunkien kehittämiseen. Useat syyt ovat nostaneet kaupungit globaaleille asialistoille. Yksi tekijä lienee ollut valuuttamarkkinoiden vapautuminen ja tiedonvälityksen ja rahan liikkeiden nopeutuminen. Aikaisemmin vain valtiot laskivat liikkeelle joukkovelkakirjoja, nyt niillä hankkivat rahoitusta Afrikan kaupungitkin. Toinen tekijä on kestävän kehityksen ajatusmallin valtavirtaistuminen. Maailman luonnonvaroista suurin osa kulutetaan kaupungeissa. Siksi kestävän kehityksen taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövelvoitteet on täytettävä kaupungeissa. Kaupunkien kansainvälisellä kilpailulla tarkoitetaan kahta asiaa; minne ulkomaiset järjestöt haluavat sijoittua tai yritykset investoida ja minne turistit matkustavat. Uusliberaalin tulkinnan mukaan kaupunkien rooli on luoda yrityksille suotuisa toimintaympäristö. Todellisuudessa on kyse hyvinvointikaupunkien rakentamisesta. Niiden ensisijainen tehtävä on varmistaa hyvinvointivaltion palvelut asukkailleen. Vasta silloin ne ovat hyviä sijoittumispaikkoja myös yrityksille. Siinä kylliksi haastetta yhdelle kaupunkiministerille. maailmankartta on kaupunkien
• DEMOKRAATTI 120 Työstä hyvää elämää Veturimiesten liitto vastuullista vetovoimaa Onnea 120-vuotiaalle! www.vml.fi Ilmoitus demokraatti 120 v_leveys 82 mm x korkeus 80 mm.indd 1 27.2.2015 Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä onnittelee 120-vuotiasta Demokraattia! 18.2.2015 12:43:01 Hyvät lehdet pysyvät. Onnea syntymäpäiväsankarille. KOKO SUOMEN asialla jo vuodesta 1907 TEAM onnittelee 120-vuotiasta Demokraattia ja tervehtii lehden lukijoita työväenlehtipäivänä! TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Siltasaarenkatu 2, 00530 Helsinki 09 773 971 etunimi.sukunimi(ät)teamliitto.fi www.teamliitto.fi 15 Jouni Backman Savonlinna Eeva-Johanna Eloranta Turku Maarit Feldt-Ranta Raasepori Tarja Filatov Hämeenlinna Jukka Gustafsson Tampere Maria Guzenina Espoo Eero Heinäluoma Helsinki Rakel Hiltunen Helsinki Susanna Huovinen Jyväskylä Lauri Ihalainen Helsinki Mikael Jungner Espoo Ilkka Kantola Turku Saara Karhu Tampere Mika Kari Lahti Anneli Kiljunen Lappeenranta Krista Kiuru Pori Johannes Koskinen Hämeenlinna Merja Kuusisto Tuusula Suna Kymäläinen Ruokolahti Jukka Kärnä Imatra Antti Lindtman Vantaa Päivi Lipponen Helsinki Riitta Myller Joensuu Merja Mäkisalo-Ropponen Joensuu Johanna Ojala-Niemelä Rovaniemi Heli Paasio Turku Sirpa Paatero Kotka Tuula Peltonen Jämsä Raimo Piirainen Kajaani Kari Rajamäki Varkaus Matti Saarinen Lohja Kristiina Salonen Rauma Jouko Skinnari Lahti Katja Taimela Salo Hanna Tainio Tampere Erkki Tuomioja Helsinki Tytti Tuppurainen Oulu Jutta Urpilainen Kokkola Pauliina Viitamies Mikkeli Pia Viitanen Tampere Tuula Väätäinen Kuopio Harry Wallin Seinäjoki
• 16 27.2.2015 DEMOKRAATTI 120 1950-luvun alussa rakennettiin Helsingin Eteläranta 10:een teollisuuskeskus, ns. Palacen talo. Sen julkisivumateriaaliksi tulivat siihen asti ainutlaatuiset valkosementti-dolomiittikivilaatat. Elementtiteollisuuden uranuurtaja ja urakan saaneen yrityksen toimitusjohtaja Matti Janhunen kertoo kohdatuista ongelmista teoksessa 50 rakentamisen vuotta: ?Sovittuani Teollisuuskeskuksen rakennustoimikunnan puheenjohtajan, vuorineuvos Wilhelm Wahlforssin kanssa kaupasta ja laskeutuessamme portaita sanoi silloinen työpäällikköni: -Kyllä me olemme nyt lyöneet kätemme kyynärpäitä myöten liemeen, miten me osaamme tehdä näitä, kun ei ikinä aikaisemmin ole tehty! Vastasin: -Jos ei osata, niin kysytään työmiehiltä, ne kyllä osaavat.? (Jyrki Helin, Rakentajien liitto, 1998) Tervehdimme 120-vuotiasta Työmies-lehteä! Kansanedustajaehdokas Marianne Korpi tukiryhmineen Uudeltamaalta onnittelee 120 -vuotiasta Demokraatti -lehteä! EI OLE KYSYMYS SIITÄ, MITEN VANHA ON, VAAN SIITÄ, MITEN ON VANHA. Onneksi olkoon nuorelle ja raikkaalle 120-vuotiaalle Demokraatille! HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. www.pam.fi Suunnittele Demokraatille oma postimerkki Pitkän ja ansiokkaan tiedonvälityksen 120-vuotisjuhlavuotemme kunniaksi julistamme avoimen, lehden nimeä kantavan juhlapostimerkkikilpailun. Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen postimerkki@demari.fi Kilpailuaika on 27.2.?17.4.2015. Postimerkin tekniset vaatimukset on kerrottu postin nettisivulla www.posti.fi/henkiloasiakkaat/kortitjakirjeet/postimerkit/omakuvapostimerkki/ Kilpailun voittaja julkaistaan 30.4. Demokraatin vappunumerossa. Pääpalkintona on viikonloppumatka Berliiniin. Kaikkien osallistujien kesken arvomme lisäksi lahjakortin elokuun lukijaristeilylle Tukholmaan. Piirun verran punaisempi.
• DEMOKRAATTI 120 27.2.2015 Onnittelemme 120-vuotiasta sosialidemokraattista sanomalehteä! Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 17
• 18 27.2.2015 DEMOKRAATTI 120 Siltasaaren paavi, diktaattori ja Sota-Kalle työväenlehtimiehinä Sirkuskadun ?tivolissa? Eläintarhanlahden rannalla, vanhan Hampparilaakson tietämillä, sijaitsee nykyisin Helsingin kaupunginteatteri, jota tuon talon oma väki nimittää monasti ?tivoliksi?. Poukaman vastarannalta taas löytyy Paasipuisto ja Paasivuorenkatu, joka ennen muinoin oli nimeltään Sirkuskatu. Sen numero kolmosessa piti pitkään majaansa niin Työmies-lehti kuin sen seuraaja Suomen Sosialidemokraatti. Melkoista tivolia saatettiin pitää yllä myös niiden toimituksissa, ainakin mikäli on uskominen lehden entisen toimitussihteerin- ja päällikön Erkki Wikstenin keräämää tarina-aarteistoa, jonka hän niputti kirjaksi vuonna 1977. Ja miksi emme uskoisi, toimittajathan puhuvat ja kirjoittavat totta ja vain totta, mitään siihen lisäämättä tai pois ottamatta. Seuraavassa muutamia tarinoita ja kaskuja Wikstenin ?Sirkuskatu 3? -kirjasta (kursivoidut osat ovat suoria lainauksia teoksesta) ?Puoluejuhlien tunnukseksi oli otettu: ?Tänään puolue ? huomenna kansa!? Miten oli yksi kirjain pudonnut irtokirjakeotsikosta ja vedoksessa komeili ?Tänään puolue ? huomenna kans!?? Kirjasta Sirkuskatu 3 nostautunut?, niin saan nöyrimmästi armolliselta raastuvanoikeudelta anoa, että toimittaja Johannes Lehtinen haastettaisiin johonkin raastuvanoikeudessa pian miten tapahtuvaan istuntoon, jossa minä sanottuun lainkohtaan perustuen saisin tilaisuuden vaatia tästä hänen kieltäytymisestään langetettavaksi tuomiom, pakotettaisiin Työmieslehti seuraavaksi ilmestyvässä lehdessä julkaisemaan vastinekirjoitus?. Santarmia turpaan Työmiehen järjestyksessä kolmanneksi päätoimittajaksi valittiin legendaarisen Matti Kurikan jälkeen vuonna 1899 August Bernhard Mäkelä, joka ajan tapaan tarvitsi luvan myös painoylihallitukselta ennen kuin saattoi ottaa toimen vastaan. Mäkelä oli jo tunnettu kirjailija, mutta viranomaispuolella miehen sopivaisuudesta ei oltu varmoja. Niinpä piti pyytää maistraatilta lausunto, ja sieltä tuli viskaaleita Mäkelää haastattelemaan. ?Miesparat eivät tienneet, että olivat menossa todella ilkikurisen miehen uhriksi. Lähetetty virkailija alkoi kysellä, että millaisetkahan opinnot Mäkelällä on. ?Rohvessyörin paikkoohan minä oun tässä vuottanna?, vaan eivät ouk sitä vielä antaneet? vastasi Mäkelä kuopiolaisittain. ?No niin, jätetään leikki sikseen?, sovitteli virkaherra ja jatkoi, että minkähänlaiset ovat poliittiset mielipiteet. ?Löin minä kerran Viipurissa santarmilta hampaat suusta. Mahtaiskohan tuo tulla kuuloon?? Kuulustelija pani paperit laukkuun ja lähti. ?Nyt ne ei ainakaan hyväksy?, arveli aputoimittaja Edvard Valpas, mutta Mäkelä oli toista mieltä: ?Nyt ne vasta hyväksyvätkin.?? Mäkelää seurasi päätoimittajana ?Siltasaaren paaviksikin? kutsuttu Edvard Valpas, joka pitikin sitten Työmiehessä komentoa ennätykselliset 17 vuotta, aina sisällissotaan asti. Noina kiihkeinä vuosina Valpas olisi luultavasti saanut istua alvariinsa häkissä painokanteista, joita Työmiehelle sateli tuon tuosta. Siksi lehdelle nimettiin aina erikseen oikeudellisesti vastuullinen henkilö, niin sanottu linnatoimittaja, joka ei aina välttämättä ollut toimittaja ensinkään. Vuorollaan tässä tehtävässä toimivat myös J. A. Lehtinen ja J. K. Lehtinen. Nimien samankaltaisuuden vuoksi heitä alettiin kutsua Työmiehen piirissä lisänimillä Lehtinen Jumalan Armosta ja Jeesus Kristus Lehtinen. Ensin mainittu sai myös kokea painoylihallituksen ankaruuden. Seuraavassa näyte siitä, että kapulakieli oli viranomaisilla hallussa jo viime vuosisadan alussa. ?Koska täällä ilmestyvän sanomalehdenTyömies vastuunalainen toimittaja Johannes Alfred Lehtinen on kieltäytynyt täyttämästä minun voimassa olevan painotoimen asioista annetun armollisen asetuksen 12 pykälän nojalla tämän kuun 7 päivänä tekemääni ja saman kuun 14 päivänä uudistamani vaatimusta, että sanotun lehden ensiksi ilmestyvässä numerossa julkaistaan minun selitykseni erääseen Työmies-lehden numerossa 255 kuluvan marraskuun 4 päivänä olleeseen minun virkatoimintaani loukkaavaan ja vääristelyllä väritettyyn uutiseen otsikolla ?Painoasiamies kun- Rolf Bamberg Demokraatti rolf.bamberg@ demari.fi Nykyään vastineen tai oikaisun saa lehteen vähän vähemmälläkin. Vetoa Ruotsin sotahaluista Osattiin toimituksessakin olla virallisia ? myös epävirallisessa yhteydessä. Ensimmäisen maailmansodan riehuessa jakautuivat toimituksen näkemykset sodan näköaloista. Niinpä asiasta piti tammikuussa 1916 lyödä oikein vetoa. Ja siitä laadittiin virallinen pöytäkirja. ?Läsnä olivat Erland Aarnio, Vilho Viitanen, Mikko Ampuja, Emil Elo, puheenjohtajana allekirjoittanut (Emil Elo ja Väinö Filppula) sekö Otto Vilmi ja Kullervo Manner vastaväittelijöinä. ?1§: Kun edellä mainittuna päivänä yllä mainitut henkilöt paitsi väittelijä Vilmi olivat kokoontuneet yllä mainittuun huoneeseen keskustelemaan parhaillaan käynnissä olevan maailmansodan laajuudesta ja vaikutuksesta, liittyi joukkoon mainittu väittelijä Vilmi. Ja huomautti kuultuaan väittelijä
• DEMOKRAATTI 120 27.2.2015 19 sattui ja tapahtui Työväen arkisto Sirkuskatu 3:n, sittemmin Paasivuorenkatu 3:n vanha toimitustalo on jo purettu, valitettavasti. Mannerin lausuvan vakaumuksenaan sen, ettei Ruotsi hyökkää Suomeen tämän sodan aikana taistellakseen Venäjää vastaan, omana vakaumuksenaan olevan sen, että Ruotsi hyökkää Suomeen taistellakseen Venäjää vastaan. Arvelipa vielä, että Ruotsin sotaan yhtyminen tapahtuisi vielä kevään aikana. Kumpikaan ei luopunut mielipiteestään. Ehdotti puheenjohtaja Elo, että väittelijät löisivät vedon keskenään siitä, kumpi oikeassa on. Väittelijät hyväksyivät tehdyn sopimuksen. - - 3§: Vetorahan suuruudeksi määrättiin summa, joka vastaa seitsemää kahvia leivän kanssa Elannosta tilattuna yllä mainittuun huoneeseen, jota summaa ei saa mihinkään muuhun tarkoitukseen käyttää.? Manner olisi kiistatta vedon voittanut, mutta taisi jäädä leipäkahvit saamatta. Maailmansodan päättyessä Kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja ja sisällissotamme lopussa jopa Suomen diktaattoriksi julistettu Manner oli näet jo paennut Neuvosto-Venäjälle. Kari Hulkko Jatketaan siinä mielessä sotaisissa merkeissä, että seuraavan jutun sankaria, Suomen Sosialidemokraatiksi sisällisodan muuttunutta lehteä kustantaneen Kansanvallan tomitusjohtajaa kutsuttiin myös ?Sota-Kalleksi?. Kaarlo Heinonen näet nimitettiin Väinö Tannerin vuoden 1926 hallituksen puolustusministeriksi, itsenäisessä Suomessa muuten ensimmäisenä siviilinä. ?Heinosen tultua ministeriöön kokoontuivat kenraalit toivottamaan häntä tervetulleeksi. Kenraali Sihvo piti puheen, jossa hän vakuutti, että kenraalit tulevat vakaasti seisomaan hänen takanaan. Tähän Heinonen tokaisi, että hänestä voisi olla sopivampaa, jos kenraalit seisoisivat edessään.? Spitaalikampa ja synttärilahjoja 1920-luvullakin taidettiin jo kohu-uutisten tekeminen, kuten käy ilmi toimittaja Arvi Heiskasen kaupunki. ja poliisiuutisista vastanneesta kollegastaan Eero Saxellista kertomasta tarinasta: ?Kerran tuli toimitukseen nainen jakertoi ostaneensa Hakaniemessä olleelta kiinalaiselta kauppiaalta kamman ja käytettyään sitä jonkin aikaa, hän oli tehnyt vastenmielisen havainnon, että tukka alkoi lähteä päästä. Hän yhdisti hiustenlähdön siihen kiinalaiselta ostamaansa kampaan. Saxell teki kammasta jutun, orri selkoa, miten paljon Helsingissä on kiinalaisia ja kehotti minua sanelemaan tietosanakirjasta, mitä siinä sanotaan spitaalista. Syntyi juttu, jonka toimitussihteer Roope Tuhti pani etusivulle ja jossa otsikkona oli jotain sen tapaista, että ?Onko spitaali tulossa Suomeen?? Juttu herätti jonkin verran huomiota.? Otetaan loppuun vielä näin lehden syntymäpäivän kunniaksi pari nimenomaan merkkipäiviin liittyvää tarinaa. Ensimmäisen kertoi aikoinaan Erkki Wikstenille koko Sirkuskatu 3 -kirjaidean isä Suomen Sosialidemokraatin pitkäaikainen päätoimittaja (1952-68) Atte Pohjanmaa. ?Työväen Kirjapainon sitomon johtaja Albin Virtanen, kunnon veteraani, täytti vuosia. Taisivat olla 75-vuotispäivät. Päätoimittaja Pohjanmaa pyysi silloista vaihtimestari Vilho Viitasta hankkimaan sopivat kukat, jotta Virtasta toimituksenkin puolesta onniteltaisiin. Samana päivänä Atella oli hautajaisetkin, ja Viitanen joutui myös sinne huolehtimaan kukkalaitteet. Miten nyt sitten käynytkin, mutta Atelta nousivat niin sanotusti hiukset pystyyn, kun hän hymysuin tervehti Albin Virtasta ja siinä kaikenlaista hyvää toivotellessaan availi pukettipakettia. Paperin sisäsästä ilmaantui hautajaiskukkavihko. Pohjanmaa oli paremman luokan puheenpitäjä, mutta siinä tilanteessa hän meni sanattomaksi eikä Virtanenkaan tiennyt mitä sanoa. Puheet jotenkin pidettiin, kahvit juotiin ja Virtanen pani toimitukselta saamansa kukat kaapin päälle puolimakuulle vinottain.? Työmarkkinatoimittaja Akseli Valta tunnettiin huumorintajuisena miehenä. Hänelle hankittiin 50-vuotispäivälahja harrastusten mukaan. ?Akseli oli sotareissullaan innostunut luontoon, lintuihin, kasveihin, kiviin. Varsinkaan lintuja ei pääse läheltä katsomaan. Kiikari olla pitää. Tämä selitettiin, kun miestä onniteltiin. Akseli katseli lahjaansa tyytyväisen näköisenä, käänteli ja pyöritteli, taisi katsoa sen läpi naapuritalon seinäänkin. Mutta äkisti hän totesi: ?Vai luuletteko te pirut, ettei toimittajan palkoilla nälkää näe muulla kuin kiikareilla...?? Päätoimittaja Atte Pohjanmaan kaudella alettiin Suomen Sosialidemokraatin toimituksen seinälle koota kuvagalleriaa kaikista lehden palveluksessa olleista toimittajista. Pohjanmaa myös kehotti Erkki Wiksteniä(kuuvassa kolmannessa rivissä kuudes oikealta) oikealta kokoamaan kansien väliin näihin kasvoihin liityviä tarnoita ja kaskuja. Fotogalleriaa on päivitetty jatkuvasti, tämän hetken tilanteessa siinä on 274 kuvaa.
• 20 27.2.2015 DEMOKRAATTI 120 Kun Ihalaisen Lauri toimittajalle takkia lainasi Sattumuksia matkan varrelta 1980-luku Suomen elintarviketyöläisten liitto (SEL) kokoontui 1980-luvulla Tampereelle liittokokoukseensa. Tavan mukaan kokoukseen oli kutsuttu myös vierailevia seuraajia sekä toimittajia. Sinnepä vei myös nuoren työmarkkina- ja taloustoimittajan tie. Kokouksessa ei sinänsä ollut merkittävää. Demarit olivat vaaleissa yrittäneet ? jälleen kerran ? vallata liittoa kommunisteilta. Eipä tuo koskaan onnistunut. Nuori työmarkkinatoimittaja oli sonnustautunut parhaimpiinsa. Oli suorat housut, paita, kravatti ja tyköistuva, muodinmukainen villatakki. Näinpä olikin suuri yllätys, kun portsari, keskellä päivää, epäsi pääsyn hotellin yökerhoon, jonne SEL:n demareiden ryhmäkokous oli kutsuttu koolle. Ei. Sisään ei ollut pääsyä. Olisi pitänyt olla pikkutakki. Siisti villatakki ei kelvannut. Saapastelipa siihen paikalle SAK:n liinatukkainen järjestöpäällikkö Lauri Ihalainen, tunnisti aulassa istuksivan toimittajanalun ja kysäisi: ? Mikset ole ryhmäkokouksessa? ? Portsari ei päästä. On tämä villatakki. ? Kuule. Minulla on ylimääräinen pikkutakki. Haetaan se huoneestani, saat lainata, sanoi Lauri. Pikkutakki haettiin ja yökerhoon päästiin esteettä. Pikkutakki ei vaan kantajalleen ollut kovin pikkuinen. Hihatkin noin puoli metriä liian pitkät. Mutta portsarille se riitti. Ja tämänkin lehden lukijat saivat raporttinsa. Suomen Sosialidemokraatin taiteilijan Stefanin (Tapani Kovanen) näkemys elvytyspolitiikasta 1970-luvun öljykriisin aikana. Termi on tuttu nykyäänkin. Väärin puhuteltu puhemies 1980-luvun alku oli poliittisesti mielenkiintoinen. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen kaatui ryminällä, kuten vain lahoamaan päässyt ikihonka voi kaatua. Ja valtaan nousi yhtä kovalla ryminällä pääministeri Mauno Koivisto (sd.), ensimmäinen työväen presidentti. Nuori toimittaja oli paikalla, kun puhemies Johannes Virolainen (kesk.) ilmoitti ?pyrkivänsä niin pirusti? keskustapuolueen presidenttiehdokkaaksi. Nuori toimittaja erehtyi sinuttelemaan puhemiestä. ? Eikö toimittaja Aro tiedä, että puhemiestä teititellään? Ja muutenkin, kun olen vanhempi? kysyi Virolainen tiukkasävyisesti. Vanhempi toimittaja Aro tietää sen nyt, 34 vuotta myöhemmin, yhäkin. Nauhuri petti, mutta mitäs siitä Lauri Ihalainen oli vasta toinen SAK:n puheenjohtaja, joka sai jäädä eläkkeelle tuuliselta paikalta. Veturimies Pekka Oivio oli ensimmäinen. Olisi ollut perin vaikeaa kuvitella ihmistä, joka olisi Oivion kanssa riitaantunut niin, että tämä olisi suivaantunut. Ei. Norsunnahkaisen persauksen veturinnupissa hankkineen Oivion huumori ja ?snaju? pitivät aina. Nuorten toimittajien taas ei niinkään. Märkäkorvaiset työmarkkinatoimittajat Työväen Sanomalehtien Tietotoimiston Juhani Aro ja Suomen Sosialidemokraatin Jukka Pääkkönen menivät yhdessä haastattelemaan eläköityvää Oiviota. Sovittiin, että yksi nauhuri riittää ja se nauhuri oli Aron. Kuten sanottu, Oivio oli leppoisa mies. Hän intoutui turisemaan menneitä siinä määrin, että haastattelu kesti kaikkiaan reilun pari tuntia. Purkutöissä kävi kuitenkin ilmi, että ääntä nauhalle oli taltioitunut vain 15 minuuttia. Muu oli oli mahdollisuus vielä kolmanteenkin kauteen. Todennäköisesti hän olisi kautensa saanutkin, jos olisi siihen itse suostunut. Sen verran mittava hänen kansansuosionsa oli. Sorsan tullessa Vaasaan Koiviston ilmoitus vielä puuttui. Siksi Sorsa ei voinut herrasmiehenä muuta tehdä kuin runolliseen tapaansa ilmoittaa, ettei vielä voi ilmoittaa. Kursailu istuvaa presidenttiä kohtaa osoittautui myöhemmin virheeksi. Epäpoliittiseksi koettu huippudiplomaatti, ulkomailla karriäärinsä siihen saakka luonut Martti Ahtisaari vei voiton vanhan liiton poliitikosta Kalevi Sorsasta. Kokoomus ei useinkaan mahtunut tasavallan presidentin Urho Kekkosen hallituslaivaan. Nuori toimittaja erehtyi sinuttelemaan puhemiestä. suhinaa. Ruskohiiliparisto oli loppunut, mutta nauha pyöri silti. Ääntä ei vaan taltioitunut. Siinä sitten Pääkkösen kanssa löimme pahkaiset päämme yhteen ja ryhdyimme muistelemaan, mitä Oivio olikaan sanonut. Iso haastattelu siitä syntyi silti, eikä Oiviollakaan ollut nokan koputtamista. Päinvastoin. 1990-luku ?Kutsusi kuulen, vastata en voi.? Lauseesta tuli lentävä, ja sitä siteerattiin kaikkialla Suomessa. Sen lausuja oli Kalevi Sorsa, joka oli kutsuttu Vaasaan puhetilaisuuteen. Yksi tilaisuuden järjestäjistä, Raimo Rauhala, osasi mediapelin ja oli luonut tilaisuudelle jännitteen, joka veti mediaa ja kansaa paikalle kuin kärpäspaperi. Sorsan piti ilmoittaa, lähteekö hän mukaan kisaan SDP:n jäsenäänestykseen presidenttiehdokkaasta. Istuvalla presidentillä Mauno Koivistolla 2000-luku 2000- ja 2010-lukuja voi luonnehtia salamatapahtumien ajaksi, sen verran rajua on ajan riento ollut. Maan äidiksi valittiin vuosituhannen vaihteessa ulkoministeri Tarja Halonen. Oli ensimmäinen kerta maamme historiassa, kun näin kävi. Halonen oli ja on omaperäinen poliitikko, joka ei kuvia kumartele. Toimituksessa saatiin eräiden eduskuntavaalien alla idea. Tehdään yhteisjuttu puoluesihteeri Kari Laitisen ja ministeri Tarja Halosen kanssa Hakaniemen torilla lehden viimeiseen numeroon ennen vaaleja. Edesmennyt Laitinen ja Halonen suostuivat ideaan. Kuvaajamme, minä ja Halosen erityisavustaja Tuija Zapasnik odottelimme Halosta demareiden vaaliteltalla Elannon tavaratalon vieressä. ? Toivottavasti hän ei tule paikalle saappaissa, kun kuvataankin, Zapasnik sanoi. Zapasnikin toive ei toteutunut. Halonen kirjaimellisesti saapasteli paikalle Hai-saappaissa. Lukijat eivät sitä saaneet koskaan tietää. No, toki keli oli maaliskuisen loskainen.