Demokraatti 27.02.2015 - Lehtiluukku.fi

Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.

120-vuotisjuhlanumero P ER JA N TA I 27.2.201 5 Nro: 30, 007450-15-9 Hinta 1,20 e (sis.alv) Suomen Sosiali demokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja Punainen jo vuodesta 1895
120-vuotisjuhlanumero Jari Soini Lehdessä nyt 4?7 Demokraatti 120 4?7 10?11 12?13 14 18?21 ?Täytyy olla valmis tulemaan ulos omista linnakkeistaan, jos tilanne sitä vaatii.? Niinistö: Suomessa vähätellään EU:n luomaa turvallisuutta Heinäluoma: Lehdistötuen poisto oli onneton päätös Rinne: Askelmerkit kohti vaaleja ovat kohdallaan Kaarin Taipaleen kolumni Demokraatin historiassa on sattunut ja tapahtunut 22?23 Haastaako some lehdistön? 24?26 Demokraatin vuosikymmenet: Punaisen viivan vaalit 1907 9?10 Eero Heinäluoma kertoo olevansa median suurkuluttaja. Suhde paperilehteen on kuitenkin muuttunut. Pääkirjoitus 120 vuotta takana ? entä edessä? T yömies-lehden ensimmäinen numero ilmestyi 2.3.1895. Tapahtumasta tulee siis maanantaina kuluneeksi 120 vuotta. Asialla olivat Helsingin työväenyhdistyksen radikaalisiiven edustajat, jotka olivat oppositiossa työväenyhdistyksen wrightiläistä linjaa vastaan. Näitä oppositiovoimia kutsuttiin ?rähisijöiksi?, ja heistä muutamat, kuten lehden perustajiin ja ensimmäiseen toimitukseen kuulunut Vilho Virta, levittivät kansan keskuuteen ?villioppia? eli sosialismia. Lehden ensimmäiseen toimitukseen kuuluivat Virran lisäksi Nils Robert af Ursin, Väinö Sohlman ja Aatami Herman Karvonen. Karvonen oli lehden ensimmäinen päätoimittaja. Lehden perustaminen liittyi työläisradikalismin nousuun, joka neljä vuotta myöhemmin johti Suo- men Työväenpuolueen eli nykyisen SDP:n perustamiseen Turussa 1899. Sanomalehdet olivat oleellinen osa viime vuosisadan ensimmäisen puoliskon poliittista toimintaa. Useimmilla edelleen ilmestyvillä suomalaisilla sanomalehdillä on poliittinen taustansa. Työmies ilmestyi perustamisensa jälkeen pian 6-päiväisenä, ja sen seuraaja Suomen Sosialidemo- Nopea journalismi nopeutuu ja hidas hidastuu. Lehtiuudistuksia tarvitaan tulevinakin vuosina. kraatti oli lopulta 7-päiväinen sanomalehti. Valtakunnallisten pää-äänenkannattajien lisäksi suurimmilla kansanliikepuolueilla oli myös maakunnallinen lehdistönsä. N n n n yt 120 vuoden jälkeen ollaan taas uudenlaisessa tilanteessa. Talouden ja politiikan murrokset ovat syöneet poliittisen lehdistön voimaa. Maakuntien poliittiset lehdet ovat lähes kokonaan poistuneet lehdistön kartalta. 2000-luvulla alkanut median digitalisoituminen muuttaa meitäkin. Uutisia ei enää lueta painetusta sanomalehdestä, vaan ne nähdään tai kuullaan sähköisistä uutisvälineistä ja erityisesti digitaalisista mediatuotteista älypuhelinten ja taulutietokoneiden avulla.
27.2. Nimipäivät tänään: Torsti (ruots.) Torsten Nimipäivät lauantaina: Onni, Sisu (ruots.) Runa, Rune Nimipäivät sunnuntaina: Alpo, Alpo, Alvi (ruots.) Albin Nimipäivät maanantaina: Fanni, Virva, Virve (ruots.) Fanny Aurinko nousee: Helsingissä 7.24 Oulussa 7.35 Aurinko laskee: Helsingissä 17.42 Oulussa 17.27 -1...0 0...2 2...3 Uutispäivä Arki 32?33 34?35 36?39 40 Perusturva parani vaalikauden aikana Vaalipäällikön katsaus, sarjakuvat ja tehtävät FSD julkaisi vaaliohjelmansa, Yhdistystoiminta Radio ja tv Tarja Halosen kolumni 18?21 Lehden varhaisiin vaiheisiin mahtui yhtä ja toista ? ja kyllä myöhemminkin on tapahtunut. Muun muassa väärät pukineet ovat tuottaneet päänvaivaa. Vaalikauden aikana tehdyt perusturvan korotukset ovat pienentäneet tuloeroja ja köyhyysriskiä. Suurin vaikutus on ollut esimerkiksi työttömyyspäivärahoja ja toimeentulotukea korottaneilla vuoden 2012 lakimuutoksilla, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koolle kutsuma arviointiryhmä toteaa. Perusturva ei arvioinnin mukaan kuitenkaan kata kohtuullista minimikulutusta, joksi määriteltiin yksinasuvalle asumiskulujen jälkeen 675 euroa kuukaudessa. Vuonna 2011 yksinasuvan perusturva kattoi 63 prosenttia kohtuullisesta minimikulutuksesta. Viime vuonna osuus oli 71 prosenttia. Noin neljännesmiljoona suomalaista on kokonaan perusturvan varassa. Vuonna 2013 perusturvan varassa oli 4,3 prosenttia suomalaisista, kun vaalikauden alkaessa vuonna 2011 osuus oli 3,9 prosenttia. Vaalikauden aikana asumistuki uudistettiin ja työttömyysturvan sovitteluun tuli suojaosuus. Lisäksi takuueläke tuli voimaan edellisen vaalikauden lopulla, maaliskuussa 2011. Kantola: Uskonnot pitää tuntea Keskustan kannatus kääntyi laskuun Suomelle MM-pronssia viestissä Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.) on eri mieltä kansanedustaja Maria Tolppasen (ps.) kanssa siitä, sopiko Ylen lukea koraania radioyleisölle. Kantola korostaa tiedotteessaan, että nykyään on tärkeää tuntea uskontoja. ? Uskontojen merkitys vahvistuu. Tässä muutoksessa on tärkeätä, että suomalaisille tarjoutuu mahdollisuus tutustua puolueettomasti islamin keskeisiin lähtökohtiin. Koraanin luenta radiossa palvelee tätä tavoitetta, Ilkka Kantola kirjoittaa. Ylen kyselyn mukaan keskustan kannatus on kääntynyt selvään laskuun. Kannatus on 24,9 prosentissa, kun se oli parhaimmillaan joulukuussa Ylen mittauksessa jopa 26,8 prosentissa. Tammikuusta kannatus väheni 1,1 prosenttiyksiköllä. Toisena on SDP 16,8 prosentilla ja kolmantena kokoomus 16,2 prosentilla. ? Kannatus on ollut niin korkealla, että joskushan sen täytyy lähteä alaspäin, sanoo tutkimusjohtaja Jari Pajunen Taloustutkimuksesta. Kyselyn virhemarginaali on 1,5 prosenttiyksikköä suuntaansa. Suomen naiset hiihtivät MMpronssia Falunin MM-kisojen 4x5 kilometrin viestissä. Suomen ankkuri Krista Pärmäkoski kävi viimeisellä osuudella tiukan kaksinkamppailun Ruotsin hiihtäjän kanssa mutta jäi lopulta tämän taakse. Maailmanmestaruuden voitti ylivoimaisesti Norja. Suomen ensimmäisen osuuden hiihti Aino-Kaisa Saarinen, toisen Kerttu Niskanen ja kolmannen Riitta-Liisa Roponen. Demokraatti STT STT STT Katso tuoreimmat uutiset osoitteessa Demokraatti.fi Tilaajapalvelu: Painetulle lehdelle jää oma osansa, mutta se on erilainen kuin ennen. Demokraatin toiminnassa tämä näkyy jo nyt niin, että verkkolehtemme Demokraatti.fi tuottaa oman toimituksensa voimin uutisia seitsemänä päivänä viikossa. Olemme siis palaneet 7-päiväisyyteen. Painettu Demokraatti keskittyy niin sanottuun ?hitaaseen journalismiin?, uutisten taustoihin, analyyseihin, syvällisempiin henkilöhaastatteluihin, kulttuuriin ja mielipidejuttuihin. Tällainen kehitys jatkuu. Nopea journalismi nopeutuu ja hidas hidastuu. Lehtiuudistuksia tarvitaan tulevinakin vuosina. antti.vuorenrinne@demari.fi (09) 701 0500 Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: ? Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: puh. 0200 30011 ? Pohjanmaa, varhaisjakelu: ? Tampere ja ympäristö: ? Muu Suomi: puh. 0200 55888 puh. 0800 96675 puh. 0200 71000 toimitus@demari.fi ? ilmo@demari.fi ? levikki@demari.fi ? etunimi.sukunimi@demari.fi ? Demokraatti.fi ? Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus ? Tampere Uutistoimitus (02) 277 0477 ? Vaasa Ilmoitusmyynti ? Mikkeli (03) 212 9455 Uutistoimitus (06) 317 4104 050 5543430
4 27.2.2015 DEMOKRAATTI 120 Presidentti Niinistö kysyy, miten kävisi, jos joku Demokraatti 120 Demokraatti 120 Suomessa vähätellään Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo painokkaasti, että Suomessa vähätellään Euroopan unionin tuottamaa ulkoista turvallisuutta. ? Minusta se on vakava virhe. Meidän ei kannata sitä vähätellä, Niinistö toteaa Demokraatin 120-vuotisjuhlahaastattelussa. Presidentti sanoo kyselleensä muun muassa eurooppalaisilta kollegoiltaan, voisiko EU jäädä sivusta seuraamaan, jos jonkin jäsenmaan aluetta loukataan. Kysymyksensä tueksi Niinistö esittää teoreettisen ajatusmallin. ? Jos jokin EU-maa tulisi valloitetuksi, olisiko ainoa seuraamus sitten uusi huippukokous, jossa todettaisiin, että meidän täytyy allekirjoittaa uudet perussopimukset tälle rauhan unionille, koska eräs meistä puuttuu. En oikein usko, Niinistö sanoo. Hän arvelee, että silloin oltaisiin perimmäisten kysymysten äärellä. ? Jos ajatellaan, että koko EU:n järkiperäinen tarkoitus ja pyhin arvo on rauha, niin voiko sellainen unioni jatkaa elämäänsä, jos se on ollut kykenemätön turvaamaan sitä rauhaa osassa aluettaan. Hän epäilee, että asiaa ei ole kovin paljon ajateltu EU:ssa eikä Suomessakaan. Ymmärretäänkö Venäjää? Demokraatti haastatteli tasavallan presidenttiä vain muutama päivä sen jälkeen, kun Ukrainan tulitauon oli määrä olla voimassa. Turvallisuusasiat olivat pinnassa. Haastattelu tehtiin Linnan perinteikkäässä keltaisessa salissa. Tosin näyttävän edustustilan seinät olivat peruskorjauksessa saaneet uuden kultaisen sävyn. Pian keskustelu siirtyy ajankohtaisiin asioihin eli Ukrainan tilanteeseen. Niinistön mukaan Euroopan unionissa Venäjää ymmärretään ?vaihtelevalla tasolla?. ? Joissakin maissa pyritään ainakin ymmärtämään venäläistä ajattelua enemmän ? ja ehkä ymmärretäänkin, tiedetään, mitä siellä on taustalla. Hän arvelee, että Yhdysvallatkin saattaa toimia joillekin Euroopan maille eräänlaisena ?epämuodollisena mielipidejohtajana?. Presidentti muistuttaa Barack Obaman sanoneen noin vuosi sitten, että ?Venäjä on vain alueellinen toimija?. Britannian puolustusministeri Michael Fallon puolestaan varoitteli tuoreeltaan Guardianlehden haastattelussa Venäjän vaarasta. Hänen mukaansa Venäjän presidentti Vladimir Putin on todellinen, olemassaoleva uhka Baltian maille. Ukrainan kriisistä ei Fallonin mukaan enää voida puhua kylmänä sotana vaan ?tilanne alkaa jo käydä kuumaksi?. ? Totean, että hän menee pidemmälle kuin baltit itse, jotka hekin ovat kyllä olleet huomattavan epäileviä, Niinistö kommentoi puolustusministerin lausumia.
DEMOKRAATTI 120 27.2.2015 5 jäsenmaa valloitettaisiin EU:n luomaa turvallisuutta Sauli Niinistön presidenttikausi on nyt puolivälissä. Menneet kolme vuotta ovat hänen mukaansa tuntuneet mielekkäältä.
6 27.2.2015 DEMOKRAATTI 120 Asialliset suhteet Putiniin Viime elokuussa Niinistö tapasi presidentti Putinin Sotsissa. Uutiskameroiden netille taltioituneessa videopätkässä katsoja saattoi aistia Venäjän presidentin olemuksessa kireyttä. Niinistö ei usko elekielen sanomaan. Hänen mukaansa Putin ei käyttäytynyt mitenkään aiemmasta poiketen. Tapaaminen kesti lähes kolme tuntia. ? Otin siinä heti kättelyssä puheeksi Ukrainan ,ja saattaa olla, että hän odotti aloitettavan kahdenvälisistä asioista. ?Kuten aina avunantotilanteessa, niin kuin eurokokonaisuudesta on opittu, piikki on pidempi kuin se ensin näyttää.? Suhteitaan presidentti Putiniin Niinistö kuvaa ?hyvin asiallisiksi?. ? Hän selvittää asioita hyvinkin yksityiskohtaisesti ja oman ajattelunsa mukaisesti. ?Tiedän, että olet tästä eri mieltä? on lause, jota molemmat presidentit viljelevät keskenään. Tämä pelastaa turhalta kinaamiselta, joka ei Niinistön mukaan veisi asioita yhtään eteenpäin. Taloussuhteissa piilee mahdollisuuksia Suomen rooli Venäjän-tuntijana EU:ssa ei Niinistön mukaan ole vähentynyt, joskaan sen ?laajaalaisuudella ei ole nyt niin paljon käyttöä?, kun esimerkiksi sanktiot ovat tuoneet uusia käytäntöjä. Turvallisuuspolitiikassa Suomi voisi sen sijaan toimia suunnannäyttäjänä. Länsimaat ovat väläytelleet finlandisierungia (suomettumista) mahdollisena esikuvana Ukrainalle. ? Jonkinasteinen uusi malli Ukrainan pitää löytää suhteessa Venäjään. Ei välttämättä mitään Suomi-mallia, koska me olemme huonosti vertailukelpoisia, mutta kuitenkin. Ennen kuin maiden tulevista suhteista voidaan edes puhua, on Niinistön mukaan ratkottava isoja ja vaikeita taustakysymyksiä. ? Ensimmäinen ongelma liittyy Itä-Ukrainan alueitten statukseen, josta pitäisi löytää jonkinasteinen yhteisymmärrys. Seuraavana listalla on Krimin tilanne. Presidentti huomauttaa, että tulitauonkin merkitys on suhteellisen pieni, ellei han- Venäjä, Suomi ja Euroopan unioni Suomen Venäjä-politiikalla on ollut 1800-luvulta alkaen kaksi pääsuuntausta: myöntyväisyys ja vastarinta. Jopa 1800-luvun lopulla muotoutunut puoluejärjestelmä noudatti tätä jakoa. On sanottu, että molemmat suuntaukset ovat olleet Suomelle tarpeen. Onko näin? Presidentti Sauli Niinistö tulkitsee historiaa niin, että eri suuntaukset ovat vaihdelleet kulloisenkin tilanteen mukaan. Myönteisempi vaihe vallitsi vielä 1800-luvun puolivälissä. Sitten oli pitemmän aikaa kireämpää, ja sotien jälkeen oli taas myöntyväisempi linja vallalla. ? Voidaan tietenkin arvioida, onko se aina mennyt kohdalleen se meidän asemoitumisemme, mutta minusta tuntuu, että pääosin on, Niinistö sanoo. Hän muistuttaa, että kyse ei ole aina ollut suomalaisten ?itsesyntyisestä? asenteesta vaan myös siitä, mihin Venäjä kulloinkin on antanut aihetta. Mutta onko J.K. Paasikiven opeilla vielä käyttöä? ? Tilanne on aivan toinen, Niinistö vastaa. Hän sanoo, että Paasikiven aikana olosuhteet sotien jälkeen olivat kokonaan toisenlaiset kuin sitten Urho Kekkosenkaan aikana enää. ? Mauno Koiviston aikana tilanne muuttui aivan radikaalisti, ja tänä päivänä ollaan taas tässä tilanteessa. Niinistö jakaa suomalaisten enemmistön käsityksen siitä, että Paasikiven politiikka onnistui, mutta tähän aikaan sopivia johtopäätöksiä on vaikea vetää. Kekkosen aika jää plussalle Viime aikoina on kovasti kritisoitu Kekkosen ajan Venäjä-suhdetta ja suomettumisen ylilyöntejä. Tasavallan presidentti muistuttaa kuitenkin kolikon toisesta puolesta. ? Kekkosen kausissa on jäänyt vähemmälle huomiolle, että hän onnistui jollain tavalla ujuttamaan meidät asemaan, jossa me saimme huomattavaa taloudellista etua kanssakäymisestä. ? Jos vastapainona sitten on tämän päivän finlandisierung-kritiikki, kokonaisuutena Suomen saldo jäi vahvasti plussalle. Niinistö huomauttaa, että me suomalaiset tuhosimme saldoa sitten itse. ? Tulimme laiskoiksi ja jätimme itseämme kehittämättä. Kun Neuvostoliitto ja siinä sivussa sen kanssa käyty kauppa romahtivat, romahti myös Suomen talous. Presidentti Koivistoa on myöhemmin kritisoitu hänen varovaisesta suhtautumisestaan Baltian maiden itsenäistymisprosesseihin. Sauli Niinistö ei yhdy kritiikkiin. ? Olen valmistautunut siihen, että tämän viran hoitaja saa aina kritiikkiä. Odotan sitä omalta kohdaltanikin. Niinistön mukaan Koiviston 1990-luvun Venäjä-politiikkaa pitää arvioida niin, että kun tapahtui niin mullistavia asioita, siinä piti olla tiettyä varovaisuutta. Avautunut tilanne käytettiin kuitenkin hyväksi, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. EU:n ja Suomen Venäjä-suhde Koska EU-mailla on nykyisen perussopimuksen mukaan yhteinen ulkopolitiikka, se merkitsee myös yhteistä Venäjä-politiikkaa. Toisaalta Suomi ylläpitää myös kahdenvälisiä suhteita naapurimaahan. Tilanne ei tasavallan presidentin mielestä tuota niin paljon vaikeuksia kuin jossain saatetaan nähdä. Niinistö toteaa, että Venäjä tietää Suomen olevan EU:n jäsen ja olevan EU:n tekemien ratkaisujen takana ja myös itse tekemässä niitä. Venäjän tietämys tästä on Niinistön mukaan ?laajempaa kuin faktisen tiedon tietämistä?. ? Näin ollen se meidän asema myöskin tiedetään. Kahdenväliset suhteet ovat täysin hoidettavissa niissä puitteissa ja rajoissa, jotka EU:n politiikka ja vallitseva tilanne määrittävät. Euroopan unionissa Suomea pidetään edelleen Venäjän-tuntijana. ? Tätä kuulee siellä jatkuvasti. Toinen asia on sitten, kuinka paljon Suomi pystyy vaikuttamaan EU:n Venäjä-politiikkaan. ? Olemme ponnekkaasti korostaneet, siis ennen Ukrainaa jo, että EU:n suhteista Venäjään voivat molemmat hyötyä. Niinistö kertoo jo vuosia sitten sanoneensa, että kun sekä EU että Venäjä ovat jonkin verran menettäneet asemiaan, ne voisivat yhteistoiminnalla korjata tätä. Suomalaisia puheita on EU:ssa kyllä kuunneltu ja ymmärrettykin. ? Mutta tietysti sitten Ukraina on muuttanut kuvaa aika tavalla, Niinistö toteaa. Teksti Sari Saloranta Demokraatti sari.saloranta@ demari.fi Teksti Antti Vuorenrinne Demokraatti antti.vuorenrinne@ demari.fi Kuvat Jari Soini Demokraatti jari.soini@demari.fi kalia kysymyksiä alueista saada ratkaistua. Nyt tilanne on Niinistön mukaan paradoksaalinen. Samaan aikaan, kun tykit ja tankit ampuvat, Venäjä ja Ukraina käyvät kauppaa keskenään. Hiili ja kaasu liikkuvat. Tosin kuluvalla viikolla Venäjän kaasuyhtiö Gazprom ilmoitti katkaisevansa toimitukset, jos laskuja ei makseta. Sähköä tulee venäläisen sisämarkkinan hinnalla Kiovaan, kylläkin sillä ehdolla, että sieltä toimitetaan osa siitä Krimille. ? Ehkä näissä taloudellisissa suhteissa on sitten jotain pysyvää suhteiden rakentamisen mahdollisuutta, koska ne toimivat tällaisenakin aikana, Niinistö uumoilee. ?Piikki on pidempi kuin näyttää? Niinistö on huolissaan siitä, miten yhteiskunnan eheydelle käy, kun taloustilanne Ukrainassa vaikeutuu. Ukrainalaiset odottavat länneltä apua mutta joutuvat kenties pettymään. ? Vuosi puolitoista sitten aika moni lännestä kävi kertomassa Kiovassa, että me kyllä jeesamme teitä. Länsimaiden auttamismotivaatiota vaikeuttaa kuitenkin se, että korruptio kukoistaa yhä. Ukrainan pitäisi Niinistön mielestä panna asioitaan ?huomattavasti ponnekkaammin kuntoon?. Hän sanoo, että vasta sitten tulee mitattavaksi, mitä länsi pystyy maalle antamaan. ? Kuten aina avunantotilanteessa, niin kuin eurokokonaisuudesta on opittu, piikki on pidempi kuin se ensin näyttää. ?Kekkosen kausissa on jäänyt vähemmälle huomiolle, että hän onnistui jollain tavalla ujuttamaan meidät asemaan, jossa me saimme huomattavaa taloudellista etua kanssakäymisestä.?
DEMOKRAATTI 120 27.2.2015 Presidentin on tartuttava hetkeen Sauli Niinistön presidenttikausi on nyt puolivälissä. Maaliskuun ensimmäisenä tulee kuluneeksi tasan kolme vuotta siitä, kun hän vannoi virkavalansa. Työ on Niinistön mukaan tuntunut mielekkäältä. Osittain tähän on vaikuttanut vaikea kansainvälinen poliittinen tilanne ? niin paradoksaalista kuin se onkin. Presidentin työssä on Niinistön mukaan, toisin kuin moni ehkä luulee - oltava koko ajan hetkessä kiinni. Asioihin on tartuttava heti. ? Ja semmoinen rytmi sopii mulle aika hyvin. Niinistö on ottanut tavaksi kutsua eduskunnan valiokuntia kylään keskustelemaan. Tapaamisten avoimuus ja luottamuksellinen ilmapiiri puolin 7 ja toisin on yllättänyt hänet myönteisesti. Myös presidentin yhteistyö maan hallituksen kanssa, ?tuo väliin vaikeaksi kuviteltu?, saa Niinistöltä kehuja. ? Siinä ei ole ollut mitään vaikeuksia. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan kanssa ollaan välillä useita kertoja päivässä puhelimitse yhteydessä, samoin pääministeri Alexander Stubbin. Presidentin aseman ikävänä puolena Niinistö kuittaa sen, ettei olekaan enää ?vapaa kuin taivaan lintu?. Valtionpäämies ei voi liikkua ilman turvamiehiä. ? Mutta kahleitakin oppii kantamaan. Se on aika pieni tekijä kuitenkin. ?Kaipaisin vuoden 1995 henkistä ilmapiiriä? Edellisen 1990-luvun laman aikana silloinen tasavallan presidentti Martti Ahtisaari puuttui peliin perustamalla työllisyystyöryhmän, jonka ehdotuksia otettiin myös Paavo Lipposen ensimmäisen hallituksen ohjelmaan. Sauli Niinistö oli mukana siinä hallituksessa ensin oikeusministerinä ja sitten Iiro Viinasen jälkeen valtiovarainministerinä. Niinistö muistelee, että presidentti Ahtisaarta moitittiin siitä, että työryhmän perustamalla hän hyppi tavallaan aidan yli. ? Vaikka silloinkaan sisäpolitiikka ei ehkä noin laajasti presidentille kuulunut, nyt se aita on vielä korkeampi, hän huomauttaa. Tämän nykyisen lama-ajan päättäjiä tasavallan presidentti kannustaa rohkeuteen. ? Yleisesti ottaen on hyvä aina, että poliittisessa toiminnassa on myös rohkeutta mennä vastavirtaan. Uudenvuodenpuheessaan Niinistö käytti esimerkkinä Liisa Jaakonsaaren vuonna 1995 lanseeraamaa niin sanottua Liisan listaa. ? Se ymmärrettiin kovin kevyesti niin, että kehottaisin laatimaan jotain listoja. Ei, otin sen esiin esimerkkinä rohkeudesta ottaa esiin asioita, jotka saattavat olla omalle itselle tai taustaryhmälle vaikeita. Liisan lista herätti aikanaan huomiota, koska Jaakonsaari esitti listallaan mm. sosiaalietuuksien leikkaamista, vaikka puolue oli oppositiossa. Toinen ajatus rohkeudesta on Niinistön mielestä se, ettei kenenkään pitäisi vaatia muilta luopumista jostain eduista, ellei myös itse ole siihen valmis. ? Täytyy olla valmis tulemaan ulos omista linnakkeistaan, jos tilanne sitä vaatii. 82x100mm_Demokraatti_tyovaenlehtipv.indd 1 25.2.2015 12:42:56 Yhteisymmärrykselle on tilausta Konsensus-sana on tasavallan presidentin mielestä saanut ?vähän ylimääräistä leimaa?. ? Puhuisin ihan suomen kielellä yhteisymmärryksen tavoittelusta. Yhteisymmärryksen henkinen ilmapiiri syntyi Niinistön mielestä kevään 1995 hallitusratkaisun yhteydessä. Hän sanoo kaipaavansa kovasti jotain samanlaista nytkin. ? Sitä kyllä silloin pidettiin ehkä vähän ainutkertaisena. Kokeneemmat pitivät. Itse en osannut silloin nähdä sitä välttämättä niin isona asiana kuin tänä päivänä, Niinistö toteaa. Tilitoimisto Kvalta ? Olen valmistautunut siihen, että tämän viran hoitaja saa aina kritiikkiä. Odotan sitä omalta kohdaltanikin, presidentti Niinistö toteaa.
8 27.2.2015 DEMOKRAATTI 120 Piirun verran punaisempi
DEMOKRAATTI 120 27.2.2015 9
10 27.2.2015 DEMOKRAATTI 120 Eero Heinäluoma pohtii lehtien asemaa muuttuvassa mediamaailmassa ?Lehdistötuen poisto oli onneton päätös? ? Ajatteluni kulkee siten, että painettu lehti säilyy tulevaisuudessakin. Levikit laskevat jonkin aikaa, kunnes löytyy tasapaino, eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) sanoo. Heinäluoman mukaan paljon on kiinni yhteiskunnan päätöksistä. Terve yhteiskunta pyrkii säilyttämään moniarvoisen tiedonvälityksen. Heinäluoma katsoo, että moniarvoinen tiedonvälitys sai pahan kolhun lehdistötuen muuttamisessa. ? Viime vaalikaudella tehtiin onneton päätös, kun poistettiin parlamentaarinen lehdistötuki ja ryhdyttiin jakamaan puolueille yleistä viestintätukea. Tuen saa, vaikka puolueella ei olisi yhtään lehteä, hän toteaa. ? Se oli kyseenalainen ratkaisu, koska se johtaa helposti siihen, että lehdistölle tarkoitetut rahat menevät vaali-ilmoitteluun, puhemies ounastelee. ? Päätös on tehty ja se maito on nyt maassa, Heinäluoma kuittaa. Hän kuitenkin toivoo, että moniarvoista tiedonvälitystä tuettaisiin vaikkapa selvitysmies Tuomas Harpfin ehdotusten pohjalta. Oma kolo löytyy Eero Heinäluoman visiossa sanomalehti säilyttää merkityksensä ja sille löytyy oma kolonsa mediakentässä. Samalla on selvää, että sähköinen muutos jatkaa vauhdilla. Pikkuhiljaa kansalaisten enemmistö saa valtaosan uutisvirrasta sähköisestä mediasta. ? Elämme muutosaikaa ja painopiste siirtyy verkkoon. Se ei tarkoita, että painetun sanomalehden merkitys häviää. Voi kuitenkin olettaa, että kaikkien paperille painettujen lehtien levikit laskevat, puhemies sanoo. Heinäluoman mielestä käsissä pidettävän lehden tarjoama lukukokemus on ihan eri asia kuin netissä surffaaminen. ? Nettisaitteihin ei tule samanlaista rakkaussuhdetta kuin painettuun lehteen, hän lisää. Heinäluoman mukaan Suomessa muutos tuntuu kovemmalta kuin muualla. Suomi on painettujen lehtien määrässä ihan maailman kärkeä. ? Meillä on lehtien aamukanto, joka on harvinaisuus maailmalla. Lisäksi useisiin talouksiin tulee tilattuna enemmän kuin yksi lehti. ? Vastaisuudessa painetun lehden ja netin luonteva yhdistäminen on iso juttu. Se takaa suuremman lukijamäärän, Eero Heinäluoma sanoo. Samalla se on hänen mukaansa lehdentekijöille hyvin haastava asia. Nettimaailma on ankarasti kilpailtu. ? Klikkauksista kilpaillaan. Samaan aikaan painetun lehden pitäisi kuitenkin säilyttää tietty rauhallisuus ja ennen muuta luotettavuus, puhemies sanoo. Lehti vai läppäri? Miten on Eero Heinäluoma, aloitatko aamusi kahvinjuonnin lisäksi tarttumalla läppäriin vai sanomalehteen? ? Myönnän, että olen muuttunut. Minähän olen painetun lehden suuri ystävä, mutta viimeisen vuoden aikana tapani ovat muuttuneet, käytän iPadia. Se on minunkaltaiselleni tiedonvälityksen suurkuluttajalle helppo ratkaisu. Katson ensin tärkeimmät uutiset iPadista. ? Kun olen hakenut lehdet postilaatikolta, keskityn aamukahvin ohella niihin, Heinäluoma vastaa. Asiantuntijoiltakin puutaheinää Gallup-lukuja tuijotetaan Heinäluoman mielestä liikaa. Silloin, kun muutokset ovat alle prosentin, voi perustellusti kysyä, onko niillä käytännön merkitystä. ? Jopa politiikan tutkijat tekevät usein ihan puutaheinää-johtopäätelmiä gallup-numeroista katsomatta tarkkaan, millä ajanjaksolla kyselyt on tehty. ? Poliittisessa mielipideilmastossa on tapahtunut pysyvä muutos. Ihmisillä on radikaalisti vähemmän pysyviä vakaumuksia. Me olimme ennen sellainen yhteiskunta, jossa kansalaisilla oli vahvat puoluekannat ja yhteiskunnalliset vakaumukset. Protestimieliala ilmeni aiemmin äänestämättä jättämisenä. Puhemiehen mukaan Suomessa on erittäin suuri ryhmä kansalaisia, jotka eivät seuraa politiikkaa, ja vaikka seuraisivatkin, he voivat mennä ja tulla miten lystävät. Heillä voi olla kolme tai jopa neljä puoluetta, joita he voivat äänestää. ?Minähän olen painetun lehden suuri ystävä, mutta viimeisen vuoden aikana tapani ovat muuttuneet. Katson ensin tärkeimmät uutiset iPadista.? Ratkaisut kalkkiviivoilla Heinäluoma sanoo, että huhtikuun eduskuntavaaleissa voi käydä ihan kuinka tahansa. Vaalit ratkaistaan aivan vaalipäivien aattona. Viimeisellä viikolla heitto kannatuksessa voi olla jopa neljä prosenttiyksikköä puoleensa per puolue. ? Nyt ei tiedetä, mikä on se suuri kysymys, joka ratkaisee vaalituloksen. Neljä vuotta sitten keskusta romahti aivan kalkkiviivoilla, hän palauttaa mieliin. ? Poikkeus aiempaan on, että vaalin suuri kysymys on vielä auki. ? Minun veikkaukseni on, että eduskuntavaalissa voi muhia iso yllätys. 40 prosenttia kansalaisista ei osaa sanoa, ketä äänestävät, Heinäluoma huomauttaa. Hallitukseen pitää pyrkiä Näköpiirissä on vain vaikeita asioita. Viime aikoina on sosialidemokraattienkin keskuudesta kuulunut supatusta, jossa katsotaan, ettei halli- tukseen ole tarpeen ehdoin tahdoin tuppautua. Eero Heinäluoma on toista mieltä. ? Hallitukseen ja neuvotteluihin pitää pyrkiä, jotta omat tavoitteet voisivat toteutua. Eri asia on, voidaanko ehdoista aina sopia, hän sanoo. Heinäluoman mukaan Suomessa yliarvioidaan kansalaisten kiinnostus politiikkaan. Vaalikampanjat ovat liian pitkiä. Asiat puhutaan loppuun, jo varhaisessa vaiheessa. ? Yksissä presidentivaaleissahan kävi niin, että vaalipäivien alla ei oikein kenelläkään ollut enää mitään asiaa. Merkittävä sanomalehti kävi paremman puutteessa penkomassa ehdokkaiden roskapöntöt ja teki siitä ison jutun, Heinäluoma naureskelee. Liikkeellä vaalipäivänäkin ? Meillä vaalikulttuuri on erilainen kuin esimerkiksi eteläisessä Euroopassa. Suomessa äänestäminen koetaan juhlavana tapahtumana. Rennompaan suuntaan mennään, mutta se vie aikaa. Heinäluoma aloittaa eduskuntavaalikampanjansa virallisesti ensi sunnuntaina Hakaniemen torilla. Heänkin on käynyt vaalit, jos toisetkin. Vaalipäivä on sunnuntai 19.4. Suomessa ei perinteisesti vaalipyhänä enää kampanjoida. Poikkeuksiakin toki on, kuten Eero Heinäluoma. ? Minä olen liikkeellä myös vaalipäivänä, hän toteaa. Suomen eduskunnalla on paljon valtaa. Se on maailman kärkijoukossa. ? Jos joku edustaja, on hän sitten hallituspuolueesta tai oppositiosta kokee, ettei hänellä ole valtaa, hänen kannatta katsoa peiliin. Valtaa nimittäin on jokaisella kansanedustajalla, ja paljon, Eero Heinäluoma tekee selväksi.
DEMOKRAATTI 120 27.2.2015 TurvalliseT rajaT ?näkökulmia rauhaan Keskiviikkona 4.3. klo 18-19.30 Paasitorni, Juho Rissanen -sali AlustAJAt Kari Hulkko Vapaa pääsy. Tervetuloa! ? Viime vaalikaudella tehtiin onneton päätös, kun poistettiin parlamentaarinen lehdistötuki ja ryhdyttiin jakamaan puolueille yleistä viestintätukea. Tuen saa, vaikka puolueella ei olisi yhtään lehteä, Eero Heinäluoma toteaa. Onko puhemies äänetön yhtiömies? Seppo Peltoniemi Demokraatti Pienestä pitäen meille on opetettu, että korkeinta valtaa maassa käyttää eduskunta, jossa lakeja säätää 200 vapailla vaaleilla valittua kansanedustajaa. Se ei ole ihan totta. Todellisuudessa valtaa käyttää 199 kansanedustajaa, koska puhemies ei saa äänestää. ? Puhemies on eduskunnassa puhetta johtaessaan puolueeton. Puhemiehen pitää ajatella kaikkia kansanedustajia, niin hallituspuolueiden kuin oppositionkin edustajia tasapuolisesti, Eero Heinäluoma korostaa. ? Itse asiassa on suuri helpotus, ettei puhemiehen tarvitse ottaa kantaa jokaiseen asiaan. Hallituspuolueiden enemmistö on äärimmäisen kapea. Pitää mennä kolme vuosikymmentä taaksepäin, jolloin Kalevi Sorsan (sd.) hallitus oli samanlaisessa tilanteessa. ? Kun äänet menevät tasan, ollaan kimurantissa tilanteessa. Perinne on ollut, että silloin äänestys uusitaan aikaa vievällä avoimella lippuäänestyksellä. Heinäluoman mielestä saattaisi olla tarpeen välttää avointa lippuäänestystä. ? Voi olla, että luottamusäänestys päättyy tasan, vaikka hallituksella olisikin enemmistö. Aina on muun muassa sairaustapauksia, joiden vuoksi joku kansanedustaja ei pääse äänestämään. Mikäli luottamusäänestys jouduttaisiin ratkaisemaan arvalla, se olisi puhemiehen mukaan perin erikoinen tilanne. Hallitus voisi kaatua arvalla. ? Se on tilanne, josta syntyisi melkoisesti keskustelua. Olisiko tässä semmoinen tilanne, jossa puhemies voisi äänestää, Heinäluoma kysyy mutta jättää vastauksen poliittiseen arviointiin. ? EERo HEinäluomA, eduskunnan puhemies ? sEPPo KääRiäinEn, puolustusvaliokunnan vpj ? ilKKA KAnERvA, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Keskustelua ohjaa merja Ylä-Anttila LähiTapiola Varainhoito onnittelee 120-vuotiasta Demokraattia! 11
12 27.2.2015 DEMOKRAATTI 120 Antti Rinne on ylpeä omasta porukastaan Askelmerkit kohti vaaleja ovat kohdillaan Antti Rinne muistaa hyvin ensimmäisen työkokouksen Vantaalla elokuussa. Työkokous oli sarjassaan ensimmäinen, jossa valmisteltiin SDP:n tulevaa eduskuntavaaliohjelmaa. Puolueen suhteellisen tuore puheenjohtaja yllättyi kokouksen hengestä ? myönteisessä mielessä. ? En muista kokeneeni sellaista SDP:ssä pitkiin aikoihin. Ihmiset keskustelivat innokkaasti, asettivat tavoitteita ja naurunremakka säesti välillä puheita. Häntä jännitti hieman, jatkuuko sama meno muuallakin. Huoli oli turha ? se jatkui. Se, että 150 ihmistä kokoontui perjantai-iltana Joensuussa vapaaehtoisesti pohtimaan SDP:n tavoitteita, kertoo Rinteen mielestä todellisesta sitoutumisesta. Esimerkkinä Rinne mainitsee tilaisuuden Forssan torilla, jolloin lauantaiaamuna SDP:n teltalla parveili porukkaa SDP:n aktiivien ympärillä. Paikalliset järjestäjät eivät tunteneet heistä puolia- kaan. Se kertoo kiinnostuksesta SDP:n sanomaa kohtaan. ? Sama hieno henki toistui jokaisessa piirissä. Jo sen takia nämä yhdeksän mennyttä kuukautta ovat olleet upeita, Rinne iloitsee. Vaaliohjelman tekoon osallistui lopulta yli tuhat ihmistä. ? Siinä kuuluu koko porukan ääni. Rehellinen puhe saa vastakaikua ?Hyvä pöhinä? alkaa näkyä gallupeissakin. Eilen julkistetussa Ylen gallupissa kannatus oli 16,8 prosenttia. Kahdessa edellisessä mittauksessa SDP oli päässyt yli 17 prosentin kannatukseen ? ja ohi kokoomuksen ja reilusti yli perussuomalaisten. Rinteelle yksittäistä galluplukemaa tärkeämpää on hyvä tunnelma kentällä. Hän on toki tyy- tyväinen, että mielipidemittaukset osoittavat oikeaan suuntaan. ? En toivokaan mitään kovin isoja harppauksia, sillä luottamuksen pysyvä palauttaminen ei tapahdu hetkessä. Ihmisille pitää antaa aikaa harkita meidän politiikkamme linjoja ja muodostaa oma kantansa. SDP:n puheenjohtaja luottaa rehelliseen puheeseen. ? Kyllä suomalaiset ymmärtävän meidän taloudellisen tilanteemme ja mitä Suomen nostamiseksi suosta vaaditaan, kun siitä kerrotaan rehellisesti. Se lisää luottamusta päätöksentekoon ? ja toivottavasti SDP:hen. Talouskasvu on kaiken hyvän perusta Rinne on kuunnellut herkällä korvalla Suomea kiertäessään, mitä ihmisten mielessä liikkuu. TaKari Hulkko Marja Luumi Demokraatti marja.luumi@ demari.fi ?Nämä yhdeksän kuukautta ovat olleet upeita.? Puheenjohtaja Antti Rinne haluaa kuunnella, mitä ihmisillä on mielessään. Juttukavereita riittikin Vantaan Korson aukiolla kolme viikkoa sitten, kun SDP kokoontui ehdokas- ja puheenjohtajapäivilleen. Päreet ovat ehtineet palaa kerran Suomen valtiovarainministerin salkku ei ole niitä kevyimpiä kantaa tässä taloustilanteessa. Antti Rinne ei kuitenkaan empinyt, kun tällainen ?näköalapaikka? eteen tuli SDP:n tuoreena puheenjohtajana. Mitään kovin suuria yllätyksiä itse työn hoitamisessa ei ole tullut vastaan. Työpäivät ovat pitkiä ja ?reissatakin saa jonkin verran?, mutta ne olivat hänelle tuttuja jo ay-johtajana. Kansainvälisillä areenoilla hän on halunnut keskittyä lähinnä osallistumiseen Ecofin-neuvoston ja euroryhmän kokouksiin, joissa Suomen valtiovarainministerin on hyvä olla tuomassa oma, tavallisten suomalaisten arjesta nouseva näkemys eurooppalaisiin päätöksiin. ? Tavoitteenani on ollut vaikuttaa asioihin erityisesti kotimaassa ? ja olen tässä mielestäni onnistunutkin, Rinne summaa. Kreikan vakuuksista jankattu pitkään Kreikan pelastamisoperaatiot ovat sävyttäneet tätä vaalikautta ja siinä eivät valtiovarainminis- terit ole päässeet helpolla. Verbaalista sanaharkkaa on käyty luonnollisesti eduskunnassakin ? viimeksi heti joulutauon jälkeen, kun salissa puitiin Kreikan tilannetta. Rinne näytti suivaantuvan aivan tosissaan, kun perussuomalaiset tivasivat kerta toisensa jälkeen Suomen vakuuksien perään. ? Tässä on tiliote, tulkaa hakemaan. Siinä näkyy, että meillä on tilillä erilaisina instrumentteina 930 miljoonan arvosta rahaa, hän patisti. Nyt Rinne jo naurahtaa. Hän oli etukäteen pyytänyt tiliotteen Valtiokonttorista. Kun salissa kukaan perussuomalaisista ei tiliotetta hakenut, se on toimitettu puolueelle postitse. Venäjään pidettävä välit kunnossa Valtiovarainministerinä Rinne on päässyt huomaamaan, että Suomen talouteen vaikuttavat hyvin yllättäväkin asiat ja niihin joutuu ottamaan kantaa. Ukrainan kriisi mietityttää kaikkia. Rinne katsoo tilannetta kuitenkin enemmän rauhan- kuin talousmiehenä. ? Tärkeintä on saada tappaminen loppumaan, jotta Ukrainan korruptoitunutta ja huonosti hoidettua taloutta voidaan kehittää, Rinne sanoo. ? Venäjän lainvastaiset toimet ovat ajamassa jo ennestään ?huonossa hapessa? olevan maan isoon katastrofiin, hän analysoi. Suomi on ollut selkeästi EU:n Venäjä-pakotteiden takana. Venäjän vastapakotteet ovat tehneet hallaa erityisesti suomalaiselle elintarviketeollisuudelle. Rinne korostaa, että Suomen täytyy jatkaa naapurin Venäjän kanssa vuoropuhelua, vaikka samaan aikaan on osoitettava, ettei sen toimintaa Itä-Ukrainassa voi hyväksyä. ? Sellaisessa politiikassa, että löisimme välit poikki totaalisesti Venäjän kanssa, ei ole mitään järkeä. Venäjä on naapurimme ja myös tärkeä kauppakumppani. ?Tässä on tiliote, tulkaa hakemaan.?
DEMOKRAATTI 120 27.2.2015 13 ONNITTELEMME 120-VUOTIASTA DEMOKRAATTI-LEHTEÄ. louskasvu ja sen myötä uusien työpaikkojen syntyminen on kaikkien harras toive. ? Leikkaamalla ja veroja korottamalla jatkuvasti me rapautamme hyvinvointiyhteiskuntaa. SDP ei ole siihen valmis. Me haluamme luoda uusia työpaikkoja kestävällä talouskasvulla, Rinne korostaa. Rinteellä on noussut suuri huoli pienituloisista, niistä työntekijöistä, työttömistä tai eläkeläisistä, jotka kitkuttelevat taloutensa äärirajoilla. SDP:llä on heille lupaus. ? Olemme valmiita auttamaan erityisesti pienija keskituloisia verotuksen kautta. Se tarkoittaa sitä, että isompituloisten verotusta pitää kiristää. SDP puolustaa tässä tilanteessa julkisia palveluita, koska Rinteen mielestä vain niiden pitäminen korkealla tasolla auttaa pienentämään eriarvoisuutta. ?Ihmisille pitää antaa aikaa harkita meidän politiikkamme linjoja ja muodostaa oma kantansa.? 2013 2014 ssa tkimus tusy is stu uu ast y yt y vä yy Demokraatti-lehti juhlii 120-vuotista olemassaoloaan. Puheenjohtaja Antti Rinne pitää ensiarvoisen tärkeänä, että SDP:llä on oma pää-äänenkannattaja, johon voi luottaa. ? Me tarvitsemme edelleen median, jossa SDP:n oma viesti saadaan kerrotuksi aitona ja värittymättömänä, hän painottaa. Maailma on muuttunut siitä, kun Työmies alkoi ilmestyä. Myös SDP:n pää-äänenkannattajan välineet ja toimintamallit ovat luonnollisesti muuttuneet. ? Olen iloinen siitä, että lehtiyhtiön hallitus ja henkilöstö ovat lähteneet yhdessä kehittämään yhtiötä tässä ajassa, Rinne toteaa. Maailma on muuttunut myös arvoiltaan entistä materialistisemmaksi. Vasemmistolaisesti ajattelevalle medialle on Rinteen mielestä yhä suuri tarve. ? Moniarvoiselle keskustelulle kaiken bisnes-ajattelun keskellä pitää antaa mahdollisuus, Rinne korostaa. 1 ak Asi k Oma pää-äänenkannattaja on edelleen tärkeä 2011 2012 Va SDP on joidenkin mielestä ehkä hieman yllättäenkin noussut pienten ja keskisuurten yritysten ja yksinyrittäjien puolestapuhujaksi. ? Huoli siitä, miten pk-yritykset pärjäävät, nousi yllättävän vahvasti esille kaikissa piireissä, Rinne huomauttaa. Tämä hallitus on hänen mukaansa saanut liikkeelle uudistuksia, joilla pienyrittäjien arki helpottuu. Muun muassa arvonlisäveron alarajaa nostettiin, mutta tämä on Rinteen mielestä vasta alkua. Seuraavan hallituksen pitää jatkaa pienyrittäjäystävällistä linjaa. Rinne nostaa esille erikseen kaksi ryhmää, jotka ansaitsevat entistä parempaa huolenpitoa: Yksinasuvat pieni- ja keskituloiset sekä omaishoitajat. ? Yksinään asuvien taloustilannetta pitää kyetä korjaamaan verotuksen kautta. Muitakin keinoja voi löytyä. ? Omaishoitajat tekevät hyvin merkittävää työtä. Olemme luvanneet pitää huolta heidän jaksamisestaan ja taloustilanteestaan. Hoitajia pitää myös kohdella yhdenvertaisesti joka puolella Suomea. Ohjelma on valmis, nyt se pitää vain viedä eteenpäin, Rinne listaa. Antti Rinteen mielestä SDP on antanut Suomelle hyvät askelmerkit kohti parempaa tulevaisuutta. Pallo on nyt äänestäjillä. EPSI R at ing Niin moni kaipaa huolenpitoa htiöver ta ilu Parasta palvelua EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. Olemme olleet jo neljä kertaa peräkkäin sijalla 1. Emme aio kuitenkaan ylpistyä, vaan aiomme olla luottamuksen arvoisia huomennakin. Jatkamme rehdillä ja reilulla linjallamme. Tervetuloa Turvaan, ota yhteyttä! Vakuutusyhtiö Turva onnittelee 120-vuotiasta Demokraatti-lehteä. Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja tarjoamme erityisesti ammattiliittojen jäsenille etuja ja räätälöityjä tuotteita. Palvelemme numerossa 01019 5110 ma?pe 8?18 sekä verkossa osoitteessa www.turva.fi
14 27.2.2015 DEMOKRAATTI 120 Kolumni Kaarin Taipale Kirjoittaja on helsinkiläinen kaupunkitutkija ja kaupunginhallituksen jäsen. Kolumni Onnea ja menestystä Demokraatille! Kyllä, rouva kaupunkiministeri suomalaisesta asuu kaupunkialueilla, ja kaupunkilaisten osuus kasvaa edelleen. Läntisissä teollisuusmaissa kaupungistumisaste on 80 prosentin vaiheilla. Ennusteiden mukaan vuonna 2050 koko maailman väestöstä lähes 70 prosenttia on kaupunkilaisia. Helsingin seudulla on silloin asukkaita ehkä 600 000 nykyistä enemmän. Suomen haasteet on ratkaistava kaupungeissa. Talouden, tutkimuksen ja kulttuurin elinvoima syntyy kohtaamisista ja urbaanista vuorovaikutuksesta. Arvonlisä tuotetaan kaupungeissa. Siellä ovat torit, markkinat, pankit ja pörssit, yliopistot, tutkimuslaitokset, sairaalat, keskusvirastot, pääkonttorit, teatterit, konserttitalot, lentokentät ja satamat. Suomessa Helsingin seudun osuus koko maan bruttokansantuotteesta on yli kolmannes. Jo kaksi kolmesta n n n maata- Miksi meillä lousvaltaisempi kuin vanhat on yhä maaEU-maat, joissa maatalouden ja metsätaosuus on noin kaksi prosent- lousministetia bruttokansantuotteesta. riö mutta ei Vuonna 2013 maa-, metsä- ja kaupunkimikalatalouden eli alkutuotan- nisteriötä? non osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 2,9 prosenttia. Vertailun vuoksi pelkästään rakentamisen osuus oli 6,4 tai kiinteistöalan 12 prosenttia. Maaseutupolitiikan merkitystä lainkaan vähättelemättä totean, että meillä on silti yhä maa- ja metsätalousministeriö ? mutta ei kaupunkipolitiikkaa eikä kaupunkitalousministeriötä. Maankäytön ja liikenteen suunnittelua ohjataan ympäristöministeriöstä, asuntoasiat ovat milloin minkin ministerin salkussa, ympäristöpolitiikan kannalta keskeisiä energiakysymyksiä ratkotaan työ- ja elinkeinoministeriössä, ja kuntaministeri on aluehallintoministeri. Ministeriöiden yhdistelyyn liittyy aina poliittisia intohimoja. Jossakin maassa on perheministeri, toisessa kestävän kehityksen minissuomi on edelleen ILMAINEN NÄÖNTARKASTUS HUHTIKUUN LOPPUUN Tervetuloa olle! k i t p o n u l e v l a hyvän p Paasi-Optiikka Siltasaarenkatu 12, P. 050 5821021 www.paasioptiikka.fi info@paasioptiikka.fi teri, briteillä ilmastonmuutosministeri. Esimerkiksi Ranskassa, Kanadassa, Tanskassa, Sveitsissä ja Brasiliassa on ministeri kaupunkiasioille, Intiassa hänelle kuuluvat myös työllisyyskysymykset. Miksi ei Suomessa? n n n verkosto. Aikaisemmin oli ystävyyskaupunkeja, joissa käytiin vierailuilla. Nyt, samaan aikaan kun kaupunkeja vertaillaan lukuisilla mittareilla, ne liittoutuvat eri teemojen puitteissa, joita voivat olla ilmastonmuutoksen torjunta, hankintapolitiikka, energia tai vesihuolto. Kansainvälisissä järjestöissä kuten maailmanpankissa ja Euroopan unionissa onkin viime vuosikymmeninä oivallettu kaupunkien merkitys yhteisten ongelmien ratkaisijoina. YK:ssa UN-Habitat keskittyy kaupunkien kehittämiseen. Useat syyt ovat nostaneet kaupungit globaaleille asialistoille. Yksi tekijä lienee ollut valuuttamarkkinoiden vapautuminen ja tiedonvälityksen ja rahan liikkeiden nopeutuminen. Aikaisemmin vain valtiot laskivat liikkeelle joukkovelkakirjoja, nyt niillä hankkivat rahoitusta Afrikan kaupungitkin. Toinen tekijä on kestävän kehityksen ajatusmallin valtavirtaistuminen. Maailman luonnonvaroista suurin osa kulutetaan kaupungeissa. Siksi kestävän kehityksen taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövelvoitteet on täytettävä kaupungeissa. Kaupunkien kansainvälisellä kilpailulla tarkoitetaan kahta asiaa; minne ulkomaiset järjestöt haluavat sijoittua tai yritykset investoida ja minne turistit matkustavat. Uusliberaalin tulkinnan mukaan kaupunkien rooli on luoda yrityksille suotuisa toimintaympäristö. Todellisuudessa on kyse hyvinvointikaupunkien rakentamisesta. Niiden ensisijainen tehtävä on varmistaa hyvinvointivaltion palvelut asukkailleen. Vasta silloin ne ovat hyviä sijoittumispaikkoja myös yrityksille. Siinä kylliksi haastetta yhdelle kaupunkiministerille. maailmankartta on kaupunkien
DEMOKRAATTI 120 Työstä hyvää elämää Veturimiesten liitto vastuullista vetovoimaa Onnea 120-vuotiaalle! www.vml.fi Ilmoitus demokraatti 120 v_leveys 82 mm x korkeus 80 mm.indd 1 27.2.2015 Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä onnittelee 120-vuotiasta Demokraattia! 18.2.2015 12:43:01 Hyvät lehdet pysyvät. Onnea syntymäpäiväsankarille. KOKO SUOMEN asialla jo vuodesta 1907 TEAM onnittelee 120-vuotiasta Demokraattia ja tervehtii lehden lukijoita työväenlehtipäivänä! TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Siltasaarenkatu 2, 00530 Helsinki 09 773 971 etunimi.sukunimi(ät)teamliitto.fi www.teamliitto.fi 15 Jouni Backman Savonlinna Eeva-Johanna Eloranta Turku Maarit Feldt-Ranta Raasepori Tarja Filatov Hämeenlinna Jukka Gustafsson Tampere Maria Guzenina Espoo Eero Heinäluoma Helsinki Rakel Hiltunen Helsinki Susanna Huovinen Jyväskylä Lauri Ihalainen Helsinki Mikael Jungner Espoo Ilkka Kantola Turku Saara Karhu Tampere Mika Kari Lahti Anneli Kiljunen Lappeenranta Krista Kiuru Pori Johannes Koskinen Hämeenlinna Merja Kuusisto Tuusula Suna Kymäläinen Ruokolahti Jukka Kärnä Imatra Antti Lindtman Vantaa Päivi Lipponen Helsinki Riitta Myller Joensuu Merja Mäkisalo-Ropponen Joensuu Johanna Ojala-Niemelä Rovaniemi Heli Paasio Turku Sirpa Paatero Kotka Tuula Peltonen Jämsä Raimo Piirainen Kajaani Kari Rajamäki Varkaus Matti Saarinen Lohja Kristiina Salonen Rauma Jouko Skinnari Lahti Katja Taimela Salo Hanna Tainio Tampere Erkki Tuomioja Helsinki Tytti Tuppurainen Oulu Jutta Urpilainen Kokkola Pauliina Viitamies Mikkeli Pia Viitanen Tampere Tuula Väätäinen Kuopio Harry Wallin Seinäjoki
16 27.2.2015 DEMOKRAATTI 120 1950-luvun alussa rakennettiin Helsingin Eteläranta 10:een teollisuuskeskus, ns. Palacen talo. Sen julkisivumateriaaliksi tulivat siihen asti ainutlaatuiset valkosementti-dolomiittikivilaatat. Elementtiteollisuuden uranuurtaja ja urakan saaneen yrityksen toimitusjohtaja Matti Janhunen kertoo kohdatuista ongelmista teoksessa 50 rakentamisen vuotta: ?Sovittuani Teollisuuskeskuksen rakennustoimikunnan puheenjohtajan, vuorineuvos Wilhelm Wahlforssin kanssa kaupasta ja laskeutuessamme portaita sanoi silloinen työpäällikköni: -Kyllä me olemme nyt lyöneet kätemme kyynärpäitä myöten liemeen, miten me osaamme tehdä näitä, kun ei ikinä aikaisemmin ole tehty! Vastasin: -Jos ei osata, niin kysytään työmiehiltä, ne kyllä osaavat.? (Jyrki Helin, Rakentajien liitto, 1998) Tervehdimme 120-vuotiasta Työmies-lehteä! Kansanedustajaehdokas Marianne Korpi tukiryhmineen Uudeltamaalta onnittelee 120 -vuotiasta Demokraatti -lehteä! EI OLE KYSYMYS SIITÄ, MITEN VANHA ON, VAAN SIITÄ, MITEN ON VANHA. Onneksi olkoon nuorelle ja raikkaalle 120-vuotiaalle Demokraatille! HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. www.pam.fi Suunnittele Demokraatille oma postimerkki Pitkän ja ansiokkaan tiedonvälityksen 120-vuotisjuhlavuotemme kunniaksi julistamme avoimen, lehden nimeä kantavan juhlapostimerkkikilpailun. Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen postimerkki@demari.fi Kilpailuaika on 27.2.?17.4.2015. Postimerkin tekniset vaatimukset on kerrottu postin nettisivulla www.posti.fi/henkiloasiakkaat/kortitjakirjeet/postimerkit/omakuvapostimerkki/ Kilpailun voittaja julkaistaan 30.4. Demokraatin vappunumerossa. Pääpalkintona on viikonloppumatka Berliiniin. Kaikkien osallistujien kesken arvomme lisäksi lahjakortin elokuun lukijaristeilylle Tukholmaan. Piirun verran punaisempi.
DEMOKRAATTI 120 27.2.2015 Onnittelemme 120-vuotiasta sosialidemokraattista sanomalehteä! Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 17
18 27.2.2015 DEMOKRAATTI 120 Siltasaaren paavi, diktaattori ja Sota-Kalle työväenlehtimiehinä Sirkuskadun ?tivolissa? Eläintarhanlahden rannalla, vanhan Hampparilaakson tietämillä, sijaitsee nykyisin Helsingin kaupunginteatteri, jota tuon talon oma väki nimittää monasti ?tivoliksi?. Poukaman vastarannalta taas löytyy Paasipuisto ja Paasivuorenkatu, joka ennen muinoin oli nimeltään Sirkuskatu. Sen numero kolmosessa piti pitkään majaansa niin Työmies-lehti kuin sen seuraaja Suomen Sosialidemokraatti. Melkoista tivolia saatettiin pitää yllä myös niiden toimituksissa, ainakin mikäli on uskominen lehden entisen toimitussihteerin- ja päällikön Erkki Wikstenin keräämää tarina-aarteistoa, jonka hän niputti kirjaksi vuonna 1977. Ja miksi emme uskoisi, toimittajathan puhuvat ja kirjoittavat totta ja vain totta, mitään siihen lisäämättä tai pois ottamatta. Seuraavassa muutamia tarinoita ja kaskuja Wikstenin ?Sirkuskatu 3? -kirjasta (kursivoidut osat ovat suoria lainauksia teoksesta) ?Puoluejuhlien tunnukseksi oli otettu: ?Tänään puolue ? huomenna kansa!? Miten oli yksi kirjain pudonnut irtokirjakeotsikosta ja vedoksessa komeili ?Tänään puolue ? huomenna kans!?? Kirjasta Sirkuskatu 3 nostautunut?, niin saan nöyrimmästi armolliselta raastuvanoikeudelta anoa, että toimittaja Johannes Lehtinen haastettaisiin johonkin raastuvanoikeudessa pian miten tapahtuvaan istuntoon, jossa minä sanottuun lainkohtaan perustuen saisin tilaisuuden vaatia tästä hänen kieltäytymisestään langetettavaksi tuomiom, pakotettaisiin Työmieslehti seuraavaksi ilmestyvässä lehdessä julkaisemaan vastinekirjoitus?. Santarmia turpaan Työmiehen järjestyksessä kolmanneksi päätoimittajaksi valittiin legendaarisen Matti Kurikan jälkeen vuonna 1899 August Bernhard Mäkelä, joka ajan tapaan tarvitsi luvan myös painoylihallitukselta ennen kuin saattoi ottaa toimen vastaan. Mäkelä oli jo tunnettu kirjailija, mutta viranomaispuolella miehen sopivaisuudesta ei oltu varmoja. Niinpä piti pyytää maistraatilta lausunto, ja sieltä tuli viskaaleita Mäkelää haastattelemaan. ?Miesparat eivät tienneet, että olivat menossa todella ilkikurisen miehen uhriksi. Lähetetty virkailija alkoi kysellä, että millaisetkahan opinnot Mäkelällä on. ?Rohvessyörin paikkoohan minä oun tässä vuottanna?, vaan eivät ouk sitä vielä antaneet? vastasi Mäkelä kuopiolaisittain. ?No niin, jätetään leikki sikseen?, sovitteli virkaherra ja jatkoi, että minkähänlaiset ovat poliittiset mielipiteet. ?Löin minä kerran Viipurissa santarmilta hampaat suusta. Mahtaiskohan tuo tulla kuuloon?? Kuulustelija pani paperit laukkuun ja lähti. ?Nyt ne ei ainakaan hyväksy?, arveli aputoimittaja Edvard Valpas, mutta Mäkelä oli toista mieltä: ?Nyt ne vasta hyväksyvätkin.?? Mäkelää seurasi päätoimittajana ?Siltasaaren paaviksikin? kutsuttu Edvard Valpas, joka pitikin sitten Työmiehessä komentoa ennätykselliset 17 vuotta, aina sisällissotaan asti. Noina kiihkeinä vuosina Valpas olisi luultavasti saanut istua alvariinsa häkissä painokanteista, joita Työmiehelle sateli tuon tuosta. Siksi lehdelle nimettiin aina erikseen oikeudellisesti vastuullinen henkilö, niin sanottu linnatoimittaja, joka ei aina välttämättä ollut toimittaja ensinkään. Vuorollaan tässä tehtävässä toimivat myös J. A. Lehtinen ja J. K. Lehtinen. Nimien samankaltaisuuden vuoksi heitä alettiin kutsua Työmiehen piirissä lisänimillä Lehtinen Jumalan Armosta ja Jeesus Kristus Lehtinen. Ensin mainittu sai myös kokea painoylihallituksen ankaruuden. Seuraavassa näyte siitä, että kapulakieli oli viranomaisilla hallussa jo viime vuosisadan alussa. ?Koska täällä ilmestyvän sanomalehdenTyömies vastuunalainen toimittaja Johannes Alfred Lehtinen on kieltäytynyt täyttämästä minun voimassa olevan painotoimen asioista annetun armollisen asetuksen 12 pykälän nojalla tämän kuun 7 päivänä tekemääni ja saman kuun 14 päivänä uudistamani vaatimusta, että sanotun lehden ensiksi ilmestyvässä numerossa julkaistaan minun selitykseni erääseen Työmies-lehden numerossa 255 kuluvan marraskuun 4 päivänä olleeseen minun virkatoimintaani loukkaavaan ja vääristelyllä väritettyyn uutiseen otsikolla ?Painoasiamies kun- Rolf Bamberg Demokraatti rolf.bamberg@ demari.fi Nykyään vastineen tai oikaisun saa lehteen vähän vähemmälläkin. Vetoa Ruotsin sotahaluista Osattiin toimituksessakin olla virallisia ? myös epävirallisessa yhteydessä. Ensimmäisen maailmansodan riehuessa jakautuivat toimituksen näkemykset sodan näköaloista. Niinpä asiasta piti tammikuussa 1916 lyödä oikein vetoa. Ja siitä laadittiin virallinen pöytäkirja. ?Läsnä olivat Erland Aarnio, Vilho Viitanen, Mikko Ampuja, Emil Elo, puheenjohtajana allekirjoittanut (Emil Elo ja Väinö Filppula) sekö Otto Vilmi ja Kullervo Manner vastaväittelijöinä. ?1§: Kun edellä mainittuna päivänä yllä mainitut henkilöt paitsi väittelijä Vilmi olivat kokoontuneet yllä mainittuun huoneeseen keskustelemaan parhaillaan käynnissä olevan maailmansodan laajuudesta ja vaikutuksesta, liittyi joukkoon mainittu väittelijä Vilmi. Ja huomautti kuultuaan väittelijä
DEMOKRAATTI 120 27.2.2015 19 sattui ja tapahtui Työväen arkisto Sirkuskatu 3:n, sittemmin Paasivuorenkatu 3:n vanha toimitustalo on jo purettu, valitettavasti. Mannerin lausuvan vakaumuksenaan sen, ettei Ruotsi hyökkää Suomeen tämän sodan aikana taistellakseen Venäjää vastaan, omana vakaumuksenaan olevan sen, että Ruotsi hyökkää Suomeen taistellakseen Venäjää vastaan. Arvelipa vielä, että Ruotsin sotaan yhtyminen tapahtuisi vielä kevään aikana. Kumpikaan ei luopunut mielipiteestään. Ehdotti puheenjohtaja Elo, että väittelijät löisivät vedon keskenään siitä, kumpi oikeassa on. Väittelijät hyväksyivät tehdyn sopimuksen. - - 3§: Vetorahan suuruudeksi määrättiin summa, joka vastaa seitsemää kahvia leivän kanssa Elannosta tilattuna yllä mainittuun huoneeseen, jota summaa ei saa mihinkään muuhun tarkoitukseen käyttää.? Manner olisi kiistatta vedon voittanut, mutta taisi jäädä leipäkahvit saamatta. Maailmansodan päättyessä Kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja ja sisällissotamme lopussa jopa Suomen diktaattoriksi julistettu Manner oli näet jo paennut Neuvosto-Venäjälle. Kari Hulkko Jatketaan siinä mielessä sotaisissa merkeissä, että seuraavan jutun sankaria, Suomen Sosialidemokraatiksi sisällisodan muuttunutta lehteä kustantaneen Kansanvallan tomitusjohtajaa kutsuttiin myös ?Sota-Kalleksi?. Kaarlo Heinonen näet nimitettiin Väinö Tannerin vuoden 1926 hallituksen puolustusministeriksi, itsenäisessä Suomessa muuten ensimmäisenä siviilinä. ?Heinosen tultua ministeriöön kokoontuivat kenraalit toivottamaan häntä tervetulleeksi. Kenraali Sihvo piti puheen, jossa hän vakuutti, että kenraalit tulevat vakaasti seisomaan hänen takanaan. Tähän Heinonen tokaisi, että hänestä voisi olla sopivampaa, jos kenraalit seisoisivat edessään.? Spitaalikampa ja synttärilahjoja 1920-luvullakin taidettiin jo kohu-uutisten tekeminen, kuten käy ilmi toimittaja Arvi Heiskasen kaupunki. ja poliisiuutisista vastanneesta kollegastaan Eero Saxellista kertomasta tarinasta: ?Kerran tuli toimitukseen nainen jakertoi ostaneensa Hakaniemessä olleelta kiinalaiselta kauppiaalta kamman ja käytettyään sitä jonkin aikaa, hän oli tehnyt vastenmielisen havainnon, että tukka alkoi lähteä päästä. Hän yhdisti hiustenlähdön siihen kiinalaiselta ostamaansa kampaan. Saxell teki kammasta jutun, orri selkoa, miten paljon Helsingissä on kiinalaisia ja kehotti minua sanelemaan tietosanakirjasta, mitä siinä sanotaan spitaalista. Syntyi juttu, jonka toimitussihteer Roope Tuhti pani etusivulle ja jossa otsikkona oli jotain sen tapaista, että ?Onko spitaali tulossa Suomeen?? Juttu herätti jonkin verran huomiota.? Otetaan loppuun vielä näin lehden syntymäpäivän kunniaksi pari nimenomaan merkkipäiviin liittyvää tarinaa. Ensimmäisen kertoi aikoinaan Erkki Wikstenille koko Sirkuskatu 3 -kirjaidean isä Suomen Sosialidemokraatin pitkäaikainen päätoimittaja (1952-68) Atte Pohjanmaa. ?Työväen Kirjapainon sitomon johtaja Albin Virtanen, kunnon veteraani, täytti vuosia. Taisivat olla 75-vuotispäivät. Päätoimittaja Pohjanmaa pyysi silloista vaihtimestari Vilho Viitasta hankkimaan sopivat kukat, jotta Virtasta toimituksenkin puolesta onniteltaisiin. Samana päivänä Atella oli hautajaisetkin, ja Viitanen joutui myös sinne huolehtimaan kukkalaitteet. Miten nyt sitten käynytkin, mutta Atelta nousivat niin sanotusti hiukset pystyyn, kun hän hymysuin tervehti Albin Virtasta ja siinä kaikenlaista hyvää toivotellessaan availi pukettipakettia. Paperin sisäsästä ilmaantui hautajaiskukkavihko. Pohjanmaa oli paremman luokan puheenpitäjä, mutta siinä tilanteessa hän meni sanattomaksi eikä Virtanenkaan tiennyt mitä sanoa. Puheet jotenkin pidettiin, kahvit juotiin ja Virtanen pani toimitukselta saamansa kukat kaapin päälle puolimakuulle vinottain.? Työmarkkinatoimittaja Akseli Valta tunnettiin huumorintajuisena miehenä. Hänelle hankittiin 50-vuotispäivälahja harrastusten mukaan. ?Akseli oli sotareissullaan innostunut luontoon, lintuihin, kasveihin, kiviin. Varsinkaan lintuja ei pääse läheltä katsomaan. Kiikari olla pitää. Tämä selitettiin, kun miestä onniteltiin. Akseli katseli lahjaansa tyytyväisen näköisenä, käänteli ja pyöritteli, taisi katsoa sen läpi naapuritalon seinäänkin. Mutta äkisti hän totesi: ?Vai luuletteko te pirut, ettei toimittajan palkoilla nälkää näe muulla kuin kiikareilla...?? Päätoimittaja Atte Pohjanmaan kaudella alettiin Suomen Sosialidemokraatin toimituksen seinälle koota kuvagalleriaa kaikista lehden palveluksessa olleista toimittajista. Pohjanmaa myös kehotti Erkki Wiksteniä(kuuvassa kolmannessa rivissä kuudes oikealta) oikealta kokoamaan kansien väliin näihin kasvoihin liityviä tarnoita ja kaskuja. Fotogalleriaa on päivitetty jatkuvasti, tämän hetken tilanteessa siinä on 274 kuvaa.
20 27.2.2015 DEMOKRAATTI 120 Kun Ihalaisen Lauri toimittajalle takkia lainasi Sattumuksia matkan varrelta 1980-luku Suomen elintarviketyöläisten liitto (SEL) kokoontui 1980-luvulla Tampereelle liittokokoukseensa. Tavan mukaan kokoukseen oli kutsuttu myös vierailevia seuraajia sekä toimittajia. Sinnepä vei myös nuoren työmarkkina- ja taloustoimittajan tie. Kokouksessa ei sinänsä ollut merkittävää. Demarit olivat vaaleissa yrittäneet ? jälleen kerran ? vallata liittoa kommunisteilta. Eipä tuo koskaan onnistunut. Nuori työmarkkinatoimittaja oli sonnustautunut parhaimpiinsa. Oli suorat housut, paita, kravatti ja tyköistuva, muodinmukainen villatakki. Näinpä olikin suuri yllätys, kun portsari, keskellä päivää, epäsi pääsyn hotellin yökerhoon, jonne SEL:n demareiden ryhmäkokous oli kutsuttu koolle. Ei. Sisään ei ollut pääsyä. Olisi pitänyt olla pikkutakki. Siisti villatakki ei kelvannut. Saapastelipa siihen paikalle SAK:n liinatukkainen järjestöpäällikkö Lauri Ihalainen, tunnisti aulassa istuksivan toimittajanalun ja kysäisi: ? Mikset ole ryhmäkokouksessa? ? Portsari ei päästä. On tämä villatakki. ? Kuule. Minulla on ylimääräinen pikkutakki. Haetaan se huoneestani, saat lainata, sanoi Lauri. Pikkutakki haettiin ja yökerhoon päästiin esteettä. Pikkutakki ei vaan kantajalleen ollut kovin pikkuinen. Hihatkin noin puoli metriä liian pitkät. Mutta portsarille se riitti. Ja tämänkin lehden lukijat saivat raporttinsa. Suomen Sosialidemokraatin taiteilijan Stefanin (Tapani Kovanen) näkemys elvytyspolitiikasta 1970-luvun öljykriisin aikana. Termi on tuttu nykyäänkin. Väärin puhuteltu puhemies 1980-luvun alku oli poliittisesti mielenkiintoinen. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen kaatui ryminällä, kuten vain lahoamaan päässyt ikihonka voi kaatua. Ja valtaan nousi yhtä kovalla ryminällä pääministeri Mauno Koivisto (sd.), ensimmäinen työväen presidentti. Nuori toimittaja oli paikalla, kun puhemies Johannes Virolainen (kesk.) ilmoitti ?pyrkivänsä niin pirusti? keskustapuolueen presidenttiehdokkaaksi. Nuori toimittaja erehtyi sinuttelemaan puhemiestä. ? Eikö toimittaja Aro tiedä, että puhemiestä teititellään? Ja muutenkin, kun olen vanhempi? kysyi Virolainen tiukkasävyisesti. Vanhempi toimittaja Aro tietää sen nyt, 34 vuotta myöhemmin, yhäkin. Nauhuri petti, mutta mitäs siitä Lauri Ihalainen oli vasta toinen SAK:n puheenjohtaja, joka sai jäädä eläkkeelle tuuliselta paikalta. Veturimies Pekka Oivio oli ensimmäinen. Olisi ollut perin vaikeaa kuvitella ihmistä, joka olisi Oivion kanssa riitaantunut niin, että tämä olisi suivaantunut. Ei. Norsunnahkaisen persauksen veturinnupissa hankkineen Oivion huumori ja ?snaju? pitivät aina. Nuorten toimittajien taas ei niinkään. Märkäkorvaiset työmarkkinatoimittajat Työväen Sanomalehtien Tietotoimiston Juhani Aro ja Suomen Sosialidemokraatin Jukka Pääkkönen menivät yhdessä haastattelemaan eläköityvää Oiviota. Sovittiin, että yksi nauhuri riittää ja se nauhuri oli Aron. Kuten sanottu, Oivio oli leppoisa mies. Hän intoutui turisemaan menneitä siinä määrin, että haastattelu kesti kaikkiaan reilun pari tuntia. Purkutöissä kävi kuitenkin ilmi, että ääntä nauhalle oli taltioitunut vain 15 minuuttia. Muu oli oli mahdollisuus vielä kolmanteenkin kauteen. Todennäköisesti hän olisi kautensa saanutkin, jos olisi siihen itse suostunut. Sen verran mittava hänen kansansuosionsa oli. Sorsan tullessa Vaasaan Koiviston ilmoitus vielä puuttui. Siksi Sorsa ei voinut herrasmiehenä muuta tehdä kuin runolliseen tapaansa ilmoittaa, ettei vielä voi ilmoittaa. Kursailu istuvaa presidenttiä kohtaa osoittautui myöhemmin virheeksi. Epäpoliittiseksi koettu huippudiplomaatti, ulkomailla karriäärinsä siihen saakka luonut Martti Ahtisaari vei voiton vanhan liiton poliitikosta Kalevi Sorsasta. Kokoomus ei useinkaan mahtunut tasavallan presidentin Urho Kekkosen hallituslaivaan. Nuori toimittaja erehtyi sinuttelemaan puhemiestä. suhinaa. Ruskohiiliparisto oli loppunut, mutta nauha pyöri silti. Ääntä ei vaan taltioitunut. Siinä sitten Pääkkösen kanssa löimme pahkaiset päämme yhteen ja ryhdyimme muistelemaan, mitä Oivio olikaan sanonut. Iso haastattelu siitä syntyi silti, eikä Oiviollakaan ollut nokan koputtamista. Päinvastoin. 1990-luku ?Kutsusi kuulen, vastata en voi.? Lauseesta tuli lentävä, ja sitä siteerattiin kaikkialla Suomessa. Sen lausuja oli Kalevi Sorsa, joka oli kutsuttu Vaasaan puhetilaisuuteen. Yksi tilaisuuden järjestäjistä, Raimo Rauhala, osasi mediapelin ja oli luonut tilaisuudelle jännitteen, joka veti mediaa ja kansaa paikalle kuin kärpäspaperi. Sorsan piti ilmoittaa, lähteekö hän mukaan kisaan SDP:n jäsenäänestykseen presidenttiehdokkaasta. Istuvalla presidentillä Mauno Koivistolla 2000-luku 2000- ja 2010-lukuja voi luonnehtia salamatapahtumien ajaksi, sen verran rajua on ajan riento ollut. Maan äidiksi valittiin vuosituhannen vaihteessa ulkoministeri Tarja Halonen. Oli ensimmäinen kerta maamme historiassa, kun näin kävi. Halonen oli ja on omaperäinen poliitikko, joka ei kuvia kumartele. Toimituksessa saatiin eräiden eduskuntavaalien alla idea. Tehdään yhteisjuttu puoluesihteeri Kari Laitisen ja ministeri Tarja Halosen kanssa Hakaniemen torilla lehden viimeiseen numeroon ennen vaaleja. Edesmennyt Laitinen ja Halonen suostuivat ideaan. Kuvaajamme, minä ja Halosen erityisavustaja Tuija Zapasnik odottelimme Halosta demareiden vaaliteltalla Elannon tavaratalon vieressä. ? Toivottavasti hän ei tule paikalle saappaissa, kun kuvataankin, Zapasnik sanoi. Zapasnikin toive ei toteutunut. Halonen kirjaimellisesti saapasteli paikalle Hai-saappaissa. Lukijat eivät sitä saaneet koskaan tietää. No, toki keli oli maaliskuisen loskainen.
DEMOKRAATTI 120 27.2.2015 21 Elämisen laatua jokaiseen päivään Juhani Aro Demokraatti ?Toivottavasti hän ei tule paikalle saappaissa, kun kuvataankin.? kesko-75.indd 2 12/02/15 15:04
22 27.2.2015 DEMOKRAATTI 120 Onnittelut UUTISPÄIVÄ DEMOKRAATIN tekijöille ja lukijoille! Suomen Merimies-Unioni SMU ry Parasta edunvalvontaa www.pardia.fi Työväen Arkisto onnittelee 120 vuotiasta Demokraattia. Älä tuhlaa aikaa Aloita yliopistosi meillä akatemia.org Kauniainen Asiantuntija muistuttaa, ettei koko kansa pyöri Facebookissa Haastaako some lehdistön? Painettujen lehtien uudeksi haastajaksi on noussut sosiaalinen media. Miten lehdistön käy somen kanssa, yliopistonopettaja Panu Uotila Jyväskylän yliopistosta? ? Sosiaalinen media ruokkii lehdistöä uutisaiheilla. Lehtitalot myös hyödyntävät sosiaalista mediaa. Esimerkiksi facebookissa jaettavat linkit ovat usein ammattitoimittajien tekemiä juttuja. Median on syytä huolestua, jos somessa ei jaeta sen juttuja. Ilmaisjutut kasvattavat lehden brändiä ja tuovat lukijoita maksumuurin yli. Vastaako sosiaalinen media kansaa pienoiskoossa? ? Täytyy muistaa, että some-yleisö ei ole koko kansa. Somessa ovat yliedustettuna tietyt ryhmät ja aliedustettuna toiset, esimerkiksi vanhukset. Ammattimedioiden pitää pystyä käsittelemään yhteiskunnallisesti tärkeitä aiheita, jotka eivät leviä sosiaalisessa mediassa. Miten painettujen sanomalehtien tehtävä on muuttunut? ? Uutistaustoja on tullut enemmän. Nopea uutisointi on siirtynyt sähköiselle puolelle. Jos netti kertoo, mitä nyt tapahtuu, painettu lehti voi kertoa laajemmista yhteyksistä, miksi näin tapahtui ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Analyysit ja spekulaatiot eivät ole niin aikaan sidottuja. ? Monissa mediataloissa mennään niin sanotusti netti edellä eli haetaan lukijoita netin ja mobiililaitteiden käyttäjistä. Lehteä tehtäessä mietitään, mikä asiakaskunta ei tullut palvelluksi. Puhutaan mediaevoluutiosta eli sanomalehdet etsivät elintilansa uudelleen. Mistä lehdet löytävät elintilaa? ? Täytyy muistaa, että vaikka lukijat siirtyvät nettiin ja mobiiliin, lehtien tulot tulevat vielä valtaosin printistä. Sisällön osalta ideoita haetaan yleisaikakauslehdistöstä. Lehtien sunnuntaisivut on tästä yksi esimerkki, niissä on tarinallista journalismia. Birgitta Suorsa Yhä useampi lukee lehteä mobiilista. ?Personoidut uutissivustot ovat yhdenlainen uhka. Lukija ei näe niitä aihepiirejä, jotka eivät häntä kiinnosta.? Työelämästä ammattitaidolla Duunarille tehty Birgitta Suorsa UP Lentopallon SM-liigaottelu Rehellistä asiaa työstä Korson Veto ? Särkät Volley Liitto PAPERI Miten nettijournalismi muuttaa maailmankuvaa? ? Personoidut uutissivustot ovat yhdenlainen uhka. Kun uutissivustoista voi valita haluamansa, se kaventaa maailmankuvaa. Lukija ei näe niitä aihepiirejä, jotka eivät häntä kiinnosta. Nyt myös Yle on mennyt tähän personointiin mukaan, mitä voi kritisoida Ylen julkisen palvelun tehtävää ajatellen. ? Sanomalehteä selatessa voi vahingossa törmätä kiinnostaviin asioihin eri aihepiireistä. Verkossa on toki paljon tarjontaa, mutta ei jäsennettynä, toisin kuin lehdessä. Onko lehtien lukijakunta yhä uskollista? ? Suuret ikäluokat pitävät yllä maakuntalehtiä. Printtisukupolven raja menee 40?50-vuotiaissa. Nettinatiivit selailevat ja surffaavat. Tosin käyttäjätutkimusten mukaan ihmisille muodostuu nettirutiineja. Tulee tavaksi katsoa esimerkiksi aamulla ensimmäiseksi iltapäivälehtien sivut. La 28.2.2015 klo 17.00 Lumon liikuntahalli, Urpiaisentie 14,Korso 2015 Kotimaista ruokaa ja pitkää ikää: 110-vuotias onnittelee 120-vuotiasta! Suomen Elintarviketyöläisten Liitto Onnea 120-vuotiaalle Demokraatille ja hyvää Työväenlehtipäivää! Työläisen arjessa mukana Liput 12/8? Onnittelee työelämäasioita seuraavaa Demokraattilehteä. Tervetuloa! Tilaa ihmiselle. Vuodesta 1895.
DEMOKRAATTI 120 27.2.2015 23 Työmies 28.3.1907: Pikkulintujen suojelus ja muotihulluus Lämminsydäminen eläinten ystävä neiti A. von Konow on viime kesäkuulla Turussa pidetyssä kokouksessa pitänyt mieltäkiinnittävän esitelmän ylläolevasta aiheesta, joka on julkaistu muutamassa ruotsalaisessa julkaisussa ja jonka sisällöstä mainitsemme tässä pääkohtia. Se vaara, joka uhkaa lintumaailmaamme etupäässä seurauksena herkuttelemisen ja muotitarkoitusten tyydyttämiseksi tapahtuvista pikkulintujen joukkomurhista eteläisissä maissa, on antanut sekä täällä että muissa maissa kaikille tosi luonnonystäville syytä todelliseen huoleen. Nämä ovatkin vastaluseilla ja adresseilla hallitukselle tai sitä lähellä oleville henkilöille koettaneet vaikuttaa kansainvälisen lain laatimiseksi pikkulintujen suojaksi. Miten suuri luku lintuja vuosittain surmataan, on vaikea sanoa, mutta voimme sanoa sen ei olevan pienen. Sen huomaa jo siitä kun halukkaim- min etsitään lintuja juuri aikana, jolloin niillä on poikasia, jotka siten joutuvat saman joskin hitaamman kohtalon omaksi kuin vanhempansa. Ja itse pyyntämistapa on mitä kauheinta. Loukuilla, ansoilla, verkoilla saatuaan turvattoman olennon valtaansa, tehdään se nopeasti puhkaisemalla sen silmät tai pitämällä palavaa sikaaria tai hehkuvaa rautaa sen pikkusilmiä vastaan. Sittenkään ei niitä vielä paikalla tapeta, elävinä pannaan ne säkkeihin, jotta höyhenet pysyisivät kirkkaina. Ja elävinä ne nyljetäänkin! Ja näitä pikkulintuja saamme me kuitenkin kiittää ei ainoastaan metsien ja vainioiden vihreydestä, kukkien väriloistosta ja tuoksusta, peltojemme hedelmästä, vaan ennen kaikkea eläinmaailman ja meidän omasta olemassaolostamme maan päällä sillä, sillä kasvithan joko välillisesti tai välittömästi ylläpitävät koko eläinkuntaa. Tämän me ihmiset tiedämme, ja kuitenkin vaino- amme, kidutamme ja murhaamme me niitä kuten olisivat suurimpia vihamiehiämme eikä meidän hyväntekijöitämme. Esitelmässä seuraa sen jälkeen selostus siitä muotihuolluudesta n.k. sivistyneestä naisluokasta, joknka tyydyttämiseksi moiset teot tapahtuvat.-Täytyy tunnustaa, löytyy koko joukko naisia, jotka eivät tahdo seurata tuota raakalaismuotia. Yhdistyksiä vastaisvaikutusten edistämiseksi on perustettu useimmissa Euroopan maissa. Englannissa kuningatar Aleksandra myötävaikutuksella. Vieläpä Ranskassakin jolla on ?kunnia? olla muodin synnyttäjä, on senlaatuinen yhdistys syntynyt mlle Varennesin johtamana. Miten pitkälle kaikki poinnistukset tähän suuntaan Suomessa ovat johtaneet, sen saamme parhaiten selville Helsingissä, jossa lintukoristeet ovat nykyisin muodissa enemmän kuin koskaan. #hyväätyötäSuomi www.sak.fi/hyväätyötäSuomi ja ammattiliitot
24 27.2.2015 DEMOKRAATTI 120 Demokraatin vuosikymmenet 2/12 Kari Hulkko Punaisen viivan vaalit 1907 mikunta kiittää sydämmellisesti onnitteDemokraatti julkaisee vuoden jokaisen lustanne ja odottaa Belgian korkealle kekuukauden viimeisellä viikolla jutun lehden kultakin vuosikymmeneltä. hittyneen työväenpuolueen edustajakoNyt ovat vuorossa vuodet 1905?1915, kouksen työstä suurta hyötyä koko kanjolloin järjestettiin muun muassa Suosainväliselle sosialidemokratialle. Walpas. men ensimmäiset eduskuntavaalit. Vaalit pidettiin maaliskuun 15.-16. päivinä Vaalituloksen johdosta Työmies jul1907. Tuloksia saatiinkin sitten odokaisi 5.4.1907 numerossan puoluetoimitella. Työmies rupesi kuitenkin melko kunnan lausunnon ?Älkäämme pysähAntti pian julkaisemaan saamiaan äänestystykö?. Vuorenrinne aluekohtaisia tuloksia ja myöhemmin Demokraatti Menettelytapakysymys jakoi vaalipiirien tuloksia, mutta lopullinen tulos varmistui vähitellen. Etusivulla ei Nyt julkaistava Edvard Valppaan kirjoitmissään vaiheessa revitelty demarien vaalivoit- tama juttu eduskunnan ensimmäisen puhemietoa, kuten nyt olisi tapana, jos sellainen vaali- hen vaalista on sikäli mielenkiintoinen, että siinä esiintyy vahvasti kautskylainen sosialistinen kävoitto vielä tulisi. Vaaleista oli kulunut melkein kaksi viikkoa, sitys menettelystä porvarienemmistöisessä parkun Työmiehen päätoimittaja Edvard Valpas lamentissa. Valppaan mielestä melkein kaikki yhryhtyi spekuloimaan kiirastorstain lehdessä teistyö porvaripuolueiden kanssa oli luokkapet(Työmies 28.3.1907) tulevan eduskunnan puhe- turuutta. Valppaan kirjoitus herätti välittömästi miehen valintaa. Jutussa hän arvioi, että sosiali- vastareaktion. Itse puolueen ensimmäinen pudemokraatit tulevat saamaan eduskuntaan noin heenjohtaja Nils Robert af Ursin ilmoitti tur75 kansanedustajaa. Lopullinen tulos varmistui kulaisessa Sosialistissa olevansa toista mieltä. Menettelytapakysymyksetä käytiin sittemmin vasta myöhemmin ja SDP sai 80 paikkaa. Tuo 80 paikkaa esiintyy Työmiehessä ensim- puolueessa sitkeää kiistaa. Ensimmäisessä edusmäisen kerran pääsiäisen jälkeen (2.4.1907) ju- kunnassa demariryhmä hajosi juuri puhemiehen tussa, jossa kerrotaan Belgian työväenpuolueen vaalissa. Edvard Valpas jäi näkemyksineen lolähettäneen lehdelle onnittelusähkeen. Otsikko pulta yksin. on lakoninen: Onnittelu meille ulkomailta. OnNykylukijalle juttu on varsin pitkäpiimäisesti nittelusähke ja siihen laadittu vastaus julkaistiin kirjoitettu. Siinä ei juuri ole kappalejakoja väliotsellaisenaan. Vastaus kuului seuraavasti: sikoista puhumattakaan. Juttu julkaistaan siitä Huynsman, Bryssel huolimatta mahdollisimman autenttisessa muoKansan talo dossa, tosin lehden nykyisellä fontilla. Jutun kapOlemme valloittaneet noin 80 paikkaa 200:sta. paleiden ja lauseiden väliin on lisätty poimintoja Suomen sosialidemokratisen puolueen puoluetoi- luku-urakan helpottamiseksi.
DEMOKRAATTI 120 27.2.2015 25 120 vuotta Mistä puolueesta puheenjohtaja? Sosialidemokratia on todella saanut paikoin loistavia vaalivoittoja. Toveriemme vaivannäöt tuottavat runsaita tuloksia. Enemmän kuin millekään muulle erikoisella nimellä esiintyvälle puolueelle taitaa meille tulla edustajia. Näennäisesti tulee puolueemme siten eduskunnan ?suurimmaksi puolueeksi?. Se seikka näyttää antaneen vastustajillemme monenlaisten ajatusten aihetta. Muutamat irvailevat. Nuorsuomalaiset ilkkuvat, että nythän ne sosialidemokratit saavat näyttää, miten ne kykenevät asioita järjestämään. Hehän ovat määrääviä. Muutamat ruotsalaislehdet ovat yhtyneet samaan virteen, huomauttaen että eduskunnan puheenjohtajankin toimen tulevat sosialidemokraatit täyttämään. Nuo esitykset ovat olleet kerrassaan ennenaikaisia ja löyhästi perusteltuja. Niiden ensi kertoja julkitullessa ei sosialidemokratialla ollut montakaan varmasti valittua. Ne olivat oikeastaan porvarillisten ennakkopelon aiheuttamia. Pelon että jos punainen peikko todella karttuisi niin monipäisesti edustetuksi, että ihan Suomen eduskunnan puheenjohtajankin asettaisi. Sosialidemokratia saa kyllä enemmän edustajia kuin mikään muu erikoisnimellä kulkeva puolueryhmä. Vasta näinä päivinä on ilmennyt jonkin verran todellista pohjaa, jonka perusteella puhemieskysymyksestä voi vaihtaa mielipiteitä, vaikka siihen ei vieläkään muuten olisi mitään kiirettä. Vastahan eduskunta kokoontunee toukokuulla. Sosialidemokratia saa kyllä enemmän edustajia kuin mikään muu erikoisnimellä kulkeva puolueryhmä. Se on eräs huomioonotettava tosiasia. Mutta sen rinnalla on yhtä tärkeä toinen: sosialidemokratia ei saane eduskuntaan edes sen jäsenten yksinkertaista enemmistöä. Ei sataa viittä, jota määrää suomettarelaiset kuuluvat itselleen kilvoitelleen. Eikä sitä saa mikään muukaan puolueryhmä. Nykyään on olemassa jyrkimmin toisiaan vastaan työn tuotteiden anastajain ja anastuksista kärsiväin puolueet. Sosialidemokratia olisi siis oleva eduskunnan suurinna puolueena mutta ei sen enemmistöpuolueena. Porvarillisen käsityskannan mukaan voisi olettaa, että suurin puolue olisi oikeutettu asettamaan puheenjohtajan. Jos joku porvarillisista puolueista olisi se suurin, niin epäilemättä haluaisi se sitä käsitystä edelleen käyttää. Mutta kun tuo on sosialidemokratinen, on asia käsitettävä paljon syvällisemmin. Ei pelkkäin ulkonaisten puoluetunnusten mukaan, vaan todellisiin syihin perustuvan puoluejaon mukaan. Ne syyt näyttävät vallan toisellaisia puolue-eroavaisuuksia kuin pelkät puoluenimitykset. Nykyään on olemassa jyrkimmin toisiaan vastaan työn tuotteiden anastajain ja anastuksista kärsiväin puolueet. Siinä taloudellisista syistä johtuva luonnollinen jako. Sosialidemokratia on anastuksista kärsiväin puolue. Svenska folkpartiet, suomalainen puolue, nuorsuomalainen puolue, tasaset y.m. ovat kaikesta teeskentelystään huolimatta, anastajain puolueita. Heille on anastajaetujen suojeleminen yhteistä ? heidän sitten keskenään eri puolueryhmiin jakaantuminen johtuu osaksi heidän keskinäisestä etujen kilvoittelusta heidän kiistellessä kuka heistä saalista enimmän saa, osaksi myös eri käsityksistä, miten heille olisi edullisin sortajajärjestelmäänsä ylläpitää. Huolimatta noista heidän keskuudessaan olevista eripuraisuuksista on heillä kaikilla tarkotuksena anastajaluokan etujen suojeleminen. ...jos sosialidemokrati tulisi puheenjohtajaksi, niin antaisi se vaan väärän kuvan eduskunnasta.
26 27.2.2015 DEMOKRAATTI 120 120 vuotta Sentähden ovat he yhdessä sosialidemokratisia tarkoituksia vastaan. He yhdessä tulevat muodostamaan uuden eduskunnan enemmistön. Jos esim. sosialidemokratia saa 75 edustajaa, on heillä oleva 125. He siis voivat jos tahtovat asettaa eduskunnan puheenjohtajan. Ja on oikein, että he asettavat. Sillä jos toisin sattuisi, jos sosialidemokrati tulisi puheenjohtajaksi, niin antaisi se vaan väärän kuvan eduskunnasta. Pintapuolisesti ajattelevat sanoisivat: sehän on sosialidemokratien käytettävä, kun puheenjohtajakin on heidän, ja sen päätökset sosialidemokratisia. Kun kuitenkin vastustajamme yhdessä voivat estää sosialidemokrateille mieluisia päätöksiä syntymästä ja useassa tapauksessa tulevat niin tekemään, on luonnollista, että me emme tule sosialidemokratin puheenjohtajaksi asettamalla, jos se olisikaan mahdollista, tahallamme antamaan väärinkäsityksen aihetta. Mielestäni olisi, jos porvarilliset koettaisivat saada sosialidemokratin puheenjohtajaksi, meidän koetettava myös estää sitä. Mutta toivottavasti ei valituissa olekkaan yhtään niin porvareille siedettävää puoluetoveria, että enemmistö heistä jonkun hyväksyisi. Myöskään ei ole luultavata, että he vastoin puoluelaistemme tahtoa jonkun valitseisivat. Pulma selviää siten helposti. Joku anastajaryhmän edustaja tulee puheenjohtajaksi. ...saattaa tulla kysymys, tulevatko sosialidemokratit äänestämään jotain porvarillista puheenjohtajaksi muiden porvarillisten kanssa Minkähän ryhmän niistä? Sitä tuskin voinee vielä sanoa. Sosialidemokratialle ei kuitenkaan liene aivan samantekevä kuka tulee. Siitä syystä saattaa tulla kysymys, tulevatko sosialidemokratit äänestämään jotain porvarillista puheenjohtajaksi muiden porvarillisten kanssa. Tuo on epäilemättä perin vaikea määritellä. Selvää lienee, että jos ilmenisi vaara, että puheenjohtajaksi olisi tulemassa joku bobrikoffilaisajan häpeällisiin kiristystoimiin osallisena ollut tai joku uusbobrikoffilaisena aikana kansalle yhtä vahingollisesti toiminut, niin ? kylläkai sosialidemokratisten edustajain olisi estettävä se vaara, jos sen estäminen riippuisi sosialidemokratisista äänistä. Sosialidemokratien olisi siten pakko äänestää jotakin vastustajapuoluelaista ja täten sekaantua vähempään pahaan, estääkseen sillä Suomen uuden eduskunnan saamasta entis- tai uusbobrikoffilaista leimaa. Tuleeko sosialidemokrateille sellainen puheenjohtajan äänestämispakko, siitä ei voida olla vielä selvillä, kun ei tiedetä, miten anastajain eri ryhmät tulevat edustetuiksi. Tuleeko sosialidemokrateille sellainen puheenjohtajan äänestämispakko, siitä ei voida olla vielä selvillä, kun ei tiedetä, miten anastajain eri ryhmät tulevat edustetuiksi eikä keitä ne tulevat työntämään puheenjohtajan ehdokkaiksi. Jos ilmenee mahdollisuuksia, että anastajat saavat keskenään asian järjestämällä puheenjohtajan, joka ei ole eduskunnalle sietämättömäksi häpeäksi ja jonka puheenvuoroja jakaessa sosialidemokratitkin luokkatunteistaan huolimatta voivat ottaa osaa asiain käsittelyyn, niin voivat sosialidemokratit ottaa puheenjohtajan vaaliin osaa vain tyhjillä lipuilla, s.o. olla valitsematta. Se olisi sosialidemokrateille oikeastaan kaikkein paras. Sillä siten ei olisi valitulla anastajaluokkalaisella olevan epämieluista tunnetta, että on anastajaluokan ääniä saanut eikä myöskään sosialidemokrateille epämieluista tunnetta että ovat moista äänestäneet. Siten saisivat sosialidemokratit myös suuremman vapauden antaa ankaria arvosteluja puheenjohtajan luokkamielen synnyttämistä sosialidemokrateille ehkä vahingollisista aineista. Epäilemättä on sosialidemokratisten edustajain koetettava menetellä siten, ettei eduskunnan arvo joudu vaaraan eikä sosialidemokratian luokkaluonne tule mitenkään sidotuksi. Toivottavasti voidaan nuo molemmat tarkotukset sovittaa edes puheenjohtajan valinnassa yhteen, vähentämättä toista tai toista, vaikka eduskunnassa onkin oleva anastajaluokalla enemmistö. ?s. Kari Hulkko 1905?1915 Edvard Valpas-Hänninen. Demokraatin edeltäjällä Työmiehellä ehti olla sen ensimmäisen kymmenvuoden aikana neljä päätoimittajaa: Aatami Herman Karvonen, Matti Kurikka, August Bernhard Mäkelä ja Edvard Valpas-Hänninen. Toinen vuosikymmen, vuodet 1905?1915 oli oleva yksinomaan Edvard Valppaan valtakautta. Valpas oli päätoimittajana sisällissodan katkeraan loppuun saakka yhteensä yli 17 vuotta. Pesti on Demarin päätoimittajista pisin, tosin hieman laskutavasta riippuen. Atte Pohjanmaan kausi (1952?1968) kesti myös lähes 17 vuotta, mutta hän oli lisäksi pitkään vt. päätoimittajana 1930ja 1940-luvuilla. Edvard Valppaan uran huippuhetkiä olivat suurlakko 1905 ja sen jälkeen 1906 pidetty Oulun puoluekokous, jossa hänet valittiin myös SDP:n puheenjohtajaksi. Forssan kokouksesta Valpas vielä naurettiin ulos muun muassa siksi, että hänen katsottiin briljeeraavan liikaa tiedoillaan sosialismin teoriasta. Vuoden 1905 suurlakon aikana Valpas oli noussut esille ja pelastanut parissakin eri tilanteessa väkivallan puhkeamisen. Valpasta arvostettiin, koska hän oli periaatteellisissa asioissa radikaali, mutta korosti käytännön toiminnassa varovaisuutta. Valppaan edustama puhdasoppinen kautskylainen marxismi oli puolueen valtavirtaa pitkälle 1910-luvulle, vaikka Valppaan asema heikkeni jo ensimmäiset eduskuntavaalien jälkeen, kun puolueen eduskuntaryhmä kiisteli menettelytapakysymyksestä. Valpas jättikin puolueen puheenjohtajuuden jo ennen Kotkan 1909 puoluekokousta. 1910-luvulla Valppaan ja Työmiehen ?siltasaarelaista? linjaa alettiin haastaa aiempaa enemmän. SDP:n sisälle syntyi vahvistuva bernsteinilainen revisionistinen virtaus. Kautskylaisuus pysyi silti puolueen oppina sisällissotaan asti ja Valpasta kutsuttiin opin ylimpänä tulkitsijana ?paaviksi?.
Ajattelemme vieläkin enemmän asiakkaidemme ja ympäristömm tarpeita. Ympäristöohjelmamme lisäksi haluamme olla painoala DEMOKRAATTI 120 27.2.2015 27 palveluhenkisin talo. Suomen Lehtiyhtymän painotaloilta löytyvät oike ratkaisut kaikkiin painotarpeisiin, rotaatiokoneet suuriin lehtipainoksi Kirjanpito täyshoitoon! www.tilitilkka.fi Siltasaarenkatu 12 C 6krs 00530 Helsinki info@tilintarkastusrengas.fi Puh: 09 7743840 www.tilintarkastusrengas.fi Onnittelemme Demokraattia arvokkaasta tiedonvälitystyöstä. ja arkkipaino asiakaslehtiin, mainos- ja esitepainatuksiin. O yhteydessä, huomaat että ajattelemme palvelun kautt issä r ii p n e u t ti h le n e työvä AKT:n jäsenetkin Onnittelut 120 vuotiaalle pitkäaikaiselle yhteistyökumppanille! Myynti: www.lehtipainot.fi Tea Ahllund Kari Brunou www.lehtipainot.fi puh. 0400 343 311 puh. 0400 559 913 ä! lehte itt a a r k o m e D uotiasta -v 0 2 1 e le te it n n AKT o John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki PL 313, 00531 Helsinki (09) 613 110, faksi (09) 739 287 etunimi.sukunimi@akt.fi 3DLQRODLWR viera Uusim ile osoit Kirjapaino teess a a kt.fi Kevättä kohti Punaisilla laivoilla! Itämeren iloisin laivasto kutsuu sinut nauttimaan loistavasta viihteestä, hyvästä ruuasta ja hauskoista hetkistä. Sydämellisesti tervetuloa! Helsinki?Tukholma-risteily ?30 % päivän hinnasta Tarjous on voimassa 1.3.?1.4. ja 6.4.?3.7.2015 kaikkina lähtöpäivinä valitussa hyttiluokassa (A?C-hytti) 2?4 henkilölle tätä ilmoitusta vastaan. Koskee vain uusia varauksia, eikä etua voi yhdistää muihin tarjouksiin. Ateriat lisämaksusta. Ikäraja 21 v. Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Tuotetunnus FPKRY Viking Line onnittelee lämpimästi 120-vuotiasta Sosialidemokraattista sanomalehteä sekä kiittää hyvästä yhteistyöstä. Varaukset: vikingline.fi tai puh. 0600 415 77 (1,75 ?/puhelu + pvm./mpm.). Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin. 17.3.2
28 27.2.2015 DEMOKRAATTI 120 Pitkää ikää 120-vuotiaalle! Helsingin Autokorjaamotyöväen ao 084 ry Uudenmaan maarakentajat ry Linnavuoren metallityöväen ao Helsinki nokia Helsinki l l l PAU Pasilan ao 151 ry Paperiliiton Rauman ao 42 ry Helsinki Rauma l l l l l l Metallityöväen Hyvinkään ao 58 PAM Palvelualojen Salon ao l l l Hyvinkää salo Hietalahden Telakkatyöväen ao ry l l l l l l Helsinki Iisalmen auto- ja konealan ao Tampereen seudun metallityöntekijäin ao ry l l l iisalmi TampeRe Pääkaupunkiseudun erityispalvelujen ao 776 l l l l l l Paperiliiton Kemin ao 33 r.y. Turun autoalantyöntekijät AKT ao 40 ry Helsinki kemi TuRku l l l l l l l l l l l l Helsingin yliopistollisen keskussairaalan henkilökunta JHL ao 035 ry Helsinki Liikeliitto -e Liikeliito xtraa luetaan n edusta jakokouk se ssa. e emässä Aarn k te ja u tt ju n lidemokraati entti Arvo. Suomen Sosia Kauko-Aatos Leväaho ja P malla), Lehto (vasem
DEMOKRAATTI 120 27.2.2015 29 Kuv at Dem okra atin arki sto Suomen Sosialidemokraatin toimittaja Mauri Kangaslampi työssään. Onnea 120 vuOtias DemOkraatti! Kantola Jyrki Lepola Kaisa Päivärinta Reijo Rekunen Hannu Ripatti Viljo Toivio Reino Onnittelut tähänastisesta ja pitkää ikää lehDellemme! Lehtinen Raija, Helsinki Onnittelut 120 vuOtiaalle DemOkraatti-lehDelle Mursunen Maija-Liisa ja Kaino, Espoo ?vanhat päivälehteläiset? Flemming Tuire Pitkänen Hannu Pitkänen Leena asikkala Ahola Pirjo Broman Antti Kinnunen Antti Kärkkäinen Ari Mäkinen Hannu Mäkinen Terttu Suopelto Teuvo espOO Järvenpää Marianne ja Veikko Tavastila Vesa hankO Immonen Seppo heinOla Pennanen Leo Pennanen Pirkko helsinki Heikkinen Lauri Helenius Henrik Lahtinen Timo Laurila Ritva ja Aarne Lepomäki Sinikka Lepomäki-Lahtinen T uulikki Niemi Oiva Piimies Eero Tammi Jukka Vuorento Reijo hämeenlinna Rajala Kalevi inkOOn sOs.Dem. rY Gustafsson Soile Leppänen Paavo Hausalo Margareta Halve Turkka Holmström Niina Juvonen Esko Laiho Jorma Posio Katja Wikström Harry janakkala Koskelin Erkki Tuomi-Koskelin Terttu kaarina Hyytiäinen Ilari Loponen Marja-Liisa ja Markku kanGasala Lahti-Nuuttila Anneli Lahti-Nuuttila Pentti
30 27.2.2015 DEMOKRAATTI 120 Pitkää ikää KAUHAVA Vuorinen Anna-Maija Vuorinen Veikko LUOPIOINEN Köppä Armi Köppä Olavi KESKI-UUDENMAAN WANHAT TOVERIT Veikko ja Ritva Tallgren Seppo Vettenranta Kari Virtanen Ritva Virtanen Rauno Levo Sulo Maanonen Rauli Lehtinen Matti Nieminen Kirsti Nieminen Pentti Mikkola Esko Malinen Mauri Keskinen Hannu Rajala Jussi Turtola Pertti Paakkinen Juhani Räsänen Tuula Lind Jaakko Kuusela Lasse Laaksonen Salme Kivikärki Severi Kivikärki Esko Mattsson Marjatta Mattsson Aarno Järvinen Seppo Häyrinen Matti J. Laine MASKU Salo Maija KIRKKONUMMI af Heurlin Markku KOKEMÄKI Haapanen Jorma Iso-Ilomäki Pirkko Kivenmaa Harri Nevala Hannu Prinkkala Ari Raitoharju Einari Raitoharju Pertti Rajala Raine Rouhiainen Mika Sutinen Marjatta Uusimaa Hilkka Valtanen Taimi Virtanen Pentti KOKKOLA Latvaniemi Kai Leppänen Liisa Ja Osmo Tiilisaari Marjo Vuorinen Anna-Maija Vuorinen Veikko KURIKKA Latvaniemi Kai Tiilisaari Marjo LAHTI Brandt Salli Brandt Edvin Brandt Olavi Karttunen Tuula LIETO Lempiäinen Eero ja Anna-Liisa LITTOINEN Järviö Jarmo ja Eira LOPPI Virtanen Anja MIKKELI Kellokumpu Matti Lahikainen Markku Lehkonen Antti Lähdesmäki Timo Nykänen Heikki Taavitsainen Hannu Turkia Markku NURMIJÄRVI Kärkkäinen Kauko Kärkkäinen Olavi Kärkkäinen Sanni PAIMIO Launiainen Erkki Launiainen Sirkka PORVOO Nuutti Harriet Nuutti Matti Ojala Olli RAISIO Laulumaa Janne RANTAPERKIÖN TYÖVÄENYHDISTYS RY Auvinen Jarkko Piililä Eija Loukaskorpi Johanna Piililä Erkki Hallamaa Timo Heino Ulla Jokinen Pentti Korhonen Petri uusitalo Risto Eskonen Lasse RAUMA Ala-Kauppila Pentti Järvi Heikki Kuikka Kyösti Malmsten Markku Rostedt Seppo RUSKO Rannikko Outi SAUVO Marsala Juhani Marsala Riitta
DEMOKRAATTI 120 27.2.2015 31 120-vuotiaalle! SEINÄJOKI Kallio Pentti SÄYNÄTSALO Salonen Anitta ja Reijo TAMPERE Luokkala Paavo TAMPEREEN MURIKKA-OPISTO Aki Ojakangas Auli Hannula Stig Sarlin Demokraatin arkisto Eija Laakso Jorma Lehtonen Heli Hokkanen TIKKURILA Tapola Erkki Tapola Pirkko TURKU Ilola Arja ja Reino Ilola Mia Ilola Mona-Maria Nieminen Maijaliisa Salakka Eeva ja Raimo Silvo Sari Wikström Jere Vikström Matti Vikström Päivi vALKEAKOSKI Eloranta Jaakko Eteläniemi Erkki Eteläniemi Ulla Hagren Pertti Heikkilä Pentti Heinonen Seppo Hupanen Pentti Hänninen Pia Jokinen Pentti Järvinen Pekka Kairamo Sauli Karvonen Jorma Kruus Olavi Kruus Pekka Laaksonen Jarno Lamberg Maija Lehtinen Vilho Lehtonen Eine Lehtonen Toivo Lundan Pentti Lundan Ritva Luukka Hannu Niemi Jorma Niska Reino Niskanen Marja-Leena Pulla Sari Ranta Hannu Rantanen Erkki Rauman Jukka Reinikainen Ari Rekola Juhani Saarinen Aulis Seppälä Ilkka Seppälä Tiina Sihvonen Juha Sirola Marja Surkka Kimmo Syrjänen Seppo Talikka Erkki Taskinen Helvi Taskinen Jouko Demokraatti jatkakoon tiedon, sivistyksen ja oikeuden mukaisuuden airueena. HERTTONIEMEN SOSIALIdEMOKRAATTINEN YHdISTYS RY l l l KRISTILLISTEN SOSIALIdEMOKRAATTIEN LIITTO RY l l l METALLITYövÄEN KOULUTUSSÄÄTIö l l l PALOKAN SOSIALIdEMOKRAATIT l l l TAPANILAN TYövÄENYHdISTYS RY l l l TIKKURILAN TYövÄENYHdISTYS RY Väinö Voionmaa-seura onnittelee työväenlehteä ja juhlii työväen sivistysmies Voionmaata seminaarilla Tampereen työväenmuseo Werstaalla keskiviikkona 4.3. klo 18.00. Tervetuloa! Onnittelemme 120 v. täyttävää Demokraattia. Savonlinnan Työväenyhdistys ry. www.sty.fi vANTAA Hyvönen Eero Lindell Tuula Viiala Taimi Vilskettä ja teknologiaa Demarin toimituksessa. Vasemmalta taittaja Risto Suckman, toimittaja Marja Luumi ja uutispäällikkö Pekka Norrena. Lämpimät onnittelumme 120 ?vuotiaalle! Pohjanmaan Sosialidemokraatit ry
32 27.2.2015 ARKI Yuri Arcurs SDP ei lipeä sotesta Kun kansalaisilta kysytään, mikä heille on tärkeää, nousee kaksi asiaa ylitse muiden: terveys ja eriarvoisuuden vähentäminen. Kun nämä laskee yhteen, tulokseksi tulee onnistunut sote-uudistus, SDP:n vaalipäällikkö, kansanedustaja Tytti Tuppurainen sanoo. ? Moni on miettinyt, tuleeko sotesta mitään, ja usko on ollut valmistelijoillakin välillä koetuksella. Mutta jos haluamme kaventaa terveyseroja, nopeuttaa hoitoonpääsyä ja lisätä tasa-arvoa terveyspalveluissa, ei viivan alle jää muuta kuin velvollisuus huolehtia sote-uudistus maaliin. ? Me emme lipeä sotesta. Kyseessä ovat kansalaisten kannalta perustavimmat palvelut, joiden toimivuudesta meillä on vastuu. SDP haluaa huolehtia, että uudistus etenee, Tuppurainen perustelee. Hän muistuttaa, että sotea ovat valmistelleet kaikki kahdeksan puoluetta. SDP:lle on ollut tärkeää laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys. ? Jotkut ovat astuneet sivuun. Se on valitettavaa, mutta me pidämme kiinni yhteisestä työstä ja toivomme samaa muilta, hän sanoo. Vaihtoehtoja on käyty läpi Työ jatkuu nyt eduskunnan valiokunnissa. Tuppurainen on huojentunut siitä, että sosiaalija terveysvaliokunta on löytänyt ratkaisun, joka täyttänee perustuslakivaliokunnan edellyttämät näkökohdat. Uudessa mallissa viiden sotealueen taso korvataan tuotantoalueiden löyhemmällä yhteistyöllä. Tuotantovastuullisten kuntayhtymien lukumäärä säilynee samana kuin aiemmin on jo linjattu. ? Kuntayhtymien hallinto ja rahoitus on sovitettavissa perustuslakivaliokunnan esittämiin raameihin, Tuppurainen uskoo. Perustuslakivaliokunnan lausunto uudesta mallista saataneen ensi viikolla. ? Matkan varrella on käyty läpi monet vaihtoehdot, joten nyt voidaan lyhyessäkin ajassa tehdä tarvittavat muutokset ja päättää lainsäädännöstä eduskunnassa, Tuppurainen vastaa niille, jotka epäilevät, ettei uudistus enää ehdi maaliin tällä vaalikaudella. Hänen mukaansa ratkaisua lähdettiin alun alkaen rakentamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta. Nyt loppuvaiheessa siihen on otettu vahvemmin kunnallisen itsehallinnon näkökulmaa. ? Mutta kyllä tässä on selkeä kannustin järkevöittää palveluita. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhteen saman budjetin ja saman hallinnon alle, palveluita kannattaa katsoa kokonaisuutena ja se kansalaisten kokema pompottelu luukulta toiselle loppuu, Tuppurainen havainnollistaa. Julkiset palvelut ensin Tuppurainen haluaa korostaa, että sote-uudistuksessa on pelissä monia SDP:lle tärkeitä asioita. ? Meille on tärkeää, että painopiste on julkisten, tasa-arvoisten palvelujen kehittämisessä. Jos emme nyt ole vahvasti viemässä uudistusta eteenpäin, Vaalipäällikön katsaus SDP:n vaalipäällikkö Tytti Tuppurainen kertoo, mitä vaalikentille kuuluu ja mistä nyt puhutaan. ?Ei kyse ole mistään sote-sopasta vaan siitä, että lääkärille pääsee ajoissa.? on vaarana että yritykset valtaavat tilan ? poliittisen oikeiston tuella, hän painottaa. Hänen mukaansa uudistuksessa on nyt käsittelyssä malli, joka rakentuu kunnallisten julkisten palveluiden varaan. ? Tämä perusmalli on pidettävä ennallaan. Julkinen palvelutuotanto on ensisijaista, ja yksityinen ja kolmas sektori täydentävät sitä. Uudistuksen vähättely on harmittanut Tuppuraista. ? Ei kyse ole mistään sote-sopasta vaan siitä, että lääkärille pääsee ajoissa ja myös ilman paksua rahapussia.
9/2015 Kuvaristikko ilmestyy joka perjantai. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon torstaihin mennessä. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Ristikko Sarjakuvat Postitoimipaikka: Osoite: Nimi: Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com ARKI B.Virtanen - Urja 27.2.2015 33 Ristikon 8/2015 ratkaisu Perjantaina 20.2.2015 julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Rauli Mikkola Imatralta. Onnea!
34 27.2.2015 ARKI ??FSD julkaisi vaaliohjelmansa Suomenruotsalainen vastavoima oikeistolaiselle politiikalle Suomenruotsalaiset sosialidemokraatit FSD on julkaissut vaaliohjelmansa. FSD:n puheenjohtaja Maarit FeldtRanta kuvailee vaaliohjelman sujahtavan hyvin SDP:n ohjelman kainaloon täydentämään sitä. ? Tietysti noudatamme puolueen vaaliohjelmaa, se on kivijalka myös meille. Olemme halunneet tehdä siihen rinnalle oman vaalimanifestin, jossa nostamme esiin kysymyksiä, jotka ovat suomenruotsalaiselle kansanosalle ja kaksi- ja ruotsinkielisille alueille tärkeitä, Feldt-Ranta kertoo. Feldt-Ranta luonnehtii, että suomenruotsalaisessa yhteiskunnassa vallitsee kaksipuoluejärjestelmä ? on RKP ja FSD. Vaaliohjelmalla FSD haluaa perustella suomenruotsa- laisille äänestäjille, miksi äänestää juuri sosialidemokraatteja. Yhdessä, ei erikseen Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Yksi ero kahden välillä on näkemys koulutuspolitiikasta ja Suomen kieliryhmien välisestä luontevasta kanssakäymisestä. Feldt-Rannan mukaan RKP suosii isolaatiopolitiikkaa, jossa suomenruotsalaiset ovat omissa päiväkodeissaan, kouluissaan, yliopistoissaan ja yhdistyksissään, erillään suomenkielisistä. ? Me ajattelemme, että omien tilojen lisäksi tarvitaan yhteisiä tiloja. Miten voimme ajatella, että meidän lapset ja nuoret ymmärtävät aikuisina toisiaan, jos me pidämme heidät 18 vuotta eri tiloissa, eri organisaatioissa ja eri puolilla kaupunkia, Feldt-Ranta sanoo. FSD:n mielestä esimerkiksi kaksikielisessä kunnassa voisi olla koulu, jossa toisessa siivessä opiskelevat ruotsinkieliset ja toisessa suomenkieliset. Koulussa olisi kuitenkin yhteinen piha, ruokasali ja liikuntasali. ? Vaikka opetus tapahtuu erillään, meidän mielestämme olisi hyvä, että lapset kaksikielisessä koulussa tapaisivat toisiaan, Feldt-Ranta kertoo. Julkisten palvelujen ja palkansaajien asialla Pesäeroa RKP:n linjaan FSD haluaa ottaa myös näkemyksissä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. RKP on ilmaissut kannattavansa raha seuraa potilasta -mallia, jota FSD ei puolestaan missään nimessä halua. FSD puhuu vahvasti julkisten palvelujen puolesta. Feldt-Ranta arvioi lisäksi, että RKP on veropolitiikassaan selvästi suurpääoman asialla. FSD puolestaan asettuu pienen ihmisen, palkansaajien ja pienyrittäjien, puolelle. ? RKP:ssa on oikeistolaista veropolitiikkaa ja työntekijöiden ehtojen heikentämistä. Me olemme suomenruotsalainen vastavoima sille ? haluamme kieltää nollasopimukset, panostaa työllisyyteen ja pitää palkansaajan puolta, Feldt-Ranta kertoo. lisi Feldt-Rannan mukaan huomioida esimerkiksi suomenruotsalaiset kehitysvammaiset ja erityisryhmät, jotka tarvitsevat raskaita palveluja. ? Haluamme pitää kaikkein vähäväkisimpien suomenruotsalaisten puolia sotessa niin, että hoiva toimii, FeldtRanta sanoo. Sote-uudistuksessa kaksikielisyys huomioon FSD:n vaaliohjelmassa korostuu myös tahto pitää Suomi kaksikielisenä maana. Esimerkiksi julkisten palveluiden saatavuus toisella kotimaisella kielellä on Feldt-Rannan mukaan tärkeä turvata. Sote-uudistusta tehdessä tu- Maarit Feldt-Ranta. ?Musiikkiala tarvitsee vahvaa edunvalvontaa? Lauantaina 70 vuotta täyttävä musiikin moniottelija Jani Uhlenius on nähnyt läheltä musiikkimaailman muutoksen. Kun musiikkia on yhä helpompaa hankkia esimerkiksi internetistä, on myös muusikkojen edunvalvonnan pysyttävä ajan tasalla muutoksesta. ? Musiikkiala tarvitsee edelleen vahvaa edunvalvontaa. 2000-luvulla on pidettävä huolta erityisesti siitä, että tekijänoikeuksista huolehditaan myös Euroopan unionin tasolla. Koko musiikkialaa koskevissa tekijänoikeuskysymyksissä on löydettävä ratkaisuja myös kansainvälisesti, Uhlenius korostaa. Uhlenius tietää mistä puhuu. Hän on pitkällä urallaan ollut paitsi tekemässä myös tukemassa suomalaista musiikkikulttuuria. Suomalaisten säveltäjien ja musiikintekijöiden edunvalvontajärjestö Teoston puheenjohtajanakin toiminut Eemeli Peltonen Demokraatti Uhlenius pitää erityisesti piratismia ongelmana, johon musiikkialan edunvalvojien on pyrittävä puuttumaan. ? Piratismi on ongelma, jota on todella vaikea valvoa. En kadehdi nykypäivän edunvalvojia musiikkialalla. Haasteet ovat asettaneet riman korkealle. Maailman ja musiikkibisneksen nopea muutos ei kuitenkaan ole saanut Uhleniusta kaipaamaan takaisin eiliseen. ? Tässä maailmassa on niin paljon hyvääkin, että menneeseen on turha haikailla paluuta. Sitä paitsi esimerkiksi musiikin toistopalvelut kuten Spotify ovat osoittaneet, että musiikkialalla on mahdollista saavuttaa tätä päivää olevia ratkaisuja tekijänoikeuskysymyksiin. Talousahdinko koettelee myös kulttuurielämää Vaikeat taloudelliset ajat koettelevat Uhleniuksen mukaan myös kulttuurielämää. Hän ei kuitenkaan lähde soimaamaan suomalaista yhteiskuntaa kulttuurin vähäisestä tukemisesta. Hän arvelee, että jos Euroopan maat asetettaisiin kulttuurimyönteisyydessä järjestyk- seen, erottuisi Suomi joukosta edukseen. Uhlenius kehuu erityisesti valtion taiteilijaeläkejärjestelmää, sekä kuntien tapaa tukea vuosiavustuksin kulttuurin tekijöitä. Vaikka suoranainen kulttuuripopulismi on Uhleniuksen mukaan harvinaista, haluaa hän silti korostaa kansallisen kulttuurin kannalta keskeisten instituutioiden merkitystä. ? Kun puhutaan sivistysmaasta, niin kyllä meidän on ymmärrettävä ylläpitää tiettyjä kansallisia instituutioita, Timo Sparf Syntymäpäivä Jani Uhlenius 70 vuotta ?? Säveltäjä, muusikko ?? syntyi 28.2. 1945 Helsingissä ?? asuu Järvenpäässä ?? ?? juhlakonsertti Järvenpää-talolla perjantaina klo 19 Mahdolliset onnittelut voi ohjata Kansan Sivistysrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Jani Uhlenius. ? Piratismi on ongelma, jota on todella vaikea valvoa. En kadehdi nykypäivän edunvalvojia musiikkialalla. Haasteet ovat asettaneet riman korkealle, Jani Uhlenius sanoo. jotka ovat kulttuurin kannalta tärkeitä. Esimerkiksi Kansallisooppera on yksi tällainen instituutio, joka toisinaan saa aiheetonta kritiikkiä julkisuudessa osakseen. Pankin kautta kunnallisvaltuutetuksi Muusikkona, säveltäjänä, tuottajana ja kapellimestarina tunnettu Jani Uhlenius on kunnostautunut myös politiikan puolella. Järvenpääläinen Uhlenius tuli lähteneeksi mukaan politiikkaan vahingossa. ? Olin menossa silloiseen Työväen säästöpankkiin pyytämään lainaa. Ennen kuin ehdin minut vastaanottaneelle pankinjohtajalle asiaani esittää, kysäisi hän minulta lähtisinkö kunnallisvaaliehdokkaaksi. Asiaa oli kuulemma pohdittu jossakin herraseurueessa jo etukäteen. Samainen pankinjohtaja toimi myös itse Järvenpään kunnallispolitiikassa, kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. ? En siinä sitten uskaltanut vastustellakaan, ettei olisi jäänyt laina saamatta. Niin päädyin ehdokkaaksi ja yllätyksekseni pääsinkin läpi kaupunginvaltuustoon, Uhlenius nauraa. Sittemmin Uhlenius ehti toimia monta kautta kaupunginvaltuustossa, sekä eri lautakunnissa. ? Osallistuminen politiikkaan on antanut paljon mahdollisuuksia ja näyttänyt maailmaa kulissien toiselle puolelle, Uhlenius kertoo kokemuksistaan.
ARKI Ilmassa on jo lepän ja pähkinäpensaan siitepölyä Siitepölykausi on alkanut, kerrotaan Turun yliopiston aerobiologian yksiköstä. Eteläiset ilmavirtaukset ovat tuoneet Suomeen lepän ja pähkinäpensaan siitepölyä Keski-Euroopasta. Pähkinäpensaan odotetaan aloittavan kukintansa Suomen eteläosissa jo viikon sisällä. Lepän ja pähkinäpensaan siitepölykaudesta odotetaan tavanomaista. Sen sijaan koivun kukinnan odotetaan jäävän tänä vuonna heikoksi, sillä koivu kukki viime vuonna keskimääräistä runsaammin. Siitepölykausi alkaa jo toista vuotta peräkkäin poikkeuksellisen varhain. Yliopistotutkija Annika Saarron mukaan siitepölykausi alkaa tyypillisesti maaliskuun puolella. Tänä vuonna kausi alkaa parikolme viikkoa viime vuosien keskiarvoa aikaisemmin. Saarron mukaan siitepölykauden aikainen alku ei tarkoita sitä, että kausi myös päättyisi aiemmin, vaan yleensä siitepölykausi vain pitenee. STT Demokraatin sloganit: 27.2.2015 35 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http:// ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaalitapahtumailmoituksia, ne ovat maksullisia. HELSINKI ? Kesäkotiyhdistys Kallioniemi ry. Kevätkokous 5.3. klo 17 Haapaniemenkatu 16 C -talon kerhohuone. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Johtokunta. ? Työväenperinnepäivä 5.3. klo 14-18 Työväenliikkeen kirjastossa Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki. Klo 14 vuoden Työväentutkimuspalkinnot jaetaan ja palkitut esittelevät erinomaiset tutkimuksensa. Klo 15.30 Liiton laulajat esiintyvät. Kello 16-18 Raskaan työn raatajat - tutkimuksia naisten palkkatyöstä ja vahvoista suomalaisista naisista. Väitöskirjojen tekijöiden Kirsi-Maria Hytösen, Eerika Koskinen-Koiviston ja Tytti Steelin kanssa keskustelevat vuoden professori Maria Lähteenmäki ja dosentti Marjaliisa Hentilä klo 16-18. Kahvipannu kuumana! Tervetuloa! ? Tervetuloa Helsingin JHL Demareiden järjestämään, kaikille avoimeen opastettuun Paasitornin esittely kierrokseen työväentalolle 3.3. Opastus alkaa klo 16.45 Tarja Halosen salista. Paasitornin opastettu esittely kierros on maksuton. Arvioitu kesto 30min. Kierroksen jälkeen on kahvitarjoilu. Paikka: Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, 00530 Helsinki, Tarja Halonen sali. Ei ennakko ilmoittautumista. ? Helsingin kristillisten sosialidemokraattien yhdistyksen tilaisuus ma 2.3. klo 18 Torkkelinkatu 11. (Johtokunta kokoontuu klo 17). Tilaisuuden alustusten aiheena on helsinkiläinen köyhyys, Helsingin piirin eduskuntavaalinäkymät ja vaalityö sekä työhön liittyvät näkymät. Kahvitarjoilu! PIRKANMAA ? Sos.dem. Väino Voionmaa-seura, Työväenmuseo Werstas ja Voionmaa opisto järjestävät Väinö Voionmaa seminaarin Werstaalla ke 4.3. klo 18. Alustajaksi on lupautunut vuoden professori Maria Lähteenmäki. Tervetuloa työväen sivistyksen syntyjuurille! POHJANMAA ? Ilmajoen työväentalossa huutokauppa ma 2.3. klo 18. Tarjolla kuolinperän runsas irtain. Ovet ja kahvio avataan klo 17. UUSIMAA ? Espoonlahden Demarit ry:n sääntömääräinen kevätkokous ti 3.3. klo 18-20 Soukan palvelutalolla, Soukankaari 7, Espoo. Kaikki jäsenet, lämpimästi tervetuloa! ? Hakunilan Sosiaalidemokraatit ry. Kevätkokous 3.3. klo 18.30 Ystävän kammari, Laukkarinne (Tarjoustalon vieressä). Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu, tervetuloa! ? Kansainvälisen naisten päivän juhla on su 8.3 klo 16 Hiekkaharjun vapaa- ajantalon alasalissa, Leinikkitie 36. Vantaan kaupungin tervehdyksen tuo kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman. Juhlapuheen pitää professori Pentti Arajärvi. Lisäksi ohjelmassa on runoutta ja musiikkia. Kahvitarjoilu. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tilaisuuden järjestävät Vantaan Simonkylän Sos. dem. kilta ry ja Simonkylän Eläkkeensaajat ry. ? Matinkylän Sosialidemokraattien johtokunnan avoin kokous ma 2.3. klo 18-20. Tiina Pitkon toimitilassa Olarissa, Sammalkallionkuja 2D. Listalla mm. eduskuntavaalit 2015 ja niihin liittyvät tilaisuudet sekä kevätkokousasiat. Tervetuloa mukaan! VARSINAIS-SUOMI 3 ? Turun SDP:n kaikille avoin keskustelutilaisuus pe 27.2. klo 18.30 ravintola Koulun historianluokassa. Kirjailija, pastori Heikki Palmu <d>.<m>.<yyyy> ministeri alustaa kirkon ja Sdp:n suhteista.<ddd> Kommenttipuheenvuoro Pertti Paasio. 2 x 26,5 mm 2 ihmiselle. <ddd> <d>.<m>.<yyyy>Tutustu KSR:n upeisiin Palvelupalsta Tilaa Itsenäisyyspäivä on joka päivä. Vuodesta apurahatarinoihin, Uusi sanomalehti Suomessa! Tilaa ihmiselle. Vuodesta 1895. ajatuksiin 1895. lahjoittajien ja säätiön rahastoihin. Intohimona kansanvalta. Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. Uusi sanomalehti. Vuodesta 1895. Yleisohje: Nouda tai tilaa Liity sinäkin Avaa toinenkin silmä. KSR:n esite maksutta Kaikki on politiikkaa. VuodestaSAK:n 1895. ?Hmm. autauspalvelut Mikroilmot (koko alle 70 mm) kulman leikkaus 51 astetta,ammattiliiton sisämarginaali tässä pienimmässä koossa (38 mm) 3 kotiisi - tai useampi jäseneksi! Oikeudenmukaisuutta vuodesta 1895. Ei höntsäilyä. Vuodesta 1895. tilaisuuksissanne Tyylejä tässä tiedostossa: _MIKROILMO_NEGA bold ja _MIKROILMO_light jaettavaksi. Intohimona kansanvalta. Vuodesta 1895. Oma näkökulma. Vuodesta 1895. SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kySe on tilattava. Vuodesta 1895 Tasapainon takia. Vuodesta 1895. symyksissä. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton Uusi sanomalehti Suomessa! tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Kyllä työmieskin arvon ansaitsee. Vuodesta Aina uutta. Vuodesta 1895. Vuodesta 1895. l Säästöpankinranta 2 A 8 krs., Helsinki 1895. Kansanvallassa kaikkien äänien on kuulutSAK:n Lounais-Suomen toiminta-alue/ puh. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi Turun toimipiste Antihömppää vuodesta 1895. tava. Maariankatu 6 b, 20100 Turku Punaista muulloinkin kuin jouluna. Vuosähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi desta 1895. p. 020 774 0420 ?Myydään Aluejohtaja Outi Rannikko » www.sak.fi/Turku Uusi sanomalehti Suomessa! Lakiasioita Vuodesta 1895. SAK:n AmmAttiliittojen AluetoimiStojA turuSSA: Myydään Jämsässä (Omistajien korkean iän vuoksi) Auto- ja Kuljetusalan TJ-vinjetti Remontoitu kerrostalo kolmio tai ok-talo, Työntekijäliitto AKT puu- / tiiliverhoiltu,1 xmaalämmitys. 1 x 38 mm 39 mm Maariankatu 6 b, 20100 Turku 1 x 34 mm 1 x 34 mm Soita kerromme lisää. 3 x 22 mm sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi p. 0400-631 627 / 040 518 7249 p. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 Uusi Julkisten ja hyvinvointiYhteisiä unelmia vuodesta 1895. Se on Tilaa Avaa sanomalehti alojen liitto JHL ry Kokoukset tilattava. Suomessa! Verkatehtaankatu 4, 20100 Turku toinenkin ihmiselle. Tilaa ihmiselle. Vuodesta 1895. HELSINGIN TYÖVÄENYHDISTYS RY KOKOUSKUTSU 3 x 24 mm Helsingin Työväenyhdistys ry:n sääntömääräinen EDUSTAJISTON KEVÄTKOKOUS Avaa toinenkin silmä. pidetään tiistaina 17.3.2015 1 x 55klo mm18.00 alkaen Kokous- ja kongressikeskus Paasitornin kokoussali Tivolissa, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki. Uusi Esillä sääntöjen määräämät asiat Yhteisiä sanomalehti HELSINGIN TYÖVÄENYHDISTYS RY Suomessa!Valtuusto 24.2.2015 unelmia Tilaa ihmiselle. vuodesta Herttoniemen 4 xSosialidemokraattinen 35 mm yhdistys ry KEVÄTKOKOUS 11.3. klo 18 os. Muurahaisenpolku 4 (puurakennus Laajasalon ostoskeskuksen vieressä). Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen klo 19 oma ehdokkaamme Tuula Haatainen on keskustelemassa kanssamme. Mukana iki-ihana musiikkija lauluryhmä Fokka. Tervetuloa. Kahvitarjoilu. 1895. Helsingin Elintarviketyöntekijät ry Vuodesta 1895. silmä. p. 010 770 3700, fax 010 770 3701 sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku p. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 toimisto avoinna ma-pe klo 8.20-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Tilaa Avaa Palvelualojen ammattiliitto PAM ry toinenkin ihmiselle. Yliopistonkatu1895. 33 G 4 krs., 20100 Turku Vuodesta silmä. Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma - pe klo 9.00 - 16.00 LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ 1 x 30 mm 1 Kaarlenk.19 x 23 mm Klaukkala Malmi Akaa P. 0400 423 835 Tilaa ihmiselle. Aina uutta. 2 x 54 mm Tasapainon Tilaa takia. ihmiselle. Aina uutta. Vuodesta 1895. Kaikki on politiikkaa. Tilaasääntömääräinen ihmiselle. KEVÄTKOKOUS keskiviikkona 4.3. klo 17 SEL:n Etelä-Suomen alueVuodesta 1895. toimisto, Siltasaarenkatu 4, Uusi sanomalehti Suomessa! Tilaa ihmiselle. 4 x 32 mm 5. krs, 00530 Hki. Esillä sääntömääräiset asiat. Yhteisiä unelmia Tilaa Avaa vuodesta 1895. Tilaa toinenkin ihmiselle. 2 x 67 mm Vuodesta 1895. silmä. ihmiselle. Aina uutta.
36 27.2.2015 ARKI TV- ja radio-ohjelmat Perjantai 27.2.2015 MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10?12.05 Lääkärit 13.35 Unelmakoti puoleen hintaan Mukavuudet kunniaan. 14.40 Mike & Molly Vahvasti häviöllä. 15.05 Mitä tänään syötäisiin? Korealaiset pannukakut Hoddeok 15.10 Pientä mökkiremonttia Ikimuistoinen: Olavi Virta Yle Teema klo 16.42 (2004) Olavi Virran ikimuistoisia lauluja Yleisradion elokuva- ja videoarkistosta eri vuosikymmeniltä. Mukana muun muassa laulut Sinun silmiesi täen ja Täysikuu. Kuva: Yle Kuvapalvelu TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Doc Martin (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Keski-Suomi 11.40 Uutiset Itä-Suomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset PohjoisSuomi 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 27.2. 06.52 Metkat Mesiläiset 07.01 Tilda ja hänen ystävänsä 07.14 Riku ja Rami 07.24 Stella ja Sami 07.36 Pikku Kakkosen posti 07.41 Tinga Tinga -tarinat 07.56 Kimmo Kuu 08.15 Reetta ja Ronja 08.26 Dino-Dan (7) 09.00 Luontomatkalla Ugandassa 09.55 Kun mieli sairastaa 10.25 Haaste merellä 11.15 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 11.45 Tiilenpäät 12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Sydämen asialla (7) Rakkauskertomus. 13.10 Miehen tie (7) (Suomi,1940) F. E. Sillanpään teokseen perustuva elokuva raha- ja rakkaushuolien keskellä elävästä nuoresta parista. O: Nyrki Tapiovaara, Hugo Hytönen. N: Gunnar Hiilloskorpi, Mirjami Kuosmanen, Hugo Hytönen. Mv. 14.40 Arkistokuvia: Rahan rata (Suomi, 1951). Valtiovarainministeriön teettämä lyhytelokuva inflaatiosta. Toimittaja saa kuulla miten markan arvo on vaiellut eri aikoina kirjoittaessaan artikkelia inflaatiosta. Mv. 15.00 15.05 15.10 15.15 15.55 16.50 16.55 17.00 17.06 17.10 Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa A-studio: Talk Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Uutiset Uutiset alueeltasi Doc Martin (12) Kyllä äiti tietää. 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän Vieraana taikuri Janne Raudaskoski. Taikuuksien ohella selviää, millainen yhteys Taru sormusten herran luojalla J.R.R. Tolkienilla oli Suomeen. 19.00 Hakekaa kätilö! (12) 2/8. Barbara auttaa ensimmäistä lastaan odottavaa äitiä. Synnytys on haasteellinen, kaikki ei suju niin kuin pitäisi. Sisar Julienne painii talousongelmien kanssa. Hoitaja Phyllis Crane aloittaa työssään. 20.00 20.30 20.55 21.00 21.30 Pressiklubi Uutiset Urheiluruutu A-studio Strada Ohjaaja Roy Anders- son vei ruotsalaisen alakulon maailmalle. Avaruusseksiä nevadalaisessa bordellissa ja siittiöpyssy. 22.00 Inhimillinen tekijä Kolmen polven adoptiotarina. Vieraina Oili Lahti sekä Jaana ja Hanna Torseke. 22.50 Uutiset 22.55 1864 (16) 6/8. 23.55 Uutisikkuna Joutsa, Raikkautta rantatontille. 16.05 Mummomafia 8. jakso. 17.05 100 tarinaa Lastensairaalasta 99 päivää konserttiin. 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) Niin vetää perintö hiljaiseksi! 17.55 Mitä tänään syötäisiin? Korealaiset pannukakut Hoddeok 18.00 Emmerdale Tunteiden sekasotku, osa 1/2. 18.30 Emmerdale Tunteiden sekasotku, osa 2/2. 19.00 19.20 19.30 20.05 22.00 22.20 22.25 22.40 (Behind Enemy Lines, Yysvallat) Sotatrilleri, jossa nuori suunnistaja ammutaan alas vihollisalueella Bosniassa. Hän yrittää paeta vihollisjoukot kintereillään. Ohjaaja: John Moore, USA 2001. Pääosissa: Owen Wilson, Gene Hackman, Gabriel Macht, Charles Malik Whitfield, Olek Krupa. 12.13 Tiilenpäät Jännittää kuin nuorta rosvoa. 3/8. 12.45?13.15 Kun näätä hunajan löysi Näätää ei monikaan metsässä liikkuja pääse näkemään, mutta sen voi houkutella esiin laittamalla tarjolle rusinoita ja hunajaa. Kivikaudella hunajasta valmistettiin maistuvaa simaa. 13.10 Hyppy tuntemattomaan Kaartelevissa liitopukuhypyissä pääsee lähelle lentämisen tunnetta. Lajiaktiivi Jeb Corliss tavoittelee uransa kovinta haastetta ja suunnittelee hyppyä Matterhornvuorelta. 14.00 Talvistudio 14.20 Hiion MM: Miesten viesti Miesten 4 x 10 km viesti. Selostus Tapio Suominen. Falun, Ruotsi. 17.00 Pikku Kakkonen Katsellaan Jaakon kanssa Pasin ja Kielon valtakunta, Kati ja Töppö, Sanasieppari, Kuminakuja 19 sekä Arvaa kuinka paljon sinua rakastan. 18.00 Talvistudio 19.00 Pieni keittiö Pariisissa 4/6. Tällä kertaa Rachel Khoo valmistaa kanaa ranskalaiseen tapaan. Jälkiruokapiiraat saavat erikoisen makunsa greipistä ja pippurista. Trouvillen rannikkokaupungissa maistellaan kampasimpukoita. 19.30 Kioski 20.00 Satuhäät 20.50 Hyvä ihminen Komedia hyväosaisesta maailmanparantajasta (Pirjo Heikkilä) ja hurjasta bussimatkasta, joka panee hänen suvaitsevaisuutensa koetukselle. O: Paula Korva. 21.00 Sohvaperunat Sarja alkaa. Ohjelmassa tutustutaan eri puolella Suomea asuvien tv-katsojien kommentteihin ja reaktioihin eri tv-kanavien edellisen viikon ohjelmista. Ohjelmia katsellaan 12 kotikatsomossa perheen tai kavereiden kesken. 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Firma (16) Nuorta isää syytetään tuhopoltosta. 22.41 Firma (16) 23.25 Haven (12) Paljastuksia. 00.05 Luck (16) 9/9. Sarja päättyy. 01.10?04.00 Uutisikkuna Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (7) Emma Gaala 2015 Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Vihollisen keskellä (16) 00.40 Eurojackpot ja Jokeri 00.45 Cult (16) Billyn jäljillä. NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon vauhtiviikarit 07.25 Disney esittää: Stitch! 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Waverly Placen velhot (7) 08.30 Eläinten ABC 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Kotikokkien taistelu 10.15?10.50 Sarahin sisustusvinkit 13.50 Kotikokkien taistelu Jauhelihaa ja nimikkoannoksia. 15.15 Kellyn sisustussalaisuudet Oranssin karkotus. 16.20 Eläintarhassa tapahtuu 7/10. Uusia alkuja. 16.50 17.20 17.50 18.55 18.58 19.00 20.00 Melissa & Joey Häät. Frasier Poliisin poika. Tuuri 3/8. HS-uutiset HS-sää Hauskat kotivideot The Voice of Finland Kaksintaistelu 3. 21.55 Keno 22.00 Elokuva: Passengers (12) (Passengers/USA-Kanada 2008). Anne Hathaway on trillerin pääosassa terapeutti Claire Summers, joka saa hoidettavakseen joukon pahasta lento-onnettomuudesta selvinneitä matkustajia. Pääosissa: Anne Hathaway, Patrick Wilson, David Morse, Andre Braugher, Clea DuVall, Dianne Wiest. Ohjaus: Rodrigo Garcia. 23.55 Elokuva: Babylon A.D. (12) (Babylon A.D./USARanska-Britannia 2008). Pääosissa: Vin Diesel, Michelle Yeoh, Melanie Thierry, Gerard Depardieu, Charlotte Rampling, Lambert Wilson. Ohjaus: Mathieu Kassovitz. 02.05 Tulossa: Napamiehet (12) 02.10 Frasier Poliisin poika. 02.40 Castle (12) Ihmisen paras ystävä. YLE TEEMA 04.00 Teematieto 14.25 Sergei Verenseisauttaja Kertomus nuoren miehen kasvunvuosista vienankarjalaisessa kylässä, ja kylän omavaraistalouteen perustuvasta elämästä kolmen sukupolven silmin. O: Petteri Saario, Juha Taskinen. 16.10 Elävä arkisto: Olavi Virta 100 vuotta Laulaja Olavi Virran syntymästä on kulunut sata vuotta. 16.11 Olavi Virta (1972) Peter von Baghin tekemä henkilökuva Olavi Virrasta ja kansallisen iskelmän huippukaudesta. 16.42 Ikimuistoinen: Olavi Virta 17.15 Arkistojen salat: Le Mansin onnettomuus 17.45 10 kirjaa rakkaudesta Vuosisadan rakkaustarina. 18.15 Kaukasia 30 päivässä Osa 8/10. Armenia. Ville Haapasalo haastaa kolminkertaisen mestarin shakkipeliin. Sevanjärvellä hän pääsee vuoristosukeltamaan ja maistamaan rapukebabia. 19.00 Tero Saarinen?Jean Sibelius: Kullervo Suora. Sibeliuksen kalevalainen tragedia herää uuteen eloon. Koreografi Tero Saarinen tarttuu ristiriitojen repimän miehen kohtaloon. Musiikinjohto J.-P. Saraste, solisteina Johanna Rusanen-Kartano ja Ville Rusanen. 21.15 Kino: Kamarineidon päiväkirja (12) (Le journal d?une femme de chambre, Ranska 1964) Luis Buñuelin elokuva kamarineidosta, joka ottaa pestin maalaiskartanosta ja saa tutustua isäntäväen mitä oudoimpiin kummallisuuksiin. N: Jeanne Moreau, Michel Piccoli. 22.50 20 Feet from Stardom Parhaan dokumenttielokuvan Oscarin vuonna 2014 voittanut svengaava ja tunteikas kertomus rockin tuntemattomista sankareista: taustalaulajista. Ohjaus Morgan Neville, USA 2013. 00.20?04.00 Teematieto YLE FEM 07.25?14.00 SVT:n ohjelmaa 16.20 Majakan arvoitus (7) 16.50 Paikallisherkkuja Pohjois-Atlantilta 8/8. 17.20 Obs debatt 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Mietipä sitä! Suosikkiuusinta. 18.30 Muotokuvassa: Nina Roos Taidemaalari Nina Roosin ilmaisu on voimakasta, ja hän on luonut minimalistisilla keinolla oman maailmansa. Siihen kuuluu myös kaksossisar, taidekriitikko Rita Roos, joka kuoli varhain. Toim. Lotta Wigelius-Wulff, 2014. 19.00 Kirjaohjelma: Hyvä loppu Lukijat haluavat usein, että kirjan lopussa palaset loksahtavat paikalleen ja hyvä palkitaan. Mitä Roy Jacobsen, Ragnar Hovland, Anne-Lise Boge ja Herbjörg Wassmo pohtivat kirjojensa lopuista? 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Dok: Saamelaisten suuri juhla Konfirmaatio on monelle elämän suurimpia juhlia. Koutokeinossa pidettävään juhlaan valmistaudutaan huolellisesti: teään uudet vaatteet, teetetään korut ja laitetaan ruokaa 150 vieraalle. Toimittaja Elisabeth Morney. 20.30 Jakobin petivinkit (12) Rakastumisen riemu. 20.40 Apua! Olemme saaneet vauvan 20.45 Oddasat 21.00?03.00 SVT:n ohjelmaa FOX 06.00 Sky News 06.29 FOX Kids 09.05 Wipeout 10.00 Sara Chafak suolasta sahramiin 10.30 Tilt 11.00 Futurama 11.30 How I Met Your Mother 11.55 Miehen paikka 12.25 Dubain lentokenttä 13.20 Autojen ensiapu 14.20 FOX Wild: Eläinkunnan oudoimmat lemmikit 15.15 Uskomaton eläinlääkäri Pol 16.15 Alaskan poliisit 17.10 Vaarallisen valtatien pelastajat USA 18.10 Family Guy 18.40 How I Met Your Mother 19.05 Varastojen metsästäjät 19.35 Huutokaupan Metsästäjät 20.05 Bones 21.00 Elokuva: Ketjureaktio 23.00 Elokuva: Primeval?saalistaja syvyyksistä 00.45 Ilman johtolankaa 01.35 Vankilassa ulkomailla 02.25 Kongon ihmissyöjä 03.15 Suomen vartijat 04.05 Sky News SUB 10.00?11.00 Lemmen viemää 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Masterchef USA 15.50 Pilanpäiten 16.00 Top Chef: Mestarit 17.00 Lemmen viemää 18.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Ensisilmäyksellä (7) 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Gulliverin matkat (7) 22.40 Rysän päällä 23.40 Ensisilmäyksellä (7) 00.05 Scorpion (12) 01.05 Eurojackpot ja Jokeri TV5 06.10 Ihmemies MacGyver (12) 07.10 Lasten eläinmaailma: Kissakuiskaaja 08.05?09.00 Ritari Ässä (12) 12.00 Pulmuset (7) 13.00 Kellarin kunkku 13.55 Ihmemies MacGyver (12) 14.50 Ritari Ässä (12) 15.50 Kadonneet (7) 16.50 Pulmuset 17.55 Kellarin kunkku 18.55 Elokuva: Glitter (12) 21.00 Elokuva: Charlien enkelit: Kurvit suoriksi (12) 23.05 Elokuva: Mieheni on kidnapattu (12) 00.55 Kadonneet (7) 01.55 Elokuva: Larry Flynt?minulla on oikeus (16) 04.10 Tappavat suhteet (12) 04.55 Yllätystuunaajat 05.45?06.17 Yö Ikkuna JIM 11.10 Jopet-show 11.40 Ruotsalainen remonttisota 12.35 Leijonan luola UK 13.30 LA Ink 14.30 Top Chef 15.25 Hurja remontti 17.15 Talent USA 18.55 Tulossa: Napamiehet (12) 19.00 Panttilainaamo UK 20.00 Suomen Tulli 21.00 Villit nettivideot (12) 21.30 Villit nettivideot (12) 22.00 Australian rajalla 23.00 Täysillä tutkaan 23.30 Metsien miehet (7) 00.30 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (7) 01.25 Trigger Happy TV (7) 03.25 Jopet-show 03.55?04.45 LA Ink LIV 09.00 Hurja painonpudotus 10.00 Sikke?Ruokaa rakkaudella 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Juhlasuunnittelijat 11.30 Kodikkaasti vuokralla 12.00 Yhteinen taloprojekti 12.30 Hulluna leivontaan 13.00 Rullaavat tytöt (7) 13.30 Koirakuiskaaja 14.35 Unelmamökki 15.05 Hurja painonpudotus 16.00 Unelmien talo 16.30 Pikakurssi kodinostoon 17.00 Häät sulhasen tapaan Amerikassa 18.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 19.00 Neljät häät Amerikassa 20.00 Seurapiirisäpinää Teksasissa 20.57 Keno 21.00 Kumman kaa Äitien sota 23.00 Kieroilevat kaunottaret 00.00 Älyttömät äidit 00.55 Tulossa: Napamiehet (12) 01.00 Asiaa seksistä 01.55 Nätti nakuna 02.50 Käenpesä 03.45?05.00 AVA 09.30 Meidän safkaa 10.00? 11.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 12.00 Suurin pudottaja 12.55 Lääkärit 13.50 Makuja ja elämää 14.05 Kiinteistöjen kuningas 15.00 Glee 16.00 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 17.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 18.00 Grand Designs?unelma-asunnot 19.00 Suurin pudottaja 20.00 Ensitreffit alttarilla 20.55 Tulossa Cinderella?Tuhkimon tarina 21.00 Australia (12) 00.10 Kolme miestä ja tyttö (7) 00.40 Mutsi 01.10 Rakkautta ensitreffeillä 02.10 Pitch kuningasidea YLE RADIO 1 06.00 Uutiset. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. 06.25 Aamusoitto. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Uutiset ja sää. 07.10 Aamusoitto. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää. 08.10 Ykkösaamu. 09.00 Uutiset. 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset. 10.05 Leikola ja Läe. Miten poliitikoksi tullaan? 11.00 Uudet levyt. 11.57 Päivän mietelause. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää. 12.10 Tiedeykkönen. 13.00 Klassista kahteen. 14.00 Kohtauspaikka: Risto Nordellin vieraana säveltäjä Kimmo Hakola 15.00 Uutiset. 15.05 Kultakuume. 15.55 Yle News. 16.00 Uutiset ja sää. 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää. 17.20 Kirjakerho: Matti Kuusi ja sanan mahti 18.00 Musiikkikamari. 18.15 Nuntii Latini?latinankielinen viikkokatsaus. 18.20 Radioteatteri esittää. L.Onerva: Mirdja, osa 57. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. 19.00 Uutiset ja sää. 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.35 Bassopasuuna ja gambayhtye?haastateltavina RSO:n muusikot 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 20.55 Onnitteluja 80 vuotta täyttävälle sopraano Mirella Frenille 21.35 Aristoteleen kantapää 22.00 Uutiset ja sää. 22.05 Radioateljee esittää: Korvinkuultava hiljaisuus?reklamointia melusta. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Uutiset ja sää. 07.10 Urheiluradio. 07.12 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 07.53 Maakuntaradio. 08.00 Uutiset ja sää. 08.10 Urheiluradio. 08.12 Maakuntaradio. 09.00 Uutiset. 09.05 Urheiluradio. 09.10 Sää. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Uutiset. 10.03 Ajantasa. 10.55 Pikkujuttu. 11.00 Uutiset. 11.03 Maakuntaradio. 12.00 Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio. 12.12 Maakuntaradio. 12.37 Anonyymit kotikiusatut. 12.42 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. 12.55 Suomi tänään. 13.00 Uutiset. 13.03 Maakuntaradio. 14.00 Uutiset. 14.03 Ajantasa. 15.00 Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. 16.00 Uutiset ja sää. 16.15 Urheiluradio. 16.17 Maakuntaradio. 17.00 Uutiset ja sää. 17.20 Maakuntaradio. 18.00 Uutiset. 18.03 Puhelinlangat laulaa. 18.50 Merisää. 18.55 Puhelinlangat laulaa. 19.00 Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 19.05 Puhelinlangat laulaa. 20.00 Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 20.05 Sää. 20.06 Puhelinlangat laulaa. 21.00 Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Uutiset ja sää. 22.05 Jokaniemen sävelradio. 23.00 Uutiset. 23.03 Yöradio. 00.00 Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 01.00 Uutiset ja sää. 01.02 Koe-eläinpuisto. 02.00 Uutiset. 02.02 Koe-eläinpuisto. 03.00 Uutiset. 03.02 Yöradio. 03.15 Minna Pyykön maailma. 03.40?04.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Lindgren & Sihvonen 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 14.30 Hiion MM 16.30 Puheen Iltapäivä 17.06 Puheen Iltapäivä 17.15 Taiteilijaelämää 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.00 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Lindgren & Sihvonen 23.00?07.00 Arkisto
ARKI TV- ja radio-ohjelmat Lauantai 28.2.2015 MTV3 YLE TEEMA 08.05 Ella Elefantti 08.20 Chuggington 08.35 Katti kaiken tietää! 09.05 Kung Fu Panda (7) 09.30 Scooby-Doo (7) 09.55 Chaplin 10.05 Ostoskanava Tvins.com 10.35 Enbuske & Linnanae Crew 11.35 Salatut elämät (7) 04.00 Teematieto 10.00 Pilvikadun talo (12) 10.57 Pilvikadun talo (12) 11.54 Pilvikadun talo (12) 12.05 12.35 13.05 13.35 14.05 Salatut elämät (12) Salatut elämät (12) Salatut elämät Salatut elämät (7) Jamie Oliverin ruokafestivaalit 3 / 3. 14.35 Shrek ja ikuinen onni (7) Ohjaaja: Mike Mitchell, USA Ääninä: Samuli Edelmann, Jukka Rasila, Tiina Isohanni, Heikki Sankari. Selviytyjät MTV3 klo. 21.00 Selviytyjät jaksolla Uusi alku. Gota-heimon leppoisa elämä keskeytyy, kun rantaan saapuu vene, joka tuo uutisen heimojen yhdistämisestä. Kaikki ilahtuvat käänteestä, jonka kruunaa juhlaateria entisessä Bikal-heimon rannassa. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 08.00 Yle Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Värikäs Intia 09.00 Yle Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.40 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.47 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 04.00 Uutisikkuna 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 28.2. 07.48 Pikku Kakkosen posti 07.54 Hertan maailma : Hertta pohtii ystävyyspulmia 07.59 Ryhmä Hau 08.24 Milli ja Molli 08.49 Yökyöpelit 09.00 Galaxi 09.01 Jack 09.13 Minä, kissa 09.19 Tero hoitaa (7) 09.33-09.55 Peter Pan (7) 10.00 Kandit 10.30 Talvistudio 10.50 Hiion MM: Yistetyn joukkuesprinttimäki 12.20 Talvistudio Studiossa mie12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Sydämen asialla (7) Balladi Billy Joesta. 13.05 Dokumenttiprojekti: Venäläiset valtaajat (12) 14.08 Armfelt ja Kustaa III 2/2. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15-15.45 Pullopostia lapsuudesta 2/6. 15.55 Prisma: Kun loiset vaivaavat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä Kolmen polven adoptiotarina. Vieraina Oili Lahti sekä Jaana ja Hanna Torseke. 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Kuninkaallinen henkivartija 4/6. 18.45 Avara luonto: Pöllö etsii asuntoa Kun tornipöllön kotilato puretaan, sen on läettävä etsimään uutta majapaikkaa, ja matkallaan se tapaa muita sukulaisiaan, sarvi- ja suopöllöjen lisäksi myös huuhkajan. Miksi pöllö niin usein yistetään kuolemaan? 19.40 Scott & Bailey (12) 4/8. Hotellihuoneesta löytyy naisuhri, joka oli etsinyt kumppania netistä. Sieltäkö hän löysi oman kohtalonsa? Rachelin salasue kukkii, kun taas Janet tutustuu pikadeittailun ihmemaailmaan. Löytyykö kumppania? 20.30 Yle Uutiset 20.50 Urheiluruutu Päivän kiinnostavimmat urheilu-uutiset. Jo vuodesta 1963. 21.15 YleLeaks Lauantai-illan pelastaja YleLeaks ottaa kantaa viikon kuumimpiin tapahtumiin ja töppäyksiin. Krisse Salmisen joolla poliittista kenttää kyykyttävät Kari Hietalahti, Teemu Tammisalo, Mari Perankoski ja André Wickström. 21.30 Uutisvuoto 22.00 George Gentlyn tutkimukset (12) Pahuus. 23.30 Tanskalainen murha: Lastenkotimurha 2/3. 00.10 Uutisikkuna lenkiintoisia vieraita ja aiheita päivän kilpailujen lomaan. 12.30 MotorSport: Extra Rallin SM Moottoriurheilun ajankohtaisohjelma. 12.58 Talvistudio Studiossa mielenkiintoisia vieraita ja aiheita päivän kilpailujen lomaan. 13.00 KHL: tehtävä idässä: Kevättä kohti Talvi väistyy, pian on pudotuspelien aika. Onko Jokeri-juna aikataulussa, ja millä eväillä ratkaisupeleihin läetään? Ufassa tavataan huippukuntoinen Teemu Hartikainen, kotirintamalla pureudutaan kiekkovaimon arkeen. 13.30 Talvistudio Studiossa mielenkiintoisia vieraita ja aiheita päivän kilpailujen lomaan. 13.45 Hiion MM: Naisten 30 km (p) Naisten 30 km yhteislähtökilpailuna perinteisellä hiihtotavalla. Selostus Tapio Suominen. Falun, Ruotsi. 16.00 Talvistudio 16.10 Pikaluistelun MM Selostus Christer Sarlin. Astana, Kazakstan. 16.40 Talvistudio 16.50 Hiion MM: Yistetyn joukkuesprinttihiihto Joukkueiden sprinttikilpailun hiihto-osuus 2 x 7,5 km. Selostus Hannu-Pekka Hänninen. Falun, Ruotsi. Refereras på svenska av Leif Lampenius och Glenn Lindholm. 17.45 Hiion MM: Joukkuemäki Joukkuemäen kilpailu, HS 134. Selostus Hannu-Pekka Hänninen. Falun, Ruotsi. 20.10 Syke (12) 18/20. Pieni potilas. Sairaalan leikkaussalissa suoritetaan ennennäkemätön toimenpide. Osastolle tuodaan myös tarkkaa eristystä vaativa potilas. 21.00 Uuden Musiikin Kilpailu Finaalissa esiintyy yeksän kilpailijaa, joista yksi edustaa Suomea Wienin Euroviisuissa toukokuussa. Lisätietoa kilpailijoista yle.fi/umk. #umk15 23.00 Lantrek 2015 Lantrek 2015. Suora lähetys pelitapahtumasta Tampereelta. Kuka pokkaa Suomen CounterStrike: Global Offensive-mestarin palkinnon? Karsinnat Areenassa pe ja la. Finaali ja kommentit Mediapoliksen studiosta. 02.00-04.00 Uutisikkuna 16.25 Manitbois 16.55 100 tarinaa Lastensairaalasta 17.00 MTV Sport: Ravikunkku 18.00 Suomen surkein kuski 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.30 Kingi 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto ja Jokeri 22.25 MTV Sport Uutiset 22.40 Johan Falk 6-lainsuojattomat (16) Ohjaus: Daniel Lind Lagerlöf, Ruotsi. Pääosissa: Jakob Eklund, Mikael Tornving, Joel Kinnaman. 00.35 Dallas (12) 01.30 Mentalist (12) 02.25 Mentalist (12) Tavallisen oloinen mies raahaa CBI:n ovelle säkillisen perunoita, tai ainakin uskoo raahaavansa. Oikeasti säkissä on nuoren naisen ruumis, mutta mies on hypnotisoitu uskomaan aivan muuta. Kun yksi tutkijoistakin joutuu tuntemattoman tahon valtaan, asian selvittämiseen tarvitaan lopulta lisää hypnoosia. Amerikkalainen poliisisarja meediona esiintyneestä Patrick Janesta, joka tätä nykyä avittaa Kalifornian osavaltion poliisia ainutlaatuisella tarkkanäköisyydellään. Tuotantoyhtiö: Warner Bros. NELONEN 07.50 Bumba 08.00 Lego Ninjago (7) 08.15 Lego Ninjago (7) 08.30 Merieläinten pelastajat 09.00 Elixir 09.30 Elixir Sport 10.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 10.30 Arvostele mun illallinen Suomessa 11.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 11.35 Arvostele mun illallinen Suomessa 12.05 Vaaleanpunainen pantteri 12.15 Elokuva: Valiant 13.50 Eläinten pelastajat 7/10. Myrskylinnut. 14.20 Eläinten pelastajat (7) 8/10. Koiran elämää. 14.50 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 2/6. Automie- 12.55 Talo Italiassa Ensimmäinen pudotus. 13.40 Talo Italiassa Mahoton tehtävä? 14.30 Arkistojen salat: Le Mansin onnettomuus 15.00 Historia: Egyptin Kuninkaiden laakso 2/2. Kuolema. 16.00 Yle Live: Tony Bennett ja Lady Gaga Eri sukupolvien supertähdet synkkasivat hienosti yhteen New Yorkin Lincoln Centerisssä heinäkuussa 2014. 17.00 Kaukasia 30 päivässä Osa 8/10. Armenia. 17.45 Fudiksen lyhyt oppimäärä 18.15 Colin Davis-Mies ja hänen musiikkinsa 19.15 Norjan radion sinfoniaorkesteri esittää 20.00 Historia: Henrik VIII ja Anna Boleyn 1/2. Oliko Henrikin ja Annan rakkaus romanssi vai tragedia? 20.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 21.00?00.32 Teemalauantai: Bunuel! 21.00 Porvariston hillitty charmi (12) (Le Charme discret de la bourgeoisie, Ranska 1972) 22.38 Olipa kerran-Porvariston hillitty charmi 23.30 Kulta-aika (16) (L?age d?or, Espanja 1930) Luis Buñuelin ensimmäinen pitkä elokuva, yhä shokeeraava taiteellinen ja yhteiskunnallinen manifesti, joka hyökkää hullun rakkauden puolesta porvaristoa ja sovinnaisuutta vastaan. 00.35 Uusi Kino: Sharaf Animoitu dokumenttielokuva Sharafista, joka pakeni veneellä laittomasti maastaan. O: David Aronowitsch ja Hanna Heilborn. T: Story film, Ruotsi, 2012. 00.47 Uusi Kino: Iranilainen unelmani 02.05?04.00 Teematieto YLE FEM 09.00?13.40 SVT:n ohjelmaa 14.15 Tallityttöjä ja eliittiratsuja 14.25 Dok: Saamelaisten suuri juhla 14.55 Erämaan armoilla 4/5. 15.55 Efter Nio Kultareunuksista arkea. 16.55 Saamelaissessiot 17.25 Kirjaohjelma: Hyvä loppu 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Äänijahti Evelynin kimallelaulu. hen oudot aivoitukset. 15.50 Tuuri 3/8. 18.30 Aistien haastaja 3/10: 16.50 Suomen huutokauppakeisari Aki ja Heli pääsevät 19.00 Uusi maani Osa 2/9. Sar- tutustumaan kotimuseoon. 17.50 Tulossa: Napamiehet (12) 17.55 18.55 18.58 19.00 Loirinuotiolla 8/10. HS-uutiset HS-sää Adoptoidut Kausi 1. Jakso 4/8. 20.00 Hauskat kotivideot 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Sinä päivänä (12) Pääosissa: Anne Hathaway, Jim Sturgess, Patricia Clarkson, Ken Stott, Romola Garai. Ohjaus: Lone Scherfig. 23.15 Elokuva: Mirrors (18) Pääosissa: Kiefer Sutherland, Paula Patton, Cameron Bryce, Erica Gluck, Amy Smart, Mary Beth Peil. Ohjaus: Alexandre Aja. 01.30 Deadwood (12) 02.35 Deadwood (12) 03.45?04.45 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 2/6. Pelon voima. ja vie katsojan maapallon ympäri puolessa tunnissa. Jakson aiheena on tällä kertaa vesi. Mukana Malin, Ada, Anton, Sebastian ja Vicky. Haldin Communication Ab, 2013. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Jacobin rakkaudet 1/6. Jacob Hinchely on 26-vuotias kaveri, jolla on ongelmia kestävän naissuhteen solmimisessa. Mistä homma oikein kiikastaa? Jacob pohtii pulmaansa paitsi tyttöystäviensä myös terapeuttien kanssa. 20.05 Nikolaj ja Julie (R) 20.49 Herkkuja: Sitruunapannukakku Lettutaikinan teko onnistuu keneltä tahansa. Mette Blomsterberg näyttää, kuinka letuista saa entistä herkullisempia sitruunavaaon kera. 21.00? 02.30 SVT:n ohjelmaa 27.2.2015 37 FOX 06.00 Sky News 06.35?10.15 FOX Kids 10.15 Elokuva: Seikkailu Etelänavalla 12.25 Jaakon matkassa 13.25 Futurama 13.50 Futurama 14.20 Futurama 14.45 Futurama 15.15 Futurama 15.45 How I Met Your Mother 16.10 How I Met Your Mother 16.35 How I Met Your Mother 17.05 How I Met Your Mother 17.35 How I Met Your Mother 18.05 Family Guy 18.35 Family Guy 19.05 Family Guy 19.35 Family Guy 20.05 puhelinmyyjät! 21.00 Elokuva: Kylä 22.55 Da Vinci?s Demons 00.05 Bones 00.55 Bones 01.45 Bones 02.40 Bones 03.25 Bones 04.15-05.59 Sky News SUB 11.00 Moderni perhe 11.30 Moderni perhe (7) 12.00 Anthony Bourdain-kohti tuntematonta 13.00 Catching Hell 14.00 Myytinmurtajat 15.00 Top Chef 16.00 Löytäjät 16.30 Löytäjät 17.00 Ensisilmäyksellä (7) 17.30 Rillit huurussa 18.00 Rillit huurussa 18.30 Simpsonit (7) 19.00 Naapuritarvonta 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Simpsonit (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Street Kings 2 (16) 22.50 112 (7) 23.50 Morgan Spurlock: Sisäpiirin mies 00.50 Anthony Bourdain- kohti tuntematonta TV5 06.30 Breaking Amish: Los Angeles 07.25 Rods n? Wheels 08.20 Tuurin kyläkauppias 09.15 TV Shop Tvins 12.20 Elokuva: Shopgirl (12) 14.10 Ammattina sankari 14.40 Rods n? Wheels 15.40 Mafiavaimot 16.30 5D: Sairaalloisen lihavat odottajat (7) 17.30 Suomen pisimmät treffit 18.30 Starat lastenvahteina 19.00 Starat lastenvahteina 19.30 Starat lastenvahteina 20.00 Tuurin kyläkauppias 21.00 Elokuva: Forgetting Sarah Marshall (16) 23.15 Motiivi 00.20 NCIS: Los Angeles (12) 01.10 NCIS: Los Angeles (12) 02.05 NCIS: Los Angeles (12) 02.55 Elokuva: Forgetting Sarah Marshall (16) 04.45-05.36 Yllätystuunaajat JIM 08.30 Jaksa paremmin 09.00 MasterChef Australia 10.00 MasterChef Australia 11.30 Maoton illallinen 12.25 Lihamestarit 12.50 Maailman parhaat kalapaikat 13.45 Rikkaiden panttilainaamo 14.40 Huima konttihuutokauppa 15.10 Metsien miehet (7) 16.05 Kuuluisat kuppilat 16.35 Kuuluisat kuppilat 17.05 Amerikan kovimmat keräilijät 18.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 19.00 Poliisit (7) 19.30 Poliisit (7) 20.00 Poliisit 20.30 Poliisit 21.00 Panttilainaamo 21.30 Panttilainaamo 22.00 Pomo piilossa 23.00 Rekkakuskit jäällä (7) 23.55 Tulossa: Napamiehet (12) 00.00 Poliisit Norja (7) 00.30 Poliisit Norja 01.00 Villit nettivideot (12) 01.30 Villit nettivideot (12) 02.00 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan joolla (7) LIV 09.00 Huikeat kakut 10.00 Illallissota 11.00 Sikke-Ruokaa rakkaudella 11.30 Hulluna leivontaan 12.00 Olet mitä syöt 12.30 Olet mitä syöt 13.00 Huippukokki lähtee maalle 13.30 Nigellan uudet herkut 14.05 Hurja painonpudotus 15.00 Hurja painonpudotus 15.55 Koirakuiskaaja 17.00 Nätti nakuna 18.00 Sinkkulaiva 18.30 Sinkkulaiva 19.00 Sinkkulaiva 19.30 Sinkkulaiva 20.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 21.00 Kaksi julkkista ja yet häät 22.00 Sinkkulaiva USA (7) 23.00 Sinkkulaiva USA 00.00 Kumman kaa 00.30 Kumman kaa 01.00 Ruotsin miljonääriäidit 01.55?02.25 Sinkkulaiva. YLE RADIO 1 06.00-06.03 Yle Uutiset. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. 06.25 Aamusoitto. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset. 07.03-07.44 Aamusoitto. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.05 Kuusi kuvaa. 08.50 Musiikkikamari. 09.00 Yle Uutiset. 09.05-09.58 Muistojen bulevardi. 10.00 Kalle Haatanen: Miten historiaa tutkitaan? 10.55 Radio 1 vastaa. 11.00 Klassikkoparatiisi: Ferraran salainen musiikki 11.57 Päivän mietelause. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 12.35 Musiikkikamari. 12.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja. Uudet sodat. 13.00 Klassista kahteen. 14.00-14.57 Välilevyjä. 15.00 Radioteatteri esittää: Sheriffi McGee. 15.15 Etnohetki. 15.30 Aristoteleen kantapää 15.55-15.58 Yle News. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.05-16.57 Faunin iltapäivä. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.15 Luenta 17.45 Musiikkikamari 18.00 Ehtookelloina Helsingin Kallion kirkon kellot 18.01 Iltahartaus. 18.10 Lauantain toivotut levyt. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 ??Das Wunder Karajan??-ilta kapellimestari Herbert Karajanin elämäntyön äärellä 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Kirjakerho: Matti Kuusi ja sanan mahti 22.45-23.05 Kesäkeiton syvin olemus: Suola 23.10-07.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää. 04.02 Euroopan taivaan alla. 04.57 Aamupala. 05.00 Yle Uutiset ja sää. 05.02 Aamupala. 05.50 Merisää. 05.52 Aamupala. 06.00 Yle Uutiset. 06.03 Sää. 06.04 Aamupala. 06.30 Suomi soi. 07.00 Yle Uutiset. 07.03 Sää. 07.04 Onnen sävel. 07.50 Merisää. 07.53 Onnen sävel. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.05 Onnen sävel. 09.00 Yle Uutiset. 09.05 Urheiluradio. 09.10 Sää. 09.11 Suomi-kierros. 10.00 Yle Uutiset. 10.03 Sää. 10.04 Suomikierros. 10.50 Tohtori Raimo-valtakunnan terapeutti. 11.00 Yle Uutiset. 11.03 Suomi-kierros. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio. 12.12 Jokapaikan Reetta. 12.45-12.55 Merisää. 13.00 Yle Uutiset. 13.03-13.58 Levylautakunta. 14.00 Yle Uutiset. 14.03-14.28 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 14.30 Poppikoulu. 15.00 Yle Uutiset. 15.03 Entisten nuorten sävellahja. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.05 Urheiluradio. 16.10 Entisten nuorten sävellahja. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.15 Lakatut varpaankynnet-Susanna Vainiola. 18.00 Yle Uutiset. 18.03 Urheiluradio. 18.05 Lakatut varpaankynnet-Susanna Vainiola. 18.50 Merisää. 18.55 Suomi tänään. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 19.08 Sekahaku-Kalevi Pollari. 20.00 Yle Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 20.08 Sää. 20.09 Hajatusmusiikkia-Kai Ulmanen. 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Uuden Musiikin Kilpailu 2015: Finaali 21.50 Merisää. 21.55 Uuden Musiikin Kilpailu 2015: Finaali. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Uuden Musiikin Kilpailu 2015: Finaali. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Yle Uutiset selkosuomeksi. 23.08 Novosti Yle. 23.12 Yöradio. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05-04.00 Yöradio. 01.02-02.00 Koe-eläinpuisto. 02.02-03.00 Koe-eläinpuisto. 03.15-03.45 Poppikoulu. YLE PUHE 07.00 Julkinen sana 07.45 Tarinoita lapsille: Puluboin ja Ponin pöpelikkökirja, osa 2/14 08.00 Yle Uutiset 08.05 Leikola ja Läe 09.00 Aspekti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Arto Koskelo 11.00 Hiion MM 12.10 Puheen Viikko 14.00 Hiion MM 15.30 Puheen Viikko 16.00 Yle Uutiset 16.05 Alivaltiosihteerin viikko 16.30 Urheiluilta: Jääkiekkokierros ja Hiion MM 20.00 Tohtori Raimo-valtakunnan terapeutti 20.10 Mikä maksaa? 21.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 22.00 Yle Uutiset 22.05 Sari Helin 23.00-07.00 Arkisto
38 27.2.2015 ARKI TV- ja radio-ohjelmat Sunnuntai 1.3.2015 MTV3 YLE TEEMA 08.05 Ella Elefantti 08.20 Chuggington 08.35 Hello Kitty: Omenapuumetsä ja Lumottu maa 08.45 Maija Mehiläinen 09.00 Kung Fu Panda (7) 09.25 Scooby-Doo (7) 09.50 Chaplin 10.00 Loton ja Jokerin tulokset 10.05 Upeat skandikodit 10.35 Mummomafia 11.35 Jamie Oliverin Amerikan herkut 04.00 Teematieto 09.55 Kino: Vaalea Venus (7) 11.25 Colin Davis-Mies ja hänen musiikkinsa 12.35 Tyttö ja Villivarsa 2-Ikuiset Ystävät (7) 14.25 Pomo piilossa Lorvailua ja lehmiä. 15.25 100 tarinaa Lastensairaalasta 97 päivää konserttiin. 15.30 17.25 18.55 19.00 19.10 19.15 Jäätävä maraton Yle TV2 klo 20.05 Hollantilainen Wim Hof (kuvassa) hämmästyttää tutkijoita uskomattoman kylmänsietokykynsä takia. Mies harjoittelee oleskelemassa kylmäkaapissa. Tavoitteena on juosta shortseissa ja sandaaleissa täyspitkä maraton Pohjois-Suomessa. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 08.00 Yle Uutiset 08.05Avara luonto: Pöllö etsii asuntoa 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.55 Yle Uutiset 10.00 Sota ilman voittoa 10.45 Arkistokuvia: Tulevaisuus on heidän 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 A-studio 04.00 Uutisikkuna 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu: 1.3. 08.03 Niksi-Nella : Nellalla leikkaa! 08.09 Musarullaa! 08.33 Pusse 08.46 Katinkontti 09.00 Galaxi 09.02 Karvinen (7) 09.16 Late Lammas 09.26 Tenavat (7) 09.35 Unelmien koulukuva 10.00 Uusi päivä 10.28 Uusi päivä 10.55 Uusi päivä 11.25 Sohvaperunat 12.15 Sydämen asialla (12) Henki pelissä. 13.05 Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta 7/10. 13.30 Kiehtova maailma: Värikäs Intia 1/3. 14.30 Strada 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Akuutti Nivelrikon taustalla ylipainon aiheuttama tuleustila? Naimisissa narsistin kanssa. Perheenäidin törmäilyjen syyksi paljastui silmän verkkokalvorappeuma. Syöpähoidoista peruukkikauppaan. 15.40 Löytöretkiä maailmaan Meren ylitys jalan. Maapallomme erikoisista ilmiöistä kertova sarja. Ranska 2010 15.55 Historia: Suoruumiin tarina 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 YleLeaks Lauantai-illan pelastaja YleLeaks ottaa kantaa viikon kuumimpiin tapahtumiin ja töppäyksiin. Krisse Salmisen joolla poliittista kenttää kyykyttävät Kari Hietalahti, Teemu Tammisalo, Mari Perankoski ja André Wickström. 17.25 Uutisvuoto 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Suomi on venäläinen 18.45 100 päivää ilman viinaa 3/5 Tipaton tammikuu, huikaton helmikuu, mutta mikä maaliskuu? Arto Nyberg, Matti Nykänen, Maria Jungner ja Samae Koskinen suorassa lähetyksessä, päivä numero 60/100. Juontajana Janne Kataja. 19.30 Stolberg (12) Veriveljet. Rakennustyömaalta löytyy ruumis. Uhri oli surmattu jossain muualla, joten Stolbergin pitää selvittää, miksi ruumis siirrettiin. Uhri oli poliisin tuttu entuudestaan, mutta kuka halusi hänet pois päiviltä? 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kalevala-Väinämöisen uusi laulu (12) Jari Halosen Kalevala-tulkinta osa 2/3. 22.10 Arne Dahl: Eurooppa blues (16) Osa 1/2. Ruotsalainen rikosdraama. 23.40 Ykkösaamu 00.20 Uutisikkuna 12.15 Talvistudio 12.20 Palloilua: Salibandyä Naisten ottelu SBPro-Classic. Selostus Kalle Pallonen. Helsinki. 14.00 Talvistudio 14.20 Hiion MM: Miesten 50 km (p) Miesten 50 km yhteislähtökilpailuna perinteisellä hiihtotavalla. Selostus Tapio Suominen. Falun, Ruotsi. Refereras på svenska av Leif Lampenius och Glenn Lindholm. 17.00 17.05 18.00 18.20 Talvistudio Pikaluistelun MM Talvistudio Jalkapallon Mestarien liiga Viimeisimmät kuulumiset Euroopan tärkeimmästä seurajalkapalloturnauksesta. 18.45 19.00 19.05 19.10 Talvistudio Yle Uutiset Urheiluruutu Matkapassi: 20 vuotta maailman ympäri 8/8. Ian Wright reissaa Istanbulista Balkanin kautta länteen. Matkalla hän tutkii sotamyyttiä, käy Nisin tornilla Serbiassa ja tekee autoretken Kroatiassa. Unkarin jälkeen hän päätyy viehättävään Wieniin. 20.05 Jäätävä maraton Hollantilainen Wim Hof hämmästyttää tutkijoita uskomattoman kylmänsietokykynsä takia. Mies harjoittelee oleskelemassa kylmäkaapissa. Tavoitteena on juosta shortseissa ja sandaaleissa täyspitkä maraton PohjoisSuomessa. 21.00 The Musketeers (12) Kausi 1, 8/10. Kuningas on kyllästynyt musketöörien ja kardinaalin joukkojen välisiin skismoihin. Niiden keskinäinen paremmuus määrätään mitattavaksi ja tulokseen on kaikkien tyytyminen. Kuka edustaa musketöörejä? 21.53 21.58 22.10 00.10 Yle Uutiset Urheiluruutu Uuden Musiikin Kilpailu Noin viikon uutiset Jukka Lindströmin vetämä ajankohtaissatiiri. Kaikki viikon tärkeimmät uutiset jo torstaina. 00.35 Kätevän emännän juhlat 3/10. Pikkujoulut perinteisin menoin, alkoholia, irtosuhteita ja muuta mokailua, mutta ei morkkista. Nehän oli vain pikkujoulut. 01.00?04.00 Uutisikkuna Emma Gaala 2015 Kingi Naapurit-arvonta Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Tähdet, tähdet SARJA ALKAA. Tähdet, tähdet -ohjelman ensimmäisessä jaksossa matkataan takaisin 90-luvulle. PVC-housut ja glitter kiiltävät, kun matka legendaaristen pop-biisien alkulähteelle alkaa. Jakson asiantuntijana toimii Aikakoneesta tuttu ysärikuningatar Sani. 21.00 Amazing Race Alkumatkan kyyneleet. 22.00 22.15 22.20 22.35 Kymmenen Uutiset Viikon sää MTV Sport Uutiset Isänmaan puolesta (12) Likaista peliä. 23.40 Myytinmurtajat Autokliseet. 00.45 Pelle Miljoona, Haminan heimolainen-Etsijän tie pitkä vapauteen Pelle Miljoona (Petri Tiili) syntyi Haminassa helmikuisena päivänä vuonna 1955. Pian mittarissa on 60 vuotta. Haminassa hän katseli pikkupoikana pikitietä kiitäviä rekkoja ja mietti meren rannalla, mitä on meren takana. Alkoi etsijän pitkä matka kohti ihmisen vapautta ja tuo matka jatkuu edelleen. Pelle Miljoona on sukupolvien ikuinen punkrockkari. NELONEN 07.55 Bumba 08.05 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Tervetuloa kotiin 10.00 SM-liigan viikkomakasiini 10.30 Nelonen Pro: Moor Gääs 11.00 Elixir 11.30 Elixir Sport 12.00 Eläintarhassa tapahtuu 8/10. Uusi tulokas. 12.30 Eläintarhassa tapahtuu 9/10. Perheretki. 13.00 Eläintarhassa tapahtuu 10/10. Jäähyväiset. 13.30 Eläintarhassa tapahtuu 1/10. Jelanin suuri seikkailu. 14.00 Frasier Karmea karkauspäivä. 14.30 Frasier Etiketin oppitunti. 15.00 Frasier 15.30 Frasier Crane vastaan Crane. 16.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 4/8. 17.00 The Voice of Finland 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 MasterChef VIP 3/10. 20.00 Loirinuotiolla 9/10 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Liisa Ihmemaassa (12) Carter. Pääosissa: Mia Wasikowska, Johnny Depp, Helena Bonham Carter, Anne Hathaway. 23.15 SM-liigan viikkomakasiini SM-liigan viikkomakasiini-jakso 30 (1.3.). Koko jääkiekon SM-liiga yksinoikeudella. Suorana syyskuun avauskierroksesta aina huimiin mestaruusjuhliin asti. 23.45 Nelonen Pro: Moor Gääs 00.15 Tulossa: Napamiehet (12) 00.20 David Blaine: Totta vai taikuutta (12) Piikkejä ja paloöljyä. 01.35 Suomen huutokauppakeisari 12.25 Norjan radion sinfoniaorkesteri esittää 13.05 Vempainmies Stephen Fry 5/6. Voiko uusimman tekniikan avulla päästä huippukuntoon? Stephen Fry kokeilee huippumodernia juoksumattoa ja laihdutuslaitetta. Myös kauneudenhoidossa uskotaan tekniikan apuun. 13.30 Tiededokumentti: Ihmisen esi-isät 2/3. Homo erectus. 14.25 Francon jälkeen-Alcantaran perhe Vieraassa paikassa (7) 15.32 Francon jälkeen-Alcantaran perhe Ikimuistoinen yö (7) 16.45 Francon jälkeen-Alcantaran perhe Eri osoitteisiin (7) 18.00 Kino Klassikko: Archibaldo de la Cruzin rikollinen elämä (12) (Ensayo d?un crimen/Meksiko 1955) Luis Buñuelin unoettuihin mestariteoksiin kuuluva ilkikurisen tragikoominen elokuva nuoresta miehestä, joka tavalla tai toisella aina epäonnistuu yrityksissään päteä sarjamurhaajana. 19.30?20.50 Kino Klassikko: Los olvidados-Säälikää heitä (12) (Los Olvidados, Meksiko 1950) Luis Buñuelin unohtumaton, raju kuvaus Mexico Cityn slummien katulapsista ja heidän elämästään väkivallan ja rikosten keskellä. 21.00 Mistaken For Strangers The Nationalin laulusolisti Matt Berninger palkkaa roudariksi pikkuveljensä-joka ottaa mukaan kameran. Spinal Tapin veroiseksi komediaksi kehuttu dokumenttielokuva kulttibändin kiertueesta. O: Tom Berninger, USA 2013. 22.15 Yle Live: Brit Awards 2015 23.55?04.00 Teematieto YLE FEM 8.15 Unna Junná 08.30 BUU-klubben: Saara ja Sorsa 09.00?13.20 SVT:n ohjelmaa 14.00 Kuoleman monet kasvot 4/8. Lapsen kuolema. 14.30 Jumalanpalvelus: Lauletaan ilosta Musiikkihartaudessa mukana ovat kuoro, orkesteri ja seurakuntalaisia. 15.15 Jälkivääntö Nokkelaa sanailua kuluneen viikon aiheista. Äänessä Magnus Londén, Jeanette Björkqvist 15.55 Norjan urheilevat nuoret 4/5. 16.35 Luonnon yrttiapteekki 16.55 Sinun viikkosi, minun viikkoni 2/4. Tanskalaispariskunnat vaalivat parisuettaan antamalla kunkin perheenjäsenen päättää perheen asioista viikon ajan. Troels joutuu ensi kertaa laittamaan ruokaa, ja Melanien kärsivällisyys joutuu kovalle koetukselle. 17.25 Strömsön puutarha 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Saara ja Sorsa 18.30 Erämaan armoilla 5/5. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt. 19.50 Aistien haastaja 5/8. 20.00 Ruotsalaisen feminismin historiaa 21.00?22.35 Elokuva: Superclásico (12) Christian lähtee poikansa kanssa Buenos Airesiin saadakseen vaimonsa takaisin. Tehtävää mutkistaa se, että vaimo seurustelee kuuluisan jalkapallotäen kanssa. Ohjaus: Ole Christian Madsen. 00.10?03.30 SVT:n ohjelmaa FOX 06.00 Sky News 06.32 FOX Kids 10.00 Jaakon matkassa 10.55 Lentoturmatutkinta 11.50 Lentoturmatutkinta 12.50 Lentoturmatutkinta 13.50 Lentoturmatutkinta 14.45 Lentoturmatutkinta 15.45 Rojua, rojua 16.45 Varastojen metsästäjät 19.00 Vaarallisen valtatien pelastajat USA 20.00 Huijareiden kaupunki 21.00 Elokuva: Vihollisen keskellä 2-pahuuden akseli 22.45 The Walking Dead 23.40 Castle 02.10 Cops 03.00-05.59 Sky News SUB 11.00 Simpsonit (7)ohjelmaa 13.30 Rillit huurussa 15.00 Löytäjät 15.30 Löytäjät 16.00 Glee (7) 17.00 Kurjat kuppilat USA 18.00 Duudsonit tuli taloon 19.00 Viidakon tähtöset 20.00 Myytinmurtajat 21.00 One Hour Photo (12) 22.50 Viikingit (16) 23.50 Miehen puolikkaat (12) 00.20?00.50 Miehen puolikkaat (7) TV5 07.00 Mafiavaimot 07.55 Dawson?s Creek 08.45?09.40 Dawson?s Creek 12.40 Charlien enkelit (12) 13.35 Pan Am (7) 14.25 Monk (7) 15.15 Ritari Ässä (12) 16.15 Columbo (12) 18.10 House (12) 19.05 Elokuva: Zoom: Supersankariopisto (7) 21.00 Elokuva: Jurassic Park (12) 23.35 Spartacus: Kirottujen sota (18) 00.45 House (12) 01.45 Elokuva: Charlien enkelit: Kurvit suoriksi (12) 03.30 Elokuva: Mieheni on kidnapattu (12) 05.00 Ullaredin kyläkauppa 05.50-06.40 Yllätystuunaajat JIM 09.35 MasterChef Australia 11.30 Kuuluisat kuppilat 12.30 Hurja remontti 13.30 Talent USA 15.10 Pomo piilossa 16.05 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.00 Rikkaiden panttilainaamo 18.00 Suomen Tulli 19.00 Anthony Bourdain maailmalla 19.55 Tulossa: Napamiehet (12) 20.00 Panttilainaamo 20.30 Panttilainaamo 21.00 Suomen paras leipomo 22.00 Poliisit (7) 00.00 Australian kovimmat keräilijät 01.00 Täysillä tutkaan 01.30?02.30 Outoa vai mitä? (12) LIV 09.00 Hotellit haltuun 10.00 Unelmien talo 10.30 Pikakurssi kodinostoon 11.00 Kodikkaasti vuokralla 11.30 Yhteinen taloprojekti 12.00 Himosiivoojat New Yorkissa 13.00 Nätti nakuna 14.00 Hurja painonpudotus 15.00 Hurja painonpudotus 16.00 Häät sulhasen tapaan Amerikassa 17.00 Neljät häät Amerikassa 18.00 Kaksi julkkista ja yet häät 19.00 Äitien sota 20.00 Pappien tekopyhät tyttäret 21.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 22.00 Greyn anatomia (12) 23.00 Sinkkulaiva USA (7) 00.00 Sinkkulaiva USA 00.55 Kieroilevat kaunottaret 01.50 Hawthorne 02.45?03.40 Asiaa seksistä AVA 09.30 Hyvän leivän juurella 10.00 Pientä pintaremonttia 12.00 Grand Designs Australia 14.00 Kodinkohentajat 15.00 Kiinteistöjen kuningas 16.00 Grand Designs-unelma-asunnot 17.00 OC:n täydelliset naiset 18.00 OC:n täydelliset naiset 19.00 OC:n täydelliset naiset 20.00 Valtiatar (12) 21.00 Solsidan 21.30 Moderni perhe 22.00 Rimakauhua ja rakkautta (12) 23.00 Kolme miestä ja tyttö 23.30 Tyhjätaskut (7) 00.00 Face 01.00?01.55 Pitch-kuningasidea YLE RADIO 1 07.00 Yle Uutiset. 07.03 Näistä levyistä en luovu: musiikkivieraana valosuunnittelija Mikki Kunttu 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.05 Kirjakerhon Viikon kirja. Kirjailija Riina Katajavuori ja romaani Wenla Männistö 08.45 Kuunnelman esittely: Mies, joka talutti Olavi Virtaa 09.00 Yle Uutiset. 09.05 Muistojen bulevardi. 09.55 Helsingin Töölön kirkon kellot kutsuvat 10.00 Töölön seurakunnan jumalanpalvelus Temppeliaukion kirkosta Helsingistä. 11.00 Ortodoksinen liturgia Kristuksen kirkastumisen kirkosta Valamon luostarista Heinävedeltä. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.05 Musiikkikamari. 12.15 Horisontti. 13.00 Klassista kahteen. 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatterin valiouusinta: Mies, joka talutti Olavi Virtaa. 15.55Yle News. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.05 Faunin iltapäivä. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.15 Koraani: luentasarjaa alustava keskustelu, osa 3/3 17.45 Musiikkikamari. 18.00 Todellisia tarinoita. Vaivio. 18.50 Radio 1 vastaa. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Jazzklubi. 19.45 Jazzklubin illan keikka. 21.00 Jazzklubin kolmas setti. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Avaruusromua. Kun teoksen aura katoaa. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää. 04.02 Jokaniemen sävelradio. 04.57 Aamupala. 05.00 Yle Uutiset ja sää. 05.02 Aamupala. 05.15 Eväsreppu. 05.21 Aamupala. 05.50 Merisää. 05.52 Aamupala. 06.00 Yle Uutiset. 06.03 Sää. 06.04 Aamupala. 07.00 Yle Uutiset. 07.04 Suomi soi. 07.50 Merisää. 07.53 Sunnuntai-Suomi. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.05 Sunnuntai-Suomi. 08.10 Luontoretki. 08.20 SunnuntaiSuomi. 08.30 Tohtori Raimo-valtakunnan terapeutti. 08.40 Sunnuntai-Suomi. 09.00 Yle Uutiset. 09.05 Urheiluradio. 09.10 Sää. 09.11 Tarja Närhin Iskelmäradio. 10.00 Yle Uutiset. 10.03 Sää. 10.04 Tarja Närhin Iskelmäradio. 11.00 Yle Uutiset. 11.03 Jake Nymanin Popradio. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.05 Urheiluradio. 12.07 Sunnuntai-Suomi. 12.08 Kansanradio. 12.40 Viikon luontoääni: koskikara. 12.45 Merisää. 12.55 Sunnuntai-Suomi. 13.00 Yle Uutiset. 13.03 Sunnuntai-Suomi. 13.30 Minna Pyykön maailma. 13.55 Sunnuntai-Suomi. 14.00 Yle Uutiset. 14.03 Musiikkia lepopäivän ratoksi. 15.00 Yle Uutiset. 15.03 Ajantasan sunnuntaivieras. 15.30 SunnuntaiSuomi. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.05 Urheiluradio. 16.10 Sunnuntai-Suomi. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.15 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. 18.00 Yle Uutiset. 18.03 Urheiluradio. 18.05 Kadonneen levyn metsästäjät 18.50 Merisää. 18.55 Kadonneen levyn metsästäjät. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 19.08 Kadonneen levyn metsästäjät 020317600. 20.00 Yle Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 20.08 Sää. 20.09 Tero Liete-Rocktoimittajan illallinen. 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Minna Pyykön maailma. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Levylautakunta. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Yöradio. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05?05.00 Yöradio. 00.40?00.50 Luontoretki. 03.15?03.45 Jokapaikan Reetta. 04.02?04.57 Kuuntelijan lista. YLE PUHE 07.00 Brysselin kone 07.45 Tarinoita lapsille: Puluboin ja Ponin pöpelikkökirja, osa 08.00 Yle Uutiset 08.05 Politiikkaradion Viikko 09.05 Lindgren & Sihvonen 10.00 Yle Uutiset 10.03 Emilia Kukkala 11.00 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikko 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikko 14.30 Hiion MM 16.45 Jälkiviisaat 17.00 Politiikkaradion viikko 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Ravuri-ilta 20.00 Puheen Ilta 21.00 Kalle Haatanen 22.00 Yle Uutiset 22.05 Aspekti 23.05 Leikola ja Läe 00.00 Arkisto: Televisiosarjat 02.00 Arkisto: Puheenjohtajana Ilkka Kylävaara 04.00?06.00 Arkisto: Kirjallisuuden nuoret ja rohkeat.
ARKI TV- ja radio-ohjelmat Maanantai 2.3.2015 YLE TEEMA MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Kauniit ja rohkeat (7) 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10 Lääkärit Selviytyjät Uusi alku. Pilanpäiten Mitä tänään syötäisiin? Millerit Kiitospäivä. Tähdet, tähdet 100 tarinaa Lastensairaalasta 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat Höyryävää tietoa Maya-morsiamesta. Satuhäät Yle TV2 klo. 21.00 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale Kytevää hi- Tiina ja Jan saavat liitolleen papin aamenen kesäkuun puolivälissä. Pari on kokenut koko perheen terveyttä ja taloutta koetelleen katastrofin mutta uskaltaa jälleen katsoa luottavaisin mielin tulevaisuuteen. 18.30 Emmerdale Pelimiehen 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät. Severillä 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 2.3. 06.52 Oiva-nallen oivallukset 07.01 Pingu : Leikki hylkeen kanssa 07.06 Totta vai taikaa: Lentäminen 07.15 Tommin kiertävä sirkus 07.26 Jepu Neulanen 07.41 Oktonautit 07.54 Kaapo 08.17 Franklin ja ystävät 08.40 Kanan muna : Takaisin maalle 08.50 Näin Norjassa 09.00 Intohimona akvaariokalat 09.30 Valmennuskoulu 09.45 Tanskalainen maajussi 10.15 Matkapassi: 20 vuotta maailman ympäri 11.15 Afrikan kansallispuistojen eläimiä 11.45 Tiilenpäät 21.00 Hinnalla millä hyvänsä 12.13 Tiilenpäät 4/8. Ulos sellis- 00.35 Kovat kaulassa (7) Vieh- Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 100 päivää ilman viinaa 3/5 Tipaton tammikuu, huikaton helmikuu, mutta mikä maaliskuu? 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (12) Älä unohda minua. 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti Kemikaalikuorma uhka terveydelle? Yhä useampi pariskunta tarvitsee lapsettomuushoitoja. Isän sydänkohtaus sai aikaan pojan elämänmuutoksen. 19.00 Historia: Lähi-itä vuonna 1913 Ottomaanien monikulttuurisessa valtakunnassa alkoi vuosisata sitten muutos, joka on vaikuttanut Lähi-idän valtioiden kehitykseen. Dokumentti avaa alueen ristiriidan alkuvaiheita ja seurauksia. 20.00 MOT: Väriä hiuksiin myrkkyä uhmaten 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Älä hengitä Tarina miehestä, joka yllättäen joutuu kyseenalaistamaan elämänsä. Elokuva tutkiskelee ihmistä hetkellä, jolloin tukipilarit sortuvat ja mielikuvitus ottaa vallan. O: Nino Kirtadse. T: Arte France, Mouka Filmi Oy 23.00 Yle Uutiset 23.05 Kalevala Väinämöisen uusi laulu (12) 2/3. Sota Kalevalan ja Pohjolan välillä lähenee. 00.10 Suomi on venäläinen 00.40 Uutisikkuna aika (El fin de la transición). Antonio muuttaa hotelliin ja kaipaa kovasti Mariaa. Inés saa yllättävän uuden mahdollisuuden elokuvien parissa, samoin kuin Fly-baarin bändi televisiossa. 20.00 Arkistojen salat: Marilyn Koreassa Helmikuun 15. päivä 1954 Hollywoodin ehkä suurin tähti, Marilyn Monroe keskeytti häämatkansa baseball-tähti Joe DiMaggion kanssa Japanissa esiintyäkseen amerikkalaisille sotilaille Koreoiden rajalla tä, heti! on pelannut jääkiekkoa koko elämänsä ajan. Viime vuonna hän kävi armeijan. Opintoohjaaja Marjaana Herlevin valmennuksessa mietitään Aleksin vaihtoehtoja: 14.40 Hymy Pyllyyn Omituinen sekoitus estradiviihdettä, gameshowta ja sketsiviihdettä. Studioyleisöllä on mahdollisuus voittaa rahaa, kunhan pokka pitää. Tuotanto: Story Of Sports Oy / Yle Viihde. 15.10 Kätevän emännän juhlat 3/10. 15.35 Uusi päivä Muistijälkiä. 16.03 Uusi päivä Anteeksianto. 16.30 Uusi päivä Rapatessa roiskuu. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00?18.45 Sydänmailla (7) Kadotettu tie. 19.00 Au pairit Lontoossa Anna, Hilla ja Mira lähtevät au paireiksi Lontooseen. Miltä tuntuu hyvästellä läheiset? Mitkä ovat ensivaikutelmat au pair -perheestä? 19.30 Kioski 20.00 Uusi päivä Jokaisella on roolinsa. 20.30 About a Boy (7) 21.00 Satuhäät Tiina ja Jan saavat liitolleen papin aamenen kesäkuun puolivälissä. Pari on kokenut koko perheen terveyttä ja taloutta koetelleen katastrofin mutta uskaltaa jälleen katsoa luottavaisin mielin tulevaisuuteen. 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Lip Service (16) Catin ja Samin suhde syttyy liekkeihin. 22.55 Au pairit Lontoossa Anna, Hilla ja Mira lähtevät au paireiksi Lontooseen. Miltä tuntuu hyvästellä läheiset? Mitkä ovat ensivaikutelmat au pair -perheestä? 23.25 Game of Thrones (16) 10/10. Lapset. 00.30?04.00 Uutisikkuna Illan kirjana Danten Jumalainen näytelmä. Taivaallisesta rakkaudesta ja matkailusta tuonpuoleiseen keskustelemassa J. P. Pulkkinen, Jan Blomstedt ja Kirsti Simonsuuri. 20.05 Suomen surkein kuski Nyt on aika katsoa kuinka kilpailijat selviävät asfalttiteiden ulkopuolella. Otetaan alle kunnon maasturi ja mennään reilusti maastoon. Vastaavasti tiellä kokeillaan pysyä jarrutus mutkaan? tehtävässä. (7) Ansa. 22.00 22.20 22.25 22.35 Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Bones (12) Sotku salamasta. 23.35 Isänmaan puolesta (12) Likaista peliä. 12.45 Kioski 13.15 Riistametsällä Pohjolassa 8/8. 13.55 Kun mieli sairastaa 3/8. 14.25 Valmennuskoulu Aleksi 20.30 10 kirjaa rakkaudesta on isäisiä demoneja 04.00 Uutisikkuna 05.55 Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Pullopostia lapsuudesta 10.00 Doc Martin (12) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 15.00 15.05 15.10 15.15 Marokko. 18.40 Francon jälkeen?Alcantaran perhe (7) Muutosten elkeitä. TV2 on aina yhden aikakauden loppu, mutta samalla myös uusi mahdollisuus. Käsikirjoitus ja ohjaus Jukka Kärkkäinen. Tuotanto Jahnu Oy. 12.20 Sydämen asialla (7) Menneisyyden haudalla. 13.10 Muuan sulhasmies O: Hannu Leminen. N: Joel Rinne, Hannes Häyrinen, Agapetuksen romaaniin perustuva kertomus kulkurin elämää viettävästä köyhtyneestä paronista. 17.50 Välimeri lautasella 1/4. moa. TV1 12.00 Palanen: Viimeinen työpäivä Eläkkeelle jääminen 16.00 Taiteen maantiede: Kiina 1/3. 17.00 Tiededokumentti: Mullistavat keksinnöt 1/4. Energia. 13.35 14.35 14.50 14.55 15.25 17.05 Sota ilman voittoa 04.00 Teematieto keät veistokset. 01.35 The McCarthys Sisarkateutta. NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon vauhtiviikarit 07.30 Disney esittää: Stitch! 07.55 Waverly Placen velhot 08.25 Villiä menoa eläintarhassa (7) 09.00 Fort Boyard?Linnake 10.20? 10.50 Sarahin sisustusvinkit 13.50 Deittikamera Nöyrä poika. 14.20 Fort Boyard Linnake 15.50 16.20 8/10. Timmit mimmit vastaan Hölöttäjät. Kuuluisat kuppilat Meksikonlahden rannikolla. Tervetuloa kotiin Henkilökohtainen avustaja Linda haluaa yllättää Espoossa asuvan avustettavansa Kristan, jolla on sairauden vuoksi vaikeuksia käsien toimivuudessa. Krista tarvitsee apua kaikissa päivittäistoiminnoissa. Frasier Irti tupakastani. MasterChef VIP 3/10. 17.20 17.50 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen paras leipomo 6/9. Pirkanmaa. 20.00 Huippumalli haussa Tyttö, joka kirkui. 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Mitä odottaa kun odotat (7) 23.20 Kylmä rinki (16) 4/8. Seuraava pysäkki: Valhalla. 00.30 Deadwood (16) Amatööriilta. 01.30 Deadwood (16) Jatkuva jyskytys. 02.30 Frasier Irti tupakastani. 03.00 David Blaine: Totta vai taikuutta (12) Piikkejä ja paloöljyä. Ohjelmassa ovat mukana muun muassa Will Smith, Kanye West, Katy Perry ja George Bush. David Blaine tekee taikatemppujaan julkkiksille. Hän tunkee jääpiikin kätensä läpi, tekee useita toinen toistaan huikeampia korttitemppuja ja opettelee sytyttämään ja sammuttamaan tulipalon suihkuttamalla paloöljyä sekä vettä suustaan kovalla paineella. 21.00 Escoffier?kokkien kuningas Auguste Escoffieria pidetään nykyaikaisen gastronomian merkittävimpänä kehittäjänä, ja hänen ravintolansa olivat seurapiirien suosiossa. Michel Roux valottaa Escoffierin uraa, johon mahtuu myös synkkä salaisuus. 22.00 Camorran miehet (16) 8/8. 23.35 Uusi Kino: Kuuntele (7) Maahanmuuttajan yritys tehdä valitus tanskalaisella poliisiasemalla saa erikoisia piirteitä, kun paikalle tuotu tulkki ei halua kertoa kaikkia naisen kertomia asioita. O: Hamy Ramezan & Rungano Nyoni. T: Nordic Factory. 23.47 Uusi Kino: Paratiisin Avaimet (12) 00.15?04.00 Teematieto YLE FEM 07.25?16.00 SVT:n ohjelmaa 17.25 Uusi maani 2/9. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Kiia ja kissa Harmia sotkuisesta huoneesta. 18.30 Kuoleman monet kasvot 5/8. Jokainen kuolee, mutta joillakuilla elonpäivien määrä tulee täyteen ennen aikojaan. Anna Lindman tapaa syöpäpotilaita, muun muassa muusikon ja bloggarin Kristian Gidlundin, joka kuoli syksyllä 2013. 19.00 Luontoretkellä: Matalapaineen synty Kuinka Kanadan itärannikolla havaittu matalapaine kehittyy matkatessaan kohti Norjan rannikkoa? 19.25 Luontotuokio Teeret soitimella. 19.30 20.00 20.30 20.45 21.00 21.57 22.00 Yle Nyheter TV-nytt Närbild Majakka: Ritgrund Oddasat Efter Nio Yle Nyheter TV-nytt Strömsön puutarha Tällä kertaa keskitytään marjoihin. Owe ja Camilla istuttavat tynnyreihin mm. mansikkaa ja lakkaa ja puhuvat lannoittamisesta. Elisabeth käy Laukaan kryopankissa. Alexandra tekee mehuja ja smoothieita. 22.30 Muotokuvassa: Nina Roos Taidemaalari Nina Roosin ilmaisu on voimakasta, ja hän on luonut minimalistisilla keinolla oman maailmansa. Siihen kuuluu myös kaksossisar, taidekriitikko Rita Roos, joka kuoli varhain. Toim. Lotta Wigelius-Wulff, 2014. 23.00?02.00 SVT:n ohjelmaa 27.2.2015 39 FOX 06.00 Sky News 06.34?08.39 FOX Kids 09.00 Wipeout 09.50 Kalle?Chef on the Beach 10.20 Teemu Laurell 10.50 Futurama 11.20 How I Met Your Mother 11.50 Miehen paikka 12.15 Jättimäiset rakennusurakat 13.10 Rajasota 14.10 Ufojen jäljillä 15.10 Alaskan poliisit 16.10 Aivopelit 16.40 Cosmos: kaikki elämästä 17.35 Pohjolan maut à la Sara 18.05 How I Met Your Mother 18.35 How I Met Your Mother 19.05 Varastojen metsästäjät 19.35 Huutokaupan Metsästäjät 20.05 Bones 21.00 puhelinmyyjät! 21.55 The Walking Dead 22.50?23.15 Cops 23.45 S.H.I.E.L.D. Agentit 00.40 The Bridge 01.35 Vankilassa ulkomailla 02.35 Aarteen tonkijat 03.05?03.30 Suomen vartijat 04.00?05.59 Sky News SUB 10.00?11.00 Lemmen viemää 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Masterchef USA 16.00 Top Chef: Mestarit 17.00 Lemmen viemää 18.00 Löytäjät 18.30 Löytäjät 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Luovat hullut 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (12) 21.00 Borat (16) 22.40 Morgan Spurlock: 7 kuolemansyntiä 23.10 C.S.I. (16) 00.00 Luovat hullut 00.30?01.30 Rysän päällä TV5 06.25 Rods n? Wheels 07.25 Lasten eläinmaailma: Kissakuiskaaja 08.15?09.15 Ritari Ässä (12) 12.15?12.45 Pulmuset 13.15?13.40 Kellarin kunkku 14.05 A-Team (12) 15.00 Ritari Ässä (12) 16.00 Kadonneet (7) 17.00?17.30 Pulmuset 18.00?18.30 Kellarin kunkku 18.59 Tuurin kyläkauppias 20.00 Starat lastenvahteina 20.30 Starat lastenvahteina 21.00 Elokuva: American Pie 2 (12) 23.05 Aikuisten lelukauppa (12) 00.05 Elokuva: Mieheni on kidnapattu (12) 01.55 Kadonneet (7) 02.50 Tarkka-ampujat (12) 03.35?04.29 Yllätystuunaajat JIM 11.40 Guinness World Records 12.35 Mahdoton illallinen 13.30 Rikkaiden panttilainaamo 14.25 LA Ink 15.20 Anthony Bourdain maailmalla 16.10 Hurja remontti 17.00 Kuuluisat kuppilat 17.30 Leijonan luola UK 18.25 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit (7) 21.00 Arman ja aymara-lapset 22.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 23.00 Poliisit 23.30 Panttilainaamo 00.00 Outoa vai mitä? (12) 00.55 Leijonan luola UK 01.50 Panttilainaamon autospesialistit 02.20 Panttilainaamon autospesialistit 02.50?03.45 Maailman parhaat kalapaikat LIV 09.00 Sikke Ruokaa rakkaudella 09.30 Sarahin sisustusvinkit 10.00 Koirakuiskaaja 11.00 Olet mitä syöt 11.30 Nigellan uudet herkut 12.05 Hotellit haltuun 13.00 Illallissota 14.00 Unelmien talo 14.30 Nätti nakuna 15.30 Häät sulhasen tapaan Amerikassa 16.30 Sarahin talo 17.00 Pariskunnan superdieetti 18.00 Neljät häät Amerikassa 19.00 Hurja painonpudotus 20.00 Toisenlaiset äidit 21.00 Good Wife (7) 22.00 Ruotsin miljonääriäidit 23.00 Sinkkulaiva 23.30 Täydelliset naiset (12) 00.25 Äitien sota 01.20 Neljät häät Amerikassa 02.15?03.10 Käenpesä (7) AVA 09.30 Upeat skandikodit 10.00?11.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 12.00 Suurin pudottaja 12.55 Lääkärit 13.50 Makuja ja elämää 14.05 Rakkautta ensitreffeillä 15.00 Glee (7) 16.00 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy (7) 17.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 18.00 Sadan tonnin talot 19.00 Suurin pudottaja 20.00 Grand Designs?unelma-asunnot 21.00 Muodin huipulle Allstars 22.01 Beverly Hillsin täydelliset naiset 23.00 Stylisti Rachel Zoe 00.00 Täydellinen Mrs. Vanderpump 01.00?01.55 Pitchkuningasidea YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä. 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää 12.10 Ranskan apu Suomelle talvisodassa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: musiikkivieraana professori Heikki Peltola 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Matkakuume. Varhaiset karavaanarit harrastivat autoulkoilua. 17.40 Kesäkeiton syvin olemus: Sokeri 18.00 Kuunnelman esittely: Mies, joka talutti Olavi Virtaa 18.15 Viikon luontoääni 18.20 Radioteatteri esittää. L.Onerva: Mirdja, osa 58. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus. 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Radioteatterin valiouusinta: Mies, joka talutti Olavi Virtaa. 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Kuusi kuvaa. 22.50 Arvassalo ry: Futis parantaa maailmaa 23.10?06.00 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Uutiset ja sää. 07.10 Urheiluradio. 18.03 Parasta aikaa. 18.50 Merisää. 18.55 Parasta aikaa. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 19.05 Parasta aikaa. 20.00 Yle Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 20.05 Sää. 20.06 Parasta aikaa. 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Yöradio. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 03.02 Sekahaku?Kalevi Pollari. 04.02?04.59 Jake Nymanin Popradio. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Emilia Kukkala 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03?17.00 Puheen Iltapäivä 17.06 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Teemailta 20.00 Puheen Ilta 22.00 Yle Uutiset 22.05 Emilia Kukkala 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00 Arkisto: Naisjohtajat 02.00 Arkisto: Litti, Atik ja kuningas potkupallo 04.00?06.00 Arkisto: Euroopan turvallisuuspolitiikkaa
27.2.2015 ARKI Turvallista arkipäivää yliopiston stipendiaattina alkavat minulla olla takanapäin. Muutoin ystävällisen tehokasta sisäänajo-ohjelmaa on häirinnyt historiallisen kylmä talvi Bostonissa. Kolme lumimyrskyä kaikkine varotoimenpiteineen ovat siirtäneet ja peruuttaneet erilaisia ohjelmia tämän tästä. Tottahan lunta on paljon enemmän kuin Helsingissä, mutta toisen puolen ongelmista tekee se, ettei tällaisen lumimäärän kanssa ole totuttu elämään eikä sen hoitamiseen tarvittavaan kalustoon ole katsottu kannattavan investoida. En ole malttanut välillä vähän kehaista, että meillä kyllä pärjättäisiin, koska muuten suuri osa Suomen kuuluisista kouluista joutuisi tämän tästä sulkemaan ovensa. Mutta kyllähän tämä kertoo koruttomasti myös siitä, että arkipäivän turvallisuus on nyky-yhteiskunnassa suuri ja aika vaikeastikin suunniteltava kokonaisuus. Samalla, kun moderni tekniikka periaatteessa antaa mahdollisuuden suunnitella kaiken mahdollisimman tehokkaaksi ja vaivattomaksi, se toisaalta tekee koko järjestelmän kovin herkäksi erilaisille häiriöille. Tänä talvena tapahtunut hakkerointi pankkeihin oli hyvä esimerkki. Lisäksi monet ihmiset ovat tulleet aika avuttomiksi, kun pitäisi varautua itse minkäänlaisiin poikkeamiin perusrutiineista, oli sitten kyse käteisestä rahasta tai elintarvikkeista. EnsimmäisEt viikot Harvardin n n n tulEvaisuudEn kuvioiHin tulEE kuiten- kin kuulumaan jo alkaneen ilmastomuutoksen vuoksi muun muassa erilaisia sään ääriilmiöitä ympäri maailmaa. Tämän vuoksi myös YK-järjestöissä on kiinnitetty kasvavaa huomiota kykyyn minimoida sekä taloudellisia vahinkoja että tietysti ennen kaikkea inhimillisiä kärsimyksiä oikeidenkin katastrofien sattuessa. Moderni tekniikka voi auttaa monessa suhteessa sekä ennakoimaan katastrofeja ja välttämään vaaraa että itse katastrofissa käyttäytymään oikein. Mutta tekniikka yksinään ei auta, vaan tarvitaan taitoa ja tahtoa toimia yhdessä. Tässä suhteessa Pohjoismaat ovat olleet tavallaan askeleen edellä monia muita maita. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen ja sen edelleen kehittäminen edellyttävät juuri samaa: halua ja kykyä toimia yhdessä meidän kaikkien yhteiseksi parhaaksi. n n n vuosia sittEn Eräässä YK:n kokouksessa heiluttelin suomalaisen äitiyspakkauksen potkuhousuja. Neuvolajärjestelmä äitiyspakkauksineen on oiva esimerkki lapsiperheen turvalliseen arkeen liittyvistä asioista. Ensimmäisellä vastaanottotunnillani kaksi Kolumni Kolumni Tarja Halonen Lehtikuva / Annika Söderblom / Nana Uitto 40 Ensimmäisellä vastaanottotunnillani kaksi nuorta opiskelijaa kyseli suomalaiseen äitiyspakkaukseen liittyviä tutkimuksia. nuorta opiskelijaa kyseli suomalaiseen äitiyspakkaukseen liittyviä tutkimuksia. He olivat tehneet hyvin kotitehtävänsä; Kansaneläkelaitoksen englanninkieliset sivut olivat tulleet jo tutuiksi. Puolisoni oli juuri ollut käymässä täälläpäin ja olimme ehtineet onneksi keskustella myös tutkijoiden etukäteen lähettämistä kysymyksistä. Toivottavasti sain autettua riittävästi, sillä näiden nuorten naisten tavoitteena olivat paitsi omat tutkinnot ja väitöskirjat, niin myös eri maiden hallitusten vakuuttaminen suomalaisen äitiyshuollon erinomaisuudesta ja kannustaminen sen käyttöönottoon. Suomi näyttää olevan opiskelijoille ja tutkijoille mielenkiintoinen maa monestakin syystä. Kansainvälisessä politiikassa geopoliittinen asemamme herättää kysymyksiä, mutta kyllä sittenkin ylitse muiden näyttää kiinnostavan tasa-arvo eri muodoissaan, oli sitten kyseessä koulutus, terveydenhuolto tai vaikkapa sitten tämä naisten asema. Kirjoittaja on presidentti. info@presidenthalonen.fi Terveydenhuolto on ollut täälläkin kovasti esillä presidentti obaman ajaman terveydenhuoltouudistuksen takia. Yliopistolla tulee olemaan lähiaikoina erityinen julkisten palvelujen viikko, jolloin asiaa sekä esitellään seminaareissa että opiskelijat ottavat osaa myös käytännön työhön. Tulevissa vaalikeskusteluissa kannattaa sen soten lisäksi puolustaa laajemmaltikin julkisten palvelujen tuomaa arjen turvaa.