• Kuuro Liisa Halonen elää täysillä elämäänsä ?Olen syntynyt tällaiseksi? ...15 Lupajärjestelmä yksinkertaistuu Kalastusmaksut yhtenäisiksi koko maassa ...6 Kansalaisaloite rattijuopoista kaatui Tekijät pettyivät ...7 120 vuotta KESK I V II KKO 4. Ma a l iskuu TA 2 015 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?? N:o 32, 007435-15-10 ? Hinta 1,20 e (sis.alv) Kansanedustajat ovat enemmän koulutettuja kuin kansa Eduskunta ei ole kansa pienoiskoossa ...8?11
• 4.3. Nimipäivät tänään: Ari, Arsi, Atro (ruots.) Adrian, Atle Aurinko nousee: Helsingissä 7.11 Oulussa 7.19 Aurinko laskee: Helsingissä 17.54 Oulussa 17.42 Nimipäivät huomenna: Leila, Laila (ruots.) Laila, Leila Uutiskertaus -2...1 1...2 2...3 Uutiset Demokraatti.fi 3 4?5 ?Menivät sitten yhteisöveron alennuksen dynaamiset vaikutukset negatiivisiksi. No, yhdenlaista vaikutusta sekin kai on.? 7 Sote-vääntö loppusuoralla Rinne: Turvallisuuspolitiikasta ei kannata kinata, pääkirjoitus Uusi kalastuslaki nytkähti eteenpäin Avaus 8?11 12 14 Eduskunta ei edusta kansaa 18?19 20 ?Entä jos olisi viisi sotealuetta joilla yliopistosairaala, verotusoikeus ja suorilla vaaleilla valittu valtuusto?? Ilkka Kantola Twitterissä Viikon kuvat Maailma tänään Päivä kuvana Arki 15 16?17 Matti Linnanahde Twitterissä n Norwegianin työtaistelu laajentumassa. Lentoyhtiö Norwegianin työ- n Junaliikenne myöhästeli sähköratavaurion vuoksi. Junaliikenteessä esiin- n Hidén: Sote-esitys yhä ongelmallinen. Sote-esitykseen liittyy yhä mer- n Asepalvelukseen haki lähes ennätysmäärä naisia. Vapaaehtoiseen ase- taistelu on laajentumassa tänään 650 lentäjällä, jos sopua ei sitä ennen saada aikaan. Asiasta kertoo Norjan yleisradio NRK. Noin 75 prosenttia lakkoilusta koskisi kotimaan lentoja. Ylen tietojen mukaan mukaan lakolla ei ole vaikutusta Suomen lentoihin. tyi häiriöitä iltaan saakka, kertoi VR. Häiriöt johtuivat eilen aamulla Helsingin ratapihalla tapahtuneesta sähköratavauriosta, joka on saatu korjattua iltapäivällä. VR:n mukaan pahimmat häiriöt kohdistuivat Helsingin ja Turun väliseen rantarataan. Osa kaukojunista viivästyi aikataulusta jopa puolesta tunnista yli tuntiin. kittäviä perustuslaillisia ongelmia, katsoo valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén. Hidénin mukaan uusi esitys on edellistä parempi, mutta ei ongelmaton. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuuli perustuslain asiantuntijoita eilispäivän ajan. palvelukseen haki tänä vuonna 796 naista. Vain viime vuonna asepalvelukseen on hakenut enemmän naisia, kun halukkaita oli runsaat 800. Suurin osa hakijoista määrätään huhtikuun kutsunnoissa palvelukseen ensi vuoden aikana. Naisten on ollut mahdollista hakea asepalvelukseen vuodesta 1995 alkaen. Lehtikuva / Vesa Moilanen SDP:llä vammaisfoorumi SDP on löytänyt räväkän vaihteen Sarjakuvat, yhdistystoiminta, radio ja TV Vee Nieminen Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström tapasi suomalaiskollegansa Erkki Tuomiojan eilen Helsingissä. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: ? Helsinki, Uusimaa, ? Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus ? Tampere Uutistoimitus (02) 277 0477 ? Vaasa Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 ? Mikkeli (03) 212 9455 Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demari.fi varhaisjakelu: ? Pohjanmaa, varhaisjakelu: ? Tampere ja ympäristö: ? Muu Suomi: puh. 0200 30011 puh. 0200 55888 puh. 0800 96675 puh. 0200 71000
• UUTISET 4.3.2015 3 Kari Hulkko Jouni Backmanin (sd.) mukaan pelkän sote-uudistuksen perusteella moni kunta voisi laskea veroprosenttiaan. ??Backmanin vuoro muistuttaa sote-laskelmien tulkinnoista Sote-väännön loppusuora häämöttää SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman pitää valitettavana, että valtiovarainministeriön sote-laskelmista liikkuu harhaanjohtavaa tietoa. ? Niitä koskeva uutisointi ja keskustelu on pikemminkin lisännyt hämmennystä kuin vähentänyt epätietoisuutta. Hänen mielestään hämmennyksen keskeinen syy lienee otsikointi. ? Sote-laskelmina esitetään kokonaisuutta, jossa on mukana myös jo päätetyt kuntien valtionosuusuudistus ja valtionosuusleikkaukset. Ne selittävät monelta osin soteuudistusta enemmän pai- neet kuntien veroprosenttien nousuun. ? Tosiasiassa moni kunta, jonka veroprosentin kerrotaan sote-uudistuksen vuoksi nousevan, saa sote-palvelujensa maksurasitukseen kevennystä. Eli pelkän sote-uudistuksen perusteella ne voisivat pikemminkin laskea veroprosenttiaan, Backman huomauttaa. ?Kaikki kunnat menettävät? Hän muistuttaa, että kaikki kunnat menettävät valtionosuusleikkauksissa. Osa kunnista voittaa, osa häviää valtionosuusuudistuksessa, kuten myös sote-uudistuksessa. ? Pelkän sote-uudistuksen syyllistäminen kuntien veroprosenttien nousupaineeseen on perusteetonta. Yksi keskeinen puute ja ongelma sote-laskelmissa on ?Tosiasiassa moni kunta, jonka veroprosentin kerrotaan sote-uudistuksen vuoksi nousevan, saa sotepalvelujensa maksurasitukseen kevennystä.? Backmanin mielestä vertailuvuosien satunnaisuus. Kustannukset vaihtelevat vuosittain ja sikäli vertailu on osin sattumanvaraista. ? Vertailu, jossa nykykustannukset vain jaetaan uudestaan kuntien kesken, ei ole perusteltu. Sote-uudistuksen tarkoitus on pienentää koko kuntakentän kustannuspainetta. Laskelmat eivät huomioi tätä lainkaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n johtajat esittivät maanantaina oman huolensa sote-laskelmien tulkinnoista. Demokraatti ?Tämä on ainutkertainen tilanne? Sote-esitykseen liittyy yhä merkittäviä perustuslaillisia ongelmia, katsoo valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén. Hidénin mukaan uusi esitys on esimerkiksi kuntien vaikutusmahdollisuuksien kannalta edellistä parempi, mutta ei vieläkään ongelmaton. Mallin perustuslain mukaisuuteen on kohdistettu Hidénin mukaan painavia epäilyksiä. ? Ainakin on tuotu esille ongelmia, jotka ovat minusta merkittäviä. Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori ei halunnut ottaa kantaa siihen, onko uudistus vietävissä läpi. Hänen mukaansa edelleen joudutaan keskustelemaan siitä, miten kansanvallan ongelmat ja rahoitusperiaate järjestetään. Tuorin mukaan keskustelua käydään myös itse prosessista. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuuli eilen perustuslain asiantuntijoita aamupäivän ajan. Asian käsittely jatkui iltapäivällä. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen (sd.) mukaan valiokunnan lausunnon valmistuminen torstaina on mahdollista. ? Kuuleminen viedään loppuun, ja sen jälkeen sitten valiokunta analysoi tilanteen. Koskisen mukaan lausunto pyritään joka tapauksessa kirjoittamaan. ? Tämä on ainutkertainen tilanne, ja sillä on sitten kuitenkin vaikutuksia sitten tulevaisuuteen, millaisia tulkintakantoja otetaan. Lausunnon sisältöä Johannes Koskinen ei lähtenyt ennakoimaan. STT
• 4 4.3.2015 UUTISET ??Rinne on presidentin kanssa samoilla linjoilla Turvallisuuspolitiikasta ei ole järkevää kinastella eduskuntavaalien alla SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kannattaa presidentti Sauli Niinistön ajatusta siitä, että vaalien alusaika rauhoitetaan turvallisuuspoliittiselta keskustelulta. Niinistön mielestä Suomen olisi syytä ottaa mallia Ruotsin käytännöstä. ? Yhdyn presidentin toiveeseen. Suomessa ei pitäisi vaalien alla luoda turhia jännitteitä ja antaa signaaleja ulkopuolelle, että meillä on erilaisia näkemyksiä ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitamisesta, Rinne muistutti Lahden Suomi Forumin vaalipaneelissa tiistaina. Rinne viittasi vetoomuksellaan keskusteluun Suomen Natojäsenyydestä, joka on ryöpsähtänyt taas valloilleen vaalien alla. Suomessa ei pitäisi luoda turhia jännitteitä vaalien alla. Hän oli ainoa puolueiden johtajista, joka oli Niinistön linjoilla. Stubb toisteli Nato-kantojaan Kokoomuksen puheenjohtajan Alexander Stubbin mielestä Suomessa pitää voida keskustella ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, koska ympäristö on muuttunut. Hän kertasi jälleen, että seuraavassa hallitusohjel- Marja Luumi Demokraatti marja.luumi@ demari.fi massa pitää olla mahdollisuus hakea Natoon. Stubb myös kannusti tekemään avoimen selvityksen Natosta. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen totesi, että juuri nyt ei ole ajankohtaista hakea Nato-jäsenyyttä, mutta ?liikkumavaran pitää säilyä?. Antti Rinne totesi, että Venäjä on suurin uhka lähinnä itselleen. Venäjä uhka lähinnä itselleen Paneelissa kysyttiin, onko Venäjä Suomelle uhka. Rinteen mielestä se on Suomen talouden kannalta uhka. ? Venäjä on ollut pitkään hitaan talouskasvun maa ja nyt kasvu on huvennut miinukselle. Se vaikuttaa auttamatto- masti Suomeenkin, koska Suomen viennistä kymmenen prosenttia on mennyt Venäjälle. Rinne korosti, että Venäjä on taloudellinen uhka erityisesti itselleen, kun se ei ole saanut teollisuuttaan uudistetuksi. Rinne oli samaa mieltä vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön kanssa siitä, että Venäjä hakee nyt sotilaallisesti suurvalta-asemaa, jota se ei saavuttanut taloudellisesti. ? Venäjä voidaan vetää pois kierteestä, kun samalla pysymme EU:n kanssa samassa linjassa politiikassamme, Niinistö huomautti. Lehtikuva/Jussi Nukari SDP:n Antti Rinne oli puoluejohtajista ainoa, joka oli tasavallan presidentti Sauli Niinistön linjoilla.
• UUTISET ?Venäjältä ei ole tullut Suomelle noottia lasermittareista? Venäjältä ei ole tullut minkäänlaista yhteydenottoa tai noottia Suomeen lasermittareiden viennistä Ukrainaan, painottaa ulkoministeri erkki tuomioja (sd.). Yle kertoi maanantaina illalla, että Venäjältä olisi tullut Suomelle asiasta nootti. Tuomiojan mukaan Suomen ulkoministeriö on lukenut vain tiedotusvälineistä siitä, mitä Venäjä on ulkoministeriönsä sivulla asiasta kirjoittanut. Venäjän ulkoministeriö kritisoi nettisivuillaan Suomea siitä, että Suomi on hyväksynyt laseretäisyysmittareiden viennin Ukrainaan. ? En usko, että yhteydenottoa tuleekaan. Suomi ei toimita aseapua Ukrainaan. Viime lokakuussa on myönnetty vastaava Lehtikuva / Vesa Moilanen Pääkirjoitus vientilupa, mutta siihen ei kiinnitetty mitään huomiota, Tuomioja sanoi tiedotustilaisuudessa. Tuomioja sanoo, että sen perusteella, mitä tilaajasta ja tarvikkeiden käytöstä on kerrottu hakemuksessa, lasermittareita ei käytetä Ukrainassa aseisiin. Hänen mukaansa lasermittareita voi kuitenkin käyttää osana aseita, ja siksi ne ovat puolustustarvikkeita koskevan lupamenettelyn piirissä. Hänen mielestään Suomella ei ole mitään syytä vastata Venäjän ulkoministeriölle, koska lupamenettely on ollut täysin avointa. ? Se on kaikkien arvioitavissa ja katsottavissa kotimaassa ja ulkomailla. Kannatamme avoimuutta kaikissa tällaisissa kaupoissa. Suurin kysymys onkin Tuomiojan mielestä se, mistä Ukrainan separatistit ovat saaneet varsin kehittyneet ja raskaat asejärjestelmänsä. ? Pienistä asioista on helpompi puhua kuin suurista kysymyksistä. Tua Onnela vaikea löytää sopivaa eduskuntavaaliehdokasta, syy ei ole ainakaan vaalikoneiden vähyydessä. Muutamia on auennut jo nyt, ja vaalien lähestyessä avautuu lisää niin, ettei normaali äänestäjä kerkeä kokeilla puoliakaan. Vaalikoneiden laatua sen sijaan voi syyttää, jos ehdokkaan valinta tuntuu vaikealta. Vaikka vaalikoneet ovat arvokas ja tärkeä lisä nykyisiin vaaleihin, niissä on edelleen isoja puutteita. Vakavimmillaan puutteet suorastaan johtavat äänestäjää harhaan. Jos äänestäJän on n n n vaalikoneiden henkilökeskeisyys. Vaikka yleisen hokeman perusteella moni suomalainen uskoo äänestävänsä henkilöä, ei puoluetta, niin ei voi tehdä. Vaalijärjestelmässämme ääni menee aina ensisijaisesti puolueelle, halusi äänestäjä tai ei. Tätä tosiasiaa vaalikoneet tuovat esiin säästeliäästi. Osa näyttää ansiokkaasti ensimmäiseksi vastaajalle sopivimman puolueen ja vasta sen jälkeen ehdokkaat. Näin äänestäjälle ainakin tarjotaan järkevää päätöksentekojärjestystä. Osasta vaalikoneita puoluevertailu puuttuu kuitenkin kokonaan. Tällaiset koneet eivät anna äänestäjälle mitään todellista apua, päinvastoin ruokkivat yleistä ja haitallista harhaluuloa henkilövaaleista. suurin ongelma on VR ja HSL korvaavat matkalippuja sähkövian ajalta n n n vaalikoneissa ovat niiden sisäänrakennetut arvooletukset. Vaalikoneet eivät ole puolueettomia vaan niiden maailmassa toiset vaihtoehdot ovat lähtökohtaisesti parempia kuin toiset. Arvo-oletus näkyy esimerkiksi aiheiden valinnassa. Säästöistä, velan taittamisesta, talouskasvusta ja yrittämisestä riittää kysymyksiä mukavasti. Sen sijaan harva kone satsaa ympäristöasioihin tai työntekijöiden oikeuksiin, eläinoikeuskysymyksistä puhumattakaan. Viesti on selvä: kone tietää, mikä on tärkeää. Myös kysymysten sisältö tukee tietynlaista maailmankuvaa. ?Uusi hallitus joutuu mahdollisesti leikkaamaan kansalaisten etuisuuksista ja muista valtion menoista. Mistä sinä säästäisit?? kysyy esimerkiksi Kaakkois-Suomen sanomalehtien vaalikone. Vastausvaihtoehdoiksi annetaan joukko yhteismitattomia valtion menoeriä, mutta vaihtoehtoja ?En kannata leikkauspolitiikkaa? tai ?Kiristäisin mieluummin veroja? ei ole tarjolla. Helsingin Sanomien vaalikone puolestaan ujuttaa moneen kysymykseen mukaan toisen vastausvaihtoehdon perustelunkin. ?Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja?, ehdottaa Hesari ja jatkaa: ?Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.? Näin muotoiltuna ei ole ihme, jos ?Samaa mieltä? tuntuu vastaajasta turvallisemmalta vastaukselta. Ja kun sama linja kysymyksissä jatkuu, ei ole ihme, että vastaamalla kaikkiin kysymyksiin ?Täysin samaa mieltä? ylivoimaisesti sopivimmaksi puolueeksi tulee kokoomus. toinen iso pulma Junaliikenteessä on tänään ollut laajoja häiriöitä sähkökatkon takia. Vika saatiin korjattua, mutta junaliikenne ehti ruuhkautua pahoin. VR:n viestintäpäällikön mika Heijarin mukaan yritys noudattaa EU:n laajuisia säädöksiä junaliikenteen myöhästymiskorvauksista. ? Korvaus on 25 prosenttia lipun hinnasta, jos juna myöhäs- tyy yli tunnin mutta alle kaksi tuntia. Korvaus nousee 50 prosenttiin, jos juna myöhästyy yli kaksi tuntia. Heijarin mukaan asiakas voi hakea palautuksia tai korvauksia VR:n puhelinpalvelusta tai lipputoimistosta. ? Muiden korvausten osalta vaatimukset käsitellään tapauskohtaisesti. Tällaisiin välillisiin korvauksiin ei ole yleisohjetta. Myös ne tehdään VR:n asiakaspalvelun kautta. Pääkaupunkiseudulla Helsingin seudun liikenne HSL korvaa tapauskohtaisesti lippuja asiakkaalleen. HSL:n viestintäpäällikön Sari Kotikankaan mukaan hakemukset käsitellään haitan ja tapahtuman yksityiskohtiin liittyen. STT Kupla Lehtikuva / Jussi Nukari tua.onnela@demari.fi Mistäköhän tuo Calle on pukunsa hankkinut... 5 Vaalikoneilla on maailmankuva STT Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.). 4.3.2015 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne
• 6 4.3.2015 UUTISET ??Ei heikennä kalavesien omistajan asemaa Uusi kalastuslaki nytkähti eteenpäin Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta hyväksyi tänään mietintönsä kalastuslain uudistuksesta. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) on erittäin tyytyväinen valiokunnan lakiin tekemiin parannuksiin. ? Toisin kuin julkisuudessa on esitetty, uusi laki ei heikennä kalavesien omistajien asemaa. Kalastusoikeus ja siihen liittyvä määräämisvalta kuuluvat jatkossakin lähtökohtaisesti vesien omistajille, Orpo sanoo. Nyt siirrytään yhden valtakunnallisen luvan malliin. Omistajat ovat keskeisessä asemassa kalavarojen alueellisten käyttö- ja hoitosuunnitelmia laadittaessa. Nykytilanteeseen verrattuna uutta on, että suunnitelmat ovat entistä sitovampia ja viranomaiset valvovat niitä. ? Suomessa on monipuoliset kalakannat ja potentiaali vielä paljon suurempaan kalavesien tuottoon kuin tällä hetkellä. Kotimaista kalaa halutaan ruoka- pöytiin ja sitä voisi riittää myös vientiin, Orpo visioi. Kalakantoja suojellaan Uuden lain myötä kalastuksen sääntelyn perusteeksi tulee kestävä kalakantojen hoito ja kalojen luontainen lisääntyminen. Koska kalat eivät noudata vesialueiden tai kalatalousalueiden rajoja, uusi laki luo raamit valtakunnalliselle kalakantojen hoidolle ja kalastukselle. ? Alueellinen yhteistyö onnistuu vain aidon kumppanuuden kautta vesialueiden omistajien ja eri kalastajaryhmien välillä. Viranomaisten tehtävä on koordinoida kokonaisuutta ja valvoa kalastusta, Orpo korostaa. Lupajärjestelmä yksinkertaisemmaksi ? Lakiuudistus yksinkertaistaa kalastuslupajärjestelmää, koska sen myötä siirrytään yhden valtakunnallisen luvan malliin, ministeri Orpo huomauttaa. Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu yhdistetään yhdeksi kalastonhoitomaksuksi, jonka maksavat kaikki 18?64-vuotiaat kalastajat, jotka harjoittavat muuta kalastusta kuin ongintaa ja pilkintää. Maksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vieheellä koko maassa. Maksun suuruus on 39 euroa/vuosi, 12 euroa/viikko ja viisi euroa/vuorokausi. Vanha kalastuslaki vuodelta 1982 joutaa romukoppaan. Uusi laki pyrkii entistä enemmän kalakantojen suojeluun. Demokraatti Timo Sparf Uudella lailla pyritään muun muassa turvaamaan järvilohen ja muiden kalalajien tulevaisuus ja luontaiset lisääntymismahdollisuudet.
• UUTISET 4.3.2015 7 Kansalaisaloite rattijuoppojen rangaistuksista kaatui Kansalaisaloite koskien ratti­ juoppojen rangaistusten tiu­ kentamista on kaatunut edus­ kunnassa. Ratkaisu asiassa teh­ tiin lakivaliokunnassa. Aloitteessa esitettiin ratti­ juoppojen rangaistusten kei­ noiksi muun muassa rattijuo­ pon ajoneuvon välitöntä hal­ tuunottamista valtiolle riip­ pumatta siitä, kenen ajoneuvo on. Lisäksi vaadittiin, että rat­ tijuoppojen aiheuttamat kuo­ lemantapaukset pitää tulkita tapoiksi ja loukkaantumiset tapon yrityksiksi. Myös pro­ millerajan laskemista toi­ vottiin. Vaikka valiokunta ei astunut aloitteen taakse, se ehdottaa eilen tiistaina valmistuneessa mietinnössään, että eduskunta hyväksyy kuusi kansalaisaloit­ teeseen liittyvää lausumaa toi­ menpiteistä rattijuopumusten ehkäisemiseksi, muun mu­ assa alkolukon käytön lisää­ misestä. Lakivaliokunta ei pidä pe­ rusteltuna käynnistää lainval­ mistelua promillerajan laske­ miseksi. Selvitystä vaaditaan Valiokunta pitää kuitenkin tär­ keänä, että hallitus laatii selvi­ tyksen, jossa sekä rattijuopu­ muksen että törkeän rattijuo­ pumuksen promillerajan tar­ koituksenmukaisuutta arvioi­ daan kokonaisvaltaisesti. Lisäksi lakivaliokunta edel­ lyttää, että hallitus laatii selvi­ tyksen rattijuopumuksen ran­ gaistuskäytännöstä. Selvityk­ sessä tulee erityisesti kiinnit­ tää huomiota kuolemantapa­ uksiin päätyneiden rattijuopu­ musten rangaistuskäytäntöön ja vähimmäis­ ja enimmäisran­ gaistuksiin. Kansalaisaloitteeseen kerät­ tiin allekirjoituksia syksystä 2013 alkuvuoteen 2014. Nimiä kertyi selvästi yli vaaditun 50 000 allekirjoituksen, kaikkiaan 62 000. Aloite lähetettiin edus­ kuntaan kesällä 2014. Aloitteen laati Jorma Son- ninen, jonka 11­vuotias tytär kuoli, kun rattijuoppo ajoi tä­ män päälle keväällä 2012. Kaikkiaan kuusi kansalais­ aloitetta on edennyt edus­ kunnan käsittelyyn. Torstaina eduskunnassa on ainoassa kä­ sittelyssä sivistysvaliokunnan mietintö kansalaisaloitteesta, jossa esitetään ruotsin kieltä valinnaiseksi oppiaineeksi kai­ killa kouluasteilla. Rane Aunimo Demokraatti Nazima Razmyar: Ovatko mamut persuille vain pellejä? Kansanedustajaehdokas Nasima Razmyar on kertonut avoimesti saamastaan vihapa­ lautteesta. SDP:n kansanedustajaehdo­ kas Nasima Razmyar ihmette­ lee perussuomalaisten kaksija­ koista linjaa suhteessa vihapu­ heisiin. Razmyar piti hienona, että puheenjohtaja Timo Soini tuomitsi hiljattain vihapuheet. Hän huomautti Ylen aamu­ tv:n vihapuhekeskustelussa kuitenkin siitä, että maahan­ muuttopoliittisessa ohjelmas­ saan puolue olisi kuitenkin pak­ kosijoittamassa maahanmuut­ tajat ympäri maata. ? Perussuomalaisten euro­ parlamentaarikko (Jussi Hallaaho) on myös todennut, että maahanmuuttajaehdokkaat ovat sirkuspellejä ja listan täyt­ teitä. Toisella kädellä puhutaan sitten näin. Perussuomalaisten puolue­ sihteeri Riikka Slunga-Pout- salo vastasi, että jokainen vas­ taa sanomisistaan, eikä puolue voi lähteä vastaamaan ?jokaisen varavaltuutetun? puheisiin. ? Pelkään sitä, mitä tapahtuu suomalaiselle puhumisen kult­ tuurille. Uskallammeko sanoa enää omaa mielipidettämme, Slunga­Poutsalo totesi. Nasima Razmyar korosti, että sananvapauden lisäksi on olemassa myös sanan­ vastuu. ? Tekojen ja sanojen pitää kohdata. Marja Luumi Demokraatti
• 8 4.3.2015 AVAUS M ik a M in kk in en Huhtivaalit tuskin tuovat muutosta Eduskunta ei ole kansa pienoiskoossa Usein kuullaan sanottavan, että eduskunta on kansa pienoiskoossa. Ei ole, ei ole alkuunkaan. Kansa ja kansanedustajat eroavat toisistaan selkeästi, käytettiin mitä mittaria hyvänsä. ? Kansanedustajat ovat selkeästi enemmän koulutettuja kuin kansa keskimäärin, erikoistutkija Ville Pitkänen Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta sanoo. ? Kun kansalainen tekee äänestämisratkaisunsa, hän etsii usein kandidaatista sellaisia piirteitä, jotka äänestäjä kokee olevan hyödyksi kansanedustajan tehtävässä. Silloin katsotaan, että koulutus on hyvä meriitti. ? Tilastoja katsomalla selviää, että kansalainen ei haluakaan eduskuntaan itsensä kanssa identtistä henkilöä, vaan koulutetumpaa ja edustavaa ehdokasta. Ville Pitkänen ounastelee, ettei 19. huhtikuuta valittava uusi eduskunta ikä-, sukupuoli- tai ammattijakaumalla mitattuna tuo suuria muutoksia nykyjakoon. Seppo Peltoniemi Demokraatti ? Tämä on pitempiaikainen trendi. Se ei ole mitään ihan viime vaalien juttuja, hän toteaa. Pitkäsen mukaan puolueet tekevät parhaansa laatimalla sellaisen ehdokaslistan, josta löytyy periaatteessa jokaiselle sopiva ehdokas. Nainen äänestää miestä ? Ehkä suurimman eroavaisuuden löytää sukupuolijakaumasta. Naisia on Suomessa enemmän kuin miehiä, mutta eduskuntaan valitaan selkeästi enemmän miehiä kuin naisia. Tämä siitä huolimatta, että naiset äänestävät ahkerammin kuin miehet. Arkadianmäellä istuu 116 miestä ja 84 naista. ? On huomattavasti todennäköisempää, että mies äänestää miestä kuin se, että nainen äänestää naista. Pitkänen kuitenkin muistuttaa, että pitkässä juoksussa naisten osuus kansanedustajista on koko ajan kasvanut. Oikea ammatti ?varma? valinta Varmimmin eduskunnan ovet avautuvat, jos kansanedustajakandidaatti on siviiliammatiltaan opettaja, poliisi, kirkonmies, kunnanjohtaja, toimittaja, lääkäri tai yrittäjä. Heidän määränsä korostuu kohdakkoin työnsä päättävän eduskunnan jäsenissä. Vielä muutaman päivän istuvassa eduskunnassa on eri ammattien edustajista eniten opettajia. Ainakin 16 kansanedustajaa on opetusalan ammattilaisia. Toiseksi eniten on yrittäjiä, joita on 15. Poliiseja on seitsemän. Perinteisiä työläisiä eduskunnassa on vähän. Duunaritaustaiset kansanedustajat voidaan laskea yhden käden sormin. Eduskunnassa on vähän myös opiskelijoita ja eläkeläisiä verrattuna opiskelijoiden ja eläke-
• AVAUS ?Kansalainen ei halua eduskuntaan itsensä kanssa identtistä henkilöä, vaan koulutetumpaa ja edustavaa ehdokasta.? Suomalaisten ja kansanedustajien korkeakoulutus Lähde: Tilastokeskus ja eduskunta.fi 20% 10% läisten määrään Suomessa. Opiskelijoita kansanedustajista on kolme ja eläkeläisiä niin ikään kolme, kun Suomessa on 1,2 miljoonaa opiskelijaa ja 1,4 miljoonaa eläkeläistä. Kristilliset on tittelipuolue Koulutuksella mitattuna eduskunnan tittelipuolue on kristillisdemokraatit: kaksi tohtoria, yksi lisensiaatti, kaksi maisteria ja yksi merkonomi. Siinä koko kristillisten eduskuntaryhmä onkin. Määrässä mitattuna eniten ylempiä tutkintoja on kokoomuksen kansanedustajilla. Yli 30:llä kokoomuksen kansanedustajalla on vähintään maisterintutkinto taskussa. Äänioikeutettuja kansalaisia Suomessa on noin 4,5 miljoonaa. Jos eduskunnan ammattijakauma vastaisi kansan ammattijakaumaa, meillä pitäisi sen perusteella olla puoli miljoona opettajaa. Meillä ei ole puolta miljoonaa opettajaa, vaan 80 000. alin korkea-aste alempi korkeakouluaste % Suomen miesväestöstä % eduskunnan miesedustajista ylempi korkeakouluaste Tohtorintutkinto % Suomen naisväestöstä % eduskunnan naisedustajista 4.3.2015 9
• 10 4.3.2015 AVAUS Ikäjakauma ikäryhmittäin Ikäry 75 70? 65? Jörn Donner (83) Eduskunnan iäkkäin 60? 55? 50? 45? 40? Kaj Turunen (55) Keski-ikäinen miesedustaja 35? Keskiarvo on harhaa 30? Suomalaistenmiesten keski-ikä on 40,5 ja naisten 43,3 vuotta. Kansanedustajien keski-ikä on 52 vuotta. Keskiarvo on harhaa. Todellisuudessa 52-vuotiaita on parlamentissa vain seitsemän: Lasse Hautala (kesk.), Markus Mustajärvi (vasryhmä), Leena Harkimo (kok.), Arto Pirttilahti (kesk.), Juha Rehula (kesk.), Tarja Filatov (sd.) ja Anu Vehviläinen (kesk.). Vanhimman Jörn Donner (r.) ja nuorimman Olli Immonen (ps.) ikäero, 53 vuotta on likimain sama kuin kansanedustajien keskimääräinen ikä, 52 vuotta. Suurin osa lainsäätäjistä on syntynyt 1950- ja 1960-luvuilla. Heitä on yhteensä 122. 25? 20 15? 10? Liikanen aloitti nuorimpana SDP:n Erkki Liikanen, nykyinen Suomen Pankin pääjohtaja tunnetaan myös Suomen kaikkien aikojen nuorimpana kansanedustajan. Hän pääsi eduskuntaan 21-vuotiaana. Miina Sillanpää on Suomen eduskunnan kaikkien aikojen vanhin kansanedustaja. Hän oli 82-vuotias jättäessään eduskunnan heinäkuussa 1948. Jörn Donner (r.) on myös 82-vuotias, mutta hän ei ole toiminut kansanedustajana yhtä soittoa, kuten Sillanpää. 5? Olli Immonen (29) Nuorin kansanedustaja 0? 7,5% 5,0% 2,5% Miehet ? ikäryhmien prosenttiosuus Suomen väestöstä 2011 Miehet ? ikäryhmien prosenttiosuus kansanedustajista 2011
• AVAUS eduskunnassa ja väestössä 4.3.2015 Grafiikka Mika Minkkinen Demokraatti mika.minkkinen@ kehittamo.fi Lähde: Tilastokeskus ja eduskunta.fi hmä: 5? ?74 ?69 ?64 ?59 Päivi Lipponen (48) Keski-ikäinen naisedustaja ?54 ?49 ?44 ?39 ?34 ?29 Sanni Grahn-Laasonen (32) Nuorin naisista ?24 Ilkka Kanerva ei ole koskaan tehnyt töitä ?19 ?14 ?9 ?4 2,5% 5,0% Naiset ? ikäryhmien prosenttiosuus Suomen väestöstä 2011 Naiset ? ikäryhmien prosenttiosuus kansanedustajista 2011 7,5% Eduskunnassa on muutamia parlamentaarikkoja, jotka eivät ole koskaan tehneet töitä. Kansanedustajan tehtävähän ei ole työtä, vaan se on luottamustoimi, josta ei makseta palkkaa, vaan palkkiota. Kansanedustajalla ei liioin ole lomia, vaan istuntovapaita. Kuuluisin työtätekemätön on turkulainen Ilkka Kanerva, 67. Kanerva on ollut kansanedustaja vuodesta 1975 alkaen, 40 vuotta putkeen. Tavanomaisia duuneja Kanerva ei ole tehnyt, mutta erityisen ahkera kansanedustaja hän on ollut aina. Sitä ei kukaan kiistä. Hän on jälleen ehdolla, ja mikäli tulee valituksi Kanerva lyö kaikkien aikojen ennätyksen kansanedustajana, jos istuu koko nelivuotiskauden. Kanerva on kipuamassa kohti kaikkien aikojen tilaston kärkeä, jonka ykkösenä on John Österholm (r), hän istui kansanedustajana 41 vuotta. 11
• 12 4.3.2015 AVAUS AFP Photo, Nasa Vedestä ilmaan ja avaruuteen Vilvoittava vesi ja äärimmäinen pakkanen Mars. Yksinäistä puuhaa. Pakkanen ei pysäytä Nasan Mars-alus Curiosityä. Marsissa pakkasta oli yli ?50 astetta. AFP Photo AFP Photo / Mohd Rasfan Viikon kuvat Kokosi Nora Vilva, tekstit Heikki Sihto Malesia. Pinnan alla helpottaa. Helle piinaa Malesiaa. Ihmiset hakevat viilennystä joista ja järvistä. Egypti. Huipputekniikkaa mallia en- nen ja nyt. Ranskalaiset hävittäjät pyörähtivät Egyptin pyramidien yllä. Egypti ostaa 24 uutta hävittäjää Ranskasta.
• AVAUS 13 4.3.2015 SINUN PUOLESTASI! Varsinais-Suomi OSOITTEEMME VERKOSSA WWW.EEVA-JOHANNA.NET UUSIMAA www.jytyliitto.fi www.pam.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki www. WWW.AYT.FI .org Ammattiliitto Nousu ry Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO KÄHÄRÄ Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. ke 12-18, to-pe 10-16. Kirjakahvila: 5.3. klo 14 Työväenperinnepäivä! Divari Punanurkka auki ke 16-18 www.tyovaenperinne.fi 1/21/2013 3:57:51 PM Aina uutta. Demokraatti.fi
• 14 4.3.2015 AVAUS Maailma tänään Semy Kahan Kirjoittaja on Israelissa asuva vapaa toimittaja. Kolumni Egyptin tulevaisuus on kysymysmerkki kohti uutta yksinvaltiutta? Onko Egyptiä kaksi vuotta sitten hallinnut Muslimiveljeskunta lopullisesti kukistettu? Voiko abdel al-sisi vastata herättämiinsä suuriin odotuksiin? Egypti on kokenut kaksi vallankumousta vuoden 2011 jälkeen. Ensin Tahrir-aukion kansanjoukot kaatoivat Hosni mubarakin hallinnon. Kaksi vuotta myöhemmin Muslimiveljeskuntaan kuuluva Muhammed Morsi pakotettiin eroamaan sotilasvallankaappauksessa, jota ainakin osa kansasta tuki. Sisi kohteli kovin ottein liikkeen pettyneitä kannattajia, jotka protestoivat väkivaltaisesti Morsin pakotetun eron jälkeen. Liikkeen johtajat ja tuhansia kannattajia pidätettiin ja vietiin oikeuteen, missä he saivat erittäin ankaria tuomioita, osa jopa kuolemantuomion. Tel Avivin yliopiston Egyptin tutkija mira tzoreff on sitä mieltä, että vaikka Muslimiveljeskunta sai vakavan iskun, sitä ei voi unohtaa poliittisena tekijänä, sillä huomattava osa kansasta tukee sitä edelleen. AFP Photo / Mohamed el-Shahed OnkO Egypti mEnOssa Mihin Egypti kehittyy? Presidentti Abdel al-Sisillä on isoja haasteita ohjatessaan maata kohti demokratiaa ja parempaa taloustilannetta. n n n ollut vain vähän sietokykyä ilmaisuvapauden suhteen. Monet kritiikkiä esittäneet ovat joutuneet oikeuteen, heidän joukossaan journalisteja, jotka ovat saaneet ankaria rangaistuksia. Sisin valtaan tulon jälkeen annetut erittäin ankarat tuomiot ovat vahvistaneet vaikutelmaa, että hallinto vaikuttaa oikeuslaitokseen. Mira Tzoreff sanoo, että muihin arabimaihin verrattuna egyptiläiset tuomarit ovat kaiken kaikkiaan säilyttäneet riippumattomuutensa. Tzoreffin arvio Sisistä maan presidenttinä on kuitenkin melko positiivinen. ? Sisi on tehnyt aloitteen keskustelujen käymiseksi eri kansanosien kanssa. Hän toimii samoin edistääkseen ymmärrystä ja tukea maan kristittyjä kopteja kohtaan. Sisi vierailee yliopistoissa ja käy keskusteluja opiskelijoiden kanssa. Hän on kääntynyt Egyptin korkeimman uskonnollisen tahon puoleen ja ehdottanut, että uskonnolliset johtajat ottaisivat kantaa Islamilaista valtiota Isis:iä ja muita islamilaisia ääriryhmiä vastaan, Tzoreff sanoo. Ennen maaliskuisia vaaleja Tahrir-aukion kapinoinnissa aktiivisesti mukana olleiden poliittisten puolueiden on ollut vaikeaa päästä ehdolle. Se johtuu siitä, että uuden perustuslain mukaan vain viidennes parlamenttipaikoista on avoimia puolueiden ehdokkaille. Loput ehdokkaat valitaan yksitellen, mikä lisää rahapiirien mahdollisuuksia vaikuttaa vaalitulokseen. sisin HallinnOlla On n n n siinain niEmimaalla ääri-islamisti- ryhmiä ovat useasti onnistuneet tappamaan egyptiläisiä sotilaita. Egyptin eri hallitukset ovat jo pitkään laiminlyöneet Siinain köyhyydessä asuvia beduiineja. Sen seurauksena osa heistä tukee näitä ääriryhmiä. Egyptin armeijalla on tähän asti ollut vaikeuksia tehokkaasti kontrolloida Siinain laajaa aluetta. Siinailta tehtyjen terrori-iskujen kohteena myös ollut Israel tekee logistista yhteistyötä egyptiläisten kanssa. Sisi on ilmaissut avoimesti, että Egyptillä ja Israelilla on yhteisiä intressejä. Maiden suhteet ovatkin parantuneet Sisin hallinnon aikana. Egypti on kieltäytynyt osallistumasta USA:n johtamiin Isisin vastaisiin ilmaiskuihin Irakissa ja Syyriassa. Egypti teki kuitenkin ilmahyökkäyksen Libyaan Isisin kannattajia vastaan näiden murhattua raa?asti kaksitoista egyptiläistä koptia. sista n n n haasteista odottaa maan taloudessa. 13 prosentin työttömyys ja heikko talouskasvu vaativat jyrkkiä toimenpiteitä. Saudi-Arabia on tukenut Egyptiä 15 miljardilla dollarilla, mikä antoi Sisille tarpeellisen hengitystauon. Yksi Egyptin suurista huolista on veden saaminen Niilin lähteiltä Etiopiasta. Sisi on vakavasti pyrkinyt pääsemään sopimukseen Etiopian kanssa, tavoitteenaan taata veden vapaa kulku Niilin lähteiltä. Hänen aloi- Yksi Sisin suurimmista haasteista odottaa maan taloudessa. 13 prosentin työttömyys ja heikko talouskasvu vaativat jyrkkiä toimenpiteitä. teesta Suezin kanaalin leventäminen tulee lisäämään kanaalista saatavia tuloja tuntuvasti. Vladimir putinin äskettäinen vierailu Egyptissä kertoo Venäjän pyrkimyksistä palauttaa ainakin osittain entinen tärkeä roolinsa Lähi-idässä, ja on samalla viesti USA:lle, että Egyptillä on poliittisia ja taloudellisia vaihtoehtoja. n n n yksi sisin suurimmista viemässä Egyptiä? Tzoreffin mukaan Egypti on vielä kaukana demokraattisesta hallinnosta. ? On seikkoja, jotka muistuttavat Mubarakin itsevaltiudesta, mutta lievemmässä muodossa. Tahririn aukio on ollut hiljaa jo kauan, mutta se saattaa herätä eloon, jos Sisi ei onnistu täyttämään niitä suuria odotuksia, joita kansalla on häntä kohtaan. Kaikkein tärkeintä on saada talous oikeille raiteille, Tzoreff arvioi. miHin sisi On
• ARKI 4.3.2015 15 ??SDP järjestää vammaisfoorumin ?Pahinta on tietämättömyys? SDP järjestää torstaina 5.3. vammaispoliittisen foorumin, jossa vammaiset pääsevät ääneen kertomaan elämästään. Tilaisuuden avaa kansanedustaja, SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Tarja Filatov. Juontajana toimii kansanedustajaehdokas Nazima Razmyar. Ohjelman päärungon muodostaa paneeli, johon osallistuvat muun muassa Jasmine Saloranta ja Liisa Halonen. Ensimmäinen on liikuntarajoitteinen, joka vammautui auto-onnettomuudessa 20-vuotiaana. Liisa Halonen on syntymästään saakka ollut kuuro. ? Vammaiset kansalaisetkin ovat osa yhteiskuntaa, joten heillekin on suotava samanlaiset oikeudet. Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus ovat SDP:n tärkeimpiä eettisiä periaatteita, joten tällä perusteella vammaispoliittinen ohjelma on puolueelle lähinnä luonnollista työtä. Ohjelma tuo sitä paitsi näkyvyyttä että tietoisuutta heidän omista tarpeistaan, toiveistaan ja vaatimuksistaan. On tärkeä muistaa, että vammaiset ovat itse alansa parhaita asiantuntijoita, Liisa Halonen kertoo. hiljattain julki tulleet tapaukset, että kahdelta kuurolta evättiin opiskelupaikka kuurouden vuoksi, vaikka toiselle heistä oli jo myönnetty opiskelupaikka ja toinen sai pääsykokeessa huippupisteet. ? Oli sitten kyse työpaikasta, valintakokeesta tai muusta, niin toisen ihmisen unelmien ja tulevaisuuden evääminen ennakkoluulojen vuoksi on syvästi epäinhimillisin teko. Suurinta tietämättömyyttä on olla oivaltamatta, että vähemmistöt ovat ihmiskunnan suuri enemmistö. Tanskan opiskelu kohokohta ? Elämäni kohokohta tähän mennessä on se, kun kirjoitin ylioppilaaksi ja lähdin Tanskaan vuodeksi opiskelemaan Frontrunners-koulutuksessa, Halonen kertoo. Frontrunners on viittomakielisille nuorille kuuroille tarkoitettu kansainvälinen koulutus, joka antaa valmiuksia muun muassa johtamiseen, ryhmätyöhön, kehitysyhteistyöhön ja projektinhallintaan. Koulutuksen tärkein tavoite on antaa valmiudet tasoittaa kuurojen tietä kohti parempia mahdollisuuksia, niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. ? Kyseinen koulutus toi minulle valon tulevaisuuteen, joten löysin sieltä tieni Humanistiseen ammattikorkeakouluun, Liisa Halonen kertoo vaiheistaan. Juhani Aro Demokraatti juhani.aro@ demari.fi ?Oli sitten kyse työpaikasta, valintakokeesta tai muusta, niin toisen ihmisen unelmien ja tulevaisuuden evääminen ennakkoluulojen vuoksi on syvästi epäinhimillisin teko.? Kari Hulkko ?Olen syntynyt tällaiseksi? ? Pahin epäkohta, jonka olen kuurona kohdannut, on ihmisten tietämättömyys. Kaikki eivät aina ymmärrä, että kuulon korjaaminen tai saaminen ?takaisin? ei ole tärkeintä minulle ja monelle muulle vaan se, että voi elää tasavertaisena muiden kanssa siinä elämässä, johon on syntynyt. Tietämättömyys johtaa kuitenkin usein siihen, ettei vammaisille tai muille vähemmistöläisille anneta tilaisuutta näyttää kykyjään pelkän taustansa vuoksi. ? Sitä kutsutaan syrjinnäksi. Esimerkkinä mainitsen vaikka Suorana netissä Foorumin yhteenvedon tekee SDP:n puolusihteeri Reijo Paananen. Tilaisuuden päätteeksi esiintyy kuuro rap-artisti Signmark. Myös yleisö ja vammaisjärjestöt pääsevät ääneen. Avoimet ovet-foorumi järjestetään Iiris-keskuksessa Näkövammaisten keskusliitossa Marjaniementie 74, Itäkeskus, Helsinki. Foorumia voi seurata suorana lähetyksenä osoitteessa live.sdp.fi klo 8.30?10.30. Liisa Halosen haastattelu tehtiin sähköpostin avustamana. Syntymästään saakka kuuro Liisa Halonen sanoo, että vammaisillakin on oltava samat oikeudet kuin muillakin kansalaisilla.
• 16 4.3.2015 ARKI ??Demarit ovat myötätuulessa SDP on löytänyt räväkän vaihteen Risto Häkkisellä riittää töitä. Autokorjaamo ja -maalaamoyrittäjä Kotkasta ei ole ruokatuntia ehtinyt pitää, sillä ?tällaiset kelit suosivat meitä?. Häkkinen täyttää tänään 60 vuotta, mutta ei järjestä vastaanottoa. Perhe oli koossa viikonloppuna ja ensi viikonvaihde meneekin sitten käyn- nistettäessä SDP:n vaalikampanjaa puolueen suurimmassa piirissä. Risto Häkkinen on nyt toista kauttaan SDP:n puoluehallituksessa. ? Olen ollut monissa vaaleissa mukana tavalla tai toisella. Nyt on pitkästä aikaa kiva käydä vaalikentille. Häkkinen sanoo, että hänen parin vuoden takainen toiveensa räväkästä keskustelusta SDP:ssä on toteutunut. ? Nyt keskustellaan kaikilla tasoilla avoimesti joka asiasta ja niistä puhutaan niiden oikeilla nimillä. Risto Häkkinen on johtanut toistakymmentä vuotta puo- ?Huomattiin, että mehän ymmärrämme itsensä työllistäjiä, pienyrittäjiä ja freelancereita ja heidän ongelmiaan.? Markku Lahikainen Timo Vainio Demokraatti timo.vainio@ demari.fi lueosastoa Karhulassa ja sanoo sen olleen aina poliittinen yhdistys, joka on osallistunut keskusteluun ja jatkaa sitä nyt SDP:n suurimmassa, KaakkoisSuomen piirissä. Häkkinen aloitti yrittäjänä vuosituhannen vaihteessa. Kotkassa ja Imatralla hänellä on töissä tusina miehiä. Demarien yrittäjäkampanjasta hän on enemmän kuin mielissään. ? Huomattiin, että mehän ymmärrämme itsensä työllistäjiä, pienyrittäjiä ja freelancereita ja heidän ongelmiaan. Kymijoen varrella se on ollut vähän pakkokin. Iso teollisuus hävisi ja jäätiin vähän tyhjän päälle, kun ei ollut kulttuuria toimia pienten ja keskisuurten yritysten kanssa odoteltaessa 500 henkeä työllistävää tehdasta. Nyt Risto Häkkinen sanoo, että pienyrittäjien sosiaaliturva kaipaa parannuksia ja että sukupolvenvaihdosta tarvitaan muuallakin kuin maataloudessa. Hän puhuu saattohoidosta, jolla erilaisten toimien yhdistelmällä haetaan nuori jatkaja omat eläkepäivät firmansa myynnillä rahoittavalle yrittäjälle. Autokorjaamoalan yrittäjä Risto Häkkinen Kotkasta sanoo, että töitä riittää myös SDP:llä. ? Nyt tuntuu, että on myötätuulta, puoluehallituksessa toista kauttaan vaikuttava Häkkinen sanoo. Sari Gustafsson OSY viettää 110-vuotisjuhlansa akateemisesti Suuren yhteiskunnallisen liikehdinnän tuloksena maaliskuussa 1905 Wanhalla ylioppilastalolla perustettiin salaa Ylioppilaiden sosialidemokraattinen yhdistys YSY. Se on maamme vanhin yhtäjaksoisesti toiminut opiskelijapolittinen järjestö. Pitkän ja vaiheikkaan historian aikana yhdistyksestä on kasvanut lukuisia suomalaisia ministereitä ja valtionpäämiehiä. Yhdistys on ollut perustamassa SONKia ja valtaamassa Wanhaa ylioppilastaloa. Niin Helsingin yliopistolla kuin sen ylioppilaskunnassakin on nähty aktiivista sosialidemokraattista opiskelijatoimintaa kautta 1900- ja 2000-luvun. Tänä päivänä YSY:stä OSY:ksi muuttuneen järjestön toiminta on myös virkeää ja ak- tiivista. Siitä kertovat edustajistopaikkojen tuplaaminen viime syksynä ja jäsenmäärän reipas kasvu kuluneina vuosina. Opiskelijademarit toimivat aktiivisesti sekä paikallisella tasolla Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa että valtakunnallisella tasolla kattojärjestönään Sosialidemokraattisten opiskelijoiden SONK. OSY:n kunniakasta historiaa juhlitaan akateemisen vuosijuhlan muodossa lauantaina 21.3. klo 18 alkaen Helsingin ravintola Sipulin Talvipuutarhassa. Tilaisuus on akateemisen arvokas. Pukukoodina juhlassa on tumma puku. OSY:n nykyinen puheenjohtaja on Tuulia Pitkänen. Demokraatti
• ARKI 4.3.2015 17 Syntymäpäivät Kuolleita Muonamiehen pojasta kasvoi yhteiskunnallinen vaikuttaja Järjestysmies Pentti Nordman kuoli Kajaanissa 7.2.2015 pitkällisen sairauden uuvuttamana. Hän oli kuollessaan 84-vuotias. Pentti syntyi 1930 Sysmässä muonamiehen ja kartanon palvelijattaren esikoiseksi. Hänen lapsuuttaan varjosti perheen köyhyys sekä perheen kohtaama tragedia, kun kaksi hänen veljeään kuoli Pentin ollessa viisivuotias. Aineellisen köyhyyden vastapainoksi Pentin lapsuudenkoti oli henkisesti rikas. Kotipitäjän kartanot heijastivat ympäröivään yhteiskuntaan arvokkuutta ja sivistystä, joka vaikutti herkkään poikaan syvällisesti. Hän sai lapsuudenkodissaan uskonnollisen kasvatuksen, jossa korostui nöyryys. Äiti antoikin pojalleen elämänevääksi rukouksen ja neuvon: vaitiolo kaikki voittaa. Kodin lisäksi Pentin nuoruuden kehitykseen vaikutti toiminta Sysmän nuorisoseurassa. Nuorisoseuratoiminta antoi hänelle sellaista kokemusta ja henkistä pääomaa, joka vaikutti hänessä koko elämän ajan ja antoi kipinän yhteiskunnalliseen toimintaan. Jatkosodan aikana hän toimi myös sotilaspoikana. Vuonna 1948 Pentti tapasi tulevan puolisonsa Kirsti Vähäsaaren, joka oli tullut Sysmään karjanhoitajaharjoittelijaksi. Pariskunta avioitui vuonna 1949 ja perheeseen syntyi kolme tytärtä. Perhe muutti Kajaaniin vuonna 1955 Kirstin saatua karjakon paikan Ensilän tilalta. Pentti työskenteli Ensilässä traktorinkuljettajana. Seppä- län maamieskoulun käytyään hän työskenteli 17 vuotta sellutehtaalla kiisu-uunin hoitajana. Vuonna 1974 hän siirtyi paperitehtaalle ja kaksi vuotta myöhemmin järjestysmieheksi, mistä tehtävästä hän jäi työttömyyseläkkeelle vuonna 1985. Pentti toimi Kajaanin sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtajana viisi vuotta ja yhtä kauan varapuheenjohtajana ja sihteerinä. Lisäksi hänellä oli lukuisia muita luottamustehtäviä. Pentin kunnallispoliittisen toiminnan huippuna voidaan pitää hänen toimintaansa kaupunginhallituksen varajäsenenä sekä varsinaisena jäsenenä. Kajaanin evankelis-luterilaisen seurakunnan luottamus- tehtävissä Pentti toimi yli 30 vuotta. Hänet tunnettiin sekä kunnallispolitiikassa että seurakunnassa kansanmiehenä ja sillanrakentajana. Yhteiskunnallisten tehtävien ohella Pentti lauloi kirkkokuorossa bassoa yli 50 vuoden ajan. Luottamustoimien ohella Pentti-ukki oli aktiivisesti mukana omien lastensa ja lastenlastensa elämässä. Myös lastenlasten lapset ehtivät oppia tuntemaan rauhallisen ja lempeän Papan, jonka sylissä oli aina tilaa. Puolison lisäksi Penttiä jäivät kaipaamaan kolme tytärtä sekä kuusi lastenlasta ja seitsemän lastenlastenlasta. Juha Malinen Pentti Nordman. Uuttera kotiseutuihminen oli Jupperin kehittäjä Kotiseutuneuvos Olavi Laine (1930?2015) tunnettiin asunalueellaan Espoon Jupperissa voimahahmona. Laine muutti Jupperiin 1960. Hän toimi Jupperin omakotiyhdistyksen monikymmenvuotisena puheenjohtajana. Laine oli työteliäs Jupperin asukkaiden asioiden ajaja. Hänen toimesta saatiin muun mu- assa äitiys- ja lastenneuvola ja teille nopeusrajoituksia. Omakotiyhdistys vauhditti myös Laaksolahden urheilukeskuksen rakentamista ja Pitkäjärven vesiensuojelua. Parin vuoden kuluttua saatiin myös iso muutos. Jupperiin rakennettiin oikein puhelinkoppi. Se oli tärkeä laitos aikana, jolloin vain harvoilla oli kotonaan puhelin. Jupperin omakotiyhdistys kutsui hänet kunniapuheenjohtajaksi vuonna 1995, Vuonna 1996 hänelle myönnettiin kotiseutuneuvoksen arvo ja edelleen syksyllä 2002 Laine palkittiin Espoo-mitalilla. Työuransa Laine teki eduskunnassa. Jäätyään eläkkeelle 1989 hän toimi eduskunnan virastomestarina. Tehtäväkuvaan kuului myös valokuvaaminen, jota Laine oli harrastanut vuodesta 1949. Hän kuvasi muun muassa kaikki vierailulle tulleet ulkomaiset seurueet ja he saivat mukaansa tuliaisiksi ryhmäkuvat. Monitoimimiehenä hän osallistui myös Espoon kunnallis- politiikkaan SDP:n riveissä. Hän liittyi jäseneksi vuonna 1970 ja toimi Kotiseutulautakunnan jäsenenä sekä vaalilautakunnan puheenjohtajana ja jäsenenä. Paavo Kohtala Olavi Laineen monivuotinen yhteistyökumppani Olympiauimari vastasi lottopallojen punnitsemisesta Helsingin 1952 olympiakisojen vapaauimari, Helsingin Työväen Uimarien edustaja Mauno Valkeinen menehtyi ankaraan keuhkokuumeeseen viime keskiviikkona 25.2. Meilahden sairaalassa 85-vuotiaana. Hän oli syntynyt Jämsänkoskella 12.1.1930. Kipinän uintiin Manu sai vasta asevelvollisuusiässä. Jorma Pakarinen, HTUn uimari hänkin, oli Valkeisen alokaskaveri ja innosti hänet uintiin. Uimarina Valkeinen oli lahjakkuus, joka Taisto ?Tate? Kasvion valmennuksessa nousi nopeasti Suomen ja TULn uimariparhaimmistoon. Valkeinen muisteli usein pahoilla mielin sitä, että hänen ennätysaikojaan ei Suomen Uima- liitto hyväksynyt Suomen ennätyksiksi, koska hän ei ollut Suomen Uimaliiton jäsen. Helsingin olympiakisajoukkueeseen hänet silti kelpuutettiin. Manu ui 4 x 200 metrin viestissä sekä sadan metrin matkoilla. Valkeinen muutti jo kaksivuotiaana Helsinkiin ja hankki itselleen arvostetun kultasepän ammatin. Hän työskenteli pit- kään Westerback Oyllä ja perusti sittemmin oman yrityksen työnantajansa muutettua Hämeenlinnaan. Tunnontarkkana ammattilaisena hän punnitsi vuosikaudet lottopallot samanpainoisiksi sekä usean laulajan kultalevy lähti Valkeisen käsistä. Mauno Valkeinen oli kaikkien ystävä. Uinnin jätettyään Manu siirtyi veneilemään ja ajelemaan moottoripyörällä. Naimisiin Railinsa kanssa Manu meni alaikäisenä. Hänen oli saatava avioliitolleen viranomaisten lupa, jota häntä hieman vanhempi Raili ei tarvinnut. Avioliitto kesti lähes 70 vuotta Manun kuolemaan asti. Kauko-Aatos Leväaho Kuninkaalliset kiinnostavat suomalaisia Harmaa sää ja tihkusade eivät häirinneet niitä muutamia satoja kansalaisia, jotka olivat saapuneet tiistaiaamupäivänä seuraamaan Ruotsin kuningasparin valtiovierailun alkamista Helsingin Kauppatorilla. Ensimmäisen vierailupäivän minuutintarkka aikataulu petti hieman, mutta odotus palkittiin, kun kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia lopulta vilkuttivat yleisölle Linnan parvekkeelta yhdessä tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Jenni Haukion kanssa. Kauppatorin yleisön keski-ikä näytti olevan neljänkympin paremmalla puolella. Varttuneempaa fanikuntaa edusti kuopiolainen Arja Sipponen, joka oli ajoittanut edellisen viikon Saksan-lomansa siten, että ehti viipyä välietapissaan Helsingissä vielä valtiovierailun alun ajan. ? Aiemmin en ole heitä nähnyt, mutta Tukholmassa olen käynyt kuninkaanlinnassa, Sipponen kertoi. Hieman nuorempien seuraajien joukkoon lukeutui helsinkiläispariskunta Rami ja Henriikka Vilander. ? Vaimo tykkää kuninkaallisista ? enemmän kuin minä, perusteli aviomies paikalle tuloa. Henriikka Vilanderin mielestä Ruotsin ja muidenkin maiden monarkiat puolustavat paikkaansa seremoniallisina instituutioina. ? Ei Kaarle Kustaalla ja Silviallakaan liene valtaa vähään aikaan ollut, mutta heidän edustustehtävänsä on merkittävä. Kuvataiteet kiinnostavat kuningatarta Alkujuhlallisuuksien jälkeen Silvia ja Jenni Haukio jatkoivat taidemuseo Ateneumiin, jossa oli niin ikään paikalla fanijoukko. Arvovieraat kuuntelivat säveltäjä Jean Sibeliuksen tuotantoa esittelevän konsertin ja tutustuivat museonjohtaja Susanna Petterssonin opastuksella Sibelius-näyttelyyn. ? Sibeliuksen luontoteemojen kautta puhuimme luontosuhteesta, puista ja kukista, museonjohtaja kuvailee. Tiistain ohjelmaan kuuluivat myös esimerkiksi kuningasparin vierailu eduskuntatalossa ja seppeleenlasku Hietaniemen hautausmaalla. Kolmipäiväinen valtiovierailu jatkuu keskiviikkona Helsingissä ja Espoossa sekä torstaina Lappeenrannassa. STT
• 18 4.3.2015 ARKI ??Yritykset lupaavat kohentaa poimijoiden perehdytystä ja asumista Tuhansia marjanpoimijoita tulossa Suomeen Thaimaasta ja muista viisumivelvollisista maista odotetaan saapuvan Suomeen noin 3 000 marjanpoimijaa tänä vuonna. Ulkomaalaisten poimijoiden määrä pysyy ensi kesänä ennallaan viime vuoteen verrattuna, arvioivat Elintarviketeollisuusliitto ja Suomen viranomaiset. Työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö ja marjateollisuuden yritykset allekirjoittivat joulukuussa ulkomaalaisten metsämarjanpoimijoiden asemaa parantavan aiesopimuksen. Sopijayritykset sitoutuivat lisäämään poimijoiden pereh- Lehtikuva / Kimmo Rautmaa Viime kesänä thaimaalaisia marjanpoimijoita työskenteli muun muassa Rumon metsäalueella Valtimolla. dytystä työhönsä ja huolehtimaan tarkemmin esimerkiksi poimijoiden asumis- ja peseytymistiloista sekä ruokahuollosta. Ansioiden vähimmäistasoa sopimuksessa ei määritellä. Viranomaiset seuraavat sopimuksen toteutumista osana viisumimenettelyä. ? Kyseessä on niin sanottu herrasmiessopimus, ei juridinen normi, kuvailee työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen. ? Allekirjoittaneita yrityksiä on kuusitoista, ja lisää on odotettavissa, joten kattavuus alalla on hyvä. Soraisen mukaan sopimuksesta lipeäminen tarkoittaa vähintäänkin sitä, että yritys joutuu huonoon valoon julkisuudessa. teenmäki (Itä-Suomen yliopisto) ja dosentti Marjaliisa Hentilä (Työväen Arkisto). Keskusteltavat kirjat, KirsiMaria Hytönen: ?Ei elämääni lomia mahtunut.? Naisten muistelukerrontaa palkkatyöstä talvi- ja jatkosotien ja jälleenrakennuksen aikana. Eerika Koskinen-Koivisto: Her Own Worth. Negotiations of Subjectivity in the Life Narrative of a Female Labourer. Tytti Steel: Risteäviä eroja sataman arjessa. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Tervetuloa! ? SDP:n vaalipäällikkö pitää poliittisen tilannekatsauksen ja kertoo miltä näyttää Poliittinen kenttä vaalien alla to 12.3. klo 18 Paasitornin salissa 303. Tervetuloa YPSYn järjestämään avoimeen keskusteluun, jota vetää YPSYn puheenjohtaja Eila Nevalainen. täjänään Livia Vilagi, näyttelijä Ahti Jokinen sekä juontajana ent. kansanedustaja Timo Roos. Tilaisuus on maksuton. Taustalla verovapaa myynti Aiesopimus liittyy ilman työsuhdetta työskenteleviin marjanpoimijoihin, jotka myyvät keräämänsä sadon yrityksille. Esimerkiksi mansikkatiloilla työskentelevät poimijat ovat useimmiten työsuhteessa, ja heitä koskee normaali työlainsäädäntö. Metsämarjanpoimijoiden osalta on ollut epäselvää, millaisia vastuita yrityksillä on ja miten ongelmatilanteissa toimitaan. Valtaosa metsämarjanpoimijoista saapuu Suomeen Thaimaasta. Mansikkatiloille tullaan töihin enimmäkseen Ukrainasta. Hallitusneuvos Olli Sorainen sanoo, että työsuhteiden vaatimista on harkittu ja harkitaan edelleen. ? Nykykäytännön taustalla on verovapaus. Suomessa saa myydä jokamiehenoikeuden turvin poimittuja marjoja verovapaasti. STT Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla osastot@ demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaalitapahtumailmoituksia, ne ovat maksullisia. HELSINKI ? Herttoniemen Sosialidemokraattisen yhdistys ry:n kevätkokous 11.3. klo 18 Muurahaisenpolku 4:ssä (puurakennus Laajasalon ostoskeskuksenvieressä) Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen klo 19 oma ehdokkaamme on keskustelemassa kanssamme. Mukana iki-ihana musiikki-ja lauluryhmä Fokka. Tervetuloa. Kahvitarjoilu. ? Nainen työmarkkinoilla to 5.3. klo 17-19 Naisasialiitto Unionin Maikki Friberg -kodissa, Bulevardi 11 A 1. Tilaisuuden tavoitteena on tuoda naisten näkökulma työelämään eduskuntavaalien alla. Tilaisuudessa pohditaan lyhyiden alustusten perusteella naisten mahdollisuuksia ja sudenkuoppia työelämässä. Tilaisuus on avoin Sarjakuvat kaikille kiinnostuneille. Tilaisuuden avaus, Karita Toijonen, Helsingin sos. dem. naispiirin puheenjohtaja, Naisliitto Unionin tervehdys. Suuret muutokset tarvitsevat naisten voimaa, Annu Palmu, tietokirjailija, OTK. Onko nainen koskaan oikean ikäinen, Työelämätutkija, dosentti Kaisa Kauppinen, Helsingin Yliopisto. Sukupuolten palkkatasa-arvo, erityistutkija Tapio Bergholm, SAK. Ulkonäkö ja naisen menestyminen työelämässä, apulaistutkija Maria Rytkönen, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Kahvitarjoilu ja Learning Café. Learning Café työskentelyn purku. Järj. Helsingin sos.dem. Naispiiri. ? Helsingin Kotien Puolesta -iltapäiväkerho kokoontuu to 5.3. klo 13 Kinaporin palvelukeskuksessa, Partsi2. Tervetuloa! ? Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 A 1, juhlitaan työväenperinnepäivää to 5.3. Klo 14 vuoden Työväentutkimus-palkinnon jako, klo 15.30.?16 liiton laulajat -lauluryhmä esiintyy. Säestys Sauli Malinen, klo 16 Kirjakahvila: Raskaan työn raatajat ? tutkimuksia naisten palkkatyöstä ja vahvoista suomalaisista naisista. Kirjakahvilassa esitellään tuoreita naisten työtä koskevia tutkimuksia ja keskustellaan niistä. Kirjojen tekijöiden kanssa keskustelevat vuoden professori Maria Läh- B.Virtanen - Urja KYMI ? Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 10.3. klo 14 Kettumäen Palvelukeskuksessa. Mukana kaupunginvaltuutettu Raimo Laine. Keskustellaan aiheesta ? kaupungin näkymät?. PIRKANMAA ? Sastamalan Sos.dem. Kunnallisjärjestö. Tervetuloa hyväntuuliseen Naistenpäivän juhlaan su 8.3. klo 14 Sylvään kouluun. Kahvitarjoilu klo 13. Juhlassa esiintyvät, oopperalaulaja, sopraano Miina-Liisa Värelä, säes- POHJANMAA ? Vaasanseudun Wanhat toverit kokoontuvat ti 10.3. klo 13 Demokraatin kokoustilassa. Vieraaksemme saamme kansanedustajaehdokkaan. Tervetuloa mukaan! ? Turun Demarikilta. Kaikille avoin yleinen kokous to 5.3. klo 18.30 Työväentalon 4. krs. V-S sos.dem. piirin puheenjohtaja kertoo millä tavalla lähdetään kevään eduskuntavaaleihin. ? Ursin-seuran kuukausikokous ti 10.3. klo 18.30 työväentalon kolmosessa. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Päivi Pietari kertoo valtuustokauden puolivälisuunnitelmista. Tervetuloa! UUSIMAA ? Ajankohtaista tietoa tarjolla eläkeläisille Karakalliossa ke 4.3. klo 13?15 Palvelutalo Hopeakotkassa, Kotkapolku 2. Sairaanhoitaja, Espoon kaupunginvaltuutettu, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja ja JHL:n aluetoimitsija Johanna Värmälä kertoo mm. mitä nyt on tapahtumassa espoolaisten sosiaali- ja terveyspalveluille. Tilaisuudessa on maksuton pullakahvitarjoilu. Tervetuloa kuulemaan ja kysymään tulevaisuudessa meihin jokaiseen vaikuttavista asioista. Tilaisuudessa voi liittyä yhdistyksemme jäseneksi. Karakallion Eläkkeensaajat ry www. karakallio.elakkeensaajat.fi. VARSINAIS-SUOMI ? Someron Työväenyhdistyksen johtokunnan kokous su 8.3. klo 18 Juttutupa. Kokoukset Kouvolan Työnväenyhdistys ry:n sääntömääräinen Kevätkokous pidetään torstaina 19.3.2015 klo 18.00 alkaen Puistoportin kokoustiloissa Oikokatu 4:ssä. Esillä on puolueosaston uusien sääntöjen hyväksyminen. Poliittisen tilannekatsauksen pitää kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jukka Nyberg. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Ostetaan Ostetaan kaikki TOYOTAT käteisellä, myös epäkuntoiset ja verovelkaiset. Nouto kotipihasta. Tarjoa myös muita paketti- ja lava-autoja. 040 365 0292 Tutustu KSR:n upeisiin apurahatarinoihin, lahjoittajien ajatuksiin ja säätiön rahastoihin. Nouda tai tilaa KSR:n esite maksutta kotiisi - tai useampi tilaisuuksissanne jaettavaksi. l Säästöpankinranta 2 A 8 krs., Helsinki puh. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi
• ARKI TV- ja radio-ohjelmat Keskiviikko 4.3.2015 MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale (7) 10.40 Emmerdale 11.10 Lääkärit 13.35 Kiinan kesytön luonto Eläinten valtakunta. 14.30 Ensisilmäyksellä Usko koetuksella. 15.00 Mitä tänään syötäisiin? 15.05 Grand Designs-unelmaasunnot Minimalistinen lasilaatikko. 16.05 Koko Suomi leipoo Marjat. 17.05 100 tarinaa Lastensairaalasta 94 päivää konserttiin. Stacey Dooley: Nuoret amerikkalaiset Yle TV2 klo 22.00 1/2. Katuväkivallan uhrit. Chicagon kaduilla kuolee vuosittain enemmän nuoria kuin Afganistanissa sotatehtävissä. Stacey Dooley yrittää ymmärtää koston kierrettä ja jututtaa niin jengiläisiä, omaisia kuin poliisejakin. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Strada 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00?10.50 Doc Martin (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutisikkuna 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 4.3. 06.53 Rytmireissu 06.58 Mitä ihmettä? 07.05 Max ja Meeri 07.14 SanaArkku: Risto Rotan syntymäpäivälahja 07.26 Minun nimeni on 07.31 Samsam: Painajaisen kepponen 07.38 Taavi-tiikerin naapurissa 07.54 Touhukkaat: Siivo-Into vauhdissa 08.16 Franklin ja ystävät 08.40 Hupsis 08.50 Näin Norjassa 09.00 Sydänmailla (7) 09.45 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.15 Julkkis lapsenvahtina 10.55 Herkkuja: Paahtovanukas 11.05 Uutisikkuna 11.50 Tiilenpäät 12.20 Sydämen asialla (7) Paholaisen kyydissä. 13.10 Tuhottu nuoruus (7) O: Hannu Leminen. R: Helena Kara, Henny Waljus, Paavo Jäänes, Kullervo Kalske , Hannes Häyrinen. Elokuva kahden eri yhteiskuntaluokkaan kuuluvan perheen yhteentörmäyksistä. 14.25 Prinsessa Märtha Louise, keskellä elämää Norjan Prinsessa Märtha Louise täytti 40 vuotta syyskuussa 2011. Ohjelmassa tapaamme aikuisen prinsessan, joka elää ruuhkavuosia niin perheen kuin urankin keskellä. Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 MOT: Väriä hiuksiin myrkkyä uhmaten Hius- 12.19 12.50 13.20 13.50 vapaaehtoisjärjestö yrittää löytää Jacobin, jonka katoamisesta on jo viisi vuotta. Göteborgissa yhdistyksen puheenjohtaja Jessica Kangasniemi saa tunnustusta, mutta myös vakavan käskyn. 15.00 15.05 15.10 15.15 värit voivat aiheuttaa oireita, jotka vaativat sairaalahoitoa. Teollisuus sysää vastuun kuluttajalle. 16.20 Suomi on venäläinen 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (12) Katteja ja kalavelkoja. 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän Vieraana maagikko ja mentalisti Noora Karma. Kurkistamme eroottisen kivun historiaan. Juontajina Susanna Laine ja Mikko Kekäläinen. 19.00 Prisma: Persoonallisuus puntarissa 19.53 Opi ja elä 20.00 Prisma Studio 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Sisäpiirin miehet (16) 3/4. Ryöstösuunnitelma täsmentyy ja puuttuvia palasia kasataan yhteen. Chrisin äidin rappio syvenee, samalla kun Ditan raskaus etenee. Onko Marcus Ginan tossun alla? John löytää itsestään uusia puolia. 22.55 Yle Uutiset 23.00 Ulkolinja: Kiinalainen uhkapeli Kiinan talous on kasvanut voimakkaasti jo 30 vuotta. Kasvua on vauhditettu jätti-investoinneilla ja roimalla velanotolla. Uhkaako maata nyt Irlannin kaltainen romahdus, ja mitä se tarkoittaisi maailmantaloudelle? 23.50 Uutisikkuna Tiilenpäät 6/8. Tiili puree. Kioski Silikonisukupolvi Kadonneita etsimässä 3/5. Kadonneita etsivä 14.50 Ajankohtainen kakkonen 15.40 About a Boy Marcusista 16.00 16.30 17.00 18.00 19.00 tulee avainkaulalapsi, kun ylisuojeleva äiti uskoo viimein pojalleen oman avaimen. Onko poika luottamuksen arvoinen ja jo kyllin iso pärjätäkseen kotona yksin? Au pairit Lontoossa Kulttuurishokki. Uusi päivä Suuret sydämet. Pikku Kakkonen Katsellaan Senjan kanssa Noksu, Sirkus Temppula, Popi Kissa, Taikakaruselli, Kynä käteen!, Sydänmailla (7) Vauhtia kerrakseen. Au pairit Lontoossa Vastoinkäymisiä. 19.30 Kioski 20.00 Uusi päivä (7) Auttava käsi. 20.30 About a Boy (7) Kuinka sujuu Marcusin ensimmäinen yökyläily kavereiden kotona? Willin pokeri-ilta poikaporukassa saa yllättäen naisellisen käänteen. 21.00 Syke (12) Lumetta. 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Stacey Dooley: Nuoret amerikkalaiset 1/2. Katuväkivallan uhrit. 22.50 Au pairit Lontoossa Vastoinkäymisiä. 23.20 True Blood (16) 6/10. Kai00.15 01.11 02.09 03.02 ken takana on nainen. True Blood (16) 7/10. Vallanvaihto. True Blood (16) 8/10. Kohtalon omat. True Blood (16) 9/10. Jäähyväiset. True Blood (16) 10/10. Uudet tuulet. 03.55?04.00 Uutisikkuna 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (7) Epätoivon huipentuma. 1/2. 18.30 Emmerdale Epätoivon huipentuma. 2/2. 19.00 19.20 19.30 20.05 Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Kingi Kingi on uusi, suora puolentoista tunnin musiikkikomediashow joka perustuu fiktiiviseen laulukilpailuun. Mukana on joukko maamme tunnetuimpia näyttelijöitä. 21.30 22.00 22.20 22.25 22.30 22.40 Vain hyviä uutisia Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Myytinmurtajat Pingisballistiikkaa. 23.45 Bones (12) Sotku salamasta. 00.40 Kallista kipua (7) Sillanrakentaja. NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon vauhtiviikarit 07.25 Disney esittää: Stitch! (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Waverly Placen velhot (7) 08.35 Villiä menoa eläintarhassa 09.05 Kotikokkien taistelu 10.15?10.50 Sarahin sisustusvinkit 13.50 Deittikamera 14.20 Kotikokkien taistelu Taistelu finaalipaikoista. Ensimmäisessä haasteessa käytetään sitrushedelmiä. Kolme parasta joukkuetta pääsee suoraan finaaleihin, ja kaksi muuta joutuu taistelemaan viimeisestä finaalipaikasta nimikkoannoshaasteessa. 15.40 Korealaisen keittiön aakkoset 16.15 Hotellit haltuun 8/8. Bisneskoulutusta. 17.20 Frasier (7) 17.50 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 5/8. 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 MasterChef VIP Miten pärjäävät MasterChef-keittiössä Veeti Kallio, Mikaela Ingberg ja Emma Kimiläinen? Kuka heistä pääsee jatkoon, sen päättävät Tomi Björck ja Henri Alén. Kolmikon kokkaustaidot ja hermot joutuvat koetukselle keittiömestari Peppi Arolehdon luoman upean annoksen myötä. Tekniset laitteet ja mittakulhot saavat kyytiä, eikä savukatastrofiltakaan vältytä. 20.00 Greyn anatomia (12) Sokki. 20.57 Keno 21.00 Temptation Island Suomi Paratiisi ja 24 kiellettyä hedelmää. 23.00 Poliisit-kotihälytys (12) 9/9. Pää sekaisin. 00.00 Tulossa: Napamiehet (12) Napamiehet. 01.00 Frasier (7) Fokusryhmä. 01.30 Arvostele mun illallinen Suomessa Arttu. 02.00?02.30 Arvostele mun illallinen Suomessa Anne. YLE TEEMA 04.00 Teematieto 16.00 Pilvikadun talo (12) 5/6. Adelaidesta kantautuu suruuutinen, ja kukin Pickle suree tavallaan. Quick välttää täpärästi onnettomuuden ja tuntee outoa vetoa palata vanhaan taloon, joka narisee yhä selkeämmin kokemaansa tuskaa. 17.00 Britannian taiteen aikakaudet 1/7. Valloittajien aikakausi. David Dimbleby tarkastelee Britannian historiaa aikakausille tyypillisten taideteosten valossa. Millaisia taideaarteita roomalais- ja normannivalloittajien ajoilta on jäljellä? 18.00 Tiededokumentti: Impotenssi Erektiohäiriöt lisääntyvät maailmalla. Onko impotenssista tulossa jo uusi pandemia? Elintasosairauksien lisäksi myös miesten arkipäivän elämässä kokemat suorituspaineet ja stressi heikentävät tutkitusti potenssia. 18.55 Francon jälkeen Alcantaran perhe (7) Huonoja uutisia. Antonio ja Inés lähtevät ajamaan paikalle, jossa Eugenion onnettomuus tapahtui. Dramaattiset tapahtumat saavat jokaisen perheenjäsenen miettimään elämäänsä ja tekemisiään. 20.00 Välimeri lautasella 2/4. Turkki. Yotam Ottolenghi testaa Istanbulin katukeittiöiden parhaita herkkuja. Lisäksi valmistetaan mm. mausteista pizzaa, tomaattista äyriäispataa, kermassa haudutettuja artisokkia ja baklavaa. 21.00 Kaukasia 30 päivässä 9/10. Azerbaidzhan. 21.45 Kino: Amores Perros (16) destä. O: Alejandro Gonzáles Inárritu. 00.15?04.00 Teematieto YLE FEM 07.25?14.45 SVT:n ohjelmaa 15.40 Jumalanpalvelus: Lauletaan ilosta 16.26 Hevostila Mistral (7) Festivaalien prinsessa. 16.48 Nina Patalo (7) 16.55 Spotlight: Himopelaajia houkuttelemassa Pelifirmat kilpailevat himopelaajista, joille pelaaminen usein on myös ongelma. Nettikasinobisneksessä toimii kokonainen teollisuudenala, jonka tehtävänä on saada ihmiset pelaamaan yhä enemmän. 17.25 Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Löytölä Herra Hakusen täytyy päättää. 18.30 Supersankari Energina (7) 4/10 Aikavaras. 18.43 Clay Kids (7) Suosittu Japanissa. 18.55 Gazoon Äidinvaisto. 19.00 Tanskalainen maajussi 7/10. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Lasso Yksi aihe, monta näkökulmaa. 20.30 Sex & Sånt 20.45 Oddasat 21.00 Molanderin perhe (12) Kevätkonsertti. 21.45 Beppen matkassa 8/9. 21.52 Norjaa ristiin rastiin Autolautta ennätysten kirjoihin. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Sinun viikkosi, minun viikkoni 3/4. 22.30 Älä kokeile tätä kotona 3/4. Per Olav Alvestad ja Rune Nilson pohtivat, miten kuumavesihanasta saisi kahvia. He rakentavat myös pullopommin ja testaavat, kuinka vaarallinen se oikein onkaan. 23.00?02.00 SVT:n ohjelmaa 4.3.2015 19 FOX 06.00 Sky News 06.30?08.35 FOX Kids 08.55 Wipeout 09.50 Kalle ? Chef on the Beach 10.20 ShowHau 10.45 Futurama 11.15 How I Met Your Mother 11.40 Miehen paikka 12.10 Jättimäiset rakennusurakat 13.05 Rajasota 14.00 Ufojen jäljillä 15.00 Alaskan poliisit 16.00 Huijareiden kaupunki 17.00 Lentoturmatutkinta 18.05 How I Met Your Mother 18.35 Family Guy 19.05 Varastojen metsästäjät 19.35 Huutokaupan Metsästäjät 20.05 Bones 21.00 Castle 21.55 Elokuva: 2001 ? Avaruussekoilu 23.45 Elokuva: Ketjureaktio 01.50 Vankilassa ulkomailla 02.50 Aarteen tonkijat 03.15 Suomen vartijat 03.45 Suomen vartijat 04.10?05.59 Sky News SUB 10.00?11.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Masterchef USA 16.00 Dieetit vaihtoon! 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 112 (7) 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Kolme miestä ja tyttö (7) 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Puhdistus (16) 23.25 Scorpion (12) 00.25 Lainvalvojat 00.55 Lainvalvojat 01.25?01.50 Kolme miestä ja tyttö (7) TV5 06.20 A-Team (12) 07.25 Lasten eläinmaailma: Kissakuiskaaja 08.15?09.15 Ritari Ässä (12) 12.15 Pulmuset 12.45 Pulmuset 13.15 Kellarin kunkku 13.40 Kellarin kunkku 14.05 A-Team (12) 15.00 Ritari Ässä (12) 16.00 Kadonneet (7) 17.00 Pulmuset 17.30 Pulmuset 18.00 70?s show (7) 18.30 70?s show 19.00 Starat lastenvahteina 19.30 Starat lastenvahteina 20.00 Suomen pisimmät treffit 21.00 Elokuva: 12 apinaa (16) 23.40 Blacklist (16) 00.40 Ritari Ässä (12) 01.40 Rods n? Wheels 02.30 Kadonneet (7) 03.25 Elokuva: 12 apinaa (16) 05.35?06.23 Ullaredin kyläkauppa JIM 11.40 Elämää halpalentoyhtiössä 12.10 Jopet-show 12.40 Britannian paras leipomo 13.35 Leijonan luola USA 14.30 LA Ink 15.20 Top Chef 16.15 Hurja remontti 17.10 Leijonan luola USA 18.05 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit 21.00 Amerikan kovimmat keräilijät 22.00 Poliisit (7) 22.30 Panttilainaamo 22.55 Tulossa: Napamiehet (12) 23.00 Poliisit Norja 23.30 Poliisit Norja 00.00 Rekkakuskit jäällä (7) 00.55 Anthony Bourdain maailmalla 01.50 Jopet-show 02.20?03.10 LA Ink LIV 09.00 Hurja painonpudotus 10.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 10.30 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 11.00 Pikakurssi kodinostoon 11.30 Himosiivoojat New Yorkissa 12.30 Nätti nakuna 13.30 Tuhluriprinsessat 14.00 Rullaavat tytöt 14.35 Emilyn sisustussalaisuudet 15.05 Hurja painonpudotus 16.00 Olet mitä syöt 16.30 Sarahin talo 17.00 Fashion Star 18.00 Neljät häät Amerikassa 19.00 Hurja painonpudotus 20.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 21.00 Temptation Island Suomi 22.00 Seurapiirisäpinää Teksasissa 23.00 Hawthorne (7) 23.55 Tulossa: Napamiehet (12) 00.00 Sinkkulaiva 00.30 Supermarjo ja tytöt 2 01.20 Neljät häät Amerikassa 02.15?03.10 Käenpesä (12) AVA 09.30 Hyvän leivän juurella 10.00?11.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 12.00 Suurin pudottaja 12.55 Lääkärit 13.50 Makuja ja elämää 14.05 NYC:n täydelliset naiset 15.00 Glee 16.00 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 17.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 18.00 Mahdoton taloprojekti 19.00 Suurin pudottaja 20.00 Ensitreffit alttarilla 21.00 Ruotsin maajussille morsian 22.00 Beverly Hillsin täydelliset naiset 23.00 Kiinteistöjen kuningas 23.55 Miljoonan dollarin sisustukset 00.55?01.50 Pitch kuningasidea YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus. 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: Radio Suomen ohjelmapäällikkö Saila Mattila. 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää 17.45 Tekijä: Ilmari Arnkil elokuvateatteripomo 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää. L.Onerva: Mirdja, osa 60. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus. 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.40 Haastateltavina pianisti Nicholas Hodges ja RSO:n soolohuilisti Yuki Koyama 20.05 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.15 Lavalla Kirovin ja Bolshoin tähtiä 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja. Uudet sodat. 22.00 Uutiset ja sää 22.05. Ajassa soi 23.10?06.00 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Uutiset ja sää. 07.10 Urheiluradio. 07.12 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 07.53 Maakuntaradio. 08.00 Uutiset ja sää. 08.10 Urheiluradio. 08.12 Maakuntaradio. 09.00 Uutiset. 09.05 Urheiluradio. 09.10 Sää. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Uutiset. 10.03 Ajantasa. 10.55 Pikkujuttu. 11.00 Uutiset. 11.03 Maakuntaradio. 12.00 Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio. 12.12 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. 12.55 Suomi tänään. 13.00 Uutiset. 13.03 Maakuntaradio. 14.00 Uutiset. 14.03 Ajantasa. 15.00 Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. 16.00 Uutiset ja sää. 16.15 Urheiluradio. 16.17 Maakuntaradio. 17.00 Uutiset ja sää. 17.20 Suomi tänään. 17.30 Pyöreä pöytä. 18.00 Uutiset. 18.03 Luonto-Suomen vedenalaisilta 0203-17600. 18.50 Merisää. 18.55 Luonto-Suomen vedenalaisilta. 19.00 Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 19.05 Luonto-Suomen vedenalaisilta. 20.00 Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 20.05 Sää. 20.06 Metsäradio. 21.00 Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Uutiset ja sää. 22.05 Café Tropical. 23.00 Uutiset. 23.03 Yöradio toiveiden yö. 00.00 Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio toiveiden yö. 01.00 Uutiset ja sää. 01.02 Yöradio toiveiden yö. 02.00 Uutiset. 02.02 Yöradio. 03.00 Uutiset. 03.02 Tero Liete Rocktoimittajan illallinen. 03.53 Yöradio. 04.00 Uutiset ja sää. 04.02-04.55 Kantritohtori Teppo Nättilä. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Arto Koskelo 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 17.15 Lotta Stenroos Kirjeitä Amerikasta 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Ampumahiihtoilta 20.00 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Arto Koskelo 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00?06.00 Arkisto
• 20 4.3.2015 ARKI Maailman paras suksivoide K ylän entinen opettajakin soitteli. Urheilun ystävinä puhuimme tietysti hiihdosta ja kansakuntamme menestyksestä Falunin suolatuilla laduilla. Sopivaa voitelua rasvamikkomme hakivat välillä onnistuenkin. Kerroin opettajalle, että maailman parhaan suksivoiteen keksi vaimoni jo 1970-luvulla. Olimme hankkineet uudet sukset, oikein muoviset. Liukkaat olivat, ikävä kyllä joka suuntaan. Tapanamme oli töistä eli koulusta tultuamme käydä kiertämässä kylän kympin latu. Sille meiltä vievässä ladussa oli kova ylämäki. Kerrottakoon rehellisesti sen nimikin ? Mulkkumoision mäki. Sitä taas kerran ylöspäin yrittäessämme sukset eivät pitäneet vähääkään. Meinasimme jo palata takaisin kotio. Vaimo oli toista mieltä. Psyykkasi itsensä muutamalla suomalaisella voimallisella sanalla ja kipusi lähes oravan lailla mäen ylös. Sinne päästyään totesi lyhyesti, että kyllä adrenaliini on paras suksirasva. Ylösnousun nähtyäni olisin valmis suosittelemaan tätä lääkettä laajempaankin käyttöön esimerkiksi Salpausselän kisoissa. K n n n B n n n erroin opettajalle käyneeni paikallisten demariehdokkaiden tenttaustilaisuudessa. Väkeä oli niin paljon kun Mahkosen papusoppakin maistui hyvin. Eero Heinäluoman vierailua oli jo odotettu ja nyt se tapahtui. Taas tuli rautaisannos ajankohtaista isompaa asiaa. Ajankohtaisista leikkauslistoista sanoi puhuja, että tärkeämpi asia kuin leikkaukset, on toimia niin, että työtä olisi jokaiselle halukkaalle. Kautta asutetun maapallon, kaukaa ja hyvin läheltäkin, kuullaan surullisia tietoja silmittömän väkivallan käytöstä. Opettaja sanoikin, että hyvä on, kun on väkeä ja sillä valtaa. Vaan se on ihan eri asia kuin väkivalta. Diktatuureissa väellä ei valtaa ole, mutta väkivaltaa kokevat sitäkin enemmän. Lopuksi ja Tiltan kehotuksesta lähetämme myöhästyneet onnittelumme tälle 120-vuotiaalle lehdelle, omalle lehdellemme. en Z. pelaa taas jo totuttua ovelaa peliään listoineen päivineen. Kuvaavaa homman todelliselle luonteelle on, että siitä tiesi etukäteen vain eduskunnasta putoamistaan pelkäävä ystävänsä Sasi (kok.). Harvinaisen tasainen pari muuten tämä. Heidän voimisteluliikkeistään tutuin on kyykyttäminen. Listallaan Z. tarjoaa maalit, joihin ampua. Rahoittajansa tämä kokoomuslainen on ystävällisesti jättänyt listalta pois. Ehkäpä tämä listamies seuraavaksi laatii listan toimenpiteistä, joiden avulla pieneläkeläinen tai työtön selviäisi kokoomuksen kurituksesta. n n n Kolumni Vee Nieminen Timo Roos Mikael Damkier Suksi ei luistanut suomalaisilla Falunissa. Voitelu on pielessä myös perussuomalaisilla. Kokoomus jo kapsahti Katajaan Kataisen livahtaessa Brysseliin. V aalien lähestymisen huomaa jo siitä, että persujen pj. Soini on taas herännyt asettelemaan ehtoja puolueensa hallitukseen menolle. Ehdoton edellytys on nyt puolusmenojen lisääminen. Soini lienee tarkoituksella unohtanut, että lisäyksestä ovat muut isot puolueet jo sopineet. Asiasta siis riitelee vain Soini itsensä kanssa. Asiantuntijan mukaan Soinille nousi valta päähän jo ennen kuin oli sitä saanutkaan. Mitenkähän persut=Soini suhtautuisivat ehdotukseen erillisestä puolustusmaksusta, jota kerättäisiin porrastettuna sen mukaan, kuinka paljon puolustettavaa mammonaa henkilöllä on. Persuista pakenee väkeä kautta maan. Miksi? Puoluejohdon edellyttämää yksimielisyyttäkö pakenevat, eivät sitä kestä. Yksimielisyys persulaisittain näet tarkoittaa Soinin mieltä, ei muiden. Vanhan käsityksen mukaan taso joukossa nousee, kun väki vähenee. Näyttäisikin siltä, että persut ovat merkittävästi nyt nostamassa tasoaan. M n n n äkisen Jallu arvioi kylän paarissa puolustusvalmiutemme heikentyneen samaa vauhtia kuin varusmiesten paino on noussut. Jallu epäili, että sotaväelle on syötetty liikaa läskiä ja lotinaa ja hirvestysaikaan myös peuran pyllyä ihanaa. Jallun mukaan kokoomus jo kapsahti Katajaan Kataisen livahtaessa Brysseliin. Mihin livahtaa vaalien jälkeen Tuppi, kysyi timo.roos@kopteri.net Jallu. Ja ennusti, että Tivoli Sariolaan tikkatauluksi. M n n n inulta on tiedusteltu, tiedänkö, mitä Suomen hiihto nyt tarvitsisi palatakseen menestyksen ladulle. Vastaan nyt, että tiedän. 1. Havuja perkele ja 2. Esko Aho takaisin Hiihtoliiton johtoon.