N U O RTEN L EH TI N U O RI LLE
#39
M
TAT Ä H A A S Nuutti ker tovat HY V n
Summ Irina ja eri
ON AINENELU? T INKÄL
VIAtTlussa flirttikouluttaja a te
Haast
LU IRTSTllALI tonen a a in ON FL
ST I
SU
TE TAPELI U URI L A
T VA U K
on k Niitä
** ******* ** **** *** ******* *** *** *** ******* ***
**
lla! ikkia a
1
W W W.CURLY.FI
Sisällys
10
3 4 6 8 9 10 12 14 16 18 20 21 22 23 24 25 26 29 30
14
Pääkirjoitus Silppuri Hip hei haastattelu! Curly-sarjis Iloisen designin esiinmarssi
Reportaasi erilaisesta muotinäytöksestä
18 29
Laulaja Irina ja Summerin juontaja Nuutti kertovat, minkälainen on hyvä haastattelu
Nuorten The Mediapäiväleiri 2007 Paranna maailmaa flirttaile!
Haastattelussa flirttikouluttaja Salla Lintonen
Suuri lautapelitesti Luetko sinä tätä lehteä, vai lukeeko tämä lehti sinua?
Tehtäviä koulujen aikakauslehtipäivään
Born to Photograph
Valokuvaaja Jere Hietalan saavutukset ja arki
"MIKSI NUORET LUULEE, ETTÄ AIKUISET EI TAJUU MITÄÄN?"
Kysy nuorelta, nuori vastaa
Hullunhauska palsta, jossa lauotaan elämän totuuksia
Valokuvan valta Rokkia viidakkovaihteella
Demobändi Urban Safari
Elokuva- ja kirja-arvostelut Curly-sarjis Sverige vs. Finland
Vaihto-oppilaana Ruotsissa
Piilotettu suru Tarjolla mummola Toiminnanjohtajan terveiset + Curlyn toiminta syksyllä 2007
20
2
CURLY 4 /2 00 7 WWW.CU RLY.FI
Tunnustus
Olen Curlyn uusi päätoimittaja ja olen aina ollut maailman surkein piirtäjä: en hahmota perspektiiviä. Kun yritän jäljentää paperille jotain, mitä silmäni näkevät, käteni eivät tottele minua. Pelkkä ympyrän piirtäminen on minulle mahdoton tehtävä. Olen aina kadehtinut niitä, jotka osaavat piirtää. Itse en osaa edes meikata. Häpeän piirustuksiani ja voin tunnustaa, että suorastaan pelkään piirtämistä. Silti tykkään piirtämisestä. Se on rentouttavaa ja rauhoittavaa, olen hulluna väreihin ja erilaisten papereiden, kartonkien, kynien ja pensseleiden hypistely on ihanaa. Piirtämisen lisäksi tykkään ainakin valokuvaamisesta, maalaamisesta, askartelusta, sarjakuvista, animaatioista, mainoksista ja kuvien käsittelystä. Kuka väittää, että kaikessa, mistä tykkää, pitäisi olla erityisen hyvä? Curlyn päätoimittajana työskentelen päivittäin erilaisten kuvien kanssa. Juuri minä päätän siitä, mitkä kuvat päätyvät Curly-lehteen ja siitä, miten niitä pitää rajata tai käsitellä. Olen huomannut, että olen hyvä arvostelemaan kuvia ja kannustamaan muita. Joskus olen miettinyt, että miten näin kehno piirtäjä on ylipäänsä ajautunut tällaiseen ammattiin, mutta tietysti se johtuu siitä, että olen aina ollut innostunut kuvista ja kirjoittamisesta. Päätoimittajan hommassa olen oppinut sen, että omaa osaamista ja omia tekeleitä ei pidä aliarvioida. Olen surkea piirtäjä vain, jos itse ajattelen niin. Oikeastaan olenkin siis aika hyvä piirtäjä. Tämän lehden teemana on kuvat. Toivon, että te lukijat löydätte tästä lehdestä jonkin päänräjäyttävän kokemuksen siitä, miten kuvat vaikuttavat ihmisiin. Tämän lehden kuvia ja juttuja saa luvallisesti arvostella, kritisoida ja kehua. Ehkä löydätte lehdestä myös joitakin täysin uusia yksityiskohtia. Tavoitteenani Curlylehden päätoimittajana on tehdä lehdestä entistä enemmän meidän toimittajien ja teidän lukijoiden näköinen, persoonallinen paketti. Ja koska en enää aio aliarvioida itseäni, voin suoraan sanoa, että tähän mennessä olen ylpeä tästä lehdestä, sen toimittajista ja teistä lukijoista. Hauskoja lukuhetkiä, älkääkä vähätelkö itseänne! Maija Puska Päätoimittaja
10.10.2007, 11. vuosikerta, ISSN 1455-2574 Nuorten lehti nuorille. Ilmaisjakelulehti. Tätä numeroa jaetaan koulujen aikakauslehtipäivänä 15.11.2007 kouluihin ympäri Suomen, suorapostituksena lehden tilaajille sekä Helsingin kaupungin kirjastoihin. Curly on Aikakauslehtien Liiton ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen. Curly-lehden päätoimittaja: Maija Puska, 041-5336541, maija.puska@curly.fi Toimitus numerossa 4/07: Liisa Ahonen, Timo Arjasto, Joni Avelin, Melina Gigante, Antti Haanela, Mikaela Hellman, Mirjam Hänninen, Raili Isto, Milla Kamppi, Heidi Lakkamäki, Enni Lehtovaara, Inka Manninen, Paula Niemikaija, Kinja Pakarinen, Sanna Raita-aho, Justina Rautio, Lilja Rintamäki, Hanna Roisko, Rosa Suominen, Petri Voutilainen Lehden ulkoasu: Topias Rajajärvi Toimituksen osoite: Curly ry, Larin Kyöstin tie 7, 00650 Helsinki, curly@curly.fi, www.curly.fi Toiminnanjohtaja: Ira Kinnunen, 041-5336542, ira.kinnunen@curly.fi Puheenjohtaja: Kaija-Leena Sinkko, kaijaleena@sinkko.pp.fi Painopaikka: Hämeen Paino Oy, Forssa, www.sanomapaino.fi. Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä, eikä palauttamisesta ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curly Mediaan tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutus- tai jakelutavasta riippumatta.
WWW.CURLY.FI 4/2007 CURLY
PÄÄKIRJOITUS
3
silppuri...
TEKSTI: PETRI VOUTILAINEN I KUVAT: PETRI VOUTILAINEN, MATS TAKILA
CURLY-LEHTI KAHDEKSAN VUOTTA SITTEN
urly 6/99 paneutui muotimaailman kiemuroihin. Mr. Skandinavia -kilpailun voittaja Anders Frisk poseerasi lehden ensimmäisellä sivulla. Artikkelissa tutkittiin ruotsalaispojan suhtautumista isyyteen ja juhlimiseen. Suomessa miehestä ei ole kuultu 2000-luvulla. Tosin hänellä on yhteinen lapsi suomalaisen exmissin kanssa. Vuoden 1999 Curlyssä myös saippuasarjat olivat kovassa suosiossa. Kotikatuohjelman nuoret näyttelijät Inka Kiviharju ja Petteri Jamalainen kertovat julkisuuden varjopuolista. Kaksikko on kasvanut aikuisiksi sarjan edetessä. Jamalainen kuuluu vielä tänäkin päivänä ohjelman vakiokasvoihin. Vuonna 1999 MTV3-kanavan Salatut Elämät ilmestyi miljoonien ihmisten tiirailtavaksi. Curly-lehden toimittajat ovat keksineet sarjan näyttelijöille salattuja merkityksiä. Näyttelijä Jasper Pääkkönen voi Curly 6/99:n tarkoittaa esimerkiksi Janne, se läppäkö? Curly 6/99:n levyarvosteluissa huikeimmat hehkutukset kerää Don Huonojen Kultaiset Apinat ja Dingon kokoelmalevy. Kumpikin yhtye on tähän päivään mennessä valitettavasti ehtinyt hajota.
C
Curly-lehden valitsema kaupunki:
KUOPIO LAULAA JA SOI
uopiolainen opiskelija Jenni Vartiainen kertoo mielipiteensä synnyinkaupungistaan. Kaupungissa parasta on.... tori. Se kerää kaikki kuopiolaiset yhteen, varsinkin kesäaikaan. Ihmisiä eri sukupolvista ja taustoista tapaavat torilla ja viettävät siellä aikaansa. Kuopio on myös kuuluisa toristaan ja siellä järjestettävistä ulkoilmatapahtumista, kuten Kuopio Tanssii Ja Soi. Sieltä saa myös kuuluisaa kalakukkoa ja Irene Partasen lihapiirakoita Haluaisin, että kaupunki muistetaan.... kaikista ihmisistä, joita suomen järjestökenttään sieltä on kasvanut. Kuopion kaupunki kasvattaa tunnollisia ja lupsakoita ihmisiä, jotka menestyvät elämässään. Kaupunkiin matkustaessa saatat kuulla paikallisten sanovan sinulle... Kuopiolaiset eivät yleensä tee itse aloitetta, ellei kyse ole torimyyjistä. He tokaisevat hyvin nopeasti "Mitäs neitille / herralle laitettaan, tästä suapi nyt halavalla hyvää mansikkaa / kirpparitavaraa / muikkua". Jos taas kyse on normaaleista ihmisistä, silloin yleensä toivotetaan vain hyvvee matkaa ja suositellaan joitain nähtävyyksiä, esimerkiksi Puijon tornia tai muikkuravintolaa. Kaupunki tarjoaa nuorille... erilaisia harrastusmahdollisuuksia, kuten Kuopion nuorisovaltuuston tai ulkoiluharrastukset, Kuopiosta löytyy nuorille varsin paljon erilaisia kerhoja. Tori on nuorisollekin varsin yleinen näyttäytymispaikka ja yöelämä on varsin vilkasta. Kuopiolaiset nuoret ovat kuitenkin tällä hetkellä eläneet varsin muuttuvia aikoja: useampikin koulu on elänyt lopetusuhan alla ja yksi lukiokin on jo lakkautettu. Kaupunkia voisi parantaa... panostamalla alaikäisten illanviettomahdollisuuksiin, joukkoliikenteen kehittämiseen sekä yleiseen kaupunkilaisten aktivoimiseen. Vaikka Kuopiossa onkin vahva me-tekemisen henki, se ei välity yhdessä toimimiseen.
K
NETTIVINKKI
letko kyllästynyt netin videoklippitulvaan? Enää sinun ei tarvitse kuluttaa kallista aikaasi etsien hauskoja tai vaikuttavia videopätkiä kaikkien huonojen joukosta. Päivän videoannos tarjoilee parhaat videot valmiiksi valikoituna. Video päivässä pitää mielen virkeänä!
O
http://annos.wordpress.com/
BB-EINARIA EI HYVÄKSYTTY POLIITTISIIN PIIREIHIN
spoolainen opiskelija Einari istuu surullisena hotellihuoneen sohvalla, sillä hän uskoi pärjäävänsä kisassa paremmin. Hän joutui jättämään talon toisen häätöäänestyksen päätteeksi. Big Brother -kilpailija Einari kertoo lukeneensa kaikki hänestä kirjoitetut artikkelit. Hän osasi varautua seksuaalisuudesta ja masentuneisuudesta uutisointiin. "Kärsin masennuksesta vuosia sitten. Se oli hyvää apulantaa, koska se kasvatti. Uutinen oli poimittu nettipäiväkirjasta." Einari kuvailee itseään erilaiseksi nuoreksi. Hän kokee toimivansa motivaattorina ja kannustajana: "Erilaisuus näkyy puheessa ja käytöksessä. En hengaile
E
kaljakori kädessä. Mieluummin järjestän kulttuuri-iltoja." Einari liittyi varhaisessa vaiheessa Espoon nuorisovaltuustoon. Hän paljastaa kyseisen organisaation antavan ajatuksia ja pohjaa tulevaisuutta silmällä pitäen. "Mä oon käynyt kovan koulun politiikassa. Mua ei alkuun hyväksytty toimintaan, mutta kovalla ponnistuksella oon vielä mukana. Minua ei kuunneltu tarkasti ja mielipiteitäni pidettiin lapsellisina." Espoon nuorisovaltuuston järjestämä Nuppi 2003 -tapahtuma sai aikoinaan nolon lopun. Media uutisoi nuorison alkoholin käytöstä. "Olin järjestämässä sitä ja toimin myös yövalvojana. Ei siellä kauheasti ryypiskelyä ollut. Nurkan
takana saattoi käydä joku juomassa. Politiikka opettaa käyttämään alkoholia hienostuneesti."
Määräily sai ärsyyntymään
Einari kävi ostamassa meikkituotteita ennen Big Brotherin alkamista. Meikit eivät ehtineet loppua. "Mulla on huono iho, koska oon vasta 18-vuotias. Vähän täytyy peittää." Einari nimeää ärsyttävimmäksi kilpailijaksi Henrin, koska hän oli liian neutraali ja määräilevä. Talossa ehti muodostua myös tiimejä. "Toivon, että Kadi voittaa. Tiinan ja Kadin kanssa ehti muodostua kolmen hengen tiimi. Osittain Saulikin kuului siihen porukkaan. Ei meillä ollut säpinää Saulin kanssa."
4
CURLY 4 /2 00 7 WWW.CU RLY.FI
...silppuri
RIIPAISEVIN BLOGI
RJ:n juontaja ja stund up -koomikko Lotta Backlund sai eduskunnasta potkut nettipäiväkirjan kirjoittamisen takia. 26-vuotias neito päivittelee nettipäiväkirjaa vielä tänäkin päivänä ahkerasti. "Mua ottaa jo nyt päähän, vaikken ole kirjoittanutkaan tätä postausta vielä, mutta tiedän miten tässä käy: tästä tulee taas tällainen tosi säälittävä ihastelu-fanitus-pissispostaus", Lotta aloittaa merkinnän 30. päivä elokuuta.
N
http://lovelotta.blogspot.com/
MAIJA PUSKA ASTUI PÄÄTOIMITTAJAN TUPAKOITSIJAT VAALEANPUNAISIS- SAAPPAISIIN SA ARKUISSA
yöpäjärjestöjen Coffin Shop -kiertue houkutteli nuoria irti tupakkakoukusta. Vaaleanpunainen ruumisarkku kauppakeskuksissa herätti nuoria miettimään omaa tupakointia. Kiertue järjestettiin elokuun ja syyskuun vaihteessa. Nuoret pystyivät kuvauttamaan itsensä arkussa. Tupakka on tuote, joka oikein käytettynä tappaa joka toisen käyttäjän. Ruumisarkun teemana olikin lause: "Vain joka toinen kuolee".
S
urly Median uusi päätoimittaja Maija Puska aloitti työnsä elokuun alussa. Muutokset tulevat näkymään jo uudistuneilla nettisivuilla ja syksyn ensimmäisessä lehdessä. Stadiasta käsikirjoittajaksi valmistanut Puska ei ole ensimmäistä kertaa tekemisissä yhdistyksen toiminnan kanssa. Hän suoritti työharjoittelun Curlyssa ennen medianomiksi valmistumistaan. Työn ohella Puska opiskelee kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Maija kuvailee nykyistä toimenkuvaansa monipuoliseksi. "Päätoimittajana teen mm. paljon tuotannollisia hommia. Työ on luovaa ja itsenäistä." Nuorten tekemät tuotokset jäävät usein ammattilaisten varjoon. "Kulttuurissamme syrjitään nuorten tekemisiä. Miksi kaiken median pitäisi olla ammattilaisten luomaa? Curly pyrkii tuomaan nuorten mediatuotoksia esiin. Lisäksi haluamme mediakasvatuksen osaksi nuorisotyötä."
C
Lisätietoa: www.fressis.fi
HFR RÄPÄYTTÄÄ NUORTEN VOIMALLA
elsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus perusti levy-yhteisön vuoden alussa. Helsinki Freedom recordsin ensimmäiset pitkäsoitot ilmestyvät lokakuussa. Helsinki Freedom recordsin periaatteena on olla pehmeiden arvojen levy-yhteisö, joka toimii nuorten artistien ponnahduslautana. Pitkäsoitot ovat pääasiallisesti kokoelmia, joten kaikkien on mahdollista osallistua levytykseen. Taitojen karttuessa ja osoittamalla peräänantamattomuuden yksittäinen artisti tai ryhmä voi saada mahdollisuuden soololevyn julkaisemiseen. Levy-yhteisö pyrkii lisäämään yhteisöllisyyttä ja vastuuntuntoa. Yhteisön listoilla on 40 rap-artistia. Kajaanissa opiskeleva Ironia a.k.a Mikael Gabriel työstää parhaillaan ensimmäistä pitkäsoittoaan. "Olen kysynyt levylle useita tunnettuja artisteja. Olen julkaissut aiemmin musiikkia mikseri.net -nettisivuilla", Mikael Gabriel toteaa. Lokakuussa ilmestyvän kokoelma-albumin tekeminen oli kurinalaista. "Levyä tehtiin tiukalla tahdilla. Näen levy-yhteisön myös bändinä, sillä teemme yhteiskappaleita", Mikael Gabriel jatkaa. Seuraa levy-yhteisön kehitystä Yleisradion mahdollistaman Free Your Mind -nettisivuston kautta.
MUHKEIMMAT REPUT SUURENNUSLASIN ALLA
O
H
piskelija Sauli Toiviainen esittelee reppunsa sisällön Curlylehden lukijoille. Adidaksen reppu syö sisälleen mitä kummallisempia tavaroita. Nettisivuja valmistava Sauli kantaa mukanaan muun muassa talttapäätä ja viiden metrin mittaa. "Pidän työkaluja mukana, koska romuautoilla on tapana hajota. Pari päivää sitten laitoin aurinkosuojat paikoilleen." Sauli löytää negatiivisia puolia joululahjaksi saamastaan repusta. "Se on aivan liian pieni. Siinä on vaan kaksi taskua. Onneksi siitä löytyy heijastimet. Unelmareppu olisi pieni säkki, joka nielaisisi kaikki tavarat."
Repun tarkka sisältö:
PS1-muistikortti Rannepanta Kyniä Rahaa Passi Avaimet Ristipää Taltta 5 metrin mitta
WWW.CU RLY.FI 4/2 007 CURLY
5
Hip hei haastattelu!
HAASTATTELIJAT: ANTTI HAANELA JA HEIDI LAKKAMÄKI I TEKSTI: MIRJAM HÄNNINEN JA MILLA KAMPPI I KUVAT: MILLA KAMPPI
Minkälainen on hyvä haastattelu? Entä hyvä haastattelukysymys? Päätimme kysyä asiaa alan ammattilaisilta, eli henkilöltä, joka haastattelee ihmisiä työkseen sekä henkilöltä, joka vastaa työkseen muiden esittämiin kysymyksiin. Kysymyksiimme vastasivat laulaja Irina ja Summerin juontaja Nuutti. Lue mitä mieltä he asiasta olivat.
Irina:
"Hyvä haastattelu on sellainen, jossa haastattelija tietää haastateltavastaan edes jotain. Pohjatyön pitää olla tehty. Joskus kun joku kysyy jotain nippelitietokysymyksiä, niin sitä on ihan, että oho, sä oot perehtynyt, vau! On kivaa, jos kysymykset on joitain muita kuin niitä samoja, joita kysytään kaikilta. Silloin kun samoihin kysymyksiin on vastannut jo vaikka 50 kertaa, niin niihin ei enää haluaisi vastata. Esimerkiksi, Mistä kaikki alkoi?, on aika tylsä kysymys. Tuntuu, että sen on kertonut niin monta kertaa, että tulee semmonen olo, että tyhmää, kun mä tätä samaa tässä selitän. Tietenkin pitää muistaa, että kaikki ei vielä tiedä. Suurimmaksi osaksi kaikki mun haastattelut on musiikkipainoisia. Esimerkiksi aina kun uusi levy tulee, niin multa kysytään, että mikä sen nimi on ja miten se eroaa edellisistä levyistä ja millainen oli tekoprosessi. Naistenlehtien haastattelut on asia erikseen: niissä vain mainitaan musiikki, mutta se ei ole pääasia."
Nuutti:
"Se, minkälainen on hyvä haastattelukysymys riippuu siitä, minkälaista haastattelua ollaan tekemässä. Summerissa me yritetään aina saada vieraasta irti jotain muuta kuin sitä, mitä se yleensä puhuu. Musiikkihaastattelut esimerkiksi menee hyvin usein sillä samalla kaavalla, että sulta on tullu uus levy, kerro siitä, mikä on muuttunut sitten edellisen levyn, ja tän tyyppistä. Tätä me halutaan välttää. Välillä meidän kysymykset on todella "purkkaa" tyyliin, mitä söit aamupalaksi tai mihin aikaan heräsit. Televisiohaastattelussa on erityistä se, että siinä ei saisi olla hiljaisia hetkiä muuten kuin silloin, kun haastateltava miettii, mitä sanoo. Kun haastateltava lopettaa kysymykseen vastaamisen, niin silloin pitää saman tien olla uusi kysymys valmiina, koska jo pari sekuntia hiljaisuutta televisiossa on pitkä aika. Telkkarissa siis ehtii miettimään vähemmän sitä, että mitäs nyt seuraavaksi kysyis. Ei esimerkiksi välttämättä ehdi etsiä muistiinpanoista sitä sopivinta kysymystä, vaan pitää aina olla uusi kysymys mielessä valmiina. Lehtihaastattelussa taas ehtii ihan hyvin miettimään vaikka mitä. Haastattelijakin ehtii miettiä omat kysymyksensä läpi. Summerissa me valmistaudutaan haastatteluun tekemällä kysymykset ja käymällä ne läpi meidän toimitussihteerin kanssa, joka on jossain määrin ohjelman sisältövastaava. Kysymyksiä ei kuitenkaan ikinä kirjoiteta etukäteen kovin sanatarkasti ylös, vaan luotetaan siihen, että ne muotoutuvat luonteviksi tilanteen mukaan."
6
CURLY 4 /2 00 7 WWW.CU RLY.FI
Irina-info:
· Syntynyt 10.5.1975. · Laulaja Irina aloitti viulun soittamisen 5-vuotiaana. · Teini-ikäisenä Irina harrasti musiikkia ja kilpatanssia. Pikkuhiljaa musiikkiharrastus muuttui työksi. · Irinan sooloura alkoi vuonna 2002 Juulian totuudet kappaleen myötä. · Mielikeikkabiisi omista kappaleista on Kymmenen kirosanaa.
Nuutti-info:
· Syntynyt 6.2.1982. · Harrastanut kuvaamista pienestä pitäen. · Työskentelee mm. Summerin juontajana ja YleX radiokanavan toimittajana. · Päätyi Summeriin töihin puolivahingossa tutun pyytäessä hänet koekuvaukseen. · Korostaa, että Summerin tekemisessä on parasta kivat työkaverit ja tietysti se, että työssä tapaa joka päivä uusia ihmisiä.
WWW.CU RLY.FI 4/2 007 CURLY
7
Curly-sarjis
/ Kuva = 1000 sanaa
Kuva vs. nuoriso
Kuvan vaikutusvalta
8
CURLY 4 /2 00 7 WWW.CU RLY.FI
Nuorten The Mediapäiväleiri 07
TEKSTI: JONI AVELIN I KUVAT: MEDIALEIRILÄISET
N
o, päivät kuluivat pääskysten, kunnes ensimmäinen leiripäivä koitti. Tapasimme Curly Cafen edessä. Leiriohjaajamme Anna & a Maija olivat meitä vastassa hymysuin. Silloin a kello oli kymmenen aamupäivällä. Vähän ajan kuluttua myös muutkin medialeiriläiset olivat saapuneet. Siinä sitten seisoskeltiin. Timo, Milla, Mirkku, Heidi, Hande, Melina ja Jomppa eli minä. Ihmeteltiin, a a että mitäs nyt tehdään. Anna ja Maija opastivat ja neuvoivat meitä.
Juuri kun kesäloma alkoi, tyttöystäväni ehdotti, että lähtisin hänen kanssaan Curly ry:n ja Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden järjestämälle medialeirille. Mietin ehdotusta hetken ja päätin, että kyllähän se käy.
Suomenlinnassa erkanimme omille teillemme. Tutkimme raunioita ja mielikuvitus sai meidät valtaansa. Luulimme yhdessä pimeässä huoneessa, että siellä oli ruumis. Pelästyimme, mutta ruumis olinkin vain valkoinen kivi. Sitten lähdimme katselemaan nähtävyyksiä ympäri saaristoa. Päivän päätteeksi meille jäi hyvät fiilikset matkasta. Väsymys myös iski kyntensä melkein jokaiseen meistä. Mutta pakko oli jatkaa matkaa kotia kohti. käsikirjoituksen ja harjoittelimme läpi kaikki kohdat. Mielestäni musiikkivideo onnistui hyvin, vaikka oli nollabudjetti. Teimme myös kuvakollaasin ottamistamme valokuvista jokaiselta reissulta. Yhtenä päivänä teimme myös retken Helsingin uimastadionille, jossa kuvattiin nuortenohjelma Summeria. Oli jännittävää ja kiinnostavaa nähdä ja oppia, miten televisio-ohjelmaa tehdään. Saimme haastatella laulaja Irinaa ja Summerin juontajaa Nuuttia. Päivällä kyllä satoi, mutta se ei haitannut meininkiä yhtään. Näimme myös Antti Tuiskun ja Mariskan.
Vauhtia ja kuvamateriaalia
Ensimmäinen päivä oli toimintapäivä eli lähdimme mikroautoilemaan koko porukka. Meillä oli videokamerat, äänityslaitteet ja kamerat mukana. Tarkoitus oli kuvata, äänittää haastatteluja ja napsia kameroilla paljon hyviä kuvia. Saimmekin paljon materiaalia. Päivä oli todella mukava ja kaikilla oli hauskaa. Jokaisella oli oma tehtävä, joten kenelläkään ei ollut tylsää. Haastattelimme yhtä Karting Centerin työntekijää. Seuraava päivä oli myös toimintapäivä: lähdimme pikkuisella Fantti nimisellä vesibussilla kohti Suomenlinnaa. Taas jokaisella meistä oli oma tehtävä, mitä tehdä matkan aikana. Haastattelimme veneen kapteenia, kuvasimme saaristoa sekä kaikkea, mitä ikinä voisimme käyttää myöhemmin. Veneily sujui hyvin, ilman ongelmia. Veneellä söimme eväät ja lopuksi saavuimme määränpäähämme Suomenlinnaan. 10 CURLY 4 /2 00 7 WWW.CU RLY.FI
Musiikkivideo nollabudjetilla
Medialeiriläisten salainen tukikohta oli Taidetalo Pessi, Vantaan Tikkurilassa. Siellä kirjoitimme jutut siitä, mitä olimme tehneet, kokeneet ja nähneet. Pessissä meidän vieraanamme kävi myös musiikkivideo-ohjaaja Harri Haanpää, joka kertoi meille viisauksiaan. Joitakin leiriläisiä eivät kiinnostanut Harrin puheet, mutta minä ammensin päähäni kaikki, koska halusin tehdä oman musiikkivideon. Otin omia biisejä mukaan ja päätimmekin yhteistuumin tehdä videon biisistäni Kuivuneet Kyyneleet. Kirjoitimme
Jomppa kiittää ja kuittaa
Neljä päivää todella hyviä kokemuksia ja muistoja jäi mieleemme tästä leiristä. Opimme kaikkea uutta ja hyödyllistä, koska ryhmä oli hyvä ja kaikilla hauskaa. Kumarran ja kiitän kaikkia teitä medialeiriläisiä unohtumattomista kokemuksista. Propsit myös Annalle ja Maijalle. Oli hauskaa. Peace out !!! Jomppa kiittää ja kuittaa.
Medialeirin toimintapäivät
TEKSTIT: TIMO ARJASTO, JONI AVELIN, MIRJAM HÄNNINEN, MILLA KAMPPI, HEIDI LAKKAMÄKI I KUVAT: MEDIALEIRILÄISET
Curly ry:n ja Vantaan nuorisopalveluiden medialeiriin kuului kaksi toimintapäivää, joiden aikana leiriläiset saivat tutustua toisiinsa, videokuvata, valokuvata, äänittää, tehdä haastatteluja ja ennen kaikkea kokea uusia juttuja kivassa porukassa. Lue leiriläisten raportit toimintapäivistä. Ehkä voisit järjestää samanlaisen retken vaikkapa omien kavereittesi kanssa!
Mikroautoilupäivä
dotin toimintapäivältä vauhdikkuutta ja sitä sainkin. Päivä alkoi klo 10.00. Vantaan Vernissalla jaoimme kamerat ja söimme eväät. Sen jälkeen lähdimme autoilla mikroautoiluradalle. ( Heräsin tiistaina 9.30, mutta en kuitenkaan myöhästynyt.) Ajomatka kesti noin 15 min, eli ei kovin kauaa. Karting Center VM sijaitsee joissain Vantaalla. Kun saavuimme sinne, niin aluksi otimme vähän kuvia ja sitten menimme sisälle pukukoppeihin pukemaan ajopuvut. Radalla jännitti aika paljon, mutta kun oli ajanut muutaman kierroksen, niin pystyi jo rentoutumaan ja ajamaan nopeammin. Ajoaika oli 10 min ja hinta 16 euroa. Odottaminen oli tuskallista, mutta radalla aika meni liian nopeasti. Sitten haastateltiin yhtä tyyppiä, joka oli mikroautoiluradalla töissä. Fiilikset päivästä: Haluan takaisin ajamaan + lisätietoa ensi kertaa meneville: ei kannata pelätä. Mikroautolla voi ajaa sitä vauhtia kun itse haluaa. Ainiin, porukka oli ihan ok.
Veneilypäivä
okoonnuimme vähän vaille kymmenen Tikkurilan nuorisokahvilan edessä ja lähdimme joukolla kävelemään junaasemalle. Olin hieman pettynyt suunnitelman muutokseen, jonka olimme kuulleet edellisenä päivänä. Alun perin oli tarkoituksena mennä purjeveneellä Suomenlinnaan, mutta sen sijaan menimmekin Fantti nimisellä pikku paatilla. Pian lähdimme junalla kohti Helsinkiä. Junassa meille jaettiin videokamerat jne. Silloin masensi ulkona oleva sateisen näköinen ilma. Kun saavuimme Helsinkiin, otin kameralla aika paljon kuvia muista medialeiriläisistä ja rakennuksista. Satamassa odotimme Fanttia, joka lopulta saapui. Se oli pienempi kuin luulin, mutta sisältä ihan mukava. Paatti heilui aika paljon, mikä teki matkasta hauskemman. Kuuntelin mp3:sta ja pelasin korttia. Pysähdyimme matkalla eräälle laiturille, josta otimme valokuvia. Lopulta menimme takaisin Fanttiin ja söimme eväitä, sämpylöitä, pillimehuja ja suolapähkinöitä. Hieman ennen venematkaa oli alkanut sataa. Onneksi Suomenlinnassa sade oli jo lakannut. Kiertelimme porukoissa Suomenlinnan raunioissa, jotka olivat upeita. Aika kuitenkin loppui nopeasti ja matka takaisin Helsinkiin alkoi. Hauskaa oli ja uudestaankin voisi mennä.
O
K
Mirkku 14 v.
li tiistaiaamu 12.6.2007. Heräsin ja tein aamutoimet, minkä jälkeen lähden Tikkurilan aseman vieressä sijaitsevan nuorisokahvilan eteen odottamaan muita. Kun kello oli 10, lähes kaikki olivat valmiina jatkamaan matkaa. Lähdimme Vernissalle. Siellä meidät jaettiin kahteen ryhmään ja kävimme ulkona ottamassa kesään liittyvät valokuvat, joka toisen ryhmän piti piirtää kysymysten perusteella. Söimme piknik-tyyliset eväät ja lähdimme ohjaajien (Anna ja Maija) autoilla kohti Seutulan mikroautoilurataa, joka on nimeltään VM KARTING CENTER. Otimme parit valokuvat talosta ulkopuolelta ja sen jälkeen menimme sisälle. Meidät ohjattiin pukuhuoneisiin vaihtamaan haalarit päälle ja sen jälkeen menimme valitsemaan sopivan kokoiset kypärät. Jakauduimme kahteen ryhmään ja ensimmäinen ryhmä lähti radalle. Me muut, jotka odotimme innoissamme vuoroamme, kuvasimme, kun ensimmäinen ryhmä ajoi. Ajoaika oli 10 min. Kun tuli meidän vuoro, hyppäsimme autoihin, kuuntelimme ohjeet ja lähdimme radalle. Aluksi hissuttelin aika paljon, mutta loppua kohti kaasujalkani alkoi painaa vähän enemmän. Punaiset valot alkoivat vilkkua, kun aika loppui ja oli aika palata varikolle. Olisin voinut mennä vaikka heti uudestaan radalle. Fiilis oli aivan mahtava! Jätimme kypärät paikoilleen ja menimme riisumaan varusteet. Sen jälkeen menimme ylös ruokasaliin. Haastattelimme yhtä Karting Centerin työntekijää Christiania. Minä hoidin haastattelun, muut äänittivät, valokuvasivat ja videokuvasivat.
O
Milla 14 v.
äivä oli sateinen. Matkustimme Fantti nimisessä veneessä, joka keinui hirveästi. Oli vähän huono olo koko veneilyn ajan. Huono olo lähti kun saavuimme Suomenlinnaan. Suomenlinnassa kuvasimme ja tutkimme raunioita.
P A
Timo 19 v.
Heidi 16 v.
ALUKSI HISSUTTELIN AIKA PALJON, MUTTA LOPPUA KOHTI KAASUJALKANI ALKOI PAINAA VÄHÄN ENEMMÄN.
amu alkoi väsyneenä, mutta pakko oli herätä, koska edessä oli matka Suomenlinnaan. Tapasimme muut medialeiriläiset ja yhdessä lähdimme junalla kohti Helsinkiä. Siellä kävelimme Espan kautta kohti Kauppatoria samalla napsien valokuvia reitin varrelta. Kauppatorilla meitä odotti pieni laiva nimeltä Fantti. Kapteeni ja perämies toivottivat meidät tervetulleiksi laivaansa. Menimme kaikki sisälle aalloilla keinuvaan laivaan. Fiilis oli hyvä ja lähdimme matkaa moottorin jylinän saattelemana. Laivamatka kesti noin kaksi tuntia, kun seilasimme läpi kanaalien, ohi saarien ja aaltojen tuiskeen. Söimme eväät ja vihdoin saavuimme määränpäähämme Suomenlinnaan. Maissa lähdimme tutkimaan raunioita. Kipusimme yhä syvemmälle raunioiden uumeniin. Pimeys vallitsi sisätilaa. Tuntui, kuin joku olisi katsellut meitä pimeydestä. Vesitippoja putoili kiviseinämien väliköistä. Harhailimme sokkeloisissa tunneleissa etsien ulospääsyä. Vihdoin näimme pilkottavaa valoa ja syöksyimme päivänvaloon turvaan pimeistä ja ahdistavista raunioista. Oli aika tutkia Suomenlinnan muitakin nähtävyyksiä. Näimme tykkejä, muistomerkkejä, vanhoja taloja ja hienon kirkon. Kävimme kyläkaupassa ostamassa jäätelöä ja istuuduimme laiturin päähän. Katselimme veden liplatusta, samalla nauttien jäätelön makeudesta. Päivä oli pulkassa. Meitä odotti vesibussi. Tuntui hyvältä istua edes vähän aikaa, koska kävely oli ollut uuvuttavaa. Kuitenkin fiilikset olivat hyvät. Matkamme suuntasi kauppatorille ja siitä takaisin kotiin. Päivän päätteeksi oli väsynyt olo, mutta tämä reissu oli kyllä kokemus. Jomppa 19 v.
WWW.CU RLY.FI 4/2 007 CURLY
11
Flirttikouluttaja, Salla Lintonen, on vetänyt EtnoFitness -tanssikoulussa flirttailukursseja yli 18-vuotiaille naisille kesän 2007 alusta lähtien. Kurssien ajatuksena on rohkaista ihmisiä flirttailemaan ja ottamaan entistä rohkeammin kontaktia toisiinsa.
PARANNA
MAAILMAA
FLIRTTAILE!
12 CURLY 4 /2 00 7 WWW.CU RLY.FI
TEKSTI: ROSA SUOMINEN I KUVAT: LIISA AHONEN, ENNI LEHTOVAARA JA INKA MANNINEN
E
tnoFitnes -tanssikoulun flirttailukurssit saivat alkunsa, kun tanssiopettaja Salla Lintonen ja hänen työnantajansa alkoivat miettiä, miten teatteriosaamista voisi hyödyntää tanssikoulussa. Idea flirttikoulutuksesta kuulosti hyvältä, joten sitä lähdettiin työstämään.
Mitä flirttailukursseilla tehdään?
Salla Lintonen kertoo, että flirttikursseilla pyritään yhdessä löytämään flirttailija jokaisen osallistujan sisältä. Kurssilaisille luodaan erityiset flirttipersoonat, joita tehostetaan asusteilla, nimillä, teemabiiseillä ja motoilla. Lintosen mielestä kursseilla tärkeintä ei ole lopputulos, vaan kokemus, jonka kurssilaiset saavat. Kukaan ei muutu himoflirttailijaksi yhden kurssin aikana. Lintosen mielestä flirttailun ei myöskään tarvitse olla vakavaa: jos vaikka hymyilee jollekin, sen ei tarvitse tarkoittaa mitään. Taka-ajatusten pitäisi tulla mukaan vasta myöhemmin.
"OMALLA SUHTAUTUMISELLA VOIT SUORAAN VAIKUTTAA SIIHEN, MITEN TOISET SUHTAUTUVAT SINUUN."
Flirttaile vain silloin, kun itse haluat
Tässä sanoma, jonka flirttikouluttaja haluaa välittää kaikille ihmisille: "Otetaan rohkeasti kontaktia toisiimme. Maailmassa on niin paljon ikäviä asioita, että elämän mukavuus unohtuu helposti. Flirttaillen voi parantaa maailmaa, hymyilemällä." Mutta Lintonen haluaa muistuttaa, että kenellekään ei tarvitse flirttailla tahtomattaan. Jos joku epämiellyttävän oloinen tyyppi tuppautuu seuraan, kannattaa häntä pyytää poistumaan, jos hän häiritsee. Jos pyyntö ei auta, kannattaa poistua itse paikalta. Kenenkään kanssa ei tarvitse seurustella, jos ei itse halua.
Positiivisuus on kaikki kaikessa
Salla Lintonen kertoo, että tärkeää flirttailussa on positiivinen asenne. Sillä mitä sanot, ei ole väliä, vaan sillä, miten sanot. Eli hymy, avoimuus, positiivisuus ja se, että olet kiinnostunut siitä toisesta ihmisestä, ovat flirttailussa keskeisiä asioita. Tärkeintä on olla rohkea ja mennä vaan, vaikka vähän pelottaisikin. Ja huumori on myös tärkeää. Jos itse suhtautuu itseensä huumorilla, kaikki muutkin ajattelevat niin. Omalla suhtautumisella voit suoraan vaikuttaa siihen, miten toiset suhtautuvat sinuun. Salla kertoo olleensa itse ujo vielä yläasteella. Seitsemännellä luokalla hän oli vielä hyvin epävarma, mutta kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla hän aloitti flirttailun, viattomasti tietenkin. Yhäkin hän kertoo olevan päiviä, jolloin ei jaksa hymyillä, ja päiviä, jolloin kauheasti tekisi mieli hymyillä ja mennä juttelemaan vastaantulijoille, mutta ei uskalla.
13
SUUiRsIi el te t
lautap
n sateisn saapunut. Ulkona o Syksy o ään tekemisja pimeää, eikä ole mit ta ittakaa u ystäväsi luoksesi ja la tä. Kuts urlyn toimityyn lautapeli-ilta. C pys elit. Vai asi uusimmat lautap tus test iin uusia? vatko ne sittenkään n oli
14 CURLY 4/2007 WWW.CURLY.FI
Trivial Pursuit mus
Testaa musiikkitie tämyksesi 90-luvu sta alkaen. Aihea Bändit, Soittolistat lueina ovat , Sooloartistit, Alb umit ja singlet, So ja Backstage. Tavo undtrackit itteena vastata oi kein ja kerätä ku Saadaksesi yhden usi korttia. kortin, sinun tulee vastata kahteen pe kysymykseen oikein räkkäiseen . Peli on tarkoitettu yli 15-vuotiaille. 2? pelaajaa.
iikkipainos (Hasbro/
Parker)
· Special noppa on kiva! · Kysymykset on aika vaikeita. · Backstage- kysy mykset tosi vaikeit a. Sopii tosifaneille. Pieni koko on hyvä , voi ottaa mukaan vaikkapa matkalle .
Kommentit:
pson TOP Trumps The Sim
s (Hasbro/Parker)
n hentu yhden Simpsonsie ssa kortissa on luetel aisesta Korttipeli. Jokaise a esim. henkilökoht ia, jotka voivat kerto kortti kilön ominaisuuks sena on voittaa omien kkyydestä. Tarkoituk hygieniasta tai äly rtteja. aisuuksilla toisilta ko en henkilöiden omin oitettu n lukumäärää ei ole raj yli 7-vuotiaille, Pelaajie Peli on tarkoitettu
Samat s
TOP Trum ps Trans formers Tapaa k the Mov aikki Tr ie (Hasb ansform ta ja roh ro/Parke ers-elok keudest uvan sa r) a. nkar
äännöt it. Kisail kuin Th e Simps e taistelu taidois-
Kommentit:
teilla. tavallisillakin pelikor Tätä vois pelata ihan · · Aika tylsä. nopeasti. ! · Kortit loppuu liian vastauksen, mukavaa tiä, riittää kun lukee Ei tar vitse miet eksi, · kiintois ssa peli tulee mielen · Sääntöjä muutettae uunnella. sääntöjä on hauska m kiva lukea lisätietoa. · Henkilöistä on
ons -ve Peli on rsiosta. tarkoite ttu yli 7 -vuotiail le. Pelaa Komme jien luku ntit: määrää · Mikä ei ole ra pointti joitettu. korttien · Henk sekoitta ilöt on liian ru misessa · Borin mia. on? g! · Simp sons-ve rsio oli · Kaikk kive it · Lope yypit on ihan mpi. s ttamise n ar vois aman näköisiä . ta.
Marvel Guess Who (Has
bro/Parker)
Perinteisen Ar vaa ku ka -pelin uudempi ve rsio, jonka hahmot ov Marvel - maailmasta . Peli on tarkoitettu yli 6-vuotiaille. 2 pelaajaa . · Aika moderni versi o. · Hahmot tuttuja elo kuvasta. · Jos kysyy esim. onko sillä naamari, on hyvin vaikeaa tietää, kuka on oikeasti sinine n ja kenellä on naamari . · Kysymyksiä on vaike a keksiä.
Clu
Kommentit:
en avainetään kolm jotka selvit kaikkia todistajia ysteeriä, ivä elemalla erilaista m ittänyt ets u kuulust ana on 50 u tapahtu Valittav äisenä selv m ais rin ensim ulla. Ratk vihjeen av tekopaikat. Mystee lla ja tutkima taja. on voit ajaa. le. 2-6 pela 8-vuotiail oitettu yli Peli on tark
/P it (Hasbro o Mysteer ed
arker)
t: märtää. Kommenti aminen hankalaa! vaikeat ym iset ohjeet, n koko eli tka
· P imu kät ja mon · Liian pit n. rine · Mystee ! ea on kiva · Pelin id . olinen peli · Monipu kavereiden kanssa. lata · Kiva pe
WWW.CURLY.FI 4/2007 CURLY
15
Luetko sinä tätä lehteä, vai lukeeko tämä lehti sinua in ?
TÄSSÄ TEHTÄVIÄ, JOIDEN AVULLA KRIITTINEN JA AJATTELEVA LUKIVOIT TESTATA, KUINKA TARKKA, JA OIKEASTI OLET. TEHTÄVÄT ON LAADITTU KOULUJEN AIKAKAUSLEHTIPÄIVÄN OPETUSMATERIAALIKSI JA NE LIITTYVÄT VUODEN MAAN LUE KUVA.
16 CURLY 4 /2 00 7 WWW.CU RLY.FI
2007 AIKAKAUSLEHTIPÄIVÄN TEE-
1. Mainokset (äidinkieli)
Valitse yksi lehdessä esiintyvä mainos. Mieti, miten mainoksesta välittyy se, mitä tuotetta / asiaa sen välityksellä halutaan mainostaa. Keskustele ryhmässä mainoksen herättämistä tunteista ja mielikuvista.
6. Sarjakuva (kielet)
Valitse yksi Curly-lehdessä julkaistuista sarjakuvista. Mieti, minkälaisen tarinan sarjakuva kertoo. Kirjoita sarjakuvan tarina kertomuksen muotoon opiskelemallasi kielellä. Lähetä kirjoittamasi tarina osoitteeseen curly@curly.fi. Osa tarinoista julkaistaan seuraavassa Curly-lehdessä. Curly ei palauta toimitukseen lähetettyjä tarinoita.
9. Muokkaa kuvaa (kuvaamataito)
Valitse lehden sivuilta yksi ihmistä esittävä kuva ja ota siitä valokopio. Mieti mitä eläintä kuvan ihminen mielestäsi eniten muistuttaa. Mitkä piirteet kuvan ihmisessä ovat erityisen eläimellisiä? Ryhdy vähitellen lyijykynällä tai puuväreillä korostamaan noita piirteitä valitsemasi kuvan valokopiossa. Jatka korostamista niin kauan, että kuvan henkilö näyttää enemmän eläimeltä kuin itseltään. Vertaa sitten muokkaamaasi kuvaa alkuperäiseen ja lue lehtijuttu, jonka mukana alkuperäinen kuva on julkaistu. Miten lehtijutun sanoma muuttuu, jos alkuperäinen kuva korvattaisiin muokkaamallasi kuvalla?
2. Kuva-analyysi (äidinkieli)
Kuinka kuvata ammattivalokuvaajaa? Analysoi ja tulkitse valokuvaaja Jere Hietalasta otettua neljän valokuvan sarjaa (s.18-19). Välittyykö kuvista kuvaustilanteen tunnelma? Minkälainen on kuvaajan ja kuvattavan suhde?
7. Kuvasommittelu (tietotekniikka / kuvaamataito)
Etsi internetistä tietoa aiheesta kuvasommittelu. Luo sitten itsellesi profiili Curly-galleriaan osoitteessa www.curly.fi. Kun rekisteröidyt Curly-gallerian käyttäjäksi saat käyttöösi myös oman nettipäiväkirjan eli blogin. Kirjoita blogiisi ensimmäinen päiväkirjamerkintä, jossa analysoit yhden tässä lehdessä julkaistun kuvan kuvasommittelua. Huom! Ennen kuin rekisteröidyt Curly-galleriaan, muista tutustua huolellisesti gallerian sääntöihin ja käyttöehtoihin.
3. Tekstin ja kuvan suhde (äidinkieli)
Lue Outumn Gets Funny tapahtuman reportaasi sivulta 9. Pohdi, minkälaisia tehtäviä kuvilla on reportaasissa. Vastaa kysymyksiin. · Tukevatko kuvat tekstiä tai teksti kuvia? · Minkälaista lisätietoa kuvat antavat tapahtumasta? Täydentävätkö ne aihetta? · Kertooko teksti tapahtumasta objektiivisemman kuin kuvat? · Miten kirjoittajan oma näkemys välittyy tekstistä? Entä kuvaajan näkemys kuvista?
10. Valokuvauskilpailu (kuvaamataito)
Ota valokuva aiheesta ihmisoikeus. Lähetä kuva sähköisessä muodossa osoitteeseen kilpailu@curly.fi tai paperiversiona Curlyn toimitukseen osoitteeseen Larin Kyöstin tie 7, 00650 Helsinki. Valokuvakisan parhaimmistoa julkaistaan seuraavassa Curly-lehdessä. Lisäksi kilpailun kaksi voittajaa palkitaan Skypen webbikameroilla. K Kuvia ei palauteta.
8. Kansikuva (kuvaamataito)
Lehden kansikuvan tarkoituksena on antaa lukijalle jokin tietty kuva lehden sisällöstä ja houkuttaa lukijaa tarttumaan lehteen. Tutki Curlyn kansikuvaa ja vastaa seuraaviin kysymyksiin. Keskustele vastauksistasi ryhmässä. · Mitä voit päätellä tämän lehden sisällöstä sen kansikuvan perusteella? · Mitä tämän lehden kansikuva mielestäsi kertoo Curlylehden arvomaailmasta? · Mihin yksityiskohtaan Curlyn kansikuvassa kiinnitit ensimmäisenä huomiosi · Onko Curlyn kansikuva mielestäsi ajankohtainen? Miksi? Miksi ei? · Minkälainen kansikuva on mielestäsi huono? Miksi? · Minkälaiset kansikuvat lehdissä, joita yleensä luet, on?
4. Mielikuva (äidinkieli)
Katso lehden päätoimittajan kuvaa sivulta kolme, mutta älä vielä lue hänen kirjoittamaansa pääkirjoitusta. Vastaa seuraaviin kysymyksiin. · Minkälaisen mielikuvan kuva luo sen esittämästä ihmisestä? Minkälaiselta tyypiltä päätoimittaja kuvan perusteella vaikuttaa? · Minkälaisessa tilanteessa kuva on mahdollisesti otettu? Mitä on tapahtunut juuri ennen kuvan ottamista? Mitä on tapahtunut heti kuvan ottamisen jälkeen? Lue sitten lehden pääkirjoitus ja vastaa seuraaviin kysymyksiin. · Kuinka mielikuvasi päätoimittajasta muuttui pääkirjoituksen lukemisen jälkeen? · Minkä näköiseksi kuvittelisit Curlyn päätoimittajan pelkän pääkirjoituksen perusteella? Vastaako kuva pääkirjoituksesta saamaasi mielikuvaa?
5. Kuvaustilanne (ilmaisutaito)
Lue flirttailusta (s. 1213) ja tutki kuvia. Esittäkää parin kanssa kahden minuutin improvisaatio flirttailujutun kuvaustilanteesta. Mitä kuvaustilanteessa tapahtuu? Mitä juuri ennen kuvien ottamista on tapahtunut? Entä mitä tapahtuu kuvaustilanteen jälkeen?
WWW.CU RLY.FI 4/2 007 CURLY
17
BORN TO PHOTOGRAPH
TEKSTI: LIISA AHONEN I KUVAT: JOONATAN REUTER
Sen lisäksi, että Jere Hietala, 27, on arvostettu ja kansainvälisesti tunnettu valokuvaaja, hän on myös yksi Suomen työllistetyimpiä valokuvaajia. Hietalan asiakkaisiin kuuluu lukuisia tunnettuja kasvoja.
SAAVUTUKSET:
Jere on opiskellut Tampereen Visuaaliviestinnän instituutissa kuvallista ilmaisua ja valmistunut VVI:stä valokuvaajaksi. Hän rakastaa valokuvausta, vaikka on jotenkin sattumoisin osunut alalle. Nykyään Hietala tunnetaan levy-yhtiöissä, mainostoimistoissa sekä kansainvälisten lehtien piireissä, joiden kanssa hän tekee tiivistä yhteistyötä. Hänen vahvuuksiaan ovat juuri mainos- ja musiikkikuvaukset, joiden maailmaan arvostetun valokuvaajan on sanottu tuoneen uusia ulottuvuuksia. Valokuvauksen ohella Jere Hietala harrastaa uintia, nyrkkeilyä ja käy salilla mahdollisimman paljon. Nuoresta iästään huolimatta Jere Hietala palkittiin vuonna 2005 Vuoden mainosvalokuva-palkinnolla juuri hänen omasta selkeästä visuaalisesta tyylistään ja valonkäytöstään. "Kuvaajille on tärkeää persoonallisuus sekä kuvissa, että luonteessa", kertoo Jere. Hietala on niittänyt arvostusta myös ulkomailla. Nimittäin samana vuonna 2005 hänelle myönnettiin QEP: n arvonimi (Qualified European Photographer), joka on EU:n hyväksymä osoitus korkeasta ammattitaidosta.
Mutta onko taiteilija koskaan tyytyväinen tulokseensa? Kuten monet, Jere Hietala on tyytyväinen kuviinsa vain noin päivän. "Olen erittäin pedantti, kaikessa =)", hän kertoo, mutta uskoo sen olevan tervettä kehittymisessä. Nuorille, tuleville valokuvaajille Jere haluaa lopuksi sanoa: "Asettakaa tavoitteet korkealle, todella korkealle."
ARJESSA:
Nuori kuvaaja kiinnittää helposti kaduilla huomion erilaisiin valokuvauksellisiin yksityiskohtiin, kuten ihmisiin ja ympäristöihin, niiden kaikessa monimuotoisuudessa. Tavallaan hän myös arvostelee ympäristöä: "Katson esimerkiksi valoa tietyllä tavalla ikään kuin kuvaajan silmin". Kuvaajalla ei kuitenkaan ole lempikohteita tai paikkoja, joita hän mieluiten kuvaisi, kunhan kuvattava on jotain erilaista. "Mikä ikinä on jotain uutta edelliseen verrattuna on mukavaa". Ennen esimerkiksi artistin kuvauksia Jeren täytyy keskittyä laitteistoon, kuten salamakalustoon ja kameraan, ja tämä onkin hänen tapansa valmistautua kuvauksiin. Jeren mielestä artisti (tai yleensä ihminen) on valokuvauksellinen silloin, kun hän osaa olla oma itsensä ja ikään kuin katsoo kameraan "katsomatta kameraan". 18 CURLY 4 /2 00 7 WWW.CU RLY.FI
"KUVAAJILLE ON TÄRKEÄÄ PERSOONALLISUUS SEKÄ KUVISSA, ETTÄ LUONTEESSA"
WWW.CU RLY.FI 4/2 007 CURLY
19
Nuoret ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita. Tällä palstalla tietämättömät aikuiset saavat vapaasti kysyä nuorilta mitä tahansa nuoriin liittyvää. Nuoret vastaavat - rehellisesti!
Kysy nuorelta, nuori vastaa y y
Miksi nuoret luulee, että aikuiset ei tajuu mitään? Me ollaan itsekin oltu nuoria ja meillä on tosi monta vuotta elämän kokemusta.
- Young mind
Mistä nuoret tietävät, että he ovat valmiita seksiin tyttö- tai poikaystävänsä kanssa?
- Bertha
Sain 13-vuotiaan tyttäreni kiinni tupakanpoltosta. Mitä voin tehdä, ettei hän jatkaisi polttamista?
- Jarkki
Siitä on kauan aikaa kun nuorten vanhemmat olivat nuoria ja nuorten maailma on muuttunut. Vanhemmat liian usein vertaavat nykynuorten elämää omaan nuoruuteensa. Myös nuorten on vaikea käsittää, että vanhemmat ovat joskus olleet nuoria ja itsekin törttöilleet. Ja totta on, että jotkut eivät ihan oikeastikaan tajuu mitään!
Ei mistään, nuoret eivät ihan oikeasti tiedä sitä. Tärkeintä on, että nuoren omia mielipiteitä kunnioitetaan kaikkiin seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa. Kaikkea ei kannata kieltää jyrkästi, mutta liika kannustuskaan ei ehkä joka tilanteessa ole hyväksi. Jos nuori itse haluaa keskustella asiasta, on hyvä antaa neuvoja, mutta liika saarnaus on myrkkyä.
Kerro tyttärellesi tupakoinnin haitoista, mutta älä ole liian ankara. Aresti ei auta. Kysy syitä siihen, miksi tyttäresi on ylipäänsä aloittanut ja polttavatko hänen kaverinsakin. Moni nuori ihan oikeasti haluaisi lopettaa tupakanpolton. Ennemmin tai myöhemmin tyttäresi joka tapauksessa tajuaa, että polttaminen on urpoa. Se, onko lopettaminen silloin jo liian vaikeaa, onkin sitten eri asia. Kannusta lopettamiseen, äläkä suvaitse polttamista.
15-vuotias poikani viettää aivan liikaa aikaa pelaten tietokoneella, eikä vaikuta olevan yhtään kiinnostunut tytöistä. Hänen monilla kavereillansa on jo tyttöystävät. Miten saisin poikani kiinnostumaan tytöistä ja jättämään tietokoneen rauhaan?
- Huolestunut mutsi
HUOMIO! HALUATKO NUORILTA REHELLISEN VASTAUKSEN MIELTÄSI ASKARRUTTAVAAN KYSYMYKSEEN? LÄHETÄ KYSYMYKSESI SÄHKÖPOSTITSE OSOITTEESEEN CURLY@CURLY.FI. SE VOI PÄÄTYÄ TÄLLE PALSTALLE.
Mistä voit olla varma, ettei pojallasi olekin tyttö/poikaystäviä netissä? Internet on hyvä paikka tavata uusia ihmisiä. Poikasi voi myös olla vähän ujo tai hidas. Se on aivan normaalia. Odota vielä kymmenen vuotta ja palaa asiaan jos tilanne on edelleen sama. Jos olet todella epätoivoinen, osta pojallesi kondomeita ja seksileluja ja keskustele asiasta suoraan.
Ryhdy keharikaveriksi y y
saat suuren sydämen.
Ollaanks kavereita? Jep!
Kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten tukihenkilöistä on huutava pula. Et tarvitse alan koulutusta etkä aikaisempaa kokemusta. Riittää kun olet yli 18 v. ja sinulla on hyvä sydän. Vuoden 2008 kurssit järjestetään 12.-13.4. ja 27.-28.9. Lisätietoja www.keharikaveri.fi
20