• N U O RTEN L EH TI N U O RI LLE #46 3/09 2.10.2009 13. Vuosikerta ISSN 1455-2574 LE LTa SOHvaL Hva FFaILUa SO SUR EkOILUa USkO ITSEES I ä ENäLäISESS v Sä IELIkYLvYS k tiä Leh ita pu ja W W W.CURLY.FI www.curly.fi 3/2009 CURLY 1
• Sisällys CURLY #46 Tämän lehden teemat ovat ympäristö ja mediakasvatus. Tunnistat aiheeseen liittyvät jutut tästä merkistä. TieToa curlysTa 28 11 22 NU ORTEN LEHT I NUORILLE 3 4 6 7 8 9 10 11 12 14 15 16 19 21 22 24 26 27 sivut 1­3 Pääkirjoitus Silppurissa vinkkejä nettisurffailuun ja gallup toiselta puolelta maailmaa! Tuleeko maailmanloppu? Roskasta moneksi Kohti Tansaniaa! ­ Curly nuori kertoo tulevan matkan odotuksista ja toiveista Näkemyksiä ehkäisevästä päihdetyöstä Dekki halki, poikki ja pinoon Mitä on stressi, ja miten sitä hoidetaan? Zest ­ löydä oma lahjakkuutesi Liftaus ­ tapa matkustaa edullisesti Surffailua sohvalta toiselle ­ majoittaudu edullisesti ja tutustu kulttuuriin! Venäläinen kielikylpy ­ ympäristöaiheisia juttuja suomeksi ja venäjäksi Kuukauden leffapläjäys Kolumneja ja kirja-arvostelu Lautapelien lumoissa Nuorten ääni: Salkkaritähti piinapenkissä Toiminnanjohtajan terveiset ja Curly-infoa? Kysy nuorelta, nuori vastaa ­ miksi on kiire harrastaa seksiä? tehtävä 1. MEdIakaSvaTUS Kansi houkuttelee lukemaan. Tutki curly-lehden kantta. Mitä kaikkia tietoja ja asioita kannesta löytyy? Mikä tekee kannesta mielenkiintoisen ja kiinnostavan? Käy suunnittelemassa oma kantesi curly-lehteen osoitteessa www.kansikuva.fi #44 1/09 2.3.20 09 13. VUOSIKERT A ISSN 1455-2 574 Curly on 4 x vuodessa ilmestyvä nuorten tekemä lehti nuorille. Tutustu ja ihastu! ITSETUNNO N LAMA IÄ KYSYMYKS POLTTAVIA ISTA TUPAKOINN USSA ASTATTEL ELIJAT HA HAASTATT TILAA ILMAINEN CURLY-LEHTI Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet veloituksetta suoraan kotiin. Sukunimi Etunimi Kirjepostimerkki Curly ry Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki PORKKYS ON ANA! W W W.C U R LY.FI W W W. C U R LY. F I 1 / 2 0 0 9 C U R LY 1 TERVE Lähiosoite Postinumero Syntymävuosi Postitoimipaikka Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. Tarjous koskee Suomea. Aiemmat tilaukset yhä voimassa. CURLYN VOI TILATA ILMAISEKSI MYÖS NETISTÄ OSOITTEESTA: WWW.CURLY.FI
• Pääkirjoitus 2.10.2009 13. vuosikerta ISSN 1455-2574 Nuorten lehti nuorille Ilmaisjakelulehti Painosmäärä 25 200 Tätä numeroa jaetaan Koulujen Aikakauslehtipäivänä 12.11. kouluihin ympäri Suomen, suorapostituksena lehden tilaajille, nuorisotaloille sekä Helsingin kaupungin kirjastoihin. Curly- lehti on Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen. ...ja kuinka harrastuksesta tuli työ Sinä, joka luet tätä lehteä, voit olla aivan kuin minä. Uskomalla omaan juttuusi voit saada harrastuksesta työn itsellesi. Niin minulle kävi, ja nyt haluan jakaa tarinani kanssasi. Syntyessäni 80-luvulla ei oltu kuultukaan Internetistä. Telkkaria kyllä katsottiin, mutta videokamerat eivät kuuluneet jokamiehen oikeuksiin. Oma mediapolkuni alkoi kirjoista ja lehdistä, joita revin ja söin, kunnes ymmärsin, että niillä voi tehdä muutakin. Muutaman vuoden päästä tästä tein jo omia kirjoja ja lehtiä sisareni kanssa. Meillä oli joululehti, kesälehti ja erilaisia lastenkirjoja, joilla viihdytimme sukulaisiamme. Pian siirryimme radio-ohjelmiin, sillä perheellämme oli kasettisoitin, jolla saattoi äänittää puhetta. Ohjelmamme olivat rakenteeltaan kevyitä keskusteluohjelmia, ja niiden asialistalla saattoi olla Spice Girlsin vaiheiden seuraamista ja vitsejä. Välillä ohjelmassamme soivat Smurffit ja muut ysärihitit. Osa ohjelmistamme oli vain laulua. Suosikkilevytyksemme on sisareni versio vanhasta laulusta "Lintu lensi oksalle", jota sisareni hoilasi sanoin "Kinkku lensi oksalle". Yhteinen syysmatka on perheemme ja tuttavaperheidemme jokavuotinen traditio. Jonakin vuonna 90-luvun alkupuolella yksi vanhemmista oli tuonut mukanaan videokameran tarkoituksenaan videoida edesottamuksiamme ja leikkejämme. Ei kulunut kuin muutama tovi, kun olin jo kameran varressa kiinni. Ohjasin, käsikirjoitin ja tuotin ensimmäisen reissuvideomme, ja tämä toistui monien vuosien ajan. Kattaukseen kuuluivat erilaiset mainokset, uutiset (lavastettuja kidnappauksia!) sekä hyväntekeväisyyskonsertit. Olin laajentanut osaamistani pikkuhiljaa laajemmalle ja laajemmalle, ja 90-luvun puolivälissä tutustuin Internetiin. Monet aloittelevat suhdetta verkon kanssa tutustumalla ensin sen sisältöön ­ meidän koulussamme oli toisin. Yksi opettajista oli päässyt kurssille verkkosivujen tekemisestä, joten siellä me pienet ala-asteikäiset html-koodasimme ihka ensimmäiset omat kotisivumme. Vasta tämän jälkeen tutustuimme muuhun verkkotoimintaan. Chatit muistan parhaiten tuolta ajalta, vasta myöhemmin otin käyttöön esimerkiksi sähköpostin. Uutiset luettiin edelleen lehdistä, eikä verkosta. Katastrofeista kuitenkin katsottiin "parhaat palat" tv:stä. Mediaharjoitukset jatkuivat. Yläasteella intouduin mukaan lyhytelokuvatuotantoihin ja pääsin koulun lehtemme päätoimittajaksi. Vedin myös viikoittaista radiolähetystä, joka kevensi perjantaiaamujen aamun avauksia. Minulle ne olivat varsinaisia päänavauksia, sain hoitaa teinikapinani julkisesti ja olla äänessä. Lukiossa en enää sitten tiennytkään, mihin median alaan edes yrittäisin keskittyä. Valitsin siis kaiken: kirjoitin, pidin puheita, tuotin musiikkia, elokuvia, näyttelin ja tein radio-ohjelmia. Olin taivaassa: sain tehdä niitä asioita, joita halusin, ja sain siihen vielä asiantuntevaa ohjausta! Nykyään saan jakaa tuota 20-vuoden aikana kertynyttä osaamistani Curlyssä. Ja joka päivä opin edelleen uutta. Mikä sinun harrastuksistasi voisi olla tuleva ammattisi? Tästä lehdestä löydät roppakaupalla kiinnostavia juttuja. Ympäristö, media ja sen ilmiöt, sekä tulevaisuus ja sen suunnittelu ovat kaikki esillä! Lukuiloa! Peppi Tervo Päätoimittaja Päätoimittaja: Peppi Tervo 041 533 6541 peppi.tervo@curly.fi Toimitus numerossa 3/09: Gleb Bogatsky Margarita Dragile Lisa Ekblad Omar Fasolah Janette Hautaluoma Meeri Itäsaari Linda Jakobsson Mira Kotamäki Inka Manninen Ninna Mikkonen Paula Niemikaija Kinja Pakarinen Sanna Pekkonen Jutta Pelkonen Sanna Raita-aho Anni Rajaniemi Janne Riikonen Lilja Rintamäki Boris Sokolov Rosa Suominen Rosa Vuori Tytti Yli-Panula Lehden ulkoasu: Topias Rajajärvi Kannen kuva: Mira Kotamäki Toimituksen osoite: Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki Toiminnanjohtaja: Ira Kinnunen 041 533 6542 ira.kinnunen@curly.fi Puheenjohtaja: Jorma Pilke Painopaikka: Hämeen Paino Oy, Forssa www.sanomapaino.fi Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä, eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curly Mediaan tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutus- ja jakelutavasta riippumatta. www.curly.fi 3/2009 CURLY 3
• silppuri... Curly-kolumni: TeksTiT: Linda Jakobsson Ja CurLyn LehTiryhmä kIRppUTORIN LOISET limme muutama päivä sitten ystäväni kanssa kirpputorilla myymässä vanhoja vaatteitamme pois. Pöytämme ympärillä pörräsi iloisia ja mukavia ihmisiä kuin linnanmäellä konsanaan. yksi näistä hyväntuulen tuojista oli noin 20- vuotias poika, Mvula. Pöytämme antia tarkastellessaan hän esitteli itsensä iloisesti hymyillen, ja kertoi tulevansa afrikasta. ilahduimme kovasti puhetoverista ja päädyimme rupattelemaan pitkiksi toveiksi niitä näitä. Kysyin Mvulalta, mitä hänen nimensä tarkoittaa, ja että oliko sillä jokin erityinen merkitys. Mvula kertoi sen tarkoittavan sadetta, sillä silloin kuin Mvula syntyi satoi. "Jos olisin syntynyt suomessa, nimeni pitäisi varmaan olla Jääkalikka." Mvula jatkoi englanniksi, vitsaillen suomen viileästä kesästä ja sai meidät nauramaan. Pöytämme iloista tunnelmaa varjostamaan oli keveän rupattelun tuoksinassa ilmestynyt vanhempi pariskunta. arviolta 50- vuotiaat, kaktuksen nielleet tosikot, kääntelivät vaatteitamme arvioivalla katseella, tuhahdellen samalla halveksuvaan sävyyn. sanomatta sanaakaan, katsomatta silmiin ja vastaamatta tervehdykseen nämä kiukkupussit loivat tumman pilven pöytämme ympärille. ensin arvelin kyseessä olevan jokin uusi tinkimisstrategia, että pari esitti kovanaamaa säilyttääkseen pokerinaamansa. Hetkeä myöhemmin pariskunta kuitenkin poistui ostamatta mitään. Mvula sen sijaan osti muutaman vaatteen ja lähti hetkeä myöhemmin iloisen tervehdyksen saattelemana. Jäimme ystäväni kanssa ihmettelemään pariskunnan tökeröä käytöstä. ystäväni oli pahoittanut mielensä. Hän syytti itseään huonosta palvelusta. Minä olin vain hämmentynyt. Mikä sai kaksikon käyttäytymään niin viileästi? spekulointimme jäi lyhyeksi, kun huomasimme pariskunnan lähestyvän pöytäämme uudestaan. Henkeä pidätellen jäimme odottamaan mitä tapahtuisi. saisimmeko osaksemme kenties vieläkin viileää käytöstä? "anteeksi törkeä käytöksemme. anteeksi, jos olimme inhottavia teitä kohtaan," nainen aloitti. leukani loksahti auki. Mitä? olimmeko arvioineet tämän kaksikon liian nopeasti? "Mutta me olemme erittäin maahanmuuttovastaisia," nainen jatkoi. leukani loksahti uudelleen auki. edes harpilla ei saa niin pyöreitä silmiä, kun ystäväni silmät olivat sillä hetkellä. oliko tällainen suorasukaisuus edes mahdollista? en ollut arvioinut tätä pariskuntaa väärin. emme olleet aiheuttaneet omalla käytöksellämme kaksikon reaktiota, emme olleet palvelleet heitä huonosti, emmekä olleet tylyjä. Tämä kaikki johtui siis Mvulanista. "ei se mitään. anteeksi meidänkin puolestamme, jos olimme tylyjä teitä kohtaan," ystäväni sanoin nopeasti. "Mutta me olemme erittäin rasistivastaisia." O kOkO LUOkka LEFFaaN? H elsingissä elokuvateatteri orionissa järjestetään syksyllä seuraavat näytökset. lisää infoa elokuvista ja näytöksistä www.kava.fi YLÄASTEILLE & LUKIOILLE KLO 14.00 22.10. Parempi kuin Beckham (2002) s 09.11. Picasso-arvoitus (1956) s 05.11. ANIMAATIOKINO K13 sekä animaation kokeilupaja 12.11. Salaam Bombay! (1988) K11 19.11. Lupaus (2005) K11 (TeeMa Talvisodan syttymisestä 70 v) *03.12. Good Bye, Lenin (2003) K11 (TeeMa Berliinin muurista 20 v) *curly suosiTTelee! www.kava.fi dO TOUCH! Linda Jakobsson linda.jakobsson@jippii.fi iin lukee Helsinki Design Week -lehden kannessa. se sopii hyvin juuri HDW -lehden kanteen, sillä viikko tuo kotimaisen muotoilun esille. 4.9. ­ 13.9.2009 järjestettiin eri puolilla kaupunkia näyttelyitä, messuja, työpajoja ja muuta yleisölle avointa toimintaa. esimerkiksi Kaapelitehtaalla pidettiin lauantaina 5.9. design-tuotteiden varastomyynti, jossa mukana olivat esimerkiksi Jasmin santanen, Vallila interior, cTrl, Marimekko ja Tiia Vanhatapio. iltapäivällä pidettiin oVVN muotinäytös, jossa esiintyi 11 erilaista helsinkiläistä suunnittelijaa syksyn kokoelmillaan. HDW järjestettiin nyt viidettä kertaa. Tänä vuonna viikko oli todella tärkeä, koska Helsinki hakee muotoilun pääkaupungiksi vuodeksi 2012. Marraskuussa tehdään valinta Helsingin ja Hollannissa sijaitsevan eindhovenin välillä. lisää tietoa jo menneestä viikosta ja ensi vuodesta www.helsinkidesignweek. com/ www.helsinkidesignweek.com N 4 CURLY 3/2009 www.curly.fi
• ...silppuri HaLUaTkO TIETää, paLjONkO öLjYä ON vIELä jäLjELLä? ww.worldometers.info/fi/ on nettisivu, josta on mahdollisuus nähdä erilaisia tilastotietoja. esimerkiksi montako polkupyörää on tänä vuonna tuotettu, paljonko tänään on käytetty rahaa koulutukseen maailmanlaajuisesti tai montako lajia on kuollut sukupuuttoon tämän vuoden puolella. sivulta näkee lukujen nousun sekä laskun, ja tekstin kieltä saa muutettua niin portugaliksi, turkiksi kuin venäjäksikin. www.worldometers.info/fi/ GaLLUp BoLiviaLaiseT ysTäväNi Nimeni on olver carillo Kansa, johon kuulun: Guaranit Ikä: 18 vuotta Kielet, joita puhun: guaranin kieli ja espanja Asun el espinon kylässä Bolivian trooppisella alueella. Perheeseeni kuuluu äiti ja viisi siskoa. olen perheeni ainoa mies ja vastuussa perheeni toimeentulosta. Haaveenani on opiskella opettajaksi ja tarjota kotikyläni lapsille opetusta myös heidän äidinkielellään. Toivoisin, että myös kaupunkiin muuttaneet nuoret voisivat olla ylpeitä omasta kulttuuristaan ja äidinkielestään. Nimeni on Deisy condori Kansa, johon kuulun: chipayat Ikä: 18 vuotta Kielet, joita puhun: pucinan kieli ja espanja Asun aiparavin kylässä, joka sijaitsee hiekka-aavikolla andien kahden vuorijonon välisellä ylängöllä. Perheeseeni kuuluu isä, äiti ja viisi sisarta. W MILLaINEN kaNSI SINUN LEHTEESI TULISI? estasimme kansikuva.fi ­sivuilla kansikuvan tekemistä. Kansikuvageneraattori on ihan mukava. Generaattorilla on mahdollista tehdä oma kansi haluamalleen lehdelle. lehtivalikoima oli laaja, muttei aukoton. sommittelimme kannen esimerkiksi cosmopolitanille ja aku ankalle. Voi siellä tehdä myös uuden kannen curly-lehdellekin. Pääpiirteissään homma etenee niin, että valitaan lehti, jolle kansi tehdään. Tämän jälkeen ladataan koneelta kuva kanteen ja valitaan sopivat tekstit. lopuksi kuvan voi tallentaa tai tulostaa. Kantta voi ehdottaa myös kuukauden kanneksi. Jos olet aina halunnut päästä testaamaan, millaista oikeasti on tehdä kansi ja miltä oma poseerauksesi näyttäisi tunnetun lehden kannessa, suosittelemme sinua kokeilemaan tätä. Kansikuvageneraattori on hyvä muistaa myös koulu- ja luokkalehden kantta sommiteltaessa. Homma sujuu käden käänteessä! www.kansikuva.fi T kaTSO TäMä! 15 -vuotiaan artun blogissa juttuja vaatteista, tyyleistä, musiikista, ruuasta, kirjoista ja paljon muustakin laadukkailla kuvilla Haaveenani on työskennellä kotikylässä opettajana ja vaalia isovanhempieni perinteitä. Toivoisin, että kyläni nuoret saisivat ammattikoulutusta, jonka avulla osaisivat tehostaa kylämme elinkeinoja. Nimeni on severo Flores Mamani Kansa, johon kuulun: Ketshuat Ikä: 17 vuotta Kielet, joita puhun: ketshuan kieli ja espanja Asun chaupiloman kylässä korkealla andien vuoristossa. Perheeseeni kuuluu isä, äiti, kaksi siskoa ja kaksi veljeä. Haaveenani on nousta yhteisössäni johtajaksi ja kehittää kotikylääni. Toivoisin, että alkuperäiskansojen nuoret saisivat koulutusta, jolloin pystyisimme paremmin puolustamaan itseämme, asemaamme ja mielipiteitämme. Niin eri kansanryhmien välinen epätasa-arvo vähenisi. aluatko tietää lisää bolivialaisten intiaaninuorten elämästä? Tämän vuoden Taksvärkki-kampanja tutustuttaa heidän arkeensa ja tulevaisuuden suunnitelmiinsa. Voit katsoa videoita, lukea blogeja ja osallistua videoskabaan osoitteessa www.taksvarkki.fi/bolivia. www.taksvarkki.fi/bolivia katkeranmakea.blogspot.com/ pSST! urly ry ja liikuntavammajärjestöjen yhteenliittymä seitti ry järjestivät yhdessä "yhden illan otos" ­valokuvauskurssin lauantaina 19.9.2009. Kurssille osallistui kymmenen nuorta. Kuvia tullaan näkemään mm. seitin ja curlyn julkaisuissa. esimerkiksi tämän lehden kansi on kyseisen kurssin satoa. Muita kuvia voi ihailla apuvälinemessuilla. lisää tietoa curlyn kursseista löydät osoitteesta www.curly.fi. www.curly.fi C H www.curly.fi 3/2009 CURLY 5
• Onko maailmanloppu nurkan takana? Nykyään on lähes arkipäiväistä kuulla uutisissa luonnonmullistuksesta jossain päin maailmaa, tai lukea aikakauslehdestä artikkeli ilmastonmuutoksen kiihtyvästä vauhdista ja sen haittavaikutuksia. Jaksavatpa elokuvantekijätkin ammentaa tulevaisuuden katastrofien uhkakuvista. Äkkiseltään ajatellen sitähän voisi tämän perusteella luulla, että maailmanloppu uhkaa sivilisaatiotamme lähipäivinä. TeksTi Ja kuva: sanna Pekkonen p elottelun lisäksi on ryhdytty konkreettisiinkin toimiin, sillä jonkin aikaa sitten Norjan Huippuvuorille perustettiin "tuomiopäivän" siemenpankki, jonka avulla on tarkoitus taata ihmiskunnan ravinnon saaminen minkä tahansa kriisin keskellä. Vielä totisemmallakin asenteella maailmanlopun uhkakuvaan on suhtauduttu: Eräs venäläinen yhteisö on muuttanut asumaan maan alle, sillä he uskovat ihmiskunnan viimeisten päivien olevan käsillä. Ovatko nämä sitten täysin turhia varatoimia, vai tietävätkö jotkut enemmän kuin me tavalliset tallaajat? Lopun merkkejä kaikissa aikakausissa Psykologi Tony Dunderfelt on perehtynyt maailmanloppuun ja ihmisten tapaan kokea ajatus siitä, kirjassaan Apokalypsis (Dialogia 1999) yhdessä Matti Mäkisalon kanssa. - Useimpien mielestä looginen ajatus, että kun oma elämä loppuu joskus, loppuu myös koko maapallon elämä, Dunderfelt selittää syitä uskoa maailmanloppuun. ­ Samankaltaisia tarinoita maailmanlopusta on rakentunut vuosien saatossa moniin eri kulttuureihin, eikä niihin voi olla törmäämättä. Lisäksi tieteellisissä teksteissä puhutaan Aurinkokunnan häviämisestä. Ihmiset kokevat herkästi elävänsä itse maailmanlopun edellä, sillä "lopun merkit" ovat yhdistettävissä mihin aikakauteen tahansa. Näitä merkkejä ovat Dunderfeltin mukaan mm. monenlaiset luonnonmullistukset ja tulevasta kertova profeetta. Nämä merkit sopinevat myös nykyaikaan: luonnonmullistukset eivät ole mitään harvinaisuuksia ja tiedemiehet toimivat poppamiesten sijaan ikiomina profeettoinamme. 2012 tai 2060? Seuraavan kerran oman henkikullan puolesta saa pelätä jo vuoden 2012 joulukuussa, jos maya-intiaanien ennustuksia on uskominen. Mayojen useita vuosituhansia kestänyt syklinen kalenteri päättyy tällöin, minkä osa maya-kulttuuriin perehtyneistä uskoo tarkoittavan sivilisaatiomme loppua. Positiivisimmat yrittävät toki nähdä asian toisin ja tulkitsevat kalterin päättymisen uuden, hyvän aikakauden aluksi. Mayat eivät kuitenkaan ole ainoita, jotka veikkaavat tätä vuotta ihmiskunnan ehtooksi vaan myös sumerialaiset ennakoivat maailmanloppua tälle vuodelle. Samoihin aikoihin aurinkotuulen aiheuttamat magneettiset myrskyt ovat voimakkaimmillaan ja maapallon magneettikentät vaihtanevat paikkaa. Jos selviämme vuodesta 2012 ehjin nahoin, löytyy suhteellisen läheisestä tulevaisuudesta myös toinen veikkaus, joka on sir Isaac Newtonin käsialaa. 1700-luvulla fysiikan saralla loistanut Newton tutki maailmanloppua 50 vuoden ajan ja kokosi 4500 sivua materiaalia aiheesta. Vaikka Newton muiden tutkijoiden tavoin perusti väittämänsä Raamattuun, aikakaudelle epätavallisesti hän ennusti viimeistä taistelua vuodeksi 2060. Olisiko siis parasta ottaa selviytymispaketti mukaan ja lähteä maan alle pakoon? Saapa nähdä, tekeekö jompikumpi vuosista poikkeuksen, mutta tilastollisesti maailmanlopun todennäköisyys näyttää yhä minimaaliselta. Pakokauhua halki historian Maailmanloppuun on suhtauduttu pelonsekaisin tuntein halki historian kaikissa kulttuureissa, ja tuomiopäivän merkkejä on jaksettu nähdä ihmiskunnan ensiaskeleista asti. Näin on ollut siitäkin huolimatta, vaikka onnistumisprosentti ennustuksien kohdalla on ilmiselvästi ollut heikompi kuin horoskooppien lupaamilla tapahtumilla. Tasavuosiluvut ovat olleet omiaan aiheuttamaan hysteriaa. Monelle oli kova pala uskoa, että ajanlaskun alettua maailma voisi kestää tuhatta vuotta kauemmin, joten jo vuonna 1000 ennakoitiin joissain piireissä maailmanloppua samaan tapaan kuin 2000-luvun kynnyksellä. Pelko universumin viimeisistä hetkistä on ajanut ihmisiä ties mihin hullutuksiin aikojen saatossa. Noin 500-vuotta sitten uskottiin vedenpaisumuksen tulevan, joten ihmiset rakensivat hädissään arkkeja ja kipusivat korkeille kukkuloille pakoon. Maailmanlopun pelko on ollut siis omiaan luomaan joukkohysteriaa, mistä yksi esimerkki on yhdysvaltalainen William Miller, joka sai kannattajansa valmistautumaan viimeisiin päiviinsä useampaan kertaan. Vasta neljännen pieleen ennustetun ajankohdan jälkeen hänen satatuhatpäiseksi paisunut seuraajajoukkonsa lopulta hajaantui. 6 CURLY 2/2009 www.curly.fi "elämästä halutaan absoluuttinen varmuus" Dunderfeltin mielestä on hyvä kysymys, miksi maailmanloppua yritetään yhä ennustaa vuosisatojen epäonnistumisista huolimatta. ­ Se on epätoivoista hommaa. Porukka haluaa omasta elämästään absoluuttisen varmuuden, joten tulee yliampuva halu laskea tarkka päivä maailmanlopulle, hän pohtii syitä. Dunderfelt kertoo ennustuksien purevaan erityisesti ihmisiin, joiden elämässä on vaikeaa ja ennustus maailmanlopusta antaa näihin vaikeuksiin vastauksen. ­ Muut katsovat mieluummin jalkapalloa kotona kuin huolestuvat maailmanlopusta, Dunderfelt toteaa.
• Roskasta moneksi Toisen roska on toisen aarre ­ senhän kertoo jo vanha sananlasku. Tuunaus on trendikästä, mutta joku tuunaa ja keksii toisten "roskille" myös työkseen uusia käyttötapoja. T TeksTi: mira koTamäki i kuvaT: marko oikarinen iesitkö, että pari vuotta sitten Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan Suomessa kertyi jätteitä 74 tonnia. Tätä huimaa lukua pyritään pienentämään järkevällä jätepolitiikalla, eli vähentämällä syntyvien jätteiden määrää, kierrättämällä ja hyödyntämällä jätemateriaaleja. Jätemateriaalin uudelleenkäyttö vähentää pohjamateriaalien tarvetta, mutta vaatii energiaa kuluttavaa materiaalin keräystä, kuljetusta ja käsittelyä, ennen kuin sitä voidaan hyödyntää. Mahdollisuudet ovat kuitenkin laajat ja mielikuvitus vain rajana, kun kierrätetylle materiaalille luodaan uusi elämä eri käyttötarkoituksessa. Suomen tunnetuimmat kierrätettyjä materiaaleja käyttävät brändit, Secco ja Globe Hope myyvät muodikkaita vaatteita, laukkuja, koruja ja asusteita, joissa yhdistyy ekologisuus ja suomalainen design. Kummallekin brändille suunnitellut muotoilija Päivi Niemi kertoo, kuinka ideat syntyvät ja miten materiaaleja käytetään. on jo jokin tarkoitus, ja keskityttävä ainoastaan sen ominaisuuksiin ja siihen, mikä siitä voisi tulla. Se on äärettömän hauskaa ja innostavaa työtä. Toisessa tapauksessa tilaus ja tarve tuotteelle ovat jo olemassa. Pitäisi vain keksiä, mistä se valmistettaisiin. Tämä muistuttaa enemmän tavallista suunnitteluprosessia. Miten suunnittelet tuotteita ekologisille brändeille? Mitä kaikkea teet käytetyistä materiaaleista? Pääasiassa olen tehnyt vaatteita ja asusteita. Vuosia sitten työskennellessäni Globe Hopella työtäni oli talvimalliston suunnittelu yhdessä pääsuunnittelijan ja muun suunnittelutiimin kanssa. Kokoelmaan kuului vaatteita, asusteita ja laukkuja. Oma vastuualueeni oli kokoelman värit ja printit, sekä joitakin asusteita. Viime vuosina olen suunnitellut Seccolle miesten laukkuja ja asusteita vanhoista turvavöistä, sekä Seccon myymälätilan Fredrikinkadulle. Myymälätilan kalusteissa käytin vanhan puretun talon lautoja, jotka puusepän käsissä saivat uuden kauniin pinnan ja näyttävät kuin uusilta. Kuinka keksit uuden käyttötarkoituksen kierrätetylle materiaalille? Kun puhutaan kierrätyssuunnittelusta, on kaksi erilaista tapaa lähestyäsuunnitteluprosessia. Ensinnäkin idea lähtee usein materiaalin käyttömahdollisuuksista, eikä niinkään jonkin tietyn tuotteen tarpeesta. On osattava mennä materiaalin nykyisen olomuodon ja käyttötarkoituksen taakse ja löydettävä materiaalin syvin olemus ja sen ominaisuudet. On myös kyettävä unohtamaan, että materiaalilla On olemassa tarve, joka pyritään tyydyttämään. Vaan toisin kuin yleensä, kierrätys-/ jätemateriaalista suunniteltaessa joutuu usein keksimään pyörän uudestaan, alusta asti. Otetaan esimerkiksi Secco Finlandille suunnittelemani miesten laukku, jonka materiaalina käytin turvavöitä. Suunnitteluprosessi lähti tarpeesta miesten asusteille. Suunnittelu alkoi käynneillä kierrätyskeskuksissa uusia materiaaleja etsien ja erilaisilla materiaalikokeiluilla. Osa kokeiluista tuotti jonkinlaista tulosta, osa päätyi suoraan roskakoriin. Vasta jonkin ajan kuluttua turvavyö materiaalina ikään kuin "löytyi" uudestaan uuteen käyttöön. Ongelmia ilmeni, kun tavalliset teollisuusompelukoneet eivät pystyneetkään paksuun ja jäykkään materiaaliin ja tästä syystä osa malliston tuotteista putosi mahdottomina pois. Malliston muiden tuotteiden suunnittelussa jouduinkin tekemään monia kompromisseja. Siltikään kaikki tuotteet eivät tulleet, eivätkä tule, koskaan näkemään päivänvaloa. Tuotekehittelyyn on kulunut puoli vuotta suunnitelmien valmistumisesta. Tuotantopaikkaa on vaihdettu, osia ja turvavöiden keräämiseen halukkaita autopurkamoja etsitty. Prosessissa näkyy selvästi, että materiaali määrää, mitä siitä voidaan tehdä ja mihin se tahtoo taipua. Miten esimerkiksi Secco hankkii materiaalinsa? "oN osaTTaVa MeNNä MaTeriaaliN NyKyiseN oloMuoDoN Ja KäyTTöTarKoiTuKseN TaaKse Ja löyDeTTäVä MaTeriaaliN syViN oleMus Ja seN oMiNaisuuDeT." ta. Esimerkiksi turvavöitä keräävät useat autopurkaamot ympäri Suomea ja lähettävät keräämänsä vyöt sitten sopivissa erissä Seccolle. Tämän jälkeen vyöt täytyy lajitella ja pestä, ja laittaa eteenpäin ompelijoille. Monet ihmettelevät, miksi kierrätysmateriaalista valmistetut tuotteet maksavat paljon, kun "materiaali on ilmaista". Useimmiten kuitenkin tulisi huomattavasti helpommaksi ja halvemmaksi valmistaa sama tuote uudesta materiaalista. Mitä muita yhteistyökumppaneita Seccolla on? yhteistyössä syntynyt On the Road - tuotesarja, jonka muotoilijana Seccon puolelta toimi Riikka Ylläsjärvi. Millainen on Seccon kohderyhmä? Nuoret aikuiset, kierrätyksestä ja ekologisuudesta kiinnostuneet sekä urbaanit ja tiedostavat ihmiset, jotka haluavat erottua muista ja ovat kiinnostuneita muodista ja designista. Miten koet Suomi-designin? Seccolla on laaja yritysyhteistyöverkosto, jonka kautta materiaali päätyy valmistajalle. Joskus harvoin materiaalia saa ilmaiseksi, mutta useimmiten mikään ei ole ilmais- useiMMiTeN KuiTeNKiN Tulisi HuoMaTTaVasTi HelPoMMaKsi Ja HalVeMMaKsi ValMisTaa saMa TuoTe uuDesTa MaTeriaalisTa. Vuosien mittaan Secco on tehnyt yhteistyötä eri yritysten ja artistien kanssa, jotka jakavat samat arvot. Hyvä esimerkki on Don Johnson Big Bandin kanssa Suomalainen design on rehtiä, ajatonta, oivaltavaa ja kaunista. Tärkeää on materiaalin tuntu ja monesti tuotteesta voi nähdä tietyn luontokeskeisyyden ajattelussa. Suomalaisen muotoilun funktionaalisuus ja selkeys ovat valtteja, jotka erottuvat eduksemme myös kansainvälisesti. tehtävä 2. kUvaaMaTaITO / käSITYö sivu 7 lue juttu tuunaamisesta ja ekologisesta designistä. ideoi ja suunnittele jutun pohjalta oma tuunattava juttusi ja toteuta se kotona tai koulussa Tai etsi käden ulottuvaltasi "roska" ja ideoi sille uusi elämä. www.curly.fi 3/2009 CURLY 7
• Miksi jeppe juo? ­ Näkemyksiä ehkäisevästä päihdetyöstä TeksTi: JuTTa PeLkonen Ja Lisa ekbLad (omnian ammaTTioPisTon Toisen vuoden LähihoiTaJaoPiskeLiJoiTa) i kuvaT: vanTaa väLiTTää -hanke Ehkäisevä päihdetyö. Mitä se on? Faktatietojen mukaan ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on parantaa terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia, edistämällä hyviä elintapoja, ehkäisemällä ja vähentämällä päihdehaittoja sekä lisäämällä päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa. Näin sanoo Wikipedia, mutta tuoko se asian ymmärrettäväksi ja lähelle tavallista ihmistä? eHKäiseVäN PäiHDeTyöN TaVoiTTeeNa oN eHKäisTä KoKoNaaN NuoreN PäiHTeiDeN KäyTTö Tai siirTää KäyTöN aloiTTaMisTa. 80 % KyselyyN VasTaNNeisTa NuorisTa oli siTä MielTä, eTTä oMieN VaNHeMPieN Tulisi PuuTTua NuorTeN PäiHTeiDeN KäyTTööN. hkäisevän päihdetyön tavoitteena on ehkäistä kokonaan nuoren päihteiden käyttö tai siirtää käytön aloittamista. Se on haasteellinen tehtävä, johon on alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Tänä päivänä myös media on antanut paljon tilaa ehkäisevälle päihdetyölle. Erilaiset projektit ja hankkeet ovat saaneet näkyvyyttä, viimeisimpänä Vantaan kaupungin Vantaa välittää ­hanke. Hanketta toteutetaan vuosina 2007­2009, ja sen tavoitteena on vähentää alaikäisten nuorten päihteiden käyttöä. Hankkeessa koulutetaan alkoholin ja tupakan vähittäismyyjiä sekä järjestetään päihdetietotunteja ja vanhempainiltoja kouluissa. Meille kaikille ovat tulleet jollain lailla tutuksi koulujen terveystiedon tunnit, joilla on sivuttu päihteitä ja niiden käytön vaarallisuutta - ehkäisevää päihdetyötä sekin. Opetustoimi on siis ottanut vastuuta tälläkin saralla ja hyvä niin. Vantaa välittää -hanke on tehnyt kyselyn, jossa selvitettiin nuorten ajatuksia aikuisten vastuusta. Kyselyyn vastanneista vantaalaisnuorista 56 % oli sitä mieltä, että aikuiset toimivat vastuuttomasti ostaessaan ja välittäessään päihteitä alaikäisille. 80 % oli sitä mieltä, että omien vanhempien tulisi puuttua nuorten päihteiden käyttöön. Teimme tutkivaa työtä ehkäisevän päihdetyön tiimoilta ja törmäsimme joka puolella vanhempien vastuun tärkeyteen. Jalkauduimme päihdehuollon maailmaan. Halusimme selvittää elävän elämän tarinoita. Tarinoita niistä ihmisistä, joilla on oman kokemuspohjan kautta mielipide ehkäisevän päihdetyön metodeista. Kalevi, 58, alkoholin liikakäyttäjä jo vuosikymmenien takaa, antoi auliisti oman näkemyksensä asiaan. " Se lähtee jo lapsuuskodista, vanhempien roolimalli, vanhemmilla on suuri vastuu." Kalevikin siis peräänkuuluttaa kodin ja vanhempien vastuuta ehkäisevän päihdetyön tavoitteen onnistumisessa. "Nykynuorille pitäisi olla alustavaa tiedotusta, nuorten on tiedostettava jatkuvan käytön riskit, heille on puhuttava heidän omalla kielellään." Tärkeää olisi siis löytää oikeat sanat ja tavat, joilla tuoda asiat esille nuorten tyyliin. Kalevi aloitti oman juomisensa noin 18­vuotiaana, koska oli niin ujo. Näin hän sai enemmän rohkeutta ja uusia ystäviä, niitä "ystäviä", jotka joivat. Tänä päivänä hän juo, koska hänen omien sanojen mukaan juominen auttaa sisäiseen ahdistukseen. Tämä on erittäin oleellinen ja tulenpolttava aihe; nuorten henkinen pahoinvointi ja sen merkitys päihteiden käytössä. Tähän Kalevillakin oli oma sanansa sanottavana: "Ei vähätellä lasten ja nuorten puheita, puututaan varhaisessa vaiheessa. Ylipäätänsä tarvitaan lisää toisista ihmisistä välittämistä, kouluissa, työpaikoilla ja kotona." Kalevi on yhtä lailla huolissaan nuorten päihteiden käytöstä eikä rohkaise ketään siihen. Yksittäistä parasta keinoa hillitsemään nuorten päihteiden käyttöä ei hänkään osaa sanoa. E Halusimme myös vähän tuoreempaa näkemystä aiheesta. Otimme yhteyttä Kivitaskuyhteisöön, jossa on tuettua asumista pääasiassa huumekuntoutujille. Saimme haastateltavaksemme nuoren miehen, jolla on kymmenen vuotta huumeiden käyttöä takana. Hänen oma tarinansa sai alkunsa lukiosta, jolloin hän tapasi uusia tyyppejä, joilla oli jo jonkinlainen kosketus huumaaviin aineisiin. Muistoina kouluaikojen ehkäisevästä päihdetyöstä oli poliisien ja terveydenhoitajien luentoja, jotka eivät ainakaan häneen tehonneet. Kyseiset valistukset saivatkin jonkinlaista kritiikkiä osakseen, eikä hän näe niitä tehokkaimpina keinoina. Tärkeimpinä ehkäisevinä tekijöinä hän pitää ystäväpiiriä ja päihteiden käytöstä selvinneitä ihmisiä, jotka osaisivat antaa neuvoja, vanhempien vastuuta, puuttumista ja tietoisuutta esimerkiksi kavereista ja piireistä, joissa nuori liikkuu. Yhdeksi tärkeäksi aiheeksi nousi myös harrastusten merkitys. Harrastusmahdollisuudet ja esimerkiksi nuorisotalot sekä yhteisöllinen toiminta oli niin haastateltavan nuoren miehen kuin myös Kivitaskun työntekijöiden mielestä yksi parhaimmista keinoista ehkäistä tai siirtää nuorten päihteiden käyttöä. Haastateltavallamme oli myös oma näkemyksensä yhteiskunnan vaikutuksesta päihteiden käytön aloittamiseen. Hänen mielestään yhteiskunta on salliva ja alkoholikeskeinen, mutta samalla muiden päihteiden olemassaoloa hyssytellään. Tämä asettaa hänen mielestään kielletyn hedelmän tuntua ja näin ollen kynnyksen ylittäminen voi olla houkutteleva. Samasta syystä hän on myös kokenut avun saamisen tai asiasta keskustelun olevan hankalaa. Parannuskeinona hän esittää päihdetietouden tuomista esille aikaisemmassa vaiheessa luonnollisena osana kasvatusta ja opetusta. Tällä hetkellä hän toimii myös itse YAD-järjestössä (Youth against Drugs), joka toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä mm. jalkautumalla festareille, joissa järjestetään tietoiskuja ja ensiapuakin on tarjolla. Järjestössä toimii koulutettuja henkilöitä sekä entisiä käyttäjiä. Kiinnostus hyödyntää omaa historiaa on ajanut tämän miehen järjestön toimintaan mukaan. Hän haluaa olla elävänä esimerkkinä valistamassa nuoria ja näin edistää omalta osaltaan ehkäisevää päihdetyötä. Mitä ehkäisevä päihdetyö siis on? Meillä jokaisella voi olla siitä omanlainen mielipiteemme ja ratkaisuja sen toteuttamiseen. Sen me kaikki voimme kuitenkin todeta, että tilausta tälle työlle todella on. Onneksi on ihmisiä, jotka tätä työtä tekevät ja toivottavasti jatkossakin löytyy osaajia ja uusia keinoja saavuttaa ehkäisevän päihdetyön tavoite: raittiit ja terveet nuoret! Antakaamme siis valistusta, tietoa, esimerkkejä, harrastuksia ja aitoa välittämistä. Tällaisessa työssä pitää olla kaikkien mukana; nuorten ja vanhempien, päättäjien ja kylänmiesten! 8 CURLY 3/2009 www.curly.fi
• jambo! TeksTi: sanna raiTa-aho i kuvaT Taksvärkki ry ­ tansania kutsuu Curlyä pian Kun minulle ilmoitettiin, että pääsisin matkustamaan Curlyn mukana Tansaniaan marraskuussa, olin enemmän kuin innoissani. Sen lisäksi, että saan mahdollisuuden tutustua täysin uuteen maahan, saan myös harjoitella toimittajan työtä tähän asti haastavimmassa pestissäni. Kyseessä ei ole nimittäin mikä tahansa hupimatka, vaan Curly lähtee matkalle yhdessä Taksvärkki ry:n kanssa. M MiTä siNä eriTyisesTi HaluaisiT TaNsaNiasTa luKea? oTa yHTeyTTä curlyN ToiMiTuKseeN Ja eHDoTa iDeaasi. atkaohjelma elää tällä hetkellä jatkuvan muutoksen alla, mutta reissumme päätarkoitus on tutustua ennen kaikkea siihen, mitä Taksvärkki Tansaniassa tekee. Vaikka jokainen suomessa koulua käynyt tietää Taksvärkki-päivän rahojen menevän kehitysyhteistyöhön, harva välttämättä tietää, mitä rahoilla konkreettisesti saadaan aikaan. Tätä asiaa curly on lähdössä Taksvärkin matkassa selvittämään. lisäksi tarjoamme tansanialaisille nuorille erilaisia aktiviteetteja ja tutustumme tansanialaisten elämään vierailemalla muun muassa kouluissa ja paikallisissa perheissä. oma roolini tiimissä on kirjoittaa reissusta lehtijuttuja, joita tulette lukemaan myöhemmin keskellä pimeää talvea mm. curly-lehdestä ja -nettisivuilta. Toivon mukaan pystymme tarjoamaan kattavan ja kiinnostavan infopaketin tansanialaisten nuorten elämästä ja Taksvärkin toiminnasta! Jos mieleesi putkahtaa mitä siNä erityisesti haluaisit Tansaniasta lukea, ota yhteyttä curlyn toimitukseen (curly@curly.fi) ja ehdota ideaasi. www.curly.fi 3/2009 CURLY 9
• Dekki halki, poikki ja pinoon Äärimmäinen tunnekuohu vierii ylitse. Se oli se ensimmäinen ja rakkain dekki. Ärsyttää. Olen viidennellä luokalla ja muutamien kuukausien innostus loppuu siihen. un olin toisella luokalla, sain ensimmäiset kosketukseni lautailuharrastuksiin. Muistan, kuinka muutaman vuoden minua vanhemmat tyypit tulivat koulun lasketteluretkellä heittämään, että "Tuu meidän kanssa, käy säkin vuokraamassa lauta". Ja tietysti juoksin heti hurjaakin hurjempaa vauhtia vuokraamoon ja otin laudan alleni. Se oli yllättävän vapauttavaa ja hauskaa. Siitä ikäänkuin saa virtaa, mikäli sen ikäisenä nyt mitään sellaista edes tuli mietittyä, mutta kuitenkin. Tunsin löytäneeni vihdoinkin sen oman juttuni. Sen jälkeen en ole koko tähänastisen elämäni aikana koskenutkaan (en edes hipaissut) slalomeihin. Sen aikaiselta luokaltani ei juuri kukaan poikakaan laskenut laudalla, ja se jos mikä oli hienoa. Tosin näin vuosien kuluessa heistäkin suurin osa on siirtynyt lumilautaan, mikä saa minut hymyilemään näin jälkeenpäin ajateltuna, kun muistelee heidän silloisia puheitaan. Kun olin viidennellä, sain isosiskoltani lahjaksi ensimmäisen rullalautani. Olin äärimmäisen onnellinen, innostunut ja ylpeä. En tuntenut siinä vaiheessa ketään muuta tyttöä, joka taiteilisi laudan päällä. Tämä oli jotain aivan uutta. Jokaikinen päivä nousin laudan päälle, hah, isäni autotallissa tosin. Murjotin, jos isän asiakkaiden autot olivat tiellä (automekaanikko nääs) ja haittasi rullailujani. Muutamat Olliet, kun sain kuukausien jälkeen heitetteyä, oli tunne sanoinkuvaamaton. Eräänä päivänä tulin kuitenkin sitten siihen tieni päähän, että se dekki sanoi itsensä irti ja innostus loppui siihen kuin seinään. Ajattelin, että "Antaa olla sitten!" Siitä muutama vuosi eteenpäin, joskus kahdeksannella - yhdeksännellä luokalla, sain hankittua uuden laudan alleni ja kiinnostus heräsi jälleen. Ja se kiinnostus jäi. Tosin nykyään eivät temput taitu, vaikka kovasti onkin sitä Ollieta tullut yritettyä. Annoin temppujen siis jäädä ja siirryin pelkkään rullailuun. Viime kesänä ei tosin kauheasti tullut oltua laudan päälle, mutta rakkaus lautoja kohtaan ei tule koskaan sammumaan. Vaikka osaltani onkin tuo aktiivisuus ja taidot laantuneet, tunnen suurta ihailua niitä kohtaan, jotka tämän menopelin käytön hallitsevat. Hävettää myöntää, että suurin osa jengistä osaisi vaikka silmät kiinni heittää sen Ollien, joka minulle yhä edelleen tuottaa vaikeuksia. Onhan se sentään yleensä ensimmäinen temppu, joka opitaan, mutta minkäs teet. Skeittauksessa ei toki ole kyse siitä, kuka osaa parhaiten, siksi se onkin yksi parhaimmista harrastuksista mitä voi olla. Sitä voi harrastaa yksin tai yhdessä ja ihan omaan tahtiin. Tyttörullalautailijoita on tänä päivänä onneksi huomattavasti enemmän, kuin joitakin vuosia sitten. Lajista tiedetään enemmän tyttöjen piireissä ja arvostus lajia kohtaan vain kasvaa kasvamistaan. k TeksTi: JaneTTe hauTaLuoma RULLaLaUTa-GaLLUp Iloisia vastaajia löytyi helposti. Vastaajille esitettiin muutamia kysymyksiä, joissa pääpaino oli tietenkin rullalautailussa. 1. Minkä ikäisenä heitit jalkasi ensimmäisen kerran laudan päälle, ja miksi? 2. Skeittaavatko monet ystäväsi ja moniko heistä on tyttöjä? 3. Suhtaudutaanko mielestäsi skeittaaviin tyttöihin eritavoin kuin skeittaaviin poikiin? 4. Onko paikkakunnallasi hyvät mahdollisuudet lajin harrastamiseen? aispuolisille skeittaajille on olemassa esimerkiksi Tyttörullalautailijat Ry, jonka kautta tavoitinkin erään naispuolisen lautailijan, 27-vuotiaan Maili Hyttisen. Hän on kotoisin Orimattilasta, mutta nykyisin hän asustelee Helsingissä. Häntä kiinnostavat myös skeittaukseen liittyvät "lieveilmiöt", kuten valokuvanäyttelyt ja muu taiteellinen toiminta. Toukokuussa Mailin ollessa Japanissa paikalliset pojat olivat tohkeissaan pitkän blondin tullessa skeittaamaan, ja kannustustaputuksia tuli pienistäkin tempuista. 1. Noin 8-vuotiaana. samassa pihapiirissä asuvat pojat aloittivat skeittauksen noihin aikoihin (1989-1990), ja sain kokeilla heidän lautojaan. se oli rakkautta ensi kokeilulla! Vähän sen jälkeen kävin ostamassa oman ensimmäisen laudan. 2. skeittauksen kautta olen saanut paljon uusia ystäviä ja tuttuja. Kaikki heistä ovat tyttöjä. Pikkuveli on ainut poika, jonka kanssa olen skeitannut säännöllisesti. 3. Vanhemmat ihmiset hiukan tuijottavat toisinaan, mutta toisaalta ovat myös kiinnostuneita, ja tulevat juttelemaan. Kun tyttöjä laudalla/laudan kanssa harvemmin näkee etenkään tämän ikäisiä. Pikkupojat tulevat juttelemaan varmasti herkemmin, kuin mitä menisivät vanhemmille pojille. useimmiten kysytään: "Kauan oot skeitannu, mikä lauta sulla on, mitä temppuja osaat". 4. orimattilassa oli aikoinaan todella hyvä halli, mutta kun aktiivit lopettivat / muuttivat pois, hallin toiminta lopetettiin. Helsingissä on todella hyviä parkkeja ja Kontulan skeittihalli on ylivoimainen. N euraavaksi saalistin innokkaan miespuolisen vastaajan kysymysten pariin. Otto Kurula on 21-vuotias espoolainen, jonka musiikkimakuun kuuluu mm. reggae. Otto kertoo olevan hyvillä fiiliksillä, koska kerrankin sai osallistua johonkin gallupiin. Jos hän saisi kolme legendaarista toivetta, niin ne olisivat romanttinen ilta, sympaattinen katse mukavalta tytöltä ja että saisi sitten jonkun jonka kanssa jakaa arjen ilot. 1. Noin 12-vuotiaana. Monet kaverit skeittasivat, joten kavereiden kanssa oleskeluun sisältyi yleensä skeittaus. siihen aikaan tuli myös ensimmäinen Tony Hawk peli, josta alkoi ns. skeittibuumi. 2. Nyt vanhemmalla iällä monet ovat lopettaneet, mutta joitakin kavereita on vielä jotka skeittaavat tai ovat aloittaneet uudestaan. Tiedän myös muutaman tytön, jotka skeittaavat. 3. Kyllä. rehellisesti sanottuna en ole vielä nähnyt tyttöä, joka osaisi oikeasti skeitata. Muutamat pro-pätkät olen nähnyt, ja en sen perusteella vertailisi tyttöjä ja poikia keskenään. 4. Pääkaupunkiseudulla on hyvät mahdollisuudet lajin harrastamiseen, mutta halleja voisi olla enemmän, koska ne ovat aina tupaten täynnä. skeittiparkitkin ovat monissa paikoissa huonokuntoisia ja jotkut jopa rakennettu niin huonosti, ettei niissä ole ikinä skeitattu, vaikka ne ovat maksaneet maltaita. S ton jälkeen vastaili mielenkiintoinen persoona, Maiju Konola. Maiju on 18-vuotias ja hän opiskelee Petäjävedellä valokuvaajaksi. Maiju valmistuu luultavasti ensi keväänä! Hänen lempivärejään ovat kaikki ja hän pitää myös paljon musiikin kuuntelusta. Maiju omistaa kumisaappaat kokoa 32. 1. olin ehkä 6 ja löysin laudan varastosta, sit vaan mentiin ja oli kivaa. 2. Janette ja Jesse ja muita tyyppejä täällä Petiksellä, ei mulla oikein tietääkseni muut kaverit skeittaa. 3. No on se jotenkin siistimmän näköistä, kun se on ehkä enemmän poikien laji. 4. ei todellakaan! ei edes raahessa. siellä on yks "Ken Park", mut se on ihan raunioina ja purettiin nyt kesällä. en sit tiiä onko siellä muualla, mutta en usko. O tehtävä 3. äIdINkIELI sivu 10 sivulla kymmenen on gallup. Toteuta omassa luokassasi gallupkysely sinua kiinnostavasta aiheesta. Vältä kysymyksiä, joihin voi vastata kyllä tai ei. 10 CURLY 3/2009 www.curly.fi
• Stressi hallintaan! Stressi on painetila kehossa, joka voi johtua monesta asiasta; kiire, pelko, melu ja avuttomuuden tunne, jännitys, painostus tai tietämättömyys synnyttävät kaikki stressiä. tressi on ihmiselle välttämätöntä, koska se on suojausmekanismi. Ellemme reagoisi edellä mainittuihin asioihin mitenkään, eläisimme kuin Duracelpuput. Stressiä on vain osattava käsitellä oikein. Kun stressireaktio ilmenee, alamme välittömästi tulkitsemaan tilannetta. Tämä jännitystila vaihtelee ihmisillä. Joku reagoi voimakkaasti, joku ei yhtään. Kenties olet stressannut matikankoetta varten, kun taas matikkanero ystäväsi on ottanut rennosti. Lähtötilanteella on suuri vaikutus. Hyvin valmistunut stressaa vähemmän. Myös tilanteen tulkinnalla on vaikutusta. Jos tulkitset sisaresi kiukunpuuskan aiheutuvan itsestäsi on reaktio täysin eri kun taas jos ajattelet kiukun johtuvan esimerkiksi hänen väsymyksestään. Tai mikä parasta - et välitä yhtään, vaan annat asian vaan vilahtaa ohitsesi. S TeksTi Ja kuvaT: ninna mikkonen Ja CurLyn LehTiryhmä Stressi on osattava kohdata oikein ja on osattava "valita" ne asiat, jotka ovat stressaamisen arvoisia. Ylireagointi finnistä, synttärilahjan ostamisesta tai vaatteiden valinnasta ei ole tarpeen. Silloin kun stressaa, on ensin osattava kohdata asia ja sen jälkeen käsitellä se niin, että asia pysyy hallinnassa. Näin stressin aiheuttaja poistuu. Yleensä kun koe on tehty, stressi häviää, ellet jää jännittämään tulosta. Omat selviytymiskeinot on hyvä opetella. Ne löytää vain hakemalla ja kokemalla. Rentoutuminen on tärkeä ennaltaehkäisijä. Riittävä uni, terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, musiikki, omat hetket, hiljaisuus ja sosiaaliset kontaktit pitävät stressin loitolla ja elämän tasapainossa. Stressin vähentämiseksi ajanhallinta auttaa. Kun kalenteriin suunnittelee hyvissä ajoin menonsa ja muistaa jättää itselleen myös vapaaaikaa niin ettei kaikki tehtävä kasaudu yhdelle päivälle, stressi vähenee usein. Asiat kannattaa pistää tärkeysjärjestykseen! Stressi voi kuitenkin olla myös positiivinen juttu. Pieni jännitys ennen urheilusuoritusta auttaa usein ja antaa voimia suorituskykyyn. Stressistä tulee huonoa silloin, kun se koetaan rasitteeksi ja se ilmenee väsymyksenä, ärtymyksenä, levottomuutena ja kiireen tuntuna. Jotta väsymys ja ärtymys eivät valtaisi koko elämääsi, ovat keinot yksinkertaiset, mutta kenties vaikeat toteuttaa. Stressiä vastaan voi käydä tekemällä ajankäyttösuunnitelman, miettimällä ennen kuin stressaa, oppimalla hallitsemaan stressiä ja muistamalla rentoutua välillä. sTressi oN osaTTaVa KoHDaTa oiKeiN Ja oN osaTTaVa "ValiTa" Ne asiaT, JoTKa oVaT sTressaaMiseN arVoisia. TUNNISTa STRESSI! - onko sinun vaikea saada unta tai heräiletkö kesken unien? - itketkö helposti, tai heittelevätkö mielialasi muuten? - Tunnetko selittämätöntä ahdistusta tai epätoivoa? - onko vatsasi, pääsi tai niskasi kipeä? Jos oireet kuulostivat tutuilta, sinulla saattaa olla stressiä. SELäTä STRESSI! - Käy kahvilla kavereiden kanssa ja rentoudu hyvässä seurassa. - Kuuntele lempibiisisi uudestaan ja uudestaan. etsi vaikkapa uusi suosikkiartisti ja opettele hänen levynsä ulkoa! - Jos et saa yöllä unta, lue vaikka kirjaa. itsensä nukkumaan pakottaminen vain siirtää unta kauemmas. - rentoudu. on ihan ok katsoa välillä telkkaria tai käydä Facebookissa. sTressi Voi KuiTeNKiN olla Myös PosiTiiViNeN JuTTu. PieNi JäNNiTys eNNeN urHeilusuoriTusTa auTTaa useiN Ja aNTaa VoiMia suoriTusKyKyyN www.curly.fi 3/2009 CURLY 11
• Zest ­ löydä oma lahjakkuutesi Meillä kaikilla on omat vahvuutemme. Zest auttaa sinua tunnistamaan oman lahjakkuutesi ja hiomaan elämäntaitojasi. Tutustu kanssamme muutamaan Zest- tiimiläiseen. HENNa MERILäINEN, ProjektiPäällikkö h aastattelimme Henna Meriläistä, Zestin projektipäällikköä. Hän on ollut mukana Zestissä kaksi vuotta. Hennan mielestä työhön kuuluvat tehtävät ovat olleet mielenkiintoisia ja monipuolisia. "Zest on mahtava juttu ja sillä on hyvä tarkoitus", Henna kertoo. Zest on perustettu vuonna 2003 ja sen tarkoituksena on nostaa nuorten itsetuntoa, ja saada heidät innostumaan erilaisista harrastuksista. Yhden oppitunnin mittaisen Zest-vierailun voi tilata koululleen ilmaiseksi. Silloin paikalle voi kutsua Zest-lähettilään, joita ovat esimerkiksi Lenni-Kalle Taipale, Eva Wahlström ja Tommy Lindgren. Kaikki kummit näet Zestin nettisivuilta. Kouluvierailuilla ja nettisivuilla he kertovat omista kokemuksistaan ja siitä, miten he ovat löytäneet lahjakkuutensa. Lisäksi koulukierroilla on luvassa faktoja Zestistä ja sen toiminnasta. Joka syksy Zest järjestää ison tapahtuman, johon kaikki ovat tervetulleita. Tänä syksynä tapahtuma järjestettiin Tampereella Tammelan stadionilla. Jokaisesta Tampereen koulusta oli valittu yksi oppilas edustamaan kouluaan jalkapallo-ottelussa Zestin lähettiläitä vastaan. Tapahtumaa oli mukana siivittämässä Fintelligensin. Zestin projektipäällikkö Henna Meriläinen ja projektikoordinaattori Laura Kokko. LENNI-kaLLE TaIpaLE, Muusikko M uusikko, Lenni-Kalle Taipale, on ollut mukana Zestin toiminnassa jo viisi vuotta ja hänellä on noin 180 esitystä takanapäin. Hän päätyi mukaan saadessaan soiton Suomen lasten ja nuorten säätiöltä ja kutsun tulla mukaan toimintaan. "Aluksi epäröin, kun tiesin jännittäväni puhumista ihmisten edessä, mutta suostuin sitten ja se kannatti! Kivaa on ollut", Lenni-Kalle kertoo. Oman lahjakkuutensa hän löysi pienenä huomatessaan, että omaa tarkan korvan musiikin suhteen. Perheen kannustus auttoi eteenpäin. Kouluilla käyminen on Taipaleen mukaan jännittävää, haastavaa, mukavaa, antoisaa ja kivaa. Vierailut on otettu hyvin vastaan. Oppilaat ovat myös välillä tulleet juttelemaan esitysten jälkeen ja kertoneet omista vahvuuksistaan. Se on ollut hienoa. Kaikka parhaat muistot Zestistä liittyvätkin kouluvierailuihin. Lenni-Kallen mukaan Zest hoitaa keikat superhyvin ja moni ohjelmatoimisto voisi ottaa siitä mallia. Uutuutena mukaan voisi ottaa ns. tehopäiviä, jotka voisivat olla infoja opettajille. Koulussa voisi olla myös koko päivän kestäviä ohjelmia, joissa voitaisiin jutella ja käydä asioita läpi yhdessä pienryhmien kanssa. tehtävä 4. OppILaaNOHjaUS sivut 12­13 Mieti ja listaa omia vahvuuksiasi. Mitä harrastuksia sinulla on, mitä tykkäät tehdä, missä koet olevasi lahjakas? Piirrä näistä asioista miellekartta ja vertaa vahvuuksiasi suhteessa tulevaisuutesi haaveammatin vaatimiin ominaisuuksiin. Käykää lopuksi parin kanssa molempien miellekartat läpi ja miettikää, miten haaveesta voisi tulla totta. 12 CURLY 3/2009 www.curly.fi
• MIkä ZEST? - suomen lasten ja nuorten säätiön ja Nokian kuusi vuotta sitten perustama elämäntaito-ohjelma. - Tavoitteena rohkaista nuoria löytämään ja kehittämään omia vahvuuksiaan - Zest-tiimissä mukana Veikka Gustafsson, Samppa Lajunen, Tommy Lindgren, Tiia Piili, Lenni-Kalle Taipale, Jani Toivola, Pamela Tola ja Eva Wahlström - Zest-tiimi kiertää yläkouluja ja on tavoittanut yli 200 000 nuorta - idean isiä ovat professori Kari uusikylä ja valmentaja ari Tammivaara TeksTi: rosa suominen Ja omar FasoLah kuvaT: ZesT Eva WaHLSTRöM, urheilija va Wahlström, urheilija/liikunnanohjaaja, on ollut mukana ZESTissä 3-4 vuotta, aivan tarkkaan hän ei muista. Eva Wahlström päätyi mukaan, kun Suomen lasten ja nuorten säätiö pyysi häntä mukaan. Hän oli asiasta iloinen ja otettu, mutta silti kieltäytyi ensin. Hänestä tuntui, ettei hänellä olisi mitään kerrottavaa nuorille. "Minähän olen aina vaan nyrkkeillyt", hän ajatteli. Hän sai miettiä asiaa ja ymmärsi, että ehkä se on juuri se juttu, mitä hän voi kertoa. Kertoa nuorille sen, miten paljon hän on käyttänyt aikaa ja voimavaroja siihen, että toteuttaa omaa unelmaansa. Eva huomasi koulussa olevansa lahjakas liikunnassa, kuvaamataidossa, äidinkielessä (joka Evalla on siis ruotsi) ja psykologiassa. Tietysti hyvät numerot kertoivat lahjakkuudestaa, mutta tärkeintä oli se, että kyseiset aineet tuntuivat mielenkiintoisilta. Hän ei lähtenyt määrätietoisesti kehittämään näitä alueita, vaan aloitti nyrkkeilyn 15-vuotiaana siitä syystä, että silloinen poikaystävä harrasti thai-nyrkkeilyä. Kun Eva pärjäsi kilpailuissa, nälkä kasvoi ja urheilusta tuli koko ajan tärkeämpää. Hän ei ollut erityisen lahjakas teknillisesti taikka taidollisesti, ja kesti pitkään ennen kuin Eva ymmärsi, mikä hänen lahjakkuutensa on. Valmentaja sanoi, että Evan lahjakkuus on nyrkkeilijän sydän. Eli se, että on valmis joka hetki tekemään töitä sen eteen mitä haluaa. Myöhemmin Eva on opiskelut äidinkieltä ja kirjoittamista, sillä hän tietää, ettei urheilu-ura tule jatkumaan ikuisesti. "On kivaa kir- e joittaa ja olen saanut paljon hyvää palautetta kirjoituksistani. Sekin taitaa olla yksi osaaminen, jota pitää kehittää vielä enemmän", Eva kertoo. Evasta on ollut tosi hauskaa ja palkitsevaa käydä kouluissa kertomassa Zestistä. Kiertueilla saa tavata paljon erilaisia nuoria. Eva ei ole omien sanojensa mukaan jännittäjä, joten hän vierailee kouluissa hyvällä mielin. "Koululaiset ovat ottaneet vierailut vastaan hyvin. Yllätyn joka kerta yhtä iloisesti vastaanotosta. Ei sillä, että että nuoret olisivat joku kauhuyleisö, mutta jo se, että oppilaita voi olla 500 yhtä aikaa kuuntelemassa, niin jo se voisi kyllä saada pientä hässäkkää aikaiseksi. Mutta hyvin on mennyt joka kerta ja minusta on ollut kivaa, kun monet nuoret ovat niin avoimia ja tulevat jälkeenpäin juttelemaan ihan niitä näitä." Eva kertoo. Evan mielestä parasta ZESTissä on se, että tietää toiminnasta oikeasti olevan hyötyä. Hän haluaa painottaa sitä, miten tärkeää olisi, että opettajat pitäisivät Zesttunnin sekä ennen että jälkeen esitelmän. Näin nuoret saisivat enemmän irti itse esitelmästä, ettei se olisi vain sitä, että Eva, Jani, Heli tai joku muu Zest-lähettiläs käy koulussa kertomassa jotain. "Jotkut pitävät ennakkotunnit, ja silloin lähettien pitämä esitys on myös kiinnostavampi yleisölle", tuumaa Eva. Eva Wahlströmin paras muisto Zestistä on varmaankin on ollut jossain erityiskoulussa. "Siellä joutuu skarppaamaan vielä enemmän, mutta toisaalta Zestin viesti saattaa siellä olla, jos mahdollista, vielä tärkeämpi." TOMMY LINdGREN, Muusikko ommy Lindgren, muusikko, on vasta nyt syksyllä 2009 liittynyt Zest-tiimiin. Kaikenlainen työ nuorten parissa sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen monella tasolla on aina kiinnostanut Tommya, siksi oli luontevaa liittyä Zestin kummeihin. Tähän Tommy ei osaa vielä sanoa omasta kokemuksesta mitään, mutta muiden Zest-lähettiläiden puheiden perusteella se on hauskaa, mielenkiintoista, innostavaa ja antoisaa. Varmaan myös toisinaan hyvin haastavaa ja hyvä niin! Paras muisto Zestin toiminnasta on varmaankin toistaiseksi ne uskomattoman raskaat pelatut 10 minuuttia keskikenttäpelaajana ja laitalinkkinä Tammelan stadionin jalkapallo-ottelussa. "Pääsin melkein osallistumaan voittomaalin rakenteluun, enkä peloistani huolimatta töpeksinyt kertaakaan kovin pahasti. Voimille otti, mutta oli mielettömän hauskaa!" t Tommy löysi lahjakkuutensa tavallaan sattumalta, ehkä ennen kaikkea kokeilemalla ja harjoittelemalla. "Tiesin kyllä aika nuorena - varmaan jo ala-asteen loppupuolella, että kirjoittaminen ja kaikenlainen kielten kanssa puuhastelu tuntui sopivan erityisen hyvin minulle", Tommy kertoo. Musiikin suhteen hän ei ole oikein koskaan osannut ajatella olevansa lahjakas, mutta uskoo, että musiikin harrastaminen osaavien, innostuneiden ja kannustavien kavereiden kanssa on auttanut vahvistamaan omia kykyjä. "Uskon kuitenkin myös, että oppiminen ja omien taitojen kehittäminen jatkuu koko elämän. Opittavaa on vielä paljon niin laulujen kirjoittajana kuin esiintyjänäkin.' TILAA MAKSUTON ZEST-VIERAILU KOULUUSI ZEST.fI NETTISIVUILTA! www.curly.fi 3/2009 CURLY 13
• tien vieressä, peukalo pystyssä Matkani ystäväni kanssa alkoi lennolla Barcelonaan heinäkuun alussa. Tiemme erosivat Padovassa, jossa majoituimme yhteisen ystävän Marcon luona. Hänen kanssaan minä jatkoin matkaani ilman suurempia suunnitelmia, päämääränä päästä Suomeen parissa viikossa pienellä budjetilla. Olimme molemmat kiinnostuneita liftauksesta ja se sopi täydellisesti arvaamattomuutensa takia reissumme vähäisiin suunnitelmiin. N kuvaT Ja TeksTi: Janne riikonen ousimme ylös auringon kanssa. Kävelimme Villachin juna-asemalta neljän kilometrin päähän Wieniin johtavan moottoritien alkuun. Rinkat maahan, peukalo taivasta kohti ja odotus alkaa. Muutaman liftaustunnin jälkeen kävellessämme saman reitin toiseen suuntaan, emme juuri toisillemme puhuneet. Olimme nähneet satojen, jopa tuhansien autojen kiitävän ohi oikeaan suuntaan, mutta me olimme yhä paikoillamme. Mitä ihmiset pelkäävät? Mihin on kadonnut halu auttaa muita? Kyse ei ollut ainakaan siitä, ettei autoihin olisi mahtunut. Erityisen vaikeaa asian nieleminen oli italialaiselle matkakumppanilleni. Liftaus ei ole kuollut, vaikka liftauskulttuuri on. Muutama vuosikymmen sitten liftaus oli normaali tapa liikkua määränpäähän. Yhtä normaali kuin bussit tai junat. Monet tapaamani keski-ikäiset suomalaiset ovat kertoneet omia kokemuksiaan ja tarinoitaan liftauksen kulta-ajoilta. Puolassa kuulleeni vertauskuvan mukaan Itä-Euroopan tienvarret olivat vielä 1980 -luvulla niin täynnä kyytiin halunneita ihmisiä, ettei pientareelle enempää olisi mahtunutkaan. Nykyään liftarit saavat Suomessa lähes poikkeuksetta odottaa kyytiään, kunnes peukalo on tunnoton. Joillekin liftaus kuitenkin on tapa, toisille välttämättömyys, mikäli mielii reissata. Suomessa julkinen liikenne paikallisbusseista juniin on liioittelematta kallista. Olemme korkean elintason hyvinvointivaltiossa. Kolmekymmentä euroa junamatkasta Turusta Helsinkiin on mielestäni aivan liikaa. Samalla hinnalla pääsee vähän kuluttavalla henkilöautolla saman matkan molempiin suuntiin. Ilmasto kaatuu käsiimme, mutta asialle ei tehdä mitään. Ihmisiä kannustetaan käyttämään julkista liikennettä, mutta hinnat palveluiden takana eivät houkuttele, vaan päinvastoin karkottavat matkustajia. Liftaus on paitsi halvin, myös ekologisin tapa matkustaa. Valveutuneisuus ja varattomuus ovat hyviä syitä liftata, mutta siihen tarvitaan myös seikkailunhalua, avointa mieltä sekä rutkasti kärsivällisyyttä. Ikinä ei tiedä kenen kyytiin pääsee tai kuinka kauan joutuu odottamaan. Lähdimme avoimin mielin Padovasta, Italiasta, tarkoituksenamme päästä Suomeen maitse parissa viikossa. Matka Vilnasta Riikaan oli myös tarkoitus suorittaa peukalokyydillä. Tässä vaiheessa matkaamme meillä oli myös hyviä kokemuksia Italiassa ja Itävallassa kokemien petty- mysten lisäksi. Kävelimme jälleen parhaaksi katsomalle paikalle; olimme jo oppineet "spotin" tärkeyden. Otimme "Riga" -kyltin esiin toiveikkaina. Olin kuullut, että matka Puolasta Viroon on helppo etappi liftareille. Uskomatonta! Viiden minuutin odotuksen jälkeen viereemme pysähtyy yksin ajava nuori nainen Opel Astrallaan. Hymy toivottaa meidät tervetulleiksi ja seikkailu jatkuu. Pisin yksittäinen kyyti: noin 250km Wienistä Budapestiin Mielenkiintoisin etappi: Krakova ­ Zyrardov (Puola) Lyhin odotusaika: 5 minuuttia Vilnassa Kyytejä yhteensä: 7 Matkan kesto Italiasta Suomeen: 14 päivää Matkan kesto yhteensä: 1 kuukausi Retkikunnan koko: 2 henkilöä, matkatoverini vaihtui italiassa oliMMe NäHNeeT saToJeN, JoPa TuHaNsieN auToJeN KiiTäVäN oHi oiKeaaN suuNTaaN, MuTTa Me oliMMe yHä PaiKoillaMMe. Liftatessa kyltin käyttö on makuasia, mutta positiivinen asenne välttämättömyys. Wienistä päädyimme reissukaverini Marcon kanssa Bratislavan sijasta Budapestiin. 14 CURLY 3/2009 www.curly.fi
• halpamatkailua sohvalta toiselle Couchsurfing eli "sohvasurffaus", on taatusti edullinen keino majoittua maailmalla. Couchsurfing on netissä toimiva palvelu, jonka pääidea on, että voit tarjota ulkomaisille matkailijoille ilmaista majoitusta kotonasi. Sivuston idea on vastavuoroisuus, eli majoitusta tarjottuasi voit itse yöpyä matkoillasi jonkun toisen "sohvalla". Järjestö on perustettu vuonna 2004 ja siihen kuuluu jo satojatuhansia ihmisiä ympäri maailmaa. Majoittamisen lisäksi surffarit järjestävät aktiivisesti erilaisia tapahtumia ja tapaavat toisiaan. uomalainen "couchsurffaaja" Anni Sarasti, 21, on ollut mukana couchsurfingissa jo jonkin aikaa ja on majoittanut oulunkylässä sijaitsevalla sohvallaan monia matkailijoita. anni kiinnostui couchsurfingista ystävänsä kokemuksien vuoksi ja päätti kokeilla "surffaamista" islannin matkallaan. Hän päätyi majoittumaan islantilaisen pojan sohvalla ja kokemus oli sen verran positiivinen, että hän päätti jatkaa "surffausta". Nyt anni itse on majoittanut sohvallaan monia ulkomaalaisia matkailijoita. Hänellä on käynyt vieraita muun muassa ranskasta, australiasta kuin ukrainastakin. Vaikka toiselle surffaajalle ei pystyisikään tarjoamaan sen kummempaa kuin patjan oman asunnon lattialla, mukaan lähtemistä ei tarvitse silti aristella. "Pääidea ei edes ole tarjota ilmaista majapaikkaa, vaan nimenomaan tutustua ulkomaalaisiin ja toiseen kulttuuriin. Puitteiden ei siis tarvitse olla mitkään erityiset", anni toteaa. couchsurfingin toiveena on, että majoittaja viettäisi aikaa majoitettavan kanssa, jotta sivuston idea kulttuurinvaihdosta toteutuisi. aina tämä ei ole mahdollista, mutta kuitenkin suositeltavaa. annin mukaan surffauksessa hyvää on myös se, että paikallisten kautta maan erilaisiin tapoihin ja muuhun kulttuuriin tutustuu paremmin. "Majoituin islannissa erään pojan sohvalla, ja hän oli loistava opas. aina voi mennä Pariisiin ja nähdä perinteiset turistinähtävyydet, mutta pienet asiat ja pieniin tiilenpäihin kätkeytyvät tarinat ovat asioita, jotka löytyvät parhaiten paikallisen avulla." Majapaikan tarjoaminen tuntemattomalle on kuitenkin varsin rohkea teko, ja monen mieleen nousee varmasti kysymys, voiko oman asunnon avaimia uskoa vieraan käsiin. annin mukaan turvallisuus ei kuitenkaan ole suuri riski. "Minulla itselläni ei ole suurta oman reviirin ahdistusta. ystävät ovat aina tervetulleita kotiini. Tärkeintä on kuitenkin kuunnella omaa maalaisjärkeään. Jokainen majoitettava kannattaa ehdottomasti tavata etukäteen ja avainten luovuttamisesta voi kieltäytyä tämän jälkeen. itse olen aina voinut luovuttaa S TeksTi: sanna raiTa-aho avaimeni toisille surffareille", anni sanoo. couchsurfingin sivuilla painotetaan myös, että kyseessä ei ole seuralaispalvelu, ja palveluun voi halutessaan tunnustautua omalla luottokortillaan. Muut käyttäjät saavat myös jättää kommentteja ihmisistä joiden luona ovat majoittaneet. Jos couchsurfingista kiinnostuu, kannattaa siis surffata www.couchsurfing. org -sivustolle ja luoda oma profiili palveluun. etenkin pienimmille paikkakunnille kaivataan usein lisää majoittajia. Jos tuntuu, että majapaikan tarjoaminen vieraalle on liian vaivalloista, niin toiselle voi myös tarjota halutessaan kahvitteluseuraa tai tarjoutua näyttämään paikkoja omassa kotikaupungissaan. aNNi iTse oN MaJoiTTaNuT soHVallaaN MoNia ulKoMaalaisia MaTKailiJoiTa. HäNellä oN KäyNyT VieraiTa MuuN Muassa raNsKasTa, ausTraliasTa KuiN uKraiNasTaKiN. "PääiDea ei eDes ole TarJoTa ilMaisTa MaJaPaiKKaa, VaaN NiMeNoMaaN TuTusTua ulKoMaalaisiiN Ja ToiseeN KulTTuuriiN". MITÄ KUULUU KADULTA? Lue ja kommentoi kenialaisten katunuorten blogeja: www.taksvarkki.fi/ streetblogs NUORELTA NUORELLE www.curly.fi 3/2009 CURLY 15
• VeNäLäiNeN KieLiKYLpY Tämän aukeaman ovat toteuttanee nuoret, jotka ovat mukana Logrus ry:n toiminnassa. Suurin osa logruslaisista puhuu venäjää, ja siksi kaikki tällä aukeamalla olevat jutut ovat saaneet mukaansa myös venäjänkieliset versiot. Nauti kielikylvystä! logrus ry on kansainvälinen nuorisoaloitteiden tukiyhdistys. Nämä tekstit ovat nuorilta, jotka toimivat logrus ry:n verkkolehdessä Urbanlife. lehden löydät osoitteesta www.urbanlife.fi. tehtävä 5. kIELET sivut 16­18 Näillä sivuilla pääset venäläiseen kielikylpyyn. - Käännä osa valitsemastasi jutusta opiskelemallesi kielelle. Vertaa juttujen pituuksia. onko suomenkielinen teksti lyhyempi vai pidempi kuin esimerkiksi ruotsinkielinen teksti? Käykää keskustelua eri kielten ominaisuuksista. - Jos opiskelet venäjää, lue jutut ja vertaa venäjänkielistä ja suomenkielistä tekstiä. Millaisia eroja huomaat? ERääN ESINEEN kOHTaLO Hei! Olen yksi miljoonasta. Olet varmasti nähnyt muitakin minun kaltaisiani. Olen muovipullo. Tänä aamuna heräsin ison supermarketin hyllyllä, sisaruksieni vieressä. Siitä tarinani alkoi. Aika kului hitaasti. Ohitseni kulki ihmisiä, kunnes onni osui kohdalleni ja pääsin erään asiakkaan koriin. Minut ostettiin! Sitten minut kuljetettiin autossa ja jouduin kylmähköön paikkaan suloisten tomaattien ja suurenmoisen vesimelonin seuraan. Ehdimme juuri tutustua, kun valo syttyi ja meidät siirrettiin takakonttiin. Näin alkoi toinen matkamme. Pääsimme autosta ulos järvenrannalla. Kuljin käsistä toisiin, ja kun olin tyhjä, jouduin roskakoriin. Pian viereeni tulivat tomaattien jämät, vesimelonin kuoret, muovilautaset ja servietit. Kerran muurahaiset vierailivat luonamme ja veivät kaiken, mikä oli vielä syötävissä. Vesimelonin kuori muuttui pian mullaksi, servieteillä kesti pidempään, ja pian olin roskiksessa enää muovilautasten kanssa. Ehdimme jo turhautua, ajatellen jääväämme tänne ikuisiksi ajoiksi. Elämämme aikana näimme sateen, lumen ja polttavan auringon. Mikään ei ennustanut muutoksia, kunnes kerran minut nostettiin tutuksi muuttuneelta paikaltani ja viskattiin kuorma-autoon. En edes ehtinyt hyvästellä muovilautasia. Katseltuani ympärille huomasin, että kuorma on täynnä samanlaisia pulloja. Meidät toimitettiin tehtaalle, kierrätettiin ja tästä hetkestä lähtien minulla alkoi toinen elämä... Hei! Olen yksi miljoonasta! Margarita Dragile ja ystävät ! ­ . . ­ . , . . , , - . ! , . , . . . , . ­ ! , , . ... ­ , - . , , . , . , , . , . ! , , . , , ... ! ­ ! 16 CURLY 3/2009 www.curly.fi
• MARS ­ MaRS ­ TULEvaISUUdEN ENERGIaNLäHdE Nykyajan teollisuusrakennelmat kuluttavat valtavia määriä energiaresursseja. Tiedemiehet hakevat jatkuvasti jonkinlaisia uusia menetelmiä edullisen ja puhtaan sähkön tuottamiseen, eli luonnon saastuttaminen, luonnonvarojen käyttäminen ja hinta on minimoitava. MAGENN-korporaatio kehittää uuden sukupolven tuuliturbiineja ja kertoo säännöllisesti tämän menestyksellisistä kokeista. Uuden "tuulimyllyn" suola on siinä, että se ei tarvitse laajaa aluetta ja liikkuvan alustan takia, se voidaan asentaa melkeinpä mihin vaan. Tämän mahtavan keksinnön nimi on MARS (Magenn Air Rotor System). MARSia on tarkoitus käyttää 300 metriä maan yläpuolella. Näillä korkeuksilla ilmapalloon kohdistuva ilmavirta on huomattavasti suurempi ja pysyvämpi kuin tavallisiin turbiineihin. Ilmassa pysyminen ja energian tuottaminen tapahtuu perusfysiikanlakien ansiosta, etenkin Magnus*-ilmiöllä on paljon tekemistä tämän kanssa. Tällä hetkellä MARSiin tehdään lisäkokeita Pohjois-Carolinan osavaltiossa. Tulevaisuudessa siitä voi tulla siisti ja halpa energianlähde, vaikka todennäköisesti, kaasu- ja öljyteollisuuden kuninkaat yrittävät estää uuden vastustajan ilmestymistä. *Magnus-ilmiö: nostovoiman synty esineeseen, joka pyörii kaasu- tai nestevirrassa.Esimerkiksi pituusakselinsa ympäri virtauksessa pyörivä sylinteri. Jos virtaus tulee vasemmalta ja sylinteri pyörii myötäpäivään, virtauksen molekyylit ikään kuin tarttuvat sylinterin pintaan ja liikkuvat nopeammin sylinterin yläpuolella, kuin sen alla. Bernoullin lain mukaan, mitä nopeampi virtaus on, sitä pienemmän paineen se synnyttää. Joten sylinterin yläpuolella on alipaine ja alapuolella ylipaine. Tästä erosta tulee ylöspäin suunnattu voima. Boris Sokolov ja ystävät . , . MAGENN, , . , «» , , , . ­ MARS (Magenn Air Rotor System). MARS 300 , , , . , . MARS , , - -, , . * - , , . , , . : , , , . , , , . , , , . . www.curly.fi 3/2009 CURLY 17
• MISTä RIIppUU LUONNON pUHTaUS Me kuulemme aika usein ekologiaongelmista. Jokaisella on omat mielipiteet ekologiasta ja siitä, millaista on oma ekologinen käyttäytymisemme. Tähän ekologiseen käyttäytymiseen lasketaan esimerkiksi se, miten hoidamme jätteet ja mikä on oma panoksemme luonnon säilyttämiseen. Yleensä olemme sitä mieltä, että mikään ongelma ei ratkea, jos taistellaan sen seurauksien, eikä syiden kanssa. Ekologiaongelmien syihin on järkevää etsiä vastauksia suhtautumisestaan luontoon. Karjalankannas on täynnä kirkkaita esimerkkejä omantunnon vastaisesta suhtautumisesta luontoon. Ennen, kuuluessaan Suomelle, karjalankannas oli kukoistava alue, jossa oli kaunista luontoa. Nykyään se on yksi likaisimmista Venäjän alueista. Vuonna 2006 on Viipurin alueella laskettu olevan potentiaalisia kemiallisesti saastuneita alueita 3490 neliökilometriä. Saastuneet ovat maa, ilma ja vesi. Myös Venäjän osa Suomenlahdesta on yksi maailman pahiten saastuneista vesialueista. Hallitus luovuttaa kymmeniä miljoonia ruplia vuosittain saasteongelmien ratkaisemiseen, mutta tilanne ei pahemminkin muutu. Muun muassa karjalankannakselta voi helposti löytää jopa hehtaarien kokoisia kaatopaikkoja. Otetaan esimerkiksi entisen Suomen puolella sijaitseva "Sestra" -joen ranta Viipurin moottoritien varrelta. Tämä on historiallinen paikka, sillä siellä alkoi talvisota. Vuonna 1555 siellä käytiin Joutselän taistelu, jossa 560 Ruotsin armeijan sotilasta hajottivat muutaman tuhannen sotilaan venäläisjoukon. Nykyään sieltä voi löytää mm. auton osia, öljy- ja happotahroja ja paljon muita jätteitä. Jätteet kaadetaan suoraan tieltä ojaan, mikä on hyvin "kätevää". Suomessa tilanne on huomattavasti parempi. Tämä johtuu Suomen yhteiskunnan perinteestä, kehittyneestä luonnonsuojelulaista, isoista luonnonsuojeluyhdistysten budjeteista jne. Vuonna 1987 perustettu Vihreiden puolue on Suomessa suosittu. Puoluella on nykyään 8,5% hallituspaikoista ja sillä on kaksi paikkaa Euroopan parlamentissa. Sitaatti puolueen kotisivulta: "Euroopan vihreät puolustavat ihmiskunnan kestävää kehitystä maapallolla. Kestävä kehitys kunnioittaa ihmisoikeuksia ja se perustuu ympäristövastuun, vapauden, oikeudenmukaisuuden, erilaisuuden ja rauhan arvoille." Ympäristöpuolueet tuovat esiin ekologiaongelmien ilmentymiä ja yhteiskunnassa olevat varsinaiset syyt näihin ongelmiin. Mutta siitä huolimatta puolue ei viittaa ongelmien syviin syihin, vaikka niiden kanssa pitääkin taistella. Aloitimme luontoon suhtautumisesta. Yritetään nyt löytää yhteys Vihreiden sanoissa luonnosta ja itsestään. Ihmisoikeuksien kunnioitus: ihmisen luonne hänen tahdossaan ­ elää, syödä, kehittyä, ohjata, olla kunnioitettu. Tästä täyttyvät hänen oikeutensa. Vapaus: luonto on tehnyt meistä itsensä erillisinä tunteviksi olennoiksi, jotka pyrkivät itsenäisiin tekoihin. Oikeudenmukaisuus: luonnollisella tavalla ihmisten välillä tapahtuu jatkuva kiinnostusten yhteenotto. Oikeudenmukaisuus on näiden yhteenottojen ratkaisemista varten. Erilaisuus: Luonto on tehnyt jokaisen meistä ainutlaatuisena. Rauhan arvo: Ihmisen luonne, hänen toiveet, ajavat hänet käyttämään ympärillä olevia hyväksi, myös väkivaltaa käyttäen. Mihin tämä johtaa? Siihen, että luonto ei ole meri, metsä ja taivas. Jokaisen ihmisen toiveet, yhteiskunnan rakenne ­ tässä on tämä luonto, johon suhtautuminen määrittää kaiken meidän elämässä, siihen laskettuna ekologisen tilanteen. En ole varma, että Vihreiden puolueen ideologit tarkoittavat juurikin tätä, mutta ne erittäin onnistuneesti lisäsivät omaan julistukseen kaikki tärkeimmät kategoriat, jotka olevat suorassa suhteessa ihmisen luonteeseen. Ruvetaan harjoittelemaan oman ja samalla muiden, samanlaisten, meidän kanssa elävien, luonnon kunnioittamista. Yritetään oppia paremmin ymmärtämään sitä. Näin meidän elämästämme tulee harmonisempi ja terveellisempi. Gleb Bogatsky 18 CURLY 3/2009 www.curly.fi . : , . , , , . . . , , . . 2006 . 34902 . , , ­ . , . , , . , . . (. 1939.), 1555 , 560 - 30000 . , , , , , . , . , , . , , . , , , . , 1987. 8,5% 2 . : « , , , , , ». , . , . . . : ­ , , , , . . : . : . . : , . : ­ ­ , , . ? , ­ , . , ­ , , . , , , . , . . . .
• Kolme romanttista komediaa, kolmesta eri kulttuurista Miten suomalainen, amerikkalainen ja libanonilainen elokuva eroavat toisistaan? Sooloilua on melko tavallinen ja ei mitenkään hätkähdyttävä suomalainen elokuva. Rakkautta ennen auringonlaskua on taas koskettava, mutta ei kuitenkaan niin normaali jenkkileffa kuin voisi kuvitella. Caramel taas on hiljainen tarina libanonilaisista ystävistä. akkautta ennen auringon laskua (Before Sunset, 2004), kertoo Jessestä ja Celinestä, jotka tapaavat sattumalta yhdeksän vuoden jälkeen Pariisissa. Elokuva on ajoittain sanatonta ja rauhallista dialogia päähenkilöiden välillä. Juuri se rauhallisuus ja ympäristö saavat elokuvan vaikuttamaan eurooppalaiselta. Elokuvassa ei ole mitään ylimääräisiä häiriötekijöitä tai sähläystä. Henkilöt vaikuttavat aidoilta, vaikka kyse on elokuvaan sopivasta onnekkaasta sattumasta, jota olisi vaikea kuvitella oikeasti tapahtuvan. Elokuva on todella kaunis ja elämänläheinen, vaikka siinä on tiettyä sadunhohteisuutta. Tätä vertailua varten olisin kuitenkin halunnut jonkun enemmän amerikkalaisen elokuvan, sillä vaikka elokuva on amerikkalainen, on se tyyliltään hyvin eurooppalainen. En oikein tiennyt mitä odottaa libanonilaiselta elokuvalta. DVD:n kansissa puhuttiin aivan ihanasta komediasta, joka sulattaa kaikkien sydämet. Elokuva on palkittu Cannesissa ja Tukholman elokuva-festivaaleilla, joten odotukseni olivat korkealla. Petyin hieman, sillä tunnelma oli koko ajan hiljainen ja ehkä jopa hieman vaivaantunut. Kuitenkin elokuvassa oli sisältöä ja kulttuurin tuomaa väriä. Päähenkilöinä ovat neljä ystävää, jotka asuvat Beirutissa. Heillä kaikilla on ongelmia, joita he pakenevat yhteiseen kauneushoitolaansa. Sooloilua, kertoo suomalaisesta toimittajasta, joka rakastuu kuuluisaan kapellimestariin ja päätyy asumaan tämän lapsuuden kotiin maalle. Päähenkilö tulee raskaaksi, mutta sitten suhde päättyy. Juoni ei ole mitenkään ihmeellinen, eikä ole elokuva muutenkaan. Hauskan lisän tuo kuitenkin Kristiina Elstelä omalla roolisuorituksellaan kapellimestarin dementoituneena äitinä. Kaikki kolme elokuvaa ovat lajiltaan romanttisia komedioita, vaikka ne ovat sisällöltään hyvinkin erilaisia, ja niillä kaikilla on omanlaisensa tunnelma. Kulttuurieron huomaa jo juonesta, ja eroja on musiikista aina henkilöhahmoihin asti. Suomalaisessa elokuvassa ei olisi ongelma mennä naimisiin neitsyyden menettäneenä, eikä Libanonissa varmaankaan hyväksyttäisi avioliiton ulkopuolista lasta, joka ei Suomessa herätä enää ollenkaan huomiota. R TeksTi: LiLJa rinTamäki Ympäristö tuo kulttuuria hyvin esille kaikissa kolmessa elokuvassa. Tosin Rakkautta ennen auringonlaskua tuo oikeastaan esille ranskalaista eikä amerikkalaista kulttuuria. Se on harmi, sillä näin en päässyt vertailemaan korostetun amerikkalaista elokuvaa libanonilaisen ja suomalaisen elokuvan kanssa. Olisin voinut kuvitella, että amerikkalainen romanttinen komedia on automaattisesti stereotyyppinen rakkaustarina ja siinä käytetään vilkasta dialogia. Suomalainen Sooloilua on kuvattu Helsingissä ja sen ympäristössä, kun taas Caramel tuo esiin pölyisen Beirutin. Eurooppalaistyyppinen Rakkautta ennen auringon laskua taas tuo kolmannen, jopa väliin asettuvan maiseman. Jopa pukeutumisessa on tyylieroja. Elokuvien mukaan suomalaiset ja ranskalaiset pukeutuvat paljon hillitymmin, ja libanonilaiset taas värikkäämmin ja vapaammin. Hämmästyin tätä, sillä käsittääkseni libanonilainen kulttuuri on muuten paljon sidotumpaa. Vaikka kulttuurierot ovat selkeästi nähtävissä, huomaa että nykyajan median välityksellä erot ovat pienentyneet. Yksi hyvä merkki siitä on, että kaikki nämä elokuvat luokitellaan samalla tavalla, ja että kaikissa kulttuureissa tehdään tyyliltään samanlaisia elokuvia. Vaikka juuri nämä elokuvat eivät ole samanlaisia, tiedän, että löytyy suomalaisia ja ainakin amerikkalaisia elokuvia, jotka muistuttavat toisiaan kulttuurieroista johtumatta. Rakkautta ennen auringonlaskua Vaikka kulttuurierot oVat SelkeäSti nähtäViSSä, huomaa että nykyajan median VälitykSellä erot oVat pienentyneet. sooloilua www.curly.fi 3/2009 CURLY 19
• tehtävä 6. MEdIakaSvaTUS / kUvaaMaTaITO sivu 20 Tutustu lehden mainoksiin ja vastaa seuraaviin kysymyksiin: - Mitä asiaa / tuotetta mainostetaan? - Mille kohderyhmälle mainos on suunnattu? - Minkälaisia mielikuvia ja tunteita mainos minussa herättää? - Miten mainoksen sanoma muuttuisi, jos kuva tai teksti poistettaisiin mainoksesta? suunnittele ja toteuta oma mainoksesi. 20 CURLY 3/2009 www.curly.fi