• N UORTE N LE HTI N UORI LLE #38 3/07 30.5.2007 11. VUOSIKERTA ISSN 1455-2574 oivola Jani T ri onka Curly-k on ailuja ilp via kpungissa Mahta kau issä dätkö m ä? Tie it elä Turtles n MMvP:okuvauksissa P ide a mukan OT VU 01 WWW.CU RLY.FI TÄÄ YT TÄ RLY CU ! TA 1
• Pääkirjoitus Tämä on Curlyn 10-vuotis juhlanumero ja lehdessä on mukana juttuja vuosien varrelta. Lisäksi haastateltavana on kaksi todella mielenkiintoista persoonaa Curlyn alkuajoilta, Jani Toivola sekä Sanna-June Hyde. Kymmenen vuoden aikana moni Curly-nuorista on saanut toiminnasta kipinän tulevaan ammattiinsa. Lehdistä, radioista ja televisionkin puolelta löytyy useita lehteen vuosien varrella kirjoittaneita tai vaikkapa kuvauskursseille osallistuneita. Harrastuksesta voi helposti vähitellen muodostua ammatti. Itselleni kävi juuri niin ja siksi en varmasti koekaan työtäni tylsäksi. Ainoa ongelma on, ettei vapaa-aika ja työaika tunnu eroavan toisistaan. Työväsymys tuleekin sen takia helposti, koska koskaan ei sitten ehdikään kunnolla rentoutua. Toisaalta työväsymys ei tunnu siltä, koska työnteko on hauskaa. Ainoastaan kaverit alkavat huomautella asiasta, koska heille ei tunnu enää riittävän aikaa. Kesän tullessa rentoutumiseen ja kavereiden kanssa loikoiluun on mahdollisuus, jos vain pystyisin pitämään kameran taskussa tai ajattelematta mielenkiintoisia juttuaiheita sellaisen vastaan tullessa. Toisaalta se on vain tapani toimia ja patterit eivät tunnu tyhjenevän. Opiskelun kanssa on aivan sama juttu. Kiivaan loppukiristyksen jälkeen moni on onnellinen päästessään ansaitulle lomalle, mutta on silti täynnä energiaa. Sen voi purkaa monella järkevällä tavalla tai sitten todella typerästi. Kesällä tapahtuu kaikista eniten tapaturmia nuorille ja sen takia pidetään pää kylmänä. Kaikkeen urpoiluun ei tarvitse lähteä mukaan, vaikka monet asiat houkuttelevatkin. Kaverit ovat saaneet minutkin puhuttua moneen typerään juttuun mukaan ja niille voi nauraa jälkeenpäin. Itselleni ei ole tapahtunut mitään huonoa, mutta kaveripiiristä löytyy muutamia ikäviä asioita jotka olisivat voineet jäädä tapahtumatta. Näihin ikäviin tapauksiin liittyy miltei aina juominen. En halua saarnata, mutta eräs ystäväni hukkui vuosi sitten kesällä kaikki klisheet täyttävissä olosuhteissa. Mökkireissu, kaverit ja biletys. Hyvä yhdistelmä jos homma toimii, mutta kaikki voi kääntyä yhtäkkiä ylösalaisin. Siksi lopuksi vielä: Pidetään huolta toisistamme, oli sitten kesä tai talvi. -semira- 30.5.2007 11.Vuosikerta ISSN 1455-2574 Nuorten lehti Nuorille. Ilmaisjakelulehti. Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä Väestörekisterikeskus PL 70, 00581 Helsinki ja Curly ry:n oma tilaajarekisteri Lisäksi lehteä jaetaan nuorisotaloihin sekä kirjastoihin. Curly kuuluu Aikakauslehtien liittoon Kannen kuva: Petri Voutilainen Curly-lehden päätoimittaja: Semira Ben-Amor 041 - 533 6541 semira@curly.fi Curly toimitus: Ahonen Liisa, Blomberg Paula, Castrén Verna, Heikkinen Heidi, Heiskanen Essi, Holopainen Eeva, Hunnakko Jenni, Jaranne Marjaana, Kailassaari Sonja, Keskinen Petri, Lehmuskallio Jonas Lehtinen Arla, Leinonen Laura, Loikkanen Anu, Moilanen Pauliina, Mutru Mira, Niemi Anssi, Niemiaho Johanna, Nuorteva Leena, Nyholm Laura, Oksanen Marianne, Pulju Kaisa, Pusa Kalle, Puukko Caroliina, Puumalainen Saija, Roisko Hanna, Simola Suvi, Sinkko Pipsa, Suonpää Sini, Tihilä Katri, Uimonen Kaarina,Voutilainen Petri Lehden ulkoasu: Topias Rajajärvi Toimituksen osoite: Curly ry Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki 09 - 27 22 830/850 curly@curly.fi www.curly.fi Toiminnanjohtaja: Ira Kinnunen 041 - 533 65 42 ira.kinnunen@curly.fi Puheenjohtaja: Kaija-Leena Sinkko kaija-leena@sinkko.pp.fi Painopaikka: SanomaPrint Savon Paino Oy Varkaus 2007 www.sanomaprint.fi Curly Media ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä, eikä palauttamisesta. Tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää uudelleen lehden tai muun käytön yhteydessä toteutustai jakelutavasta riippumatta. Sisällys 4 5 6 8 10 12 14 15 16 17 18 19 Curly-sarjis: Kesää vietetään... PMMP:n kanssa videokuvauksissa Alkoholia alaikäisenä Äänestä paras kansi 10 vuotta Curlytoimintaa Piinapenkissä Jani Toivonen Piinapenkissä Sanna-June Hyde Curly-sarjis: Kesätekemistä Curly-arkisto Ännu ett tryne att tröttna på Toiminnanjohtajan terveiset Turtles-kesäkisa Kirjoituskilpailu + valokuvakilpailu Kirjoituskilpailu + valokuvakilpailu KESÄ TULEE JA LOMA ALKAA! Sinulla on koko kesä aikaa taltioida paras kesämuistosi. Voit ikuistaa sen joko valokuvalla tai kirjoittamalla siitä 500 sanaa. Kun olet päässyt tämän vaiheen yli, lähetä tuotoksesi osoitteeseen curly@curly.fi ja voit voittaa loistavia palkintoja. Parhaan valokuvan ottajan sekä jutun kirjoittaja palkitaan kymmenen cd-levyn paketilla. Lisäksi kaikkien osallistujen kesken arvotaan Finnkinon leffalippupaketteja. Kilpailu kestää elokuun loppuun asti ja parhaimmat julkaistaan syksyn ensimmäisessä Curly-lehdessä. 2 OSALLISTU! OSALLISTU!
• CURL ILMA ILMAIS Y ISEK E KSI SI Tilaa ilmaiseksi nuortenlehti Curly! 5 numeroa vuodessa suoraan kotiisi kannettuna! Curly on nuorten tekemä lehti nuorille ja juttuja on aiheista maan ja taivaan väliltä. Musiikki, leffat, pelit, tähtihaastattelut, liikunta, harrastukset ja monet muut kiinnostavat aiheet saavat varmasti naaman näkkärille. TILAA CURLY-LEHDEN TILAUSLO veloituksetta suoraan kotiin! MAKE Kirj epos tim e r k ki lehdet Kyllä kiitos, haluan saada Curly- Sukunimi Lähiosoite Postinumero Syntymävuosi Toukokuu Tarjous koskee Suomea ja on voimassa Etunimi CURLY RY Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki Postitoimipaikka Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. kset ovat yhä voimassa. n 2007 loppuun saakka. Aiemmat tilau www.curly.fi Tilaa lehti täysin maksutta kotiisi yllä olevalla kupongilla tai netistä osoitteesta www.curly.fi
• Curly-sarjis Kesä vietetään... JENNI HUNNAKKO I ANNANTALON SARJAKUVATYÖPAJA 4
• PMMP:n O limme mukana seuraamassa, kuinka PMMP kuvasi uutta musiikkivideota kappaleeseensa Joku raja. Videon ohjaajana toimi Miikka Lommi, joka on ohjannut musiikkivideoita myös mm. The Rasmukselle, Kwanille ja Mighty 44: lle. Kuvauspaikkana käytettiin Pakilan nuorisotaloa, sillä ohjaajan mukaan se sopi videoon täydellisesti. Videolla olevat henkilöt oli valittu koe-esiintymisen kautta, ja mukaan olivat päässeet myös Ponyn (Pohjoisen nuorisotyöyksikön) onnekkaat nuoret Sara ja Emma. Tapahtumat videolla sijoittuvat häiden jatkoille, ja siinä käsitellään kappaleen sanomaa hiukan erilaisella ja iloisemmalla tavalla. Musiikkivideon tekeminen alkaa suunnittelulla ja käsikirjoituksen tekemisellä. Sen jälkeen mietitään rahoitusta, kuvauspaikkaa, videolla olevia henkilöitä ja muuta asiaan liittyvää. Kun kaikki on suunniteltu loppuun, voidaan aloittaa varsinaiset kuvaukset. Kuvaukset alkavat heti aamusta. Paikalle saapuvat ensimmäiseksi kuvaajat, videolla esiintyvät henkilöt ja ohjaaja. Kun kamerat ovat valmiit, niin show alkaa. Kohtauksia kuvataan paljon, ja monta kertaa uudestaan. Ohjaajan TEKSTI: MIRA MUTRU JA LAURA NYHOLM I KUVAT: MARJO S kanssa videokuvauksissa pitää olla täysin tyytyväinen, jotta voidaan siirtyä seuraavaan kohtaukseen. Joku raja pyörähtää käyntiin yhä uudestaan ja uudestaan, ja kohta kaikki osaavatkin kappaleen täysin ulkoa. Noin puolenpäivän aikaan saapuu itse bändi paikalle. Tytöt meikataan ja puetaan vanhanaikaisiin ja juhlaviin asuihin. Sen jälkeen he seuraavat ohjaajan kanssa videon kuvauksia pienistä monitoreista. Bändi syö ja valmistautuu kuvaamaan omaa esitystään videolla. Välillä kuvauksissa oli taukoja, jolloin tarjottiin keittoa kaikille videon tekoon osallistuville. Keiton syönti myöskin kuvattiin videolle häiden ruokailuksi. Kun kaikki kohtaukset, joissa itse bändi ei ollut mukana, oli kuvattu, astui PMMP lavalle. He esittivät oman osansa kohtauksista, ja kun ne oltiin kuvattu, olivat koko kuvaussessiot päätöksessään. Kuvaukset kestivät kokonaisuudessaan noin yhdeksän tuntia, mutta pitkän päivän jälkeen kaikki olivat tyytyväisiä lopputulokseen. Loppuun oli järjestetty vielä pieni yllätys PMMP:n Paulalle. Kaikki alkoivat laulaa onnittelulaulua Paulalle hänen syntymäpäivänsä kunniaksi. Kun kaikki materiaali on kuvattu, seuraa videon leikkaus ja editointi. Silloin musiikkivideosta tehdään lopullinen versio valmiiksi. Videon tekoa vierestä katsottuna huomasimme, että se vaatii paljon työtä ja panostusta. Se on huolellista ja aikaa vievää työtä, mutta samalla myös hauskaa. Kun on saatu valmiiksi hieno musiikkivideo, on kaikki vaivannäkö palkittu ja täydellinen musiikkivideo voidaan esitellä kaikille. PMMP:n haastattelu Mitä PMMP:lle kuuluu tällä hetkellä? Mira: Maailman parasta! Paula: Ollaan hirveesti keikoilla, kolmannen levyn kiertueella. Uudella levyllänne käsitellään aika rankkojakin aiheita. Onko musiikki mielestänne hyvä keino saada ihmiset ajattelemaan asioita? Paula: Onhan meidän aiemmillakin levyillä käsitelty rankkojakin aiheita. Ei sitä ajattele siinä musiikin tekovaiheessa, biisit vaan syntyy niistä jutuista joita kuulee ja näkee ympärillään. Millaista musiikkivideon tekeminen on? Paula: Se on aina erilaista ja jännää. Joskus aika rankkaakin, esim. Päiväkodin ja Joutsenten kuvaukset kestivät noin 14 tuntia. Mitä mieltä itse olette uudesta levystänne, ja miten se eroaa edellisistä? Mira: Se on törkeen hyvä! Ja eroohan ne toisistaan. Paula: Kaikki levyt on tosi erilaisia, kolmas levy on aika eri paikassa kuin ensimmäinen. Uusimmalla levyllä on paljon sellaista, mitä toisella levyllä ei ole, mutta ekalla on. Onko teidän fanit ottanut uuden levynne hyvin vastaan? Paula: On otettu hyvin vastaan. Jengi miettii meidän tekstejä ja analysoi niitä. Meillä oli just keikalla paljon nuoria, ja ne osasivat kaikki sanat ulkoa. Mira: Joo, ne kyllä kuuntelee tosi tarkkaan ja on mukana. Oletteko koskaan itse lukeneet Curlya? Paula ja Mira: Ei olla kyllä koskaan luettu, mutta nyt varmaan pitäisi. 5
• Alkoholia alaikäisenä Nuorten alkoholin käyttö ei ole 2000-luvulla lisääntynyt yhtä hälyttävästi kuin 80- ja 90-luvuilla, sillä yhä useampi nuori kokee raittiuden paremmaksi. 000-luvulla on yleistynyt nuorisokulttuurit, joihin kuuluu täysi päihteettömyys, esimerkiksi straigth edge-kulttuuri. Syytä juhlaan ei kuitenkaan ole. Nuorten alkoholin käyttö on kasvanut jonkin verran, erityisesti nuorten tyttöjen keskuudessa. Vakavaa on myös lähes aggressiivinen humalahakuisuus ja vahvojen alkoholijuomien käyttö. Lisäksi on huomattu, että nuorten alkoholin käyttö on lisääntynyt huomattavimmin Etelä-Suomessa. Kouluterveydenhoitajien mukaan tämä johtuu alkoholiveron alennuksesta, alkoholimyönteisestä kulttuurista ja vanhempien heikentyneestä vastuunotosta. Nuoret itse kertovat juomisensa syyksi yleensä uteliaisuuden, kavereiden esimerkin, seurallisuuden, kovuuden osoittamisen, aikuismaisuuden tai hyvän olon. Nuoret kertovat myös hankkivansa juomat useimmiten kaverin kautta. Tällöin kaveri on joko täysi-ikäinen, vanhemman näköinen tai hänellä on täysi-ikäiseltä lainatut henkilöpaperit. Nuorten mukaan alkoholin hankkiminen on helppoa: on elintarvikekioskeja, joissa myyjät eivät vaadi todistamaan asiakkaan täysi-ikäisyyttä, lisäksi niin sanottu lokittaminen käy helposti. Lokittamisella tarkoitetaan siis kaupan edessä norkoomista, jonka edustalla kulkevilta tuntemattomilta ihmisiltä kysytään, kävisivätkö he ostamassa. Alkoholinlainsäädännöstä huolimatta nuorten ensimmäinen humala tapahtuu ennen täysikäisyyttä. Tämä on huolestuttavaa, sillä on todettu, että alkoholin käytön aloittamisiällä on merkitystä aikuisiän alkoholin käyttöön. Mitä nuorempana alkoholin käyttö aloitetaan, sitä varmemmin sitä käytetään usein ja runsaasti aikuisiässä. Lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna se lisää riskiä sairastua alkoholiriippuvuuteen eli alkoholismiin. Lisäksi alkoholi itsessään vaikuttaa merkittävästi lapsen ja nuoren aivojen kehitykseen. Murrosikäisenä alkoholi vaikuttaa hyvin paljon kasvu- ja sukupuolihormoneihin. On myöskin muistettava, että lapsen ja nuoren elimistö ei kykene polt- TEKSTI: HANNA ROISKO 2 tamaan alkoholia yhtä tehokkaasti kuin aikuisen. Ensihumalansa suomalainen nuori ottaa jo 12- 14-vuotiaana. Suomen Lääkäriliiton vuonna 2006 tekemän tutkimuksen mukaan 50-80%:lla alkoholia käyttävillä nuorilla on eri asteisia käytöshäiriöitä ja ahdistuneisuutta. Runsas alkoholin käyttö lisää riskiä päihtyneenä ajamiseen, harkitsemattomiin seksuaalisiin kontakteihin ja väkivaltatilanteisiin. Seuraukset voivat olla pahempia, kuin kamala morkkis. Mielestäni on hyvin ajankohtaista kirjoittaa ja puhua nuorten alkoholin käytöstä juuri nyt. Sillä lämpimät ilmat lisäävät alaikäisten humalaa. Heti lumien sulettua ja lämpöasteiden noustua puistot ja rannat ovat nuorten pussikaljoittelijoiden hallussa. Lisäksi kaksi suurta dokausjuhlaa on lähestymässä: vappu ja koulujen päättäjäiset. Nollatoleranssi alaikäisten juomiseen on utopistista mielestäni. Sitä ei kuitenkaan saa hyväksyä. Alkoholivalistus kouluissa oli jo minun aikanani tylsää ja kuivaa, faktoja kerrottiin ja kuvia näytettiin. Tärkeämpää olisi mielestäni keskustella asiasta siten, että nuori voisi itsekin vapaa-ajallaan kyseenalaistaa maamme alkoholikulttuuria. Toimiva keino ei ole pelottelu tai poliisiheijastimien jakaminen. Valistus ei saisi olla saarnaamista, ja tilaa sekä mahdollisuus tulla kuunnelluksi on annettava myös nuorille. Te nuoret ette ole tyhmiä, mielestäni uteliaisuus ja seikkailunhalu on tervettä. Eri asia on, kuinka sen tuo esille. Jo tässä vaiheessa haluan muistuttaa teitä siitä, mitä kaikkea voi sattua humalaiselle alaikäiselle. Edellä mainitsinkin jo muutaman runsaan alkoholin käytön seurauksen. Lisäksi tavarat katoavat ja joutuvat tuntemattomien käsiin, paniikki iskee, kun kavereita ei löydä eikä tiedä, minne mennä yöksi ja oksentaessa sotkeentuvat hiukset ja vaatteet. Siksi muistakaa huolehtia toisistanne, kaveria ei jäteteä. Tuskin kenenkään äiti tai isä on avaamatta ovea laskuhumalassa olevalleen lapselleen ja hänen ystävilleen. Runsas alkoholin käyttö voi myös johtaa alkoholimyrkytykseen, joka vakavassa tapaukses- sa vaatii vatsahuuhtelua ja ammattilaista, jotta tukehtumisriski pienentyisi. Sen lisäksi, että koulujen olisi paremmin otettava huomioon alkoholin riskeistä tiedottaminen, myös nuorten kotona asiasta pitäisi puhua puolin ja toisin. Onhan se ehkä hieman vaivaannuttavaa ja pelkkää kehäpäätelmää. Mutta jos vanhemmat juovat, vaikka vain ruokajuomana tai saunaoluena, miksi siitä ei voisi puhua? Jos kerta nuorten kiinnostus alkoholiin kielletään välittömästi kotiarestein, miksi äidin ja isän juomista ei voisi kuuluvasti kyseenalaistaa? Vaikka nuorten päihdekokeilut ovat yleisiä, valtaosa ei johda riippuvuuteen. Kehitys päihteettömyydestä kokeiluun, väärinkäyttöön ja riippuvuuteen on yksilöllistä: siinä missä käyttö liittyy nuoren rajojen kokeiluun ja seikkailunhaluun, jollain toisella käyttö voi olla itsetuhoon päättyvän kierteen alku. Miksi kuitenkaan ottaa riski, ja kokeilla kumpaan puoleen kuuluu? Takaisin tuleminen ei ole yksinkertaista tai nopeaa. Nuorille päihderiippuvaisille on järjestetty erilaisia sopivia hoitomuotoja. Näihin pääsy on hyvinkin esteetön riippumatta asuinpaikasta tai taloudellisesta tilanteesta. Lähes jokainen tapaus hoidetaan avohoidossa, jottei opiskelu tai työelämään tutustuminen keskeytyisi. Toimivimmaksi hoitokeinoiksi on todettu erilaiset yksilö- ja ryhmäterapiat. Hoitoa on mahdollista saada sekä kotona, koulussa että vastaanottokeskuksissa. Lisäksi hoitomuotoina on muun muassa akupunktiota, jolla on tarkoitus lievittää asiakkaan ahdistusta, stressiä ja pelkotiloja. Myös erilaisia kriisipuhelimia on runsaasti, joihin voi soittaa milloin vaan. Puhelimen päässä on ammattilainen, joka kuuntelee ja kertoo apukeinoista sekä ohjaa hakemaan apua tarvittaessa. Päihderiippuvaisien nuorien lisäksi apua on niin ystäville kuin perheen jäsenillekin. Apua saavat myös nuoret, joiden ongelmana ei ole niinkään oma käyttö vaan esimerkiksi vanhempien. 6
• Haastattelin myös 19-vuotiasta Lauraa (nimi muutettu), joka on ollut Helsingin Nuorisoaseman asiakkaana 3 kuukautta. Haastattelin puhelimitse Helsingin Nuorisoaseman sosiaali- ja perheterapeuttia Riikka Teräväistä. Millaisten ongelmien tai huolien vuoksi nuoret hakeutuvat Helsingin Nuorisoaseman hoitoihin? Palvelut Helsingin Nuorisoasemalla ovat tarkitettu alle 24-vuotiaille, poikkeuksellisesti vantaalaiset voivat käyttää palveluita vielä 25-vuotiaana. Nuoret hakeutuvat hoitoon joko oman alkoholiongelmansa vuoksi tai perheenjäsenensä riistäytyneen alkoholin käytön vuoksi. Minkälaisia ovat tyypilliset ongelmat? Alaikäiset harvoin ymmärtävät kärsivänsä alkoholiriippuvuudesta. He tulevatkin vastaanotolle sen seurausten vuoksi, joita ovat muun muassa vaikeutuneet ja konfliktoituneet ihmissuhteet, uni- ja paniikkihäiriöt, masennus sekä huono koulumenestys ja -viihtyvyys. Täysi-ikäiset osaavat enemmänkin pohtia, mikä on seuraamusten syy, ja tulevat hakemaan vastanotolta apua riistäytyneeseen alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön. Mikä on ollut niin sanottu vika tikki, mikä on sitten herättänyt avun hakemiseen? Alaikäiset tulevat yleensä asemalle vanhempien, kouluterveydenhoitajan tai -kuraattorin lähettämänä. Vanhemat nuoret hakeutuvat hoitoon, kun seuraukset ovat todella riistäytyneet käsistä, esimerkiksi velat, irtisanominen työpaikalta, väkivaltainen käyttäytyminen muita kohtaan tai itsetuhoisuus. Kuinka usein vanhemmat tai ystävät ovat avun hakemisen lähtölaukaisimena? Alaikäisten suhteen tämä on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Alkoholiriippuvuutta pidetään enemmän aikuisten ongelmana eikä sen seurauksia osata tulkita eikä seurausten ymmärretä aina itse johtuvan alkoholista. Miten hoitoa aletaan saamaan ja antamaan? Kuinka kauan hoitojaksot kestävät? Melkeinpä aina otetaan heti yhteyttä perheeseen, sillä nuoren ongelma on koko perheen ongelma. Lisäksi perheestä saattaa löytyä syitä nuoren käyttäytymiseen. Perheelle annetaan perheterapiaa ja tarpeen vaatiessa nuorelle yksilöterapiaa. Nämä kaksi terapiamuotoa yhdessä rinnastettuna on todettu toimivaksi hoitomuodoksi. Vaikeissa tapauksissa nuori lähetetään laitoshoitoon, josta hän usein palaa vielä avohoidon pariin. Hoitojaksot vaihtelevat muutamasta käynnistä muutamaan vuoteen. Helsingin Nuorisoasemalla järjestetään nuorten ryhmätapaamisten lisäksi myös vanhempainryhmiä. Helsingin Nuorisoasemalla yhtenä hoitomuotona on akupunktio? Kyllä, akupunktiota on tarjolla jokaisena arkipäivänä kaksi tuntia. Hoidossa potilaan korviin laitetaan viisi akupunktioneulaa, jonka jälkeen hänet ohjataan erityiseen rentoutumishuoneeseen. Akupunktio hoitomuotona on todettu olevan avuksi jokaisessa vierotuksen vaiheessa. Akupunktio auttaa kipuihin ja särkyyn, unettomuuten, ylivilkkauteen ja flegmaattisuuteen. Jotkut tulevat vain akupunktiohoitoon, miettiäkseen itse, onko oma alkoholinkäyttö ongelma ja voisiko itse asialle tehdä jotain. Toiset jatkavat akupunktiohoitoa vielä viroituksen jälkeenkin, he helpottavat omaa pelkoa retkahtamisesta. Akupunktiota on myös tarjolla vanhemille, joiden lapsella on alkoholiongelma. Kuinka hyvin hoidot toimivat pitkällä tähtäimellä? Mitään tilastoja meillä ei ole. Emme myöskään tähtää potilaan kanssa absolutismiin. Tärkeintä on, että suhde alkoholiin muuttuu terveemmäksi. Alkohlin käytön on oltava hallinnassa. Nuorten alkoholiongelmaisten suhteen on myös tärkeää estää yhteiskunnasta syrjäytyminen. Mikä on mielestäsi yleisesti tilanne alaikäisten ja nuorten alkoholin käytön suhteen? Yleisesti en osaa sanoa, mutta näkemykseni perustuu työntekijänä täällä olemiseen. Tännehän tullaan, kun alkoholista on tullut vakava ongelma ja sen seuraukset ovat kasvaneet vakaviksi häiriöiksi. On hyvin huolestuttavaa, etttä kävijämäärät ovat lisääntyneet huomattavasti ja potilaiden joukossa on yhä nuorempia. Olen myös erittäin huolestunut perheen sisällä olevista alkohiliriippuvaisista, viitaten erityisesti vanhempiin. Perheiden sisäiset ongelmat ovat lisäntyneet, syventyneet ja pahentuneet hyvin paljon. Mistä tilanne mielestäsi johtuu? Alkoholiveron alentamisesta sekä mainonnasta ja myynnistä. Vielä jokin aika sitten ihmiset ostivat oluensa kaupoista irtopulloina, nykyään mainonnan vuoksi ihmiset kantavat kaupasta six-packeja ja mäyräkoiria. Mikä avuksi? Mainontaa ja myyntiä pitäisi valvoa enemmän. Terveisiä nuorille, jotka ovat lähdössä vapun viettoon? Jokainen kerta on riski. Miksi olet hakenut apua ja milloin? Hain apua 3 kuukautta sitten. Kouluni opinto-ohjaaja antoi minulle erilaisten nuoria auttavien järjestöjen yhteystietoja. Soitin Helsingin nuorten kriisipisteen kriisipuhelimeen ja sieltä minut ohjattiin tänne Helsingin Nuorisoasemalle. Olen jo nuoresta asti viettänyt viikonloput ja muut ryyppäysjuhlat juhlimalla. Ohessa opiskeluni ovat kärsineet, olen joutunut ikäviin tilanteisiin miesten kanssa ja tehnyt abortin kaksi kertaa. Masennuin pahasti syksyllä 2006. Aloin katselemaan ympärilläni olevia saman ikäisiä nuoria, jotka siirtyvät jatko-opiskelemaan ja matkustelevat. Paha oloni vain paheni, jonka seurauksena alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö lisääntyi. Paniikkikohtauksista tuli päivittäistä. Itseni viiltely johti tammikuussa 2007 itsemurhayritykseen. Selvisin siitä ja pelästyin todella pahasti. Miksi luulet ajautuneesi tilanteeseen? Olen aina ollut hieman kapinallinen ja pikkuvanha luonteeltani. Yksinhuoltajaäidilläni on ollut omat vaikeudet ja olen käyttänyt väärin hänen kiireisyyttään ja masennuskausia hyväksi. Olen kuitenkin osaksi samaa mieltä äitini kanssa, että hänen välinpitämättömyytensä ja huomaamattomuutensa on ollut väärin. Hänen olisi aina epäillessään minun käyttävän alkoholia tai huumeita pyytää apua joltain tai jostain. Ystävien kanssa juhliessa tapasin muita vanhempia ihmisiä ja tutustuin lääkkeisiin ja muihin huumausaineisiin. Alkoholia oli helppo saada ja yöpaikka löytyin aina. Minusta tuntui hyvältä saada huomiota erityisesti miehiltä. Kotona oli yksinäistä. Sekaisin oleminen ja juhliminen tuntui yksinkertaisesti hauskalta. Ajattelin, että nuorena kuuluu nauttia elämästä. Onneksi aloin ymmärtää juhlimisen riskit, kun tuttuni olivat autokolarissa, jossa auton kuski oli humalassa. Kuski loukkaantui pahasti ja joutui pyörätuoliin, hän oli silloin vasta 21-vuotias. Mikä on tilanteesi nyt? Miten voit? Olin puolitoista kuukautta laitoshoidossa. Nyt käyn avohoitoa, minulla on oma terapeutti ja keskustelemme asioista myös yhdesä äitini kanssa terapeutin ohjauksessa. Ystäviä minulla on ikävä, mutta välillä myös epäilen heidän ystävyyttä minua kohtaan, ja olen huolissani heidän päihteiden käytöstä. Olen alkanut miettiä opiskelujani. Aijon jossain vaiheessa suorittaa lukion loppuun aikuislinjalla. Olen myös kiinnostunut lähihoitajan ja sosionomin ammateista. Ensin aijon kuitenkin hankkia itselleni työpaikan ja muuttaa omaan asuntoon. Kärsin edelleen masenuksesta ja paniikkihäiriöstä, mutta ne helpottavat koko ajan terapian, akupunktion ja lääkkeiden avulla. Miten hoitosi jatkuu tulevaisuudessa? Jatkan nykyistä hoitomuotoa vielä jonkin aikaa, niin kauan kuin on tarvetta. Toivon kuitenkin, että voisin pian lopettaa masennuslääkkeiden käytön. Alan saamaan vielä ennen kesää ammatinohjausapua. Saan apua myös asunnon löytämisessä. Tulevaisuuden suunnitelmasi ja unelmasi? Jokin mukava ammatti. Olisi hienoa, jos taloudellinen tilanne mahdollistaisi matkustamisen. Ja eihän minulle tietenkään olisi mitään omaa perhettä vastaan, mutta vasta joskus myöhemmin. Enhan minä osaa täysin vielä itsestänikään huolehtia. Terveisiä nuorille, joiden elämässä alkoholilla on suuri sija? Alkoholi ja muut päihteet loppu peleissä vain estävät elämästä nauttimisen. Ei nuorena tarvitse heti aloittaa mitään uraputkea, mutta eihän opiskelemisesta mitään haittaakaan ole. Mahdollisuuksista on pidettävä kiinni. Suhde vanhempiin ja oikeisiin ystäviin on myös tärkeää. Valitettavaa on, että usein asioiden tärkeyden huomaa liian myöhään. Ongelmista ei tarvitse kärsiä yksin, hakekaa rohkeasti apua. Mitä aikaisemmassa vaihessa sen tekee, sen kivuttomampaa arkiseen elämään palaaminen on.
• Äänestä paras kansi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 8 10 11 12
• vuosien varrelta! 13 14 15 16 17 18 19 20 Tällä aukeamalla näet valikoiman kansia kymmenen vuoden ajalta. Mikä miellyttää sinua eniten? Voit voittaa itsellesi Finnkinon leffalahjalippupaketin äänestämällä suosikkiasi. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken 5 lippupakettia. Lähetä meilillä yhteystietosi, suosikkikantesi numero ja hyvät perustelut valinnastasi 13.8.2007 mennessä ja leffaliput saattavat olla juuri sinun. 21 22 9
• · 1 0 V U O T T A C U R LY- T O I M I N T A A · Lopussa yleensä kiitos seisoo... Mutta Curlyllä heti alussa - Yleensä hyvin tehdystä työstä tulee lopulta kiitosta ja palkinto. Curly ry:n toiminta lähti kymmenen vuotta sitten liikkeelle väärin päin. Kunnian paikat olivat heti toiminnan alussa, Curly-toiminnan liikkeelle panija Kaija-Leena Sinkko kuvailee. uroopan unionin tietoyhteiskunta-asioista vastannut komissaari Bangeman käynnisti 90-luvun puolen välin jälkeen ns. Bangeman Challege ­kilpailun. Sen avulla etsittiin innovatiivisia tietoyhteiskuntahankkeita eri puolilta maailmaa. - Tykkäsin, että meidän vastikään käyntiin lähtenyt Curly-toimintamme oli juuri sitä ja ilmoittauduimme mukaan kisaan v. 1998. Kilpailuun osallistui muistaakseni kahdeksansataa erilaista hanketta eri puolilta maailmaa, Curly ry:n puheenjohtajana toimiva Sinkko muistelee. CURLYLAISET RUOTSIN KUNINKAAN PÄIVÄLLISILLÄ Curly ry oli ainoa suomalainen ja yksi kymmenestä huippuhankkeesta koko maailmassa, joka kutsuttiin mukaan Tukholmaan esittäytymään Älvsjön messualueelle. - Meitä oli Tukholmassa mukana koko Curlyporukka. Teimme messuilla lehteä, radio-ohjelmaa, kuvattiin TV-ohjelmaa ja toimitettiin www-sivuja. Messuosastomme oli menestys, vaikka emme kilpailua voittaneetkaan. Palkinto meni Yhdysvaltoihin New Yorkin Harlemin nuorten jengityölle. Saimme kuiten- E Curly-toimit usr yhmät ov at kokoontu Pohjois-Hel neet nuoriso singissä ja n taloilla uorten med lähti liikkee iassa Hattu lle Oulunky tehtaalla. C län nuoriso urly ollessa talo talo Nuotast n toiminnan a Eija Kroge johtajana. P pullaa media ruksen alavereissa n sisältöjä su kului kahvia unniteltaes ja sa. kin Curlylle komean kunniakirjan sekä pystin ja lopuksi Ruotsin kuningas kutsui koko Curly-porukan muun juhlaväen jatkeeksi juhlapäivällisille Tukholman kaupungintalolle. - Kun Curly-toiminta heti alkuunsa noteerattiin koko maailman ja EU:n tasolla hyväksi ja arvostetuksi, eivät myöhempien vuosien vastoinkäymiset päässeet lannistamaan ja litistämään koko toimintaa. Hissun kissun levitämme opetusministeriön tuella toimintaa koko maahan. Ja kun verkkojen avulla toimitaan, miksei joskus tulevaisuudessa vaikka koko maailmaan, Sinkko maalailee. Syntyi Curly-lehti v. 1997. Syödessä nälkä kasvaa. Vuonna 1998 alkoi Curly-radio Helsingin Lähiradion kanavalla. 1999 ladattiin Curlyn kotisivut Internetiin ja v. 2000 käynnistyi TV-toiminta. TYTÖT TYKKÄÄVÄT KIRJOITTAA, POJAT PELATA TEKNIIKAN KANSSA - Yksi tykkää yhdestä tavasta toimia, toinen toisesta, Kaija-Leena Sinkko kuvailee. ­ Lehtijuttujen tekeminen ja kirjoittaminen näyttää kiinnostavan ennen muuta tyttöjä. Pojat tykkäävät askaroida tekniikan kanssa. Internet ja TV-kameran kanssa toimiminen veti mukaansa poikia. Medioista radio näyttää kiinnostavan tasapuolisesti niin poikia kuin tyttöjäkin, Sinkko arvelee. - Kuluneiden kymmenen vuoden aikana on puuhattu monenmoisia asioita. Syys- ja kevätkausien aikana on pidetty Curly-toimituksia tai ­kerhoja Helsingin nuorisotaloilla ja sittemmin Vantaalla. Lehtiryhmät ovat koostaneet lehteä ja radioryhmät viikottaisia radiolähetyksiä. TV-tuotantoa on tehty yleensä projektiluonteisesti ja useasti kesäleirien aikana. Muutaman viime vuoden ajan on pilotoitu päihteetöntä nuorisokahvilatoimintaa Tikkurilassa. KESÄN VIESTINTÄLEIREILLÄ HUIPPUHAUSKAA Kesäisillä viestintäleireillä on viikon aikana tehty leirilehteä, toimitettu leiriradiota, tehty Internet-sivuja ja kuvattu TV-spotteja. - Kuorevedellä Suinulan kyläkoululla oltiin useampana kesänä Suomen Viestintäkasvatusseuran leirin jatkeeksi. Kesäkuun helteillä leireillä hikoiltiin, tehtiin koko ajan ruokaa ja syötiin. Uimarannalle mennessä autoon ahtautui uskomaton määrä hikisen nihkeitä poikia ja tyttöjä. - Hellettä seuraa melkein aina ukkonen, niin meidänkin leirillä. Poikien teltan narut olivat jääneet kiristämättä ja ukkoskuuron saderyöppy teki teltan NUORTEN ÄÄNI EI KUULU ILMAN OMIA KANAVIA Nuoret tarvitsevat oman kanavan äänensä kuuluville saamiseksi. Se lienee ollut ensimmäisiä taustajuonteita Curly-toiminnan taustalla. - Toimin yhden paikallisen kaupunginosalehden päätoimittajana. Halusin, että kaikkien alueen asukkaiden näkökulmat tulisivat otetuksi huomioon lehdessä, Curly-toiminnan käyntiin saattaja päätoimittaja Kaija-Leena Sinkko kertoo. - Sovimme Oulunkylän nuorisotalo Nuotan silloisen toiminnanjohtajan Eija Krogeruksen kanssa, että nuoret toimittavat Oulunkyläinen ­ Pohjoiset Kaupunginosat ­lehteen oman aukeamansa. Kun juttuja ei synuksiin. Edessä tynyt, päätimme Eijan Uunisaareen kuva set matkalla Maisa Suikkari Curlyn tv-kurssilai kanssa, että nuorille an nuoriso-ohjaaja isotalo Nuot vasemmalla: Nuor pitää sitten saada oma kokonainen lehtensä. 10
• · 1 0 V U O T T A C U R LY- T O I M I N T A A · mitopäällikkö Maaretta veren maku suussa, mistä lisää rahaa, millä maksetaan Pukkion avulla olem- kaikki laskut, palkat, sosiaaliturvamaksut... me saaneet Helsingin - Jotenkin on aina selvitty. Juuri kun on tuntunut, sosiaalitoimelta tukea että nyt tulee loppu ja konkurssi, jostain on putkahtatoimitilojen muodossa nut apua. Onneksi on viisaita yrityksiä, jotka haluavat Oulunkylän Asukastalo tukea nuorten toimintaa, Monesti nämä tukijat eivät edes halua kellotella julkisuudessa avustustoiminnalSeurahuoneelta. - Lämmöllä muiste- laan vaan tekevät hiljaista työtä taustalla. Lämmin kiilen Helsingin nuoriso- tos kaikille, Sinkko huokaisee. asiainkeskuksesta Elina Ljungmania. Hänen aika- TAUSTALLA ARVOKKAITA PÄÄMÄÄRIÄ naan yhteistyö Helsingin Curly-toiminta ei ole vain raakaa median tekemistä. nuorisotoimen kanssa Taustalla on ajatus nuorten äänen kuuluville saamisesviime n jo hetkiä vietettii a pelasi hienosti. Toinen ta ja nuorten osallisuudesta. Lehtiä, kotisivuja ja radionge-kilpailuss innan kunnian lle Curly-toim Bangeman Cha n aarre on ollut entinen ja TV-ohjelmia tehdään yleensä tietokoneiden avulla. en lopulla. The listui kaikkiaa vuosikymmen sa. Kisaan osal ajien joukos aa. Oulunkylän nuorisota- Yksi taustajuonne on ollut antaa nuorille oivallus, että mukana voitt olilta maailm a eri pu Curly oli i kuntahankett lo Nuotan nuorisotyöntekijä Eija koneita ja laitteita voi käyttää myös sisältöjen tuottamitys. Siellä toim ista tietoyhteis enes 800 erila lyosasto oli m tä Krogerus. Hän oli toinen Curly-toi- seen. Niiden avulla voi luoda erilaisia asioita. Mediaa Curlyn näytte n kansainvälis Tukholmassa mitus. Tuli paljo ternet -toi tällaista minnan käynnistäjistä ja nykyinen tekemällä myös medialukutaito lisääntyy. Nämä kaikki visio, että i-radio-TV-In un ja täysi leht toiminnan alku yhdistyksen varapuheenjohtaja. ovat arvokkaita asioita, Sinkko toteaa. ja kunniaa heti mainetta Yksi tärkeimmistä tausta-ajatuksista on terveen Leena Jonkari toimi pitkään lehden a tarvitaan. toiminta päätoimittajana. Curly ry:n toimin- elämän näkökohdan esillä pitäminen. Eivät pelkästaa vetäneet Pipsa Sinkko, Anne tään tupakka, alkoholi ja huumeet vaan myös ylilaiPaloposki, Minna Nykänen ja nykyinen toiminnanjoh- hat kauneusihanteet vaarantavat nuorten terveyttä. katosta mahtavan vesisäiliön. Teltta tietysti romahti ja taja Ira Kinnunen ovat olleet korvaamattomia. Uutisaiheiden ja kuvauskohteiden valinnalla luodaan kymmeniä litroja vettä hulahti poikien makuupusseinuorille malleja. Kun nuoret kirjoittavat ja tekevät juthin. Silloin nauratti, mutta ilman kylmetessä märissä ON TEHTY JOPA KAKSI EU-PROJEKTIA tuja toisille nuorille terveen elämän lähtökohdasta, vaatteissa värjöttely ei. Paksujen makuupussien kuivat- Matkan varrella on yritetty myös auttaa nuoria, joille viesti saattaa mennä paremmin perille kuin että aikuitamisessa meni aikaa, Sinkko muistelee. elämän alkuun saattaminen on vaikeampaa kuin ns. set saarnaisivat näistä asioista. - Kesäleirejä on pidetty myös kaupunkimaisissa tavallisille nuorille. EU:n tuella Curly toteutti kaksi olosuhteissa. Yhtenä kesänä olimme mukana TV-1: vammaisia n lasten ja nuorten toimituksen Summeri-ohjelman nuoria työllistekemisessä Uunisaaressa. Toisena kesänä olimme tänyttä hanketmukana Summeri-lähetyksen tekemisessä Helsingin ta. Helsingin Uimastadionilla. Kerran taas pidimme viestintäleiriä ja Vantaan Malmin nuorisotalolla. Sen kesän aikana kuvattiin, kaupungeiltoimitettiin ja editoitiin TV-spotteja, joita sitten talven ta on saatu mittaan esitettiin TV-1:n lasten ja nuorten ohjelmissa. arvokasta apua ja tukea. ILMAN APUVOIMIA TOIMINTA EI OLISI KEHITTYNYT Toiminnan - Ilman itsensä likoon panevia vapaaehtoisia Curly- rahoitusta on Media olisi jäänyt toteutumatta. Matkan varrella on saatu Rahaollut hyviä yhteistyökumppaneita. TV-ohjelmien teko automaattivaatii laitteita ja ammattitaitoa. TV-ammattilainen, yhdistykseltä ohjaaja, kuvaaja, editoija yms. Jari Kivimäki on ollut ja opetusmialusta lähtien mukana. Hänen johdollaan on aikaan- nisteriöltä. saatu TV-tuotantoa, joka on kelvannut jopa YLE:n TV- Tällä hetkellä lähetyksiin. suurin tuki Yksi toiminnan käynnissä pitäjistä on ollut Helsingin tulee opetusLähiradion vetäjä Olavi Huovinen. Vaikka joskus ministeriön Kuva 4: K Curlyn rahojen tiukalla ollessa TEOSTO- ja Gramex- nuorisomääräesäisin o n pidetty milloin e maksuihin ja muihin juokseviin kuluihin ei rahaa löy- rahoista. Curly-leir ri puolill ejä, millo a Helsink monenm - Lehden, tynytkään, ohjelmat eivät loppuneet. Olkulta löytyi in Kuore iä. Viikon oista.Yh vedellä, mittaan dellä leir sitten yh joustoa niin että tiukkojen aikojen ohi päästiin, Sinkko radio-ohjelmion tehty illä kuva dessä ed ttiin TV-s itoitiin e potteja, seuraava en, www-sivujen ja TV-spotkiittelee. sityskunto jotka n talven on. TV-sp aikana T Doorikse Matkan varrelta on löytynyt ihmisiä, jotka ovat luot- tien tekeminen on kallista. otteja es V-1:n las ssa. Tässä itettiin ten ja nu mietitää orten oh pois. Asia taneet tekemisiimme. Pohjoisen sosiaalikeskuksen toi- Jatkuvasti on ollut vähän n yhd jem ntu ntijana T V-ohjaaja essä, mit issa, mm ä kuvasta . pitäisi le Jari Kivim ikata äki. Minun Curlyni PIPSA SINKKO lussa oli joukko nuoria, jotka halusivat tehdä elokuvan. Harrastajateatteriporukka Pimeyden Nauriilla oli visio ja puuhanaisena Merja Talvela. Alkoi pitkä ja jännittävä projekti, joka jatkuu edelleen. Itse olin ystävieni kautta mukana Nauriissa ja elokuvan trailerin teossa. Trailerin avulla elokuvalle etsittiin rahoittajia, mutta tiiliseinä kasautui eteen. Elettiin villiä -90 ­lukua ja suomalaista elokuvaa tuettiin julkisesti vielä huonommin kuin nyt. Yksityisiä rahoittajia oli taas vaikea lähestyä. Tartuin tiiliskiven kokoiseen NMT-puhelimeeni ja soitin Kaija-Leenalle; "Äiti, nyt tarvitaan sun apua." Kaija-Leena oli Oulunkylässä tunnettu kaupunginosa-aktivisti ja työmyyrä ja auttanut monia köyhiä hankkeita vapaaehtoisesti. Työnsä kautta myös byrokratian kiekurat olivat hänelle tuttuja. Kaija- A Leenan mielestä tarvittiin kokonainen nuorisoprojekti elokuvan ympärille. Niin sai alkunsa Curly. Kaija-Leenalle läheisin media oli lehti, joten lehti tehtiin. Ihka ensimmäisessä musta-valko-oranssissa Curlyssä kerrottiin elokuvaprojektista, kannessa virnuili nykyisin mm. Idolsista tunnettu Jani Toivola. Minä kirjoitin mukaan teiniangstisen runon. Idea nuorten tekemästä mediasta kiinnosti ja mukaan saatiin Viestintäkasvatuksen Seura, Nuorisoasiainkeskus ja YLE. Myös useat järjestöt tukivat projektia. Näin löytyivät rahat elokuvaan, jossa mukana oli mm. sittemmin Salatuista Elämistä tuttu Teresa, Sanna-June Hyde. Myös Ville Valo teki elokuvassa pienen roolityön ja sävelsi elokuvaan kappaleen. Curly-media eli omaa elämäänsä. Nuorten mediaprojekti, lehden ja radio-ohjelmien teko aloitettiin Oulunkylän nuori- sotalo Nuotalla. Olin itse mukana vetämässä nuorten viestintäkerhoa, jossa lehteä ja radio-ohjelmia tehtiin. Olin tuolloin aloittelemassa viestinnän ja kirjallisuuden opintojani, ja toimitussihteerinä työskentely oli ensimmäinen konkreettinen tutustumismatka lehden tekoon. Se oli jännää! Sain opetella kantapäiden kautta monia hyödyllisiä asioita mukavassa seurassa. En tiedä, miten pärjäsin, mutta ainakin toiminta on onneksi jatkunut tähän päivään saakka! Curly on sittemmin paisunut kuin munkkitaikina ja muuttanut muotoaan. Tänään 2007 en ole itse enää mukana toiminnassa, mutta mielenkiinnolla luen lehteä ja kuuntelen Curly-kuulumisia. Paljon onnea 10 -vuotiaalle! Long live Curly! 11
• Piinapenkissä Curlyn toiminnassa mukana ollut Jani Toivola Idols-ohjelmasta julkisuuteen ponnahtanut näyttelijä-juontaja Jani Toivola, 29, ei ole koskaan tavannut biologista isäänsä. Hän on valmis muuttamaan pois Suomesta, jos lainsäädäntöä ei korjata homopareille suotuisaksi. Olet monille suomalaisille tuttu Idols-ohjelmasta. Kuka pohjimmiltasi olet? Olen helsinkiläinen mieshenkilö. Olen näyttelijä, jota nykyään tituleerataan myös juontajana. Olen suuri haaveilija ja stressaaja. Minkälaisista asioista haaveilet? Haaveilen omasta kodista. Kävin kysymässä pankista ensimmäistä asuntolainaa, jonka myös sain. Etsin parhaillaan uutta kotia, joten siitä haaveilen tällä hetkellä aika paljon. Haaveilen kesälomasta ja tietysti isoista työhaasteista, joissa pääsee kasvamaan ja olemaan tekemisissä pelkokynnyksien rajoilla. Esiintyminen on aina haaste riippumatta keikan suuruudesta. Laitan joka kerta itseni peliin, jollain tapaa esiintyjä on aina arvostelujen kohteena. On mahdollisuus, että tulee kritiikkiä. Nyt kun on ollut muutaman vuoden ammatissa, niin on kova halu tuoda esille sitä omaa viestiä ja huumoria. Ihmisten reagoiminen niihin on iso riski, koska kaikki lähtee itsestä. Millaisesta asunnosta unelmoit? Unelma-asunto olisi Huvilakadulla Eirassa. Siellä olisi korkeat huoneet, puulattiat ja isot ikkunat. Se olisi vaalea. Siellä olisi paljon tilaa. Ensimmäisellä lainalla en siihen tavoitteeseen pääse. Miten nykyinen asunto eroaa unelmarakennuksesta? Se eroaa silleen, että se on pieni alle 30 neliön vuokrayksiö ensimmäisessä kerroksessa. Asunnossa on pieni ikkuna. Se on aika kaukana unelmasta. Olen hankkimassa ensimmäistä omistuskämppää, joten se on iso askel. CURLY-LEHDEN KANSIKUVAPOIKA Olet ollut mukana Curly ry:n toiminnassa. Näyttelit elokuvassa, josta järjestö sai nimensä. Olin osa sellaista teatteriryhmää kuin Pimeyden Nauriit. Olin silloin lukion ensimmäisellä luokalla. Ryhmää oli perustamassa muun muassa Sanna-June Hyde ja Alica. He halusivat perustaa teatteriryhmän, johon kysyivät mukaan ohjaaja Merja Talvelaista. Sen jälkeen järjestettiin pääsykokeet, joissa etsittiin teatterin tekemisestä kiinnostuneita nuoria. Osallistuin pääsykokeisiin ja pääsin osaksi tätä ryhmää. Muistaakseni teimme ryhmän kanssa kolme kokoillan näytelmää, jotka lähtivät meidän toiveista ja teksteistä. Ne tehtyämme joku laukaisi idean, että olisi kiva tehdä elokuva. Ryhmällemme ominaiseen tapaan päätimme tarttua haasteeseen. Ohjaaja Talvelainen rohkaisi meitä, koska olimme nuoria ja meillä ei ollut hajua elokuvan tekemisestä. Aloimme kasata porukkaa ja yllättäen halukkaita löytyi projektiin. Ryhmään oli erikseen pääsykokeet, johon jouduit osallistumaan. Löytyikö pääsykokeista samoja piirteitä, kun äskettäin juontamastasi laulukilpailusta. On siellä yhtäläisyyksiä. Pääsykokeet olivat lämminhenkiset, että ne eivät olleet piinaavia. Se oli ensimmäinen teatteriryhmä, johon varsinaisesti hain. Teatteri oli uusi juttu, minulla oli vasta herännyt halua tehdä sitä. Samalla koki, että ei siitä kauheasti vielä tiedä. Kauhean tosissani sinne menin ja pyrin antamaan kaikkeni. Se oli iso hetki. Siellä tehtiin ryhmäjuttuja, improvisaatiota, tanssittiin, laulettiin ja luettiin dialogeja. Pääsykoe oli hyvin perinteinen. Tulokset ilmoitettiin myöhemmin hyväksytyille. Olit ensimmäisen Curly-lehden kannessa. Muistatko kuvaukset? En muistanut asiaa, mutta näin minullekin kerrottiin. Elokuvaa tehdessä kävi ilmi, että projekti voisi olla pitkäkestoisempi juttu. Se oli mahtavaa, kun tällainen lehti ilmestyi. Emme olleet itse lehden tekemisessä mukana. Niin pienestä syntyi projekti, joka on kestänyt 10 vuotta ja tarjonnut monille nuorille mahdollisuuksia. Elokuvan tekeminen lähti ennen kaikkea siitä, että oli unelmia ja haaveita. Niitä haluttiin lähteä kokeilemaan, toteuttamaan ja maistelemaan. Ajateltiin, että jos haluaisin tulevaisuudessa olla näyttelijä, niin minkälaista se olisi oikeasti. Minulle on sanottu, että jos jotain haluaa tehdä, niin pitää tarttua siihen kiinni. Jos et tee sitä itse, niin joku muu tekee sen. Käytännön tekemisen kautta oppii parhaiten. Minkälaisia muistoja sinulle on Curlyn toiminnasta? Minulle sanottiin, että lehden nimeksi tulisi Curly. Se oli elokuvamme työnimi. Elokuvan nimi muuttui, mutta työnimi jäi elämään lehteen. Sen muistan vahvasti. Se oli minusta mahtavaa ja hauskaa. Puhuimme koko TEKSTI JA KUVA: PETRI VOUTILAINEN
• ajan Curlystä, mutta elokuvan nimeksi tuli Green fix. Se tuntui vähän hassulta. Aina kun näki ja näen lehden, niin muistan elokuvan. Olisin halunnut kirjoittaa Curly-lehteen, mutta en ikinä uskaltanut sanoa siitä kenellekään. Mistä elokuva kertoi? Kaksi vuotta sitten kiersimme kouluissa näyttämässä kyseistä elokuvaa. Nimi voi viitata huumeisiin tai erilaisiin nautintoihin positiivisessa mielessä. Green fix voisi tarkoittaa kiksejä, joita ihminen saa luonnosta tai eläimistä. Elokuva kertoi erilaisten nuorten elämästä. Harvinaisten lintujen munien salakuljetusta lähdimme ratkomaan elokuvassa. Kuvasimme elokuvan ratkaisevat hetket Joensuun lähellä vanhassa kartanossa. Hiivimme rappusia pitkin pimeälle ullakolle, jossa salakuuntelimme syyllisiä. Minkälaisen artikkelin olisit kirjoittanut lehteen? Se olisi ollut henkilökuva. Tykkään haastatteluista ja henkilöhahmoihin tutustumisesta. Se olisi ollut varmasti jostain näyttelijästä, sillä silloin haaveilin ammattinäyttelijänurasta. UNELMIEN TOTEUTTAMISTA Sait taiteilija-apurahan vuonna 2006. Onko rahat tuhlattu jo? Ei ole mennyt vielä. Rahat on rehellisesti sanottuna edelleen tilillä. Ei niitä voi ihan mihin tahansa käyttää. Idols-ohjelma sotki aikatauluja, joten minun piti vähän siirtää muita projekteja. Rahoja aletaan käyttämään varmaan syksyllä. Olisi tarkoitus tehdä maahanmuuttajanuoriin liittyvää teatteriproduktio, jossa käsiteltäisiin heidän unelmia ja millaisia esteitä unelmien edessä voi olla ylipäätänsä. On olemassa esteitä, joita ihminen asettaa itselleen. Ne ovat helpommin eliminoitavissa verrattuna ympäristön asettamiin esteisiin. Pystyn samaistumaan ihmiseen, joka haluaa asioita, mutta pelkää lähteä kokeilemaan tai kokee, että asiat eivät ole juuri minulle mahdollisia. Haluan rohkaista nuoria. Millaisia ristiriitoja sinulla on ollut? Olen tanssinut ja näytellyt pienestä lähtien. Olen tehnyt enemmän sellaisia asioita, jotka ovat kuuluneet siihen aikaan tytöille. Olen joutunut puolustamaan oikeutta tehdä niitä asioita. Ulkopuolelta on tullut paljon haastetta, että en saisi tehdä niitä juttuja. Tavallaan sitä kautta samaistun. 10-vuotiaaseen tanssivaan poikaan muut pojat eivät asennoidu suopeasti. Nyt 30-vuotiaana olisi hirveää ajatella, että olisin lopettanut tanssin siksi, että joku on ollut sitä mieltä, että se on tyttöjen juttu. Ehkä sieltä on jäänyt kytemään pieni katkeruus, että en halua antaa niille ihmisille yhtään enempää valtaa. Miksi aloitit tanssimisen? Ensimmäiset muistikuvani ovat sellaiset, joissa olen alle kouluikäinen. Olen kotona esittänyt vieraille tansseja. Tein esityksiä, joissa tanssin ja lauloin. Ehkä se on ollut silloin jo luontainen muoto. Ala-asteella opiskellessani kävin Aira Samulinin tanssikoulussa ja rupesin tekemään koulussa tanssiesityksiä. Tanssi on ollut kohtaloni, joka on tuntunut luontevalta kropassa. Kiinnostivatko muut liikuntalajit? Nuorempana vihasin lätkää, fudista ja sählyä. Ne olivat painajaisia. Nykyisin käyn salilla ja juoksemassa. Tykkään enemmän yksilölajeista. OPISKELEMISEN HANKALUUDET Olet opiskellut ulkomailla näyttelemistä. Mikä siinä veti puoleensa? Kävin teatterikorkeakoulun New Yorkissa. Halusin todella pienestä lähtien ulkomaille. Luin kielikurssien esitteitä yöt läpeensä ja haaveilin pääsystä Englantiin. Lukiossa haaveilin vaihtarivuodesta, mutta kumpaankaan minua ei päästetty. Halusin asua ulkomailla. Nautin eri kielien ja kulttuurien kohtaamisesta. Ollessani pieni ei ollut kauheasti erinäköisiä ihmisiä Suomessa. Tämä siellä kyti varmaan kaikki vuodet. Halusin näyttelijäksi ja hain teatterikorkeakouluun, mutta en kuitenkaan päässyt. Näin hyväksi mahdollisuudeksi lähteä ulkomaille ja yhdistin siihen opiskelun. Oliko ulkomailla opiskeleminen rankempaa? Siellä on pitkät ja perinteikkäät perinteet. Se oli rankempaa, koska oli käytössä toinen kieli, joka ei ollut äidinkieli. Se piti omaksua ja tehdä kaikki opinnot kyseisellä kielellä. Piti asua vieraassa maassa ja kulttuurissa. Asuessa vieraassa maassa pitää opetella kaikki tavat ja löytää oma paikkansa. Se oli loputonta ongelmaa kaikki ne vuodet. Oli hyviä ja huonoja aikoja. Ei tullut mitään kriisiä, joka olisi saanut heittämään hanskat tiskiin. Tosin oli epätoivon hetkiä. Välillä saattoi olla olo, että ihan kuin eläisi elokuvassa. Toimit freelancer-näyttelijänä Yhdysvalloissa. Minkälaisissa projekteissa esiinnyit? Asuin vuoden siellä koulusta valmistumisen jälkeen. Ei ollut mitään maailmanvalloitusta. Oli pieniä prokkiksia ja tehtiin omia juttuja. Olin mukana teatteriprokkiksissa ja opiskelijoiden toteuttamissa elokuvissa. Kilpailu on kovaa näyttelijöiden runsauden vuoksi. Mikä on noloin hetkesi lavalla? Niitä hetkiä lavalla on todella paljon. Olin Lahden kaupunginteatterissa töissä 10 vuotta sitten. Eräässä näytelmässä oli tanssikohtaus, jossa mukana oli viisi tanssijaa. Tanssimme vaikeata koreografiaa. Heitin jalan ilmaan, mutta samaan aikaan tunsin, että maassa oleva jalka lipsahtaa altani. Lensin perseelleni ja housut repesivät persuksista. En lähtenyt sitä sen jälkeen kauheasti paikkailemaan. Kaikki näkivät, että jalkani lipesi ja housut repesivät. Istuin maassa pyllylläni ja tuntui, että se kesti miljoona sekuntia ennen kuin pääsin sieltä ylös. Nousin ylös ja yritin saada muut kiinni. Ei se kauheita traumoja jättänyt, mutta se hetki oli hirveä. UNELMASEURUSTELUKUMPPANIN KEVENTYNEET KRITEERIT Sukujuuresi ovat Keniasta. Kuinka usein käyt siellä? En ole ikinä käynyt. Kyllä minua kiinnostaisi siellä käyminen. En tunne isääni, mutta viimeisen kuukauden aikana olen saanut yllättäviä yhteydenottoja isäni sukulaisilta Keniasta. Se on iso juttu, koska heistä ei ole ikinä mitään kuulunut. Toivon, että tämä johtaa siihen, että menen mahdollisesti tapaamaan sukulaisiani. Näyttelit Suomen Kansallisteatterin näytelmässä Sorsastaja. Millaista oli tuoda sisimpänsä yleisön tiirailtavaksi? Meillä oli kuuden viikon workshoppi. Työstimme erilaisia aiheita omien kokemusten ja huomioiden kautta. Meistä lähtöisin olevia aihioita käsittelimme siinä pääasiassa. Tosin ne suodattui käsikirjoittaja Pirkko Saision läpi. Hän kokosi varsinaisen käsikirjoituksen. Siellä on pistetty paljon likoon monella tasolla. Ennen ensiiltaa oli paniikkiviikko, että mitä olen tekemässä. Esityksien alkaessa se tuntui luontevalta, koska se oli esityksen hengen mukaista. Ei sitä olisi voinut tehdä muulla tavalla. Teatterin tekemisessä minulle on tärkeää, että yleisö saisi elämyksiä ja löytäisi yhtymäkohtia omaan elämäänsä. Seksuaalinen suuntautumisesi nousi Idols-ohjelman alkaessa esille. Harkitsitko sen julkistamista pitkään? Median ansiosta asia nousi julkisuuteen vasta silloin, koska olin puhunut asiasta jo aiemmin Image-lehdessä. Se ei vielä silloin kiinnostanut suurta yleisöä, koska en ollut Idols-juontaja. Joku oli sen myöhemmin poiminut artikkelista, kun minut valittiin ohjelman juontajaksi. Asiasta kysyttiin minulta ja olin Image-lehdelle haastattelua antaessa tehnyt sen päätöksen, että voin asiasta puhua. En koe sitä ongelmaksi, koska se on osa minua. Kysyttäessä minulta suhteistani en jaksa sepittää tarinaa vaimosta. Oletko vapailla markkinoilla vai seurusteletko? En seurustele. Millainen olisi unelmaseurustelukumppani? En tiedä. Ehkä pyrin enemmänkin pois kauheista vaatimuksista. Ongelmani on ollut välillä se, että mulla on kauheita kriteerejä ihmisille. Enemminkin pitäisi lähteä avoimin mielin selvittämään, kuka se ihminen on, joka siihen eteen sattuu. Pitäisi pyrkiä tutustumaan siihen ihmiseen ja katsoa löytyykö niin paljon yhteis- tä, että voisi suhde rakentua. Arvomaailma on tärkeä, sillä sen pitää olla jollain tapaa samanlainen. Hauskanpito merkitsee minulle paljon, että olisi tärkeätä, että ihminen olisi impulsiivinen, että voisi tehdä mitä tahansa asioita vaan. Hän voisi esimerkiksi myydä sen omistuskämpän ja muuttaa Intiaan, jos siltä tuntuu. Nyt on sellainen vaihe, että haluan enemmän pysyvyyttä. Millainen oli ensimmäinen vakava parisuhteesi? Ensimmäinen vakava parisuhde oli yläasteen kahdeksannella luokalla. Minulla oli hyvinkin vahva suhde tytön kanssa. Se oli sellaista, että kuunneltiin levyjä, pussailtiin ja ajeltiin polkupyörillä. Olimme toistemme luona salaa yötä ja valehtelimme vanhemmille. Haluatko tulevaisuudessa lapsia? Toivon, että se on mahdollista. Suomen lainsäädännön mukaan en voi adoptoida lasta. Se ei ole mahdollista yksin eikä toisen miehen kanssa. Ruotsissa se on mahdollista, joten eiköhän se kaipaisi muutosta täälläkin. Olisitko valmis muuttamaan epäkohdan vuoksi Ruotsiin? Jos minulla on tunne, että sen lapsen haluan eikä se ole muuten mahdollista. Ruotsi on oikein hyvä paikka elää. Voisin muuttaa sinne, vaikka en lapsia hankkisikaan. Kuinka hyvin osaat ruotsia? Olin äskettäin Tukholmassa, missä kävimme leffassa. Katsoin ruotsalaisen elokuvan ilman tekstityksiä ja ymmärsin elokuvan alusta loppuun asti. Herätessäni laitan päälle joka aamu ruotsinkielisen Aamu-TV: n, koska kuuntelemalla opin tunnistamaan sanoja. Suurin kynnys on suun avaamisessa. ULKONÄÖN ARVOSTELUA PEILITEITSE Mitä ulkonäkö merkitsee sinulle? Jos puhutaan vaatteista, niin tyyleillä on kiva leikkiä. Minulla on huppari- ja pukupäiviä. Haen vaatteista paljon eri fiiliksiä, koska niillä on kiva kuvastaa erilaisia tunnelmia. Suomessa ei ole äärimmilleen viety pukeutumiskulttuuri varsinkaan miehillä. Pukeutumiseen on kiva panostaa. Vaatteet ovat erikseen taidemuoto. Kauniit vaatteet ovat todella hienoja. Suunnittelijat ovat upeita tyyppejä, jotka visioivat tyylejä, asuja ja värejä. Surullista mielestäni on, jos kiinnittää huomiota ulkonäköön, niin jonkun mielestä se on pois jostain muualta. Mielestäni ne eivät liity mitenkään toisiinsa. Fyysiset paineet ihmisen koosta tai olomuodosta koen ahdistaviksi. Se on aivan hirveätä, kuinka paljon meilläkin on paineita siitä, että pitäisi olla jonkun kokoinen tai muotoinen. Niistä pitäisi pyrkiä pois. Suomessa on kuitenkin runsaasti ylipainoisia. Eikö se ole myös samalla ihan positiivista? Jos puhutaan ihan oikeasta terveydestä, mutta kun puhutaan sixpackistä. Se keskustelu on mielestäni väärää, jos ihminen on kingi, kun hänellä on sixpackki. Kannustan ihmisiä terveisiin elämäntapoihin ja itsestään huolehtimiseen. Siitä saan itsekin paljon nautintoja. Onko sinulla ollut ulkonäköpaineita? Aina ja tosi paljon. Tykkää ruuasta, mutta jos en liiku niin lihon helposti. On kausia, jolloin on lihavampi. Kyllä se helposti menee ajatteluun, että jos minulla ei ole sixpackkiä, niin sitten en ole ok. Olin nuorempana samankaltainen. Tosi paljon arvotti itseään sen peilin kautta. Nuorempana koin tummaihoiset rumana asiana. Se ei vastannut kauneusihanteita, koska sellaisia ihmisiä ei näkynyt mainoksissa tai mediassa. Sinulla on hammaskoru. Miksi otit korun? Otin hammaskorun 11 vuotta sitten. Laulaja Laura Voutilaisella oli hammaskoru, joka herätti minussa kiinnostusta. Otin selvää korusta ja hankin sen ollessani 18-vuotias. Mikä on oudoin asuste, johon olet pukeutunut? En tiedä, mikä on sitten outo asuste. Olin Lapissa käymässä toissa talvena, jossa pukeuduin saamelaisasuun. Sorsastaja-näytelmässä tanssin mustalaishameessa. Tiedän mustalaisasuihin liittyvät perinteet ja arvot. En halua lähteä niitä polkemaan tai halveksimaan. 13
• Helsingin kaupunginteatterin näytelmä Paratiisinsaari. Kuvassa Pekka Huotari, Sanna-June Hyde Kuva (c) CharlotteEstman-Wennström Piinapenkissä Sanna-June Hyde Suomalais-englantilainen näyttelijä Sanna-June Hyde, 31, tunnustaa pelkäävänsä välillä jopa itsensä esittelyä, silti hän esiintyy Helsingin kaupunginteatterin suosikkinäytelmissä. TEKSTI: PETRI VOUTILAINEN I KUVAT: SANNA-JUNE HYDE JA CHARLOTTE-ESTMAN-WENNSTRÖM Olet monille tuttu näyttelijä niin saippuasarjoista kuin teatterista. Kuka pohjimmiltasi olet? Jos tietäisin, niin en menisi eteenpäin. Olen eurooppalainen 31-vuotias nainen, joka on lähdössä Indonesiaan kesäksi. Rakastan teatterin tekemistä, sukulaisia, lasten kanssa leikkimistä ja yllätyksiä . Olit mukana elokuvassa, josta Curly-lehti sai nimen. Mistä elokuva kertoi? Kahdesta sisaruksesta, jotka olivat rikkinäisen avioliitoon myötä joutuneet eri koteihin. He tapaavat pitkästä aikaa ja joutuvat erilaisuuksiensa armottomaan törmäämiseen. Elokuvassa käsitellään sisarkateutta, kulttuurieroja, luonnonsuojelua ja huumeita. Miten päädyit elokuvaan mukaan? Olin mukana perustamassa teatteriryhmää Pimeyden Nauriit, joka oli korvaamaton kokemus alalle valmistautumisessa ja nuoruuden sekasorrosta selviytymisessä. Pidimme ryhmässä päiväkirjaa ja improvisoimme kohtauksia aiheista, jotka olivat meille tärkeitä. Niistä sai alkunsa elokuva "the Green Fix". Merja Talvela oli ryhmän ja elokuvan ohjaaja. Hän mahdollisti meille tuon kokemuksen. Minusta on mukavaa, että meistä hyvin moni on nyt alalla töissä. Minkälaisia muistoja sinulla on elokuvan kuvauksista? Kiersimme Pohjois-Karjalassa kuvaamassa itse käsikirjoittamaamme elokuvaa, joka tuntui huikealta. Olemme kaikki helsinkiläisiä, joten maalla asuminen oli eksoottista. Olet opiskellut ulkomailla näyttelemistä. Missä? Lontoossa. Olen puoliksi kotoisin sieltä, joten se oli luonnollinen ja tärkeä asia muuttaa takaisin sinne. Kävin ensin teatterikoulun, jonka jälkeen opiskelin yliopistossa vuoden politiikkaa. Kerta kaikkiaan en pitänyt aineitten kirjoittamisesta ja lukuisista tylsistä kirjoista, joita piti lukea. Olin surkea oppilas ja kaipasin fyysistä työskentely- ja oppimistapaa, jota teatterissa sai käyttää. Kerro parhaat vinkkisi esiintymisjännityksen voittamiseksi? Olen aivan kauhea jännittämään. Joskus pelkään jopa esitellä itseni. Lavalla minulla on repliikit, jotka vievät eteenpäin juonta, joiden taakse oma minä kätkeytyy. Ajattelen aina, että tekisin roolihahmoani kohtaan väärin, jos en näyttelisi parhaani mukaan ja veisi tarinaa rohkeasti eteenpäin. Teatteri on ryhmätyötä, jos sinä "putoat" niin muut tulevat apuun. Mitä näyttelijänurallesi kuuluu? Olen kiinnityksellä Helsingin kaupunginteatterissa. Tällä hetkellä harjoittelen Pekka Töpöhäntää, jossa olen Metsäkulman Murre ja Maija Maitopartanen. Millainen olisi unelmarooli? Siinä olisi kantaaottava aihe, jossa saisin näytellä paljon erilaisia tunteita. Projektissa työskentelisivät haastava ohjaaja ja ihana avoin ryhmä. KANSAINVÄLISET SUKUJUURET Olet laulanut Him-yhtyeen levyllä. Miten sait pestin? Olimme samalla luokalla lapsena ja kuulumme samaan ystäväpiiriin. Kiinnostaako laulajanura sinua? Laulaminen on minusta henkistä hyvää. Töissä laulan ja joskus käymme jazzkeikoilla Anssi Mänttärin bändin kanssa, mutta se on harrastus. Miten rentoudut? Katson vanhoja steppielokuvia, syön suklaata, pussailen, tanssin ja juon skumppaa. Miten kansainväliset sukujuuresi näkyvät arkipäivässä? Kuuntelen päivittäin BBC:tä ja syön juustoja marmeladin kanssa. Olen aina jollain tapaa lähdössä englantiin. Mitkä ovat olleet elämäsi tähtihetkiä? Esimerkiksi kun tapasin poikaystäväni ja huomasin etten olekaan hullu. 14
• Curly-sarjis Kesätekemistä KAARINA UIMONEN I ANNANTALON SARJAKUVATYÖPAJA
• CURLY-ARKISTO CURLY-ARKISTO CURLY-ARKISTO CURLY-ARKISTO CURLY-ARKISTO CURLY JUTTU LEHDESTÄ 3/1999 SELVIYTYMISOPAS FESTAREILLE MATKAAVILLE - OPAS ONNELLISEEN LOMAAN Kesä on lämmön ja valon lisäksi myös festareiden vuodenaika.Ympäri Eurooppaa ja Suomea järjestetään kesän aikana lukuisia festareita. Mikä olisikaan parempi kohokohta kesälle, kuin pakata reppu ja ottaa kurssi kohti jotain maamme lukuisista ulkoilmassa järjestettävistä musiikkitapahtumista. Hyviä bändejä, raitista ilmaa, mielenkiintoisia tuttavuuksia ja tapahtumia. LUONTOÄIDIN KOSTON KESTÄÄ VARUSTAUTUMALLA OIKEIN Festareille lähtö ei kuitenkaan ole ihan sama juttu kuin lähikaupassa käynti, se vaatii tiettyä varustelua ja valmistelua. On aika ikävä saapua paikan päälle ja todeta, että esim. teltta ja sadetakki jäivät kotiin ja kesän infernaalisin rajuilma on juuri alkamaisillaan. Suomen kesä on noin yleisesti ottaen melko kaukana trooppisesta ja vaikka lunta ei maassa olisikaan, ei välttämättä hiki tule pintaan vaikka päällä olisikin villapaita. Reissuun lähtiessä kannattaa varautua todella viimeisimmän päälle. Mukaan kannattaa ottaa kaikki mitä ikinä saattaa kuvitella tarvitsevansa. Ilmiselvyyksiin kuuluvat luonnollisesti liput ja rahat. Rahalla saa ja lipulla pääsee. On pare3mpi ottaa mukaan liikaa tavaraa, jota ei ehkä välttämättä tule edes käytettyä kuin ottaa mukaan "vain se olennainen" ja sitten huomata, että epäolennaisille esineille löytyisi nyt tosi paljon käyttöä. Ruokaa kanttaa ottaa mukaan sellainen määrä, että varmasti selviät viikonlopun yli. Eväitä valittaessa kannattaa miettiä, mitkä elintarvikkeet ovat kylmänäkin syötäviä ja kestävät kuljetusta rankoissakin olosuhteissa. On ikävää huomata, että ruuat loppuvat kesken ja että paikan päällä toimivat pikaruokakojut myyvät sikapieniä ja sikahintaisia annoksia. Ota mielellään mukaan liikaa ruokaa, niin se ei ainakaan lopu kesken. Vettä ( tai jotain muuta juotavaksi kelpaavaa) kannatta varata mukaan litrakaupalla, sillä ihmisen tomumaja tarvitsee vuorokaudessa ainakin kaksi litraa vettä. Mikäli on lämmintä ja tulee harrastettua esim. pogoamista, tarvitsee ruho vieläkin enemmän vettä. Lastaa nesteet muovipulloihin, sillä järjestysmiehet eivät juurikaan pidä lasipulloista, jotka useimmiten ovat festarialueella kiellettyjä. Suomen (raaka ja monipuolinen) ilmasto vaatii melko kattavan varustuksen, sillä luontoäiti saattaa olla aika arvaamaton. Festareilla saattaa joutua aika pahan höykytyksen kohteeksi. Lisäksi matkaan lähtiessä kannattaa varautua "Worst Case Scenarioon", eli toisin sanoen kannattaa lähteä siitä että kaikki mikä voi mennä pieleen, myös menee pieleen. Pessimistisen asenteen yksi etu on, että mikäli homma pelaa, tuntu koko reissu paljon onnistuneemmalta mikäli jokin sujuu odotettua paremmin. Vältyit esim. ryöstetyksi tulemiselta eikä sinua edes yritetty puukottaa. Optimistille taas joku kaatosade, tornado tai varastettu teltta saattaa olla henkisesti ylitsepääsemätön juttu, mutta pessimisti voi yksinkertaisesti kuitata koko tapahtuman sanomalla:"Mitäs minä sanoin?" SINNE JOHONKIN Mikäli olet siunattu keskimäärin kohtalaisella suuntavaistolla, tulet oletettavasti löytämään tiesi sille paikkakunnalle, missä se juuri sinua kiinnostava musiikkijuhla pidetään. Paikan päälle voit raahautua itsellesi sopivalla tavalla. Jos käytössäsi on auto, on se varmasti käytännöllisin kulkupeli. Mikäli et omista autoa, kannattaa käyttää linjuria tai junaa. Etenkin VR järjestää festareiden yhteydessä erikoiskuljetuksia. Kannattaa varata matkaliput etukäteen, sillä lähtijöitä kyllä riittää. On ikävää missata suosikkibändi vain siksi, että bussiin/junaan ei enää mahtunut. Voit tietysti myös liftata, mikä on takuulla halpaa, muttei välttämättä turvallista. Moni liftari on kokenut todella mukavia yllätyksiä kuten ryöstetyksi tulemisen ja siihen päälle on vielä heitetty ulos autosta keskelle korpea. Vähän raavaampi ja seikkailunhaluisempi henkilö voi kokeilla yrittää patikoida kohteeseen, tai käyttää polkupyörää. Enne kuin siirryt festivaalialueelle, kannattaa varmistua siitä että kaikki tarpeellinen on mukana ja asiat noin muutenkin reilassa. Portin sisäpuolella saattaa olla vaikea hankkia jotain arkipäiväisiäkin esineitä. TAIVASALLA TAI TELTASSA Kun saavut paikan päälle, olet todennäköisesti kaikkea muuta kuin pirteä pitkän matkan jälkeen ja haluaisit ehkä levähtää hetken jos toisenkin. Harva jaksaa edes kofeiinitabujen voimalla riekkua kokonaista viikonloppua nukkumatta. Voihan sitä nukkua puistonpenkilläkin, mutta se on tuskin kovinkaan mukavaa tai Suomen tropiikissa kannattavaa. Partiolainen osaa rakentaa itselleen laavun, mutta puiden kaatelua ja nuotioiden sytyttelyä tuskin katsotaan suopealla silmällä missään muualla kuin korvessa. Voit yrittää hankkia itsellesi hotellimajoituksen jostain, mutta yleensä suurien musiikkijuhlien yhteydessä täytyy huone varata jo reilusti etukäteen. Lisäksi mukava sisätilamajoitus maksaa todennäköisesti enemmän kuin festarilippu. Hotellihuoneessa soi mm. peseytyä ja säilyttää matkatavaroita. Mikäli olet autolla liikenteessä, voit käyttää kulkuneuvoasi myös tilapäisenä majoitustilana ja voit myös lukita sinne tavarat joita et halua kantaa jatkuvasti mukanasi. Mikäli satut omistamaan paketti- tai matkailuauton, voi automajoitus olla erittäin mukava vaihtoehto. Auto ei välttämättä ole kovinkaan lämmin routaisena yönä, mutta ainakin sade pysyy ulkopuolella. Ja onhan monessa automobiilissa nykyään myös jonkinmoiset äänentoistolaitteet. Ei fyrkkaa hotelliin, ei autoa, ei partiolaisen kädentaitoja. Missäs minä nyt lepäilen. Persaukisen tai erähenkisen henkilön vaihtoehto on teltta.. Nykyaikainen teltta painaa keppeineen parhaimmillaan vaivaiset kaksi kiloa. Voit myös tietysti hankkia itsellesi puolijoukkueen teltan kaminoineen ja keppeineen, mutta se painaa vähän hemmetisti. Teltta ei paljoa paina, mutta se tarjoaa kuitenkin vähäisen suojan luonnonvoimilta ja muiltakin ärsytyksiltä. Sitä ei tosin soi lukita , joten säilytystilana sitä ei välttämättä kannata käyttää. Yksi ylivoimainen etu on siinä, että voit pistää sen pystyyn melkein minne vain. Yleensä festareiden yhteydessä on myös leirintäalue tai vastaava alue, jonne telttansa voi pystyttää. HAUSKANPITO VOI ALKAA! Kun kaikki käytännön järjestelyt on hoidettu, voitkin jo siirtyä itse asiaan, eli bändien ja menon seuraamiseen. Yleensä festareilla on useita lavoja ja muutenkin näkemistä ja tekemistä riittää, muuallakin kuin musiikin saralla. Alueelta löytyy kaikennäköistä lävistäjistä ja tatuoijista erilaisiin performanssiesityksiin. Jokaiselta festarilta löytyy varmasti myös mutalammikko, jossa voit rypeä kuin mikäkin luomuporsas, aivan kuten aikoinaan Woodstockissa. Voit tietysti myös tarkkailla muita festarikävijöitä ja heidän edesottamuksiaan. Voit olla varma siitä, että jotain mielenkiintoista tulee koettua (Mielenkiintoinen ei välttämättä ole hauskan synonyymi). On varmasti mieleenpainuva kokemus herätä pää kaljuna, ruumiin ulokkeita lävistettynä ja vaikkapa istumalihas tatuoituna. Ainakin vanhemmat varmasti ilahtuvat siinä määrin, että festarireissut saattavat vähäksi aikaa jäädä väliin. Vaikka olisi kuinka hauskaa, kannattaa muistaa, että vaikka muut tekisivätkin jotain äärimmäisen epätervettä, ei se välttämättä ole juuri sinulle sopiva vaihtoehto. Vaikka kaikki muu unohtuisi kotiin, kannattaa kuitenkin järki ottaa mukaan ja sen käyttäminen on myös suositeltavaa... TEKSTI: JONAS LEHMUSKALLIO 16
• CURLY-ARKISTO CURLY-ARKISTO CURLY JUTTU LEHDESTÄ 1/1997 DOORIS SEKSI I EKA KERTA Ei, tällä palstalla EI puhuta translatiivistä aiekä muistakaan sijamuodoista. Tällä palstalla Doris puhuu seksistä. Ännu ett tryne att tröttna på TEKSTI JA KUVAT: SONJA KAILASSAARI E is seksi niin vakava asia ole...Dooris esittelee joka numerossa seksiä eri kulmista asioita kaunistelematta. Ensimmäisellä kerralla tutustumme ensimmäiseen kertaan...anyway neitsyys on POP! MILLOIN...KUN MOLEMMAT OVAT VALMIITA Oletteko seurustellet jo pidemmän aikaa? Alkaako tuntua vipinää varpaissa ja housut pyöriä jaloissa? Teillä kahdella on sellainen tunne, että NYT pitää päästä kokeilemaan seksin iloja. Asioista on keskusteltu, yhteinen päätös on tehty ja ehkäisy on hoidettu. -SILLOIN OLET VALMIS! Ei ole olemassa mitään tiettyä ikää, jolloin viimeistään on sänkyyn hypättävä ja neitsyys menetettävä. Jokainen tietää itse millin on kypsä! Vain sinä itse tiedät ketä rakastat, kehen todella luotat ja milloin haluat. Rakkauteen ei voi ketään pakottaa. PAIKKA JA AIKA...TARKKAAN HARKITTU Toinen tykkää heinäladosta ( varoitus: ei allergikoille) ja toinen Toyotan takapenkistä. Suosittelemme kuitenkin paikan TARKKAA harkintaa. Helpommaksi jännittävää asiaa ei ainakaan tee, jos pelkät äidin valvovan silmän tiiraavan teitä avaimenreiästä. Järjestäkää toisillenne aikaa ja rauhaa, niin eka kerta tuntuu takuulla paremmalta. ESILEIKKI... "LÄMMITTELY" Mikä sinusta tuntuu kivalle? Onko se navan nuolaisu, korvin kutitus vai pepun puristus? Kumppanisi on hyvä tietää se jo etukäteen, jotta hän osaa kiihottaa sinua oikeista paikoista. Halailu, pussailu ja toisen korvaan suputtelu voivat esimerkiksi olla osa esileikkiä. KÄYTTÄKÄÄ MIELIKUVITUSTANNE! Esileikkiin kuuluu myös petting, eli toisen sukupuolielinten hyväily käsin. Siihen olettekin saattaneet tutustua ennen varsinaista yhdyntää. Naisen "kuuma" paikka on häpykieli eli klitoris. Klitoris EI kuitenkaan ole mikään "ihmenappi" jota kerran painamalla tyttöystäväsi on heti valmis. Miehellä taas tekee herkkää peniksen päästä, jota kutsutaan tuttavallisesti terskaksi. Ei penistäkään saa kovalla kädellä puristella. Miehellä pitää olla erektio, eli peniksen pitää "seistä", jotta se löytää tiensä emättimeen. Naisen pitää olla kiihottunut, jotta emätin kostuu ja tulee liukkaaksi. Poikaystäväsi penis menee sutjakammin emättimeesi, mitä kiihottuneempi sinä olet. Mitä huolellisemmin olette valmistautuneet, sen miellyttävämmältä se tuntuu. TULEEKO VERTA/SATTUUKO...YKSILÖLLISTÄ Heisiltä tuli vähän verta, Maijalta ei laisinkaan. Kaikki on yksilöllistä. Röntgenkatseella ei voi nähdä tuleeko sinusta verta paljon, vähän, ei yhtään. Verta ei kuitenkaan koskaan tule litrakaupalla. Maija tunsi kipua, Heidistä ei tuntunut paljon miltään. Toisille ensimmäinen yhdyntä voi olla epämiellyttävä, riippuen siitä kuinka paksu immenkalvo on. Immenkalvo on limakalvopoimu, joka ympäröi emättimen aukkoa. Yleisimmin se rikkoontuu ensimmäisessä yhdynnässä. Immenkalvo voi myös rikkoontua kun kokeilet ensimmäistä kertaa tampponia tai harrastaessasi itsetyydytystä. PELOT...KAIKILLA ON PELKOJA Jos tytöt pelkäävät, että se sattuu ja tulee verta, niin pojat pelkäävät, että miten se sinne menee ja mistä sen emättimen löytää. Poikien ehkä suurin pelko on peniksen pystyssä pysyminen ja ettei laukeaminen, eli siemensyöksy tule salamana... Eka kerta on yhtä pelottava niin tytöille, kuin pojillekin. MUISTA! Selvänä olet symppis- myös sängyssä! Kännissä könytessä kondomit helposti unohtuvat. Ethän halua olla seuraavana aamuna tauti takataskussa tai vauva masussa? Eka kertaa on kiva muistella myöhemmin, kun siitä muistaa kaiken! ett år, efter att jag skrivit studenten, jobbade jag på diverse restauranger och barer och levde främst på natten. Planerade att ha ett sabbatsår, innan jag skulle bestämma mig om min kommande studieplats. En dag efter jobbet, på en delikatessbutik, fick jag ett samtal av en gammal vän, som jag inte träffat på evigheter. Han berättade om ett magasinprogram han skulle producera för tv. Nu sökte han ansikten till programmet och undrade ifall jag var intresserad av att komma på en provfilmning. "What the hell" ­tänkte jag. Hade inte planerat en karriär inom mediabranschen, men nog inte heller inom restaurangvärlden. En audition och några dagar senare, fick jag samtalet om att platsen var min. Jag tog emot jobbet och jobbade de följande tre åren för musik/lifestyle/ magasinprogrammet Sessions, som visades på Subtv varje vardag under åren 2001-2004. Under dessa tre år upptäckte jag en spännande ny värld som innebar ett väldigt socialt och spännande liv, men också mycket arbete och stress. Jag hade tur. Jag fick en grundutbildning och skolning i en intressant bransch, utan att behöva sitta vid skolbänken. Utan denna erfarenhet skulle jag inte vara där jag är idag. Under dessa tre år fick jag guldvärd information och erfarenhet, som jag ännu idag drar nytta av. Men det var inte alltd en lätt skola. Visst kan det se enkelt ut att sitta på en soffa med ett band och snacka skit i 20 minuter, men verkligheten är en annan. Ett kort reportage innebär dagar av arbete. På Sessions redaktionen fick jag bekanta mig med allt från filmande, editerande, webuppdaterande, kaffekokande, producerande, researchande till liveuppträdande. En mångsidig skolning där jag lärde mig allt vad en tvproduktion innebär. Ännu I denna dag har jag inte studerat en minut, och jag blir ofta tillfrågad om var jag utbildat mig. Det känns jobbigt för vissa att godkänna att jag fått foten mellan dörren rent av misstag. Men skulle det inte ha uppstått en kärlek till det var jag gör, skulle jag inte hålla på med det mer idag. Men för att upprätthålla en karriär inom branschen får man arbeta hårt. I dagens värld förväntas det superkrafter av varje enskilda individ. Man får hängiva en stor del av sin tid för arbete. Det är skrämmande att det nuförtiden inte räcker att man t:ex är bra på att skriva. Man skall kunna fotografera, redigera osv. Mångsidighet och kunskap värdesätts och det börjar nästan bli ett krav. Förut hade man en reporter, kameraman, editerare, och producent. Nu gör oftast en och samma människa allt. Det är inte alltid bra. Det betyder också att braschen är full med mskor som kan en massa på grundnivå och ingen är specialiserad för en grej. Men det är livsrytmen I samhället idag. Tidigare gjorde flera mskor det arbete en gör idag. Nu har det gått sex år sedan jag visade mitt dumma tryne I tv:n för första gången. Under dessa sex år har min CV bara blivit längre och erfarenheterna inom branschen har blivit fler. Jag har haft möjlighet att prova mina vingar både inom tv-, och radiobranschen, och även se både den kommerciella och den statliga sidan. Livet är en ändlös skolning, och man måste komma ihåg att värdesätta varje sekund av kunskap. Man skall också ha mod och våga vara sig själv. Emellanåt skall man också ha mod för att våga lämna allt bakom och gå emot nya äventyr. Det kommer jag att göra då jag i november flyttar till Ryssland för en tid framöver. Får se hurdan skola det blir. I 17
• TOIMINNANJOHTAJAN TERVEISET Oli kesä 1997. Työskentelin oppaana Patvinsuon kansallispuistossa Pohjois-Karjalassa. Istuskelin vanhan metsänvartijan tilan rappusilla, kun paikalle pelmahti värikäs joukko helsinkiläisiä nuoria. He tulivat kansallispuistoon kuvaamaan ideoimaansa elokuvaa The Girl with the Curly Hair ohjaajansa Merja Talvelan ja kuvausryhmän kanssa. tapahtumarikas kaksiviikkoinen. Rauhaisa kansallispuistomiljöö sai vierailijoista uutta eloa. Linnut ja muut metsän eläimet hämmästelivät eloisaa ja äänekästä hyörinää. Leffaporukka puolestaan ihmetteli, miten voi elää ilman sähköjä, sisävessaa ja juoksevaa vettä. Minä opastin, kannoin ämpäreittäin vettä, pilkoin puita, lämmitin saunaa, avustin ohjaajaa, häädin kuvauksia häirinneen helikopterin matkoihinsa, kuuntelin, katselin ja elin täysillä mukana. Curly paketissa Curly lehteä julkaisee median ja mediakasvatuksen keinoin nuorten parissa toimiva Curly ry. Yhdistys edistää toiminnallaan nuorten äänen kuulumista yhteiskunnassa. Toiminnallaan Curly ry haluaa edistää myös päihteettömyyttä ja muita hyviä elämän arvoja. Mediatoiminnan lisäksi Curly ry järjestää nuorille harjoittelu- ja työpaikkoja. Yhdistys saa toiminnalleen tukea mm. opetusministeriöltä. Curly ry tarjoaa nuorille erilaisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Curly ry järjestää yli 13-vuotiaille nuorille ja nuorten parissa toimiville monipuolista mediatoimintaa ja mediakasvatusta. Lehden teon lisäksi Curly-toiminnassa perehdytään radioohjelmien, nettisivujen ja omien videoiden sekä lyhytelokuvien tekemiseen. Tällä hetkellä Curly-mediaryhmät kokoontuvat pääkaupunkiseudulla. Mutta myös muut nuoret ympäri Suomea voivat osallistua esimerkiksi Curly-lehden tekemiseen lähettämällä aineistoa ja juttuideoita Curlyn toimitukseen. Yhdistyksellä on myös oma Curly-kahvila Vantaan Tikkurilassa. Kahvila on avoinna pe­la klo 17­22 ja su klo 16­20. Toimintatapamme on yhteistyöhaluinen ja verkottava - ota siis yhteyttä! Alkoi Viisi vuotta myöhemmin sain kutsun The Green Fix -elokuvan ensinäytökseen. Elokuvan nimi oli matkan varrella muuttunut, mutta tuttu tekijäjoukko oli vuosien jälkeen taas yhdessä. Kuulin tuona iltana ensi kertaa myös Curly ry nimisestä yhdistyksestä... Kesä-Gallup TEKSTI JA KUVAT: PETRI KESKINEN NIMI & IKÄ 1. Paras kesälomamuisto 2. Unelma kesäloma 3. Mitä tehdä sadepäivänä TOMI 16V 1. Kalajoella viime kesänä 2. Hawajille kavereiden kanssa 3. Nukkua JANNI 15V 1.Viime kesänä uintireissut Hietsussa... 2. Pelkkä hauskanpito kavereiden kesken aurinkoa ottaen. 3. Silloin voi vaikka nukkua koulustressit pois tai viettää kavereiden kanssa saunailta Nyt on kulunut kymmenen vuotta tuosta muistorikkaasta kesästä -97 ja ensimmäisen Curlyn ilmestymisestä. Ensimmäisessä Curlylehdessä kerrottiin juuri tuosta nuorten elokuvaprojektista, johon minäkin olin kesätyöni myötä päätynyt mukaan. Lehden etusivulla oli elokuvassa näytelleen Janin kuva. Nyt samaisen Janin (Toivola) kasvot ovat tutut monien lehtien sivuilta ja televisiosta. June Hyde (The Girl with the Curly Hair) ilahduttaa meitä puolestaan Helsingin kaupungin teatterin lavalla. Myös monet muut elokuvaprojektissa mukana olleet nuoret ovat löytäneet ammattinsa taiteen ja teatterin maailmasta. Ja kuinkas ollakaan ­ minä puolestaan päädyin töihin Curlyyn! JONNA 17V 1.Varmasti voice 05, kavereiden seurassa! 2. Kesä tulee viettää parhaiden kavereiden kanssa 3. Hyvä leffa ja naposteltavaa + hyvää seuraa! KINA 15V 1. Italian loma 2. Ihan täysii mopolla 3. Istuu himassa ja dataa tai istuu Jannilla pelaamassa monopolia ALEX 15V 1. Kun olin jenkeissä kesällä 2006 2. Nukkuisin, lintsillä. 3. nukkuisin EMILIA 13V 1. Kaivarin konsertti 2006 2. Matka Turkkiin hyvien kavereiden kanssa 3. Olla sisällä kavereiden kanssa ja pelailla AURINKOISTA JA MUISTORIKASTA KESÄÄ! HENNA 15V 1.Viime juhannuksena mäntyharjussa 2. Mökkeily, siellä uiminen ja arskan ottaminen ja kaksi viikkoa tampereella 3. istuisin ikkunan ääressä, katselisin sadetta ja kirjoittaisin biisien sanoituksia JUHIS 14V 1.Voice 2006 2. Mökkeilisin 3. Katsoa leffaa Ira Kinnunen Curly ry:n toiminnanjohtaja ira.kinnunen@curly.fi 18
• ilpailu -K kilpikonnat ovat tulleet takaisin TEINI-IKÄISET MUTANTTININJAKILPIKONNATelokuva tulee ensi-iltaan 24.6. voit voittaa todella siistin palkinnon itsellesi jos tiedät vastauksen kahteen kysymykseen 1. mitkä ovat kilppareiden nimet 2. missä kaupungissa ja millaisessa paikassa he asuvat? palkintoina on hahmofiguureja ja lippuja elokuvan ennakkonäytöksiin!! vastaukset osoitteeseen curly@curly.fi 15.6 mennessä.
• jokainen meistä on SingStar SingStar_Curly.indd 1 28.5.2007 15:50:21