Curly 2/2014 - Lehtiluukku.fi

LEHTI NUORILTA NUORILLE CURLY 2/2014 | #63 | 19.5.2014 | 17. Vuosikerta ISSN 1455-2574 | www.curly.fi TUUNAA VESSA THE HEARING CL ARKKENT RIREPPA KISAN AJA! VOITT A J Ä L L I ME A L L A M L I MAA C U R LY 2 / 2 014 1
Kuva: Janne Riikonen SISÄLLYSLUETTELO 19.05.2014 17. vuosikerta, ISSN 1455-2574 16 Kannessa: The Hearing Tuunaa vessa Clarkkent Reppari-kisan voittaja! s.12 s.14 s.30 s.8 LEHTI NUORILTA NUORILLE Ilmaisjakelulehti Painosmäärä 17 000 Curly-lehti on valtakunnallinen nuorten tekemä ilmaisjakelulehti nuorille. Lehteä julkaisee mediakasvatuksellinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Curly ry on Aikakauslehtien Liiton ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen. Tätä numeroa jaetaan suorapostituksena lehden tilaajille, Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoihin ja nuorisotaloille sekä kymmenien paikkakuntien nuorisotaloille ja oppilaitoksiin. Lisäksi numeron yhteistyökumppani Taksvärkki ry jakaa lehteä omille yhteistyötahoilleen ja omissa tapahtumissaan. Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.curly.fi ja www.lehtiluukku.fi PÄÄTOIMITTAJA: Pipsa Sinkko-Westerholm, 041-533 6541 pipsa.sinkko@curly.fi, www.curly.fi Curlyn Pipsa (Facebook) 2 Sisällysluettelo 20 Lempipaikkani maailmassa 3 Pääkirjoitus 21 Sarjakuva: Mirin avautumisia 4 Silppuri: Elokuva-arvostelu: Tuuli Nousee 22 Lempipaikkani Suomessa 5 Silppuri: Radiofestarit, Allianssiristeily, Arvoitus! 6 Curly-kolumni: Sisäinen onni auttaa nauttimaan elämästä 7 Kotipaikkakuntani: Puerto Barrios, Guatemala 8 Reppari-kilpailun voittajat 23 Arjen idolit ja Terveisiä Keniasta 24 PoNun pikkuhaastikset 26 Sanataideryhmä Saniainen 28 Mielipide: Hollolan vaikuttamispäivän satoa 30 Clarkkent – Rockin supersankarit 10 Sambialainen koulujärjestelmä 11 Uniikin idolit ja Mustan Barbaarin pahat tavat 12 The Hearing: Kuulo on tärkein aisteistani TÄTÄ LEHTEÄ OVAT OLLEET TEKEMÄSSÄ: Pamela Arslan Darwin Cardona Berdugo Mike Bwalya Maria Hemming Jenni Hurmerinta Ruth Nohemí Carrillo José Noora Jukarainen Joni Kokkinen Jussi Kuvaja Siiri Lampinen Mia Matosevic Inka Nieminen Hannika Nihervä Camilla Nyroth Anna Pulkka Rami Ranta Janne Riikonen Rosario Santos Vamosin Mun Startti -ryhmä: Marco, Peter, Lilli ja Heikki. Mediadekkarit -ryhmä: Saara Lehtonen, Taru Noronen, Pauliina Pirttinen, Milla Länsiö, Tytti Halttu, Ronja Pörhö ja Suvi Kiiveri. Pornaisten nuorisotalo PoNun nuoret: Emmi, Henna, Iida, Iisa, Jasmin, Jenna, Johanna, Katarina, Mila, T.T ja Veera. Saniainen -sanataideryhmän nuoret: Anna, Heidi, Julia, Nelli, Väinö, Onni ja Sara. Hollolan yläasteen 9.-luokkalaiset: Elina, Ida, Jenni, Jenni, Juuso, Kimmo, Laura, Milla, Olivia, Pauliina, Rasmus, Riku, Rosa ja Sanna. LEHDEN ULKOASU: Kasperi Lundgren, 23v. KANNESSA: Grace Sakala, 17v., Lusaka, Sambia. Kuva: Pamela Arslan 14 Tuunaa vessa -kisan voittajat 16 Afrikka kameran takaa Tornio 18 Suuri tummasuklaatesti CURLY RY:N OSOITE: Sörnäisten rantatie 31, Nuorten toimintakeskus Happi 00500 Helsinki HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA: Eija Krogerus, 050-4020 170 eija.krogerus@curly.fi Tämä Curly on toteutettu yhteistyössä kehitysyhteistyötä tekevän Taksvärkki ry:n kanssa. Lue juttu Sambian kouluista sivulta 10 ja viestejä Sambian ja Kenian katulapsilta sivulta 23! PAINOPAIKKA: Sanomapaino Oy, Vantaa 2014 www.sanomapaino.fi Mikkeli Tampere Pornainen Kartta: Kassu 2 CURLY 2 /2 014 Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curly Mediaan tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutus- ja jakelutavasta riippumatta. Lähetä palautetta osoitteeseen curly@curly.fi Osoitemuutokset sähköpostilla tai tekstiviestillä! Tähän lehteen juttuja ovat kirjoittaneet, kuvanneet ja kuvittaneet nuoret mm. Torniosta, Tampereelta, Mikkelistä ja Pornaisista.
PÄÄKIRJOITUS Pieni maailma, iso uutinen M aailmaa pienenee tai ainakin tuntuu pienemmältä jatkuvasti. Aamuisin eteemme tarjoillaan uunituoreita uutisia maailmalta; kuinka monta kuoli siellä ja kuinka moni loukkaantui täällä. Koska sota ja onnettomuudet myyvät, niitä tarjotaan. Pienestä ihmisestä tuntuu, että kaikki on huonosti, ainakin huonommin kuin ennen. Peliteollisuus tarjoaa lapsille ja nuorille sotaa, taistelua ja rikkomista, koska se myy. Pelejä ladataan ilmaiseksi netistä, eikä missään näy ikärajoja tai varoituksia. Jos vanhemmat eivät seuraa lastensa toimintaa, päätyvät pelit helposti alaikäisten käsiin. Ammattikasvattajat ovat heittäneet pyyhkeen kehään; koska nuoret pelejä kuitenkin pelaavat, on meidänkin niitä heille annettava, ajatellaan. Olen eri mieltä. Lapset ja nuoret haluavat sitä, mitä heidän uskotellaan haluavan. Mainonnalla ja mielikuvien myynnillä sekä aikuisten esimerkillä on tässä suuri rooli. On pelintuottajien laiskuutta tehdä vain hajottamis- ja taistelupelejä, sillä lapset ja nuoret, myös pojat, pitävät muunlaisistakin peleistä ja sisällöistä. Esimerkkeinä vaikka Minecraft -peli, jossa luodaan palikoista rakennelmia kolmiulotteisessa maailmassa tai elokuvien Risto Räppääjä. Niistä pitävät pojat ja tytöt monessa ikäluokassa. Emmehän me anna lastemme syödä pelkkää pitsaa ja karkkiakaan, vaikka he sitä haluaisivat. Miksei pelimieltymyksiin voisi puuttua? Sen sijaan, että media tuputtaa samoja uutisia 10 kertaa päivässä jokaisella kanavalla, tulisi heidän rohkeasti tarttua muihinkin tarinoihin. Uutiset ovat niitä tapahtumia, mitä mediaan nostetaan. Helsingin Sanomien ja muiden sanomalehtien pitäisi lyhyiden uutisten julkaiseminen lopettaa kokonaan. Sanomalehti on siihen liian hidas media. Ei palvele ketään, että sama pikku-uutinen on lehdessä päivää tai kahta myöhemmin, kuin verkossa tai tv:ssä. Sen sijaan sanomalehdet voisivat kertoa ilmiöistä uutisten takana. Mitkä tekijät vaikuttivat tapahtumaan? Miksi näin pääsi käymään? On lukijoiden aliarviointia luulla, että vain lyhyet jutut kiinnostavat. Muutenkin median tulisi keskittyä enemmän myönteisiin asioihin. Väkivaltaa, sotaa ja onnettomuuksia on ja tulee aina olemaan, mutta voiko kukaan sille mitään, jos jossain laiva uppoaa ja 200 ihmistä hukkuu? Tai jos voi, miksei juttu kerro siitä? MIKÄ CURLY? Curly on nuorten mediaprojekti, jossa tehdään mm. lehteä, videoita ja internetsivuja. Lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Samalla yhdistys edistää nuorten mediakulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja. Itse haluan lukea myös iloisista asioista, tavallisten ihmisten onnellisuudesta, luonnonsuojelun kehityksestä tai historiassa tapahtuneista muutoksista parempaan. Sellaistakin tapahtuu. Se on vaan nostettava esiin. Haluan tietää mitä voin tehdä, että maailmasta tulisi parempi paikka. Jos media tarjoaa pelkkää sotaa ja onnettomuutta, siihen turtuu. Samoin jos sotaa pelataan realistisissa näkymissä, saattaa se antaa väärän käsityksen, että sota on jotain ihan tavallista ja ok. Tämä Curlyn numero on tehty yhteistyössä Taksvärkki ry:n kanssa. Kehitysyhteistyötä ympäri maailman tekevän yhdistyksen nuoret kertovat lehdessä omia uutisiaan, omia tarinoitaan ja kokemuksiaan maailmalta. Heidän kautta pääsemme kurkistamaan toisenlaisiin todellisuuksiin ja kokea, että vaikka CURLY TILAA ILMAINEN CURLY-LEHTI Toiminnassa nuoret oppivat mediataitoja monipuolisesti, esim. kirjoittamista, valokuvaamista, videoiden toteutusta, internetin käyttöä ja mediakriittisyyttä. Toiminnan vetäjinä työskentelevät nuorisotyön ja viestinnän ammattilaiset. Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, mm. viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä. Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta www.curly.fi Tervetuloa Curlyn ihmeelliseen maailmaan! puitteet saattavat olla köyhät ja karut, voi ihminen olla onnellinen ja unelmoida. Ihanaa kesää! Pipsa, Päätoimittaja Lehti nuoriLta nuoriLLe 1/2014 | # 62 | 13.3.2014 | 17. Vuosikerta ISSN 1455-2574 | www.curly.fi Sohvi SvenSk reaktori vamoS Postcrossing ! Minä n osaa Sukunimi Kirjepostimerkki Curly on 4 kertaa vuodessa ilmestyvä nuorten tekemä lehti nuorille. Tutustu ja ihastu! Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet veloituksetta suoraan kotiin. Curly ry Sörnäisten rantatie 31 00500 Helsinki Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Syntymävuosi Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. Tarjous koskee Suomea. Aiemmat tilaukset yhä voimassa. CURLYN VOI TILATA ILMAISEKSI MYÖS NETISTÄ OSOITTEESTA: WWW.CURLY.FI C U R LY 2 / 2 014 3
SILPPURI Jiro Horikoshin (Hideaki Anno) lapsuudenhaave on ryhtyä lentäjäksi. FAKTA Tuuli Nousee The Wind Rises (Kaze Tachinu) Ohjaus: Hayao Miyazaki Pääosissa: Hideaki Anno, Miori Rakimoto Kesto: 2 tunti 6 minuuttia Ikäraja: 7 MIYAZAKIA VANHEMMALLE YLEISÖLLE ndo Kuvat: Cinema Mo ELOKUVA-ARVOSTELU Tuuli Nousee HHHH 1/2 Tuuli Nousee on aikaisempaa vanhemmalle yleisölle suunnattu Miyazaki -animaatio. Se on fiktiivinen elämänkerta Jiro Horikoshista, toisen maailmansodan aikaisen Mitsubishi A6M Zero -hävittäjän suunnittelijasta. Tuuli Nousee on historiallinen draama 1900-luvun alkupuolen Japanista. Se käsittelee inspiraatiota, unelmien tavoittelemista ja päähenkilö Jiron matkaa aikuisuuteen. Se on myös tarina rakkaudesta ja vastoinkäymisten kohtaamisesta. Nuoremmat katsojat, jotka odottavat perinteistä Miyazaki -fantasiaa voivat pettyä ja pitää elokuvaa pitkästyttävänä. sä takia hänestä ei voi tulla sellaista. Kun Jiro saa lainaksi länsimaisen Aviaton -lentolehden koulultaan, vierailee italialainen lentokonesuunnittelija kreivi Caproni japanilaispojan unessa ja kertoo hänelle lentokoneistaan. Caproni paljastaa, ettei tarvitse osata lentää lentokonetta suunnitellakseen sellaisen! Jiro päättää herätessään ryhtyä lentokoneinsinööriksi. Elokuvan äänimaailma on mitä eriskummallisinta. Lentokoneiden moottorien pörinä, vuoden 1923 Suuri Kanton -maanjäristyksen tärinä tai Tokion maan tasalle polttaneen tulipalon humina olivat kuin toisesta maailmasta. Äänitehosteet tuntuivat jotenkin ihmismäisiltä. Se loi voimakkaan tunnelman. Kaikki elokuvan ääniefektit ovatkin lähtöisin ääninäyttelijöiden huulilta. Jiro Horikoshi (Hiedaki Anno) on Maanjäristyksestä oli saatu huomatuneksija ja hänen haaveensa on ryh- tavasti ahdistavampi, kun se kuulostaa tyä lentäjäksi, mutta huonon näkön- murisevalta, elävältä olennolta. 4 CURLY 2 /2 014 Tuuli Nousee sijoittuu oikeaan maailmaan, toisin kuin Miyazakin aikaisemmat animaatiot. Se sisältää silti tyypillisiä fantasiaelementtejä ja paljon ohjaajalle tärkeitä teemoja. Näitä ovat lentäminen, luonnonläheisyys ja taustalla varjostavat sodat ja konfliktit. Elokuva on Miyazakin mukaan hänen viimeinen animaationsa. Se on ohjaajan jäähyväiset ja ehkä siksi niin omakohtainen. Elokuva oli virkistävää vaihtelua Miyazakin perinteiselle tyylille. Vaikka se ei ehkä ollutkaan kaikista hänen animaatioistaan paras, nousee se niiden tasolle. Pidin elokuvasta paljon ja aion katsoa sen vielä monta kertaa uudestaan. Teksti: Kasperi Lundgren, 23v., Helsinki
SILPPURI CURLY ALLIANSSIRISTEILYLLÄ Curly osallistui huhtikuussa Allianssi ry:n järjestämälle nuorisotoimialan seminaariristeilylle Silja Europalla. Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön palvelu- ja vaikuttajajärjestö. Joka toinen vuosi järjestettävälle risteilylle osallistui 1300 nuorisoalan ammattilaista. Risteily on alan suurin koulutustapahtuma. Curly esitteli toimintaansa ja jakoi lehtiä, flyereitä ja tilauslomakkeita pop-up -pisteessään. Myös yhteistyökuvioita luotiin. Niistä saadaan satoa toivottavasti jo kuluvan vuoden lehtiin. Curlyn toiminnanjohtaja Pipsa osallistui Allianssiristeilylle ensimmäistä kertaa. Nuorten sarjaa tuomaroivat YouTube -videoistaan tuttu Soikku ja Curlyn Jorma Pilke. NUORET MUKANA RADIOFESTIVAALEILLA TAMPEREELLA Tänä vuonna nuoret saivat ensimmäistä kertaa mahdollisuuden osallistua omassa sarjassaan Radiofestivaaleille. Työn toteutuksessa kaikki radion keinot ja tyylit olivat sallittuja. Työn aiheen tuli olla nuorten elämästä, ajankohtainen ja mahdollisesti myös kantaaottava. Kestoltaan juttu sai olla korkeintaan kolme minuuttia. Töiden aiheet olivat monipuolisia, ja hyvin erilaisiakin juttuja kuultiin. Haastattelun ja pohdiskelun lomassa kuultiin muun muassa peliselostuksen tyylillä kerrottu elämänkerta. Jokainen juttu kuulosti ja tuntui erilaiselta. Ne välittivät ajatuksia ja poimintoja siitä, millaista nuorten elämä tänä päivänä on. Lisäksi ne olivat hyvin suunniteltuja ja mukavia kuunnella, koska aiheisiin pystyi samaistumaan helposti. Voittajaksi selvisi hienosti kännykkäriippuvuutta käsittelevällä jutullaan Lotta Kuismanen Tornion kaupungin nuorisotoimen nuorisokanava Hertzilästä. Kunnianmaininnan sai Rami Ranta niin ikään Tornion kaupungin nuorisotoimen nuorisokanava Hertzilästä työllään Simon elämänpeli. Teksti: Saara Lehtonen,18v. ja Taru Noronen, 18v., Tampere ? Kuka on syyllinen Eräänä päivänä mies huomasi kotinsa tulleen ryöstetyksi. Jälkinä tästä oli vain tuhkaa lattialla ja pitsan paloja. Pöydällä oli juomatölkkejä ja auto oli rikki. Ketä epäilet syylliseksi lausuntojen perusteella? Pitsalähetti: Nokimies: - Apulähetti toimitti pitsat ja peläs- - En ollut siellä lainkaan paikalla, tyi kuulemma paikanpäällä voroa. olin kipeä! Autonkorjaaja: Kauppias: - Anteeksi vain, mutta minulta jäi - Kyllä myin tölkkejä yhdelle miehelauton korjaaminen kesken. le, mutta meillä ei ole kotiinkuljetusta. Lue kunniamainin nan saaneen Ram in juttu tästä lehdestä s.22 ! Teksti: T.T., 12v., Pornainen Vastaus: Syyllinen oli nokimies, koska kaikilla muilla oli hyvät selitykset jotka pitivät paikkansa: pitsanpalat tippui pelästyneeltä lähetiltä, kauppias myi tölkit miehelle kaupassa, auto oli rikki, koska sen korjaaminen oli jäänyt kesken. Mikään ei selitä lattialla olevaa tuhkaa paitsi nokimiehen paikallaolo! Kuva: Jussi Kuvaja Arvoitus! C U R LY 2 / 2 014 5
CURLY-KOLUMNI Merkittävin muutos tapahtui, kun monen kuukauden tauon jälkeen sain itseäni niskasta kiinni ja lähdin naapurin koiran kanssa juoksulenkille. Siinä juostessa muistin yhtäkkiä, miltä tuntui juosta viime kesänä. Muistin sen ilon ja ylpeyden siitä, kun olin tarmokkaana juossut lenkin sateesta tai väsymyksestä piittaamatta. Ylitin itseni joka lenkkikerralla, ja olin aidosti onnellinen. Se onni kumpusi sisältä, enkä tuntenut onneni olevan riippuvainen muista kuin itsestäni. Olin oman onneni herra. Tuo sisäisen onnellisuuden muistaminen antoi voimaa jaksamaan. Käsitin, että alkuvuonna on ollut vaikeaa, ja olen yrittänyt olla onnellisempi kuin todellisuudessa olinkaan. Oivalluksen myötä olen nyt ollut iloisempi ja avoimempi tulevaisuudelle, kun tiedän onnellisuuden tulevan itsestäni. Minä olen arvokas, minä pystyn tähän. Sisäinen onni auttaa nauttimaan elämästä K uluneet viikot ovat olleet tärkeitä oman onnellisuuteni takia. Koko alkuvuosi meni vähän heikommin poikaystävän ero, kirjoitukset ja päätökset tulevaisuudesta aiheuttivat kovasti paineita ja stressiä, mikä johti jonkinasteiseen masennukseen. Vasta nyt ymmärrän, 6 CURLY 2 /2 014 miten alakuloinen ja onneton todella olin. Olihan niitä iloisiakin päiviä, mutta niihin liittyi usein muita ihmisiä ja erikoista toimintaa, joka teki elämästä jännittävämpää. Iloisuus oli ulkoista ja riippuvaista muista ihmisistä. Onnellisuus oli kuin kuori, joka peitti ytimessä olevaa surua ja ahdistusta. Viime viikolla seisoin bussipysäkillä auringossa, kun yhtäkkiä päähäni pamahti ajatus omasta elämästäni: ylioppilaskirjoitukset ovat ohi, valmistun lukiosta pian ja minulla on suunnitelmia tulevaisuudelle. Minulla on työpaikka ja ympärilläni ihania ystäviä, jotka tukevat ja ovat tukeneet vaikeina aikoina. Koko talven haaveilin kesästä, koska kuvittelin asioiden olevan silloin paljon paremmin. Nyt kesä on pian täällä. Selvisin talvesta! Selvisin kaikista rankoista päivistä, jolloin elämä tuntui raskaalta ja ylitsepääsemättömältä. Löysin uudestaan sen sisäisen onnen, joka on tärkeä osa elämää. Toivon, että kesällä olisi aurinkoista ja lämmintä, mutta myös myrskyistä, sillä rakastan rajua ukonilmaa, kunhan tosin olen jossain rakennuksessa turvassa. Haluaisin kesän olevan työn puolesta raskas, sillä sitten osaisin arvostaa vapaapäiviä. Haaveeni on, että yövuoron jälkeen voisin pyöräillä isoisoisäni luo lepäämään katolle ja ottamaan aurinkoa. Kesään kuuluu myös illat ka- vereiden kanssa; grillataan makkaraa tuplapekonikerroksella ja jälkkäriksi paahdetaan vaahtokarkkeja. Nautitaan hetkestä ja läheisistä! Suljetaan läppärit ja vietetään konkreettisesti aikaa kavereiden kanssa. Kerätään kokemuksia, joita on kiva muistella jälkeenpäin ja haaveillaan tulevaisuudesta. Eletään, kun voidaan! Toivoisin, että Sinä, lukija, pysähtyisit hetkeksi ja miettisit omaa elämääsi. Mitä sinulla on, mistä et haluaisi luopua? Työ, asunto, opiskelupaikka, läheinen ihminen tai ihmisiä, tai ehkäpä koulutus johonkin ammattiin. Haluaisin Sinun hetkeksi heittävän murheet, menetetyt asiat ja vaikeasti tavoiteltavat haaveet sivuun ja nauttivan siitä, mitä Sinulla on nyt tässä elämässä. Meillä on usein tapana keskittää energiamme menetettyjen asioiden surkutteluun ja niiden asioiden haaveiluun, jota meillä ei ole. Unohdamme arvostaa sitä, mitä meillä jo on. Nyt on hyvä aika miettiä, mitä on jo saavuttanut. Lepää hetki, ja nauti saavutuksistasi. Olet pärjännyt hyvin. On sinulla elämässäsi sitten opiskelu- tai työpaikka, hyvät suhteet läheisiisi, oma asunto, kauan haaveiltu laite tai mikä tahansa muu saavutettu tavoite, olet ansainnut sen. Nauti siitä! Teksti ja kuvat: Maria Hemming, 19v., Espoo Kirjoittaja tekee Yeesissä vapaaehtoistyötä kirjoittamalla lehtiartikkeleita ja blogia. Lue lisää: www.yeesi.fi
KOTIPAIKKAKUNTANI Kävelykatu Malecón on suosittu nuorten kohtauspaikka. Siellä myydään myös mm. matkamuistoja. Puerto Barriosissa on useita, kauniita hiekkarantoja. Kaupungin puistoissa voi vaikka istua nurmikolle lukemaan kirjaa. KOTIPAIKKAKUNTANI: PUERTO BARRIOS, GUATEMALA Teksti ja kuvat: Darwin Cardona Berdugo, 21v., Guatemala Käännös: Hannika Nihervä P Darwin, 21, on ylpeä kotikaupungistaan. uerto Barrios on todella iloinen kaupunki. Se on pieni, mutta sillä on historiansa. Puerto Barrios vaikuttaa paratiisilta Karibian keskellä. Täällä voit nauttia merestä ja joesta, sekä syödä mereneläviä ja muita herkkuja. Tällainen on minun maani, minun kaupunkini, minun yhteisöni. kun paikka lähes tuhoutui hurrikaani Mitchin jäljiltä 90-luvulla. Samalla rakennettiin puisto sekä lasten leikkikenttä. Paikka on suosittu kaiken ikäisten keskuudessa. Sieltä voi tarkkailla Amatiquen lahtea ja nähdä upeita auringonlaskuja. Vieressä on toinen kaupungin kahdesta satamasta. Pääsiäinen on tärkeä ajankohta, ja silloin uskovaiset, opiskelijat sekä useat perheet tekevät kaduille mattoja eri materiaaleista kuten paperista, maalista ja iloisin värein värjätystä sahanpurusta juhlakulkuetta varten. Guatemala on monikulttuurinen ja monikielinen maa. Puerto Barriosille ovat ominaista merenelävistä koostuva ruoka, meri, tanssi sekä afrikkalaistaustaiset ihmiset. Puerto Barrios tunnetaan paikkana, jossa on todella lämmin ilmasto. Puerto Barriosissa on toinenkin puisto, Reina Barrios, jossa on kirjasto, urheilu- ja leikkikentät sekä näyttämö. Se on ihanteellinen paikka mennä kävelylle, pyöräilemään tai istumaan ruohikolle vaikka lukemaan kirjaa. Iltaisin ruohokentillä voi nähdä jalkapallo-otteluita. Täällä on useita kauniita rantoja kuten Punta de Palma, jossa on valkoinen hiekka ja kristallinkirkas meri ja rantaa reunustavat kookospalmut. On tietysti olemassa myös ruokakulttuuri. Puerto Barriosille tyypillisiä ovat merenelävistä ja kalasta valmistetut ruoat. Tapado on esimerkiksi kookosmaitoon valmistettu keitto, jossa on mustekaloja, simpukoita ja paistettua kalaa sekä ruokabanaania. Se on herkku, jota on vaikea vastustaa. Kaupungin ikoni on kuuluisa rantakatu Malecón, joka on lähes 25 metriä leveä ja kahdeksan vuotta vanha. Kävelykatu rakennettiin sen jälkeen, Nuorena puertolaisena olen todella ylpeä kotikaupungistani. Olen Puerto Barrios • Puerto Barrios sijaitsee Karibianmeren rannalla Guatemalassa, Väli-Amerikassa • Kaupungissa on 107 000 asukasta • Guatemalan virallinen kieli on espanja mukana nuorisoliikkeessä, joka toimii lasten ja nuorten hyväksi. Tiedämme, että olemalla mukana teemme kaupungistamme paremman paikan. Minusta on kiva jakaa asioita kavereideni kanssa ja käydä vaikka Malecónilla. Se on täydellinen paikka keskusteluille ja mahdollisuuksien oivaltamiselle. Me nuoret olemme, emme ainoastaan Puerto Barriosin, vaan myös koko Guatemalan nykyisyys ja tulevaisuus. Lue lisää guatemalalaisten nuorten toiminnasta: www.taksvarkki.fi > Taksvärkki maailmalla > Guatemala C U R LY 2 / 2 014 7
REPPARI-KILPAILUN VOITTAJA! Curly ja Aikakausmedia järjestivät Mediataitoviikkoon liittyen kuvareportaasi- eli repparikilpailun aiheesta Elämä ilman internetiä yläkoululaisille ympäri Suomen. Kilpailun voitti mikkeliläisten Siiri Lampisen ja Noora Jukaraisen reportaasi Ainon vedonlyöntiviikko. Kilpailun palkintoraati kehui reportaasia sen ammattimaisesta otteesta. Henkilöhahmon käyttäminen oli hyvä idea, aineistoa oli käytetty monipuolisesti ja kuvat olivat toimivia. Toimittajat olivat nähneet vaivaa juttunsa eteen. Reportaasi oli lehtijuttumainen ja siinä on ainesta oikeaksi aikakauslehden artikkeliksi. Voittajapari pääsee tutustumiskierrokselle A-lehdet -lehtitaloon, jossa tehdään mm. Demi-ja Trendi-lehtiä. Tutustumiskierroksen aikana voittajat tapaavat toimittajia ja valokuvaajia sekä saavat palautetta omasta repparistaan. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvottiin lisäksi viisi aikakauslehden vuosikertaa. 1 Seurasimme nuorta, joka luopui viikon ajaksi kännykästä ja tietokoneesta. Juttu lähti siitä, kun Aino Jukarainen löi vetoa selviävänsä viikon ilman internettiä. Aino on keskittynyt enemmän läksyihin ja tehnyt ne huolellisemmin, kun kännykkä ei ole koko ajan värissyt vieressä ja vienyt huomiota. 3 Ilman kännykkää Aino on viettänyt entistä enemmän aikaa kavereidensa kanssa. Nyt kun Ainolla ei ole puhelinta käytettävissä hän ja kaverit keskittyvät enemmän toisiinsa. 8 CURLY 2 /2 014 2
Ainon vedonlyöntiviikko Nykyään kaikki ovat koukuttuneita internettiin ja sosiaaliseen mediaan. Erityisesti nuoret kuluttavat suuren osan päivästään eri nettisivustoilla. Netin käyttö on helppoa ja vaivatonta, sillä lähes kaikilla on älypuhelimet, tabletit ja tietokoneet, joilla pääsee surffaamaan. 4 Lenkille lähtö on ollut Ainolla paljon helpompaa, kun ei ole jähmettynyt puhelin kourassa sohvalle. Aino on huomannut lenkkien pituudessa eroa entiseen. Teksti ja kuvat: Siiri Lampinen, 14v. ja Noora Jukarainen, 14v., Mikkeli A ino on kuudesluokkalainen tyttö. Hän käyttää puhelinta erittäin paljon, useampia tunteja päivässä. Kaikki alkoi siitä, kun Aino löi vetoa siitä pystyisikö viettämään viikon ilman puhelinta tai internettiä. Palkkioksi olisi luvassa kakku, jos Aino onnistuisi. Seurasimme viikon ajan Ainon elämää ilman internettiä. NUORTEN NETIN KÄYTTÖ 5 Yleensä Aino kuuntelee musiikkia puhelimestaan netin välityksellä, mutta sen ollessa mahdotonta hän otti käyttöön vähän vanhanaikaisemmat välineet eli CD–levyt ja -soittimen. Vuonna 2012 Suomen väkiluvusta käytti internettiä 91,0%. Suomalaiset käyttävät nettiä asioiden hoitoon, tiedonhakuun ja viestintään. Erilaisten yhteisöja viihdepalvelujen käyttö on suosittua. Facebook on alkanut menettää suosiota nuorten keskuudessa ja se on enemmänkin vähän vanhempien ihmisten suosima nettisovellus. Facebookin tilalle on tullut paljon uusia ja monipuolisempia sovelluksia, joista nuoret saa enemmän irti. Erityisesti suositaan Instagramia, WhatsAppia, Snapchattia, Netflixiä, Ask.fm:ää ja useita muita. Nuorilla saattaa kulua useampi tunti päivässä selatessa eri sivustoja tai katsellessa netistä sarjoja ja elokuvia. Ulkona harrastusten ja ystävien parissa vietetään jatkuvasti vähemmän aikaa. SUOSITTU INTERNET 6 Internetin käyttäminen keskusteluihin on ollut suosittua alusta lähtien. Erilaisten keskustelupalvelujen suosio kasvaa koko ajan enemmän ja enemmän, ja uusia sovelluksia kehitetään koko ajan. Suuri osa sovelluksista on ilmaisia ja helppoja käyttää, joten lähes jokaiselta löytyy esimerkiksi WhatsApp. Myös puhelut voi hoitaa netin välityksellä, joka on usein edullisempaa kuin perinteiset puhelut. Suosittuja ovat myös videopuhelut, joita varten on olemassa useita sovelluksia. VIIKON KULKU Ainon viikko on sujunut hyvin. Hän on käyttänyt kotipuhelinta sopiessaan ystäviensä kanssa milloin ja missä nähdään. – Iltaisin en kaivannut puhelinta, mutta alkuviikosta se oli vähän hankalampaa, kun oli tottunut iltaisin selaamaan eri sivustoja, Aino kertoo. – Kävin kuitenkin aikaisemmin nukkumaan kuin yleensä, kun en tuijotellut iltaisin kännykän näyttöä. AIKAA YSTÄVILLE Ainolle jäi enemmän aikaa ystäville. – Kun nähtiin kavereiden kanssa, tehtiin paljon enemmän kaikkea, varsinkin oltiin ulkona. Ei jääty sisälle pelaamaan puhelimilla ja kaveritkin käytti vähemmän puhelinta mun seurassa, Aino kertoo. – Läksyillekin jäi enemmän aikaa ja panostin niihin paremmin. Aino selvisi viikosta hienosti. Hän ei koskenut kertaakaan edes kavereidensa puhelimiin. Sunnuntai-iltana Aino sai vihdoin palkintokakkunsa ja puhelimensa takaisin. – Kakku oli tosi hyvää, voisin tehdä tämän joskus uudestaankin, Aino ilmoitti iloisesti. Aino voitti vedon: viikko ilman puhelinta ei tuntunut missään. Kuitenkin hän otti puhelimensa iloisesti takaisin ja koko seuraavan illan tuli viestiä joka suunnasta… C U R LY 2 / 2 014 9
Sambialainen koulujärjestelmä Y hdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusjulistuksen mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus koulutukseen. Sambia on maa, joka edistää tämän oikeuden toteutumista. Sambiassa on valtion kouluja, yksityisiä kouluja sekä yhteisökouluja, joita kaikkia ohjaa maan opetusministeriö. Perusja toisen asteen koulutuksen suoritus vie yhteensä 14 vuotta. Ensimmäiset seitsemän luokkaa ovat valtion kouluissa ilmaisia, mutta sen jälkeen koulu muuttuu maksulliseksi. Monella sambialaislapsella ei lopulta ole kuitenkaan varaa käydä koulua, sillä valtion koulujen vaatimukset tuottavat oppilaille kuluja jo alusta lähtien. Koulunkäynti ei ole mahdollista esimerkiksi niille, joilla ei ole varaa kustantaa itse koulupukuja ja tarvikkeita. Vähäosaisille tarkoitetut yhteisökoulut ovat Sambian kouluista kaikkein edullisimpia. Niissä ei opeteta yksityiskoulujen tarjoamia erikoiskursseja ja koulua voi käydä ainoastaan esi- koulusta 9-luokkaan. Nämä koulut on tarkoitettu vähäosaisten lisäksi orvoille ja haavoittuvassa asemassa oleville. Jotkut vähäosaisten koulut eivät peri koulumaksuja, mutta suurimmassa osassa koulumaksu on noin 11 euroa vuodessa. Sambiassa on kolme eri päättökoetta, jotka järjestetään 7.-, 9.- ja 12.luokan päätteeksi. Nämä kokeet täytyy läpäistä päästäkseen ensin seuraaville luokille ja 12.luokan jälkeen yliopistoon. Esimerkiksi seiskaluokan ko- Lusakalaisen yhteisökoulun ainoassa luokassa istuvat kaikki eri-ikäiset oppilaat. CURLY 2 /2 014 Teksti: Mike Bwalya, 20v., Sambia Kääntäjä: Anna Pulkka, 26v., Helsinki Kuvat: Pamela Arslan, Taksvärkki ry Northmead -yläasteen 10.-luokkalaisia koulupuvuissaan. Northmeadin koulu on yksi Lusakan kaupungin valtion kouluista. Mike on Barefeetjärjestön nuorten neuvoston jäsen. 10 keissa testataan kahdeksaa eri kouluainetta ja kokeen kokonaispistemäärä on 1000. Kokeen läpipääsyyn tarvitaan noin 620–670 pistettä. Tosin Sambiassa tytöiltä hyväksytään läpipääsyyn alempi pistemäärä kuin pojilta. Koulutus on lapselle Sambiassa kaikki kaikessa, sillä koulunkäynti on coolia!
Uniikin idolit ja Mustan Barbaariin pahat tavat Mistä Musta Barbaari saa inspiraatiota musiikkiinsa? Entä mistä asiasta Uniikki ja Sini Sabotage eivät haluaisi luopua? Tampereen Mediadekkarit haastattelivat artisteja Tampereella järjestetyssä ChillHouse-tapahtumassa. Teksti: Saara Lehtonen, 18v., Taru Noronen, 18v. ja Pauliina Pirttinen, 13v., Tampere UNIIKKI Haastattelut: Saara Lehtonen, Taru Noronen, Milla Länsiö, Tytti Halttu, Ronja Pörhö ja Suvi Kiiveri. MITEN PÄÄTIT ALKAA RÄPPÄRIKSI? Kuvat: Mediadekkarit SINI SABOTAGE JÄNNITÄTKÖ ESIINTYMISTÄ JOKA KERTA YHTÄ PALJON? - Riippuu vähän tilanteesta. Totta kai, kun on oikein tosi iso keikka, niin se jännittää aina enemmän. Mutta ei sitä enää oikein osaa niin paljon jännittää. MIKÄ OLI SINUN LAPSUUDEN TOIVEAMMATTI? - Laulaja ja muusikko. MUSTA BARBAARI MISTÄ SAAT INSPIRAATION MUSIIKKIISI? - Saan inspiraatiota tietenkin mun ystäviltä esimerkiksi Prinssi Jusufilta, Ruudolfilta ja Karri Koiralta. Sen lisäksi kilpailijat inspiroivat mua. MIKÄ ON ASIA, JOSTA ET VOISI LUOPUA IKINÄ? - Ruoasta, herkuista ja suklaasta. MIKÄ ON PAHA TAPASI? - Teen oloni liian kotoisaksi kotonani. MIKÄ OLI SUN LAPSUUDEN TOIVEAMMATTI? - Futistähti. MIKÄ ON KYSYMYS, JOTA SINULTA EI OLE KOSKAAN KYSYTTY, MUTTA JOHON HALUAISIT VASTATA? - Barbaari, paljon nostat penkistä? Ei vaan, sitä kysytään jatkuvasti. En mä osaa vastata tähän. Mä tarviin aikaa miettiä tätä. ONKO SINULLA TERVEISIÄ FANEILLE? - Juokaa maitoa, älkää sokerilimuja. Kohdelkaa toisia hyvin, muistakaa treenata ja käyttää aurinkorasvaa! KUINKA KAUAN OLET HARRASTANUT MUSIIKKIA? - Ihan naperosta saakka. Olen soittanut mm. klassista pianoa, saksofonia, skittaa ja rumpuja. Mä olen aina kirjottanu kappaleita ja lyriikoita, vaikka ne eivät ole aina olleet niin hyviä. Olen kuitenkin koko ajan mennyt määrätietosesti tätä hetkeä kohti MIKÄ ON PAHA TAPASI? - Myöhästyminen. Olen huono aikatauluttamaan asioita. Mä myönnän, että olen tosi usein myöhässä. ASIA, JOSTA ET KOSKAAN VOISI LUOPUA? - Musa, perhe, ystävät, kaikki mitä mulla tällä hetkellä on. - Olen aina tykännyt hiphop -kulttuurista; mä olen breikannut, ollut DJ:nä ja kuuntelin nuorempana tosi paljon hiphop-musiikkia. 15-vuotiaana mun hyvä ystävä Elastinen rimmas mulle suomeksi. Sillon mä ajattelin, että tämä on mageeta, tätä mä haluan tehdä. MIKSI ARTISTINIMESI ON UNIIKKI? - Se ammentaa noilta samoilta ajoilta. Breikattiin Elastisen kanssa samassa jengissä ja breikkaajilla piti olla aina hienot nimet. Mun nimi oli Kid Unique, koska olen vähän tällainen muksu ja mulla oli uniikki tyyli. Kun aloimme tehdä musiikkia, käänsin nimen suomeksi. KUKA OLI NUORUUDEN IDOLISI? - Mulla ei ikinä ollut ns. idoleita, mutta on paljon sellaisia artisteja, joita olen aina arvostanut. Jay-Z:tä olen kuunnellut nuoruudesta saakka. Hän on pystynyt tekemään todella pitkän uran ja ollut aina tosi hyvä räppäämään. Jay-Z:llä on hieno meininki. ASIA, JOSTA ET IKINÄ LUOPUISI? - Ystävät ja musiikki. KYSYMYS, JOTA SULTA EI OLE KOSKAAN KYSYTTY, MUTTA JOHON HALUAISIT VASTATA? - Aika vaikea. Multa ei ole ikinä kysytty ”Mitä ruokaa sä et ole koskaan pystynyt syömään?” Siihen mä vastaisin, että maksaa. C U R LY 2 / 2 014 11
THE HEARING: ”Kuulo on tärkein aisteistani” 12 12 CURLY 014 CURLY 22/2 /2014
Curly 1/2013 -lehdessä Merita haastatteli Signmarkia Kuurous on Rikkautta! -artikkelissa. Kysyimme uudelta, nousevalta tähdeltä samat kysymykset ja vähän muutakin. Kysymykset: Merita Holmberg, 18v., Nummela, Marco, 23v, Vamos ja Kassu, 23v., Helsinki Kuvat: Nelli Palomäki ja Curly 1. Mikä on kaukaisin paikka, mihin olet matkustanut keikalle tai muuten vaan? - Keikkapaikoista kaukaisin taitaa olla Lontoo. Lomalla olen käynyt Kanadassa, Thunderbay -nimisessä kylässä. 2. Mikä on lempipaikkasi maailmassa? - Maailmassa lempipaikkani on New York, jossa olen ollut pari kertaa. Suomessa tykkään Helsingin kantakaupungista. 3. Miten sinusta tuli muusikko? - Olin musiikkiluokalla ala- ja yläasteella sekä lukiossa. Harrastin pianonsoittoa ja kuorolaulua. Lukion jälkeen aloitin tradenomiopiskelut, mutta lopetin ne kolmen päivän jälkeen. Tajusin, miten kivaa ja tärkeää musiikki minulle on. Sen jälkeen olen tehnyt musiikkia eri kokoonpanoissa ja nyt soolona. 4. Miten teet musiikkia? - Teen kaikki biisit, sanoitukset ja livesovitukset itse. Levylle sovitukset tehdään yhdessä tuottajan kanssa. Keikoilla esiinnyn yksin mukanani rumpu, syntikka ja luuppipedaali. 5. Mistä ideat biiseihin ja sanoituksiin syntyy? - Usein mieleeni putkahtaa ”nerokas” lause, josta lähden rakentamaan biisin sanoitusta. Ideat syntyvät spontaanisti, usein nukkumaan mennessä, puoliunessa. 6. Mitä kuuleminen sinulle merkitsee? - Se merkitsee tosi paljon, se on aisteistani tärkein. Se merkitsee enemmän kuin näkeminen, vaikka olenkin visuaalinen ihminen. Kuulosta pitäisi pitää hyvää huolta. Kärsin joskus tinnituksesta, vaikka pyrin käyttämään keikoilla aina tulppia. 7. Missä olet työskennellyt aikaisemmin? - R-Kiosksin tätinä, toimistoapulaisena, jäätelönmyyjänä, lehtienjakajana ja kouluvalokuvaajana. Ringa lukee mielellään ilmaisjakelulehtiä. Haastattelu tehtiin Pasilan Vamos -toimintakeskuksessa. 8. Mistä haaveilet? - Keikkailusta ulkomailla esim. Japanissa. Se olisi kivaa! 9. Kuinka huolehdit kunnostasi? - Pyöräilen ja roudaan bändikamoja. 10. Mikä on paheesi? - Hmm. Syön sipsejä ja muita herkkuja iltaisin. Joskus jätän asioiden hoitamisen viime tippaan. 11. Mitä harrastat? - Valokuvausta, jota teen joskus myös työksi, kerään vanhoja filmikameroita ja piirrän mm. sarjakuvia. Tällä hetkellä piirrän joka päivä sarjakuvapäiväkirjaa. 12. Millainen olit 15-vuotiaana? - Fanitin Queeniä ja Freddy Mercuria. Vitsini olivat yhtä huonoja kuin nykyisin. Olin myös paljon epävarmempi. Olin oikeastaan aika hukassa, mutta eikös kaikki ole sen ikäisinä? 13. Missä haluat olla 30 vuoden kuluttua? - Olen silloin 56-vuotias. Haluan olla työelämässä tekemässä jotain kiinnostavaa, vaikka omassa levyyhtiössä. Toivon etten silloin haikaile tai jossittele mitään, että olen tyytyväinen tekemisiini. Kuka? ? The Hearing eli Ringa Manner ? Syntynyt 28.11.1987 Vantaalla ? Koulutus: ylioppilas, modisti (hatuntekijä), opiskelee kulttuuri tuotantoa Metropolia AMK:ssa ? Esikoisalbumi: Dorian julkaistiin lokakuussa 2013 ? Toinen albumi: vuonna 2015 ? Levy-yhtiö: Gaea Records ? Isoin keikka: 30 Seconds of Marsin lämppärinä Helsingin Hartwall Areenalla ? Sanonut: ”Kaksi tavoitetta elämässäni on, että mua on helppo rakastaa ja että mulle on aina helppoa tarjota ateria.” LYHYET: Lempinimi: Ei ole. Siskot sanoo joskus Rinkulaksi. Kännykkä: Nokia Lumiani hajosi juuri, joten käytän vanhaa Nokiaa, jossa on näppäimet. Elokuva: Katsoin tänään pitkästä aikaa Gilbert Grapen. Siinä on Johnny Depp ja Leonardo DiCaprio sekä erikoinen musiikki. Kirja: Stephen Fryn elämäkerta Frychronicles on kesken. Luen harmillisen vähän. Lehti: Curly tietysti! Ja ilmaisjakelulehti Sue. Ruoka: Sushi Väri: Musta. Pukeudun lähes aina mustaan, vaikka pidän monista väreistä. Lemmikki: Koira. Ei ole omaa, mutta koirakuume on ollut jo monta vuotta. C CU URRLY LY 22//22014 014 13 13
Äänekosken ryhmän Maiju liisteröimässä internetaiheisia logoja nuorisokeskuksen vessan seinään. ALLE N U 13-V OTIAIDE N JA SAR VOITTAJA! Alle 13-vuotiaiden kategorian voitti Tiian, Maijun, Hennan, Ennin ja Emmin tuunaama vessa Äänekoskelta. ”Vessaa tehdessämme opimme ajattelemaan tarkasti mitä nettiin kannattaa laittaa.” Tuunaa vessa -kilpailun voittajat SUOMEN PARHAAT VALISTUSVESSAT TUUNATTIIN KESTILÄN KIRJASTOSSA JA ÄÄNEKOSKEN NUORISOKESKUKSESSA. Teksti ja kuvat: Kavi K ansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) järjestämässä Tuunaa vessa -kilpailussa lasten ja nuorten ryhmien tehtävänä oli ideoida ja toteuttaa nettiaiheinen valistusvessa. Vessan tuli kannustaa kävijää pohtimaan, millainen olisi parempi internet. Näkökulman ja toteutustavan ryhmät saivat valita itse. Vessa tuli toteuttaa Mediataitoviikolla 10.16.2. Toteutuspaikkana tuli olla julkinen vessa esim. koulussa, kirjastossa tai nuorisotilassa. 14 CURLY 2 /2 014 Kilpailuun tuli määräaikaan mennessä 28 työtä, joita tekemässä oli yhteensä 120 lasta ja nuorta. Vessoissa oli yhteensä noin 3000 kävijää. Kilpailun tuomaristo arvioi vessoja mm. vaikuttavuuden, visuaalisuuden ja toteutusprosessin näkökulmista. KAKSI KATEGORIAA Voittajat valittiin kahdessa kategoriassa. Alle 13-vuotiaiden sarjan voitti 11-vuotiaiden Tiian, Maijun, Hennan, Ennin ja Emmin ryhmä Äänekoskelta. He toteuttivat vessan nuorisokeskus Spotin vessaan. Tytöt kysyivät ensin lupaa vessan tuunaamiseen koulusta, mutta kieltävän vastauksen jälkeen kääntyivät nuorisokeskuksen puoleen. Tuomaristo perusteli voittajan valintaa näin: - Vessa on yksinkertainen ja selkeä. Viesti tulee selvästi esille ja vessan seinille tehdyt maalaukset ovat hienoja. Plussaa sitkeydestä etsiä tuunattava vessa! Yli 13-vuotiaiden sarjan voitti 15-vuotiaiden Jonin ja Angelan vessa, joka oli tuunattu Kestilän kirjastoon Siikalatvassa. Tuomaristo arvosti erityisesti vessan tarinallisuutta. - Tässä vessassa on erinomainen pedagoginen lähestymistapa. Erinomainen, mietitty, hienosti toteutettu kokonaisuus. Hyvä fiilis välittyy. TUOMARISTO VAIKUTTUI Nuorten osallistuminen nettikasvatukseen näin hienolla tavalla teki vaikutuksen tuomaristoon. - Oli hienoa huomata, kuinka sydämellä aiheeseen oli paneuduttu. Tämä oli 15-vuotisen urani hauskin työtehtävä, kommentoi Essi Pekkala-Jokinen Sonerasta. Tuomaristoon kuuluivat lisäksi Tina Heino Opetushallituksesta, Marianna Halonen Microsoftilta, Leea Puranen Otavamediasta sekä verkkotukioppilaat Meri Ketonen ja Milla Hammar-Staf Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. Voittajaryhmät palkittiin pelikonsoleilla ja nettiliittymillä. Molempien sarjojen kolmen kärkeen voi tutustua osoitteessa www.mediataitokoulu.fi/vessa.
YLI 13-VUOTIAIDE N SARJAN VOITTAJA! Yli 13-vuotiaiden ryhmän voitti Kestilän kirjastoon tuunattu vessa. Sen tekivät 15-vuotiaat Angela ja Joni Siikalatvasta, Pohjois-Pohjanmaalta. ”Vessan tavoitteena on saada vierailija miettimään omaa käytöstään internetissä.” Tuomaristo kehui voittajavessaa hyvin mietityksi kokonaisuudeksi. Väriä vaihtavat valot peilin edessä loivat tunnelmaa. ”Nykyään internetissä on valitettavan paljon nettikiusaamista. Vessassamme vierailija pääsee päähenkilöksi tarinaan, jossa hän saa kokea internetin vaarat ja sen, miltä nettikiusaaminen tuntuu.” C U R LY 2 / 2 014 15
Lapset rannalla laskuveden aikaan Freetownissa, Sierra Leonassa. AFRIKKA kameran takaa Teksti: Anna Pulkka, 26v., Helsinki Kuvat: Janne Riikonen, 25v., Turku Juuri Sambiasta palannut entinen Curly-nuori Janne Riikonen kertoo parhaista kokemuksistaan kuvausmatkoilta. J anne kertoo Sierra Leonen olevan ehdottomasti yksi parhaista maista, joissa hän on koskaan päässyt käymään. - Sierra Leonessa ei ole paljon turismia, sen vuoksi ihmiset ovat harvinaisen vilpittömiä ja länsimaalainen voi nopeasti tuntea olevansa kuin yksi muista. Jo ensimmäinen kuvausreissu Madagaskarille herätti Jannessa halun palata Afrikkaan uudestaan. Janne pääsikin pian Sierra Leoneen kuvaamaan lisää videoita Taksvärkki ry:lle. Tänä vuonna hän oli kuvaamassa uutta, elokuussa julkaistavaa, Taksvärkin kampanjavideota Sambiassa. JANNEN PARAS MATKAMUISTO Jannen lempimuisto on iltakävely Sierra Leonessa. - Erään kuvauspäivän päätteeksi kävelimme majapaikkamme viereiseen lahden poukamaan. Laskuveden aikaan kalastajat tulivat paikalle verkkoineen ja pojat pelasivat jalkapalloa vedestä paljastuneella tasaisella maalla. - Otin kuvan, kun lapset lakkasivat poseeraamasta. Poukaman lämmin ja aito tunnelma oli todella mieleenpainuva. Jannen mukaan sierraleonelaiset keksivät loputtomasti keinoja pelata jalkapalloa. Sitä pelataan joka paikassa, koko ajan. - Kaksi kiveä toimii maalina ja muovipussista ja narusta saa tehtyä pallon. Sierraleonelaisten nuorten elämä eroaa aika lailla suomalaisen nuoren arjesta. Pelkästään kouluun pääseminen saattaa olla Jannen mukaan vaikeaa. - Monet eivät voi käydä koulua, koska heillä ei ole varaa ostaa koulupukua, se on ihan järjetöntä. MATKAILU AVARTAA Janne on aina halunnut matkustaa ja ymmärtää maailmaa yhtenä kokonaisuutena. Reissussa tottuu olemaan tyytyväinen vähään. Janne kertoo oppineensa jo aikaisin olemaan haalimatta tavaraa. - Vaikka ulkomailla elinolot ja infrastruktuuri saattavat aiheuttaa häm- mennystä, on sokki kovempi palatessa kotiin kaiken yltäkylläisyyden keskelle. Kuvausmatkalla Sierra Leonessa Janne ajeli porukalla ympäri maata täpötäydellä autolla. - Ohikulkevien autojen kuskit moikkasivat ja nauroivat huomatessaan valkoihoisen miehen istuvan takakontissa. Janne suosittelee matkustamista kaikille. - Reissuilta saa paljon unohtumattomia muistoja. Jos olet kiinnostunut oppimaan paikallisesta kulttuurista ja tavoista, on matkustaminen todella antoisaa. Katso Jannen Taksvärkille kuvaama Lukemattomat tytöt lukemaan -kampanjavideo: www.taksvarkki.fi/sierraleone 16 CURLY 2 /2 014
Kuka? • Janne Riikonen, 25v., Turku • Valmistunut Turun AMK:sta journalismin koulutusohjelmasta. • Entinen Curly-nuori. • Kuvannut mm. Madagaskarilla, Sierra Leonessa ja Sambiassa. Janne takakontissa Sierra Leonen kuvausreissulla. Hedelmämyyjien lapset leikkivät kojujen vieressä Freetownin keskustassa. KAMPANJAVIDEON NUORET Nämä nuoret sierraleonelaiset esiintyvät Janne Riikosen kuvaamalla Taksvärkki ry:n Lukemattomat tytöt lukemaan -kampanjavideolla. Teksti ja kuvat: Pamela Arslan, Taksvärkki ry Kaksi poikaa seurasi Jannea parin korttelin matkan Freetownin keskustassa. Kamerasta kiinnostuneet pojat tulivat iloisiksi päästyään itse lopulta myös kuviin. ”Koulutuksen ei s” pitäisi olla etuoikeu EDLYN SMITH, 14V., FREETOWN, SIERRA LEONE – Suosikkiharrastuksiani ovat piirtäminen ja lukeminen. Pidän koulussa kaikista lukuaineista, ja unelmani on tulla lastenlääkäriksi. Sierra Leonessa koulunkäynti on etuoikeus. Jos vanhemmilla ei ole rahaa, ei lapsi voi mennä kouluun. Tytöt jäävät usein kotiin hoitamaan lapsia sen sijaan, että kävisivät koulua. Mielestäni tytöt pakotetaan aikuistumaan liian varhain. Tyttöjen oikeudet varastetaan eikä heillä ole sananvaltaa. Koulutuksen ei pitäisi olla etuoikeus, vaan sen tulisi kuulua kaikille. DELIGHT KONNEH, 16V., BO, SIERRA LEONE ”Olemme kaikki samanlaisia” –Tykkään pelata jalkapalloa. Suosikkikouluaineitani ovat kielten tunnit, matematiikka ja kauppatieteet. Jotkut sanovat Sierra Leonessa, ettei koulu ole tyttöjä varten, mutta minä olen eri mieltä. Koulu on tarkoitettu sekä tytöille että pojille. Vastustan sitä, että ainoastaan pojat menevät kouluun tyttöjen jäädessä hoitamaan kotia. Monilla ei ole täällä varaa koulumaksuihin ja nuoret, jotka eivät käy koulua, saattavat syrjäytyä helposti. C U R LY 2 / 2 014 17
Suuraisuklaatesti tumm 18 CURLY 2 /2 014
P asilan Vamos -toimintakeskuksessa kuuluu keskittynyt mässytys. Käynnissä on suuri suklaatesti, jossa maistellaan tummaa suklaata sokkona. Tulokset olivat osittain yllättäviä. Teksti: Lilli 20v., Heikki 24v., Marco 23v., Vamos, Helsinki & Kassu, 23v., Helsinki SUKLAA NRO2: RAINBOW DELIZIONE EXTRA TUMMA 78% 100G HINTA: 1,55 € SUKLAA NRO1: FAZER EXCLUSIVE THIN DARK 70% 80G HINTA: 1,85 € - Pehmeä rakenne. - Sopivasti makea, maut hyvässä balanssissa. Onnistunut makuyhdistemä. - Maistuu vähän taloussuklaalta, maku kolkko kuin teollisuushallin harmaat portaat. - Ei oikein hyvää. Sopisi ehkä pirtelön tai jäätelön kanssa. - Neutraalia. Tavallista. Siedettävää kahvin kanssa. - Tämän täytyy olla Fazeria, hyvälaatuista suomalaista suklaata. SUKLAA NRO3: PANDA HURMAAVA TUMMA 50% 130G HINTA: 1,30 € - Pandaa, heti huomaa. - Paljon makeampaa kuin muut. - Sulaa suuhun. - Maut tanssivat suussa. - Hyvä kombo kaikkia makuja. - Paras tähän mennessä. - Mahtavan koukuttavaa. - Sydänsuruista kärsivän naisen ainut toivo. - Maukasta, suosittelen. Tulokset: Voittajaksi valittiin nro3 eli Pandan Hurmaava tumma -suklaa. Sen valitsi voittajaksi kolme neljästä. Pandan TUOMA RISTON SUOSIK KI ! - Mitä enemmän syö sitä enemmän tottuu makuun ja oppii pitämään. - Jotain jäi puuttumaan. - Tunkkaista. - Jauhoisaa. - Jää paha jälkimaku suuhun. - Kitkerää. - Liian isoja paloja. SUKLAA NRO4: PIRKKA LUOMU TUMMA SUKLAA 55% 80G HINTA: 1,90 € - Kuiva ja tylsä. - Ananaksen sivumaku. - Kovin napsakka rakenteeltaan. - Aika öklöä. - Hyi yäk ällösuklaata. En halua toista palaa tätä möhmälettä. - Outo sivumaku, marmeladia tai alkoholia seassa. - Outoa, en söisi vaikka maksettais. makua ja koostumusta kehuttiin. Myös Fazerin suklaasta pidettiin, joskin sitä pidettiin tavallisena ja tylsänä. Maistelu tehtiin sokkona eli ilman tietoa merkeistä, joten ne eivät vaikuttaneet päätöksiin. Yllätys oli, että luomusuklaa oli niin pahaa kaikkien mielestä. ”Eka ja vika kerta kun syön luomusuklaata”, todettiin ryhmässä jälkikäteen. C U R LY 2 / 2 014 19
Lempipaikkani maa MOSAMBIK: Chamanculon nuoret kertovat lempipaikoistaan kuvin ja sanoin. Teksti ja kuvat: ASSCODECHAn nuoret, Mosambik ja Camilla Nyroth, 25v., Suomi Käännös: Camilla Nyroth M osambikin pääkaupungissa Maputon lähiössä, Chamanculossa, sijaitsevan ASSCODECHA -järjestön nuoret käyvät tuumasta toimeen pyydettäessä heitä kirjoittamaan lempipaikastaan. Lempipaikat vaihtelevat Brasilian Rio de Janeirosta aina Lucilia, 13v., (vas.): ”Hei ystävät! Opiskelen Escola communitaría São Joamquim:ssa. Ensimmäisen urheilupalkintoni voitin naruhyppelyssä. Pidän naruhyppelystä ja urheilusta.” Teresa, 14v., (kesk.): ”Opiskelen myös Escola communitaría São Joamquim:ssa ja pidän opiskelusta siellä. Pidän paljon myös Brasiliasta ja unelmoin, että yhtenä päivänä voisin matkustaa sinne. Brasilia on kaunis maa ja siellä on mukavia ihmisiä. Olisi hienoa tutustua Brasiliaan.” Emilia, 14v., (oik.): ”Pidän Capi-Capi:n urheilukentästä, joka sijaitsee Chamanculossa. Siellä kaiken ikäiset, lapset sekä aikuiset, voivat leikkiä. kotikulman kuvaamoon. Jutun nuoret ovat mukana Taksvärkki ry:n Silta-nimisessä projektissa, jossa edistetään nuorten mediataitoja. Tavoitteena on myös luoda kanavia, jotka mahdollistaisivat kokemusten ja ajatusten vaihdon suomalaisten ja mosambikilaisten nuorten välillä. Alfredo, 15v., (oik.): ”Asun Chamanculo C:ssä. Mieluisin asiani on urheilu. Pidän paljon jalkapallon pelaamisesta. Yksi suurimmista haaveistani onkin pelata jalkapalloa ulkomailla Espanjan Barcelonassa. Sateen takia en päässyt kuvaamaan lempipaikkaani Capi-Capin urheilukenttää.” Agilencia, 13v.: ”Hei ystävät! Mieluisin paikkani on Foto Feliz -kuvaamo, koska siellä voi ottaa kuvia. Haluaisin matkustaa yhtenä päivänä Yhdysvaltoihin tapaamaan lempimuusikkoni Rihannan, Beyoncen ja Celine Dionen.” Capi-Capi -urheilukentän katsomon rappusilla. Melve, 13v., (oik.): ”Pidän Foto Feliz -nimisestä paikasta, koska siellä minusta on otettu kuvia. Koulu on myös mieluinen paikka. Tykkään opiskella yhdessä luokkatovereitteni kanssa.” Erica (vas.), Achima, Agilencia, Julieta, Alfredo, Melve ja Albertina Escola primaria unidade 13 -koulun pihalla. Monelle näistä nuorista koulu on tärkeä paikka, jossa opitaan ja samalla myös vietetään aikaa ystävien kanssa. Lue lisää mosambikilaisista nuorista: www.taksvarkki.fi > Taksvärkki maailmalla > Mosambik www.taksvarkki.fi/blogit > Mosambik (Camillan blogi) 20 CURLY 2 /2 014